Minun Eloni 2/2014

2014

minun

2

LÄÄKÄRIASEMA ELONIN LEHTI TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA

SATU RASILA

Hyvinvointi on ajanhallintaa

MIEHEN TERVEYS eri ikäkausissa

Kun lapsi ei halua mennä

KOULUUN

Kroonisen väsymyksen

HOITO

Oma laboratorio on

POTILAAN ETU

Mielenmaisemani

”KIRJOITTAMISEN KAUTTA SAAN ILMAISTUA ASIOITA, JOITA EN MUUTEN SAA SANOTTUA.”

SATU RASILA • s. 1972 Tampereella • Näytelmäkirjailija, ohjaaja, Turun Kaupunginteatterin dramaturgi • Rasila on kirjoittanut muun muassa näytelmät Kohtalona murha (ruotsiksi esitetty nimellä Drabbad), Mieletön Turun historia, Mieletön Turun lähihistoria, Mieletön Turun tulevaisuus, Kakola, Katoava maa.

• Ohjannut näytelmiä muun muassa Linnateatterille, Turun Kaupunginteatterille, Åbo Svenska Teaterille, Rakastajat-teatterille, Helsingin Kaupunginteatterille ja Kansallisteatterille.

• Suomen Näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 2005–2011.

2 Minun Eloni 2 | 14

Teatterin teräshermoinen

monitaituri

Näytelmäkirjailija, dramaturgi ja ohjaaja Satu Rasila liikkuu ammatissaan tragedian, komedian ja suurten tunteiden äärellä, mutta arvostaa omassa elämässään kohtuullisuutta.

TEKSTI SANNA-MARIA SARELIUS KUVA JASKA POIKONEN

SATU RASILAN KIRJOITTAMA rockmu-

sikaali Kakola veti Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämön täyteen pari vuotta sitten. Lokakuussa ensi-iltaan tulee uusi Turku-aiheinen musikaali, tällä kertaa tarinan tapahtumat sijoittuvat Seilin saareen. Graniittilinnan miehisestä maailmasta fokus siirtyy naisiin.

– Kakolaa tehdessä syntyi ajatus, että Seilistä ja sen naisista pitäisi tehdä musikaali. Naisteemaa seuraten oli luontevaa valita teokseen suomalaisten naisartistien tekemää musiikkia, Rasila kertoo.

Spitaalihospitaalina ja Suomen ensimmäisenä mielisairaalana toimineessa Seilissä oli viimeiset 70 vuotta pelkästään naispotilaita. Monelle naiselle saarelta ei ollut paluuta. Osa tuomittiin pakkohoitoon kohtuuttomin perustein.

– Jos nainen oli köyhä ja sai lapsen yksin, oli riski leimautua mielisairaaksi ja tulla poislähetetyksi, Rasila toteaa.

Käsikirjoitusta varten Rasila vietti aikaa maakunta-arkistossa, missä säilytetään alkuperäisiä Seilin asiakkaiden potilasasiakirjoja.

– Tutustuessani näiden naisten kohtaloihin tuli vahva myötäelämisen tunne. Toivon, että se välittyy myös musikaalista.

TURUN KADUT KUTITTAVAT MIELIKUVITUSTA

Seilin ensi-illan jälkeen Rasila dramatisoi ja ohjaa Kansallisteatteriin Tuomas Kyrön vastikään ilmestyneen romaanin Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Rasilalle tyypillistä on sujuva siirtyminen tyylilajista toiseen, samaan aikaan työn alla saattaa olla camp-

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

henkisen kreisifarssin kirjoitustyö ja juutalaisvainoja käsittelevän klassikkodraaman ohjaus ruotsiksi.

– Kirjoittaminen on minulle tunneilmaisua.

Saan sen kautta ilmaistua asioita, joita en muuten saa sanottua. Mutta kirjoittaminen on myös ammattini. Sellainen ajattelumalli, että viihde on esimerkiksi automaattisesti roskaa ja draama laatua, on minusta epäkiinnostava. Ammattitaito merkitsee minulle sitä, että yritän mahdollisimman tarkasti ymmärtää tuottajatahon tilauksen, ja tarpeen mukaan opiskelen eri tyylilajien vaatimaa dramaturgiaa.

Rasila on toiminut Turun Kaupunginteatterin dramaturgina vuodesta 2012. Alun perin Nokialta kotoisin olevana, kuusitoista vuotta Turussa asuneena hän hämmästelee edelleen kaupungin historiallista estetiikkaa. Yksi lempipaikoista on Nunnankadun ja Vanhan Suurtorin välillä kulkeva keskiaikainen Luostarin välikatu.

– Kun täällä kävelee, on kutkuttavaa ajatella että samalla kadunpätkällä ihmiset ovat kulkeneet jo 1200-luvulla. Turku on nyt kotikaupunkini, vaikka ajatukseen tottumisessa menikin monta vuotta. Helsinki on liian iso paikka meidän perheellemme, mutta yhtään pienemmässä kaupungissakaan en haluaisi asua. Paikalle jääminen on pitkälti sattumaa eikä tietoista valintaa. Sattuman kauppana Turusta on tullut rakas paikka.

AJANHALLINTA MÄÄRITTELEE HYVINVOINNIN

Rauhallisena ja analyyttisenä ohjaajana tunnettu Rasila ei pienestä hätkähdä. Ensi-iltaa

edeltävä kiire ja henkiset paineet eivät saa työtään rakastavaa naista menettämään hermojaan.

– Teatterintekemiseen kuuluvat suuret tunteet. Aggressiivinen työtapa kuuluu joidenkin ohjaajien tyyliin. Minulle tuli kuitenkin jo vuosia sitten aktiivinen vastahanka sellaiselle, koska stressaannun rumasta vallankäytöstä. Työtilanteessa voi olla vaativa ilman, että on toista kohtaan tyly tai kohtuuton.

En muutenkaan käyttäydy niin, miksi tekisin niin töissä?

Ajanhallinta on hyvinvoinnille keskeinen asia, Rasila miettii.

– Kaikki hyvinvointiin liittyvä on ajankäyttöön liittyvää; ottaako aikaa nukkumiseen, syömiseen ja liikkumiseen. Kaikkein tärkeintä on, että jokapäiväiseen elämään jää aikaa, jonka voi viettää perheen kanssa.

Lukeminen ja puutarhanhoito ovat Rasilalle mieluisinta vastapainoa työlle. Kakolaa kirjoittaessa istumatyö vaati veronsa ja kirjailija patisti itsensä kuntosalille personal trainerin ohjauksessa.

– Rehellisyyden nimissä joudun pakottamaan itseni liikkumaan. Olin lapsena sellainen varjoisten huoneiden kalvakka sähköurkujen soittaja. Muistan, kuinka lapsena molemmat käteni olivat vuorokesinä kipsissä, kun yritin jotain taidoilleni liian vaativaa liikuntasuoritusta, kuten käsilläseisontaa. Tästä jäi häpeä, jota vastaan tsemppailen kuntosalin eteisessä vieläkin. Mutta ei siinä mitään. Kalvakkana sähköurkujen soittajana tuli myös luettua paljon, ja siitä on paljon hyötyä nykyisessä työssäni.●

Minun Eloni 2 | 14 3

Pääkirjoitus

ELÄMÄNLAATUA edistämässä ELONI ON ollut olemassa kohta puolitoista vuotta. Alusta asti tavoitteenamme

on ollut tukea turkulaisten terveyttä ja olla mukana kehittämässä paikallisten yritysten toimintaa.

YRITTÄJINÄ OLEMME oppineet, että henkinen ja fyysinen hyvinvointi kul-

kevat käsi kädessä. Riittävä uni ja palautuminen, sopiva määrä liikuntaa sekä monipuolinen ruokavalio auttavat jaksamaan niin työssä kuin työpaikan ulkopuolella. Arjen kiireiden keskellä on olennaista muistaa pitää huolta itsestään – jo ennen kuin terveys heikkenee. Elonissa on paljon fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistäviä, ennakoivia palveluja sekä mielenkiintoisia terveysaiheisia yleisöluentoja. Lue lisää syksyn ryhmävalmennuksistamme ja teemailloistamme tästä numerosta.

MEILLE ELONILAISILLE on äärimmäisen tärkeää, että voimme olla

edistämässä turkulaisten elämänlaatua sekä paikallisten yritysten menestymistä. Tämän vuoksi Eloni tarjoaa työterveyspalveluiden ohella työelämän laatua edistäviä palveluita. Työn sujuvuutta kehittämällä luodaan työhyvinvointia. Sivulla 20 kerromme lisää uudesta työelämäkonseptistamme ja yhteistyöstämme turkulaisen Romana Managementin kanssa.

SYKSYLLÄ ELONISSA aloittaa toimintansa syömishäiriöiden hoitoon erikoistunut asiantuntijatiimi sekä Suomen ensimmäinen kroonista väsymys­oireyhtymää hoitava moniammatillinen tiimi. Kehitämme palveluitamme jatkuvasti ja otamme mielellään vastaan palautetta ja ehdotuksia esimerkiksi verkkosivujemme tai Facebook-sivumme kautta.

Kaunista syksyä!

MINNA TALVIO, johtava lääkäri TIMO TALVIO, toimitusjohtaja

Lääkäriasema Elonin lehti terveydestä ja hyvinvoinnista.

2

2014

P.S Haluatko, että lähetämme Minun Eloni -lehden jatkossakin kotiisi? Ilmoita osoitetietosi meille ja mainitse viestissä, että haluat postia Elonilta kotiinlähetettynä. Voit lähettää sähköpostia meille: uutiskirje@eloni.fi tai postia osoitteeseen Eloni Oy/Markkinointi, Yliopistonkatu 20, 20100 Turku.

JAKELUALUE: Turku, Lieto, Naantali, Raisio, Kaarina, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Aura, Pöytyä, Parainen ja Kemiönsaari JAKELU: Itellan jakelu jokaiseen talouteen (ei kieltotaloudet, ei yritykset ja yhteisöt) VASTAAVA JULKAISIJA: Timo Talvio TAITTO: OS/G Viestintä Elina Malmi, www.osgviestinta.fi KANNEN KUVA: Jenni Virta/Iloinen liftari KANNESSA: Laboratoriohoitaja Marianne Vahanne PAINOPAIKKA: Punamusta Oy PAINOSMÄÄRÄ: 151 000 kpl TOIMITUSNEUVOSTO: Minna Talvio, johtava lääkäri; Sanna-Maria Sarelius, markkinointipäällikkö; Tuulia Talvio, palvelusuunnittelija; Robert Paul, LKT; Atte Kivisaari, LT; Harri Niinikoski, LT ISSN 2342-0618 (painettu)| ISSN 2342-0626 (verkkojulkaisu)

www.eloni.fi | www.facebook.com/eloni.fi

4 Minun Eloni 2 | 14

Yliopistonkatu 20, Hansakorttelin 3. krs Ajanvaraus (02) 4844 500 ja www.eloni.fi Puhelinajanvaraus ma–to 7–20, pe 7–18, la 9–15, su 11–16 Vastaanotot ja röntgen ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–15, su 12–16 Laboratorio ma–to 7–20, pe 7–18, la 10–15, su 12–16

Sisällysluettelo

2

Seili-musikaalin käsikirjoittajan mielenmaisema on keskiaikaisella kujalla.

6

2

2014

Eloniin väsymys­ oireyhtymän hoitoon erikoistunut tiimi

2.............. Mielenmaisemani: Satu Rasila 4.............. Pääkirjoitus 6.............. Terveys nyt 8.............. Elonin laboratorio 10........... Teemasivut: Miehen terveys 14........... Teemasivut: Kilpirauhassairaudet 17........... Matkailija: muistitko rokotukset?

18........... Kun kouluun meneminen ahdistaa ja pelottaa 19........... Ihosyövät yleistyvät – kuulutko riskiryhmään?

20........... Eloni ja Romana yhdistivät voimansa työelämäpalveluissa 21 .......... Uusi syömishäiriötiimi aloittaa Elonissa 22 .......... Syksyn kurssitarjontaa 24........... Puuhapalsta | Eloni mukana Naantalin Lasten musiikkijuhlilla 25 .......... På svenska 26 .......... Elonin lääkärit ja asiantuntijat | Elonis läkare och experter 28 .......... Elonissa tapahtuu

Eloni on avoinna joka päivä!

SYKSYLLÄ LIIKUTAAN JA RENTOUDUTAAN RYHMÄSSÄ.

22

10

Mies, miten voit?

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 2 | 14 5

Terveys nyt

Papilloomavirustulehdus on myös ”poikien juttu”

Ihmisen papilloomaviruksen (human papillomavirus, HPV) tiedetään olevan yhteydessä suun ja sukuelinalueiden syyliin sekä syövän esiasteisiin ja edelleen syöpään.

TUNNETUIN PAPILLOOMAVIRUKSEN

aiheuttama pahanlaatuinen muutos on kohdunkaulan syöpä. HPVperintöainesta esiintyy myös suuressa osassa sukuelinalueen syövistä sekä lisäksi pään ja KATJA KERO LT, NAISTENTAUTIEN kaulan alueen syövissä, erityisesti suunielun JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI alueella. Tieto HPV:n aiheuttamasta tautitaakasta on lisännyt kiinnostusta myös miehen HPV-tulehdukseen.

PAPILLOOMAVIRUS EI AINA OLE SEKSITAUTI

Tutkimuksissa on tunnistettu yli 150 HPV-tyyppiä. HPV-tyypit voidaan jakaa esiintymispaikan mukaan iho- ja limakalvomuutoksia aiheuttaviin ryhmiin sekä lisäksi syöpää aiheuttavan kyvyn mukaan joko matalan tai korke-

an riskin tyyppeihin. Valtaosa väestöstä saa papilloomavirustulehduksen elämänsä aikana, mutta suurin osa HPV- tulehduksista paranee 9–24 kuukaudessa. Yleensä papilloomavirusinfektiot ovat täysin oireettomia.

HPV-tulehdus voi tarttua iho- tai limakalvokosketuksessa. Seksuaaliteitse tapahtuvan tarttumisen lisäksi viruksen voi saada raskauden, synnytyksen tai varhaislapsuuden aikana, minkä vuoksi papilloomavirustulehdusta ei voida pitää yksinomaan seksitautina.

PAPILLOOMAVIRUS AIHEUTTAA 5 % MAAILMAN KAIKISTA SYÖVISTÄ

Vaikka onneksi suurin osa papilloomaviruksista puhdistuu elimistöstä kahden vuoden aikana, pienellä osalla tulehdus pitkittyy. Krooninen infektio voi aiheuttaa pitkän ajan kuluessa solumuutoksia, jotka voivat ensin edetä syövän esiasteiksi ja edelleen syöväksi, ellei esiasteita päästä hoitamaan ajoissa.

