Myynti & Markkinointi 1/2019 by Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

1/19

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

PETRA KARASTI: LÄHDE ROHKEASTI UUSIIN HAASTEISIIN SIVU 14

Oikean ikäinen työelämään SIVU 20

Kylmäkäynneistä social sellingiin SIVU 32

Saisiko lisää liksaa? SIVU 38

Tutustu uuteen kevät & kesä kuvastoomme newwaveprofile.fi

MISTÄ YRITYKSESI MUISTETAAN? Mainosta brändiäsi, edusta tyylikkäästi ja ylläpidä asiakassuhteita. YRITYSTEKSTIILIEN JA MAINOSTUOTTEIDEN HANKKIMINEN ON NYT HELPPOA! New Wave Profile on valtakunnallinen ja koko maan kattava jälleenmyyjäverkosto joka tarjoaa kokonaiskonseptin yrityksesi yritystuotteiden hankkimiseen. Tunnettujen tuotemerkkiemme laajasta valikoimasta löydät varmasti tuotteet, jotka muistetaan pitkään. Espoo: IDÉ House of Brands Finland Oy, www.idegroup.fi Espoo: JRC-Markkinointi Oy, www.jrcmarkkinointi.fi Forssa: Beoprint Oy, www.beoprint.fi Hamina: Roseprint Oy, www.roseprint.fi Hanko: Mainosprint Oy, www.mainosprint.fi Helsinki: Fais Finland Oy, www.fais.fi Helsinki: Intergift Finland Oy, www.intergift.fi Helsinki: Jamis Mark Oy, www.jamis.fi Helsinki: Roseprint Oy, www.roseprint.fi Helsinki: Sanser Oy, www.sanser.fi Huittinen: JK-Brossi Oy, www.brossi.fi Joensuu: Bellabit Oy, www.bellabit.fi Jyväskylä: Artepro Oy, www.artepro.fi Kajaani: Seripoint Oy, www.seripoint.fi Kemi: Speedline Oy, www.speedline.fi Kerava: Novema Oy, www.novema.com Klaukkala: Nisa-Tuote Oy, www.nisa.fi Kokkola: Oy HW-Company Ltd, www.hw-company.fi Kouvola: Silén Oy, www.silenoy.fi Kuopio: Frame Brodeeraus Ky, www.framebrodeeraus.com Lappeenranta: Selosella Oy, www.selosella.fi Lempäälä: Hoo-Hoo Oy, www.hoohoo.fi Mikkeli: Mixsep Oy, www.mixsep.fi Mustasaari: Oy Tai-Tex Ab, www.tai-tex.fi Oulu: Temrex Oy, www.temrex.fi Parola: Hämeen Mainostuote Oy, www.hameenmainostuote.fi Pirkkala: Tamline Oy, www.tamline.fi Pori: Sanser Oy, www.sanser.fi Riihimäki: Markku Hjelm Oy, www.mhoy.fi Seinäjoki: Unique Branding Oy, www.uniquebranding.fi Salo: Promopaja Oy, www.promopaja.fi Tampere: Halftime Oy, www.halftime.fi Tampere: JM Concept Oy, www.jmc.fi Tampere: Tammerkki Oy, www.tammerkki.fi Tampere: Sanser Oy, www.sanser.fi Turku: Griippi Oy, www.griippi.fi Uusikaarlepyy: Oy Pre-Print Ab, www.preprint.fi Vaasa: Almanda, www.almanda.com Vantaa: Mainio Suomi Oy, www.mainiosuomi.fi

Tilaa kattava tuotekuvastomme osoitteesta info@newwaveprofile.fi

PÄ ÄKIRJOITUS

IKÄ NOUSEE ESILLE

eikkaanpa, että olemme vasta ikäkeskustelujen alussa. Tällä hetkellä työmarkkinoiden kokemus on vielä se, että kuuttakymppiä lähestyvät eivät helposti työllisty. Toiset erottavat ilmiön jo yli viisikymppisissä, mutta toisaalta tilastojen valossa ikääntyneempien työntekijöiden tilanne on parantunut. Suhteellisesti huonoiten työllistynyt ikäryhmä on juuri nyt itse asiassa alle 24-vuotiaat. Ikääntyminen tuo kokemusta, mutta onko myöskin niin, että se tuo joskus osaamispuutetta? Joka taaskin johtaa vaikeuksiin löytää uutta työtä, jos entinen lento katkeaa? Selittelemmekö siipien pehmeyden ikäsyrjinnäksi, vaikka kysymys on siitä, että sulkasato on vienyt vanhat sulat ja uutta oppia ei ole haettu? Ikäsyrjintää kyllä on, mutta kaikki työllistymättömyys ei sitä ole. Yhteiskunnan huoltosuhde muuttuu koko ajan huonompaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosi vuodelta suomalaisessa yhteiskunnassa yhä suuremman eläkeläisten ja lasten joukon elättää yhä pienempi työssäkäyvien ryhmä. Vanhemman väestön määrä kasvaa. Ihme onkin, jos tulevaisuudessa ei kammeta esille jokaista vähänkin työhön kykenevää. Viisikymppinen houkutellaan töihin ja kuumaa kuuskymppistä ei sieltä pois päästetä. Yhä useampi työllistynee eläkeikään asti, mutta ei välttämättä aikaisemmalle ammattialalleen. Esimerkiksi myynti- ja markkinointiala on muutoksessa. Se ei häviä mihinkään, mutta työn muodot muuttuvat. Ei ole taetta siitä, että alan työllistävä vaikutus olisi vaikkapa kahdenkymmenen vuoden päästä yhtä suuri kuin nyt. Oman ammattialan hyvä osaaminen ja valmius muutokseen ovat parasta työttömyysturvaa. Ihan jokaisen iän takana on hyvää tai vielä parempaa osaamista, kun pidät työkunnostasi itsekin huolta. Ikä nousee rekrytoinneissa tänä päivänä liikaa esille. Olisiko ratkaisu se, että se ei nousisi lainkaan esille? Anonyymille rekrytoinnillekin – iättömälle ja sukupuolettomalle – on kannattajansa. Juha Häkkinen, 52v. päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Myynti&Markkinointi

1/19

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS

Kylmäkäynneistä social sellingiin Myynnin murros ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat muuttaneet Jokipiin Pellavan myyntipäällikkö Mika Sahikallion työtä. Kun hän tapaa asiakkaan, kauppaa on hierottu jo pitkälle ja kyse on usein enää yksityiskohdista.

32 4

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Rohkeasti uusiin haasteisiin

Aivot muuttuvat ihmisen ikääntyessä

Saisiko lisää liksaa?

Petra Karasti ei ole pelännyt tehdä täyskäännöksiä urallaan. Viittäkymppiä lähestyvän myyntipäällikön ansioluettelo onkin huikean monipuolinen.

Muistamisen tavat muuttuvat vuosien karttuessa. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa aivojensa hyvinvointiin.

Palkankorotuksen pyytäminen on perusteltua, kun myyntitavoitteet ylittyvät tai työnkuva muuttuu vaativammaksi.

Miten selvitä muutoksessa?

Koeajossa Hyundai Kona Electric

Työsuhteen päättämissopimus

Kun yrityksissä tehdään isoja uudistuksia, työntekijöiden tunteet alkavat jyllätä. Mieli hyväksyy uudistuksen asteittain.

Korealaisvalmistajan uusi sähköauto tuo pitkän akkukantaman uuteen hintaluokkaan. Sähköauto on kuitenkin edelleen perinteistä autoa kalliimpi.

Liiton lakimiehille esitetään päivittäin kysymyksiä työsuhteen päättämissopimuksista. Mitä niistä pitäisi tietää?

3 Pääkirjoitus 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Lähde rohkeasti uusiin haasteisiin 20 Oikean ikäinen työelämään 25 Muistamisen tavat muuttuvat vuosien karttuessa 30 Koulutuksen kautta potkua uralle

32 Kylmäkäynneistä social sellingiin 38 Saisiko lisää liksaa? 40 MMA kouluttaa 42 Muuttumiskykyiset pärjäävät kilpailussa 46 MMA:n jäsenpalvelu tiimi esittäytyy 48 Hyundai Kona Electric kääntää uuden sivun 52 Ideaa & Ilmiöitä 54 MMA:n hallitus ohjelmatavoitteet 55 Kolumni

56 Työttömyyskassa panostaa sähköiseen viestintään 58 Nuoret hakukoneiden suurkäyttäjiä 60 Lakipalsta 62 Kysy työelämästä 64 Totta vai tarua 65 Yhdistyksissä tapahtuu

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Piia Kunnas Ulkosu Mari Niemi Toimitusneuvosto Marko Hovinmäki Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi. Neljä numeroa vuodessa. Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon. Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otava.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %. Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 86. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kansikuvassa Petra Karasti

MMA – Parhaat mukana

Kuvaaja Jenna Lehtonen

Myynti&Markkinointi

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro, mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa Calisto-kaiutinpuhelimen. Calisto 7200 on huippulaadukas neuvottelukaiutin pieniin, 4-6 henkilön kokouksiin. Neljä suunnattua mikrofonia kattavat 360˚:n alueen ja suodattavat hälyä. Kaiutinpuhelin on valmis käyttöön suoraan paketista, ja sen voi helposti yhdistää kannettavaan tietokoneeseen USB-yhteydellä tai älypuhelimeen Bluetooth-yhteydellä. Intuitiivisilla kosketusohjaimilla voit soittaa ja päättää puheluita sekä mykistää ja säätää puhelun äänenvoimakkuutta. Uusien käyttäjien yhdistäminen onnistuu vaivatta, sillä Bluetooth-pariliitosluettelon tyhjennys on helppoa ja nopeaa. Arvomme kaksi kaiutinpuhelinta.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa lehti.mma.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 1/19). Osallistumisaikaa on 28.4.2019 saakka.

Edellisessä lehdessä 5/18 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin tasaäänin jutut Keskity, älä keskeytä ja Viheralan yrittäjä luottaa ratkaisumyyntiin. Fiskarsin sakset ja saksienteroittimen voitti Magnus Bergroth Kokkolasta. Paljon onnea!

Lukijapalautetta: Lehti on parantunut, koska sisältöä on kehitetty vastaamaan nykymyynnin haasteita ja taustoja. Tässä numerossa näkyi ja kuului myyntiin suuntautuvien nuorten huomioiminen. Oli mukavaa lukea miten nuoret suuntaavat myynnin työuralle ja konkreettisia neuvoja ammattiminän kehittämiseen sekä sudenkuoppien välttämiseen. Esimerkkinä artikkelit Turvaa myyntialalla aloittaville sekä Startup-yritys auttaa nuoria myyntiuran alkuun. Todella mielenkiintoinen lehti, josta saa paljon hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Itseäni eniten kosketti juttu Keskity, älä keskeytä. Olen nyt eläkkeellä, mutta montakaan kertaa työssä ollessa ei ollut mahdollisuutta työstää yhtä asiaa loppuun, vaan keskeneräisiä asioita kertyi aivan liiaksi. Olen pitkän työkokemuksen perusteella täysin samaa mieltä siitä, mikä on oikeasti tehokasta. Ei ainakaan se, että on tehtävä montaa asiaa yhtä aikaa. Juttu Marianne Kuosasta oli upeaa luettavaa. Mielenkiintoinen ja monipuolinen urapolku rohkealle naiselle, siinäpä mallia jokaiselle!

Myynti & Markkinointi -lehti ilmestyy uudella paperilla Pitelet kädessäsi paperin osalta uudistunutta Myynti & Markkinointi -lehteä. Uusi paperi on kotimainen, hieman entistä kevyempi. Tällä saadaan säästöä niin painamiskuin postituskuluihin. Uusi paperi on kevyempää, mutta antaa silti sopivan paksun näppituntuman. Se ei ole niin kiiltävä ja puhtaan valkoinen kuin edellinen, mikä parantaa monien mielestä luettavutta. Mitä sinä pidät uudesta paperista? Anna palautetta: toimitus@mma.fi

PUHETTA JOHTAVALTA

SYVEMPÄÄ YHTEISTYÖTÄ

yynti- ja markkinointityö tulee jatkossa näkymään entistäkin vahvempana yhteistyönä asiakkaiden kanssa. Emme ole enää myymässä tai markkinoimassa vaan aidosti auttamassa asiakkaitamme

menestymään. Yhteinen tavoite on tyytyväinen loppuasiakas, oli hän sitten hyödykkeen tai palvelun käyttäjä tai vaikkapa perunan syöjä. Tämä edellyttää kykyä nähdä asioita kauemmas ja luottaa siihen, että hyvä tekeminen kantaa tuloksia kaikille osapuolille. Tulee siis olla malttia rakentaa ja tarjota uusia toimintatapoja sekä tuoreita ideoita. Asiakkaan auttamisen tulee olla osa kulttuuria, ei satunnaista tai tapauskohtaista. Tällöin persoonallinen tekeminen on mahdollista, olematta kuitenkaan riski liiallisen henkilöitymisen kautta. Oman työn arviointia tulee myös kehittää. Olisi varmastikin hyvä oppia dokumentoimaan omia ajatuksia ja tuntoja. Persoonallinen ja aito välittäminen ja osaaminen varmistavat mielenkiintoista tekemistä meille ammattilaisille myös tulevaisuudessa. Menestystä ja aitoa välittämistä toivottaen, Marko Hovinmäki Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonneet Piia Kunnas ja Noora Hellman

Suomalaisyritykset luottavat myynnin johtamisessa yhä Exceliin

uoreen tutkimuksen mukaan jopa 40 % suomalaisista 50–249 hengen yrityksistä ei käytä mitään CRM-järjestelmää. Myynnin johtamisessa suosituimmaksi alustaksi nousi Excel. Kyselyn toteutti syksyllä 2018 Taloustutkimus ja siihen vastasi yhteensä 254 keskikokoisen (50–249 työntekijän) yrityksen myynnistä vastaavaa johtajaa. Tutkimuksen tilasi Biit Oy. – Luvut vaikuttavat karuilta, mutta meidän tuntumamme mukaan ne saattavat jopa olla todellisuutta kauniimpia. Myynnin järjestelmien kehittäminen on vaikeaa, jos myyntijohtajilla ei ole teknologiasta syvää osaamista eikä it-konsulteilla myynnillistä näkemyksellisyyttä, Biitin johtaja Raimo Jalonen sanoo. Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten myyntijohtajien asenteita ja kokemusta tekoälystä. Erilaiset tekoälyyn perustuvat sovellukset ovat yleistymässä myynnin tukena esimerkiksi ennakoinnissa, asiakaspotentiaalin tunnistamisessa, prosessien automatisoinnissa ja asiakkuuksien analysoinnissa. Suomessa myyntijohtajien into ei kuitenkaan ole vielä räjähtämässä käsiin. Vain 18 % vastaajista oli kokeillut tekoälyä apuvälineenä myynnin johtamisessa, ja 39 % ei osannut ollenkaan sanoa, mitä iloa tekoälystä voisi olla myynnin johtamisessa. Seuraavan kahden vuoden aikana 37 % vastaajista aikoi investoida tekoälyyn.

”Brändi ei kärsi siitä, että botti soittelee, vaan päinvastoin.” Mikael Hugg MMA:n blogissa 16.1.2019

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tehty tuore tutkimus osoittaa, että strategisen hyvinvoinnin johtaminen edistää tuottavuuden kasvua. Strateginen hyvinvointi tarkoittaa työhyvinvointia, jolla on merkitystä yrityksen tuloksellisuuteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin johtamista 220 suomalaisessa teollisuusyrityksessä ja johtamisen yhteyttä tuottavuuden kehitykseen ja tasoon. Tutkimusaineistona oli laaja tilinpäätösaineisto sekä aiemmissa strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimuksissa kerätyt tiedot yritysten johtamiskäytännöistä vuosina 2009–2016. − Tutkimustulokset korostavat päätösten tärkeyttä – päätökset tavoitteista ja työhyvinvoinnin ottaminen osaksi strategiatyötä heijastuvat parempaan johtamiseen ja tuottavuuden ohella myös kannattavuuteen, toteaa FT Ossi Aura. − Tutkimuksen perusteella hyvän johtamisen tuottavuusvaikutukset näkyvät tilinpäätöksissä 2–3 vuoden ajan, sanoo professori Guy Ahonen. Aalto-yliopiston professori Timo Kuosmasen mukaan johtamiskäytäntöjen tuottavuusvaikutuksia on tutkittu paljon aiemminkin, mutta tilastollisesti merkitsevää yhteyttä on ollut vaikea todentaa. − Tässä tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät osoittavat selkeän yhteyden strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja tuottavuuden välillä. Tutkimus toteutettiin Työsuojelurahaston rahoittamana yhteistyössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, FT Ossi Auran ja professori Guy Ahosen kanssa.

Kuva: Messukeskus

Hyvä johtaminen näkyy tilinpäätöksessä

Messukävijä on reipas rahankäyttäjä Messukävijä janoaa uutuuksia, neuvoo ostovalinnoissa muitakin ja kuluttaa rahaa keskivertosuomalaista reippaammin. Tämä selviää Messukeskuksen Kantar TNS:llä teettämässä laajassa tutkimuksessa. Messukävijä käyttää matkailuun jopa 40 % enemmän rahaa vuodessa kuin keskivertokuluttaja. Viihde-elektroniikkaa, sisustustarvikkeita ja muita kestokulutustavaroita messukävijä ostaa 600 eurolla keskivertokuluttajaa enemmän. Kun ostoslistalla on tekniikka, messukävijä valitsee usein keskimääräistä hinnakkaamman auton tai kodinkoneen. Jopa 71 % tutkituista seuraa kiinteästi teknologian kehitystä. Haluttuina hankintoina korostuivat autot, veneet ja kodinkoneet. Liki puolet (46 %) messukävijöistä on himosisustajia.

Verkko-ostosten toimitusaika on keskimäärin

Jäsenetupalvelu akavalaisille

Tutustu palveluun: www.memberplus.ﬁ

3,1 päivää

Lähde: Postin ja IRO Researchin tutkimus

Myynti&Markkinointi

Kaikki A-lomien lomahuoneistot käytössäsi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Akava: Työuran keskivaiheilla oleville urakatsaus Akava ehdottaa, että jokainen työuran keskivaiheilla oleva osallistuisi muuttuvan työelämän taitoja kehittävään urakatsaukseen. Siinä kartoitettaisiin osaamiseen, työkykyyn ja työuran hallinnan taitoihin liittyvät tarpeet. Akavan tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus pitkään työuraan. Työelämän nopean muutoksen vuoksi tämä edellyttää työuran aikaista uudelleenkouluttautumista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. – Urakatsaus ja osaamisen kehittämisen jakso olisivat tavoitteellista työskentelyä, joka tapahtuu valmennusryhmässä. Siinä työntekijät arvioivat osaamista, työelämän taitoja, uusia kehittymistarpeita sekä uranäkymiä vertaisryhmän ja ammattilaisten tuella, sanoo Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen. Työuran keskivaihe on monin tavoin tärkeä työuran jatkumisen kannalta. Työuran keskivaiheella tarkoitetaan ikävuosien 45–54 välistä ajanjaksoa työelämässä, jolloin työntekijälle on yleensä kertynyt 20–30 työvuotta. Työllisyysaste 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä on 84,3 prosenttia, mutta 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on enää 49,2 prosenttia (Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus 2017).

”MYYNNIN JA MARKKINOINNIN TÄRKEIMPIÄ SÄÄNTÖJÄ ON MENNÄ SINNE, MISSÄ IHMISET OVAT.” Emil Elo marmai.fi-sivustolla 11.2.2019

Kultasponsoriksi ryhtynyt MMA sai kunniakirjan Espoon joukkueelta. Kapteeni Petteri Ylinen (vasemmalla) ja varakapteeni Thomas Karlström antoivat kunniakirjan Mari Niemelle.

MMA sponsoroi hyväntekeväisyyspyöräilijöitä Suomesta pyöräilee kesällä seitsemän hyväntekeväisyysjoukkuetta Pariisiin. Team Rynkeby − God Morgon -joukkueiden (TR−GM) tavoitteena on ajaa 1 200 kilometriä ja kerätä varoja syöpäsairaiden lasten ja nuorten hoitoon ja tutkimukseen. MMA on lupautunut TR−GM:n Espoon joukkueen sponsoriksi. Liiton logo komeilee joukkueen ajoasuissa. − Upea juttu, että MMA lähti mukaan, kiittelee joukkueen kapteeni, MMA:n pitkäaikainen jäsen Petteri Ylinen. Ylinen osallistuu pyöräilyyn neljättä kertaa. Pyöräilijöiden täytyy ajaa joukkueensa kanssa 2 500 harjoituskilometriä. He myös maksavat omat osallistumiskustannuksensa. Rynkeby Foodsin, God Morgonin ja Hohes C:n lahjoittamat rahat kattavat kansainvälisen tapahtuman suurimmat kustannukset. Lahjoitukset menevät lyhentämättöminä syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi. Suomessa lahjoitukset ohjataan Aamu Säätiölle ja Sylva ry:lle. Viime vuonna eri maiden joukkueet keräsivät yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. − Suomessa on kasvun varaa. Meidän pottimme oli noin 890 000 euroa, kun tanskalaiset keräsivät lähes neljä miljoonaa euroa, Ylinen tietää.

