Minun Eloni 1/2014

2014

minun

1

LÄÄKÄRIASEMA ELONIN LEHTI TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA

RIKU KORHONEN

nauttii elämästä tässä ja nyt

SEPELVALTIMOTAUDIN

uudet hoitosuositukset

MISTÄ KENKÄ PURISTAA?

Naisen ortopediset vaivat Mainettaan parempi

GASTROSKOPIA

Saatko tarpeeksi D-vitamiinia?

Mielenmaisemani

Optimistinen romantikko energiansäästövaihteella Kirjailija riku Korhonen on oppinut nauttimaan yksinkertaisesta elämästä ja viihtyy nykyään siellä, missä milloinkin on. teksti TuulIA TAlVIO kuva jASKA pOIKONEN

hei riku! mitä elämääsi kuuluu tällä hetkellä?

Aikani kuluu nyt romaanin kirjoittamisessa. Olen sopinut myös kaikenlaisia pienempiä kirjoitustöitä, mutta romaani vie pääosan ajasta. Olen onnellinen, että saan keskittyä siihen. Olen yleensä tähän aikaan vuodesta oudolla tavalla henkisesti rauhallinen.

Ilmeisesti pimeä käynnistää päässäni ja kehossani jonkinlaisen energiansäästövaihteen, joka tekee kirjoitustöihin keskittymisestä helppoa. Ei tee mieli huidella maailmalla, vaan elää vähäeleisesti ja tyytyväisenä.

Minulla on jo nyt jostain syystä sellainen olo, että tästä vuodes­ ta tulee hyvä vuosi. kirjailijan arjessa ei tunneta virallisia työaikoja ja vapaapäiviä. miten rentoudut työn ja arkielämän keskellä?

En erottele kovin vahvasti työtä ja vapaa­aikaa. Teen tietyllä tavalla melkein koko ajan työtä, pyöritän ideoita ja työstän tekstien aihioita.

Olen siitä omituinen ihminen, etten nykyään pitkästy oikeastaan iki­ nä. Voin hyvin istua tunnin hiljaa paikoillani ja vain miettiä, seurata ajatuksiani, ja kokea sillä tavalla rentoutuvani ja virkistyväni. Nuo­ rena oli toisin. Silloin olin usein levoton ja kaipasin karkuun kaikkea arkista. Nyt osaan viihtyä siellä, missä milloinkin olen. mitä hyvinvointi merkitsee sinulle?

Sitä, ettei joudu tekemään liikaa vastentahtoisia asioita liian kovassa kiireessä. Tein aiemmin kahta työtä samaan aikaan, opetin päivät ja kirjoitin illat ja vapaapäivät. Vaikka rakastan molempia duuneja, niiden yhdistelmä uhkasi käräyttää proppuni.

Ja hyvinvointiin kuuluu ehdottomasti myös onnellinen sosiaalinen elämä, sellaiset ihmiset, joiden ajatusmaailmaa ymmärtää ja jotka ymmärtävät itseä. miten pidät huolta omasta hyvinvoinnistasi?

Teen joka arkipäivä tunnin soutulaitelenkin ja kävelen toisen tunnin Aurajoen rannalla. Olin ennen ahkera lenkkeilijä, mutta sitten on­

2 Minun eloni

nistuin hajottamaan polveni niin, ettei se enää kestä juoksemista.

Se oli aika suuri menetys, mutta soutulaite on osoittautunut melkein yhtä hyväksi kunnonkohottajaksi kuin juokseminen. mistä saat energiaa?

Taiteesta, kirjoista, kauneudesta, musiikista, ihmisten puheista ja ystävien seurasta. luova työ ja kirjoittaminen vaativat inspiraatiota ja mielikuvitusta. mistä saat inspiraatiota työllesi?

Kirjat ja muut tekstit saavat ideansa kahdesta lähteestä: toisista kirjoista ja ympäröivästä elämästä. Luen paljon ja yritän pitää silmäni ja muut aistini auki. Maailma on loputtoman kiinnostava paikka, eikä meistä kukaan pohjimmiltaan tiedä, mistä tässä elämässä on kysymys. En edes haluaisi saada suurta vastausta siihen, mikä on elämän tarkoitus. Minun mielikuvitustani ruokkii ja innostaa se, että olen tietämätön. Vanha klisee pitää paikkansa: on tärkeämpi kysyä kuin saada vastauksia. miten kuvailisit omaa, sisäistä mielenmaisemaasi?

Tunnustaudun optimistiseksi romantikoksi, joka saa ajoittain huikeaa, ylitsevuotavaakin iloa olemassaolosta ja muista ihmisistä.

Mutta sisälläni on myös toisenlainen ääni, epäilevä ja kyyninen osa, joka tahtoo pilkata romanttista puoltani, omia pyrintöjäni ja koko ympäröivää maailmaa. Näiden kahden osan taistelusta syntyy mielenmaisemani, romantikko koettaa tyynnyttää kyynikon ja kyynikko rusikoi romantikkoa. On kiinnostavaa seurata, kumpi kulloinkin on voitolla. miksi valitsit koroistenniemen mielenmaisemaksesi?

Täällä näkyvät hyvin sekä Turun pitkä ikä että vuodenaikojen dramaattiset vaihtelut. Varsinkin elokuussa pimeinä iltoina Koroisten törmä on salaperäinen paikka, kun lämmin tuuli puhaltaa aukeilta, joki on täysin tumma ja entisen piispanistuimen paikalle voi kuvi­ tella menneen maailman henkiä kuljeskelemaan. Täällä kohtaavat avaruus, historia ja luonto.

”Minulla on jo nyt sellainen olo, että tästä tulee hyvä vuosi.”

Riku Korhonen

on turkulainen kirjailija, jolta on julkaistu kolme romaania, yksi runokokoelma ja yksi novellikokoelma. Hänet on palkittu muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla, Kalevi Jäntin palkinnolla sekä EU:n kirjallisuuspalkinnolla. Korhosen Lääkäri­romaani-teokseen perus­tuvaa samannimistä näytelmää esitetään helmikuuhun asti Turun kaupunginteatterissa.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

Minun Eloni 3

Pääkirjoitus MUUTOKSEN AIKA vaatii rohkeita päätöksiä Joulun alla postilaatikkoomme ilmestyi kirjekuori, jonka sisällä oli Kirkon Ulkomaanavun seinäkalenteri vuodelle 2014. Kalenterissa heti tammikuun aukeamalla on amerikkalaisen kirjailijan Denis Waitleyn mietelause: ”Elämässä on kaksi perusvalintaa: hyväksyä olosuhteet sellaisina kuin ne ovat – tai hyväk­ syä vastuu niiden muuttamisesta”. Tämä lause on jäänyt pyörimään mielessäni.

Elämme maailmassa, jossa ihmisten välillä vallitsee valtavat erot perusoikeuksien suhteen sekä mahdollisuuksissa ponnistaa ulos köyhyydestä ja turvattomuudesta. Toiset meistä tarttuvat ja lähtevät tekemään asioita tilanteen parantamiseksi, toiset jäävät seuraamaan vierestä. Mietin, mihin joukkoon minä kuulun?

Tullaan kuitenkin lähemmäksi kotiseutuamme ja meitä askarruttaviin kysymyksiin. Elämme keskellä muutoksen aikaa. Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen ollessa huolestuttavan suuri meitä mietityt­ tää jokaista koskettavat perusasiat kuten terveydenhuollon palvelut.

Yhteiskuntamme on suurten kysymysten edessä: miten turvataan riittävät ja yhdenver­ taiset terveyspalvelut nyt ja tulevaisuudessa? Vaaditaan rohkeutta ja vastuuntuntoa tehdä tarvittavat muutokset. Yksityiselle terveydenhuollolle on avattava tasavertainen mahdollisuus palvelujen tarjoa­ miseen yhdessä julkisen sektorin rinnalla. Myös kansalaiset on saatava ottamaan vastuuta omasta terveydentilastaan nykyistä paremmin. Vain niin saadaan terveydenhuollon resurssit tulevaisuudessa riittämään.

Vastuunkantajia, onko heitä? Myös tulevaisuuden palveluilta odotetaan enemmän.Tervey­

denhuolto ei voi olla enää pelkkää sairauksien hoitamista vaan myös yksilöiden terveyteen vaikutta­ mista. Meidän lähtökohtamme on toteuttaa palvelu yhdessä potilaan kanssa Elonin moniammatillista osaamista hyödyntäen. Uskomme, että valinnan vapaus ja kokemus yksilöllisestä palvelusta sitouttavat myös oman terveyden hoitamiseen. Arvomme on olla osaava, ennakoiva ja palveleva lääkäriasema.

Ennakoinnilla tarkoitamme toimintaa asiakkaan eduksi jo etukäteen, elämänhallinnan edistämistä sekä terveyden yksilöllistä seurantaa.

Lääkäriasema Eloni haluaa olla vastuunkantaja muutoksessa ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskun­ nan säilyttämisessä. Valitsemalla Elonin tuet kotiseutumme työllisyyttä ja myös välillisesti paikallisten julkisten palvelujen säilymistä ja kehittymistä. Teemme joka päivä töitä sen eteen, että olisimme ensi­ sijainen valinta etsiessäsi palvelua yksityiseltä lääkäriasemalta.

Iloa ja tarmoa alkaneeseen uuteen vuoteen! johtava lääkäri

Lääkäriasema Elonin lehti terveydestä ja hyvinvoinnista Numero 1 | 2014

1

2014

Minna Talvio,

Jakelualue: Turku, Lieto, Naantali, Raisio, Kaarina, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Aura, Pöytyä, Parainen ja Kemiönsaari Jakelu: Itellan jakelu jokaiseen talouteen (ei kieltotaloudet, ei yritykset ja yhteisöt) Vastaava julkaisija: Timo Talvio Taitto: OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fi KANNEN KUVA: Jenni Virta/Iloinen liftari Painopaikka: Punamusta Oy Painosmäärä: 139 000 kpl Toimitusneuvosto: Minna Talvio, johtava lääkäri; Sanna-Maria Sarelius, markkinointipäällikkö; Tuulia Talvio, palvelusuunnittelija; Robert Paul, LKT; Atte Kivisaari, LT; Harri Niinikoski, LT ISSN 2342-0618 (painettu) | ISSN 2342-0626 (verkkojulkaisu)

www.eloni.fi

4 Minun Eloni

Yliopistonkatu 20, Hansakorttelin 3. krs Ajanvaraus (02) 4844 500 ja www.eloni.fi Puhelinajanvaraus ma–to 7–20, pe 7–18, la 9–15, su 11–16 Vastaanotot ja röntgen ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–15, su 12–16 Laboratorio ma–to 7.30–20, pe 7.30–18, la 10–15, su 12–16

Sisällysluettelo

2

Riku Korhosen mielenmaisema on joen törmällä.

2014

1

4.............. Pääkirjoitus 6.............. Terveys nyt 8–12...... Teemasivut: Sydämen terveys 12........... Eloni Lastenmaailma on auki joka päivä 13........... Parkinsonin tauti on monitahoinen 14........... Ärtyvän suolen oireyhtymään löytyy apua 15........... Tähystyksellä saadaan tärkeää tietoa suolistosairauksista 16........... Teemasivut: Naisen terveys 19........... Kolumni: Mitä on melusaaste?

20........... Työhyvinvointi: Puolustusvoimat pureutui paino-ongelmiin 21........... Puuhapalsta Eloni on 22 .......... Elonissa tapahtuu 22 .......... På svenska avoinna 23 .......... Vieraskynä: Anna Sorainen joka päivä!

15

Elonissa tehdään tähystyksiä pitkällä kokemuksella

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

16

Mistä kenkä puristaa?

”Jatkuva melusaaste voi uuvuttaa”

19

Minun Eloni 5

Terveys nyt

D-VITAMIINIKOE verinäytteestä ja Bindex-luuntiheysmittaus ultraäänellä helmikuun loppuun asti 36 eur/kpl (norm. 48 eur/koe). ks. kuponki sivulla 22!