MIEHEN HPV-TULEHDUS

Laajasta tutkimuskentästä huolimatta miehen HPV-infektion luonnollista taudinkulkua ei tunneta vielä riittävästi ja HPV:n merkitys eri anatomisten alueiden sairauksien synnyssä on osittain tuntematon.

HPV:n esiintyvyys oireettomilla miehillä on vaihdellut eri tutkimusaineistojen perusteella eri anatomisilla alueilla 1– 72 prosentin välillä.

Miesten HPV:n riskitekijöitä ovat seksuaalipartnerien lukumäärä, tupakointi, miesten välinen seksi sekä immuunivajaus. Kondomin käytön ja ympärileikkauksen tiedetään suojaavan jonkin verran tartunnalta.

ENNALTAEHKÄISY ROKOTTEELLA

Kuten monien virustautien kohdalla, paras taudin hoito on sen ennaltaehkäisy rokotteella. Papilloomavirusrokotteita on annettu jo yli 175 miljoonaa annosta ja niiden teho ja turvallisuus on osoitettu. Suomen kansalliseen rokoteohjelmaan on liitetty viime vuonna tyttöjen HPV-rokotus. Vaikka Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tyttöjen rokotteen mainoksessa pääotsikkona onkin, että rokote on tyttöjen juttu, nykytutkimuksen valossa rokote on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi myös pojille. Poikien HPV-rokotus on otettu jo osaksi kansallista rokotusohjelmaa Australiassa. Suomessa poikia ei vielä rokoteta kansallisen rokotusohjelman puitteissa mutta rokotteen voi ottaa omakustanteisesti esimerkiksi Elonissa. ● u KATJA KERO on Elonissa vastaanottava

naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, joka tuoreessa väitöskirjatyössään on tutkinut miehen suun ja sukuelinalueen papilloomavirustulehduksen taudinkulkua terveillä miehillä seitsemän vuoden seurantatutkimuksessa. u Tutustu väitöskirjaan: http://www.utu. fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/papilloomavirus-uhkaamyos-miesten-terveytta.aspx

Elonista apua viikon jokaisena päivänä ELONI ON AUKI SEITSEMÄN PÄIVÄÄ VIIKOSSA

Lauantaisin ja sunnuntaisin paikalla on aina yleislääkäri, lastenlääkäri ja sairaanhoitaja, myös röntgen ja laboratorio ovat avoinna viikonloppuisin. Puhelinajanvaraus aukeaa ma–pe klo 7, lauantaisin klo 9 ja sunnun­taisin klo 11.

6 Minun Eloni 2 | 14

Parhaat hoitotulokset terapian ja fyysisen harjoittelun yhdistelmällä

Krooniseen väsymykseen löytyy apua TEKSTI OLLI RUUSKANEN, PROFESSORI | KUVA DREAMSTIME

sa ja valtaosa potilaista on ilman diagnoosia ja ilman hoitoa. Potilas on usein väliinputoaja, koska väsymysoireyhtymä ei kuulu mihinkään lääketieteen erikoisalaan.

Kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, että psykologin tai psykiatrin antama kognitiivis-behavioraalinen terapia yhdessä ohjatun, asteittain lisätyn fyysisen harjoittelun kanssa on tehokas hoito. Kuuden kuukauden hoidon jälkeen valtaosa potilaista on parantunut tai toipunut työkuntoon. Mikään lääkehoito ei ole toistaiseksi osoittautunut tehokkaaksi.

ELONIIN MONIAMMATILLINEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄTIIMI

KROONISEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄN

kriteereihin kuuluu vaikea väsymys, joka on kestänyt yli kuusi kuukautta. Väsymys ei johdu fyysisestä tai psykiatrisesta sairaudesta, eikä se parane levolla. Väsymys vaikeuttaa merkittävästi potilaan ammatillista ja sosiaalista toi-

mintaa. Suomessa arviolta 5 000–­20 000 ihmistä sairastaa kroonista väsymysoireyhtymää.

Kroonisen väsymyksen syy on tuntematon. Sairaus on edelleen huonosti tunnettu sekä potilaiden että lääkäreiden keskuudes-

Maailmalla on perustettu väsymysoireyhtymä-keskuksia, joissa toimii lääkäreitä, psykiatreja että psykologeja. Kaikkia näitä osaajia toimii Elonissa, jonne on suunnitteilla väsymysoireyhtymän hoitoon erikoistunut yksikkö professori OLLI RUUSKASEN johdolla.

Väsymysoireyhtymään perehtynyt lääkäri tekee erotusdiagnostiset testit ja toimii hoidon koordinaattorina. Psykiatrin konsultaation jälkeen potilas ohjataan kognitiivis-behavioraalisen terapiaan ja lääkäri yhdessä fysioterapeutin kanssa ohjaa asteittain lisätyn fyysisen harjoittelun. ●

Minun työni

HEIDI ORPO, välinehuoltaja ”Elonin välinehuoltajana vastaan siitä, että Elonissa on puhtaat, steriilit instrumentit. Työni on itsenäistä ja työaikani on epäsäännöllisen säännöllistä, mikä sopii minulle. Pidän työstäni, koska se on vaihtelevaa ja työympäristö sekä työkaverit ovat mukavia.”

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

SABINA KANKARE, työterveyshoitaja ”Työterveyshoitajana teen hyvin monipuolista työtä. Tapaan eri-ikäisiä työssäkäyviä ihmisiä eri aloilta. Työssäni teen tiiviisti yhteistyötä lääkäreiden ja muiden terveysalan ammattilaisten, kuten työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin kanssa. Pidän työstäni ja sen antamista haasteista.”

CARITA ESSÉN-PUKARI, toimistopäällikkö ja potilasasiamies ”Työni Elonissa on mielenkiintoista ja vaihtelevaa; koskaan ei tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Niin potilasasiamiehen kuin toimistopäällikönkin työssä, on asiakas aina keskiössä, on hän sitten lääkärin vastaanotolta tuleva potilas tai toinen elonilainen.”

Minun Eloni 2 | 14 7

Lääkäriaseman oma laboratorio on

potilaalle eduksi Ma 11-18 Ti-Pe 10-18 La 10-15

Yliopistonkatu 28 Jalkojenhoitaja www.jalkineliike.fi Tiia Vaaksjoki

APTEEKKI Esteettömästi Hansatorin laidalla

Ennen kuin lääkäri voi varmistua potilaan diagnoosista ja tarvittavasta hoidosta, on potilaan usein käytävä laboratoriossa testeissä. Lääkäriaseman oma laboratorio helpottaa sekä lääkärin toimintaa että on eduksi potilaalle – monesti potilas saa vastaukset jo samalla lääkärikäynnillä.

TEKSTI JA KUVAT TUULIA TALVIO

S

amalla lääkärikäynnillä saa päivystysluontoisesti yleisimpien laboratoriokokeiden vastaukset, mikä nopeuttaa myös jatkohoidon suunnittelua. Esimerkiksi sydänfilmin ja sydänmerkkiaineiden nopea tulkinta lääkärin toimesta mahdollistaa potilaan ohjaamisen välittömästi sairaalahoitoon, kertoo Elonin laboratorion tiimivastaava MERI ERJANTI. MONIPUOLISTA TUTKIMUSTYÖTÄ

Tuomiokirkkoapteekki

Samalla hissillä Eloniin ja Apteekkiin!

2. kerros 8 Minun Eloni 2 | 14

Elonin laboratoriossa otetaan laajasti erilaisia näytteitä ja yleisimmät tutkimukset tutkitaan itse.

– Teemme omassa laboratoriossa sellaisia tutkimuksia, joita tarvitaan nopean hoitopäätöksen tueksi, kertoo Meri Erjanti.

Osa näytteistä lähetetään eteenpäin muualle tutkittavaksi, laatuvarmennettuihin kotimaisiin laboratorioihin kuten Tyksin laboratorioon. Yhtään näytettä ei lähetetä ulkomaille.

– Näytteet lähtevät kaksi kertaa päivässä lähetin mukana Tykslabiin. Vastaukset valmistuvat nopeasti, yleisimmät tutkimukset jo samana päivänä, ja vastaukset tulevat suoraan meidän potilastietojärjestelmään ja ovat näin ollen heti lääkärillä käytettävissä, kertoo Elonin laboratoriohoitaja PÄIVI KANKAALA. Paikallisten yhteistyökumppaneiden ansiosta tiedonsiirto Elonin järjestelmään onnistuukin nopeasti.

Laboratoriossa työskentelee neljä laboratoriohoitajaa ja käytössä on markkinoiden uusimmat analysaattorit.

– Työskentely laboratoriossa on monipuolista ja vaihtelevaa, ja asiakkaitamme ovat kaikenikäiset, vauvasta varttuneempiin. Laboratoriostamme löytyy monipuolista ammattitaitoa, josta on runsaasti hyötyä yksikössämme, kertoo Erjanti.

OMASSA LABORATORIOSSA TEHDYT TUTKIMUKSET VALMISTUVAT NOPEASTI.

LABORATORIOON VAIVATTOMASTI MYÖS ILMAN LÄHETETTÄ

Laboratoriokäyntiä varten ei aina tarvitse mennä lääkärille, sillä yleisimpiin laboratoriotutkimuksiin voi tulla myös oma-aloitteisesti. Elonin laboratorioon pääseekin nopeasti ajanvarauksella tai vuoronumerolla.

– Meille voi tulla ilman lääkärin lähetettä yleisimpiin laboratoriotutkimuksiin, kuten vaikkapa tarkistuttamaan oman D-vitamiinitason tai hemoglobiinin. Kuitenkin esimerkiksi EKG vaatii aina lääkärin tulkinnan. Laboratoriokäynti ilman lähetettä ei myöskään kuulu Kelan korvauspiiriin, muistuttaa Erjanti. ●

ELONIN LABORATORIO on auki viikon jokaisena päivänä. Maanantaista torstaihin kello 7–20, perjantaisin kello 7–18, lauantaisin kello 10–15 ja sunnuntaisin kello 12–16.

Elonin laboratorio palvelee aina lääkäriaseman ollessa auki. Työvuorossa Meri Erjanti, Marianne Vahanne ja Eeva Harju.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 2 | 14 9

Miehen terveys Mies – olisiko aika käydä

lääkärissä?

S

uomalaisten miesten odotettu elinikä on selvästi lyhyempi kuin naisten, ja sukupuolten välisessä hyvinvoinnissa onkin havaittavissa selkeitä eroja. Näitä eroja selittävät lukuisat tekijät, mutta on varsin yleistä etteivät miehet vaivaudu lääkäriin, vaikka jokin paikka vaivaisikin. Jotta hyvästä terveydestä voi nauttia mahdollisimman pitkään, on omasta terveydestä huolehtiminen kuitenkin erittäin tärkeää.

Myös miesten olisi siis hyvä muistaa käydä lääkärissä säännöllisesti tarkastuttamassa terveyttään.

Vaikka vointi olisi hyvä eikä vaivoja ole, kannattaa miehen käydä säännöllisesti lääkärissä. Terveys­ tarkastusten avulla voidaan kartoittaa mahdollisia terveysriskejä sekä ennaltaehkäistä monia vaivoja.

TEKSTI TUULIA TALVIO KUVA DREAMSTIME

sa saattaa työ viedä suurimman osan miehen arkielämästä ja sen vuoksi onkin hyvä kiinnittää huomioita tasapainoon työn ja muun elämän välillä.

Terveisiin elintapoihin tulee edelleen panostaa ja ylipainon välttäminen on nyt erityisen tärkeää.

– Valtimotautiriskien kartoitus ja seuranta tulee ottaa osaksi terveystarkastusta, muistuttaa Robert Paul.

– Myös oma näkö on hyvä tarkastuttaa säännöllisesti.

LEPPOISAMPAA ELÄMÄÄ 60-VUOTIAANA

TUNNISTA RISKIT AJOISSA

Säännöllisten lääkärikäyntien avulla voidaan kartoittaa yksilöllisiä terveysriskejä, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia.

– Kartoittamalla potilaan sukutausta, verenpaine, kolesteroli, verensokeri sekä mahdolliset oireet voidaan arvioida riski sairastua valtimotapahtumaan, kertoo Elonin sisätautien erikoislääkäri ROBERT PAUL. Tunnistettuihin terveysriskeihin kannattaa puuttua ajoissa, jo ennen mahdollisten oireiden ilmestymistä. Monia yksilöllisiä terveysriskejä, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia voidaan vähentää merkittävästi elämäntapamuutoksilla sekä oikeanlaisilla lääkkeillä.

– Tunnistettujen riskien pienentäminen edellyttää säännöllistä lääkärissä käyntiä yleensä kerran vuodessa, joskus useammin ja joskus harvemmin, jatkaa Robert Paul.

HYVÄÄ VOINTIA LÄPI ELÄMÄN

Omasta terveydestä huolehtiminen muuttaa muotoaan pitkin elämää. Nuorempana energiaa ja virtaa riittää pidemmäksikin aikaa, kun taas iän lisääntyessä elämäntapojen merkitys kasvaa suuresti.

40-, 50- ja 60-vuotiaana olisikin hyvä kiinnittää huomiota hieman erilaisiin terveydellisiin asioihin.

HUOMIO ELINTAPOIHIN 40-VUOTIAANA

40 ikävuoteen tultaessa miehen arkielämä täytyy usein varsin helposti työn, perhe-elämän sekä vapaa-ajan harrastusten asettamista vaatimuksista, minkä vuoksi omiin elämäntapoihin kannattaa alkaa kiinnittää huomiota.

–Tupakoimattomuus ja alkoholin kohtuukäyttö ovat olennaisia tukipilareita hyvälle terveydelle. Jos alkoholia kuluu liikaa, olisi tärkeää hakeutua ajoissa hoitoon, kertoo Robert Paul.

Tasapainoinen ruokavalio ja riittävä määrä liikuntaa antavat energiaa vilkkaaseen arkielämään sekä auttavat välttämään haitallista ylipainoa. Mahdollisten todettujen kroonisten sairauksien asianmukainen seuranta ja hoito on erityisen tärkeää tässä elämänvaiheessa, jotta sairaudet voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Myös mahdollisten mieliala- tai ihmissuhdeongelmien havaitseminen sekä ajoissa hoitoon hakeutuminen on tärkeää sekä oman että läheisten hyvinvoinnin kannalta.

ARJEN TASAPAINOA 50-VUOTIAANA

50 ikävuoden kohdalla kotielämä alkaa rauhoittua, kun lapset ovat kasvaneet vanhemmiksi ja itsenäisimmiksi. Tässä elämänvaihees10 Minun Eloni 2 | 14

Kun eläkeikä lähestyy, on miehellä usein enemmän aikaa itselleen.

Lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja energiaa riittää vielä omiin harrastuksiin. On edelleen hyvä harrastaa säännöllisesti liikuntaa sekä syödä monipuolista ravintoa, jotta hyvästä toimintakyvystä voi nauttia vielä mahdollisimman pitkään.

– Lääkäriin tulisi hakeutua, jos ilmaantuu jotain uutta terveyteen liittyvää, muistuttaa Robert Paul.

Säännölliset, potilaan kokonaistilaan soveltuvat terveystarkastukset ovat hyvä keino pitää huolta omasta hyvinvoinnista terveellisten elintapojen lisäksi. ●

Testosteronin puute voi aiheuttaa miehellä monia fyysisiä ja psyykkisiä oireita Miehisyys on monisyinen kokonaisuus, joka on enemmänkin ihannekuva kuin kaikilta osiltaan toteutuva standardi. Näin ollen miehistä hyvinvointia ikääntymisen yhteydessä tulisi tarkastella monelta kannalta.

P

äinvastoin kuin naisella vaihdevuosissa, miehen hedelmällisyys ja kivesten testosteronineritys heikkenevät vähitellen ikääntymisen myöESA SOPPI, LKT, SISÄTAUTIOPIN tä. Ikääntymiseen voi DOSENTTI liittyä monia oireita, kuten lihasmassan väheneminen, kehon rasvan lisääntyminen ja seksuaalisen, psyykkisen sekä fyysisen suorituskyvyn alentuminen. Myös vähen-

tynyt seksuaalinen halukkuus, erektiohäiriöt, mielialan vaihtelut, keskittymiskyvyttömyys, muistihäiriöt, univaikeudet, vireystilan lasku, väsymys, heikentynyt lihasvoima ja hauraus-raihnaus voivat liittyä ikääntymiseen.

Kyseisiä oireita pidetään usein normaaliin vanhenemiseen kuuluvina ilmiöitä, mutta ne voivat liittyä myös siihen, että miessukupuolihormonin eli testosteronin vaikutus kudoksissa on heikentynyt.

Huomattavaa on kuitenkin, että oireiden esiintymiseen vaikuttavat myös elämäntavat ja sairaudet. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja vähäinen liikunta sekä virheellinen ravitsemus, D-vitamiinin vajaus ja ylipainoon liittyvä ns. metabolinen oireyhtymä ja diabetes sekä monet krooniset sairaudet ja niiden hoito.

Miehellä 40 ja 70 ikävuoden välissä veren testosteronipitoisuus (keskeinen miessukupuolihormoni) putoaa usein noin yhden prosenttiyksikön (0,5–1,5 %) vuodessa. Noin 25 prosentilla yli 70-vuotiaista on matala veren testosteronipitoisuus.

Tämä merkitsee, että Suomessa saattaa olla jopa 25 000–50 000 miestä ikäryhmässä 35–75 vuotta, joilla on matala testosteronipitoisuus.

ANDROPAUSSI ON MIEHEN MENOPAUSSI

Koska elimistön kudosten herkkyys testosteronin vaikutuksille on ratkaiseva ja vaihtelee yksilöllisesti eikä kudosvaikutusta voida mitata, on löydettävä muita merkkejä miehen miessukupuolihormoninpuutoksesta. Niinpä, jos edellä mainitut ikääntymiseen liittyvät oireet yhdistyvät matalaan veren testosteronipitoisuuteen, voi kyseessä olla ikääntymiseen liittyvä hypogonadismi, joka johtuu kivesten vajaatoiminnasta.

Tilaa on kutsuttu myös miehen menopaussiksi tai andropaussiksi eli kyseessä on ns. myöhäsyntyinen hypogonadismi. Kuitenkin elämäntapojen ja sairauksien merkitys elämänlaadun heikentäjänä voi olla huoAJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

TERVEET ELÄMÄNTAVAT OVAT TEHOKKAIN KEINO ESTÄÄ IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVÄÄ TESTOSTERONIPUUTETTA. mattavasti tärkeämpi kuin vain matala veren testosteronipitoisuus.

Jos päädytään siihen, että oireiden syynä on liian heikko testosteronivaikutus kudoksissa ja ikääntymiseen liittyvä kivesten vajaatoiminta, voidaan harkita hoitoa sopivalla testosteronivalmisteella. Tällöin on otettava huomioon potilaan yleinen terveydentila, yksilöllisesti valittujen, tiettyjen laboratoriokokeiden tulokset ja testosteronihoidon kannalta muut tärkeät sairaudet. Hoidon teho ei ole varma, ja hoidon kokeellinen luonne ja mahdolliset riskit selvitetään potilaalle.

Ehdottomia esteitä testosteronin käytölle ovat eturauhassyöpä ja miehillä hyvin harvinainen rintasyöpä. Myös hankalaoireinen eturauhasen liikakasvu, hoitamaton uniapnea, sydämen vajaatoiminta ja korkea hemoglobiinipitoisuus asettavat rajoituksia hoidon aloittamiselle. Testosteronihoidon aloittamisen jälkeen säännölliset lääkärintarkastukset ja laboratoriokokeiden kontrollit ovat tarpeen. Hoidon onnistumisen mittana käytetään ennen kaikkea hoidon vaikutusta potilaan oireisiin ja elämänlaatuun.

Hyvä, tasapainoinen ravinto ja sen suhteuttaminen kulutukseen niin, että vältetään ylipainon kehittyminen, korkeintaan kohtuullinen alkoholinkäyttö, säännöllinen liikunta sekä tupakoimattomuus ovat aina hyviä elämänohjeita missä iässä tahansa.

Terveet elämäntavat ovat myös tehokkain keino estää ikääntymiseen liittyvää testosteronipuutteen kehittymistä. ● Minun Eloni 2 | 14 11

Miehen terveys

Urologin vastaanotolla

Urologin työsarkaan kuuluvat miesten ja naisten virtsaelinsairauksien sekä miesten sukuelinten sairauksien tutkiminen ja hoito. Naisten sukuelinsairaudet kuuluvat gynekologian erikoisalaan mutta esimerkiksi kaikki virtsateiden kasvainsairaudet ja/tai niiden epäily kuuluvat urologin hoitoon.

TEKSTI KIMMO KUUSISTO, UROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI | KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

S

uomessa pelkästään avohoidossa toimivia urologeja on huomattavan vähän. Suurin osa urologeista on sairaalaviroissa jotka vapaa-ajallaan pitävät yksityisvastaanottoa.

VERTA VIRTSASSA – KANNATTAAKO HUOLESTUA?

Mikroskooppinen eli vähäinen verivirtsaisuus on hyvin tavallinen ilmiö potilaiden virtsanäytteissä. Vähäinen mikroskooppinen verivirtsaisuus on yleensä merkityksetöntä eikä vaadi tutkimuksia. Jos verivirtsaisuus on runsaampaa (=ylittää sovitut laboratoriokriteerit toistuvasti) ja varsinkin, jos potilas on lisäksi pitkään tupakoinut, ovat virtsateiden tutkimukset aiheellisia. Virtsarakon tähystys ja munuaisten tutkiminen vähintään ultraäänitutkimuksella ovat paikallaan. Elonissa kyseiset tutkimukset on mahdollista tehdä vähäisellä viiveellä ensiluokkaisilla nykyaikaisilla laitteistoilla.

Makroskooppinen verivirtsaisuus eli silminnähtävä veri virtsassa on ehdoton aihe virtsatietutkimuksiin, jollei verivirtsaisuudelle ole etukäteen tiedossa selkeää syytä.

Tupakointi altistaa tutkimusten mukaan vahvasti virtsateiden syöpäsairauksille, joten tieto potilaan pitkäaikaisesta tupakoinnista antaa lisäaihetta epäillä pahanlaatuisia muutoksia virtsateissä verivirtsaisuuden ilmaantuessa.

MIESTEN VIRTSAVAIVAT JA ETURAUHASSAIRAUDET

Yksi tavallisimpia ikääntyvien­ miesten vaivoja ovat virtsaamistoimintojen muuttuminen ja vaikeutuminen. Lähes kaikilla miehillä eturauhanen kasvaa iän mukana eli kehittyy eturauhasen liikakasvua. Virtsaputki menee lantionpohjassa eturauhasen läpi, joten kasvava eturauhanen voi miehelle aiheuttaa virtsaputkea ahtauttaessaan hankalia virtsavaivoja tai jopa täydellisen virtsaummen. Iso osa miehistä kuitenkin pärjää koko elämänsä ilman eturauhasen lääke- tai leikkaus­ hoitoja.

Jos virtsaaminen kuitenkin on selkeästi hankaloitunut ja elämänlaatu tämän vuoksi heikentynyt, on järkevää hakeutua asian vuoksi tutkittavaksi. Eturauhasen 12 Minun Eloni 2 | 14

sairauksiin on saatavissa hyviä lääkehoitoja ja vaikeissa virtsaamishäiriöissä leikkaus­ hoito parantaa huomattavasti potilaan virtsaamistoimintoja ja elämänlaatua.

Virtsaamisoireita tutkittaessa lähtökohtana on aina oirekysely, jonka perusteella voidaan arvioida johtuvatko potilaan oireet eturauhasen sairauksista vai ovatko ne virtsarakkoperäisiä tai mahdollisesti molemmista johtuvia. Lisätietoa oireiden vaikeudesta voidaan saada virtsan virtausmittauksella ja jäännösvirtsan mittauksella.

Oleellista ikääntyvien miesten eturauhasoireiden tutkimisessa on selvittää, johtuvatko oireet hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta vai eturauhassyövästä. Perustutkimuksia ovat tuolloin eturauhasentsyymi PSA:n mittaaminen verinäytteestä ja urologin tekemä eturauhasen sormitutkimus peräsuolen kautta.

Jos jompikumpi on poikkeava, voi olla syytä epäillä eturauhassyöpää. Tuolloin eturauhasen ultraäänitutkimus ja koepalojen otto peräsuolen kautta on paikallaan.

OLEELLISTA IKÄÄNTYVIEN MIESTEN ETURAUHASOIREIDEN TUTKIMISESSA ON SELVITTÄÄ, JOHTUVATKO OIREET HYVÄN­ LAATUISESTA ETURAUHASEN LIIKAKASVUSTA VAI ETURAUHAS­ SYÖVÄSTÄ.

Toimenpiteessä eturauhanen puudutetaan ennen koepalojen ottoa ja patologin mikroskooppitutkimusten jälkeen voidaan saada kohtalainen varmuus eturauhassolujen tyypistä.

Rakkoperäistä virtsaamisoiretta epäiltäessä on syytä tehdä virtsarakon tähystys.

Tämä tehdään nykyään ohuella taipuisalla videoavusteisella tähystimellä, jota urologi ohjaa näkökontrollissa. Tutkimus ei ole lainkaan niin kivulias tai hankala miespotilaalle, kuin aiemmin jäykällä tähystimellä tehdyt tähystykset. Myös saatava näkymä on erittäin selkeä ja diagnoosin tekeminen tätä kautta helpompaa ja varmempaa.

Vastaanotolla virtsaamisongelmien hoito painottuu yleensä lääkehoitoon ja tietenkin hoidon tehon seurantaan. Operatiivinen eturauhassairauksien hoito ainakin meillä Turussa tehdään pääosin sairaalassa.

OPERATIIVISTA UROLOGIAA ELONISSA

Elonin polikliinisessa leikkaussalissa pystytään tekemään monipuolisesti valikoima paikallispuudutuksessa tehtäviä urologisia toimenpiteitä kuten virtsarakon tähystyksiä, miesten sterilisaatioleikkauksia, ympärileikkauksia esinahan sairauksissa, luomien ja syylien poistoja ja polttoja sekä kivesten ja lisäkivesten toimenpiteitä.●

Suomalaisten omat perusvoiteet

Kosteuttavat perusvoiteet

06/2014

Keveitä, kosteuttavia ja nopeasti imeytyviä. Kuivan, atooppisen ja normaalin ihon kosteutukseen.

Erikoisperusvoiteet Sisältävät keramideja ja muita hoitavia ainesosia. Kosteuttavia, notkeita ja hyvin imeytyviä.

APTEEKISTA.

Hoitavat perusvoiteet Kosteuttavat ihoa, mutta ennen kaikkea jättävät iholle suojapintaa.

Koostumukseltaan tanakampia.

perusvoide.fi

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.

Minun Eloni 2 | 14 13

Teema: Kilpirauhassairaudet

Miten

kilpirauhaslääke otetaan?

Kilpirauhashormoni tyroksiini on hyvin tavallinen lääke, sillä kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus – sitä on 240 000 suomalaisella eli peräti 4 prosentilla väestöstä. Mitä tyroksiinin ottamisesta on hyvä tietää? TEKSTI ESA SOPPI, LKT, SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI JA ROBERT PAUL, LKT, SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI | KUVAT SHUTTERSTOCK JA DREAMSTIME

K

ilpirauhanen erittää aikuisella lähes 150 mikrogrammaa (µg) kilpirauhashormoneja vuorokaudessa, mutta yksilöllistä ROBERT PAUL, LKT, vaihtelua esiintyy.

SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI Kun potilaan kilpirauhasen toiminta on kokonaan loppunut, tyroksiinin tarve lähenee yllä olevaa määrää.

Potilaan tarvitsema tyroksiiniannos riippuu kuitenkin jäljellä olevan kilpirauhasen toiminESA SOPPI, LKT, nasta sekä tabletin SISÄTAUTIOPIN DOSENTTI sisältämän tyroksiinin imeytymisestä maha-suolikanavasta.

Jos potilaan kilpirauhaslääkeannos on poikkeuksellisen suuri, tulisi miettiä mistä on kysymys ja tarkistaa, onko potilaalla hoidosta aiheutuvia kilpirauhashormoniylimäärän oireita. Annosta voidaan pitää suurena, jos tyroksiinia menee yli 200 μg, Thyroid/Armour Thyroidia yli 150 mg tai liotyroniinia yli 40 μg vuorokaudessa.

KILPIRAUHASHORMONIEN IMEYTYMINEN JA KIERTO ELIMISTÖSSÄ

Osa tyroksiinista imeytyy ilmeisesti jo mahalaukusta mutta suurin osa vasta ohutsuolesta. Imeytyminen tapahtuu nopeasti tyroksiinitabletin nauttimisen jälkeen. Hoitamaton keliakia ja vaikea laktoosi-intoleranssi huonontanevat tyroksiinin imey14 Minun Eloni 2 | 14

tymistä. Mahalaukun hapokas ympäristö näyttää edistävän tyroksiinin imeytymistä, hapoton maha tai pitkällinen helikobakteeri-infektio puolestaan saattavat heikentää tyroksiinin imeytymistä.

Imeytymisen ja maksaan kulkeutumisen jälkeen osa tyroksiinista erittyy sappeen.

Sappirakon poistolla tuskin on merkitystä tyroksiinin kulkeutumiselle elimistössä. On mahdollista, että sappeen erittyvä ja edelleen ohutsuoleen kulkeutuva tyroksiini ei enää imeydy yhtä tehokkaasti kuin suoraan mahalaukusta suoleen siirtyvä tyroksiini.