Uravalmennusta ja tukea työnhakuun

Jäsenasioinnin uusi kanava avautuu maaliskuussa MMA:n verkkoasiointi uudistuu. Jäsensivut ovat pois käytöstä 1.–11.3., mikä tarkoittaa, että et voi käyttää esimerkiksi numerohakupalvelu Yritysfiltteri Prota tätä kautta. Huomaa, että jäsenyyteen liittyvät lomakkeet ovat tuon ajan pois käytöstä. Tarvittaessa ota tänä aikana yhteyttä jäsenpalveluun sähköpostitse (jasenpalvelu@mma.fi) tai puhelimitse (020 122 4400). Tiistaina 12.3. Jäsensivujen tilalle tulee verkkoasiointikanava, josta pääset kätevästi ottamaan yhteyttä jäsenpalveluun, päivittämään omia tietojasi ja käyttämään jäsenpalveluita kertakirjautumisella. Uuteen asiointikanavaan pääset verkkosivuilta samasta kohdasta kuin ennenkin. Viestitämme muutoksesta tarkemmin verkkosivuillamme ja MMA Uutiskirjeessä.

MMA:n jäsenenä pääset käyttämään UP Partnersin tuottamia urapalveluita. UP Partnersin Urapalvelut-portaalin kautta voit ostaa henkilökohtaisen valmentajan apua, muun muassa CV-sparrausta. Portaalista löydät työnhakuun, uraan ja yrittäjyyteen liittyvän videokirjaston ja itseopiskelumateriaaleja. Huhtikuussa starttaavat UP Partnersin Taitava työnhakija -verkkovalmennukset täyttävät aktiivimallin edellytykset. Kirjaudu UP Partnersin Urapalvelut-portaaliin osoitteessa urapalvelut.fi/mma Maaliskuun puolivälistä lähtien voit kirjautua portaaliin myös MMA:n uuden verkkoasioinnin kautta.

tervetuloa MMAhtipäivään sunnuntaina 16.6. PowerParkissa on tuttuun tapaan koko perheen MMAhtipäivä kesäkuussa. Tänä vuonna mennään hurvittelemaan sunnuntaina 16.6 klo 11–19. MMA tarjoaa jäsenilleen ja heidän perheenjäsenilleen kokopäivärannekkeen Kauhavan PowerParkiiin 10€ /henkilö, max 4 ranneketta / jäsen. Hanki lippusi täältä https://holvi.com/shop/EPMMARY/. Ilmoita jäsennumero ja alueyhdistys. Mikäli ostat useamman lipun, riittää kyseisten tietojen ilmoitus vain kerran.

Myynti&Markkinointi

VAIHTOASKEL

S VA IHTOA

K EL

ain ka on hiljatt jäsenen, jo :n A M M e Esittelemm n urallaan. den askelee ottanut uu

ja lainen, 54 • Pekka Kar a, n alue -edustaj • Uudenmaa Omapaja Oy

Uusi edustus ilahduttaa

ekka Karjalainen tekee kahta täysin erilaista työtä. Päivisin hän työskentelee laskutus-, valmennus- ja talouspalveluita tuottavan Omapajan alue-edustajana. Iltaisin työllistävät hieronta-asiakkaat. Molemmat työt Karjalainen laskuttaa oman yrityksensä kautta. Omapajan edustuksen Karjalainen aloitti tammikuussa. Tehtävänä on etsiä yhteistyökumppaneita firmalle, joka tarjoaa palveluita itsensä työllistäjille. − Kilpailijat puhuvat kevytyrittäjistä, me pajayrittäjistä. Minäkin olisin yrittäjäurani alkutaipaleella käyttänyt tällaista palvelua, jos olisin tiennyt sellaisesta. Toisin kuin yrittäjät Omapajan asiakkaat myyvät osaamistaan ilman taloudellista riskiä. Omapaja lähettää laskun työn teettäjälle, ottaa provision ja hoitaa työnantajan velvollisuudet. Loppu maksetaan työntekijälle palkkana. 12

Maalariksi kouluttautunut Karjalainen siirtyi myynnin pariin jo 1990-luvulla, kun maalarinura jäi allergian vuoksi. Sosiaalinen mies koki sopivansa myyntiin. Hän hoitikin vuosia erilaisia edustuksia. Osan töistä Karjalainen teki yrittäjänä, osan palkkatöissä. Hierojaksi Karjalainen kouluttautui aikuisiällä kiinnostuttuaan ihmisten hyvinvoinnista. Vuosi sitten heräsi halu löytää toinen työ silloin päätyönä olleen hieronnan oheen. − Päivisin jäi luppoaikaa. Hierontaa ei pysty tekemään täysipäiväisesti, tai oikeastaan en edes haluaisi. Työ on fyysisesti rankkaa. Ensin Karjalainen meni Mäntsälään Habitalle myymään asuntoja. Mutta tämäkin työ oli iltapainotteinen. − Kaverilta alkoi loppua kapasiteetti ja illasta tunnit. Omapajalle Karjalainen löysi tiensä, kun sen toimitusjohtajana aloitti vanha työtuttu. Karjalainen kysyi, olisiko yhteistyön mahdollisuuksia. Toimitusjohtaja tiesi Karjalaisen laa-

jat yhteistyöverkostot ja tarttui ehdotukseen. Omapajalta puuttui Uudeltamaalta alue-edustaja. Nyt Karjalainen on tyytyväinen. − Heti alusta asti puhuimme, että en jätä hieromista. Illan hierontatyöt ja Omapajan työt päivällä täydentävät toisiaan. Noora Hellman

Pekan uusimmat urastepit

3/2018 − 12/2018 Myyntiedustaja / Porvoon Habita Oy

1/2014 − 3/2018 Yrittäjä, päätoiminen hieroja

2011 – 2014

Yhteyspäällikkö, asiakkuusjohtaja / Flagmore Oy

2007 −

Sivutoiminen yrittäjä, hieroja

ENSIASKEL

Kutsumuksena myyntityö

loitin syksyllä opinnot Haaga-Helian myynnin koulutusohjelmassa. Myynti on minulle luontainen veto ja koen kutsumusta alalle. Olen pienestä pitäen ollut myyntihenkinen. Myyntityössä pääsee luomaan persoonallisia paketteja ja ratkaisuja, joita ihmiset oikeasti tarvitsevat. Hyvän myyjän kannattaa unohtaa tyhjät lupaukset. Nuorempana osallistuin yhdistysten talkoisiin ja myin kaikenlaista partiokalentereista lähtien. Viime vuonna pääsin kesätöihin myymään hälytysratkaisuja ovelta ovelle -työnä. Unelmani on saada työpaikka, jossa on sopivasti vastuuta ja tiimiin voi luottaa. Tulevaisuudessa haluaisin olla myyntijohtaja suuressa fir-

massa ja päästä ainakin tavoittelemaan isompia paalupaikkoja. Pyrkimys on saada kokea jokainen porras. Kun lähtee ruohonjuuritasolta, saa ymmärrystä eri tehtävistä. Tavoitteeni on kehittyä niin, että olen myyjänä paras kaikista. Myyjältä vaaditaan periksiantamattomuutta. Samaa vaaditaan urheilijalta. Luistelen muodostelmaluistelujoukkueessa, joka kilpailee maailmanmestaruudesta. Jos tulee vastoinkäymisiä, ne pitää unohtaa. Koulussa emme ole vielä päässeet puhumaan yritysmyynnistä pintaraapaisua syvemmältä. Ensimmäisten kuukausien aikana on lämmitelty, mitä on tulossa. Opiskelijaporukallamme on mielestäni hyvä flow. Puskemme yhdessä eteenpäin. Opiskeluihini tulee katkos, kun aloitan huhtikuussa armeijan Urhei-

ENSIASKEL MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

• Simoeemil Nurmela, 20 • Myynnin opiskelija HaagaHeliassa, Marigold IceUnityn luistelija

lukoulussa Helsingin Santahaminassa. Yritän nopeuttaa opintojani, jotta saan koko vuoden opinnot valmiiksi. Vapaavalintaiset opinnot valitsen myöhemmin. Voisin ehkä opiskella johtamista, koska minulla on vahva visio asioista, kuinka tulisi toimia. MMA:n jäseneksi liityin heti, kun se oli mahdollista. Olen ollut mukana perustamassa Haaga-Heliaan ainejärjestö Myynnin perhettä. Siinä yhteydessä olemme pitäneet kokouksia MMA:n tiloissa. Toiminnassa olen oppinut kokoustaitoja ja brändin rakentamista. MMA:n jäsenenä saan tietysti myös edut – bensakorttiakin olen höylännyt jo kerran. Noora Hellman

Simoeemilin kysymys konkarille Jos olisit nuoren asemassa, mistä kannattaisi lähteä hakemaan myyntikokemusta, jotta saisi parhaat eväät?

Lue vastaus verkkolehdestä:

le ht

i.m

• Haluaisin oppia venäjää, Excelin täydellisen käytön ja muutosjohtajuutta

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

Teksti Piia Kunnas Kuvat Jenna Lehtonen

LÄHDE ROHKEASTI UUSIIN HAASTEISIIN Petra Karasti ei ole pelännyt tehdä täyskäännöksiä urallaan. Viittäkymppiä lähestyvän myyntipäällikön ansioluettelo onkin huikean monipuolinen.

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

e oli niitä harvoja kertoja, kun Petra Karastia todella jännitti. 18-vuotias Petra katseli Teatterikorkeakoulun käytävällä lämmitteleviä tanssijoita ja ajatteli, ettei tule pärjäämään heitä vastaan. Ei, vaikka hän oli harrastanut 11 vuotta klassista balettia, suunnitellut tanssinäytöksiä, pitänyt aerobic-tunteja ja lasten satubalettia sekä toiminut muutamien artistien taustatanssijana. Petra kääntyi kannoillaan eikä astunut saliin, jossa pidettiin Teatterikorkeakoulun tanssilinjan pääsykokeet. − Se on ainoa juttu, joka minua on elämässäni todella kaduttanut. Miksi en uskaltanut? Sen jälkeen Petra sitten onkin uskaltanut. 2000-luvun alkupuolella hän toimi jääkiekkoseura HIFK:n klubiemäntänä mutta alkoi haaveilla musiikkialasta ja siitä, että pääsisi myymään bändien keikkoja. − Soitin Lasse Norrekselle ja kysyin, voisinko tulla hänelle assistentiksi. Hän sanoi, että tarvitsisi kyllä assistentin, mutta hänellä ei ole varaa palkata sellaista eikä aikaa haastatella minua. Jonkin ajan kuluttua Petra soitti uudestaan. Jälleen Norres vastasi, että tarvitsisi kyllä, mutta hänellä ei ole aikaa tavata. Petra soitti vielä kolmannen kerran. Tällä kertaa hän pyysi Norresta katsomaan kalenteriaan kaksi kuukautta eteenpäin. Löytyisikö esimerkiksi tältä viikolta yhtään vapaata koloa? Tapaaminen järjestyi jo samaksi illaksi helsinkiläiseen Mamma Rosa -ravintolaan. Norres kysyi, juoko Petra kahvia vai ottaako oluen. − Vastasin, että yksi olut, kiitos. Ajattelin, että olen nyt tulossa musiikkimaailmaan.

Viihdeala vei mennessään Työ Lasse Norreksen Riopop Oy:ssä ja Dex Viihteellä vei Petran etsimään ja myymään nousevia artisteja, juontajia ja bändejä. Hän kuunteli demoja, myi esimerkiksi Scandinavian Hunkseja, näki Gimmelin tyttöjen huippuhetkiä. − Kun Juha Tapiolta oli tullut ensimmäinen sinkku, menin hänen kirkkokonserttiinsa viemään käyntikorttia ja pyytämään häntä meidän riveihimme. Sujuvasanaista ja esiintymistaitoista Petraa pyydettiin usein mukaan erilaisiin projekteihin. Uusi vaihe Petran 16

uralla alkoi, kun työkaveri kuuli, että Radio Suomipopilla oli tarvetta juontajalle. Petra pääsi tekemään aluksi nauhoitettua lähetystä. Hän juonsi ensin iltaohjelmaa ja pian jo päivälähetystä. Kohta hän huomasi juontavansa myös yritystapahtumia, Radio Suomipopin kiertueita ja Ruisrockia. Kun Petra oli työskennellyt radiossa kolme vuotta, hän oli 35-vuotias ja työpaikalla alkoi muutosvaihe. Petran pesti päättyi. Samalla tarjoutui tilaisuus miettiä, mihin suuntaan nyt pitäisi lähteä. Petra oli ehtinyt urallaan jo paljon. Hän oli työskennellyt sihteerinä, siivoojana, myyjänä, tehnyt mallin töitä ja muita pr-tehtäviä, ollut armeijassa, työskennellyt Helsingin sotilasläänin esikunnassa, pelannut telkkarissa Speden Speleissä, näytellyt muutamissa sarjoissa, emännöinyt Urheilukanavalla leikkimielistä kilpailuohjelmaa. Aina hänellä oli ollut meneillään useampi projekti tai työ samanaikaisesti. − Aloin miettiä, mikä minusta tulee isona. Otin pienen aikalisän, jonka aikana tein juontokeikkoja ja auttelin erään kuntosalin myyntiä. En jaksanut enää juosta kissanristiäisissä vaan halusin säännöllisen työajan.

Uudelle uralle Petra kiinnostui Manpowerilla avoinna olevasta HR-konsultin paikasta. Ongelma oli, että hänellä ei ollut minkäänlaista työkokemusta vastaavista tehtävistä. Koulutuksenkin osalta CV:ssä oli vain markkinointimerkonomin tutkinto ja hieman media-alan koulutusta. Petra

PETRA KARASTI • työskentelee myyntipäällikkönä Eilakaisla Oy:ssä • toiminut myyntialan töiden lisäksi muun muassa radiojuontajana, työvoimaneuvojana, kouluttajana, mallina, PR-henkilönä ja assistenttina • aloittaa syksyllä NLP Trainer -opinnot • nauttii tapahtumien tekemisestä, juontamisesta ja hyväntekeväisyydestä • Toimii avustavana radiojuontajana Team Rynkeby-God Morgonin ja BusinessFM-radion yhteistyössä

Petra Karasti astuu Tavastian lavalle 11.4., jolloin hän juontaa MMA:n Rock´M´ Roll työelämä -seminaarin. Katso lisää sivulta 45.

mietti, mitä sellaisia taitoja hänellä on, joita kyseisessä työssä tarvitaan. − Kerroin, että olen hirveän hyvä haastattelemaan, tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa ja osaan auttaa ihmisiä löytämään vastauksia kysymyksiin. Petra sai kuin saikin työn. Kolme ja puoli vuotta kului, kunnes Manpowerilla aloitettiin yt-neuvottelut ja Petra joutui irtisanotuksi. Tähän saakka hän oli onnistunut lähes kaikessa, mihin ryhtyi. − Se oli opettavainen hetki. Mietin, mikä minussa on huonoa, kun joudun lähtemään. Päivä siinä meni, että vain itketti ja samaan aikaan raivostutti. Vertaistuki auttoi tilanteesta eteenpäin.

− Päätimme muiden irtisanottujen kanssa, että nyt otetaan pullakahvit ja aletaan kehua toisiamme. Tajusimme, että kyse ei ole meidän huonoudestamme vaan yrityksen tilanteesta.

Haastavia asiakastilanteita Uusi työpaikka löytyi melko pian. Petra meni TE-toimistoon ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi ja huomasi, että siellä oli paljon jonoa. − Kysyin, tarvittaisiinko siellä uutta työvoimaa. Tilaisuuteen tarttuminen kannatti, ja Petralle järjestyi työpaikkahaastattelu TE-toimistoon. Asiassa oli vain yksi ongelma: Petra oli raskaana. Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

− Kerroin haastattelussa suoraan, että nyt on tällainen tilanne. Olen raskaana mutta haluaisin kuitenkin tulla töihin. Petra sai työn. Ensin tehtiin määräaikainen työsopimus, mutta ennen äitiysloman alkua työsuhde vakinaistettiin. − Minut palkannut henkilö on vieläkin töissä TE-toimiston Pasilan toimipisteessä. Siinä on mies, joka tekee töitä suurella sydämellä. Petran oma irtisanomiskokemus osoittautui työvoimaneuvojan tehtävässä kullanarvoiseksi, sillä nyt hän ymmärsi muita irtisanottuja aivan uudella tavalla. − Minulle ei kukaan voinut sanoa, että ethän sinä tiedä. Aloitin usein kertomalla, että minutkin irtisanottiin puoli vuotta sitten. Kerroin huonommuuden tunteistani. Silloin ihminen ymmärtää, että tuo on tuntenut samoin kuin minä tunnen nyt, mutta hän on saanut töitä. Ehkä minäkin pystyn siihen. Työ oli välillä rankkaa, sillä vastaan tuli monenlaisia kohtaloita ja tilanteita. Petra huomasi, miten tärkeää yritysten on hoitaa irtisanomisprosessi mahdollisimman hyvin. Huonosti hoidettu prosessi voi luoda ihmiselle todella huonon olon. Yksi vaikeimmista tilanteista oli tapaaminen vanhemman herran kanssa. − Hän ilmoitti aluksi, ettei häntä kiinnosta katsoa, miten töitä etsitään. Hänen päämääränsä oli kuolla. Petra lähti juttelemaan asiakkaan kanssa kaikenlaisista asioista. Hän antoi miehelle tilaa tuntea niin kuin tuntee ja yritti auttaa löytämään niitä positiivisia asioita, joita tapahtuu, kun mies jälleen työllistyy. Seuraava tapaaminen sovittiin viikon päähän. − Kun hän tuli silloin ovesta sisään, huokaisin helpotuksesta: hän elää. Tapaaminen sujui paremmassa hengessä. Lähtiessään mies kätteli Petraa ja sanoi: ”Kyllä tämä tästä. Oli vain niin paha olo, kun tulin.”

Uskalla olla sinä TE-toimiston pestin jälkeen Petra toimi muun muassa asiakkuusjohtajana Adeccolla ja rekrytointipalvelu Sihdin myyntipäällikkönä. Hän kehitti myyntiä ja myi yrityksille rekrytointi- ja uudelleensijoittumispalveluita, arviointeja ja muita henkilöstönvuokraukseen liittyviä palveluita. Tällä hetkellä hän työskentelee myyntipäällikkönä Eilakaisla Oy:ssä. 18

− Minua kiehtoo myynnin lisäksi modernin myynnin koulutus, sosiaalinen media ja tapahtumien ideointi. Sekä työssään että oman kokemuksensa kautta hän on päässyt syvälle työllistymisen ja työn tekemisen maailmaan. Hän kannustaa kokeneita työntekijöitä jatkamaan itselle tärkeiden asioiden tavoittelemista työelämässä. − Monella kokeneella työntekijällä on paljon nuoria kollegoita ja paikasta työelämässä joutuu jollakin tasolla taistelemaan. Mutta vaikka mittariin tulee tietty numero, voi edelleen kokea vaikka mitä. Jos jää pelkäämään, että nuoremmat ajavat ohi tai ei osaa, kaivaa itselleen kuoppaa. Sen sijaan kannattaisi löytää itsestään hyvät asiat ja vahvuudet, pitää niitä yllä ja imeä nuorista energiaa. Kun ikää karttuu, uskaltaa olla oma itsensä. Se voi olla vapauttavaa. − Kun toimin radio- ja viihdealalla, yritin ehtiä joka paikkaan ja olla sellainen kuin muut haluavat. Nyt tiedän, mitä tarvitsen, jotta voin hyvin fyysisesti ja psyykkisesti, ja miten luodaan energinen ja positiivinen vire työelämään. Petra rakentaa elämänsä ja hyvinvointinsa kokonaisuutta useista palasista. Säännöllinen päivätyö tuo tasapainoa, mutta Petran hyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluu myös projekteja ja keikkoja − sähäkämpää tekemistä. − Olen aina ollut sillisalaatti-ihminen. Rakastan juontamista ja tapahtumien tekemistä mutta olen ennen kaikkea myyjä. Tällä hetkellä teen päivätyön ohella myös myynnin koulutusta ja työstän kirjaideaani. Välillä teen näyttelijän töitä. Ihmisten auttaminen ja kohtaaminen on se juttu, joka tuo eniten energiaa. Petra onkin tänä vuonna mukana Team Rynkeby-God Morgonin Espoon joukkueessa, joka pyöräilee kesällä Pariisiin ja kerää rahaa syöpäsairaille lapsille. Matka kestää viikon ja kilometrejä kertyy noin 1 200. Peruskuntoa kasvatetaan koko kevät. Liikuntaa pitäisi tulla noin kahdeksan tuntia viikossa. Se vaatii melkoista itsensä johtamista perheelliseltä naiselta, jolla on päivätyön lisäksi näin monta rautaa tulessa. Petralta on kysytty, miksi hän vielä viitsii lähteä moiseen, kun on lähes viisikymppinen. − Ikä ei saa olla esteenä sille, että uskallan olla minä.

