Myynti&Markkinointi 2/2024

&

Myynti Markkinointi

Pää kylmänä

Yrittäjä Marko Anttila pysyy rauhallisena töissä ja tatamilla

SIVU 46

TIENVIITTOJA Moniosaajilla on paremmat palkat

SIVU 14

VAU-EFEKTI

Tiktok räjäytti kysynnän

SIVU 24

la 15.6.

Linnanmäki 25 €

PowerPark 20 €

Muumimaailma 15 €

Tykkimäki 15 €

Seikkailupuisto Huikee (Pori) 15 €

Suomen Tivoli (Kempele) 15 €

Tivoli Sariola (Joensuu) 10 €

Hanki seurueellesi liput

Lauantaina 15.6. jäsenyhdistyksemme järjestävät MMAhtipäivän seitsemässä kesäkohteessa ympäri Suomea! Jäsenenämme voit ostaa liput edullisesti ja lähteä perheesi tai kavereidesi kanssa viettämään parasta kesäpäivää Helsinkiin, Naantaliin, Poriin, Kouvolaan, Härmään, Joensuuhun tai Kempeleeseen.

Voit hankkia maksimissaan neljä lippua. Lippuja on jokaiseen kohteeseen rajoitettu määrä, joten osta omasi pian ennen kuin loppuu!

Avaamme lippukaupan ti 14.5. kello 8 osoitteessa lyyti.in/mmahtipaiva2024

Tervetuloa! NYT!

MMAhtipäivää puuhaamassa:

MMA Helsinki, MMA Varsinais-Suomi, MMA Satakunta, MMA Kouvola, MMA Kokkola, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, MMA Karjala ja MMA Oulun seutu.

Pääkirjoituksen laatija Alex Nieminen on kasvua pelkäämätön yrittäjä ja markkinoinnin työelämäprofessori.

Kasvua, Suomi!

Onnistumisia

syntyy kaupallisella osaamisella ja tekemisellä.

Jokin aika sitten Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä kaksi perin masentavaa uutista: suomalaisten työmotivaatio on Euroopan toiseksi huonointa. Vain 59 prosenttia kokee olevansa työssään motivoituneita. Toisessa jutussa Aktian pääekonomisti Lasse Corin totesi Suomen talouskasvun olevan “synkällä” tasolla. Kasvua on ollut vuosina 2013–2022 vain 0,67 prosenttia. Yhtenä syynä Corin mainitsi heikon kasvun työn tuottavuudessa.

Tämän lisäksi väestömme ikääntyy, meillä on alhainen syntyvyys ja työperäinen maahanmuutto on riittämätöntä. Kiteytettynä olemme kansakuntana elinaikamme vaikeimmassa taloudellisessa ahdingossa. Tunnelin päässä hohtaa yönmusta valo.

Nyt pienilläkin yksityisen sektorin onnistumisilla on iso merkitys. Yhdellä kännykkä-Nokian kokoisella onnistumisella maamme tulevaisuus näyttäisi huomattavasti paremmalta. Niitä ei kuitenkaan synny tuilla, vaan kaupallisella osaamisella ja tekemisellä.

Onhan meillä onnistumisiakin: Suomessa on syntynyt koko joukko menestyksekkäitä teknologiastartupeja, mutta hyvin usein ne ovat päätyneet pikavauhtia ulkomaiseen omistukseen. Valitettavasti niiden työllisyysvaikutukset ovat jääneet aika pieniksi.

Yrittäjistä ja yrityksistä Suomen menestys kuitenkin on kiinni. Tämän toivoisi valtionhallinnonkin ymmärtävän. Mutta tekemistä on meillä yrittäjilläkin. On pyrittävä suureen, kansainväliseen menestykseen ja lopetettava se outo pienuuden ihannointi, joka on leimannut erityisesti yrittäjyyteen liittyvää poliittista diskurssia.

Meidän olisi myös otettava rohkeasti oppia pohjoisista naapurimaistamme Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Perinteisen vahvuutemme, B2B-markkinan, lisäksi meidän olisi onnistuttava kuluttajamarkkinoilla. Emme ole tyhmempiä tai laiskempia. Sen sijaan rohkeampia meidän tulisi tässä suhteessa olla.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten oma lehti.

JULKAISIJA Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Juha Peltonen / Omnipress Oy TOIMITUS Omnipress Oy TUOTTAJA Henni Jääskeläinen ULKOASU Oona Kavasto / Hank, hank.fi TOIMITUKSEN OSOITE PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi OSOITTEENMUUTOKSET saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan MMA:lle. PAINOSMÄÄRÄ 15 030 PAINATUS Punamusta, Forssa, 2023 Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 1458-5162. 89. vuosikerta. KANNEN KUVA Teemu Heikkilä ILMOITUSMYYNTI Tanja Lukkarinen, 040 529 3628, tanja.lukkarinen@media.fi ILMOITUSHINNAT 2/1: 5 500 €, 1/1: 3 100 €, 1/2: 2 100 €, 1/4: 1 400 € Määräpaikkailmoituksille omat hinnat. Liitteet sopimuksen mukaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

PEFC-sertifioitu

Tähäntuotteeseen käytettypuuon kestävästihoidetuista metsistä

www.pefc.fi

PEFC/02-31-151

Sisältö

6 Sisäänheitto

Moni yritys ei ole valmis palkka-avoimuuteen.

9 Tuhat merkkiä

Myynti on yrityksen elinehto.

10 Ensiaskel

Kun yrittäjäksi ryhtyy opiskelijana, oppeja pääsee heti testaamaan.

12 Vaihtoaskel

Leo-Pekka Tähti on sekä huippu-urheilija että somevalmentaja.

14 Tienviittoja

MMA tutki: Markkinoijat ottivat myyjiä kiinni palkoissa.

18 Alan vaikuttaja

MMA on yrittäjienkin asialla, muistuttaa Maarit Paldán.

Alex Nieminen menee sinne, mistä löytyy jotain kiinnostavaa. Joskus niistä asioista syntyy liiketoimintaa.

”Yrittäjyyttä voi toteuttaa missä tahansa asemassa ja organisaatiossa." s. 30

20 Urapolku

Alex Nieminen haluaa parantaa suomalaista markkinointiosaamista.

24 Vau-efekti

Karvakamusta tuli kansainvälinen Tiktok-hitti.

28 Kolumni

Asiakkaat ovat yrittäjä Jani Keto-ojalle voimavara.

30 TEEMA: Yrittäjyys

Yrittäjillä on voima kääntää Suomen kasvu oikeaan suuntaan.

38 Case Marimekko

Kansainvälisesti kasvavalla Marimekolla selkeä strategia.

40 Strategia

Duell panostaa markkinointiin.

44 Liikkeellä

Hybridityö näkyy joukkoliikenteessä.

46 Afterwork

MMA on Marko Anttilalle työ ja harrastus.

50 Voimavaroja

Muutos ei ole paha asia vaan tuo usein mukanaan paljon hyvää.

53 Meistä

Samuli Myllyharju tuo jäsentemme ääntä kuuluviin.

54 MMA:n kuulumisia

Suosittelemme 2,5 prosentin palkankorotusta.

56 Lakipalvelu apunasi

Yrittäjän kannatta tuntea sopimusasiat.

Somevalmentaja LeoPekka Tähti pääsee hyödyntämään työssä ammattiurheilijana saamiaan oppeja. 12

59 KOKOn kuulumisia Vuorotteluvapaa on jäämässä historiaan.

60 Me koulutamme Pidä huolta ammattitaidostasi ja menesty urallasi!

MIELEN PÄÄLLÄ

Marko Hovinmäki

MMA:n puheenjohtaja

62 Jäsenetumme Saat runsaasti lomaetuja.

64 Yhdistyksissä tapahtuu Tänä vuonna juhlitaan kolmen jäsenyhdistyksen yhdeksänkymppisiä.

Myynti ja markkinointi kulkevat MMA Yrittäjien puheenjohtaja Maarit Paldánin työssä käsi kädessä.

65 Jäsenemme valokeilassa Heli Airas on MMA:n koulutuskalenterin äärellä kuin karkkikaupassa.

66 Ota yhteyttä Olemme jäseniämme varten.

Pitäkää markkinointi ja myynti töissä

Toivon, että kesällä positiivisempi vire kasvaa rankemman kevään jälkeen. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen haasteellinen, erityisesti ikäluokkien yläpäässä. Monen työsuhteeseen on tullut muutoksia tai heikennyksiä, työntekijöitä on myös irtisanottu paljon. Näyttää, että ympäröivien olosuhteiden taakse on helppo mennä, ja irtisanomiskynnys on madaltunut. Näinä aikoina ammattilaisistamme olisi tärkeää pitää kiinni. Vain onnistunut markkinointi ja myynti mahdollistavat tuotannon jatkumisen ja yritysten taloudellisen kehityksen. Olen lähestynyt päättäjiä siitä, ettemme yhteiskuntana hyödy panostuksista T&K-innovaatioihin ennen kuin niitä on markkinoitu ja myyty onnistuneesti.

MMA:n jäsenyydestä on tärkeää pitää kiinni. Teemme töitä alojemme ammattilaisten työllistymisen eteen. Jäsenenämme sinulla on myös hyvät edellytykset saada ansiotasoasi nostettua. Palkkatutkimuksestamme erityisen huomioni sai jäsentemme korkeampi palkkataso, vaikkakin murheena on edelleen palkkaepätasa-arvo. Omalla panostuksella, hyvällä itsetunnolla ja energialla menestyt. Hiljainen hetki markkinoilla kannattaa hyödyntää kouluttautumalla tulevaisuuden tarpeita varten. Koulutustarjontamme on nyt entistäkin tärkeämpi, kun hallitus leikkaa rajusti aikuiskoulutuksen rahoitusta.

Pitäkäämme omaa lippuamme korkealla! Näin olemme valmiita uusiin tehtäviin heti, kun niitä on tarjolla.

Tekstit Toimitus

KAUDEN LUKU

Vuoteen 2025 mennessä markkinoilla odotetaan Gartnerin mukaan olevan jopa 15 miljardia koneasiakasta. Yritystenkin pitää siis varmistaa, että asiakaspalvelu taipuu myös koneasiakkaiden avuksi.

Suomalaiseen markkinointitiimiin kuuluu keskimäärin 2–4 henkilöä.

Lähde: Lianan tutkimus

3X

Tekoälyä vastuullisesti

Tekoälyn nopea kehitys tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita. Viestintäalan kansainvälinen kattojärjestö ICCO sopi loppuvuodesta 2023 kymmenen periaatetta tekoälyn eettisestä käytöstä. Tässä niistä kolme ensimmäistä:

1

Läpinäkyvyys, avoimuus, aitous. Generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä täytyy kertoa. Varsinkin, jos sillä luodaan todellisuudenkaltaista sisältöä, joka saattaa vääristää mielikuvaa todellisuudesta.

2

Tarkkuus, faktantarkistus, disinformaation välttäminen. Tekoäly ei erota oikeaa ja väärää tietoa, joten ihmisen täytyy aina tarkastaa faktat sekä niistä johdetut päätelmät.

3

Yksityisyys, tietosuoja, vastuullisuus. Henkilö- ja asiakastietojen käsittelyssä pitää noudattaa aina tietosuojaa.

Katso kaikki periaatteet ICCO:n ohjeistuksesta!

KAUDEN TERMI

Koneasiakas

Generatiivinen tekoäly, joka kommunikoi asiakkaan puolesta yrityksen asiointikanavissa kuten chatissa tai sähköpostitse. Tekoäly hoitaa asiakkaalta saamiaan tehtäviä: esimerkiksi pyytää tarjouksia tai tekee varauksia ja tilauksia.

European Sales Competition innostaa opiskelijoita

European Sales Competition kerää jälleen eurooppalaiset myynnin opiskelijat yhteen. Kilpailu järjestetään tänä vuonna jo kymmenennen kerran.

Kilpailun tarkoituksena on ennen kaikkea nostaa myynnin arvostusta sekä innostaa alan opiskelijoita kehittämään osaamistaan ja tuomaan sitä esiin. Osallistujat pääsevät testaamaan myyntitaitojaan tosielämän myyntiskenaarioissa –ja tietysti verkostoitumaan kansainvälisesti muiden opiskelijoiden sekä alan asiantuntijoiden kanssa.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu järjestää kilpailun Pasilan kampuksellaan. Kolmipäiväinen kilpailu starttaa 22. toukokuuta.

Viime vuoden kisassa voiton veivät Eveline Volders Vlerick Business Schoolista Belgiasta ja Jaakko Ihalmo Turun Ammattikorkeakoulusta.

PALKKA-AVOIMUUS

Hyvin sanottu!

”Brändien kannattaisi myös miettiä, miltä heidän yritys näyttäytyy vaikuttajille. Tällä alalla on todella pienet piirit Suomessa.”

Vaikuttajamarkkinointitoimisto POV Agencyn perustaja Miisa Hälinen Ylellä

”Taisin olla ensimmäinen asuntomyyjä Suomessa, joka teki somea. Ensimmäiset pari vuotta minulle sanottiin, että kannattaisiko keskittyä johonkin muuhun. Minä kuitenkin tiesin, mitä teen.”

Neliöt liikkuu LKV:n pääomistaja Andrei Koivumäki MarkkinointiUutisissa

”Kun leikataan markkinoinnista, laskukierre helposti syvenee. Markkinointia ei kannata leikata laskusuhdanteessa.

Nyt on tilaa ottaa markkinaosuuksia.”

Mainostoimiston Visual Fridayn toimitusjohtaja Mari Mansikkamäki Keskisuomalaisessa

”Oleellinen ero asiakaslähtöisyyden ja asiakaskeskeisyyden välillä on haastaminen. Suomalaisessa kulttuurissa vahvasti läsnäoleva joo-joomentaliteetti on nimenomaan asiakaslähtöistä, ei asiakaskeskeistä toimintaa.”

Fortumin strateginen asiakasjohtaja Tobias Mehnert kolumnissaan TEK-lehdessä

Valmiina palkkaavoimuuteen?

Suomalaisista yrityksistä 40 prosenttia on alkanut varautua palkka-avoimuuteen. Asia selviää Duunitorin ja Taloustutkimuksen Työnantajabrändi ja rekrytointimarkkinointi Suomessa 2024 -tutkimuksesta.

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tulee voimaan kesällä 2026. Sen tavoitteena on poistaa sukupuolten välisiä palkkaeroja ja puuttua palkkasyrjintään. Direktiivin myötä kaikkien työnantajien on kerrottava avoimen tehtävän palkka tai palkkahaarukka ennen työhaastattelua. Yli sadan hengen organisaatioiden on raportoitava sukupuolten välisistä palkkaeroista. Kaikkien työnantajien on myös osoitettava, etteivät ne ole rikkoneet säädöksiä.

− Työnantajien suhtautuminen palkka-avoimuuteen vaihtelee: toisaalta sen hyödyt ymmärretään, mutta käytännön muutos voi tuntua vaikealta.

Tavoitteena on poistaa sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Palkka-avoimuuden toteuttaminen vaatii organisaatioilta isoja liikkeitä, kuten palkan määräytymisen yhdenmukaistamista, dokumentointia ja sisäistä viestintää, sanoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Vilma Vikman.

Isot yritykset ovat valmistautuneet palkkaavoimuuteen pieniä paremmin. Vain 25 prosenttia 11–49 työntekijän organisaatioista on valmistautunut, 48 prosenttia ei.

Vastaajista 45 prosenttia pitää suurena tai erittäin suurena haasteena sitä, että palkan määräytymistä on vaikea yhdenmukaistaa.

Vikman pitää tätä harmillisena.

− Tasa-arvoisen työelämän puolesta toivoisi, että palkka määräytyisi selkeiden perusteiden mukaisesti jokaisessa yrityksessä.

Harva yrittäjä on kokeillut alustataloutta

Yrittäjät hyödyntävät alustataloutta vielä varsin vähän, käy ilmi Akavan vuoden 2023 yrittäjäkyselystä.

Kyselyyn vastanneista akavalaisista yrittäjistä 18 prosenttia kertoi käyttäneensä digitaalisia alustoja yrityksensä liiketoiminnassa edellisten 12 kuukauden aikana. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 2 600 akavalaista yrittäjää.

Digitaalisia alustoja hyödynsivät eniten informaatio- ja viestintäalalla sekä koulutuksen parissa työskente-

levät yrittäjät. Ikäryhmien tai sukupuolten välillä ei ollut eroa alustojen hyödyntämisessä.

Digitaalisia alustoja liiketoiminnassaan käyttäneistä yrittäjistä 57 prosenttia kertoi alustojen kautta tapahtuvan myynnin tuovan heidän tuloistaan alle neljänneksen. Yli puolet tuloistaan alustojen kautta saavia yrittäjiä oli vain 15 prosenttia.

Myös Tilastokeskuksen mukana alustatalous on Suomessa vielä varsin pientä, vaikka sen on ennustettu

Uutta luettavaa!

Lotta Backlund

Sano se oikein TAMMI, 2024

Oikea-aikaisella ja oikeanlaisella viestinnällä voi yritysmaailmassa ja politiikassa säästyä miljoonien eurojen kuluilta, vuosia kestäviltä kriiseiltä ja ikuisilta mainetahroilta. Henkilökohtaisessa elämässä oikein valituilla sanoilla voi välttää draamaa ja saada palkankorotuksia.

Helena Åhman

Tunnerohkeus –Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito

OTAVA, 2024, 256 SIVUA

Tämän päivän organisaatiot edellyttävät kykyä puhua suoraan, kohdata vastarintaa ja päästää irti turhasta. Näiden taitojen ytimessä on tunnerohkeus – kyky kohdata kaikki tunteet itsessä ja toisissa. Ajankohtainen teos kytkee tiedettä, taidetta ja selkeitä vinkkejä niin työelämään kuin arjen eri tilanteisiin.

yleistyvän huomattavasti. Vuonna 2022 vain 3,9 prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista teki alustatyötä. Heistäkin suurimmalla osalla alustatyön tuomat tulot kattoivat hyvin pienen osan kaikista tuloista.

Alustatyön yleisimmät muodot olivat vuonna 2022 myyntitarkoitukseen tehtyjen tai hankittujen tavaroiden myynti alustan kautta, sisältöpalveluiden tuottaminen, kuriiripalvelut, asuntojen vuokraus ja taksipalvelut.

Riikka Tanner

Strategiasta käytäntöön –80/20­sääntö uudistumisen vauhdittajana

ALMA TALENT, 2024, 319 SIVUA

Tämä kirja kääntää perinteisen strategiaprosessin ylösalaisin ja lähtee liikkeelle siitä, mihin perinteinen strategiakirja loppuu. Mitkä ovat ne elementit, joiden varaan strategian toteutus rakentuu? Miten strategian johtaminen saadaan kulkemaan läpi strategiaprosessin?

