2 minute read

Temppu ja miten se tehdään

Next Article
Satularepusta

Satularepusta

akala t │ P ete kuva ja T i T eks

ja kuinka se Tehdään

TEMPPU OSA 5. REISSUAJO

Kiitos MiKKo Råbergille haasteesta, luulisin. :) Tämä temppuni ei ole akrobatiaa, koska ajattelin, että koska jo 50 vuotta täyttäneenä ja elämäni aikana polku- ja moottoripyöräilyä, lumilautailua ja muitakin melko riskialttiita lajeja harrastaneena olen selvinnyt ilman luunmurtumia niin en nyt ala tällä hommalla hajottamaan itseäni. Temppu on luonteeltaan siis lähinnä hieno suoritus vanhalta fillarilta ja vähän myös itseltäni.

Hämeenlinnan Sibelius 150 vuotta -teemaan liittyen järjestettiin kesäkuussa Tour de Sibelius -pyörätapahtuma Ainolasta Hämeenlinnaan. Matkaa tuli reilu 80 kilometriä. Tapahtuman ansiokkaasti organisoi Hattulaa kotipaikkanaan pitävä Tawast Cycling Club. Osallistujia oli reilut 60, ja vaikka kyseessä olikin retkeilytyyppinen ajo ilman kilpailua ja numeroita niin organisointi oli

tehty hienosti pyöräkilpailutyyliin. Oli jopa kolme keskinopeusryhmää: 30, 25 ja 20 km/tunnissa ajaville. Lisäksi oli vapaan nopeuden ryhmä, johon itse alun perin ilmoittauduin.

Jossain vaiheessa kevättä sain sitten idean, että Sibelius-teemaiseen ajoon pitää osallistua pyörällä, jolla Sibbe itse olisi periaatteessa voinut ajaa. Hän kuitenkin ilmeisesti pyöräili. Tai ehkä ei, mutta on ainakin olemassa romaani nimeltään Sibeliuksen pyörä, jossa jotain tapahtuu fillarilla, jonka Sibelius on ehkä omistanut. Melko väljä viitekehys, mutta eipä sitä sen enempää tarvitse ollakaan.

Samoihin aikoihin idean kanssa sain käsiini vuoden 1938 Venus Special -miestenpyörän, jonka täkäläinen kaverini Kari oli ostanut alkuperäisen omistajan leskeltä. Pyörä on ollut Hämeenlinnassa koko ajan eli siinäkin on yksi väljä linkki Sibeliukseen. Kari entisöi pyörän sopivasti patinaa kunnioittaen, vaihdettuja osia on istuin ja ohjainkannatin. Muuten se on koko lailla alkuperäisessä kuosissa. Pyörä on saattanut olla ilman lokasuojiakin alusta lähtien. Niin oli kuulemma leskirouva muistellut.

Tällä siis päätin lähteä ajamaan tämän maantiepyöräilyn. Laitoin fillariin ensin ajanmukaiset renkaatkin, joista toinen oli peräti Suomen Gummitehdas Osakeyhtion valmistama. Siis 50-lukuinen tai vanhempi rengas. Mukavasti rullaili niillä, mutta en raskinut niitä sen enempää kuluttaa vaan laitoin alle uudet Schwalben Century -kumit, joissa on mukavaa vintage racer -lookkia.

Paikallisen fillarimatkailijan Fillarantin kanssa sitten ajeltiin taajamajunalla Hämeenlinnasta Järvenpäähän. Antti on mua vanhempi, mutta ajelee uusilla fillareilla sellaisia sadan kilsan päiväreissuja tämän tästä. Lähtöpaikalle Ainolan P-alueelle sitten tyylikkäästi saavuttiin pyöräillen ja saimme osaksemme suurta hyväksyntää. Vähän tunsin itseni erilaiseksi kun muilla oli keskimäärin vähintään hybridejä ja suurella osalla ihan oikeita hiilarikilpureita, ja lycraa ja spandexia päällä.

Lähdön aika koitti ja hetken ihmettelin, että mikä napsuu. No muut laittoivat kenkiään lukkopolkimiin. Itsellä oli kauluspaita, kevyet shortsit ja nahkasandaalit paljaissa jaloissa varustuksena. Ei kun menoksi. Lyöttäydyin 20 km/h keskinopeusryhmän jatkoksi ajatellen että kyllä mä tässä pärjään mukana. Venuksen välityssuhde on sellainen, että tasamaalla voi pitää noin 30 km/h vauhtia kohtuullisella pyöritysnopeudella. 20 km/h siis olisi melkein jarruttelua.

Taajamasta ulos mentiin hienosti poliisisaattueessa. Järjestäjän ohje lähtöinfossa oli, että pysähdytään sitten niihin liikennevaloihin ja muutenkin noudatetaan normaalisti liikennesääntöjä taajaman alueella. No, poliisithan painelivat edellä vilkut päällä päin punaisia ja koko fillarijoukko perässä. Sujuvasti meni.

Loppumatkasta ei sen suurempaa dramatiikkaa saakaan aikaan. Aikaa meni vain 3,5 tuntia kun tavoite oli 4, ja keskinopeudeksi tuli reilu 23 km/h. Kolme lyhyttä juomataukoa, loistava keli, hyvin jaksoi vaihteettomalla velolla muitten mukana. Pyörä ja kuski selvisivät ilman vaurioita tai kulumia. Ainoa pieni ongelma oli käsien ajoittainen puutuminen mistä selvittiin hetkellisellä ilman käsiä ajolla ja käsien ravistelulla.

Hieno reissu, kannatti lähteä vanhalla pyörällä.

This article is from: