7 minute read
Yrittäjyys on sisäistä paloa
Jokaisessa meissä elää pieni tai suuri yrittäjä, jos haluamme hänet löytää.
Teksti Jukka Nortio
Jalo Paananen jos kuka tietää, mitä yrittäjyys on. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä maaliskuussa 1965 ja on sen jälkeen ollut mukana useissa menestyneissä yrityksissä pääomistajina. Tunnetuimmat niistä lienevät kännykänkuorivalmistaja Eimo, konepajayritys Makron ja Paanasen nykyinen rakennusteollisuuden komponentteja valmistava Peikko. Se työllistää globaalisti 2 000 henkeä, ja vuonna 2022 sen liikevaihto oli 314 miljoonaa euroa.
– Vahingossa ja ilman suurempaa ammattitaitoa olen perustanut yrityksiä. Olen edennyt inspiraatiosta toiseen. Sillä tavalla olen onnistunut helkkarin hyvin, Paananen naurahtaa.
Pekka Stenholmille yrittäjyys on paljon muutakin kuin yrityksen perustamista.
– Yrittäjyys on ajattelu- tai toimintatapa, joka ei vaadi omaa yritystä. Yrittäjyyttä voi toteuttaa missä tahansa asemassa ja organisaatossa, Stenholm sanoo. Hän toimii Turun yliopistossa vanhempana erikoistutkijana tutkimusalueenaan yrittäjyys.
LUOVA JA OPPIVA YRITTÄJÄ. Yrittäjyyden ytimessä on Stenholmin mukaan arvonluonti muille niin, että tuottaa arvoa itse. Yrittäjyys on usein kokeilevaa ja luovaa, ja se antaa mahdollisuuden yrityksille ja erehdyksille. Asenteena se on aktiivinen, aloitteellinen, valmis oppimaan uutta ja kykeneväinen sietämään epävarmuutta.
Palkkatyössä yrittäjyyttä kutsutaan usein sisäiseksi yrittäjyydeksi. Se merkitsee Stenholmin mukaan muun muassa sitä, että uskaltaa ottaa yrityksen sisäisiä ongelmia esille ja kantaa tällä tavalla vastuuta koko organisaation kehittämisestä.
– Kun organisaatio onnistuu sopeuttamaan toimintansa ulkoisiin muutoksiin ja sillä on kyky nopeisiin muutoksiin, on se merkki sisäisestä yrittäjyydestä, Stenholm sanoo.
Jotta työntekijät voisivat toimia työssään yrittäjämäisesti, pitää yrityksen kulttuurin sallia, että ongelmiin puututaan ja kehittämisideoista myös palkitaan.
Siirtyminen itsenäiseksi yrittäjäksi tai sisäisen yrittäjyyden kehittäminen merkitsee työntekijälle kehittymistä työssään, työtyytyväisyyden lisääntymistä ja halua edetä urallaan. Koska itsenäinen yrittäjyys ei sovi kaikille, voi sisäinen yrittäjyys palkkatyössä olla helpompi vaihtoehto. Siihenkään ei kaikkia saa pakottaa, Stenholm muistuttaa.
ASIAKAS ON YKKÖNEN. Paananen korostaa asiakaslähtöisyyttä yritystoiminnan ytimessä.
Toisin kuin monet suomalaisyritykset, jotka perustavat toimintansa raaka-aineisiin ja teknologiaan, Paanasen yritysten myynti ja markkinointi on aina lähtenyt asiakkaiden tarpeista. Niin on toki tehnyt moni muukin menestyjä.
– Martti Saarikangas ei myynyt yhtään risteilijää Carnival Cruiselle vaan uuden tavan kokea elämyksiä, Paananen sanoo. Paanasen mukaan koko Suomi tarvitsee enemmän kaupallista ajattelua. Se tiivistyy oivallukseen, että yrityksen kaikki rahavirta riippuu asiakkaan hyväntahtoisuudesta.
– Emme voi koskaan myydä pakolla mitään, sillä asiakkaalla on aina mahdollisuus valita muu ratkaisu kuin meidän. Asiakkaan hyväntahtoinen valinta perustuu siihen, että hän hyötyy toimittamastamme tuotteesta.
– Kun me voimme osoittaa asiakkaan saaman edun, onnistumme myynnissä ja markkinoinnissa. Tuotteella pitää olla oikea laatu, oikea-aikainen toimitus ja hyväksyttävä hinta. Ja aina tässä järjestyksessä, Paananen sanoo.
Hyväksyttävä hinta ei ole halvin, vaan se riippuu hyödystä, jonka asiakas saa tuotteesta.
– Asiakasprosessien ajattelun pitää olla yrityksen keskiössä. Sen tavoitteena pitää olla asi akkaan pitäminen tyytyväisenä. Kaikki yrityk sen tuotekehitys pitää lähteä asiakastarpeiden tuntemuksesta, Paananen sanoo.
