Tiistai 19.11.2024
Seminaarit
9-12 Työkyky ja mielenterveys
9.00–9.45 Mielellään töissä tulevaisuudessakin
19.-20.11.2024
Kuinka mielenterveys ja työnteko vaikuttavat toisiinsa? Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää mielenterveysnäkökulmasta? Mistä mielen työkyky rakentuu ja miten sitä voisi vahvistaa?
Juho Mertanen, asiantuntijapsykologi, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
9.55–10.40 Nuoret työelämässä 2020-luvulla
Työn, työkyvyn ja työntekijöiden toimintamallien muutos näkyy tavoissa hallita emootioita ja ilmaista psyykkistä haavoittuvuutta. Toimijahahmot ovat tutkimusperusteinen tapa kuvata mielen hyvinvoinnin rakentumista erilaisissa työelämäasemissa.
Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
10.50–11.20 Kokemuspuheenvuoro
11.25–12 Miten vahvistetaan osallisuutta?
Tarkastelussa nuorten työntekijöiden työkyky ja sen yhteydet mielenterveyteen osana hyvinvointia.
Sakari Kainulainen, YTT, dosentti, tutkija, DiakHub
13–16 Mielen haasteet neurokirjolla
Yhteistyössä:
13.00–13.45 Päällekkäisiä ilmiöitä ja diagnooseja
Käsittelyssä mielenterveyden ongelmien ja neurokirjon leikkauspinta, erityisesti päällekkäisyydet psykiatristen diagnoosien näkökulmasta. Huomio erityisesti nuorissa ja nuorissa aikuisissa!
Anu Raevuori, nuorisopsykiatrian professori, Helsingin yliopisto; osastonylilääkäri, nuorisopsykiatrian linja, HUS
13.55–14.40 Vähemmistön arkea opinnoissa ja töissä
Käydään lyhyesti läpi neurokirjon taustaa, pohditaan diagnoosien vaikutuksia opiskeluun ja työelämään sekä mietitään nuorten tukemista ja ratkaisuja arjen ympäristöihin.
Marko Lahti, koulutustoiminnan suunnittelija, Autismiliitto
14.50–15.20 Kokemuspuheenvuoro
15.25–16.00 Työnantajan puheenvuoro
9.00–10.15 Arvostava kohtaaminen asiakastyössä
Osa 1: Eväitä vaikeisiin tilanteisiin
Asiakastyö on vaativaa ja usein sitä ovat myös asiakkaat. Miten arvostavaa kohtaamista rakennetaan ja mikä sitä estää? Millä keinoin voin auttaa itseäni ja muita välittävään vuorovaikutukseen myös hankalissa tilanteissa?
Pekka Tölli, johtava organisaatiopsykologi, Mehiläinen
Osa 2: Kokemuspuheenvuoro: Erilaisia kohtaamisia
”Olen elämäni aikana kokenut sekä toipumistani voimalla vahvistavia että traumatisoivia hoito- ja tukitilanteita. Pohdin muun muassa vakavasti ottamisen, aidon läsnäolon, hyväksymisen ja itsemyötätunnon teemoja.”
Sanna, kokemusasiantuntija
10.30–11.45 Inhimillisiä vinkkejä päihde- ja mielenterveystyöhön
Onko asiakkaallasi tai läheiselläsi päihde- tai mielenterveysongelmia? Luvassa käytännön vinkkejä tilanteisiin, joissa ihmisarvo ja yksilöllisyys ovat keskiössä. Miten rakennat yksilöllistä ja kunnioittavaa lähestymistapaa ja inhimillisempää kohtaamiskulttuuria?
Annuska Dal Maso, kohtaavan työn päällikkö, A-klinikkasäätiö
12.00–13.15 Tunnista traumaperäinen stressihäiriö
Pienelle osalle traumaattisia tilanteita kohdanneista kehittyy traumaperäinen stressihäiriö. Tässä kattava tietopaketti: tunnistaminen ja diagnosointi, tavallisimmat somaattiset ja psykiatriset oireet, tuki ja hoitomenetelmät, eri-ikäisten ihmisten diagnosoinnin ja hoidon erot.