Antti Isokangas, Riku Vassinen

Viherpesutalous –Näin markkinoit ja viestit vastuullisesti

ALMA TALENT, 2024, 200 SIVUA

Mikä on markkinoinnin ja viestinnän rooli kestävässä liiketoiminnassa? Miten yritys voi välttää viherpesun ja erottua kilpailijoistaan, kun kaikki väittävät olevansa vastuullisia? Mikä yhdistää ja erottaa viestintää sosiaalisen ja ympäristövastuun teemoista?

”Myynti on kaikilleliiketoiminnanyrittäjille tärkein funktio.”

Palstalla aihe ja kirjoittaja vaihtuvat, mutta merkkimäärä pysyy.

Mihin yrittäjä tarvitsee myyntiosaamista?

Kysymys herättää monissa yrittäjissä pohdintaa. Totuus on, että myynti on yrityksen elinehto ja avain menestykseen. Myynti on moottori, joka tuo uusia asiakkaita ja vie yrityksen uusille markkinoille sekä mahdollistaa sen kilpailuedun ylläpitämisen. Kasvu tulee myynnin kautta.

Yrittäjä tarvitsee myyntiosaamista myös monessa muussa asi-

assa. Hänen pitää myydä oma liikeideansa työntekijöille, pankille ja sijoittajille. Joskus on tarve etsiä yritykselle liikekumppani. Myös siinä auttaa, että taitaa myynnin. Miksi myynti on kuitenkin usein aliarvostettua yrittäjienkin keskuudessa? Hyvin usein etenkin startup-yrittäjän energia ja kiinnostus menevät oman liikeidean kehittämiseen, ja myyn-

tiosaamiseen panostaminen unohdetaan.

Väitän, että myynti on kaikille yrittäjille liiketoiminnan tärkein funktio. Ilman myyntiä ei ole yritystäkään. Myynti tuo kasvua ja toteuttaa yrityksen strategiaa. Se luo tulovirran ja rakentaa asiakassuhteita. Yrittäjä, joka ymmärtää myynnin merkityksen ja panostaa siihen, menestyy.

Kirjoittaja Pirjo Purovesi toimii myynnin lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Jetro Stavén

Alan opiskelija pohtii opintojaan ja tulevaisuuden uraansa.

Teema Yrittäjyys

Yrittäjiksi jo opiskelijoina

Opiskelijat Eemil Hinkka ja Severi Salomaa perustivat RUNO Digitalin, joka auttaa yrityksiä kehittymään somemarkkinoinnin avulla. Koulussa saadut opit voi tuoda suoraan käytäntöön.

Teksti Tarja Rannisto Kuva Haastateltavat

Kun Eemil Hinkka ja Severi Salomaa tutustuivat sattumalta opiskelijoiden yrittäjäpiireissä, he huomasivat heti, että kummankin erilaiset taidot olisivat yhdessä hyvä pohja markkinoinnin alan yritykselle.

Orastava unelma yrityksen perustamisesta oli kiinnostanut Hinkkaa ja Salomaata jo tradenomiopintojen alkuvaiheista Tampereen Ammattikorkeakoulussa.

− Bisnesosaamisemme oli silloin vielä heikkoa. Mietimmekin tarkasti, mitä osaamme ja mitä haluamme tehdä, sanoo Hinkka.

Näin syntyi RUNO Digital, joka auttaa yrityksiä kasvamaan ja kehittymään somemarkkinoinnin avulla. Pian lanseerataan myös RUNOn kurssiakatemia. Siinä asiantuntijat tuovat oman osaamisensa tuottavaksi ja skaalattavaksi verkkokurssiksi.

− Brändin suunnitteluun ja verkkosivujen valmisteluun kului alussa aikaa, mutta saimme

pian omien verkostojemme kautta ensimmäisen asiakkaan, sanoo Salomaa.

− Lisäksi viime keväänä saimme hyvän kumppanuuden Ylöjärven kaupungin kanssa ja vastaamme Visit Ylöjärven matkailumarkkinoinnista nyt jo toista kesää.

Yrittäjäksi ryhtyminen kesken opintojen vaatii Hinkan ja Salomaan mukaan valmiutta oppia jatkuvasti lisää ja kykyä pysyä alan muutosten vauhdissa mukana. Myös tukiverkkojen ja verkoston rakentaminen opiskelupiirin ulkopuolella on ehdottoman tärkeää.

Miehet näkevät, että yrittäjyys tuo opiskeluun myös joustavuutta, kun opinnot voi tuoda suoraan käytäntöön ja päinvastoin opintoihin voi heijastaa omaa kokemustaan yrittäjänä.

− Tärkeintä on ottaa rohkeasti ensimmäinen askel ja miettiä se hyvin. Sen jälkeen edetään askel kerrallaan mieluummin kuin suunnitellaan kaikki kerralla alusta loppuun, Hinkka sanoo.

Kysymys konkarille:

Miten opiskelijat voivat hyödyntää MMA:ta parhaiten kehittääkseen taitojaan ja verkostojaan?

”Opiskelijoiden kannattaa ottaa kaikki ilo irti MMA:n jäsenyydestä. Koulutuskalenterimme on omien taitojen kehittämiseen kuin aar-

rearkku täynnä hyödyllistä tietoa. Webinaarimme ovat mainio paikka verkostoitua, joten niissä kannattaa olla aktiivinen chatissa! Some on myös täynnä mahdollisuuksia. MMA:n somekanavilla saat reilusti inspiraatiota ja tietoa myynnin ja markkinoinnin aloilta. Verkostoitua kannattaa myös livenä. Esimerkiksi Myynti- ja MarkkinointiKollektiivien kanssa järjestämme monia tapahtumia vuosittain. Myös Summer of Sales -tapahtumasta saa mainion startin kesään! Paikallisten jäsenyhdistystemme tapahtumatkin, kuten vaikka Myyntibaari -after work Helsingissä, ovat loistavia mahdollisuuksia luoda verkostoa.”

Vinkit antoi MMA:n yhteyspäällikkö Igor Parri.

Severi Salomaa

• Opinnot: Liiketalouden tutkinto-ohjelma (tradenomi), myynti ja markkinointi, valmistuu vuoden 2024 aikana.

• Myynnin ja markkinoinnin alalla kiinnostaa: Alan loputtomat mahdollisuudet ja oman luovuuden toteuttaminen.

• Harrastukset: Kuntosali ja sisustaminen.

Eemil Hinkka

• Opinnot: Liiketalouden tutkinto-ohjelma (tradenomi), myynti ja markkinointi, valmistuu vuoden 2024 aikana.

• Myynnin ja markkinoinnin alalla kiinnostaa: Jatkuvat uudet trendit ja mahdollisuudet.

• Harrastukset: Kitaransoitto ja monipuolisesti eri lajit kauden mukaan.

Severi Salomaan (vas.) ja Eemil Hinkan RUNO Digital sai nopeasti ensimmäisen asiakkaan verkostojen kautta.

Alan ammattilainen otti uuden askeleen urallaan.

Teema Yrittäjyys

Kun Leo-Pekka Tähti nousi urheilun huipputasolle 25 vuotta sitten, somea ei ollut vielä oikeastaan lainkaan.

”Urheilijat hyödyntävät Linkkaria aika vähän, vaikka siellä on paljon yrityksiä.”

Huippu-urheilijasta somevalmentajaksi

Leo-Pekka Tähti on sekä huippu-urheilija että somevalmentaja.

Niissä yhteistä on henkilöbrändäys.

Moninkertaisella ratakelauksen arvomitalisti Leo-Pekka Tähdellä ja hänen siskollaan Leena Tähdellä on yhteinen somemarkkinointiyritys, Tähti Consulting.

− Vahvuuteni on henkilöbrändäys, sen luominen ja kehittäminen. Henkilöbrändäys on yhteistä huippu-urheilussa ja yritysmaailmassa. Siinä mielessä voi sanoa, että huippu-urheilu on “koulumatka”. Ura antaa eväitä jatkoon, jos niitä osaa hyödyntää oikein.

Tulevana syksynä Tähti lopettaa ratakelauksen huipputasolla Pariisin paralympialaisiin. Sitten hän keskittyy syvemmin yrittäjyyteen. Hänelle on luontevaa tehdä somemarkkinointia erityisesti urheilijoille. Näkyvyys on välttämätöntä, sillä sponsorit ja muut yhteistyökumppanit odottavat sitä urheilijoilta. Tähti Consulting tarjoaa someosaamistaan, jotta urheilijat voivat keskittyä harjoitteluun.

Tähti on itse postannut vain urheilusta eikä ole avannut elämäänsä sen ulkopuolelta.

− Olen pyrkinyt pitämään salaisuuden verhon. Se tekee ihmisestä mielenkiintoisemman,

Leo-Pekan urastepit

Paloilmoitinlaitteiden testaaja, Satakunnan hätäkeskus, 2–8/2004

Mikrotukihenkilö, Porin kaupungin ATK-keskuksen helpdesk, 1/2005–7/2006

kun kaikkia asioita ei käsitellä julkisesti.

Markkinoinnissa on hyvä tiedostaa itselle järkevät somekanavat. Tähti nostaa esiin LinkedInin.

− Mielestäni urheilijat hyödyntävät edelleen Linkkaria aika vähän, vaikka siellä on paljon yrityksiä.

Tähti on urheillut huipputasolla 25 vuotta.

− Sinä aikana on tapahtunut radikaali muutos, koska aloittaessani ei ollut somea käytännössä lainkaan.

Ratakelausta Tähti aikoo jatkaa alemmilla tasoilla, jottei tulisi äkkistoppia.

− On henkisesti kuluttavaa, kun olet lyönyt itsellesi niin kovat standardit, että aina pitää voittaa tai saada vähintään mitali. Sitä en varmaan tule kaipaamaan uran loputtua.

Toisena lajina on ollut pyörätuolikoripallo. Sitä Tähti on pelannut espanjalaisessa joukkueessa. Hän on talvehtinut Espanjassa, mutta ensi syksy voi tuoda muutoksia siihenkin. Oma yritys vie aikaa.

− Näissä jutuissa pitää alkaa tehdä konkreettisia päätöksiä.

Täysipäiväinen urheilija, 2006–2024

Yrittäjä, Tähti Consulting, 11/2020–

Teksti Tiina Hotti Kuva Leo-Pekka Tähden arkisto

Palstalla pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin.

Markkinoijat ovat kirineet myyjiä palkoissa

Kirjaudu Oma MMA:han ja lue palkkatutkimusraportti!

Kannustimia saavien markkinoijien määrä on kasvanut. Markkinoijia palkitaan silti edelleen selkeästi harvemmin henkilökohtaiseen suoritukseensa perustuen kuin myyjiä. MMA suosittaa yrityksiä asettamaan myyjille ja markkinoijille yhteisiä mittareita ja tulostavoitteita.

Teksti Karoliina Kuhalampi

Markkinoijien ja myyjien välinen ero palkoissa on kaventunut, selviää Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n tuoreesta palkkatutkimuksesta.

Kaventumista selittää osaltaan se, että kannustimet markkinoijilla ovat lisääntyneet. Markkinoinnin ammattilaisten osuus, jotka saavat kiinteän palkan lisäksi bonuksia, on kasvanut vuodessa 30 prosentista 39 prosenttiin. Perinteisesti myyjiä on palkittu kannustimilla ja markkinoijia ei.

– Pidän erinomaisen hyvänä kehityksenä sitä, että markkinoinnin alalla kannustinpalkkiot ovat yleistyneet. Nostimme aihetta viime keväänä voimakkaasti esille ja toimme työkaluja kannustimien toteuttamiseksi alan tekijöille, MMA:n hallituksen puheenjohtaja Marko Hovinmäki kommentoi.

Markkinoijia palkitaan silti edelleen selkeästi harvemmin henkilökohtaiseen suoritukseensa perustuen kuin myyjiä. Työtä markkinoinnin kannustimien eteen on siis yhä tehtävä.

MMA rohkaisee yrityksiä asettamaan myynnille ja markkinoille yhteisiä tavoitteita

ja tulosmittareita. Tällöin markkinoinnin työpanokseen on pakko kiinnittää yrityksissä enemmän huomiota. Yhteiset tulostavoitteet ja mittarit voivat myös saada aikaan parempaa myynnin ja markkinoinnin yhteistyötä ja estää siiloutumista.

MONIOSAAJILLA PALKKA NOUSUSSA. Palkka nousi eniten sellaisilla henkilöillä, jotka tekevät työkseen sekä myyntiä että markkinointia. Tällaisten osaajien palkka nousi viime vuonna 14 prosenttia.

– Moniosaajat näyttävät menestyneen palkkakehityksessä hyvin. Tämä voi johtua siitä, että työmarkkinassa on kysyntää heille, joilla on sekä markkinointitaitoja että myynnillistä osaamista. Pienissä yrityksissä tällaiset henkilöt ovat myös usein johtavissa asemissa, analysoi MMA:n kehityspäällikkö Samuli Myllyharju. Markkinoinnin tehtävissä mediaanipalkat nousivat vuodessa neljä prosenttia ja myynnin tehtävissä kaksi prosenttia. Myllyharju kertoo, että myynnin palkkojen kehitys suhteessa markkinointiin laahasi viime vuonna historiallisen alhaisella tasolla.

Jäsenenä käytössäsi on Oma MMA-palvelussa sijaitseva Palkkatutka-työkalu 24/7. Tutkaan on päivitetty viimeisimmän palkkatutkimuksen data. Muista myös palkkaneuvonnan palvelut.

Mediaanipalkka

Markkinointipainotteiset tehtävät

Myyntipainotteiset tehtävät

Tasapuolisesti myynnin ja markkinoinnin tehtävät

– Myynnin palkkakehitystä heikensivät pienemmät palkan kannustinosat, joista bonuspalkkioiden mediaanisummat eivät vuodessa nousseet yhtään ja provisioiden mediaani jopa laski hieman. Yritysten haasteet näkyivät vahvasti myyjien kukkaroissa, Myllyharju kertoo.

SUKUPUOLTEN VÄLINEN ERO KAVENTUNUT. Palkkakuilu miesten ja naisten välillä näyttää pienentyneen hiukan, sillä vuonna 2023 miessukupuoli nosti alan osaajien ansioita noin 800

eurolla kuukaudessa. Vuotta aikaisemmin miessukupuolen vaikutus palkkaan oli noin tuhat euroa kuukaudessa.

Vaikka edistystä on tapahtunut, on Hovinmäki tyytymätön tutkimuksen tuloksiin.

– Isona huolena on se, että palkkatasaarvo miesten ja naisten välillä ei edelleenkään toteudu. Nyt sitä on pikkuisesti kurottu kiinni, mutta vauhti on liian hidas, hän arvioi.

Naisten palkat nousivat viime vuonna prosentuaalisesti miesten palkkoja enemmän, mutta miesten mediaanipalkka on naisia parempi kaikissa tehtävissä. Markkinointipainotteisissa tehtävissä miesten kuukausipalkka on noin 700 euroa naisia korkeampi, ja myyntipainotteisissa tehtävissä ero on noin tuhat euroa. Myyntiä ja markkinointia tasapuolisesti tekevillä ero miesten hyväksi on 1 100 euroa kuukaudessa.

Palkkatutkimuksesta selviää, että miesvastaajat ovat palkkoihinsa tyytyväisempiä kuin naiset. He myös työskentelevät naisia useammin myynnissä kuin markkinoinnissa.

Murheena mainostoimistot

SAMULI MYLLYHARJU kertoo, että mediaanipalkat ovat mainostoimistoissa vuodesta toiseen alemmat kuin markkinoijilla muuten. Viime vuonna markkinointipalveluja tuottavassa toimistossa palkkamediaani oli 3 805 euroa kuukaudessa, kun asiakasorganisaatiossa työskentelevä markkinoinnin osaaja tienasi 4 131 euroa.

Marketing Finlandin toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki uskoo, että palkkaeroa selittää useakin eri asia. Yksi oleellinen selittävä tekijä on se, että mainostoimistoissa toimitaan kustannuspaineen alla. Hän toteaa, että markkinointitoimistojen palkkoja voitaisiin saada ylöspäin sillä, että ne pystyisivät laskuttamaan asiakkailtaan työstään enemmän.

HENKILÖKOHTAISTA SOPIMISTA. Yleisin syy palkankorotukselle oli viime vuonna yleiskorotus. Se selitti palkankorotusta 66 prosentilla kyselyyn vastanneista. Yleiskorotuksen määrä oli viime vuonna 3,5 prosenttia.

Riikka-Maria Lemminki kertoo, että markkinoinnin parissa työskentelevien välillä on suuria palkkaeroja.

– Tähän ei ole olemassa taikakonstia. Toimiston pitäisi pystyä perustelemaan ja näyttämään hyöty paremmin asiakkailleen, jotta se pystyisi tekemään suurempaa tulosta ja maksamaan paremmin työntekijöilleen. Lemminki huomauttaa, että markkinoinnin parissa työskentelevien ihmisten välillä esiintyy suuria palkkaeroja. Palkat vaihtelevat eri roolien mutta myös toimistojen välillä.

Palkkatutkimuksesta selviää, että mainostoimistoissa työskentelevistä markkinoijista vain noin kymmenen prosenttia on erilaisten bonusratkaisujen ja kannustimien piirissä. Asiakasorganisaatiossa työskentelevistä markkinoijista kannustimien piiriin kuuluu 25 prosenttia.

– Mainostoimistoissa työskentelevistä varsin harvalla on kannustinratkaisu. Lisäksi mainostoimiston väki ei kuulu työehtosopimusten piiriin, jolloin heiltä puuttuu työehtosopimukseen perustuva yleiskorotus. He joutuvat siis itse neuvottelemaan korotukset peruspalkkaan. Tällöin palkankorotukset ovat omasta neuvottelemisesta ja muistamisesta kiinni, MMA:n Myllyharju huomauttaa.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet (64 prosenttia) kannatti palkoista sopimista henkilökohtaisella tasolla. – Henkilökohtainen sopiminen korostuu erityisesti myyntitehtävissä työskentelevillä ja tutkimuksen miesvastaajilla. Myyntityö on luonteeltaan lähempänä palkkaneuvotteluja, sillä tässä työssä hintakeskustelu on selkäytimessä. Markkinoinnissa työskentelevät ovat asteen verran enemmän kollektiivisen sopimisen kannattajia, Myllyharju kuvailee.

Ne, jotka sopivat palkastaan henkilökohtaisella tasolla viime vuonna, menestyivät siinä lähtökohtaisesti hyvin. Aloilla, joilla ei ole työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, palkat nousivat noin yhdeksän prosenttia.

Hovinmäki kannustaa MMA:n jäseniä ottamaan palkkaneuvontaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Lakipalvelu auttaa sopimuksellisissa asioissa, ja se voi olla esimerkiksi avuksi silloin, kun uudesta bonuksesta neuvotteleminen tulee ajankohtaiseksi työnantajan kanssa. – MMA:n jäsenet ovat kyselyyn vastanneiden joukossa tyytyväisimpiä palkkaansa. Tämä kielii siitä, että pitkään tekemämme työ palkkatason edistämiseksi tuottaa tulosta, Hovinmäki iloitsee.