TEEMA:

TYÖ & URA

Nuoret nukkuvat pommiin, yli viisikymppiset väsähtävät, ja pikkulapsiperheissä synnytetään ja sairastetaan jatkuvasti. Eri-ikäisiin työntekijöihin kohdistuu erilaisia ennakkoluuloja. Teksti Noora Hellman

OIKEANIKÄINEN TYÖELÄMÄÄN

kä nousee puheenaiheeksi lähes joka kerta, kun Saranen Consultingin uravalmentaja Pia Koukkula tapaa yli 50-vuotiaita työnhakijoita. Valmennettavat pelkäävät, että heitä pidetään liian vanhoina työhön. Myös MMA:n lakimies Tuuli Lahikainen on kuullut kokeneempien jäsenten tuskailevan, löytyykö heille töitä. Syrjimisepäilyt eivät ole ensisijainen syy ottaa yhteyttä laki-

mieheen, mutta työnsaantivaikeudet tulevat esiin muiden soittojen yhteydessä. Edellinen työsuhde on saattanut päättyä yt-neuvotteluihin tai irtisanomispakettiin. Koukkula ei pidä viisaana, jos työnantajat valitsevat vain tietynikäisiä ja samanmielisiä työntekijöitä. − Työyhteisö on vahvimmillaan, kun sieltä löytyy eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja eri ajatusmaail-

moja omaavia ihmisiä, Koukkula painottaa. Kokeneille työntekijöille voi joutua maksamaan enemmän palkkaa kuin nuoremmille. Samoin vanhimpien työnhakijoiden jaksamiseen kohdistuu epäilyjä. Moni MMA:n kuusikymppinen jäsen on kuitenkin hyvässä kunnossa. Ikä tuo parhaimmillaan osaamista ja oikeanlaista itsetuntemusta. 21

IK Ä & TYÖ

− Myyntityössä on pitkät päivät, ja asiakaskäynteihin liittyy tavoitteita. Vanhempi myyjä voi tietää nuorempaa paremmin, miten pää kestää työn kuormittavuuden, Lahikainen sanoo. Hän on saanut asiakkaiden puheista käsityksen, että työn saaminen vaikeutuu myynti- ja markkinointialalla jo neljänkymmenen ikävuoden jälkeen. Rekrytointipäätöstä ei saa tehdä iän perusteella. Ikäsyrjintää on kuitenkin vaikea todistaa, kun työpaikkaan tulee kymmeniä tai jopa satoja hakemuksia. Useimmiten syrjintäepäilyt eivät johda riitajuttujen nostamiseen. Jos nuorempi hakija vaikuttaa joustavammalta, hänen palkkaamisensa ei ole Lahikaisen mukaan syrjivää. Lakia rikotaan vain, kun ikä on ratkaiseva kriteeri.

Liian kokenut Koukkula ihmettelee, mitä työnantajat tarkoittavat sanoessaan, että joku on liian kokenut. Pidetäänkö henkilöä ylipätevänä vai yksiselitteisesti liian vanhana? Rekrytoijan ei kannata ryhtyä päättelemään hakijan edellisen tit-

Pia Koukkula, uravalmentaja, Saranen Consulting Kuva: Minna Rossi

telin perusteella, kuinka tämä viihtyisi tehtävässä. Johtaja saattaa muistaa olleensa onnellisin, kun teki suorittavaa työtä. − Mieli voi muuttua. Jos on nähnyt kaiken, voi katsoa laajemmalla perspektiivillä, mitä haluaa tehdä, Koukkula sanoo. Hän korostaa, että kiinnostavien tehtävien etsiminen on tärkeämpää kuin urahyppyjen tekeminen. Lahikaisen asiakkaista osa olisi halunnut vaihtaa vanhalla työpaikallaan uusiin tehtäviin. Työnantaja on kuitenkin torpannut ajatuksen ja arvellut, ettei tehtävä tyydytä työntekijää. Yrityksen on tarjottava yt-neuvotteluissa irtisanotulle kaikkia tehtäviä, joihin tämä soveltuu kohtuullisella lisäkoulutuksella. Joskus työnantaja haluaa varmistaa, että aiemmin irtisanottua työntekijää ei valita avoimeen työpaikkaan. Tehtävään asetetaan vaatimuksia, jotka eivät tosiasiassa ole tarpeellisia. Tällainen menettely on Lahikaisen mukaan kiellettyä.

Itseään toteuttava ennustus Koukkula varoittaa työnhakijoita tuijottamasta ikää liikaa. Kun pitää

itseään liian vanhana, siitä voi tulla itseään toteuttava ennustus. − Suhtautuminen näkyy puhe- ja kirjoitustavassa. Jos on luovuttajaolo, voi olla mielessään aggressiivinen. Haastattelija ei saa kiinni hakijan käyttäytymisestä. On vaikea antaa parastaan, kun menee valmiiksi lannistettuna, Koukkula sanoo. Hän ei kiellä, etteikö ikäsyrjintää tapahdu. Moni työnantaja ei edes tiedosta syrjivää asennettaan. Uravalmentaja kehottaa silti asiakkaitaan keskittymään ensisijaisesti työnhakuvalmiuksiinsa. Koukkulan mielestä ikä on toisinaan helppo tekosyy sille, ettei ole työllistynyt. Hakija ei ehkä ole kehittänyt itseään ammatillisesti tai pystynyt tuomaan taitojaan esiin hakemuksessa. Joku lähettää yhtä ja samaa cv:tä tai hakemusta kuukaudesta toiseen. Uravalmentaja patistaa luettamaan työnhakutekstejä muilla ihmisillä ja pyytämään palautetta. − Suosittelen myös kaivamaan esiin erityyppisiä firmoja. Isoihin tunnettuihin yrityksiin hakee aina paljon ihmisiä, ja hakijan on vaikea erottautua. Kannattaa nähdä vaivaa ja etsiä keskisuuria yrityksiä,

”JOS ON NÄHNYT KAIKEN, VOI KATSOA LAA JEMMALLA PERSPEKTIIVILLÄ, MITÄ HALUAA TEHDÄ.”

joihin isot massat eivät hae, Koukkula opastaa. Jos vakituista työtä ei heti löydy, määräaikaiset pestit voivat olla mahdollisuus. Koukkula kertoo itsekin palanneensa työttömyyden jälkeen työelämään määräaikaisuuden kautta. Hän kehottaa kaikenikäisiä rohkeasti hakemaan töitä ja verkostoitumaan. Koukkula tietää kuusikymppistenkin päässeen takaisin työelämään, kun ovat käyttäneet kontaktejaan.

Varo huonoja sopimuksia Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia ei voi syyttää työhaluttomuudesta. Kokeneemmat jäsenet saattavat kaivata asiakastyöhön niin palavasti, että ovat valmiita joustamaan palkassa isostikin. Välillä Lahikainen saa varoitella huonoista sopimuksista. − Joudun toppuuttelemaan, voitko ottaa vastaan paikkaa, josta ei välttämättä makseta palkkaa. Riski voi olla liian suuri, jos tarjolla on puhdas provisio ja kyseessä on vielä uusi tuote, Lahikainen sanoo. Lakimies muistuttaa, että huonon palkan vaikutukset näkyvät

Tuuli Lahikainen, lakimies MMA

eläkekertymässä. Samoin palkalla on vaikutuksia ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Huonoihin sopimuksiin haksahtavat toisinaan nuoretkin. Itse asiassa kaikista suomalaisista heikoimmin ovat työllistyneet alle 24-vuotiaat. Onneksi taloudellinen noususuhdanne on tasoittanut työttömyyttä kaikissa ikäryhmissä, myös nuorilla. Koukkula arvelee nuorten vaikeudeksi sen, että he eivät ole saaneet kokeilla työelämää riittävän aikaisin. Vielä hänen omassa nuoruudessaan 1980-luvulla firmat palkkasivat kesätöihin 15-vuotiaita. − Työnantajilla voi olla ennakkoluuloja, etteivät nuoret osaa tai herää aamulla. Oikeasti suurin osa nuorista on konservatiivisia ja haluaa vakituisen uran, kodin ja perheen, Koukkula pohtii.

Kannatusta anonyymille rekrytoinnille Vähiten ennakkoluuloja kohdistuu Koukkulan mukaan 30–40-vuotiaisiin. Naiset tosin ovat vielä synnytysikäisiä, mikä voi mietityttää työnantajia. Samoin pikkulasten sairastelut aiheuttavat poissaoloja työpaikalta.

Myynti- ja markkinointialan ihmisiä on osallistunut Koukkulan uravalmennuksiin viimeisen puolentoista vuoden aikana runsaasti. Työvoimaa on alalle tarjolla paljon, mutta uravalmentajan havaintojen mukaan moni on työllistynytkin. Miten eri ikäryhmiin kohdistuvia ennakkoluuloja sitten voisi vähentää? Koukkula ja Lahikainen antavat kannatusta anonyymille rekrytoinnille, jota on kokeiltu ainakin oikeusministeriössä ja Helsingin kaupungilla. Henkilötiedot on peitetty haastateltavia valitessa niin, ettei ikä tai sukupuoli tule esille. Mikään ei tietenkään takaa, ettei hakijoihin kohdistu ennakkoluuloja haastatteluvaiheessa. − Täydelliseen tasa-arvoisuuteen ei päästä koskaan, mutta anonyymi rekrytointi lisää mahdollisuuksia päästä haastatteluun. Oikeat ominaisuudet korostuvat, Koukkula kiittelee.

”JOUDUN TOPPUUTTELEMAAN, VOITKO OTTAA VASTAAN PAIKKAA, JOSTA EI VÄLTTÄMÄTTÄ MAKSETA PALKKAA.” 23

IK Ä & TYÖ

Teksti Maarit Seeling Piirrokset Anna Polkutie

MUISTAMISEN TAVAT MUUTTUVAT VUOSIEN KARTTUESSA Aivot muuttuvat ihmisen ikääntyessä. Henkisiin toimintoihin normaalilla ikääntymisellä on vaikutuksia silti hämmästyttävän vähän. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa aivojensa hyvinvointiin.

hmisellä on elämänsä eri vuosikymmeninä erilaisia vahvuuksia. Nuori saattaa helposti lasketella ulkoa suitsait oppimiaan ritirimpsuja. Vanhempi taas osaa yhdistää uuden tiedon kokemukseen ja soveltaa sitä. Molemmille oppimisen tavoille on paikkansa. Helsingin yliopiston professori, aivotutkija Minna Huotilainen korostaa palautumisen merkitystä ihan kaikenikäisille. Ensimmäiseksi hän kiinnittää huomion unen kestoon ja laatuun.

Riittämättömät yöunet ovat monen muistamattomuuden ja oppimattomuuden taustalla. Väsyneenä on vaikea keskittyä ja oppia. Kuormitus ja stressi vaikuttavat myös aivojen hyvinvointiin ja vastaanottokykyyn. – Aivot ovat nykyisessä työelämässä koetuksella. Ruuhkavuodet osuvat monelle kolmenkympin korvilla. Työn ja perheen yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Mietitään vanhempainvapaita ja uskaltaisiko olla työstä pois vai ei. Puolipäiväisyyttä ja muita joustavan

työn tekemisen malleja pitäisi kehitellä ja tarjoilla tälle ikäluokalle paljon nykyistä enemmän, Huotilainen pohtii. Työelämällä ei ole varaa menettää työvuosien tuomaa kokemusta. Työuransa alussa olevilta kokemusta ei voi edes vaatia. – Kokenut 50−60-vuotias ja uran alussa oleva nopea ja nokkela kolmekymppinen olisivat työparina vaikeasti voitettava yhdistelmä!

IK Ä & TYÖ

Kolmekymppisenä rakennetaan elämäntapaa Kolmekymppisenä aivojen niin sanottu oman toiminnan ohjaus on kehittynyt – tai ainakin pitäisi olla. Tämä tarkoittaa, että yksilön pitäisi pystyä asettamaan itselleen päämääriä ja myös pysymään tavoitteissa. Ruuhkavuosissa räpistelevien saattaa kuitenkin olla hyvistä päätöksistä huolimatta vaikea noudattaa aivojen hyvinvoinnin ylläpidosta annettuja ohjeita riittävästä unesta, terveellisestä ravinnosta ja säännöllisestä liikunnasta. Vuorokauteen ei yksinkertaisesti jää riittävästi tunteja itselle. – Aivojen fyysistä kehitysvaihetta olennaisempaa on, minkälaisen elämäntavan kolmekymppisenä rakentaa. Hektinen elämä on oppimisen kannalta aina riski. Ihminen ei silloin saa itsestään irti parasta osaamistaan. Kolmekymppiset ovat työelämässä vielä aika tuoreita, joten uutta opeteltavaa olisi jatkuvasti, Huotilainen muistuttaa. Nuoret aivot kuitenkin mukautuvat helposti muuttuviin tilanteisiin. Kolmekymppiset pystyvät oppimaan uusia tekemisen tapoja iäkkäämpiä kollegojaan helpommin — mikäli oppimiseen ei tarvita aikaisemman soveltamista. Nopea oppimiskyky näkyy nimenomaan täysin uuden tiedon omaksumisessa tai vaikkapa erilaisten projektikoodien ulkoa muistamisessa. – Valitettavasti vain ulkoa muistaminen on korvattavissa koneilla. Lakiasiantoimistoissa oli aiemmin paljon nuoria harjoittelijoita, jotka kaivoivat esiin vanhoja tapauksia. Nykyään tietokoneet tekevät saman.

30+ Ulkoa oppiminen on helppoa. Rakennat elämäntapaa, joka heijastuu työuran viimeisiin vuosiin asti. Mieti, miten saat arkeen mahtumaan myös palautumista niin, ettei arjesta tule liian kuormittavaa.

Nelikymppinen tunnistaa vahvuutensa Neljänkympin virstanpylvään ohittanut alkaa oivaltaa, minkälainen on työntekijänä ja oppijana sekä millaisia asioita pystyy tekemään helposti, mitkä taas tuottavat haasteita. Ajattelu- ja oppimiskyvyn tuntemus alkaa selkiytyä. Omien vahvuuksien täysi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin aikaisemmin rakennettua elämäntapaa, joka mahdollistaa sen, että muisti ja tarkkaavaisuus voivat olla parhaimmillaan. – Tämän ikäistä kannustaisin vaatimaan ja itsekin järjestämään sellaisia olosuhteita, joissa pääsee kukoistamaan. Jos olet oivaltanut, että tietynlaiseen tehtävään tarvitset rauhallisen ympäristön, niin järjestä se. Irrationaalisten tietojen ulkoa oppiminen alkaa hidastua. Huotilainen palaa unen merkitykseen. – Yöunet tehostavat oppimista. Ehkei enää kannata yrittää omaksua kahdeksan tunnin rupeamaa uutta tietoa kerralla vaan pätkiä se pienempiin osiin usealle päivälle. Uudet asiat siirtyvät yön aikana pitkäkestoiseen muistiin. Se on iso urakka aivoille. Mitä enemmän yrittää siirtää kerralla, sitä todennäköisempää on, että jotain jää siirtymättä, Huotilainen vinkkaa. Uuden oppiminen tulisi hänen mielestään ottaa viimeistään tässä vaiheessa elämäntavaksi. Sen ei tarvitse olla tutkintoon tähtäävää pänttäämistä vaan oman alan seuraamista. – Aivojen näkökulmasta työelämä on siunaus. Töissä ollessa oppii väistämättä koko ajan jotain. Työttömällä onkin iso vastuu oppimiskykynsä säilyttämisestä.

40+

Sisällytä opiskelua jokaiseen työpäivään. Ole utelias oman alasi kehityksestä. Seuraa trendejä, jotta tiedät, mihin kannattaa tulevaisuudessa suuntautua. Aivot pysyvät virkeinä, kun pysyt ajan hermolla.

IK Ä & TYÖ

Kokemus auttaa viisikymppistä oppimaan

50+

Nyt on mietintätauon paikka. Mitä haluat työltäsi ja elämältäsi? Kiinnitä huomiota kehossa ja mielessä tapahtuneisiin muutoksiin. Ulkoa oppiminen vaikeutuu. Tarvitset ehkä uusia keinoja palautumiseen. Ole itsellesi armollinen.

50-vuotias alkaa tuntea muutoksia fysiologiassaan. Nukkumiskyky saattaa olla oleellisesti huonompi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tarvitaanko unikoulua? Kaipaisivatko ruokailutottumukset reivausta? Nyt on entistä tärkeämpää kuunnella omaa kehoaan. Oppiminen nojautuu aikaisempaan kokemukseen. On nähty aikanaan radikaaleiltakin tuntuneita työelämän muutoksia. Monitilaympäristöt ovat tulleet aikaisemmin pois heivattujen maisemakonttorien tilalle. Kokemus auttaa ottamaan tyynesti myös uudet mullistukset: Ai jaa, taasko tätä… Varttuneempiin ikäluokkiin liitetään usein muutosvastarinta. Huotilainen muistuttaa työelämätutkimusten todistaneen, että monesti vanhempien työntekijöiden esittämää kritiikkiä olisi kannattanut kuunnella. Tilanteita jälkikäteen setvittäessä on usein käynyt ilmi, ettei esitetty kritiikki ollutkaan pelkästään muutoksen vastustamista. Työelämän heiluriliikkeitä muutamaan otteeseen seurannut tietää jo, mitä ongelmia äärilaidoissa tulee. – Ulkoa oppiminen alkaa viisikymppisellä olla huomattavasti vaikeampaa kuin 30-vuotiaalla. Se johtuu sekä oppimisen tavasta että aivojen rakenteesta. Aivoissa on verkosto, johon muistot sijoittuvat. Sinne pitää mahduttaa myös uudet muistot. Verkostoa ei voi enää muokata miten tahansa, Huotilainen sanoo. Viisikymppisellä on kuitenkin hihassaan ässä, joka nuoremmalta kollegalta vielä puuttuu. – Aikaisempaan liittyvä tieto on tässä iässä helpompi muistaa kuin sellainen, jolle ei ole entuudestaan valmista lokeroa. Esimerkiksi talvisodan taisteluita harrastavalla viisikymppisellä ei ole vaikeuksia oppia aiheesta uusinta tutkimustietoa. Hän vain sijoittaa sen täydentämään aikaisempaa. Jo opittuun pohjautuvassa muistamisessa iäkkäämmät ovat jopa nuoria parempia. Pitkän numerosarjan oppiminen ulkoa on sen sijaan 50- ja 60-vuotiaille haastavaa. Toisaalta tällainen tieto on helppo tarkistaa vaikka omasta älypuhelimesta. – Uran suuntaaminen on viisikymppiselle tärkeää. Mitä tietoja tarvitsen, miten kouluttaudun? Ihminen oppii iästä riippumatta joka päivä jotain uutta. On tärkeää säilyttää uteliaisuus elämään. Toisaalta voi myös kyseenalaistaa, onko työnantajan puolelta mielekästä kouluttaa tämän ikäistä kaikkiin niihin uusiin järjestelmiin, joita ehkä käytetään muutaman kerran vuodessa. Voisiko 30-vuotias kollega ottaa sen käytön vastuulleen? Tilanne on tietysti toinen, jos kyse on päivittäisestä työkalusta, Huotilainen toteaa.

Kuusikymppinen on hiljaisen tiedon jakaja Kuusikymmenvuotias tietää suunnilleen, paljonko työelämää on vielä jäljellä. Huotilainen kannustaa tekemään loppuvuosille määräaikaissuunnitelman. Viimeistään nyt kannattaa hyödyntää kertynyttä kokemusta ja tietoa. Tämä koskee myös työnantajaa. – Tämänikäisen ei ehkä kannata enää opetella sitä kerran vuodessa käytettävää softaa. Ajankäytöllisesti se ei olisi kenenkään etu. Paljon järkevämpää olisi antaa kuusikymppiselle kokemusta hyödyntäviä tehtäviä. Esimerkiksi täällä yliopistolla yli 60-vuotiaat professorit opettavat kaikkein vaativimpia kursseja ja laajoja kokonaisuuksia. Heitä ei millään haluttaisi päästää eläkkeelle. Vaihtuvateemaisia kursseja, joissa hyödynnetään uusinta tietotekniikkaa, opettavat taas nuoremmat professorit, Huotilainen kuvailee. Elämäntapojen merkitys korostuu 60-vuotiaana. 1980-luvulla työelämä oli rankkaa, mutta niin olivat huvitkin. Laulujen lunnaat lankeavat maksettaviksi tässä vaiheessa. Geenien vaikutukset alkavat myös näkyä. Verenpaineongelmat ja ylipaino vaikuttavat yleisterveyteen. – Stressaava ja kuormittava työ ei periaatteessa ole aivojen näkökulmasta kielteistä, jos siihen on liittynyt riittävä palautuminen. 60-vuotiaalle on kertynyt paljon hiljaista tietoa, jota meidän ei kannata jättää siirtämättä nuoremmille ikäpolville, Huotilainen summaa.

