Pyora ja retki 3/87

Page 1

3-87

IRTONUMERO 25:-

'"w

::er'::

j

I 책


veloonot SIJPER-

MKIOT]KSA 15 - 50o/" ESIMERKIKSI: TULE TUTUSTUMAAN

BxsrxnvÄÄN uuruuKsrlN

OLMO

SINTEX COLUMBUS SL

LooK vÄnussÄ

1s% AXO turbo ajokengät SIDI, VITTORIA hajakokoja -3s% COLNAGO SL Campagnolo Tiiomphe -30% 2Us0% AJOVARUSTEITA 407" PIRELLI tuubeia mm. Leocero

CAMPAGNOLO CHORUS

ym.ym.ym.....

OSILLA CHORUS UUSI SARIA CAMPAGNOLOUTA

NÄnnivÄNÄ vllN unrrr,Ä

Toimitamme myös postitse

'(eloonortky Kimmontie 5, 00610 Helsinki Finlandia

,{IORTJI,[,A Voit ajaa omalla pyörälläsi ja

a

757 1151

KUNTOPYORA Ajorullan runko on helposti

*

käyttää vaihteita ajonopeuden tai kuntosi mukaan.

säädettävissä lähes kaikille pyörille.

Pyörä on nopeä kiinnittää luki-

/,

tusakselilla ruuvilla.

Ilmavirt voidaan letkujen avulla suunnata puhaltamaan myös

/,

ja

keskiön takaa

Turbopyörät antavat pehmeästi nousevan jarrun. Turbopyörät on laakeroitu tu-

*

suoraan edestä.

kevasti runkoon.

TULE KOEAJAMAAN TAI

TILAA POSTITSE

ö'fflfihLuArrrA oY 22 Annankatu 00100 HELSINKI puh. 90-608 264

r90

+ postikulut


Mutkan kauttq nmöinen aja'yöräilyintoa, rokas.

ffTt*" 'rjd'i','":åjtlö'

: aikoina pan, mikä onskin pyöräi-

tumaan ja iirrettäisiin ,lle puolel-

Tilauksesi PäättYYl nD - tilauksesil "1,*uudistaa Mutsta ia olet mukana s sa maar i lauskun"l:t rt"?=-: ;n' m'ht'va

in

ohjaapolkupyöoon yms. iana voivärejä ja ttain kui260.000 osiltaan isuus ja lnsa sakainen rinti ei

pYöräilYn )a llmassa '

Postlmaksun' PR maksaa

SKIPYÖRÄ

OY

MAKSAA

2 HE \

POSTIMAKSUN

?nes-

'€o\

5

9'a

"-.

o

Fl

G;Z

\äE tä3 l*q9. l;= t9t

rutu:aita utta

I

Eä*äH x <P-L gO 9o-zP , Bä>

\

raatai-

iikku-

9ä.\ ^ä".l -r-

ia ret-

#t*tx" PL

1084

OOOO3

HELSINKI

00-

:h,dt


Mutkan kautta Toimitus on tuskallisen tietoinen kesän

aikana sattuneista viiveistä. i rtta myöhästymiset ovat sattu ien sur;.,,:ra

eikä kylmä kesäliään ole ei, :s .uttanui. inspiraatiota. Muita vaikka i'::lit ovat olleetkin kehnot, pyrimme antamaan lukijoillemme jotain mikä lämmittää mieltä pitkan ja pimeän syksyn aikana. Pyydämme siis anteeksi lehtemme myöhästymistä, mutta toivottavasti

loppuvuosi menee paremmin "putkeen" Varsinainen asia on taas toisenlainen. Olen jo aiemmin ajatellut kirjoittaa aiheesta, mutta muutamat viimeaikojen vastaan sattuneet räikeät esimerkit havahduttivat minut käsittelemään asiaa. Vastaani on polkenut pieniä tyttöjä valtavilla pyörillä, isoja poikia pienillä pyörillä ja vähän kaikenlaista sekalaista sakkia vääränkokoisilla välineillä. Lähes jokaisella on kyllä ajamiseen soveltuva asukokonaisuus yllään, joten aina ei ole kyse kaverin pyörästä jota on lainattu. Tåistä on pakko vetää johtopäätös, että nämä ajurit ovat ostaneet pyöränsä summamutikassa postimyynnistä tai jostain radiokauppiaalta, jossa ei tiedetä höykäsen pöläystä oikeasta

rungon korkeudesta, ohjainkannattimista tms. Pääasia että saadaan asiakas ulos liikkeestä vaaleanpunainen pyörä kainalossaan. Silta ainakin tuntuu. Liikenteessä nämä onnettomat sitten hiertävät huojuen puolelta toiselle, kiertävät polkimia suurilla vaihteilla ikäänkuin viininpolkijat. Nauti sit-

,:n ajamisesta. Jos ei tämmöinen ajaminen kyllästytä ja vie pyöräilyintoa, niin täytyy olla todella innokas. Pyöräilyalahan on viime aikoina panostanut pyöräkauppiaisiin, mikä onkin hyvä asia. Ehkäpä myöskin pyöräilytehtaat saataisiin havahtumaan ja mainonnan painopiste siirrettäisiin enemmänkin informatiiviselle puolel-

le;

keskittymään enemmän ohjaamaan oikeisiin valintoihin polkupyörän käyttötarkoituksen ja koon yms. suhteen. Sekundäärisenä asiana voitaisiin sitten mainostaa uusia värejä ja merkin erinomaisuutta. Vuosittain kuitenkin myydään Suomessa yli 260.000 polkupyörää, jotka ovat valtaosiltaan kotimaisia. Ovatko pyöräteollisuus ja maahantuojat unohtaneet olevansa saman pyörän päällä? Mustasukkainen oman tuotteen itsekäs markkinointi ei edistä pyöräilyä tippaakaan. Tekemällä mainontaa kunto- ja retkipyöräilyn erinomaisuudesta, saataisiin varmasti suuria joukkoja liikkumaan pyörällä. Ihmetellä täytyy, että jossain pienessä savolaiskylässä järjestetään soutukilpailut ja heti saadaan innokkaita harrastajia liikkeelle yli 4000, mutta pyöräilyn kärkitapahtumiin vain 80G900 polkijaa. Mitäpä, jos suomalaiset pyörätehtaat yhdistäisivät voimansa ja tekisivät yhteiskampanjan pyöräilyn puolesta.

Markku Jalonen Priätoimittaja


nvota aa

aa

krend Pyöräilyn ja retkeilyn erikoislehti

N:o

3

1987

Sisältö

r

pÄÄKrRJorrus

)

srsÄr.rvsLUETTELo

36

pvönÄrrvxvpÄnrss Ä vrBr,Ä rBnrrrriMrsEN vARAA

MAASTOPYÖnÄI RyrruÄTUVASSA

Presidentti Mauno Koivisto

+s

pvönÄrrrJÄpornETrssA Jyrki Tirjunen

G7

rnnÄslrrEHET JoRorsrssA EM

8

SUOMEN GAMPAGNOLO

9

rÄvrrrN xÄÄnrvuÄssÄ

KAIKKI sB ulrri oLET HALUNNUT upr:iÄ MAASTopyönÄr'l HrsroRrASTA 14 vAUTAAKo MAASTopvönÄ suoMEN? ts-24 MAASTopvönÄr rpsrrssÄ 12,-13

25

CAMPAGNOLO CHORUS

pvönÄ oN HUoLLETTU JA MATKA MAAILMAN ytrpÄnr

Uutuus Italiasta

2cl27

poI,KupyönÄrrÄ MAATLMLn vnrpÄRr

JATKUU

Albert Leblanc

29

KUNTOKESKUS LET'S GO

30-31 pÄrJÄNrnpN vrupÄnr Suomen suvea kokemassa

32-34 AM1VIATTILIIKKEET

35 36

MAMA LOOK" EI VARVASKOUKKUJA KYSYMYSTEN KETJU - EXTRATORI

ptdiä

imlttl$, iri

*r

FlrrrlCIS4:irri;i:iiir;; :r::r::i:iril

Er*ki l$*lö

$ i..9Ore*e,296..,,.,,,,,,,,,,,,,,,,, i,,,,:,,,,,,,,,,

I(aiirffiiue

:P.iit;ir:9fE605:::113::::::::::

,ÄyUSiqial ir

,itu$äfl$åj'ig*tuffilft$il :Mårhklhutllti ÄtlU,EfiäC

I

t::;:;:;:;:;

;',,;:;;;;;;;';

ilflaql$Ct

,,,

:::r:::::r ::::

::r:r:iiil rrrlrriiiiri

Tå$ib...l{äfi$Xäihan.

:::::,:::::::::l ;;;;

€hridiitn,I{err

,

t,t::,::::r :

:

t:t::,:tiit::: :r:::::::ir:r:r

: :

r

rt:!:::

: :r:r:!::

h*ttkhtiittlonsn,,,1:,,,i,,,,,,,,,,,,,,

1111;;;;:;;1,,.

iloimltu$$iht*4r

LaiUe.,1;'

p i,;90r ffi5]113]:]:r::::::

:;

rrr::::i:

myffttll,,,,,,,,,,,,,,,,,

AtlO

,cst+trtJFg rNKl .bdsfl5$u;;it$fäffin:::,:

IlmoitE*til*ni

]r:!:!i

il.{stq hui:tulon:$Il ålle:;:Lähe,;:::;,;:;; N{e,r;jurftIäbnfivu,

l

..

arrr

e1*u:€!rme;n1 MUfEFuV,uödkård

:t:tltltl:;'tI

r:r:::::r: ::::::::::::: :::::::::;::::::r :r::::::

Skipygiar:CIyr1l:l:r:rr:r

rr:::rr::i:i::1

P1....1084...0BXö[,.f,{E

LSINKI

$.ii,i90l6*5..i1l}.!...'$fi8...t6å

6::a

eföä:i1$5::mk::::

P$fi,:,19[790r1,,::,:::::

::::r!rrl

.......

:::::: :::::::::::i::r

::::::::::::: :::::: :::::::::::::

KustantaJa

Oy Ladontå Ja tåitt{ : Skipyöiä

oor0l

HErslNKr

'

:

oy

l-asbr Gioup

,

Vl.äpoilti 11 € 03?.10,,.E SPO S. p. 881 268. telefax 881 277 .

.

hinopaikka

:

Vantaan Painopulvelu

p.90-873 508S

Oy

:


Prcsidentti Mauno Koivisto

koon, sanoi Suomi pyöräilee -kampan-

rteIä uanaa - Suomi pyöräilee -kampanjan perustarkoituksena on ollut myönteinen vaikuttaminen pyöräilyn edellytyksiin, liikenneturvallisuuteen ja -kasvatukseen, kansanterveyteen ja pyöräilyvälineiden kehitykseen. Olemme kiitollisia siitä, että Suomi on kohoamassa johtavien kansartpyöräilymaiden jouk-

jan neuvottelukunnan puheenjohtaja

ja urheiluosaston osastopäällikkö Heikki Klemola, luovuttaessaan presidentti Koivistolle kampanjan standaarin. Suomi pyöräilee -kampanjassa ovat olleet mukana vuodesta 1980 lähtien mm. useat ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset sekä suuri määrä liikuntaja kansalaisjärjestöjä. Myös läänit ja kunnat sekä niissä toimivat yhteisöt ovat tänä aikana edistäneet pyöräilyä. opetusministeriön nuoriso-

- Jos kehitellään asiallinen pyöräilykypärä, joka tuntuu mukavalta päässä myös pyörällä ajaessa, siirryn varmaan pyöräilykypärän käyttäjien joukkoon. Kypäräpakkoa en kuitenkaan suosittele, sanoi tasavallan presidentti

Mauno Koivisto vastaanottaessaan valtakunnallisena pyöräilypäivänä, tiistaina Suomi pyöräilee 1980luvulla kampanjan edustajat. Presidentille jätettiin kokeiltavaksi

uusin markkinoilla oleva pyöräilykypärä.

- Pyöräily on virkistävä ja mukava liikkumismuoto. Tirskin olisin koskaan oppinut Helsinkiäkään

tuntemaan

edes niin hyvin kuin nyt, ellen olisi

pyöräillyt täällä eri puolilla. Pyöräilyyn liittyy tosin myös turvallisuusriskejä, varsinkin taajamissa. On hyvä, että epäkohtiin kiinnitetään huomiota.

Titsavallan presidentti Mauno Koivisto otti valtakunnallisena pyörtiilypdiviinii tiistaina vastaan Suomi pyörriilee kampanjan edustajat. Pyöräilyviien tervehdyksen veiviit kompanjasihteeri Merja Vtoritten, työvaliokunnan puheenjohtaja Eino Lehtovirta, neuvottelukuttttan puheenjohtaja Heikki KIemola, tiedotussihteeri Rauno Pajunen ja Helkama-pyöriin toimitusjohtaja Kalevi Korsu.

Presidentti totesi, ettei kevyen liikenteen väyliä pitäisi jakaa kahtia jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Oikeanpuoleinen liikennöinti on selkeä ratkaisu. Kovaa ajavien pyöräilijöiden pitäisi saada ajaa autotiellä.

ao

RETKEILUAT RANSKASTA! Lappi kiehtoo etelän retkeilijää. Kave-

rukset tauolla jossain Tänkavaaran maisemissa Markku Vuorikari ammat-

tikuvaajana

ja

innokkaana pyöräilyn

harrastaj ana ikuisti matkapyörät.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia koko kuva täynnä. Merkillisimmät matkavarusteet ovat kaksi pesuvatia, varmaan.kasvo- ja jalkavati erikseen. Sivulaukkujen sijainti on varmasti järkevä painopisteen sijoittuessa näin alas. Keskiössä kolme ratasta ja melkoinen rissa takana, takaavat pyörän taakkoineen liikkuvan. POLLIS-niminen pyörä on valmistettu REYNOLDS 753 putkista, joten laatu on sieltä huippupäästä. Jamrkahvan runko vähän hämmästyttää pystyllä asennollaan. Tävaratelineen tuenta on muuten tosi vahva, sellainen kuu-

den pisteen kiinnitys. Seisontatuki on kaksihaarainen, joten on mahdollista, että pyörä pysyy

sen varassa pystyssä. Istuimena matkaajilla on kuuluisa IDEALE nahkasatula.


fföråiitijä potretissa ja kuvat Markku Jalonen

Tekstit

Jyrki on kotoisin Vantaan Martinlaaksosta ja ajanut pyörällä jo pienestä pitäen. Varsinaisen aktiivikauden hän

yrki Tirjunen, vantaalainen l9-vuotias opiskelija näytti taivaan merkit kilpakumppaneilleen Tirusulanjärven ympäriajossa rruonna 1983. Tholloin hän pesi kaikki matkaan lähtijät ollen yleisen luokan ensimmiiinen. Ei mikåiän huono suoritus lS-luotiaalta, yhteislähtönä ajetulla 160 km kilpailussa. Siitii se sitten alkoi.

aloitti 15-vuotiaana 1982, jolloin retkipyörä sai jäädä ja jalkojen väliin sai asettua kunnollinen kilpapyörä. Myös edellämainittu TLusulanjärven ajojen voitto tuli l5-vuotiaana. Seuraavana vuonna Jyrki Tirjunen voitti Suomen mestaruuden yleisessä sarjassa SM-kilometri aika-ajossa, eli

mies

oli

vasta kuudentoista kerätes-

sään pokaalin arvokisasta.

Ja lisää onnistuneita suorituksia; 4

kilometrin aika-ajon ykkössija viime-


\uodelta ajalla 4.47 jota mies itse pitää parhaana saavutuksenaan (toistaiseksi) PM 4 kilometrin aika-ajon hopeatila ja viimein vuoden 1987 Itämeren ystärlysajon kokonaiskilpailun 7:s sija. LisäksiJyrki oli viidennellä etapilla viidentenä varsin kovassa joukossa tämän vuotisissa MM-kilpailuissa. Seuraavana on tähtäimessä tietysti olvmpiakisat \uonna 1988, josta ei vielä ennakkoon kannata puhua mitään. Ei voi muuta kuin toivottaa onnea ja menestystä.

