3 minute read
Voimavaroja
Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla.
Tekoäly tunnistaa stressin
VTT:n erikoistutkija Johanna Kallion mukaan noin puolet menetetystä työajasta liittyy stressiin.
Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa ihmisen liikehdinnässä ja käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Työympäristöön upotetut anturit auttavat näin organisaatioita huomaamaan, jos työntekijöiden stressitila nousee työympäristössä.
Teksti Tarja Rannisto
Stressin tunnistus anturiteknologian avulla on kehittynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Antureilla mitataan laajasti ihmisen hyvinvoinnin tilaa muun muassa erilaisten puettavien älymittarien avulla, kuten älykellot ja sormukset.
VTT:n Mad@Work-hankkeessa anturien avulla keskitytään toimistoympäristössä työskentelevien henkilöiden stressitilan tunnistamiseen.
Yhteiskunnalliset muutokset vauhdittavat työn muuttumista yhä enemmän tietotyöksi, ja se koetaan henkisesti aika kuormittavaksi. VTT:n erikoistutkija Johanna Kallio kertoo, että noin puolet menetetystä työajasta liittyy joko suoraan tai välillisesti stressiin. Lisäksi väestön ikääntyessä työntekijöistä on pidettävä parempaa huolta, jotta työurat voivat jatkua eläkeikään saakka. – Halusimme kehittää menetelmän mittaamaan työn kuormittavuutta, jotta stressiä aiheuttavat tekijät ja kuormittuneet työntekijät voidaan tunnistaa ajoissa, Kallio sanoo.
Tämän perusteella eri alojen toimijat aloittivat Mad@Work-hankkeen. VTT:n tavoite hankkeessa on kehittää organisaatiobarometri, jolla työkykyä ja stressitasoa voidaan mitata organisaatiotasolla jatkuvasti ja huomaamattomasti. – Nykyisin työntekijöiden tunnetilaa seurataan kyselyillä. Me halusimme kehittää ratkaisuja, joissa työntekijää ei kuormiteta lisää. Tekoälyn avulla pääsemme pistemittauksesta jatkuvaan anturipohjaiseen mittaukseen, joka ei vaadi testattavalta henkilöltä muuta kuin sen, että tekee työtään normaalisti, sanoo Kallio.
STRESSI MUUTTAA NÄPPÄILYRYTMIÄ. Tietotyötä tekevät ihmiset kokevat työn kuormittavuuden usein raskaana. On toivottu työkaluja siihen, että työn kuormitus saataisiin riittävän varhain katkaistua tai kuormitusta voitaisiin rajoittaa.
Hyvinvointia anonyymilla datalla
VTT:n kolme vuotta kestävästä Mad@Work-tutkimushankkeesta on yksi vuosi takana. Hankkeessa tehdään parhaillaan isompia pilotteja yhteistyökumppanien kanssa. – Olemme päässeet stressinmittausratkaisujen testausvaiheeseen ja konseptoimme henkilöstöhallinnon käyttöön organisaatiotason hyvinvointibarometria, VTT:n erikoistutkija Johanna Kallio kertoo.
Testausvaiheessa mittausjaksot kestävät neljästä viiteen kuukautta, minkä jälkeen henkilöstöhallinnolta ja testaukseen osallistuneilta henkilöiltä kerätään palautetta. Riittävä määrä positiivista palautetta saa hankkeen toteuttajat pohtimaan kaupallistamista. Tähän mennessä jatkuva työkyvyn seuranta on Kallion mukaan saanut organisaatioissa erittäin positiivisen vastaanoton.
Kallio itse on toiveikas, että tekoälyratkaisu olisi kaupallisilla markkinoilla 3–5 vuoden kuluttua. Hän uskookin, että ajoittaiset pistemittaukset tulevat jäämään jatkuvan mittauksen taakse, sillä näin voidaan saavuttaa työkyvyn ylläpidon kannalta parempi vaste.
Hankkeessa on mukana tietoturvayritys varmistamassa, että kaikki käytetyt ratkaisut ovat tietoturvallisia ja lainmukaisen yksityisyyden suojan ja etiikan huomioivia.
Kallio kertoo, että henkilön yksilöivä tunniste häivytetään ja vain henkilö itse voi nähdä oman stressitasonsa. – Organisaatiotason työkykybarometrissa tieto voidaan yhdistää nimettömänä, eikä yksilöllistä tietoa henkilöistä jaeta eteenpäin esimiehille tai kollegoille. – Ihmiset ovat olleet halukkaita jakamaan datansa, jos se säilyy nimettömänä ja jos sillä voidaan parantaa hyvinvointia, Kallio toteaa.
Kallio kertoo, että jatkuvan mittausratkaisun kautta nähdään, jos henkilön stressitaso on pidemmän ajan kasvusuunnassa. – Tällaisen trendin ilmetessä stressitilaan voidaan puuttua ajoissa ja tarjota yksilön tarvitsemaa tukea.
VTT hyödyntää teknologisessa ratkaisussaan monipuolisia työympäristöön upotettuja antureita, joilla voidaan mitata ihmisen liikehdintää työpisteellä ja digitaalista käyttäytymistä, kuten kirjoitus- tai näppäilyrytmiä, eli ihmisen tapaa käyttää digitaalisia laitteita. – Tekoälyn avulla havaitaan stressitilaa heijastavat muutokset työntekijän liikehdinnässä ja digitaalisten laitteiden käyttötavassa, Kallio tiivistää.
Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää, että data on riittävän laadukasta. Silloin siitä voidaan tunnistaa tiettyjä stressiä indikoivia piirteitä. – Puhutaan virtuaalisensorista, jolla käytännössä mitataan esimerkiksi älypuhelimen, näppäimistön, hiiren, tietokoneen ja tabletin käyttötapaa toimistossa. Laitteiden käyttämisen rytmi muuttuu, kun on stressaantunut, selventää Kallio.
Lisäksi työympäristössä voidaan mitata erilaisia stressitekijöitä, kuten melua, valaistusta ja ilmanlaatua, jotka saattavat osaltaan vaikuttaa ihmisen kokemaan stressiin.
UUSIX3
ERI SYDÄMET, SAMA SYKE.
Valitsitpa bensiinin tai dieselin, ladattavan Plug-in Hybridin tai täyssähkön, niin voit olla varma, että se on suunniteltu sinulle, joka rakastat ajamista. Uudistuneeseen BMW X3 -malliin nyt ensiesittelyetuna metalliväri veloituksetta sekä talvirengassarja asiakashintaan 490 €. Halutessasi saat auton myös nopeasti ajoon. Lue lisää ja varaa koeajo sinulle parhaiten sopivasta mallista:
bavarialaakkonen.fi
#joyelectrified by
BMW X3 xDrive 30e A Charged Edition alk. 62.758,51 €, sis. autoveron ja toimituskulut. EU-yhd. kulutus 2,0 l/100 km, CO2-päästöt 45 g/km. Vapaa autoetu 1.090 €/kk, käyttöetu 925 €/kk. Sähköinen toimintamatka on jopa 49 km. Kulutukset ja päästöt määritelty WLTPtestimenetelmän mukaisesti. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan sähköllä vaikuttavat muun muassa sähköajon osuus, kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. BMW X3 xDrive 20d A Business MHEV kevythybridi alk. 61.764,50 €, sis. autoveron ja toimituskulut. EU-yhd. kulutus 5,8l/100 km, CO2-päästöt 151 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.