60+ Kaikki peliin rohkeasti! Sinulle on kertynyt rutkasti osaamista ja kehitysideoita. Olet arvokas työyhteisöllesi, vaikka uusimman softan käytön oppiminen olisikin hankalaa. Nyt vain kiinni isoihin asioihin. Nuoriso miettikööt pienempiä kuvioita.

IK Ä & TYÖ

KOULUTUKSEN KAUTTA POTKUA URALLE Myynnin ammattilaisille ja alalle haluaville avautuu tänä keväänä uusia koulutusmahdollisuuksia.

Teksti Piia Kunnas

onella tulee elämänsä aikana vastaan tilanne, jossa uralle tekee mieli hakea aivan uutta suuntaa alanvaihdon kautta. Joskus oman osaamisen päivittäminen riittää tuomaan työhön lisäpotkua ja säilyttämään kilpailukyvyn työmarkkinoilla. 30

Helsinki Sales Academy Oy ja Business College Helsinki käynnistävät kahden kuukauden myynnin intensiivikoulutuksen. Se sopii myyntialalle hakeutuville ja niille, jotka haluavat siirtyä B-to-C-myynnistä B-to-B-myyntiin. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa myyntiprosessia ja asiakkaan ostoprosessia, erityyppisten tuotteiden myyntiä ja digimark-

kinoinnin hyödyntämistä myynnissä. − Puhumme esimerkiksi siitä, miten digimarkkinoinnin keinoin voidaan saada asiakkaasta mahdollisimman paljon tietoa ja oppia kohdentamaan kontaktointia oikeaan aikaan, Maarit Halmela Helsinki Sales Academystä kertoo. Koulutukseen kuuluu viisi lähipäivää sekä yksilö- ja pienryhmä-

Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto • eri oppilaitoksilla erilaisia painotuksia • Rastorilla suuntautumisvaihtoehdot B-to-B-asiantuntijamyyjille ja myyntijohdolle • Amiedulla tarjolla muun muassa myynnin ja markkinointiviestinnän sekä kaupan osaamisalat • koulutus on mahdollista suorittaa työn ohella noin vuodessa Lisätietoa: www.rastor.fi/ajankohtaista www.amiedu.fi > koulutushaku > liiketoiminnan erikoisammattitutkinto

Sales Career – uusi ura B2B-myynnistä • myyntialalle ja B-to-Bmyyntiin haluaville • järjestäjinä Helsinki Sales Academy ja Business College Helsinki • koulutuksen kesto kaksi kuukautta • oppilaat opiskelevat joko oppisopimuksella tai koulutussopimuksella

tehtäviä. Töissä olevat voivat solmia koulutuksen ajaksi oppisopimuksen ja tehdä työharjoittelun omassa työnantajayrityksessä. Työttömät ja alanvaihtajat solmivat koulutussopimuksen ja tekevät työharjoittelun Helsinki Sales Academyn projekteissa. − Helsinki Sales Academyn projekteissa pääsee näkemään moderneja myynnin työkaluja. Hyödynnämme esimerkiksi markkinoinnin automaatiota ja sähköistä sopimushallintaa, Halmela sanoo. Ensimmäinen ryhmä aloitti helmikuussa. − Hakijoita oli nuorista yli viisikymppisiin. Opiskelijoina on esimerkiksi kokeneita myynnin tekijöitä, jotka tarvitsevat tutkinnon, jotta voivat edetä urallaan. Mukana on myös sairaanhoitajia, jotka haluavat vaihtaa myyntialalle, sillä he kokevat ihmisläheisen työn itselleen sopivaksi. Tänä vuonna on suunnitelmissa vielä kaksi vastaavaa koulutusta.

Rastor on räätälöinyt kaksi eri suuntautumisvaihtoehtoa: B-to-Basiantuntijamyyjille ja myyntijohdolle omansa. Molempiin kuuluu liiketoiminnan suunnittelua ja toteuttamista käsittelevä osa. Asiantuntijamyyjien koulutuksessa opiskellaan lisäksi asiakkuusmarkkinointia ja digitaalisen myynnin kehittämistä, myyntijohdon koulutuksessa henkilöstön osaamisen kehittämistä ja myynnin johtamista. − Koulutus sopii erinomaisesti kokeneille ammattilaisille, jotka haluavat päivittää osaamistaan. Digitalisaation tuomista muutoksista puhutaan paljon, mutta myös esimerkiksi johtaminen on muuttunut. Johtajien kannattaa päivittää muun muassa muutoksen tunnistamisen ja hallitsemisen osaamistaan, Rastorin asiakkuuspäällikkö Olavi Kottonen sanoo. Haku koulutuksiin alkaa maaliskuun alussa.

Koulutusta asiantuntijamyyjille ja myyntijohdolle

Myyntiä ja markkinointiviestintää

Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi liiketoiminnan erikoisammattitutkinto, jota koulutusta järjestävät tahot tarjoavat hieman eri painotuksilla.

Amiedu tarjoaa kaikkiaan kuusi osaamisalaa. Mukana on esimerkiksi myynnin ja markkinointiviestinnän, kaupan ja kiinteistönvälityksen osaamisalat.

• koulutuksen aikana suoritetaan liiketoiminnan perustutkinnon myyntitutkinnon osa Lisätietoa: bc.fi/koulutukset > Myyntikoulutus: uusi ura B2B-myynnissä

Myynnin ja markkinointiviestinnän osaamisala soveltuu vaativissa alan tehtävissä toimiville esimiehille ja asiantuntijoille, jotka pääsevät työssään tekemään muun muassa markkinoinnin suunnittelua ja toteutusta, kehittämään tuote- ja palveluvalikoimia tai digitaalista myyntiä. Kaupan osaamisala soveltuu vastaavasti esimerkiksi myymäläpäälliköille ja kokeneille osastopäälliköille, joilla on vastuu päivittäisestä toiminnasta. Valinnaisina opintoina on tarjolla esimerkiksi digitaaliseen markkinointiviestintään, myynnin johtamiseen, asiakkuusmarkkinointiin ja yksikön myyntityöhön ja valikoiman kehittämiseen liittyviä kokonaisuuksia. Koulutukseen on jatkuva haku Amiedun nettisivujen kautta. Myynti&Markkinointi

TYÖ & UR A

Teksti Piia Kunnas Kuvat Milla von Konow

KYLMÄKÄYNNEISTÄ SOCIAL SELLINGIIN Myynnin murros ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat muuttaneet myyntipäällikkö Mika Sahikallion työtä. Kun hän tapaa asiakkaan, kauppaa on hierottu jo pitkälle ja kyse on usein enää yksityiskohdista.

it n Myylikön päälrkea a 32

Suuri osa Mikan asiakkaista on Helsingissä. Helsinki-päivään mahtuu kaksi asiakasta ja tapaamisten välillä auto toimii toimistona.

& UR A MTYÖ ARKKINOINTI

On aurinkoinen pakkaspäivä Jokipiin Pellavan myyntipäällikkö Mika Sahikallion kotitoimistolla Lohjalla. Kaunis koti kylpee valossa, ja siellä täällä näkyy vaaleita pellavatuotteita. Niitä samoja, joita Mika myy yrityksille liikelahjoiksi ja henkilöstölahjoiksi. Mika on siitä onnellisessa asemassa, että hänen myymänsä tuotteet edustavat monia niitä arvoja, joita juuri nyt arvostetaan: tuotteet valmistetaan kotimaassa, ne ovat kestäviä ja tuotantoprosessi on ekologinen. Haasteina ovat sen sijaan jatkuva uudistumisen tarve ja ihmisten tavoittaminen. Kun kyseessä on pelkästään pellavatuotteita valmistava yritys, kuinka löytää vanhoille, pitkäaikaisille asiakkaille riittävästi uudenlaisia tuotteita? Ja se suurin haaste: miten päästä tapaamaan ostajia? Näihin molempiin Mika on löytänyt ratkaisuja.

Personoitu tuote valloitti asiakkaat Mikan myyntiura alkoi jo armeijan jälkeen. ”Menetkö kauppikseen vai lähdetkö tekemään duunia”, sähkötarvikkeita rautakauppoihin myyvä isä kysyi silloin Mikalta. Mika kulki aluksi isän jalanjälkiä ja myi sähkötarvikkeita Keski-Suomessa, mutta päätyi sitten töihin toimistotarvikkeita myyvään firmaan. Myöhemmin Mika perusti kaverinsa kanssa oman toimistotarvikkeita ja liikelahjoja myyvän yrityksen. Hän myi oman osuutensa pois viisi vuotta sitten ja siirtyi töihin Jokipiin Pellavalle. Mikan vastuulla on Länsi-Uusimaan ja Helsingin alue sekä viiden hengen myyntiryhmän johtaminen. Asiakaskunta on laaja aina pk-yrittäjistä suuryrityksiin. Eduskunnan saunassa on Jokipiin Pellavan pyyheliinat, ja moni valtiovieras on syönyt suomalaisilla pellavaliinoilla somistetuissa pöydissä. 34

Välillä Mika hurauttaa autolla Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalle tehtaalle. Kun hän vieraili siellä ensimmäistä kertaa, hän alkoi pohtia, voisiko tuotteisiin tehdä millaisen kuosin vain. Se oli ratkaiseva oivallus tuotteiden myynnin kannalta. Hän alkoi hahmotella Raaseporin kaupungille personoitua kuosia. Mika otti kaupungin vaakunasta yhden elementin, valkovuokon, ja sisällytti sen kuosiin. Siitä syntyi ensimmäinen asiakkaan omalla kuosilla toteutettu pellavatuote. Pian Mika huomasi, että räätälöinti toimii monien muidenkin asiakkaiden kohdalla. − Suunnittelin kuoseja aluksi vain omille asiakkailleni. Vähitellen muut myyjät alkoivat kysellä, voisinko suunnitella heidänkin asiakkailleen. Nyt suunnittelen lähes kaikki personoidut kuosit, joita meillä myydään. Viime vuonna Oma Design -tuotteet olivat Jokipiin Pellavan myydyin tuoteryhmä. Niitä toteutettiin noin 500 asiakkaalle. Pellavatuotteisiin keskittynyt yritys hyödynsi yksilöllisyyden trendiä ja on muutamassa vuodessa uudistunut ja tuplannut liikevaihtonsa. − Olen itseni kannalta ihanteellisessa työssä juuri nyt. Saan myydä mutta myös toteuttaa itseäni.

Mika Sahikallio, 48 • toiminut viisi vuotta Jokipiin Pellavan myyntipäällikkönä ja myyntiryhmän johtajana • asuu Lohjalla, myyntialueena Länsi-Uusimaa ja Helsinki • harrastaa kuntosalilla käyntiä, ulkoilua ja nikkarointia • perheeseen kuuluu avovaimo ja kolme lasta

Some sulautui osaksi työtä Jokipiin Pellava käyttää asiakastapaamisten sopimisessa ulkoista buukkausfirmaa. Noin puolet myyjien viikoittaisista asiakaskäynneistä tulee buukkausfirman kautta. Toisen puolen myyjät hoitavat itse. − Ihmisten tavoittaminen on suurin haaste myyntityössä. Se on yksi syy, jonka vuoksi höyryän meillä niin paljon sosiaalisen median hyödyntämisestä. Mika otti LinkedInin käyttöön viisi vuotta sitten eli samaan aikaan, kun hän aloitti nykyisessä työssään. − Mietin, uskaltaako sinne kirjoittaa mitään. Rima oli sen suhteen korkealla. Kontaktipyynnön laitoin

vasta sitten, kun olin tavannut asiakkaan. Seuraavassa vaiheessa Mika ryhtyi kommentoimaan ja tykkäämään muiden päivityksistä – ja kirjoittamaan myös omia. Hän alkoi huomata virtuaalisen esilläolon edut. Sitten tuli päivä, jolloin Mika istui autossa ja puhelinta selaillessaan huomasi, että hänet on linkattu johonkin päivitykseen. − Siellä asiakas kehui työtäni, ja postauksella oli yli 12 000 näyttöä. Kun asiakas kehuu pyytämättä, se on mieletön fiilis. Pari vuotta sitten koko myyntiryhmä sai somekoulutusta ja jokai-

Varamiespalveluiden Markus Sippo (oik.) on Mika Sahikallion pitkäaikainen asiakas. Sippo käyttää Jokipiin Pellavan tuotteita niin asiakaskuin henkilöstölahjoina.

selle myyjälle perustettiin LinkedIntili. Myyjille asetettiin konkreettisia tavoitteita sosiaalisen median käytön suhteen. Nykyään Mika hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisesti. Tärkein kanava on LinkedIn. Muut kanavat ovat enemmän henkilökohtaisessa käytössä, vaikka Mikan sanojen mukaan omalle Instagram-tilillekin tupsahtaa aika paljon pellavaan liittyvää sisältöä. Vaikka päivitykset sisältävät usein kuvia tuotteista, varsinaista tuputtamista Mika pyrkii somessa välttämään. Päivitysten on tarkoitus herättää ruokahalua ja levit-

tää tietoisuutta yrityksen ideoista ja mahdollisuuksista.

Valmistautunut myyjä vakuuttaa tapaamisessa Sosiaalisen median ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen on osoittautunut kullanarvoiseksi työkaluksi ostoprosessin eri vaiheissa. Uusasiakashankinnassa myyntiryhmän postaukset ja asiakkaiden kuvat ostetuista tuotteista herättävät asiakkaiden mielenkiinnon. Joskus pelkkä tuote sopivassa ympäristössä herättää ostohalun. Mikan perheen kaunis koti, esimerkiksi sen keittiö, on toiminut kuvauspaikkana

monille tuotteille. − Kun Ivana Helsingin kanssa yhteistyössä tehty sammutuspeite tuli markkinoille, otin siitä kuvan kotipihan leikkimökissä ja jaoin LinkedIniin. Sen johdosta tuli heti kaksi suoraa kauppaa. Käytännössä ostohalu herätetään siis verkossa. Sieltä tulee jo moni niistä liideistä, joita myyjät lähtevät työstämään. Ennen tapaamista tapahtuu kuitenkin vielä paljon, sillä asiakkaan pitää saada jotain konkreettista hyötyä siitä, että myyjä tulee käymään. Uusasiakashankinnassa Mika tai tapaamisen sopiva buukkaaja karMyynti&Markkinointi

TYÖ & UR A

saattaa viedä kuukauden päivät. Tähän ostoprosessin vaiheeseen on löydetty uusia, asiakassuhdetta tukevia ratkaisuja. − Olemme panostaneet tähän vaiheeseen. Saatamme ottaa tehtaalta videopätkän siitä, kun asiakasyrityksen omat tuotteet ovat kudonnassa. Tai ottaa kuvan pakkauspöydältä ja kertoa, että täällä teidän tuotteitanne pakataan lahjarasioihin. Tällaiset viestit ilahduttavat asiakasta ja ruokkivat halua kertoa hyvästä ostokokemuksesta eteenpäin.

Tunneäly käyttöön

Mika suunnittelee ison osan niistä Jokipiin Pellavan tuotteista, jotka tehdään asiakkaan omalla kuosilla. Joskus suunnittelupäivä alkaa kotitoimistolla jo aamukuudelta.

toittaa, kuka tai ketkä tekevät yrityksessä ostopäätöksen. Myyjä laittaa asiakkaalle etukäteen kysymyspatteriston, jossa selvitetään esimerkiksi, mikä on lahjojen mahdollinen määrä ja yrityksen budjetti sekä millaisia lahjoja yritys on käyttänyt. − Kun lähetän asiakkaalle kalenterikutsun, laitan samalla myös verkostoitumispyynnön LinkedInissä. Tarkastelen muun muassa asiakasyrityksen logoa, ja jos visuaalisessa ilmeessä on kivoja juttuja, niin pyydän graafisen ohjeistuksen itselleni. Silloin voin hahmotella heille tapaamiseen jo ehdotelmia siitä, millaisilta heille personoidut tuotteet voisivat näyttää. − Siinä vaiheessa asiakas usein sanoo, että odottaa tapaamista innolla. Kun tavataan, kyse on enää yksityiskohdista. Esivalmisteluvaihe on tärkeä, ja haastetta lisää ulkopuolisten buukkareiden käyttö. Heillä on oltava kirkkaana mielessä, millaista tietoa myyjät tarvitsevat. Buukkareiden spiikkien hiomisen kautta Mika on saanut myyntiin lisää tehoja ja esi36

merkiksi oikeat ihmiset paikalle tapaamiseen.

Ostoprosessi ei lopu kauppaan Vaikka sosiaalisella medialla on tärkeä rooli myyntiprosessissa, Mika liputtaa myös kasvokkaisten tapaamisten puolesta. − Ihan pelkästään somessa tai verkossa toimimalla en leipää tienaisi. Kyllä se vaatii myös asiakaskäyntejä. Asiakkaat haluavat päästä näkemään tuotteet konkreettisesti. Somessa herätetään kiinnostus ja pohjustetaan tulevaa yhteistyötä. Alkukartoituksen perusteella Mika tietää, millainen budjetti asiakkaalla on. Sen mukaan hän kokoaa näytelaukun mukaan asiakaskäynnille. Siellä hän näyttää koneeltaan myös videoita tuotannosta ja fiiliskuvia tuotteista. − Kun ollaan kylmässä toimistoympäristössä, fiiliskuvien avulla voi näyttää asiakkaalle, että tältä nämä tuotteet näyttävät vaikkapa saunassa. Jos asiakas tilaa tuotteita omalla kuosilla, tilauksen valmistuminen

Menestyksekäs myyntiprosessi vaatii paitsi asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja tyydyttämistä, myös luottamuksen rakentamista ja asiakkaan ostoprosessin tunnistamista. Sosiaalinen media voi tarjota siihen yhden kanavan. Mika painottaa myös tunneälyn merkitystä. − Sen huomaa, jos asiakas on joskus pettynyt myyntiedustajaan. Se ilmenee skeptisyytenä ja epäluottamuksena koko ammattikuntaa kohtaan. Minulle saatetaan joskus puhelimessa sanoa, että voithan sinä tulla, mutta en ole kyllä ostamassa mitään. Silloin lähdetään rakentamaan luottamusta jopa pakkasen puolelta. Ostajapersoonia on yhtä monta sorttia kuin ihmisiäkin, ja silloin tunneälyllä on suuri merkitys hedelmällisen yhteistyön syntymisessä. Raja yksityiselämän ja työn välillä on veteen piirretty viiva. Mikankin perheessä on joskus mietitty sitä, kuinka paljon ja mistä kohdista kotia voidaan laittaa someen fiiliskuvia tuotteista. Kun samalla aitous on sitä, että jakaa jotain myös itsestään. − LinkedInissä tavoittaa ihmisiä parhaiten, kun päivityksessä on myös jotain omaa. Samoin asiakas kertoo mielellään itsestään, kun myyjäkin antaa jotain itsestään. Pitää olla aidosti kiinnostunut asiakkaasta, sillä myös b-to-b-kaupassa vastassa on aina ihminen.

”A sioin tänään Tu rvassa tapaturm aasiassa ja huom asin, että kyllä ka nnat ti vaihtaa vakuutuk set Turvaan! Meitä palveli loista va va kuutusvirkailija, joka oli erittäin ys tä vällinen ja tode lla ammattitaitoine n – joka OIKE ASTI kuunteli asiakas ta ja osasi antaa oikeat neuvot! Meitä pa lveli IHMINEN eikä mikään puhe lin automaat ti!!! Turva <3 ”

vää ”Aivan huipun hy van ka mu ja palvelua telua, ja leppoisaa keskus opas tusta ammattimaista nteissa tila ia im miten to peus kun tilanteissa. No korvausasioissa saa myös kiitosta.”

isiin auk sia use van ta ”Sain vast it o h u ini. Ja ra k ysymyk si it tyen pitkään li tunteen asta. on kotima poissaolo ääkin tuntua, pit Juuri tältä soit tanut kun on htiöön.” vakuutusy

”Nopeaa ja asian tuntevaa p alvelua Tunne ett ä asiaka . s on oikeas ti tärkeä.”

”Taskuturv a on super mahta va! Helpottaa asiointia ihan hurjasti. Kiitos.”

Sitaa tit : Turvan asiakaspalautek ysely ja facebook.com/ tur va

Lämmin kiitos rakkaat asiakkaamme Olette jälleen arvioineet meidät vakuutusalan parhaaksi kumppaniksi. (EPSI Rating 2018 -asiakastyytyväisyystutkimus)

Haluamme olla jatkossakin osa tarinaasi ja teemme töitä suurella sydämellä, jotta voisimme palvella teitä entistäkin paremmin. Tervetuloa Turvaan uudet ja vanhat asiakkaat!