Jyrki Tujusen seurana on Vantaan öräilijät, jonka jäsen hän on ollut jo iisi vuotta. Jyrki pitääkin kotikaupunkiaan erinomaisen myötämielisenä Pr

r

pr'öräilyn suhteen ja antaa kiitokset \ antaan tekemästä mittavasta työstä pröräilyn hyväski. Onhan Vantaa tullut tunnetuksi Itämeren ajojen yhteydessä mm. järjestelyistä majoituksen ja rahoituksen tiimoilta. Lisäksi Vantila antaa ystävyyskaupungeilleen tukea ja mahdollisuuden keskinäiseen kanssakäymiseen aina kun puhutaan

Velodronilla sopii ihnrctellci nik.si vain pieni pvöriiilijöiden joukko on keksinvt ratapvörtiilvn

pr öräilystä.

Jvrkin ammatti on siis opiskelija, muttir varsin paljon hän kerkiää myös ajaa opiskelun lomassa.Vuodessa kertyy kilometrejä noin 16 000, joista puolet aietaan ulkomailla erilaisilla pyöräleireillä. Suomen säät. varsinkin tämänkesäiset ovat olleet vähemmän houkuttelevia. Kilpailukilometrejäkin kert\\' noin 4000 kilometrin verran sillä JvrkiTirjusella on yli 60 starttia/kausi. Luulisi sitten miehen huilivan rospuuttokauden mutta ei, mies polkee rullilla talvella ja kun sää sallii, mennään ladulle. Jos ei kumpikaan maita, sitten lätkitään kumipalloa puhelinkopin kokoisessa salissa, eli pelataan squshia.

Ammattilaiseksi ei Jyrki Tirjunen ole

rielä ajatellut, ensin pitää hoitaa mm kotosuomen kenttäharmaat, jota touhua Jyrki lähtee tutkailemaan lokakuussa. Joutuneeeko mies polkypyöräpataljoonaan emme vielä tiedä, mutta saattaa olla mahdollista että miehellä on Lepperin kuva ahterissa seuraarat kahdeksan kuukautta, onhan Jyrkillä taiprimuksia. Armeijan jälkeen poljetaan taas kovaa, eli mennään mitä pohkeista lähtee, kuten Jyrki itse sanoo. Kaikilla kovilla pyöräilijöillä on muuteh yksi yhteinen piirre tai ainakin tuntuu siltä: kun tullaan kisoihin tai harjoittelemaan ajetaan paikalle pyörällä, ei autolla, ei väliä tullaanko Martinlaaksosta Velodromille, jossa Jyrki

oli

harjoittelemassa eräänä elokuun päivänä tai Porvoosta Kaivopuiston 1'mpäriajoon reppu selässä. Mutta niinhän se pitääkin olla.

Harjoinelu^ssu mooftoripvöriistä soadaan

Jyrkin taknna on tiztysti monia pyöröilyn ammattimiehiä Nyt radalln völineistö vastaa

ti Ruotsaln.

Ant

riiftät'ti

vre\tus

ja

vetoup u.


ruWE]UI-KISAT JOROISISSA

- vain parhaat piirjäävät

18. heinäkuuta pidettiin jälleen Suomen ainoassa Teräsmieskunnassa - tiillä kertaa kyseessä olivat oikein Euroopanmestaruuskil-

kilpailut

pailut, johon osanottajia oli saapunut kaikkiaan kahdestatoista maasta. Kilpa oli kovaa ja kaikki eivät jaksaneet maaliin asti, mutta yritys oli kova. Kaikenkaikkiaan noin 250 teräsmiestittelistä kilpailevaa yrittäjää oli saapunut lauantaiaamuksi Joroisiin, jossa pidettiin siis triathlonin EM-kilpailut. TZihän joukkoon mahtui myös

11 teräsnaisen tittelistä kilpailevaa kauniimman sukupuolen edustajaa ja hyvin hekin urakkansa selvittivät. Koko kesän jatkunut kylmä sää vaati veronsa. Aamulla kello 7.fi) alkanut kilpailu hyydytti monen menon, sillä Valvatusjärven vesi oli vain noin 16". Märkäpukuja käyttäneet kilpailijat uivat hyisessä vedessä vaaditut 3,8 kilometriä, mutta ilman pukua uineet jotka eivät osallistuneet itse EM-kilpailui-

hin kauhoivat puolet tästä matkasta, mutta sekin oli toisille liikaa. 6

Uintiosuuden paras oli Saksan liittotasavallan Bernd Meier joka selvitti urakan ajassa 48.03 johon täytyy lisätä, että mies on uimari ja hyytyi sitten 1o

pyöräilyosuudella pahasti.

Toisena rantautui Tänskan Johnny Petraus ajalla 51.58 ja kolmantena hollantilainen Bob Barel, joka sitten jat-

kossakin näytti kuntonsa. Suomen Pauli Kiuru oli 9:s ajalla 55.12 ja kisan ennakkosuosikki edellisvuoden mestari Magnus Lönnqvist 11. Hänen alkun-

oli 57.33. Täsaista oli siis kamppailu kärjessä. Parhaana naisena ui lenkin Ranskan

sa

maajoukkueen Gregoire Millet aikaan 55. tasan (vrt. miesten aikoihin) ja parhaaksi suomalaiseksi nousi odotetusti

Lakki ei nhdo pysyri pdrissd kun teriaurheilija juoksee.


Huoltopisteet hoitivat urheilijoidett neste tarpeen, jos vain malttoi hiemnn

Ghita Jarlström, hänkin varsin hyvällä ajalla, 1.00.16., ollen kolmas tässä vaiheessa naisten kilpailussa.

Pyöräilyosuus oli kolme kertaa 60 km ja matka kulki Joroisilta Maave-

den kautta kohti Varkaus-Jyväskylä tietä, jossa kääntöpaikka sijaitsi Särkimäellä. Tästä matka jatkui kohtiVarkautta jossa taas hieman ennen kaupunkia käännyttiin takaisin viitostielle ja ajettiin Joroisiin. Ilma oli onneksi hieman lämminnyt ja aurinko näytti kasvojaan, mikä on tänä kesänä ollutkin melko harvinais-

ta.

Pyöräilyosuuden vaivaksi nousi kohtuullisen kova tuuli, joka puhalsi ensimmäisellä osuudella vastaan. toisella pahasti sivusta ja vasta osuusVarkaus-Joroinen saatiin körötellä myötäisessä. Mehuja imi myösVarkaus-Jyr'äskylä tien uusi asfaltti, jossa olisi riittänyt polkemista ilman sivutuultakin.

hellintii

Pyörciily kolmesta kovasta kovin.

tava takaisku viime vuoden mestarille. Mutta asiallehan ei mitään voinut ja niin siirtyi Lönnqvist katsomon puolelle Kiurun jatkaessa Suomen värien puolustamista. Juoksuosuus suoritettiin Varkauden lentokentän ohi ja kääntöpaikka oli 21 kilometrin päässä, jossa ruvettiin laittamaan osia uuteen järjestykseen. Hyvin juossut Pauli Kiuru nousi aivan kärjen tuntumaan ja saapui lopulta maaliin kolmantena voittaen näin EM-pronssia. Odotetusti hollantilaiset olivat parhaita, Axel Koenders mestarina kokonaisajalla 8. 36.22,10. Toisena

hollantilaisena saapui Bob Barel ja kolmantena siis Kiuru hienosti nousseena.

Naisten sarjan voitto meni Ison-Britannian Sarah Coopelle ja toiseksi sijoittui saman maan toinen Sarah, Sarah Springman. Ainoa suomalainen,

Kolmannella kierroksella olikin mo-

Ghita Jarlström sijoittui kymmenen-

nesta kilpailijasta mehut puristettu loppuun ja vauhti oli useilla pudonnut ai-

neksi.

van käpöttelyn tasolle.

Pyöräilyn kärjessä nähtiin nytkin samat miehet, jotka olivat kunnostautuneet uinnissa eli: Kiuru, lönnqvist, Konders sekä Barel ja Petraus.

Tässä vaiheessa alkoivat jyvät eroittua akanoista ja niinpä pyöräilijöiden

letka venyikin varsin pitkäksi.

Joroisten triathlonin huolto oli iärjestetty esimerkillisen hienosti. Juotto, ja syöttöpaikkoja oli sopivin välein ja muutoinkin homma pelasi. Häyrisen selostus piti urheilukentälle kokoontuneet katsojat kilpailun tasalla ja kun ilma suosi kilpailuja, ei mitään jäänyt puuttumaan.

Mainittakoon vielä, että ensimmäisen maaliinsaapujan kokonaisaika oli 8.36.22 ensimmäisen naisen kokonaisaika 9.48.17.

Mimeinenkin maaliin jaksanut teräsmies sai kokonaisajaksi 15.31.13. Kuinkahan moni meistä edes jaksaisi lop-

Sarah Cooper voittaa 9 min nopeammnlla ajalla toiseksi pinkoneen, myös brittityttö, Saraha Sping-

mattitt-

puun.

Hyvät kisat ja ensi vuonna uudes-

taan.

M resten sanan kolmen

haan aiat olivat ieuraavat

Uinti

$öriiily

Rob Barel

54.09 52.29

Pauli Kiuru

55.72

4.39.01 4.55.19 5.00.14

2.55.m

Uinti

Pyörälv

Juoksu

Sarah Coope Sarah Springman

r.M.27 1.00.51

5.28.00 5.26.s0

3.15.50 3.24.56

Irma Zwartkruis

l.0r.2r

5.4.17

3.23.24

Axel Koenders

Juoksu 3.03.t2 2.56.0t

Vastaavat kolme parasta naista olivat

Mutta asiaan Pyöräilyn jälkeen kärjessä oli kolme hollantilaista Kiurun ollessa seitsemäs. T?issä vaiheessa joutui Magnus

lönnqvist keskeyttämään jalkavammansa takia, mikä oli erittäin harmit-


johtaja Hjorth esitteli minulle todella mahtavan varaston, jossa oli runkoja ja muita komponetteja. Oma lukunsa oli tietysti osasto "Campagnolo" jossa hyllyt notkuivat C-recordia, Tiiomphea, Superia jaMctoria kaikki hyvässä järjestyksessä. Siellä oli myös "Campan" uusi levypyörä, jota pidin hieman arvokkaåna, mutta kuten ruotsalaiset sanovat: kostar de så smakar det". Eddy Merckxin runkoja roikkui siistissä rivissä ja niinpä hetkeri luulin saa-

Suomen

puneeni polkupyöräilijöiden taide-

Me päästimme aina innokkaan avustajamme, pyörähullu PIVE CLEMENTIN irti ja mitä hän tekikään? "Tehdaskäynnin" K. Hjcirth polkupyörä Oy:n tiloihinTämpereella.

jos asemalla olisivat olleet tuliterät

Seuraava artikkeli on revitty suoraan avustajamme suusta ilman pihte-

kin minua odottamassa toimitusjohtaja Kaj Hjorth itse sekä hänen oikea jalkansa (pyöräilyssä puhutaan näinmuuten sanotaan aina oikea käsi)

jä.

Olin jo aikaisemmin sopinut tapaa-

"Cressut" odottamassa, mutta olosuhteisiin nähden matka oli helpompi tehdä näin.

Varsinaisella pääkallopaikalla olivat-

misesta K. Hjorth Polkupyörä Oy:n tiloissa ja niinpä minua olikin 3.8. anno domini 1987 kyseisen liikkeen edustaja

mlyntitykki Jokke Tämmivuori. Kahvit ja wienerit laitettiin tuulen-

Kari Kanervisto vastassa "Nääsville international railwaystationilla". Ajettiin autolla Kohmankaarelle vaikka komeampaa olisi tietysti ollut,

ta, haastelimme pyöristä, polkupyöräilyn tulevaisuudesta ja tietysti Campagnolosta.

suojaan Joken kertoessa nykytilantees-

näyttelyyn, niin hienoja ne olivat.

Väitteet siitä, että "Campan" osia olisi vaikea saada taitavat olla vain kateellisten panettelua sillä kyllä Caitsu & Co:lla oli tavarat hyllyllä. Löytyr Clementin tuubeja, Nisin vanteita, Reginan pakkoja sekä ketjuja ja paljon muuta. Koko varaosapuoli onkin AlK-pohjainen ja takaa täten parhaan toimivuuden. Aika kului suorastaan siivillä ja kuten aina, kaikki hyvä loppuu. Niinpä piti minunkin lähteä varastosta ennenkuin olisi jäänyt lukkojen taa. Mutta toisaalta, mikäs olisi ollut jäädessä.

Kahvitilaisuuden jälkeen toimitus-

oo

Pive Clement

aa

ORA PYÖRÅILE MISSÄ HALUAT IA KOE PYOR,,4ILYN T]T]DET ULOTTLTWJUDET DAWES Coagar

*

RI/NKO REYNOLDS 531 OSATSHIMANO NEWDEORE SIS x ENGLANTILAISTA HUIPPULAAruA * LI S ÄUA RU STEET LO KA SU O TAT,

x

TAUARATELINE

ANNANKAru22

MlMHEISINKI Pulr.m-fls2tu


Ibksti ja kuvat: Anne-Maria Miettinen

ja

Henrik Bnbom

V

iime kesä meni osaltamme pyö-

räilyn merkeissä

Euroopassa.

\lkukeväästä hinku päästä pyöräretkelle oli tosi kova. Kävimme Joulumaan johdon kanssa neuvotteluja ja meistä tuli avustajia, pyöräileviä tonttuja. Vaatepuolen hankinnat johtuivat osittain tästä, meidän tuli esiintyä punaisissa asuissa mahdollisimman pitkälle. Pyöristä tässä vaiheessa sen verran et-

luettuamme Bike-Rider Jehden, missä testattiin Miyata 1000 pyöriä, loistavin arvosanoin, meille tuli pakkomieli saada niitä pyöriä, joita saimmekin hankittua itsellemme. Toukokuun viimeisenä lähdimme liikkeelle Rovaniemeltä, reittiä Kajaani-Kuopio ja edelleen Helsinkiin. Helsingistä Finnjetillä Tiavemiindeen ja olimme omasta mielestämme matkalla. Seurasimme Länsi-Saksan itärajaa etelään, Kasselin ja Ansbachin kautta Miincheniin, (muuta ei voi todeta tästä pätkästä kun että Saksa on Saksa). Itävalta, Rovaniemellä reittiä suunniteltaessa Itävalta ei esiintynyt kertaakaan. Sveitsi oli koko ajan mielessä ja kartoista yritimme selvittää montako 2Un metristä jouduttaisiin kiipeämään. lohduttoman monta oli ainainen vastaus. Mtinchenissä meita piti odottaa Jou-

lumaatarroja parituhatta, mutta katinkontit, niitä ei ollut edes painettu Suomessa meidän udellessamme niitä Miinchenissä.

liiysänlainen lupaus tavata tuttuja Wenissä sai meidät suulpiirteisiksi (onnellisen tietämättöminä etäisyydestä ja maastosta), udellessamme tarroja kolmannen kerran pyysimme vain hei-

lähettämään tarrat Wieniin. Lähdimme Miinchenistä mutta ei suinkaan Wienin suuntaan vaan suuntana Schaffhausen pohjois-Sveitsissä, "tuttuja katsomaan". Schaffhausenissa lekottelimme, meloimme ja surffasimme silloin vielä saastumattomalla Rhein-joella. Schaffhausenin jälkeen

yöryimme vielä yhden yön Sveitsissä,

taivasalla, vahvasti luonnonlantaa tuoksuvalla pellolla.

IAW aa

aa aa

oo

aa

SA


vauhdilla laskettelu keskuksina paremmin tunnetut Kaprun jaZnll am See. Täakse jäi myös Grossglockner ja huiput, joita eräs tasamaanpyöräilijä (hollantilainen) suositteli ylitettäväksemme. Mahtavan näköalan lisäksi hän kehui ohittaneensa kymmenkunta bussia laskussa. Wenihän oli päämäärämme mutta ajatuksiimme jäi että paluumat-

kalla poikkeaisimme noille huipuille. Edempänä miten siinä nyt sitten kävi. Radstadtin jälkeen tuli liikenteellisesti

Neljiikymmentii kilometrii) ja ensimmöinen lepo- ja kahvinuko

ikävin pätkä (n. 30 km) Itävaltaa. Kokoontumisajo Turkkiin, Jugoslaviaan ja muihin "Gasterbeiter" maihin oli vilkaimmillaan, tie oli pullollaan henkilörahtiajoneuvoja, ehkä yhdessä autossa sadasta ei ollut yli 5 henkeäja yli 200 kiloa katolla, voi olla että tämä arvio on jonkin verran alakynteen. Ei ihan tosissaan, tie oli kuin kolmas piiri Danten Infernossa. Kolareita, kiehuvia autoja, huutavia mummoja, pissaavia lapsia, juopuneita veljiä ja autonkuljettajia. Kuvitelkoon jokainen oman mielikuvituksensa mukaan, se oli kuitenki pahempaa. Onneksi tätä ei kestänyt kuin vähän matkaa Schladmingistä eteenpäin, ja taas löytyi pikkuteitä ja metsäpolkuja. Täas pieni kipuaminen ja uusi uljas laakso, Enntal. T?itä laaksoa seurasimme Hieflauhin saakka. Jylhä, uljas laakso korkeita vuoria ja paikoin railakkaasti kuohuva joki jönka lomassa tie mutkittelee. (Jos pyöräilette tätä

pätkää, ajakaa aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä, tie on tosi kapea

ja liikenne voi olla suhteellisen reipas.