MITEN OTAN TYROKSIININI AAMULLA?

Tyroksiini otetaan yksinään ensimmäiseksi aamulla yhdessä veden kanssa (½ –1 juomalasillista eli n. 1–2 desilitraa). Aamu voi tässä yhteydessä tarkoittaa aikaa aamuyöstä pitkälle aamupäivään. Jos tekee yötyötä, lääkkeen voi ottaa aamulla kotiin tultua (jos se ei kokemusperäisesti häiritse unta) tai sitten päivällä heräämisen jälkeen.

Koska kaikkien lääkkeiden, vitamiinien tai luontaistuotteiden vaikutuksista tyroksiinin imeytymiseen ei ole tietoa, hyvä nyrkkisääntö on ottaa tyroksiini yksinään.

Aamupalan voi yleensä nauttia jo 10–20 minuutin kuluttua tyroksiinin ottamisesta.

Nyt voi samalla ottaa muut käytössä olevat lääkkeet ja vitamiinit, jos ne on tarkoitettu otettavaksi aterian kanssa aamupalan yhtey­dessä. Aamupala voi sisältää lasin maitoa, tavanomaisen annoksen (2 dl) jogurttia, viiliä tai mehua tai kuituja sisältäviä muroja tai puuroa (30 g). Jos aamupalalla nautitaan kovin suuria määriä maitoa, kahvia tai kuituja, saattaa tyroksiinin imeytyminen vaikeutua. Greippimehu vaikuttaa moneen lääkkeeseen, mutta ei ilmeisesti tyroksiiniin.

Poikkeuksen sääntöön, että lääkkeet voi

ottaa aamupalalla 10–20 minuuttia tyroksiinin ottamisen jälkeen, muodostavat eräät yleisesti käytetyt lääkkeet. Jos niitä käyttää, aikavälin tulee olla vähintään 4 tuntia. Tällaisia lääkkeitä ovat kalkki-, magnesium- ja rautavalmisteet, happosalpaajat, alumiinia sisältävät närästyslääkkeet mukaanlukien sukralfaatti. Jos potilaalle tehdään lihavuusleikkaus, annetaan ohjeet tyroksiinin nauttimisesta sairaalassa.

MITÄ TEEN, JOS UNOHDAN OTTAA LÄÄKKEENI?

Jos yksi kilpirauhaslääkeannos on unohtunut, voi sen pääsääntöisesti jättää väliin.

Seuraava tyroksiiniannos otetaan kun sen aika on. Yhden annoksen jääminen väliin ei ole haitallista, sillä tyroksiinin (ja liotyroniinin) vaikutus kestää lääkkeen ottamisen jälkeen useita päiviä.

Jos annostusta on jouduttu säätämään hyvin tarkkaan, voi kuitenkin olla syytä toimia toisin: Unohtuneen annoksen voi ottaa ruuan nauttimisesta riippumatta heti kun huomaa, että annos on unohtunut, kunhan tämä tapahtuu saman päivän aikana kun unohtunut annos on pitänyt ottaa.

TYROKSIININ OTTAMINEN MUULLA TAVOIN KUIN NIELEMÄLLÄ

Tyroksiinitablettia ei ole syytä imeskellä suussa, sillä on epätodennäköistä, että tyroksiini imeytyy suun limakalvoilta erityisen hyvin. Tyroksiini ei ole kovin vesiliukoinen ja toisaalta sylki on emäksistä, ja nämä seikat yhdessä vähentävät tyroksiinin imeytymistä suusta. Pääosa tyroksiinin imeytymistä tässäkin tapauksessa tapahtuu vasta ohutsuolesta.

TYROKSIININ OTTAMINEN MUUHUN AIKAAN KUIN AAMULLA

Joillakin potilailla ilmenee sydämentykytystä ja rauhattomuutta aamulla otetun tyroksiiniannoksen jälkeen varsinkin, jos annos on suurehko (yli 150 μg eli yli 1½ tablettia joissa on 0,1 mg tyroksiinia). Oireet johtuvat ilmeisesti tyroksiinin nopeasta imeytymisestä ja vaikutuksen nopeasta alkamisesta kudoksissa. Tätä haittaa voidaan vähentää jakamalla annos kahteen osaan, joista aamuannoksen tulee olla selvästi suurempi.

Joillakin potilailla osan tai koko annoksen siirtäminen iltaan vähentää aamulla esiintyvää väsymystä tai ”aivosumua”.

Tämä voi kuitenkin häiritä yöunta, joskus niin paljon, ettei ottoajan siirtäminen onnistukaan.

Jos tyroksiiniannos tai osa siitä siirretään aamusta muuhun aikana otettavaksi, mitään ruokaa eikä muita lääkkeitä tule nauttia vähintään 2 tuntiin ennen tyroksiinin ottamista. Tällä tavoin turvataan, että tyroksiini imeytyy samalla tavalla joka päivä.

Jos tyroksiini otetaan muuhun aikaan kuin aamulla, on tarpeen määrittää sekä S-TSH että S-T4v varsin nopeasti annosaikataulun muutoksen jälkeen, koska yksilöllinen vaste kilpirauhashormonien vaikutukselle saattaa muuttua - TSH voi nousta huomattavastikin. Kilpirauhassyöpä- ja osteoporoosipotilaiden ei pidä omin päin siirtyä aamulla suun kautta otetusta tyroksiiniannoksesta muuhun aikatauluun tai muihin valmisteisiin neuvottelematta siitä etukäteen lääkärinsä kanssa.

LOPUKSI

Kilpirauhaslääkeannoksessa pyritään mahdollisimman saman suuruiseen annokseen päivästä toiseen. Tämä pätee kaikkiin kilpirauhasvalmisteisiin. Jos potilaan vaste tyroksiinille tuntuu poikkeavalta tai jos kilpirauhasvalmisteen annos on yllättävän suuri, pitää potilaan ja hoitavan lääkärin käydä yhdessä läpi, mistä on kyse: ottaako potilas sovitun annoksen säännöllisesti? Mikä on ottoajankohdan suhde ruokailuun ja ruuan sisältöön? Ottaako potilas tyroksiinin tai ruuan kanssa muita lääkkeitä ja valmisteita? Yleensä syy selviää. ● AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Lasten kilpirauhassairaudet

Kaulalla sijaitseva kilpirauhanen on elimistön vireystilaa säätelevä elin, jonka toiminnassa voi olla häiriöitä jo lapsuusiässä.

Kilpirauhasen sairaudet ovat naisilla paljon yleisempiä kuin miehillä ja tämä sukupuoliero on selvä jo lapsuusiässä.

K

ilpirauhasen tuottama tyroksiinihormoni on välttämätön solujen jatkuvalle toiminnalle samoin kuin lapsen kasHARRI NIINIKOSKI, DOSENTTI, vulle ja kehitykselLASTENENDOKRINOLOGI le. Kilpirauhassairaudet ovat lapsilla harvinaisempia kuin aikuisilla, mutta hoitamattomina ne voivat johtaa pysyviin vaurioihin.

Lapsilla esiintyy kolmea kilpirauhasen sairautta: autoimmuuniperäistä vajaatoimintaa tai liikatoimintaa ja synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Näistä lapsilla selvästi yleisin on hankittu eli iän myötä kehittyvä kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen oireita ovat mm. väsymys, hitaus, palelu, ummetus, painonnousu ja pituuskasvun hidastuminen. Koko elimistö siis toimii hitaasti. Tämä sairaus kehittyy yleensä hitaasti ja salakavalasti: joskus se löytyy vasta ihmeteltäessä pituuskasvun hitautta ja samanaikaista painonnousua. Yleensä lapsuusiän kilpirauhasen vajaatoiminnan taustalla on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jonka merkkinä veressä kiertää kilpirauhasen toimintaa lamaavia vasta-aineita. Joskus kilpirauhasen koko myös kasvaa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa epäiltäessä tutkitaan plasman kilpirauhasarvot (TSH, T4v ja ns.

TPO-vasta-aineet). TSH, eli kilpirauhasen toimintaa säätelevä aivolisäkehormoni, on koholla ja T4v on matala. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitona on tablettina aamuisin otettava tyroksiini. Hoitoa säädellään kilpirauhasarvojen perusteella ja hoito on varsin usein elinikäinen.

Myös hankittu kilpirauhasen liikatoiminta on autoimmuunitauti ja siinä veressä kiertää kilpirauhasen toimintaa kiihdyttäviä vasta-aineita. TSH on tässä sairaudessa aina hyvin matala, usein peräti 0, ja T4v on korkea. Elimistö toimii kaikella tavalla ylikierroksilla: pulssi ja verenpaine ovat korkeita, potilas laihtuu vaikka hänellä on koko ajan nälkä, vatsa on löysällä ja nukahtaminen on vaikeaa. Saunassa ei enää huvita käydä, kun

Kaikista suomalaislapsista on seulottu kilpi­rauhasen synnynnäinen vajaatoiminta napaverestä jo vuodesta 1979 lähtien.

on koko ajan muutenkin kuuma. Pituuskasvu kiihtyy. Kilpirauhanen voi suurentua, ja joillain potilailla, lähinnä aikuisilla, silmät voivat alkaa pullottaa ulospäin. Tyypillinen potilas on murrosikäinen tyttö.

Jos epäillään kilpirauhasen liikatoimintaa, tutkimukset kannattaa tehdä viiveettä, sillä hoitamattomana esimerkiksi fyysinen rasitus voi altistaa sydämen rytmihäiriöille. Lapsilla kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan kilpirauhashormonituotantoa hidastavalla lääkehoidolla, jonka kesto on yleensä 2 vuotta.

Hoidon aikana ikään kuin odotellaan, että kilpirauhassairaus rauhoittuisi, sillä kilpirauhastoimintaa kiihdyttäviä vasta-aineita ei verenkierrosta millään keinolla pystytä poistamaan. Lapsilla joudutaan äärimmäisen harvoin turvautumaan muihin hoitotapoihin eli ns. radiojodihoitoon tai kirurgiaan.

Kolmas lapsuusiän kilpirauhassairaus on synnynnäinen vajaatoiminta, joka on kaikista suomalaislapsista seulottu synnytyssairaaloissa napaverestä jo vuodesta 1979. Tämä sairaus, jota esiintyy noin 1:2000–3000 lapsella, vaatii elinikäisen tyroksiinilääkityksen, jonka avulla lapset kasvavat ja kehittyvät täysin normaalisti.

Sairautta esiintyy tytöillä ja pojilla yhtä usein.

Jos lapsella tai nuorella epäillään kilpirauhasen sairautta, kannattaa mitata verinäytteestä kilpirauhasarvot, joiden vastaukset tulevat nopeasti. Vastausten tulkinta on yksinkertaista.

Monessa perheessä esiintyy useassa sukupolvessa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa eli näihin sairauksiin on olemassa selvä perinnöllinen alttius. ● Minun Eloni 2 | 14 15

Naisen terveys Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla

kilpirauhassairaus

Kilpirauhasen sairaudet ovat nuortenkin naisten tauteja ja kilpirauhasen normaali toiminta on useimmiten hedelmällisyyden edellytys. Hoitamaton kilpirauhassairaus ilmenee epäsäännöllisinä kuukautiskiertoina, runsaina kuukautisvuotoina tai täydellisenä kuukautisten puuttumisena.

K

ilpirauhassairauksien yhteys hedelmällisyyteen on todettu jo vuonna 1905.

Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypoKATRIINA JOHANSSON, LL tyreoosi) on diagNAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN nosoitu Suomessa ERIKOISLÄÄKÄRI yli 267 000 henkilöllä (yli 4 prosenttia väestöstä). Vajaatoimintaa sairastavista noin 14 prosenttia on hedelmällisessä iässä olevia naisia. Sairaus on neljä kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä ja esiintyvyys lisääntyy iän myötä.

Vajaatoiminnan yleisin syy on kilpirauhasen autommuunitulehdus (autoimmuunityreoidiitti), jonka esiintyvyys on jopa 5–15 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista ja 5–10 kertainen miehiin verrattuna. Tulehdus on usein oireeton ja sen esiintyminen on yleisempää hedelmättömyydestä kärsivillä naisilla. Kilpirauhasen liikatoimintaa (hypertyreoosi) esiintyy Suomessa väestössä noin 1 prosentilla ja on yleisempi naisilla.

TAHATON LAPSETTOMUUS KOSKETTAA NOIN JOKA VIIDETTÄ PARIA

Terveys 2011 (THL) tutkimuksen mukaan 19 prosenttia naisista ja 11 prosenttia miehistä on jossain elämän vaiheessa kokenut tahatonta lapsettomuutta. Heikentynyt hedelmällisyys on useimmiten ensisijainen syy lapsettomuuteen. Tällöin raskauden alkamiseen menee yli vuosi ehkäisyn poisjättämisen jälkeen säännöllisistä yhdynnöistä huolimatta. Ehkäisyn poisjättämisen jälkeen raskaus alkaa 80–85 prosentilla pareista vuoden kuluessa ja seuraavan vuoden kuluessa vielä puolet tulee raskaaksi ilman hedelmöityshoitoja.

Hedelmällisyys alkaa heikentyä naisilla jo 30 ikävuoden jälkeen ja selkeämmin yli 16 Minun Eloni 2 | 14

19 % NAISISTA JA 11 % MIEHISTÄ ON JOSSAIN ELÄMÄN VAIHEESSA KOKENUT TAHATONTA LAPSETTOMUUTTA. TERVEYS 2011 (THL) TUTKIMUS

35-vuotiaana. Yli 35-vuotiaan raskaaksi tulemisen todennäköisyys on vain puolet 25-vuotiaan todennäköisyydestä. Naisen ikään liittyvä hedelmällisyyden heikkeneminen johtuu munasarjojen ikääntymisestä.

Tahaton lapsettomuus (infertiliteetti) voi johtua joko naisesta, miehestä tai molemmista. Osalla syy jää tuntemattomaksi.

Tavallisimpia syitä raskauden alkamisen viivästymiseen ovat munasolun irtoamiseli ovulaatiohäiriöt, munanjohdinvauriot, endometrioosi ja sperman laatu.

HOITAMATTOMAT KILPIRAUHAS­ SAIRAUDET HEIKENTÄVÄT HEDELMÄLLISYYTTÄ

Kilpirauhasen toiminnan häiriössä kilpirauhashormonin eli tyroksiinin tuotanto muuttuu epänormaaliksi. Piilevä eli subkliininen kilpirauhasen toimintahäiriö on varsinaisen toimintahäiriön esiaste. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta voivat vaikuttaa munasarjojen toimintaan sekä suoraan että epäsuorasti monien sukupuolihormoneihin kohdistuvien vaikutusten kautta. Kilpirauhasen toiminnan poikkeavuudet häiritsevät munarakkulan kypsymistä

ja munasolun irtoamista eli ovulaatiota. Jopa 70 prosenttia vajaatoimintaa sairastavien kuukautiskierroista on anovulatorisia eli kiertoja, jolloin munasolu ei irtoa. Ongelma ilmenee joko epäsäännöllisinä kuukautiskiertoina, runsaina kuukautisvuotoina tai täydellisenä kuukautisten puuttumisena. Näistä kuukautiskierron häiriöistä johtuen hedelmällisyys kärsii selvästi. Keskenmenoja esiintyy myös tavallista enemmän.

