Myynti & Markkinointi 3/2016 by Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

3/16

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

JAANA NYKÄNEN TEKEE URAA MATKAILUN PARISSA SIVU 14

Panosta neuvottelutaitoihin

Kehitä tiimin itseluottamusta

Yllätysvalinta vuoden autoksi

SIVU 18

SIVU 48

SIVU 52

ä t s i n yn esta y m u uom u S t a s t Va on vastuu

parhaatmukana.fi

.fi m ma

MMA:n jäsenet ovat niitä, jotka pitävät pyörät pyörimässä. Myynnin ja markkinoinnin ammattilainen vastaa työllään Suomen talouden haasteisiin. Myynnin tekijät joustavat ja nousevat talouden turbulenssin mukana. He katsovat positiivisesti kohti tulevaisuutta ja turvaavat omalla työllään maan taloudellisen hyvinvoinnin. Vastuu myynnistä on vastuuta asiakkaasta, työpaikoista ja Suomesta. Sen vuoksi MMA on myös hieman erilainen ammattijärjestö.

Ole sinäkin MMA! Teit hyvät kaupat liittyessäsi MMA:n jäseneksi! Auta kollegaasikin tekemään yhtä hyvät kaupat ja suosittele jäsenyyttä.

40€

Onnistuneesta suosittelusta saat 40€:n arvoisen Superlahjakortin!

PÄ ÄKIRJOITUS

NEUVOTELLEN PAREMPIIN TULOKSIIN

elkeinpä koko elämä on viestintää, vaihdantaa ja neuvottelua. Aina sitä ei huomaa ja silloinkin kun sen tietää ja huomaa, eivät tulokset ole aina parhaita mahdollisia. Meidän ammattialallamme neuvottelutaidot ovat erityisen tärkeitä ja ne yhdistyvät B-to-B-myyntiin liitettävän luottamuksen ja pitkäaikaisen kumppanuuden rakentamisen kanssa. Luottamusta ja hyvää mainetta nauttivan neuvottelijan ja kaupankävijän vaikutusmahdollisuudet neuvottelutilanteessa ovat suuremmat kuin tuntemattoman toimijan. Silloin kun valta jakautuu melko tasan neuvottelijoiden kesken. Aina se ei jakaudu tasan. Myös työmarkkinoilla neuvotellaan. Tämä lehden ilmestyessä työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen syntymisen tarkastelupäivä on takana. Sopimus on syntynyt tai on ehkä otettu aikalisää. Työmarkkinoiden neuvotteluissa on mukana monia osapuolia. Kun yritetään rakentaa yhteistä etua, eivät kaikki monilukuisen joukon toimijat näytä aina muiden, ja suuren yleisönkään, silmissä rakentavilta osapuolilta. Työmarkkinajärjestöillä on monenlaista mainetta. Joskus neuvotellaan, joskus ollaan neuvottelevinaan ja joskus suorastaan jopa uhkaillaan. Pitkän päälle paras neuvottelutulos on sellainen, joka ottaa huomioon myös vastapuolen näkökantoja. Suomelle olisi pitkän päälle parempi, jos tekisimme ratkaisuja, joilla talouselämä virkistyisi ja sen perusta

vahvistuisi. Jostain vanhasta ja saavutetusta voisi harkitusti luopuakin. Tämän lehden juttujen mukaan neuvottelutaitoja voi opiskella ja parantaa. Ymmärrystä hyvään tulokseen pääsemiseksi voi kehittää. Pitäisiköhän työmarkkinatoimijoidenkin opiskella uutta aikaa?

Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

”Myyntimiehen, joka tietää, ettei ole synnynnäisesti tahdikas, täytyy jatkuvasti kiinnittää huomiota esiintymiseensä välttyäkseen loukkaamasta tai suututtamasta asiakkaitaan.” Myyntimiehet nro 8–9, elo-syyskuu 1948

Myynti&Markkinointi

3/16

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS Mikroilme paljastaa todelliset tunteet Sanat kertovat yhtä, mutta eleet, ilmeet ja etenkin tahattomat mikroilmeet paljastavat, mitä ihminen todella ajattelee.

Mentalisti ja kouluttaja Jose Ahonen antaa vinkkejä mikroilmeiden tunnistamiseen.

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Valamon markkinoija

Esiinny oikein työhaastattelussa

Yhteistyö toimii Marimekossa

Jaana Nykänen kehittää luostarille matkailijoita kiinnostavia tuotteita.

Esiintymisellään työnhakija tulee paljastaneeksi paljon asennoitumisestaan, motivoitumisestaan ja luonteestaan.

Myynti ja markkinointi tekevät Marimekossa tiivistä yhteistyötä.

Kehitä tiimin itseluottamusta

Yllätysvalinta vuoden autoksi

Lakipalsta: Tulos tai ulos?

Itseluottamuksen kasvattaminen on heikkouksien ja vahvuuksien oivaltamista.

Astran uusi farmarimalli taipuu myös myyntiammattilaisen käyttöön.

Myyntitavoitteen alittaminen ei ole pätevä irtisanomisperuste, ellei työntekijä ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan.

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Piia Kunnas Julkaisusuunnittelija Mari Niemi Taitto Sofia Flygare Toimitusneuvosto Jarmo Hyvärinen Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 1100,00101 Helsinki (Töölönkatu 11 A, 5. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi. Kuusi numeroa vuodessa. Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon. Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA oy Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otavamedia.fi

3 Pääkirjoitus 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Jaana Nykänen markkinoi kiireettömyyttä 18 Taitavalla neuvottelijalla on laskupäätä ja hyvä sydän 24 Muutoksen myyjät raken - tavat tunneyhteyttä 26 Mikroilmeet paljastavat todelliset tunteet

28 Toastmasters kehittää puhetaitoja 32 Uraguru: Esiintymis taidoilla on merkitystä työhaastattelussa 33 Toteutuuko tasa-arvo myynnin ja markkinoinnin alalla? 34 Marimekossa puhalletaan yhteen hiileen 40 Eläkeuudistusta varjeltava 42 Asuntomessurakentami- nen on pitkä projekti 44 Asenteella aallon harjalle

48 Kehitä tiimin itse luottamusta 52 Yllätysvalinta vuoden autoksi 54 Millaiset aurinkolasit autoilijalle? 56 Ideaa & Ilmiöitä 58 Lakipalsta: Tulos tai ulos? 60 Kysy työelämästä 62 MMA kouluttaa 64 Totta vai tarua: Kanta- Hämeen yhdistys 65 Yhdistyksissä tapahtuu

MYYNTI ON YRITYKSELLE KUIN SYDÄN IHMISELLE.

Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %. Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 84. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kansikuvassa Jaana Nykänen Kuvaaja Pentti Potkonen

Myynti&Markkinointi

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa JBL GO Bluetoothkaiuttimen. JBL GO Bluetooth -kaiutin toimii kaikkien matkapuhelimien, tablettien, tietokoneiden ja monien muiden laitteiden kanssa. Handsfreejärjestelmässä on alan viimeisimmän tekniikan kohinansuodatus ja takaisinkierron poisto. Bassorefleksiputki vahvistaa alaääniä. Akun toiminta-aika on noin 5 tuntia. Arvomme kolme palkintoa.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa lehti.mma.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 3/16). Osallistumisaikaa on 19.8.2016 saakka.

Palautetta edellisestä lehdestä: Paljon oli taas mielenkiintoista ja tietoa antavaa luettavaa. Puhuttaisiinko palkoista -juttu oli hyvä, enemmän avoimuutta kaipaisin asiaan. Mielenkiintoiset artikkelit. Säilytän lehden, koska haluan mutustella muutamaa ajatelmaa. Nyt olisi ollut 5 erittäin mielenkiintoista juttua valita. Juttutoive: Olisi kiinnostavaa lukea elämänkertoja eli myynnin ammattilaisten urakehityksestä & elämästä. Myös työpäivässä mukana -jutut olivat mukavia silloin joskus. Lehti on parantunut hurjasti vuosien saatossa.

Edellisen lehden 2/16 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin tasaäänin jutut Työkaluja ajanhallintaan sekä Uraguru-palstan juttu Palkkapyyntö on osa ammatillista osaamista. Plantagenin Bistro-parvekekalusteet voitti Aila Kovanen.

Instagram

Verkkolehti elää ajassa

@mmaliitto #parhaatmukana

lehti.mma.fi

Seuraa meitä twitterissä #MMAliitto

PUHETTA JOHTAVALTA

TOIMISIKO TYÖNÄYTE MYYNTIALALLA?

itra on esittänyt työnhaun tueksi uutta työnäytekokeilua. Työnäytteen käyttöönoton selvittäminen on kirjattu päivitettyyn hallitusohjelmaan yhdeksi toimenpiteeksi, joka liittyy valtiovallan kärkihankkeeseen uudistaa työvoimahallinto työllistymistä tukevaksi. Työnäyte olisi työttömille työnhakijoille tarkoitettu vapaaehtoisuuteen perustuva malli, joka tarkoittaisi lyhytkestoista, ei työsuhteessa tapahtuvaa työskentelyä potentiaalisen työnantajan tehtävissä. Asia on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua muun muassa siitä, onko ehdotettu malli ilmaisen työn teettämistä työttömillä työnhakijoilla. Tai siitä, miten pärjäisivät rekrytointitilanteissa ne henkilöt, jotka eivät ole suostuneet ilmaiseen työnäytteeseen ennen rekrytointia. Meidän ammattialallamme työnäytekokeilu saattaisi ikävä kyllä entisestään vääristää myynti ja markkinointialan lieveilmiöitä. Tarkoitan tällä tapaa luvata työnhakuvaiheessa kuukausiansioita, joita ei ole realistisia mahdollisuuksia saavuttaa. Tämän tyyppisiä avoimia myyntialan paikkoja on varsin paljon avoinna. Esimerkiksi bruttoprovisiomalli on monelle työttömälle oljenkorsi, joka houkuttaa heitä kokeilemaan myyntityötä. Useat kuitenkin pettyvät, kun ansaintamahdollisuudet jäävät pelkiksi lupauksiksi. Arvokkaasta myyntityöstä muodostuu huono kuva, alamme ”työnäytekokeilu” epäonnistuu. Ja jälleen luemme jostakin, että myyntityöhön ei saada tekijöitä. Ehdotettua työnäytekokeilua ja käytössä olevaa työkokeilumallia ei tule sekoittaa keskenään. Työkokeilu tarkoittaa henkilön paluuta työtehtäviin esimerkiksi pitkän sairausjakson jälkeen. Tätä mallia tukevat sekä TE-toimistot että myös kuntoutujien osalta työeläkeyhtiöt. Kaikkiin säällisiin ja asiallisiin myyntityön työpaikkoihin löytyy tekijä. Silti kaikki avaukset, jotka edistävät työllistymistä, ovat tervetulleita. Niitä ei ole syytä tyrmätä ennen kunnon keskustelua, tulkoon ehdotukset miltä taholta tahansa.

Jarmo Hyvärinen Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonneet Piia Kunnas ja Anni Karppanen

Strategiatuntemus on kadoksissa suomalaisyrityksissä

uomalaisten yhtiöiden strategioiden ymmärrys niin henkilökunnan kuin johdon keskuudessa on heikolla tasolla. Laajan tutkimuksen mukaan vain 13 prosenttia johdosta ja kahdeksan prosenttia keskijohdosta pystyy ilmaisemaan yhtiön strategian niin kuin se on yhtiössä virallisesti määritelty. Työntekijätaholla strategian tunnettuus on enää kahden prosentin tasoa. KTM Maarika Mauryn tutkimuksessa oli mukana 150 erikokoista organisaatiota useilta toimialoilta ja vastaajina lähes 10 000 työntekijää kaikilta organisaatioiden tasoilta. Tutkimuksen mukaan suomalaisyhtiöissä strategiat on yleisesti hyvin kirjattu ja julkaistu. Myös osallistaminen strategisten painopisteiden laatimiseen on nykyään runsasta. ‒ Todellinen vaikutus jää kuitenkin usein hyvin pieneksi, koska vain harva työntekijä aidosti ymmärtää yhtiön tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Huolestuttavinta on se, että johtokaan ei tunne strategiaansa. Näin saatetaan olla tilanteessa, jossa johtoryhmäläiset viestivät arjessa strategisista painopisteistä eri tavalla, Maarika Maury sanoo. Organisaatiot ovat tilanteessa, jossa selkeällä ja yhteisellä strategialla on entistä suurempi merkitys. On tutkittu, että ne yritykset, joissa strategia tunnetaan, menestyvät parhaiten.

Saitko jäsenmaksumuistutuksen? MMA:n jäsenmaksun ensimmäisen ja toisen maksuerän kokonaan tai osittain laiminlyöneet ovat saaneet jäsenmaksumuistutuksen toukokuun lopulla. Muistutuksen eräpäivä on perjantaina 10.6.2016.

”Vain harva työntekijä aidosti ymmärtää yhtiön tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.”

MMA:n toimisto palvelee kesällä Kesäkuun alusta elokuun loppuun MMA:n toimisto palvelee jäseniä maanantaista perjantaihin kello 8–15.15. Puhelimitse saat apua koko kesän, mutta 11. –31. heinäkuuta Töölönkadun toimisto ei ole avoinna asiointia varten. Puhelinpalvelun numero on 020 122 4400. Lakineuvontaa on tarjolla koko kesän kello 8.30–16 numerossa 020 122 4450. Työttömyyskassa palvelee ma–ti ja to–pe kello 9–11 numerossa 020 690 442. Vakuutusasioissa ota yhteyttä Turvaan. Tavoitat heidät ma–pe kello 8–18 numerosta 01019 5110. Lisätietoja vakuutusasioista löydät osoitteesta www.turva.fi/mma.

Motivaatio ja luottamus tulevaan ylläpitävät työkykyä Työterveyslaitoksen hankkeessa kehitteillä oleva Kykyviisarimenetelmä tuottaa tietoa työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakyvystä. Kykyviisari on työelämän ulkopuolella oleville tarkoitettu, 2017 valmistuva, verkossa toimiva työkalu oman työkyvyn arviointiin. Ensimmäisten tulosten mukaan työelämän ulkopuolella olevat kokevat työkykynsä melko matalaksi. – Omista voimavaroistaan kannattaa pitää huolta. Hyväksi koetun terveyden lisäksi aktiivinen elämäntapa, kyky keskittyä erilaisiin asioihin, arjen tehtävistä selviytyminen sekä luottamus siihen, että työtä löytyy ja vahva työmotivaatio pitävät työkykyä yllä, kertoo hanketta vetävä erikoistutkija Minna Savinainen Työterveyslaitoksesta.

Varmista itsellesi MMA-kalenteri vuodelle 2017 Haluatko itsellesi vuoden 2017 MMA-kalenterin? Kalenteri postitetaan tilausperusteisesti. Mikäli olet tilauksen jo aiemmin tehnyt, kalenteri lähetetään sinulle automaattisesti. Uusien jäsenten ja niiden, jotka eivät saaneet kalenteria viime vuonna postitse, täytyy tehdä tilaus jäsenrekisterissä. Voit tarkistaa/tehdä tilauksesi näin: Mene Jäsensivuille > kirjaudu (jäsennumero ja syntymäaika) > Tilaa kalenteri > täppä kohtaan Haluan paperisen kalenterin. Eläkeläisjäsenille kalenteri postitetaan ilman tilausta.

Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon saajaa Osoitteessa www.jasenedut.fi on lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja MMA:n jäsenille. Rekisteröidy käyttäjäksi ja hyödynnä etusi! Esimerkkejä eduista: MERIMAAILMA SEA LIFE jäsenhinta 12 €/hlö (norm. 16,50 €). Max. 5 hengen seurue. Alennuskoodi JASENETU16, voimassa aukioloaikona 31.12.2016 asti. Varaus netin kautta.

GRILLIKAUPPA.COM 10%:n alennus koko ostoskorin loppusummasta koodilla N7977X 30.6.2016 asti.

VATTENFALL sähkösopimukset jäsenetuhintaan 31.5.2017 asti.

ANTTILA.COM 20 euron alennus 100 euron ostoksesta. Kampanjakoodi: JASEN16. Voimassa 1.4.2016-1.4.2017. Etu koskee osastoja: naiset, miehet, lapset, koti sekä kauneus ja terveys. Tuotteille on ilmainen toimitus tavarataloihin (ei koske kotiin kuljetettavia tuotteita). Nopeat toimitukset: 1-3 arkipäivää varastotuotteille.

Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain akavalaiselle yrittäjälle tai ryhmälle, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai yrityksen toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen, yrittäjämyönteisiin asenteisiin vaikuttamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä eettisten arvojen huomioimisen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille Anu Tuoviselle perjantaihin 16.9.2016 mennessä joko sähköpostilla anu.tuovinen(at)akava.fi tai Akava ry:n postiosoitteeseen. Yhteystiedot ovat osoitteessa www.akava. fi/yhteystiedot. Yrittäjäpalkintotyöryhmä käsittelee ehdotukset liitetietoineen luottamuksellisena. Lisätietoa: www.akava.fi/yrittajapalkinto

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

”Kaksi tilannetta, jolloin ei saa kiivastua”

yyntimiehet-lehden elosyyskuun numerossa vuonna 1948 käsiteltiin myyntitaitoja ja asiakkaan kanssa toimimista. Sen mukaan ”on kaksi tilannetta, joissa ei koskaan saa olla asiakasta kohtaan röyhkeä eikä käyttää kiivasta kieltä: 1. Silloin kun olemme väärässä, ja 2. Silloin kun olemme oikeassa.” ”On tietysti hauska saada keskustelussa lopuksi oikeutta – mutta ei ole myöskään hullumpaa saada tilauksia”, kirjoittaja perustelee. Myyntimiehiä ohjeistettiin myös vuorovaikutustilanteisiin. ”Monet uskovat, että myyminen on samaa kuin päästää juttua keskeytymättä. He lörpöttelevät yhtä mittaa antamatta asiakkaalle suunvuoroa edes sitä vertaa, että tämä voisi tehdä tilauksen. Tällainen menettelytapa voi kyllä joskus hypnotisoida tai puoliksi tainnuttaa kuulijan – mutta harvoin se tekee hänestä ostajan. Liikeasia saatetaan päätökseen keskustelemalla, ei esitelmänpidolla.” Myyntimiehen tulisi parantaa jat-

kuvasti myyntitaitojaan, eikä ”laulaa alituisesti samaa levyä”. Muuten ”joku toinen tulee pian uudella iskelmällä ja voittaa teidät”. Myyntitaitojaan voi kehittää esimerkiksi tarkastelemalla sitä, miten myyntitapaaminen sujui. Tämän lehden sivulla 25 myyntija neuvottelutaitojen kouluttajat Tero Raatikainen ja Jussi Laakoli antavat vinkkejä myyntitapaamisen analysointiin. Jo vuonna 1948 Myyntimiehet-lehdessä kehotetaan ottamaan tavaksi ”ajatella aina jälkeenkin päin keskustelua, mikä teillä on ollut asiakkaanne kanssa. Tällöin tulette huomaamaan, että olisitte voinut antaa täsmällisempiäkin tietoja ja parempia todisteita.” Myyntimiehet-lehdessä muistutettiin vielä, että myyjän ei pidä lannistua ensimmäisestä kieltävästä vastauksesta, sillä kauppojen tekeminen liikemiehen kanssa vaatii sitkeyttä. ”Liikemies ei voi sanoa ’kyllä’ kaikkiin niihin tarjouksiin, joita hänelle eri puolilta lakkaamatta satelee. On ymmärrettävää, että hän sanoo

päinvastoin ’ei’ myöskin tarjoukseen, mikä kiinnostaa häntä. Ostajana hänen täytyy aluksi näyttää kiinnostumattomalta, vallan luoksepääsemättömältä. Itse asiassa hän istuu ja odottaa, että te tarjoatte vielä kerran, kuten tantat kahvikekkereissä.” Piia Kunnas

Tekstiili- ja lyhyttavarain tukkutalo Lassila & Tikanoja Osakeyhtiön mainos Myyntimiehet-lehdessä 5/1949.

”Huomenna tyytyväisemmät asiakkaat kuin tänään on hyvä tavoite.” Mikko Babitzin MMA:n blogissa 12.5.2016

MM A

SM- gol f 3.‒14.7.2016 O u lu 1

TAVATAAN PORISSA! Perjantaina 5.7. ravintola Kulttuurikulma kello 15 alkaen

Oulun Golf Oy:n ylläpitämällä Sankivaaran kentällä, Mikonmäentie 201, Oulu. Kisamaksu 195 €/henkilö sisältää kahden päivän pelimaksut/greenfeet, kaksi lounasta golfklubilla ja illallisbuffetin Radisson Blue Hotel Oulussa 13.7.2016.

KILPASARJAT MIEHET JA NAISET •

Scratch

Keskustelua aiheesta

• • •

HCP tas. 0–17,9 Bp tas. 18–36 kolmihenkinen pistebogey (2 päivää, 3 henkeä)

myynti tutkimuksen ja kehittämisen rinnalle

Osallistujilla on mahdollisuus harjoituskierrokseen 12.7.2016 hintaan 45 €/greenfee.

