2 minute read
Liikkeellä
Työmatkustamisen viimeisimmät käänteet ja ajankohtaiset trendit.
Sähköllä ympäri Suomea
Myynnin ja markkinoinnin pitkän linjan ammattilainen Petteri Ojamo on ajanut vuoden päivät sähköautolla, vaikka työmatkat ovat ulottuneet Nummelasta ympäri maata. Yhä useampi Ojamon kollegakin suosii nykyään lataushybridi- tai sähköautoa.
Teksti Timo Kiiski Kuvat Petteri Ojamon albumi, Teknologiateollisuus
MMA:n palkkatutkimuksen 2021 mukaan jo kymmenen prosenttia myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista ajaa joko hybridi-, sähkö- tai kaasuautolla, mikä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. Vuosina 2018–2020 dieselautoilijoiden osuus laski 65 prosentista 60 prosenttiin ja bensa-autoilijoiden osuus 30 prosentista 28 prosenttiin.
Tosin myös työajot vähenivät koronan takia keskimäärin 10 000 kilometriin vuonna 2020, kun vielä kahtena edellisenä vuotena työajoa tuli keskimäärin 20 000 kilometriä vuodessa.
Nummelassa Petteri Ojamon Volkswagen ID3 -täyssähköauton matkamittarilukema oli lokakuun puolivälissä 48 000 kilometriä, auto oli ollut hänellä silloin tasan vuoden. Koronan vaikutukset näkyvät Ojamonkin ajomäärissä, sillä enimmillään hän on ajanut jopa 90 000 kilometriä vuodessa. Osa kilometreistä on tullut lähes päivittäisistä ajoista lasten harrastuksiin.
SÄHKÖ SOPII MYYNTITYÖHÖN. Sitkeästi uskotaan, että liikkuvaa myyntityötä on mahdotonta tehdä sähköautolla. Ojamon mukaan se on vanhentunut näkemys. – Oman autoni toimintamatka on säästä riippuen 300 kilometristä yli 400 kilometriin. Jokainen myynti-ihminen pysähtyy pitkillä matkoilla kahvi- tai lounastauolle, ja sähköä saa joka paikasta. Monen asiakkaankin pihassa on latausmahdollisuus. Kauppakeskuksen
Petteri Ojamo kehuu Volkswagen ID3 -täyssähköautoaan paitsi taloudelliseksi myös mukavaksi. "Miellyttävintä on tietysti äänettömyys", hän sanoo.
tehokkaassa pikalatauksessa sähköistä toimintamatkaa tulee 15–20 minuutin aikana hyvin nopeasti 70–90 kilometriä lisää.
Ojamon edellisen auton, dieselVolkswagenin, huoltosopimuskustannus oli 58 euroa kuukaudessa. – Tässä ID3:ssa se on vain puolet siitä, kun huoltokohteita on vain murto-osa verrattuna dieselautoon. Dieselautoni perusvero ja käyttövoimavero olivat 800–900 euroa vuodessa, ID3:ssa maksan vuosittain vain 184 euron perusveron. Kalleintakin lataussähköä käyttäen polttoainekustannus sähköautossa jää puoleen polttomoottoriautosta. Ilmaisia latausmahdollisuuksia hyödyntämällä sähköauton energiakustannus voi jäädä jopa neljäosaan polttomoottoriautosta, Ojamo sanoo.
SADANTUHANNEN RAJA LÄHESTYY.
Sähköinen liikenne ry:n tuoreen tilannekatsauksen mukaan lokakuun lopulla Suomen teillä liikkui 88 531 sähköautoa, joista joka viides on täyssähköinen. 100 000 lataushybridin ja täyssähköauton raja lähestyy. – Täyssähköisten mallien osuus sähköautokannan lisäyksestä on kesän jälkeen noussut jo kolmannekseen. Täyssähköautojen hankintatuki ja autoveron poisto alentavat hankintakynnystä ja toimivat kannusteena etenkin niille kuluttajille, joille sähköautojen hintataso on yhä haastava, sanoo Sähköinen liikenne ry:n ja Teknologiateollisuuden sähköisen liikenteen asiantuntija Heikki Karsimus.
Erityisesti yli 100 kW:n suurteholaturit sujuvoittavat täyssähköautoilijoiden liikkumista arjessa. – Nykyään pikalataus on yhä nopeampaa, kun useimmat pikalatauspisteet tarjoavat sähköä jo 100–150 kilowattia tunnissa, Karsimus sanoo.
Suomella on kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä. Suomen teillä pitäisi silloin liikkua 700 000 lataushybridi- ja sähköautoa, joista täyssähköautoja olisi puolet. – Positiivista kehitystä on sekin, että Autoalan tiedotuskeskuksen selvityksen mukaan myös ladattavilla hybrideillä ajetaan sähköllä jopa 53 prosenttia kilometreistä, Karsimus sanoo.
Sähköisen liikenteen asiantuntijan Heikki Karsimuksen mukaan tilastojen valossa latauspisteiden määrä ei pysy sähköautojen määrän kasvun tahdissa. "Sitä en kuitenkaan voi arvioida, onko latauspisteitä liikaa vai liian vähän. Auton rekisteröintipaikka kun ei kerro, missä sillä liikutaan", hän sanoo.