D-vitamiinimittaus on ajankohtainen talvella teksti marjo lehtonen-veromaa LT, yleislääketieteen erikoislääkäri kuva jenni virta D-vitamiinin puutos aiheuttaa lapsilla

riisitaudin ja aikuisilla se myötävaikuttaa osteoporoosin eli luukadon syntyyn. Lisäksi D-vitamiinin puutos on liitetty lisääntyneeseen alttiuteen sairastua hengitystietulehduksiin, MS-tautiin, diabetekseen, sydän- ja verisuo­ nisairauksiin ja moniin syöpiin. D-vitamiinin puutos lisää myös merkittävästi lihasheikkout­ ta ja kaatumisriskiä.

D-vitamiinia syntyy elimistössä auringon UV-valon vaikutuksesta Suomessa vain toukokuulta syyskuulle, muun ajan olem­ me ravinnon ja D-vitamiinilisien varassa.

Parhaat D-vitamiinilähteet ravinnossa ovat kala, metsäsienet ja D-vitaminoidut maito­ taloustuotteet. Luomutuotteisiin ei ole lisätty D-vitamiinia. Suomalaisväestölle yleisesti suunnatuissa suosituksissa neuvotaan yli 60-vuotiaita naisia ja miehiä käyttämään ympärivuoden päivittäin 20 mikrogrammaa D-vitamiinilisää, samasta annoksesta ei ole kuitenkaan haittaa nuoremmillekaan ikäryhmille.

Elimistön D-vitamiinitason paras mittari on seerumin 25-OH-D-vitamiinipitoisuus. Mit­ taustuloksen tulisi olla yli tavoiterajan, joka on eri lähteiden mukaan 50–75 nmol/l.

Luunmurtumat ja luuntiheyden pienentymi­ nen vähenevät, kun pitoisuus on 75–100 nmol/l. Toisaalta jatkuva korkea (yli 125 nmol/l) saattaa olla altistamassa eräiden syöpien synnylle. Tämän vuoksi ei liene tur­ vallista käyttää pitkiä aikoja suuria annoksia D-vitamiinilisiä ilman, että seurataan ajoittain seerumin D-vitamiinipitoisuutta.

Ultraäänimittaus kertoo luuston kunnosta

Verinäytteestä tehtävä määritys kannattaa tehdä D-vitamiinin puutosta epäiltäessä eten­ kin luustosairauksia sairastaville, luunmurtu­ mapotilaille, ruuansulatuskanavan sairauksia sairastaville (keliakia, laktoosi-intoleranssi, imeytymishäiriöt, koliitti), monisairaille ja ikäihmisille. Suomalaistutkimuksessa havaittiin myös suuri D-vitamiinin puutoksen riski työikäisillä ylipainoisilla naisilla, joilla

fyysinen aktiivisuus oli vähäistä ja jotka eivät käyttäneet D-vitamiinilisää. Mittaus on paras ajoittaa vuoden pimeimpään aikaan tammi-huhtikuulle. Jos pitoisuus on tällöin yli tavoiterajan, on se sitä myös valoisempina vuodenaikoina. Jos tulos on alle 50 nmol/l, suoritetaan muutaman kuukauden hoidon jälkeen seurantamittaus. Etenkin ruuansulatus­ kanavan sairauksista kärsivät henkilöt voivat tarvita toistuvia D-vitamiinimäärityksiä. Dvitamiinimittausta varten ei välttämättä tarvita lääkärin lähetettä, mutta silloin ei myöskään saa mittauksesta KELA-korvausta.

Jos verikokeessa todetaan matala D-vitamiinitaso, olisi hyvä tarkistaa myös luuston kunto tarkemmin. Tässä yhteydessä kartoitetaan osteoporoosin yleiset riskiteki­ jät ja arvioidaan luunmurtumariski pitkällä aikavälillä. Luun kunnon selvittämiseen on nyt Elonissa, ensimmäisenä lääkäriasemana Turussa, otettu käyttöön uusi suomalainen keksintö, ultraäänipohjainen Bindex-mittaus.

Tutkimukseen voi hakeutua ilman lääkärin lähetettäkin.

Elonista apua viikon jokaisena päivänä Eloni on nyt auki seitsemän päivää viikossa!

Lauantaisin ja sunnuntaisin paikalla on aina yleislääkäri, lastenlääkäri ja sairaanhoitaja, myös röntgen ja laboratorio ovat avoinna viikonloppuisin. Puhelinajanvaraus aukeaa ma–pe klo 7, lauantaisin klo 9 ja sunnun­taisin klo 11.

6 Minun Eloni

Ihottumien hoito raskauden aikana teksti Atte Kivisaari, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT kuva dreamstime Raskaana olevilla naisilla esiintyy

hoitoa vaativia kroonisia ihottumia, kuten atooppista ihottumaa tai psoriasista.

Raskauden aikana lääkkeiden mää­ räämiseen tulee suhtautua varovai­ sesti, jotta sikiölle ei aiheutettaisi turhaa vaaraa. Kortikosteroideja sisältäviä lääkevoiteita on käytetty raskauden aikana, mutta täyttä varmuutta niiden käytön turvallisuudes­ ta ei aiemmin ole ollut. Nyt tehdyssä laajassa englantilaistutkimuksessa on saatu varmuus siitä, että näiden lääkevoiteiden kohtuul­ linen ja järkevä käyttö on turvallista. Tutkimuksessa verrattiin raskaana olleita naisia, joista 2 658:lle oli määrätty ihottuman hoitoon paikalliskortikosteroideja ja 7 246:lle ei ollut määrätty näitä lääkevoiteita. Vertai­ lututkimuksen tulosten mukaan lääkevoiteiden käyttö ei lisännyt ennenaikaisuuden riskiä, suu- ja kitalakihalkion riskiä eikä sikiökuoleman riskiä. Lääkevoiteiden käyttö ei myöskään vaikuttanut synnytystapaan tai lapsen vireyteen heti synnytyksen jälkeen. Ainoa tässä tutki­ muksessa havaittu negatiivinen yhteys kortikosteroidien käytöllä raskauden aikana oli vaikutus syntymäpai­ noon, sillä kortikosteroidien runsas käyttö lisäsi pienen syntymäpainon riskiä.

Tutkimuksen selkeä johtopäätös oli se, että paikal­ liskortikosteroidien järkevä kohtuullinen käyttö on turval­ lista raskauden aikana. Raskaana olevien ihottumia ei siis kannata jättää hoitamatta.

Minun työni

Samu Kaukoranta, myyntipäällikkö ”Työskentely työterveyspalveluiden myyntipäällikkönä on innostavaa. Innovatiiviset palvelumme sekä paikallinen toiminta on tällä hetkellä vedossa ja antaa mahdollisuuden tavata päivittäin monia yrityspäättäjiä. Hienointa työssäni on antaa mahdollisuuksia henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi eri yrityksille.”

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

Mirjami Moisio, fysioterapeutti ”Fysioterapeuttina perehdyn monenlaisiin vaivoihin, pieniin ja suuriin. On palkitsevaa seurata asiakkaan voinnin parantumista ja kivun helpottamista. Yhteistyö lääkäreiden kanssa samassa talossa on helppoa, ja vastaanotolle pääsee nopeasti.”

Erno Valtonen, sairaanhoitaja ”Elonissa saa tehdä kaikkia sairaanhoitajan töitä ja auttaa eri erikoisalueen lääkäreitä toimenpiteissä. Luottamus pelaa työnantajan ja henkilökunnan välillä. On mukava olla osa Elonia.”

Minun Eloni 7

Sydämen terveys ”Sydämen vasemman kammion toiminta on tärkein ennusteeseen vaikuttava tekijä.”

Sepelvaltimotaudin esiintyvyys ei ole vähentynyt, mikä osittain selittyy kehittyneellä diagnostiikalla ja hoidettujen potilaiden parantuneella ennusteella. Yksilöiden välillä ennuste kuitenkin vaihtelee paljon. Uusissa hoitosuosituksissa korostetaankin yksilöllistä ennusteen arviointia. Seurannassa tulisi käydä suositusten mukaan vuosittain.

Yksilöllinen ennuste avainasemassa

sepelvaltimotaudin hoidossa teksti tapani vihinen Haastattelu Sanna-Maria Sarelius kuvat dreamstime ja sanna-maria sarelius

8 Minun Eloni

S

epelvaltimotaudissa sydänlihaksen energian saanti on häiriintynyt sydämen omien valtimoiden ahtautumisen seurauksena. Valtimoiden ahtautumisen aiheuttaa suonten seinämään syntyneet kolesterolia sisältävät plakit. Tyypillinen oire on rasituksessa ilmaantuva rintakipu. Oireiden pysyessä kuukausia samanlaisena on kyseessä niin sanottu vakaa sepelvaltimotauti.

Sepelvaltimotaudin vaarallisempi ilmentymä on akuutti kohtaus, jolloin valtimon seinämässä on tapahtunut ahtaumaplakin repeämä ja verihyytymän muodostuminen. Akuutti sepelvaltimotautikohtaus (sydäninfarkti) hoidetaan sairaalassa veren hyytymiseen vaikuttavalla lääkehoidolla sekä plakkia stabiloivalla kajoavalla toimenpiteellä (pallolaajennus ja stenttaus).

Noin puolella potilaista akuutti kohtaus on ensimmäinen ilmentymä taudista, eli

aggressiivisemmasta taudin tutkimisesta ja hoidosta, toteaa Elonissa vastaanottoa pitävä sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tapani Vihinen.

Testit auttavat tarkentamaan diagnoosia

Potilaan kuvailemat kipuoireet muodostavat perustan sepelvaltimotaudin diagnosoimiselle. Huolellisella kliinisellä tutkimuksella voidaan poissulkea muita mahdollisia syitä oireeseen. On myös tärkeää kartoittaa valtimotaudille altistavat riskitekijät kuten sukurasitus, verenpainetauti, kohonnut kolesteroli, tupakointi ja diabetes.

Nämä tekijät kertovat sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä ja ne vaikuttavat myös jatkotutkimusten valintaan. Kliininen rasituskoe on hyödyllinen tutkimus sepelvaltimotaudin löytämiseksi potilailla, joilla taudin todennäköisyys on keskisuuri.

Taudin todennäköisyyden ollessa suuri voidaan diagnoosi määrittää kliinisen taudinkuvan perusteella ja jatkotutkimusten tavoitteena on hoidon suunnittelu.

Diagnoosin varmennuttua on ensiarvoisen tärkeää arvioida potilaan riski sepelvaltimotaudin vakaville ilmentymille.

Jokaiselle potilaalle tehdään kliininen arvio, jossa huomioidaan mm. perussairaudet, ikä, mahdollinen sairastettu sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja oireiden vaikeusaste.

– Sydämen vasemman kammion toiminta on tärkein ennusteeseen vaikuttava tekijä, minkä vuoksi sydämen ultraäänitutkimus on suositeltava suorittaa kaikille potilaille, sanoo Tapani Vihinen.

Fyysistä suorituskykyä voidaan arvioida objektiivisesti rasituskokeella, ja tällä arviolla on merkitystä riskiarviossa. Tutkimustulosten perusteella osa potilaista ohjataan sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen.

Tupakoinnin lopettaminen tärkein elintapamuutos

sepelvaltimotauti on ollut vähäoireinen tai oireeton aikaisemmin.

Taudin esiintyvyys ei ole vähentynyt, mikä osittain selittyy kehittyneellä diagnostiikalla, ja toisaalta hoidettujen potilaiden parantuneella ennusteella. Yksilöiden välillä ennuste kuitenkin vaihtelee paljon ja siihen vaikuttavat sekä taudin vaikeusaste että muut perussairaudet. Viime syksynä julkaistuissa eurooppalaisissa hoitosuosituksissa onkin korostettu yksilöllistä ennusteen arviointia potilaiden hoidossa.

– On tärkeää tunnistaa suuremmassa riskissä olevat potilaat, jotka hyötyvät

Sepelvaltimotaudin hoidon tavoitteena on lievittää oireita sekä parantaa potilaan ennustetta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan elintapamuutoksia, riskitekijöiden kontrollointia ja ennustetta parantavaa lääkehoitoa. Osalle potilaista tehdään verenkiertoa parantavia kajoavia toimenpiteitä, kuten pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Myös potilaan ohjaus ja koulutus on hyvin tärkeää.

– Tupakoinnin lopettaminen on edelleen tärkein elintapamuutos. Sen on todettu vähentävän kuolleisuutta 36 prosenttia sairastetun sydäninfarktin jälkeen, Tapani Vihinen toteaa.

– Ruokavaliossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti rasvojen kokonaismäärään,

Nykyisten hoitosuositusten mukaan sepelvaltimo­ tautipotilaan tulisi käydä vuosittain seurannassa lääkärin vastaanotolla, kardiologi Tapani Vihinen muistuttaa.

eläinrasvoihin ja suolan sekä alkoholin liialliseen käyttöön. Säännöllinen liikunta vähentää sairastuvuutta ja parantaa ennustetta. Ylipainosta olisi päästävä eroon, sillä se huonontaa myös rasva-arvoja ja verenpainetta sekä altistaa diabetekselle.

Oireita lievittävänä lääkityksenä käytetään yleensä nitrovalmisteita, beetasalpaajia ja kalsiumsalpaajia. Ennustetta parantavalla lääkehoidolla pyritään ehkäisemään akuutteja sepelvaltimotautikohtauksia, sydämen vajaatoimintaa ja ennenaikaista kuolemaa. Veren hyytymiseen vaikuttava aspiriini tai klopidogreeli kuuluu jokaisen potilaan peruslääkitykseen, kuten myös kolesterolia tehokkaasti alentava statiinilääkitys. Tavoite on laskea huono LDL-kolesteroli alle 1,8 mmol/l. ACE estäjä -lääke aloitetaan, jos potilaalla on diabetes, verenpaine vaatii hoitoa, tai jos vasemman kammion toiminta on alentunut.

Pallolaajennus tai ohitusleikkaus on aiheellinen, jos oireet ovat hankalat optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta.

Suuremmassa riskissä oleville potilaille kajoavaa hoitoa harkitaan joissain tapauksissa ensisijaisena vaihtoehtona.

Seurantakäynnille vuosittain

Asianmukaisesta hoidosta huolimatta joillakin potilailla vakaata tilannetta saattaa monimutkaistaa oireilun vaikeutuminen, akuutti sepelvaltimotautikohtaus tai sydämen vajaatoiminta, jolloin esimerkiksi kajoavia hoitoja joudutaan harkitsemaan uudestaan. Nykyisten hoitosuositusten mukaan sepelvaltimotautia sairastavan potilaan tulisi käydä vuosittain lääkärin vastaanotolla seurantakäynnillä, jolloin arvioidaan vointi ja kliininen tila sekä tarkistetaan EKG ja perusverikokeet.

Lääkehoidoissa on vaihtoehtoja, joten haittavaikutusten ilmaantuessa hoitoa voidaan muuttaa.

Lähteet ESC Guidelines, 2013

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

Minun Eloni 9

Sydämen terveys

Aloitatko kuntoilun pitkän tauon jälkeen,

tykyttääkö, ahdistaako, huimaako?

Teksti Antti Mikola, kliinisen fysiologian erikoislääkäri | Kuva Jenni Virta

Jokaisella meistä esiintyy toisinaan poikkeavia tuntemuksia rinnassa, ahdistavaa hengästymistä tai tykytystuntemuksia, mutta usein ne ovat vain hetkellisiä eivätkä sinällään haittaa päivittäisiä toimia.

Mikäli oireet toistuvat ja liittyvät erityisesti ruumiilliseen tai henkiseen rasitukseen, on syytä selvittää oireiden taustaa.

K

liininen rasituskoe eli niin sanottu polkupyörätesti on edelleen perustutkimus arvioitaessa sydämen kuntoa tai epäiltäessä sydänsairautta. Oireiden taustaa selvitettäessä eli diagnostisessa rasituskokeessa on tärkeää kuormittaa verenkiertoa maksimaalisesti tai oiretasolle saakka jotta saadaan luotettava käsitys sydämen tilasta. Jotta riittävä kuormitus- tai syketaso saavutetaan, on toisinaan tarve pitää muutaman päivän tauko esim. joistakin verenpaine- tai rytmihäiriölääkkeistä. Jos sairaus on jo aiemmin todettu, ja selvitetään esimerkiksi työkykyä vaikkapa sepelvaltimo-ohitusleikkauksen tai pallolaajennuksen jälkeen, ei lääketaukoja tarvita. Tällainen suorituskykyä mittaava rasitustesti on hyödyllinen myös sairastetun sydäninfarktin jälkeen. Valvotuissa olosuhteissa tehtynä verenkierron rasituskoe selvittää miten paljon voi itseään turvallisesti

10 Minun Eloni

rasittaa sekä työssä että vapaa-aikanaan. Liikunta ja yleiskunnosta huolehtiminen on sydänpotilaallekin tärkein hoito.

Ultraäänitutkimus kartoittaa sydämen rakenteen

Nykyaikaiset ultraäänitutkimuslaitteet mahdollistavat sydämen rakenteen ja koon selvittämisen. Verenpainetauti, varsinkin hoitamattomana, aiheuttaa kuormitusmuutoksia sydänlihakseen, samoin sepelvaltimotauti pitkään jatkuessaan vaurioittaa sydäntä ja huonontaa sen pumppauskykyä. Sydämen sivuääni voi olla merkki läppäviasta, joka pitäisi huomioida esimerkiksi verenpaineen hoitoa arvioitaessa. Sydämen kattavalla ultraäänitutkimuksella selvitetään luotettavasti sydämen koko, läppien ja sydänlihaksen toiminta, mahdolliset kuormitusmuutokset tai vajaatoiminnan aste.

Verenpaineen pitkäaikaisseuranta antaa kokonaiskuvan verenpaineen vaihtelusta

Verenpaine vaihtelee normaalisti jatkuvasti päivän aikana. Sekä ruumiillinen että henkinen rasitus nostaa verenpainetta, yöllä nukkuessa verenpaine laskee ja on alimmillaan. Toisinaan on vaikea arvioida onko mittaushetkellä koholla oleva verenpaine merkki verenpainetaudista vaiko niin sanotusta valkotakkihypertoniasta eli vastaanottotilanteeseen liittyvästä jännityksestä.

Arvioitaessa mahdollista lääkehoidon aloittamista verenpaineen vuorokausiseuranta, (RR 24h-rekisteröinti) tuo lisätietoa kyseisen henkilön verenpainevaihtelusta kotioloissa tai/ja työssä ollessa.

Myös lääkityksen tehon arvioinnissa vuorokausiseurannasta on hyötyä. Liian matalakin verenpaine voi aiheuttaa ongelmia ja näissäkin tapauksissa pitkäaikaisseuranta antaa lisätietoa. Seurannan aikana valveilla ollessa laite mittaa verenpaineen puolen tunnin välein, nukkuessa tunnin välein.

Elonissa tehdään kattavasti sydäntutkimuksia. Henkilökuntamme ja lääkärimme ovat tutkimuksissa ”vanhoja” konkareita.

Keskustele oman hoitavan lääkärisi tai työterveyslääkärisi kanssa tarvitseeko sydänterveytesi tarkempaa kartoitusta.

Sydämen terveyteen liittyviä tutkimuksia Kliininen rasituskoe Sydämen ultraäänitutkimus EKG 24 h-rekisteröinti RR 24 h-rekisteröinti

Kliinisessä rasituskokeessa potilas polkee kuntopyörää maksimaaliseen rasitukseen asti. Polkupyörätestiä voidaan käyttää sekä sydänsairautta epäiltäessä että sopivan rasitustason määrittelemiseen esimerkiksi sydänleikkauksen jälkeen. Koetta valvomassa kliinisen fysiologian erikoislääkäri Antti Mikola ja diabeteshoitaja Armi Jortikka.

Lasten sivuäänien tai epäiltyjen sydänvikojen selvittelyssä ultraäänitutkimus on ensisijainen tutkimusmenetelmä.

Sydänkäyrän vuorokausirekisteröinti paljastaa tauot ja lisälyönnit

Jokaisella meistä joskus on tuntunut että sydän muljahtelee tai tykyttelee. Mikäli tuntemukset ovat toistuvia tai häiritseviä voidaan niiden syy ja luonne selvittää sydänkäyrän (EKG) pitkäaikaisseurannalla.

Perinteisessä lepo-EKG:ssa tallennetaan sydämen sähköistä toimintaa muutaman sekunnin ajan ja on sattumanvaraista josko juuri sillä hetkellä oireita tai löydöksiä ilmenee. Pitkäaikaisseurannassa (EKG 24 h-rekisteröinti) voidaan sydänkäyrää tallentaa 1–2 vuorokautta yhtäjaksoisesti ja tällöin oireiden tai löydösten osuvuus paranee.

Vuorokauden aikainen sykevaihtelu paljastaa mahdolliset hidaslyöntisyysvaiheet tai tauot sydämen toiminnassa. Eteisvärinää sairastavilla potilailla selvitetään lääkityksen tehokkuutta rytmin tasaamisessa.

Normaalisti sydän lyö noin 100 000 kertaa vuorokaudessa fyysisestä aktiivisuudesta riippuen. Iän myötä normaalistikin esiintyy ns. lisälyöntejä mutta useimmiten ne ovat täysin vaarattomia, toisille ne tuntuvat kiusallisilta. Pitkäaikaisseurannassa selviää mahdollisten lisälyöntien määrä ja mahdollinen lääkityksen tai lisätutkimusten tarve. Epäiltäessä tajunnan häiriöiden aiheuttajaksi sydänperäistä syytä on EKG:n vuorokausirekisteröinti ensisijainen tutkimus.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

Hyvät hinnat.

Parhaana palkittu.*

Nordea Pankki Suomi Oyj

• • • •

Tule asiakkaaksemme. Mitä enemmän keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja saat. Avainasiakkaana nautit parhaista eduistamme ja saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Hän neuvoo sinua ja perhettäsi tärkeissä talouden kysymyksissä. Katso lisää nordea. fi/tervetuloa tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen.

Teemme sen mahdolliseksi * Nordea on Global Finance –lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna 2013.

0200 3000 nordea.fi

Minun Eloni 11

Sydämen terveys Sydämen ultraääni­tutkimusta suorittamassa Elonin lastenlääkäri Anita Arola.

Milloin

lapsen sydäntä

pitäisi tutkia?

Lasten sydänsairaudet ovat harvinaisia. Suurin osa merkittävistä synnynnäisistä sydänvioista löytyy jo ensimmäisten elinpäivien aikana. Anita Arola, LT, lastentautien erikoislääkäri | Kuva Jenni Virta

L

eikki- tai kouluiässä rakenteellisia sydänvikoja todetaan vain satunnaisesti ja esim. hengästymisen tai väsymisen taustalla on useimmiten jokin muu syy. Tietyt sydänlihassairaudet, sydänlihastulehdukset ja rytmihäiriöt – nekin lapsilla harvinaisia – voivat ilmaantua missä iässä tahansa.

Sydämen sivuääni on tavallinen löydös kaikenikäisillä lapsilla ja lähes poikkeuksetta ns. hyvänlaatuinen virtausääni, jota esim. kuume ja anemia voivat provosoida. Jos sivuääni on heikko, lapsen kasvu ja kehitys ovat normaalit, lapsella ei ole

sydänvikaan sopivia oireita eikä lääkärin tutkimuksessa todeta muita sydänvikaan viittaavia löydöksiä, lasta ei tarvitse tutkia tarkemmin.

Milloin lapsen sydäntä sitten pitäisi­ tutkia? Jos lapsi valittaa rintakipua tai rytmihäiriöitä tai hengästyy ja väsyy rasituksessa poikkeavasti, tutkimukset ovat aiheellisia. Samoin silloin, jos imeväisikäisen syöttöongelmille, huonontuneelle tai pysähtyneelle kasvulle tai poikkeavalle itkuisuudelle ei löydy muuta syytä. Vauvalla syömisen yhteydessä ilmaantuvat väsyminen, hengästyminen ja hikoilu edellyttävät

aina lisätutkimuksia. Lapsilla ja nuorilla todettavat sydämen lisälyönnit ovat pääsääntöisesti hyvänlaatuisia, mutta jos niitä on runsaasti ja ne häiritsevät normaalia elämää, jatkotutkimuksia tarvitaan, samoin jos rytmihäiriöitä esiintyy rasituksessa.

Myös tavallisesta pyörtymisestä poikkeavat ja toistuvat tajunnanmenetykset edellyttävät lisätutkimuksia.