Piileväkin vajaatoiminta heikentää hedelmällisyyttä. Kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen liittyy vasta-ainetuotanto kilpirauhasen omia rakenteita vastaan, mikä ilman kilpirauhasen toiminnanhäiriötäkin lisää alkuraskauden keskenmenoriskin 3–4 kertaiseksi.

KILPIRAUHASEN TOIMINNAN TUTKIMINEN KÄY VAIVATTOMASTI

Kilpirauhasen toiminta tutkitaan verikokeilla. TSH (eli tyreotropiini) on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka säätelee kilpirauhasen toimintaa. Hormoni on välttämätön kilpirauhashormonin eli tyroksiinin tuotannolle. Jos TSH- taso on poikkeava, kilpirauhasen toiminta tutkitaan tarkemmin.

KILPIRAUHASEN TOIMINNAN POIKKEAVUUDET HÄIRITSEVÄT MUNARAKKULAN KYPSYMISTÄ JA MUNASOLUN IRTOAMISTA ELI OVULAATIOTA.

HEIKENTYNYT HEDELMÄLLISYYS ON USEIMMITEN ENSISIJAINEN SYY LAPSETTOMUUTEEN.

MATKAILIJA, muistithan hoitaa rokotteet?

Lähditpä lyhyelle kaupunkilomalle tai monen viikon mittaiselle kaukomatkalle, on ennen matkalle lähtöä järkevää tarkistaa omien rokotteiden voimassaolot.

Rokotustarve kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen työ- tai lomamatkaa, jotta tarvittavat rokotteet ehtii varmasti ottaa.

TEKSTI TUULIA TALVIO

LIEVÄTKIN POIKKEAVUUDET KANNAT­ TAA HOITAA RASKAUTTA TOIVOVALTA

Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan hoitaa tyroksiinilla, parantaa näin hedelmällisyyttä, välttää hedelmöityshoitojen tarve sekä vähentää keskenmenon riskiä. Myös piilevä vajaatoiminta kannattaa hoitaa raskaaksi haluavalta naiselta. Raskausaikana tyroksiinin tarve lisääntyy. Terve kilpirauhanen pystyy kompensoimaan tarpeen tuottamalla 50% enemmän tyroksiinia.

Korvaushoitoa saavan tyroksiiniannosta suurennetaan heti alkuraskaudessa. Kilpirauhasen liikatoiminta on hoidettava ennen raskautta ja hoidosta vastaa sisätautilääkäri.

VAIKUTUKSIA MYÖS MIEHEN HEDELMÄLLISYYTEEN

Kilpirauhassairauksista liika- ja vajaatoiminta heikentävät siemennesteen laatua, vaikuttavat erektioon ja kivesten kokoon.

Kilpirauhassairauksien hoito voi palauttaa siittiötuotannon ja erektion ennalleen 2.

KILPIRAUHASEN NORMAALI TOIMINTA ON NAISEN LISÄÄNTYMISTERVEYDEN KANNALTA TÄRKEÄÄ

Kilpirauhassairauden esiintyminen hedelmällisessä iässä olevalla naisella ei ole tavatonta. Sairaus voi usein esiintyä ns. piilevänä. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ensioire voi olla kuukautisten puuttuminen tai lapsettomuus. Kilpirauhasen toimintahäiriö kannattaakin poissulkea verikokeella vuoden tuloksettoman raskausyrityksen jälkeen ja aiemminkin, mikäli epäily herää.

Sairauden hoito vähentää kuukautishäiriöitä, lisää spontaanin raskauden mahdollisuutta sekä parantaa raskauden ennustetta. Nuorella naisella jo olemassa oleva kilpirauhassairaus kannattaa pitää hyvässä hoitotasapainossa ja kilpirauhasen toiminta kannattaa tarkistaa raskautta suunniteltaessa. ●

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

M

atkailijan perusrokotuksiin kuuluu jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus sekä tarvittaessa MPRja poliorokotus. Matkailijan tarvitsemat rokotukset vaihtelevat kuitenkin maittain tautien esiintymisen, yksilöllisen riskiarvion sekä monesti myös saman maan sisällä alueen tai vuodenajan mukaan. Jos matkalle lähtee mukaan lapsia tai nuoria, on hyvä tarkistaa myös Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten voimassaolo. Kannattaakin siis perehtyä matkakohteen rokotussuosituksiin hyvissä ajoin, sillä usein perusrokotusten lisäksi tarvitaan esimerkiksi hepatiittirokotteita. On myös hyvä muistaa, että alle kolmevuotiaat lapset tarvitsevat rokotuksiin aina lääkärin määräyksen.

VARAA RIITTÄVÄSTI AIKAA

Matkalle valmistautuminen kannattaa aloittaa viimeistään 1-2 kuukautta ennen lähtöä, sillä neuvonta, rokottaminen sekä lääkkeiden hankinta voi kestää yllättävän kauan. Jos matka suuntautuu eksoottiseen kohteeseen, matkalle lähtijä on raskaana tai matkailijalla on lääkitystä vaativia perussairauksia, kannattaa valmistautuminen aloittaa jo 2–3 kuukautta ennen matkaa.

Terveydenhuollon ammattilaiset auttavat selvittämään matkakohteeseen tarvittavat rokotteet sekä arvioimaan yksilöllisen rokotustarpeen.

MUISTA OTTAA ROKOTESARJA LOPPUUN

Joitakin rokotteita, kuten Twinrix-hepatiittirokotetta, täytyy myös ottaa useampi annos, jotta niiden suoja on riittävä. Twinrixrokotesarjan viimeinen rokote otetaan monesti vasta matkan jälkeen, minkä vuoksi se jääkin helposti ottamatta. Vain 47 prosenttia matkailijoista muistaa ottaa koko sarjan. Myös hepatiitti A-rokotteen ottaneista jopa kolmasosalla on vajaa suoja, sillä rokotesarjaa ei ole otettu loppuun. Kun

sarja on otettu oikein, on suoja hepatiittia vastaan vähintään 20 vuotta. ● LÄHDE: THL / Duodecim: Matkailijan terveysopas.

u Elonista saat kaikki perus- ja kausirokotukset. Tiedot rokotteiden hinnoista ja rokotevalikomastamme saat soittamalla Eloniin, p. 02 4844 500.

LEIKKAA IRTI! SYYSKUUN JA LOKAKUUN AJAN

Twinrix-yhdistelmärokotus hepatiitti A:n ja hepatiitti B:n ehkäisyyn hintaan 68 euroa (normaalisti 77,30 euroa). Lasten rokotus tarjoushintaan 55 euroa (normaalisti 62,10 euroa). Tarjoushinta sisältää rokotteen ja toimenpidemaksun. Hintaan ei lisätä toimistomaksua.

Hinta sisältää yhden rokoteannoksen.

Hepatiitti A on tartuntatauti, joka voi aiheuttaa maksatulehduksen. Hepatiitti A virus voi tarttua ihmisestä toiseen saastuneen ruoan ja juoman välityksellä tai uimalla jäteveden saastuttamassa vedessä. Hepatiitti B virus voi aiheuttaa kroonisen maksasairauden ja pahimmassa tapauksessa kuoleman. Virusta on tartunnankantajan elimistön nesteissä. Täysi suoja vaatii 3 rokotetta 6 kk sisällä, muutoin rokotussuoja voi jäädä vaillinaiseksi. u Tarjoushinta on voimassa 1.9.–

31.10.2014 Lääkäriasema Elonissa, niin kauan kuin tuotetta riittää.

Minun Eloni 2 | 14 17

Kun

koulunkäynti tökkii

J

Koulu on tärkeä osa lapsen normaalia arkea ja kasvua.

Oppiaineiden lisäksi koulussa harjoitellaan sosiaalista kanssakäymistä ja yhteiskunnassa toimimista. Kouluaikana solmitut kaverisuhteet saattavat kestää koko loppuiän.

Joskus kuitenkin koulunkäynti on lapselle pelottavaa tai vastenmielistä. Pitkittyessään tällainen tilanne on lapselle itselleen ja koko perheelle hyvin kuormittava.

TEKSTI SANNA-MARIA SARELIUS

os lapsen on aamulla vaikea lähteä kouluun, kannattaa ensin tarkistaa perusasiat: nukkuuko lapsi riittävästi, syökö hän säännölliset ateriat ja onko hän terve. Liiallinen pelaaminen tietokoneella, konsolilla tai puhelimella voi haitata unta ja kouluasioihin paneutumista. Opettajan kanssa kannattaa keskustella lapsen mielialasta, käytöksestä ja pärjäämisestä koulussa. Jos koulunkäynti tuntuu liian vaativalta, ei kouluun ole ANNA-MAIJA KUJARI, LT, mukava mennä. Joskus tarvitaan erityisopetLASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI tajan tai koulupsykologin tutkimuksia esimerkiksi lukivaikeuden toteamiseksi. Pienikin tuki opiskeluun voi riittää kierteen katkaisemiseksi.

Riidat tai erimielisyydet kavereiden kanssa voivat lapsen näkökulmasta olla hyvinkin dramaattisia vaikka aikuisen mielestä kyse on normaalista vuorovaikutuksesta. Yleensä lasten väliset riidat ratkeavat melko nopeasti ja tilanne ohittuu. Pitkäaikainen kiusaaminen tai syrjiminen ei ole koskaan hyväksyttävää ja siihen tulee puuttua aktiivisesti. Lapsi ei aina itse halua tai osaa kertoa kiusaamisesta.

Opettaja ja koulukuraattori voivat olla tässä avuksi.

Joskus lapsi haluaa jäädä kotiin koulupäivänä koska hän on huolissaan perheenjäsenen hyvinvoinnista. Huoli vanhemman sairaudesta, kuormittuneisuudesta tai aikuisten riidoista voi olla vaikea tuoda esille. Monimutkainen tilanne voi vaatia ulkopuolista apua vaikkapa kasvatus- ja perheneuvolasta, lapsiin perehtyneeltä psykologilta tai perheterapiasta.

Lapsen koulupelko tai -kieltäytyminen on otettava vakavasti ja vaatii pikaista puuttumista. Pitkään jatkuessaan ongelma yleensä vaikeutuu. Lapsi tarvitsee monesti useamman aikuisen tukea ja yhteistyötä jotta normaaliin arkeen kyetään palaamaan. ●

Elonin perhe­terapeutit auttavat ongelmatilanteissa LASTEN PSYYKKINEN JA FYYSINEN KEHITYS voi edetä hy-

vin erilaisia teitä. Esimerkiksi lapsen vaikea sairaus, käyttäytymisongelmat tai vanhempien avioero voi asettaa perheen vaikeaan tilanteeseen, jolloin ulkopuolinen apu on tarpeen. Elonin lastenpsykologit ja perheterapeutit auttavat lastasi ja perhettäsi, jos arjesta selviytymisessä on ongelmia. Moniammatillinen lasten tiimimme koostuu eri alojen asiantuntijoista, jotka tarvittaessa konsultoivat toisiaan ja tekevät yhteistyötä lapsen parhaaksi.

LASTENPSYKOLOGI työskentelee lapsen kanssa, kun lapsella on

erilaisia kehitys-, käyttäytymis- tai sopeutumisongelmia. Lapsipsykologian keinoin voidaan tutkia ja arvioida lapsen tilannetta sekä tukea lasta oppimaan uusia asioita tai auttaa työstämään vaikeasti ymmärrettäviä asioita. Lapsipsykologin kanssa lapsi voi harjoitella esimerkiksi tunnetaitoja, löytää uudenlaisia toiminta- ja käyttäytymismalleja tai ilmaista itseään leikki- tai muiden luovien terapiamuotojen avulla.

18 Minun Eloni 2 | 14

PERHETERAPIAN tavoitteena on ymmärtää ja hoitaa perheen si-

säisessä vuorovaikutuksessa sekä yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä vaikeuksia ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Perheterapia on käytännössä hoitomuoto, jossa perheterapeutti (tai useampi terapeutti) hoitaa yhtä aikaa yhtä tai useampaa perheenjäsentä. Hoidon tavoitteena on perheen sisäisen vuorovaikutusjärjestelmän muuttuminen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäväksi. Tämä tapahtuu löytämällä perheen vuorovaikutuksessa olevat myönteiset voimavarat. Perheterapia soveltuu muun muassa perheen vaikeisiin ristiriitatilanteisiin, mielenterveyshäiriöihin ja perheen elämänkaaren kriisitilanteiden hoitamiseen (esimerkiksi lapsettomuus, perheenjäsenen vakava sairaus, perheen hajoaminen tai erokriisi).

Lapsille ja nuorille on Elonissa tarjolla myös puheterapeutin ja ravitsemusterapeutin palvelut. ●

Ihosyövät yleistyvät – kuulutko riskiryhmään?

Ihosyöpien on todettu yleistyvän maailmanlaajuisesti ja sama havainto on tehty myös Suomessa.

Uusia melanoomatapauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain yli 1 300 ja muita ihosyöpiä lähes kymmenkertainen määrä eli noin 11 000.

I

hosyöpien lisääntymisestä kertoo se, että jo vuosien ajan melanoomatapausten määrä on lisääntynyt noin 2,5 prosentin vuositahdilla ja muiden ihosyöpien osalta ATTE KIVISAARI, IHOTAUTIEN JA sama luku on noin ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT 5 prosenttia.

IHOSYÖVÄN RISKITEKIJÄT

Säären ihon pinnallinen tyvisolusyöpä eli basaliooma.

HAVAITSE MELANOOMA AJOISSA

Mitä ihosyöpään sairastuminen merkitsee potilaalle? Se riippuu pitkälti siitä, minkä tyyppisestä ihosyövästä on kyse. Vakavimman terveysuhan muodostaa melanooma, sillä valtaosa ihosyöpiin liittyvästä kuolleisuudesta aiheutuu melanoomasta.

Melanooman ennuste on yleensä sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa tauti todetaan ja hoidetaan, sillä varhainen ja paksuudeltaan ohut melanooma paranee usein täydellisesti kirurgisella poistolla. Mitä enemmän diagnoosi viivästyy, sitä todennäköisempää on melanooman leviäminen iholta muualle elimistöön. Levinneen melanooman hoidot kehittyvät jatkuvasti, mutta levinneen taudin hoitaminen on edelleen hyvin haasteellista. Valtaosa melanoomista tulee iholle uutena ihomuutoksena, mutta toki iholla vuosia ollut pigmenttiluomi voi muuttua pahanlaatuiseksi. Mikäli pigmenttiluomi kasvaa, muuttuu epäsymmetriseksi, alkaa kutista tai haavautuu, kannattaa sitä näyttää lääkärille. Synnynnäisten, pienehköjen, muuttumattomien ja oireettomien pigmenttiluomien poisto sen sijaan ei tavallisesti ole lääketieteellisesti perusteltua, sillä hyvänlaatuisten pigmenttiluomien poistoilla ei melanoomariskiä saada juurikaan pienennettyä.