Pertti Rintahaka, LKT, lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
14.00–15.15 Oletko resilientti?
Mitä on resilienssi eli kriisinkestävyys eli henkinen palautumiskyky? Mitä eroa on sisulla ja resilienssillä? Mikä on suhteesi vastoinkäymisiin? Juututko niihin vai löydätkö ratkaisuja ahdistuksesta ja pelosta huolimatta? Tästä apua myös sinulle, joka teet potilas- tai asiakastyötä.
Pertti Rintahaka, LKT, lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
15.30–16.45 Vanhempien mielenterveys ja lapsen kehitys
Aikuisen mielenterveysongelmat vaikuttavat myös lapseen. Tässä tarjolla keinoja ja asennoitumistapoja myönteisellä ja selviytymiseen tähtäävällä otteella. Mukana niin heikon voinnin kuin vakavampien sairauksien vaikutukset vanhemmuuteen ja lapsen elämään.
Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti, Tampereen yliopistollinen sairaala
Seminaarit
9–12 Elintavat masennuksen hoidossa
9.00–9.45 Liikunta ja mieli
Fyysisesti aktiivisilla masennuspotilailla on vähemmän sydänsairauksia, lihavuutta ja masennusoireita. He myös pärjäävät kotiaskareissaan paremmin kuin vähän liikkuvat. Miten saada masentunut liikkeelle?
Ilkka Raatikainen, TtT, palvelupäällikkö, Laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, kuntoutuspalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue
9.50–10.35 Hyvä ruoka, parempi mieli?
Ravinnon ja mielenterveyden häiriöiden yhteyksistä puhutaan paljon, mutta mitä kertoo tutkimustieto?
Vaikuttaako ravitsemus mieleen vai mieli ravitsemukseen ja millainen syöminen edistää mielenterveyttä? Tämän jälkeen sinun ei tarvitse enää luulla, vaan tiedät.
Johanna Roponen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, väitöskirjatutkija, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
10.45–11.15 Ilo ei asunutkaan suklaapalassa
Miten masennus vaikuttaa syömiseen, uneen ja liikkumiseen? Kysyimme masennuksen itse kokeneilta ihmisiltä. Tietoa ja tahtoa on, mutta sairaus vaikeuttaa valintojen tekemistä. Millaiset asiat vaikuttavat arkisten valintojen taustalla ja mikä motivoi muutokseen?
Paula Paloheimo, VTM, MBA, digitaalisten palveluiden asiantuntija, Mielenterveyden keskusliitto
11.15–12.00 Masennus epätasapainotilana
Masennus on epätasapainotila, johon voi vaikuttaa monella tavalla. Sitä voi tarkastella psyykkisenä, fyysisenä, sosiaalisena, henkisenä ja hengellisenä sairautena. Nyt pohditaan, mitä uusia näkökulmia toipumiseen voisi löytyä näiden näkökulmien kautta.
Miia Moisio, TM, tunnelukkoterapeutti, pappi ja tietokirjailija
13.00–16.00 Psykoosisairaudet
13–13.45 Miten psykoosi tunnistetaan?
Tuhti tietopaketti: psykoosin eri oireet ja ohimenevien psykoosin kaltaisten kokemusten erottaminen niistä, eri psykoottisten häiriöiden keskeisimmät piirteet ja erotusdiagnostiikka, eri diagnoosien yleisyys sekä pohdintaa diagnoosikriteerien ja arkityön eroista.
Jaana Suvisaari, tutkimusprofessori, psykiatrian erikoislääkäri, THL
13.50–14.50 Avoin dialogi, toipuminen ja työkyky
Avoimen dialogin hoitomallissa mielenterveyspalvelut organisoidaan uudelleen. Siten voidaan järjestää verkostopsykoterapeuttinen kohtaaminen ihmisen omassa elinympäristössä. Samat työntekijät myös jatkavat hoitoa yli organisaatiorajojen. Miten se vaikuttaa ihmisen arkeen?
