Minun Eloni 1/2015 by Minun Eloni

2015

minun

LÄÄKÄRIASEMA ELONIN LEHTI TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA

ELONIN IKÄPALVELUT

tuovat hoidon kotiin asti

Tulehdukselliset suolistosairaudet

UUSI KANSANTAUTIMME

Lapsen korvatulehduksen

HOITO JA JÄLKIHOITO

Mitä sisätautilääkäri tekee?

Haastattelussa nefrologi Niina Koivuviita

Pääkirjoitus UUSI VUOSI JA OMASTA terveydestä huolehtiminen TERVEYS JA HYVINVOINTI ovat asioita, joihin voi myös itse vaikuttaa. Omasta terveydestä huolehtiminen on asia, joka voi tuoda lisää hyviä elinvuosia. Kun haluaa oikeasti voida paremmin, kannattaa hyödyntää elämäntapamuutoksessa ammattilaisen tukea. ELONIN TERVEYSTARKASTUS tarjoaa hyvän lähtökohdan pohtia terveysriskejä ja harkita elämäntapojen muuttamista riskien vähentämiseksi. Tarkastuksen yhteydessä saa tietoa omaan terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Yhdessä lääkärin tai hoitajan kanssa laadittu terveyssuunnitelma helpottaa asettamaan itselle tavoitteita ja seurannasta sopiminen tukee muutoksessa onnistumista. IKÄÄNTYESSÄ TERVEYDEN ja toimintakyvyn turvaamisesta tulee entistä tärkeämpää. Hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla Eloni haluaa olla tukemassa ikääntyneille toimintakykyisiä elinvuosia. Sairaanhoidon ohella helposti saatavissa olevat kuntouttavat palvelut luovat turvaa kotona asumiselle. Lehdessä kerromme senioreille suunnatuista palveluistamme, muun muassa kotikäynneistä, jalkojenhoidosta, diabeteshoitajan vastaanotosta sekä tasapaino- ja kehonhuoltoryhmästä. Lehden toisena teemana on sisätaudit. TERVEYDENHUOLTOALAN MURROKSESTA puhutaan paljon. Miten yksityinen, itsenäinen

toimija vastaa alan haasteisiin? Elonin palvelut täydentävät ja antavat vaihtoehdon julkisen terveydenhuollon tarjoamille palveluille, joiden resursseihin ei ole tulevina vuosina odotettavissa lisäystä.

OLEMALLA JATKOSSAKIN joustava ja ketterä, sekä tarjoamalla asiakkaillemme entistä parempia uusia palveluita, tuemme Turun talousalueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

MINNA TALVIO,

johtava lääkäri

Lääkäriasema Elonin lehti terveydestä ja hyvinvoinnista.

2015

P.S Etkö saanut Minun Eloni -lehteä kotiin? Ilmoita osoitetietosi meille ja mainitse viestissä, että haluat postia Elonilta kotiinlähetettynä. Voit lähettää sähköpostia meille: uutiskirje@eloni.fi tai postia osoitteeseen Eloni Oy/Markkinointi, Yliopistonkatu 20, 20100 Turku.

JAKELUALUE: Turku, Lieto, Naantali, Raisio, Kaarina, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Aura ja Pöytyä JAKELU: Itellan jakelu jokaiseen talouteen (ei kieltotaloudet, ei yritykset ja yhteisöt) VASTAAVA JULKAISIJA: Timo Talvio TAITTO: OS/G Viestintä Elina Malmi, www.osgviestinta.fi KANNEN KUVA: Jenni Virta/Iloinen liftari KANNESSA: Niina Koivuviita PAINOPAIKKA: Punamusta Oy PAINOSMÄÄRÄ: 135 000 kpl TOIMITUSNEUVOSTO: Minna Talvio/johtava lääkäri, Sanna-Maria Sarelius/markkinointipäällikkö, Robert Paul LKT, Atte Kivisaari LT, Harri Niinikoski LT, Tuulia Talvio/viestinnän asiantuntija ISSN 2342-0618 (painettu)| ISSN 2342-0626 (verkkojulkaisu)

www.eloni.fi | www.facebook.com/eloni.fi

2 Minun Eloni 1 | 15

Yliopistonkatu 20, Kauppakeskus Hansan 3. krs Ajanvaraus (02) 4844 500 ja www.eloni.fi Puhelinajanvaraus ma–to 7–20, pe 7–18, la 9–15, su 11–16 Vastaanotot ja röntgen ma–to 8–20, pe 8–18, la 10–15, su 12–16 Laboratorio ma–to 7–20, pe 7–18, la 10–15, su 12–16

Sisällysluettelo

Terveystarkastus kartoittaa terveydentilan

2015

2.............. Pääkirjoitus 4.............. Terveys nyt 6.............. Teemasivut: Elonin ikäpalvelut 9.............. Entä jos olisit myötätuntoisempi itsellesi? Eloni on 10........... Teemasivut: Sisätaudit avoinna 12........... Kipuja nivelissä joka päivä! 14........... Fibromyalgian hoito 16........... Iholuomet tarkastukseen! 20 .......... Kun raskaus ei ala 21 .......... Mitä tehdä kun lapsi valittaa korvakipua? 22 .......... På svenska 23........... Puuhapalsta 24........... Kevään kurssitarjonta 26 .......... Elonin lääkärit ja asiantuntijat | Elonis läkare och experter 28 .......... Elonissa tapahtuu

IBD-taudit yleistyvät

ÖRON- OCH HÖRSEL SPECIALISTER SOM MOTTAR PÅ SVENSKA I ELONI

Fysioterapiasta apua virtsankarkailuun

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 1 | 15 3

Terveys nyt

Pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta

voidaan ehkäistä rokotuksella TEKSTI MARKKU BROAS, SISÄTAUTIEN JA INFEKTIOSAIRAUKSIEN ERIKOISLÄÄKÄRI KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

PNEUMOKOKKI ON MERKITTÄVIN kotisyntyisen (=ei sairaa-

lassa alkaneen) keuhkokuumeen aiheuttaja. Pneumokokki aiheuttaa myös välikorvantulehduksia, poskiontelotulehduksia, verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia. Pneumokokkitautien riski lisääntyy yli 50-vuotiailla ja erityisesti yli 65-vuotiailla sekä perussairauksia sairastavilla henkilöillä. Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö lisäävät pneumokokkitauteja. Pneumokokkitaudin todennäköisyys lisääntyy entisestään, mikäli henkilöllä on useita riskitekijöitä. Suomessa arvioidaan sairastettavan jopa 50 000 pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta vuosittain. Lapset ovat saaneet Suomessa rokotusohjelmaan kuuluvana rokotteen pneumokokkitautia vastaan 2010 alkaen. Rokotus on jo vähentänyt lasten vakavia pneumokokkitauteja (verenmyrkytykset, aivokal-

vontulehdukset, keuhkokuumeet) ja se näyttää vähentävän myös välikorvan tulehduksia. Uudessa hollantilaisessa Capita-tutkimuksessa pneumokokkirokote vähensi myös aikuisten vakavia pneumokokkitauteja. Tutkimuksessa, jossa 85 000 yli 65-vuotista henkilöä sai pneumokokkirokotteen, saatiin lähes 50 prosentin vähentyminen pneumokokkikeuhkokuumeissa ja 75 prosentin vähentyminen pneumokokin aiheuttamissa verenmyrkytyksissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan pneumokokkirokotteen tulisi ottaa kaikki yli 65-vuotiaat sekä perussairauksia sairastavat henkilöt. Rokotesuositus on hyvin yhtäläinen kausi-influenssarokotteen kanssa. Aikuisten rokote ei kuulu rokotusohjelmaan, oma lääkäri määrää rokotereseptin. ●

Elonista apua viikon jokaisena päivänä ELONI ON AUKI SEITSEMÄN PÄIVÄÄ VIIKOSSA

Lauantaisin ja sunnuntaisin paikalla on aina yleislääkäri, lastenlääkäri ja sairaanhoitaja, myös röntgen ja laboratorio ovat avoinna viikonloppuisin. Puhelinajanvaraus aukeaa ma–pe klo 7, lauantaisin klo 9 ja sunnuntaisin klo 11.

4 Minun Eloni 2 | 14

Vastaava fysioterapeutti Samu Kaukoranta.

Terveyden Uniapnea ja työkyvyn Unenaikaisen ylähengitystie tueksi uutta ryhmätoimintaa ahtauman taustalla usein ylipaino KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

TEKSTI RIIKA LIUKKONEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI

ELONI LAAJENTAA ryhmävalmennustoi-

mintaansa yritysasiakkaille. Fysioterapeuttien, ravitsemusterapeuttien ja psykologien ohjaamat ryhmät tukevat terveyden ja työkyvyn parantamista sekä sairauksien hoitoa. Ryhmätoiminnan taustalla on Elonin terapiapolku, hoitomalli, joka antaa kokonaisvaltaisen avun potilaalle. Konsepti perustuu ”saattaen vaihtoon”-ajatteluun ammattilaistemme välillä. – Terapeutin vastaanottokäynti toteutetaan lääkärin tutkimuksen jälkeen. Alkukartoituksen perusteella potilas ohjataan hänelle sopivaan pienryhmään, kertoo Elonin vastaava fysioterapeutti SAMU KAUKORANTA. Sairauspoissaolot työpaikoilla aiheutuvat pääsääntöisesti tuki- ja liikuntaelinongelmista, mielenterveysongelmista sekä lihavuuteen liittyvistä sairauksista. Pienryhmätoiminta auttaa optimaalisen työkyvyn menettänyttä työntekijää palauttamaan sekä työ- että toimintakykyään. Ryhmätoimintaan voi osallistua myös itse maksaen. – Potilaalla voi olla ongelmia niskan, selän, painonhallinnan tai liikkumattomuuden kanssa. Terapiapolulle osallistumisen pääsylippuna käytetään kansallisien tutkimuksien perusteella annettuja määritelmiä, niinsanottuja Käypähoito-suosituksia. Pienryhmätoteutus on ensisijaisesti Elonissa, mutta suuntaamme ryhmäpalvelumme tarvittaessa myös yritysten tiloihin, jatkaa Kaukoranta.● AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

RAKENTEELLISESTI AHTAAT ylähengitys-

tiet voivat uneen liittyvän lihasten rentoutumisen myötä ahtautua joko osittain tai kokonaan. Osittainen ylähengitystieahtauma aiheuttaa yöllisen hengitystyön lisääntymisen ja kuorsauksen. Täydellinen ylähengitystieahtauma aiheuttaa lisäksi unenaikaisia hengityskatkoja (apneajaksoja) ja havahduksia unesta. Unenaikaisen ylähengitystieahtauman tyypillisiä oireita ovat päiväväsymys, pakonomainen nukahtelutaipumus, muistihäiriöt, aloitekyvyttömyys, keskittymisvaikeudet, mielialahäiriöt, levoton yöuni ja aamupäänsärky. Neljä prosenttia aikuisista miehistä ja 2 prosenttia naisista kärsii hoitoa vaativasta obstruktiivisesta uniapneasta. Osittainen yöllinen ylähengitystieahtauma on vähintään yhtä yleinen. Kahdella kolmasosalla potilaista yli-

paino on myötävaikuttava tekijä. Normaalipainoisilla uniapnean taustalla on useimmiten ylähengitysteiden rakenteellinen poikkeavuus. Hoitamaton uniapnea lisää verenpainetaudin, sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä. Uniapnea vaikuttaa myös elimistön metaboliaan, mikä lisää diabeteksen ja korkean kolesterolin riskiä. Uniapnea diagnosoidaan oirekuvan, kliinisten statuslöydösten sekä unirekisteröinnin, yöpolygrafian perusteella. Uniapnean ensisijainen hoito on painonhallinta ja CPAP (continuous positive airway pressure)-laitehoito. Joissakin tapauksissa voidaan harkita leikkaushoitoa tai esimerkiksi alaleukaa eteenpäin tuovaa apneakiskoa. ●

TIESITKÖ? UNIAPNEADIAGNOOSI tehdään muun muassa unirekisteröinnin eli yöpoly-

grafian perusteella. Elonissa suoritetaan yöpolygrafiaa asiakkaalle lainattavan laitteen avulla. Kannettava unirekisteröintilaite rekisteröi nenäpainetta ja kuorsausta sekä nukkuma-asentoa ja liikkumista. Lisäksi se mittaa veren happipitoisuutta ja pulssia. Laite lainataan yleensä yhdeksi yöksi lääkärin lähetteellä ja palautetaan seuraavana päivänä takaisin. Yöpolygrafian hinta Elonissa on 391 euroa, Kelakorvauksen jälkeen 309 euroa.