TYVISOLUSYÖPÄ KASVAA PAIKALLISESTI

Muita ihosyöpiä ovat tyvisolusyövät (basalioomat), okasolusyöpä sekä harvinaiset ihon apuelimien syövät. Näistä tyvisolusyövät ovat selkeästi yleisimpiä. Tyvisolusyöpä on lähes aina paikallisesti kasvava ihokasvain, eli se leviää muualle elimistöön hyvin AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Ei-melanooma ihosyöpien kehittymisen riskitekijöitä ovat runsas altistuminen auringon UV-säteille ja erityisesti ihon toistuva palaminen varsinkin lapsuudessa, runsas solariumin käyttö, kroonisten ihottumien hoitoon käytetyt runsaat valohoidot, vaalea tai punapigmenttinen ihotyyppi, immuunipuolustusta alentavat perussairaudet tai immuunipuolustusta alentavat lääkitykset (kuten monet reumalääkitykset ja elinsiirtopotilaiden lääkitykset), aiemmat ihosyövät, krooniset ihohaavat ja tupakointi. Melanoomariskiä kasvattaa lisäksi runsasluomisuus sekä lähisukulaisten melanoomatapaukset. Vaikka valtaosa ihosyövistä on iäkkäämpien ihmisten riesa, niin melanoomaa esiintyy myös nuorilla aikuisilla, mutta lapsilla se on hyvin harvinainen tauti. ÄLÄ PELKÄÄ AURINKOA, MUTTA SUOJAUDU SILTÄ

Mikäli olet altistunut elämäsi aikana auringonvalolle runsaasti joko työn tai harrastusIhon okasolusyöpä posken iholla. ten kautta ja edellä luetellut riskitekijät koskevat sinua, niin koko iho kannattaa tarkasharvoin. Kasvaessaan tyvisolusyöpä aiheuttuttaa ammattilaisella. Ihosyövät olisivat suutaa kuitenkin paikallista kudostuhoa ja voi relta osin ennaltaehkäistävissä, jos me opmyös haavautua, eikä tällainen kasvaimen pisimme suhtautumaan auringossa oleiluun haavauma parane kuten muut ihohaavat. järkevästi. Sisätiloihin ei ihotautilääkärikään Ajoissa havaitun tyvisolusyövän hoito onnis- suosittele ihosyövän välttämiseksi jäämään, tuu usein hyvin leikkaamalla, jäädyttämällä, vaan elää kannattaa aktiivisesti. Ulkoillessa valoaktivaatiohoidolla tai voidehoidoilla. Mi- on kuitenkin syytä suojata ihoa vaatetuksella käli tyvisolusyövän annetaan kasvaa kooksekä myös aurinkosuojavoiteilla. Niiden henkaaksi, sen parantava hoito on jo selvästi kilöiden, joilla on jo aiemmin todettu ihosyövaikeampaa. pä tai sen esiaste, on syytä suojautua auringolta vieläkin huolellisemmin.

OKASOLUSYÖPÄ VOI LEVITÄ

Kuten tyvisolusyöpä, niin myös okasolu­ syöpä ilmaantuu tavallisimmin runsaasti auringolle altistuneille ihoalueille. Okasolusyövän ilmaantumista edeltää usein sen esiaste, aurinkokeratoosi, joka on punoittava, lähes oireeton karhea läiskä. Varsinainen okasolusyöpä on jo kasvainmainen, tyypillisesti hieman kohottava, aristava ja haavautuvakin ihokasvain. Ihon okasolusyöpä voi levitä ja lähettää etäpesäkkeitä, joten sen hoitamisessa ei kannata vitkastella. Ihon okasolusyövän hoito on leikkaus, mutta levinnyt tautimuoto vaatii myös liitännäishoitoja (sytostaatit, sädehoito).

D-VITAMIINI TURVALLISESTI PURKISTA

Auringonvalon tunnettu terveyshyöty on Dvitamiinin muodostuminen ihossa. D-vitamiinin saanti on kuitenkin turvallisempaa taata D-vitamiinivalmisteilla, kuin auringonotolla. Auringonvalon hyödyksi voitaneen lukea sekin, että UV-säteet saavat ihossa aikaan mielihyvä-hormoonien, endorfiinien tuotannon. Tämän ilmiön kääntöpuolena on kuitenkin se, että auringonotosta saatava mielihyvä saattaa aiheuttaa riippuvuutta auringonottoon, mikä taas johtaa ihosyöpäriskin kasvuun. ●

Minun Eloni 2 | 14 19

Työhyvinvointi Lääkäriasema Eloni ja Romana Management kehittävät yhdessä

parempia työpaikkoja

Eloni ja organisaatioiden kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto Romana Management yhdistivät keväällä voimansa paremman työelämän puolesta.

TEKSTI JA KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

Y

hdessä Eloni ja Romana pystyvät tarjoamaan yrityksille ja työpaikoille uudenlaista työelämän kehitysmallia, joka kattaa palvelut rekrytoinnista kuntoutukseen ja sisältää työterveyshuollon, työhyvinvointipalvelut, työyhteisö- ja johtamistaitojen kehittämisen sekä yhteistyön työeläkeyhtiöiden kanssa.

– Turussa ei ole toista toimijaa, joka pystyy näin laajasti tarjoamaan organisaatioiden kehittämiseen sekä yksilön ja työyhteisön tervehdyttämiseen tarvittavat työkalut saman katon alta, toteaa Elonin toimitusjohtaja TIMO TALVIO. TYÖTERVEYDESTÄ SIGNAALIT KEHITYSTYÖHÖN

Työterveyshuollon kautta tuleva tuntemus työntekijöiden ja työyhteisön voinnista on kehittämistyön keskiössä. Kun työyhteisö ei voi hyvin, on koko organisaation ja johdon sitouduttava muutokseen. Romana Management valmentaa ja kehittää esimiesten johtamistaitoja työterveyden kanssa käsi kädessä.

– Yritysten ja ihmisten kehittäminen on nähtävä kokonaisuutena. Olennaista on vaikutusten tarjoaminen, toimitusjohtaja SEPPO ROMANA Romana Managementista toteaa.

Elonin työterveyshuollon asiantuntijat ja Romana Managementin konsultit pystyvät yhdessä ratkomaan laaja-alaisesti erilaisia haasteita ja kehittämään organisaatioiden tuloksellisuutta. Palveluita ei ole rajattu Elonin työterveysasiakkaisiin, vaan ovat avoimia kaikille yrityksille. Terve yksilö, toimiva työyhteisö, innostava työ, taitava johtaminen ja tehokas organisoituminen ovat osa-alueet joihin Eloni ja Romana tarjoavat ratkaisuja ja joille työelämän laatu Elonin mallin mukaan perustuu.

määritelty, onko johtoryhmätyöskentely tehokasta? Myös esimiehet tarvitsevat tukea.

Johtajalta vaaditaan kykyä oppia, itsereflektoitumistaitoa ja vuorovaikutusta. Esimerkkejä esimiehille tarjolla olevasta tuesta ovat erilaiset stressin- ja mielenhallintaa vahvistavat menetelmät sekä coaching.

– Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat vuonna 2020 ja työntekijät ovat nykyistä pidempään työelämässä. Samaan aikaan suomalaisilla työpaikoilla kärsitään huonosta johtamisesta ja kehnoista työyhteisötaidoista. Tähän meillä on tarjota tehokkaita ratkaisuja, Seppo Romana perustelee päätöstä lähteä rakentamaan täysin uudenlaista työelämämallia lääkäriaseman kanssa.

Elonin ja Romana Managementin työelämämallin lisäulottuvuus on tiivis yhteistyö työeläkeyhtiöiden kanssa.

JO PIENI VÄHENNYS SAIRAUSPOISSA­ OLOISSA KATTAA KUSTANNUKSET

Hyvä johtaminen ei yksinään riitä takaamaan työyhteisön toimivuutta, myös työn-

tekijöiltä vaaditaan työyhteisötaitoja ja alaistaitoja. Hyvillä työyhteisötaidoilla voidaan saada sairauspoissaolot laskemaan.

–Sairauspoissaoloissa jo puolen prosentin pieneneminen kattaa työterveyden kustannukset. Jos pystytään parantamaan työilmapiiriä, työterveys maksaa itsensä takaisin, Elonin johtava lääkäri MINNA TALVIO korostaa.

TYÖTERVEYSASIAKKUUKSIEN MÄÄRÄ KASVANUT ELONISSA

Huhtikuussa 2013 avatun Elonin toiminta on kasvanut nopeasti ensimmäisen toimintavuoden aikana. Vastaanottokäynneistä noin puolet koostuu työterveysasiakkaista.

Työterveyspuolella kasvu on ollut jopa ennakoitua nopeampaa ja tällä hetkellä Eloni vastaa jo yli 8 000 henkilön työterveyshuollosta.

– Meidän kaltaiselle paikalliselle, keskisuurelle toimijalle on ollut kysyntää. Olemme saaneet loistavaa palautetta korkeasta osaamistasostamme ja hyvästä palvelustamme, Timo Talvio kertoo. ●

MYÖS ESIMIES KAIPAA TUKEA TYÖHÖNSÄ

Työyhteisö- ja johtamistaitojen kehittämisessä on paljon ulottuvuuksia. Se voi olla johtoryhmätoiminnan tavoitteiden miettimisestä: onko johtoryhmän rooli hyvin 20 Minun Eloni 2 | 14

Yritysten ja ihmisten kehittäminen on nähtävä kokonaisuutena, Minna ja Timo Talvio Elonista sekä Romana Managementin toimitusjohtaja Seppo Romana toteavat.

Kun syömisestä tulee vaikeaa O

Usein ajatellaan, että syömiseen liittyvät häiriöt ilmenevät vain teini-ikäisillä tytöillä, mutta todellisuudessa tilanne on nykyään hyvin toisenlainen.

TEKSTI TUULIA TALVIO KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

ngelma on huomattavasti laajempi kuin tiedetäänkään tai julkisesti uskalletaan puhua. Syömishäiriöitä on kaikenikäisillä: lapsilla, nuorilla, aikuisilla sekä ikäihmisillä ja myös molemmilla sukupuolilla. Syömishäiriön taustamekanismit ja ylläpitävät tekijät ovat eri ikäisillä erilaisia, kertoo Elonin psykologi SINI CAVÉN. MIKÄ ON HÄIRIINTYNYTTÄ SYÖMISTÄ?

Syömisen ajatellaan olevan häiriintynyttä, kun ajatukset pyörivät jatkuvasti syömisen ympärillä ja syömiseen liittyy ahdistusta tai muuta pahoinvointia. Usein kyse on psykosomaattisesta oireilusta, jonka taustalla on psyykkistä pahoinvointia.

– Arjen toiminnoissa häiriö ilmenee vääristyneinä ajatuksina koskien muun muassa ruokaa, syömistä, liikuntaa tai käsitystä omasta kehosta, kertoo, kliinisen hoidon asiantuntija ja fysioterapeutti SIRKKU MIKKOLA. – Kehittämällään ”syömispelillä” oireileva tavoittelee mielelleen tasapainoa ja rauhaa, saattaen itsensä oireilun jatkuessa kuitenkin entistä ahdistavampaan umpikujaan, jatkaa Mikkola.

MISTÄ SYÖMISHÄIRIÖN TUNNISTAA?

Lääketieteellisten kriteereiden perusteella syömishäiriöt luokitellaan laihuus- ja ahmimishäiriöksi, edellisten epätyypillisiksi muodoiksi ja muiksi syömishäiriömuodoiksi.

– Käytäntö on osoittanut, että valtaosa sairastavista oireilee varsin sekamuotoisesti ja/tai kausiluonteisesti, jolloin tarkan diagnoosin asettaminen on melkoisen vaikeaa, Sirkku Mikkola kertoo.

Nopea painon putoaminen, voimallinen liikunnan lisääntyminen, uudet ja oudot ruokailutavat, voimakkaat mielialan vaihtelut ja vähittäinen eristäytyminen viittaavat usein laihuushäiriöön.

Normaalipaino tai lievä ylipaino yhdes-

Mitä aikaisemmin oireiluun tartutaan, sitä parempi on syömishäiriöisen toipumisennuste, Sirkku Mikkola ja Sini Cavén toteavat.

sä toistuvien paastojen, dieettien, mielialan laskun ja kasvaneiden ruokakustannusten kanssa voivat kertoa puolestaan ahmimistyyppisestä oireilusta. Myös orjallinen terveellisen ruokavalion noudattaminen tai päivittäiset kehonrakennustreenit kulkevat usein käsi kädessä häiriintyneen syömisen kanssa niin miehillä kuin naisilla.

– Kuuntelemalla oireilevaa, kartoittamalla arjessa tapahtuvaa toimintaa ja peilaamalla toiminnan loogisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta väestön tavallisiin toimintatapoihin sekä faktatietoon, on mahdollista tehdä luotettava arvio häiriön olemassaolosta sekä sen vaikeusasteesta, toteaa Mikkola.

ELONISSA ALOITTAA UUSI SYÖMIS­ HÄIRIÖIHIN ERIKOISTUNUT TIIMI

– Eloni vastaa tarpeeseen saada hoito käynnistymään mahdollisimman ripeästi ongelmien alkuvaiheessa, tavoitteena estää hoidon viivästyminen ja ongelman syveneminen. Lisäksi tarjoamme aktiivisen turvallisen ja luotettavan hoitotiimin tuen ehkäisemään ongelman kroonistumista, kertoo Sini Cavén.

Tiimiin kuuluvat syömishäiriöiden

a­ siantuntijan, fysioterapeutti Sirkku Mikkolan sekä psykologi Sini Cavénin lisäksi ravitsemusterapeutti TARJA HIMBERG, potilaan oma lääkäri sekä psykiatri JYRKI KORKEILA. – Tiimin tavoitteena on tarjota monipuolinen sekä riittävän tiivis hoito ja tuki syömishäiriöistä kärsivälle ihmiselle sekä hänen omaisilleen. Tiimin jäsenet tekevät kukin omasta ammatillisesta asiantuntijuudestaan käsin arvioinnin hoidon tarpeesta ja sisällöstä, keskustelevat siitä yhdessä tiiminä sekä potilaan kanssa ja toteuttavat yhteistyössä tarvittavan hoidon. Tarpeen mukaan hoitotiimiä voidaan täydentää eri alojen alojen erikoislääkäreillä tai perheterapeutin asiantuntijuudella, kertoo Cavén.