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

Yhdessä elämän käänteissä

PALKK AUS

SAISIKO LISÄÄ

LIKSAA? Palkankorotuksen pyytäminen on perusteltua, kun myyntitavoitteet ylittyvät tai työnkuva muuttuu vaativammaksi. Uravalmentaja Susan Calonius rohkaisee ottamaan palkan puheeksi säännöllisin väliajoin. Teksti Noora Hellman

a l k a n ko ro t u k s e s ta haaveilevan työntekijän täytyy pystyä osoittamaan, mitä konkreettista hyötyä hänestä on yritykselle. UP Partnersin uravalmentaja Susan Calonius arvostaa yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Ramit Sethin oppeja palkkaneuvottelusta. − Sethi kehottaa miettimään, mitä tuloksia minun täytyy saada, jotta teen työt keskimääräistä paremmin. Kun kriteerit ylittyvät, on perus-

teltua keskustella palkankorotuksesta, Calonius sanoo. Esimies ei lämpene, jos hänelle kertoo pelkästään työn rankkuudesta. Omat saavutukset täytyy pystyä mittaamaan. Palkankorotukselle löytyy edellytyksiä esimerkiksi, kun työntekijä onnistuu houkuttelemaan firmalle enemmän asiakkaita kuin kollegat. Palkan tarkistaminen on aiheellista myös, kun hoidettavaksi on kertynyt tehtäviä, joista ei ole sovittu työsopimuksessa. Esimerkiksi markkinointiin palkattu henkilö on voinut saada viestinnällisiä tehtäviä vastuulleen. Joku toinen on päätynyt ohjaamaan tradenomiopiskelijoita muiden töidensä ohella. − On tärkeää pitää esimies ajan tasalla, kun myyntitavoite on täyttynyt tai päätehtävä on muuttunut, Calonius korostaa.

Seuraava palkkaneuvottelu kalenteriin Jos korotusta ei heru tai sitä tulee toivottua vähemmän, työnantajalta voi kysyä, milloin palkasta neuvotellaan seuraavan kerran. Caloniuksen mukaan puoli vuotta on sopiva aika. Siinä ajassa ehtii kerätä tuoreita meriittejä palkkaneuvotteluiden tueksi. Jokaisen täytyy itse huolehtia, ettei palkkakehitys jää junnaamaan. Liian moni odottaa esimiehen aloitetta keskustelulle. Sukupuolten välinen ero näkyy. − Mies saattaa pyytää palkankorotusta heti, kun myyntitavoite on toteutunut. Naisen tavoite on voinut ylittyä, mutta hän pohtii, tulivatko tulokset tuurilla, Calonius sanoo. Jos yrityksellä ei ole varaa maksaa lisää palkkaa, Calonius kehottaa selvittämään, ovatko muut edut mahdollisia. Pystyisikö yritys tarjoamaan osakkuutta tai optioita? Tai jos korotusta ei saa kuukausitasolla, tulisiko kertabonus kyseeseen?

Calonius pitää rahanarvoisena myös, jos työnantaja tarjoaa ylimääräistä lomaa, maksaa koulutuksen tai antaa palkallista vapaata koulutuksen ajaksi.

Tiedä oma arvosi Calonius ei suosittele kysymään palkankorotusta kehityskeskusteluissa. Niissä puheenaiheena voi olla tyytymättömyys tiimiin tai esimieheen, mikä ei ole palkasta neuvotellessa hedelmällistä. Yrityssektorilla palkankorotuksesta jutteleminen on luontevampaa kuin julkisella sektorilla. Työpaikoilla on toki eroja. − Jos pyyntöön vastataan loputtomasti `ei´ eikä firma tarjoa muitakaan rahanarvoisia etuja, voi miettiä, arvostaisiko joku muu työnantaja enemmän. En kehota vaihtamaan työpaikkaa, mikäli pyyntö ei mene läpi ensimmäisellä kerralla. Mutta jos kieltäytyminen toistuu, palkkakehitys ei tule olemaan odotettu. Palkkatoiveensa voi ilmoittaa hintahaitarina. − Jos on tyytyväinen 3500 euroon, kannattaa ilmoittaa hintahaitariksi 3600 − 4000 euroa ja sanoa, että palkka riippuu siitä, mitä lisätietoa työnantaja antaa tehtävästä, Calonius opastaa. Edellisen työpaikan palkka ei niinkään kiinnosta työnantajaa. Tärkeintä on, mitä hakija pystyy konkreettisesti lupaamaan firmalle. Hakija voi esittää laskukaavan, jonka mukaan hän tuo tietyn määrän rahaa yritykselle, kun palkka on toivotun suuruinen. Mikäli aloituspalkka ei tyydytä, työntekijä voi pyytää kirjaamaan työsopimukseen, että palkka tarkistetaan koeajan jälkeen tai muun määräajan päästä. − Kaikesta, mistä on sovittu, on hyvä olla mustaa valkoisella, Calonius muistuttaa.

Paljonko myynnin ja markkinoinnin ammattilainen tienaa nyt? Vastaus selviää viimeistään maaliskuun alussa, kunhan Taloustutkimus saa MMA:n työmarkkinatutkimuksen tulokset valmiiksi. Tulokset perustuvat MMA:n työsuhteisille jäsenille tammikuussa lähetettyyn palkkakyselyyn. 1 458 jäsentä kaivoi vuoden 2018 joulukuun palkkalaskelman esille ja kirjasi palkka- ja luontoisetutietonsa kyselyymme. Suurkiitos sinulle, joka näit vaivaa ja vastasit! Edellinen tutkimus tehtiin vuosi sitten, ja sen tulos oli, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen mediaanipalkka eli keskimmäinen bruttokuukausiansio oli 5 000 euroa. Uudet palkkatiedot julkaisemme verkkosivuillamme ja Uutis- tai Urakirjeessämme. Seuraa siis kanaviamme. Palkkatutkamme on järjestelmämuutoksen vuoksi poissa käytöstä maaliskuun ajan, mutta avaamme sen päivitetyin tiedoin uudessa osoitteessa 8. huhtikuuta alkavalla viikolla. Kerromme tästä tarkemmin viestintäkanavissamme. Palkkaneuvontaa saat kuitenkin myös Palkkatutkan ollessa pois käytöstä. Ota yhteyttä MMA:n toimistoon, jossa Heidi Sarén, heidi.saren@mma.fi tai 020 122 4403 antaa sinulle tietoja alan palkkauksesta.

Myynti&Markkinointi

MM A KOULUTTA A

HY VIN VOINTI

MMA KOULUTTAA Katso kaikki koulutukset ja ilmoittaudu: www.mma.fi > koulutus

Esiintymisvalmennus myynnin ja markkinoinnin ammattilaiselle

Miten rakennat ammattimainetta ja yrityksesi brändiä maksutta

Aika: ma 11.3. kello 9–12.15 ja ma 25.3. kello 9–12.15 Paikka: Akavatalo, Helsinki

Aika: ma 18.3. kello 18.15–20

Haluatko hioa esiintymistaitojasi, opetella pitchausta ja hissipuhetta? Intensiivinen, harjoitteluun perustuva valmennus koostuu kahdesta moduulista. Koulutus maksaa MMA:n jäsenelle 80 euroa. Viestintäkouluttaja Maiju Ranta tulee Pedacom Oy:stä, joka on valmentanut muun muassa seuraavissa organisaatioissa: Fonecta, Business Finland, Helsingin kaupunki, Orion, HUS, Aalto-yliopisto.

Vaikuttajamarkkinoinnin tehovalmennus Aika: pe 22.3. kello 9–12.30 Paikka: Sofia Future Farm, Helsinki

Vaikuttajamarkkinointi on tämän ajan kuuma aihe. Se on tutkitusti loistava tapa saada tuloksia, oli kyseessä tunnettuuden lisääminen, uusien yleisöjen tai lisämyynnin hankkiminen. Perinteiset keinot, videot, blogit ja somepostaukset ovat yhä tehokkaita, mutta ala on hurjassa muutoksessa. Tule kuulemaan alan uusimmat trendit ja vinkkejä niiden hyödyntämiseen. Tehovalmennuksesta vastaavat Inna-Pirjetta Lahti PING Helsingistä ja Maria Sillanpää Bonfire Agencystä. Näiden asiantuntijoiden vetämät vaikuttajamarkkinoinnin koulutukset ovat olleet loppuunmyytyjä. MMA:n jäsenelle valmennus maksaa 50 euroa. Jos haluat kollegasi mukaan, se onnistuu – ei-MMA:n jäsenen hinta on 250 euroa. 40

Maineen ja brändin rakentaminen LinkedInissä ja Facebookissa on aiheena koulutuksessa, johon pääset osallistumaan kotisohvalta tai työpöydän äärellä. Tilaisuus on Oulussa, mutta se livestriimataan. Valmentajina toimivat Verkkoaseman toimitusjohtaja, bisnesvloggaaja Tiina Räisänen sekä toimitusjohtaja Juha ”Vauhtipyörä” Ahola, joka on rakentanut Facebookin avulla 100 000 euron arvoisen asiantuntijamaineen yritysvalmentajana.

Tehokas ajankäyttö vähemmän stressiä, enemmän tuloksia Aika: ma 1.4. kello 9–12 Paikka: Akavatalo, Helsinki ja livestream

Onko kalenterisi täynnä? Ahdistavatko tekemättömät työt? Juoksetko koko ajan liikkuvan junan rinnalla? Mitä jos pysähtyisit yhdeksi aamupäiväksi ja kuuntelisit, millaisia keinoja voimavaravalmentaja tarjoaa ajanhallintaan. Tuloksellisen ajankäytön vinkkien lisäksi saat tietoa itsesi johtamisesta, stressitilan tunnistamisesta, stressin vähentämisestä sekä palautumisesta. Valmentajana toimii voimavaravalmentaja Iina Lempinen. Jos et pääse paikalle, voit osallistua valmennukseen striimin kautta. Koulutus on MMA:n jäsenille maksuton.

Google-markkinoinnin ja sosiaalisen median webinaarit vetävät Google-markkinointiin liittyvät webinaarimme täyttyvät aina nopeasti. Mutta vaikka webinaari olisi täynnä, sinne kannattaa ilmoittautua, sillä suosion mukaan järjestämme uusintoja. Kesälomien jälkeen koulutustarjonnastamme löytyvät muun muassa webinaarit Kuvia someen & Canvan käyttö ja Palvelumuotoilu ja asiakaskokemus verkossa. Järjestämme myös uusinnan kahdesti loppuunmyydystä Digitaalisen markkinoinnin koulutuksesta. Elokuun koulutukset avataan ilmoittautumista varten toukokuussa. Seuraa koulutuskalenteriamme osoitteessa mma.fi/koulutus Vapaita paikkoja löytyy vielä seuraavista kevään webinaareista: Google-markkinoinnin jatkokurssi, Display-mainonta Aika: ma 13.5. klo 9–12

Google Display -mainonta on tehokas väline, jonka avulla voit toteuttaa visuaalista mainontaa erittäin tarkasti kohdennettuna. Koulutuksessa tutustut Google Display -mainonnan perusteisiin. Tehokas Instagramin käyttö Aika: to 23.5. klo 12.30–16

Oletko Instagram-tilin ylläpitäjä? Tarvitsetko työkaluja suunnitelmalliseen sisällöntuotantoon ja analytiikan hyödyntämiseen? Webinaarissa käydään läpi muun muassa julkaisutyypit, statistiikka, myyvän sisällön tuottaminen, arvonnat, ajastaminen, Instagram Stories, Instagram Live ja IGTV.

”Oikeesti jäin miettimimään omaa osaamistani, vahvuuksiani sekä heikkouksiani. Some on tätä päivää, joko olen mukana tai olet pimennossa lopun elämää. Potku persuksiin, että tee jotain ja kehity!!” ”Parasta koulutuksessa oli selkeys, monipuolisuus, hyviä ohjeita arkeen ja työhön. Ja myös se, että olen jo tässä puolen vuoden sisällä keskittynyt enemmän juurikin näihin asioihin arjessa ja työssäni, joten sain vahvistusta sille, että olen oikealla tiellä. :) ” Otteita MMA:n kurssipalautteista

Myynti&Markkinointi

AJASSA XXXXX

MUUTTUMISKYKYISET PÄRJÄÄVÄT KILPAILUSSA Kun yrityksissä tehdään isoja uudistuksia, työntekijöiden tunteet alkavat jyllätä. Vanhoista työtavoista luopuminen aiheuttaa surua ja uudet järjestelyt epävarmuutta. Teksti Noora Hellman Minna Anttilan kuva Accountor HR4 Oy

eniorikonsultti Minna Anttila kiertää yrityksissä ja koettaa auttaa henkilöstöä sopeutumaan työelämän muutoksiin. Accountor HR4 Oy:llä työskentelevä Anttila kutsutaan paikalle esimerkiksi, kun työyhteisössä otetaan käyttöön uusi tietojärjestelmä, liiketoimintoja sulautetaan yhteen tai koko toimintakulttuuri uudistuu. Uudistukset aiheuttavat lähes poikkeuksetta muutosvastarintaa, olipa kyse pienestä tai isosta muutoksesta. Kaikille tunteille kannattaa antaa tilaa ja aikaa. − On luonnollinen reaktio, että käännymme poispäin siitä, mikä on uutta ja haastavaa, Anttila toteaa. Työelämä on ollut hänen mukaansa murroksessa jo parikymmentä vuotta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana muutostahti on vain kiihtynyt. Yritysten on uudistuttava koko ajan, jos ne haluavat pärjätä kilpailussa. Työntekijöiltä vaaditaan kykyä sietää muutokset ja halua oppia jatkuvasti uutta. Joskus muutokset markkinoilla aiheuttavat jopa myytävän tuotteen vaihtumisen. Esimerkiksi patentin raukeamisen jälkeen yrityksen on keksittävä uusia rahanlähteitä. Digitalisaatio on vaikuttanut työn tekemisen tapoihin monin eri tavoin, eivätkä muutokset varmasti lopu tulevaisuudessakaan. Myyjille esimerkiksi on jo arkipäivää, että tarjouksen voi laittaa asiakkaalle tien päältä mobiililaitteella. Samoin markkinoinnin painopiste on siirtynyt digitaalisiin kanaviin ja sosiaaliseen mediaan. Videopuheluiden ansiosta kokouksiakaan ei tarvitse enää välttämättä järjestää kasvotusten.

Mieli hyväksyy uudistuksen asteittain Kun muutokset ovat yrityksessä ajankohtaisia, esimiehen kannattaa olla työntekijöiden käytettävissä ja torjua huhuja. Hyvä johtaja kuuntelee huolet ja pelot. Aluksi muutosvastarinta saattaa olla kätkettyä. Kun muutosvastarinta näyttäytyy julkisesti, esimies ja kollegat voivat auttaa toista kestämään oman tunnemyrskynsä. Tarvitaan yhteistä luottamusta ja toisten tukemista. − Todennäköisemmin ihminen muuttaa käyttäytymistään, kun häntä on kuunneltu ja kohdattu. Keskustelu nopeuttaa muutosvastarinnan käsittelyä ja auttaa ymmärtämään muutosta, Anttila uskoo. Anttila on tutustunut John Fisherin S-käyrään, joka havainnollistaa muutosprosessia. Käyrän mukaan uudistus aiheuttaa tyypillisesti ensin epävarmuutta. Tämän jälkeen mielenmaisema muuttuu hetkellisesti onnelliseksi, koska koetaan, että vihdoinkin jokin muuttuu. Onnen jälkeen käyrä lähtee laskuun. Työntekijä alkaa pohtia, kuinka muutos vaikuttaa juuri häneen. Uudistus tuntuu ehkä suuremmalta kuin hän aiemmin tajusi. Jo-

Seniorikonsultti Minna Anttilan mielestä muutosten tavoitteet ja hyödyt kannattaa perustella koko työyhteisölle selkeästi.

”TYÖPAIKOILLA PYYDETÄÄN LIIAN VÄHÄN ANTEEKSI.” ku kieltäytyy ajattelemasta koko asiaa. Mieleen hiipii pelkoa, uhkaa ja syyllisyyttä. − Ensin tulee muutosvastarintaa ja sitten surutyö, jolloin päästetään vanhasta irti. Kolmanteen vaiheeseen kuuluu uuden oppimista. Parhaimmillaan työntekijä huomaa, että uusi juttu toimii, Anttila kiteyttää. Konsulttina hänen tehtävänsä on tukea henkilöstöä niin, että muutoskäyrästä tulisi loivempi. Jos työntekijä välttää masentumisen tai suoranaisen vihamielisyyden, käyrä lähtee hiljalleen nousuun. Mieli hyväksyy muutoksen asteittain.

Muutosvisio auttaa näkemään hyödyt Anttila harmittelee, että monissa organisaatioissa johto suunnittelee uudistukset työntekijöiltä piilossa. Jos kalliille investoinneille halutaan tulosta ja vastinetta, henkilöstön pitää kuitenkin osallistua muutokseen alusta asMyynti&Markkinointi

AJASSA

”ON LUONNOLLINEN REAKTIO, ETTÄ KÄÄNNYMME POISPÄIN SIITÄ, MIKÄ ON UUTTA JA HAASTAVAA.”

Esimiehen kuuluu Anttilan mielestä olla aloitteellinen, kun luottamus työyhteisössä on rikkoutunut. Kaikkien osapuolten pitää tulla sovitteluun vilpittömin mielin. Anttila peräänkuuluttaa avointa rehellistä keskustelua, jossa kukaan ei kaiva poteroa itselleen. Olisi hyvä tunnistaa omat haitalliset käyttäytymismallit. Jos joku vaikkapa huomaa pakenevansa paikalta joka kerta, kun tilanne menee hankalaksi, hän voi tietoisesti pyrkiä muuttamaan käytöstään. Tärkeintä on pyrkiä vuorovaikutukseen ja etsiä ratkaisua tietoisesti. Syytteleminen ei kannata eikä varsinkaan kosto. − Jos luottamus on rikkoutunut, on tärkeä selvittää asiaa molempien perspektiivistä. Luottamuksen rikkojan pitää pystyä pyytämään anteeksi. Työpaikoilla pyydetään liian vähän anteeksi. Toiselle voi sanoa, että en ymmärtänyt, mitä seuraamuksia minun toiminnallani on – olen pahoillani. Niin yksinkertaista se on, Anttila sanoo.

Koko toimintakulttuuri voi muuttua ti. Parhaassa tapauksessa koko muutosidea tulee työntekijöiltä itseltään. Jo projektin suunnitelmaan on hyvä sisällyttää muutosvisio, jossa avataan, miksi muutos tehdään. Työntekijä sitoutuu uudistuksiin paremmin, kun hän kokee saavansa henkilökohtaista hyötyä. Mitä suurempi projekti on kyseessä, sitä suurempien pitää myös hyötyjen olla. − Suurin kysymys on, miten työntekijät saadaan innostettua mukaan uudistukseen. Tavoitteen on oltava selkeä ja vireen ja energiatason korkealla, Anttila painottaa. Työntekijää pitää myös muistaa kiittää, kun hän alkaa hyödyntää uutta työtapaa. Kiitos ja onnistumisen tunne auttavat juurruttamaan muutoksen. On tärkeä määritellä yhteiset pelisäännöt, joita kaikki noudattavat muutoksen jälkeen. Tulevat toimintatavat kuvataan auki ja varmistetaan, ettei kukaan palaa vanhoihin työtapoihin. Uudistusta on vaikea viedä läpi, mikäli vanhat tavat jäävät elämään. Jos yrityksessä esimerkiksi sovitaan niinkin yksinkertaisesta asiasta, että dokumentit jaetaan toisten muokattaviksi pilvipalvelun kautta, kukaan ei saa enää lähettää liitetiedostoja sähköpostilla. − Uutta toimintatapaa mahdollistava neuroverkkoyhteys aktivoituu aivoissa vain harjoittelemalla. Tuore neuroverkko on aluksi kapea, mutta jokaisen harjoituskerran jälkeen siitä tulee paksumpi ja hehkeämpi, Anttila tietää.

Jokainen muutosprosessi on erilainen. Siksi ei voida sanoa tarkasti, paljonko työntekijöille pitää antaa sopeutumisaikaa. Mitä suurempi muutos on, sitä enemmän se tietysti vaatii uuden opettelua. Anttila muistuttaa, että esimerkiksi uutta järjestelmää käyttöön otettaessa projektityöryhmä on voinut työskennellä asian parissa 1− 1,5 vuotta. Valmisteluvaiheessa mukana olleet ovat ehtineet vakuuttua järjestelmän toimivuudesta. Sen sijaan muille työntekijöille järjestelmä tulee uutena. − Projektiryhmän jäsenet ovat hurjasti etumatkalla. Muu porukka on vasta muutoskäyrän alussa. Kaikille pitää sallia ainakin muutaman kuukauden sopeutumisaika. Jokainen työstää muutosta itsensä sisällä. Isoista muutoksista on kyse esimerkiksi, kun yrityksiä ja liiketoimintoja fuusioidaan tai työrooleja ja toimintatapoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi järjestelmäuudistuksen yhteydessä. Arvot, strategiat ja tavoitteet tulee huomioida, kun etsitään ketterämpää yhteistyön tapaa. − Strategia määrittelee, mitä yrityksessä tehdään, ja toimintakulttuuri, miten asioita tehdään. Yritykset pyytävät meiltä apua kulttuurimuutoksissa aiempaa useammin, Anttila sanoo. Toimintakulttuurin muuttaminen on niin kokonaisvaltainen prosessi, että sitä pitää palastella pienempiin osiin. Jälleen kerran työntekijöille on osattava perustella, mitä positiivisia asioita muutoksista voi seurata.