Suomessa osataan tutkia ja kehittää, mutta myyntiin ei panosteta. Uusien tuotteiden kehittämiseen on mahdollista saada tukirahaa, mutta ne on monesti käytetty loppuun, kun tuote pitäisi viedä markkinoille. Olisiko aika nostaa myynti ja markkinointi yhdeksi hankkeeksi tutkimuksen ja kehityksen rinnalle? Antaa työhön rahaa, määritellä tavoitteet ja seurata kehitystä. Tule keskustelemaan kanssamme aiheesta Poriin perjantaina 15. heinäkuuta, kun SuomiAreena päättyy ja Jazz-fiilis on alkamassa. Olet tervetullut MMA:n ja Satakunnan yhdistyksen järjestämään tilaisuuteen vaihtamaan ajatuksia ravintola Kulttuurikulmaan kello 15 alkaen. Tarjoamme pientä purtavaa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme: mma.fi > Tapahtumat. Paikkoja on rajoitetusti. Tilaisuus on maksuton.

YHTEISTYÖHOTELLIT •

Radisson Blu Hotel, 85 euroa/1hh, 105 euroa/2hh. Varaukset: 020 1234 730 tai sales.oulu@radissonblue.com • Break Sokos Hotel Eden, 106 euroa/1hh, 126 euroa/2hh. Varaukset: 020 1234 603 tai sales.eden@sokoshotels.fi Hinnat ovat voimassa 31.5.2016 asti ja molemmissa varaustunnus ”Myyntimiesten golfin SM”. Varaathan majoituksesi ajoissa monien samanaikaisten tapahtumien takia.

ILMOITTAUTUMINEN Kilpailuun ilmoittautuminen ja maksu 30.6.mennessä: https://holvi.com/shop/OSEMMA Ilmoittautumisen yhteydessä kerro nimesi, seurasi ja tasoituksesi.

Tervetuloa Ouluun! LISÄTIETOJA MMA Oulun seutu, golf-kilta, puheenjohtaja Pasi Backman, puhelin 0400 307 807, pasi.backman@osemma.fi

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

EL VA IHTOASK ka on hiljattain jo MA:n jäsenen, Esittelemme M an. la al ur askeleen ottanut uuden

ta erväs, 28 vuot • Juha Vih tner, su ltant & Par • Senior Con Performance OIKIO Digital Agency

Konsultti ohjaa digiviidakossa

onelle suomalaisyritykselle verkkoliiketoiminta ei ole enää pelkkää sivutekemistä, vaan bisneksen ytimessä. Digitaalinen markkinointi ja analytiikan hyödyntäminen ovat jo niin oleellinen osa yritysten toimintaa, että ne ovat liian tärkeitä kokonaan ulkoistettaviksi. Uskon tähän niin paljon, että perustin kolmen vanhan työkaverini kanssa digimarkkinointitoimisto OIKIO Digital Performance Agency Oy:n. Sen sijaan että myymme pelkästään digimarkkinoinnin palvelujamme, lähdemme myös määrätietoisesti kehittämään asiakkaiden omaa osaamista. Yritykset ovat viime vuosina olleet kenties liiankin mukavuudenhaluisia verkkoliiketoiminnan ulkoistamisessa eri kumppaneille. Tällöin asiakkaan on vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa ja päättää seuraavista askeleista. Uskomme, että yrityksellä itsellään on oltava riittävä kyvykkyys verkkoliiketoiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen. 12

Aikaisemmissa työpaikoissa olen tehnyt töitä hakukoneoptimoinnin ja -mainonnan, web-analytiikan ja sisällöntuotannon kehittämisen parissa. Olen kouluttanut esimerkiksi verkkokauppiaita ja lääketeollisuuden väkeä sekä myös pörssiyhtiöitä. Minulle on muodostunut hyvä käsitys siitä, mikä yritysten valmiustaso on näissä asioissa. Yritysidea sai alkunsa siitä, kun juttelin kolmen vanhan työkaverini kanssa siitä, mitä kukin tekisi toisin, jos saisi aloittaa aivan tyhjältä pöydältä. Tarjolla olisi ollut osaamistamme vastaavia työpaikkoja, mutta lopulta laatimamme konsepti olisi ollut hullua jättää toteuttamatta. Alku onkin ollut vauhdikas. Olemme hyödyntäneet kontaktiverkostojamme ja saaneet myös paljon uusia yhteydenottoja tahoilta, jotka ovat tottuneet tekemään digitaalista markkinointia talon sisällä ja haluavat kehittää sitä. Yrityksemme on ollut pystyssä vasta huhtikuusta lähtien, mutta toiminta on jo taloudellisesti kannattavaa.

Nautin eniten kouluttamisesta ja analytiikkaan ja digitaaliseen markkinointiin liittyvien puheenvuorojen pitämisestä. Palkitsevinta on se, kun näkee miten osaamisen kehittyminen vaikuttaa organisaatioon ja helpottaa päivittäistä työtä. Piia Kunnas

Juhan urastepit

04/2016

Senior Consultant & Partner, OIKIO Digital Performance Agency

2016

Konsultti, Solteq Oyj

2014–2016 Konsultti, Descom Oy

2012–2014

Asiakasvastaava, Estime Oy

Tiina Suuronen:

Fiilistä B-to-Bmyyntiin

inulle on aina ollut tärkeää se, että töitä tehdessä on hyvä fiilis ja se välittyy myös asiakkaalle. Se kai vakuutti aikoinaan myös Dressmannin myymäläpäällikkö Katja Hirven, joka kävi syömässä Hesburgerissa ja bongasi minut kassalta. Hän kysyi minua heille töihin ja sitten alettiin harjoitella sitä, miten Dressmannilla myydään sillä fiiliksellä ja oikealla asenteella. Jokaisella työpaikalla on ollut oma, tärkeä antinsa ammatillisen kehittymiseni kannalta. Dressmannilla sain selkeät myyntitavoitteet ja pääsin harjoittelemaan, miten tehdään lisämyyntiä ja selvitetään asiakkaan tarpeet. Vuoden kestänyt Trainers House Growth Academy -valmennus- ja työjakso puolestaan perehdytti Jari Sarasvuon ja kumppaneiden avus-

tuksella tavoitteelliseen myynnin tekemiseen ja siihen, että jos haluaa isoja asioita elämässään, niiden eteen pitää tehdä töitä. Best Seller Competition -kilpailukokemus taas opetti asiakkaan kuuntelemista. Kilpailun aikana ymmärsin, että myyjän ei kuulu vetää omaa show:ta, vaan kuunnella ja luoda arvoa tälle tyypille. Olen opinnäytetyötä vaille valmis myyntityön tradenomi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Tällä hetkellä teen B-to-B-myyntiä Nordic Business Forumissa. Myyn kumppanuussopimuksia, tapahtumien lippuja ja Nordic Business Report -lehden mainostilaa. Tavoittelemme yritysasiakkaita Suomen lisäksi Ruotsista, Baltian maista, Euroopasta ja aina Australiasta asti, joten tässä työssä on oltava rohkeutta nostaa luuri ja myy-

ENSIASKEL MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

dä tuotteita myös kansainvälisille asiakkaille. Olen ottanut sellaisen ohjenuoran, että mitä myyntitilanteessa tapahtuukaan, toiselle osapuolelle pitää jäädä hyvä fiilis keskustelusta. Vaikka juuri nyt ei tule kauppaa, se voi tulevaisuudessa merkitä paljon. Uskon, että odotuksia ylittävä asiakaspalvelukokemus syntyy henkilöstökokemuksesta. On siis äärimmäisen tärkeää, että oma asenne työntekoon on kohdillaan ja töissä on hyvä meininki. Piia Kunnas

Tiinan kysymys konkarille:

Miten pidät huolta, että myyjäsi loistavat työssään ja nauttivat siitä? Lue vastaus verkkolehdestä

• Tiina Suuronen, 27 vuotta

a. m i.m le ht

• Harrastaa kuntosalilla käyntiä, joogaa, meditaatiota, matkustelua, itsensä kehittämistä.

• Customer and Sales Professional, Nordic Business Forum

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

Teksti Piia Kunnas Kuvat Pentti Potkonen

Jaana Nykänen

MARKKINOI KIIREETTÖMYYTTÄ Luostarin kuuluu elättää itsensä ja siellä asuvat munkit. Sen eteen tekee työtä myös Valamon luostarin myyntija markkinointipäällikkö Jaana Nykänen.

irkonkellot kumisevat Valamon luostarin pihapiirissä, kun kello lähestyy iltakuutta. Kirkossa on alkamassa ehtoopalvelus. Sisään kuljetaan poikkeuksellisesti kellotapulin ovesta, sillä kirkon ikkunaremontti aiheuttaa muutoksia päivittäiseen toimintaan. Suitsukkeen tuoksu täyttää sisätilat. Ortodoksinen värikkyys ottaa tulijan vastaan ja ikonit huokuvat tarinaa. Kaikki kirkossa näkyvät yksityiskohdat palvelevat puhuttua ja laulettua rukousta. Niin ehtoopalvelus kuin muutkin Valamon jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille. Tänäkin iltana paikalla on mustapukuisten munkkien lisäksi huivipäisiä naisia sekä satunnaisia kävijöitä. 14

Luostarissa asuvat ja työskentelevät ovat tottuneet siihen, että osa ortodoksijumalanpalvelukseen osallistuvista on tullut paikalle kurkistaakseen itselleen uuteen elämäntapaan. ‒ Kävijöitä kiehtoo Valamossa paitsi rauha, myös se pieni uteliaisuus paikkaa kohtaan, luostarin myyntija markkinointipäällikkö Jaana Nykänen sanoo. Jaana Nykäsen tehtävänä on hyödyntää näitä asioita ja markkinoida luostaria niin ryhmille kuin yksittäisille kävijöille. ‒ Luostari on siellä asuvan veljestön koti. Luostarin kuuluu elättää itse itsensä ja veljestö on valinnut elinkeinoksi matkailun. Sen vuoksi olemme rakentaneet ravintolat, majoitustilat ja oheispalvelut ja se on myös oman työni perimmäinen tarkoitus.

Munkin päätehtävä on rukoileminen. Valamon veljestöön kuuluu 12 munkkia 2 ja noviisia, joiden kanssa myyntija markkinointipäällikkö Jaana Nykänen tekee tiivistä yhteistyötä.

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

Valamon luostari on kuuluisa lusikkaleivistään. Talkoolainen ja lusikkaleipävastaava Anneli, 79, leipoi viime vuonna 15 000 lusikkaleipää.

Tarjontaa eri kohderyhmille Valtaosa luostarin asiakkaista on erilaisia yhdistys- ja järjestöryhmiä. Kesä on puolestaan yksittäisten kävijöiden kulta-aikaa. Yritysryhmien osuus on pieni. Harva ensikertalainen tietää, mitä kaikkea Valamo tarjoaa rauhan lisäksi. Valamon luostari on merkittävä ortodoksisen kirjallisuuden kustantaja ja siellä toimii oma kirjasto ja kirjakerho. Luostarin yhteydessä on konservointilaitos, joka tarjoaa palveluitaan seurakunnille, museoille, yhteisöille ja yksityisille ihmisille. Valamossa valmistetaan viiniä ja viskiä. Vastaanoton yhteydessä olevasta myymälästä voi ostaa jälkiruoka-, kuohu-, puna- ja valkoviiniä ja vierailijoille on tarjolla viinija viskikierroksia. Valamon opistossa voi paneutua perusteellisesti ortodoksiseen kulttuuriin ja ikonimaalaukseen tai valita muutaman päivän lyhytkurssin, jonka aikana perehtyy erilaisiin kädentaitoihin, filosofiaan tai itsensä kehittämiseen. Opiston toiminta on Jaanalle tuttua, sillä hän tuli vuonna 1998 töihin kansliaan ja opiston rehtorin sihteeriksi. Kun opiston kurssimäärät alkoivat kasvaa, opistoon perustettiin kurssisihteerin virka, jota Jaana alkoi hoitaa. 2000-luvun puolella luostarin markkinointi siirtyi veljestön jäseneltä erikseen palkatulle markkinointihenkilölle. Vuonna 2002 Jaanaa pyydettiin hoitamaan tätä tehtävää. ‒ Olin aina ajatellut, että markkinointi ei ole minun alaani. Olin aikamoinen jännittäjä, enkä voinut kuvitella puhuvani yleisön edessä. 16

Luostarissa haluttiin kuitenkin panostaa Jaanan osaamiseen. Edellinen markkinoinnissa työskennellyt henkilö perehdytti Jaanaa vuoden ja oppiminen tapahtui pikkuhiljaa käytännön tekemisen kautta. ‒ Myöhemmin menin kuoroon ja otin yksityistunteja ja sain muun muassa hengitystekniikkaan liittyviä vinkkejä. Ja nyt sitä vaan tienataan leipäänsä puhumalla, Jaana nauraa.

Kokemus karttuu Vuonna 2010 olleiden yt-neuvotteluiden tuloksena Valamon markkinointipäällikön virka kuitenkin lakkautettiin. Jaanalle tarjottiin muita tehtäviä, mutta hän halusi työskennellä myynnin ja markkinoinnin parissa. Jaana kokeili ensin puhelinmyyntiä ja siirtyi sitten Tahko Spa Oy:n myyntisihteerin tehtäviin. Siellä hän hoiti kokouksia, toimi myyntipalvelussa ja vastaanotossa, kunnes häntä pyydetiin myyntipäällikön tehtäviin. Silloin mukaan tuli myös esimiestehtäviä. Vuonna 2012 Jaana alkoi kaivata perhesyiden vuoksi takaisin Heinäveden alueelle. Headhunterin kautta hän päätyi hieman lähemmäksi: myyntija markkinointijohtajaksi Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:hyn, joka on Pohjois-Karjalan matkailun alueorganisaatio. Jaana pääsi mukaan Pohjois-Karjalan alueella oleviin isoihin matkailuhankkeisiin. Hän liikkui paljon ja vuodessa kertyi lähes 70 000 ajokilometriä. Työhön kuului myös esimiestehtäviä ja Jaana oli osa johtoryhmää. ‒ Se oli varsinainen näköalapaikka Pohjois-Karjalan matkailuun. Tuona aikana opin myös hankemaailmasta.

Valamon luostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin keskus. Pysyvän näyttelyn lisäksi Valamossa on laadukkaita vaihtuvia näyttelyitä.

JAANA NYKÄNEN • Valamon luostarin myyntija markkinointipäällikkö

Ympyrä sulkeutui vuonna 2015, kun Valamon luostarissa kaivattiin osaavaa henkilöä luostarin myyntiin ja markkinointiin. Jaana palasi mielellään kotiseudulle – ja luostariin.

Näyttelyt tasaavat kävijävirtaa Valamossa haluttiin nyt panostaa myyntiin. Toinen vastaanotossa työskentelevistä henkilöistä siirrettiin myyntiin. Markkinointia alettiin hoitaa talon sisällä, kun siihen liittyvät palvelut oli vuosia ostettu ulkoa. Tuloksia alkoi näkyä. Aikaisemmin Valamon tulos syntyi lyhyen kesäkauden aikana. Hyvän segmentoinnin ja tuotteistuksen ansiosta tulovirta jakaantuu nyt tasaisemmin. Jaana on ylpeä erityisesti Valamon korkealaatuisista taidenäyttelyistä, joita on järjestetty nyt kaksi vuotta. Vuoden 2015 syyskuusta toukokuun 2016 alkuun avoinna olleessa Mestarin jälki II -näyttelyssä oli esillä harvoin Suomessa nähtyjä nimiä aina Rembrandtista ja Salvador Dalista Pablo Picassoon. Näyttelyssä vieraili peräti 15 000 kävijää. ‒ Näyttelyt ovat hyviä ryhmätuotteita ja niitä ollut kiva tuotteistaa. Näyttelyyn on myös matala kynnys tulla. Toinen matalan kynnyksen tuote ovat konsertit. Meillä on ollut muun muassa Vesa-Matti Loirin konsertti, Jaana kertoo.

Työkavereina munkit ja vapaaehtoiset Jaanalle luostarin arvomaailman ja kaupallisuuden yhdistäminen ei tuota ongelmia, vaan hän ymmärtää intui-

• Työskennellyt matkailumarkkinoinnin ja -myynnin parissa Tahko Spa:ssa ja Pohjois-Karjalan matkailussa • Harrastaa kuorolaulua, matkailua ja lukemista • Perheeseen kuuluu 15-vuotias poika • MMA Pohjois-Savon jäsen

tiivisesti millaista markkinointia tai millaisia tuotteita Valamoon kuuluu. ‒ Luostarin syvin tarkoitus luo raamit kaikelle. Oma tie on tärkein, myös markkinoinnissa. Jaanan päivittäinen työ on yhteistyötä munkkien kanssa. Hänen esimiehensä on luostarin taloudenhoitaja, pappismunkki Mikael. Isä Simeon on pääopas ja luostarin tiedottaja. Isä Andreas vastaa viineistä ja viskeistä ja vierailijoille tarjottavista viinija viskikierroksista. Munkki Joona tekee kokousisännän tehtäviä. Munkkien arkinen aherrus on siis hyvinkin konkreettista. ‒ Munkin tehtävä on rukoilla ja tehdä työtä. Kirkon kalustosta vastaavan munkki Joonan esimerkiksi saattaa nähdä rahtaavan maitokärryillä termoskannuja kulttuurikeskukseen kokousasiakkaille, Jaana kertoo. Tärkeä osa toimintaa on myös vapaaehtoisten talkoolaisten verkosto. Moni haluaa tulla Valamoon ja tehdä työtä majoitusta ja ruokaa vastaan. ‒ Meillä käy vuodessa noin 300 vapaaehtoista. Joka päivä joku soittaa ja kysyy, että voisiko tulla. Täällä yhteisöllisyys elää vahvana, tämä on monelle kuin toinen perhe. Myynti&Markkinointi

ESIINTY MIS - JA NEU VOTTELUTAIDOT

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo

TAITAVALLA NEUVOTTELIJALLA ON LASKUPÄÄTÄ JA HYVÄ SYDÄN Panostamalla neuvottelutaitoihin voit edistää niin yrityksesi ja organisaatiosi menestymistä kuin omaa uraasi. Suomalainen neuvotteluosaaminen on liian usein amatööritasolla, väittävät aiheesta kirjan kirjoittaneet Juhana Torkki ja Sami Miettinen.

ESIINTY MIS - JA NEU VOTTELUTAIDOT

errotaan, että kun Venäjän president ti Vladimir Putin taannoin saapui kahdenkeskisiin neuvotteluihin Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa, matkaseurueeseen kuului pari jättikokoista schäferiä. Putin tiesi Merkelin pelkäävän koiria. Tapaus on ääriesimerkki aggressiivisesta neuvottelutaktiikasta, jolla kummisetämäisenä neuvottelijana tunnettu Putin pyrki saamaan yliotteen analyyttiseksi sovittelijaksi tiedetystä Merkelistä. Jo kuuluisa roomalainen senaattori Cicero totesi, että on kaksi tapaa selvittää kiista: neuvottelemalla tai käyttämällä fyysistä voimaa. Hänen mukaansa sivistynyt ihminen turvautuu jälkimmäiseen vain, jos ensimmäinen ei toimi. Neuvottelutaitoja eivät tarvitse vain valtiomiehet, vaan me kaikki. Oikeastaan koko elämä on viestintää, vaihdantaa ja neuvottelua. Erityisen tärkeitä neuvottelutaidot ovat liike-elämässä, niin organisaatioiden onnistumisien kannalta kuin yksilöiden omien urapolkujen rakentamisessa. On lohdullista tie-

tää, että meistä jokaisesta voi kouliintua huippuneuvottelija.

Valta on neuvottelijan lihakset Puhe- esiintymistaitojen kouluttaja Juhana Torkki ja työssään paljon neuvotellut Sisu Partnersin Sami Miettinen luettelevat huippuneuvottelijan neljä perusominaisuutta. Niitä ovat valta, analyyttisyys, sosiaalisuus ja periaatteellisuus. Kutakin ominaisuutta on neuvottelutilanteessa mahdollista säätää aina nollasta maksimiin – tilanteen mukaan. Säätöjen tuloksena syntyvät erilaiset neuvottelutyylit ja neuvottelijatyypit. Valta voidaan määritellä kyvyksi saada toiset tekemään, mitä itse haluaa. – Ei ole olemassa vallatonta neuvottelua, Juhana Torkki sanoo. Vallan käyttämisessä neuvottelutilanteessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, eikä lukita itseään ennakolta ehdottomuuksiin. – Hyvä neuvottelija ei käytä valtaansa maksimaalisesti, vaan antaa myös toisen osapuolen onnistua. Kannattaa hävitä yksi erä, jos voittaa koko pelin. Taitavasti käytettynä valta merkitsee oikeanlaista ”pehmeää röyhkeyttä” ja lujaa, mutta ei taipumatonta tavoitehakuisuutta.

Lujin valta syntyy luottamuksen kautta. – Kun neuvottelijaa pidetään rehtinä, oikeudenmukaisena ja luotettavana, hänen vaikutusmahdollisuutensa ovat suuret ja luottamustilin saldo plussalla, Sami Miettinen jatkaa.

