Teksti: Matti Mäkelä Kuvitus: Ulriikka Lipasti
Kvanttifyysistä Nato-keskustelua Toukokuussa 2022 Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä. Asiasta oli keskusteltu ja vaiettu 30 vuotta. Prosessin ymmärtäminen vaatii sekä filosofiaa että kvanttifysiikkaa.
N
ato-keskustelun tai (näkökulmasta riippuen) -vaikenemisen kausi jatkui Neuvostoliiton hajoamisesta (1991) aina tämän vuoden helmikuuhun saakka, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Sauli Niinistö lausui jo kuuluisat sanansa: ”Naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.” Siihen saakka Suomi oli vuosikymmenten ajan lähentynyt Natoa ja tullut sotilaallisesti yhteen sopivammaksi sen kanssa, mutta aina jäsenyys ja siihen liittynyt lähes myyttinen optio oli jäänyt lunastamatta. Huomattavaa on, että Suomen Nato-
lähentymisen aikana puolustusliittoon liittyi 14 vähemmän jahkailuorientoitunutta kansakuntaa. Suomen toiminta muistutti antiikin ajan kreik kalaisen filosofin Zenonin Akhilleus ja kilpikonna -paradoksia, jonka mukaan nopea Akhilleus ei juoksussa kykene ohittamaan kilpikonnaa, koska ohitus vaatii ensin juoksemaan paikkaan, missä kilpikonna on nyt. Akhilleuksen saapuessa sinne on kilpikonna ehtinyt liikkua eteenpäin. Sama toistuu loputtomasti ja näin hitaan taapertajan saavuttaminen jää Akhilleukselle ikuiseksi haaveeksi.
22