”Markkinoinnin alalla kannustinpalkkiot ovat

MMA tekee yhteistyötä alan huippuosaajien kanssa.

Teema Yrittäjyys

Yrittäjien edun puolesta

MMA Yrittäjien puheenjohtaja Maarit Paldánilla on palava halu kehittää yrittäjäjäsenyyttä. Yrittäjille on tarjolla kassaa lukuun ottamatta samat MMA:n lukuisat edut kuin muillekin jäsenille.

Teksti Henni Jääskeläinen Kuva Jetro Stavén

Usko itseesi ja liikeideaasi. Tee itse se, minkä osaat parhaiten ja ulkoista muu, esimeriksi kirjanpito. Verkostoidu. Näitä asioita Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n hallituksen jäsen ja MMA Yrittäjien puheenjohtaja Maarit Paldán painottaa yrittäjyyden alkutaipaleella oleville ja sille haluaville.

− Lähtisin itse siitä, että verkostoituisin samanhenkisten yrittäjien kanssa. Silloin ajatusten vaihto ja vuoropuhelu on helpompaa, hän sanoo.

Paldán on itse toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta, joista kokoaikaisesti yli 14 vuotta. Hän kertoo aloittaneensa uransa ”makuuhuonebisneksessä”.

Työura alkoi myyntisihteerinä ja myöhemmin markkinointi- ja tuotepäällikkönä makuuhuonetekstiilejä valmistavassa yhtiössä. Työhön kuului paljon messu- ja muuta tapahtumajärjestelyä. Ura jatkui pitkään erään tapahtumaalan yhtiön markkinointi- ja näyttelypäällikkönä. Lopulta Paldán alkoi tehdä tapahtumia ja osallistua projekteihin myös yrittäjänä.

Paldánilla on eurooppalaisia päämiehiä, jotka valmistavat erikoiskankaita esimerkiksi julkitiloihin. Hän vastaa myös erään kotimaisen huonekaluteollisuusyrityksen projektimyynnistä ja pääsee sitä kautta konkreettisesti sisustamaan esimerkiksi hotelleja. Paldánin asiakkaita ovat tukkurit, huonekalutehtaat, suunnittelutoimistot, sisustusarkkitehdit ja -suunnittelijat.

− Myynti ja markkinointi kulkevat käsi kädessä. En ole koskaan ollut mikään myyntitykki vaan konsultatiivinen ja ratkaisukeskeinen asiantuntija myynti- ja markkinointityössä. Ymmärrän asiakkaan

Pyrin saamaan yrittäjille entistä enemmän etuja.

kassaan, mutta muuten heille on tarjolla samat edut kuin muillekin jäsenille: esimerkiksi lakipalvelut ja todella kattava koulutustarjonta. Päälle tulee verkosto, joka tarjoaa vertaistukea.

toimintaympäristöä ja haluan aina auttaa asiakasta menestymään liiketoiminnassaan, hän sanoo.

− Ehkä se kertoo jotain, että minulla on pitkäaikaisia asiakassuhteita, ja vaikka bisnes on bisnestä, monesta asiakkaasta on tullut ystävä.

MMA ON YRITTÄJILLEKIN. Paldán on ollut mukana MMA:n toiminnassa 25 vuotta niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti, ja hänellä on palava halu kehittää MMA:n yrittäjäjäsenyyttä eteenpäin.

Paldánin mukaan kehitettävää myös riittää. Ensimmäisiä haasteita on tunnettuus.

− Maailma muuttuu entistä nopeammin. Pienyrittäjiä ja laskutusyrittäjiä alkaa olla koko ajan enemmän. Moni työsuhteinen on siirtynyt yrittäjäksi, ja toivoisin MMA:n olevan oikea etujärjestö juuri pienille yrittäjille, hän sanoo.

− Moni ei kuitenkaan välttämättä tiedä, että meillä edes on yrittäjäjäseniä. MMA:n yrittäjäksi ryhtyvän jäsenen ei siis tarvitse erota. Yrittäjäjäsenen yhtiömuodolla ei ole väliä, mutta sellainen täytyy olla.

YRITTÄJÄJÄSENYYTTÄ ETEENPÄIN. MMA:n yrittäjäjäsenet eivät luonnollisesti voi kuulua työttömyys-

− Meitä kaikkia yhdistää intohimo myyntiin, markkinointiin ja ennen kaikkea yrittämiseen. Itse koen, että välillä yrittäjyys itkettää ja välillä naurattaa, mutta se on kuitenkin tietynlainen elämäntapa. MMA Yrittäjät on erittäin tärkeä ryhmä, ja toivomme, että saisimme lisää yrittäjäjäseniä, joita auttaa ja joiden kanssa verkostoitua, Paldán sanoo.

− Puheenjohtajana yritän saada yrittäjille entistä enemmän etuja. Paldánin toiveissa on esimerkiksi palvelu, joka kokoaisi MMA:n yrittäjäjäsenet yhteen ja josta voisi etsiä itselleen sopivaa yhteistyökumppania. Ihanteellista olisi sekin, jos yrittäjälle tulisi ensimmäisenä mieleen MMA, kun hän kaipaa apua myynnin, markkinoinnin tai yrittäjyyden kanssa.

− Mietin sen kautta, mitä itse haluaisin saada. Olisimme yrittäjien tukipilari ja tarjoaisimme auttavaa ja konsultoivaa tekemistä. MMA:n yrittäjäjäsenet kuuluvat automaattisesti myös Akavalaisiin yrittäjiin (AKY). Sitäkin kautta on tarjolla runsaasti jäsenetuja ja koulutuksia.

MMA YRITTÄJÄT

Maarit Paldán puheenjohtaja 0400 551 393 maarit.paldan@mma.fi

Jyrki Järvinen sihteeri 0500 733 199 jyrki.jarvinen@mma.fi

Alan ammattilaiset puhuvat työstään ja urastaan.

Teema Yrittäjyys

Turboajopuu

Alex Nieminen kannustaa yrityksiä kasvamaan ja kansainvälisille markkinoille. Hänen yhtenä missionaan on myös parantaa suomalaista markkinointiosaamista.

Alex Nieminen on tehnyt urallaan valtavasti, sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on muun muassa johtanut mainostoimisto Hasan & Partnersia ja perustanut Suomen ensimmäisiin internetkonsultointiyhtiöihin kuuluneen

The Works Finlandin, josta tuli myöhemmin Icon Medialab. Hän on perustanut myös Laundry Helsinki -mainostoimiston, josta tuli myöhemmin konserniksi kasvanut N2-suunnittelutoimisto.

Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Nieminen on myös muun muassa vetänyt house-musiikkiin erikoistunutta ohjelmaa Radiomafiassa, tehnyt tv-ohjelmaa netin käytöstä MTV3-kanavalla, ollut mukana politiikassa, kirjoittanut kasvisruokakirjan ja perustanut ravintoloita.

Nieminen ei kuitenkaan halua keskustella siitä, mitä on joskus tehnyt. Se on jo ollutta ja mennyttä.

− En sano, etteikö sillä olisi arvoa. En ole luonteeltani sellainen, että velloisin menneissä.

Hän luonnehtii itseään turboajopuuksi, joka kiinnostuu uusista asioista riippu-

matta siitä, liittyvätkö ne mihinkään, mitä hän on aiemmin tehnyt. Tavallisen ajopuun tapaan hän ei kuitenkaan ajelehdi hitaasti vaan etsii uusia signaaleja, innostuu ja heittäytyy nopeasti.

− Kun jossain tapahtuu jotain kiinnostavaa, olen siellä aina nuuhkimassa. Joskus niistä asioista tulee bisneksiä, joskus harrastuksia ja joskus ei mitään.

Tällä hetkellä hän muun muassa jakaa N2 Helsinki -konsernin toimitusjohtajuuden Sami Salmenkiven kanssa, on ravintoloitsijana neljässä helsinkiläisravintolassa ja toimii markkinoinnin työelämäprofessorina Turun kauppakorkeakoulussa.

KAUPALLINEN OSAAMINEN PUUTTUU. Niemistä huolettaa, kuinka Suomi pärjää tulevaisuudessa. Hän ei näe mitään positiivisia ennusmerkkejä, jotka kielisivät talouskasvusta. Ongelmat ovat monitahoisia, eikä Niemisellä ole niihin ratkaisua. Hän on kehottanut tytärtäänkin lähtemään ulkomaille.

− Aina sanotaan, että me olemme tällainen B2B-maa. Mutta jos katsotaan vaikka

Alex Nieminen näkee Suomen kasvunäkymät synkkinä, mutta haluaa työelämäprofessuurin kautta tarjota tulevalle johtajasukupolvelle parempaa markkinointiosaamista.

Teksti Henni Jääskeläinen Kuvat Jetro Stavén

Kaikki yrittäminen on hyvästä.

Ruotsia, se on B2B-markkinassa nätisti sanottuna vähintään yhtä vahva kuin me. Ja sen lisäksi siellä on kymmenittäin globaalisti tunnettuja kuluttajabrändejä.

Suomen ongelmat ovat syvällä, ja hallitus toisensa jälkeen on epäonnistunut niiden ratkaisemisessa. Niemisen mielestä kasvun puute juontaa juurensa pitkälti toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin Suomi kävi kauppaa lähinnä Neuvostoliiton kanssa. Kaupat hoidettiin poliittisilla päätöksillä, ja Suomi pystyi viemään Neuvostoliittoon määrättömästi tavaraa, jonka ei tarvinnut olla edes erityisen laadukasta.

− Emme oppineet markkinoimaan, myymään tai ymmärtämään ostajia ja heidän motiivejaan silloin, kun se olisi ollut tärkeää. Meille ei kehittynyt normaalia markkinatalouden osaamista.

Osaamista Suomessa on kyllä paljon, varsinkin insinööripuolella. Erilaisia tuotteita ja palveluja osataan kehittää, mutta niitä ei osata kaupallistaa.

− Jos nyt tiedän jotain markkinoinnista 30-vuotisen uran jälkeen, pyrin antamaan sitä opiskelijoiden käyttöön, jotta seuraavalla johtajasukupolvella olisi ainakin mahdollisuus oppia markkinoinnista enemmän.

Nieminen huomauttaa, että vaikka markkinointi muuttuu koko ajan kiihtyvään tahtiin, tietyt peruspilarit pysyvät. Ihmisiin vaikuttamisen mekanismit ovat hyvin samanlaisia, vaikka työkalut muuttuvat.

− Ehkä suurin muutos on ollut se, että markkinointiviestinnästä on tullut monelta monelle viestimistä, vaikka siinä on perinteisesti viestitty yhdeltä monelle, hän sanoo.

− Tänä päivänä et voi lanseerata huonoa tuotetta, koska joku online-yhteisö tuomitsee sinut sillä sekunnilla. Aikaisemmin keskinkertaisenkin tuotteen pystyi markkinoimaan jonkinlaiseksi kaupalliseksi menestykseksi, mutta nykyään se ei ole mahdollista.

MONIMUTKAINEN YHTÄLÖ. Juuri ihmisten käyttäytyminen kiinnostaa Niemistä paljon. Miksi haluamme toisaalta kuulua yhteisöön ja toisaalta erottua joukosta? Miksi 40 euron samppanjapullo tuntuu lahjana arvokkaammalta kuin samanhintainen kirja? Mistä urheilufanius kumpuaa?

− Saatan seistä Prisman juomahyllyllä 15 minuuttia ja katsoa, mitä ihmiset ostavat ja millä tavalla, Nieminen kertoo.

− Siinä mielessä työ seuraa joka paikkaan, mehän kuitenkin pyrimme vaikuttamaan ihmisten ostokäyttäytymiseen.

Emme saa ketään ostamaan mitään vastoin tahtoaan. Markkinoinnissa on kyse siitä, että meidän täytyy saada ihmisten mielipide kääntymään asiakkaidemme tuotteiden ja palveluiden puolelle.

Jos Niemisen yhteiskunnallinen missio on markkinointiosaamisen parantaminen, hänen missionsa N2-konsernin toimitusjohtajana on auttaa asiakasta myymään tuotteitaan enemmän ja mieluummin paremmalla katteella kuin kilpailijat.

Yhtälö on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Kuinka paljon hinta vaikuttaa? Entä esillepano, pakkaus tai markkinointiviestintä? Kuinka paljon muu markkinointi tai sponsorointi vaikuttaa?

− Miten saamme rakennettua sellaisen yhtälön, joka saa ihmiset preferoimaan meidän asiakkaamme tuotteita kilpailijan tuotteiden sijaan?

”Meidän pitäisi saada Suomeen enemmän

Nieminen uskoo, että myös markkinoinnin tehtävät muuttuvat strategisempaan suuntaan, kun tekoäly voi hoitaa toisteiset rutiinit.

ENEMMÄN KASVUA. N2 on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista markkinointialan toimijoista. Kasvun ajurina on Niemisen mukaan terve kunnianhimo. Kasvavat yritykset toisivat kasvua Suomen kansantaloudellekin, mutta Suomi ei ole yrittäjälle kovin kiitollinen maa. Yrittäjän sosiaaliturva on olematon, ja jos yritys onnistuu kasvamaan, on kannattavampaa myydä firma ulkomaille kuin jatkaa sen kehittämistä Suomessa. Silti Nieminen

Alex Nieminen

• Johtaa N2 Helsinki -markkinointiviestintäkonsernia. Siihen kuuluu seitsemän itsenäistä toimistoa, esimerkiksi PR- ja viestintätoimisto Mellakka Helsinki, vaikuttajamarkkinointitoimisto Hypement ja markkinointiteknologiayhtiö VML.

• Toimii Turun kauppakorkeakoulussa markkinoinnin työelämäprofessorina.

• Tehnyt markkinointiviestinnän lisäksi radio- ja tv-ohjelmia, kirjoittanut journalistisiin julkaisuihin, perustanut ravintoloita ja työskennellyt ulkomailla.

• Puhuu ”kohtuullista” saksaa ja viettää osan vuodesta ”kesämökillään” Berliinin keskustassa.

kannustaa kasvuun.

− Suomessa on mielestäni jotenkin vinoutunut ajatus siitä, että yrittämisessä pieni on kaunista, hän sanoo.

− Kaikki yrittäminen on hyvästä, mutta Suomessa pitäisi nostaa enemmän sankareiksi niitä, jotka työllistävät paljon ihmisiä ja tuottavat vaurautta monelle. Meidän pitäisi saada Suomeen kasvuyritysten mentaliteettia muillekin kuin teknologiaalan startupeille.

Tekijät kertovat, mikä on onnistuneen casen salaisuus.

Maailmalle rallienglannilla ja Tiktokilla

Tiktok teki nokialaisen Timo Äärisen koirankarvan poistajasta globaalin menestystarinan. Video keräsi kymmenen päivän aikana 40 miljoonaa katselukertaa.

Teksti Timo Kiiski, Henni Jääskeläinen Kuvat Timo Porthan

Pelkkä nerokas innovaatio ei näinä aikoina riitä siivittämään nokialaista keksijää ja perheyrittäjää kansainvälisille markkinoille. Sosiaalinen media kuitenkin osoittautui toimivaksi ja ilmaiseksi viidakkorummuksi, joka nosti koirankarvanpoistaja Karvakamun maailmalle. Karvakamu on innovaatio, jolla saa poistettua häiritsevät karvat esimerkiksi autosta, sohvalta tai matoista.

– Meidän Tiktok-videoilla on tähän mennessä ollut kaikkiaan yli 360 miljoonaa näyttökertaa, ja seuraajia Tiktok-tilillämme on yli 110 000. Eiväthän meidän rahamme olisi riittäneet lehti- ja televisiomainoksiin, sanoo Karvakamun keksijä Timo Äärinen.

Huippusuositut Tiktok-videot keksi ja kuvasi Äärisen poika Samuli. Samuli on sekä perheyrityksen markkinointivelho että keksijä itsekin.

Videolla Timo Äärinen vertailee kahta lemmikkien irtokarvan poistajaa, yhdysvaltalaista Furminator-työkalua ja Karvakamua eli FurVikingiä. Videolla Äärisen keksintö tietysti pesee amerikkalaisen työkalun ylivoimaisesti.

Timo Äärinen keksii ja esiintyy Aatu-koiran kanssa videoilla. Samuli Äärinen keskittyy perheyrityksen markkinointiin, mutta on keksijä itsekin.

Karvakamua viedään yli maahan.50

Ensin Äärinen puhui videoilla suomeksi, mutta kun kieli vaihtui ”rallienglantiin”, Karvakamu nousi kansainväliseen tietoisuuteen. Peruskoulun yläasteella opettaja ei ennustanut Äärisen englannintaidoille aurinkoisia näkymiä. Kuitenkin juuri rallienglannin puhuminen on tuonut kansainvälistä menestystä.

– Olen sanonut, että minä laulan biisit, mutta Samuli säveltää ja sanoittaa ne. Jos markkinointi sosiaalisessa mediassa olisi ollut minun varassani, olisin korkeintaan väsännyt jotain Facebook-mainoksia ja tärvännyt niihin rahaa paljon. Samulilla oli näkemys siitä, miten maailmalle mennään. Samalla hän on kehittymässä itsekin kovaksi keksijäksi, Äärinen kertoo.

Karvakamua viedään nyt yli 50 maahan. Tarkat myyntiluvut ovat liikesalaisuus, mutta Äärisen mukaan kamuja lähtee vuositasolla maailmalle satojatuhansia. Hän kertoo, että myös uusien, juuri lanseerattujen tuotteiden kiinnostus on ollut huumaavaa. Karvakamu on saanut parannellun seuraajan, FurCobra Pron. FurCobra Directilla taas saa poistettua irtokarvat hellästi suoraan koiran turkista.

AINA TARPEESEEN. Äärisen keksinnöt lähtevät aina arjen tarpeista. Karvakamukin sai alkunsa sellaisesta pari vuotta sitten. Äärinen oli vaihtamassa farmariautoa, mutta myyjä käski siivota takakontin ja takapenkin koirankarvoista. Ääristen valkoinen paimenkoira Aatu edustaa rotua, joka vaihtaa karvaa koko ajan.

– Ilman Aatua meillä ei olisi Karvakamua, Äärinen kertoo.

Äärinen kävi toimeen perinteisin konstein, imurilla ja teippiharjalla. Muutaman tunnin kuluttua mies oli hiessä ja peräkontti puhdas.

– Äkkiä siinä peräkonttia teippiharjalla läpikäydessä kertyi muovipussillinen koirankarvaa ja teipinpalasia. Jouduin toteamaan, että toimivaa tuotetta koirankarvan poistamiseen ei ollut, Äärinen ihmettelee.

OIKEANLAINEN SEOS. Vuoden kehittelytyön ja satojen kokeilujen jälkeen Karvakamusta jätettiin patenttihakemus, ja tuotteen myynti alkoi.

Ratkaisu oli oikea polymeeriseos ja innovatiivinen tuplaterä.