Ei auta että autoilijat ovat kohteliaita, kiviseinä on siitä huolimatta välillä

Elbe-seitenkarwl, kaikkia kanavia seuraa liihes aina fillareilla aiettavia httoltoteiti)

huolestuttavan lähellä). Hieflaussa alkoi mielestämme paras osuus, Palfaun kautta Salzajokea ylös. Alue on satumaisen kaunis karuudessaan, vuoret ovat "liian matalia" turis-

timassoille (lue laskettelijoille) mutta aivan liian jyrkkiä maanviljelyyn. Teol-

lisuutta ei ole nimeksikään, jotenka Seuraavana aamuna Itävalta, leppoisa ainakin Bregenziin saakka, kas kaikki solatkin ovat auki. Samana iltana käytyämme ensin 1675 metrissä tulimme Lechtaaliin, karttamme oli vielä tässä vaiheessa vaatimaton paperinpala, missä oli pitkä lista paikkakun-

tien nimiä.

Nälkäisinä, ärtyisinä ajamme pieneen kylään, juustola; kaupantekoa ja rupattelua, "Minne matka". Vastaamme tyynesti olkapään kohautuksella "Wieniin" Ooh, sinne on pitkä matka, ainakin 650 kilometriä täältä. T?iystyrmäys, knock-outti ekassa erässä. Mielissämme Wien oli, ei nyt ihan ekan, mutta kylläkin tokan vuoren takana. Vasta nyt Itävallan pituus länsi-itä suunnassa rupesi valkenemaan meille. No, tosiasioita vastaan on paha riidella, joten ei muuta kuin matkaan. lrchtaal-Reutte-Irrmoos, näkyvyys Zugsitzelle erinomainen. Pysäh-

dys Infon eteen, eikö totta tosiaan, 10

Zugspitzen etelä rinnettä seuraa pieni kävelypolku, onko ajettavissa. "Wahnsin, unmöglich . ."! Kiitos juuri mitä halusimme tietää. Ehrwaldissa, tie on tosi polku, ajaminen täysin mahdotonta, mutta mitäs siitä, onhan meillä sekä käsi että jalkavoimia. Kahden tunnin taluttamisen jälkeen ollaan ylhäällä, hähää, vai että mahdotonta. Alkaa alamäki joka "periaatteessa" jatkuu Innsbruckiin saakka. Innsbruck, matkaa enää 314 Itävallan pituudesta jäljellä. Kova sade on yllättää meidät, mutta painamme hullujen lailla sadetta pakoon, vaihdamme

alue on varsinaista kehitysaluetta.

Mariazellista suuntasimme kohti St Aegydiä, lumous jatkui. Satunnaisia autoilijoita tuli vastaan. Olimme enimmän osan ajasta yksin, todella mahtava tunne Keski-Euroopassa, missä jou-

tuu tottumaan siihen, että aina on liikennettä ja kylät tulevat 5 km välein. l-oppuosuus Weniin on tasakumpuilevaa pannukakkumaastoa, melkein. Illan hämärtyessä saavuimme vihdoin ja viimeinWieniin ja saimme jopa kiinni ystävämme puhelimitse. 'Ai hei, mitä, .? "Sun alakerrassa, jäätete, missä

.

samalla laaksoa, tasaisuus rupeaa hermostuttamaa n. Zrllertaalissa alkaa kiipeäminen ylöspäin lähes välittömästi.

löbaarissa." Hetkinen. . . "Metämme 4 päivää Wenissä ja nautimme suunnattomasti. Matkan oli kuitenkin jatkuttava, kerroimme kaikille miten

Nousua ei ole kuin 1507 m (Gerlospass) mutta se on jatkuvaa junnaamista, ei mitään leporullaamista välillä vaan ylös, ylös. Vuorissa on toisaalta aina kaksi puolta, jotenka ei voi valit-

Salzburgin kautta, miten kiipeäminen ei mitenkään ole raskasta jne. Peter, Anne-Marian ystävä jota myös tapasimmeWienissä halusi mukaan pyöräi-

taa jatkuvasti, ohitamme hyvällä

ajetaan takaisin Grossglocknerille,

lemään, vaikkakin

polvivamma


(moottoripyöräonnettomuus) jonkin verran vaivasi. Puhuimme ja tuumimme, hän esitteli että lähtisimme Unkariin, sillä siellä on edullista ja maasto tasaista. Tirumimme vähän että meidänhän piti...siis Unkariin. Wenin-Unkarin raja, ei ole kovinkaan pitkä matka, mutta aikaa tuhlautui ja vatsoja nipisteli, niin, hyvin vaikeaahan on pyöräillä täydessä marjassa olevien kirsikkapuiden ohitse poimimatta mitään. Ahneuttamme rajoitti vatsojemme sietokyky ja muovipussin koko. Rajan ylittäminen tosi yksinkertaista, viisumin (majoituslapun) täyttö, passin esittely ja rullattiin erään jakajan yli. Sopronissa myöhään illal-

la, mutta ABC-marketti vielä

auki.

Kaupassa emme voi muuta kuin ihme-

tellä, hinnat ovat tosi edulliset. Meille mikään ei maksa mitään. Ulkopuolella pikkupoikia on kerääntynyt ihmettelemään Miyatojamme. "Mistä olet-

Todella eikoista Eurooppaa, nhjciä, viiljcn kaikitr puolin hvvfu eikoista. Nautimme k)ysin sienwuksin.

te? Balatonilleko?" Puhumme Suomesta ja jaamme Joulumaatarroja.

Joulupukki sinänsä hieman outo, mutta tarrat haluttuja, jaamme niitä avokätisesti. Runsas ostelu kaupassa (?) kostaan-

tuu heti, pakanpuoleinen pinna katkeaa. Nilkuttelemme eteenpäin leirintäalueelle. Aamulla alkaa korjaamon metsästys, rataspakan irroitin meillä

on, muttei tarpeeksi "momenttia".

Meita ohjataan "privat"korjaamoon, omistaja kaupungilla. Jätämme pyörät

ja mekin lähdemme kaupungille. Pari tuntia myöhemmin tullaan takaisin ja kyläsepänpajan tyylinen romuvarasto toivottaa tervetulleeksi. Omistaja ryhtyy oitis töihin eikä montaa minuuttia kulu niin on pakka irti ja uusi pinna paikallaan. Lasku on n. 5 mk, annan ylimääräisen työkalun lahjaksi. Matka jatkuu, maisema tasainen, kaunis, ilmassa pahanhajuista pakokaasua pie-

myyttämme. Kilometrejä on nyt noin 3000 ja Miyatat toimivat odotetun lailla, kellomaisesti. Fantastista! Balatonilla mietimme tapamme mukaan hetken, kierretäänkö Jugoslavia, Jugoslavian läpiVenetsiaan, vai miten? Päätös syntn/ kun katsomme Rooman sijain-

tia Italiassa. Pyöräilemme Splitiin ja otamme lautan yli Italiaan. Peterillä on aika loppumaisillaan ja polvi muistuttaa olemassaolostaan. Tiemme eroavat, jatkamme Barcsiin. Jugoslavian rajalla meitä päästetään vilkaisematta läpi. Säälittää autoaan alkutekijöihin purkavia puolalaisia, purku edeltää listausvaihetta. Jugoslavia on pyöräily-

nistäTiabanteista, Ifoista ja ties mistä peltilehmistä. Autoilijat ovat tosi kohteliaita sillä pätkällä isompaa tietä mitä ajamme, pikkuteillä on tuskin mitään liikennettä. Matkamme jatkuu alas kohti Panonhalmaa, tärkeä etappikohde, sillä Peterin joku esi-isä on

maana erittäin kaunis. Maasto oli reit-

timme kohdalla rankemmanpuoleinen, muttei siitä syystä mitenkään vältettävä. Siellä voi kokea hiljaista maa-

seutua päivätolkulla "ylätasangoilla" kuten esim. alue Livnon läheisyydessä. Splitiin saavuimme varhain aamul-

la, yritimme välttää aamuruuhkaa

mutta joiduimme pahimpaan. Busseit-

tain telakkaväkeä, satamatyöntekijöitä, hotellien henkilökuntaa... nousimme viideltä välttyäksemme liikenteeltä. Täkakautta kun saapuu Splitiin on kuin ensivaikutelma Helsingistä olisi Sompasaari. Tuleehan se vanha osa ja

turistisatama lopulta näkyviin. Varustamon toimistossa ei ole väkeä vielä

aamuseitsemältä, odotamme. Italialauttojen vaihtoehtoina: Pescara saman päivän illalla tai Ancona seuraavana päivänä. Siis Pescaraan.

II osa seuraavassa numerossa.

ollut piispana siellä. Liikenne tihenee, joukossa autoja Tsekkoslovakiasta, Puolasta ja Itä-Sak-

sasta, lähestymme Balatonia. Tåssä "l.omaparatiisissa" olemme kuitenkin hyvin etuoikeutettuja. Meidän ei tar-

OLETKO MUISTANUT UUDISTAA PR:n

vitse huutaa kurkku suorana, vilkutel-

la ammattiosaston antamilla Balaton Camping lipukkeilla ja kirota vartijaa ettei hän päästä sisälle, jo moneen kertaan ylikansoitetulle alueelle lisää väkeä. txiydämme telttapaikan keittonurkkauksen ja käymälän välissä. Jos joskus palaamme Unkariin (toivottavasti!), kierrämme kyllä Balatonia

TILAUKSESI

8

kaukaa. Nyt olen siis kertonut meidät Miinchenistä Balatonille, entäs sitten. Pyö-

rät! Ovat toimineet moitteettomasti, yksi pinna poikki ja sekin omaa tyh-

Swsinelemme tietyin varauksin, niiköah on kylh-

kin

tosi upea.

90-605113


Ilkka Lehto

Ihikki

re, miä olet hafunrrut tietziiimaastapyörtinhistoriasta 7O-luvulla Yhdysvaltojen Californiurheiltiin ajamalla vuorten rinteitä alas moottoripyörillä. Lapset seurasivat perässä vasta kehitetyillä BMX-

niinpä hän asensi Excelsioriinsa vaihteet ja tehokkaat jarrut. Nyt hän saat-

polkupyörillään. Kun luonnonsuojelijoiden sitten onnistui kieltää moottori-

Joe Breeze oivalsi että Schwinnin menestyksen salaisuus piili sen rungon geometriassa. Hän rakensi rungon, jossa oli Excelsiorin kulmat, mutta joka oli huomattavasti esikuvaansa kevyempi. Asialliset komponentit löytyivät nyt jo runsaasta BMX tarjonnasta.

assa

pyörien käyttö moiseen lasketteluun, jatkoivat asian hanastajat lajiaan polkupyörillä lasten esimerkkiä noudattaen. Mäen alla pyörät lastattiin autoon. joka vei ne takaisin huipulle. Parhaaksi pyiiräksi osoittautui vuosien kokemuksen jälkeen Schwinn Excelsior, joka oli ollut tuotannossa vuosina 1933-41. Vanl-rus oli riittävän vahva kestämään ne valtavat rasitukset, jotka kyseinen urheilulaji sille asetti ja sen ajo-orninaisuudet olivat ylivoimaiset kilpailijoihinsa nähden. Gary Fisherin mielestä olihassu kul-

jettaa pyörä autolla takaisin ylös ja 12

toi nauttia kaksinkertaisesta

ilosta:

ajaa sel<ä alas että ylös vuorenrinnettä.

Mountain Bike (MB) eliAllTerrain Bike (ATB) olisyntynyt. Californiassa ja Coloradossa runko-

tehtailijat kehittivät tuotetta yhä pa-

remmaksi.'lilaustyönä rakennettu pyörä oli kallis ja niinpä sitä alettiin käyttää myös työ- ja kauppamatkakul-

kuneuvona. Hämmästeltiin sen erinomaista sopivuutta kaikkeen, mita polkupyörällä haluttiin tehdä.


\fike

Sinyard Specialized pyöräteh-

:;ista palkkasi maastopyöriin erikois:uneen runkorakentajan Tim Neenar:n kehittämään rungon, jota olisi :elppo valmistaa suurina sarjoina ja tipi'örät japanilaiselta valmistajalta. Trstä Stumpjumper pyörästä tuli suuri rn'ntimenestys vuosikausiin. lbolli."-<i

:en .{TB:n sarjavalmistus oli alkanut.

\fuutkin valmistajat kehittivät

omat naastopyöränsä ja nykyisin jokaisella Irseään kunnioittavalla yrityksellä on \lB tarjonnassaan. Pyörän saama inirostunut vastaanotto on ollut vleisnaailmallista ja lopulta se on loyianyt

:iensä meidänkin raukoille rajoillem-

Käyttötarkoituksesta .{TB:t voidaan jakaa kolmeen ryh-

mään.

1. Puhtaasti maastokäyttöön tarkoi-

tetut. Tähän kuuluvat kilpapyörät ja

muut vain luonnossa liikkumiseen kävtetvt. Niissä on leveät nappularenkaa't, matala runko, leveä tanko, hitaat väliry kset ja pitkät kammet. 2. Sekä maantielle että metsäpoluille sopivat. Näissä renkaat voivat olla kapeammat tai ainakin niissä on keskellä harjanne parantamaan maantieominaisuuksia. Runko voi olla isompi,

koska tasapainoittelu polkimilla seisten ei ole oleellista. Tänko saa olla kapeampi, välitykset nopeammat ja kammet lyhyemmät. Lokasuojat ja tavaratelineet parantavat pyörän käyttöä päi-

Niin erikoisn ja hauskaa manstopyöniily oli kaikkien testaajien mielestii, etki vasta fuimärii ajoi mie-

Vaihdekaavioista välityksistii

het

ja

poltilta, vksi viipvi pimetiiin asti.

Maastopyörään tarkoituksenmukai-

sin voimansiirtojarjestelmä on sellainen, jossa eturattaita on kolme. Ketju maastossa ajettaessa suurimman osa ajasta keskimmäisellä rattaalla.

on

Vain kaikkein vaikeimpiin

esteisiin

vaihdetaan pienimmälle eturattaalle. Maantiellä on ketju suurimmalla eturattaalla. Hyvä valinta on esim. 24-28/ 36-381 4UB. Täakse voin suositella joko I4-17-21-2G34 tai 14-17-20-2428-34. Epiisymmetrbet keski-

vittäisiin kuljetustarpeisiin. Erinomainen matkailupyörä. 3. Kaupunkipyörät. Niiden renkaat ovat yleensä kaikkein kapeimmat ja sileäkuvioisimmat, aina slikseihin asti eli kokonaan ilman kuviointia. Vaihdekaavion ja välitykset voi vapaasti valita

örattont ovat Shimanon mielestci paras ratkabu o t e ftae s s a py ö ttti m is e s tri

i

suuin mnhdollinen hyötysuhde.

maantielle sopivista.

Rungosta Korkeamman maavaran saavuttamiseksi maastopyörän keskiö on korkeammalla kuin tavallisessa pyörässä.

Yhteenvetona

Siis näin:

Yhdysvalloissa syntyi moottoripyörillä vuorten rinteitä alasajon kieltävän lain seurauksena uusi polkupyörätyyppi, joka on saanut innostuneen vastaanoton. Pyörä on erikoisen vahva, siinä

T?istä syystä satulaputki on lyhyempi.