Lääkärin tutkimuksen lisäksi tärkeimpiä lasten sydäntutkimuksia ovat EKG (sydänkäyrä) sekä sydämen ultraäänitutkimus.

Muita tutkimuksia voidaan harkita täydentävinä tutkimuksina tarvittaessa.

Elonin lastenlääkärit päivystävät joka päivä Tammikuun alusssa Elonin aukioloajat laajentuivat ja Elonista saa nyt apua viikon jokaisena päivänä. Viikonloppuisin Elonissa päivystävät aina lastenlääkäri ja yleislääkäri. Röntgen- ja labora­ toriopalvelut sekä sairaanhoitajien palvelut ovat myös saatavilla maanantaista sunnuntaihin.

Tiesitkö, että Elonissa vastaanottaa 14 lastenlääkäriä sekä lastenkirurgi, jotka hoitavat niin akuutteja kuin kauemmin jatkuneita

12 Minun Eloni

lasten ja nuorten vaivoja? Lastenlääkäreidemme erikoisosaamiseen kuuluvat muun muassa vastasyntyneiden ja imeväisikäisten ongelmat, lasten veritaudit ja syöpätaudit, lasten neurologia, lasten sisätaudit, kardiologia, allergiat ja astma, yökastelu, perinnöllisyyslääketiede sekä nuorisolääketiede. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtivat Elonin puheterapeutti ja ravitsemusterapeutti sekä kattavat psykologiset palvelut tarjoava Terve Mieli -tiimi.

Parkinsonin tauti on monitahoinen sairaus Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti, LT

P

arkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka tunnetaan parhaiten sen motoriikkaan ja liikuntakykyyn vaikuttavista oireista, joita ovat liikkeiden hitaus, lihasjäykkyys sekä lepovapina.

Nämä oireet aiheutuvat dopamiini-nimisen hermovälittäjäaineen vähenemisestä aivoalueilla, jotka ovat keskeisiä motoriikan säätelyssä. Parkinsonin tautiin liittyy usein myös muita oireita, kuten ummetusta, hajuaistin heikkenemistä, unihäiriöitä, mielialan muutoksia ja kognitiivisia oireita. Nämä oireet ovat yleisempiä mitä pitempään Parkinsonin tautia on sairastanut, joskin näitä oireita voi esiintyä

vähentyneen dopamiinin korvaamiseen ja ne ovat kohtalaisen tehokkaita edellä mainittujen motoristen oireiden vähentämisessä. Taudin etenemisestä ja lääkehoidon pitkäaikaisvaikutuksista johtuen lääkehoitoa täytyy ajoittain tarkistaa ja muokata tilanteen mukaan, mikä vaatii hyvää Parkinsonin taudin ja siihen käytettyjen lääkkeiden tuntemista.

Tavallisimpia syitä lääkemuutoksiin ovat esimerkiksi ns. tilanvaihtelut, jolloin toivotun lääkevasteen kesto lyhenee ja jolloin tahattomia liikkeitä saattaa esiintyä lääkevaikutuksen ollessa parhaimmillaan. Tiedetään myös, että pienelle osalle Parkinson-lääkkeiden käyttäjistä kehittyy

”Lääkehoito on vain yksi osa Parkinson-potilaan hyvää hoitoa. ” jo ennen motoristen ongelmien alkamista.

Parkinsonin taudin perimmäistä syytä ei vielä tiedetä kovinkaan tarkkaan, mutta todennäköisesti sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät yhdessä johtavat taudin syntyyn. Puhtaasti perinnölliset, geenivirheen johdosta syntyvät tautimuodot ovat Suomessa harvinaisia. Parkinsonin tautia sairastaa noin 1 prosentti yli 60-vuotiaista ja Suomessa arvoidaan olevan noin 10 000–12 000 Parkinson-potilasta.

Parkinsonin taudin diagnosointi ei ole aina helppoa ja diagnoosi tulisikin varmistaa neurologin toimesta. Esimerkiksi vain pieni osa vapinoista johtuu Parkinsonin taudista. Diagnoosi perustuu edelleen potilaan tarkkaan haastatteluun ja kliiniseen tutkimiseen. Muita tutkimuksia (erityisesti aivojen kuvantamista) tarvitaan lähinnä mahdollisten muiden oireita aiheuttavien syiden poissulkemiseksi.

Liikunta tärkeässä roolissa

Parkinsonin taudin lääkehoito tulee aina räätälöidä yksilöllisesti. Tässä tulee huomioida mm. sairastavan ikä, ammatti sekä mahdolliset muut sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet. Nykyisten Parkinsonlääkkeiden vaikutusmekanismit perustuvat AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

riippuvuuden kaltaisia impulssikontrollihäiriöitä (esimerkiksi hallitsematon rahapelien pelaaminen tai seksuaalisen käyttäytymisen lisääntyminen). Tällöin yleensä täytyy vähentää tai lopettaa tiettyjen lääkkeiden käyttö. Pieni osa pitkälle edennyttä tautia sairastavista hyötyy myös syväaivostimulaatiosta.

Tarkka potilasvalinta ja hoidon seuranta on tältä osin keskitetty yliopistosairaaloihin. Taudin etenemistä hidastavia lääkkeitä ei vielä valitettavasti ole saatavilla, mutta tutkimustoiminta tällä alueella on vilkasta.

Lääkehoito on vain yksi osa Parkinson-potilaan hyvää hoitoa. Omatoiminen liikunta on erittäin tärkeää liikuntakyvyn ylläpitämiseksi. Myös Parkinsonin tautiin perehtyneen fysioterapeutin ohjauksessa tehdyt harjoitteet ovat hyödyllisiä ja edesauttavat osaltaan omatoimisen liikunnan onnistumista. Lisäksi liikuntaa voi harrastaa esimerkiksi osallistumalla paikallisen Parkinson-yhdistyksen järjestämään ryhmäjumppaan ja muihin aktiviteetteihin. Samalla saa myös automaattisesti vertaistukea.

Fysioterapia tukee kuntoutusta Fysioterapeutti Mirjami Moisio

P

arkinsonin tautia tai dystoniaa sairastavan fysioterapiassa sairauden oirekuvan tunteminen on tärkeää, jotta harjoittelu kohdistuu oikein. Näin ennaltaehkäisy kohdistuu diagnoosin kannalta oikeisiin asioihin eivätkä kaikki vaivat mene saadun diagnoosin piikkiin.

Parkinsonia sairastavan fysioterapia sisältää pääpiirteittäin harjoitteita joilla ylläpidetään tai jopa parannetaan nivelten liikelaajuuksia, vahvistetaan keskivartalon lihaksia ja harjoitetaan tasapainoa sekä mahdollisesti kivun hoitoa.

Hengityksen ohjaus on myös olennainen osa terapiaa, sillä usein rintarangan liikkuvuus alenee ja ryhti painuu etukumaraan, jolloin hengitys jää helposti liian pinnalliseksi.

Parkinsonin tautia sairastavan kuntoutuksessa tärkeää on mahdollisten oireiden ennaltaehkäisy, olemassa olevan tilanteen ylläpito sekä joissain tilanteissa jopa oireiden lievittyminen.

Dystoniaa sairastavan fysioterapia määrittyy oirekuvan perusteella. Jokainen asiakas on yksilö, mutta usein fysioterapia sisältää harjoitteita joilla ylläpidetään tai parannetaan tasapainoa, vartalonhallintaa sekä nivelten liikelaajuuksia.

Myös rentoutuminen ja hengityksen ohjaus on tärkeää dystoniaa sairastavalla. Rentoutuminen onkin usein hankalaa esimerkiksi kivun tai vapinan vuoksi.

Dystoniaa sairastavalla vartalonhallinta ja vartalon asennon hahmottaminen voi olla haasteellista, jolloin kontrollit fysioterapeutin luona auttavat ennaltaehkäisemään tästä aiheutuvia liikerajoituksia, tasapainon heikkenemistä tai tuki- ja liikuntaelinten kipuja.

Fysioterapeutti toimii asiakkaan oman aktiivisuuden tukena

Fysioterapia toimii hyvänä tukena asiakkaan kuntoutumisessa. Tärkeintä kuitenkin on oma aktiivisuus, terapeutilta saa ohjausta siihen mitä olisi hyvä tehdä sekä kartoituksen siitä miten tilanne etenee.

Fysioterapia sisältää aina alkutarkastuksen, jonka perusteella terapian tavoitteet suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä. Terapiaan voi sisältyä myös kivun hoitoja, muun muassa elektroterapiaa, ultraääntä, perinteistä hierontaa sekä kylmä- ja lämpöhoitoja. Aina on mahdollisuus kirjalliseen kotiharjoiteohjelmaan johon saa perusteellisen ohjauksen.

Minun Eloni 13

Ärtyvän suolen oireyhtymään löytyy apua Teksti Rauli Leino, LKT, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, emeritusprofessori | kuvat SANNA-MARIA SARELIUS ja DREAMSTIME

Miten ärtyvä suoli tutkitaan?

Kaikilla ärtyvää suolta potevilta pitäisi verikokein poissulkea anemia, korkeat tulehdusarvot, keliakia ja laktoosi-intoleranssi.

Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä joko ummetusta tai ripulia. Kalprotektiinin määritys on uusi ulosteen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan poissulkea paksusuolen tulehdus.

Potilaan ikä, sukuhistoria, oireet ja laboratoriotutkimukset antavat viitteet kenelle paksusuolen tähystys on aiheellinen. Aihe tähystykseen on oireiden alkaminen yli 45-vuotiaana, koska tämän iän jälkeen alkavat riskit elimellisistä sairauksista kasvamaan. Muita hälytysmerkkejä ja aiheita tähystykseen ovat veriulosteet, laihtuminen, jatkuvasti paheneva oireisto, anemia tai jos suvussa esiintyy paksusuolisyöpää tai tulehduksellista suolisairautta.

Tutkimusten tarkoituksena on sulkea pois elimelliset sairaudet, jotka voivat antaa samanlaisia oireita. Se, että ärtyvän suolen oireyhtymää potevalta ei löydy poikkeavia löydöksiä, ei tarkoita, että vaivat eivät olisi 14 Minun Eloni

todellisia tai lääkäri ei ole tehnyt oikeita tutkimuksia, vaan oireyhtymän määritelmään kuuluvat normaalit tutkimustulokset. Poikkeavat löydökset viittaavat elimelliseen sairauteen.

Ruokavaliolla voi lieventää oireita

On monia keinoja, joilla itse voi vaikuttaa oireisiin. Ruokavalio on näistä tärkein.

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota imeytymättömiin hiilihydraatteihin, jotka paksusuolessa aiheuttavat käymisilmiön.

Näitä ovat muun muassa palkokasvit, sipuli, kaalit, kahvi, vahvasti maustetut ruoat, keinotekoiset makeuttamisaineet kuten ksylitoli ja sorbitoli.

Liukenematon kuitu, kuten vehnänleseet voivat lisätä oireita.

Probiootit ovat mikrobeja, joista voi olla hyötyä erityisesti ilmavaivoihin.

Tavallisimpia probiootteja ovat erilaiset yhdistelmät, jotka sisältävät muun muassa maitohappobakteereita ja bifidobakteereita. Hapanmaitovalmisteissa löytyy näitä yhdistelmiä. Liian yksipuolisia ruokarajoituksia kannattaa välttää. Lisäksi suositeltavaa on varata ruokailuun riittävästi aikaa ja välttää ruoan hotkimista.

Jos stressi pahentaa oireita, niin sopivasti valittu liikunta muutaman kerran viikossa voi vähentää oireita.

Täsmälääkettä ärtyvän suolen hoitoon ei ole, mutta apua löytyy. Lääkitys valitaan johto-oireen mukaan. Ulostemassaa lisäävät kuituvalmisteet sopivat parhaiten ummetuspainotteeseen oireistoon, mutta voivat tasata suolen toimintaa myös vaihtelevissa toimintahäiriöissä. Ripulipainotteisessa ärtyvän suolen toimintahäiriössä loperamidia voi käyttää tilapäisesti. Vatsakipuun ja -kouristeluun tuovat helpotusta ns. antikolinergiset lääkkeet tai masennuslääkkeet, jotka nostavat kipukynnystä.