OPETTELE EMPATIAA. Yrittämisen lähtökohta on Stenholmin mukaan empaattinen asenne. Se tarkoittaa myynnissä asiakkaan kuuntelemista, hänen asemaansa asettumista ja tarpeiden ymmärtämistä. Myynti ja markkinointi ovat yrittäjämäisessä työtavassa jatkuvaa keskustelua sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämistä asiakkaiden kanssa. Samaa asennetta voidaan käyttää sekä kuluttaja- että yritysasiakkaiden kanssa.
– Pitää muistaa, että asiakas pitää lopulta yrityksen hengissä. Myynti ja markkinointi ovat se rajapinta, joka parhaiten tuntee asiakkaat. Ne välittävät parhaiten asiakkaiden tärkeät viestit organisaation eri puolille, Stenholm sanoo.
Paanasen ajattelussa yrityksen kaikki tekeminen palvelee myyntiä ja markkinointia. Muut toiminnot mahdollistavat myynnin onnistumisen.
– Tilanne ei voi olla toisin, koska muut toiminnot eivät tuo yritykselle rahaa. Tätä järjestystä ei ole aina helppoa ymmärtää, Paananen sanoo.
TUNNE ASIAKKAASI JA SOPEUDU. Yrityksen menestys maailmalla vaatii Paanasen mukaan kahdenlaista osaamista. Hyvä käytös on ensimmäinen taitolaji.
– Meidän on osattava sopeutua erilaisiin ympäristöihin ja osattava toimia erilaisten ihmisten kanssa. Asiakkaan ensitapaaminen on aivan ratkaiseva: katse, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat.
Paananen kertoo ihaillen Niken perustajan kotiläksyistä ennen hänen liikematkaansa Japaniin. Hän varasi itselleen kaksi viikkoa aikaa perehtyä japanilaiseen ajattelutapaan, kulttuuriin ja historiaan.
– Perehtyminen asiakkaan kulttuuriin ja tapoihin on avainasia myynnin onnistumiselle, Paananen sanoo.
Kun Lahdessa alkaa syksyllä 2025 Paanasen rahoittama myynnin koulutusohjelma, hän edellyttää, että käyttäytymistaidot ja mukautumisvalmiudet ovat opetuksessa keskeisessä roolissa.
Myynnin osaaminen on vasta toinen taito. Siinä on aina korostettava asiakkaalle tuotettavaa etua, ei siis ensisijaisesti tuotteen tai palvelun ominaisuuksia.
Myyntitilanne on vuorovaikutteinen: myyjä imee asiakkaalta tiedon, jonka tarvitsee ja tekee tarjouksensa saamiensa tietojen perusteella. Tämä toki edellyttää sitä, että myyjä tuntee tuotteensa hyvin. Ominaisuuksia tärkeämpää on kuitenkin tuotteiden paketointi asiakkaalle houkuttelevaan muotoon.
SUOMI NOUSUUN MYYNNIN OPEILLA. Yrittäjyyden opettamiseen liittyy se, mitä yrittäjyydellä tavoitellaan.
– Jos tarpeena on yrityksen perustaminen, saa siitä tiedon netistä. Jos halutaan oppia yrittäjämäistä toimintaa, on sisäistettävä ymmärrys yrittäjyydestä ja opittava yrittäjämäisiä taitoja. Niihin kuuluvat muun muassa ideoiden kehittäminen sekä resurssien organisointi ja hallinta, Stenholm sanoo.
– Yksi mahdollisuus on kokemuksellinen oppiminen yritystoiminnassa. Sen ei tarvitse olla voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa vaan myös yleishyödyllistä ongelman ratkaisua.
Stenholm on tutkinut muun muassa sitä, miten yrittäjät rakentavat käsitystään onnesta. Hän on havainnut, että monen menestyneen yrittäjän ura on perustunut sattumiin ilman rationaalisia päätöksiä. Tämä on luonut yrittäjille ajatuksen, että he ovat onnekkaita.
– Menestykselle ei ole mitään universaalia kaavaa. Aavistus tai sattumanvarainen yhteys johonkin henkilöön voi johtaa yrittäjän polulla onnekkaisiin yhteensattumiin ja menestykseen, Stenholm sanoo. Entä mikä innostaa Paanasta lahjoittamaan merkittävän summan suomalaisen myyntiosaamisen kehittämiseen?
– Haluan saada Suomen menestymään ja haluan tehdä sen eteen oman osuuden. Teollisuuden vientikaupan menestymisellä rahoitetaan hyvinvointimme, hän sanoo.
– LUT-yliopisto on tehnyt hyvän opetusohjelman ja rekrytoinut hyviä ihmisiä. Minulla on vahva usko tämän koulutuksen onnistumiseen.