Minun Eloni 1 | 15 5

Elonin Ikäpalvelut Arviolta 200 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään, sanoo diabeteshoitaja Armi Jortikka.

Diabeteshoitajan vastaanotolla Diabeteshoitaja antaa tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta, on potilaan tukena sekä toimii yhdyshenkilönä hoitoketjuun liittyvien eri tahojen kanssa. TEKSTI TUULIA TALVIO KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

o sadattuhannet suomalaiset sairastavat diabetesta ja etenkin kakkostyypin diabetes lisääntyy nopeasti. Lisäksi jopa 200 000 ihmistä sairastaa diabetesta tietämättään. Elonin diabeteshoitajan vastaanotolla käy pääsääntöisesti työikäisiä tyypin 2 diabetesta sairastavia sekä riskiryhmään kuuluvia. Diabeteshoitajan vastaanotolle olisikin hyvä tulla viimeistään, kun diabetes on diagnosoitu. – Alkuvaiheessa on usein paljon kysyttävää ja ajatukset voivat olla ristiriitaisia, kertoo Elonin diabeteshoitaja ARMI JORTIKKA. Monesti kysymyksiä herää vasta lääkärissä käynnin jälkeen, jolloin diabeteshoitaja on potilaan tukena heti sairauden alusta alkaen. Diabeteshoitaja toimii myös yhdyshenkilönä hoitoketjuun liittyvien eri tahojen kanssa. – Näin aloitetaan heti hyvä ja tehokas hoidonohjaus. On tärkeää, että diabeetikko ymmärtää oman sairautensa ja siihen liittyvät tekijät, kertoo Jortikka.

– Helpoin tapa oman tyypin 2 diabetesriskin tunnistamiseen on tehdä riskitesti netissä. Testi ohjaa hakeutumaan tarvittaessa eteenpäin vastaanotolle, kertoo Jortikka. YKSILÖLLISTÄ HOITOA TARPEEN MUKAAN

Diabeteshoitaja antaa infoa diabeteksesta sairautena, siihen liittyvistä lisäsairauksista tai niiden riskeistä sekä omahoidosta ja sen merkityksestä. Hoitaja opastaa tarvittavissa elintapamuutoksissa ja on tukena esimerkiksi painonhallinnassa. – Diabetes on usein monimuotoinen sairaus, johon liittyy paljon erilaisia, haastaviakin asioita. Hoitoon liittyvät asiat toimivat parhaiten niin, että ne sovitaan yhdessä potilaan kanssa ja hänen ehdoillaan, kertoo Jortikka. Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä diabeteksen lisäsairauksia ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu. – Potilaan tärkein tehtävä on omahoidon toteuttaminen parhaan kykynsä mukaan, toteaa Jortikka. ●

VASTAANOTOLLE MYÖS ENNAKOIVASTI

Diabeteshoitajan vastaanotolle voi hakeutua myös ilman diagnoosia, jos oma sairastumisriski on suuri. Sukutausta, kohonnut veren paastosokeri, verenpaine tai veren rasva-arvot sekä ylipaino ovat yleisimpiä riskitekijöitä.

6 Minun Eloni 1 | 15

u TARKISTA OMA DIABETESRISKISI: www.diabetes.fi/riskitesti u VARAA AIKA Elonin diabateshoitajalle numerosta 02 4844 500 tai nettiajanvarauksesta www.eloni.fi

Terveystarkastus antaa kattavan kuvan terveyden tilasta TEKSTI SANNA-MARIA SARELIUS

ETENKIN IKÄÄNTYESSÄ on tärkeää pitää huolta itsestään ja tarkistaa säännöllisesti oma terveydentila. Terveystarkastus auttaa löytämään terveystekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia kuten tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja. Elonin asiakkaana voit valita kahdesta eri terveystarkastuksesta, hoitajan suorittamasta Terveystarkastuksesta tai erikoislääkärin suorittamasta Terveystarkastus Plus -palvelusta. Molempiin kuuluvat keskeiset laboratoriotutkimukset, Terveystarkastus Plus -pakettiin lisäksi veren suolapitoisuuksia mittaava natrium- ja kaliumkoe. Laboratoriotutkimuksissa käydään noin kolme päivää ennen lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanottoa. Vastaanotolla kartoitetaan terveyteen ja elämäntapoihin liittyviä asioita. LÄÄKÄRIN SUORITTAMA TERVEYSTARKASTUS "PLUS"

Sisältää seuraavat laboratoriotutkimukset: • perusverenkuva (hemoglobiini, punasolut, valkosolut) ja trombosyytit • glukoosi eli verensokeri • natrium, nestetasapaino • kalium, nestetasapaino • kreatiniini eli munuaiskoe • maksakoe • lipidit eli kolesterolipaketti.

TERVEYSTARKASTUS SAIRAANHOITAJAN TEKEMÄNÄ

Sairaanhoitajan suorittama Terveystarkastus sisältää seuraavat laboratoriotutkimukset: • perusverenkuva (hemoglobiini, punasolut, valkosolut) ja trombosyytit • glukoosi eli verensokeri • kreatiniini eli munuaiskoe • maksakoe • lipidit eli kolesterolipaketti. SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO:

• kartoitetaan sairastumisriski ennaltaehkäistäviin sairauksiin • liikunta- ja ravintotottumusten vaikutus terveyteen • hyvinvointi sekä uni- ja vireystilaan vaikuttavat tekijät • rokotusten voimassaolo • kutsu seurantatarkastukseen vuosittain niin sovittaessa • kesto 60 minuuttia. MITTAUKSET:

• verenpaine • vyötärön ympärys • BMI-painoindeksi u Terveystarkastus sairaanhoitajan suorittamana, sisältäen yksilöllisen terveyssuunnitelman, kokonaishinta 99,50 eur. ●

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO:

• lääkärin tekemä terveystarkastus sisältäen yksilöllisen terveyssuunnitelman • keskustelua ja ohjausta terveyden edistämiseksi • kesto 30 minuuttia. u Lääkärin suorittaman Terveystarkastus Plus -palvelun kokonaishinta on 169 euroa. Terveystarkastukset eivät ole Kela-korvattavia. ELONIN TERVEYSTARKASTUKSIA TEKEVÄT LÄÄKÄRIT: MARJO LEHTONEN-VEROMAA,

yleislääketieteen erikoislääkäri, LT

KAJ METSÄRINNE, sisätautiopin dosentti, LT ROBERT PAUL, sisätautiopin dosentti, LKT MARIKKA KUOPPAMÄKI,

geriatrian erikoislääkäri, LL

JENNI VIRE, geriatrian erikoislääkäri, LL HEIKKI HEDBORG, yleislääketieteen erikoislää-

käri, LL

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Elonin lääkäri- ja sairaanhoitopalvelut nyt tilattavissa kotiin JOSKUS ON hankalaa päästä lääkärin

vastaanotolle. Lääkärin kotikäynti on kätevä tapa hoitaa asiointi tutun lääkärin kanssa, mukavasti omassa kodissa. Eloni on marraskuusta lähtien tarjonnut kotisairaanhoitoa osana uudistuneita Ikäpalveluita. – Olemme kehittäneet paljon uusia palveluita ikäihmisille. Haluamme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla ja osalle iäkkäistä tai vaikeasti liikkuvista asiakkaista voi olla mielekkäämpää, että lääkäri tai sairaanhoitaja tulee kotikäynnille, kertoo johtava lääkäri MINNA TALVIO. Elonin kotikäyntejä tekevät yleislääketieteen erikoislääkäri HEIKKI HEDBORG, sisätautien erikoislääkäri VELI-MATTI LEINONEN, fysiatrian erikoislääkäri CARITA KEMPPI sekä geriatrian erikoislääkärit JENNI VIRE ja MARIKKA KUOPPAMÄKI.

SAIRAANHOITAJIEN KOTONA SUO RITTAMIIN PALVELUIHIN KUULUVAT MUUN MUASSA:

• • • • • • • • •

terveydentilan seuranta korvahuuhtelut, silmätippojen laitto verenpainemittaukset ompeleiden poistot haavahoidot lääkkeiden annostelu ja antaminen rokotukset injektiot, lääkeruiskeet laboratoriokokeiden otto.

Lääkärin palvelu voidaan tarjota kotiin, mikäli potilas on aiemmin asioinut Elonissa tai on muutoin lääkärille tuttu potilas. Lääkärin tai sairaanhoitajan kotikäynti varataan Elonin puhelinajanvarauksen kautta. ●

Minun Eloni 1 | 15 7

Elonin Ikäpalvelut

ENMG-tutkimus ja neuropatia – mitä ne ovat? ENMG-tutkimus voi kertoa syyn pistelylle, puutumiselle ja lihasheikkoudelle. Neuropatia taas liittyy monesti diabetekseen. Elonissa ENMG-tutkimuksia tekevä kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Hannu Mikola kertoo, miten tutkimus tehdään ja mitä hoitoa neuropatiaan on tarjolla. TEKSTI TUULIA TALVIO

MIKÄ ENMGTUTKIMUS ON?

– ENMG-tutkimus on hermorata- ja lihassähkötutkimus. Tutkimusta käytetään esimerkiksi hermovammoja, hermopinteitä ja muita ääreisherHANNU MIKOLA KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI mosairauksia selvitettäessä. Se on tärkeä tutkimus myös lihastulehdusten ja perinnöllisten lihassairauksien toteamisessa. MITKÄ OVAT YLEISIMPIÄ TUTKIMUKSEN SYITÄ?

– Kipu, pistely, puutuminen, tunnottomuus, halvausoireet ja lihasnykinät. Lihasten ylei-

nen heikkous, voimattomuus ja ennenaikainen väsyminen. Katkokävely, selkävaivat, käden kömpelyys, tavaroiden pudottelu, niska- ja hartiavaivat, käsisäryt. Käteen tai jalkaan säteilevä oire. MITEN ENMG-TUTKIMUS TEHDÄÄN?

– Hermoja tutkitaan iholle annettavilla pienillä sähkösykäyksillä. Lihaksia ja niiden hermotusta tutkitaan lihaksiin pistettävällä ohuella neulalla. MITÄ NEUROPATIA TARKOITTAA?

– Neuropatia on ääreishermojen sairaus. Diabetekseen liittyvä monihermosairaus on yleinen. Myös hermojen pinnetilat ovat hyvin tavallisia, esimerkiksi sormien puutumista aiheuttava rannekanavaoireyhtymä on jopa viidellä prosentilla ihmisistä. Lisäksi her-

mojuurien ärsytystilat niskassa ja alaselässä ovat yleisiä. MITEN NEUROPATIAA HOIDETAAN?

– Neuropatian hoito riippuu sen aiheuttaneesta perussairaudesta. Aiheuttajia on satoja erilaisia ja vain osaan on olemassa tehoava hoito. Jollei neuropatian aiheuttajaa voida hoitaa (esim. suvussa periytyvät sairaudet), pystytään oireita kuitenkin usein helpottamaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on hermoperäisen kivun hoito lääkkeillä. Hermojen pinnetiloja vapautetaan usein leikkauksella. ●

Jaloista kannattaa pitää hyvää huolta JALKOJEN OMAHOITO on osa jokapäiväistä hyvinvoinnista huolehtimista. Jalkojen kunto vaikuttaa monella tavalla terveyteen. Alaraajojen toimintojen ylläpitämisen merkitys korostuu, kun ikää tulee lisää. Oireilevat jalat voivat olla merkki vakavammasta terveysongelmasta ja liikkumisen vaikeutumisella voi olla ratkaiseva merkitys yleiskunnolle ja sairauksien puhkeamiselle. Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneen sairaanhoitajan antama hoito poikkeaa kosmeettisesta hoidosta. Sairaanhoitaja keskittyy jalkojen terveyden ja erilaisten jalkavaivojen hoitoon. Sairaanhoitajan antamaan hoitoon voi tulla omasta aloitteesta tai lääkärin lähetteellä. Elonissa jalkojenhoitoa tekee sairaanhoitaja KIRSI SILLANPÄÄ.

8 Minun Eloni 1 | 15

JALKOJENHOIDON AMMATTITUTKIN NON SUORITTANEEN SAIRAANHOI TAJAN ANTAMA JALKAHOITO

Yksi hoitokerta on 60–90 minuuttia. Hoitoon kuuluu: • jalkojen tutkiminen • haavan hoito • kovettumien/känsien ja syylien hoito • sienikynsien hoito • sisään kasvaneen kynnen hoito • kynsien leikkaus/ohennus • kevyt hieronta ellei vasta-aiheita ole • omahoito-ohjeet.