Analyyttisyys on neuvottelijan aivot Kun neuvottelijat ymmärtävät, että kaikkien ei kannata maksimoida valtaansa, päästään seuraavalle tasolle. Analyyttisyys tarkoittaa luovaa älykkyyttä, jolla pattitilanteet ratkaistaan, ristiriidoista luovitaan ulos ja win-win-mahdollisuuksia löydetään. Jotta neuvottelija pystyy olemaan rakentavalla tavalla analyyttinen, hänen on valmistauduttava neuvotteluun huolella – aivan kuten myyntimies valmistautuu asiakastapaamisiinsa. – Valitettavasti tilanne ei Suomessa aina ole tällainen, vaan kovin usein neuvotteluihin mennään takki auki vartin valmistautumisella, Sami Miettinen kärjistää. – Huolellinen valmistautuminen kuuluu ammattimaiseen neuvotteluosaamiseen ja -kulttuuriin, Juhana Torkki täydentää. – Meillä mietitään ennalta yleensä hinta, toteuttamistapa ja oma

”NEUVOTTELUPÖYTÄÄN EI KANNATA LÄHETTÄÄ HENKILÖÄ, JOLLA ON ASIASSA YLIN PÄÄTÖSVALTA.” 20

minimitavoite. Tämä ei kuitenkaan riitä. Ammattilaisorganisaatiossa tulisi ennalta päättää ja tarkkaan harkita, ketkä ovat parhaita ja sopivimpia henkilöitä osallistumaan neuvotteluun, mikä on kunkin rooli, millaisella taktiikalla neuvottelua käydään, millaisia kysymyksiä tehdään, millaista materiaalia esitetään ja kuinka jää murretaan sekä luottamus rakennetaan. – Neuvottelupöytään ei useinkaan kannata lähettää henkilöä, jolla on asiassa ylin päätösvalta. Neuvottelumandaatin ulkoistaminen ja välimiesten käyttö on usein ammattimaisin tapa hoitaa asioita, Sami Miettinen tietää. Björn Wahlroos totesi Neuvotteluvalta-kirjan haastattelussa hiljattain, että ruotsalaiset ovat jo kauan sitten oppineet, että jokaisen tärkeän neuvottelun lopputulokseen kannattaa hakea yrityksen hallituksen vahvistus. Suomessa tätä vasta opetellaan. – Lisäaika ja joustovara ovat tärkeitä elementtejä. Meillä Suomessa ajatellaan helposti, että neuvottelu on hyvä, kun tuloksiin päästään mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan pitäisi ajatella, että neuvottelutulos on hyvä, kun päästään kaikkien näkökulmasta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun pitkällä tähtäimellä, Juhana Torkki sanoo.

Sosiaalisuus on neuvottelijan sydän Sosiaalisuus edellyttää neuvottelijalta tunneälyä. Neuvotteluun valmistautumiseen kuuluu siksi myös tunnevalmistautuminen, millä tarkoitetaan toisen osapuolen position selvittämistä ja kykyä asettua

VINKKEJÄ NEUVOTTELUUN

1 2 3 4 5

Tiedustele. Valmistaudu neuvotteluihin huolellisesti. Selvitä, mitä haluat ja mitä toinen haluaa. Näin voit reagoida paremmin yllätyksiin ja esiinnyt varmemmin.

Simuloi. Harjoittele neuvottelun kulku etukäteen mielikuvaharjoittelulla tai käy se läpi jonkun tuttusi kanssa. Yllättävän usein simulointi toteuttaa itsensä.

Kokeile matalaa statusta. Älä kukkoile. Itsensä alentaminen ylentää miellyttävästi toista osapuolta. Koittaa aika, kun toinen palkitsee sinut oman egosi uhraamisesta. Etsi vaihtoehtoja. Useimpiin neuvottelutarpeisiin on monia ratkaisuja. Niitä voivat olla neuvottelukumppanin vaihto, uusi luova sopimuspaketti tai vain nykytilanteen hyväksyminen. Rakenna luottamusta. Pitkän aikavälin menestys neuvottelijana rakentuu hyvän maineen kautta. Luotettava henkilö säästyy riidoilta ja saa virheitä anteeksi. Hyvämaineista ei myöskään käytetä hyväksi.

ESIINTY MIS - JA NEU VOTTELUTAIDOT

hänen asemaansa neuvottelutilanteessa. Kannattaa miettiä ennalta, mitkä ovat sellaisia tunnelukkoja, jotka voivat estää hyvään neuvottelutulokseen pääsemisen. Ne voivat olla pieniäkin asioita. Kannattaa olla kiinnostunut myös piilotetuista korteista eli asioista, jotka vastapuoli todennäköisesti jättää kertomatta, mutta jotka on neuvottelussa syytä kysyä. Sami Miettinen kertoo esimerkin tyypillisen japanilaisen neuvotteludelegaation käyttäytymisestä. – Delegaatio on suuri, siihen kuuluu kuusi miestä. He asettuvat

TUNNISTATKO HÄNET? • Hän hyväksyy ensimmäisen hinnan, koska ajatus tinkimisestä ahdistaa. • Hän ei valmistele tapaamisia, koska se on turhaa ajanhukkaa. • Hän naureskelee konsulteille, jotka puhuvat small talkista ja sanattomasta viestinnästä. • Kokouksen alkuun hän lataa puolen tunnin kalvosulkeiset ja keskittyy sen jälkeen viisastelemaan pikkuasioista. Hän on NEUVOTTELUTAVIS, suomalaisen neuvottelutaidon arkkityyppi.

neuvottelupöytään siten, että keskimmäisenä istuu kivikasvoinen vanha samurai. Hän istuu koko neuvottelun ajan puhua pukahtamatta, kun sen sijaan viisi muuta tekevät jatkuvasti kysymyksiä ja ehdotuksia. Lopuksi samurai pitää välikokouksen omiensa joukossa ja palaa ilmoittamaan, millaisen neuvottelutuloksen hänen organisaationsa on valmis hyväksymään. Koko ajan hän on analysoinut päässään tapahtumien kulkua ja kalkyloinut eri vaihtoehtoja, Miettinen sanoo. ‒ Ehdotettu lopputulos on aina sosiaalisesti hyväksyttävä. Kukaan ei tunne hävinneensä, kukaan ei menetä kasvojaan. Jos tällaista lopputulosta ei ole mahdollisuutta löytää, neuvottelujen annetaan raueta. Japanilaisten mielestä ”no deal” on parempi kuin ”bad deal”, Miettinen lisää. Pyrkimyksenä onkin, että yhteistyötä rakennetaan aina pitkällä tähtäimellä, yli sukupolvien.

Periaatteellisuus on neuvottelijan sielu Tästä pääsemme neljänteen huippuneuvottelijan ominaisuuteen, periaatteellisuuteen, jota voidaan nimittää myös eettisyydeksi. – Jokaisen neuvottelun taktiikka on rakennettava tilanteen mukaan. Taktista osaamista tärkeämpää on kuitenkin maineen ja luottamuksen merkitys, kun synnytetään pitkäaikaisia, jopa elinikäisiä asiakkuuksia ja kumppanuuksia. Kaiken mitä neuvottelijana teet, on kestettävä päivänvalo. Sinun on vielä kahdenkymmenen vuoden kuluttua voitava katsoa itseäsi peiliin ja kyettävä

toteamaan, että tuossa neuvottelussa toimin viisaasti ja oikein, Juhana Torkki sanoo. Näin suuren painoarvon miehet laittavat yrityksen tärkeimmälle aineettomalle pääomalle, maineelle, ja muistuttavat, että yritysten maine neuvottelutilanteessa rakentuu myös neuvottelijoiden oman maineen kautta. Kuka heidän mielestään on paras esimerkki neuvottelijasta, joka osaa käyttää kaikkia perusominaisuuksia – valtaa, analyyttisyyttä, sosiaalisuutta ja periaatteellisuutta – taitavasti hyväkseen? Torkki ja Miettinen vastaavat empimättä: presidentti Martti Ahtisaari. – Hän perehtyy huolellisesti kriisitilanteen syihin ja taustalla olevaan historiaan kaikkien osapuolten näkökulmasta. Hänellä on neuvottelijana korkea etiikka, jonka johtoajatus on, että neuvotteluissa päämäärä on aina nähdä, mikä on oikein ja tehtävä saada tapahtumaan se, mikä on oikein. Luottamuspääoman turvin Ahtisaari voi määritellä neuvotteluille tiukkojakin aikatauluja ja vaatia osapuolilta selkeitä toimenpiteitä, kuten tulitaukoa ja humanitäärisen avun perille saamista.

Käytännön taktiikoita Entä millaisia käytännön taktiikoita erilaisissa neuvottelutilanteissa sitten voi käyttää? – Eräs klassinen myös neuvotteluihin sopiva taktiikka on amerikkalaisista tv-sarjoista tuttu ”hyvä poliisi, paha poliisi”. Neuvottelutiimin kanssa voi etukäteen sopia rooleista, joissa toiset koko ajan kyseenalaistavat asioita ja toiset taas

VINKKEJÄ HYVÄÄN MYYNTIESITYKSEEN Myyntineuvotteluun kuuluu tavallisesti myös Powerpoint-esitys. Kuinka tehdä vakuuttava ja myyvä esitys? • Erota myyntipuhe ja esitys toisistaan. Muista, että vaikka PowerPoint-pohjan ensimmäisellä sivulla on otsikko ja tekstilaatikko, se ei välttämättä ole hyvä tapa aloittaa myyntitarinaa. Suunnittele myyntitarina erillään PowerPointista. • Aloita vastaamalla kysymykseen ”miksi”. Mieti tätä asiakkaan ja hänen sidosryhmiensä näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta suunniteltu myyntiviesti auttaa myös kokemattomampaa myyjää pitämään fokuksensa oikeassa paikassa eli asiakkaassa. • Organisaatiokaaviosi ei kiinnosta asiakasta. Myyntiesitykset keskittyvät aivan liian paljon myyvään yritykseen tai sen tuotteisiin ja aivan liian vähän asiakkaaseen. • Panosta visuaalisuuteen. Mieluummin yksi iso, tehokas kuva kuin kolme keskinkertaista. Poista myös kohina: mieti jokaisen visuaalisen elementin kohdalla, onko se välttämätön viestin välittymisen kannalta. • Tee tekniikasta ystäväsi. Opettele hallitsemaan esityksen pitäminen niin kasvotusten, videopalaverissa kuin webinaarissa. Vinkit antoi presentaatiosuunnittelija Timo Sorri.

i.m

LUE LISÄÄ VERKKOLEHDESTÄ le ht

ehdottavat niihin rakentavia ratkaisuja, Sami Miettinen sanoo. – Aikataulun määrittäminen eli deadlinen asettaminen on sekin tehokas taktiikka tietyissä tilanteissa. Jos neuvotteluissa on deadlineen mennessä saavutettu merkittävää edistymistä, aikarajaa kannattaa höllentää, hän jatkaa. Hinnan paaluttaminen on tärkeä taktiikka erityisesti silloin, jos tiedetään, että vastapuolella pöytää istuu omanarvontuntoisia ja tinkimättömiä neuvottelijoita. Yleensä se, joka asettaa hinnan ensin, on vahvoilla. – Huumori on vallan ase ja sitä kannattaa viljellä silloin, kun sen korrektisti osaa. Kertomalla vitsin voit testata, onko sinut hyväksytty porukkaan. Korkeimman statuksen omaavan henkilön vitseille nauretaan äänekkäimmin, Juhana Torkki hymähtää. – Esitä suoria kysymyksiä, mutta muista hienotunteisuus. Suomalaisista on venkulointia jättää vastaamatta selvään kysymykseen, kun sellainen esitetään, Sami Miettinen on havainnut. Miehet vinkkaavat myös laatimaan ennakkoon listan kysymyksistä, jotka ovat oman organisaation näkökulmasta tärkeitä, jopa kriittisiä, sekä kysymyksistä, joilla voi katsoa toisen osapuolen piilotetut kortit. Usein valmisteleva soitto ennen palaveria auttaa saattamaan neuvottelut sutjakkaasti alkuun ja estää pienellä vaivalla monia väärinkäsityksiä. – Vältä neuvottelussa yliherkkää tunteellisuutta. Kontrolloi omaa persoonaasi ja kehitä erilaisia neuvotteluominaisuuksia.

lehti.mma.fi > Blogi > Poista organisaatiokaavio myyntiesityksestä (28.4.2016).

ESIINTY MIS - JA NEU VOTTELUTAIDOT

Jussi Laakoli ja Tero Raatikainen

Teksti Kimmo Salo Kuva Henrik Ikonen

MUUTOKSEN MYYJÄT RAKENTAVAT TUNNEYHTEYTTÄ Kokeneet myyntija neuvottelutaitojen kouluttajat pyrkivät vakuuttamaan asiakkaan osoittamalla myymänsä ratkaisun vaikutukset asiakkaan bisnekseen ja luomalla tunneyhteyden asiakkaaseen.

ussi Laakoli ja Tero Raatikainen ovat kokeneita myyntija neuvottelutaitojen kouluttajia. He laittoivat kaksi vuotta sitten pystyyn oman yrityksen, Muutospiste Oy:n, jonka valmennustuotteet liittyvät erilaisten muutoshankkeiden ja prosessien läpivientiin organisaatioissa. Yrityksessään he tarvitsevat niitä valmiuksia, joita muille opettavat. Jussi Laakoli sanoo, että onnistunut neuvottelu lähtee huolellisesta 24

ja perusteellisesta valmistautumisesta. – Minkä tyyppinen tapaaminen on kyseessä? Ketkä ovat todelliset avainhenkilöt, joita kannattaa tavata? Millaisen viestin kanssa menemme neuvotteluun? – Lähtökohtana on, että olemme auttamassa asiakasta päämääränämme hänen bisnesarkensa helpottaminen. Vaikka uskomme lujasti omiin tuotteisiimme, etusijalla ovat aina asiakkaan tarpeet, jotka meidän täytyy pystyä selvit-

tämään. Neuvottelussa kuuntelemisen taito on erittäin tärkeä, Laakoli korostaa. – Meillä tulee lisäksi olla hyvät taustatiedot yrityksen bisneksestä, organisaatiosta ja toimintaperiaatteista, Tero Raatikainen täydentää. – On hyödyllistä ottaa selvää henkilöistä, joita tavataan. Pelkkä asema ja tehtävät yrityksessä eivät suinkaan kerro kaikkea, mutta jos meillä on tietoa heidän persoonastaan, tavasta nähdä asioita ja tyylistä neuvotella, olemme jo

vahvoilla. Kaikkia omia kanavia ja verkostoja kannattaa hyödyntää, mutta samalla muistaa, että liian voimakkaan ennakkokäsityksen muodostaminen toisten mielipiteiden perusteella voi olla vaarallista, Raatikainen sanoo.

Pidä tuntosarvet herkkinä Kun sitten ollaan neuvottelupöydässä, on osattava paitsi kuunnella, myös kysyä oikeita kysymyksiä. Asiakkaalla voi olla akuutti tarve, johon hän haluaa nopean avun. Taustalla voi kuitenkin olla isompia ratkaistavia asioita, jotka samalla antavat myyjälle mahdollisuuksia lisäkauppaan. – Meiltä tilataan usein apua työyhteisötutkimusten tulosten purkamiseen. Kun keskustelemme purun toteuttamisesta, yritämme samalla päästä yhteiseen käsitykseen siitä, mitä tutkimus kertoo työyhteisön tilasta ja kehittämistarpeista. Kyselemällä, kuuntelemalla ja keskustelemalla voimme päästä kiinni siihen, mitä asiakas todella tarvitsee ja tarjota sitten ratkaisua. Tämän ”hidden agendan” selvittämiseen kannattaa käyttää neuvotteluissa aikaa – joskus jopa pyytää lisäaikaa, Jussi Laakoli toteaa. – Aina kun myymme palveluitamme, pyrimme käymään asiakkaan kanssa keskustelua niistä vaikutuksista, joita on mahdollisuus saada aikaan. Tässä hyvä työkalu on tuloskortti, jonka eri näkökulmista vaikutuksia voi tarkastella, Tero Raatikainen sanoo ja valaisee asiaa esimerkillä toiselta toimialalta. – Jos myisimme elintarviketeollisuudelle makkaransiivutuskonetta, keskustelisimme siitä, kuinka pal-

TULOSKORTIN NÄKÖKULMAT – TALOUS, PROSESSIT, HENKILÖSTÖ JA ASIAKKAAT – SOPIVAT HYVIN MONIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN. jon prosessi paranee ja nopeutuu sekä miten tämä vaikuttaa tulokseen. Samalla kuitenkin osoittaisimme, että koneen käyttöönotto lisää työturvallisuutta ja henkilöstötyytyväisyyttä sekä viime kädessä parantaa tuotteiden laatua ja sitä kautta asiakastyytyväisyyttä. Tuloskortin näkökulmat – talous, prosessit, henkilöstö ja asiakkaat – sopivat hyvin monien tuotteiden ja palveluiden vaikutusten arviointiin. Mitä useampaan tekijään saadaan parannusta, sitä suurempi on asiakkaan kokonaishyöty ja valmius maksaa kunnon hinta.

Rakenna luottamusta Mikä asia itse neuvottelutilanteessa ja hyvän lopputuloksen saavuttamisessa on tärkeintä? Ehdottomasti keskinäisen luottamuksen synnyttäminen, miehet toteavat. Kummallekaan osapuolelle ei saa syntyä mielikuvaa, että toinen sahaa linssiin. Samalle aaltopituudelle pääseminen edellyttää tunneyhteyden syntymistä. Sen aikaansaamiseksi kyky lukea ja tulkita vastapuolen ajatuksia on erittäin tärkeää. Kehon kieli ja mikroilmeet kertovat vähintään yhtä paljon kuin sanat. – Hyvä neuvottelija osaa myötäelää ja on aidosti kiinnostunut toisen osapuolen näkökannoista. Hän voi samaistua vastapuoleen

säätelemällä puherytmiään, eleitään ja ilmeitään. Kahta aivan samanlaista neuvottelutilannetta ei olekaan, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia, Laakoli ja Raatikainen muistuttavat. Toisten lukemista ja tulkintaa, tunneyhteyden rakentamista ja vaikuttamiskeinoja voi jokainen oppia ja harjoitella. Perusasiat eivät ole vaikeita. Miehet itse ovat opiskelleet näitä taitoja sangen pitkälle suorittamalla kaksi NLP-sertifikaattia. MIETI NÄITÄ KOHTAAMISEN JÄLKEEN Tero Raatikainen ja Jussi Laakoli käyvät asiakastapaamisten jälkeen läpi, mikä meni hyvin ja mikä meni pieleen. He vinkkaavat analysoimaan esimerkiksi seuraavia asioita: • onnistuinko rakentamaan tunneyhteyden • voitinko luottamuksen • pitikö taktiikka • syntyikö kauppa • jos menisin uudestaan, tekisinkö jotain toisin • miksi joku tapaamiseen osallistuneista henkilöistä oli negatiivinen • ymmärsinkö todella asiakkaan tarpeet.

ESIINTY MIS - JA NEU VOTTELUTAIDOT

MIKROILMEET PALJASTAVAT TODELLISET TUNTEET Sanat kertovat yhtä, mutta eleet, ilmeet ja etenkin tahattomat mikroilmeet paljastavat, mitä ihminen todella ajattelee. Niiden tunnistamisesta voi olla arvaamatonta hyötyä neuvottelutilanteissa. Teksti Pälvi Salo Kuvat Janne Ruotsalainen

apaaminen mentalisti, taikuri ja kouluttaja Jose Ahosen kanssa jännittää. Mahtaako muun muassa ajatusten lukijana ihmisiä viihdyttävä mies tarkkailla jokaista ilmettäni ja elettäni ja tietää täsmälleen, mitä päässäni liikkuu? Ahoselle kysymys on tuttu. – Olen huomannut, että kun ihmiset tulevat tilaisuuden jälkeen tuomaan käyntikorttinsa, he eivät uskalla katsoa silmiin, hän nauraa. 26

Pelko pois. Sen sijaan, että Ahonen tarkkailisi ihmisiä epämukavasti, hän pyrkii olemaan läsnä. Kuuntelemaan ja olemaan vastaanottavainen. – Olin tekemässä asuntokauppoja ja meitä ostajaehdokkaita oli useampia. Huomasin, että myyjä oli keskustelumme aikana ajoittain hyvin stressaantunut. Ymmärsin, että kyse ei ollut rahasta, vaan hän halusi lisää peliaikaa kotinsa myyntiin. Kun muut puhuivat kauppahinnas-

ta, minä ehdotin hänelle aikalisää. Näin, kuinka kivi putosi myyjän harteilta. Asuntokaupat sitten tehtiin. Ahonen väittää, että ajatusten lukeminen on itse asiassa yksinkertaista. Tarvitaan läsnäoloa, kykyä kuunnella ja taitoa tulkita. Lisäksi tarvitaan kokemusta. – Kun pyydän ihmisiä ajattelemaan jotain lukua yhden ja kymmenen väliltä, valtaosa sanoo seitsemän. Kun kokemus ja läsnäolo yhdistyvät, ollaan lähellä tunnetta

3. siitä, että ajatuksiasi luetaan, Ahonen paljastaa.