Maastossa ajettaessa tasapainoa ylläpidetään ja pyörää ohjaillaan varta-

lon liikkein polkimilla seisten. Siksi yläputken pitää olla matalalla, jotta se

ei haittaa tasapainoittelua. Korkealla sijaitsevan keskiön ja matalan yläputken takia tulee satulaputken pituus, eli pyörän koko valita 5-11

on hyvät maasto- ja maantieominai-

suudet. Navat, keskiö ja ohjainlaakeri ovat yleensä tiivistetyt veden ja pölyn

Pelkästään maantiellä

tai

kaupun-

cm lyhyemmäksi kuin oikean kokoisen maantiepyörän. Muista, että ylä-

gissa käytettävään pyörään voi vapaas-

putken pituus saattaa vaihdella, vaikka satulaputken pituus on sama eri

vaihdekaavioista, joista olen esittänyt yhteenvedon PR -lehden numerossa L/ 87. Välityksetkin voivat olla nopeammat.

pyörissä. Kokeile mikä tuntuu muka-

vimmalta käyttötarkoitukseesi.

ti valita minkä tahansa yleisimmistä

tunkeutumista vastaan vähentäen huollon tarvetta. Metsämiehellä ja matkapyöräilijällä on nyt erinomainen vaihtoehto tavanomaisten mallien rinnalla. Uusien vaihdemekanismien ja

jamrtyyppien saattamana maastopyö-

rien tulo on parasta mitä työmatkapyöräilijälle on tapahtunut vuosikausiin. 13


PR-TESTAA

Valtaako aa

aa

MAASTOPYORA myös Suomen?

oisiko parempaa pyörää kuvitella Suomen olosuhteisiin. Sillä ajaa hyvin ympäri vuoden, talvikelillä-

kin, kiitos erinomaisten paksujen ren-

kaiden. (26xL625 tai suuremmat).

Kone näyttää kömpelöltä, mutta kun istuu satulaan on tunnelma päinvastainen. Suomessa näytetään pelkäävän ul-

kovaihteisia pyöriä. Miksi? Ulkovaihteisto on kevyempi ja yksinkertaisempi rakenteeltaan kuin napavaihde, eli sen toimintavarmuus ja elinikä on pitempi hyvin huollettuna. USA:n Bicycle Federatiori mukaan tullaan USA:ssa myymään 2 miljoonaa ATB-pyörää 1987. Tämä edustaa 82"/":n nousua vuodesta 1985. Ennuskaikista USA:ssa myydyistä pyöristä tulee ole-

tetaan jopa, että 40% maanAIB-pyöriä.

PR-TESTIRYHMA Myös Keski-Euroopassa ATB on jo yleinen näky katukuvassa. PR:n testiryhmä kokeili ja tunnusteli kymmenen tunnettua maastopyörää. Ihasteli ja hämmästeli. Pyörät ovat samankaltaisuudestaan huolimatta hyvin erilaisia. Emme kuitenkaan

halunneet laittaa pyöriä varsinaiseen paremmuusjärjestykseen jo pelkästään laajan hintahaitarin takia. Mutta testitiedot antavat varmasti hyvät tiedot maastopyörän hankintaan. Välivaihto taulukossa välitykset on ilmoitettu "tuumissa", koska se on

meillä tavallisimmin käytetty mitta.

.N(ARKKUJALONEN PTVE CLEMENT ZAPnO HAMÅ.LÅ.TNEN

/UHA LAINE KUVAT.

Etkki Sa/o At/e Loine


BIAI{CIil fD

ianchin muhviiuotettu runko on

hi.rnun pitkänoloinen ja -fD .-iento

ajo-

tulee jonkinverran makaavaksi.

hörä onkin

enemmän kotonaan pusi-

\rrssa kuin kadulla.

Bianchi kärsii hiukan vaatimatto-

:rasta takavaihtajavalinnasta.

Tärk-

suus ei yllä aivan huipputasolle, mutta -'n kuitenkin hyvä. Vaihtajan vartta ei -.le suojattu, mistä miinus.

Polkupyörän jarrut ovat hyvät, vaikka niistä pikasäätö puuttuukin. Pito

iittää pysäyttämään vehkeen vaikka prsn'seinälle, kunhan vain renkaat pitäisir'ät.

Bianchin polkimet arvosteltiin yksinielisesti testin parhaiksi. Pyörässä on kaikki säädöt kuusiokoloavaimella ja satulan korkeus pikalinkulla. Bianchi on hlvin tasapainoinen kokonaisuus, joka on iloinen aiettava.

Bianchi toirnitetaan Iokasuojilla ja valolla. Viiri ort rtttsta.

Kcidensijat saivat kiitosta hv-viitr ntuolonsa

ansiosta.

Keskiön ketjrcuoja suojaa m1tös naastossa rat niden hampaita. Rissan alla muovinert puolasuoja. Thonissa haarukanpdis

sci

eri I liset ko rv a k kee t

lo kas uojalle

j a tavarateli -

neelle.

Shimarton pienilaippaitrc r \ t aYa, tot tr.tti t te n karti -

onapa. Puolats neljä ristiin tekee ptöriistti nkevatt nutuisetr. Loiya haarukka oftaa nnaston eptitasaisuude t p e hntet)sti.

TEKNILLISETTIEDOT Runkoja koot:

BianchiTTSTubi muhvijuotettu 530 mm 550 mm 580 mm

Maavara: Keskiömuhvista:

280 mm

Rattåasta:

200 mm

Akseliväli: Keskiö:

1050 mm takahaarukan pituus 445 mm Kevytmetallinen Shimano 32-4G-50 kiinteällä ketjusuojalla Shimano RS Shimano Cantilever ilman pikasäätöä Shimano matalalaippainen 2 mm teräs puolaus 4 ristiin Ambrosio keqitmet., jarrupinta uritettu 26 x2,125 sisärenkaat tavallisella kuulaventtiilillä Shimano I+IG2V2+2U32 Shimano kokomuovinen kerytmetallinen mikrosäätötolppa Muovipintainen Kromattu teräs leveys 650 mm

Vaihteet:

Jamrt: Navat:

hrolat: Vanteet:

Renkaat: Rissa:

hlkimet: Satulatolppa: Satula: Ohjaintanko: Ohjainkannatin:

Kelytmetallinen

hino:

15,5 kg

Varusteet:

Kaksi pullotelinettä+pullot Pyörä toimitetaan lokasuoj., tavaratel. ja valolla. Valmistusmaa Italia. 3.770,Roihis Oy, Sahaajankatu 21, 00810 HELSINKI, puh. 90-7555393

Muuta: Hinta: Maahantuoja:

Ohjaittanko on puistetfit kannaftimeert neljr)llä nutvilla. Haarukka orr hitsattLt suoraan kaulaputkeen.

15


ULI{Affi Master

rinomaista työta oleva pyörä, kuten sopii Colnagolta odottaakin. Erinäin jämäkän, neliöprofiililla varustetun, Columbus putkesta teh-

[r Iz

dyn rungon ruutuvärityksestä voidaan olla montaakin mieltä, mutta sehän on makuasia. Runko on jopa turhankin jäykkä kevyen ajajan (alle 80 kg) alla, mutta raskaammalle on "just nappiin". Rungon maavara voisi olla suurempi kun mennään maastoon, kaupunkiajossa koko on malnlo. Colnago ei myöskään ole säästellyt muissakaan osissa, kaikki ovat laatutavaraa, joka tietysti maksaa. Colnago onkin testin kallein pyörä. Mutta jos maksaa niin maistuu. Ajopelissä on käytetty, kuten useassa muussakin testin pyörässä, Deoron

Herrasntiesten nwastoptörii, p\'öt'ii on nautinto ajal

nrös Esplanatlilla

vaihtajia sekä Shimanon muitakin komponentteja. Näitten toiminnassa ei ole moitteen sijaa. Varsinkin pykälöity takavaihtaja on erinomainen. Maastossa ajettaessa ei kerkiä vaihtei-

ta hakemaan. Vaihdevivut ja jarrukah-

vat käteensattuvat. Ainoa asia jonka testaajamme vaihtaisivat, olivat sienimäiset kädensijat.

Colnagon satula, mokkapintainen Selle Aquila, oli testin paras, mutta on-

ko

se

soveltuva esim. maastokäyttöön,

missä rapa roiskuu on taas toinen jut-

tu. Toinen pieni miinus annetaan polkimista, joiden terävä reuna painaa tossun pohjan läpi. Mainio pyörä kerta-

kaikkiaan.

wihteen

Lyhy haarukanlehi on jtim.äkkä. Melko pitkä Kauniisti koilstelltu ntulnit ja Cantpagtolon ohjainlaakiirutinskon'a on l^r'ii apu k(i\.teltdcssd v:.uria ttkaranui' keri kertovat huippulaatlustå.

ta. Yl<si konakc lokaunjan jo taararclircen kiituiniintistii varten. Vaihtlena ei ole xoiamt.

Pitär'ii h,-r' ii nterallipoljin. Ohutpohjainen jalkine ei sovcllu tiille polkimelle.

TEKNILLISETTIEDOT Runkoja koot:

Vaakaputki ja viistoputki neliömäiseksi

profiloitu Columbus Gilco muhvijuotettu 550 mm Maavara: Keskiömuhvista: Rattaasta:

Akseliväli: Keskiö: Vaihteet:

Jamrt: Navat:

hrolat: Vanteet:

Renkaat: Rissa:

Folkirnet: Satulatolppa: Satula:

Ohjaintankor Ohjainkannatin:

255 mm

180mm 1080 mm takahaarukan pituus 470 mm Shimano Biopace 28-38+8 Shimano Deore Shimano Cantilevel kahvassa.pikasäätö Shimano Sealed mechanism isolaippa

Ruostumaton 2 mm puolaus.l ristiin Ambrosio uritettu jarrupinta Hutchinson 26x2,125 sisärenkaat autovent. Shimano 600 14-17 -2V2+28-32 Shimano Deore XT:kevytmetailiset

Mikrosäätö, AERO pikasäätö Aquila mokkapintainen ITM kromattu teräs Mountain-Bike ITM neljän kuusioruuvin kiinnitys

hino:

14

Varusteet:

Pullo+teline, kierteet toista telinettä varten

Hinta:

6.700,Oy RenlundAb, Mikonkatu 00100 HELSINKI

Maahantuoja:

kg

.90-175591

Ambrosio vanne on sivuha ttritettu p ido n p arantamise ksi. Mikrotolpan piii)ssii oleva santla on onnisftinut valinta, se isau hvvin.


DAWES htuma Cougar

awes luottaa tuttuun tapaansa Reynolds 531 putkeen runkoa tehdessään. Ja mikä ettei luottaisi, hyvän tuubin Reynolds tekeekin. Muhvijuotettu runko on kevyt ja samalla sopivan jäykkä, eli sopiva maastoon. Ajoasento on matalahko ja kunnon kädensijoista on hyvä pitää kiinni. Kaikki kahvat ovat hyvin käsillä, ku-

f\ I-f

ten kyllä oli laita useimmissa muissakin. Jarrujen pito sensijaan oli keskinkertainen johtuen sileistä vanteista. Vanteen vaihtaminen uritettuun ehkä auttaisi.

Renkaiden pito

oli

taas sitä luok-

kaa, että ennen loppui märällä kalliolla testaajalta usko kuin kumeista pito. Miinuksena mainittakoon autonventtiilin käyttäminen renkaissa. Piti olla monenlaista pumppua testiporukalla.

Rnryon kulnnt ot'at 70' jtt haarukan taivuas 50 rrurt, tttt,ös lokasuojilla ja tavaratelineellö.

siis

trutkat'asi ieltä nwastoon. Pvörii toitnitetaan

Tilkeva kridensija, jarnr kahvassa, säcitö wijeille

Dawesista löytyi myös korvakkeet lokasuojien ja pakettitelineen kiinnitystä varten, mutta takavaihtajan suojus oli liian lyhyt, jättäen varren alapään kivien kolhittavaksi.

ja Shinwno Deore liipaisirt, tointii ntukavasi peu-

kalolla.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää satulan pikasåatoa myos pituussuunnassa. Miellyttävä tuttavuus kohtuurahalla.

Shinnrto Biopace kelloti se t

ke s k i ö n ep tis t, nune

raftaat jakavat

pyöi\s

vointnt tasai.se ntnitt ketjtille. Shinanon kevvntetallipolkinrissa on hvvät liukuesteet. Vaihde, Shi-

nanto Deore, on kiirmircm,nkalehden konakkeeseen. Vaihteen suojus saisi olla isotrtpi.

TEKNILLISETTIEDOT Reynolds 53l juotettu 480 mm 530 mm 560 mm

Runkoja koot: Maavara: Keskiömuhvista:

280 mm

Rattåasta:

2l0mm 1070 mm takahaarukan pituus 445 mm

Keskiö:

Shimano Biopace 28-38-48 Shimano Deore

Vaihteet: Navat:

Puolat: Vanteet:

Renkåat: Rissa:

hlkimet: Satulatolppa:

lialta kuulakartiossa oley'al I a ti i t, is te r e n k aal I a.

Kaksi kierteellistä konaketta haarukan pdiissli Io-

Akeliväli:

Jamrt:

Isolaippainen Maillard rnpa on suojattu hvvirt

kasuojaa ja tat'aro.telinettti varten.

Shimano Cantilever Isolaippainen Maillard polysuojaus Sealed Mechanism 2 mm teräs Weinmann kevytmetalli 26 x2,l25Vredestain, sisärenkaat autonvent. Shimano 600 l3-l G2M+2812 Shimano kevytmetalli

Kevytmetallinen mikrosäätötolppa, pituussuuntaisella pikasäädöllä

Satula: Ohjaintanko: Ohjainkannatin: Paino: Varusteet:

Hinta: Maahantuoja:

Muovipintainen Kevytmetallinen leveys 680 mm Sakae kevytmetallinen 14 kg Heijastimet, kierteet kahdelle pullotelineelle, erilliset kierteelliset korvakkeet lokasuojille ja tavaratelineille, pumppu. Toimitetaan myös lokasuojilla ja tavaratelineellä noin 3.950,Suomen Urheiluaitta Oy, Annankatu 22, 00100 HELSINKI puh. 90-608264

Saftila sdiity)y nopeasi kahdella pikalinkulla. Th-

varatelineft(i varten o,t kierteelliset koruakkeet mvös takahaantkan ykipdatssti.


MIYAA City Runner iyata on tunnettu laadukkaista tuotteistaan, kuten myös siitä, että käyttää omia putkiaan rungon valmistukseen. Näin on tehty myös City Runnerin kohdalla, jossa on juotettu

Miyata Mangalight putkesta tehty jämäkkä runko. Pyörä soveltuu sekä käupunki että "off-road" käyttöön. Valmistajat ovat olleet useissa tapauksissa liikuttavan yksimielisiä siitä,

kuka on oikea vaihteenvalmistaja, ja nytkin on pyörään valittu Shimano. Tyyppi vain vaihtelee eri tehtaiden pyörissä. Mutta jos kerran vehkeet ovat h1vät, niin mikä ettei. Miyatan

Mivata pvörcist() lövtvy pertii neljii nnkokokoa

ajotuntuma on moitteeton ja pyörän ensivaikutelma onkin kevyt ja ketterä. Maastossa vaikutelma vain vahvistuu

ja erään koeajajan kommentti olikin: "Tällä pyörällä ajava löytää aivan uusia teitä."

Satulan korkeussäätö on mutterilla

eikä pikalinkulla kuten

useimmissa

maastopyörissä. Samoin maastopyöristä poikkeavana pyörien kiinnitys on pikakiinnitteinen.

vÄLITYKSET

MLthvijrotetftt nmko, santoin jttotewt vaiierin oh' jaimet.

Hyvin loiva efirhaarukka ott myös tyypillinen nu as t o p,tt ö r ä ha a r u k k a.

TEKNILLISET TIEDOT Runkoja koot: Maavara: Keskiömuhvista: Råttååstå:

2'70mm 200 mm

mm

Akseliviili:

1070

Keskiö: Vaihteet:

SuginoVP 28-40-50 Shimano 2202lZ 501 GS

Jamrt:

Dia-Compe DC960

Navat:

Sanshin

hrolat:

HoshiU.C.P. 14g

ET

Vanteöt:

UKAI26X

Renkaat:

}t4iyata26xl,625

Rissa:

Shimano 6 UG 1+17-20-2+2812 SR-SP 518 CR-MO akseli SR-Custom mikrosäätö

hlkimet: Satulatolppa: Satula:

18

Miyata Mangalight juotettu, 45, 50, 54 JA58 cm

1,75

Selle RoyalAnatomic

Ohjaintanko: Ohjainkannatin:

SRMTP-301

Faino: Varusteet:

14 kg Pyöräheijastimet, etu- ja takaheijastin

Hinta: Maahantuoja:

2.585,-

SR CPS.8O

Oy Scabari Ltd, Lauritsalantie 3, 00370 HELSINKI, puh. 90-551 532

Vaihde on oikeaoppisesti kiinni omassa korvakkeessa, mufta vaihteen suoiarauta

pultftLtlt.