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneen sairaanhoitajan antama jalkojenhoito keskittyy jalkojen terveyteen.

Hoitaja ohjaa tarpeen mukaan jatkohoitoon esimerkiksi fysioterapeutille tai lääkärille. Hoitajan vastaanotolle voi tulla myös yksittäisen jalkaongelman kanssa. 60 minuutin vastaanoton hinta on 68 euroa. ●

Terve Mieli

Entä jos olisit

myötätuntoisempi itsellesi? M

yötätuntokeskeinen terapia on brittiläisen PAUL GILBERTIN kehittämä psykoterapiamuoto. Terapiamuoto sai alkunsa Gilbertin huomattua, että moni ihminen kantaa kriittisesti ja kylmästi suhtautuvan puolensa mukanaan, mikä altistaa masennukselle, ahdistukselle ja turvattomuudelle. Lisäksi Gilbert huomasi ihmisten usein tiedostavan itsekriittisten ja stressaavien ajatustensa epäloogisuuden, mutta sen tiedostaminen ei välttämättä muuttanut tunnekokemusta. Esimerkiksi; “tiedän loogisesti, että en ole maailman tyhmin, mutta minusta tuntuu kuitenkin siltä.” Myötätuntokeskeisessä psykoterapiassa autetaan ihmistä löytämään ystävällisempi suhtautuminen itseensä, erityisesti virheiden ja vastoinkäymisten hetkellä. Tämä edellyttää kykyä huomata kärsimyksensä ja taitoja lievittää sitä. Lisäksi keskitytään siihen, että ihminen löytäisi itselle mielekkään suunnan elämässään. Ajatus itsemyötätunnosta herättää tyypillisesti monenlaisia mietteitä. Tyypillisiä ensiajatuksia ovat, että myötätunto ja ymmärrys ovat jotain mitä voi suoda muille ihmisille, mutta ei itselleen. Usein herää huoli siitä, että itsemyötätunto johtaisi vastuuttomuuteen, laiskuuteen, itsekkyyteen tai lisääntyneisiin virheisiin. Eri tutkimuksissa on kuitenkin nähty, että

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Oletko joskus huomannut suhtautuvasi ystävällisesti ja ymmärtäväisesti muita kohtaan, ollen samalla itsesi kovin arvostelija? Kamppailetko stressin, paineen tunteen tai itsekritiikin kanssa? Nämä ovat hyvin tavallisia kokemuksia, joihin myötätuntokeskeisen terapian välineet voivat olla avuksi.

itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, onnellisempia parisuhteissaan ja kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusta verrattuna henkilöihin, jotka suhtautuvat kriittisemmin itseään kohtaan. On myös osoitettu, että itsemyötätuntoiset henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä, kestävät vastoinkäymisiä paremmin niistä lannistumatta ja ottavat enemmän vastuuta omista virheistään. Hyötyjen arvioidaan johtuvan muun muassa siitä, että itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat ovat ystävällisempiä itseään kohtaan vastoinkäymisten ja virheiden sattuessa, jonka ansiosta he jaksavat nousta ylös ja yrittää uudestaan. Itsekriittinen suhtautuminen taas johtaa helposti lannistumiseen, joka lamaannuttaa. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa harjaannuttaa.

pelkoa motivointikeinona. Virheiden sattuessa teemme selväksi, etteivät ne ole hyväksyttäviä.” Mihin kouluun haluaisit lapsesi menevän? Valitsit luultavasti ensimmäisen vaihtoehdon. Esimerkki on tietenkin liioiteltu, mutta siinä piilee tärkeä oppi; meillä on sisäänrakennettu ymmärrys siitä, että kannustaminen, virheistä oppiminen ja rakentava palaute ovat avuksi. Mieti seuraavaksi kumpi koulurehtoreista dominoi mielessäsi virheen, vastoinkäymisen tai vaikean kokemuksen hetkellä? Kumpi näistä suhtautumistavoista dominoi työyhteisössäsi tällä hetkellä? Mieti myös, kumpi näistä voisi auttaa sinua tai työyhteisöäsi voimaan paremmin ja saamaan asioita aikaiseksi pidemmän päälle? Entä jos olisit myötätuntoisempi itsellesi? ●

KANNUSTAMINEN JA VIRHEISTÄ OPPIMINEN

Kuvittele, että sinulla on lapsi, joka on aloittamassa koulun ja lapsellesi on tarjottu kahta eri kouluvaihtoehtoa. Ensimmäisen koulun rehtori sanoo: ” Me opetamme oppilaitamme arvostamaan itseään ja toisiaan. Meillä kannustus on keskeinen tapa motivoida ja virheiden sattuessa keskitymme niistä oppimiseen.” Toisen koulun rehtori taas ilmaisee: ”Me ylläpidämme kovaa kuria ja käytämme

RONNIE GRANDELL TYÖTERVEYSPSYKOLOGI, JOHTAJUUSCOACH

Minun Eloni 1 | 15 9

Teema: Sisätaudit

TEKSTI KIMMO KUUSISTO, UROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI | KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

Sisätautilääkäri on

monen alan erikoisosaaja Elonissa työskentelee suuri joukko kokeneita sisätautilääkäreitä. Sisätaudit käsittävät monta yleistä tautia, mutta mitä kaikkea kuuluu sisätautilääkärin työkenttään? TEKSTI JA KUVA SANNA-MARIA SARELIUS

lonissa vastaanottava sisätautien ja nefrologian eli munuaissairauksien erikoislääkäri NIINA KOIVUVIITA rinnastaa sisätautilääkärin entisajan perhelääkäreihin. – Sisätautilääkäri tietää monista sairauksista paljon ja toimii kokoavana voimana potilaalle. Sisätautilääkäri suhteuttaa oireet potilaan kokonaistilaan ja osaa myös ohjata eteenpäin, jos oma asiantuntemus ei kata kyseistä tautia. Perinteisesti sisätautilääkärin koulutuksessa on korostettu akuutin sairastumisen diagnosointia.

10 Minun Eloni 1 | 15

– Perehdymme koulutuksessamme kaikkiin eri sisätautien suppeisiin erikoisaloihin ja saamme siten laajaa kokemusta eri aloista, Niina Koivuviita kertoo. Paljon sairaalatyötä tehneelle sisätautilääkärille kehittyy Koivuviidan sanoin ”lääkärin silmä”, joka auttaa taudin vakavuuden arvioinnissa. Sairaalassa sisätautilääkäri on tottunut hoitamaan harvinaisia sairauksia ja pystyy hahmottamaan taudinkuvan kummallisiltakin vaikuttavien oireiden pohjalta. Vaikka kaikilla sisätautilääkäreillä on oma erityisosaamisalueensa, ovat yleisimmät taudit jokaisen sisätautilääkärin

hallinnassa. Näihin kuuluvat diabetes, sepelvaltimotauti, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä ennen kaikkea verenpainetauti. – Verenpainetaudissa hakeudutaan helposti kardiologille. Kaikki sisätautilääkärit pystyvät hyvin hoitamaan verenpainetautia, mutta erityisesti nefrologeilla ja endokrinologeilla on kokemusta vaikeasti hoidettavasta verenpainetaudista, Niina Koivuviita sanoo. KOHONNUT VERENPAINE ON HELPPO HOITAA

Nefrologiaan liittyy moni muu tauti. Nii-

PALJON SAIRAALATYÖTÄ TEHNEELLE SISÄTAUTILÄÄKÄRILLE KEHITTYY KOIVUVIIDAN SANOIN ”LÄÄKÄRIN SILMÄ”, JOKA AUTTAA TAUDIN VAKAVUUDEN ARVIOINNISSA.

na Koivuviidan ja Elonin toisen nefrologian erikoislääkärin, KAJ METSÄRINTEEN, vastaanotoilla korostuvat verenpaine- ja diabetespotilaat. Niina Koivuviitaa harmittaa, että moni kohonnut verenpaine jää edelleen hoitamatta tai havaitaan liian myöhään. – Miten moni keski-ikäinen mies edes tietää verenpaineensa? Kohonnutta

verenpainetta olisi niin helppo hoitaa, jos ihmiset vain heräisivät siihen, hän toteaa. Korkea verenpaine tulee hiljaa hiipien, eikä sitä välttämättä tunne ennen kuin tilanne on edennyt vakavaksi. Monien muiden haittavaikutustensa lisäksi korkea paine tuhoaa munuaisten pieniä verisuonia ja aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa. Munuaisilla on keskeinen tehtävä elimistön kuona-aineiden poistossa sekä neste-, suola- ja happo-emästasapainon säätelyssä. Tämän vuoksi krooninen munuaistauti voi johtaa monenlaisiin elimistön toiminnanhäiriöihin. Oman verenpaineen seuranta onkin pieni, mutta tärkeä teko terveyden puolesta. ●

SISÄTAUTILÄÄKÄRI HOITAA ESIMERKIKSI: • • • • • • • • • •

korkeaa verenpainetta osteoporoosia nivelsairauksia diabetesta veritauteja sepelvaltimotautia kilpirauhasen toimintahäiriöitä suolistosairauksia munuaissairauksia reumasairauksia.

TIESITKÖ? LIEVÄÄ TAI KESKIVAIKEAA munuaisten vajaatoimintaa sairastavia on Suomessa

todennäköisesti noin 500 000 henkilöä.

u Lue netissä NIINA KOIVUVIIDAN ja KAJ METSÄRINTEEN artikkeli diabeettisen nefropatianehkäisystä ja hoidosta. www.eloni.fi

SILMÄLÄÄKÄRIT: Sauli Forsman Laura Hakkala Marja Leinonen Markku Leinonen Mikko Leinonen

LÄHELLÄ ELONIA!

Tervetuloa hyvin palvelevaan, kotimaiseen asiantuntijaliikkeeseen

Näöntarkastukset Silmälääkärin palvelut Silmä- ja aurinkolasit Harrastelasit Työlasit Piilolasit ja hoitonesteet Kostutustipat

AJANVARAUS puh (02) 251 0097 tai osoitteessa www.turunoptiikka.fi

Turun Optiikka optikko ja silmälääkäri

Alle 300m Elonista, Humalistonkatu 5, Turku. Ma-to 9-18 , pe 9-17, la 10-14 AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 1 | 15 11

Teema: Sisätaudit

Kipuja nivelissä – onko syytä epäillä niveltulehdusta?

KUVAT DREAMSTIME, TIMO MÖTTÖNEN JA JENNI VIRTA

ivelkivut ja -säryt ovat tavallisia syitä tulla lääkärin vastaanotolle, koska niveltulehduksen syyn aikainen toteaminen antaa parhaat mahdollisuudet sen onnistuneelle hoidolle. Aina ei kipujen syyksi paljastu kuitenkaan niveltulehdus vaan monesti todetaankin nivelrikko tai muu säryn aiheuttaja esimerkiksi fibromyalgia. Tällöinkin oikeaan diagnoosiin ajoissa pääseminen on potilaan toimintakyvyn säilymisen kannalta tärkeää. Nivelrikko on paljon tavallisempi nivelkivun syy kuin niveltulehdus varsinkin keski-iän ohittaneilla. Sen hoito ei ole niin kiireellistä kuin niveltulehduksen, joka vaurioittaa niveltä nopeammin kuin nivel-

12 Minun Eloni 1 | 15

rikko. Nivelrikossa nivelrusto, joka peittää nivelen luisia pintoja, sairastuu ensin ja rappeutuu aiheuttaen vähitellen nivelen liikekivun ja rasituksen jälkeisen säryn. Myös nivelrikkonivel voi ajoittain olla lievästi turvonnut vaikkakin nivelen luinen paksuuntuminen ja jäykkyys hallitsevat taudinkuvaa. Niveltulehduksessa nivelen sisällä niveltä ympäröivä nivelkalvo tulehtuu, siihen kertyy tulehdussoluja, jotka aiheuttavat nivelkalvon turpoamisen ja niveleen kertyy usein nestettä. Vähitellen tulehdus voi levitä myös nivelrustoon ja luukudokseen ja tällöin nivelen rakenteet alkavat syöpyä vaurioittaen niveltä. Mitä kauemmin niveltulehdus saa jäytää kudoksia ilman

vaikuttavaa hoitoa, sitä enemmän vaurioita kehittyy. MILTÄ TULEHTUNUT NIVEL NÄYTTÄÄ?