Talous on luisunut 15 vuotta
Pienillä yrityksillä on paikka kasvaa taloudellisesti merkittäviksi.
Se, onko Suomi pudonnut taloudellisesti Euroopan tai Pohjoismaiden takapajulaksi, riippuu tarkastelukulmasta.
– Suomi on edelleen pohjoismainen hyvinvointivaltio, johon kuuluu muun muassa korkea verotus ja korkea työllisyysaste. Emme ole samalla tasolla kuin Ruotsi ja Tanska, mutta taloudellisesti olemme hyvää eurooppalaista tasoa, sanoo Juho Kostiainen. Hän on Nordean Suomen talouteen erikoistunut ekonomisti.
Julkisen talouden osalta poikkeamme muusta Pohjolasta, missä velkaa on selkeästi vähemmän kuin Suomessa ja budjettien alijäämät ovat pienempiä. Ongelmamme liittyy muita Pohjoismaita huonompaan talouskasvuun sekä ikärakenteen ongelmiin. Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia, jolloin huoltosuhde heikkenee.
LUISU ALKOI NOKIASTA. Suomen talous lähti luisuun finanssikriisin eli vuoden 2008 jälkeen. – Tuottavuuden heikko kehitys on heikentänyt valtiontaloutta. Ensin tulivat Nokian ongelmat, sitten kilpailukykyongelmat ja myös Venäjän kaupan väheneminen. – Suomen talous ei kasvanut finanssikriisin jälkeen. Siihen saakka valtion velka oli kohtuullinen, mutta nyt sitä on kasvatettu 15 vuotta. Muissa Pohjoismaissa velkasuhde on parantunut.
Kostiainen korostaa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan loppumisen merkitystä. Se leikkasi maan taloudessa ison siivun, koska siihen liittyi paljon alihankintaa ja tutkimustoimintaa. Tuottavuuskehitys ja innovointi oli yhden kortin varassa, jonka tilalle ei ole tullut Nokia-menetyksen korvaavaa toimijaa.
INNOVAATIOITA TARVITAAN. Suomessa innovaatioita tehdään pk-yrityksissä, mutta isojen yritysten kehityspanokset ovat vaatimattomia verrattuna niiden verrokkimaihin. Menestyviä innovatiivisia yrityksiä, kuten Supercell ja Wolt, myydään ulkomaille, jolloin niiden tuotot eivät jää Suomeen.
– Ruotsissa on patrioottisia sijoittajia, jotka pitävät kiinni yrityksistään. Ruotsi on pääkonttoritalous, joka tuottaa ympärilleen arvoa tuottavaa toimintaa.
Yritysten myynti ei ole Kostiaisen mukaan pelkästään huono asia, kunhan niistä saadut rahat saadaan kiertämään suomalaiseen kansantalouteen.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut vuodesta 2009 lähtien. Tuolloin T&K-menojen osuus oli 3,73 prosenttia BKT:stä, kun vuonna 2022 luku oli 2,95 prosenttia. Samalla T&K:n pääomakanta on pudonnut 15 prosentista noin 10 prosenttiin.
− Kun meillä on vähemmän pääomia per työntekijä, tuottavuutta on vaikea parantaa.
Syy heikkoon tuottavuuskehitykseen ja laskeneisiin tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin on Kostiaisen mukaan se, ettei meillä ole suuria digitaaliteknologiayrityksiä samalla tavalla kuin USA:ssa tai Ruotsissa.
TUOTTAVUUS YLÖS NOUSEVILLA TOIMIALOILLA. Heikko tuottavuuden kasvu on yleiseurooppalainen ilmiö. Tässäkin Ruotsi on pärjännyt eurooppalaisittain hyvin eli on lähellä Yhdysvaltojen kehitystä.
Suomen tuottavuuskehitystä syö se, että tuotannollisia investointeja on tehty kahden viime vuosikymmenten aikana liian vähän.
Ruotsia heikomman tuottavuuskehityksen eräs syy on se, ettei Suomessa ole suuria ja maailmanlaajuista menestystä niittäneitä kuluttajabrändejä. Ne eroavat esimerkiksi konepajoista ja metsäteollisuusyrityksistä siinä, että niiden niittämät katteet ovat huomattavasti korkeampia kuin perusteollisuuden yritysten.
Kun olemme rämpineet 15 vuotta, miten korjaamme tilanteen?
– Luotan, että pienistä yrityksistä osa kasvaa taloudellisesti merkittäviksi. Teollisuudessa vihreässä siirtymässä voimme saada korkean arvonlisän tuotantoa Suomeen.
Kotimaisten yritysten lisäksi myös kansainvälisiä sijoittajia tarvitaan nostamaan Suomi suosta. Akkuteollisuus, vetyhankkeet, vihreä teräs ja palvelinkeskukset ovat toimialoja, jotka toisivat Suomeen korkean arvonlisän työpaikkoja.