MOTTARI< Maastopyörä onark ei oikein kilpaile varsinaisessa ATB luokassa. vaan rrn enemmänki vakiopyörän tapainen kaupunki- ja kauppakassipyörä. Runko on raskas ja ajoasento melko pysty.

Raskastekoisuudesta huolimatta prörä kulkee melko keryesti, johtuen renkaiden pienemmästä ilmatilasta. Yleisluonnetta kuvaa sekin, että

prörä on varustettu lokasuojilla, tava-

I I

ratelineellä ja lukolla. Saman kategorian pannaan myös Fauber-tyyppinen keskiö. Vakiopyörää on myöskin Sella Italia muovisatula. Monarkissa on myös tuttu Shimano Positron, joka ei ole koskaan ollut niitä aivan huippuja.Toimiva ja huoleton jo-

Kaksivdri nualaus antaa pvörälle upean ulkort)ört

ka tapauksessa.

Pyörä painaa kokonaista 18 kg, joten se on melko painava ja samalla

Vakiopvöristä nmr saalalukko ei niitci kaikkein nrhitnpia ole. Sanilaputki on suojamt ntuovisella

jävkkä.

Hyuä vaihtoehto kaupunkipyöräksl.

haitariputkelki. Kiinteä

nrvalukko kuultu van6tukseett.

Leveii "ratti" ja h,-tin kriteen sopiv,at hallintalaitteet

anta|at vakaan

nnftr

,'tuln.

VALITYKSET

24 20

t6

TEKNILLISET TIEDOT Runkoja koot: Maavara: Keskiömuhvista: Rattaasta: Akseliväli: Keskiö:

Hitsattu teräsrunko 560 mm 610 mm 275mm 200mm 1050 mm takahaarukan pituus 440 mm Fauber-tyyppinenTioga-rattailla ketj usuojalla

5H0-30 Vaihteet:

Jamrtl

Shimano Positron pykälöit1 Ce.ntilever Lee-Chi

Navat:

Maillard

hrolat:

2

Vanteet:

mm ruostumaton Weinmann kevytmetalliset

Renkaat:

26x 2,150 sisärenkaat normaaliventtiilillä

Risså:

Shimano I+1G20-2+28 Sakae kokomuoviset Suora kromattu teräs Sella Italia, muovi Kromattu teräs leveys 640 mm

Folkimet: Satulatolppa: Satula: Ohjaintankor Ohjainkannatin:

hino:

Sakae ke\ytmetallinen, musta

Hinta:

18 kg Ruostumattomat lokasuojat, tavarateline, lukko, heijastimet 2.490,_

Maahantuoja:

Stockmann:fukku

Varusteet:

Kutomotie 3, 00380 HELSINKI puh.90-12151

Wlityksiä ei ole ajatelfi.t huonoon maas- Lokasuojat ovat nnsfimwtontn terdstä toon. Shimano Positron pltkdlöity vaih- ja kiinteti runkoon hiramt seisontawki de on suojattu, mistii phssat. sop ii kaup unki py ör ddn hyvin.

19


MOW ontana ei aivan kuulu varstnarsiin AlB-pyöriin, eikä sitä voida sellaisena arvostellakaan.

Montana on raskaanoloinen maastossa, mutta kaupunkiajossa enemmän kotonaan. Se onkin kuin vahvistettu vakiopyörä vahvoin renkain. Samoin on toteutettu vaihteisto, joka on Shimano Positron. Tärkkuus ei ole aivan parhaita ja välitykset soveltuvat paremmin kaupun-

kiin. Jarruja sekä hallintalaitteita ei voi moittia, tuntuma on hyvä, joskin ohjaustanko on hieman kapea. Asia, mikä on kahdella tavalla päin p:tä, on satula. 1950 nähtiin naisten-

pyörissä mustia jousitettuja hirvityksiä. Vaihtoon. Montanassa on kaupunkipyörän tapaan valmiina kurakaaret sekä tavarateline. Ilahduttavaa myös se, että pyörässä on valot.

Vointakas tait'unts eftthaamkassa pelunenttiii ajon ntukavaksi. Thvaratelitte ott ptörön raketteeseert rtiihderr kot'irt hentoittert.

Montana soveltuu parhaiten kaupunkiajoon töön.

ja varauksin

maastokäyt-

Vaihde on suojaftu, sannin p\,ötit'ti ketjusuoja sdcistrici housurtpurtftict ketiuras' valta. Kokorttuovirren poljirt pittiä jalart hrvin polkimella.

VÅLITYKSET 28 38 48

Positron peukaloliipaisin toirttii kohtalaisesl. Kädensij at ovat p e hmedtä sol u ktntia.

TEKNILLISET TIEDOT Runkoja koot:

Muhvijuotettu 535 mm

Maavara: Keskiömuhvista:

320 mm

Rattaasta3

Akselivtili: Keskiö: Vaihteet:

Jarnrt: Navat:

hrolat: Vanteet: Renkaat: Rissa:

hlkimet: Satulatolppa: Satula:

Ohjaintanko: Ohjainkannatin: Paino: Varusteet:

Hinta: Maahantuoja:

240mm i100mm Kevytmetallinen N ew ar 28-24-22- 18-lG14 kiinteä ketjusuoja Shimano Positron pykälöity Shimano Cantilever ilman pikasäätöjä Maillard isolaippainen 2 mm sinkitty Rigida kevytmetalli 26 x2,125 sisärenkaat autoventtiilillä S h mano l+16-18-22-2+28 Shimano kokomuovinen Kromattu teräs, suora Valettu muovi kierrejousin Ruostumaton teräs leveys 620 mm SR kevytmetalli i

125 kg

Ruostumattomat lokasuojat, vaihteensuojus, tavarateline, valot. heijastimet, pumppu noin 2.500,Sportti Jaket Oy, 16300

ORIMATTILA, puh. 918-74900

sti rv h ntä n v ks i ntie I i r w r kanta oli, eftti jorcet safir lassa ovat aikat$a el(ineet. P\)öt'ästii ftilee fiur noton ajeftava. Saftia s ää d etti tin tava n o nn iseI I a Te

sanilalukolla ja korkeus ntutte r i k i is n, ks e I I ii.

24 22 18 27 31 34 42 47 64 43 47 57 s9 '72 81

59 74

93


I{ISHII{I Barbamn ishiki on tavoilleen uskollisena

I \ käyttänyt "Barbaari"-pyöräs:.rän Sun Tour komponentejä. Kuten Shimanokin, ovat nämäkin vaihtajat ruippuluokkaa. Vaihtamiset tapahtu,. at tarkasti ja nopeasti. \ishikin erikoisteräksestä (Chrome nolvbdenium) hitsattu runko on aavisiuksen tiukan makuinen, varsinkin :xaastossa, jossa kuopat lyövät käsille. Laite on varsin ketterä ja mukava ajetIava.

Dia Comben alppijarrut pitävät hy-

vin. sekä jarrukahvojen toiminta on

pehmeää. Pvörässä on normaali puolaus ja ma-

talalaippaiset Suzuen kevytmetallinarat. Koeajajien mielestä korkealaippaisilla navoilla varustetuilla pyörillä oli maastossa miellyttävämpi ajaa. Pa-

Nishikirt nontwali ja pitkii ohjainkannatirt vie ajajan nrclko ntatalaan ojoasentoon. Eru- ja takahaarukassa on kiiru i n's kon,a k keet tavarate I i neil Ie.

rempi iskunvaimennin? Säädöt kuten monessa muussakin:

satulan korkeus pikalinkulla ja muut kuusiokoloavaimella. Hyvä, toimiva kokonaisuus sekä kaduille että poluille.

Jan'ukahvassa ott pikasäätö. Ktidensija pehnteci nwovi

Taka-akse Ii ki ir n im' y tiis-

nfillisesi h'h,een ja' pt'snvn urcnn. Titkavaihde on vanstetfit kolntellcr trissalla. Ketjusuoja kuuluu vakiovarustukseen.

TEKNILLISET TIEDOT Runkoja koot:

CR-MO (Chrome Molybdenium) erikoisteräs hitsattu

Maavara: Keskiömuhvista:

280 mm

Rattaasta:

200 mm

Vahva haarukka, suhteellisen pienellci tai'unkselIa tekee prörrista kovan-

Akeliväli:

105

Keskiö:

SuginoVP kerrytm etalli 2G3616

Vaihteet:

SuntourARX DIA-COMPE

Jamrt: Navat:

hrolat:

cm

983 Cantilever

Suzue kevytmetalliset matalalaippa 2 mm O ruostumaton

Vanteet:

Araya 26x 1,50

Renkaat:

TaiYung 26x2,00

Rissa:

Suntour 14-lG18-20-24-30 vP-707

hlkimet: Satulatolppa: Satula: Ohjaintanko ja kannatin:

puoleisert.

Strong Japan

Vento Propizio

Nishiki

hino:

15

Varusteet:

Pumppu, lokasuojat, etu- takaja pyöräheijastimet

Hinta:

2.s90,-

Maahantuoja:

Raul Hellberg Oy, Vapaudenkatu 2, 06100 PORVOO puh.915-145244

kg

21


I]OUA AT 15

l^7 -L.

anadalainen Nova maksaa alle kukrironnia ja sitä on myös tarkasteltava siinä valossa. Kolmen Novan hinnalla saa esim. yhden Colnagon.

Runko on hitsattu ja kova. KuoPat

tuntuvat munaskuissa. Ajoasento on kuitenkin melko hyvä. Tähän vaikuttaa paljolti ohjaustanko, joka on hitsat-

tu yhdeksi puuksi ohjainkannattimen kanssa. Ohjaus on nimittäin tosi käteenkäypä. Samoin jarrujen kahvat ovat hyvät.

Jarrujen pito on taas huono, johtukeskivetorakenteesta. Maastossa on mahdoton saada pyöriä lukkiutumaan, ennen loppuu kahvoista veto. Toisena miinuksena mainitaan välitykset, jotka kyllä riittävät kaupunki-

en

ajoon, mutta loppuvat

Koeajopvörti ei aivan vastaa vartsteiltaan nuwtiin ruletaa nnllia. Loktsuojat ntuuftuvat tö\'spitkiksi, Iisöksi ran6teta0n Iu ko I Ia.

p\' örci

maastossa.

Vaihteiden toiminta tyydyttävä. Nova varustetaan täyspitkillä lokasuojilla jotka tekevät pyörästä sellaisen jokamiehen pyörän.

Loppujen lopuksi ei PYörässä mi-

tään varsinaisia puutteita ole ja varsinkin hintaisekseen ihan hyvä kulkuneuvo. Ainoa todella tarpeeton osa oli rep-

sottava seisontatuki, jonka voi esim. tökätä hiekkaan ja käyttää aurinkokellona.

M uunne ltav uus pttLtftutr

Suginon kellokeskiö on van$tettu teriisattailla. Rungon hitsausirilki on

nufia ehdoftonnrt tuke'

siisrl.

va "rafti" ort. Sienitttäinen kcidensiia ort nnku' asia, sitör'astoin jarnyaijein pikastititö on ehdot-

tonasi htr'ä.

Novan keskivetojarru p o i k ke aa ra ke

tav an

onais

r

te el taa n

i st a nte I k o

i'

sesi. Pitkdt jan'wt notko-osat useidert rtit'elien kartssa ei ollut koyirt va'

TEKNILLISETTIEDOT

Navat:

530ja 575 mm hitsattu ATv-vahvistettu Keskiömuhvista: 310 mm rattaasta: 220 mm 1030 mm Sugino, teräsrat., kevytmet. kammet 32--1tH8 ShimanoTourney Keskivetojarru Shimano teräsrunkoinen

Rrolat:

2

Vanteet:

Kromiteräs 26x 2,125 IRC sisärenkaat autoventtiilillä Kasetti Shimano 5-lehteä 1+18-2+28-34 Velgo muovipoljin heijastimilla Suora kromattu teräs Selle Royal valettu muovi Kromattu teräs. kiint. kolmiotuella, lev. 680 mm 115 kg Turvalukko, täyspitkät lokasuojat, kaikki heijastimet + juomapullo + teline Ohjekirja. 1.995,Esko Järvinen OY

Runkoja koot: Maavara: Akseliväli: Keskiö: Vaihteet:'

Jarrut:

Renkaat: Rissa:

hlkimet: Satulatolppa: Satula: Ohjaintanko:

hino: Varusteet:

Ilinta: Maahantuoja:

kuuftava. Sanlan korp ikalir t kulla.

keus säii4,1,

mm sinkitty

15880

SORAMAKI (LAHTI),

puh. 918-801 345

M ufte in alle kiinni tt.ttv ii vaihde on vailla suoiakaarta. Thkalehdessii on eillis et kiinnity s ko w a kkeet tavaratelineelle ia lokasuojalle.


OLMO ilpapyöristään paremmin tunnettu Olmo on lähtenyt kehiin

-.malla maastopyörällään

ja

kuten

-rdLrttaa sopii, hyvin eväin.

Columbus Matrix putkesta muhvi-

;urrtoksin tehty runko on erinomainen .: lisäpisteet saa keskiön alle tehty suo-

ius. joka suojaa keskiörattaita. Suotrusta on ajateltu myös takavaihtajassa. joka on tukevan suojan takana.

Olmo käyttää Shimano komponetteja ja tulos on myös sen mukainen.

Kaikkitoimii. Eräänä puutteena voidaan pitää ehkä kaikkien säätöjen tarvitsevan kuusi-

okoloavainta, pikalukkoja ei ole edes satulatolpassa.

Kokonaisuus on harmoninen ja hy\'än työn laatu paistaa kaikessa.Vaikka muovipoljin hieman lipsuukin, on meno maastossa vakuuttavaa. Ainoastaan kostean testipäivän liukas kallio teki tenän. Kumeista loppui pito.

Olmossa

oli

Rungon loiva kulnn ja haarukan t,oinmkas tait'uttrs kätitttiivännenohalut traastoott, rttissd pvörr) kulkeekin

rtwukkaasi.

sellainenkin harvinai-

suusl pyörästä löytyi kiinnityskorvat sekä tavaratelineelle että lokasuojille. Olmo on siis todellinen'AllTerrain Bike" jolla voidaan mennä töihin, ajaa

kaupungilla tai mennä maastoon möynmään.

Thvaratelirte on tttkeva ja kiintittvv neljr)stri pisteestd. Satula stidfi'v kurciokoloavaintella.

Aitoa mnastopvörii joka on vanstettu keskiöraftaiden suojalla.

vIiLITYKSET

32 28 24 Shinwno Biopacen ep(tsvmnrctriset rattaat ovat lövtrjneet rr,rös Olmon keskiöön. Takavaihde on kiinti onnisa kor. vakkeessa ja sttojats on todella iittävcin kokoinen.

28 38 48

27

20

31

43 51 64 65 81

93

TEKNILLISETTIEDOT Runkoja koot:

Columbus Matrix muhvijuotettu 500-53G-560 mm

Maavara: Rattaasta:

260mm

Vanteet:

160mm 1100 mm takahaarukan pituus 470 mm Shimano Biopace 28-38-48 Shimano LightAction SIS Shimano Cantilever Shimano isolaippainen Neljä ristiin 2 mm teräs Ambrosio kevytmetalli, jarrupinta udtettu

Renkaat:

26 x 2,125 sisärenkaat Presta

Rissa:

Shimano I+1G20-2+2812 Shimano kevytmetalli-muoviyhdistelmä Kevytmetallinen microsäätötolppa

Akseliviili: Keskiö: Vaihteet:

Jarrut: Nayat:

hrolat:

Folkimet: Satulatolppa: Satula:

Ohjaintanko: O[iainkannatin:

venttiilillä

Sella Italia muovipintainen Kromattu teräs leveys 660 mm

Paino: Varusteet:

Kevytmetallinen ITM 16 kg Tävarateline, pumppu, pullo +teline, kieileet, myös toiselle telineelletakaheijastin

Hinta:

5.s00,-

Maahantuoja:

Velosport Ky, Kimmontie 5,

Iso laip p a ir te n S h i nw n on karionapa antaaa vankan fiufiu'rwn. Vanteen jarrupinta on uiteftu pare tnnum kit kan s aav Ltta mbeksi. Korvakkeet lokasuojalle ja tavarutelineelle.