Tulehtunut nivel on liikearka, kankea, turvonnut ja usein myös nivelen lämpötila on kohonnut. Levossa tuntuva särky ei ole niveltulehdukselle tyypillistä vaan nivelen liikearkuus, jäykkyys ja turvotus hallitsevat taudinkuvaa. Lääkärin huolellinen potilaan kuunteleminen ja nivelten tutkiminen on välttämätöntä oikeaan diagnoosiin pääsemiseksi. MIKÄ VOI AIHEUTTAA NIVELTULEHDUKSEN?

Monet eri syyt voivat aiheuttaa niveltulehduksen – niistä merkittävimpänä nivelreu-

Varhaiset nivelreumamuutokset

Nivelreuman myöhäismuutos

ma. Nivelreumaan voi sairastua missä iässä tahansa, mutta tavallisin sairastumisikä on vähän yli 60 vuotta. Tauti alkaa yleensä pikku hiljaa, mutta joskus potilas muistaa tarkan sairastumisen päivämäärän. Nivelreumassa yleensä useat nivelet tulehtuvat, tavallisimmin ranteet, sormien pikkunivelet ja päkiänivelet jalkaterissä. Toisaalta mikä tahansa nivel voi sairastua. Juuri näiden tulehtuneiden nivelten toteamiseen perustuu nivelreuman diagnoosi. Lääkärin on tutkittava kaikki nivelet painellen niitä ja arvioiden, josko nivel on turvonnut ja potilaalta kysellen, tuntuuko kipua. Laboratoriokokeista, ultraäänitutkimuksesta ja röntgenkuvauksista on apua diagnoosin varmentamisessa, vaikka joka kolmannella AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

nivelreumaan sairastuneella laboratoriokokeet ja röntgenkuvat ovat normaalit, vaikka potilaalla on selkeä aktiivista hoitoa vaativa nivelreuma. Osalla potilaista (60–70%:lla) voidaan verikokeilla todeta korkea reumatekijän (RF) tai sitrulliini vasta-aineiden (CCPva:t) pitoisuus. Niveltulehduksen syyksi voi paljastua myös kihti, jolloin tavallisimmin isovarpaan tyvinivel on äkäisen tulehtunut, punoittava ja hipaisuarka. Kihtikohtauksessa tulehtuneita niveliä on tavallisimmin vain yksi, mutta pienellä osalla potilaista voi kyseessä olla usean nivelen äkillinen tulehdus. Polvi ja nilkkanivel tulehtuvat myös usein. Kihtikohtaus rauhoittuu itsestäänkin viikon parin kuluessa, mutta voi uusia nopeasti, ellei asianmukaista hoitoa aloiteta. Kihdille altistavat muun muassa ylipaino ja verenpainetaudissa usein käytettävät nesteenpoistolääkkeet. Myös selkärankareumaan voi liittyä muidenkin kuin selkänikamaniveltentulehduksia ja vaikeaa ihon psoriaasista sairastavalla on nivelpsoriaasiin sairastumisen riski korkea. Joskus niveleen voi kulkeutua – yleensä verenkierron kautta – elävä bakteeri, jolloin syntyy nivelen bakteeritulehdus (septinen niveltulehdus), jolloin potilas on kuumeinen, yleisesti sairas, voipunut ja nivel on punoittava ja hyvin arka. Septistä niveltulehdusta epäiltäessä potilas kuuluu sairaalahoitoon. Myös monet virukset aiheuttavat niveltulehduksia – esimerkiksi vihurirokko, nivelrokko (pogostan tauti) ja parvorokko. Punkin levittämän borrelioosin myöhäisoireena voi kehittyä viikkoja kestävä niveltulehdus, joka vaatii antibioottihoitoa.

TULEHTUNEEN NIVELEN HOIDOSSA PELKKÄ TULEHDUS KIPULÄÄKITYS EI YLEENSÄ OLE RIITTÄVÄ HOITO, VAAN TARVITAAN VAIKUTTAVAMPIA NIVELVAURIOITA ESTÄVIÄ LÄÄKKEITÄ.

MIKSI NIVELTULEHDUS TULISI DIAGNOSTISOIDA AJOISSA?

Tulehtunut nivel antaa aina syyn tarkemmin tutkia, mikä sairaus on kyseessä, koska niveltulehduksen oikealla hoidolla voidaan vähentää ja parhaassa tapauksessa estää nivelten vaurioituminen. Tulehtuneen nivelen hoidossa pelkkä tulehduskipulääkitys ei yleensä ole riittävä hoito, vaan tarvitaan vaikuttavampia nivelvaurioita estäviä lääkkeitä. Reumatologi varmistaa niveltulehduspotilaan diagnoosin ja valitsee tilanteeseen sopivimman lääkityksen, jota on monesti syytä jatkaa esimerkiksi nivelreuman kyseessä ollen vuosien ajan.●

TIMO MÖTTÖNEN, LKT, SISÄTAUTIEN JA REUMATOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, REUMATOLOGIAN EMERITUSPROFESSORII

Minun Eloni 1 | 15 13

Sisätaudit

Fibromyalgian hoidossa

korostuu potilaan ymmärrys taudista Fibromyalgian syntymekanismia ei tunneta. Hoidossa tärkeää on taudin luonteen ymmärtäminen, omien voimavarojen oikeinmitoittaminen ja säännöllinen liikunta. KUVAT JENNI VIRTA JA DREAMSTIME

ibromyalgialla tarkoitetaan kroonista kipuuupumus -oireyhtymää. Se liittyy keskushermoston kivun säätelyjärjestelmän epätasapainoon. Oireistoon kuuluu tukiLAURA PIRILÄ, DOSENTTI, REUMA- ja liikuntaelimistön, liTOLOGIAN, SISÄTAUTIEN JA GERIATRIAN hasten, jänteiden ja nivelten kipua, joiden siERIKOISLÄÄKÄRI, LT jainti ja voimakkuus voivat vaihdella. Lisäksi kosketusaistimus on voinut muuttua osassa kehoa. Osa fibromyalgiaa sairastavista oireilee saunottuaan seuraavana päivänä tai yönä. Yleistä on myös säänvaihteluiden tunnistaminen. Oirekuva ei ole yhtenäinen ja vaihtelee suuresti. Fibromyalgiaan liittyy usein unen häiriöt. Yöuni ei ole virkistävää, mikä voi vaikuttaa päiväsaikaiseen toimintaan. Fibromyalgiadiagnoosi perustuu lääkärin tutkimukseen ja arvioon, jossa keskeisellä sijalla on potilaan antama informaatio. Fibromyalgiaa epäiltäessä ei yleensä tarvita laajoja laboratoriotutkimuksia, mutta on pyrittävä toteamaan, ettei kyse ole tulehduksellisesta reumasairaudesta, anemiasta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai lisämunaisen liikatoiminnasta. Tutkimuskäyttöä varten on luotu luokittelukriteereitä. Yhdysvaltojen reumatologinen yhdistys on esittänyt tutkimuskäyttöä varten uudet luokittelukriteerit, joissa huomioidaan aikaisempaa paremmin kivun aistimisen lisäksi taudin kokonaisvaltaista

14 Minun Eloni 1 | 15

luonnetta. Fibromyalgia voi liittyä oheissairautena esimerkiksi nivelreumaan, diabetekseen tai nivelrikkoon. POTILAS ON ITSENSÄ PARAS AUTTAJA

Fibromyalgian syntymekanismia ei tunneta ja todennäköisesti taustalla on useita eri aiheuttajia tai niiden yhteisvaikutus. On esitetty, että geneettisesti alttiille henkilölle psyykkinen tai fyysinen rasitus laukaisee kroonisen kipuja uupumusoireyhtymän. Kun tautimekanismien ymmärrys lisääntyy tutkimuksen myötä, voidaan myös hoitoa täsmentää ja parantaa. Potilas on itsensä paras auttaja. Hoito räätälöidään yksilöllisesti. Potilaan tunteva lääkäri on oiva taitaja. Taudin luonteen ymmärtäminen ja oireiden kanssa toimeen tuleminen ovat tärkeitä. Oman kehon kuunteleminen, omien voimavarojen oikeinmitoittaminen ja yksilöllisten keinojen löytäminen helpottavat potilaan arkea. Usein myös ympäristölle fibromyalgiaan liittyvä väsymysoireisto voi olla vieras ja outo, mutta tieto taudin hyvälaatuisuudesta helpottaa yleensä myös läheisten huolta. Sopiva, riittävä ja mieluinen liikunta on tärkeä hoitokeino. Jos on aikaisemmin liikkunut vähän, niin liikuntaharrastus on aloitettava varoen, mutta vähitellen rasitusta lisäten. Sopivia lajeja voivat olla vesiliikunta, tanssi, sauvakävely, pyöräily tai hiihto. Säännöllinen liikunta usein myös parantaa unenlaatua, mikä heijastuu myös valveajan vointiin. Jotkut fibromyalgiasta

kärsivät saavat apua avantouinnista. Suuri osa potilasta selviää ilman lääkkeellistä hoitoa tai lääkehoitoa tarvitaan vain ajoittain. Lääkehoito on suunniteltava lääkärin kanssa, mutta potilaalle usein jää mahdollisuus säätää sitä itsenäisesti. ●

LISÄTIETOA FIBROMYALGIASTA: u fibroguide.med.umich.edu/ u www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/ u Lauri Kivikoski ja Pekka Hannonen: Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen, Suomen Lääkärilehti 2013 u www.potilaanlaakarilehti.fi u www.terveyskirjasto.fi

Tulehdukselliset suolistosairaudet

– UUSI KANSANTAUTIMME? IBD (Inflammatory bowel disease) eli tulehdukselliset suolistosairaudet on tautiryhmä jonka ilmaantuvuus lisääntyy vuosi vuodelta. Taudin syntymekanismi ei ole vielä selvillä mutta se liittynee ympäristön, perimän ja oman immuunipuolustuksen monimutkaiseen vuorovaikutukseen. KUVAT JENNI VIRTA JA DREAMSTIME

IBD

:ssä on kyse erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvistä taudeista, joita esiintyy vähemmän päiväntasaajan eteläpuolella. Ryhmään kuuluvat haavainen koliitti eli Colitis Ulcerosa PETRI MÄKELÄ, SISÄTAUTIEN (CU) ja Crohnin tauti. JA GASTROENTEROLOGIAN ERIKOISKyseessä ovat erityiLÄÄKÄRI sesti nuorten aikuisten taudit mutta ne saattavat ilmaantua myös työelämän jälkeen tai jopa ennen kouluikää. Tällä hetkellä Suomessa tautia sairastaa noin 41 000 ihmistä, joista kolmasosa Crohnin tautia ja loput haavaista koliittia. Taudin syntymekanismi ei ole vielä selvillä, mutta se liittynee ympäristön, perimän ja oman immuunipuolustuksen monimutkaiseen vuorovaikutukseen. Suoliston omalla mikrobikannalla on osuutta taudin kehittymiselle, tähän viittaa esimerkiksi lapsuudessa toistuvien antibioottikuurien aiheuttama Crohnin taudin puhkeamisen riski ja toisaalta antibioottien hoitava vaikutus haavaisessa koliitissa. Koliittien oirekuva vaihtelee mutta sairauden jäljille johtaa usein ripuliuloste ja erityisesti veriripuli, ulostuskertojen lisääntyminen ja yöulostamisen tarve, laihtuminen, selittämätön kuumeilu ja erityisesti Crohnin taudissa vatsakipu. TAUDIN TOTEAMINEN

Taudin diagnostiikka perustuu tähystystutkimuksiin. Perustutkimuksena on ohutsuolen loppuosan ja koko paksusuolen tähystys eli ileokolonoskopia. Tutkimus katso-

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

taan ripulipotilaalla onnistuneeksi, kun on tähystimellä päästy ohutsuolen loppuosaan ja otettu sieltä edustavat koepalat. Tarvittaessa voidaan jatkotutkimuksina tehdä mahalaukun tähystys eli gastroskopia, ohutsuolen MRI eli magneettikuvaus, ohutsuolen kapselikamerakuvaus (potilas nielee kookkaan kapselikameran joka kuvaa koko ohutsuolen) ja uusimpana tutkimuksen ohutsuolen tähystystutkimus (palloenteroskopia-tutkimus). Edellä mainituilla tutkimuksilla varmistetaan, että diagnoosi saadaan selville. Tarvittaessa voidaan ottaa täydentävinä tutkimuksina erilaisia verikokeita, joilla voidaan poissulkea esimerkiksi anemia ja saada viitettä taudin aktiivisuudesta tulehdusarvoja mittaamalla (CRP, leukosyytit). Ulosteesta mitattava valkuaisaine kalprotektiiini antaa lisäarvoa taudin aktiivisuutta määritettäessä ja sitä seuraamalla voidaan ennakoida yksittäisen henkilön taudin kulkua.