KSYLITOLI SORBITOLI SIPULI MAUSTETUT RUOAT KAALIT

O

ireet vaihtelevat jonkin verran yksilöstä toiseen ja joskus myös samalla ihmisellä oireet vaihtelevat sekä vuorokauden eri aikoina että pitemmän ajanjakson kuluessa. Vatsakipu on yksi hallitsevista oireista. Tyypillinen paikka on vasemmalla alavatsalla. Vatsakivut voivat helpottaa ulostamisen jälkeen.

Joillakin häiritsevin vaiva on iltaa kohden lisääntyvä vatsan turvotus ja ilmavaivat.

Suolen toiminnassa on usein muutoksia, jotka voivat ilmetä ripulina tai ummetuksena tai näiden vaihteluna. Joillakin saattaa olla hankala gastrokolinen refleksi, mikä tarkoittaa äkillistä ulostamisen tarvetta syömisen jälkeen.

KAHVI PALKOKASVIT

Ärtyvän suolen oireyhtymä on pääasiallisesti paksusuolen toimintahäiriöstä johtuva yleinen vaiva. Oireyhtymä on hyvänlaatuinen, mutta se alentaa elämänlaatua. Huolelliset tutkimukset poistavat pelon elimellisestä sairaudesta ja helpottavat hoidon toteuttamista.

Tähystyksellä saadaan tärkeää tietoa suolistosairauksista Monelle gastroskopia eli mahalaukun tähystys ruokatorven kautta ja kolonoskopia eli paksusuolen tähystys herättävät jo sanoina pelkoa. Epämiellyttävinä koetut tutkimukset ovat kuitenkin mainettaan parempia. Tähystyksellä saadaan nopeasti ja turvallisesti tärkeää tietoa suolistosairauksista.

TEKSTI SANNA-MARIA SARELIUS KUVA JASKA POIKONEN

E

lonissa tähystyksiä tekevät gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Simo Laine ja gastroenterologian erikoislääkäri Heimo Nurmi.

Molemmilla on pitkä kokemus alalla. Tuhansia tähystyksiä tehneinä molempia harmittaa tähystysten, erityisesti gastroskopian, huono julkisuuskuva.

– Lähes jokaisella aikuisella on ennakkokäsitys gastroskopiasta ja useimmilla se on negatiivinen. Monelle on jäänyt mieleen kun toimittaja Simo Rantalaiselle suoritettiin gastroskopia suorassa lähetyksessä televisiossa, Simo Laine toteaa.

– Gastroskopia on hyvä, nopea ja turvallinen tutkimus, joka antaa tarkan tiedon ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen alkuosan terveydentilasta. Ellei esilääkitystä ole käytetty, potilas on täysin kunnossa heti toimenpiteen jälkeen, Heimo Nurmi lisää.

Jokainen ihminen on yksilö ja jokainen kokee tutkimuksen omalla tavallaan. Kolonoskopiassa pelko kohdistuu koettuun kipuun, gastroskopia koetaan epämiellyttävänä ja siihen liitetään pelko tukehtumisesta. Suorittavan lääkärin kokeAJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

mus ja asiantuntijuus ovatkin keskeisessä roolissa tähystyksissä. Mahdollista pelkoa ja ahdistusta pyritään lieventämään tarjoa­ malla mahdollisuus yksilölliseen hoitoon.

Gastroskopiassa voidaan antaa suonensisäisesti rauhoittavaa esilääkitystä ja kolonoskopiassa kipulääkitystä, tai voidaan käyttää näiden yhdistelmää.

– Läheskään aina esilääkitys ei kuitenkaan ole tarpeen, vain pieni osa potilaista kokee sen välttämättömänä, Simo Laine sanoo.

Tutkimus sulkee pois elimelliset vaivat

Tähystykset ovat keskeinen osa tautien selvittämistä. Gastroskopian avulla voidaan tutkia ylävatsavaivoja, ruokatorventulehdusta, vatsahaavaa, selvittää anemian syitä ja keliakiaepäilyjä. Tyypillisiä kolonoskopialla selvitettäviä vaivoja ovat paksusuolitulehdus, peräaukon ongelmat, ripuli ja verinen uloste, sekä erilaiset kasvaimet ja syövän esiasteet. Kolonoskopialla on myös arvokas rooli syövän kehittymisen ehkäisyssä. Tähystyksessä otetaan yleensä kudosnäyte, joka lähetetään patologin

tutkittavaksi. Tutkimukset ovat nopeampia kuin yleisesti mielletään. Gastroskopia kestää muutamasta minuutista kymmeneen minuuttiin, kolonoskopia kahdestakymmenestä minuutista tuntiin.

Vatsan alueen vaivoista kärsivän potilaan mieltä vaivaa usein huoli omasta terveydentilasta ja spekuloinnit vaivan laadusta aiheuttavat turhaa stressiä. Tähystyksillä voidaan sulkea pois muut kuin toiminnalliset vaivat.

– Tähystyksissä onkin pitkälti kyse juuri tautien poissulkemisesta, tutkimukset ovat omimpiaan kertomaan mitä vaivaa potilaalla ei ole, Simo Laine toteaa.

– On aina positiivista potilaalle, ellei löydöksiä ole. Pitkäaikaisille vatsavaivoille voi myös löytyä helposti hoidettavissa oleva syy kuten keliakia tai krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, Heimo Nurmi jatkaa.

Ruuansulatuskanavan tähystysten lisäksi Elonissa tehdään virtsarakon tähystyksiä eli kystoskopioita. Tutkimuksen tekee urologian erikoislääkäri Kimmo Kuusisto. Helmikuussa Elonin tähystystiimiin liittyy gastroenterologian erikoislääkäri Petri Mäkelä.

Tiesitkö?

Gastroskopia on ruokatorven, maha­

laukun ja pohjukaissuolen tähystystoimen­ pide. Gastroskopia tehdään taipuisalla tähystimellä, jonka avulla lääkäri pääsee tutkimaan ihmisen yläruoansulatuskanavaa.

Tähystin laitetaan nielun kautta ruokator­ veen, josta edetään mahalaukkuun ja pohjukaissuoleen.

Kolonoskopia on paksusuolen tähystys.

Kolonoskooppi on sormenpään paksuinen, taipuisa videokameralla varustettu letku.

Suomessa suoritetaan arviolta 100 000 gastroskopiaa ja noin 25 000 kolonosko­ piaa vuodessa.

Minun Eloni 15

Naisen terveys

Mistä kenkä puristaa?

Naisen jalan ongelmat ortopedin vastaanotolla teksti ANNE FlINK, ortopedian ja traumatoLogian erikoisLääkäri, LL | kuva jENNI VIRTA

jalkateräortopedia on nuori ja voimakkaasti kehittyvä ortopedian osa-alue, jonka tavoitteena on nilkka- ja jalkateräongelmaisen potilaan oikein ajoitettu, oikea, osaava ja kokonaisvaltainen hoito. hoitopäätösten perustana jalkateräortopediassa on nilkan ja jalkaterän biomekaniikan vankka osaaminen.

V

altaosa jalkateräpotilaiden ongelmista johtuu siitä, että keho on omaksunut virheellisen liikemallin, jota ihminen toistuvasti tietämättään käyttää.

Pienellä osalla potilaista ongelmien taustalla on synnynnäinen nilkan tai jalan alueen rakennepoikkeama, esimerkiksi kampurajalka. Vähän isommalla osalla oireiden tai rakennepoikkeaman taustalla on ajan tai muiden syiden mukanaan tuoma kudosten rappeutuminen eli degeneraatio. Valitettavasti osalla oireiden takana on ns. failed foot eli epäonnistuneen nilkan tai jalkaterän alueen leikkauksen kivulias jälkitila. onko nAiSen JA Miehen JAlAn RAkenTeeSSA eRoJA?

Naisen jalka on pienempi ja sirompi, mutta naisen ja miehen jalan kuormittamaton anatominen rakenne on samankaltainen. Jalan rakenteellisten asentopoikkeamien välillä on melko vähän eroja, tiedetään, että esimerkiksi synnynnäinen kampurajalka on pojilla tyttöjä yleisempi. Jalan toiminnallisten asentopoikkeamien välillä on jonkin verran eroja, vaivaisenluu on naisilla yleisempi.

Naisen lantio on miehen lantiota leveämpi. Kapea jalkaterä ja leveä lantio aiheuttavat askellukselle enemmän haastetta kuin kapea lantio ja leveä jalkaterä – miehellä tukipinta on leveämpi, kun paino on yhden jalan varassa. Leveämmän lantion vuoksi naisen polvi kääntyy helpommin sisäänpäin askelluksessa, jolloin alaraajan kuormituslinja ei kulje enää suoraviivaisesti. Lisäksi erityisesti raskauden aikana estrogeeni vaikuttaa naisen elimistöön nivelsiteitä löysentämällä, kun keho valmistautuu synnytykseen. Moni nainen huomaakin raskauden jälkeen kengän koon kasvaneen. nAiSen JAlkATeRän JA nilkAn Alueen TAVAlliSiMPiA ongelMiA

Hyvin tavallinen jalkakivun syy naisilla on kantakalvon ärsytys eli plantaarifaskiitti. Se ilmenee kantapohjan alaisena kipuna, joka pahentuu erityisesti liikkeelle lähdettäessä. Kipu aiheutuu jalkapohjan kantakalvon ylikuormituksesta. Kantakalvoon tulee mikrorepeämiä, jotka parantuessaan arpeutuvat ja alkavat kuroa kalvoa. Altistavina tekijöinä on usein yksipuolinen kuormitus, esimerkiksi rankka yksipuolinen kuntourheilu, seisomatyö kovalla alustalla tai pitkäaikainen kävely turvakengillä ja ylipaino.

Vaivan takana saattaa olla myös yksinkertaisesti puutteellinen jalan asento- ja liikekontrolli. Valitettavan usein plantaarifaskiitti on oire jalkaa uhkaavasta pysyvästä rakennepoikkeamasta.

Hoidossa tulee altistavat tekijät selvittää ja niitä välttää.

Oleellista hoidossa on varhainen toiminnallisen liikehäiriön selvittely ja hoito ennen tilanteen pitkittymistä.

Toiminnallisen liikehäiriön ja motorisen kontrollin häiriön selvittelyssä ja hoidossa tarvitaan usein osaavan fysioterapeutin apua. Jalkaterän etu- ja takaosan eriytyneet liike- ja lihasharjoitteet ja jalkaterän ristiin kiertymisen hallinta korjaavat usein kuormitushäiriön ja helpottavat oireita.

Vaivaisenluuhun naisilla on perinnöl16 Minun eloni

linen alttius. Suomalaisessa väestössä se tavallisesti liittyy jalan takaosan hankinnaiseen lattajalkaan. Taustalla on usein toiminnallinen häiriö ja kudosten ikääntymiseen liittyvä rappeutuminen. Ensimmäinen pitkä jalkapöydän luu alkaa hakeutua kohti keskilinjaa ja isovarvas kääntyy kohti kakkosvarvasta ja kiertyy samalla sisäänpäin.

Toiminnalliset harjoitteet kannattaa aloittaa aina, ennen kuin leikkaushoitoa edes harkitaan. Asentopoikkeama ei niiden avulla häviä, mutta kivut voidaan saada hyvin kuriin. Leikkaushoitoon ei kannata ryhtyä kosmetiikan takia, kivuttoman jalan leikkaus ulkonäköseikkojen johdosta saattaa päätyä kauniiseen, mutta kipeään jalkaan.

Vaivaisenluuhun liittyy usein viereisen kakkosvarpaan vasaravarvasasento.

Kun isovarpaassa on vaivaisenluu, se on toiminnallisesti mykkä ja kuorma siirtyy jalassa keskisäteille. Leikkaushoito ei tuota tulosta, jos samalla ei korjata myös isovarpaan asentoa.

Päkiäkivun syy on usein passiivinen päkiä ja siihen liittyvä poikittaisholvin pettäminen ja jalan etuosan ulkosyrjän kuormitushäiriö. Tässä tilanteessa varpaiden välinen tuntohermo alkaa usein

oireilla hermokipuna. Hoidossa on tärkeää erityisesti pitkän pohjelihaksen vahvistaminen ja varpaiden koukistajalihasten yliaktiviteetin poisoppiminen.