23


PET]GEOT 2 VTT GRAZY HORSB

R "ni?"T?åå#"j*f;åi

keelle. "Katsotaan ensin" lienee päällimmäinen ajatus, sillä pyörää toimite"nl'li: taan vain yhdellä runkokorkeudella,

Hitsattu runko on 540 mm. PYörä on

ajoltaan hieman kovantuntuinen, joh-

tuen suorahkosta etuhaarukasta.

Lokasuojilla, tavaratelineellä sekä

valoilla varustettu Peugeot on parhaimmillaan katukäytössä, mutta ei kaihda maastoajoakaan. Shimanon takavaihtajan suojus olisi kyllä syytä asentaa, varsi on helposti haavoittuva osa metsässä. (Pyörillä voi tosiaan ajella pitkin metsiä.) Kokonaan ei ole ranskalainen m1Ynyt sieluaan nousevan auringon maalle, vaan keskiövaihteena on vielä Simplex. Hyvin tuntuu kuitenkin monikansallinen sekoitus toimivan.

on

Kokonaisvaikutelma

Peugeotin vantstelu ort tcidellinen. Hyvä kaupunkipvörii-

Vahv a tavaran ku Ij e nste li' ne on kiinnitetry runkoon

neljhtö pisteestii.

PYörästä

varsin positiivinen ja miellyttävä. Lisäksi hinta on kohtuullinen, joten hinta./laatusuhde on kohdallaan.

Valettu muovinen kiidensija on kiinnitetty runkoon nelilsti) pisteestii.

Va i h de k i i w i te tt.v o m.aan komakkeeseen, mufta vaih te en s uo j a kaai p utu-

VIiLITYKSET

24 ZI 28 38 48

23 31

l7

tLtu.

36

49 60 62 76

73 93

TEKNILLISETTIEDO{I Runkoja koot: Maavara: Keskiönuhvista: Akseliväli: Keskiö:

Hitsattu runko 540 mm väri: kirkas punainen

280 mm rattaasta: 200 mm 1100 mm takahaarukan pituus 465 mm Kevytmetallinen Solida kiinteällä ketjusuojalla

2&38-48 Vaihteet:

Täkana: Shimano RD 250 keskiövaihde: Simplex SX MTB

Jamrt:

Renkaat:

Cantilever Lee-Chi Maillard Diabolo 2,2 mm teräs Rigida kerrytmetalliset 26x2,125 Swallow sisärenkaat autoventtiilillä

Rissa:

Maillard14-17-21-24-32

hlkimet:

Sugino kokomuoviset Suora kromattu teräs

Navat:

hrolat: Vanteet:

Satulatolppa: Satula:

24

O\iaintanko:

Valettu muovi Kromattu teräs leveys 660 mm

Ol1iainkannatin:

Kerytmetallikannatin

Daino: Varusieet:

17,2kg Kromimuovilokasuojat, heijastimet, pumppu

Hinta:

2.550,-

Maahantuoja:

Helkama-Bica Oy 10960 HANKO. ouh. 911-86471

tavarateline, valot,

H aarukanp iiis s ä e rillis et ko rvak ke et ewtelinettti varten.


CAJUIAGIVOI]O CHORT]S lJufuus Italiasta

Vaihteet:

Ohjauslaakeri:

Täkavaihde saatavana kahtena versiona. SM: suurin rattaan koko 32ham-

SELFORM.

masta, kapasiteetti 33 hammasta. LG: erilaisen rungon ja pidemmän ohjurin ansiosta mahdollista käyttää 34 hampaista takaratasta ja 37 hampaan kapasiteettiä. Molemmissa takavaihteissa DUAL-

MODE järjestelmä, jonka

Ohjauslaakerissa

on uusi rakenne,

Systeemi varmistaa tasaisen voitelun koko kartiolla, pidentäen näin laakerin ikää. Lisäksi alalaakerissa on ny-

joka estää etupyörästä roiskuvan veden pääsyn laakeriin. lonsuojaus,

ansiosta

vaihtajan runkoa voidaan kääntää kahteen eri toimintakulmaan. Tämä mahdollistaa suurcmpien ratase-

WTUUS ON IHMETEUTÄVÄNÄ AINAKIN

rojen käytön. Esim. 12-13-14-15-1119-21 (asento 30 (asento 2)

l) lG18-20-222528-

Vaihdevivut ovat saatavissa myös

varustettuna SYNCRO-järjestelmällä, jolloin vivussa on pykälät jokaista vaihdetta varten. Saatavana 6 tai 7 vaihteisena.

Keskiösarja: Kammet on muotoiltu ottaen huomi-

VELOSPORTKY Kimmontie

5

H:ki.

Puh. 757 ll51

SUOMEN URHEILUAITTA OY Annankatu

22

H:ki,

Puh. 608264

oon voiman jakautuminen rasituksessa. Suunnittelussa on pyritty siihen että rasitus siirtyy suoraan keskiöakseliin ja että kammen keskusta on lähernpänä keskiötä. Kammen pituudet ovat 161.5, 170, 172.5, l'7 5 ja rattaat 39-57.

PAAKAUPUNKISEUDT.IN

PYOMTTA

Jarmt: J4rrujen länget on suunniteltu siten että ne ovat sisäkkäin. Näin jarrusta on saatu huomattavasti tukevampi. Muotoilu on erittäin aerodynaaminen. Jarrujen pikalukko on siirretty kahvaan, jolloin sen käyttö on nopeata ja turvallista. Kahvoissa on valmiiksi poraus vaijerin sisäkauttavientiä varten.

Yhteistyönä Helsingin Polkupyöräilijät ry ja Maanmittaushallitus julkaisee uutena karttatuotteenaan keväällä 1988 Helsingin seudulta Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueet käsittävän ja kaupunkien opaskartastoaineistoon pohjautuvan pyöräilykartan 1:300(X). Tämä pyöräilyn asiantuntijoiden kanssa yhteistyönä valmistettu

tietopaketti sisältää tarkalla opas- ja osoitepohjakartalla esitettynä mm. luokitellut polkupyörätiet ja pyöräilyreitit, ulkoilu-, retkeily- ja matkailukohteet, ravitsemusliikkeitä, elintarvike-, pyörähuolto- ja terveyspalvelupisteitä sekä pyöräilyyn liittyviä ohjeita ja säännöksiä.

Nelivärinen, kaksipuolinen, 120 cm

x

83 cm:n kokoinen ja kätevään tasku-

kokoon (noin 14 cm x 2l cm) taitettu kartta on oivallinen opas ja hyödyllinen apuväline Helsingin seudun liikkuialle. Seppo

k)rmnh

25


ALBERT LEBIAI.{C hltrupyöråillä maailman ympåiri Teksti: Markku Jalonen Kuvat: Atle Laine

Monet näkivät 24.8. Kymmenen uutisissa pätkän

Albert kblancista pyö-

räilemässä Helsingin Velodromin lähellä. Pyörä ja Retki lehti oli tietysti paikalla.

Maria nimisestä kaupungista Quebecin osavaltiosta kotoisin oleva kanadaiainen Albert Leblanc sai vuonna -63 idean käydä kaikissa niissä kaupungeissa, joissa oli joskus vietetty olympialaisia. Lisäksi hän päätti tehdä matkat pyörällä kunnioittaakseen täten urheiluaatetta sekä edistääkseen rauhan-

Runkokolmion viiliin on kiinnitetty levy, johon on maalattu kaikkien Olympia kaupunkien nimet ja vuosiluvut.

toimintaa. Sanottu ja tehty.

Ensimmäinen matka taittui kahdessa vuodessa, seuraava vei aikaa

nelisen

\uotta ja nyt on tällä kertaa matkaa tehty viimesyksystä lähtien ja tarkoituksena on saapua Koreaan Soulin olympiakisoihin juuri ajoissa. Täkaisin kotiin hän uskoo ehtivänsä joskus luoden 1988 lokakuussa, joilloin kotona odottava vaimo kiehauttaa Albertille tervetuliaiskahvit. Helsingissä Albert odottaa viisumia Moskovaan, jonka hän uskoo lrrorenvarmasti saavansa. Hän ei näe min-

käänlaisia hankaluuksia olevan edes-

säpäin matkalla, jotka Moskovasta suuntautuu Iranin kautta Pakistaniin ja sieltä Intian kauttaAustraliaan. Itse

mies väittää ainoaksi vastoinkäymisekseen sen, että matkustaessaan Itä-Saksaan ei hänen annettu pyöräillä, vaan

tylysti tungettiin tämä vapaan taivaan lintunen junaan. Miten 63-ruotias Albert lrblanc sitten matkustaa?

Polkupyörällä tietysti, mutta millaisella. Ajokkina hänellä on l8-vuotias Bridgestone, jossa on kyllä jamrt, polkimet ja vaihteet. Keskiössä on tosin

puolen sentin klappi, mutta se ei tunnu matkantekoa haittaavan. HelsingissäAlbert kyllä vaihdatti molemmat akselit laakereineen, mutta säästi visusti 26

Pyörii on huollettu, matka kohti Moskovaa voi alkaa. Uskomatonta. Onnellista jatkoa reissulle!


vanhat osat myöhempää tarvetta varten. Pyörän ylöskäännettyjen sarvien välissä Albertilla on maapallonmuotoinen säästölipas, johon hän kerää rahaa ruokaa ja yösijaa varten. Mikäli rahaa ei ole, nukkuu mies vaikka tuuhean puun alla. Itse hän sanoo, että on aivan samantekevää tuleeko taivaalta rakeita taikka vaikkapa vanhoja ämmiä äkeet selässä, niin aina ollaan menossa.

Herra Irblanc sanookin ajavansa kerran tienpäälle päästyään noin 100150 kilometriä päivittäin pyörällään ja aikaa tuohon suoritukseen kuluu häneltä noin 11-14 tuntia. Kun on tarkastellut hänen pyöräänsä, tuntuu moinen saavutus aikamoiselta uroteolta. Ajokki on siis tosiaan vanha ja kulu-

nut, mutta Albert kehuu pyöräänsä luotettavaksi. Rungon välissä on peltilevy, johon on tekstattu ne kaupungit, jossa Albert on jo käynyt. Sivulaukuissa - jotka nekin on tehty pellistä - on taas nykyinen reitti sekä vasemmassa takalaukussa olympiaturvaviiri sojotta-

Pyörcin sivulaukut ovat puurunkoiset peltilnukut. Vahvat laukkujen pitiitikin olla, ettii kestriviit manilman

ympiii.

massa ilmaan.

Koska Albert on ajanut kahdeksantoista vuotta samalla välihinkiöllä, hän

tietää missä kohdassa leveä vinyylipäällysteinen satula kuuluu olla. Näinollen säätöjä ei tarvita, vaan satulaputki on hitsattu kiinni runkoon. Yksinkertaista, mutta toimivaa. Samaten ympäri pyörää löytyy virityksiä, jotka saivat helsinkiläisen pyö-

räkorjaamon omistajan lähes itkun partaalle, mutta täytyyhän moisten systeemien toimia, eihän kyseisellä

pyörällä muuten olisi neljää kertaa maapalloa kierretty. Ja mikäs ajaessa, kun mies ja pyörä ovat yhtä. Tåissä jäävät häpeään moottorilehtien 50.000 km kestotestit. Näin

pitää ajokkia testata 120.000 km.

-

18 vuotta ja

Ia)

Kun vielä lopuksi kysyimme, miten tämmöinen matkailu on mahdollista, vastasi herra Leblanc saavansa useinkin ilmaisen kyydin suurten vesien yli

ja muutoin elävänsä juuri

Alb ert Le b lanc ( oi keal-

jaPR:npffinimittaja Markku Jalonen. Kaksi tosi innokasn

pyöriiilijriä.

säästölip-

alulla, sillä omien sanojensa mukaan hän on "ikäänkuin eläkkeel-

paansa

lä". Uskomaton suoritus mieheltä ja 18vuotiaalta Bridgestonelta. Kun kysyimme aikoiko Albert vielä polkea Barcelonaan, vastasi hän ehkä lopetta-

vansa pyöräilyn ja lentävänsä sinne. Hänestä tuntui siltä että eiköhän jo oltu ajettu riittävästi.

Albert Leblanc B.P.616

Maria Goc.

140

QUEBEC

CANADA

27


TILAAPR.LEHTI!

TA OLET MUKANA SUURESSA LUKITAKILPAILUSSA TONKA PALKI]YTONA ON UPEA

KILPAPYORA PR- ON ERIKOISLEHTI PR- nARroAA ERIKqISET urA PR- LUKITA ArAA nonntÅ rÄmÄ TEMPPERAMENTTINEN BIANCHI KILPAPYönÄ ARVOTAAN KAIKKIEN PRTILAAJIEN KESKEN 30.12.1987 POSTITA KUPONKI HETI!

Biindil vICroRY-sIs

ao

aa

WOIru KILHIPYORA

TILAUKSE,T MYOS PUHELIMITSE 90.605 113 n'T

vÖ s P

U

H E L I N T I L A (I K S ET

O SA L L

I ST L] VAT A R VO N

TA A

N

a ). ro F.t

-\. J.^ 'aQ

?,< vry J'F å '.&u O.ö I

H

El

14

=

,Ti 10.

i

D,l do FF

3

a)

rq

*-r )"

t4

+,d JF4 j,O

a J

z

UD \)

3> :r 0. <!4 Åu >E tua

A

v

J0. ö=

En tilaa nyt, mutta haluan osallistua arvontaan. Maksan itse kupongin postimaksun

!?

r! Frr

$

€H

t-<

0.ö

TILAAN .ryörä p.R*o, jå"'allistun

tällä kupongilla

l.rXt"l tr 12 kk 6 numeroa PR MAKSAA POSTIMAKSUN Kuponki postiin

105 mk.

NIMI

LAHIOSOITE

POSTINUMERO

PUHELIN

POSTITOIMIPAIKKA


I{T]I{NOIAT]SI PAATf'YY..

O

Kahvio tarjoaa kaiken tämän päälle monen moiset virvokkeet ja kesälämpöisellä voit terassila nauttia auringosta tai talven kirkuvilla pakkasilla istua ihanan takkatulen ääressä. Siellä ta-

paat innokkaita pyöräilijöitä ja saat

heidän kanssaan muistella kesän menneitä ja suunnitella kesän tulevia.

I-et's Go on ennenkaikkea urheilukeskus, jossa pyöräiliiä on otettu huomioon tavalla, jonka osaa vain pitkän kokemuksen omaava valmentaja. Pek-

ka Saarelainen toimii myös italialaisten huippupyörien edustajana. Kuntoilun välissä on mukava tutkia pyöräuutuuksia. Kannattaa poiketa, näkemisen arvoinen Keidas.

Kati Eeva-Liisa ja Pekka Saarelainen palaveri priivritr ohjelnwsta

Lähdetään sisälle veivaamaan. PR kävi tutustumassa kuntokesk

ukseen Vantaan Vapa alassa.

annermaiseen tyyliin rakennettu kuntokeskus valloittaa

tutustujan. Aloitanko heti treenit? Let's Go on monelle pyöräilijälle tuttu paikka ja tuttu on kuntokeskuksen isäntäkin, Pekka Saarelainen; Fillarikuskien valmentajana vuosia uurastanut. Pekka pyörittää, mutta taustalla kirittää vaimo Eeva-Liisa. Pekka on aloittanut pyöräilyharraqtuksen jo varsin nuorena ja kun nuorena oppii, niin mihinkäs siitä vanhempanakaan. Kuntokeskuksen tarkoituksena on valmentaa pyöräiliiöitä kaikkeen sii-

Kuttovcilinc löytyv joko lihak.selle.

hen, mitä pyöräilijät tarvitsevat. Varsinkin talvi on siihen suotuista aikaa

kun lunta tulvii tupiin ja

pakkaset paukkuvat ulkona. Silloin paras harjoitus tapahtuu ajorullilla, josta saa kaiken tekniikan- ja nopeus harjoittelun tulevaa kesää silmällä pitäen. lrt's Go tarjoaa kaikille halukkaille kuntoilun, punttien nostelun ja uimisen harjoittelua, myös sulkapallokenttä löytyy hyvin varustetusta kuntokeskuksesta.

Kaiken jälkeen voi virkistää itseään saunassa taikka porealtaassa, jotka varmasti saavat veren kiertämään.