taudin. Näitä uusia lääkeitä käytetään potilailla, joilla tautia ei saada kuriin perinteisillä lääkkeillä. Mikäli lääkehoito ei tehoa tai niiden vaste vuosien varrella menetetään, on mahdollista turvautua leikkaukseen. Uudet lääkkeet ovat vähentäneet kirurgian tarvetta, mutta aina on tapauksia, joissa ainoa vaihtoehto on joko koko paksusuolen poisto ja ns. J-pussi leikkauksen teko (haavainen koliitti) tai tulehtuneen suolenosan poisto yhdistettynä maksimaaliseen lääkitykseen (Crohn). Virallisen hoitojärjestelmän lisäksi potilaiden apuna on aktiivinen valtakunnallinen potilasjärjestö, Crohn ja Colitis ry. ●

IBD:N LÄÄKEHOITO

Lääkehoidossa on tapahtunut kehitystä viime vuosina. Akuutin taudin hoidossa kortikosteroidit ovat ensisijaisia lääkkeitä ja ne mullistivat taudin hoidon ja ennusteen tullessaan käyttöön 1950-luvulla. Tämän jälkeen tulivat niinsantut 5-ASA-valmisteet, joista eniten käytetään mesalatsiinivalmisteita. Näillä useamman henkilön tauti saadaan pidettyä kurissa (remissiossa). Hankaliin tapauksiin on käytössä niinsanotut tiopuriinivalmisteet (atsatiopriini, merkaptopuriini) ja siklosporiini. Uutena lääkeryhmänä 2000-luvulla on otettu käyttöön ns. biologiset valmisteet. Nämä vaikuttavat suoraan tulehdustapahtumassa tärkeiden solujen vuorovaikutukseen ja sammuttavat

IBD-LUENTOSARJA ELONISSA SYKSYLLÄ ALKANUT IBD-LUEN TOSARJAMME JATKUU. IBD ja

ravitsemus -luento pidetään 11.2. klo 17–19 Elonissa, luennoitsijana ravitsemusterapeutti LAURA PIENIHÄKKINEN. u Ilmoittautumiset Elonin nettisivuilta www.eloni.fi

Minun Eloni 1 | 15 15

Ihotaudit

uomet voivat olla synnynnäisiä tai hankittuja, jolloin ne ovat ilmaantuneet iholle vasta syntymän jälkeen. Tavallisimpia luomia ovat pigmenttiluomet (kuva 1), rasvaluomet (kuva 2), verisuoniluomet ja erilaiset ihon sidekudoskasvaimet (kuva 3). Luomitarkastuksen pääasiallinen tarkoitus on löytää ihosyövät (kuvat 4 ja 5) ajoissa, jolloin niiden hoito helpottuu ja hoidon ennuste paranee. Luomista on syytä puhua, sillä jo lähes kolmasosa kaikista syövistä on ihosyöpiä.

MITEN LUOMITARKASTUS TEHDÄÄN?

Luomitarkastuksessa tulisi tutkia potilaan koko iho päästä varpaisiin, korvantauksia ja varvasvälejä unohtamatta. Luomitarkastukseen on hyvä tulla ilman meikkiä. Jo silmämääräisellä tutkimisella voi löytyä jokin pahanlaatuiseksi epäiltävä ihomuutos. Luomet tarkastetaan kuitenkin usein myös dermatoskoopilla (kuva 6), jolla luomen rakenne nähdään suurennettuna. Tämä suurennettu näkymä voi joko vahvistaa epäilyä pahanlaatuisuudesta tai sillä voidaan toisinaan saada riittävä varmuus siitä, että kyseessä onkin hyvänlaatuinen ihomuutos. MILLAINEN ON EPÄILYTTÄVÄ LUOMI?

Kuva 6. Dermatoskooppi on yksi ihotauti lääkärin tärkeimmistä työkaluista ja sitä käytetään muun muassa luomitarkastuksessa.

Luomet tarkastukseen! Luomet ovat ihon kasvaimia, jotka voivat olla joko hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia. Luomia tai luomenkaltaisia muutoksia esiintyy iholla kymmeniä eri alatyyppejä, mikä tekee luomitarkastuksesta vaativan. TEKSTI ATTE KIVISAARI, IHOTAUTIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUVAT DREAMSTIME, JENNI VIRTA JA ATTE KIVISAARI

16 Minun Eloni 1 | 15

Karkeasti ottaen mikä tahansa muutos luomessa voi olla merkki pahanlaatuisuudesta. Tosin on hyvä muistaa, että suinkaan kaikki muuttuneet tai oireilevat luomet eivät ole pahanlaatuisia. Yksinomaan luomen ulkonäkö ei kerro kaikkea, vaan myös tieto luomen kehityksestä on oleellista. Pigmenttiluomien osalta niinsanotun vaaran merkkejä ovat luomen kasvu ja ulkonäön muuttuminen, suuri koko (yli 6 mm), värityksen epäyhtenäisyys, luomen reunojen epätarkkarajaisuus sekä luomen muodon epäsymmetrisyys. Kutakin luomea arvioitaessa otetaan kaikki edellä mainitut piirteet huomioon. Lisäksi runsasluomisuus on tunnettu melanooman riskitekijä. Vaikkakin melanooma voi puhjeta olemassa olevaan luomeen, niin valtaosa melanoomista (70-80 %) ilmaantuu iholle uutena ihomuutoksena. LUOMIEN TUTKIMINEN JA HOITAMINEN

Jos dermatoskoopilla ei voida varmistua siitä, että kyseessä on hyvänlaatuinen ihomuutos, joudutaan ottamaan ihokoepala. Ihokoepalan otto tapahtuu paikallispuudutuksessa ja siinä luomesta otetaan joko pieni osa näytepalaksi tai tarvittaessa koko luomi voidaan leikata näytteeksi. Mikäli ihomuutosta epäillään ensisijaisesti hyvänlaatuiseksi pigmentoituneek-

si rasvaluomeksi (eikä muuttuneeksi pigmenttiluomeksi), on sovelias toimenpide ihomuutoksen kauhonta eli kyretointi. Kauhonta toimii samalla sekä hoitotoimenpiteenä että tutkimuksenakin, mikäli kauhottu ihomuutos päätetään lähettää patologille arvioitavaksi. Mikäli luomi on kehitykseltään ja kliiniseltä kuvaltaan tyypillisen hyvänlaatuinen, niin luomi voidaan tarvittaessa leikata tai poistaa hiilidioksidilaserilla ilman koepalanottoakin. Luomitarkastus on paikallaan, jos luomissa on tapahtunut muutoksia ja varsinkin, jos iho on altistunut elämän aikana runsaasti auringon UV-säteille. ●

Kuva 1. Yli 6 mm kokoinen, hieman epäsymmetrinen ja vähitellen suurentunut pigmenttiluomi on hyvä leikata koepalaksi. Kyseinen luomi osoittautui hyvänlaatuiseksi.

EUROMELANOOMA-PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 19.5. ELONISSA iholuomitarkastus tarjoushintaan!

Kuva 4. Ihosta koholla oleva ihon tyvisolusyöpä oikean kulmakarvan alueella. Pahanlaatuisuuteen viittaavia piirteitä ovat kasvaimen poikkeava verisuonitus ja kasvaimen alaosan haavautuminen.

Kuva 5. Vasemman kulmakarvan alueella sijaitseva laakeampi ihon tyvisolusyöpä (kasvaimen rajat piirretty tussilla ihoon).

Kuva 2. Hyvänlaatuinen pigmentoitunut rasvaluomi otsan iholla.

Kuva 3. Pisamaiselle, toistuvasti auringossa palaneelle iholle ilmaantunut kasvain osoittautui näytepalassa hyvänlaatuiseksi sidekudoskasvaimeksi, vaikka kliinisesti herättikin epäilyn tyvisolusyövästä.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 1 | 15 17

Virtsankarkailu

Fysioterapiasta

a u p a

virtsankarkailuun TIINA MALMISALO, FYSIOTERAPEUTTI, SEKSUAALINEUVOJA

Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat moninaisia ja hyvin yksilöllisiä. Usein häiriöitä esiintyy lantion pohjan alueella yhtä aikaa sekä ulostamisessa, virtsaamisessa että seksuaalielämän puolella. Virtsankarkailulle altistavat muun muassa van hempi ikä, ylipaino, tupakointi, laskeumat ja alatiesynnytykset sekä diabetes. KUVAT JENNI VIRTA, PFIZER JA DREAMSTIME

18 Minun Eloni 1 | 15

irtsankarkailu voidaan jakaa alatyyppeihin. Näiden eri alatyyppien hoidot eroavat toisistaan ja siksi on tärkeää tunnistaa, mistä virtsankarkailun tyypistä on kunkin potilaan kohdalla kyse. On todettu, että kaikissa virtsankarkailutyypeissä saadaan apua fysioterapiasta. Fysioterapia onkin Käypä hoito -suosituksen mukaan ensisijainen hoito virtsankarkailuun.

YLIAKTIIVINEN RAKKO

Yliaktiivinen rakko hankaloittaa jokapäiväistä elämää monin tavoin. Uni, työnteko, seksielämä ja ihmissuhteet saattavat häiriintyä. Yliaktiivisen rakon tyhjentäjälihas on liian aktiivinen ja se supistelee jo pienestä virtsamäärästä. Se aiheuttaa yleensä tihentynyttä virtsaamistarvetta ja mahdollisesti myös virtsan karkaamista. Yliaktiivisen rakon oireet voivat olla peräisin rakon pienestä tilavuudesta tai virtsaamistarvetta hillitsevien mekanismien puutteellisesta toiminnasta. Se taas johtaa virtsarakkoa ympäröivän lihaksen toimintahäiriöön. Yliaktiivinen rakko voi aiheuttaa tihentynyttä virtsaamistarvetta ja/tai pakkovirtsankarkailua. Ponnistusvirtsankarkailu, joka on yleinen vaiva synnyttäneillä naisilla, ei liity yliaktiiviseen rakkoon, mutta voi esiintyä sen kanssa samaan aikaan. Tällöin puhutaan sekamuotoisesta virtsankarkailusta.

MIKSI LANTIONPOHJANLIHAKSIA PITÄÄ HARJOITTAA?

Lantionpohjan lihasharjoitukset vahvistavat lihaksia, jolloin myös virtsan karkaaminen vähenee. Lihasharjoitukset auttavat etenkin ponnistus- ja sekamuotoisen virtsankarkailun hoidossa. Tutkimukset osoittavat, että lantionpohjanlihaksia harjoittavien naisten riski sairastua virtsanpidätysongelmiin on pienempi. Nykyiset hoidot auttavat suurinta osaa vaivoista kärsiviä. Vaivat lievittyvät joko kokonaan tai oireet vähentyvät merkittävästi. Oireiden hallinta edellyttää tehokasta lääkehoitoa, rakon harjoitteluohjelman noudattamista ja mahdollisesti juomistottumusten muuttamista. ●

MITÄ LANTIONPOHJAN TOIMINNAN FYSIOTERAPIASSA TAPAHTUU?

Lantionpohjan toimintahäiriöiden hoitoon erikoistunut fysioterapeutti kartoittaa kokonaistilanteen keskustelun ja haastattelun avulla sekä tekemällä tarvittavat testaukset. Elonissa fysioterapeutti tekee EMG-mittauksen emättimen tai peräaukon kautta pienellä elektrodilla. Tutkimus on kivuton ja antaa tietoa lantionpohjanlihasten kunnosta. Tarvittaessa voidaan antaa sähköstimulaatiohoitoa, jolla voidaan rauhoittaa rakkoa, aktivoida lihaksia, lisätä tuntoa, lisätä lantionpohjan verenkiertoa tai helpottaa kipuja. Saat aina myös kotiharjoitteet ja tarvittaessa virtsarakonkoulutusohjeet. Kokonaistilanteeseen kuuluu myös seksuaalisuudesta keskusteleminen ja samalla saat neuvoja seksuaalisuuden osa-alueeseen.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

PONNISTUSINKONTINENSSI

Virtsan karkaaminen fyysisen rasituksen tai ponnistuksen (esimerkiksi yskäisyn tai aivastuksen) yhteydessä. PAKKOINKONTINENSSI

Virtsan karkaaminen äkillisen virtsaamispakon yhteydessä samanaikaisesti virtsaamispakko-oireen kanssa tai välittömästi sen jälkeen. SEKATYYPPINEN INKONTINENSSI

VIRTSAAMISEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA EI TARVITSE HÄVETÄ.