Uskalla pyytää anteeksi Aina muutostilanteet eivät suju niin kuin oppikirjoissa. Jotkut yritykset ovat ottaneet konfliktitilanteissa yhteyttä Accountor HR4:ään ja pyytäneet sovitteluapua. 44

John Fisherin muutosta havainnollistava S-käyrä löytyy internetistä osoitteesta www.changetoolkit.org.uk/change-curve

AGAINST AGEISM

l l o r ´ M ´ k c Ro ! ä m ä l työe TAVASTIA, HKI 11.4. • Aamupäiväseminaari MMA:n jäsenille • Legendaarisella Tavastiaklubilla • Juontajina Petra Karasti ja Maikkarin Keijo Leppänen

Semman toinen juontaja Petra Karasti toivoo Tavastian salin täyttyvän MMA:laisista kollegoista. Lue Petran tarina sivuilta 14–18.

• Aamun avaa Tommi Läntinen • Stagella muun muassa Mikko Parikka ja Anu Kuistiala • Ilmoittautuminen avautuu 10.3.

stay tuned! Tähän tapahtumaa ei ole ikärajaa

Myynti&Markkinointi

MM A:N TOIMISTOLTA

IHMISLÄHEISTÄ TYÖTÄ Oletko joskus miettinyt, ketkä hoitavat MMA:n toimistolla asioitasi ja mitä heidän työpäiväänsä kuuluu? Esittelemme nyt jäsenpalvelutiimin.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset, Heidi Sarén puhelimessa.

K Jäsenpalvelutiimiläiset uskovat, että uusi järjestelmä auttaa palvelemaan jäseniä entistäkin paremmin. Vasemmalta Melissa Mikanoja, Sari Kanervo, Samuli Myllyharju, Eija Kuitunen ja Heidi Sarén.

un jäsen soittaa MMA:n toimistolle, usein luuriin vastaa järjestösihteeri Heidi Sarén. Hän vastailee myös sähköposteihin ja chat-kysymyksiin. Puhelu tai viesti saattaa toki ohjautua myös jäsenpalvelusihteeri Melissa Mikanojalle, jäsenpalvelusihteeri Sari Kanervolle tai koulutusassistentti Eija Kuituselle. Jokaisella jäsenpalvelutiimissä on vastuualueensa. Kuitunen hoitaa viestintäpäällikön kanssa koulutuksia. − Varaan koulutuspaikkoja, olen yhteyksissä kouluttajiin sekä lähetän jäsenille koulutusvahvistuk-

set. MMA:n tapahtumissa pyrin olemaan mukana, Kuitunen kuvailee työtään. Sarénin erityisvastuisiin kuuluu hyvinvointipalvelujen suunnittelu ja palkkaneuvonta. Kanervo hoitaa jäsenrekisteriä, hyväksyy jäsenmaksualennukset ja tilaa jäsenkortit. Mikanojaa ja jäsenpalvelutiimin esimiestä Samuli Myllyharjua on työllistänyt viimeisen vuoden ajan erityisesti CRM-järjestelmä, jonka liitto ottaa pian käyttöönsä. Jäsenpalvelutiimiläiset uskovat, että jatkossa heille tulee vähemmän sähköpostia, koska jäsen löytää vastaukset moneen kysymykseen verkkoasioinnista. Järjestelmän kautta voi myös ottaa suoraan yhteyttä liittoon. Teknisesti taitavan Mikanojan tehtäviin kuuluu lisäksi opastaa muuta henkilökuntaa eri ohjelmistojen käytössä. Toisinaan hän tekee sisältöjä ja grafiikoita viestinnän ja opiskelijatoiminnan avuksi. − En usko, että olisin kolmessa vuodessa oppinut näin laajasti asioita, jos olisin mennyt töihin muualle, Mikanoja kiittelee työn monipuolisuutta.

Asiakaspalvelu innostaa Jäsenet kysyvät tyypillisesti jäsenmaksuista, jäsenyysmuutoksista ja palveluista. Nyt alkuvuonna moni on tiedustellut jäsenmaksulaskujen perään. − Jotkut väittävät kadottaneensa jäsenmaksulaskunsa. Se ei ole mahdollista, koska laskuja ei ole lähetetty, Sarén naurahtaa. Laskut tulevat jäsenille huhtikuussa. Kipinä asiakaspalveluun yhdistää jäsenpalvelutiimissä työskenteleviä. − Asiakaspalvelu on työtäni, ja minä pidän työstäni, Kanervo toteaa. Kuitunen sanoo, ettei voisi kuvitella työtä, jossa ei pääse puhumaan ihmisten kanssa. Sarénkin on omassa elementissään. − Minun sosiaaliselle luonteelleni sopii olla kontaktissa jäseniin, Sarén sanoo.

Työ on vaihtelevaa Jäsenpalvelutiimin esimiehen työpäivä alkaa useimmiten sähköpostien ja Teams-viestien tarkastamisella. Päivään voi mahtua kolmekin kokousta − osa toimistolla ja osa yhteistyökumppanien luona. − Viimeisen vuoden aikana yhä useampi palaveri on hoidettu sähköisesti, kertoo Myllyharju. Jäsenpalvelun lisäksi hän vastaa liiton

digitalisaatiokehityksestä ja urapalveluiden tilaamisesta. Myös sidosryhmät työllistävät. Myllyharju edustaa MMA:ta Akavan järjestötoimikunnassa, Omaehtoisen työllistymisen tukiyhdistyksessä, TJS Opintokeskuksessa ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä. − Parasta työssäni on työpäivien vaihtelevuus, Myllyharju iloitsee. Noora Hellman

Jäsenet saavat uuden verkkoasiointikanavan Kun MMA ottaa maaliskuussa käyttöönsä CRM-järjestelmän, jäsenet pääsevät käyttämään uutta verkkoasiointikanavaa. Liiton palvelut kootaan kätevästi yhteen paikkaan kertakirjautumisen taakse. Jatkossa ei esimerkiksi tarvitse enää kirjautua erikseen, jos haluaa päästä käyttämään urapalveluita tai Akavan Member+-palvelua. Aiemmin näihin palveluihin on tarvittu omat salasanansa. Jäsenen kannalta on kätevää, että verkkoasioinnin kautta pystyy laittamaan suoraan viestiä jäsenpalvelulle, lakimiehille ja työttömyyskassaan. Samoin omat jäsenmaksutiedot voi tarkistaa kanavan kautta. MMA:n henkilökunta uskoo, että liitto pystyy palvelemaan jäseniään entistä paremmin. − Olemme koettaneet työstää järjestelmää asiakaslähtöisesti. Kaikki on tehty jäsenten hyväksi, jäsenpalvelusihteeri Melissa Mikanoja sanoo. Mikanoja kehottaa antamaan uudesta järjestelmästä palautetta, sillä sitä aiotaan kehittää jäsenten mielipiteiden perusteella.

Viestinnän kohdistaminen on helpompaa Jäsenpalvelun johtaja Samuli Myllyharju pitää uuden järjestelmän tärkeimpänä etuna sitä, että jäsenelle pystytään kohdentamaan tätä kiinnostavaa viestintää. − Jos jäsen ilmoittaa verkkoasioinnissa jäävänsä eläkkeelle, tarjoamme eläkeläisjäsenyyteen liittyviä sisältöjä. Tai jos tiedämme henkilön valmistuvan opinnoistaan ensi kuussa, voimme viestiä hänelle, mitä hyötyä olisi siirtyä varsinaiseksi jäseneksi, Myllyharju havainnollistaa. Kun MMA saa tietoa jäsenensä palveluiden käytöstä, tälle voidaan tarjota lisää palveluita. Esimerkiksi digitalisaatiokoulutukseen osallistuneelta voidaan kysyä, olisiko hän kiinnostunut jatkokoulutuksesta. Henkilö voi myös omissa jäsentiedoissaan valikoida kiinnostuksen kohteitaan. Verkkoasioinnista on tehty mobiilioptimoitu sivusto, ja sen ikonin voi halutessaan kiinnittää puhelimen aloitusnäytölle. CRM-järjestelmät ovat nykyään yleisiä monen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen työpaikalla. Myllyharjun mukaan monellakaan ammattiliitolla ei kuitenkaan vielä ole käytössään CRM:ää. MMA kulkee siis kehityksen etunenässä.

Myynti&Markkinointi

AUTOILU

Hyundai Kona Electric on yksi markkinoiden ensimmäisiä autoja, joka pystyy hyödyntämään suuria, yli 50 kW:n lataustehoja pikalatausasemilla.

HYUNDAI KONA ELECTRIC KÄÄNTÄÄ UUDEN SIVUN Korealaisvalmistajan uusi sähköauto tuo pitkän akkukantaman uuteen hintaluokkaan. Sähköauto on kuitenkin edelleen perinteistä autoa kalliimpi. Teksti ja kuvat Tuomas Sauliala

Keskinopeasta tyypin 2 latausliitännästä Kona Electricin lataus tyhjästä täyteen kestää hieman alle kymmenen tuntia. Latausluukku avataan painamalla sitä ensin sisäänpäin. Latausluukun taakse kertyvä lumi hankaloittaa sen käyttöä. Latausliitännän vieressä on merkkivalo, joka kertoo akun varaustilan.

Kojelaudasta voi valita ilmastoinnin tai lämmityksen vain kuljettajalle. Näin yksin ajava voi säästää hieman akkukantamaa.

Hyundai Kona Electric • Akusto: 64 kWh • Moottori: 150 kW (204 hv) • Paino: noin 1 700 kg • Kantama: 449 km (WLTP) • Hinta alkaen: 42 990 € (Koeajettu Style-varustelu 46 990 €) • Käyttöetu: 655 €/kk • Vapaa autoetu: 685 €/kk • Tavaratila: 332 l

ona on pieni, katumaasturimallinen perheauto. Se on saatavilla bensiini- ja diesel-moottoreilla, mutta koeajoon päätyi ehkä mielenkiintoisin versio, täysin sähkökäyttöinen Kona Electric. Sähkökonasta valmistetaan kahta mallia, joissa akuston koko ja moottorin teho vaihtelevat. Suomeen tuodaan vain isommalla 64 kWh:n akustolla ja tehokkaammalla 150 kW:n (204 hv) moottorilla varustettua mallia. Kaksisataa hevosvoimaa siirtää Konaa pirteästi, ja talvikeleillä luistonesto puuttuukin kuskin kaasupolkimen käyttöön hanakasti. Tämä voisi olla varsin hauska peli takavetoisena tai nelivedolla, mutta Konan sähköversion saa vain etuvetoisena. Kesäkeleillä auto on varmasti aivan toisenlainen ajettava kuin nyt talviliukkailla. Riittävä teho varmistaa kuitenkin auton käytettävyyden myös maksimikuormilla. Koeajolenkkinä ajettiin 1 300 kilometriä Suomen talvessa, jopa 20 asteen pakkasessa täydellä kuormalla, eikä teho tuntunut missään kohtaa loppuvan kesken. Ohjattavuudeltaan Kona on Hyundaille tyypillisesti herkkä. Japanilaisvaikutteista löysää ajotuntumaa on tästä autosta turha etsiä. Maantieajossa auto hyötyy paljon kaistavahdista, joka rauhoittaa ohjausta, mutta talvioloissa pöllyävä lumi esti sen käyttöä ajoittain.

Auton kääntösäde on pieni, ja yhdistettynä pieniin ulkomittoihin auto onkin erittäin ketterä kääntymään. Ahtailla kaduilla ja parkkihalleissa autoa on ilo ajaa.

Sisältä selkeä ja järkeenkäypä Sisätiloiltaan Kona on tyypillinen kompakti perheauto. Etupenkillä aikuisella ei ole murheita. Ajoasento löytyy helposti, joskin jäin itse kaipaamaan niskatuen säätöä. Takapenkillä aikuisella on jo ahtaampaa. Takakontti sen sijaan on 332 litran tilavuudellaan pieni, sinne ei pidemmän lomareissun tavaroita kovin helpolla työnnä. Autoon voi kuitenkin tuoda 80 kilon kattokuorman, mikä auttaa esimerkiksi suksien tai polkupyörän kuljettamisessa. Vetokoukkua autoon ei saa. Hyundain filosofia rakentaa keskikonsoleita ja autojen ohjaamoja on mutkaton ja pelkistetty. Kuskin paikalta katsottuna nappulat ovat selkeästi sijoitettuja ja kaikki mahdolliset painikkeet ja liittimet viimeistä USB-paikkaa myöten on nimetty ja valaistu. Autossa ei ole vaihdekeppiä, vaan vaihde valitaan painikkeilla. Jotta vaihde tulee valituksi, pitää auton olla täysin paikallaan, mikä johti parikin kertaa tilanteeseen, jossa peruutusvaihde jäi vaihtumatta eteenpäinajamiseen tai toisin päin, ilman että sitä Myynti&Markkinointi

AUTOILU

SÄHKÖAUTOJEN KUSTANNUSVERTAILU Automalli

Hankintahinta alk. (€)

Kantama (km)

Kantaman hinta €/km)

43 371

230

188 202

e-Golf Tesla Model S 100D

119 796

594

Kona

42 990

449

Tesla Model 3 LR AWD

63 070

560

113

kuskin penkillä huomasi. Ahtailla parkkipaikoilla oppikin nopeasti varmistamaan painikkeen merkkivaloista, että haluttu vaihde meni varmasti perille. Mittaristo ja näyttö ratin takana ovat yksinkertaisia mutta toimivia. Style-varustelutaso tuo mukanaan hieman isomman keskikonsolin kosketusnäytön sekä HUD-näytön tuulilasiin. HUD-näyttö on mainio lisä auton hallintalaitteisiin, ja se tekee mittariston melkeinpä tarpeettomaksi. Monesta muusta sähköautosta poiketen Hyundai Konaan ei voi ottaa yhteyksiä älypuhelinsovelluksella. Monen valmistajan autoissa esimerkiksi lämmityksen tai jäähdytyksen voi kytkeä etänä päälle kännykän avulla. Onneksi auto kuitenkin lämpenee erittäin nopeasti. Lataaminen tyhjästä täyteen kestää keskinopeassa noin seitsemän kilowatin latauksessa hieman alle kymmenen tuntia, pikalatauksella auto tulee täyteen noin tunnissa. Kona Electric on yksi harvoista markkinoilla olevista autoista, joka pystyy hyödyntämään suurta, yli 50 kilowatin lataustehoa. Näitä suurteholatureita odotetaan Suomeenkin lähivuosina muutamia. Konan latausluukku sijaitsee keulassa. Latausluukku vaatii tarpeettoman paljon tilaa avautuakseen, ja sitä meinaa helposti potkaista pikalatauslaitteiden luona häärätessä. Talviajossa latausluukun taakse kertyy pöllyävää lunta, mikä vaikeuttaa hieman luukun avaamista. Latausliitäntöjen sijoittaminen auton keulalle kuitenkin usein helpottaa auton pysäköintiä lataus-

laitteen lähelle, mikä onkin hyvä sillä joidenkin pikalaturien kaapelit ovat varsin lyhyitä.

Sähköautoksi edullinen Konan bensaversio on yli kymppitonnin halvempi kuin testissä ollut täyssähkömalli. Sähköautoksi Kona on kuitenkin erittäin kilpailukykyisesti hinnoiteltu. Yksi tapa katsoa Konaa on verrata akustokantamaa ja hintaa. Konan 449 kilometrin kantamaan pääsee käsiksi noin 43 000 eurolla, jolloin yhden ajokilometrin hinnaksi tulee vain 95 euroa. Vastaava hinta esimerkiksi Tesla Model S 100D -mallilla on jopa 195 euroa ja testimenestyjä Volkswagen e-Golffillakin 188 euroa. Kansanauto Tesla Model 3:n toimitukset Suomessa ovat juuri alkaneet. Senkin kilometrin hinta on enemmän, 113 euroa. Kona lyö siis uudet pohjalukemat sähköisen kantaman hinnalle ja on selvä tämän hetken järkihankinta sähköautoa harkitsevalle. Stylevarustelu kattaa keskeiset sähköiset ajoavustimet, siksi se on perusteltu valinta paljon ajavalle. Hyundai edustaa Kaukoidän autovalmistajien jämäkintä päätyä, ja auto tuntuu saksalaistyylisen tarkalta ajettavalta. Kovissakin pakkasissa auto toimi moitteettomasti. Konasta on helppo pitää. Iso ajokantama tekee siitä vaivattoman kumppanin arjen ajoihin. Se on auto, jonka latausta ei tarvitse kytätä jatkuvasti. Perheautona se kuitenkin kärsii pienistä sisätiloistaan ja kompaktista takakontista. Konan jälkeen jääkin odottamaan Hyundain isompaa perheautoa sähkökäyttöisenä.

MMA SOME SEURAA!

MMA liitto mmaliitto

#parhaatmukana

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAISTEN

SM-golf Porissa 23.-24.7.2019

Kisaamme tänä vuonna kahdella erilaisella kentällä: Ti 23.7. Yyterin Golfin Links tyyppisellä merenranta kentällä ja Ke 24.7. Kalafornia Golfin Kokemäenjoen suiston kaupunkikentällä. Ennakkoilmoittautumiset 14.4.2019 asti edullisempaan hintaan. Ilmoittaudu kisaan viimeistään 30.6.2019 mennessä. Lisätietoja ilmoittautumisesta, aikatauluista, sarjoista, maksuista sekä hotellivarauksista löydät kotisivuiltamme:

http://satakunta.mma.fi Tervetuloa mukaan!

Myynti&Markkinointi

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Heijastava juomapullo Kun Magisson luova johtaja Anssi Hurme oli työmatkalla New Yorkissa, hän huomasi, ettei pimeillä kaduilla kävelevillä ihmisillä ollut heijastinta hihassa. Sen sijaan lähes kaikilla oli termoskuppi tai juomapullo. Siitä sai alkunsa Magisson Visibility-pullo. Pullo on BPA-vapaa ja sisältää irrotettavan siivilän. Pullon tilavuus on 350 millilitraa, ja se pitää juoman viileänä jopa 12 tuntia ja lämpimänä 8 tuntia. Visibility-pullot ovat myynnissä Verkkokauppa.comissa ja niiden suositushinta on 29 euroa.

Huolla kehoasi Piikkirullalla Piikkirulla on uusi Gymstickin kehittämä lihashuoltoväline, jossa yhdistyvät kaksi tunnettua välinettä: rulla ja piikkimatto. Piikit ovat hellävaraisemmat piikkimattojen piikkeihin verrattuna, mikä tekee rullailusta miellyttävää mutta tehokasta. Piikkirullalla rentoutat lihaksia, parannat pintaverenkiertoa ja energisoit oloasi vaikka pitkän automatkan tai puuduttavan työpäivän jälkeen. Piikkirulla on tarkoitettu muiden rullien tavoin syvien lihasten ja lihaskalvojen käsittelyyn sekä rentoutumiseen, avaten lihaskireyksiä kovettuneista lihaksista. Lisäksi piikkirullailu soveltuu myös akupistehoitoon ja pinnallisen verenkierron parantamiseen. Lisätietoa: www.gymstick.fi/spike-roller.html

Sähköpotkulaudalla Helsingissä Suomalainen startup-yritys Hoop tuo sähköpotkulaudat Helsingin kaduille. Niiden vuokraus alkaa lumien sulattua. Hoop on erityisen kätevä liikkumisväline niin sanotulle ”viimeiselle kilometrille” eli esimerkiksi juna-asemalta töihin tai kotiin. Potkulauta avataan ja lukitaan puhelimeen asennettavalla Hoop-sovelluksella. Potkulaudan maksiminopeus on 25 km/h, ja sillä ajetaan pääsääntöisesti pyöräteillä. Kypärä ei ole pakollinen, mutta se on suositeltava. Hoopilla ajaminen maksaa 0,15 euroa minuutilta. Lisäksi kuluttajat säästävät rahaa ja saavat etuja Hoopin yhteistyökumppaneilta parkkeeraamalla skootterit kaupungin ja asukkaiden näkökulmasta hyväksi havaittuihin sijainteihin. Hoopin työntekijät keräävät muualle jätetyt potkulaudat ja toimittavat ne parkkipaikkoihin, joissa ne ovat helposti kuluttajien saatavilla. Palvelu lanseerataan jo maaliskuussa Dubaissa. Hoopin suunnitelmissa on laajentaa toimintaa Suomessa myös muihin kaupunkeihin.