Kortisonipistos voi joskus sammuttaa kivun tehokkaasti. Hermokivun leikkaushoito ei välttämättä tuo hyvää lopputulosta, jos asian taustalla oleviin syihin ei puututa. Leikkaushoidon seurauksena hermon katkaisukohtaan voi jäädä hankala hermokipu, joten leikkaus­hoidon suhteen kannattaa olla hyvin kriittinen.

Lattajalka voi olla synnynnäinen, jolloin se on tavallisesti joustava ja kivuton, eikä tarvitse mitään hoitoa.

Hankinaisessa lattajalassa jalan sisäsyrjän rakenteet pettävät iän mukanaan tuoman kudosten rappeutumisen seurauksena. Taustalla saattaa olla sisemmän pohjelihaksen jänteen repeämät, telaluun ja kantaluun sekä telaluun ja veneluun nivelten välinen kuluma tai jalan sisäsyrjän vahvan nivelsiteen vauriot. Jos aiemmin normaalirakenteinen jalka kipeytyy sisäsyrjältä ja jalan asento alkaa painua sisäänpäin kannattaa hakeutua pikaisesti lääkärin vastaanotolle.

Jos kuntoutus ei akuuttivaiheessa tuota tulosta, on edessä leikkaushoito.

Elämänlaatua vaihdevuosiin

O

vatko kuumat aallot, yölliset hikoilukohtaukset ja sydämentykytykset tuttuja?

Estrogeenin puute aiheuttaa näitä oireita valtaosalle vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Oireet saattavat ajan myötä hävitä, mutta kolmasosa naisista kärsii niistä vielä viisi vuotta kuukautisten päättymisen jälkeen ja joka kymmenes 70 vuoden ikään asti. Vaginan limakalvojen ohenemisesta ja kuivumisesta johtuvasta kirvelystä ja yhdyntäkivuista kärsii joka toinen vaihdevuosi-ikäinen nainen.

Oireita voidaan tehokkaasti hallita estrogeenihoidolla. Estradiolia voidaan annostella suun tai ihon kautta. Vaginan limakalvoja voidaan vahvistaa paikallisella estrogeenivalmisteella.

Vaikka estrogeenihoito yksinään riittää poistamaan vaihdevuosioireet, siihen on lisättävä kohdun suojaksi keltarauhashormoniosio. Hormonikorvaushoito voidaan toteuttaa valmisteella, jossa molemmat osat ovat samassa valmisteessa

Jalkineet hoidon tukena – pronaatiotuet harvoin tarpeen juoksukengissä

Hyvä jalkine on riittävän iso, mielellään päkiästä kaareva ja sopivan kiertojäykkä. Keinupohjakengästä saattaa olla apua, jos jalka on jäykkä esimerkiksi nivelten kuluman seurauksena. Lattajalan hoitoon keinupohjakenkä ei sovellu, se pahentaa lattajalan oireita. Lattajalalle suositellaan usein urheiluvälinekaupassa jalan takaosan kiertymistä estävää pronaatiotuettua jalkinetta. Ylipronatoivan luonnollisempi hoito on jalan harjoittaminen vastaliikettä eli supinaatiota harjoittamalla. Juoksukengässä pronaatio- tai supinaatio -tuenta on hyvin harvoin tarpeen, useimmiten neutraali juoksukenkä aktivoi jalkaa parhaiten. Täysin tueton päkiäjuoksukenkä tai paljasjalkakenkä aiheuttaa tottumattomalle juoksijalle helposti vammautumista.

Pohjallisten avulla ei voida jalan rakennetta muuttaa eikä niillä voida jalkaa hoitaa.

Joskus hoidon alkuvaiheessa pohjallinen saattaa helpottaa potilasta jalan neutraalin keskiasennon löytämisessä ja helpottaa harjoittamista. Samoin, jos jalka on hyvin jäykkä, voidaan pohjallisen avulla tuoda jalka alustaa vasten ja helpottaa näin rasituskipuja.

Teksti Anne Heikkilä, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

tai yhdistelemällä kahta eri valmistetta, jolloin vaihtoehtoja sekä annostukselle että antotavalle löytyy enemmän. Jatkuvassa yhdistelmäannostelussa päästään vuodottomaan hoitoon.

Hormonikorvaushoitojen hyödyt usein suuremmat kuin haitat

Hormonikorvaushoito parantaa naisen elämänlaatua. Se suojaa myös luun haurastumiselta ja murtumilta, samoin kuin paksusuolen syövältä. Kun hormonihoito aloitetaan pian kuukautisten loppumisen jälkeen, hoito saattaa suojata sydäninfarktilta. Jos aloitusta siirretään 10–15 vuoden päähän, saattaa verisuonisairauksien riski nousta.

Hormonikorvaushoito ei kuitenkaan ole vailla haittavaikutuksia. Sen yleisimmät haitat ovat kohtuverenvuoto, rintojen arkuus ja kohonnut verisuonitukosten riski.

Vakavimpia haittoja on rintasyövän riskin lisääntyminen. Kaiken kaikkiaan todetaan 4–6 ylimääräistä rintasyöpää 5–10 vuoden aikana 1 000 hormonikorvaushoi-

toa käyttävää naista kohti.

Kohtusyövän riski riippuu hoidon toteuttamistavasta. Yhdistelmähoidossa, jossa keltarauhashormonia on vain osan kuukautta, kohtusyöpiä todetaan 80 enemmän 10 000 naista kohti 10 vuoden käytössä kuin hormonihoitoa käyttämättömillä naisilla. Jatkuvalla yhdistelmävalmisteella kohtusyövän riski on alhaisempi kuin normaaliväestössä.

Hormonikorvaushoitoa suunniteltaessa gynekologi pohtii hoidon haitat ja hyödyt yksilöllisesti jokaisen naisen kohdalla, ja yhteisen keskustelun perusteella löydetään kullekin naiselle sopivin vaihtoehto. Joskus todetaan, että hormonikorvaushoitoa ei pidä aloittaa. Usein kuitenkin hyötyjen ja haittojen vaakakuppi kallistuu hyötyjen puolelle.

Hormonikorvaushoidon pituudelle ei ole määrättyä kestoa. Tarvetta voidaan testata lopettamalla hoito kokeeksi. Hoito voidaan aloittaa uudelleen samalla tai pienemmällä annoksella.

LÄHTEET: Hickey et al 2006, Lancet 366:409-78, Archer et al 2007, Fertil Steril 4:866-78, Santen et al 2010, J Clin Endocrinol Metab 95:1-66, Rossouw et al 2002, 288:321-33, Lyytinen et al 2009, Obstet Gynecol 113:65-73, Jaakkola et al, 2011, Int J Cancer 128:1644-1651

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

Minun Eloni 17

Naisen terveys

Kun ei tee mieli

teksti Anneli Kivijärvi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LKT, kliininen seksologi

M

iltei jokaisella on kokemusta seksuaalisesta haluttomuudesta, joka on yleisin parisuhteen seksuaaliongelma. Naisten haluttomuutta esiintyy eri tutkimuksien mukaan 30–70 prosentilla. Muita seksuaalielämän ongelmia ovat yhdyntäkivut, kiihottumisongelmat, orgasmivaikeus ja partneriongelmat – joko niin, että partnerilla on ongelma tai niin, ettei partneria ollenkaan löydy.

Haluttomuus on vaikeasti määriteltävä asia, koska kyseessä on useimmiten parisuhteen ongelma eikä vain naisen. Monesti kyse ei ole ollenkaan haluttomuudesta vaan erilaisten halujen kohtaamattomuudesta. Naiset epäilevät usein itse, samoin heidän kumppaninsa, että kyseessä on jokin hormonihäiriö, kun seksihalut häviävät.

Naisen seksihalujen taustalla ovat naissukupuolihormonit, mutta eniten testosteronihormoni niin kuin miehelläkin.

Haluttomuuden syy on harvoin hormo-

18 Minun Eloni

neissa paitsi raskauden alkuviikkoina, synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana tai vaihdevuosien alkaessa. Syy haluttomuuteen voi johtua myös hormonaalisen raskauden ehkäisymenetelmän käytöstä tai vaikeista PMS-oireista osan aikaa kuukautiskierrosta.

Taustalla lukuisia tekijöitä

Seksuaaliongelma ei ole koskaan kenelläkään pelkästään jalkojen tai vain korvien välissä; se on aina molempia, sekä fyysinen että psyykkinen ongelma. Sukupuolisen haluttomuuden taustalla on lukuisia tekijöitä. Masentunut ei halua seksiä eikä mitään muutakaan. Stressi, väsymys tai uupumus voi niin ikään olla taustalla.

Jos seksi ei vastaa naisen odotuksia, seurauksena voi olla turhautuminen ja haluttomuus. Raskauden pelko, seksin pelko, yhdyntäkivut tai toistuvat tulehdukset virtsarakossa tai sukupuolielimissä voivat aiheuttaa sen, että nainen haluaa välttää sukupuolielämää. Jos nainen ei ole tyyty-

väinen omaan kehoonsa vaan pitää sitä epäviehättävänä, aiheuttaa sekin haluttomuutta.

Nainen ei halua näyttää tai käyttää alastonta, vaikkapa liian lihavaksi tai laihaksi koettua kroppaansa.

Seksuaalisen haluttomuuden hoidossa nainen itse on avainasemassa. Naisen täytyy haluta olla haluava ja eroottinen nainen ja ponnisteltava sen eteen. Mitään lääkettä ei vielä ole olemassa. Luonnollisesti hormonikorvaushoito vaihdevuosissa on tärkeätä; testosteronihoito voi olla hyödyllinen naisilla estrogeenihoidon lisänä ja sitä on nykyisin kokeiltu jo ennen vaihdevuosiakin. Eroottinen kirjallisuus ja elokuvat ovat hyviä virittäjiä. Parisuhteelle pitäisi tietenkin myös voida antaa yksityistä yhteistä aikaa. Puolisoiden kannattaa kääntyä yhdessä asiaa tuntevan lääkärin tai seksuaaliterapeutin puoleen, jos oma apu ei riitä.

Kolumni

Mitä on

melusaaste?

Teksti Päivi Matti, kuulontutkija | piirrokset Dreamstime Melusaaste on sitä, mitä me kaupun­ gissa ulkona kuulemme. Asun keskustassa ja huomaan pyöräileväni monen rakennus­ työmaan ohi. Jyrsijät jyrisevät ja paukkuvat purettavan asfaltin parissa. Lehtipuhaltimet pauhaavat. Sisälle tultuani korvat humisevat ja soivat. Vilkasliikenteisen kadun varrella asuessa autojen melu kantautuu sisäänkin ja roskakuskit herättävät aikaisin aamulla.

Entä jos menen kauppakeskukseen.

Siellä on menossa myyntimyllytys tai muut superpäivät. Jo ovea lähestyessäni ilmavirta tuo korviini pauhun ja musiikin. Tällä minuu­ tilla tartu tarjoukseen, nyt saat edullisesti.

Musiikkiesityksen jälkeen tule ostoksille. Mie­ tin käännynkö sittenkin pois vai sukellanko melun maailmaan. Ostoksilta tullessa olen jotenkin levoton ja väsynyt.

Elokuvissa musiikki ja mainokset toivottavat heti alkajaisiksi tervetulleiksi ja saavat korvani soimaan jo ennen elokuvan alkua. Pärjäänköhän koko elokuvan ajan ilman melusuojia? Samoin konserteissa törmään liian kovaan musiikkiin. Onko musiikkinautinnon tarkoitus saada kehoni tärisemään?

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi

Ryhmäliikuntajumpat ovat monelle mukava rentoutumiskeino. Sielläkin musiikki pauhaa niin, ettei tahdo kuulla ohjaajan pu­ hetta. Pois lähtiessä korvani humisevat taas.

Olisi pitänyt ottaa melusuojat jumppaankin.

Elämäni on niin melusaasteista, että kotona ollessani tarvitsen taustaääniä, jotten huomaisi korvieni soimista. Joku sanoo, että muuta maalle siitä uikuttamasta. Muuttaisin mielelläni, mutta minun on käytävä töissä ja tavattava läheisiäni ja haluan jotain harrastaakin. Miten voisin helpottaa oloani tämän melun keskellä? Voisin valita pienet kaupat suurien kauppakeskusten si­ jaan. Valitsisin pienten teattereiden ja konserttien esitykset. Kävisin kirjastossa, jossa ei ainakaan vielä ole melua. Kyselisin "hiljaisia" jumppia. Menisimmekö barri­ kadeille ja vastustaisimme melusaastetta?

