Syöjätär Vihreät Naiset ry - Gröna Kvinnor rf 2/2006
?
Kuka pelkää pätevää naista S
uomen kansanvallan sataan vuoteen ei ole mahtunut naispuolista valtiovarainministeriä. Sama palkka samasta työstä kirjattiin lakiin vuonna 1963, mutta sitkeästi naisten ansiot pysyvät 20 % alhaisempina kuin miesten. Suomen sadan suurimman yrityksen hallituksissa on naisia 17 % ja yhä vain nainen suuryrityksen johdossa on poikkeus. Aivan kuin raha karttaisi naisia. Mistä kiikastaa? Syöjätär kääntyi neljän erilaisiin taloudellisiin valta-asemiin kiivenneen naisen puoleen. Haastateltavat ovat Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn tuore puheenjohtaja Merja Ailus, SOL-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Liisa Joronen,
Helsingin kaupungin talousarviopäällikkö Tuula Saxholm ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.
Miten naisten ja miesten palkkaerot voidaan poistaa? Ailus, Joronen ja Selin näkevät yhtenä palkkaerojen syynä työmarkkinoiden jakautumisen naisten ja miesten aloihin. Houkuttamalla naisia perinteisille miesaloille ja päinvastoin voidaan palkkaeroa pienentää, mutta tämä yksin ei ratkaise kysymystä. Ay-liikeen Ailus ja Selin toteavat, että on oleellista ymmärtää perinteisten naisten ammattien vaativuustekijät, ja siksi keskitetyissä tuloratkaisuissa pitää käyttää naiseriä. On kyse tahdosta. Ratkaisu on raha, sen oi-
keudenmukainen jako. Ailus nimeää ongelmaksi myös sen, että yksittäiset työntekijät eivät uskalla riitauttaa palkkakysymyksiä. – Tästä syystä järjestöille pitää saada kanneoikeus, Jytyn puheenjohtaja vaatii. Naiset ovat liian usein turhan vaatimattomia, väittää Joronen. – Heitä on rohkaistava hakeutumaan yhä vaativampiin johtotehtäviin. Saxholmin mielestä naiset ovat arkoja pyytämään kunnon palkkaa. Hän kehuu Helsingin kaupungin palkkausjärjestelmää, jossa tehtäväkohtainen palkka määräytyy kunkin tehtävän vaativuuden perusteella. Aiempien vuosien aikana syntyneitä epäkohtia korjataan lisäksi systemaattisesti tasa-arvosuunnitelman ja virastojen palkkaohjelmien mukaisesti sekä järjestelyvaraeriä kohdentamalla.
Millainen on naisten taloudellinen vaikutusvalta tänä päivänä? - Selvästi pienempi kuin miesten, väittää Joronen ja jatkaa: - Mielestäni se ei ole kovinkaan paljon kasvanut viime vuosien aikana. Naisia on tullut jonkin verran lisää hallituksiin ja johtotehtäviin, mutta yrityksissä naiset ovat usein henkilöstö- tai tiedotusjohtajia ilman varsinaista taloudellista valtaa. Kestää kauan ennen kuin voidaan puhua taloudellisesta tasa-arvosta naisten ja miesten välillä. Myönteisempänä näkee tilanteen Saxholm: - Naiset ovat osanneet käyttää taloudellista valtaa niin halutessaan. Nykyään he tekevät sitä näkyvämmin. Ilahduttavan usein naiset nähdään nykyisin merkittävillä paikoilla.
Oletko törmännyt hyvä-veli-verkostoihin ja jos olet, kuinka niiden kanssa pärjätään?
Helsingin kaupungin rakennusmestari Eila Hägg työssään.
- Niihin pitää vain ängetä mukaan! Ailus neuvoo. - Kun tulin mukaan palkkaneuvotteluihin, huomasin, että valtaosa neuvottelijoista oli miehiä. Oivalsin, että pitää oppia ymmärtä-
mään miesten kieltä. Ei saa jättäytyä ulos. Ja samaan aikaan pitää yrittää muuttaa vallitsevaa kulttuuria. - Luulen, että hyvä-veli-verkostojen jäsenet itsekin pitävät toimintaansa jo hiukan kyseenalaisena, koska toimintaa halutaan vähätellä ja peitellä, Selin pohtii. - Eniten harmittaa kun ”veljet” ikävän usein näkevät toisissaan paljon herkemmin hyvää ja potentiaalia vaikkapa uusiin tehtäviin kuin vähintään yhtä ansioituneissa naisissa.
Pitäisikö pörssiyhtiöissä ottaa käyttöön naiskiintiöt? Neljästä naisjohtajasta yksikään ei varauksetta lämpene ajatukselle. Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat Joronen ja Selin. - Ensin tulee käyttää muita keinoja. Naisten on ilmoitettava halukkuutensa julkisesti ja annettava nimensä erilaisiin rekistereihin. Yleistä asennemuutosta on muokattava. Jos mikään ei auta, on kiintiöt otettava käyttöön, Joronen myöntyy. - Kiintiöiden käyttöönotossa voisi olla yrityksille jokin porrastettu määräaikajärjestelmä johon mennessä pitää olla x-% molempia sukupuolia hallituksessa. Tämä pakottaisi ainakin vakavasti katsomaan ympärilleen jotta huomattaisiin ne kelpoiset ja kyvykkäät naiset joita takuulla löytyy, ehdottaa Selin.
Vihreät Naiset ry, www.vihreatnaiset.fi, naiset@vihreat.fi
Pysyvätkö johtamassasi yrityksessä äitiyslomalla olevat päällikkönaiset mukana uraputkessa? Kaikki naisjohtajat vakuuttavat sekä hyvää tahtoaan että hyviä tekojaan nuorten naisten työn ja perheen yhdistämisen tukemisessa. PAMissa kaksi naista on juuri jäämässä tai jäänyt äitiysvapaalle. Kumpikin on nimetty keskeisiin tehtäviin vajaa vuosi sitten. - Odotan molempien paluuta, koska heillä on paljon haasteita edessäpäin, Selin toteaa. En kiellä käytännön pulmia, jotka sijaisuusjärjestelyistä aiheutuvat, varsinkin silloin kun on kyseessä suuria, laajaa ja syvällistä perehtyneisyyttä edellyttäviä tehtäviä. Pulmat ovat kuitenkin ratkaistavissa, eivätkä ne saa olla este synnytysikäisten naisten urakehitykselle. Taloustutkimus on osoittanut, että nuoren naisen pitää olla pätevämpi kuin ikäisensä miehen, jos hän haluaa edetä samaan tahtiin uralla tai saada yhtäläistä palkkaa. On tärkeää, että tästä puhutaan ja asia tiedostetaan. Pätevien naisten esiinmarssia vauhdittaa kovasti, jos naiset oppivat tukemaan toinen toistaan ja valintoja tekevät miehet avaavat silmänsä. Mahtaisiko seuraava kansanvallan etappi olla nainen valtiovarainministerinä?
Teksti: Elina Hatakka Kuvat: Marja Väänänen