– Hoidossa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne ja sosiaalinen tukiverkosto sekä syömisongelmaan liittyvät psyykkiset ja somaattiset riskitekijät ja ongelmat, jatkaa Cavén.

Syömishäiriöhoidon tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa katkaista häiriintynyt syömisen kierre, purkaa poikkeavat syömisrutiinit ja löytää tilalle arjen hallintaa tukevat toimintamallit.

HOIDOSSA USEIN HYVÄ ENNUSTE

Häiriintyneseen syömiseen liittyvä toipumisennuste tiedetään tutkimusten perusteella sitä paremmaksi, mitä varhaisemmassa vaiheessa ja aktiivisemmin oireiluun tartutaan.

– Erityisesti nuorten kohdalla voidaan ripeällä hoito-otteella ehkäistä vaikeaasteinen sairastuminen, mutta myös aikuisikäisillä mahdollisimman varhainen puuttuminen vauhdittaa toipumista.

Hyvien hoitotulosten takeena on hoitoon erikoistuneen osaavan moniammatillisen tiimin aktiivinen työskentely yhdessä läheisten kanssa, kertoo Mikkola.

Jos oma tai läheisen syömiseen liittyvät ajatukset tai käytös huolestuttaa, kannattaa hoitoon hakeutua siis mieluiten mahdollisimman varhain. ●

u Varaa aika Elonin ajanvarauksesta numerosta 02 4844 500 tai Elonin nettiajanvarauksesta eloni.fi.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 2 | 14 21

Syksyn kurssitarjontaa Elonissa järjestetään syksyn aikana ryhmä­val­ mennuksia. Alle kymmenen hengen pien­ryhmissä vahvistetaan kehoa ja mieltä.

FYSIOTERAPIA/DYSTONIARYHMÄT

TERVE MIELI

RENTOUTUSTA DYSTONIAA SAIRASTAVALLE Ryhmä on suunnattu ilman avustajaa liikkuville, omatoimisille dystoniaa sairastaville. Ryhmässä käydään läpi rentoutuksen teoriaa ja eri tekniikoita. Ryhmän tavoitteena on löytää oma rentoutumisen keino ja asento jossa on mahdollista rentoutua. Yksi kerta kestää 45 minuuttia, yhteensä viisi kertaa. Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa, hinta 90 euroa/osallistuja. u Ryhmä kokoontuu maanantaisin 29.9. alkaen klo 16.30–17.15 u Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.9.mennessä Mirjami Moisiolle, puh 02 4844 500 tai mirjami.moisio@eloni.fi

STRESSINHALLINTARYHMÄ TYYNI Onko jatkuva kiireentunne ja keskittymisvaikeudet sinulle tuttuja?

Tuntuuko, ettet osaa kunnolla rentoutua ja irtautua stressistä? Stressinhallintaryhmässä opetellaan mielen ja kehon rauhoittamistaitoja tietoisen läsnäolon keinoin. Harjoitukset lisäävät muun muassa kykyä keskittyä ja vaikuttavat suotuisasti unen laatuun ja suorituskykyyn.

Ryhmä kokoontuu Elonissa viisi kertaa syksyn aikana, yhden kokoontumisen kesto on puolitoista tuntia. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa, hinta 250 euroa/osallistuja. Ryhmän vetäjänä toimii vastaava psykologi Sini Cavén. u Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 10.9. alkaen klo 8.15–9.45 u Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sini Cavén puh. 040 540 5369 tai sini.caven@eloni.fi

KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

DYSTONIAA SAIRASTAVAN TASAPAINOJA LIHASVOIMARYHMÄ Suunnattu ilman avustajaa liikkuville dystoniaa sairastaville jotka kykenevät lihaskuntoharjoitteluun. Ryhmässä on tavoitteena löytää lihaskuntoharjoitteita jotka eivät provosoi dystonian oireita, jokaiselle mahdollisimman yksilöllisesti. Välineinä muun muassa käsipainot, oman kehon paino, jumppakeppi ja kuminauha. Yksi kerta kestää 45 min ja valmennusta on yhteensä viisi kertaa. Ryhmään mahtuu viisi osallistujaa, hinta 90 euroa/osallistuja. Dystoniaryhmien vetäjänä toimii fysioterapeutti Mirjami Moisio. u Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 1.10. alkaen klo 10.15–11.00 u Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.9.mennessä Mirjami Moisiolle, puh 02 4844 500 tai mirjami.moisio@eloni.fi

UNIRYHMÄ UNELMA Hyvä uni on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Uni voi häiriintyä usealla eri tavalla ja useasta eri syystä. Ryhmässä perehdytään unen ominaisuuksiin ja harjoitellaan erilaisia rauhoittumiskeinoja sekä hyvää unta tukevia käytäntöjä. Ryhmäläiset pitävät unipäiväkirjaa. Ryhmämuotoinen unihäiriöiden hoito on osallistujien kokemusten mukaan tuottanut unen laatua parantavia myönteisiä tuloksia.

Ryhmä kokoontuu Elonissa viisi kertaa syksyn 2014 aikana, yhden kokoontumisen kesto on puolitoista tuntia. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa, hinta 250 euroa/osallistuja. Ohjaajana toimii psykologi Sini Cavén. u Ryhmä kokoontuu tiistaisin 14.10. alkaen klo 14–15.30 u Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sini Cavén puh. 040 540 5369 tai sini.caven@eloni.fi

"TERVE MIELI -KURSSI ANTOI TYÖKALUJA KÄSITELLÄ ELÄMÄSSÄ NIIN USEIN PÄÄLLE KARKAAVAA KIIREEN TUNNETTA. OMAN ITSENSÄ KUUNTELEMINEN JA AJAN ANTAMINEN TUNTEILLEEN ON PARASTA TYÖTERVEYSHUOLTOA." TUULA VAINIKAINEN, KEVÄÄN RYHMÄN OSALLISTUJA

TYÖTERVEYS

Fysioterapeutti Mirjami Moisio ohjaa ryhmiä, jotka ovat suunniteltu erityisesti dystoniaa sairastavien tarpeet huomioon ottaen.

22 Minun Eloni 2 | 14

VARHAISEN TUEN MALLI Yritysjohdolle ja esimiehille suunnattu valmennus, jossa käsitellään varhaisen tuen mallia sekä harjoitellaan haastavien aiheiden puheeksi ottamista. Valmentajana toimii Elonin vastaava psykologi, työterveyspsykologi Sini Cavén. u 23.9. klo 9–13 u Lisätiedot: Sini Cavén, puh. 040 540 5369 tai sini.caven@eloni.fi

IKÄPALVELUT

FYSIOTERAPIA/LIHASHUOLTO

TASAPAINOILUA JA KEHON HUOLTOA IKÄIHMISILLE Ryhmän tavoitteena on kehittää ryhtiä, kehon hallintaa, liikkuvuutta, tasapainoa sekä lihaskuntoa. Harjoittelun myötä ikääntyneen kehon hallinta paranee ja jokapäiväiseen liikkumiseen tulee varmuutta.

Ryhmässä tehtävät harjoitteet valitaan ottamalla huomioon ryhmäläisten toimintakyky, taito ja tarpeet. Harjoitteet ovat turvallisia ja helppoja ja sopivat myös kotiharjoitteluun. Ryhmä sopiii itsenäisesti liikkuville, perustoiminnoista itsenäisesti selviytyville ikääntyneille henkilöille.

Ryhmään mahtuu kuusi henkilöä. Valmennus sisältää fysioterapeutin suorittaman yksilöllisen alku- ja loppututkimuksen, kirjallisen kotiohjelman ja viisi harjoittelukertaa ryhmässä. Ryhmän kesto on 7 viikkoa. Hinta ilman lääkärin lähetettä: 2 yksilökäyntiä + 5 ryhmäkertaa yhteensä 222 euroa. Lähetteellä, Kela-korvaukset vähennettynä, yhteensä 205 euroa. Ohjaajana toimii fysioterapeutti Tuula Sivander-Heinonen. u Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 24.9 alkaen klo 11. u Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 12.9. mennessä puh. 02 4844 500 tai tuula.sivander-heinonen@eloni.fi. Ryhmä aloitetaan, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 4.

NISKAN JA SELÄN LIHASHUOLTO Niskan ja selän lihashuolto -ryhmässä tehdään turvallisia ja tehokkaita harjoitteita, jotka ovat suunnattu henkilöille, joilla on niska-hartiaseudun ja selän ongelmia, mutta vaivat eivät ole akuutteja. Pienryhmässä panostetaan liikkeiden suoritustekniikkaan ja yksilölliseen ohjaukseen.

Ryhmään mahtuu kuusi henkilöä. Ryhmä sopii niin yksityis- kuin työterveysasiakkaille. Hinta 90 euroa (viisi harjoituskertaa).

Ryhmän ohjaajana toimii fysioterapeutti Tuula Sivander-Heinonen. u Ryhmä kokoontuu torstaisin 23.10. alkaen klo 16.30 u Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 13.10. mennessä, puh 02 4844 500 tai tuula.sivander-heinonen@eloni.fi. Ryhmä aloitetaan, mikäli ilmoittautuneita on vähintään viisi.

”IHANAT, OIKEIN KIVAT RYHMÄKERRAT. TULISIN ILMAN MUUTA TOISTEKIN.” RITVA LEHTONEN, 76 V.

Juoksijan lihashuolto -ryhmä suuntautuu aktiivisesti juoksua harrastaville, jotka kaipaavat ohjausta lihasharjoitteluun ja venyttelyyn.

Tasapainoilua ja kehon huoltoa ikäihmisille sisältää fysioterapeutin alku- ja loppututkimuksen.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

JUOKSIJAN LIHASHUOLTO Juoksijat kärsivät usein alaraajaongelmista ja selkäkivuista. Juoksu on varsin yksipuolista liikuntaa, joka kangistaa lihaksia. Huono keskivartalotuki ja lantion lihasten heikkous ohjaa virheelliseen kuormitukseen. Ryhmässä tehdään lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitteita täsmäharjoitteluna juoksijan lihaksille.

Ryhmä on suunnattu hyväkuntoisille, juoksua harrastaville, jotka haluavat pienryhmässä yksilöllistä ohjausta lihasharjoitteluun ja venyttelyyn.Tunti sisältää lyhyen verryttelyn, lihaskunto-, koordinaatioja tasapainoharjoitteet sekä venyttelyt. Hinta 90 euroa (viisi kertaa).

Ryhmään mahtuu kuusi henkilöä. u Ryhmä kokoontuu tiistaisin 21.10. klo 16.30-17.30 Elonin tiloissa u Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 10.10.mennessä puh.

02 4844 500 tai tuula.sivander-heinonen@eloni.fi. Ryhmä aloitetaan, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 5.

Minun Eloni 2 | 14 23

Puuhapalsta Elohiiri

ELOHIIIRI-PIIRROKSET KRISTIINA TURTONEN

POHTII, MITÄ SÖISI TÄNÄÄN LOUNAAKSI,

KEKSITKÖ SINÄ?

KA PORK NAA

Eloni mukana Naantalin Lasten Musiikkijuhlilla TEKSTI JA KUVAT SANNA-MARIA SARELIUS

NÄN JY VEH VIÄ PÄÄ LEI TI SA LAAT A LET JA PI TI NAAT TU

Elohiiren

lounaslistalla on tänään:

Oikea ratkaisu: porkkanaa, vehnänjyviä, leipää, salaattia ja pinaattilettuja

Elohiiri

ON HUKANNUT REITIN PESÄKOLOLLE, AUTA ELOHIIRTÄ LÖYTÄMÄÄN REITTI TAKAISIN KOTIIN.

K

esäkuussa ensimmäistä kertaa järjestetyt Naantalin Lasten Musiikkijuhlat keräsivät runsaasti yleisöä sekä maksullisiin musiikkitapahtumiin että Kirkkopuistossa järjestettyyn koko perheen ulkoilmajuhlaan. Puistojuhlaa vietettiin lämpimässä auringonpaisteessa ja elämyksiä tarjosivat taiteilija KRISTIINA TURTOSEN vetämä Kristiinan Taidepuisto, Afrikan Tähden MM-osakilpailu, Pelastakaa Lapset ry:n leikkipuisto sekä Aura Brass Bandin esiintyminen. Eloni oli mukana omalla Pehmoleluklinikallaan, jossa lapset ja Elonin ammattilaiset yhdessä hoitivat pehmolelut ja nuket kuntoon.

Tarjolla oli myös kasvomaalauksia ja iloisen turkooseja ilmapalloja. Pehmoleluklinikan oli Elonille rakentanut naantalilainen Framilla Oy. Tapahtuman juonsi LASSI LÄHTEENMÄKI. LASTEN MUSIIKKIJUHLAT JÄLLEEN ENSI KESÄNÄ

Lasten Musiikkijuhlista on tarkoitus tehdä jokakesäinen perinne Naantalin Musiikkijuhlien ja Naantalin Pelastakaa lapset ry:n yhteistyönä. Yritysyhteistyökumppaneina toimivat Eloni ja Martinex Oy. 60-vuotiaan Naantalin Pelastakaa lapset ry:n juhlavuosi huipentuu marraskuussa järjestettävään asiantuntijaseminaariin. Pelastakaa Lapset ry - Rädda Barnen rf on vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka pyrkii toiminnallaan ehkäisemään lasten syrjäytymistä esimerkiksi tukemalla lasten harrastusmahdollisuuksia.

Järjestön kunniapuheenjohtajana toimii aina kulloinenkin tasavallan presidentin puoliso eli tällä hetkellä kunniapuheenjohtaja on rouva JENNI HAUKIO. ●

24 Minun Eloni 2 | 14

Elonin Pehmoleluklinikalla nallet ja muut pehmolelut saivat asiantuntevaa hoitoa ja terveystodistuksen suoritetusta terveystarkastuksesta.

På svenska Kroniskt trötthetssyndrom vårdas i Eloni

Höstens viktiga datum u I SEPTEMBER OCH OKTOBER har vi specialpris på hepatit A och B-vaccinet Twinrix, 68 euro för vuxna och 55 EURO för barn. Priset gäller en vaccindos, för fullt skydd krävs tre vaccinationer. Erbjudandet gäller i september och oktober så långt lagret räcker. u DEN 25 SEPTEMBER KL 17.30-19 ordnar vi en temakväll kring resor och hälsa. Kom och ta del av information om vad resenären ska tänka på inför resan. Anmäl dig via vår webbplats www.eloni.fi

ME / CFS ELLER KRONISKT TRÖTTHETSSYNDROM innebär att man känner

sig mycket svag och utmattad och har känt så under ett halvår eller mer. Man kan ha infektionskänsla och värk i kroppen. Tröttheten medför svårigheter att klara av arbetsuppgifter och socialt umgänge.