Uinl on kovaa harjoinun mwn

se voi olla myös rentouttava piiätös kovalle voimaharjoittelulle.

29


Sadetta saadaan heti alkumatkasta ja koko loppumatkan. Kiitos Suomen

kesän. Majapaikkana

urheilutalo. Ruokailu, saunominen, pyörän huolto ja nukkumaan.

Maanantai Aamiaisen jälkeen rensselit kasaan, pakaasit huoltopussiin, aamujumppa Tintin johdollå. Matkaan. Tirtustuminen vielä Lasimuseoon. Sitten suunta kohtiTirrenkia, jossa jätskitehdas tarjoaa pihamaallaan jätskit ja mehut. Hämeenlinnassa tehdään katselmus lähes loppuun korjatussa Hämeen linnassa. Letkat suuntaavat kohti Pälkänettä. Täas alkaa sataa. Kiivetään Kei-

sarinharjun laelle Vehoniemen automuseoon. Jatketaan Kangasalalle. Il-

tarituaalit. Lauluilta. Päivän saldo lähes 120 km.

Tlistai Aamuvenytysten vetreyttäminä poljetaan Orivedelle, poiketaan opistolla. Jatketaan Mänttään, jossa ihaillaan Serlachiuksen Göstan kokoamia mahtavia taidekokoelmia. Jatketaan Keu-

ruulle. Päivän mittarilukemat reilut 120. Koko päivän poutaa. Illan kruunaa risteily siipiratasalus Elias Lonnrothilla ja tanssit hotelli Keurusselässä.

Keskiviikko

Korpilahden "alpeilla" puserrettiin viimeisetkin mehut.

Palautumispäivä. Matkaan tihkusateessa vasta klo 10. Jyväskylässä ter-

vehditään iltapäivällä Utajoelta Hel-

Piiij iintren ympiiripyörffi ät

sinkiin matkalla olevia, Suomi juoksee -viestin viejiä. Päivästä selvitään 60 kilometrillä. Illalla jaksetaan vielä laulaakin.

Torstai

Suomen suvea kokemassa

Tänä aamuna Tintin venytysjumPat ovat entistä tärkeämmät. Edessä mäkinen taival, 110 ja risat, Sysmään. Alku-

Neljä lääniä nelisenkymmentä kuntaa

Neljä lääniä

ja

nelisenkymmentä

kuntaa osuu matkan varrelle, kun lähtee polkemaan pyörällä Helsingistä ja

kiertää Päijänteen palaten takaisin pääkaupunkiin. Kilometrejä kertyy noin 750. Matkalle mahtuu aakean laakean väliin erikokoista ylä- ja alamä-

keä. On järveä, lahtea, niemeä, notkoa, saarelmaa. Ttruli ehtii puhallella lähes joka suunnasta. Ja sadehan kuuluu Suomen suveen.

Irppoisalla aikataululla ja mukavassa seurassa reissu menee mukavasti. Sen sekä monta kappaletta kauneinta luontoa saivat kokea ne toistasataa retkeilijää, jotka olivat mukana kesä-heinäkuun vaihteessa Suomi pyöräilee Päijänteen ympäri -retkellä.

Reilu neljännes mukana olijoista oli kiertänyt jo edelliskesäisen Saimaa ympäri -reissun, joten "veteraanien" veri veti uudestaan pyörän selkään.

matkalla Muuramen hiljainen saunakylä. Luhangan lossi. Sitten pinnistettävänä silmänkantamattomia ylämäkiä. Alamäessä kaivattaisiin syöksylaskijan rohkeutta. Pätkä eteenpäin ja sama uusiksi. Luulisi oltavan Korpilah-

Seitsemän päivän retken järjestelyistä

den sijaan Alpeilla.

vastasivat Suomi pyöräilee -kampanja-

Peltolan mäkitupa-alueella kotiseutuyhdistyksen emäntien kahvi ja karjalanpiirakat maistuvat paremmalle kuin koskaan. Mahtavat maisemat jatkuvat, Vuoksensalmi, Korkeasaarensalmi ja lopulta Sysmä. Ruokailun yhteydessä tilk-

toimisto

ja kuntoliikuntajärjestöt

yh-

dessä.

Sunmrntai Ensimmäisenä päivänä etappi päät-

tyy Riihimäelle, vajaan 80 kilometrin polkemisen jälkeen. Matkalle sattuvat Tirusulan järven rannassa mukavasti mm. Aleksis Kiven kuolinmökki, Halosenniemi ja Ainola sekä Hlvinkäällä Rautatiemuseo. Osa joukosta kiertää alkuinnostuksessaan Tuusulan järven väärältä puolelta ja saa mittariin kymmenisen kilometriä riksaa.

kanen paikallista erikoisjuomaa, sahtia. Koko päivän poutaa.

Rrjantai Aamulla kahdeksalta kohti Nastolaa ja Pajulahden Urheiluopistoa. Matkalla Pulkkilanharju. Trenpäällystys häiritsee keskittymistä upeaan ympäris-


Huolto Marssi ilman huoltoa on kuin . . . Pasi ja Rose pitivät kera bussin huolen niin tavaroiden kulusta kuin juoma- ja välipalahuollostakin. Ehtivätpä välillä Teddyä ja Ullaa avustamaan liikenteen valvonnassakin. Jorma paiski lähes ympärivuorokautisia

Eki,

päiviä liikkuvassa

pyörähuoltamos-

saan. Kuinka monen matkanteko olisi-

kaan pysähtynyt ilman monitaiturimekaanikon käsiä ja varaosia.

Etappipisteiden iltaruokailuista, ja yöpymisistä huolehti-

saunomisista

vat paikalliset isiinnät ja emännät kiitettävästi. Ja pyöräilijöiden puutuneet hartiat, selät ja jalat hieroi iltaisin vetreäksi Hilkka ja jumppautti aamuisinTintti.

- \törriily antna liikunnan l<ehinen Olnvi 8, Helsingistii.

iloa ja mielenterveyttti, sanoo eki-

Olen pyöröillyt ekiessörti pilkiilti

yli

lffi.M

lcrn, aikairnnn kil-

paakin.

- Saa liikkw muknvasti ulkona h,nnnossa hnvaintoja tehfun, tote{a kenuinhoitnja Marjattn, Loimanln. - \törciillessri voi hnistan ja mnisna Stnmen lyhyen kesan uiydellisesti, kommentoi laiyffimies Jarma, Ranhzsn.

-

Paras tnpa tutLtstw paikkoi-

hin, korostaa koululninen liro,

Onhnn

kin

sitci

120 000

mllut pvörälki veivatn eläissään ainakrn, sanoo Olavi Linnoaho, 8, Hel-

singistä.

töön. Mutta saadaanhan jatkaa matkaa uudella tiellä.

Vääksy kanavineen, Vesivehmaa. Illansuussa, viimeistään saunassa yhä useampi tuntee ihollaan auringon tuot-

tamia yllätyksiä. Matka eteni 120 km kuin puoli vahingossa. Mimeinen illanvietto. Jo nyt.

Pyöräily

- elämäntapa

Pyörän selässä näkee, kuulee, kokee, haistaa ja maistaa ympäristön. Vaikka välillä hartiat, sormet, selkä ja jalat puutuvatkin, takamuksen tuntemuksista puhumattakaan. Mutta miten raukean mukavan olo onkaan seitsemän päivän ja 750 kilo-

kaisin Helsinkiin. Edellispäivien jälkeen tuntuu kuin polkisi tasangolla.

metrin jälkeen. Kasvot, käsivarret ja sääret tummuneina Suomen kesästä huolimatta, joillakin jopa kirvelevästi liikaakin. Haikea erota mukavista kavereista. Pyöräily on elämäntapa. Se yhdistää luontevasti eri ikäisiä ja kokoisia. Päijänteen kienoksellakin ikäskaala vaih-

Hyväkuntoiset tiet. Ja ilma kuin morsi-

teh

Lauantai Edessä pisin etappi, lähes 130 km ta-

an. Saapuminen illansuussa vastaanottajien syleiltäväksi Hakaniemeen muutaman minuutin myöhässä. Ja nyt se on ohi.

12

-

12, Helsingisui, myös jo kilpapyöräilystd kokemul<sin hankkinul.

- Muknvan

ulkoliikuntnn,

jossa vauhdin voi helposti säddel-

ki itse, sanoo kielten

opisknlija

Seija, Helsingisai.

68.

Ensi kesänä päätettiin lähteä länsirannikon kierrokselle. Rauno Pajunen

Jtinisen Urho, 68, Miintiistii ja Lipastin Sirkka, Helsingistii olivat Ptiijeinteen kieruijien varxuneemrlnstn pdiisti.

3.1


HAR RASTAJAN PARAS OSTO PAI KKA

AMMATTTLIIKKEET

Nämä ammattiliikkeet ovat erikoistuneet pyöräilijän ja retkeilijän ertkoistarpeisiin, Osta asiantuntijalta!

PEUGEOT

Iblkama

pol/ntpyörät Myym. Annank. 19 Korj. Lönnrotin puistikko 5 OOlOO HELSINKI

Ja varusteet! Puh.90-604935

KAUPPIAAN KULMA Erikoisliike on harrastajan paras ystävä. Tällä palstalla saamme tutustua alan kauppiaisiin ja heidän mielipiteisiinsä pyöräilystä.

KILPAPYöNÄT VARUSTEET TEKSTIILIT

COLNAGO Maahantuonti ja markkinointi

ERenlundRå H,l:li:!"'It5,5l'n, ,,n

1

755e

l

TU NTU RI -TERÄSSI I PI-WI NTH ER

Campagnolo-OfmegaVittoria-Regina ja paljon muuta pyöräilyyn

----=

,W99.,FICIIHIS OY

Roihuvuorentie 30 00820 Helsinki

Puh.90-7554900

SSSOMEtrN\ x

REYNOLDS rungot

Huolto

Osat

Kilpapyörät -x COLUMBUS

I m8åh'åX?:*""n"

@

Retki- ia urheirupybrät

ö'f flfitruArrrA oy å1il:3b:åä llufo'oo

OLI}IO Kilpapyörät

rÄv o m petv E LU N

H ELS, N Kr

WEantini

Pyöräkauppias lähikuvassa

Ajoasut

K t LPApvö

'(elot

aÄrnto Kimmontie 5 0061O HELSINKI

ky

Puh.90-7571151

Retkeily - Huolto -Varaosat x TENA x PEUGEOT x NOPSA x SAVOTTA x SOLIFER x FJÄLLRAVEN x KAIKKI KALASTUKSESTA

Pyörät

PYORA JA RETKEILY

Cygnaeuksenkatu..2 JWASKYLA, puh.941-6123U1 4O1OO

Vuonna 1980 aloitti Antti Ruotsalo pyörien kauppaamisen tosimielessä. Näin ilmoittaa maistraattiin samana vuonna jätetty elinkeinohakemus. Kun kerran oli virallisesti ilmoitettu, että pyöriä aletaan kauppaamaan, niin oli toki pakko myös näin toimia.

Ensimmäinen myymälä 1a "workshop" olivat Fredrikinkadulla numerossa 49, samoissa tiloissa joissa Roi-

neen polkupyöräkorjaamo oli viimeiset vuotensa toiminut.

Täältä alettiin toimittaa Suomen maahan OLMOja, jotka ovat edelleen päämerkkinä. Vuonna 1984 lyöttäydyltiin yksiin Raimo Niemisen kanssa

Csstelli,#@ Pyöräilyasut

Kilpapyörät

I98I'Fffi JZ

A poMa, TTJIVTTJFTI

Torikatu 4, 451 00 Kouvola, puh. 951 -225 98

ja vakiinnutettiin Olmon päämaja Kimmontie 5:een Helsingin Käpylään. Nykyisin Velosport tuo maahan

edellämainittujen OLMOn runkojen lisäksi SANTINI asusteita, SlDl pyöräilykenkiä, PIRELLIn renkaita sekä paljon muuta alaan liittyvää. PääosinAna myy siis pelkästään oman maahantuonnin tuotteita.


HARRASTAJAN PARAS OSTOPAI KKA

AMT,IIATTILIIKKEET

Nämä ammattiliikkeet ovat erikoistuneet pyöräitiiän ia retkeitijän erikoistarpeisiin. Osta asiantuntijattal

Velosport onkin erikoistunut juuri kilpapyörien rakentamiseen räätälintyönä kullekin polkijalle sopivaksi ja jokaiselle löytyy kyllä jotakin. Vetosportin tuonti käsittää harjoituskitpapyörät joiden hinta alkaa noin 3000 markan tienoilta aina tosi koneisiin, joista lom-

pakkokin sitten kevenee alun toistakymmentätuhatta. Mutta rahoille on saatu takuulla kunnon vastike. Normaalia kauppaan-ja-takaisinpyörän huoltoa eiAntti Ruotsalo tee, vaikka kyllä senkin osaa. Hän on erikoistunut vain kilpapyöriin. Ne taas huolletaan ja tarvittaessa oiotaan huolella ja rakkaudella.

Antti Ruotsalo on myös eräs Vantaan Pyöräilijöiden perustajajäseniä ja on edelleen aktiivisesti mukana seuratoiminnassa sekä jäsenenä että spon-

sorina. Vantaan Pyöräilijät onkin Anan mielestä eräs toimivampia seurola.

Kuten kaikki pyöräilyihmiset Antti Ruotsalo toivoo tietysti, että Suomes-

LAHDEN POLKUPYöRÄHUOLTO HEIKKINEN

-

potkupyörät

PUHKEAMATON A RENGAS "-"!

Huonöf -- Varåosat _7 *iöSö:ååg:å, @F6 P.

POLKUPYÖRAT

ASUSTEET-KENGAT

RETKEILY

- DIADORA - tooK - fttlngf

- L/fz'eertl

- HELKAMA -

Korjaukset

NrOrP,SrG!

-

LEPPÄSEN PYORÄ KY

TENA SAVOTTA

Vesijärvenkatu 24 Lahti, puh.918-20083

BIANCHI

SANTINI

OLMO MERAL

Pyöräilyasusteet SIDI, DUEGI

Retkija urheilupyörät

Pyöräilykengät

RETSIN URHEILUPYöRÄ

VARAOSAT HUOLTO Asemakatu 2 (Asematori) 91 8-404

8

l

sa olisi kesä alkaen tammikuun alusta

ja kestäisi tuonne johonkin joulukuun loppuun, mutta lisäksi vielä lisää aktiivisia pyöräilijöitä kaikille tasoitte. Suomessahan varsinaisia lisenssin omaavia ajajia on vain noin 1500. Antti ei pelkästään myy pyöriä, hän tietää mitä myy, sillä vuosittain tulee satulaa kulutetuksi jokunenkin tuhat

agu*sport'

pitkin Vantaan (tietysti) maisemia. Vantaata hän kehuukin maailman parhaaksi pyöräilykaupungiksi (tämä on ehkä hiukan laaja näkemys, mutta olkoon vaikka Suomen paras). No oli niin taikka näin, on kuitenkin hyvä tietää, että kun ostaa pyörän ammatti-ihmiseltä, tietää aina mitä saa. Ainahan näin ei suinkaan ole, vaan kauppaa saattaa hieroa täysin asiaa-

LUOTA LAATUVÄLI

tuntematon puotipoika, joka kertoo

f;sstelli,*

ltFrnä

MIYATA PEUGEOT

NIS'{T'<T

PYö RÄI LYN ERIKO ISLII KE

* NISH''(T * su{IorR * * tooK

@

N EISI

I

N

x €u*Sport x brancale

Raul Hellberq Ov

Mannerheiminkatu 6, porvoo tO,Eutr. Stf-1St I

ZO

asiakkaalle mitä sylki suuhun tuo. Siis:

pyöräilijän paras ystävä on ammattitaioinen pyöräkauppias. Tätä miettä

@

on Antti Ruotsalokin.

v

Kilpapyörät PYORAILYASUT-

KEMPPATsE / OLETKO MUISTANIIT UUDISTAA PR:N TILAUKSESI

L/telcenl -

a

PYÖRÄILYKENGÄT

90-605 113

Kilpapyöiän osat - HUOLTO

PYöRÄffi

-{a/n/ra/ge

Lolnogo

MITTATILAUSPYÖRAT

ITE]reI

-

-@ VANTEET

ASIANTUNTIJALTA

%r- g-r- lp**"'*l <rrer MERKITJ)IHIN LL.I7TETAAN

SUOMEN URHEILUPYÖRÄ ?'"1:g[f!!:,',i,Z

H?[!€,,-N'


HARRASTAJAN PARAS OSTOPAIKKA

AMMATTILIIKKEET Nämä ammattiliikkeet ovat erikoistuneet pyöräitijän ja retkeiliiän erikoistarpeisiin. Osta asiantuntiialta!