LANTIONPOHJAFYSIOTERAPIASTA APU

Virtsaamiseen liittyviä ongelmia ei tarvitse hävetä. Kyseessä ei ole sen kummempi vaiva kuin korkea verenpaine tai likinäköisyys. Silti ongelmasta kärsivät eivät hakeudu asiantuntijan puheille, vaan uskovat ongelman kuuluvan normaaliin ikääntymiseen tai elämäntilanteeseen liittyvään vaivaan. Esteenä voi myös olla häveliäisyys tai luulo, ettei vaivaa voida hoitaa. Älä ujostele ottaa yhteyttä lääkäriin! Voit varata ajan joko urologille tai gynekologille, lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen fysioterapiaan. Yliaktiivisen rakon hoidon tavoitteena on vähentää virtsaamiskertoja ja virtsankarkaamista sekä pakko-oireita.

VIRTSANKARKAILUN ERI ALATYYPIT

Ponnistus- ja pakkoinkontinenssin yhtäaikainen esiintyminen. YLIVUOTOINKONTINENSSI

Virtsan karkaaminen liittyneenä virtsarakon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemishäiriöön.

u LISÄÄ TIETOA virtsankarkailusta, kotihoitovinkkejä ja yliaktiivisen rakon eri oireista nettisivuillamme www.eloni.fi u

TESTAA ONKO SINULLA YLIAKTIIVINEN RAKKO: www.yliaktiivinenrakko.fi/testaa.html

Rakon tyhjentäjälihas eli detrusor-lihas

Virtsaputki

Lantiopohjanlihas

Yliaktiivinen rakko.

Minun Eloni 1 | 15 19

Gynekologia

Kun raskaus ei ala Kun raskausyritys pitkittyy, eli raskautta on yritetty tuloksetta vähintään vuoden ajan, voi taustalla olla hedelmättömyyttä aiheuttava syy. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua tässä vaiheessa tai jo aiemmin, mikäli epäilee hedelmällisyytensä olevan alentunut, esimerkiksi jos kuukautiskierto on hyvin epäsäännöllinen. KUVAT JENNI VIRTA JA DREAMSTIME

edelmättömyys voi johtua naisesta, miehestä tai molemmista. Aina selkeää syytä hedelmättömyydelle ei tutkimukKATI HÄRKÖNEN, LT sista huolimatta NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN löydy. Häiriöt muERIKOISLÄÄKÄRI nasolun irtoamisessa eli ovulaatiossa ovat yleinen syy naisen hedelmättömyyteen. Ne voivat aiheuttaa häriöitä kuukautiskierrossa, jolloin kierto voi esimerkiksi pitkittyä, se voi olla epäsäännöllinen tai kuukautiset voivat puuttua kokonaan. Taustalla voi olla munasarjojen monirakkulainen oireyhtymä (PCOS). Yli- tai alipaino voivat aiheuttaa ovulaatiohäiriöitä, samoin liiallinen liikunta. Ylipainoisella jo 5–10 prosentin painonlasku voi mahdollistaa munasolun irtoamisen. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö voivat myös haitata hedelmällisyyttä. Kilpirauhasen vajaatoiminta sekä maitohormonin eli prolaktiinin liikaeritys voivat olla ovulaatiohäiriöiden taustalla. Näihin tiloihin on omat hoitonsa, jotka edesauttavat hedelmällisyyttä ovulaatioiden palautuessa. ENDOMETRIOOSI JA HEDELMÄTTÖMYYS

Endometrioosi on tärkeä syy naisen hedelmättömyyteen. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohtuontelon ulkopuolelle muodostaen pesäkkeitä vatsakalvon pinnalle. Munasarjan sisälle kasvanut endometrioosi voi muodostaa endometrioosikystan eli endometriooman. Usein endometrioosi oireilee ko20 Minun Eloni 1 | 15

vina kuukautiskipuina, jotka voivat alkaa jo joitakin päiviä ennen vuodon alkua. Endometrioosi voi aiheuttaa myös yhdyntä- ja tärinäkipua, tai kipua voi tuntua virtsaamisen tai ulostamisen yhteydessä. Joskus endometrioosin ainoa oire on se, ettei raskaus ala. Endometrioosi voi aiheuttaa vatsaontelossa kiinnikkeitä ja aiheuttaa munanjohtimien tukkeutumisen. Se voi myös heikentää alkion kiinnittymistä kohtuun. POLYYPIT JA MYOOMAT

Endometrioosin lisäksi munanjohdinvaurioita voivat aiheuttaa myös vatsaontelon ja sukuelinten alueella tehdyt leikkaukset sekä tulehdukset. Kohtuperäisiä syitä hedelmättömyydelle ovat muun muassa kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat, erityisesti kohtuonteloon kasvavat, sekä erilaiset synnynnäiset rakenneviat, mitkä voivat haitata raskauden alkamista ja sen kulkua. Myös kohtuontelossa olevat limakalvopullistumat eli polyypit voivat haitata alkion kiinnittymistä, samoin kuin kohtuontelon kiinnikemuodostukselle altistavat toistuvat kaavinnat ja tulehdukset.

MIEHEN HEDELMÄLLISYYSHÄIRIÖT

Miehestä johtuvan lapsettomuuden syitä ovat muun muassa siittiöiden alhainen määrä ja niiden huono liikkuvuus. Huonon siemennesteen laadun taustalla voi olla kivesperäinen syy tai se voi johtua häiriöstä hormonitoiminnassa. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö haittaavat myös miehen hedelmällisyyttä. MITEN HEDELMÄLLISYYTTÄ TUTKITAAN?

Lääkärin vastaanotolla selvitetään ensin yleinen terveydentila, aiemmat raskaudet ja synnytykset, käytössä olevat lääkitykset ja tehdyt leikkaukset. Naiselle tehdään normaali gynekologinen tutkimus. Emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella tutkitaan kohdun ja munasarjojen rakenne sekä nähdään munarakkuloiden määrä. Verestä tutkitaan kilpirauhas- ja maitohormonin pitoisuudet, mieheltä siemennesteanalyysi. Tarvittaessa voidaan munanjohdinten aukiolo tutkia ruiskuttamalla keittosuolan ja ilman seosta kohtuun. Samanaikaisesti tehtävällä ultraäänitutkimuksella nähdään virtaus vatsaontelon puolelle munanjohdinten ollessa auki. HEDELMÖITYSHOIDOT

IÄN VAIKUTUS HEDELMÄLLISYYTEEN

Ikä vaikuttaa voimakkaasti raskausyrityksen onnistumiseen. Nainen on hedelmällisimmillään 20-30-vuotiaana. Tämän jälkeen hedelmällisyys alkaa heiketä, voimakkaammin 35 ikävuoden jälkeen, loppuen kokonaan yleensä 43 ikävuoteen mennessä. Ennenaikainen menopaussi tulee noin 1 prosentille naisista ja tällöin munasarjojen toiminta loppuu jo ennen 40 ikävuotta.

Ovulaatiohäiriöissä munarakkulan kypsytyshoito voi mahdollistaa raskauden alkamisen. Yleensä käytetään tablettilääkitystä (klomifeeni tai aromataasinestäjä) kierron alkuvaiheessa 5 päivän ajan. Ultraäänitutkimuksella kontrolloidaan munarakkulan kasvu. Lapsettomuusklinikalla toteutettavia hoitoja ovat inseminaatiohoidot, koeputkihedelmöitys(IVF-) ja mikroinjektio- (ICSI-)hoidot. Hedelmättömyyteen on monia syitä. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua epäröimättä, koska useimmiten hedelmättömyys on hoidettavissa ja toive lapsesta voi toteutua. ●

TIESITKÖ, että Elonissa on myös lauantaisin gynekologin vastaanotto?

Lastentaudit

Mitä tehdä kun lapsi valittaa korvakipua? K

Lapsen välikorvatulehdus on tavallisin lapsen ylähengitystieinfektion komplikaatio. Sitä ilmaantuu eniten puolen vuoden ikäisistä kaksivuotiaisiin ja se on lasten tavallisin antibioottihoidon syy. KUVAT STUDIO RAJALA JA DREAMSTIME

orvatulehduksen aiheuttajina voivat olla erilaiset bakteerit, kuten pneumokokki, mutta myös virukset. Useasti on kyseessä bakteerien ja virusten aiheuttama sekainfektio. Infektio voi kehittyä, kun välikorvan ilmastoituminen häiriintyy ylähengitystieinfektion (flunssa, influenssa jne) aikana. YlähengitystieinLINNEA SCHUEZ-HAVUPALO, fektio voi aiheuttaa ylempien ilmateiden LL, LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI limakalvoturvotusta johtaen myös korvatorven toimintahäiriön ja sitä kautta välikorvan alipaine-tilanteeseen, minkä seurauksena bakteereita tai viruksia voi päästä nenänielusta välikorvaan aiheuttaen siellä tulehdusreaktion. Välikorvaan kertyy nestettä, joka aiheuttaa tärykalvon pullotusta ja sitä kautta kipua.

saatavia puuduttavia korvatippoja. Tippoja ei tulisi käyttää, jos korvasta vuotaa eritettä tai tärykalvossa tiedetään olevan aukko. Yöllä ei tarvitse korvatulehdusepäilyn vuoksi lähteä päivystykseen, mutta kivunhoidon aloitus on suotavaa.

TAVALLISIA OIREITA OVAT YÖLLINEN KIPU JA LEVOTTOMUUS

KORVIEN JÄLKITARKASTUS TÄRKEÄÄ

Oireet, jotka saattavat viitata nuoren lapsen välikorvatulehdukseen hengitystieinfektion aikana ovat muun muassa varsinkin yöhön painottuva kipu ja levottomuus (vaakaasento lisää tärykalvon pullotusta), korvien harominen tai alentunut kuulo. Useasti nuoren lapsen oireet ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavissa, koska jo hengitystieinfektiokin aiheuttaa oireita. Korvakivun puuttuminen ei myöskään sulje pois välikorvatulehdusta. Mikäli lapsella ei ole eikä äskeittäin ole ollut hengitystieinfektiota, on korvatulehduksen mahdollisuus pieni ja tällöin esimerkiksi yöllisen itkuisuuden tai korvien haromisen taustalta ei yleensä löydy korvatarkastuksessa poikkeavaa. KIVUNHOITO ON HYVÄ ALOITTAA JO ENNEN LÄÄKÄRILLE LÄHTÖÄ

Tärkeintä lapsen välikorvatulehduksen hoidossa on hyvä kivunhoito jo ennen lääkärille lähtöä. Suun kautta otettavien lääkkeiden lisäksi voi tilapäisesti alkuvaiheessa käyttää myös apteekista

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

TURHAT ANTIBIOOTTIKUURIT VAIKUTTAVAT HAITALLISESTI MIKROBISTOON

Antibioottihoidon hyödyistä on tutkimusnäyttöä. Epävarmoissa tilanteissa antibioottihoidon haitat ovat kuitenkin useasti hyötyjä isommat. Lievissä tapauksissa antibioottihoidon aloitus ei ole välttämätöntä, mikäli lapsen vointia seurataan tarkasti ja suoritetaan tarvittaessa uusi korvatarkastus muutaman vuorokauden sisällä. Turhia antibioottikuuria on syytä välttää, koska ne vaikuttavat lapsen mikrobistoon pidemmäksikin aikaa. Jos antibioottihoito on tarpeen, on hyvä käyttää myös maitohappobakteereita negatiivisten suolistovaikutusten minimoimiseksi. Elonissa pyrimme toteuttamaan mahdollisimman tarkkaa diagnostiikkaa unohtamatta korvapotilaidemme hellävaraista hoitoa. Tähän hyvää apua antaa Elonissa käytettävissä oleva tympanometri, joka kivuttomasti ja objektiivisesti mittaa tärykalvon liikkuvuutta ilman, että korvakäytävää joudutaan puhdistamaan täydellisesti. Tympanometria on tekniikka, joka ei tuota kaikkien lapsien kohdalla luotettavia tuloksia, mutta normaalituloksen myötä on korvatulehduksen todennäköisyys varsin pieni. Välikorvatulehdus on yleinen pienten lasten vaiva, johon ei yleensä liity vakavampia riskejä. Tilanteen pitkittyminen voi kuitenkin vaikuttaa lapsen kuuloon, joka on lapsen kehityksen kannalta keskeinen aisti. Tämän vuoksi korvien jälkitarkastus noin 3-4 viikkoa akuutin tulehduksen jälkeen on suotavaa. Välikorvatulehdusten ehkäisy operatiivisesti asennettujen tympanostomiaputkien avulla on joissakin tapauksissa aiheellista. ●

Minun Eloni 1 | 15 21

På svenska

Öron- och hörselspecialister som mottar

på svenska i Eloni J OHANNA KALLINEN är

bekant för många svenskspråkiga med öronoch hörselproblem. Hon har sedan 1990 jobbat på Åbolands sjukhus som sjukhusets enda specialläkare i öron-, näs- och halssjukdomar. Före det jobbade hon i många år som hälsocentralläkare i Pargas och Dalsbruk och är sedan länge bosatt i Pargas. På Åbolands sjukhus utför hon operationer en dag i veckan, bland annat opererar hon tonsiller och installerar ventilationsrör för öronen. På mottagningen i Eloni behandlar hon allehanda besvär i hals-, öron- och näsområdet. Till öronläkarens arbete hör även mindre kirurgiska ingrepp, såsom att operera olika slags födelsemärken och basalcellscanser i ansiktsområdet. – Öronläkare punkterar bihålor och avlägsnar bulor och knölar ingrepp genast på mottagningen om det bara är möjligt. Ett viktigt område av öronläkarens arbete är behandling av hörselsvårigheter.