Ilmeet ovat universaaleja Jose Ahonen hyödyntää työssään kykyä tulkita kasvojen ilmeitä. Ei niitä ”virallisia”, ehkä opeteltujakin hymyjä, vaan niin sanottuja mikroilmeitä, sekunnin murto-osan kasvoilla häivähtäviä silmien liikkeitä tai suupielten nykäyksiä, jotka paljastavat ihmisen todelliset tunteet. Ahonen kiinnostui mikroilmeistä perehdyttyään yhdysvaltalaisen psykologin Paul Ekmanin oppeihin. Vuonna 1934 syntynyt Ekman on tehnyt uraauurtavaa työtä tunteiden ja kasvojen ilmeiden yhteydestä. Hän esimerkiksi havaitsi, että siinä missä kehonkieli on usein kulttuurisidonnaista, ilmeet ovat universaaleja. Ihmiset tunnistavat suruun, pelkoon, onneen tai hämmästykseen liittyvät ilmeet kaikissa kulttuureissa. Samat ilmeet on havaittu jopa simpansseilla. – Koska mikroilmeet ovat piilotettuja ja tahdosta riippumattomia, niillä on suuri merkitys esimerkiksi neuvottelutilanteissa. Läheskään kaikki viestintä kun ei ole verbaalista. Yhdysvalloissa mikroilmeitä tarkkaillaan ihmisvoimin muun muassa lentokentillä, kun tarkoi-

tuksena on löytää matkustajista epäilyttäviä piirteitä. Ahonen itse on käynyt kouluttamassa Finavian turvatarkastajia. Toistaiseksi ihminen on ollut konetta etevämpi ilmeiden tunnistamisessa, mutta viime vuosina Oulun yliopistossa on ensimmäisenä maailmassa ja hyvin tuloksin kehitetty koneellista menetelmää mikroilmeiden tunnistukseen. Keksinnölle olisi käyttöä esimerkiksi valheenpaljastimena ja tilanteissa, joissa on tärkeää tunnistaa piiloteltuja tunteita tai pieniä vihjeitä henkilön psyykkisestä kuormittumisesta.

Seitsemän paljastavaa ilmettä Jose Ahonen sanoo, että mikroilmeiden tunnistaminen esimerkiksi neuvotteluissa, myyntitilanteissa tai rekrytointihaastatteluissa ei ole välttämättä avain onneen, mutta hyödyllinen taito se varmasti on. Seitsemän yleisintä mikroilmettä ovat viha, ylimielisyys, inho, pelko, onnellisuus, suru ja yllätys. Näille paljastaville ilmeille eivät ole immuuneja maailman mahtavimmatkaan. Kun Bill Clinton vakuutti amerikkalaisille, ettei hänellä ollut seksisuhdetta Monica Lewinskyyn, puhe oli hyvin opeteltu.

1. Ylimielisyys. Ainoa toispuoleinen ilme, jossa suupieli nousee ylöspäin. 2. Inho. Nenä nyrpistyy, aivan kuten haistaisi jotain pahalta tuoksuvaa. 3. Pelko. Pää vetäytyy taaksepäin, leuka jännittyy. 4. Viha. Suu ja silmät tiukkenevat ja kasvot kääntyvät alaspäin. 5. Yllätys. Muistuttaa pelkoa, mutta on rennompi. Suu aukeaa. 6. Suru. Suupielet alaspäin, näkyy myös silmissä. 7. Onnellisuus. Hymyilee, leppoisa ilme. Mutta kun presidentti poistui kameran edestä, suupielessä häivähtänyt ylimielisyyttä osoittava ilme paljasti hänen valehtelevan. – Videoiden katselu on hyvä tapa opetella tunnistamaan mikroilmeitä. Opetuskäyttöön tarkoitettuja löytyy netistäkin. Itse seuraan erilaisia keskusteluohjelmia. Erityisen kiinnostavia ovat ristiriidat puheen, ilmeiden ja eleiden välillä. Kun urheilija sanoo, ettei ole käyttänyt dopingia, mutta samalla nyökkää, totuuden paljastuminen on jo lähellä. 27

ESIINTY MIS - JA NEU VOTTELUTAIDOT

Teksti Sofia Flygare Kuvat Matti Matikainen

TOASTMASTERS KEHITTÄÄ PUHETAITOJA Puhe- ja esiintymistaitoja voi kartuttaa parhaiten harjoittelemalla. Toastmasters-puheklubissa kehitetään puhetaitoja ryhmän voimalla.

oastmasters International rantautui Suomeen 2004. Kansainvälisen puhujaverkoston yhteisenä unelmana on puheja esiintymistaitojen kehittäminen. Periaatteena on oppia pitämällä itse puheita kannustavassa ilmapiirissä. Oppimista tehostaa puheista saatu palaute. Suomessa toimii seitsemän Toastmasters-puheklubia usealla paikkakunnalla: Helsingissä, Espoossa, Hyvinkäällä, Tampereella ja Vaasassa. Helsinki Toastmasters Klubin jäsenistä yksi on Niko Liljelund, 32, joka työskentelee myyntipäällikkönä Nordex Energy GmbH:n Suomen tytäryhtiössä. Hän on nähnyt käytännössä, millainen merkitys hyvillä esiintymis- ja neuvottelutaidoilla on.

Liljelund valmistui kauppatieteiden maisteriksi Ranskassa. Työelämän urapoluista häntä kiinnosti eniten energia-ala. Maailman johtavimman tuulivoimalatoimittajan, Vestas Wind Systemsin leivissä Liljelund työskenteli ensin Espanjassa ja sen jälkeen Tanskassa. Siirtyminen saman alan kilpailijalle Nordexille tarkoitti toimenkuvan muutosta ja muuttoa Suomeen. Prosessien optimointi ja arvoketjujen kehittäminen vaihtuivat tuulivoimalajärjestelmien myyntiin.

Myyntityön ytimessä neuvotellaan ‒ Kun aloitin Nordexilla myyntipäällikkönä, pohdin samalla, miten myyntiä tehdään. Tarjouskierrokset ovat pitkiä. Uuden tuulivoimalan kauppasopimus allekirjoitetaan tyypillisesti vasta vuoden tai kahden neuvottelujen jälkeen. Työ

”HYVIÄ KOMMUNIKOINTITAITOJA TARVITAAN KAIKKIALLA ELÄMÄSSÄ.” Ytimekäs ilmaisutaito ja mahdollisten väärinkäsitysten välttäminen ovat Niko Liljelundin motiiveja puhetaidon kehittämisessä. ‒ Haluan pois sellaisesta tilanteesta, että kahdeksan tunnin neuvottelujen jälkeen ihmiset astuvat ulos neuvotteluhuoneesta, mutta ovat silti eri mieltä siitä, mitä on sovittu, summaa Liljelund.

vaatii kärsivällisyyttä ja tavoitteellisuutta. ‒ Tämä on hyvin ihmisläheistä työtä. Neuvottelutaidoilla on oleellinen merkitys, sillä esiin nousevat pulmat ratkaistaan keskustelemalla. Neuvottelujen aikana syntyy myös luottamus. Tuulivoimalaitoksien rakentaminen, käyttöönotto 29

ESIINTY MIS - JA NEU VOTTELUTAIDOT

”KANNUSTAVA ILMAPIIRI ON YKSI TOIMINNAN VAHVUUKSISTA.” ja operatiivinen toiminta vaativat monen eri tahon yhteistyötä, joten neuvotteluissa on myynnin lisäksi mukana lukuisia eri osaajia kuten juristit, tekniset insinöörit, talousosasto, projektinhallintatiimi sekä huoltoja kunnossapidon asiantuntijat. Myynnin yhtenä roolina on saattaa asiantuntijat saman pöydän ääreen ratkomaan mahdollisia ongelmakohtia ja hiomaan yksityiskohdat kuntoon, jotta kaupanteossa voidaan edetä.

Aivotutkimukset paljastavat, että on hyvin haastavaa yrittää keskittyä moneen asiaan kerrallaan. Liljelund peräänkuuluttaa myös kuulijoilta keskittymiskykyä. ‒ Kännyköiden tutkiminen kesken palaverin vie huomiokyvyn pois tilanteesta. Kannattaako edes tulla paikalle, jos haluaakin tehdä jotain muuta kuin keskittyä kokoukseen?

Esiintymistaitojen kehittäminen kiinnostaa

Niko Liljelund on ollut positiivisesti yllättynyt Toastmastersien toiminnan systemaattisuudesta ja ammattimaisuudesta, vaikka kyseessä on vapaaehtoisverkosto. Ilmapiiri on energinen ja tehokas. Tyypillisesti neljä klubin jäsentä kerrallaan valmistelee ennakkoon johonkin tiettyyn aiheeseen liittyvän, reilun viiden minuutin mittaisen puheen. Puheenaiheet ovat hauskoja ja mielikuvituksellisia. Työstettäväksi voi ottaa myös valmiin aihe-ehdotuksen. Käytettävissä on kirjoja, joista voi opiskella puheja esiintymistekniikkaa. Ennakkoon valmisteltujen puheiden lisäksi illan aikana pidetään improvisoituja, noin minuutin mittaisia puheita. Aiheet arvotaan illan

Esiintymistaitojen kehittäminen on ollut Niko Liljelundin mielenkiinnon kohteena aina. Hän on tarvinnut esiintymistaitoja sekä opiskellessaan että työelämässä. ‒ Esiintymistaitoja kannattaa harjoitella, sillä hyviä kommunikointitaitoja tarvitaan kaikkialla elämässä. Esittämistavoilla on merkitystä. Liljelund on perehtynyt aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Saman tekstin toistaminen puheena, kuin mitä heijastetaan valkokankaalle esityksen aikana kuormittaa ihmisen keskittymiskykyä. Esiintymisen tukena käytettävät visuaaliset kuvat sen sijaan tukevat puhetta ja jäävät mieleen.

Tavoitteellista ja hauskaa harjoittelua

aikana. Puhetaidoista ja esiintymisestä saa palautetta. ‒ Arviointi tapahtuu positiivisessa ilmapiirissä, saamamme ohjeistuksen mukaan ja ketään latistamatta. Kannustava ilmapiiri on yksi toiminnan tärkeimmistä vahvuuksista. Jokaisella osallistujalla on jokin rooli tilaisuuden aikana. Puheillat ovat tarkasti aikataulutettuja. ‒ Kun puheelle on aikaa vain tietty minuuttimäärä, on pakko tiivistää asiansa ytimekkääksi. Käytännön työssä taidosta on suora hyöty neuvotteluissa, toteaa Liljelund. ‒ Esiintymisestä voi pitää. Omien esiintymisteni timantteja ovat ne hetket, jolloin saan yleisön nauramaan, Liljelund paljastaa. Klubin jäsenet ovat eri ikäisiä, pääasiassa työelämässä olevia, mutta joukossa on myös opiskelijoita. Tilaisuudet pidetään englanniksi. Klubilaiset edustavat eri kansallisuuksia. Yhteisöllisyys on yksi verkoston vahvuuksista. Puhekilpailut ovat osa toimintaa. Ne kannustavat pistämään parastaan peliin. Puhekilpailuja ja esiintymistilaisuuksia pidetään usein muissakin maissa, sillä verkosto toimii ympäri maapallon. ‒ Mielestäni Toastmasters-puheklubi sopii kaikille, joiden elämässä kommunikointitaidot ovat keskeisessä roolissa ja niissä haluaa kehittyä. Se sopii myös niille, jotka pelkäävät esiintymistä, sillä kuten kaikessa muussakin, niin myös esiintymistaidoissa harjoittelu auttaa kehittymään, toteaa Liljelund.

”Potkua uralle puheklubista”

le ht

i.m

a. fi

LUE VERKKOLEHDESTÄ

Quinn Dao, digimarkkinointipäällikkö, Luxus Worldwide Oy

Toastmasters-tapaamisissa virtaa energia. Esiintymisvuorossa Niko Liljelund.

MIKÄ TOASTMASTERS? ■ perustettu 1924 Kaliforniassa ■ voittoa tavoittelematon, kansainvälinen puheja esiintymistaitojen kehittämisverkosto ■ toimii 135 maassa, yli 332 000 jäsentä ■ 15 400 puheklubia, Suomessa 7 puheklubia ■ valtaosa jäsenistä 25–64 vuotiaita

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

URAGURU Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

ESIINTYMISTAIDOILLA ON MERKITYSTÄ TYÖHAASTATTELUSSA

siintymistaidoilla ja elekielellä on suuri merkitys työhaastatteluissa, koska samalla haastateltava tulee paljastaneeksi paljon asennoitumisestaan, motivoitumisestaan ja luonteestaan. ‒ Tuhansia haastatteluja tehneet rekryammattilaiset oppivat näkemään heti jo haastateltavan astuessa ovesta sisälle, millaista ihmistyyppiä hän edustaa, toteaa toimitusjohtaja Kari Juutilainen InHunt Group Oy:stä. Reipas kättely ja silmiin katsominen luovat vaikutelman itsevarmasta, ammattitaitoisesta henkilöstä. Veltto käyttely ja pälyilevä katse kertovat epävarmuudesta ja herättävät ajatuksen, että voiko tällaista henkilöä laittaa kentälle edustamaan yritystä. Haastattelijat panevat merkille myös ulkoisen olemuksen siisteyden kengistä hiuksiin. ‒ Työhaastatteluun ei kannata tulla purukumi suussa. Vaikka osaamista ja kokemusta olisi roppakaupalla, se ei riitä. Persoonallisuudelle, positiiviselle asenteelle ja oppimishalulle lasketaan rekrytoinnissa suuri painoarvo. Esiintymistaitoa voi harjoitella, Juutilainen opastaa. Esiintymistaidon kursseja on tarjolla. 32

”HAASTATELTAVAN EI KANNATA POUKKOILLA PAIKALTAAN PIIRTELEMÄÄN FLÄPPITAULULLE.” Harjoitella voi vaikka puolison ja ystävien kanssa. Juutilaisen resepti koskee ensivaikutelman hiomista kuntoon: miten oveen koputetaan sopivalla volyymilla, miten ovi avataan ja sisään astutaan reippaasti, huomioidaan katsekontaktilla kaikki paikalla olevat henkilöt ja sen jälkeen sanallisesti ilmoittaudutaan haastatteluun samalla tarkistaen, kuka on päähaastattelija. Persoonasta kertovat pienetkin asiat: osaako haastateltava huolehtia itsestään esimerkiksi tarkistamalla, mihin takin voisi ripustaa tai onko hänellä tilannetajua tiedustella sopivaa istumapaikkaa. ‒ Rentoutuneesta haastateltavasta haastattelijat saavat eniten tietoa irti, joten työhaastatteluissa ei kannata pingottaa, Juutilainen opastaa. ‒ Haastattelijoita kannattaa katsoa silmiin. Jos haastattelijoita on monta, katsekontaktin pääpaino tulee olla aina kulloisenkin kysy-

myksen esittäjässä. Keinotekoinen katsekontaktin jakaminen kaikille haastattelijoille yhtä aikaa herättää ajatuksen hyväksynnän kerjäämisestä. Haastateltavan ei kannata myöskään poukkoilla paikaltaan esimerkiksi piirtelemään fläppitaululle. Sellainen käytös lähinnä huvittaa rekryammattilaisia. Joskus kysymykset voivat olla kompia. Tällöin testataan haastateltavan sopeutumiskykyä hankaliin tilanteisiin. Esimerkiksi haastatteluissa saatetaan etsiä haastateltavan kipupisteitä osaamisen suhteen. Merkitystä ei kuitenkaan ole itse asialla vaan haastateltavan asennoitumisella: onko hän oikeasti valmis kehittymään ja oppimaan uutta. ‒ Erittäin tärkeää on keskittyä tilanteeseen. Yhtäkään esitettyä kysymystä ei tule sivuuttaa, painottaa Kari Juutilainen.

MM A:N TASA-ARVOKYSELY

TOTEUTUUKO TASA-ARVO MYYNNIN JA MARKKINOINNIN ALALLA? Naiselta vaaditaan työelämässä enemmän kuin mieheltä. Asemasta riippumatta sukupuoli vaikuttaa kohteluun. Tätä mieltä on noin kolmannes Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n työelämän tasa-arvoa koskevaan kyselyyn vastanneista.

yynnin ja markkinoinin ammattilaiset MMA toteutti maaliskuussa tasa-arvokyselyn, johon vastasi 550 MMA:n naisjäsentä. Kyselyn mukaan erot työpaikkojen välillä ovat suuria. Myönteistä on, että yli 60 prosenttia vastaajista kokee, että heitä kohdellaan tasa-arvoisesti. 10 prosenttia vastaajista ei ottanut kantaa tasa-arvoiseen kohteluun. Moni vastaaja kommentoi, että tasa-arvo on naisesta itsestä kiinni. Jotkut vastaajat kehuivat omia työnantajayrityksiään tasa-arvoa edistävistä toimista. Lisäksi vastauksista heijastuu, että nuoren sukupolven tai vahvojen naisten astuminen johtoon näyttäisi lisäävän tasa-arvoa. Yli kolmannes vastaajista (35 %) oli sitä mieltä, että naiseus haittaa uralla etenemistä. Palkkaukseen sukupuolella on hieman vähemmän vaikutusta. Noin neljännes vastaajista (26 %) ilmoitti tienaavansa vähemmän kuin mieskollegansa. Puolet vastaajista ei tiennyt kollegansa palkkaa.

Nainen ei pääse mukaan päätöksentekoon Epätasa-arvoa naiset kokevat monella tavalla. Usean vastaajan mielestä

pärjätäkseen työelämässä naisen pitää olla ahkera, mutta myös paljon pätevämpi kuin mies. Monesti miehelle etenemiseen riittää se, että on hyvä tyyppi. ”Koen, että naisena minun on pitänyt vakauttaa asemani yrityksessä osaamalla ja tekemällä enemmän kuin kollegat, jotta voin olla varma, että minua kuunnellaan ja saan toteuttaa organisaationi johtamista valitsemallani tavalla.” Moni kyselyyn osallistunut nainen viittaa myös hyväveli-verkoston olemassaoloon. Varsinkin miesvaltaisissa työpaikoissa naiset jätetään helposti saunailtojen ja messumatkojen ulkopuolelle. Tällöin nainen ei saa tarvitsemaansa tietoa, eikä pääse osallistumaan päätöksentekoon. Jotkut naiset kokevat myös, että heitä ei kuunnella: ”Ideani menevät läpi vasta sitten, kun mieskollega esittää saman asian.”

Perheellisen ja perheettömän epätasa-arvo Työn ja perheen yhteensovittaminen vaatii jonkin verran tai paljon järjestelyjä 60 prosentilla niistä vastaajista, joilla on lapsia. Moni näistä vastaajista kertoi riittämättömyyden tunteesta. Myynnin ja markki-

Tasa-arvoinen kahvinkeittäjä ja vähätietoinen koriste? noinnin alalla toimivan naisen pitää järjestellä perhe-elämä ja harrastuksensa venyvien työpäivien, ylitöiden ja matkustamisen mukaan. Epätasa-arvo voi näkyä myös perheettömän ja perheellisen välisessä kohtelussa. Usea perheetön vastaaja kertoi joutuvansa aina joustamaan työ- ja loma-ajoista. Toisaalta moni perheellinen kommentoi, että perhevapaalla olo ja poissaolo lasten sairastumisen takia aiheuttavat hankaluuksia työpaikalla. Yksi pienten lasten äiti antoi esimerkin epätasa-arvoisesta kohtelusta: ”Joudun tuomaan lääkärintodistuksen ensimmäisestä sairaspäivästä alkaen, kun muut saavat olla kolme päivää pois omalla ilmoituksella. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:han kuuluu noin 7 400 naista. Tasa-arvokysely lähetettiin maaliskuun toisella viikolla noin 4 000 MMA:n naisjäsenelle. Myynti&Markkinointi

M ARKKINOINTI

MARIMEKOSSA PUHALLETAAN YHTEEN HIILEEN Marimekossa myynti ja markkinointi tekevät tiivistä yhteistyötä. Brändiohjeistusta tulkitaan eri markkinoilla kunkin alueen kuluttajien mieltymysten mukaan. Teksti Jukka Nortio Kuvat Mikko Käkelä

iime joulu oli kuluttajatuotteita tarjoavalle Marimekolle haastava koe: miten saadaan tuloksia vuoden tärkeimpänä ostosesonkina, kun taloudellinen taantuma on laskenut kuluttajien ostohalukkuutta? Myynti ja markkinointi päättivät selvitä tilanteesta voittajina tiiviillä yhteistyöllä. – Mietimme kampanjapäätöksiä tehtäessä nostettavia tuotteita ja mitä kommunikoimme kuluttajille. Myynnin seurantaa toteutettiin myymälätasolla päivittäin, ja myös johtotasolla tätä tärkeän sesongin menestystä seurattiin viikoittain, Marimekon myyntijohtaja Päivi Lonka kertoo. Myynti&Markkinointi

M ARKKINOINTI

‒ Näiden asioiden perusteella säädimme hyvin joustavasti ja nopeasti reagoiden myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä koko joulusesongin ajan. Yhteistyössä oli tiiviisti mukana koko organisaatio johdosta jokaiseen myyjään. – Koko ketjun onnistunut johtaminen vaatii sen, että jokainen toteuttamistason ihminen tietää, miten hänen on toimittava työssään. Ohjeiden pitää olla selkeitä ja niitä pitää olla sopiva määrä, jotta ihmiset ymmärtävät, mikä on tärkeintä ja mikä on kunkin viikon pääviesti asiakkaille. Työntekijät myös tiesivät, mitä asioita seurataan ja mitataan. Käytännössä Marimekko keskittyi muutamien joulunajan hittituotteiden, kuten mukien, myyntiin, niistä viestimiseen ja siihen, että nämä tuotteet olivat hyvin esillä ja niitä oli aina saatavilla kaikissa myymälöissä. – Joulu on hyvin lyhyt, mutta tärkeä sesonki. Siinä tiivistyy taktisen myynnin ja markkinoinnin yhteistyö.