– Polymeeriseos on kumin kaltaista materiaalia, jossa on hyvät kitka- ja kestävyysominaisuudet. Esimerkiksi solukumi toimii muuten koirankarvan poistossa tehokkaasti, mutta se murenee helposti, Äärinen kertoo.

Karvakamun kahdesta terästä ensimmäinen synnyttää kitkaa, jälkimmäinen painetta. Pitkä karva irtoaa rullaamalla, toinen terä taas muodostaa painetta terän kärkeen ja pinoaa sinne lyhyet karvat.

Karvakamu irrottaa jopa tekstiilin sisälle pureutuneen karvan ja pyörittää hienoimmat karvat rullalle helppoa puhdistamista varten. Karvakamulla puhdistaa huonekalutkin.

– Maailmassa on paljon koiria, mutta vastaavaa tuplateräsysteemiä ei ole ennen meitä keksitty, Äärinen sanoo.

ELANTO KEKSINNÖISTÄ. Äärisen Wonderwell’s on perheyritys, joka työllistää Äärisen itsensä lisäksi myös Jaana-vaimon ja perheen kolme lasta. Äärisen perheenjäsenet mukaan lukien firma työllistää kaikkiaan noin kymmenkunta ihmistä. Tuotanto on Nokialla 400 neliön hallissa.

Wonderwell’s työllistää myös kaksi työrajoitteisten Hempankaari-päiväkeskuksen asukasta.

– He ovat meillä hommissa kolme tuntia kolmena päivänä viikossa. Hempankaaressa on kuulemma kovaa valuuttaa olla töissä Karvakamulla, Äärinen kertoo.

Vaikka Karvakamu on Äärisen perheyrityksen ensimmäinen kansainvälinen superhitti, ovat arjen keksinnöt sitä ennenkin tuoneet riittävän toimeentulon perheeseen.

Keksijä Äärisen kaikki videot olivat huhtikuun 2024 puoliväliin mennessä saaneet Tiktokissa jo lähemmäs 400 miljoo-

Keksijä Timo Äärinen

• Timo Äärinen on koulutukseltaan sähköasentaja, mutta ei ole tehnyt sen alan töitä päivääkään.

• Äärisen ensimmäisiä keksintöjä oli 1990-luvun alussa tietokoneen monitorin kehykseen kiinnitettävä luiska, johon post it -laput kiinnittyivät hyvin.

• Perusti Wonderwell’s -yrityksen vuonna 2000. Yhtiön nimessä yhdistyvät englannin kielen sanat ihme ja kaivo.

• Karvakamun ohella Äärisen hittikeksintöjä on muun muassa kipristelevien matonkulmien suoristamiseen tarkoitettu Kulmavahti.

naa näyttökertaa. Vuosien varrella Äärinen on tehtaillut ja myynyt yrityksensä kautta parikymmentä keksintöä. Osassa niistä on patentti, osassa hyödyllisyysmalli.

Hyödyllisyysmalli on patenttia nopeampi ja halvempi tapa hankkia keksintöön yksinoikeus, jolla voi kieltää muilta keksinnön ammattimaisen käytön.

– Suomi on sellainen maa, että ensiksi kaikki nauraa, mollaa ja veetuilee sulle, ja sitten tullaan kysymään, että kuinka se tehdään, Äärinen sanoo.

Timo Äärisen rallienglannilla puhutut Tiktokvideot keräävät katselijoita ympäri maailmaa.

Karvakamu sai alkunsa Äärisen perheen Aatu-koiran ansiosta.

Kirjoittaja Jani Keto-ojan mielestä yrittämisessä parasta on vapaus järjestää omat aikataulut. Hänen yrityksensä JJTH Living on perustettu vuonna 2005.

Miksi valitsin yrittäjyyden?

Vai valitsiko yrittäjyys sittenkin minut?

Yksinyrittäjälle ovat tärkeitä

Sain vanhemmiltani kehotuksen hankkia kaupan alan koulutus, jotta minut voitaisiin palkata perheyritykseen oppisopimuksella töihin. Tein työtä käskettyä ja istuin 24-vuotiaana oppimassa agentuuriliikkeen saloja isäni toimistossa. Työssä vaadittavaa englannin kielen taitoa harjoittelin niin, että jos vahingossa puhuin suomea englannin sijaan, piti laittaa pieni ”sakkomaksu” purkkiin. Isäni sairastuttua jouduin lähtemään ensimmäistä kertaa untuvikkona ulkomaille messuille. Se oli käännekohta, takaisin tuli paljon itsevarmempi myyntimies.

Yli 20 vuotta myöhemmin olen alalla edelleen. Yrittäjyyttä on takana saman verran. Vapaus liikkua työssäni sai minut todennäköisesti kiinnostumaan alasta. Elän ihmisten seurasta, se piirre on luultavasti saanut minut pysymään ammatissani. Rohkeus tehdä itsenäisiä, isojakin päätöksiä on kasvanut vuosien var-

Suhteellisen positiivinen elämänasenne on kantanut. Parina viime vuotena globaalin maailmantilanteen takia on etenkin uskoa parempaan tarvittu. Eri aloilla myrskyisät tuulet jatkavat puhaltamistaan. Yksinyrittäjälle ovat tärkeitä samanhenkiset ystävät ja kollegat, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia. Olen kokenut energianlähteiksi myös omat asiakkaani. Toimivat ja hyvät suhteet heidän kanssaan on suuri voimavara. Korona-aika muutti paljon tapaa tehdä työtä, kontakteja hoidetaan ehkä liikaakin etäyhteyksin. Koen, että aika paljon on muuttunut, messukalenteri on tyhjempi ja ihmisiä on vaikeampi tavoittaa. Seuraeläin minussa kaipaa tiiviimpää yhteydenpitoa. Tämän vuoden teemana voisikin olla myynnin edistäminen ja asiakkaiden tapaaminen kentällä. Nostetaan hyväksi havaittuja toimintatapoja esiin ja koetaan fyysinen läsnäolo tärkeäksi.

Teksti Jani Keto-oja Kuva Anne-Mari Keto-oja

Teema Yrittäjyys

Kun haluat kehittää strategista myyntiä ja markkinointia, jatka pisteestä A!

Uudista osaamistasi ja mahdollista yrityksesi kaupallinen menestys.

Diploma in Commercial Excellence seuraava aloitus 9.9.2024

Strategic Pricing and Customer Value 5.–7.11.2024

Business Model Development 13.–15.11.2024

Key Account Manager

9.10.2024–7.2.2025

Digiajan markkinoinnin johtaminen

10.10.–3.12.2024

Negotiation Skills

27.9. ja 2.–3.10.2024

aaltoee.fi/markkinointijamyynti

Menestyvä Eurooppa on mahdollinen

Suomi on ollut osa Euroopan unionia kohta täydet kolme vuosikymmentä. Ensimmäiset 30 vuotta tekivät Suomesta turvallisemman, vakaamman ja vauraamman kuin koskaan.

Nyt Eurooppa on tienhaarassa.

Voimme kääntyä sisäänpäin ja näivettyä –tai valita kasvun, yhteistyön ja kestävämmän tulevaisuuden.

Ted Apter

Juristi, MSc EU Politics tedtalks.eu

Ehdolla Euroopan parlamenttiin

Teema Yrittäjyys

Yrittäjyys on sisäistä paloa

Jokaisessa meissä elää pieni tai suuri yrittäjä, jos haluamme hänet löytää.

Teksti Jukka Nortio

Pekka Stenholm muistuttaa, että asiakkaat pitävät yrityksen hengissä.

Jalo Paananen jos kuka tietää, mitä yrittäjyys on. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä maaliskuussa 1965 ja on sen jälkeen ollut mukana useissa menestyneissä yrityksissä pääomistajina. Tunnetuimmat niistä lienevät kännykänkuorivalmistaja Eimo, konepajayritys Makron ja Paanasen nykyinen rakennusteollisuuden komponentteja valmistava Peikko. Se työllistää globaalisti 2 000 henkeä, ja vuonna 2022 sen liikevaihto oli 314 miljoonaa euroa.

– Vahingossa ja ilman suurempaa ammattitaitoa olen perustanut yrityksiä. Olen edennyt inspiraatiosta toiseen. Sillä tavalla olen onnistunut helkkarin hyvin, Paananen naurahtaa.

Pekka Stenholmille yrittäjyys on paljon muutakin kuin yrityksen perustamista.

– Yrittäjyys on ajattelu- tai toimintatapa, joka ei vaadi omaa yritystä. Yrittäjyyttä voi toteuttaa missä tahansa asemassa ja organisaatossa, Stenholm sanoo. Hän toimii Turun yliopistossa vanhempana erikoistutkijana tutkimusalueenaan yrittäjyys.

LUOVA JA OPPIVA YRITTÄJÄ. Yrittäjyyden ytimessä on Stenholmin mukaan arvonluonti muille niin, että tuottaa arvoa itse. Yrittäjyys on usein kokeilevaa ja luovaa, ja se antaa

mahdollisuuden yrityksille ja erehdyksille. Asenteena se on aktiivinen, aloitteellinen, valmis oppimaan uutta ja kykeneväinen sietämään epävarmuutta.

Palkkatyössä yrittäjyyttä kutsutaan usein sisäiseksi yrittäjyydeksi. Se merkitsee Stenholmin mukaan muun muassa sitä, että uskaltaa ottaa yrityksen sisäisiä ongelmia esille ja kantaa tällä tavalla vastuuta koko organisaation kehittämisestä.

– Kun organisaatio onnistuu sopeuttamaan toimintansa ulkoisiin muutoksiin ja sillä on kyky nopeisiin muutoksiin, on se merkki sisäisestä yrittäjyydestä, Stenholm sanoo.

Jotta työntekijät voisivat toimia työssään yrittäjämäisesti, pitää yrityksen kulttuurin sallia, että ongelmiin puututaan ja kehittämisideoista myös palkitaan.

Siirtyminen itsenäiseksi yrittäjäksi tai sisäisen yrittäjyyden kehittäminen merkitsee työntekijälle kehittymistä työssään, työtyytyväisyyden lisääntymistä ja halua edetä urallaan. Koska itsenäinen yrittäjyys ei sovi kaikille, voi sisäinen yrittäjyys palkkatyössä olla helpompi vaihtoehto. Siihenkään ei kaikkia saa pakottaa, Stenholm muistuttaa.

ASIAKAS ON YKKÖNEN. Paananen korostaa asiakaslähtöisyyttä yritystoiminnan ytimessä.

Toisin kuin monet suomalaisyritykset, jotka

”Menestykselle ei ole mitään universaalia kaavaa.”

perustavat toimintansa raaka-aineisiin ja teknologiaan, Paanasen yritysten myynti ja markkinointi on aina lähtenyt asiakkaiden tarpeista. Niin on toki tehnyt moni muukin menestyjä.

– Martti Saarikangas ei myynyt yhtään risteilijää Carnival Cruiselle vaan uuden tavan kokea elämyksiä, Paananen sanoo. Paanasen mukaan koko Suomi tarvitsee enemmän kaupallista ajattelua. Se tiivistyy oivallukseen, että yrityk-

sen kaikki rahavirta riippuu asiakkaan hyväntahtoisuudesta.

– Emme voi koskaan myydä pakolla mitään, sillä asiakkaalla on aina mahdollisuus valita muu ratkaisu kuin meidän. Asiakkaan hyväntahtoinen valinta perustuu siihen, että hän hyötyy toimittamastamme tuotteesta.

– Kun me voimme osoittaa asiakkaan saaman edun, onnistumme myynnissä ja markkinoinnissa. Tuotteella pitää olla

oikea laatu, oikea-aikainen toimitus ja hyväksyttävä hinta. Ja aina tässä järjestyksessä, Paananen sanoo.

Hyväksyttävä hinta ei ole halvin, vaan se riippuu hyödystä, jonka asiakas saa tuotteesta.

– Asiakasprosessien ajattelun pitää olla yrityksen keskiössä. Sen tavoitteena pitää olla asi akkaan pitäminen tyytyväisenä. Kaikki yrityk sen tuotekehitys pitää lähteä asiakastarpeiden tuntemuksesta, Paananen sanoo.

OPETTELE EMPATIAA. Yrittämisen lähtökohta on Stenholmin mukaan empaattinen asenne. Se tarkoittaa myynnissä asiakkaan kuuntelemista, hänen asemaansa asettumista ja tarpeiden ymmärtämistä. Myynti ja markkinointi ovat yrittäjämäisessä työtavassa jatkuvaa keskustelua sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämistä asiakkaiden kanssa. Samaa asennetta voidaan käyttää sekä kuluttaja- että yritysasiakkaiden kanssa.

– Pitää muistaa, että asiakas pitää lopulta yrityksen hengissä. Myynti ja markkinointi ovat se rajapinta, joka parhaiten tuntee asiakkaat. Ne välittävät parhaiten asiakkaiden tärkeät viestit organisaation eri puolille, Stenholm sanoo.

Paanasen ajattelussa yrityksen kaikki tekeminen palvelee myyntiä ja markkinointia. Muut toiminnot mahdollistavat myynnin onnistumisen.

– Tilanne ei voi olla toisin, koska muut toiminnot eivät tuo yritykselle rahaa. Tätä järjestystä ei ole aina helppoa ymmärtää, Paananen sanoo.

hänen rahoittamassaan myynnin koulutusohjelmassa opetetaan käyttäytymistaitoja ja mukautumisvalmiutta.

– Meidän on osattava sopeutua erilaisiin ympäristöihin ja osattava toimia erilaisten ihmisten kanssa. Asiakkaan ensitapaaminen on aivan ratkaiseva: katse, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat.

Paananen kertoo ihaillen Niken perustajan kotiläksyistä ennen hänen liikematkaansa Japaniin. Hän varasi itselleen kaksi viikkoa aikaa perehtyä japanilaiseen ajattelutapaan, kulttuuriin ja historiaan.

– Perehtyminen asiakkaan kulttuuriin ja tapoihin on avainasia myynnin onnistumiselle, Paananen sanoo.

Kun Lahdessa alkaa syksyllä 2025 Paanasen rahoittama myynnin koulutusohjelma, hän edellyttää, että käyttäytymistaidot ja mukautumisvalmiudet ovat opetuksessa keskeisessä roolissa.

TUNNE ASIAKKAASI JA SOPEUDU. Yrityksen menestys maailmalla vaatii Paanasen mukaan kahdenlaista osaamista. Hyvä käytös on ensimmäinen taitolaji.

Myynnin osaaminen on vasta toinen taito. Siinä on aina korostettava asiakkaalle tuotettavaa etua, ei siis ensisijaisesti tuotteen tai palvelun ominaisuuksia.

"Suomi tarvitsee enemmän kaupallista ajattelua."

Myyntitilanne on vuorovaikutteinen: myyjä imee asiakkaalta tiedon, jonka tarvitsee ja tekee tarjouksensa saamiensa tietojen perusteella. Tämä toki edellyttää sitä, että myyjä tuntee tuotteensa hyvin. Ominaisuuksia tärkeämpää on kuitenkin tuotteiden paketointi asiakkaalle houkuttelevaan muotoon.

SUOMI NOUSUUN MYYNNIN OPEILLA. Yrittäjyyden opettamiseen liittyy se, mitä yrittäjyydellä tavoitellaan.

– Jos tarpeena on yrityksen perustaminen, saa siitä tiedon netistä. Jos halutaan oppia yrittäjämäistä toimintaa, on sisäistettävä ymmärrys yrittäjyydestä ja opittava yrittäjämäisiä taitoja. Niihin kuuluvat muun muassa ideoiden kehittäminen sekä resurssien organisointi ja hallinta, Stenholm sanoo.

– Yksi mahdollisuus on kokemuksellinen oppiminen yritystoiminnassa. Sen ei tarvitse olla voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa vaan myös yleishyödyllistä ongelman ratkaisua.

Stenholm on tutkinut muun muassa sitä, miten yrittäjät rakentavat käsitystään onnesta. Hän on havainnut, että monen menestyneen yrittäjän ura on perustunut sattumiin ilman rationaalisia päätöksiä. Tämä on luonut yrittäjille ajatuksen, että he ovat onnekkaita.

– Menestykselle ei ole mitään universaalia kaavaa. Aavistus tai sattumanvarainen yhteys johonkin henkilöön voi johtaa yrittäjän polulla onnekkaisiin yhteensattumiin ja menestykseen, Stenholm sanoo. Entä mikä innostaa Paanasta lahjoittamaan merkittävän summan suomalaisen myyntiosaamisen kehittämiseen?

– Haluan saada Suomen menestymään ja haluan tehdä sen eteen oman osuuden. Teollisuuden vientikaupan menestymisellä rahoitetaan hyvinvointimme, hän sanoo.

– LUT-yliopisto on tehnyt hyvän opetusohjelman ja rekrytoinut hyviä ihmisiä. Minulla on vahva usko tämän koulutuksen onnistumiseen.

Tiedätkö kenelle kohdennat mainontaasi?

yrityksille.otavamedia.fi

Jukka, markkinointipäättäjä

Talous on luisunut 15 vuotta

Pienillä yrityksillä on paikka kasvaa taloudellisesti merkittäviksi.

Se, onko Suomi pudonnut taloudellisesti Euroopan tai Pohjoismaiden takapajulaksi, riippuu tarkastelukulmasta.

– Suomi on edelleen pohjoismainen hyvinvointivaltio, johon kuuluu muun muassa korkea verotus ja korkea työllisyysaste. Emme ole samalla tasolla kuin Ruotsi ja Tanska, mutta taloudellisesti olemme hyvää eurooppalaista tasoa, sanoo Juho Kostiainen. Hän on Nordean Suomen talouteen erikoistunut ekonomisti.

Julkisen talouden osalta poikkeamme muusta Pohjolasta, missä velkaa on selkeästi vähemmän kuin Suomessa ja budjettien alijäämät ovat pienempiä. Ongelmamme liittyy muita Pohjoismaita huonompaan talouskasvuun sekä ikärakenteen ongelmiin. Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia, jolloin huoltosuhde heikkenee.

LUISU ALKOI NOKIASTA. Suomen talous lähti luisuun finanssikriisin eli vuoden 2008 jälkeen. – Tuottavuuden heikko kehitys on heikentänyt valtiontaloutta. Ensin tulivat Nokian ongelmat, sitten kilpailukykyongelmat ja myös Venäjän kaupan väheneminen. – Suomen talous ei kasvanut finanssikriisin jälkeen. Siihen saakka valtion velka oli kohtuullinen, mutta nyt sitä on kasvatettu 15 vuotta. Muissa Pohjoismaissa velkasuhde on parantunut.

Kostiainen korostaa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan loppumisen merkitystä. Se leikkasi maan taloudessa ison siivun, koska siihen liittyi paljon alihankintaa ja tutkimustoimintaa. Tuottavuuskehitys ja innovointi oli yhden kortin varassa, jonka tilalle ei ole tullut Nokia-menetyksen korvaavaa toimijaa.