Johanna Kallinen har ett långvarigt samarbete med Elonis audionom PÄIVI MATTI, som också talar flytande svenska efter flera års arbete på Åland. – Hörselundersökningen kartlägger hörseln och kan reda ut var felet ligger, i mellanörat eller innerörat. Om innerörat är skadat kan öronläkaren inte göra så mycket utan då är det hörselapparat som gäller.

FÖRSÄMRAD HÖRSEL ÄR INGEN SKAM

Johanna Kallinen gläder sig över att människor skyddar sin hörsel bättre än förr. Däremot är det fortfarande många som drar sig för att tala ut om sin försämrade hörsel. – En del skäms fortfarande över att ha hörselapparat, men det är mycket jobbigare att höra dåligt än att bära hörselapparat,

TEXT OCH BILD: SANNA-MARIA SARELIUS

konstaterar Johanna Kallinen. Hörselapparaterna har utvecklats tekniskt och är numera digitala. De programmeras på dator enligt användarens hörsel och installeras allt oftare i båda öronen, vilket förbättrar riktsinnet märkbart och hjälper speciellt i bullriga miljöer. – Det kan jämföras med att ha nedsatt syn – även där hjälper det om man har glasögon på båda ögonen, konstaterar Kallinen. Johanna Kallinen och alla Elonis öronläkare tar även emot små öronpatienter. Många föräldrar har traumatiska minnen av att doktorn punkterat trumhinnan, men numera görs det inte längre på barn. Läs mer om behandlingen av öroninflammationer på sidan 21 i den här tidningen. ●

Öronläkaren undersöker öronen med mikroskop. Elonis öronläkare tar emot även barnpatienter med öronbesvär. 22 Minun Eloni 1 | 15

Puuhapalsta KUKA

Vårens viktiga datum

Elohiiristä

ELOHIIIRI-PIIRROKSET KRISTIINA TURTONEN

SAA JUUSTON?

u DEN 11 FEBRUARI KL 17–19 TEMAKVÄLL kring Crohns sjukdom och ulcerös kolit. Näringsterapeut Laura Pienihäkkinen från ÅUCS föreläser på finska om IBD-sjukdomar och kost. u Anmälningar via www.lyyti.in/Tulehdukselliset_suolistosairaudet_ja_ravitsemus_5788 eller www.eloni.fi u I FEBRUARI startar gruppverksamheten. För personer med dystoni ordnas en grupp för avslappnande övningar, start den 23 februari. Pris för kursen (5x60 min) 100 euro. u Anmälningar på finska till mirjami.moisio@eloni.fi eller 02 4844 500 u MINDFULNESS-GRUPPEN ”Tyyni” ger dig verktyg till bättre koncentrationsförmåga och stresslindrande övningar. Gruppen startar den 25 februari och leds av psykolog Sini Cavén, pris 272 euro (5 x 90 min). u Anmälningar till sini.caven@eloni.fi eller gsm 040 5405 369. u BÄTTRE BALANS OCH MUSKELSTYRKA för seniorer i sju-

veckorsgruppen som startar den 26 februari. Pris 238 euro. Gruppen leds av fysioterapeut Tuula Sivander-Heinonen. u Anmälningar på finska till tuula.sivander-heinonen@eloni.fi eller 02 4844 500. u I MARS Coaching för förmän fr o m 4.3. Kursen leds av psykolog Anneli Romana. Pris 950 euro+moms 24 %. u Anmälningar till anneli.romana@eloni.fi eller gsm 040 5030 659. u I APRIL Bättre stresshantering -gruppen startar under ledning av psykolog RONNIE GRANDELL, pris 290 euro. u Anmälningar senast 2.4. till ronnie.grandell@eloni.fi eller gsm 040 9655 383.

Elohiiri!

ETSI MILLÄ LEHDEN SIVULLA ELOHIIRI SEIKKAILEE?

u I MAJ Euromelamomdagen 19.5. LÖYSIN!

Elohiiri seikkailee sivulla:

AKTUELLA HÄNDELSER PÅ FACEBOOK & WEBBEN u På vår Facebook-sida www.facebook.com/eloni.fi publicerar vi bilder från våra evenemang, ordnar tävlingar, berättar om nya läkare och delar intressanta länkar.

MIKÄ ON

Elohiiren

LEMPIVUODENAIKA?

u På adressen www.eloni.fi kan du bekanta dig med våra läkare och experter, där ser du även vilka som betjänar på svenska.

PRENUMERERAR DU REDAN PÅ ELONIS NYHETSBREV? u Via vår webbplats kan du beställa vårt elektroniska nyhetsbrev som vi skickar ut en gång i månaden. Du får bland annat erbjudanden och information om våra kurser, föreläsningar och tjänster. Nyhetsbrevet är på finska.

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 1 | 15 23

Kevään kurssitarjontaa Mielenmaisemani

Elonissa järjestetään kevään aikana ryhmäval mennuksia. Alle kymmenen hengen pienryhmissä vahvistetaan kehoa ja mieltä. FYSIOTERAPIA/IKÄPALVELUT TASAPAINOILUA JA KEHON HUOLTOA IKÄIHMISILLE Ryhmä on suunnattu ikäihmisille, jotka liikkuvat ilman apuvälineitä ja selviytyvät itsenäisesti. Ryhmän tavoitteena on kehittää ryhtiä, kehon hallintaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja lihaskuntoa. Harjoittelun myötä jokapäiväiseen liikkumiseen tulee varmuutta. Ryhmäkertoja on viisi. Yksi kerta kestää 60 minuuttia. Ryhmään mahtuu kuusi osallistujaa. Ryhmä aloitetaan mikäli osallistujia on vähintään 4. 7 viikon valmennuksen hinta on 238 euroa. Hinta sisältää alku- ja lopputestauksen ja yksilölliset ohjeet. u Alkutestit tehdään viikolla 8. Ensimmäinen ryhmäkerta on 26.2. klo 11.00–12.00. u Lisätiedot ja ilmoittautumiset 13.2. mennessä Tuula SivanderHeinonen, s-posti: tuula.sivander-heinonen@eloni.fi

FYSIOTERAPIA/DYSTONIARYHMÄT DYSTONIAA SAIRASTAVAN RENTOUTUSRYHMÄ Ryhmä on suunnattu ilman avustajaa liikkuville, omatoimisille dystoniaa sairastaville. Ryhmässä käydään läpi rentoutuksen teoriaa ja eri tekniikoita. Ryhmän tavoitteena on löytää oma rentoutumisen keino ja asento, jossa on mahdollista rentoutua. Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa, hinta on 100 euroa. Yhteensä 5x60 min harjoituskertaa lääkäriasema Elonissa. u Ryhmä kokoontuu maanantaisin 23.2.2015 alkaen klo 16.30–17.30. DYSTONIAA SAIRASTAVAN LIHASKUNTORYHMÄ Ryhmä on suunnattu ilman avustajaa liikkuville, omatoimisille dystoniaasairastaville. Ryhmässä harjoitetaan erityisesti keskivartalon syviä lihaksia ja tasapainoa ylläpitäviä lihaksia. Tavoitteena on löytää mielekkäät liikkeet joilla ylläpitää lihasten voimaa. Ryhmään mahtuu kuusi osallistujaa. Hinta on 169 euroa sisältäen alkututkimuksen ja 5 ryhmäkertaa. Ennen ryhmän alkua on fysioterapeutin toteuttama alkututkimus ja -haastattelu. Varaathan 60 minuutin ajan alkutarkastukseen ennen ryhmän alkua. u Ryhmä kokoontuu maanantaisin 30.3. alkaen klo 16.30– 17.30. u Lisätiedot ja ilmoittautumiset dystoniaryhmiin 16.2. mennessä Mirjami Moisiolle puh. 02 4844 500 tai mirjami.moisio@eloni.fi

24 Minun Eloni 1 | 15

TUKEA AJAN- JA ARJENHALLINTAAN. ARKI HALLINTAAN – RYHMÄVALMENNUS Kamppailetko stressin tai paineen tunteen kanssa? Onko sinulla tyypillisesti enemmän tekemistä kuin aikaa? Tässä valmennuksessa etsitään uusia näkökulmia ja ratkaisuja ajankäytön ja stressinhallinnan suhteen. Valmennuksessa haetaan osallistujille parhaiten sopivia tapoja ja työkaluja ottaa arkea hallintaan onnistuneesti ilman jatkuvaa kiireen tunnetta. Valmennus pohjautuu tutkittuun stressinhallinta-valmennusmenetelmään, jonka vaikuttavuudesta on selkeää tieteellistä näyttöä (Richardson & Rothstein, 2008). Valmennus on tarkoitettu henkilöille, jotka kamppailevat stressin kanssa, kokevat jatkuvaa kiireen tunnetta tai kokevat arjen hallinnan vaikeaksi. Vetäjänä toimii RONNIE GRANDELL, työterveyspsykologi ja johtajuuscoach. Ryhmävalmennus koostuu 5 valmennustilaisuudesta (5 x 1h 45 min). Valmennus toteutetaan 6–12 hengen ryhmässä. Ryhmävalmennuksen hinta on 290 euroa/osallistuja. u Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin alk. 8.4. klo 15-16.45. u Lisätiedot ja ilmoittautumiset 2.4. mennessä Ronnie Grandellille, ronnie.grandell@eloni.fi tai 040-9655383.

UUSIA NÄKÖKULMIA JA RATKAISUJA AJANKÄYTÖN JA STRESSINHALLINTAAN. ESIMIESTYÖSKENTELY VALMENTAVA RYHMÄCOACHING ESIMIEHILLE

TERVE MIELI TIETOISEN LÄSNÄOLON RYHMÄ ”TYYNI”

Ryhmäcoaching on tavoitteellinen, esimiestyötä tukeva, osallistujien mukaan räätälöityvä keskustelu- ja valmennusprosessi. Ryhmä voi olla joko eri yritysten esimiehistä koostuva tai organisaatiokohtainen ja sopii myös uusille esimiehille. Ryhmäcoaching • antaa valmiuksia ja työkaluja esimiestyöhön ja tukee toiminnan tuloksellisuutta • lisää itseymmärrystä omasta toiminnasta ja sen vaikutuksista muihin • tukee esimiesten ja työyhteisön hyvinvointia.

Onko jatkuva kiireen tunne ja keskittymisvaikeudet sinulle tuttuja? Tietoisen läsnäolon harjoitukset lisäävät muun muassa kykyä keskittyä ja rauhoittua ja vaikuttavat suotuisasti unen laatuun, suorituskykyyn ja stressioireiden vähenemiseen. Ryhmässä syvennytään tietoisen läsnäolon merkitykseen kehon ja mielen rauhoittajana ja tehdään harjoituksia yhdessä. Yhden kokoontumisen kesto on puolitoista tuntia. Jokaisen ryhmäkerran aluksi ja lopuksi on mahdollisuus vartin rauhoittumiseen. Ryhmän ohjaajana toimii vastaava psykologi SINI CAVÉN. Ryhmävalmennus koostuu 5 valmennustilaisuudesta (5 x1 h 30 min). Ryhmään otetaan enintään 10 osallistujaa. Ryhmävalmennuksen hinta on 272 euroa.