Man uppskattar att 5 000–20 000 finländare lider av ME/CFS. Orsaken till sjukdomen är okänd och många patienter sak-

nar diagnos och rätt vård. Undersökningar tyder på att en kombination av kognitiv beteendeterapi och gradvis ökande fysisk träning ger de bästa resultaten. Det finns ingen effektiv medicinering mot ME/CFS. Ett nytt center för ME/CFS inleder sin verksamhet i Eloni under professor Olli Ruuskanens ledning. Läkare, psykiatrar, fysioterapeuter och psykologer kommer att samarbeta kring vården.●

u DEN 12 NOVEMBER ordnar vi en temakväll om om inflammatoriska tarmsjukdomar, Crohn och colitis. Gastroenterolog PETRI MÄKELÄ föreläser om det senaste inom vården av sjukdomarna kl 17. Anmälan sker via adressen www.lyyti.fi/crohn fr. o.m 8.9.

PRENUMERERAR DU REDAN PÅ ELONIS NYHETSBREV?

u Via vår webbplats www.eloni.fi kan du beställa vårt elektroniska nyhetsbrev som vi skickar ut en gång i månaden. Du får bland annat erbjudanden och information om våra kurser, föreläsningar och tjänster.

Nyhetsbrevet är på finska.

AKTUELLA HÄNDELSER PÅ FACEBOOK & WEBBEN

Missa inte vår Facebook-sida på www.facebook.com/eloni.fi.

Där publicerar vi bilder från våra evenemang, ordnar tävlingar, berättar om nya läkare och delar intressanta länkar till hälsorelaterade nyheter. u På adressen www.eloni.fi kan du bekanta dig med våra läkare och experter, där ser du även vilka som betjänar på svenska.

Provsvar medan du väntar

Elonis laboratorium jobbar för snabba och pålitliga diagnoser VISSTE DU ATT Eloni har ett eget, toppmo������������������������������������������� dernt laboratorium? De vanligaste undersök-

ningarna utför vi själva, medan andra test sänds två gånger om dagen till ÅUCS laboratorium. Svaren från ÅUCS kommer elektroniskt till Elonis patientsystem, i de flesta fall fås svaren samma dag. För de vanligaste proven behövs inte läkarremiss, men då uteblir FPA-ersättningen. ● AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

GRUPPBESÖK

u Vi välkomnar föreningar och grupper (gruppstorlek 10–35 personer) att bekanta sig med läkarstationen. Kontakta marknadschef SANNA-MARIA SARELIUS och boka in ett besök och en guidad rundtur för er grupp (även på svenska).

Tfn 040 730 60 75, e-post sanna.sarelius@eloni.fi

Minun Eloni 2 | 14 25

Elonissa toimivat lääkärit ja asiantuntijat Elonis läkare och experter ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT/ SPECIALLÄKARE

SALMI TOIVO T. professori,

LKT (lastentaudit, lastenhematologia ja -onkologia) SAVOLAINEN JOHANNES professori, LT (lastentaudit ja lasten allergologia) SCHUEZ-HAVUPALO LINNEA LL, erikoistuva TERHO PIRJO LL (lastentaudit ja nuorisolääketiede))

FYSIATRIA/FYSIATRI JUUTINEN TERHI LL KEMPPI CARITA LL

GERIATRIA/GERIATRI KUOPPAMÄKI MARIKKA VIRE JENNI LL

LL

LASTENKIRURGIA/BARNKIRURGI

LL (lastenkirurgia ja lastenurologia) LUOMA REIJO

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA/ HUDSJUKDOMAR OCH ALLERGOLOGI KIVISAARI ATTE LT MAJASUO SUSANNA MATTILA ULLA LL

HOLOPAINEN IRMA

INFEKTIOSAIRAUDET/ INFEKTIONSSJUKDOMAR

LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri OLLI RUUSKANEN professori, LKT, lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäri BROAS MARKKU

KARDIOLOGIA/KARDIOLOGI KORKEILA PETRI LT VIHINEN TAPANI LT

KEUHKOSAIRAUDET/ LUNGSJUKDOMAR OCH ALLERGOLOGI SEPPÄLÄ OLLI-PEKKA LIUKKONEN RIIKA LL

LT

KIRURGIA/KIRURGI GRÖNROOS IRMELI LAINE SIMO LT,

LASTENNEUROLOGIA/ BARNNEUROLOGI

LL

LL

kirurgia ja gastroenterologinen kirurgia NYLAMO ERKKI dosentti, LKT KLIININEN FYSIOLOGIA/ KLINISK FYSIOLOGI MIKOLA ANTTI LL

KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA/ KLINISK NEUROFYSIOLOGI KOIVU MARJA LL, myös MIKOLA HANNU LL

botuliinihoidot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT/ ÖRÖN-, NÄS- OCH HALSSJUKDOMAR IRJALA HEIKKI LT KALLINEN JOHANNA REKOLA JAMI LT UUSITALO TAPANI LL,

LT erikoistuva

lastenneurologian dosentti, LT LÄHDESMÄKI TUIRE LT (lastenneurologia ja lastentaudit) NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET/ GYNEKOLOGI OCH OBSTETRIK HEIKKILÄ ANNE LT HÄRKÖNEN KATI LT JOHANSSON KATRIINA LL KERO KATJA LT KIVIJÄRVI ANNELI LL MATTILA MIRJAMI LT NEOVIUS KAISA LL

LASTENTAUDIT/BARNSJUKDOMAR

NEUROLOGIA/NEUROLOGI

AROLA ANITA LT HUURRE ANU LT KERO PENTTI professori,

AIRAS LAURA dosentti, LT ERJANTI HANNA LL KUOPPAMÄKI MIKKO dosentti,

LKT, (lastentaudit ja neonatologia) KUJARI ANNA-MAIJA LT LÄHDESMÄKI TUIRE LT (myös lasten neurologia) NIINIKOSKI HARRI dosentti, LT (lastentaudit ja lasten endokrinologia) PAAVILAINEN ELISA LL, erikoistuva PENTTINEN MAILA LL (lastentaudit ja perinnöllisyyslääketiede)

LT

ORTOPEDIA/ORTOPEDI BROBERG ARSI LT

PSYKIATRIA/PSYKIATRI KARLSSON HASSE professori, LT KORKEILA JYRKI professori, LT

LÄÄKÄRIASEMA ELONI Hansakorttelin 3. kerros | Yliopistonkatu 20, 20100 Turku | puh. (02) 4844 500 | www.eloni.fi 26 Minun Eloni 2 | 14

AJANVARAUS ( 02 4844 500 www.eloni.fi

SILMÄTAUDIT/ÖGONSJUKDOMAR LEINONEN MIKKO

toimenpiteet)

LL (ainoastaan kirurgiset

SISÄTAUDIT/INRE MEDICIN

LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KOIVUVIITA NIINA LT (sisätaudit ja nefrologia) LEINO RAULI professori, LKT (sisätaudit ja gastroenterologia) LEINONEN VELI-MATTI LL METSÄRINNE KAJ dosentti, LT (sisätaudit ja nefrologia) MÄKELÄ PETRI LL (sisätaudit ja gastroenterologia) MÖTTÖNEN TIMO reumatologian professori, LT (sisätaudit ja reumatologia) NELIMARKKA LASSI LT (sisätaudit ja endokrinologia) NURMI HEIMO LL (sisätaudit ja gastroenterologia) PAUL ROBERT dosentti, LKT (sisätaudit ja kliininen hematologia) PIRILÄ LAURA LT (geriatria ja reumatologia) REMES KARI kliinisen hematologian professori, LKT (sisätaudit ja kliininen hematologia) SOINIO MINNA LT (sisätaudit ja endokrinologia) SOPPI ESA dosentti, LKT BROAS MARKKU

UROLOGIA KUUSISTO KIMMO

LL

YLEISLÄÄKÄRIPALVELUT/ ALLMÄNLÄKARE AJOSENPÄÄ JAAKKO ERJANTI TUULI LL HEDBORG HEIKKI LL,

LL

yleislääketieteen erikoislääkäri LEHTONEN-VEROMAA MARJO LT, yleislääketieteen erikoislääkäri LUOSTARINEN JANNE LL, yleislääketieteen erikoislääkäri NIEMI MATTI LL NIKULAINEN VEIKKO LL VIRKKI ELLA LL YRJÄNÄINEN HETA LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri

PIDÄMME HUOLTA. TYÖTERVEYSPALVELUT/ FÖRETAGS­­HÄLSOVÅRD

MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT/ ÖVRIGA EXPERTER DIABETESHOITAJA/DIABETESSKÖTARE JORTIKKA ARMI

diabeteshoitaja

FYSIOTERAPEUTIT/FYSIOTERAPEUTER TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT/ FÖRETAGSLÄKARE

LEINO RIITTA fysioterapeutti,

LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri ARVILOMMI PAULA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, vastaava työterveyslääkäri MIETTINEN PIRKKO LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri PITKÄRANTA HELENA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri RISTOLAINEN BIRGITTA LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, eMBA TALVIO MINNA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, eMBA VIRKKUNEN TIMO LL, erikoistuva TUOKKO ANNA-MARI LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

MALMISALO TIINA

AJOSENPÄÄ TUIJA

TYÖTERVEYSHOITAJAT/ FÖRETAGSHÄLSOVÅRDARE JARHIO TEIJA KANKARE SABINA NUMMELIN LEENA PAJAMÄKI SATU SAITAJOKI TUULI TUORILA SUVI VON ZWEYGBERGK KAISA

ohjaaja (AMK)

kuntoutuksen

fysioterapeutti, seksuaali­ neuvoja, työnohjaaja MIKKOLA SIRKKU fysioterapeutti, syömishäiriöhoidon asiantuntija,TtM MOISIO MIRJAMI fysioterapeutti SIVANDER-HEINONEN TUULA fysioterapeutti, työfysioterapeutti, TtM KUULONTUTKIJA/AUDIONOM MATTI PÄIVI

audionomi

PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA/ PSYKIATRISK SJUKSKÖTARE

psykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja TURKKO ULLA-MAIJA

PSYKOLOGIPALVELUT/PSYKOLOGER

PsL, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja KEISKI-SALONEN IRJA psykologi, lapsi- ja perheterapeutti ROMANA ANNELI PsL, työterveyspsykologi, UNTAMALA ANNE psykologi, pari- ja perheterapeutti CAVÉN SINI

PUHETERAPEUTTI/TALTERAPEUT

laillistettu puheterapeutti

TYÖTERVEYSPSYKOLOGIT/ FÖRETAGSPSYKOLOGER

HÄMÄLÄINEN MAIJA

PsL,vastaava psykologi, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja ROMANA ANNELI PsL, työterveyspsykologi

RAVITSEMUSTERAPEUTTI/ NÄRINGSTERAPEUT

CAVÉN SINI

TYÖFYSIOTERAPEUTIT/ FÖRETAGSFYSIOTERAPEUTER

työfysioterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja (AMK) MOISIO MIRJAMI fysioterapeutti SIVANDER-HEINONEN TUULA fysioterapeutti, työfysioterapeutti,TtM LEINO RIITTA

HIMBERG TARJA

laillistettu ravitsemusterapeutti

YLI 100 LÄÄKÄRIÄ JA ASIANTUNTIJAA.

LÄKARSTATION ELONI Hansakvarteret 3. vån | Universitetsgatan 20, 20100 Åbo | tfn. (02) 4844 500 | www.eloni.fi AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 2 | 14 27

Elonissa tapahtuu Syksyn tärkeitä päivämääriä – merkkaa kalenteriin!

SYYSKUU u MATKAILIJAN TERVEYS -ilta 25.9. klo 17.30–19: Tietoa matkailijan rokotteista. Maitohappobakteerit ja vatsan terveys. Ilmoittaudu www.eloni.fi tai soita 02 4844 500. u Koko syyskuun ja lokakuun ajan A- ja B- hepatiittirokotus 68 euroa per rokoteannos, lasten rokoteannos 55 euroa.

Hintaan ei lisätä toimistomaksua. Täysi suoja vaatii kolme rokotusta. u STRESSINHALLINTARYHMÄ TYYNI alkaa 10.9. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sini Cavén puh. 040 540 5369 tai sini.caven@eloni.fi u RENTOUTUSTA DYSTONIAA SAIRASTAVALLE -ryhmä alkaa 29.9. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 15.9. fysioterapeutti Mirjami Moisiolle, puh 02 4844 500 tai mirjami.moisio@eloni.fi u TASAPAINOILUA JA KEHON HUOLTOA IKÄIHMISILLE -ryhmä alkaa 24.9. Ilmoittaudu viimeistään 12.9. puh. 02 4844 500 tai tuula.sivander-heinonen@eloni.fi u Lue lisää Elonin ryhmävalmennuksista sivulla 22–23!

UUTISKIRJEELLÄ TIETOA TAPAHTUMISTA JA TARJOUKSISTA SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI u Sähköisen uutiskirjeemme tilaajana saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja tarjouksista noin kerran kuussa sähköpostiisi. Voit ilmoittautua luennoille ja kursseillemme ensimmäisten joukossa. Liity postituslistallemme osoitteessa www.eloni.fi

LOKAKUU u Muista D-vitamiinin riittävä saanti päivien lyhetessä! u DYSTONIAA SAIRASTAVAN TASAPAINO- JA LIHASVOIMARYHMÄ alkaa 1.10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 15.9. fysioterapeutti Mirjami Moisiolle, puh. 02 4844 500 tai mirjami.moisio@eloni.fi u UNIRYHMÄ UNELMA alkaa 14.10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sini Cavén puh. 040 540 5369 tai sini.caven@eloni.fi u NISKAN JA SELÄN LIHASHUOLTO -RYHMÄ alkaa 23.10. Ilmoittaudu viimeistään 13.10.2014, puh 02 4844 500 tai tuula.sivander-heinonen@eloni.fi. u JUOKSIJAN LIHASHUOLTO -ryhmä alkaa 21.10.

Ilmoittaudu viimeistään 10.10. puh. 02 4844 500 tai tuula.sivander-heinonen@eloni.fi

MARRASKUU u CROHN JA COLITIS -ILTA ELONISSA 12.11. KLO 17.

Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri PETRI MÄKELÄ: Tulehduksellisten suolistosairauksien nykyhoito. Ilmoittautuminen 8.9. alk. osoitteessa http://www.lyyti.in/crohn

FACEBOOKISSA KILPAILUJA, KUVIA JA KIINNOSTAVIA LINKKEJÄ

u Päivitämme Facebook-sivuillemme kuvia tapahtumistamme, jaamme tietoa ja järjestämme kilpailuja tykkääjien kesken. Löydät meidät osoitteesta www.facebook.com/eloni.fi u Nettisivuiltamme löydät lisää asiantuntijoidemme kirjoittamia artikkeleita terveydestä ja hyvinvoinnista, www.eloni.fi

28 Minun Eloni 2 | 14