Jos näin käy, Vllivapaa ryht1y sateentekijäksi, pakkaa pyörän lauk-

(l.etcenl -

AJOON

pyö RÄpt ST E

ö

kinlaiseksi sadeprofeetaksi

vat ainakin pyytää käymään aina kun kuivuus yllättäisi. Mutta ei paranisi Vllivapaan sinnekään useaksi vuodeksi jäädä, kyllästyisiväthän ne sielläkin ainaiseen sateeseen ja koleaan. Pois ajaisivat takaisin pohjan perukoille, sekä Vllivapaan et-

coroMBrJs

Runkoputkistot

KilPqPYQra!

RtO

Kilpapyörät

ja vieläpä

toteemipaalun veistäisivät. Saattaisi-

clPtEMMe-ånv,4qryp

x

* BENOTTO * vrcrNl

kohottaisivat Vllivapaan vaikka jon-

l,å',1;3'å13iJb'li'

Pyöräilyasut

<inelli W Kilpapyörät Potkupyörätiike T.Sfu

taa ensimmäisen kenan viiteensataan vuoteen. Ties vaikka paikalliset alkuasukkaat

Kupittaan asema

G)

TTJIVTL'trII Polkupyörät

Gffil

{aqrafl@

-t Lohogo

kuun ja lentää keskelle kuivinta Afikan erämaata. Varmasti alkaa heti sa-

Pgg!--

ffila!*1,

tä sään.

ALD(ANDER Ajovarusteet Myös varaosat

-gt-

tL6s^q_r /-

Nuijatie 2 A 01 650

VANTM

Puh. 90-853

1

639

-/

VlliuapaasyWIIä Suomen arktinen kesä on mennYt. Tbiset jopa sanoivat että syksy oikeas' taan alkoi toukokuun 2. päivänä, mikä sentään on hieman liiottelua. Olihan

tulloin vielä odotusten lippu ainakin korkealla.

No, meikäläistähän tämä ei haitan-

nut. Oltiinhan käyty ottamassa oppia toissakesänä Brittein saarilta, iossa satoi lähes koko ajan. Vllivapaa lukikin

l:ftll PIVE CtEtlENt I

SUTKAPOTKU 6.A.1,

myöhemmin lehdessä, että 50 vuoteen ei moista säätä ole ko. maassa ollut ia

00370 H:Kl,

90-556736

MAAHANTUONTI:

saarivaltakunta on sentään tunnettu sateistaan.

Tånä vuonna mentiin eurooPPaan hakemaan hyvää säätä.Vaan kuinkas sitten kävikään? IIma oli kosteankylmää ja ropisi. Sanoivat Itävallan lehdissä ettei 137 vuoteen ole yhtä kurjaa kesää ollut.

Että aina vain petraa, vai mitä? Tiitä ki rjoittaessa ollaan pakkaam aspolkupyöriä lentokoneeseen ja matka suuntautuu Portugaliin, jossa kaik-

sa

kien ennakkotietojen mukaan piäisi olla lämmintä ja mukavaa. Alkaa vain tuntua siltä, että peille päästyä sala-

moi ja lotisee pahemmin kuin 250 vuoteen. 34

KI LPA-

III

JA URHEI LUPYÖRÄRU NGOT JÄLLEENMYYNTI:

LOOKr POLKIMET

@

KOMPONENTIT

cn<Lil

HUTCHI}.ISON

PYÖRÄILYLASIT

TUUBIRENKAAT

ATB-POLKU PYÖRÄT (MOUNTAIN-Bl KE). NOPEAT TOIMITUSAJAT. HYVA PALVELU. P.S. LOOK.POLKIMIA JATKUVASTI VARASTOSSA

TARJOUSHINTAAN!


f1

luAIlMI-/OOK'. Ei uamaskoul*uja

trl*

toisaalla lehdessämme on havaittu, innokas avustajamme oli päässyt irti. Ennenkuin kerkisimme saada håinet kiinni, ehti håin katsastaa vielä uuden LooK systeemin, josta hän kirjoittaa

rf'Pive

seuraavasti: Click+Click: Tlrttu ääni niille pyöräildöille, jotka jo käyttävät uusia LOOK polkimia niihin sopivine kenkineen.

Pyöräilijä lähtee ajamaan tai nousee pyörältään, niin klossit asettuvat helposti paikoilleen. Ne myös irtoavat yhtä helposti.

LOOK polkimet ovat tyypillinen ranskalainen keksintö, yksinkertainen

ja toimiva. LOOK tehdas on tunnettu enemmänkin laskettelusiteiden valmistajana, joten ei ole ihme että juuri tämä tehdas keksi laskettelusiteen ide-

aan perustuvan laukeavan polkimen kenkineen.

LOOK polkimia on nykyään kolme mallia PP 75 mustat kilpailukäyttöön, paino 228 g/kappale, PP 65 valkoiset urheilukäyttöön, paino 257 glkappale sekä vielä PS T5Touring, joilla voi ajaa joko klosseilla tai vaikkapa tavallisilla

lenkkitossuilla, polkimet ovat nimittäin kaksipuoliset. PP 75 sekä PP 65 ovat molemmar epoksipintaista alumiinia, jossa akseli

pyörii koteloidussa

kuulalaakerissa.

Klossit ovat Delviniä. PS 75 on musta

Delvinirunko. (Mitähän tuokin aina

Uutta ajomukaluutta Pyöräillessäni keskieuroopassa olen

havainnut kyseisten polkimien saavuttaman suuren suosion ja uskon vahvas-

ti, että vähitellen LOOK poljin löytää tiensä myös suomalaisen polkijan jalan

alle. Eräänä tärkeimpänä seikkana pidän niiden turvallisuutta, laukeavathan ne itsestään kun pyöräilijä kaatuu. Normaalissa pysähtymistilanteessa klossi

irtoaa helposti pienellä sivuliikkeellä. Jalan saa takaisin polkimeen kelyesti painamalla. Esim. Länsi-Saksassa on LOOK

polkimet monen paremman luokan

\,sB

fr$

pyörän vakiovarusteena.

Henkilökohtainen mielipiteeni on että LOOK polkimet ovat paras keksintö sitten hakaneulan (Vaikuttaa hieman liioitellulta. Latojan huom.)

Poljin vaatii toimiakseen kuitenkin joko saman valmistajan kengän tai sitten klossit, jotka voidaan kiinnittää muun merkkiseen pyöräilykenkään. Lisäksi useimmat nykykengät ovat jo varustettuja kolmella reiällä klossien asennusta varten.

Vuoden 1988 mallitkin ovat jo tuloil-

laan ja lisänä tuleva hiilikuituinen kil-

pamalli PP 76 on entistä keryempi. Tyypit PP 75 ja 65 muuttuvat hieman ja saavat uutta desingea. Mutta niistä lisää rospuuttoajan jälkeen ensi vuonna. Aja varovasti ja käytä kypärää, toivoo:

Click-Click Clement.

sitten lienee?)

LOOK polkimien käyttäjille varvaskoukut ovat siis mennyttä aikaa. Poljin on saaYuttanut suuren suosion mm. Thriathlon-ajajien keskuudessa jotka kertovat verenkiertohäiriöiden jäävän pois jaloista. Tempoajossa on taas vastavuoroisesti kuulunut hieman jobinbostia sillä joissakin tapauksissa on kenkä irronnut polkimesta rajussa loppurutistuksessa. Polkimissa on kuitenkin kireyden säätö kuten laskettelusiteissäkin, mutta tehdas varoittaa säätä-

mästä polkimia liian kireälle. Väärin säädetty poljin saattaa rikkoa vastakappaleen. 35


I(YSYN4YSTEN KETJU Kysymysten ketju on PR-lehden lukijoiden oma palsta. Se on tarkoitettu teknillisten ajankohtaisten asioiden mlvittelyyn Kysy

ja kerra. Låihetii kirjeed osoitteella: PR-lehti, PL l(84

Ostin uuden urheilupyörän ja olen ajanut sillä yli sata

kilometriä. Vaihteet eivät tunnu menevän kunnolla päälle ja jotenkin tuntuu kuin ketju jäisi puoleenväliin. Kysymys ei ole ainakaan tottumattomuudesta, sillä olen ajanut ennenkin Helkaman kymppi vaihdepyörällä. Uudessa pyörässäni on Simplex vaihteet. Missä

lienee vika?

Luepa liscici PR:d, niin huomaqt, ettai on siinii PYöriissci

tnuitakin tiirkeitci

rninoia.

ohjainkannattintista, ne ovat yleensli muilta mitoiltaon sel-

jossa ei ole takalokasuojaa?

on eroja, samoin rissan ham-

paiden muotoihusa. Viihemmän t^sci lapauksessa asiaan vaikuttaa itse vaihde. Suorat hampaat ja suorasivuinen kefu kriytttiytyy kuvailemallasi tavalla ja tilanne tapahntu

yleer*ci ketjua

siirrenriessii

pienemmcihci rattaalta isommille. Usein saadaan epiimiellyttcivci virhe korjattutt,

kun ketjun siirreteitin

ensin

Miksi Suomessa sataa aina?

pyör(ni kokoa. Voit

pticistti

parhaaseen tulokseen, kun

ktiyt

asianruntevan pyöreikauppiaan luona teketnalssci

Omistan noin viisi-kuust \.uotta vanhan Grescentin naistenpyörän. Olen teettänyt pyörään normaalit vuosittaiset huollot. mutta jostain syystä viime aikoina

olla puhtaat

ja hyvin

voidel-

ettei

pyörriilijcillci on valkoiset

Edellisessä lehdessä oli jut-

tua pyörän virityksestä ja siinä puhuttiin mm. ohjainkannattimen vaihdosta. Mi-

nulla on kymmenvaihteinen Nopsa ja siinä ei ole lainkaan kuvan mukaista

kannatinta. Miten voisi tällaisella pyörällä ajaa oikean mittaisella ohjainkannattimella? Erittäin mielenkiintoinen artikkeli muuten. Vesa

Jt)

Salo

Hullua liioitella asioita. PR

sukat. Mitii se lokasuojalle kuuluu; minkci vcirisilki siitirysimillii ajetaan.

kalenterissa on tarkat sademricirtit ja ruulen suunnat jokaiselta priivtiltri. Tiiysin sateeftomia piiivici olivat kuluneena kescinci esim. 12.6. ia

Haluaisin liittyä johonkin pyöräilykerhoon tai saada

tietoa jonkin

18.7.

semmoisen

toiminnasta, joka olisi lähellä Espoota. Voiko 11-vuotias liittyä pyöräkerhoon?

ovat ketjut ruvenneet hYpähtelemään tavattoman

Masi Ranta

herkästi pois päältä. Pitääkö vaihtaa rattaita, ketjuja vai koko pyörä? PaulaToivonen

EXTRATORI Oletan, eftii pyörtisi on 5vaihteinen. Jos ketjut ja issat

ja olet ajanut sillci reippaanpuoleisesi ovat alkupercibet

lut.

Yks hullu.

Thpa se on ja pitkrit perinteet,

Ei myöskiiiin pidri

unohtaa, ettii ketjwsa on noin 116 nivehci, jotka pitaa

puh. 90-882738. Listui seuraietoa voit ilata Suomen Pyörtiilyliitosta puh. 90- I 582362.

ja nttki

hieman yli ja sitten korjataan

takaisin.

W

'Asiat selviksi"

laisia, että ne eivät sovi niinsanottrdhin vakiopy öriin. M iei'

vaihtokaupat.

Harjoiruksen puutefta sanoi-

vuotta on hieno ikd,

pois. Esim. Pyörri-Toverit löytyy Espoosta, sihteerin

käyttämään valkoisia

sukkia ajettaessa pyörällä,

pci muitakin minoja

lI

seu-

raavasta asiasta: Vaatiiko la-

Kun puhutaan eimittaisista

"Pakka sekaisin"

sin. Kyllii ketjulla ja ketiulla

00101 Helsinki

Meillä on ankara kina

ki

ia

kilometrejii, on diagnoosi sel' vci: ketjut ovat venyneet ia rissa kulunut. Osat vaihtoon.

Extra-torilla voivat lehden:lukijat tar- RALEIGH TEAM:CADE-T, 1?.x uir ,iota åyytavaXsi, ostettrivalsi t4i vai}- 'heillrDvörä. K'okä 580.mm. "I{uiit irusi. :" dettavaksi omia välineitätin,'Fxfra-to- nioiäiioo*r, puh.'9&889?02 ,,, d on tehoh.as mrrkkinointikara{å ykCn*sce*r-*..r.xinen tirpupyoia. sitYisille henkilöilje. Hyv*ia liiimossa,...Rtinkö on.....COlMaksuion j ,LUMBUS ja kotkeuq 550 itiin, CinetMhetä ilmoituksesi osoitteella :

PR-Julkåisu :

lin ohjaGtanko, C4lpugnoton !g*.

'i:

"Extra.lo(i''

Pl

Tirodaanko Raleigh-merkkisiä pyöriä enää maahan?

TimoVähäniitty

Ei nodn, kumma iuttu.

Helsinki :::::.,i: Myydäåin:

fOS+. 00101

:

kiö,"$hiimanon lakavaihde, Rullal Tltrhö. Hinta 3506 rnk. Fuh;:9U-22981.

:.,i, Ostetaanl "' , ,,,,, "

Tbpiolaitjiiän.

.,..,.,

:ii

ritpapyiiia sialrcHl 915 VICTORY 5?d fttr. Vliri sinivioletti, sarna'kuin Uyata retkipyOla 181va!!tginer-r. Riiii' FC rre?;. zo. RECoRD e2o61v6l pa- ko' or im. eäå. 4t+e9 9921H anuu,, iåmol. Kaikki osat CÄMPAGNOLO vanteet MAVIC GP'4 f,UUBt, ngvat RECORD, krrnto toii hieno. Äiettu n. 2500 km.,fliittapyynto 3500.-. Ptih. 921-a35 0f3/Iimo.

vtcTont


l$or'fl i.,

iTretti

SEURAAVASSA NUMEROSSA ILMESTYY JOULUKUUSSA No.

4

PR-tutustuu pyörtiteolli' suuteen. Vierailemme Hangossa IIELKAMA

BICA polkupyörätehtaassa. Kuningaskulkureiden ja Kaunottarien tien alkupdässä.

MERAL urheilupyörä tarkassa koeajossa ja testissä. Thoko ranskalainen uutta nautintoa pYördi-

lyyn?

URHEILUKAUPPIAAT

rvönruÄ

TILAA

PR

50 -vuotta polkupyöråikauPpaa Suomen kaikki osaavat pyörä' ja urheilu' våilikauppiaat juhlivat ja muistelwat kuinka pyörä ja urheilu on kehitfynyt viidessäkymmenessä vuodessa. Thmpere on juh' lakaupunki ja PR on tietysti mukana.

AT ATV YKKOSLEHTI 90-605 II3 tilaukset

ffi


2

/86-2 /87

TTIKKAINEN JOUNf

Tarkk-ampujankatu

20

D

aa

90120 Oulu

aa

PYORATLT'AN

40

ÅRIKOISKUUAS1O ILMESTYY HELMIKUUSSA 1988

TII 1A PYÖRAILYN TAVARATALO KOTIISI TUTUSTU LAAJAAN

VALIKOIMAAMME JA rövoÄr vÄllNEITÄ rost EDULLISEEN HINTAAN RUNGOT: ITALIALAISET CO LUMBUS TN ENGLANTI LAISET REYNOLDS 53I VÄTINTTÄ ALAN HUIPULTA ESIM.

* * * * * * * * * *

TCUUASJON HTNTA

TILAA HETT! ,r.rh. 6oa 264

'O

MK.

r

CAMPAGNOLO 3 TTT

SHIMANO SR

SUNTOUR SEDIS

MAILLARD ARAYA

VITTORIA CATEYE

JA PAUON PAUON MUUTA rÄnTgAn PYÖRÄILYYN JA RETKEILYYN

ö'r3flfihluArrrA oY 22 Annankatu 00100 HELSINKI puh. 90-608 264


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.