Vaatisimme näytettäväksi melutason niin konserteissa kuin teatterissa, elokuvissa ja kaupoissa. Toki kauppakeskukset ja eloku­ vateatterit täyttyvät ilman minuakin, mutta auttaisiko pisara meressä?

Melua pitävien koneiden kanssa työskennellessä alkavat melusuojat olla itsestään selviä, mutta aina emme huomaa, että vaimeampikin häly voi rasittaa, jos siinä joutuu viettämään pitkiä aikoja joka päivä. Avokonttoreissa tai lastentarhoissa eivät yksittäiset äänet kohoa melurajojen yli, mutta jatkuva hälinä voi silti uuvuttaa ihmisiä.

Hiljaisempaa maailmaa odotta­ essa voin sentään käyttää melusuojia.

Esimerkiksi Elacinin yksilöllisesti oman korvan muodon mukaan valmistetut suojat vaimentavat tehokkaasti päivän hälyä ja kovia ääniä, mutta päästävät esi­ merkiksi puheäänet läpi. Öisiä ääniä, kuten puolison kuorsausta tai naapurin televisiota, hiljentävät unitulpat, jotka ovat pehmeät, eivätkä paina nukkuessa. Yksilölliset suojat ovat hintavammat kuin joka korvaan sopi­ vat, mutta myös istuvat ja toimivat parem­ min, sekä kestävät käytössä vuosia.

Minun Eloni 19

Työhyvinvointi

EloPaino-valmennus auttaa luomaan pysyviä elämäntapamuutoksia Elonin hyvinvointipalveluiden EloPaino-valmennuksessa liikutaan, opitaan teksti tuulia talvio | kuva SANNA-MARIA SARELIUS terveellisestä ruokavaliosta ja pudotetaan painoa hyvällä mielellä.

T

yöikäisistä suomalaisista yli puolet ovat ylipainoisia. Ylipaino aiheuttaa riskin monenlaisille pitkäaikaissairauksille, minkä vuoksi jo pienikin painonpudotus on hyväksi terveydelle. Puolustusvoimien Merivoimien Esikunta aloitti viime vuoden elokuussa yhdessä Elonin asiantuntijoiden kanssa lähes 40 viikon pituisen EloPaino -valmennuksen osalle työntekijöistään.

– Olemme tehneet paljon töitä heikkokuntoisten fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi viime vuosina, mutta nyt halusin kokeilla jotakin erilaista, kertoo Merivoimien liikuntapäällikkö, kapteeniluutnantti Jukka Jortikka.

EloPaino-valmennus ei kuitenkaan tähtää vain fyysisen toimintakyvyn parantamiseen, sillä valmennus on kehitetty tukemaan elämäntapamuutosta, jonka tavoitteena on pysyvä painonhallinta.

– EloPaino ei ole pikakuuri, vaan tavoittelemme pysyviä muutoksia osallistujien terveyskäyttäytymiseen. Painonpudotuksen lisäksi ryhmän tavoitteena on vuosittaisten työhön kuuluvien kuntotestien läpäiseminen, kertoo Elonin työfysioterapeutti Tuula Sivander-Heinonen.

Tavoitteena kokonaisvaltainen muutos

Terveyskäyttäytymisen muutos vaatii aikaa ja oikean elämäntilanteen. Ylipainon lisäksi valmennuksen osallistumiskriteereinä

20 Minun Eloni

olivatkin oma tahto ja motivaatio, jotta osallistujat saavat täyden hyödyn valmennuksesta. EloPainossa osallistujia tuetaan muutokseen sekä fyysisellä että henkisellä valmennuksella. Valmennukseen osallistuu Elonista niin lääkäri, psykologi, ravitsemusterapeutti kuin fysioterapeutti. Puolustusvoimista mukana on liikunnanohjaaja.

– Eri alojen asiantuntijat antavat asiakkaalle monipuoliseen tietopaketin ylipainoon liittyvistä syistä ja terveysvaikutuksista ja keinoista kohti painonhallintaa, toteaa Sivander-Heinonen.

Ylipainoon liittyy usein myös psykologisia näkökulmia, jolloin vain ruokavalio- tai liikuntaohjeet eivät auta luomaan pysyvää elämäntapamuutosta.

– Paino on useimmille ylipainoisille hyvin intiimi asia, mikä voi vaikuttaa kielteisesti moniin elämän osa-alueisiin.

Tämän vuoksi on tärkeää löytää sekä oma että ryhmän yhteinen tavoite ja motivaatio muutokseen. Muutoksen laaja-alaisempi ymmärtäminen itsessä, omissa ihmissuhteissa ja omassa kehossa auttaa motivaation ylläpitämisessä, kertoo Elonin työterveyspsykologi Sini Cavén.

Työnantaja mukana täysillä

Myös Puolustusvoimat on panostanut valmennukseen huomattavasti. EloPainon kesto on 38 viikkoa ja tapaamisia on viikoittain, mikä vaatii sitoutumista yritykseltä. Puolustusvoimat tarjoavat valmennuksen työntekijöilleen työajalla ja mahdollistavat yrityksen tilojen käytön liikuntasuorituksia varten. Merivoimien liikuntapäällikkö Jukka Jortikka pitää myös osan valmennuskerroista.

Koska valmennuksen tavoitteena on saavuttaa mitattavia tuloksia, punnitaan osallistujat joka toinen viikko. Vuoden 2013 loppuun mennessä ryhmä oli saavuttanut selkeitä tuloksia.

– Ryhmäläiset ovat pudottaneet yhteensä jo 57 kiloa kolmessa kuukaudessa, kertoo Tuula Sivander-Heinonen.

Erinomaisten tulosten lisäksi ryhmässä on vallinnut hyvä, positiivinen yhteishenki.

– Alkuhämmennyksen jälkeen valmennus on sujunut hyvin. Ryhmä on pikkuhiljaa ryhmäytynyt ja sitoutunut sen toimintaan. Kaikilla on halu onnistua, kertoo Jukka Jortikka.

Merivoimien liikuntapäällikkö Jukka Jortikka ja Elonin työterveyslääkäri Tuija Ajosenpää ovat tyytyväisiä EloPaino-ryhmän edistymiseen.

eTSi

10

piirrokset: kristiina turtonen ja eLina maLmi

Puuhapalsta

elohiiRen heRkkuA

Sanat muodostuvat vaaka­ tai pystyriveille.

a h o N u k a k k u o J N N J k d s F J u u s t o a m r u s

h F e l s r s k F P u

k J d e r t t o y u i

J h i i u y u e t l N

J s P P s u e P i l B

a e o ä i e r h o a t

k V V s N t k t a a P

l B C e a u e e h e o

h J B P ä h k i N ä ö

J N V a a V s m N o G

h V u V N y i o u N y

h y J i a u N u F t o

J k k y s i V s P o P

o o m i u k y N i s a

m N B e k ö u a s t F

e a o k l a e e i e y

N u P l a o t t k y P

a r e ö a P s y o u k

u y h u N a J a a s r

eTSi kuViSTA

ksessa (45min) Henkilöturvan tarkastu . mm i ssas kan me itäm selv tarjoama jasi anta työn aako Katt

jalla aa-a vap s myö s utu vaku

sattuneet tapaturmat?

pysyvästi Jos toimintakykysi alenee nkinnoista miten selviät apuvälineha opalve- ja minkälaisia yksityisiä hoit käyttää? luja sinun on mahdollista tuloon olet Minkälaiseen toimeen ömänä? oikeutettu työkyvytt odottamaan Kauanko olet valmis t leikkaushoitoa jos sairastu

vakavasti?

n perhe on Millaiseen eläkkeesee hemmista van en toin jos u utett oike y? ehty men

Perheen huoltajien tapaturmat, sairas­ tumiset, työkyvyttömyys tai kuolema tuovat aina mukanaan tulon menetyksiä ja kuluja, jotka uhkaavat perheen toi­ meentuloa. Silti harva tietää tarkkaan millaiseen toimeentuloon on oikeutettu, jos oma tilanne äkkiä muuttuu.

5

eRoAVAiSuuTTA

Sinä olet tärkein.

Tule Henkilöturvan tarkastukseen.

Sinä olet tärkein. Kodista ja omaisuudesta huolehtiminen ei riitä, jos et huolehdi omasta turvastasi. Henkilöturvan tar­ kastuksessa varmistamme kanssasi, että sinun ja perheesi talous kestää kaikissa olosuhteissa. Tutustumme sinuun, kartoi­ tamme tarpeesi ja rakennamme aina juuri sinulle sopivan ratkaisun.

Tervetuloa juttelemaan Turun konttorin osoitteeseen Eerikinkatu 6 b tai soita 010 192 605 ja sovitaan tapaaminen.

Asiakkaiden 100 %:sti omista omista­ malla yhtiöllä on vain yksi tavoite: se että me omista omista­ jat ­ sinä ja minä ­ olemme huomennakin tyytyväisiä.

Välitetään toisistamme.

Palveluntarjoajat: Henki-, eläke- ja säästövakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Pankkipalvelut, arvopaperivälitys ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Pankki Oyj. Sijoitusrahastot ja omaisuudenhoito: LähiTapiola Varainhoito Oy. Palveluntarjoajat ovat osa asiakkaiden 100 % omistamaa LähiTapiola-ryhmää. Soittaessasi LähiTapiolan 0205-alkuisiin numeroihin teleoperaattorimme perimät puheluhinnat asiakkailtamme ovat: kiinteästa verkosta 8,28 snt/puh+7,00 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min

AJAnVARAuS ( 02 4844 500 | eloni.fi

Minun eloni 21

Elonissa tapahtuu

På svenska

MuiSTiliSTA

kevään tapahtumia ja kursseja elonissa – leikkaa tästä itsellesi muistiin!

helMikuu u Suolistoterveyspäivä 15.2.

Muista D-vitamiini!

MAAliSkuu u iho- ja allergiapäivät elonissa

huhTikuu u Valtakunnallista sydänviikkoa vietetään 6.–13.4.

Toukokuu u neurologian päivät, vko 19 Aiheina Parkinson, dystonia, migreeni ja MS­tauti u Punkkipäivät elonissa 12.–18.5.

Puutiaisaivokuumerokotus koko perheelle.

keVään kuRSSiTARJonTAA u tasapainoa ja lihasvoimaa dystonikoille ­kurssi dystoniapotilail­ le, torstaisin klo 18, alk. 20.2. (FT Mirjami Moisio) Hinta 177 eur Kelan lähetteellä, muille 198 eur. u ikäihmisten tasapainoryhmä keskiviikkoisin klo 10, alk. 19.2.

(FT Tuula Sivander­Heinonen). Hinta 220 euroa, sisältää kaksi henkilökohtaista tapaamista fysioterapeutin kanssa ja viisi harjoi­ tuskertaa. u Niska- ja selkäryhmä tiistaisin klo 17–18 alk. 26.2.

(FT Tuula Sivander­Heinonen) Hinta 95 eur (5 krt). u tietoisen läsnäolon ryhmä alk. 25.2.2014.

(Psykologi Sini Cavén) Kohti parempaa keskittymiskykyä ja läsnäoloa. Hinta 250 eur (5 tapaamista). u Jännittäjäryhmä Jännitätkö esiintymisiä ja sosiaalisia tilanteita?

(Psykologi Sini Cavén) Pienryhmässä tehtävien harjoitusten avulla löydät keinoja jännityksen lieventämiseen. Aloitus helmikuussa.

Hinta 300 eur (5 tapaamista). lisätietoja elonin ryhmistä (02) 4844 500 sekä www.eloni.fi

Tällä kupongilla d-ViTAMiinikoe lABoRAToRioSSA ja BindeXluunTiheYSMiTTAuS ultraäänellä 36 euR/koe (norm 48 eur/kpl), testauta luustosi kunto ja D­vitamiininsaanti helposti ja nopeasti.

eloni har nu öppet sju dagar i veckan! fRÅn oCh Med TReTTondAgen har Eloni haft öppet sju dagar i veckan. På veckosluten finns alltid en allmänläkare och en barnlä­ kare på plats, likaså sjukskötarnas, röntgenteamets och laboratoriets tjänster finns att tillgå varje dag. På adressen www.eloni.fi kan du bekanta dig med våra läkare och experter, där ser du även vilka som betjänar på svenska.