INNOVAATIOITA TARVITAAN. Suomessa innovaatioita tehdään pk-yrityksissä, mutta isojen yritysten kehityspanokset ovat vaatimattomia verrattuna niiden verrokkimaihin. Menestyviä innovatiivisia yrityksiä, kuten Supercell ja Wolt, myydään ulkomaille, jolloin niiden tuotot eivät jää Suomeen.

– Ruotsissa on patrioottisia sijoittajia, jotka pitävät kiinni yrityksistään. Ruotsi on pääkonttoritalous, joka tuottaa ympärilleen arvoa tuottavaa toimintaa.

Yritysten myynti ei ole Kostiaisen mukaan pelkästään huono asia, kunhan niistä saadut rahat saadaan kiertämään suomalaiseen kansantalouteen.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut vuodesta 2009 lähtien. Tuolloin T&K-menojen osuus oli 3,73 prosenttia BKT:stä, kun vuonna 2022 luku oli 2,95 prosenttia. Samalla T&K:n pääomakanta on pudonnut 15 prosentista noin 10 prosenttiin.

− Kun meillä on vähemmän pääomia per työntekijä, tuottavuutta on vaikea parantaa.

Ongelmista

huolimatta

Suomi on Juho Kostiaisen mukaan edelleen pohjoismainen

Syy heikkoon tuottavuuskehitykseen ja laskeneisiin tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin on Kostiaisen mukaan se, ettei meillä ole suuria digitaaliteknologiayrityksiä samalla tavalla kuin USA:ssa tai Ruotsissa.

TUOTTAVUUS YLÖS NOUSEVILLA TOIMIALOILLA. Heikko tuottavuuden kasvu on yleiseurooppalainen ilmiö. Tässäkin Ruotsi on pärjännyt eurooppalaisittain hyvin eli on lähellä Yhdysvaltojen kehitystä.

Suomen tuottavuuskehitystä syö se, että tuotannollisia investointeja on tehty kahden viime vuosikymmenten aikana liian vähän.

Ruotsia heikomman tuottavuuskehityksen eräs syy on se, ettei Suomessa ole suuria ja maailmanlaajuista menestystä niittäneitä kuluttajabrändejä. Ne eroavat esimerkiksi konepajoista ja metsäteollisuusyrityksistä siinä, että niiden niittämät katteet ovat huomattavasti korkeampia kuin perusteollisuuden yritysten.

Kun olemme rämpineet 15 vuotta, miten korjaamme tilanteen?

– Luotan, että pienistä yrityksistä osa kasvaa taloudellisesti merkittäviksi. Teollisuudessa vihreässä siirtymässä voimme saada korkean arvonlisän tuotantoa Suomeen.

Kotimaisten yritysten lisäksi myös kansainvälisiä sijoittajia tarvitaan nostamaan Suomi suosta. Akkuteollisuus, vetyhankkeet, vihreä teräs ja palvelinkeskukset ovat toimialoja, jotka toisivat Suomeen korkean arvonlisän työpaikkoja.

Teksti Jukka Nortio

Ja meillä maksat vain haluamastasi kohderyhmästä, myös printissä. Me Otavamedialla tiedämme.

Jukka, myös golfkentillä rentoutuva matkailija yrityksille.otavamedia.fi

Uniikilla brändillä ja yhteistyöllä

Sisäinen yrittäjyys näkyy Marimekolla määrätietoisena menemisenä kohti yhteistä tavoitetta.

Jukka Nortio Kuva Marimekko

Keskustelussa Marimekon markkinointijohtaja Sanna-Kaisa Niikon kanssa tulevat useamman kerran esille jännitteet, jotka innostavat Niikkoa hänen työssään.

Ensimmäinen positiivinen jännite liittyy erilaisten markkinoiden hallintaan.

– Olemme Suomessa brändinä kypsässä tilanteessa ja erittäin tunnettuja. Täällä meidän pitää inspiroida olemassa olevia asiakkaitamme ja myös tavoittaa uusia asiakkaita, Niikko sanoo.

– Viime vuonna avasimme uusia markkinoita Vietnamiin ja Malesiaan sekä uudestaan Singaporeen. Siellä lähdimme kertomaan tarinaamme aivan alusta.

Brändimme ydin on ollut tässä työssä kristallin kirkkaana mielessämme.

Niikon mukaan positiivinen jännite on bisneksessä tärkeää.

– Ansaitulla näkyvyydellä ja vaikuttajasuhteilla on alallamme suuri merkitys. Aasiassa some-kanavien valikko on eri kuin läntisillä markkinoilla, Niikko sanoo.

– Strategiamme on kaikkialla kuitenkin sama: rakennamme bränditunnettuutta monikanavaisella brändiviestinnällä ja kaupallisella viestinnällä. Brändiyhteistyöt ovat erityisen tärkeitä.

Niikko kertoo asiakkaan ottamisen osaksi tarinaa kuuluvan Marimekon arvoihin. Kuluttajaviestintä on dialogista, ei pelkkiä postauksia vaan keskustelua.

PERINTEISTÄ JA UUTTA. Innostava jännite syntyy, kun vaalitaan yrityksen vahvaa perinnettä samalla kuin toimintaa uudistetaan.

Tiesitkö tämän?

Marimekko avasi viime vuonna uusia markkinoita Vietnamiin ja Malesiaan sekä uudestaan Singaporeen.

– Eri näkökulmat luovat motivoivan dynamiikan työlle, kun saa tehdä töitä sekä etabloituneelle yritykselle että aivan alusta alkavalle kasvuyritykselle. Koko ajan on mietittävä, miten palvelemme luovalla tavalla ihan uusia asiakkaita ja pidämme olemassa olevia asiakkaita mukana tarinassamme.

STRATEGIA KAIKKIALLA SAMA. Uusien asiakkaiden puhuttelemisessa Marimekko nojaa hyvin kattavaan markkinointiviestinnän keinovalikoimaan.

– Menestysreseptimme on omintakeinen ja globaalisti puhutteleva design-kieli ja vahva, ainutlaatuisiin kuvioihin perustuva identiteetti. Samalla kun uskomme omaan tekemiseemme, meidän pitää olla koko ajan uteliaita oppimaan uutta markkinoista, trendeistä, kulttuurikonteksteista ja asiakkaidemme tarpeista, Niikko sanoo. – Luovuuden rinnalla olemme vahvasti kaupallinen talo. Näiden asioiden on kohdattava, jotta pärjäämme kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kaupallinen osaaminen on korostunut erityisesti nyt, kun olemme levittäytyneet 2010-luvulta alkaen uusille markkinoille.

Teksti

Sanna-Kaisa Niikolle sisäinen yrittäjyys on itsestään selvä asia.

GLOBAALIA JA LOKAALIA. Marimekon organisaatiossa on kolmas positiivinen jännite, joka ilmenee globaalin ja lokaalin toiminnan yhteispelinä.

– Samalla kun pääkonttorimme, tuotekehitys ja kangaspainomme ovat Suomessa, olemme perustaneet tiimejä tärkeimmille kasvumarkkinoille kuten New Yorkiin, Tokioon, Shanghaihin ja Melbourneen, Niikko sanoo.

– Aasiassa on lisäksi partnerivetoinen liiketoimintamalli, jossa kumppanimme pyörittää liiketoimintaa loose franchise -mallilla. Partnerimme tuntevat paikalliset verkostot, ja heillä on paras ymmärrys paikallisista asiakkaista. He vastaavat alueellaan myynnistä, markkinoinnista ja myymälöistä.

Kansainvälistä menestystä hakeville vaatebrändeille Niikolla on selkeä viesti.

– Kannustan löytämän luovuudesta lähtevän oman uniikin jutun. Samalla pitää löytää ne kaupalliset mekanismit,

joilla luovat ratkaisut tuodaan kuluttajien tietoisuuteen. Luovan tekemisen ja kaupallisen osaamisen yhdistämisessä me suomalaiset voimme tehdä edelleen enemmän - ja hienoja esimerkkejä onnistumisista löytyykin.

Niikko kertoo vielä lopuksi, mitä sisäinen yrittäjyys on Marimekolla ja mitä se merkitsee hänelle.

– Haastamme joka päivä itsemme. Marihenki on yhdessä tekemistä kohti yhteistä päämäärää. Tämän takana on selkeä strategia, jonka jokainen ymmärtää, ja joka tulee jokaisen työntekijämme arkeen.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat puhuvat myynnin ja markkinoinnin roolista.

Moottoriurheilun kauppamies

Motocrossin MM-sarjaa ajanut Jarkko Ämmälä kasvattaa moottoriurheilutarviketukkuri Duellia Euroopan markkinoilla.

Viime vuonna 40 vuotta täyttänyt

Duell on 16 Euroopan maassa toimiva moottoriurheilutarvikkeiden tukkuri. Yhtiön tuotepalettiin kuuluu 150 000 tuotetta 550 brändiltä. Valikoimaan kuuluu huomattava määrä varaosia, varusteita ja tarvikkeita moottoripyöriin, polku- ja sähköpyöriin, moottorikelkkoihin, veneisiin, mönkijöihin, mopoihin ja skoottereihin.

Duellin markkinointi jakaantuu kolmeen osaan, joista laajin on kaikille yhtiön markkinoille ulottuva brändimarkkinointi. Keinoina ovat pääasiassa kansainvälisten moottoriurheilukilpailujen kuten moottoripyörien kuninkuusluokka MotoGP:n sponsorointi. Duellin logo näkyy Ajo Motorsport -tallin pyörissä, varikolla ja kypärissä.

Talli onkin tuonut hyvin näkyvyyttä yhtiölle, sillä se on kerännyt seitsemän maailmanmestaruutta.

– Brändinäkyvyys on ollut meille vuosien saatossa erittäin arvokasta. Sen ansiosta monet edustamamme brändit ovat löytäneet meidät, kun ihmiset ovat katsoneet kisoja ja miettineet, mikä on tuo Duell, kun se koko ajan voittaa kisoja, Duellin toimitusjohtajana vuodesta 2018 toiminut Jarkko Ämmälä kertoo.

SPONSOROINNILLA NÄKYVYYTTÄ. Moto2 ja Moto3 -luokissa Duell on ollut sponsorina mukana jo kaksi vuosikymmentä. Motocrossissa Duell saa näkyvyyttä sponsoroimalla Kimi Räikkösen omistamaa Kawasakin tehdastallia. Paikallisesti yritys hakee

”Brändinäkyvyys on ollut meille erittäin arvokasta.”

Teksti Jukka Nortio Kuvat Duell

Duellin toimitusjohtaja Jarkko Ämmälä on ajanut motocrossin MM-sarjaa.

vielä sopivia paikkoja, joissa brändi saa sponsoroinnilla sen markkinoille oleellista näkyvyyttä.

Omat tuotemerkit ovat Duellin markkinoinnin toinen kivijalka. Yhtiön omia brändejä ovat muun muassa Halvarssons ja Lindstrands -moottoripyöräasusteet sekä kelkkailuun, motocrossiin ja maastopyöräilyyn soveltuvat Amoqin varusteet.

– Kukaan muu ei markkinoi tuotemerkkejämme. Se, miten ja missä niitä markkinoidaan, riippuu tuoteryhmästä ja markkinasta. Voimme käyttää markkinointiin esimerkiksi tapahtumia, somemainontaa tai testituotteiden toimittamista medialle.

Markkinoinnin kolmas alue ovat Duellin maahantuomat brändit. Monet niistä ovat tunnettuja maailmanluokan brändejä kuten Alpinestars, Michelin, Pirelli, Airoh ja Rukka. Niitä markkinoidaan eri painoarvolla riippuen siitä, onko yhtiöllä eksklusiivinen maakohtainen edustus.

Keinovalikoimaan voi kuulua printti- ja some-mainontaa, vaikuttajanäkyvyyttä, kilpailutoimintaa, tapahtumia, sponsorointia ja kauppiaiden kanssa toteutettavaa yhteismarkkinointia.

MARKKINOINTIA OMALLA TIIMILLÄ. Ämmälä pohtii markkinoinnin painopisteitä tänä vuonna erityisen tarkkaan, kun yritys ei

odota heikon kuluttajakysynnän takia kovin ruusuisia aikoja. Kärkeen nousee Duellin brändimarkkinointi kaikkialla Euroopassa.

Duellin markkinointia tekee oma viiden hengen tiimi, joka on hajaantunut eri puolille Eurooppaa. Tiimi tuottaa varsinkin some-mainontaa ja videomateriaalia.

Tiimin tukena on eri markkinoilla joukko markkinoinnin kumppaneita. Duell käyttää runsaasti päämiehiltään saamaa valmista markkinointimateriaalia.

Ämmälä korostaa, ettei Duell ole samalla tavalla markkinointiyhtiö kuin esimerkiksi Red Bull. Se ei käytä mainontaan isoja summia.

– Markkinoinnin rooli on korostaa Duellbrändiä: haluamme trafiikkia nettisivullemme. Olemme historiallisesti tukeneet jälleenmyyjäverkoston markkinointia, mutta nyt markkinoimme brändiämme ja omia tuotemerkkejämme myös suoraan loppukuluttajille ja haluamme, että he tutustuvat tuotteisiimme verkossa. Meille on lopulta aivan sama, ostaako kuluttaja tuotteen Hyvinkään vai Järvenpään jälleenmyyjältä.

Somen, videomarkkinoinnin ja somevaikuttajien rooli korostuu Ämmälän mukaan koko ajan enemmän.

– Englannissa somen merkitys on markkinoinnissamme suurin. Myös Ranskassa se on nopeassa kasvussa. Pohjoismaissa ja

Duell edustaa 550 brändiä moottoriurheilun kentällä.

Keski-Euroopassa teemme koko ajan töitä tämän puolen vahvistamiseksi.

MYYJIÄ HUOMATTAVASTI ENEMMÄN. Duellin myynnin kustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin markkinoinnin. Henkilöitäkin on kymmenen kertaa enemmän. Syynä on erittäin laaja tuotevalikoima ja muun muassa vuosittain vaihtuvat ajoasusteiden mallistot.

– Uusia mallistoja pitää olla fyysisesti esittelemässä asiakkaille. Meillä on 8 500 jälleenmyyjää. Onneksi ihan kaikkien luona ei tarvitse käydä.

Myyjillä on toinenkin tärkeä rooli: he keräävät jatkuvasti tietoa markkinoista. Näiden tietojen perusteella Duell säätää tuotevalikoimaansa vastaamaan kysyntään.

– Myyjillä on oltava live-kontaktit jälleenmyyjiimme. He näkevät, miltä myymälöissä näyttää. Keskusteluissa asiakkaidemme kanssa myyjät keräävät tietoa, mitä tuotteita meillä pitää olla, mitkä ovat oikeat hintapisteet sekä mitkä ovat mallistojen ja värien trendit. Tällä palautteella ohjaamme hankintojamme.

Verkkokaupan roolia pohditaan Duellissa jatkuvasti. Sen osuus, jota yhtiö kutsuu online-myynniksi, on noin 25 prosenttia yhtiön liikevaihdosta, ja se kasvaa nopeammin kuin markkina kokonaisuutena.

Yhtiö tukee vahvasti jälleenmyyjiensä verkkokauppaa. Osa jälleenmyyjistä on jo puhtaasti verkkokauppoja ja osa kivijalkamyymälöitä, jotka vasta perustavat verkkokauppoja.

Työmatkustamisen viimeisimmät käänteet ja ajankohtaiset trendit.

Hybridityö tuli jäädäkseen

Työmatkaedun verotuksen kevenemisen myötä työsuhdematkalippujen myynti on VR:n ja HSL:n mukaan ollut selkeästi kasvussa.

Hybridityö on kuitenkin tullut jäädäkseen.

VR:n kaukojunien matkustajamäärät nousivat viime vuonna ennätyslukemiin. Kaukoliikenteessä tehtiin vuonna 2023 yli 15 miljoonaa matkaa: 14 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä 14,2 miljoonaa matkaa.

– Sekä arkipäiviin painottuva liike­ ja työmatkustus että vapaa­ajan matkustaminen VR:n junilla kasvattivat suosiotaan viime vuonna, kertoo VR:n myynti­ ja markkinointijohtaja Antti Karjalainen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että etätyö olisi ohimenevä ilmiö.

– Matkustajadatamme perusteella voidaan havaita, että hybridityö on tullut jäädäkseen. Paikan suhteen joustava työnteko näkyy esimerkiksi siinä, että viikonloppureissuille saatetaan lähteä jo torstaina, koska perjantain työt voi tehdä etänä perillä. Vastaavasti myös paluumatkoja tehdään maanantaisin, Karjalainen sanoo.

TYÖMATKAETU HYVÄ KANNUSTIN. HSL:n kulkuvälineissä matkustaneiden kokonaismäärä oli tammi­helmikuussa 2024 samalla tasolla kuin vuonna 2023. Niillä tehtiin molempina vuosina 57,7 miljoonaa matkaa. Lukujen perusteella HSL on vielä kaukana koronaa edeltävästä ajasta: tammi­helmikuussa 2019 HSL:n kulkuvälineillä tehtiin 67,7 miljoonaa matkaa.

– Matkaedulla tehtyjen työmatkojen määrä ei ole HSL:ssä toistaiseksi eroteltavissa yleisistä matkustajamääristä. Työmatkaetua tarjoavien työnantajien sekä etua käyttävien työntekijöiden määrä on kuitenkin kasvussa: HSL Yritysportaalissamme on jo yli 1 200 yritystä, jotka tarjoavat työmatkaetua joko jatkuvana kausilippuna tai joustavana saldona. Kokemuksemme on, että työantajat haluaisivat nähdä henkilöstöä useammin lähityössä, kertoo HSLn yritysmyynnin asiakasvastaava Niina Takaluhta. – On ilahduttavaa, että jotkut työnantajat ovat ymmärtäneet työmatkaedun hyväksi

Työmatkaetu kannustaa työntekijöitä lähityön pariin. HSL:n mukaan työmatkaetua tarjoavien työnantajien määrä on kasvussa.

Teksti Timo Kiiski Kuva HSL

kannustimeksi lähityöhön ja työntekijän arkiliikkumisen helpottamiseen. Ja kannustaahan työmatkaetu myös vastuulliseen liikkumiseen.

EDULLE MYÖS EHTOJA. VR:n viestinnän mukaan jotkut työmatkaetua tarjoavat yritykset ovat myös asettaneet suosituksia tai määräyksiä läsnätyöpäivien määrälle.

– Tämä toki vaikuttaa ihmisten liikkumiseen työpaikan ja kodin välillä. Työmatkaedussa on kuitenkin sekin hyvä puoli, että sitä voi käyttää myös vapaa­ajan matkoille, Karjalainen sanoo.

Vaikka työmatkaedun kysyntä kasvaakin, VR:n ja HSL:n syksyllä 2023 tekemän kyselyn mukaan varsinkin nuorten mielestä työnantajien pitäisi tukea nykyistä enemmän työpaikalle liikkumista. Kyselyyn vastasi yhteensä 4 672 työssäkäyvää, joista noin 40 prosenttia tekee pääsääntöisesti lähitöitä työnantajan tiloissa ja 36 prosenttia vaihtelevasti sekä etä­ että lähitöitä. Yli puolet vas­

taajista kertoi käyttävänsä kodin ja työpaikan väliseen liikkumiseen joukkoliikennettä. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan saa työnantajaltaan työmatkaetua.