Tomi Bergström, PsT, kliinisen psykologian dosentti, Oulun yliopisto; tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
15.00–15.30 Kokemuspuheenvuoro
Anni Tervonen, kokemusasiantuntija
15.30–16.00 Skitsofrenia: kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kuntoutus
Kognitiiviset häiriöt heikentävät toimintakykyä pitkäkestoisissa psykooseissa, etenkin skitsofreniassa. Ne hankaloittavat arkea, vaikuttavat arkipäivästä, opinnoista tai työelämästä selviytymiseen ja heikentävät yleistä elämänlaatua. Millaiset kuntoutusmenetelmät tarjoavat ratkaisuja?
Hannimari Pihkanen, johtava toimintaterapeutti, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, psykiatria, Helsingin kaupunki
Asiantuntijaluennot
9.00–10.15 Mielen hoitoa verkossa
Osa 1: Digi ja tekoäly muuttavat hoitoa
Digitaalisuus muuttaa hoitoja ja tekoäly tulee terapioihinkin. Ensimmäinen ”tekoälyterapeutti” Eliza kehitettiin jo 1960-luvulla ja se oli jopa niin hyvä, että harva huomasi keskustelevansa koneen kanssa. Entä nyt? Miten hoidot muuttuvat, kuka niitä valvoo ja mikä sopii kenellekin?
Jan-Henry Stenberg, psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti, psykiatrian digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja, HUS
Osa 2: Verkkovertaisen puheenvuoro
”Kello lyö kuusi ja chatvuoroni alkaa. Odotan jokaiselta illalta paljon ja valmistaudun antamaan itsestäni juuri sen, minkä tänään pystyn ja osaan. Kohtaan ihmisiä verkossa ja kasvokkain. Miten ja miksi ajauduin verkkovertaiseksi? Onko se hyvää kohtaamista?”
Elli-Jasmiini, kokemusasiantuntija
10.30–11.45 Vähemmistöstressi: esimerkkinä transerityisyys
Vähemmistöstressi vaikuttaa ihmisen arkeen ja toimintakykyyn ja myös asiakastyötä tekevään ammattilaiseen. Mitä erityistä sukupuolivähemmistöön kuuluminen tuo asiakaskohtaamiseen ja millaista osaamista sote-alan ammattilaiselta näissä kohtaamisissa vaaditaan?
Elina Sorsa, sosiaaliohjaaja, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus, Seta
12.00–13.15 Uskalla puhua itsetuhoisuudesta
Miten kohdata asiakkaiden itsemurha-ajatukset? Miten ottaa puheeksi itsetuhoisuus? Kuinka ohjata asiakas, jolla on itsetuhoisia ajatuksia, eteenpäin?
Harri Sihvola, kouluttaja, kriisitoiminnot, Itsemurhien ehkäisykeskus, Mieli ry
14.00–15.15 Toivo muistityössä
Muistisairaus muuttaa sairastuneen ja hänen läheisensä elämää. Sairaus pakottaa pysähtymään elämän rajallisuuden äärelle ja voi kuormittaa molempien mieltä. Toivon merkitys korostuu. Miten ammattilaisina voimme kohdata sairastuneen ja hänen omaisensa toivoa vahvistaen?
Maaret Meriläinen, toimintaterapeutti, parisuhde- ja seksuaalineuvoja ja Juulia Mourujärvi, toimintaterapeutti (YAMK), Toivo ja muisti -hanke, Oulun Seudun Muistiyhdistys
15.30–16.45 Aivoterveyden uudet aakkoset
Hetkellinen keskittymiskyky riippuu monista taustatekijöistä: hyvästä nukkumisesta, riittävästä liikunnasta, teknologian käytöstä, työskentelytiloista ja -tavoista. Keskittymiskykyyn voi vaikuttaa myös harjoittelemalla. Luvassa uusimman aivotutkimuksen antia peruselementeistä ja niiden harjoittamisesta sekä mielen hyvinvoinnin ja palautumisen keinoista.
Minna Huotilainen, professori, aivotutkija, Helsingin yliopisto
