Lakipalvelu apunasi

MMA:n lakipalvelu kommentoi ajankohtaisia työelämäaiheita.

Työpaikan vaihtaminen

MMA:n lakipalveluun on taas syksyn aikana tullut paljon kysymyksiä työpaikan vaihtamiseen liittyen. Työpaikan vaihtoa harkitessa kannattaakin kiinnittää huomiota niin voimassa olevaan työsopimukseen kuin myös uuteen työsopimusluonnokseen.

Teksti Sanna Honkanen MMA:n lakipalvelusta

Työntekijä saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättymään irtisanomisajan kuluttua syytä ilmoittamatta. Määräaikainen työsopimus sen sijaan päättyy sitten, kun määräaika on päättynyt tai sovittu työ on suoritettu. Määräaikaista työsopimusta ei siis voi pääsääntöisesti irtisanoa.

Irtisanomisoikeudesta voi kuitenkin työsopimuksessa sopia, jolloin työntekijä voi irtisanoa myös määräaikaisen työsuhteen kesken työsuhteen. Mikäli työntekijä löytäisi uuden työn, voivat työsopimuksen osapuolet toki halutessaan yhdessä sopia määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä myös siitä huolimatta, että irtisanomisoikeudesta ei ole ennalta sovittu.

IRTISANOMISAIKA JA KILPAILUKIELTO-

SOPIMUS. Irtisanomisajan pituus määräytyy joko työsopimuslain, mahdollisen työehtosopimuksen tai työsopimuksessa sovitun mukaisesti. Näin ollen on aina syytä tarkistaa, onko työsopimuksessa sovittu jotain irtisanomisajasta. Työnantajat ehdottavat nykyään varsin usein työsopimuslaissa säädettyä pidempää irtisanomisaikaa, mihin kannattaa työsopimusluonnosta läpi käydessään kiinnittää huomioita.

Jollei muuta ole sovittu, työsopimuslain mukaan työntekijän on noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, ja kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Mahdollisen irtisanomisaikaa koskevan ehdon lisäksi voimassa olevasta työsopimuksesta kannattaa tarkistaa huolella, onko siinä sovittu jotain muuta, mikä tulee huomioida työpaikan vaihtamista pohtiessa. Tällainen ehto voi olla kilpailukieltosopimus. Työsopimuslaissa on toki edellytykset kilpailukieltosopimukselle, mutta on huomioitava, että kyseinen ehto voi olla edellytysten täyttyessä sitova. Lisäksi huomioita kannattaa kiinnittää esimerkiksi mahdolliseen salassapitoehtoon tai niin sanottuun houkuttelukieltoon. Edellä mainittuihin ehtoihin kannattaa kiinnittää huomiota myös uudessa työsopimusluonnoksessa ja pohtia huolella, kannattaako niihin sitoutua.

UUSI TYÖSOPIMUS JA TYÖNTEKOVEL-

VOLLISUUS. Ennen työsuhteen irtisanomista kannattaa luonnollisesti varmistaa uusi työpaikka. Uuden työsopimuksen voi tehdä ja allekirjoittaa jo hyvissä ajoin, kun uuden työsuhteen aloitus sovitaan asianmukaisesti siten, että työntekijä on ennen sitä vapautunut velvollisuuksista edellistä työnantajaa kohtaan.

Työntekijällä on pääsääntöisesti myös irtisanomisajalla normaali työntekovelvollisuus. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan vapauttaa työntekijän työntekovelvollisuudesta, mistä on hyvä saada kir

Työnantajat voivat ehdottaa pidempää irtisanomisaikaa kuin työsopimuslaissa on säädetty, Sanna Honkanen muistuttaa.

Huom!

Työpaikkaa vaihtaessa kannattaa huolella perehtyä niin voimassa olevaan sopimukseen kuin myös tarjottuun uuteen työsopimusluonnokseen, joiden tarkistamiseen MMA:n jäsen saa apua MMA:n lakipalvelun työsuhdejuristeilta.

jallinen ilmoitus. Silloinkin tulee muistaa, että esimerkiksi työsopimuslaissa säädetyt työntekijän kilpailevan toiminnan kielto, kilpailevan toiminnan valmistelun kielto ja lojaalisuusvelvollisuus ovat voimassa koko työsuhteen ajan, myös irtisanomisajalla ja vuosiloman aikana.

Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Vastaavasti työntekijällä on oikeus saada täysi palkka irtisanomisajalta, vaikka työnantaja vapauttaisi työntekijän työntekovelvollisuudesta.

Työntekijä ei voi yksipuolisesti irtisanomisajalla päättää jäädä vuosilomalle. Vastaavasti myös työnantajalla on velvollisuus noudattaa pääsääntöisesti kuukauden ja kuitenkin vähintään kahden viikon ilmoitusaikaa ennen työntekijän määräämistä lomalle. Osapuolet voivat toki kuitenkin halutessaan sopia lomia pidettäväksi myös irtisanomisajalla. Pitämättä olevat vuosilomat tulee korvata lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.

IRTISANOUTUMINEN JA PALKANMAKSU.

Irtisanomisilmoitus kannattaa antaa kirjallisesti, ja siinä tulee ilmetä selkeästi työsuhteen päättymisajankohta. Ilmoitus on suositeltavaa antaa tiedoksi henkilökohtaisesti ja ottaa tiedoksiannosta työnantajan edustajan kuittaus omaan kappaleeseen. Kirjeitse tai sähköisesti toimitetun ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Jos työntekijä ei pystyisi antamaan ilmoitusta henkilökohtaisesti, tulee hänen varautua seitsemän päivää pidempään irtisanomisaikaan.

Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työsuhteen päättyessä työtodistus. Työtodistuksen voi saada joko suppeana, jolloin työtodistuksesta ilmenee työsuhteen kesto ja työtehtävät tai pyynnöstä myös laajana, jolloin työtodistuksessa on lisäksi mainittu työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä.

Kun työntekijä on asianmukaisesti työnantajan käytettävissä työsuhteen päättymiseen saakka, on työntekijällä oikeus saada irtisanomisajalta täysi palkka. Pitämättä olevat vuosilomat korvataan lomakorvauksena.

Työsopimuksesta kannattaa tarkistaa, onko palkanmaksusta sovittu työsuhteen päättymisen osalta jotain. Jos loppupalkan maksuajankohdasta ei ole sovittu, tulee se maksaa työsopimuslain mukaisesti työsuhteen päättymispäivään mennessä. Jos loppupalkan maksaminen viivästyy, voi työntekijällä olla oikeus saada korkolain mukaisen viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.