Ryhmän koko on 5–8 henkilöä. Tapaamiskertoja on 6 noin 3 viikon välein, alkaen 4.3. lääkäriasema Elonissa. Coachina toimii ANNELI ROMANA työ- ja organisaatiopsykologi (PsL), työnohjaaja (STOry), ICF professional coach ja työterveyspsykologi. Hinta on 950 euroa + alv 24 % per osallistuja.

u Tyyni-ryhmä kokoontuu Elonissa viisi kertaa kevään 2015 aikana alk. 25.2. klo 14.00–15.30.

u Ilmoittautuminen 20.2. mennessä Anneli Romanalle, anneli.romana@eloni.fi tai gsm 040 5030 659.

u Ilmoittautuminen ja lisätiedot Sini Cavénilta sini.caven@eloni.fi tai gsm 040 5405 369. PUUHANURKAN OIKEAT RATKAISUT: Sokkelo: vastaus B, Elohiiri seikkailee sivulla 10., Ristikon ratkaisu: kevät

AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 1 | 15 25

Elonissa toimivat lääkärit ja asiantuntijat Elonis läkare och experter SAVOLAINEN JOHANNES professori, LT (lastentaudit ja lasten allergologia) SCHUEZ-HAVUPALO LINNEA LL TERHO PIRJO LL (lastentaudit ja nuorisolääketiede)

ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT/ SPECIALLÄKARE FYSIATRIA/FYSIATRI JUUTINEN TERHI LL KEMPPI CARITA LL

LASTENKIRURGIA/BARNKIRURGI LUOMA REIJO LL (lastenkirurgia ja lastenurologia)

GERIATRIA/GERIATRI KUOPPAMÄKI MARIKKA VIRE JENNI LL

LASTENNEUROLOGIA/BARNNEUROLOGI

lastenneurologian dosentti, LT LT (lastenneurologia ja lastentaudit) HOLOPAINEN IRMA LÄHDESMÄKI TUIRE

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA/ HUDSJUKDOMAR OCH ALLERGOLOGI KIVISAARI ATTE LT MAJASUO SUSANNA MATTILA ULLA LL

LASTENPSYKIATRIA/BARNPSYKIATRI

PIHA JORMA

INFEKTIOSAIRAUDET/ INFEKTIONSSJUKDOMAR

KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA/ KLINISK NEUROFYSIOLOGI

LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri OLLI RUUSKANEN professori, LKT, lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäri

KOIVU MARJA LL, myös MIKOLA HANNU LL

KARDIOLOGIA/KARDIOLOGI

IRJALA HEIKKI LT KALLINEN JOHANNA LT KYTÖ EERO LL, erikoistuva

BROAS MARKKU

VIHINEN TAPANI LT

KEUHKOSAIRAUDET/ LUNGSJUKDOMAR OCH ALLERGOLOGI SEPPÄLÄ OLLI-PEKKA LIUKKONEN RIIKA LL

KIRURGIA/KIRURGI GRÖNROOS IRMELI LL LAINE SIMO LT, kirurgia

ja gastroenterologinen kirurgia NYLAMO ERKKI dosentti, LKT KLIININEN FYSIOLOGIA/ KLINISK FYSIOLOGI MIKOLA ANTTI LL

botuliinihoidot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT/ ÖRÖN-, NÄS- OCH HALSSJUKDOMAR

LASTENTAUDIT/BARNSJUKDOMAR AROLA ANITA LT HUURRE ANU LT KERO PENTTI professori,

LKT (lastentaudit ja neonatologia) KUJARI ANNA-MAIJA LT LÄHDESMÄKI TUIRE LT (myös lasten neurologia) NIINIKOSKI HARRI dosentti, LT (lastentaudit ja lasten endokrinologia) PAAVILAINEN ELISA LL, erikoistuva PENTTINEN MAILA LL (lastentaudit ja perinnöllisyyslääketiede) SALMI TOIVO T. professori, LKT (lastentaudit, lastenhematologia ja -onkologia)

professori

NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET/ GYNEKOLOGI OCH OBSTETRIK HEIKKILÄ ANNE LT HÄRKÖNEN KATI LT JOHANSSON KATRIINA LL KERO KATJA LT KIVIJÄRVI ANNELI LKT MATTILA MIRJAMI LT NEOVIUS KAISA LL

NEUROLOGIA/NEUROLOGI AIRAS LAURA dosentti, LT ERJANTI HANNA LL KUOPPAMÄKI MIKKO dosentti,

ORTOPEDIA/ORTOPEDI BROBERG ARSI LT

PSYKIATRIA/PSYKIATRI KARLSSON HASSE professori, LT KORKEILA JYRKI professori, LT

SILMÄTAUDIT/ÖGONSJUKDOMAR FORSMAN SAULI

toimenpiteet)

LL (ainoastaan kirurgiset

LEINONEN MIKKO

toimenpiteet)

LL (ainoastaan kirurgiset

LÄÄKÄRIASEMA ELONI Yliopistonkatu 20, 20100 Turku | puh. (02) 4844 500 | www.eloni.fi 26 Minun Eloni 1 | 15

AJANVARAUS ( 02 4844 500 www.eloni.fi

SISÄTAUDIT/INRE MEDICIN

LL, (sisätaudit ja infektiosairaudet) KOIVUVIITA NIINA LT (sisätaudit ja nefrologia) LEINO RAULI professori, LKT (sisätaudit ja gastroenterologia) LEINONEN VELI-MATTI LL METSÄRINNE KAJ dosentti, LT (sisätaudit ja nefrologia) MÄKELÄ PETRI LL (sisätaudit ja gastroenterologia) MÖTTÖNEN TIMO reumatologian professori, LT (sisätaudit ja reumatologia) NELIMARKKA LASSI LT (sisätaudit ja endokrinologia) NURMI HEIMO LL (sisätaudit ja gastroenterologia) PAUL ROBERT dosentti, LKT (sisätaudit ja kliininen hematologia) PIRILÄ LAURA dosentti, LT (geriatria ja reumatologia) REMES KARI kliinisen hematologian professori, LKT (sisätaudit ja kliininen hematologia) SOINIO MINNA LT (sisätaudit ja endokrinologia) SOPPI ESA dosentti, LKT BROAS MARKKU

UROLOGIA KUUSISTO KIMMO

YLEISLÄÄKÄRIPALVELUT/ ALLMÄNLÄKARE AJOSENPÄÄ JAAKKO ERJANTI TUULI LL HEDBORG HEIKKI LL,

yleislääketieteen erikoislääkäri LEHTONEN-VEROMAA MARJO LT, yleislääketieteen erikoislääkäri LUOSTARINEN JANNE LL, yleislääketieteen erikoislääkäri NIEMI MATTI LL NIKULAINEN VEIKKO LL TUOMOLA NELLI LL VIRKKI ELLA LL VIRKKUNEN TIMO LL YRJÄNÄINEN HETA LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri

TYÖTERVEYSPALVELUT/ FÖRETAGSHÄLSOVÅRD TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT/FÖRETAGSLÄKARE

LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri ARVILOMMI PAULA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, vastaava työterveyslääkäri LAUERMA PÄIVI LL, työterveyshuollon erikoislääkäri MIETTINEN PIRKKO LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri PITKÄRANTA HELENA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri RISTOLAINEN BIRGITTA LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, eMBA TALVIO MINNA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, eMBA TOIVOLA KRISTIINA LL, työterveyshuollon erikoislääkäri TUOKKO ANNA-MARI LL, työterveyshuollon erikoislääkäri AJOSENPÄÄ TUIJA

TYÖTERVEYSHOITAJAT/ FÖRETAGSHÄLSOVÅRDARE JARHIO TEIJA KANKARE SABINA NUMMELIN LEENA PAJAMÄKI SATU SAITAJOKI TUULI SIRÉN MAIJA TUORILA SUVI VON ZWEYGBERGK KAISA

MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT/ ÖVRIGA EXPERTER DIABETESHOITAJA/DIABETESSKÖTARE JORTIKKA ARMI

diabeteshoitaja

FYSIOTERAPEUTIT/FYSIOTERAPEUTER HELIN HANNA-MARIA

sairaudet)

(lasten neurologiset

IISAKKILA JAANA työfysioterapeutti KAUKORANTA SAMU vastaava fysioterapeutti LEINO RIITTA työfysioterapeutti, kuntoutuksen

ohjaaja (AMK)

(vain lantionpohjafysioterapia) seksuaalineuvoja, työnohjaaja MIKKOLA SIRKKU syömishäiriöhoidon asiantuntija MOISIO MIRJAMI työfysioterapiaan erikoistuva SIVANDER-HEINONEN TUULA fysioterapeutti, työfysioterapeutti MALMISALO TIINA

KUULONTUTKIJAT/AUDIONOMER MATTI PÄIVI MATTI MAISA

PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA/ PSYKIATRISK SJUKSKÖTARE

psykiatrinen sairaanhoitaja, työnohjaaja

TURKKO ULLA-MAIJA

PSYKOLOGIPALVELUT/PSYKOLOGER TYÖTERVEYSPSYKOLOGIT/ FÖRETAGSPSYKOLOGER CAVÉN SINI PsL,vastaava psykologi, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja GRANDELL RONNIE PsL, työterveyspsykologi ROMANA ANNELI PsL, työterveyspsykologi

TYÖFYSIOTERAPEUTIT/ FÖRETAGSFYSIOTERAPEUTER

CAVÉN SINI PsL, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja GRANDELL RONNIE PsL, työterveyspsykologi KEISKI-SALONEN IRJA psykologi, lapsi- ja perheterapeutti ROMANA ANNELI PsL, työterveyspsykologi, UNTAMALA ANNE psykologi, pari- ja perheterapeutti

PUHETERAPEUTIT/TALTERAPEUTER

IISAKKILA JAANA työfysioterapeutti LEINO RIITTA työfysioterapeutti, kuntoutuksen

HÄMÄLÄINEN MAIJA laillistettu puheterapeutti KALJONEN TIIA laillistettu puheterapeutti

MOISIO MIRJAMI fysioterapeutti, erikoistuva SIVANDER-HEINONEN TUULA fysioterapeutti,

RAVITSEMUSTERAPEUTTI/ NÄRINGSTERAPEUT

ohjaaja (AMK)

työfysioterapeutti

HIMBERG TARJA

laillistettu ravitsemusterapeutti

LÄKARSTATION ELONI Universitetsgatan 20, 20100 Åbo | tfn. (02) 4844 500 | www.eloni.fi AJANVARAUS ( 02 4844 500 | ELONI.FI

Minun Eloni 1 | 15 27

Elonissa tapahtuu

Kevään tärkeitä päivämääriä – merkkaa kalenteriin! HELMIKUU TEEMAILTA: IBD JA RAVITSEMUS 11.2. KLO 17–19 Ravitsemusterapeutti LAURA PIENIHÄKKINEN (TYKS) luennoi aiheesta Tulehdukselliset suolistosairaudet ja oikeanlainen ravitsemus. Maksuton tilaisuus on suunnattu tulehduksellisia suolistosairauksia (Crohnin tauti ja haavainen koliitti) sairastaville henkilöille ja heidän omaisilleen. Tilaisuuden järjestää yhteistyössä Abbvie Oy, Lääkäriasema Eloni, Crohn ja Colitis ry. u Ilmoittaudu ennakkoon luennolle osoitteessa http://www.lyyti.in/suolistosairaudet_ja_ravitsemus_1102 tai osoitteessa www. eloni.fi (luentosaliin mahtuu 35 henkilöä). HELMIKUUSSA STARTTAAVAT VALMENNUKSET:

u Tasapainoilua ja kehon huoltoa ikäihmisille u Dystoniaa sairastavan rentoutusryhmä u Tietoisen läsnäolon ryhmä ”Tyyni” u Lue lisää ryhmistä sivulla 24.

MAALISKUU UUTISKIRJEELLÄ TIETOA TAPAHTUMISTA JA TARJOUKSISTA SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI u Sähköisen uutiskirjeemme tilaajana saat tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja tarjouksista noin kerran kuussa sähköpostiisi. Voit ilmoittautua luennoille ja kursseillemme ensimmäisten joukossa. Liity postituslistallemme osoitteessa www.eloni.fi

MAALISKUUSSA STARTTAAVAT VALMENNUKSET:

u Dystoniaa sairastavan lihaskuntoryhmä u Valmentava ryhmäcoaching esimiehille

HUHTIKUU u Arki hallintaan -ryhmävalmennus

TOUKOKUU u Euromelanooma-päivä 19.5.

HALUATKO TIETÄÄ ELONIN TAPAHTUMISTA ENSIMMÄISENÄ?

u Kerromme tapahtumistamme ja tarjouksistamme sähköisessä uutiskirjeessämme, Facebook-sivullamme ja nettisivuillamme. Facebook-sivumme löydät osoitteesta www.facebook.com/eloni.fi