PRenuMeReRAR du RedAn PÅ eloniS nYheTSBReV? Via

vår webbplats kan du beställa vårt elektroniska nyhetsbrev som vi skickar ut en gång i månaden. Du får bland annat erbjudanden och information om våra kurser, föreläsningar och tjänster. Missa inte heller vår sida på facebook.com/eloni.fi!

Det händer på läkarstationen u den 15 feBRuARi ordnar vi en temadag kring tarmhälsa med föreläsningar av våra experter. Visste du att det i Eloni görs gastroskopi och kolonoskopi samt urologiska skopier med hjälp av toppmodern utrustning? u i MARS fokuserar vi på hudsjukdomar och allergier, lämpligt inför våren och pollensäsongen.

leikkaa irti!

onko eloni sinulle jo tuttu? eloniSSA JäRJeSTeTään SäännölliSeSTi kaikille avoimia luen­ toja ja tapahtumia. Tämän lisäksi erilaiset yhdistykset ja järjestöt ovat tervetulleita tutustumaan ryhmässä lääkäriasemaamme.

Ota yhteyttä jos ryhmääsi kiinnostaa tutustumiskierros Elonissa. Vierailu­ toiminnasta vastaa markkinointipäällikkö Sanna­Maria Sarelius, s­posti sanna.sarelius@eloni.fi ja puhelinnumero 02 4844 557 AJAnkohTAiSTA TieToA YleiSöTAPAhTuMiSTAMMe löy­

dät Elonin Facebook­sivulta www.facebook.com/eloni.fi sekä internet­sivuiltamme www.eloni.fi. Nettisivuillamme voit myös tilata sähköisen uutiskirjeemme sekä ilmoittautua yleisötapahtumiimme.

22 Minun eloni

u i APRil firar vi nationella hjärtveckan 6.–13.4 och i MAJ ger vi information om neurologiska sjukdomar. I medlet av maj är det åter dags för våra populära fästingdagar, då kan hela familjen passa på att ta vaccinet som ger skydd mot TBE.

har du redan bekantat dig med eloni?

Vi VälkoMnAR föReningAR oCh gRuPPeR ATT BekAnTA Sig Med läkARSTATionen. Kontakta marknadschef Sanna­Maria

Sarelius och boka in ett besök för er grupp (även på svenska).

Tfn 02 4844 557, e­post sanna.sarelius@eloni.fi

Anna Sorainen on viestintätoimisto Ground Communicationsin vetäjä.

Vieraskynä

Kenen vastuulla?

PlAgioinniT. AuToeduT. TYöPAikkAkiuSAAMinen. Ero­ rahat. Maailma ja lehdet kirkuvat epäoikeudenmukaisuuksia. Syyl­ lisiä etsitään ja kansa kihisee raivosta. Tottahan tuo. Maailmassa on paljon väärää ja harmaa alue tuntuu laajentuvan entisestään.

Niin sanottu tavallinen kansa ja eliitti loittonevat erilleen kuin toisi­ aan hylkivät magneetit.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat pitkään seisseet ylpeinä yrityksille kirjattujen arvolistausten kärkipäässä. Harvemmin sitten kuitenkaan ihan toteutuen.

Nyt olisi syytä alkaa elää lupauksia todeksi.

VASTuulliSuuTTA ei Voi ulkoiSTAA. Yritys ei ole vastuuton.

Siellä työskentelevä ihminen voi olla. Jokainen teko on oma ja jokainen päätös asuu jonkun päässä. Näkökulman muutos on aina terveellistä. Siksi väännän vielä muutaman kymmenen astetta toisaalle. Ruuvi kiristyy, mutta jaksakaa vääntää.

Ihmiset jaksavat hermostua yritysten ja muiden ihmisten vastuutto­ mista teoista. Miten usein katsomme avoimin silmin omaa tomin­ taamme? Miten kannamme vastuumme perheenjäseninä – äitinä, isänä, lapsena, isovanhempana? Millaisen esimerkin annamme avoimuudesta tai rehellisyydestä? Miten usein näemme syyllisen itsessämme?

JATkoSSA hYVä YRiTYS niMiTTäin VoiTTAA. Mikä tärkeintä,

se voittaa luottamuksen, ja sitä myötä asiakkaan sydämen. Ihmiset ovat erilaisissa tutkimuksissa pitkään kertoneet haluavansa ostaa ja käyttää vastuullisten yritysten tuotteita ja palveluja. Aiemmin se on ollut aikomus, nyt kuluttajien sanahelinä on muuttunut teoiksi.

kuva RENÉ GARMIDER

Kyllä, ihan juuri näin pitää ollakin, vastuuta yrityksille. Mutta mitä­ pä jos samaan aikaan käännetään näkökulmaa ja tuijotetaan hetki ihan toisaalle? Ketä siellä yrityksessä on töissä? Me. Ketkä niitä arvoja toteuttavat? Me. Kuka niitä hyviä tekoja voi tehdä? Minä.

”joKainen teKo on viesti.”

JoS Sinun TeoiSTASi JulkAiSTAiSiin lehTeä, MiTä Siinä lukiSi? Pelottava ajatus, ja muutama otsikko piirtyy omasta

elämästä heti mieleen. Jääköön myös sinne.

Liian usein vieritämme syyn muiden niskoille, oli kyse sitten oman työpaikan epäkohdista tai perheen ongelmista. Ajatelkaa vasta­ kohtaa: eikö olisi mahtava huomata omat virheensä ja korjata ne?

Teot saattaisivat muuttaa myös ympärillä olevia. ”Iha sama”, sanoisi meidän teini­ikäinen. Ei ole ihan sama. Jokai­ nen teko on viesti, oli se sitten lapselle, puolisolle, työkaverille, naapurille.

Väittävät, että ihminen voi olla onnellinen vasta sitten, kun hyväk­ syy itse itsensä. Väitän myös, että onnellisuus ja vastuullisuus ovat sukua. Ja siinä suvussa perinteenä on huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Tämänkin vastuun olemme terävästi oppineet väistämään.

Kukaan ei väkisin tunge epäterveellistä ruokaa kenenkään suuhun. Ei kukaan suosittele olemaan harrastamatta liikuntaa.

Eikä kukaan kiellä nukkumasta tarpeeksi. Aivan kuten kukaan ei pakota ottamaan vastaan kohtuuttomia palkkioita tai kiusaamaan työkavereita.

Miten vaikeata onkaan tehdä muutos ja kantaa vastuuta, ihan itse.

Kannattaisi. Vasta sisäistetty vastuullisuus näkyy myös ulos.

Anna Sorainen

AJAnVARAuS ( 02 4844 500 | eloni.fi

Minun eloni 23

Elonissa toimivat lääkärit ja asiantuntijat Erikoislääkäripalvelut FYSIATRIA Juutinen Terhi LL Kemppi Carita LL

GERIATRIA Kuoppamäki Marikka

LL

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA Kivisaari Atte LT Majasuo Susanna Mattila Ulla LL

LL

KARDIOLOGIA Korkeila Petri LT Vihinen Tapani LT

AJANVARAUS ( 02 4844 500 www.eloni.fi

NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Heikkilä Anne LT Härkönen Kati LT Kero Katja LL Kivijärvi Anneli LKT Mattila Mirjami LT Neovius Kaisa LL

TyöterveysLÄÄKÄRIT

LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Niemi Matti työterveyslääkäri, LL Pitkäranta Helena työterveyshuollon erikoislääkäri, LL Ristolainen Birgitta yleislääketieteen erikoislääkäri, LL, eMBA Talvio Minna LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, eMBA

NEUROLOGIA

KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA Seppälä Olli-Pekka Liukkonen Riika LL

LT

Ajosenpää Tuija

Airas Laura dosentti, LT Erjanti Hanna LL Kuoppamäki Mikko dosentti,

LT

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA Broberg Arsi LT Flink Anne LL

KIRURGIA Grönroos Irmeli Laine Simo LT

(myös lasten veri- ja syöpäsairaudet) Savolainen Johannes professori, LT (myös lasten allergologia) Schuez-Havupalo Linnea LL, erikoistuva Terho Pirjo LL (myös nuorisolääketiede)

LL

PSYKIATRIA

(myös gastroenterologinen kirurgia) Nylamo Erkki dosentti, LKT KLIININEN FYSIOLOGIA Mikola Antti LL

Karlsson Hasse professori, LT Korkeila Jyrki professori, LT Tuliharju Anna nuoriso- ja lastenpsykiatria,

Muut asiantuntijapalvelut DIABETESHOITAJA

LL

Jortikka Armi

SILMÄTAUDIT

FYSIOTERAPEUTIT

LL (kirurgiset toimenpiteet, ei silmätarkastuksia)

Sivander-Heinonen Tuula fysioterapeutti, työfysioterapeutti, TtM Malmisalo Tiina fysioterapeutti, seksuaali­ neuvoja, työnohjaaja Moisio Mirjami fysioterapeutti

Leinonen Mikko

KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Mikola Hannu PUHAKKA ANTTI

LL LL

SISÄTAUDIT

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT Irjala Heikki LT Kallinen Johanna LT Rekola Jami LT Uusitalo Tapani LL erikoistuva

LASTENKIRURGIA Luoma Reijo

LL (myös lastenurologia)

LASTENNEUROLOGIA Holopainen Irma Lähdesmäki Tuire

lastenneurologian dosentti, LT LT (myös lastentaudit)

LASTENTAUDIT Arola Anita LT Huurre Anu LT Kero Pentti professori

Koivuviita Niina LT (myös nefrologia) Leino Rauli gastroenterologian emeritusprofessori, Leinonen Veli-Matti LL Metsärinne Kaj dosentti, LT (myös nefrologia) Mäkelä Petri LL (myös gastroenterologia) Möttönen Timo reumatologian professori, LT Nelimarkka Lassi LT (myös endokrinologia) Nurmi Heimo LL (myös gastroenterologia) Paul Robert dosentti, LKT

LKT

(myös kliininen hematologia) Pirilä Laura LT (myös geriatria ja reumatologia) Remes Kari kliinisen hematologian professori, LKT Soinio Minna LT (myös endokrinologia) Soppi Esa dosentti, LKT UROLOGIA Kuusisto Kimmo

(hc), LKT

(myös neonatologia) Koskenvuo Minna LT (myös lasten hematologia ja -onkologia) Kujari Anna-Maija LT Lukkarinen Heikki LT Lähdesmäki Tuire LT (myös lasten neurologia) Niinikoski Harri dosentti, LT (myös lasten endokrinologia) Paavilainen Elisa LL, erikoistuva Penttinen Maila LL (myös perinnöllisyyslääketiede) Salmi Toivo T. professori (hc), LKT

diabeteshoitaja

LL

audionomi

PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA

psykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja

Turkko Ulla-Maija

PSYKOLOGIPALVELUT Cavén Sini työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja Keiski-Salonen Irja psykologi, perheterapeutti Romana Anneli työterveyspsykologi, PsL Untamala Anne psykologi, pari- ja perheterapeutti

Hämäläinen Maija

laillistettu puheterapeutti

RAVITSEMUSTERAPEUTTI

erikoislääkäri

yleislääketieteen erikoislääkäri LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Niemi Matti LL Nikulainen Veikko LL Yrjänäinen Heta LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja yleislääkäri Luostarinen Janne

Matti Päivi

PUHETERAPEUTTI

Yleislääkäripalvelut

Ajosenpää Jaakko LL ERJANTI TUULI LL Hedborg Heikki LL, yleislääketieteen Lehtonen-Veromaa Marjo LT,

KUULONTUTKIJA

Himberg Tarja

laillistettu ravitsemusterapeutti

TYÖTERVEYSHOITAJAT Jarhio Teija työterveyshoitaja Koivisto Sabina työterveyshoitaja Nummelin Leena työterveyshoitaja Pajamäki Satu työterveyshoitaja Saitajoki Tuuli työterveyshoitaja Tuorila Suvi työterveyshoitaja