– Teemme jatkuvasti työtä edun tunnettuuden kasvattamiseksi, Takaluhta sanoo.

– Toivomme, että mahdollisimman moni yritys havahtuu jatkossakin työmatkaedun hyödyllisyyteen. Juna on aina turvallinen ja ympäristöystävällinen valinta, Karjalainan painottaa.

Tukea myyjien ja markkinoijien työmatkaan

MYYNNIN JA markkinoinnin ammattilaiset MMA kysyi vuoden 2023 palkkatutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, tarjoaako työnantaja polkupyörä- tai joukkoliikenne-etua. Lähes kymmenyksellä (9 prosenttia) oli polkupyöräetu, ja joukkoliikenne-etukin oli 5 prosentilla vastaajista. Kyselyyn vastanneita oli 1 927.

Mitä myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset tekevät vapaa-ajallaan?

Teema

Yrittäjyys

Niskalenkkiä matolla ja markkinassa

Kun vastustaja painaa kuristusotteella päätä tataminpintaan, on vaihtoehtoja kaksi: antaudu tai taistele. Yrittäjä Marko Anttilalle kamppailulajit ovat olleet jo pitkään vastapaino työlle. Siinä samassa harrastus on antanut myös eväitä työelämään.

Teksti Hanna Ojanpää Kuvat Teemu Heikkilä

Marraskuussa 2018 pitkän uran kosmetiikan ja elintarvikkeiden myyntitehtävissä tehnyt Marko Anttila päätti ryhtyä yrittäjäksi. Takana oli elämänvaihe, joka oli opettanut hänelle paljon, erityisesti omasta itsestä.

– Olen jälkikäteen todennut, että potkut pitikin kokea. Nyt tiedän, miten reagoin yllättävissä tilanteissa – lamaannunko vai sisuunnunko. Minulle kävi onnekseni jälkimmäinen, Anttila paljastaa.

– Työnhakuvaiheessa soitin satoja yrityksiä läpi ja pääsin usein pitkällekin rekrytointiprosesseissa, mutta valituksi en tullut. Haastattelujen eri vaiheissa kävin kuitenkin paljon hyviä keskusteluja. Kun minulta kerran kysyttiin, mikä työssä on minulle tärkeintä, vastasin vapaus ja mahdollisuus tehdä päätöksiä itsenäisesti. ”Miksi et sitten ryhdy yrittäjäksi?” Ja niinpä minä ryhdyin.

Tänä päivänä Anttila toimii itsenäisenä kosmetiikkatuotteiden agentuurina. Toi-

minnan laajentaminen maahantuontiin on vireillä. Yrityksen nimi MMA Sales tarkoittaa hänelle kolmea eri asiaa.

– MMA tulee nimestäni Marko Mikael Anttila, mutta myös sanoista Mixed Martial Arts. Suomennettuna se tarkoittaa sekoitusta eri kamppailulajeista, josta käytetään myös nimitystä vapaaottelu. Ja tietenkin MMA on myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset, Anttila naurahtaa ja kertoo olleensa liiton jäsen vuodesta 1998 lähtien.

– Yrittäjäjäsenenä olen hyödyntänyt muun muassa lakipalveluita muiden etujen lisäksi.

PRÄSSI VAI BRASSI? Mutta mitä on tuo Mixed Martial Arts, jonka parista Anttila löysi itsestä jo nuorena opiskelijana?

– Hurahdin kamppailulajeihin heti. Yksi syy oli varmaan siinä, että kehityin nopeasti. Siinä samassa itseluottamus kasvoi vielä enemmän, hän hymähtää.

Vaikka painitaankin tosissaan, tarvittaessahöllätään.myös

Marko Anttila hurahti kamppailulajeihin heti. Ne toimivat erinomaisena vastapainona työlle.

– Vuosien mittaan nöyryyttä tuli tilalle: mitä pidempään harjoittelin, sitä enemmän lähtötilanne kääntyi päälaelleen.

Anttila treenasi jujutsua siniseen vyöhön asti ja siinä rinnalla potkunyrkkeilyä, sitten vastaan tuli kyllästyminen.

– Palasin nuoruudenlajini futiksen pariin ja pelasin sitä neljännessä divisioonassa. Mutta eipä kestänyt kauaakaan, kun aloitin jujutsun uudestaan ja treenasin sitä aina mustaan vyöhön saakka.

Kahdeksan vuotta sitten Anttila vaihtoi jujutsun, ”ihan kahelin lajin, varsinkin silloin, kun otetaan täyskontaktimatseja”, brasilialaiseen jujutsuun eli BJJ:hin. Myös tämän lajin säännöt kuulostavat hurjilta: lyöminen ja potkiminen on kiellettyä, mutta kuristaa saa ja ranteet ja nilkat vääntää mutkalle. Anttila kuitenkin pehmentää puheitaan ja sanoo, että kyse on herrasmieslajista. Ikänsä urheilleena uudet lajit ovat Anttilalle helppoja. Näin kävi myös nyt.

– Aloitin ihan alusta. Kokemuksesta tiedän, että myös työelämässä on hyvä, jos voi joskus nollata ja katsoa asioita uusin silmin. Sillä niinhän se on, että jos et pysty uudistumaan, olet auttamatta ”kalkkis”. Minulla oli aiemmin ollut ramppikuume kisaamisen suhteen, mutta nyt kilpailen ikämiessarjassa, ja minulla on jopa SM-kultaa omassa painoluokassani +45-vuotiaiden sarjassa. Ensisijaisesti se on itseni haastamista, meriitit tulevat perässä.

Kamppailulajit ovat hyvän kunnon ja nöyryyden lisäksi tuoneet Anttilalle itsevar-

muutta ja muokanneet tapaa ajatella. Tappelijana hän ei edelleenkään pidä itseään, ennemminkin rauhallisena vanhempana kaverina. Niilläkin keinoin hän on oppinut kontrolloimaan vastustajaansa, hellästikin halutessaan. Anttila tunnistaa, että myös töissä vastaan tulee tilanteita, jolloin pää täytyy pitää kylmänä, vaikka mieli myllertäisi.

– Ei molskilla voi lähteä hermostumaan, kun kaverilla on kuristusote. Vaikka painitaankin tosissaan, tarvittaessa myös höllätään. Työn vastapainona tämä harrastus on aivan loistava!

JOKA PAIKAN HÖYLÄ. Anttila viihtyy riihimäkeläisessä Heracles-seurassa myös valmentajan ominaisuudessa: seitsemän vuotta sitten hän perusti seuraan nallepainin. Nyt Anttila vetää ryhmää, joka on tarkoitettu 2–5-vuotialle lapsille ja näiden vanhemmille.

– Kaiken kaikkiaan täällä on tosi hyvä henki. Meillä ei tunneta titteleitä, pokkurointeja tai kumarteluja, hän kertoo.

Intoa Anttilalla riittää molskisalin ulkopuolellakin. Hän pelaa jalkapalloa, pappasocceria, Riihimäen palloseurassa ja toimii siellä myös kymmenvuotiaan poikansa joukkueen apuvalmentajana. Vielä toistaiseksi hän on päättänyt pysytellä erossa pojan salibandyjoukkueen vastaavista tehtävistä. Taitaa myyntimies itsekin tietää, että sieltäkin hänet vielä löytää. Pelimies on aina pelimies.

Monipuolista treeniä matolla

Anttilan mielestä joskus on hyvä aloittaa nollasta, oli kyse sitten uudesta harrastuksesta tai työelämästä.

”Nyt tiedän, miten reagoin yllättävissä tilanteissa.”

BRASILIALAINEN JUJUTSU eli BJJ on kamppailu- ja itsepuolustuslaji, joka perustuu erilaisiin maassa käytettäviin kamppailutekniikoihin. Tavoitteena on saada vastustaja luovuttamaan käsija jalkalukoilla tai kuristuksilla; lyönnit ja potkut on kielletty.

Lajissa on vyöjärjestelmä: valkoinen, sininen, purppura, ruskea ja musta. BJJ sopii erinomaisesti kaikenikäisille, -kokoisille ja -kuntoisille. Marko Anttilalla on brasilialaisessa jujutsussa ruskea vyö.

Marko Anttila

• Markkinointimerkonomi

• Yrittäjä, MMA Sales

• Asuu Riihimäellä

• Naimissa, kaksi lasta

• Harrastukset: brasilialainen jujutsu, lukkopaini, jalkapallo, lenkkeily, salibandy, kuntosali; vetää nallepainia, apuvalmentaja juniorijalkapallossa

Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla.

Käännä muutokset voimavaraksi

Työelämän muutokset voivat luoda turvattomuuden tunnetta. Epävarmuutta on helpompi sietää, kun muutosta lähestyy oikealla tekniikalla.

Teksti Elina Viitanen Kuva Meeri Utti

Muutos tuntuu usein hankalammalta kuin se todellisuudessa on. Ihmiset ovat usein taipuvaisia pitämään turvallisesta nykyhetkestä, vaikka siinä vikoja ja ongelmia olisikin.

Muutosuutisen tullessa onkin hyvä laittaa päähän sydämenmuotoiset aurinkolasit ja aloittaa prosessi tarkastelemalla maailmaa niiden läpi, työhyvinvoinnin dosentti, filosofian tohtori Marja-Liisa Manka neuvoo.

− On hyvä pohtia, mitä hyvää tästä muutoksesta seuraa minulle. Mitä iloa ja hyviä asioita se tuo elämääni? Näin muutos on helpompi sulattaa.

Tieto sujuvoittaa muutosprosessia ja lisää luottamusta.

− Esimerkiksi se, millä aikataululla muutos toteutetaan, on hirvittävän tärkeä tieto, jotta osaa käynnistää ja suhteuttaa oman sisäisen muutosprosessinsa oikea-aikai-

sesti. Myös se, voiko prosessiin tai sen etenemiseen vaikuttaa, on hyvä selvittää, Manka sanoo.

Jos tuntuu, ettei työnantaja tarjoa riittävästi tietoa, on tärkeää kysyä ja vaatia vastauksia. Muutosprosessin alullepanijat ovat velvollisia tiedottamaan asiasta henkilöitä, joita prosessi koskee.

− Tieto on pitkälti tunnekysymys: onko minulla tietoa eli otetaanko minut mukaan vaikuttamaan. Olenko tarpeellinen?

LÄÄKE MUUTOSVASTARINTAAN. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että jokaisella on mahdollista vaikuttaa tavoitteisiin sekä yrityksen toimintatapoihin. Moniin asioihin muutoksessa ei ole mahdollista vaikuttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaikista asioista ja muutoksen jokaisesta vaiheesta voisi keskustella ja kysyä. Tämä on tärkein lääke muutosvastarintaan.

Marja-Liisa Manka vinkkaa, että muutostilanteissa kannattaa pyytää rohkeasti koulutusta ja apua kokeneemmilta.

− On tärkeää, että saa tuoda esille oman toiveensa. Kenenkään ei kannattaisi niellä muutosta pureskelematta.

Avoin keskustelukulttuuri auttaa myös rakentamaan mahdollisesti uudesta työyhteisöstä entistäkin tiiviimmän ja toimivamman.

− Tuoreessa työyhteisössä on hyvä istua heti yhdessä alas ja miettiä, mitä sellaista hyvää edellisessä työyhteisössä oli, mitä haluaisi tuoda mukana myös uuteen yhteisöön. On myös hyvä pohtia, mitä ongelmia oli, ja kuinka niitä voitaisiin ehkäistä uudessa työyhteisössä.

Usein muutosprosessiin liittyy myös muutos työn määrässä. Joskus työmäärä saattaa vähentyä, jolloin mieleen saattaa hiipiä huoli oman työpanoksen merkityksellisyydestä.

− Työtä voi tuunata uuden tiimin kesken ja jakaa tehtäviä niin, että jokainen saa tehdä itselleen mahdollisimman mieluista sekä omaa osaamista ja kiinnostusta vastaavaa työtä, Manka sanoo.

Jos työtaakka lisääntyy huomattavasti, esihenkilöiden kanssa on tärkeä pohtia tilannetta. Voisiko jotain karsia pois tai ulkoistaa? Töihin hukkuminen ei ole kenenkään etu.

− Jos töitä on liikaa, ei työntekijä pysty suoriutumaan työstään niin hyvin kuin haluaisi. Liiasta työtaakasta saattaa seurata myös kovaa stressiä, jopa työuupumus.

VALITUSVARTTI KÄYTTÖÖN. Turvallisessa yhteisössä voi purkaa myös negatiivisia tunteita. Kun kokee tulevansa kuulluksi, ikävät tunteet hälvenevät ja tekevät tilaa positiivisille asioille. Muutoksen aiheuttamia negatiivisia tunteita on tärkeää päästä

purkamaan prosessin aikana. Muuten ne saattavat jyrätä alleen menneen hyvän.

− Voi kokeilla niin sanottua valitusvarttia, jonka aikana puhutaan pelkästään negatiivisista tuntemuksista muutokseen liittyen. Varttitunnin kuluttua yritetään jälleen keskittyä positiivisiin asioihin, Manka neuvoo. Myös koulutus on tärkeä osa muutosta. Epävarmuus omista taidoista aiheuttaa turhaa stressiä jo valmiiksi stressaavassa tilanteessa.

− Heti muutosprosessin alussa on hyvä pohtia, mitä tietoa ja tukea tarvitsee uusissa tehtävissä ja sen jälkeen vaatia koulutusta näihin. Kun tulevista tehtävistä selviytymiseen on jo ennalta varmuus, sujuu muutos paremmin.

Apua voi pyytää myös työkaverilta, jolla on osaamista kyseisistä tehtävistä.

− Pääasia, että koulutusta järjestetään, eikä kukaan jää uudessa tilanteessa yksin.

VARMUUTTA MENNEISYYDESTÄ. Muutostilanteista raskaimpia ovat usein muutosneuvottelut. Silloin ajatukset omasta tulevaisuudesta ja toimeentulosta voivat seurata kotiin ja uniin saakka.

− Muutoksessa saattaa alkaa pohtia omia epäonnistumisiaan ja niiden seurauksia. Ajatukset saattavat lipua niin pitkälle, että pohtii jo mahdollista tulevaa työpaikanvaihdosta, mikä voi aiheuttaa stressiä, Manka sanoo.

Mielen voi kuitenkin rauhoittaa katsomalla menneisyyteen.

− On tärkeää tarkastella omaa työhistoriaansa, jotta voi todeta, että on ennenkin selvinnyt, löytänyt työtä ja tullut toimeen. Tämäkään tilanne tuskin on poikkeus.

Uusi tehtävä tai toimi voikin olla juuri sitä, mitä oli kaivannutkin.

"Muutosuutisen

MMA:N KUULUMISIA

MMA suosittelee palkankorotuksia.

MMA palvelee

56

LAKIPALVELU

APUNASI

Yrittäjä on sopimusasioissa eri asemassa kuin yksityishenkilö.

58

KYSY

TYÖELÄMÄSTÄ

Miten provisiot vaikuttavat lomapalkkaani?

62

JÄSENETUMME

Pankkieduilla säästät rahaa.

Tieto on jäsentuntemuksen sydän

TUTKIMUSORIENTOITUNEELLE IHMISELLE uuden tiedon tuottaminen ja koostaminen on luontevaa ja mielekästä. Työssään Samuli Myllyharju pohjaa ammatillisia ajatuksiaan pitkälti tietoon, jonka kautta hän luo myös omaa näkemystä ja hahmotusta maailmaan ja sen muutokseen.

– Jäsenistön tuntemus on avain menestykseen. Meidän on ammatillisena etujärjestönä tärkeää kuulla herkällä korvalla jäsentemme mielipiteitä sekä aistia muutoksia työmarkkinoilla ja työelämässä, Samuli korostaa. Datan kerääminen vaatii hyvän tietojärjestelmän. Samulin vastuulla on tietojärjestelmäkehitys ja sitä kautta myös tiedolla johtamisen kehittäminen. – Panostaminen luotettaviin ja laadukkaisiin järjestelmiin on satsaus myös parempaan palveluun. Tiedon avulla muun muassa viestimme oikeasisältöisesti ja

-aikaisesti ja voimme kehittää palvelutarjontaamme vastaamaan jäsenten tarpeita.

Samuli tuo jäsentemme ääntä kuuluviin myös toimimalla MMA:n edustajana monissa sidosryhmissä erityisesti Akava-yhteisön sisällä. Lisäksi Samuli vastaa urapalvelutarjonnastamme ja tutkimustoiminnastamme. Samulin vetovastuulla ovat muun muassa vuosittaiset palkkatutkimuksemme.

Työn vastapainoksi Samuli viettää aikaa perheen ja harrastusten parissa. Viimeiset vuodet ovat menneet tiiviisti sekä vapaa-ajan asunnon että kodin remonteissa. Aikaa vie jonkin verran myös maa- ja metsätilojen asioiden hoitaminen vanhalla kotiseudulla. Kunnostaan Samuli pitää huolta lenkkeilemällä ja käymällä kuntosalilla säännöllisesti.

Jetro

Stavén

PINNALLA

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:ssa tapahtuu.

MMA suosittelee palkankorotuksia

2,5 prosentin palkankorotus säilyttäisi alan ammattilaisten ostovoiman.

MMA suosittelee, että tämän kevään työmarkkinoiden yleisen linjan mukainen palkkojen korotus koskisi myös niitä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia, joiden työsuhteessa ei sovelleta työehtosopimusta. Korotuksen suuruus tulisi olla 2,5 prosenttia.

JOS MYYNNIN tai markkinoinnin ammattilainen työskentelee alalla tai yrityksessä, jossa ei ole soveltuvaa työehtosopimusta, eivät palkat nouse automaattisesti. Työntekijän, jonka työsuhteessa sovelletaan työehtosopimusta, palkkoja taas korotetaan automaattisesti työehtosopimuksessa sovitun palkankorotuksen mukaisesti.

MMA:n suosittelema 2,5 prosentin korotus säilyttäisi alan ammattilaisten ostovoiman myös yleisen hintatason nousutilanteissa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 3,3 prosenttia ja helmikuussa kolme prosenttia.

− On äärimmäisen tärkeää turvata myös sopimuksettomien alojen työntekijöiden ostovoima. Suosituksemme mukaiset korotukset peruspalkkoihin eivät kiihdytä inflaatiota, huomauttaa MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki

Sopimusten ulkopuolella olevilla työntekijöillä on aina mahdollisuus neuvotella palkoista myös suoraan työnantajan kanssa. Neuvottelemalla on mahdollista varmistaa, että palkka kehittyy yleisen linjan mukaisesti.

− Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat taitavia neuvottelijoita – myös palkkojensa suhteen. Tuoreen palkkatutkimuksemme

mukaan iso osa ammattilaisistamme myös haluaa neuvotella itse palkoistaan ja näyttää saavan paremmat ansiot neuvottelemalla. Työnantajallekin on eduksi sitouttaa työntekijät paremmalla palkalla ja sillä, että työsuhteen ehdot ovat kilpailukykyisiä, Hovinmäki sanoo.

Uutta työsopimusta tehtäessä kannattaa pyrkiä sopimaan, että työsuhteeseen sovelletaan jotakin työehtosopimusta. Olisi hyvä vähintään sopia, että työnantajan tulee korottaa työntekijän palkkaa tietyn nimetyn työehtosopimuksen mukaisesti. Näin saa varmistettua jatkossa itselleen korotukset eikä asiasta tarvitse käydä keskustelua joka vuosi.

Jäsenmaksut lisäkuluitta

e-laskulla

VOIT MAKSAA jäsenmaksulaskumme nopeasti ja ilman lisäkuluja e-laskulla. Saat sen käyttöösi oman verkkopankkisi kautta näin:

1. Hae verkkopankkisi laskuttajaluettelosta Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Y-tunnuksella 0202232-6 tai tilinumerolla FI98 5541 2820 0311 29. Varmista, että laskutusaiheena on MMA:n jäsenmaksu.

2. Laskuttajakohtaisiin tietoihin tarvitset viitenumeron, jonka löydät aiemmista laskuistasi tai Oma MMA:n jäsenmaksutiedot-osiosta.

3. E-laskutukseen siirtymisen jälkeen laskumme tulevat sinulle suoraan verkkopankkiisi.

Avoimen tai jo erääntyneen laskusi voit maksaa Oma MMA:ssa Paytrail-palvelulla valintasi mukaan verkkomaksulla, maksukortilla tai MobilePayllä.

E-laskun sijaan voit valita Oma MMA:ssa maksutavaksi myös maksuttoman sähköpostilaskun tai lisämaksullisen paperilaskun. Jokaisesta lähettämästämme paperilaskusta veloitamme viisi euroa, minkä vuoksi vaihto e-laskuun on taloudellisesti järkevintä.

Vauhdilla kohti vihreämpiä työajoja

TUORE PALKKATUTKIMUKSEMME kertoo positiivisesta kehityksestä ympäristön näkökulmasta. Alamme ammattilaiset ovat vauhdilla ottamassa käyttöön vihreämpiä käyttövoimia työautoihinsa.

Vuonna 2023 sähkö- ja hybridiautojen osuus työajoissa ylitti dieselautojen määrän, mikä on ilahduttava merkki kestävän kehityksen edistymisestä. Vastaava trendi vihreämpien vaihtoehtojen suosiosta on näkynyt myös aiemmissa palkkatutkimuksissamme.

Tulos antaa uskoa kestävän liikkumisen vakiintumiseen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työelämässä.

MMA:n jäsenpalvelu

Membrin hoitoon

MMA:N JÄSENPALVELUN hoito siirtyi huhtikuun alusta Membri Oy:lle, joka on ainoa suomalainen järjestöjen jäsenpalveluun erikoistunut toimija. Jäsenemme saavat jatkossakin asioidensa hoidossa laadukasta ja nopeaa palvelua.

Kevään mittaan palvelu myös parantuu vaiheittain. Palveluaikaan on tulossa myöhemmin keväällä tunnin pidennys, ja myös englanninkielinen palvelu laajenee.

– Meille on erityisen tärkeää, että jäsenemme saavat edelleen erinomaista palvelua. Membrin jäsenpalvelijat ovat kokeneita ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka hoitavat jäsentemme asiat oikeaaikaisesti, nopeasti, ystävällisesti ja ammattitaitoisesti, MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki kertoo.

Taustalla muutokselle on useita vuosia kestänyt yleinen taloustilanne, joka vaikuttaa myös MMA:n toimintaan. Jäsenpalvelun siir-

MMA:n lakipalvelu kommentoi ajankohtaisia työelämäaiheita.

Mitä yrittäjän pitäisi tietää sopimuksista?

Yritysten välinen sopiminen eroaa jossain määrin yksityishenkilön ja yrityksen välisestä sopimisesta.

Pienyrittäjän asema ei ole yhtä turvattu kuin kuluttajan.

Teksti Tuuli Lahikainen MMA:n lakipalvelusta

Suomessa säännellään sopimusten syntyä yleisesti niin kutsutussa oikeustoimilaissa. Joissain erityislaeissa on kuitenkin omat säännöksensä tiettyjä sopimustyyppejä koskien. Yrittäjät voivat solmia sellaisiakin sopimuksia, joista ei ole säännöksiä muualla. Sopimukset ovat vapaamuotoisia, pois lukien tietyt laissa niin kutsutut määrämuotoisiksi säädetyt sopimukset, kuten esimerkiksi kiinteistön kauppa. Vapaamuotoisuus tarkoittaa, että sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen ja sopimuksen ehdot ja sisältö ovat vapaasti osapuolten päätettävissä.

Yrittäjän sopimussuoja

Yrittäjiä ei ole katsottu tarpeelliseksi suojata samalla tavalla kuin kuluttajia suhteessa yrityksiin. Yrittäjien oletetaan olevan alansa tuntevia ja siten kykeneviä tasavertaisiin sopimusneuvotteluihin. Lisäksi heidän oletetaan osaavan tarvittaessa käyttää neuvotteluissa juristin apua.

Joissain tapauksissa pienyrittäjän voidaan kuitenkin katsoa olevan niin selvästi toista neuvottelijaosapuolta heikommassa asemassa. Tällöin hänen voidaan katsoa olevan sopimussuhteen osapuolena lähellä kuluttajaa tai yritystoiminnastaan saamiensa tulojen tai muiden seikkojen puolesta lähellä työntekijää. Myös riippuvuussuhde tukkuliikkeeseen, franchisen antajaan tai muuhun sopimuspuoleen voi tukea tätä rinnastusta.

Pienyrittäjänkään asema ei kuitenkaan ole yhtä suojattu kuin kuluttajan. Yrittäjältä voidaan yritystoiminnan laajuudesta riippumatta vaatia perustellusti asiantuntemusta omalla alallaan. Jos esimerkiksi arvioidaan sopimukseen perustuvan suorituksen virheellisyyttä ja virhevastuuta, lähtökohta on se, mitä on sovittu tai mikä on tavanomaista vastaavissa suorituksissa.

Kirjallinen sopimus on aina paras

Koska sopimuksille ei ole asetettu määrämuotoa, suullinenkin sopimus sitoo. Tästä

huolimatta asioista kannattaa aina sopia kirjallisesti. Suullisen sopimuksen sisältöä on hyvin hankala selvittää ja todentaa, jos osapuolet ovat myöhemmin eri mieltä siitä, mitä on sovittu.

Sopimus syntyy, kun tehtyyn tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus ilman lisäehtoja tai muita muutoksia. Jos tarjouksen saanut osapuoli ilmoittaa hyväksyvänsä sopimuksen osittain, tulkitaan annettu vastaus vastatarjoukseksi eikä alkuperäisen tarjouksen tekijä ole enää sidottu alun perin tekemäänsä tarjoukseen. Tämä on melko tyypillinen tilanne: tarjouksen saaja voi olla esimerkiksi halukas hyväksymään tarjouksen muuten, mutta haluaa neuvotella hinnasta ja esittää sen osalta oman vastatarjouksensa.

Sopimusriitojen ratkaisu

Jos jonkun sopimusehdon tulkinta aiheuttaa erimielisyyttä, sopimuskohdalle annetaan ensisijaisesti se merkitys, jonka osapuolet ovat tarkoittaneet sille antaa. Riitatilanteessa osapuolet ovat yleensä erimielisiä siitä, mitä on haluttu sopia eikä tämän tulkintaohjeesta saa apua.

Jos kiista ei ratkea sopimuksen tarkoituksen mukaan, kiistanalaista sopimusehtoa tulkitaan sen sanamuodon mukaan. Koska sopimuksen sisältö on osapuolten vapaasti päätettävissä, asiat kannattaa kirjata mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. Sopimustekstin olisi oltava niin selkeää, että kuka tahansa ulkopuolinenkin lukija ymmärtäisi sen sisällön.

Tulkinnan lähtökohtana on normaalikielen mukainen tulkinta. Tulkinta­apuna voidaan käyttää myös alalla yleisesti käytettäviä muita sopimuksia. Jos sopijaosapuolilla lisäksi on tai on aiemmin ollut muita vastaavia sopimuksia, voidaan tulkinta­apua hakea niistä. Jos osapuolten on tarkoitus tehdä keskenään uusi aiemmista poikkeava sopimus, siihen on erityisen tärkeää kirjata asiat niin, että muuttunut sopimussisältö tulee selkeästi ilmi.

Yrittäjän asema ei ole yhtä suojattu kuin kuluttajan.

Sopimuksen riidanratkaisupaikaksi voidaan sopia tuomioistuin tai välimiesmenettely. Jos mitään ei ole sovittu, riidanratkaisu tapahtuu vastaajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Välimiesmenettely on lähtökohtaisesti nopea, ei­julkinen ja tuomioistuinprosessia kalliimpi riidanratkaisutapa. Etenkin pienyrittäjälle parempi riidanratkaisupaikka on yleensä yleinen tuomioistuin. Sopimuksissa sovitaan usein myös, että ennen tuomioistuinprosessia tai välimiesmenettelyä osapuolet pyrkivät löytämään ratkaisun neuvotteluteitse. Tämä on toivottavasti itsestäänselvyys ilman nimenomaista sopimistakin.

Tuuli Lahikainen muistuttaa, että sopimukset kannattaa tehdä aina kirjallisesti, vaikka suullinenkin sopimus pätee.

MMA:n asiantuntijat vastaavat jäseniä askarruttaviin kysymyksiin.

Miten lomapalkkani lasketaan, kun saan kuukausipalkan lisäksi myös omaan myyntiin perustuvaa provisiota? Lisäksi minulla on puhelin- ja autoetu.

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut, kuten esimerkiksi puhelin- ja autoetu, on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät olisi työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahana.

Jos työntekijällä on sekä pohja- että provisiopalkka, lasketaan lomapalkat vuosilomalaissa todetulla tavalla kummastakin erikseen. Yhteismäärä maksetaan lomapalkkana.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada kyseinen sovittu palkka myös vuosiloman ajalta. Vuosilomapalkka kuukausipalkan osalta lasketaan käytännössä usein käyttämällä kuukausipalkan jakajana lukua 25 ja kertomalla näin saatava lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä.

Provisiopalkkaiselle työntekijälle maksettava vuosilomapalkka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväprovisionsa lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella. Esimerkiksi 24 arkipäivän mukainen kerroin on 22,2.

Keskimääräistä provisiota laskettaessa lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt provisiopalkka jaetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärällä. Tällöin palkassa ei oteta huomioon loma- tai sairausajalta maksettua palkkaa, lomarahaa tai -korvausta eikä vastaavasti jakajassa loma- tai sairausaikaa.

Mahdolliset provisiot jo ennen lomaa tehdystä työstä tulee toki lähtökohtaisesti maksettavaksi normaalin maksuaikataulun mukaisesti. Provisiomalleja on kuitenkin useita erilaisia, ja tarvittaessa kunkin provisiomallin erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

Aloitan kesälomani juhannusta

edeltävänä maanantaina ja pidän lomaa neljä viikkoa. En saanut lomapäivien määrää täsmäämään ja ilmeni, että loman aikana osa lauantaista vähentää lomaani ja osa ei, mistä tässä on kyse?

Vuosilomalain mukaan vain arkipäivät kuluttavat kertynyttä lomaa. Arkipäivällä tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Näin ollen normaalit lauantait kuluttavat lomaa, ja täydeltä lomaviikolta vuosilomaa kuluu siis lähtökohtaisesti kuusi päivää.

Vuosilomalaissa todetulla tavalla kuitenkin juhannusaatto ja kirkollinen juhlapäivä kuten juhannuspäivä eivät ole arkipäiviä. Näin ollen juhannusviikolla lomaa kuluu vain maanantaista torstaihin eli neljä arkipäivää.

Vuosiloman ajankohta ratkaisee siten sen, kuinka monta lauantaita lomaan sisältyy.

Tekstit MMA:n lakipalvelu

KOKON KUULUMISIA

Vuorotteluvapaajärjestelmä ollaan lakkauttamassa

VUOROTTELUVAPAA KIINNOSTAA tällä hetkellä suuresti, sillä nyt alkaa olla viimeiset hetket sen hyödyntämiseen. Maan hallitus on esittänyt eduskunnalle vuorotteluvapaan lakkauttamista 1. elokuuta 2024 alkaen. Jos haluat hyödyntää vuorotteluvapaan mahdollisuutta, toimi nopeasti. Sopimus vuorotteluvapaasta

Vuorotteluvapaan ehdot

Voit jäädä vuorotteluvapaalle, kun

• olet tehnyt työnantajasi kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle jäämisestä

• työhistoriasi on pituudeltaan vähintään 20 vuotta

• olet työskennellyt työnantajasi palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaalle jäämistä

• olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ennen vapaan alkamista

• olet ollut työsuhteessa. Jos työ on ollut osa-aikaista, työajan on oltava vähintään 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta

• eläkeikääsi on vielä yli kolme vuotta aikaa.

tulee toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään 31. heinäkuuta 2024. Viimeistään samana päivänä tulisi olla vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä. Vuorotteluvapaalle jäävä henkilö sopii työnantajansa kanssa, kumpi heistä toimittaa sopimuksen TE-toimistoon.

Vuorotteluvapaakorvausten määrä on kasvanut

Vuorotteluvapaakorvauksia on maksettu tänä vuonna selvästi edellisvuotta enemmän. Helmikuussa 2024 työttömyyskassat maksoivat lähes 2,5 miljoonaa euroa vuorottelukorvauksia, kun samaan aikaan vuotta aiemmin luku oli noin 1,7 miljoonaa euroa. Luvut ovat nousujohteiset myös tämän vuoden osalta, sillä helmikuussa 2024 maksettujen vuorottelukorvausten määrä kasvoi 46 prosenttia tammikuusta.

Mikä vuorotteluvapaa?

• Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä jää vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja saa työttömyyskassasta vuorottelukorvausta.

• Työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajalle työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaata käytetään usein esimerkiksi uudelleenkouluttautumiseen, harrastamiseen tai matkustamiseen.

• Vuorotteluvapaata voi pitää 100–180 vuorokautta.

• Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon olisi oikeus työttömänä.

Lisätietoa saat KOKO-kassan nettisivulta:

• Vuorotteluvapaa: kokokassa.fi/mita-vuorotteluvapaa-ja-vuorottelukorvaus-ovat

• KOKOn päivärahalaskuri: kokokassa.fi/paivarahalaskuri

ME KOULUTAMME

MMA:n koulutuskalenterista löydät parhaat koulutukset osaamisesi kasvattamiseen.

Uutta virtaa urallesi koulutuksissamme

Uralla menestyminen on varmempaa, kun pidät huolta ammattitaidostasi. Meillä on jäsenillemme laadukkaita ja maksuttomia koulutuksia, joissa varmistat ajan hermolla pysymisen ammatissasi. Osallistumalla aktiivisesti koulutuksiimme hyödynnät etuasi täysimääräisesti ja saat vastinetta jäsenmaksullesi.

Harkitsetko yrittäjyyttä? Näin onnistut!

Torstai 16.5. klo 15–16.30

Oletko harkitsemassa yritystoiminnan aloittamista? Tule mukaan oppimaan, miten teet fiksuja päätöksiä yritystoiminnan alkuvaiheissa.

Tässä webinaarissa saat työsuhdejuristimme Jyrki Järvisen arvokkaat vinkit siihen, mitä asioita kannattaa huomioida, kun päätät ryhtyä yrittäjäksi. Saat tiiviin tietopaketin erilaisista yritysmuodoista kevytyrittäjyydestä osakeyhtiöön.

Lisäksi opit arvioimaan eri yritysmuotojen vahvuudet ja heikkoudet. Jyrki myös valaisee, millainen on hyvä sopimus sekä millaiset sopimusehdot yhteistyökumppanin kanssa ovat järkeviä ja mitkä eivät. Jyrkin osuuden jälkeen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan vakuutusmyyntipäällikkö Aleksi Mukka kertoo yrittäjän vakuutuksista.

Ilo irti yrittäjyydestä -kesätapahtuma

Keskiviikko 5.6. klo 16.30–21.00, Dustin Event Arena, Innovation Home Kamppi, Helsinki

Tule mukaan Akavalaiset yrittäjät AKY:n perinteiseen kesätapahtumaan, jonka teemana on tekoäly ja yrittäjyys.

Kuulet inspiroivat puheenvuorot tekoälyn mahdollisuuksista ja saat tietoa miten tekoälyä voi hyödyntää talousraportoinnissa ja innovoinnissa. Lisäksi tilaisuudessa julkistetaan Akavan yrittäjäpalkinnon saaja.

Luvassa on rentouttavaa yhdessäoloa buffetin äärellä sekä verkostoitumista DJ:n tahdittamana. Tapahtumaan on rajattu määrä paikkoja, joten varmista pääsysi mukaan ja ilmoittaudu nyt!

Muista!

Ilmoittaudu jokaiseen koulutukseen erikseen koulutuskalenterimme kautta osoitteessa mma.fi/koulutukset. Näin pääset koulutukseen joko ilmaiseksi tai edullisempaan jäsenetuhintaan. Koulutusten osallistumislinkit ovat henkilökohtaisia. Muistathan aina myös peruuttaa osallistumisesi esteen sattuessa! Näin jonossa oleva saa paikan, emmekä veloita sinulta 30 euron maksua perumattomasta osallistumisesta. Koko koulutustarjontamme löydät osoitteesta mma.fi/koulutukset

Kevytyrittäjä, työtekijä vai jotain muuta?

Keskiviikko 15.5. klo 10–11.30

Haluatko selvyyttä työsuhteen ja yrittäjyyden väliseen rajanvetoon?

Onko vaikkapa kevytyrittäjyys sinulle ajankohtaista tai harkinnassa?

Tämä työsuojeluhallinnon maksuton ja kaikille avoin verkkoseminaari on juuri sinua varten. Koulutuksessa opit tunnistamaan, milloin sopimus on työsuhde ja milloin yrittäjyys.

Saat tietoa myös työturvallisuudesta ja kevytyrittäjän velvollisuuksista yhteisellä työpaikalla.

Palkka-asiat kuntoon työsopimuksessa

Keskiviikko 22.5. klo 9–10

Haluatko varmistaa, että saat ansaitsemasi palkan ja edut työpaikassasi? Liity mukaan webinaariimme, jossa työsuhdejuristimme

Sanna Honkanen pureutuu palkkaneuvotteluiden maailmaan juridiikan näkökulmasta.