Päiväkohtaisen operatiivisen työn rinnalla tehdään pitkäjänteistä suunnittelua. Uudet mallistot suunnitellaan yli vuosi ennen kuin ne tulevat myyntiin. Myös niiden myyntija markkinointitoimenpiteiden globaali suunnittelu aloitetaan varhain. Lonka kertoo esimerkin helmikuulta. – Esittelimme talven 2016‒2017 malliston kaikille omille tiimeille sekä partnereille ja agenteille. He näkivät samalla kertaa, mitkä ovat tähän mallistoon liittyvät pääviestit sekä miten ne myynnissä ja markkinoinnissa viedään eteenpäin, Lonka sanoo. ‒ Aikataulutimme mallistoon liitettävät kampanjat sen mukaan, miten kuluttajat eri markkina-alueilla ovat kiinnostuneita tuotteistamme. Annoimme myös globaalit myynnin ja markkinoinnin aiheet sekä taktiset keinot ja ohjeet, joita kullakin markkina-alueella tulkitaan kunkin kulttuurin lähtökohdista, mutta kuitenkin säilyttäen globaalisti yhtenäinen brändiviesti.

Pitkä suunnittelujakso

Markkinoinnilla on Päivi Longan maailmassa selkeä rooli. – Markkinointi on meidän anturimme maailmalle. Siellä toimivat ihmiset selvittävät muun muassa, mitä maailmassa tapahtuu ja miten kuluttajat käyttäytyvät. He ideoivat, miten myyntiä kannattaisi tehdä, miten tuo-

Pienessä yrityksessä myynti ja markkinointi toimivat tiiviissä yhteistyössä ja käytännössä samassa tilassa. Kommunikointi ja ideointi sujuvat mutkattomasti ja asioihin tartutaan sitä mukaa, kun niitä tulee vastaan. 36

Markkinointi avaa ovet

”KYKY TULKITA BRÄNDIÄ JA SITÄ MITÄ LOKALISOINTI TARKOITTAA, VAIHTELEE PAL JON. TÄMÄ VAATII MEILTÄ AKTIIVISTA OTETTA, JOTTA BRÄNDI PYSYY YHTENÄISENÄ.” te paketoidaan ja miten siitä kerrotaan. Myynniltä tulee puolestaan faktoja tavoitteista ja tuotevalinnoista, joilla tavoitteet saavutetaan, Lonka kuvaa työnjakoa. – Markkinointi ehdottaa, miten myymme tuotteita brändin näkökulmasta. Toisaalta he tarjoavat myös taktisen tason ratkaisut, miten asiakkaat saadaan myymälään: miten ikkunat rakennetaan, missä ja miten mainostamme ja miten tapahtumat rakennetaan. Myynnin roolina on sitten huolehtia kaupanteosta, kun asiakas on ensin saatu myymälään ja verkkosivuille.

Yhtenäinen brändi Päivi Lonka on nähnyt yli kymmenvuotisen Marimekkouransa aikana marikuosien matkan maailman metropoleihin. Kun hän aloitti työnsä vientijohtajana vuonna 2004, Marimekon myynnistä vain hitunen tuli viennistä. Viime vuonna kansainvälisen liikevaihdon osuus oli jo 45 prosenttia. Miten tämä on tehty? – Olemme keskittyneet luomaan markkinoita siellä, missä brändillämme on luontaista kysyntää, Lonka sanoo. Myynti&Markkinointi

M ARKKINOINTI

Luontainen kysyntä on muun muassa kasvavilla Aasian markkinoilla, missä pohjoismainen tyyli ja design vetoavat kuluttajiin. – Aasialaiseen kuluttajaan vetoavat brändit, joiden takana on tarinoita ja jotka ovat enemmän kuin pelkät tuotteet. Myös globaali kiinnostus skandinaavisiin arvoihin ja elämäntapaan antavat meille paljon nostetta, Lonka analysoi menestyksen syitä. Marimekko on avannut ovia eri markkinoille hyvin erilaisilla strategioilla. Yhdysvaltoihin, jossa yhtiöllä on hyvä ymmärrys markkinan toiminnasta, on perustettu oma tytäryhtiö. Dubaissa toimitaan paikallisen partnerin kanssa, joka tuntee markkinan, kulttuurin ja jolla on paras osaaminen esimerkiksi myymälöiden sijainnista neuvoteltaessa. Japanissa, Kiinassa ja Singaporessa Marimekko on vahvasti läsnä partneriomisteisilla myymälöillään ja shop-in-shopillaan.

Globaalisti lokaali Brändin näkyvyyden pitää olla Lonkan mukaan samalla globaalisti yhtenäinen ja paikallisia kuluttajia houkutteleva. Yhtenäisen pääviestin puitteissa saadaan paikallisesti tehdä markkinoinnin yksityiskohtia koskevia päätöksiä. Käytännön yhteistyö esimerkiksi markkinointi- ja prtoimistojen kanssa vaihtelee maasta toiseen. – Skandinaviassa, Australiassa ja USA:ssa paikalliset tiimimme tekevät yhteistyötä sekä pääkonttorin globaalin tiimin että paikallisten kumppaneiden kanssa. Ne ovat omia operaatioitamme, joita me ohjaamme. Japanissa ja Dubaissa puolestaan annamme partnerillemme brändiohjeet ja he hoitavat yhteyden itsenäisesti paikallisiin toimistoihin, Lonka kertoo. Yhteistyö partnereiden kanssa vaihtelee. Monet ovat olleet Marimekon brändin kanssa tekemisissä vuosikausia ja tuntevat hyvin sekä brändin että toimintatavat. Uudempien kumppaneiden kanssa tarvitaan enemmän ohjausta ja kontrollia, jotta brändiviestit pysyvät yhtenäisinä. – Kyky tulkita brändiä ja sitä mitä lokalisointi tarkoittaa, vaihtelee paljon. Tämä vaatii meiltä aktiivista otetta, jotta brändi pysyy yhtenäisenä. Paikallisiin kumppaneihin pitää voida myös luottaa. He hallitsevat parhaiten alueen kuluttajamieltymykset. – Tämä on pitkälti kulttuurikysymys: kuinka asiat voidaan kussakin kulttuurissa kommunikoida niin, että vastaanottavat kuluttajat ymmärtävät ne niin kuin me toivomme. Minkälainen verbaliikka tai kuvamateriaali parhaiten viestii meidän brändiä – tämä vaihtelee kulttuurista toiseen.

Osallistaminen luo asiakasyhteisön Tänä vuonna 65 vuotta täyttävän Marimekon brändiin on aina kuulunut yhteisöllisyys. Jokapoika-paita ja Maija Isolan Unikko-kuosi ovat viestineet käyttäjiensä elämänasennetta ja yhdistäneet heitä toisiinsa. Suomalaisten joukossa on vuosikymmenet asunut oma Marikansa. Marimekko hyödyntää yhteisöllisyyttä yhä enemmän markkinoinnissaan. Tämä merkitsee erilaisia asiakasja sidosryhmätilaisuuksia myymälöissä ja yhteistyötä monenlaisten tapahtumajärjestäjien kanssa. – Osallistava tekeminen on meille luontainen tapa toimia ja sen osuus markkinoinnissamme kasvaa. Kokemuksellisuuden ja yhdessä tekemisen korostaminen erilaisissa tilaisuuksissa on meille tärkeää. Yksi esimerkki oli mallistomme esittely Pariisin muotiviikoilla ja samaan aikaan kaupungissa olleessa showroomissa tapahtunut tuotteiden myynti, jotka tukivat hyvin toisiaan, Marimekon myyntijohtaja Päivi Lonka sanoo. Myymäläsuunnittelussa luodaan tunnelmia ja herätetään tunteita, samalla kun itse tuotteiden merkitys on pienentynyt. – Kilpailemme kuluttajan ajasta ja siitä, missä hän haluaa viettää aikaansa. Myymälän on tarjottava paljon muutakin kuin tuotteita ja välittömien tarpeiden tyydytystä, Lonka sanoo. Perinteisten muotinäytösten lisäksi myymälöissä järjestetään yhä enemmän tilaisuuksia, joissa kuluttajat voivat itse osallistua tekemiseen. Niiden pitää aina liittyä omaan brändiin ja tuotteisiin. – Voimme hyvin järjestää kokkausiltoja asiakkaillemme, sillä kokkaaminen liittyy luontevasti tuotteisiimme.

MMA työhyvinvointi -kurssit 21.-23.9.2016 ja 10.-11.3.2017 Liikuntakeskus Pajulahdessa keskiviikko 21.9. 13.00-14.30 14.30-15.00 15.00-15.30 15.30-17.00 17.00-18.30 18.30-19.15 19.15-21.30

Tervetuloinfo Testien alustusluento Majoittuminen Liikunnalliset tiimitehtävät: KIN-ball Päivällinen Liikkuvuutta koko keholle Rantasaunat

torstai 22.9.

Tule hyvään seuraan ja motivoivaan ympäristöön samaan lisää kipinää omasta terveydestä huolehtimiseen. Panostaminen omaan hyvinvointiin on suora panostus tulevaisuuteen ja jaksamiseen. Liikun, nautin ja aktivoidun! Hinta: 420 euroa Omavastuu MMA-jäsenille 220 euroa Sisältäen hotellimajoituksen täysihoidolla (aamupala, lounas ja päivällinen), kurssiohjelman ja testit

7.30...... 7.30...... 8.30-10.30 .......... 11.30-13.30 13.30-15.00 .......... 15.30-16.15 16.30-19.00 18.00-19.00 18.00-19.00

Inbody -mittaus ennen aamiaista Aamupala Polkupyöräergometritestit ohessa esim. ulkoliikuntaa ja kuntosali Lounas Tasapaino-, liikkuvuus- ja lihaskuntotestit Kehonhuoltoharjoitus: Foam roller Päivällinen Ryhmän oma pelivuoro: sulkapallo Yleisöuinti ja sauna (majoittuville 4,60)

perjantai 23.9. 6.30-7.50 7.30-9.30 8.30-9.15 10.00-11.30 12.00-12.30 12.30-14.00 ..........

Aamu-uinti ja sauna Aamupala Happirikas aamulenkki Kickbikellä Hyvinvointi ja jaksaminen työssä Huoneiden luovutus ja lounas Testien tulkinta ja harjoitteluohj. Kurssin arviointi ja päätös

perjantai 10.3. ILMOITTAUDU MUKAAN: Heidi Saren, heidi.saren@mma.fi LISÄTIETOJA OHJELMASTA: Nina Tohkanen, nina.tohkanen@pajulahti.com

13.30-15.00 .......... .......... 15.00.... 15.30.... .......... 16.30-18.30 18.30-20.00 .......... 20.00-22.00

Tervetuloinfo, hyvinvoinnin työpaja työyhteisön vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot Majoittuminen PP- ergometritestit ohessa esim. omatoimista ulkoilua Päivällinen Tasapaino-, liikkuvuus- ja lihaskuntotestit sekä rentousharjoitus Rantasaunat lämpöisinä

lauantai 11.3.

Ohjelmat ovat alustavia, ja pidätämme oikeudet muutoksiin.

7.30-8.30 7.30-9.30 9.30-11.00 .......... 11.00-12.30 12.30-14.00 ..........

Inbodymittaus ennen aamiaista Aamupala Toiminnallinen liikkuvuusharjoitus ja terveyscircuit Lounas ja huoneiden luovutus Testitulokset, uudet tavoitteet ja arviointi sekä kurssin päätös

Liikuntakeskus Pajulahti • Pajulahdentie 167 • 15560 Nastola • tel. 03 885 511 • www.pajulahti.com

TYÖELÄ M Ä

Markku J. Jääskeläinen:

ELÄKEUUDISTUSTA VARJELTAVA Eläkejärjestelmän toimivuuden ja luotettavuuden suhteen voi olla luottavaisella mielellä. Ensi vuonna toteutuva eläkeuudistus antaa vahvan pohjan tulevaisuudelle. Kun se valmisteltiin kolmikannassa ja hyväksyttiin eduskunnassa liki yksimielisesti, on pohja pitävä.

läkeuudistuksessa otettiin tällä kertaa korostetusti esille sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tässä onnistuttiin varsin hyvin. Keskeinen osa tätä oli eläkkeiden rahoitus, josta saatiin ensimmäistä kertaa aikaan kestävä ratkaisu. Se pohjautuu vakaaseen työeläkemaksutasoon ja eläkerahas-

tojen tuottoihin. Ratkaisun horjuttaminen olisi varsin lyhytnäköistä ja vaarallistakin.

Kansalaisaloite ristiriidassa uudistuksen kanssa Eduskuntaan asti etenevä kansalaisaloite eläkeindeksin vaihtamisesta on muuttamassa eläkeuudistuksessa sovittua tasapainoa vaarallisella tavalla. Se lisäisi toteutuessaan työssäkäyvien, niin palkansaajien kuin yrittäjienkin, maksurasitusta. Samalla se kasvattaisi eläkeläisten keskinäisiä tuloeroja. Eläkeläisten osalta kannan huolta niistä, jotka saavat vähiten. Meillä on yhä noin 400 000 niin pientä työeläkettä saavaa, että he saavat myös kansaneläkettä. Heistä 70 prosenttia on naisia. Heitä eivät auta indeksit eivätkä muut prosentuaaliset korotukset. Apua eivät tuo myöskään veronhelpotukset, koska pienituloisimmat heistä eivät maksa veroja. Jos heidän asemaansa halutaan kohentaa, tarvitaan heille suunnattuja tulonsiirtoja sekä kohtuutta maksuihin ja asumiskuluihin. Niistä päättäminen ei kuitenkaan ole työeläkejärjestelmän käsissä.

Indekseillä on monenlaisia vaikutuksia Indeksivalinnalla on vaikutusta sekä sukupolvien väliseen että niiden sisäiseen tulonjakoon. Kansaneläkein40

tuotot näyttävät jäävän miinukselle? Leikattaisiinko eläkkeitä? Ei kai sentään! Kirjoittaja Markku J. Jääskeläinen jäi 1.5.2016 eläkkeelle Työeläkevakuuttajat Tela ry:n sidosryhmäsuhteista vastaavan johtajan tehtävistä. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa presidentti Tarja Halosen kampanjapäällikkönä kaksissa presidentinvaaleissa.

Rahastoja tarvitaan Työeläkevarat ovat kasvaneet merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana. Varoja oli vuoden 2015 lopussa noin 180 miljardia euroa. Vaikka summa näyttää suurelta, se on silti vain vajaa kolmannes eläkevastuusta. Rahaa ei siis ole tuhlattavaksi asti, hyväänkään tarkoitukseen. Eläketurvakeskus on arvioinut palkkaindeksin vaikutuksia. Yksi koskee eläkemenojen suuruutta suhteessa palkkoihin pitkällä tähtäimellä. Työeläkeindeksillä eläkemenot ovat vuonna 2040 noin 26 prosenttia palkoista. Palkkaindeksillä vastaava luku olisi 31 prosenttia. Työeläkkeiden rahoitus pohjautuu siis työeläkemaksuihin ja rahastojen tuottoihin. Jos tuotot pienenevät, paine maksuihin kasvaa. Palkkaindeksin kannattajat väittävät, ettei tuota painetta ole, vaan rahastoissa ja niiden tuotoissa on leikkausvaraa. Valitettavasti ei ole. Jos rahastot syödään, tuotot pienenevät. Ratkaisuksi on esitetty, ettei puututa rahastoihin, vain tuottoja leikataan. Miten meneteltäisiin vaikkapa tänä vuonna, jolloin

Eläkejärjestelmää on joskus verrattu sukupolvien yli ulottuvaan ketjukirjeeseen. Se on sellaiseksi varsin turvallinen ja oikeudenmukainen. Se on kuitenkin vain osa suurta kuvaa, jota kutsutaan hyvinvointiyhteiskunnaksi. Sukupolvien yli ulottuva solidaarisuus alkaa lapsista, jatkuu ilmaisena ja tuettuna koulutuksena nuoruusiässä ja päättyy turvallisiin eläkepäiviin. Väliin jää paljon vuosia, jotka eivät ole helppoja. On työtä tai työttömyyttä, perheen perustamista ja sen elättämistä, verojen ja maksujen maksamista, asunnon hankintaa ja säästämistä eläkepäivien varalle. Ja aina löytyy joku, jonka mielestä tälle ajalle voisi lisätä vielä kuormaa entisestään. Työikäiset ovat solidaarisia kaikille muille. Näin on yhdessä päätetty. Milloin alamme olla solidaarisia heille? Eivätkö he sitä ole muka ansainneet?

NÄKÖ

KULMA

deksi kompensoi kaikille vain hintojen nousun. Sen tehtävä on turvata ostovoimaa. Työeläkeindeksi ottaa huomioon tämän lisäksi palkkojen kehitystä, vaikkakin monien mielestä liian vähän. Sillä eläkeläisetkin pääsevät hyötymään tuottavuuden noususta ja muista työelämälähtöisistä syistä nostaa palkkoja. Samalla se lisää työeläkettä saavien välisiä euromääräisiä tuloeroja, koska indeksikorotukset ovat aina prosenttipohjaisia. Kansalaisaloitteessa esitetään työeläkeindeksin muuttamista palkkaindeksin suuntaan. Jos näin tapahtuisi, se ei ainoastaan lisäisi maksurasitusta nykyisille ja tuleville työikäisille. Se myös kasvattaisi eläkkeellä olevien välisiä eroja pientuloisen, useimmiten naisten, tappioksi. Näitä tulonjako- tai sukupuolivaikutuksia ei juurikaan tuoda esille.

Solidaarisuutta myös työikäisille

Juha Häkkinen

Ketjukirje tuo eläkkeen Taitetun eläkeindeksin muuttamiseksi tehty kansalaisaloite on kerännyt viime kuukausina huomiota ja allekirjoituksiakin riittävästi. Aloite etenee aikanaan eduskunnan käsittelyyn. Aloite muuttaisi työeläkkeiden indeksisidonnaisuutta niin, että eläkkeet nousisivat ja niinpä muutosaloite on ymmärrettävästi kerännyt kannatusta tällä hetkellä eläkettä saavien joukossa. Eläkejärjestelmää tuntevien ja sen kestävyyttä arviomaan pystyvien keskuudessa on puolestaan herännyt epäilyksiä siitä, että aloite sekoittaa käsitteitä ja sen tukena käytetään faktoja valikoiden. Kaikkea olennaista, kuten mahdollisen muutoksen merkitystä tulevien eläkeläisten eli tämän päivän työelämässä olevien eläkkeisiin, ei ehkä tuoda oikealla tavalla esille. Sukupolvien yli ulottuvaa ketjukirjettä – eläkejärjestelmäämme – ei tule vaarantaa heppoisin tai ainakaan populistisin perustein.

Myynti&Markkinointi

TYÖ JA UR A

Teksti ja kuvat Jussi Mustikkamaa

ASUNTOMESSURAKENTAMINEN ON

PITKÄ PROJEKTI

Myynnin ammattilainen Mikko Pajaniemi rakennuttaa perheensä kanssa omakotitalon Seinäjoella järjestettäville kesän 2016 Asuntomessuille. Projekti on ollut pitkä, mutta antoisa.

ikko Pajaniemi pääsi aloittamaan perheen kodin rakentamisen maatyöt loppuvuodesta 2014. Perheen saama tontti oli asuntomessualueen haetuin. Kyseiselle tontille tuli kahdeksan ensisijaista hakemusta. – Pajaniemien Salmiakki-nimisessä talossa oli ainoana huomioitu rinnetontin maaston muoto. Kyseiseen kortteliin valikoituivat modernit puutalot ja nämä seikat ratkaisivat tämän tontin saannin, Asuntomes42

sujen projektipäällikkö Kirsi Joensuu kertoo. Tonttia haettiin talotehtaan suunnittelijan valmistamalla talomallilla ja pohjakuvilla. – Olemme olleet mukana muokkaamassa lähinnä talon pohjaratkaisua mieleiseksemme. Tontin saaminen oli myös talotehdas Hartman Kodin suunnittelijalle Hannu Hakalalle kova juttu, Mikko Pajaniemi sanoo. Talon piirustusten lisäksi hakemukseen liitettiin tietoa rakentaja-

perheestä. Hakemuksesta huokui markkinointiammattilaisen osaaminen. ‒ Mikko Pajaniemi toimitti tonttihakemuksen liitteenä projektistaan ja perheestään esittelykansion, joka oli toteutettu ammattimaisesti, perusteellisesti ja markkinointihenkisesti, Kirsi Joensuu kehuu.

Koti omaan makuun Asuntomessuvieraat tulevat messuille hakemaan ideoita rakentamiseen, pihanlaittoon ja sisustamiseen.