Tekoälyyn perustuva ajopäiväkirja Kuopiolainen teknologiayhtiö Kiho on kehittänyt tekoälyyn perustuvan ajopäiväkirjan, joka oppii erottamaan kuljettajan työajot vapaa-ajan ajoista kuljettajan ajokäyttäytymisen perusteella. Oppiminen tapahtuu keskimäärin kahden viikon kuluessa ja tarkkuus paranee ajan myötä. Perinteisissä ajopäiväkirjoissa työ- ja omat ajot erotellaan manuaalisesti, yksitellen ajon jälkeen. – Tekoälyä hyödyntävän ajopäiväkirjan ansiosta liikkuvaa työtä tekevien ajankäyttö tehostuu entisestään. Virheet poistuvat, kun tekoäly oppii tunnistamaan paikannuksen avulla tallennetut ajot ja pitää ajopäiväkirjan kaikki tiedot reaaliajassa. Kuljettajan tehtäväksi jää tekoälyn kirjaaman ajosyyn hyväksyminen, kertoo Kihon toimitusjohtaja ja innovaation pääarkkitehti Antti Koponen.

Sibelius-monumentti herää henkiin koruissa

Lisätietoa: www.kiho.fi/alykas-ajopaivakirja

Lisätietoa: www.mastermarkgifts.fi

Eila Hiltusen tunnetuin työ Sibelius-monumentti, teos kaunis kuin koru, herää henkiin kultaseppämestari Mika Tarkkasen Monumentkorusarjassa. Loistava valinta lahjaksi, tai pue yllesi vaikka tavatessasi kansainvälisiä vieraita.

Myynti&Markkinointi

AJASSA

MMA:N HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa. Ohjelmassa nostetaan esille myynti- ja markkinointialan kannalta tärkeitä asioita.

1 2 3 4 5 6

Tiestö kuntoon – liikenne sujumaan. MMA vaatii kohtuullisten tieliikenteen matkaaikojen turvaamista. Nopeusrajoitusten yleistä tasoa ei tule alentaa ja talvinopeusrajoitusten asettamista on tarkasteltava kriittisemmin. Tierahoitusta on lisättävä.

Kilometrikorvaus- ja autoetujärjestelmä ei vaadi merkittäviä uudistamisia. Auton hankinnan verottamisesta siirrytään MMA:n mallissa käytön verotuksen suuntaan. Verotuksen kannustavuutta tulee lisätä.

Alamme työelämää kehitetään muun muassa rajaamalla kilpailukiellon käyttäminen todellisiin kilpailusuojelua vaativiin tilanteisiin, tai sen käyttö osana työsopimuksia kielletään.

Pienyrittäjyys ansaitsee kannustusta. Alennetaan pienyrittäjien kokonaisverorasitusta, erityisesti yrittäjyyden alkuvaiheessa. Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa parannetaan. Uskottava eläke-, sosiaali- ja työttömyysturva vaatii MMA:n mielestä, että tehtyjä virheitä korjataan ja kannustavuutta parannetaan. Yksinkertaistetaan siis työttömyysturvan aktiivisuusvaatimuksia. Palkansaajalle ja yrittäjälle tulisi myös kehittää toimivia kannusteita omatoimisuuteen, mikä parantaa eläkeaikaisen ja sitä edeltävien viimeisten työvuosien toimeentuloa. Suomea tulisi kehittää myynti- ja markkinointihenkiseksi. Myynti- ja markkinointialan merkityksen soisi avautuvan enemmän kaikille kansalaisille. Osaava alan ammattilainen mahdollistaa omalla työllään yli kymmenen muun työntekijän työn erilaisissa tuotanto- ja toimitusketjuissa. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaisessa toimintaympäristössä toimimme. Kehitetään suomalaista mielipide- ja asenneilmastoa myynti- ja markkinointihenkisemmäksi.

Koko ohjelman löydät verkkopalvelustamme mma.fi/vaalit2019

Oletko ehdolla eduskuntavaaleissa? MMA julkaisee verkkosivuillaan esittelyjä jäsenistä, jotka ovat ehdokkaina vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Jos haluat esittelysi sivustolle, lähetä meille kuvasi ja vastaus seuraaviin kysymyksiin: • Nimi, puolue ja vaalipiiri. • Kerro lyhyesti itsestäsi. • Mihin asioihin haluat erityisesti vaikuttaa? Lähetä tiedot osoitteeseen noora.hellman@mma.fi ja merkitse viestin otsikkokenttään teksti ”Vaalit 2019”. Pidätämme oikeuden lyhentää tekstejä (vastaukset yhteensä max. 1 000 merkkiä). Kuvan julkaisemme koossa 180px × 200px. Esittelyt julkaistaan osoitteessa mma.fi/vaalit2019

KOLUMNI

ASIOITA, JOTKA VAIKUTTAVAT ARKEESI

MMA

pyrkii edistämään myynti- ja markkinointiammattilaisten asiaa monella eri sektorilla. Toiset asiat vaativat pitkän tähtäimen tekemistä monien yhteistyötahojen kanssa, toisiin voimme vaikuttaa jo tässä hetkessä. Yksi pidemmän tähtäimen hanke on myynti- ja markkinointialan näkyvyyden parantaminen yhteiskunnassa. Tämän korjaamiseksi olemme järjestäytyneet yhteistyökumppaneiden kanssa Markkinoinnin edistämiskeskus Makesin verkoston siipien alle. Makes ei ole vielä suuri, mutta hartiamme kasvavat. Ja kun ne kasvavat, voimme joskus olla vaikka Tekesin pikkusisko. Samoin olemme vaikuttaneet kilpailukieltosopimuksiin ja työaikalain uudistamiseen. Kilpailukieltosopimuksia saisi suitsia enemmän, ja uusi työaikalaki saisi tuoda keinoja työkuorman tasaamiseen. Kilpailukieltosopimukset työllistävät meitä liian paljon. Aktiivimalliinkin haluaisimme saada parannusta. Digitaaliset työkalut auttavat meitä palvelemaan sinua entistä paremmin, kun uusi asiakashallintajärjestelmämme tulee käyttöön ja pääsemme hyödyntämään sitä täysipainoisesti. Juuri tässä hetkessä pystymme vaikuttamaan muun muassa siihen, että sinulla on ajantasainen tieto siitä, paljonko kaltaisessasi roolissa oleva ammattilainen keskimäärin saa palkkaa. Palkkatutkimus antaa meille tietoa, jota käytämme sinun hyväksesi. Elokuussa toteutettava myyntipäällikköbarometri tuo puolestaan tietoa alan työllisyysodotuksista. Myös lakimiestemme asiantuntemus on käytössäsi joka päivä. Työsuhderiidat ratkaistiin viime vuonna yhä useammin neuvotteluissa. Oikeudenkäynneistäkin 80-90 prosenttia päättyy sovintoon. Oikeusavun painopiste on siirtynyt sopimusneuvotteluihin ja sopimusten etukäteistarkastuksiin. Työ- ja agenttisopimusten ennakkotarkistamiset lisääntyvät, ja tämä on ollut aina liiton tarkoituskin. Parempi ehkäistä riitoja kuin ratkoa niitä. Työttömyys on jatkanut trendinomaista vähenemistä, mutta positiivinen vire ei koske kaikkia. Olemme edelleen pitäneet esillä kokemuksia myyntialan huonoista työpaikoista ja ikärasismin tuntemuksista. Avuksi jaksamiseen lanseerasimme työpsykologipalvelun, johon saimme idean työuupumuskyselystämme. Vuoden 2019 koulutustarjontaa suuntaamme asiasta tehdyn jäsenkyselyn mukaan. Haluamme toimia sinun arkesi hyväksi – niin isoissa kuin pienissä asioissa, pitkällä tähtäimellä ja juuri tässä hetkessä.

Juha Häkkinen, toiminnanjohtaja

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TYÖTTÖMYYSKASSA PANOSTAA SÄHKÖISEEN VIESTINTÄÄN MMA:n työttömyyskassan sähköiseen asiointiin tulee muutoksia. Sisäänkirjautuminen muuttuu, ja tietojen vaihto kassan ja ansiopäivärahan hakijan välillä helpottuu.

iime vuosi jää työttömyyskassan asiakkaille mieleen todennäköisesti ennen kaikkea aktiivimallin takia. Huhtikuussa 2018 voimaan astuneen lakimuutoksen perusteella ansiopäivärahan määrää leikataan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi niiltä, jotka eivät edellisen 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana ole osoittaneet riittävää aktiivisuutta. Työttömyyskassojen saama ohjeistus aktiivisuusedellytyksen täyttämisehtojen tulkinnasta ei alussa ollut kovin selkeä,

mikä turhautti kaikkia osapuolia. Ohjeiden tarkennuttua hakemusten käsittely palautui totuttuun tahtiinsa. Kassa reagoi aktiivimallin aiheuttamaan lisätyöhön nostamalla viikoittaisten maksatuspäivien määrää. Aiemmasta kolmesta maksupäivästä viikossa siirryttiin viiteen maksupäivään viikossa. Tähän uudistukseen oltiin yksimielisen tyytyväisiä. Aktiivimalliin itseensä on tulossa helpotuksia, sillä 1.4.2019 alkaen myös osa kuntien, ammattiliittojen, järjestöjen ja työnantajien kursseista ja toiminnasta kerryttää aktiivisuusedellytystä. Hakijan kannattaa

aina kuitenkin varmistaa palvelun järjestäjältä, että palvelu täyttää aktiivisuusedellytyksen ehdot. Lisäksi alle 25-vuotiaiden aktiivisuusedellytystä kerryttävää opiskelua työttömyysetuudella helpotettiin vuodenvaihteessa. Lisätietoja saa TE-toimistosta.

Kirjautuminen sähköiseen palveluun uudistuu Työllistymistä tukevia kursseja ja toimintaa voi jatkossa etsiä Suomi.fi-palvelusta. Myös kassan eAsiointi-palvelun (eMMA) sisäänkirjautuminen muuttuu alkuvuoden aikana niin, että esimerkiksi Suomi.fi- tai TE-toi-

miston sähköiseen palveluun jo kirjautunut jäsen voi ilman erillistä sisäänkirjautumista siirtyä käyttämään eMMA:n palveluja. eMMA-palveluun voi jatkossakin kirjautua kassan nettisivuilta. Sisäänkirjautumisessa luovutaan kuitenkin nykyisestä tunnistautumisesta ja siirrytään verkkopankkitunnistautumiseen Suomi.fi-palvelun tapaan. Tämä on tietosuojan kannalta turvallinen tapa tunnistautua. Vaikka paljon mainostetun tulorekisterin palkkatiedot eivät ole työttömyyskassojen käytettävissä ennen vuotta 2020, sen käyttöönottoon valmistaudutaan niin sanotulla maksuperusteisella sovittelulla, johon tullaan näillä näkymin siirtymään huhtikuun alussa 2019. Maksuperusteisessa sovittelussa osaaikaisesta tai keikkatyöstä saadun palkan vaikutus ansiopäivärahaan arvioidaan vasta, kun palkka on oikeasti maksettu. Varsinaiset työtunnit sisältävä hakujakso voidaan siis käsitellä odottamatta palkkalaskelmaa, jolloin satunnaiset työt eivät enää viivästytä ansiopäivärahan maksamista.

TOIMINTAA MMA:N SENIORIJÄSENILLE

Paperien postittaminen vähenee Lainsäädännön aiheuttamien muutosten lisäksi kassa pyrkii itse tehostamaan omia toimintojaan. Näistä tiedotetaan sitä mukaa, kun uudistuksia tapahtuu. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että kassan painopisteet ovat maksatuksen ja sähköisen viestinnän kehittämisessä. Järjestelmäpuolella kassa aikoo edelleen olla mukana hakemuskäsittelyn ja sitä kautta koko maksatusprosessin tehostamisessa. Lisäksi haluamme tulevaisuudessa tarjota asiakkaillemme eMMA:ssa uudenlaisen, entistä vuorovaikutteisemman viestintämuodon, mikä helpottaa tietojen vaihtoa ansiopäivärahan hakijan ja hakemuskäsittelijän välillä. Sähköisesti eli eMMA:n kautta kassaan toimitettujen hakemusten osuus on ylittänyt jo 90 prosenttia, joten paperimuotoisten hakemusten ja hakemusliitteiden postikuljetus vähenee koko ajan. Kassakin tulee vuoden 2019 aikana siirtymään enemmän ja enemmän maksuilmoitusten ja mahdollisesti myös päätösten sähköiseen toimittamiseen asiakkailleen. Tiedotusta edellä kuvatuista muutoksista ja muista kassaan ja kassan asiakkaisiin liittyvistä uutisista jatketaan pitkin vuotta. Vaikka kassa sai asiakaskyselyn tuloksissa kiitosta tavasta, jolla se pitää jäsenistöään ajan tasalla, esitettiin myös toivomuksia tiedottamisen lisäämisestä. Tästä syystä kassa panostaakin jatkossa tiedotuksen selkeyteen ja riittävyyteen.

Senioreiden kevätretki Rukalle Järjestämme nyt ensimmäistä kertaa senioreille suunnatun retkiviikon Rukalle. Ajankohta on kesäkuussa viikko 23. Tutustumme Rukan upeaan luontoon ja vietämme mukavaa aikaa yhdessä. Majoittuminen tapahtuu Voimapolulla MMA:n mökeissä. Ilmoittautuminen alkaa 19.2. klo 9 ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja retkestä ja ilmoittautuminen: Minna Liukkonen, puh. 020 122 4412.

Syksyn ruskaviikot Levillä Syksyllä järjestämme Levillä perinteiset senioreiden ruskaviikot. Ajankohta on viikoilla 37 ja 38. Viikolla 37 on järjestettyä ohjelmaa ja MMA:sta vetäjä paikalla, viikko 38 on omatoiminen. Haku on auki 2.–19.5. ja se tapahtuu Levirakan nettisivuille (www.levirakka.fi) avautuvalla hakemuksella. Merkitse hakuajankohta jo kalenteriisi ja seuraa sähköpostiasi, sillä muistuttelemme asiasta MMA:n uutiskirjeessä.

Myynti&Markkinointi

AJASSA

NUORET HAKUKONEIDEN SUURKÄYTTÄJIÄ Kun haluat tavoittaa nuoren, Z-sukupolvea edustavan 15–25-vuotiaiden kuluttajaryhmän, Google-näkyvyys ei yksin riitä. Sen rinnalle tarvitaan videomarkkinointia YouTubessa. Tuote- ja saatavuustiedot on löydyttävä myös yrityksen mobiilisovelluksista. Teksti Kimmo Salo

ämän päivän nuorten hakukäyttäytymistä valotti Kaupan liiton ja Vähittäiskaupan Tutkimussäätiön päivässä puhunut Google Finlandin toimialajohtaja Kati Riikonen. – Suomessa tehdään 10 miljardia Google-hakua vuodessa. Lähes yhtä suuri on jo YouTube-hakujen määrä. 80 % Z-sukupolven nuorista käyttää molempia kanavia sulavasti rinnakkain. Siksi yritysten on oltava läsnä molemmissa ja huolehdittava videomarkkinoinnista. Hakukoneiden käyttö kasvaa edelleen nopeasti. Erityisesti lisääntyvät puhekieliset haut, kuten ”mikä on paras” -alkuiset. ”Mikä on paras pankki?” ”Mikä on paras joulukinkku?” ”Mikä on paras auto?” Paras-alkuiset haut tuplaantuivat vuosina 2016–2018. On siis tärkeää miettiä, mitä sanoja yritys käyttää kuvaillessaan itseään netissä.

Tuoteominaisuudet kiinnostavat Riikonen luonnehtii Z-sukupolvea kuluttajina kolmella sanalla. He ovat uteliaita, kärsimättömiä ja vaativia. Kanavakäyttäytyminen poikkeaa merkittävästi vanhemmista sukupolvista. 40 % YouTubea seuraavista nuorista ei katso televisiota. Tietolähteenä nuoret luottavat eniten asiantuntijoihin. Vain 20 % turvautuu ostopäätöksissään ensisijaisesti omien kavereiden suosituksiin ja neuvoihin. 58

– Se, että nuoret olisivat kiinnostuneita vain tuotteiden hinnoista, ei pidä paikkaansa. Eniten he etsivät tietoa tuoteominaisuuksista. 54 % nuorista ottaa kaupassa kännykän käteensä ja hakee tuotteista lisätietoa netistä. Nykynuorelle ei riitä se tieto, joka mahtuu hyllynreunaan tai hyllypuhujaan ja jonka päivitettävyyskin on hankalaa. Verkkoon tietoa taas mahtuu vaikka kuinka paljon, Riikonen muistuttaa.

Paikallisesti ja palvellen Edellä olevat esimerkit osoittavat, kuinka vaativia ja uteliaita nuoret kuluttajat ovat. Siitä, että he ovat myös kärsimättömiä, kertovat räjähdysmäisesti kasvaneet ”Near me” -haut. ”Missä on lähin huoltoasema?” ”Missä on lähin kauppa?” ”Missä on lähin postilaatikko?” Sijaintitiedot verkossa ovat erittäin tärkeitä. – Etsitty tuote tai palvelu halutaan löytää mahdollisimman nopeasti. Lisäksi nuoret haluavat välittömästi varmistua tuotteen saatavuudesta. Ajantasaiset saatavuustiedot olisi aina löydyttävä yrityksen sivuilta ja mobiilisovelluksesta, Riikonen korostaa. Paikallisuus ja palvelu ovat Kati Riikosen mukaan niitä keinoja, joilla suomalainen kauppa voi kilpailla Amazonin kaltaisten jättien kanssa. – Myyjiltä vaaditaan asiantuntemusta sekä kykyä ja halua käyttää digitaalisia sovelluksia myös yhdessä asiakkaiden kanssa.

ILMOITUS

RENTOUDU RAUHALAHDEN LUONNOSSA Onko työyhteisössänne tulossa tärkeä suunnittelupalaveri tai mietittekö jo paikkaa kevään tyky-päivälle? Vai kaipaatko vain vapaata viikonloppua yksin tai läheisten kanssa? Lähde luontoon – ja Kuopion Rauhalahteen. Alue tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ympäri vuoden. − Hotellin vieressä on Katiskaniemen luonnonsuojelualue. Sen luontopolkua pääsee kiertämään myös talvella, kylpyläpäällikkö Ari Järveläinen kertoo. Aivan hotellin takaa menee latu, ja hiihtää voi myös Kallaveden jäällä. − Aurinkoisena kevättalven päivänä on mukava hiihtää vaikkapa kolmen kilometrin matka Kuopion satamaan. Kun lumet sulavat ja luonto herää, metsä on parhaimmillaan. Rauhalahden uutuusohjelma on tunnin kestävä metsäkylpy, jonka sisältö vaihtelee vuodenajan mukaan. Ideana on tehdä erilaisia rentouttavia harjoituksia, joissa käytetään apuna puita ja maastoa. Villiyrttien hyödyntämisestä kiinnostuneille järjestetään kierroksia, joiden aikana opetellaan tunnistamaan villiyrttejä ja käyttämään niitä ravinnoksi. Rauhalahdessa kehitetään myös juoksijoille suunnattuja palveluita. − Voimme opettaa juoksutekniikkaa ja opastaa reittien valinnassa. Rauhalahti on hyvä majoituspaikka myös esimerkiksi Kuopion maratonille suuntaaville, sillä maraton alkaa ja päättyy Rauhalahden pihaan, Järveläinen kertoo.

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Filmi/urheilu kanavat  Ilmainen WiFi  Ilmaiset parkkipaikat TERVETULOA!

Maarianhaminassa aivan keskustassa uudet huoneet sekä uudistettu pubi livemusiikilla keskiviikko–lauantai. MYYNTIMIESPAKETTI

92 €

www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

VARAA MEILTÄ KOKOUS! Tarjoamme luonnonläheisen ja inspiroivan ympäristön eri kokoisille kokouksille ja kongresseille sekä monipuolista oheisohjelmaa. Erikoisuutemme kokouspaikaksi ja illanviettoihin on aito 1950-luvun Jätkänkämppä ja suuri savusauna Kallaveden rannalla. Ohjelmistossa myös livemusiikkia ja tanssia. KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO | 030 608 30 | myynti@rauhalahti.fi | rauhalahti.fi

LAKIPALSTA

TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISSOPIMUKSET PUHUTTAVAT Liiton lakimiehille esitetään päivittäin kysymyksiä työsuhteen päättämissopimuksista. Itselle vahingollista sopimusta ei kannata allekirjoittaa. Teksti Taija Numminen Kuvitus Jii Roikonen

yösuhteen päättämistavoista on säädetty työsopimuslaissa pakottavasti. Pakottavuus tarkoittaa, että työsopimuksessa ei voida sopia heikommista ehdoista kuin laissa määritellään. Esimerkiksi myyntitavoitteesta jääminen ei ole automaattisesti päättämisperuste, vaikka näin olisi työsopimuksessa sovittu. Irtisanominen vaatii aina asiallisen ja painavan perusteen. Mikään ei kuitenkaan estä työsuhteen osapuolia sopimasta työsuhteen päättymisestä. MMA:n lakimiehille esitetään päivittäin kysymyksiä päättämissopimuksista. Ilmiö on siis yleinen. Päättämissopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen päättymisen ajankohdasta ja ehdoista. Yleensä työnantaja ehdottaa sopimusta tilanteessa, jossa työntekijän irtisanomista harkitaan. Keskeistä päättämissopimuksessa on ehto siitä, ettei kummallakaan ole sopimuksen tekemisen jälkeen enää toisiaan kohtaan vaatimuksia. Työntekijä ei esimerkiksi voi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen riitauttaa työsuhteensa päättymisperustetta. Tämä onkin syy, miksi työnantajat suosivat päättämissopimuksia. Työnantaja ikään kuin varmistaa, että työsuhteen päättäminen on ”laillinen”. Totta kai työnantajan motiivina voi olla puhdas halu turvata työntekijän taloudellinen tilanne tai palkita tämä pitkästä työurasta.

Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun työnantaja joutuu yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomaan työntekijöitä.

Kultainen kädenpuristus Työntekijän kannattaa verrata tarjottua päättämissopimusta siihen, mihin hänellä olisi oikeus lain nojalla, jos työnantaja irtisanoisi hänet. Ei ole järkevää tehdä huonompaa sopimusta. Sopimuksessa tulisikin sopia ylimääräisestä korvauksesta työntekijälle. Korvauksesta käytetään erilaisia nimityksiä, kuten kultainen kädenpuristus, kertakaikkinen korvaus tai erokorvaus. Erokorvauksen suuruus on tärkeä määrittää oikealle ja riittävälle tasolle. Määrään vaikuttaa arvio, onko työnantajalla laillinen peruste irtisanoa työsopimus, jos sopimukseen ei päästä. Samoin huomioidaan työsuhteen kesto ja työantajayrityksen koko tai taloudellinen tilanne. Muut sovittavat asiat riippuvat työsuhteista ja taustatilanteista. Tavallisesti sovitaan, että työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Osapuolet voivat kuitenkin yhdessä päättää, että irtisanomisaikaa ei noudateta. Tämä on harvoin työntekijän edun mukaista. Lisäksi on syytä neuvotella, onko työntekijällä työvelvoitetta irtisanomisaikana ja milloin työnantajan omaisuus palautetaan. On myös tärkeä sopia siitä, että työntekijälle maksetaan työsuhteen päättymiseen asti palkka, lomakorvaus ja vielä maksamatta

olevat ansaitut provisiot ja bonukset. Muita sovittavia asioita voivat olla työllistymistä edistävän työtodistuksen antaminen sekä työntekijän käytössä olleen puhelinnumeron siirtäminen työntekijälle. Nykyään on tavallista myös sopia erilaisista uudelleentyöllistymiskoulutuksista. Osapuolet saattavat sopia myös salassapitovelvollisuuden jatkumisesta työsuhteen päättymisen jälkeen ja tämän velvoitteen rikkomisen sanktioista. Tällaisten ehtojen mielekkyyttä on syytä pohtia tarkasti. Usein on hyvä nimenomaisesti sopia, että työsopimuksessa sovittu kilpailukieltosopimus raukeaa.

Sopimuksella vaikutuksia työttömyysturvaan Työttömyysturvajärjestelmä tulee ottaa huomioon päättämissopimuksia tehtäessä, koska sopimuksella on vaikutuksia työntekijän oikeuteen saada työttömyysturvaa. Päättämissopimuksesta seuraa lähtökohtaisesti aina 90 päivän karenssi. Karenssin ajalta ei makseta työttömyysetuutta.

Päättämissopimuksessa sovittava erokorvaus myös jaksotetaan. Esimerkiksi viiden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus jaksottuu noin viidelle kuukaudelle. Työttömyysetuutta ei makseta jaksotuksen ajalta. Karenssi ja jaksotus alkavat työsuhteen päättymisestä, eli ne kuluvat samanaikaisesti. Käytännössä työttömyysturvavaikutukset johtavat siihen, että työntekijän on mielekästä tehdä sopimus vain, jos erokorvauksen määrä vastaa vähintään kolmen kuukauden palkkaa.

Kysy lakimiehen mielipidettä Jos päättämissopimusta tarjotaan, kannattaa ottaa pieni aikalisä ja kysyä MMA:n lakimiehen mielipidettä. Sopimuksen kannattavuus ja vaikutukset on hyvä käydä läpi. Jos työnantaja ei anna työntekijän miettiä sopimusta rauhassa, tarjottu sopimus on tuskin työntekijän kannalta kovin hyvä.

Myynti&Markkinointi

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella noora.hellman@mma.fi Autoalan palkkaleikkaus Olen töissä automyyjänä ja alalla palkka muodostuu yleensä peruspalkasta ja provisiosta. Työnantaja aikoo muuttaa palkkausta muuttamalla provision laskentaperusteita. Olemme kollegoiden kanssa tehneet vertailuja aikaisemmista kuukausista vanhan ja uuden järjestelmän välillä. Ansiomme vaikuttaisivat jopa puolittuvan, mutta palkan putoaminen tietysti vaihtelee eri kuukausien välillä. Pitääkö tähän tyytyä? Hyvä että olette tehneet laskelmia. Niistä on todennäköisesti hyvää apua asian hoitamisessa ja siitä mahdollisesti neuvottelemisessa. Autokaupan alalla on ongelmana näihin tilanteisiin huonosti sopiva työehtosopimus, jonka Teollisuusliitto ry (aiemmin metalliliitto ja sitä ennen ATH) on automyyjien puolesta solminut Autoalan Keskusliiton kanssa. TES:n mukaan työnantaja voi (neuvoteltuaan automyyjien kanssa) muuttaa yksipuolisesti provisiojärjestelmää. Kyseinen määräys voi tulla sovellettavaksi myös MMA:n jäseniin. Kyseinen määräys (jos se tulee sovellettavaksi) edellyttää provisiojärjestelmän muutosoikeudelta sitä, että provisiomuutos on tarpeen työnantajan toiminnan kannalta. Muutos edellyttää siis perusteita ja nämä perusteet työnantajan tulee esittää. Tällöin perusteita voidaan sitten arvioida. Useimmiten näissä tilanteissa työnantaja esittää asian niin, että toimimalla annettujen ohjeiden mukaisesti, ei automyyjän ansiotaso laske. Työnantajalta voi tällöin kysyä täsmällisempiä tietoja, mitkä ne ohjeet ovat, joiden perusteella toimimalla ansiotaso on mahdollista säilyttää. Kun noita ohjeita arvioidaan, voivat ne edellyttää objektiivisesti arvioiden asioita, jotka tosiasiassa ovat työntekijän vaikutusmahdollisuuksien

ulkopuolella. Esimerkiksi käytännössä mahdotonta myynnin kasvua. Tästä on sen jälkeen hyvä keskustella vakavasti, että miten tuo vaadittu myynnin kasvu tosiasiassa on mahdollista saavuttaa. Mikäli työnantaja ei halua keskustella näistä asioista, niin silloin tulisi vedota kyseiseen alan työehtosopimuksen määräykseen, jossa selkeästi todetaan työnantajan neuvotteluvelvollisuus ennen provisiomuutosta. Myös MMA:n lakimiehet ovat käytettävissä neuvojen saamiseksi.

Suhtautuminen sähköautoihin Olen ollut havaitsevinani, että myyntimiesten ja myös MMA:n piirissä suhtaudutaan kielteisesti sähköön auton käyttövoimana. Onko näin? Miksi? Emme MMA:ssa suhtaudu automaattisen vahvasti ja vastustaen liikenteen sähköistymiseen. Jäsenistössä on ehkä tällaista otetta havaittavissa, mutta sekin on yksittäistä jäsenpuhetta, ei tutkimustietoa. Osa liikenteestä eli henkilöautoilusta sähköistyy, se on selvä. Suhtaudumme varauksella siihen, että Suomen hiilidioksidipäästövähennykset ”julkisen puheen” mukaan kohdistuvat merkittävällä tavalla autoiluun. Harkitumman tiedon mukaan esille nostettuja päästötavoitteita ja sähköautojen määrän lisäämistä ei ole mahdollista saavuttaa esitetyissä mittakaavoissa. Sähköautolla ei myöskään vielä voida hoitaa luotettavasti liikkuvan myyntityön tehtäviä. Samalla autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu vaikuttaa siten, että autokaupan tilanne pysyy epävarmana, mikä puolestaan voi vaikuttaa autoalalla työskentelevien jäsentemme työtilanteeseen. Samoin ylilyödyllä päästökeskustelulla

on vaikutusta jäsentemme omistamien ja työajossa käytettyjen henkilöautojen arvon alenemiseen, mutta tämäkään ei vielä riitä. Jos Suomi ylimitoittaa toimensa hiilipäästöjen torjunnassa suhteessa kilpailijamaihin, kärsii kilpailukykymme ainakin väliaikaisesti ja menetämme työpaikkaomavaraisuuttamme. Ja tämä vaikuttaa myös niin yritysten kuin kansalaistenkin mahdollisuuksiin toimia markkinoilla – heijastuu siis meidän ammattialaammekin. Tervetuloa liikenteen sähköistyminen – luonnollisella painollaan!

Toimitusjohtajasopimuksen purkaminen Työnantajayhtiöni purki toimitusjohtajasopimukseni ilman irtisanomisaikaa perusteenaan luottamuspula. Samalla palkkoja jäi ”työsuhteen” lopusta maksamatta, esimerkiksi irtisanomisajan palkka, josta oli sovittu toimitusjohtajasopimuksessa. Yhtiö on asiasta kysyessäni ilmoittanut heillä olevan vastasaatavia. Olen eri mieltä. Miten toimia? Neljä olennaista pointtia: 1. Toimitusjohtajan ”työsuhteen” voi purkaa vapaammin kuin työntekijän työsuhteen. Luottamuspula lähtökohtaisesti riittää. 2. Toimitusjohtajasopimus tai toimitusjohtajan työstä tehty työsopimus on tärkeä paperi. Siinä sovitaan toimitusjohtajasuhteen ehdoista. Ennen toimitusjohtajasopimuksen solmimista kannattaa MMA:n jäsenen konsultoida asiasta lakimiehiämme. 3. Jos sopimuksessa on sovittu irtisanomisajan palkasta, on tuo palkka lähtökohtaisesti maksettava. Jos yritys katsoo suhteen purkamiseen olevan todella vakavan ja toimitusjohtajasta riippuvan syyn, voi asia olla toisinkin.

Asian selvittäminen vaatii tapauskohtaista tutkimista. 4. Vastasaatavista ilmoittaminen on valitettava, nykyään osaan työoikeudellisia juttuja liittyvä säikäyttelytoimi. Useimmiten se on aivan turha ja teennäinen. Onneksi nuo saatavat pitää yksilöidä ja osoittaa, jolloin päästään asiaa hoidettaessa tarkastelemaan niiden todenmukaisuutta ja painoarvoa. Niiden vuoksi ei kannata jättää ongelmaansa tutkituttamatta lakimiehillämme.

Irtisanomisajan laskeminen Olen irtisanoutumassa ja irtisanomisaikani on 1 kuukausi. Miten irtisanomisaika lasketaan? Ja voinko pitää osan lomistani irtisanomisaikana? Jos irtisanomisaikasi on yksi kuukausi, työsuhde päättyy irtisanoutumispäivää vastaavannumeroisena päivänä seuraavassa kuussa. Eli jos irtisanoudut 15.2., päättyy työsuhde 15.3. Jos irtisanoudut kuukauden viimeisenä päivänä, päättyy työsuhde seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä, vaikka kuukausissa olisi eri määrä päiviä. Päättymispäivä on vielä työpäivä. Irtisanomisaikana työsuhde on voimassa aivan normaalisti. Työntekijällä ei siis ole yksipuolisesti oikeutta päättää, että hän pitää vuosilomaa irtisanomisajalla. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia siitä, että työntekijä on vuosilomalla irtisanomisajalla. Ja silloin, jos loman ajankohdasta on sovittu jo aiemmin, on työntekijä oikeutettu pitämään vuosilomansa, vaikka se ”osuisikin” irtisanomisajalle. Mikäli loman pitämisestä irtisanomisajalla sovitaan, kannattaa pyrkiä sopimaan myös siitä, että työnantaja maksaa työntekijälle lomarahan, vaikka työntekijä ei palaisikaan vuosiloman jälkeen enää työhön. Lomarahan maksuedellytykset vaihtelevat tällaisissa tilanteissa työehtosopimuksittain.

Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms. Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet. Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet. Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama

palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. Huomaa, että jos työsuhde on tai oli kokonaan tai osittain provisiopalkkainen, kassa saattaa tarvita palkkatodistuksen lisäksi kopiot palkkalaskelmista. ■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

A L A P PI

TOTTA VAI TARUA, MMA Lapin varapuheenjohtaja, sihteeri ja tiedottaja Kai Kuukasjärvi? Teksti Piia Kunnas Kuva Mikko Käkelä

Välillä tekee mieli muuttaa etelään. Tarua. Lappi on mukava paikka asua, sillä täällä on upea luonto ja kiireettömämpi meininki kuin etelässä. Etelässä olisi enemmän asiakaspotentiaalia, mutta täällä menestyy hyvin, kun luo luottamussuhteet asiakkaisiin. Tykkään siitä, että on monta rautaa tulessa. Totta. Olen parhaimmillani pienen paineen alla. Minulla on paikallisyhdistyksessämme kolmoisrooli ja olen myös MMA:n hallituksen jäsen. Lisäksi kotona on yksi vaimo, kolme poikaa ja kaksi koiraa. Kai nämä ovat niitä ruuhkavuosia… Olemme erikoistuneet tapahtumiin. Totta. Keväällä perinteiset pilkkikilpailut, syksyllä ruskaretki ja pikkujoulut ovat ne perinteisimmät tapahtumat. Kesän ajan tapahtumiin olisi hienoa saada jäseniltä ehdotuksia. Olisi mukavaa, jos jäsenet soittaisivat minulle ja kertoisivat, millaista paikallistoimintaa tai -etuja he kaipaisivat. Arkena kuluu bensaa ja tupakkaa. Tarua. Tupakkaa ei kannata kenenkään polttaa ja myyntiammattilaisen ei kannata ajaa bensa-autolla. Mutta totta on se, että minulla on laaja myyntialue ja kilometrejä kertyy. Työskentelen asiakaspäällikkönä rakennuskonevuokraamo Cramo Finland Oy:ssä. Sisäisiä palavereja hoidamme esimerkiksi Skypellä, mutta asiakkaiden kanssa tapaamme aina kasvotusten. Mielestäni henkilökohtainen palvelu on asiakassuhteen hoidossa tärkeää. Myynti on mielentila. Totta ja tarua. Se on luonteenpiirre, joka on jo DNA:ssa. Myyntiä voi oppia ja oppimisen pitääkin olla jatkuvaa, mutta lähtökohtaisesti fiiliksen myymiseen pitää tulla sydämestä.

Kaitsu suosittelee: Lähde mukaan oman alueyhdistyksesi ja koko MMA:n toimintaan! Siitä voi saada paljon. Jos asut Lapissa, aloita vaikka Rovaniemellä 6.4. järjestettävästä pilkkitapahtumastamme.

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuun lopussa. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 30.4.

MMA Yrittäjät

MMA Satakunta

Juhlimme yhdistyksen 30-vuotispäivää seminaarien merkeissä. Niissä luodaan katsaus yrittäjien arkeen ennen ja nyt sekä kuullaan Mato Valtosen ajatuksia yrittäjyydestä. Ja tietenkin nostetaan malja yrittäjyydelle! Seminaarien ajankohdat: • 28.3. Jyväskylä • 8.5. Oulu Lisätietoa tulee myöhemmin sähköpostitse kaikille yrittäjäjäsenille. Huolehdithan siis siitä, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla.

M-Killan sääntömääräinen vuosikokous 19.3.2018 klo 14 alkaen Viikkari Valkaman Luusua-salissa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Kaikki M-Killan jäsenet (MMA:n eläkeläisjäsenet), tervetuloa! Kahvitarjoilu.

MMA Päijät-Häme Talvitapahtuma koko perheelle 23.3.2019 MMA Päijät-Häme järjestää perinteiset pilkkikisat Lahdessa Mukkulan Kahvisaaressa lauantaina 23.3.2019 klo 11.00–14.00. Ilmoittautumiset 21.3.2019 mennessä: paijathame@mma.fi tai puh. Sari Luomalahti 040 744 0904. Tarjolla kahvia, makkaraa ja mehua! Rantasaunan takkatila varattu meille (pääsee tarvittaessa lämmittelemään). Tervetuloa nauttimaan koko perheen voimin keväisestä luonnosta Lahden Vesijärvellä! Ps. Kuukkelissa vielä vapaita viikkoja talvi-kevätkaudelle. Tarkista kotisivuiltamme ja varaa loma!

Kevätkokous torstaina 21.3.2019 klo 18.00 Päijät-Hämeen Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakeskus Trio Lahti (käynti Kauppakeskuksen hissillä, Subwayn ja Bik Bokin välissä). Kahvitus alkaa 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Otathan jäsenkortin mukaan. Ilmoittautumiset 18.3.2019 mennessä: paijathame@mma.fi tai puh. Sari Luomalahti 040 744 0904.

MMA Salo Kevätkokous 12.3.2019 klo 19

MMA Kouvola Kevätkokous 11.4.2019 klo 18 Kouvola-talo, kokoustila Tynnilä

Savua & tulta − BBQ-perjantai (kokkausilta) 12.4.2019 klo 17–22 Marttakulma

Golfkisat 19.6.2019 klo 15 alkaen KoskiGolf

MMA Kokkola Kevätkokous pe 12.4. klo 18 Kahvila Kulma, Rantakatu 10, Kokkola

MMA Oulun seutu Olemme hankkineet Syötteen upeista maisemista hyvin varustellun loma-asunnon, jonka nimesimme Poronpesäksi. Loma-asunto on upealla paikalla laskettelu- ja hiihtomaastojen kupeessa. Lähelle on tulossa lisää aktiviteetteja, kuten keilailua. Asunnossa on monipuolinen varustus ja vuokra sisältää kaksi laskettelulippua. Myös lemmikit ovat tervetulleita. Etusijalla ovat oman alueen jäsenet, mutta vuokraamme vapaita viikkoja myös muiden yhdistysten jäsenille. Varauskalenteri ja hinnat löytyvät osoitteesta oulunseutu.mma.fi > Lomamökit

Astrumkeskus, Salorankatu 5-7, Salo. Myynti&Markkinointi

MM A:N TOIMISTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenpalvelu Sari Kanervo 020 122 4402

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

Koulutusassistentti Eija Kuitunen 020 122 4401

JOHTO

Puheenjohtaja Marko Hovinmäki 0400 747 333

Palvelu- ja kehityspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

TALOUS

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

VIESTINTÄ

Viestintäpäällikkö Sirkku Rytkönen 020 122 4429

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4406

Talous- ja hallintojohtaja Jaana Apell 020 122 4414

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

NUORET

Sisällöntuottaja Noora Hellman 020 122 4410

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU!

www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä twitter MMAliitto

Visuaalinen suunnittelija Markkinointipäällikkö

Mari Niemi 020 122 4411

Igor Parri 020 122 4420

LOMAOSAKKEET

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma 9–11 ja 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740.

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe 9–15.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Antti Vienola Kassan toimihenkilöt Taru Arnell, Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon. Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412

Adria – minne sinä matkustaisit?

TWIN

ALPINA

CORAL Kuvien tuotteet saattavat sisältää erikoisvarusteita.

Adria – aina parhaat maisemat

360°-KUVAT KAIKISTA MALLISTOISTA ADRIA.FI

Adria-jälleenmyyjät Jyväskylä Jyväs-Caravan Oy 0400 214400 www.jyvascaravan.fi Kokkola* Kokkolan Vaunupalvelu 040 5158159 www.vaunupalvelu.fi Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy 017 368 3000 www.rintajouppi.fi Lahti J. Rinta-Jouppi Oy 020 788 1310 www.rintajouppi.fi Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy 020 788 1352 www.rintajouppi.fi Raisio J. Rinta-Jouppi Oy 020 7881 460 www.rintajouppi.fi Rovaniemi Caravankeskus Reatalo 045 128 1128 www.reatalo.net Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy (06) 420 1800 www.rintajouppi.fi Tampere Caravan Erälaukko Oy 020 755 9960 www.eralaukko.fi Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com Vantaa Helsinki Caravan (09) 2766 560 www.helsinkicaravan.fi Vantaa J. Rinta-Jouppi Oy (09) 2525 7500 www.rintajouppi.fi *vain Adria -vaunut

Lahja, joka sopii kaikille!

Toimitus postitse, sähköpostitse ja tekstiviestinä

SuperLahjakortti satoja eri vaihtoehtoja

Räätälöi SuperLahjakortti yrityksen omalla ilmeellä

Lahjoja jokaiseen tilanteeseen: Joululahjat • Myyntikilpailut • Henkilöstölahjat • Kannustimet ja bonukset ... ja useita muita mahdollisuuksia!

HALUATKO LISÄTIETOA?

PUHELIN:

SÄHKÖPOSTI:

020 752 8020

myynti@gogift.fi