Käännä muutokset voimavaraksi

Työelämän muutokset voivat luoda turvattomuuden tunnetta. Epävarmuutta on helpompi sietää, kun muutosta lähestyy oikealla tekniikalla.

Teksti Elina Viitanen Kuva Meeri Utti

Muutos tuntuu usein hankalammalta kuin se todellisuudessa on. Ihmiset ovat usein taipuvaisia pitämään turvallisesta nykyhetkestä, vaikka siinä vikoja ja ongelmia olisikin.

Muutosuutisen tullessa onkin hyvä laittaa päähän sydämenmuotoiset aurinkolasit ja aloittaa prosessi tarkastelemalla maailmaa niiden läpi, työhyvinvoinnin dosentti, filosofian tohtori Marja-Liisa Manka neuvoo.

− On hyvä pohtia, mitä hyvää tästä muutoksesta seuraa minulle. Mitä iloa ja hyviä asioita se tuo elämääni? Näin muutos on helpompi sulattaa.

Tieto sujuvoittaa muutosprosessia ja lisää luottamusta.

− Esimerkiksi se, millä aikataululla muutos toteutetaan, on hirvittävän tärkeä tieto, jotta osaa käynnistää ja suhteuttaa oman sisäisen muutosprosessinsa oikea-aikaisesti. Myös se, voiko prosessiin tai sen etenemiseen vaikuttaa, on hyvä selvittää, Manka sanoo.

Jos tuntuu, ettei työnantaja tarjoa riittävästi tietoa, on tärkeää kysyä ja vaatia vastauksia. Muutosprosessin alullepanijat ovat velvollisia tiedottamaan asiasta henkilöitä, joita prosessi koskee.

− Tieto on pitkälti tunnekysymys: onko minulla tietoa eli otetaanko minut mukaan vaikuttamaan. Olenko tarpeellinen?

LÄÄKE MUUTOSVASTARINTAAN. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että jokaisella on mahdollista vaikuttaa tavoitteisiin sekä yrityksen toimintatapoihin. Moniin asioihin muutoksessa ei ole mahdollista vaikuttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaikista asioista ja muutoksen jokaisesta vaiheesta voisi keskustella ja kysyä. Tämä on tärkein lääke muutosvastarintaan.

− On tärkeää, että saa tuoda esille oman toiveensa. Kenenkään ei kannattaisi niellä muutosta pureskelematta.

Avoin keskustelukulttuuri auttaa myös rakentamaan mahdollisesti uudesta työyhteisöstä entistäkin tiiviimmän ja toimivamman.

− Tuoreessa työyhteisössä on hyvä istua heti yhdessä alas ja miettiä, mitä sellaista hyvää edellisessä työyhteisössä oli, mitä haluaisi tuoda mukana myös uuteen yhteisöön. On myös hyvä pohtia, mitä ongelmia oli, ja kuinka niitä voitaisiin ehkäistä uudessa työyhteisössä.

Usein muutosprosessiin liittyy myös muutos työn määrässä. Joskus työmäärä saattaa vähentyä, jolloin mieleen saattaa hiipiä huoli oman työpanoksen merkityksellisyydestä.

− Työtä voi tuunata uuden tiimin kesken ja jakaa tehtäviä niin, että jokainen saa tehdä itselleen mahdollisimman mieluista sekä omaa osaamista ja kiinnostusta vastaavaa työtä, Manka sanoo.

Jos työtaakka lisääntyy huomattavasti, esihenkilöiden kanssa on tärkeä pohtia tilannetta. Voisiko jotain karsia pois tai ulkoistaa? Töihin hukkuminen ei ole kenenkään etu.

− Jos töitä on liikaa, ei työntekijä pysty suoriutumaan työstään niin hyvin kuin haluaisi. Liiasta työtaakasta saattaa seurata myös kovaa stressiä, jopa työuupumus.

VALITUSVARTTI KÄYTTÖÖN. Turvallisessa yhteisössä voi purkaa myös negatiivisia tunteita. Kun kokee tulevansa kuulluksi, ikävät tunteet hälvenevät ja tekevät tilaa positiivisille asioille. Muutoksen aiheuttamia negatiivisia tunteita on tärkeää päästä purkamaan prosessin aikana. Muuten ne saattavat jyrätä alleen menneen hyvän.

− Voi kokeilla niin sanottua valitusvarttia, jonka aikana puhutaan pelkästään negatiivisista tuntemuksista muutokseen liittyen. Varttitunnin kuluttua yritetään jälleen keskittyä positiivisiin asioihin, Manka neuvoo. Myös koulutus on tärkeä osa muutosta. Epävarmuus omista taidoista aiheuttaa turhaa stressiä jo valmiiksi stressaavassa tilanteessa.

− Heti muutosprosessin alussa on hyvä pohtia, mitä tietoa ja tukea tarvitsee uusissa tehtävissä ja sen jälkeen vaatia koulutusta näihin. Kun tulevista tehtävistä selviytymiseen on jo ennalta varmuus, sujuu muutos paremmin.

Apua voi pyytää myös työkaverilta, jolla on osaamista kyseisistä tehtävistä.

− Pääasia, että koulutusta järjestetään, eikä kukaan jää uudessa tilanteessa yksin.

VARMUUTTA MENNEISYYDESTÄ. Muutostilanteista raskaimpia ovat usein muutosneuvottelut. Silloin ajatukset omasta tulevaisuudesta ja toimeentulosta voivat seurata kotiin ja uniin saakka.

− Muutoksessa saattaa alkaa pohtia omia epäonnistumisiaan ja niiden seurauksia. Ajatukset saattavat lipua niin pitkälle, että pohtii jo mahdollista tulevaa työpaikanvaihdosta, mikä voi aiheuttaa stressiä, Manka sanoo.

Mielen voi kuitenkin rauhoittaa katsomalla menneisyyteen.

− On tärkeää tarkastella omaa työhistoriaansa, jotta voi todeta, että on ennenkin selvinnyt, löytänyt työtä ja tullut toimeen. Tämäkään tilanne tuskin on poikkeus.

Uusi tehtävä tai toimi voikin olla juuri sitä, mitä oli kaivannutkin.