Messutalo Salmiakin rakentaja Mikko Pajaniemi toimii myös MMA EteläPohjanmaan hallituksessa.

– Se on se tärkein juttu, ja sen ympärille saadaan niitä perheen tarinoita, rakentamisen tarinoita ja messuteemoja, Kirsi Joensuu sanoo. Pajaniemien talon suunnittelussa on otettu huomioon lukuisia yksityiskohtia. – Talosta aukeavat metsänäkymät on todella kivasti huomioitu. Ilta-aurinko valaisee upeasti metsän puolelta, Joensuu kiittelee. Rakennusprojekti on vaatinut lukuisia neuvotteluja. Esimerkiksi materiaalivalinnoista on keskusteltu monien eri valmistajien kanssa koko rakennusprojektin ajan. – Myynti- ja neuvottelutaidosta on ollut hyötyä projektin aikana, Pajaniemi sanoo. Vaikka asuntomessunäkyvyys ja kohteen esittely on merkittävää talotehtaalle ja tavarantoimittajille, myös Pajaniemen perheelle oli tärkeää valita sellaisia materiaaleja ja ratkaisuja, joista he itse pitivät. – Meidän kotihan siitä tulee messujen jälkeen. Tavarantoimittajia on ollut tarjolla paljon, ja valinnoissa on mennyt runsaasti aikaa, Mikko kertoo. Päänäytteilleasettajana Mikko Pajaniemen kodilla on talotehdas Hartman Koti ja Hartman Rauta.

Asuntomessujen Kirsi Joensuu Seinäjoen messualueen alkusuunnitelmien äärellä.

”MYYNTI- JA NEUVOTTELUTAIDOSTA ON OLLUT HYÖTYÄ PROJEKTIN AIKANA.” Neuvotteluja eri tavarantoimittajien kanssa käydään ihan loppumetreille saakka. Apuna on ollut sisustussuunnittelija Elina Ristimaa Sisustus Room2:sta. – Messutalomme stailataan messujen ajaksi, ja messuilla ei ole paljoakaan omia tavaroitamme esillä. Muuttamaan pääsemme elokuussa, muutaman päivän kuluttua messujen päättymisestä, Mikko kertoo.

Yrittäjän vaativa urakka Mikko Pajaniemi aloitti itsenäisenä edustajana samoihin aikoihin, kun rakennusprojekti alkoi. Talotehdas toimi päärakentajana, joten perheen oman työn osuus ei ollut alkusuunnitelmissa kovin suuri. Silti projekti on vaatinut valtavasti aikaa. – Asioiden selvittelyjä, materiaalien hankintaa, siivoamista sekä paljon puheluja talotehtaan, sisustussuunnittelijan, sähkömiehen, ra-

kennusvalvojan, tavarantoimittajien, timpureiden, talkooväen, kuljetusyhtiöiden ja monien muiden kanssa, Pajaniemi luettelee. Lähipiiristä ja rakentajapariskunnan vanhemmista on ollut suuri apu. Mikon isä Jussi Pajaniemi on ollut rakennuksella paljon oman työnsä ohella. Mikko myöntää, että väsy painaa, mutta samalla piristystä tulee keväästä, kesästä ja siitä, että kohta talo on kokonaan valmis pihaa ja viimeistä jalkalistaa myöden. – Tälle projektille on nähty paljon vaivaa ja aikaa, mutta on se samalla ollut mielenkiintoinen. Kohta pääsemme muuttamaan, rauhoittumaan normaaliin arkeen ja nauttimaan asuntomessualueen upeasta, luonnonläheisestä ympäristöstä. Tällöin pääsen taas keskittymään enemmän työhöni ja kehittämään taitojani myynnin ja markkinoinnin ammattilaisena, Mikko toteaa. Myynti&Markkinointi

M Y YNTI M A AILM ALLA

Teksti Tanja Harjuniemi/Stoorisoppi Kuvat Stoorisoppi ja Jaakko Oksanen

ASENTEELLA AALLON HARJALLE Vaatealan yrittäjä Kimmo Jaakonsaari teki sen, mistä useimmat vain haaveilevat. Hän yhdisti intohimonsa, unelmansa ja bisneksensä.

apsuudenkodissaan Punkan kylässä Kimmo Jaakonsaaren seinää koristi postikortti Niasin saaresta, kuuluisasta surffauskohteesta Indonesian Sumatralla. Lumi- ja rullalautailua harrastava nuori mies unelmoi päästä kokeilemaan surffausta, jota pidetään kaikkien lautailulajien kuninkuuslajina. Vuonna 1999 Jaakonsaari työskenteli vastavalmistuneena liikenneopettajana ja Elämystaikureiden tapahtumatuottajana. Vaikka hän oli vasta siirtynyt työelämään, Jaakonsaari ystävineen päätti toteuttaa unelmansa, ja suuntasi Indonesian Balille. He olivat kuulleet sen olevan lainelautailijoiden mekka. ‒ Täällä on ihan täydelliset aallot, lämmintä vettä, halpaa ja turvallista, Jaakonsaari kuvailee. Surffauksen ohessa – ja rahojen vähetessä – Jaakonsaari pohti erilaisia liiketoimintaideoita. Hän ihas-

tui elämäntapaan, jossa yhdistyivät surffaus ja bisnes. Aluksi hän suunnitteli ystäviensä kanssa erilaisia aktiviteetteja matkailijoille, kuten vetovarjoilua ja benjihyppyä, mutta huomasi markkinoiden olevan jo täynnä. Hän jatkoi tutkimalla huonekalujen tuontia Suomeen ja teki laskelmia Hyvinkään yrityshautomossa. ‒ Niistä alkoi muodostua niin isoja lukuja, etten vielä silloin uskaltanut ottaa taloudellista riskiä.

Takaisin koulun penkille Jaakonsaari päätti lähteä opiskelemaan. Hän haki restonomikoulutukseen Haaga Instituuttiin, mutta ei päässyt sisään. Jaakonsaari otti vuoden pestin rauhanturvajoukkoihin Kosovoon, missä luki pääsykoekirjat huolellisemmin, ja sai seuraavassa haussa haluamansa opiskelupaikan. Opinnot sujuivat vauhdilla, sillä hänellä oli jo ravintolakokin paperit.

Kesän hitti oli kannettava suplauta, joita Jaakonsaari teettää Kiinassa. Asennesurflaudat valmistetaan Balilla.

KIMMO JAAKONSAARI, 40 • Toiminut vaate- ja surffausalan yrittäjänä vuodesta 2005. • Asiapromo Oy:n ja Fin Trading Oy:n omistaja. • Koulutukseltaan matkailualan restonomi. • Kotoisin Riihimäeltä. • Asuu Indonesian Balilla ja harrastaa erilaisia lautailulajeja.

Myynti&Markkinointi

M Y YNTI M A AILM ALLA

Älypuhelimien aikana työt sujuvat Jaakonsaarelta myös työmatkalla. Yhtään yhteydenottoa ei saa menettää.

Vuonna 2002 hän lähti vaihto-opiskelijaksi Siamin yliopistoon Bangkokiin ja siitä työharjoittelijaksi Raya Diversille.

Toimitusvarmaa tavaraa Työharjoittelun päätyttyä Jaakonsaari suuntasi takaisin Balille. Matkalla sinne hän poikkesi surffaamassa myös unelmiensa saarella, Niasilla. Balilla Jaakonsaari tutustui vaatebisnekseen. Tapahtumatuottajana hän oli hankkinut yrityksille monenlaisia tuotteita, ja tunsi niiden tuontiin liittyvät ongelmat Hän halusi välttää järjestäjän painajaisen, jossa yrityksen vuoden tärkein asiakastapahtuma on käsillä, mutta Aasiasta tilatut tapahtumapaidat saapuvat pahasti myöhässä, ja niistäkin osa on virheellisiä ja osa kostunut. Mistä taikoa korvaavat tuotteet? ‒ Tajusin, että tämä on minun juttuni, Jaakonsaari muistelee. Jaakonsaaren perustama Asiapromo Oy on nyt kymmenen vuo46

den ajan valmistanut pukineita, päähineitä ja oheistuotteita yrityksille, mainos- ja tapahtumatoimistoille, hotelleille ja matkailukeskuksille sekä eri tuotemerkeille promootiokäyttöön ja jälleenmyyntiin. Hänen vahvuutenaan kilpaillulla markkinalla oli alusta alkaen se, että hän tunsi suomalaisten tapahtumajärjestäjien tarpeet, myös niiden tarpeen tilata pieniä määriä, joita esimerkiksi Kiinasta on vaikea saada. Tapahtumatuottajana hän oli luonut laajan suhdeverkoston ja luotettavan maineen. Siksi hän uskalsikin lähestyä saman tien isoja toimijoita, vaikka tarjottavana alussa ei ollut kuin kasa erilaisia malleja. ‒ Ensimmäisten asiakkaiden luottamuksen saavuttaminen täysin tyhjästä oli työn ja tuskan takana. Iso kiitos Bomberille, joka uskalsi olla ensimmäinen tilaaja, Jaakonsaari kiittää. Bomber on suomalainen, isojen moottoripyörätapahtumien järjes-

täjä. Jaakonsaari kiittelee myös yrittäjän starttirahaa, jonka avulla hän pärjäsi siihen asti, kunnes ensimmäisten kauppojen myyntilaskut kotiutuivat.

Päivä liikkeelle surffaten Normipäivänä Jaakonsaari herää aikaisin aamulla ja on surffaamassa ennen auringonnousua välttääkseen ruuhkat liikenteessä ja vedessä. ‒ Surffaus on pitkälti odottelua. Aallon harjalla ratsastaminen kestää parin tunnin aikana yhteensä ehkä minuutin, Jaakonsaari naureskelee. Vedestä noustua alkavat työt. Jo rannalla hän tarkastaa sähköpostit ja vastaa puheluihin. Kotiin palattuaan hän syö, ottaa voimanokoset ja rientää toimistolle. Asiapromon toimistolla Balilla työskentelee Jaakonsaaren lisäksi kolme paikallista työntekijää ja kaksi suomalaista työharjoittelijaa. ‒ Ensin käyn porukan kanssa asiat läpi, ja sitten avaan sähköpostin. Valtaosa Jaakonsaaren työajasta

menee yhteydenpitoon asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Kiinalaisiin toimittajiin hän pitää itse yhteyttä sähköpostitse, mutta indonesialaisiin toimittajiin on yhteydessä hänen paikallinen assistenttinsa Fany Adyana. ‒ Se johtuu siitä, kun täällä ei sanota ei. Fany huomaa heti, jos homma ei etene, niin kuin he sanovat. Jaakonsaari päättää iltavuoronsa kahdeksan tai yhdeksän aikoihin illalla.

Kannattaa edetä varovaisesti Isoimpina miinuksina Indonesiassa Jaakonsaari pitää ulkomaalaisen oikeusturvan puuttumista, byrokratiaa ja korruptiota. Korruptio on yleistä kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Indonesia ole poikkeus. Se on maailman 88. korruptoitunein maa 168:sta listatusta maasta. Suomi puolestaan on maailman vähiten korruptoitunein maa Tanskan jälkeen. Myös byrokratian koukerot hidastavat liiketoiminnan aloittamista ja erilaiset luvat pitkine prosesseineen maksavat paljon. ‒ Siinä menee helposti aikaa puolesta vuodesta vuoteen, joskus pitempäänkin, Jaakonsaari laskeskelee. Jaakonsaaren mukaan ulkomaalaisen yrittäjän on toimittava pilkuntarkasti lain ja sääntöjen mukaan, ja edettävä hitaasti ja varovasti. ‒ Jos joku haluaa sinut pois pelistä, niin hän hoitaa sinut pois pelistä. Ulkomaalaisen oikeusturvaa Jaakonsaari pitääkin olemattomana. Juuri kun hän saa tämän sanottua, hänen puhelimensa soi. Soittaja on tuttu opiskelija, joka on mopolla raapaissut taksin kylkeä, ja taksikuski pyytää rahaa. Aivan sama kumman

Suppailu rantautui Suomeen On heinäkuinen aamu Hangon Tennisrannalla. Aurinko paistaa, mutta on koleaa. Jaakonsaari kahlaa rantavedessä ja asettelee suplautoja ponttoniin kiinni. Pian kylmäverisimmät suppailijat saapuvat, nousevat laudalle ja lähtevät melomaan. Suppailu eli seisoen melonta on tehnyt läpimurron maailmalla ja myös Suomessa. Se on hauskaa ja tehokasta kesäliikuntaa. Viime kesänä Jaakonsaari lanseerasi 12 paikkakunnalla SUP Stationit, joissa vuokrataan lautoja ja järjestetään yhteisiä melontaretkiä. SUP Stationit ovat Jaakonsaaren markkinapaikka Asenne-laudoille. Hän valmistaa Asennetuotemerkillä sup- ja surflautoja ja -tarvikkeita. Niitä viedään Suomen lisäksi Indonesiaan, Meksikoon, Saksaan ja Thaimaahan, ja niitä voi ostaa verkkokaupasta. ‒ Tervetuloa suppailemaan myös ensi kesänä, Jaakonsaari toivottaa.

”Hangossa hoidan aamutuimaan Aasian päästä tulleet asiat. Sitten olen koko päivän rannalla ja vielä illalla jatkan Suomen pään yhteydenpitoa.” syy, Jaakonsaari neuvoo maksamaan puolet pyydetystä summasta. ‒ Tällaisissa tapauksissa on parempi maksaa, kuin kutsua paikalle poliisi. Täkäläisten viranomaisten kanssa kokee olevansa tosi pieni ja kaukana kotoa. Kielteisistä asioista huolimatta Jaakonsaaren vaakakupissa painavat enemmän kaikki ne myönteiset seikat, joiden takia hän Balilla on.

‒ Tällaista työtuntimäärää ja stressikuormaa en suostuisi muualla tekemään. Että painaisin hulluna töitä keskustakämpän ja arvoauton eteen. Ne eivät anna niin paljon kuin se, että saan nauttia täällä jokapäiväisestä arjesta. Suomesta Jaakonsaari kaipaa perheen, ystävien ja saunan lisäksi rehellisyyttä ja avoimuutta sekä asioiden paikkansapitävyyttä. Myynti&Markkinointi

TYÖHY VIN VOINTI

KEHITÄ TIIMIN ITSELUOTTAMUSTA Hyviä tuloksia ei saa kehittämällä heikkouksia. Kun tiimin jäsenten vahvuuksia vahvistaa, tiimin suoritus paranee. Se auttaa myös itseluottamuksen kohottamisessa. Teksti ja Sabanadesanin kuva Minna Keinänen

uutosjohtamisen konsultti Rajkumar Sabanadesanin k uulijak unt a on usein esimiehiä ja johtajia. Kun aiheena on tiimin itseluottamus ja sen johtaminen, haluaa hän herättää ajatuksia. ‒ Onnistuneella tiimillä myös itseluottamus on korkea. Se edellyttää, että tiimin jokaisen jäsenen itseluottamus on riittävän korkea. Jokaisen jäsenen on myös annettava panoksensa tiimin itseluottamuksen nostamiseen ja ylläpitämiseen, aloittaa Sabanadesan. Hän vakuuttaa, että itseluottamus on asenne, johon voi vaikuttaa päättämällä. ‒ Päätän siis olla tietynlainen. Mutta muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan se on pitkä prosessi, jopa elinikäinen. Seuraavaksi Rajkumar Sabanadesan kysyy, mikä on tiimi. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän vastaa itse: Tiimi on joukko ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite. ‒ Jos tavoite on myyminen, on se hyvin laaja käsite. Mutta mitä myyminen tarkoittaa juuri meidän tiimissämme? Tiimi, jolla on selkeä päämäärä, pystyy vahvistamaan koko tiimin itseluottamusta, hän selittää.

MITÄ MYYMINEN TARKOITTAA JUURI MEIDÄN TIIMISSÄMME? Ovatko tiimin kaikki tavoitteet realistisia? Uskooko tiimin jokainen jäsen niihin? Jos uskoo, on se Sabanadesanin mukaan ”fine”. Jos ei, pitää kysyä, miksi ei usko. ‒ Jos myyjä on epävarma ja hänestä tuntuu, ettei hän voi tehdä tätä tai tuota, kyllä asiakas sen tunnistaa. Johdon tehtävä on huomata ja tukea myynnin ammattilaisia kasvattamaan itseluottamusta.

Oivalla heikkoudet ja vahvuudet Ihannetilanteessa tiimin jäsenet luottavat toisiinsa ja iloitsevat omista ja muiden onnistumisista. ‒ Tai jos epäonnistun, muut auttavat minua. Tiimin jäsenten erilaiset ominaisuudet yhdessä edustavat koko tiimin ominaisuuksia, selittää Sabanadesan. Kaikkien ei Sabanadesanin mukaan pidä tehdä kaikkea. Esimiehen rooli korostuu, koska hänen tehtävänsä on tunnistaa ryhmän jäsenten

vahvuudet. Esimies miettii, miten vahvuudet sopivat kyseisen tiimin tavoitteeseen. ‒ Hyvin usein ne ihmiset, jotka eivät suoriudu tehtävässään, tietävät sen itsekin. He eivät nauti, he kärsivät. Ja mitä enemmän he kärsivät, sitä huonommin he tekevät työtänsä. Firman tulos kärsii ja koko tiimin itseluottamus kärsii. Kouluttaja painottaa, että itseluottamuksen kasvattaminen on heikkouksien ja vahvuuksien oivaltamista. ‒ Johtamisen konsultit puhuvat, että onko meillä oikeat ihmiset bussissa. Minä sanon, että se ei riitä, vaan oikeiden ihmisten pitää istua bussissa oikeilla paikoilla.

Sallitut epäonnistumiset opettavat Ryhmän itseluottamuksen vahvistaminen lähtee myös ryhmän ilmapiiristä. Rajkumar Sabanadesan mainitsee ensimmäisenä ominaisuutena avoimuuden.

”ITSELUOTTAMUKSEN KASVATTAMINEN ON HEIKKOUKSIEN JA VAHVUUKSIEN OIVALTAMISTA.” Myynti&Markkinointi

TYÖHY VIN VOINTI

RAJKUMAR SABANADESAN

meidän tekemiseemme, se antaa meille draivia.

• Syntyi Jaffnassa Sri Lankassa

Kehu, kerro, kuuntele

• 13-vuotiaana Tamilien lapsisotilaana sisällissodassa

Itseluottamusta voi vahvistaa, kun ryhmän ilmapiiri on avoimen lisäksi oppiva. ‒ Ei todistava, ei puolustava, vaan koko ajan opitaan. Vaikka olisimme kuinka hyviä, meidän on tarkoitus joka päivä oppia uusia asioita. Onnistuminen ja epäonnistuminen on yhtä arvokasta ja molemmista voi ja pitää oppia, Rajkumar Sabanadesan selittää. Hän uskoo palautteeseen ja palkitsemiseen. Palkitsemisen sääntöjen on oltava selkeät ja kaikkien ryhmän jäsenten tiedossa. Siinä on säilyttävä reiluuden tunne, eikä mitään saa jäädä tulkinnanvaraiseksi. Palkitseminen on myös kehumista, kertomista ja kuuntelemista. Ohimennen sanotun tai sähköpostissa pikaisesti lähetetyn kehun sijaan kouluttaja kaipaa aitoa läsnäoloa. ‒ Jos ihmiset tekevät paljon liikkuvaa työtä, aina voi soittaa tai vielä parempi, yrittää nähdä kasvotusten. Luottamus ja yhteenkuuluvuus kasvavat, kun olemme kasvokkain ja keskustelemme meille tärkeistä mutta myös vaikeista asioista. Luottamusta rakennetaan olemalla läsnä. Palautteen saajan on hyvä tietää, mistä häntä kehutaan. Millä tavalla hän on onnistunut ja mitä se tarkoittaa koko tiimille. Sabanadesan kuvailee palautetta dialogiksi, jonka kautta ymmärtäminen ja oivaltaminen tapahtuu. ‒ Ilman palautetta ei voi tarkastella tekemisiä ja ilman tarkastelua ei voi kehittyä, ei oppia eikä oivaltaa. Oivaltamisen kautta tulemme tietoiseksi asioista ja vain sillä tavalla pystymme muuttamaan käyttäytymistämme. Se auttaa itseluottamuksen kehittämiseen. Ryhmän yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu, kun ryhmän jäsenet

• Saapui 22 vuotta sitten turvapaikanhakijana Turkuun, asuu nyt Tampereella • On toiminut muun muassa aluejohtajana Mainiossa Vireessä, joka on maamme suurimpia sosiaali- ja hoivapalveluja tarjoavia yrityksiä sekä johtajana Punaisen Ristin ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa • Kouluttaa ja valmentaa IMO:ssa, joka on kansainvälinen yritysten ja organisaatioiden johtajia horisontaaliseen johtamiseen kouluttava verkosto

”PALAUTE ON DIALOGIA, JONKA KAUTTA YMMÄRTÄMINEN JA OIVALTAMINEN TAPAHTUU.” ‒ Se on mahdollisuutta epäonnistua, tehdä virheitä ja ennen kaikkea oppia niistä. Ihminen ei koe hyväksytyksitulemisen tunnetta, jos hän ei pysty puhumaan epäonnistumisistaan avoimesti. Epäonnistumiset voivat herättää vaikeita tunteita. Sabanadesan huomauttaa, että käsittelemättömistä vaikeista tunteista tulee helposti osa henkilön identiteettiä. ‒ Minun tunteeni ovat minun tunteitani, mutta minun tunteeni eivät 50

ole minä. Miten käsittelen tunteita ja miten silloin toimin, siihen tarvitsen vahvaa itseluottamusta. Hän muistuttaa, että hyviä tuloksia ei saa kehittämällä heikkouksia. Kun vahvuuksia vahvistaa, ryhmäläisistä ja sen muodostamasta ryhmästä tulee erinomaisia. Se auttaa itseluottamuksen kohottamisessa. ‒ Itseluottamus on tunne. Ja koska se on tunne, se tuottaa meissä positiivista energiaa. Se vaikuttaa

näkevät toisiaan. Erityisesti paljon matkustavia ja itsenäisesti töitä tekeviä Rajkumar Sabanadesan neuvoo kokoontumaan yhteen. ‒ Hyvin johdettu korkean itseluottamuksen omaava tiimi tietää jo itsessään paljon asioita. Jos heidät laitetaan vähäksi aikaa samaan tilaan, alkavat he puhua oikeita asioita, tärkeitä asioita. He jakavat kokemuksia.