Koulutuksessa saat parhaat neuvot, joita tarvitset palkasta sopimiseen. Ei nimittäin ole ihan sama, miten palkka ja edut sovitaan. Opit muun muassa mikä palkkamalli on sinulle sopivin ja muut tärkeimmät huomioitavat palkka-asiat työsopimuksessa. Saat myös tietoa palkkaavoimuusdirektiivin sisällöstä ja sen vaikutuksesta Suomen lainsäädäntöön. Lisäksi sinulla on mahdollisuus esittää kysymyksiä jo ennen webinaaria.

Älä jää pimentoon – varmista, että olet vahvoilla palkkaneuvotteluissa ja ilmoittaudu mukaan!

Ostajapersoonat: Mitä, miksi ja miten?

Keskiviikko 5.6. klo 14−16

Osallistu markkinoinnin lähettiläämme Santtu Kottilan koulutukseen, jossa saat tietoa mitä ovat ostajapersoonat ja miksi ne ovat liiketoiminnalle elintärkeitä. Opit myös luomaan omat yksityiskohtaiset ostajapersoonat tehokkaasti.

Kun ymmärrät asiakkaitasi paremmin, tavoitat heidät tehokkaammin sekä tehostat markkinointia ja parannat myyntituloksia. Koulutuksessa saat mukaasi käytännönläheisiä työkaluja ja materiaaleja, jotka auttavat sinua soveltamaan oppimaasi omassa työssäsi.

Hyödyt irti ROMImallinnuksesta

Torstai 6.6. klo 10−11

Haluatko tehdä tuloksellista markkinointia? Tässä webinaarissa Dagmarin kokeneet asiantuntijat, Ilkka Keskiväli ja Ville Fredrikson, avaavat erilaisia hyödyllisiä tapoja mitata markkinointia.

Koulutuksessa saat konkreettisia vinkkejä ja toimivia esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää mittaamista oman markkinointityösi arjessa. Tule mukaan oppimaan ja ota parhaat käytännöt mukaan työarkeesi!

JÄSENETUMME

MMA:n jäsenet saavat monenlaisia etuja työelämään ja vapaa-aikaan.

Jäsenvakuutuksesi on Turvassa

OLEMME VAKUUTTANEET jäsenemme vakuutusyhtiö Turvassa. Jäsenvakuutukseen sisältyy vapaa-ajan matkustaja- ja tapaturmavakuutus sekä ammatillinen vastuuvakuutus. Lisäksi järjestövakuutus tuo turvaa, kun jäsenemme osallistuu järjestötehtäviin ja -tilaisuuksiin kaikkialla maailmassa.

Löydät lisätietoa jäsenvakuutuksesta MMA:n jäsenille räätälöidyiltä Turvan sivuilta. Tutustu tarkemmin osoitteessa turva.fi/mma

Turva tarjoaa MMA:n jäsenille täyden kympin alennuksia myös muista vakuutuksista. Jäsenenämme saat vapaaehtoisista, jatkuvista vakuutuksista kymmenen prosentin alennuksen. Keskittäessäsi kotivakuutuksesi lisäksi jonkun muun vapaaehtoisen,

Tarvitsetko apua työsopimuksesi tarkistuksessa?

LAKIPALVELUSTAMME saat jäsenenämme maksutta neuvoja enemmän tai vähemmän kiperiin työelämän juridiikan kysymyksiisi.

Jos sinulle tarjotaan uutta unelmatyötä, voit tarkistuttaa työ- tai edustussopimuksen juristeiltamme. Kysy ihmeessä myös neuvoa, jos vaikkapa kilpailukieltosopimuksen ehdot askarruttavat sinua.

Tarpeen tullen juristimme auttavat aina oikeudenkäyntiin asti. Jäsenetuihisi kuuluva oikeusturva kattaa oikeudenkäyntikulut jäsenyytesi kestoon perustuvaan enimmäismäärään asti.

Työsuhdejuristimme tuntevat myynnin ja markkinoinnin alojen kiemurat paremmin kuin hyvin. Ota siis rohkeasti yhteyttä lakipalveluumme!

jatkuvan vakuutuksen Turvaan, saat lisäksi kymmenen prosentin omistaja-alennuksen.

TaskuTurvassa vakuutuksesi kulkee mukanasi

Olethan jo ladannut TaskuTurva-sovelluksen puhelimeesi? Sovelluksesta löydät matkavakuutuskorttisi, luotettavan lääkärin yhteystiedot matkalla ja suomenkielisen SOS-hätäpalvelun numeron, joka auttaa hätätilanteissa ulkomaan matkoilla. Voit myös tulostaa matkalle mukaan matkavakuutustodistuksen.

Lataa TaskuTurva sovelluskaupasta – täysin maksutta! Näin vakuutuksesi on aina käsillä, jos reissussasi tapahtuu jotain yllättävää.

JÄSENEMME SUOSITTELEE

”Olen käynyt kaikki urani työsopimukset läpi MMA:n työsuhdejuristien kanssa. Työsopimusten teko on tarkkaa hommaa. Siksi ne on tosi hyvä luetuttaa ammattilaisella – ja kuka tuntisi ne kiemurat paremmin kuin juuri meidän alaamme erikoistuneet työsuhdejuristit?

Jyrki Vartiainen Myynti- & markkinointijohtaja

Näin se toimii

Oma MMA -palvelumme on osoitteessa oma.mma.fi. Voit käyttää Oma MMA:ta, kun olet ilmoittanut sähköpostiosoitteesi meille.

Lomalukemista Alma Talent Kirjat -sovelluksessa

JÄSENENÄMME saat maksutta käyttöösi Alma Talent Kirjat -mobiilisovelluksen. Sen valikoimasta voit valita lomalukemista ainutlaatuisesta kattauksesta Suomen parhaita bisnesteoksia ääni- ja e-kirjoina sekä mielenkiintoisia podcasteja Kauppalehden ja Talouselämän valikoimista.

Löydät varmasti itseäsi kiinnostavat teokset, halusitpa oppia lisää liiketoiminnan kehittämisestä, ymmärtää paremmin yhteiskunnallisia ilmiöitä tai ylläpitää omaa jaksamistasi. Sovelluksen kautta pääset käsiksi yli 350 e-kirjan ja yli 200 äänikirjan laajaan valikoimaan.

Lisenssejä on tarjolla rajattu määrä, joten nappaa sovellus pian käyttöösi Oma MMA -palvelumme kautta. Saat edun käyttöösi kuudeksi kuukaudeksi.

Etusi arvo on 19,90 euroa kuukaudessa eli noin 120 euroa puolessa vuodessa. Voit jatkaa käyttöä myös puolen vuoden jälkeen rekisteröitymällä uudelleen, jos vapaita lisenssejä on käytössä.

Pankkieduillasi säästät selvää rahaa

JÄSENENÄMME ja Danske Bankin asiakkaana pääset hyödyntämään huikeita pankkipalveluetujamme! Saat muun muassa kilpailukykyisen koron puskurisäästöillesi sekä alennusta asuntolainasta ja sijoituspalveluista.

Jos olet hiljattain saanut tutkinto-opiskelusi päätökseen, on sinulle tarjolla Danskelta myös kattava vastavalmistuneiden etupakettimme. Joustoa talouteesi esimerkiksi lomaa tai remonttia varten voit taas saada Etulainalla, jossa on hyvin edullinen korko ilman omaisuuden panttaamista lainan vakuudeksi.

Tutustu pankkietuihisi tarkemmin nettisivullamme tai Oma MMA:ssa.

Ps. Voit myös tutkia kotisi ympäristökestävyyden osoitteessa kestavakoti.fi. Saat tietoa asuntosi ympäristövaikutuksista ja siitä, miten voit itse vaikuttaa niihin. Palvelun tuottamisesta ja asiantuntemuksesta vastaa Gaia Consulting, ja sitä sponsoroi Danske Bank.

Member+ on täynnä lomaetuja

OLETHAN JO hyödyntänyt Member+ palvelua, joka on akavalaisten liittojen ikioma etujen aarreaitta? Sen kautta saat monia hyödyllisiä tuotteita ja palveluja huikean edulliseen jäsenhintaan. Valkkasimme sinulle suosikkietumme kesän lomareissuillesi. Hyödynnä ainakin nämä tärppimme:

• Skipperi Fleet: Veneen vuokraus kymmenen prosentin alennuksella kuukausimaksusta. Alennuksen arvo on jopa 360 euroa.

• Viking Line: Risteilyihin parhaimmillaan 50 prosentin alennus ja reittimatkoihin jopa 20 prosentin alennus päivän hinnasta täyttöasteen ja varausajankohdan mukaan.

• Apollomatkat: 70 euron etu per varaus rantalomavalikoimasta.

• Muumimaailma: Kaksi päivää yhden hinnalla!

Nämä ja moni muukin etusi on vain klikkauksen päässä. Älä unohda myöskään edullisia lomahuoneistojamme, joita voit myös varata Memberplussasta osoitteessa memberplus.fi. Saat kaikki edut käyttöösi, kun menet palveluun Oma MMA:n kautta.

Onnittelemme yhdistyksiä juhlavuosista!

Onnea yhdeksänkymppisille!

SAAMME TÄNÄ vuonna kilistellä monta kertaa, sillä kolmella jäsenyhdistyksellämme on isot synttärijuhlat. Meillä on ilo kertoa, että MMA Lappi, MMA PohjoisSavo ja MMA Päijät-Häme viettävät vuoden aikana 90-vuotispäiviään.

MMA:n toimiston väki onnittelee kaikkia yhdistyksiä juhlavuosista! Yhdistyksemme ovat tehneet arvokasta työtä myynnin ja markkinoinnin arvostuksen lisäämisen eteen paikallisella tasolla.

Alueellisesti toimivat jäsenyhdistyksemme järjestävät monipuolista paikallistoimintaa täysin vapaaehtoisesti. Yhdistyksiä on kaikkiaan 23 ympäri Suomen. Tämän lisäksi lääke- ja sairaalatarvikealan edustajilla sekä yrittäjillä on omat verkostonsa.

Kesäinen motoristitapahtuma

Turussa

TERVETULOA MUKAAN viettämään mukavaa kesäpäivää Turun saaristoon! MMA Varsinais-Suomen motoristikilta Kuuvan Kuskit järjestää valtakunnalliset motoristien kokoontumisajot 2.–4. elokuuta 2024 Lauantaina ohjelmassa on ryhmäajo Turun saariston rengastiellä ja lounas saaristossa. Päivä huipentuu yhteisillalliseen ruokajuomineen.

Tapahtumaan pääset mukaan, kun maksat 95 euron osallistumismaksun viimeistään 10.7.2024 tilille FI76 3131 1002 187643. Tämän lisäksi lähetä osallistujien nimet osoitteeseen kari.lapinoja@lapinoja.fi

Tarvitsetko majoituksen? Osallistujille on varattu huonekiintiö Naantalin kylpylästä. Varaa yhden hengen (172 €/vrk) tai kahden hengen (159 €/vrk) huone viimeistään 10.7.2024. Huonehintaan sisältyy aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin käyttö.

Ikuinen oppija

Kiinteistönvälittäjä Heli Airas uskoo, että muutosta vastustamalla luo siitä itselleen ison peikon turhan takia.

Hänelle MMA:n koulutuskalenteri on kuin ahaa-elämyksiä tarjoileva karkkikauppa.

Juuli Hiltunen Kuva Riika Kastelehto

Mikkeliläiselle Helille on tärkeää aina korostaa, että ikä ei ole mikään este vaan pelkkä numero.

– Oikeastaan se on niin paljon enemmänkin kuin numero: se on kokemusta, tekemistä ja näkemystä. Mä tiedän monta ikäistäni, jolla on yhä palo kehittyä ja mennä eteenpäin, hän lisää painokkaasti.

Buustia uralle

Monipuolista kokemusta ja tekemisen meininkiä

Heliltä ei tosiaan puutu: hän ehti myydä uransa alkutaipaleella muun muassa sisustustuotteita, koruja, vaatteita miehille ja naisille, kirjoja, leluja, valaisimia, levyjä ja urheiluvälineitä. Lopulta hän päätyi kauppaamaan asuntoja. MMA:lainen Helistä tuli samoihin aikoihin kuin kiinteistönvälittäjä. – Olen monelle nuorellekin sanonut, että kannattaa liittyä jo ihan oikeusturvan takia. Jäsenyys takaa, että aina löytyy asiantuntijoita, jotka osaavat oikeasti neuvoa työelämän kysymyksissä ja kertoa, mihin on oikeutettu. Heli ei ole tyytynyt vain rivijäsenen rooliin, vaan on myös MMA:n paikallisyhdistyksessä puheenjohtajana.

– Toiminnan kautta on ollut hirveän helppo verkostoitua muiden alan ihmisten kanssa. Käyn todella mielelläni eri tapahtumissa, sillä saan niistä buustia omalle uralleni, Heli hehkuttaa.

Yhden puutoksen hän kuitenkin nostaa esiin.

– Meillä pitäisi olla paljon enemmän kiinteistönvälittäjiä jäsenenä!

Ahaa-elämyksiä

Kun Heliltä kysytään, mikä on hänelle henkilökohtaisesti tärkein etu, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.

– No sehän on ylläri ylläri koulutus. Siis eihän mistään muualta saa näin hyvää koulutusta just myynnin ja markkinoinnin tekijöille, Heli toteaa.

– Kun avaan koulutuskalenterin, niin mä vain mietin, että miten ehdin näihin kaikkiin. Ihan kuin olisi päässyt karkkikauppaan.

MMA:n kulutustarjoama on Helistä aina pikkasen edellä aikaansa eikä laahaa jälkijunassa. Hän arvostaa eteenpäin menemisen meininkiä ja on ehtinyt käydä kursseja laidasta laitaan.

– Suurin intohimoni on sosiaalinen media, jota käytän työssäni tosi paljon. Koulutusten avulla olen saanut älyttömästi rohkeutta tehdä omannäköistä sisältöä. Nykypäivänä asiakkaat osaavat vaatia monikanavaisuutta. Kyllä se vain niin on, että aina voi oppia uutta!

”Kannattaa liittyä jo ihan oikeusturvan takia.”

Teksti

Yhdessä osoitteessa kaikki jäsenedut sekä omat jäsenyysasiat.

CHAT

Oma MMA:ssa ma–to klo 9–11 & 12–15

Jäsenpalvelumme

Sähköposti: jasenpalvelu@mma.fi

Kuitunen Koulutukset, muut jäsenasiat

Milla Päivystys 24/7 verkkosivuillamme

Lakipalvelumme

Sähköposti: lakipalvelu@mma.fi

Jyrki Järvinen

Työsuhdejuristi 020 122 4457

Sanna Honkanen Työsuhdejuristi 020 122 4455

Tuuli Lahikainen Työsuhdejuristi 020 122 4453

Puhelimitse tavoitat meidät 020 122 4400

Jäsenpalvelu arkisin klo 9–15

Lakipalvelu ma–ke & pe klo 9–12 sekä to 9–15

8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min (kiinteän puhelinverkon liittymästä)

8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min (matkaviestinverkon liittymästä)

Henna Kourilehto Jäsenpalvelu

Kiia Karjalainen Jäsenpalvelu

MMA:n toimisto PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2 B) mma.fi

Me muut toimistolla

Assi Kivistö

Igor Parri

Juuli Hiltunen

Lea Lehtonen

Mari Niemi

Melissa Mikanoja

Minna Takala

Reija Koistinen

Samuli Myllyharju

Toni Varis

Tuula Sirén

Puheenjohtaja: Marko Hovinmäki

Löydät meidät kaikki verkkosivuiltamme mma.fi/henkilosto

Henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@mma.fi

KOKO-kassa

Postiosoite: KOKO-kassa, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2, 4. kerros. (Sisäänkäynnin yläpuolella lukee Asemapäällikönkatu 12 B.)

www.kokokassa.fi

Puhelinpalvelu: 09 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13

Kassan jäsenille suosittelemme eAsiointia, jossa voit tarkistaa ja päivittää omat yhteystietosi, hakea ansiopäivärahaa ja toimittaa kassalle tarvittavia liitteitä sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä.

Yrittäjän työttömyyskassa puhelin 09 622 4830, www.yrittajakassa.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos olet tehnyt osoitteenmuutoskiellon, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste. Verkostoidu! Twitter ja Instagram: MMAliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Sari Kanervo Jäsenmaksut, jäsentietojen hallinta, muut jäsenasiat

Eija

Jonna Kostiainen Palvelukoordinaattori

Kokkolaan 10.-11.7.2024

MMA Kokkola järjestää MMA:n jäsenille avoimet kaksipäiväiset SM-golfkisat

Kokkolassa, Kokkolan Golfissa. Kokkolan Golf tarjoaa viihtyisän ja haastavan golfelämyksen niin aloittelevalle kuin kokeneemmallekin golfarille!

Kenttä sijaitsee n. 4 km päässä Kokkolan keskustasta.

Tarjoamme osallistujille ja heidän perheilleen mukavat pari päivää viehättävässä merenrantakaupungissamme. Koko perheen Kokkolassa on paljon nähtävyyksiä ja tekemistä, olitpa sitten liikkeellä perheen kesken, pariskuntana tai itseksesi!

Vanhakaupunki Neristan, Tankarin majakkasaari ja monet muut kohteet kutsuvat luokseen matkailijoita, joten kisa on helppo yhdistää perhelomaan.

Lisätietoja, kisainfo ja ilmoittautumiset osoitteesta www.lyyti.in/MMASMGOLF 100 ensimmäistä pelaajaa pääsee mukaan kisaamaan SM-tittelistä.

Yhteistyöhotellinamme toimii Original Sokos Hotel Kaarle Kokkolan keskustassa, kauppatorin vieressä. Yhteistyöhintamme on varattavissa netissä, osoitteessa www.sokoshotels.fi. Varauskoodi sopimushintoihin on BGOLFMMA. Soittamalla varaukset suoraan hotelliin p. 020 780 8900 tai sähköpostitse osoitteesta kaarle.kokkola@sokoshotels.fi mainitsemalla varausvaiheessa ”Myynnin ja Markkinoinnin SM-Golf-kisat”.

50 euron arvoinen palkkiojokaisesta uudestajäsenestä

Jesse, Katariina ja Raakel suosittelevat MMA:ta –suosittele sinäkin!

Houkuttele ystäväsi tai kollegasi liittymään jäseneksemme, niin palkitsemme sinut onnistuneesta suosittelusta. 50 euron arvoisen palkkion voit käyttää omiin jäsenmaksuihisi tai voit valita lahjakortin.

Suosittelu käy kätevästi Oma MMA:ssa:

• Kirjaudu palveluun osoitteessa oma.mma.fi.

• Klikkaa Suosittele jäsenyyttä -painiketta.

• Saat ohjeet, kuinka toimia.

”Minusta MMA:n hienous on siinä, että täällä sillä ei ole väliä, mistä tai miksi kukakin on tullut. Vain se merkitsee, että me olemme myyntiä ja markkinointia tekeviä ihmisiä, jotka haluavat yhdessä vaikuttaa alamme kehitykseen. ”

Raakel Koittola, markkinointi- ja vastuullisuusjohtaja