A I S A Ä Ä S N O N UIMINE T A M O L Ä L Y P L KY

-15 %

Laskeva ja nouseva itseluottamus Itseluottamus ei ole koskaan vakio. Kouluttaja vertaa sitä pörssikurssiin, joka vuoroin nousee ja laskee. ‒ Itseluottamus voi olla korkea jollain osa-alueella ja matala jollain toisella osa-alueella. Se vaihtelee sen mukaan, miten me onnistumme tai epäonnistumme ja millaista palautetta saamme. Matala itseluottamus jossakin asiassa ei tarkoita, että ihminen on huono siinä. Sabanadesan ottaa esimerkkitapaukseksi itsensä. Kun hän saa sähköpostia, jossa häntä kysytään puhumaan, vastaa kouluttaja myöntävästi. ‒ Joka kerta sen jälkeen mietin, että mitä sinä Raj menit lupaamaan. Sinä et ole hyvä puhuja, tämä ei ole sinun juttusi. Silti en koskaan peru. Kyllä tiedän, että olen hyvä siinä, mutta siitä huolimatta itseluottamus on välillä hyvin matala. Lopuksi Rajkumar Sabanadesan paljastaa hieman yllättäen, että itseluottamusta ei voi opettaa, ei hän eikä kukaan muukaan. Sen sijaan hän rohkaisee kokeilemaan, epäonnistumaan ja uskaltamaan olla onnellinen onnistumisista. ‒ Voin kertoa itseluottamukseen liittyviä esimerkkejä ja tilanteita. Parhaiten olen onnistunut, kun kuulija saa niistä jonkin uuden näkökulman. Mutta jokainen käy omassa mielessään läpi itseluottamukseen liittyviä prosesseja ja mitä ne tarkoittavat juuri hänelle ja hänen työssään.

Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto. MMA:n jäsenille alennus kaikissa Suomen Holiday Club -kohteissa, mm. Saimaalla, Caribiassa, Tampereen Kylpylässä, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä ja Sallassa. Valitse kohteesi ja varaa jo tänään holidayclub.fi tai soita 030 68 600 ma–pe 8–18, la 10–15 Edun saat varatessasi koodilla: MMA15

Myynti&Markkinointi

AUTOILU

YLLÄTYSVALINTA VUODEN AUTOKSI Vuoden auto Opel Astra tarjoaa rahalle vastinetta. Astran uusi farmarimalli taipuu myös myyntiammattilaisen käyttöön. Teksti Jyrki Jaala Kuvat Opel

pel Astra painii samassa kokoluokassa Volkswagen Golfin Toyota Auriksen ja farmarimallina Skoda Octavian kanssa. Mutta ajotuntuma ja -ominaisuudet nostavat sen luokkaa isompien autojen tasolle. Monen yllätykseksi Astra pesi muut merkit ja nimitettiin hiljattain vuoden autoksi Euroopassa ja myös Suomessa. Astran kohdalla suuren painoarvon antoi rahalle saatava vastine. Myös tekninen harppaus edellisestä Astran mallisarjasta yllätti myönteisesti. Kehuja saivat moottorit, koritekniikka, viimeistely ja varusteet. Opel on selvästi kipuamassa suurempiin myyntilukuihin ja taustatekijät siihen ovatkin hyvässä kunnossa. Myynti on ollut kovassa nousussa. Vuosi sitten Astraa myytiin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 269 kappaletta, kun kuluvan vuoden vastaavana aikana myynti oli noussut 902:een kappaleeseen. Huhtikuussa lanseerattu farmarimalli oli odotettu tulokas ja varsinkin Suomessa on sen tiloille runsaasti käyttöä. Farkku on ilmeisen kiinnostava vaihtoehto myös myyntiammattilaiselle. Koeajamamme malli oli Opel Astra Sports Tourer Innovation 1.6 CDTI Ecotec.

Paljon ajavan tärkeät yksityiskohdat Hyvä alusta ja jousitus, johdonmukainen ohjaus, moottorin suoritusominaisuudet, istuimien laatu, tilat, turvallisuus ja kokonaistaloudellisuus ovat tärkeitä perusasioita. Hyvä ajettavuus koostuu useammasta tekijästä. Ensimmäinen niistä on jousitus, jonka kohdalla on aina tehtävä kompromisseja. Astrassa on sopivan tanakka jousitus: se ei anna periksi tiukoissakaan mutkissa, mutta ei ole liian kova kuopissa. Ainoastaan peräkkäisissä terävissä routakuopissa tuntui lievää hyppimistaipumusta. Kokonaisuudessaan ajettavuus on hyvin johdonmukaista ja ohjaustuntumasta Astra saa täyden kympin. Mallikkaasti keskittävä ohjaus on tarkka. Se vastaa hyvin tiukkoihin käänteisiin, mutta on suuntavakaa suorilla tieosuuksilla.

Vuoden auto 2016 • Vuoden auton valitsevat Euroopassa ja samoin Suomessa ammatikseen autoista kirjoittavat toimittajat. Euroopan raatiin kuului 58 toimittajaa 22 maasta. Ehdokasmalleja oli Euroopassa 29. • Suomessa Vuoden auton arvonimen myöntää Auto- ja Liikennetoimittajat ry. Valintaraadissa oli 65 toimittajaa eri medioista. • Kilpailuun osallistui Suomessa 33 automallia. Toisella kierroksella oli mukana 6 automallia, joille toimittajat saivat jakaa 15 pistettä valintansa mukaan. • Yksi ehdokas piti nostaa ykköseksi ja sille sai antaa korkeintaan 6 pistettä. Astra oli ylivoimainen ykkössuosikki niin Suomessa kuin Euroopassa.

Tehokkaat moottorit ja tukevat istuimet Koeajoautossa oli 1,6-litrainen CDTI diesel-moottori, tehoa 136 hevosvoimaa ja vaihteistona perinteinen automaatti. Moottorin ja vaihteiston yhteistoiminta oli saumatonta. Ne vastasivat viiveettä kaasupolkimen painallukseen ja vasta moottoritienopeuksilla kiihdyttäessä tuntui lievää tehon puutetta. Kokonaisuutena voimaa on riittävästi ripeäänkin ajoon. Mikäli tämä teho ei riitä, on listalla vielä 160:n ja 200:n hevosvoiman tehomyllyt. Opeliin tarjotaan erilaisia istuinvaihtoehtoja. Paras ja kallein niistä on AGR-terveysistuin 18:lla eri säätömahdollisuudella, hierontatoiminnolla, lämmityksellä ja istuinilmastoinnilla. Ilman näitäkin hienouksia istuimet ovat tukevat ja hyvistä materiaaleista tehdyt. Opel on selvästi panostanut paljon ajavien asiakkaiden tarpeisiin.

Edistyksellinen valojärjestelmä Nykyautoissa turvallisuudesta puhutaan paljon ja sen eteen tehdään myös työtä. Esimerkiksi Opelin IntelliLux LED Matrixvalot edustavat alansa huippua. Valojärjestelmä hyödyntää LED-tekniikan mahdollisuuksia. Se tunnistaa ajo-olosuhteet ja säätää valojen suunnan ja kirkkauden niiden mukaan. Vastaantulevan ajoneuvon kohdalla valot eivät vaihdu lähivaloille, vaan kaukovaloja himmennetään ja ohjataan pois vastaantulijasta näkyvyyden säilyessä silti korkealla tasolla.

Varustetasosta riippuen Astraan on saatavissa käytännössä kaikki viimeisimmän turvallisuus- ja mukavuustekniikan saavutukset.

Kokonaistaloudellinen auto Astran hinnoittelu on maltillista, mutta hintahaitari on suuri. Hinta liikkuu 22 000‒30 000 euron välillä varustevalinnoista riippuen. Astra on polttoaineen suhteen taloudellinen. Se kuluttaa normaaliajossa moottoriversiosta riippuen 5‒6 litraa sadalla kilometrillä. Hiilidioksidipäästöt ovat alkaen 99 g/km. Kun autovero määräytyy osittain päästöjen mukaan, on luvulla merkitystä myös kokonaistaloudellisuuden kannalta. Kysymysmerkki on jälleenmyyntiarvo, joka on suurin kokonaistaloudellisuuteen vaikuttava asia. Siinä eivät aikaisemmat Opel-mallit ole olleet aivan parhaassa luokassa, mutta testimenestykset nostanevat myös käytettyjen Astrojen kysyntää. Myynti&Markkinointi

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

MILLAISET

AURINKOLASIT

AUTOILIJALLE?

Esteetön näkeminen on oleellinen osa turvallista autoilua. Aurinkolasit antavat silmille suojaa ja torjuvat huomiokykyä haittaavia heijastuksia.

uringonkilo on kaunis, mutta autoillessa etenkin vastavaloon ajettaessa syntyy helposti katvealueita. Aurinkolasit tuovat silmille kaivattua apuvoimaa. ‒ Autoiluun soveltuvat aurinkolasit suojaavat häikäisyltä ja parantavat kontrastia, kiteyttää Kaisu Järvinen, silmätautien erikoislääkäri Tilkan Silmäsairaalasta. 54

‒ Väreiltään ruskeat tai harmaat aurinkolasit ovat autoiluun sopivimmat, koska ne näyttävät värit mahdollisimman luonnollisina. Liian tummat lasit voivat haitata näkyvyyttä esimerkiksi pilvisellä säällä, ajettaessa parkkihalliin tai liikennevaloja havainnoitaessa. Itsestään tummuvat aurinkolasit eivät välttämättä toimi autossa, jossa on tummennettu tuulilasi. Tuulilasin vuoksi aurinkolasien linssit eivät tummene riittävästi. Auton tuulilasi antaa yleensä melko hyvän suojan ultraviolettisäteiltä. Aurinkolaseissa olevat merkinnät, UV 100 % tai UV 400 kertovat, että lasit suodattavat UV-säteilyn kokonaan pois. Ultraviolettisäteily on vaarallista, koska se aiheuttaa muutoksia silmänpohjaan, silmän pinnalle ja luomille. Aurinkolasien, kuten yleensäkin silmälasien sopivuus, vaihtelee yksilöllisesti. Itselle sopivimman mallin löytäminen vaatii testaamista. Esimerkiksi polarisoiduille aurinkolaseille löytyy sekä kannattajia että vastustajia. Linsseihin valmistettu polarisointikalvo poistaa vaikkapa märän tienpinnan aiheuttamia heijastumia, mutta voi vääristää näkökenttää ja vaikeuttaa nestekidenäytön näkemistä auton kojelaudasta. Linssien vääristymät saattavat aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Aisa ei saa olla liian voimakas, jotta ajaessa pystyy näkemään esteettä myös sivusuuntaan, Järvinen kertoo aurinkolasien rakenteellisista ominaisuuksista. ‒ Marketeista ostetut aurinkolasit ovat käyttökelpoisia, mutta jos haluaa korkealaatuiset, yksilöllisesti omaan näkökykyyn räätälöidyt linssit, silloin optikko on oikea osoite. Aurinkolasejakin on mahdollista saada moniteholinsseillä, muistuttaa Kaisu Järvinen. ‒ Käytän itse aurinkolaseja kesäaikaan autoillessani pilvisellä säälläkin, koska kontrastit näkyvät niillä paremmin, vinkkaa Järvinen. Sofia Flygare

MMA SALES RIDERS KOKOONTUMISAJOT pärähtävät MMA Rauman järjestämänä 5.–7.8. Ilmoittaudu kesän mieleenpainuvimpaan tapahtumaan välittömästi, sillä paikat viedään nopeasti! Osallistumismaksu on 65 €. Majoitus Cumulus Raumassa (1hh 82 €/vrk, 2hh 87 €/vrk). Katso tarkempi ohjelma ja hotellivarausohjeet MMA Rauman facebookista www.facebook.com/mma.rauma tai kotisivuilta rauma.mma.fi Ilmoittautumiset 15.7.2016 mennessä osoitteeseen info@rmma.fi. Lisätietoa myös savumerkein: Eki 0400 454 785 ja Jani 050 434 2803.

Tervetuloa mukaan hyvään pörinään!

Uusi hotelli Ahvenanmaalla! Uusi Hotelli Pommern Maarianhaminan keskustassa avattiin 2.3.2015. 95 täysin uutta huonetta, korkeatasoinen ravintola, lounge ja viinibaari kutsuvat viihtymään. Myyntimiespaketti alk. 115€ Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

Park Alandia Park Hotell Alandia Maarianhaminassa Hotell Maarianhaminassa aivan keskustassa aivan keskustassa 79 huonetta, 79suosittu huonetta, suosittu ravintola, pubi ravintola, sekä kokoustilat. pubi sekä kokoustilat.

� majoitus�viihtyisässä majoitus viihtyisässä 1-hengen 1-henge MyyntimiesMyyntimieshuoneessa huoneessa paketti paketti � runsas aamiainen � runsas aamiainen � maittava�päivällinen maittava päivällinen 81 70 euroa 70 euroa � myyntimiessauna � myyntimiessauna ja uinti ja uinti

rve-

Te a! Te � Canal + � laajakaistayhteys Canal + � laajakaistayhteys 33:ssa 33:ssa huoneessa filmi/urheilu kanavat Ilmainen Wi fi huoneessa tulo tul � näyttelytilat � näyttelytilat ilmaiseksi �ilmaiseksi ilmaiset parkkipaikat � ilmaiset parkkipaikat Hotelli on hyvä Hotelli lähtökohta on hyvä useisiin lähtökohta tapahtumiin esim. museot, esim. mus lähtökohta. Kesällä tapahtumiin on useisiin ulkoterassi pubin golf, luonto,golf, kaupat. Kesällä kaupat. on ulkoterassi Kesällä ulkoterassi yhteydessä. pubin yhteyde yhteydessä. Liveluonto, musiikki pubissa ke-la.on pubin

Puh: 018-14130, Puh: 018-14130, fax: 018-17130 fax: 018-17130 E-mail:parkhotel@vikingline.fi E-mail:parkhotel@vikingline E-mail: info@parkalandia.com www.parkalandiahotel.com Norra Esplanadgatan Norra Esplanadgatan 3, 22100 Mariehamn 3, 22100 Mariehamn www.vikingline.fi/parkalandiahotel www.vikingline.fi/parkalandiah Myynti&Markkinointi

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonneet Piia Kunnas ja Anni Karppanen

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Joka lehdessä yksi jäsen pääsee pitämään myös lyhyen myyntipuheen. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Asunto osamaksulla Asunto osamaksulla -palvelu on vaihtoehtoinen tapa ostaa ja myydä asunto tai kiinteistö. Palvelu sopii kaikille: niille, joilla ei ole välitöntä tarvetta saada rahojaan myytävästä kohteesta sekä niille, jotka haluavat ostaa asunnon ilman välikäsiä. Myyjä ja ostaja sopivat kaupan ehdoista keskenään. Asiapaperit hoitaa toimialaan erikoistunut juristi. Palvelu on ilmainen, ja sen käyttö on helppoa. Lähetät vain tiedot myytävästä tai ostettavasta kohteesta palvelun kotisivuilla olevan lomakkeen kautta. Tutustu palveluun osoitteessa asuntoosamaksulla.fi.

Brändätyt maksupäätteet paraatipaikalle Kotimaisen Poplatekin suosituimmat maksupäätemallit saa nyt brändättyä yrityksen omalla ilmeellä. – Maksupääte löytyy lähes joka liikkeestä ja se sijaitsee suorastaan paraatipaikalla niin lisämyynnin kuin brändinkin kannalta, taustoittaa Poplatek Paymentsin myyntijohtaja Jaakko Turunen. Personoitava maksupääte on myös kansainvälisesti uusi avaus. Turusen mukaan lisäpalvelulla halutaan paitsi tukea asiakkaan ostokokemusta myös auttaa kauppiaita saamaan maksupäätteestä paras mahdollinen hyöty irti. – Personoitu maksupääte vahvistaa brändiä ja viimeistelee asiakkaan maksukokemuksen. Halutessaan kauppias voi myös myydä mainostilan eteenpäin edustamalleen merkille ja kattaa näin korttimaksamisesta koituvia kustannuksia, Turunen kertoo. Poplatekin personoitavat Yomani XR ja ML -merkkiset maksupäätteet ovat tilattavissa jälleenmyyjiltä. Maksupäätteen ulkoasun voi suunnitella joko itse tai jättää designin ammattilaisten huoleksi.

Korkki muuttaa veden limonadiksi

Lisätietoja: personoitumaksupääte.fi

Lisätietoja: www.easysoda.eu

Lisää ideoita: www.palkintotehdas.fi

Suomalaisyritys Limonaden Easy Soda -korkki muuttaa veden limonadiksi. Pienestä korkista syntyy puoli litraa virvoitusjuomaa. Tuotteen idea on yksinkertainen: Pulloon lasketaan vettä, kierretään Easy Soda-korkki kiinni, kunnes kuuluu naksahdus ja aromi alkaa valua pulloon. Käännetään pullo ylösalaisin, uusi kierto, jolloin hiilihappo vapautuu pulloon ja juoma on valmis. Yhdestä korkista valmistuu puoli litraa valmista juomaa ja tällä hetkellä makuvaihtoehtoja on neljä: sitruuna, cola, appelsiini ja vichy. Easy Soda-juomat ovat vähäkalorisia, sillä makeutukseen on käytetty sukraloosia.

Vesi- ja pölysuojatut pöytälaskimet

Viestitä parkkikiekolla Parkkikiekon ulkoasua koskevien säädösten purkaminen on antanut mahdollisuuden tehdä kiekosta persoonallisempia. Yksilöity, omalla painatuksella, kuvalla, kuosilla tai yrityksesi logolla oleva parkkikiekko kiinnittää hyvin huomiota. Parkkikiekon osalta on jatkossakin tärkeää selvästi osoitettu saapumisaika, mutta muuten kiekon väritys on vapaa. Kotimaassa valmistettuja personoituja kiekkoja toimittaa Saintex. Yrityksen valikoimista löytyy myös valmiita Suomessa suunniteltuja designparkkikiekkoja, joita voit käyttää mukavina pikkulahjoina.

Casion uudet vesi- ja pölysuojatut pöytälaskimet (WM-320MT ja WD-320MT) toimivat silloin, kun joudut laskemaan pölyisissä ja likaisissa olosuhteissa tai kosteudelle alttiissa ympäristössä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi ulkomyymälät, kukkakaupat, tuore-elintarvikepisteet, varastot ja korjaamot. Pestävän näppäimistön ansiosta laskimet ovat hygieenisiä ja toimivat siksi myös terveys- ja elintarvikealan yrityksissä. Laskimissa on monipuoliset toiminnot. Pienemmässä keltaisessa mallissa hyvä huomioväri ja isompaa valkoista voit käyttää vaikka käsineet kädessä. Lisätietoja: www.casio.fi

Lisätietoja www.saintex.fi

Kesähiusten pikapuhdistus Moroccanoilin kuivashampoo sisältää hienoa riisitärkkelystä, joka imee öljyä, tuotekertymiä sekä tuoksuja jättäen hiukset puhdistetuiksi ja raikkaiksi. Beigesävy antaa tummille hiuksille luonnollisen kiillon, violettisävyinen kirkastaa vaaleita hiuksia. Lisätietoa: www.idhair.fi

Myynti&Markkinointi

LAKIPALSTA

Teksi Sanna Honkanen Kuvitus Jii Roikonen

TULOS TAI ULOS? Myyntitavoitteen alittaminen ei ole pätevä irtisanomisperuste, ellei työntekijä ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan.

yönantaja irtisanoi MMA:n jäsenen työsuhteen henkilöön liittyvillä perusteilla työntekijälle asetetun myyntitavoitteen jäätyä saavuttamatta. Yhtiö totesi, ettei työntekijä ollut yhteydenotoistaan huolimatta saanut riittävästi tilauksia asiakkailta. Työntekijä vaati työnantajalta korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Hän totesi hoitaneensa tehtävänsä kaikilta osin asianmukaisesti eikä ollut laiminlyönyt velvollisuuksiaan miltään osin. Työntekijän tehtäviin kuului uusasiakashankinta ja hankittujen projektien hoitaminen. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta alasta tai myyntityöstä, mistä työnantaja oli tietoinen häntä palkatessaan. Työntekijä oli aloittanut työnsä selvittäen potentiaalisten asiakkaiden yhteystiedot ja kontaktoiden heitä. Hän totesi, ettei ollut saanut työsuhteen alussa valmiita asiakkuuksia vastaavasti kuten muut työntekijät, joiden myynteihin hänen myyntejään verrattiin. Lisäksi työntekijä totesi alueensa olleen haastavampi kuin muilla työntekijöillä. Tähän vaikutti kilpailutilanne ja se, ettei työnantajayhtiötä tunnettu kyseisellä alueella. Työntekijä oli raportoinut työstään ja työsuoritteistaan viikoittain työnantajalleen. Hänen yhteydenpitonsa asiakkaisiin ja työsuoritteiden määrä oli vähintään samaa tasoa, osittain jopa selvästi korkeampi kuin kollegoillaan. Työntekijä sai kuitenkin reilu kuukausi ennen työsuhteen irtisanomista kirjallisen varoituksen, jossa asetettiin euromääräinen myyntitavoite seuraavalle kuukaudelle. Hän totesi heti, ettei kuukausi ollut riittävä aika saavuttaa asetettua tavoitetta.

Irtisanomiseen tarvitaan painava syy Työsopimuslaissa säädetään, että työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää vain sellaisten työsopimuksesta tai laista johtuvien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, jotka vaikuttavat olennaisesti työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen. Irtisanomisperusteena olevan seikan tulee siten olla vakavuudeltaan niin painava, että työsuhteen irtisanomista voidaan vaikutuksiltaan pitää asiallisena ja oikeudenmukaisena seuraamuksena työntekijän sopimusrikkomuksesta. Työntekijälle asetettujen tulostavoitteiden, kuten myyntitavoitteiden, saavuttamatta jäämistä ei ole oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa pidetty sellaisenaan riittävänä irtisanomisperusteena. Tavoitteen saavuttamatta jäämisen on johduttava työntekijän viaksi luettavasta syystä tai laiminlyönnistä. Lisäksi tällaisen vian tai laiminlyönnin tulee olla olennainen. Myyntitavoitteen saavuttamattomuus ei automaattisesti ole osoitus työtehtävien laiminlyömisestä. Vialla tai laiminlyönnillä ja tulosten saavuttamatta jäämisellä onkin oltava selvä syy-yhteys. Näyttötaakka työntekijän syyksi luettavasta viasta ja työvelvoitteiden laiminlyömisestä on aina työnantajalla.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työntekijälle tulee antaa tosiasiallinen mahdollisuus korjata tilanne eli hänellä tulee olla riittävästi aikaa tavoitteiden saavuttamiseen.

Ei laiminlyöntejä Oikeudessa sekä työntekijä että hänen kollegansa ja asiakkaansa kertoivat yhdenmukaisesti, että irtisanottu työntekijä oli ollut työssään hyvin aktiivinen, itsenäinen ja pyrkinyt luomaan asiakaskontakteja erittäin runsaasti. Asetettuja myyntitavoitteita ei saavuttanut kuin yksi työntekijä. Todistajat myös yhdenmukaisesti kertoivat irtisanotun työntekijän alueen olleen haastavampi myyntialue kovan kilpailun vuoksi. Myös yhtiön tunnettavuus kyseisellä alueella oli vähäinen. Hovioikeus katsoi, että näyttämättä on jäänyt, että työntekijä olisi laiminlyönyt työtehtäviään. Myyntitavoitteen saavuttamatta jääminen sekä myynnin määrän vähyys verrattuna muiden vastaavaa työtä tehneiden työntekijöiden myynnin määrään on johtunut lähinnä puheena olevan alueen haastavuudesta muihin alueisiin nähden sekä siitä, että irtisanottu työntekijä ei ollut saanut samalla tavalla valmiita asiakkuuksia hoidettavakseen kuin muut työntekijät. Näyttämättä on jäänyt myös se, että myyntitavoitteen saavuttamatta jääminen olisi johtunut työntekijän viasta. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä.

Uusasiakashankinta vaatii aikaa Lisäksi hovioikeus totesi, että todistajien kertomuksista ilmeni, että tapauksessa käsitelty myyntityö oli pitkäjänteistä ja sinnikkyyttä vaativaa. Uuden asiakkaan hankkiminen edellytti lukuisia asiakastapaamisia ja tarjouksesta tilauksen tekemiseen kului paljon aikaa. Näin ollen hovioikeus katsoi, että työntekijälle annettu alle kahden kuukauden aika oli ollut yhtiön toimiala, työn luonne ja olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen liian lyhyt, jotta työntekijällä olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus parantaa myyntitulostaan työnantajan edellyttämällä tavalla. Näin ollen työnantaja ei ollut noudattanut myöskään työsopimuslain edellyttämää menettelyä varoituksen antamisessa. Myynti&Markkinointi

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi Myyntiedustajalle korvausta asiakashankinnasta?

Sitooko kilpailukieltosopimus?

Olen ollut lähes 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Olen edustanut työnantajan valmistamia ja maahantuomia tuotteita. Minulla on iso myyntialue Pohjois-Suomessa ja voin turhia kehumatta sanoa, että työni on ollut todella tuloksellista. Nyt työsopimukseni on kuitenkin irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja työsuhteeni päättyy syyskuussa. Olen joutunut aloittamaan tyhjästä ja hankkinut käytännössä itse kaikki alueen asiakkaat. Onkohan minulla oikeus jonkinlaiseen hyvitykseen tästä asiakaskunnasta, joka jää työnantajalleni?

Minulle on tarjottu kiinnostavaa tehtävää nykyisen työnantajani kilpailijalta. Palkka ja muutkin edut houkuttelevat ja kieltämättä olen otettu tällaisesta tarjouksesta. En kuitenkaan lainkaan muistanut, että olen puolipakosta suostunut aikoinaan allekirjoittamaan kilpailukieltosopimuksen. Ei kai se voi olla sitova? Eikö jokaisella ole oikeus valita vapaasti työpaikkansa?

Kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetussa laissa säädetään yrittäjänä toimivan itsenäisen kauppaedustajan oikeudesta saada tietyin edellytyksin hyvitystä asiakashankinnasta, kun päämies irtisanoo edustussopimuksen. Tällaisesta oikeudesta ei ole kuitenkaan säädetty työsuhteisen myyntimiehen osalta. Kauppaedustajan hyvitysoikeus edellyttää, että kauppaedustaja on hankkinut päämiehelleen uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut kauppaa aikaisempien asiakkaiden kanssa ja tästä koituu päämiehelle merkittävää etua edustussopimuksen lakkaamisen yhteydessä tai sen jälkeen; ja hyvitystä voidaan pitää kauppaedustajan edellä tarkoitettujen asiakkaiden kanssa tehtävistä sopimuksista menettämät provisiot ja kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullisena. Provisiopalkkaisella myyntimiehellä voi kuitenkin olla oikeus jälkiprovisioon kohtuullisen ajan kuluessa työsuhteen päättymisestä syntyvistä kaupoista. Tästä oikeudesta myyntimies ei voi edes työsopimuksessaan pätevästi luopua.

Kilpailukieltosopimuksista on nykyään jatkuvasti harmia. Valitettavasti joudun vastamaan, että sopimus voi sitoa sinua, edellytyksenä kuitenkin on, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa otetaan muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Myös asiakkaiden säilyttämisintressi voi muodostaa tällaisen erityisen painavan syyn, etenkin kun on kysymys myyntityöstä. Jos on olemassa vaara asiakkaiden siirtymisestä myyjän mukana kilpailijalle, kilpailukiellolle voi olla erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimuksella voidaan lain mukaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa, samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimus voi pääsääntöisesti olla voimassa enintään puoli vuotta työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työsuhde päättyy työnantajasta joh-

tuvasta syystä (lähinnä tuotannollisista ja taloudellisista syistä), kilpailukieltosopimus ei sido. Irtisanomisaikana työnantajan kanssa kilpaileva toiminta on luonnollisesti kiellettyä, vaikkei mitään kilpailukieltosopimusta olisi koskaan tehtykään, ja riippumatta työsuhteen päättymissyystä. Jos haluat siirtyä kilpailijan palvelukseen ilman riskejä, siihen on oikeastaan kolme vaihtoehtoa: 1) noudatat kilpailukieltosopimusta sellaisenaan ja siirryt kilpailijan palvelukseen vasta sitten, kun kilpailukielto on varmasti päättynyt; 2) neuvottelet ja sovit nykyisen työnantajan kanssa siitä, ettei kilpailukieltosopimusta sovelleta lainkaan tai kilpailukiellon kestoa ainakin lyhennetään, ja aloitat siis hieman myöhemmin uudessa työpaikassa tai 3) sovit uuden työnantajan kanssa, että työnantaja vastaa siirtymisestä mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista seurauksista. Tällaisissa asioissa kannattaa aina ottaa ajoissa yhteyttä MOTin lakimiehiin.

Lomautus ja irtisanomisajan palkka Työnantaja on irtisanonut työsopimukseni tuotannollisista ja taloudellisista syistä 11.4.2016 päättymään 11.10.2016. Nyt olen kuitenkin saanut työnantajalta ilmoituksen kahden viikon kuluttua alkavasta lomautuksesta, joka jatkuisi työsuhteeni päättymiseen saakka. Työnantaja ei yksinkertaisesti halua maksaa minulle enää irtisanomisajan palkkaa. Voiko näin menetellä? Ei voi, lomautuksella ei saa kiertää työntekijän irtisanomissuojaa. Irtisanomisajan palkka on siis kuitenkin maksettava työntekijälle. Jos työnantaja haluaa vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta irtisanomis-

ajaksi, se on toki mahdollista. Siihen ei siis tarvita edes lomautusperusteita. Kun työntekijä vapautetaan työntekovelvoitteesta, hänellä säilyy oikeus saada täysi palkkansa (siis myös keskimääräinen provisio) koko irtisanomisajalta. Jos työvelvoitteesta vapauttaminen on tehty ehdoitta, oikeus irtisanomisajan palkkaan säilyy, vaikka työntekijä työllistyisi irtisanomisaikana muualle. Tässäkin on kuitenkin syytä korostaa sitä, että kilpaileva toiminta ja sen valmistelu on kiellettyä myös irtisanomisaikana. Jos työnantaja irtisanoo jo lomautettuna olevan työntekijän, tulee työnantajan tällöinkin maksaa työntekijälle irtisanomisajan palkka täysimääräisesti. Lomautus kuitenkin jatkuu edelleen, ellei sitä nimenomaisesti päätetä.

Erorahan vaikutus Työnantaja maksoi vuoden palkan erorahana. Kassa teki erorahasta ns. jaksotuspäätöksen, joten päiväraha alkaa juosta vasta joskus. Pitääkö jaksotusaikana rampata työkkärissä? TE-toimistoon kannattaa ilmoittautua työnhakijaksi viimeistään ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Työnhaku kannattaa myös pitää koko ajan voimassa huolimatta siitä, että saa kassalta erorahaan perustuvan jaksotuspäätöksen. Jos työnhaku TE-toimistossa katkeaa ja on poikki yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä (esimerkiksi kokoaikatyö, Kelan sairauspäiväraha, päätoiminen opiskelu), vaarana on ansiopäivärahaoikeuden menettäminen. Tämä merkitsee sitä, että hakijalle kassassa jo määritetty päivärahaoikeus mitätöityy, ja hakijan on täytettävä työssäoloehto uudelleen. Ansiopäivärahan suuruus määritetään tällöin uuden työssäoloehdon aikana ansaitun palkan perusteella.

Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms. Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet. Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet. Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekir-

joittama palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www. mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. ■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

MM MM A KOULUTTA A KOULUTTA A A

KOULUTUKSET/

SYKSY 2016

KEHITÄ ESIMIESTAITOJASI

PARANNA TYÖNHAKUVALMIUKSIASI

MMA:n syksyn koulutusten pääteemana on esimiestaitojen kehittäminen. Teemoja ovat muun muassa esimiehen jaksaminen, esimiehen työkalut sekä esimiehen vaativat tilanteet. Miska Oy:n Helena Kokon vetämä Esimiehen työkalupakki to 1.9. ja ti 25.10. käsittelee webinaarin aikana kolmea esimiestyön keskeistä työvälinettä eli kehityskeskustelua, viestintää ja muutosjohtamista. Esimiehen jaksaminen -webinaarissa ke 19.10. Kokko antaa eväitä tunnistaa millainen esimies on johtajana ja oppijana ja miten itseä voi johtaa. Lisäksi käydään läpi muun muassa voimaannuttavia keinoja jaksamiseen, stressin hallintaan ja rakentavaan itsekkyyteen. Esimiehen vaativat tilanteet -webinaari ma 3.10. keskittyy esimiestyön keskeisiin haasteisiin eli viestintään, arjen työn ohjaamiseen, korjaavaan palautteeseen ja puuttumisen taitoon. Ambitio pitää ma 31.10. Helsingissä koko päivän valmennuksen esimiehen jaksamisesta. Teemoina ovat muun muassa jatkuva muutos ja resilienssi, miten muutan maailmaani, myönteisten tunteiden merkitys, stressin hallinta sekä yhteistyön voima työyhteisössä.

UP Partnersin MMA:lle toteuttamassa TyönhakuAkatemian verkkopalvelussa opiskelet kuukauden ajan neljää tärkeää teemaa. Opit esittelemään itsesi kirjallisesti positiivisesti erottuvalla tavalla (CV:ssä, hakemuksessa, LinkedInissä), parannat taitojasi selvittää mitä työnantajat tarvitsevat ja haluavat, kehität työnhakustrategiaasi ja onnistut paremmin työpaikkahaastattelussa. Jokaiseen teemaan kuuluu videoluento, tehtävä ja lisätehtävät. Videoluento tarjoaa orientaation teemaan. Tiedon soveltamista käytäntöön tukevat teemakohtaiset tehtävät, joiden tekeminen on tärkein osa onnistumista. Koulutus on MMA:n jäsenille maksuton. Lisätietoa: www.urapalvelut.fi/mma

Paikkakuntakohtaiset koulutukset HELSINKI 1.9. klo 9–16 26.9. klo 9–16 6.–7.10. klo 9–16 31.10. klo 9–16 3.11. klo 9–16

Mieli ja elintavat kuntoon, Jukka Heikkilä, Logotiimi Oy ja Sabine Hiilloste, personal coach NLP myyntityössä, Reijo Mylläri, Rementor Nordic Business Forum 2016 Esimiehen jaksaminen, Ambitio Oy Luottamusmyynti ja myyntipsykologia, Harri Sjöman, CIA Finland

JOENSUU 22.8. klo 9–12

Olenko huippumyyjä, Jouni Röksä, MMA

KUOPIO 20.8. klo 9–12 Miten pääsen headhunterin saaliiksi? Jouni Röksä, MMA LAHTI 19.8. klo 9–12

Olenko huippumyyjä, Jouni Röksä, MMA

KAIKKI MMA:N KOULUTUKSET JA ILMOITTAUTUMISET LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.MMA.FI > PALVELUT JA EDUT > KOULUTUKSET > KOULUTUSKALENTERI NORDIC BUSINESS FORUM 2016 MMA järjestää Helsingissä, Tampereella ja Oulussa livestreamauksen tämän vuoden Nordic Business Forumista, joka pidetään to–pe 6.‒7.10. Tämän vuoden teemoina ovat digitalisaatio, kulttuuri ja markkinointi. Esimerkkejä päivien annista: 6.10. klo 12.30–19.15 • Des Traynor: Digitaalinen tuotekehitys • Dick Costolo: Twitteristä uuteen talouteen

OULU 30.9. klo 9–16 6.-7.10. klo 9–16

Esimiehen työkalupakki, Helena Kokko, Miska Oy

Nordic Business Forum 2016

TAMPERE 6.-7.10. klo 9–16

Nordic Business Forum 2016

TURKU 3.10. klo 9–16 NLP myyntityössä, Reijo Mylläri, Rementor 15.10. klo 9–16 Luottamusmyynti ja myyntipsykologia Harri Sjöman, CIA Finland Oy

7.10. klo 9.00–17.10 • Vineet Nayar: Työntekijät ensin, asiakkaat sitten • Tony Hawk: Brändäys • Ed Catmull: Luovuuden kulttuuri Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.nbforum.com/nbf2016/agenda/ Seminaarin seuraaminen on MMA:n jäsenille maksutonta. Sitovat ilmoittautumiset kummallekin päivälle erikseen.

Verkkokoulutukset, syksy 2016 9.8.

TyönhakuAkatemia UP Partners Oy, itseopiskelu, verkko

20.9. klo 9-12

Google AdWords Jari Juslén, Akatemia 24/7 O

15.8. klo 9-11

Tehosta työnhakua Jouni Röksä, MMA, webinaari

22.9. klo 17-20

Google-markkinointi Jari Juslén, Akatemia 24/7 O

16.8.

Word-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

26.9. klo 9-12

Sosiaalisen median käyttö yrityksessä Wistec Training Oy, webinaari

16.8.

Excel-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

3.10.

Word-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

16.8.

PowerPoint-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

3.10.

Excel-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

16.8.

Outlook-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

3.10.

PowerPoint-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

16.8.

Myyjän mobiilit työvälineet Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

3.10.

Outlook-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

17.8. klo 9-12 Mitä rekrytoijat ja headhunterit odottavat työnhakijalta Jouni Röksä, MMA, webinaari

3.10.

Myyjän mobiilit työvälineet Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

18.8. klo 9-11

Miten löydän piilotyöpaikat Jouni Röksä, MMA, webinaari

3.10. klo 9-12

Esimiestyön vaativat tilanteet Helena Kokko, Miska Oy, webinaari

22.8. klo 9-12 30.8. klo 9-12

LinkedIn-peruskurssi Tom Laine, HC Services Oy, webinaari LinkedIn - verkotu tai kuole Tom Laine, HC Services Oy, webinaari

5.10. klo 9-11

Tehosta työnhakua Jouni Röksä, MMA, webinaari

11.10. klo 9-12

Video markkinoinnin välineenä Jonna Muurinen, Kuulu Oy, webinaari

1.9. klo 9-12

Sosiaalisen median käyttö yrityksessä Wistec Training Oy, webinaari

1.9. klo 9-12

Esimiehen työkalupakki Helena Kokko, Miska Oy, webinaari

14.10. klo 9-12 Facebook markkinoinnin välineenä Jonna Muurinen, Kuulu Oy, webinaari

1.9. klo 17-19

Tehosta työnhakua Jouni Röksä, MMA, webinaari

5.9.

Englannin kielen verkkokurssi Lingonet, itseopiskelu, verkko

5.9.

Ruotsin kielen verkkokurssi Lingonet, itseopiskelu, verkko

5.9. klo 9-12

Twitterin käyttö yrityksessä Wistec Training Oy, webinaari

6.9.

Työnhakuakatemia Up Partners, itseopiskelu, verkko

8.9. klo 9-11

Miten löydän piilotyöpaikat Jouni Röksä, MMA, webinaari

8.9. klo 17-20

Facebook-markkinointi Jonna Muurinen, Kuulu Oy, webinaari

12.9. klo 9-12

Tehokas kokous verkossa (Skype, Lync) Wistec Training Oy, webinaari

12.9.

Word-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

12.9.

Excel-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

12.9.

PowerPoint-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

12.9.

Outlook-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

12.9.

Myyjän mobiilit työvälineet Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

10.11. klo 9-12 Mitä rekrytoijat ja headhunterit odottavat työnhakijalta, Jouni Röksä, MMA, webinaari

12.9. klo 9-12

Tehokas kokous verkossa (Skype, Lync) Wistec Training, webinaari

11.11. klo 9-11

19.9. klo 9-12

Mindfulness myyntityössä Harriet Väänänen, webinaari

17.10. klo 9-12

Onnistunut myyntineuvottelu Reijo Mylläri, Rementor Oy, webinaari

19.10. klo 9-11

Esimiehen jaksaminen Helena Kokko, Miska Oy, webinaari

24.10. klo 9-13

Miten ja mistä lisää kauppaa Ari ”Myynnintekijä” Holm”, webinaari

25.10. klo 17-20

Esimiehen työkalupakki Helena Kokko, Miska Oy, webinaari

1.11. klo 9-12

Some-jatkokurssi Tom Laine, HC Services Oy, webinaari

7.11. klo 9-12

Mestaruustasolla myynnissä Mikko Ojanen, Kaswu, webinaari

8.11.

Word-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

8.11.

Excel-taitojen parantaminen Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

8.11.

PowerPoint-taitojen parantaminen, Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

8.11.

Outlook-taitojen parantaminen, Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

8.11.

Myyjän mobiilit työvälineet, Wistec Training Oy, itseopiskelu, verkko

9.11. klo 9-11 Tehosta työnhakua, Jouni Röksä, MMA, webinaari

Miten löydän piilotyöpaikat Jouni Röksä, MMA, webinaari

Myynti&Markkinointi

N TA

ÄME

TOTTA VAI TARUA, MMA Kanta-Hämeen sihteeri Pia Ryöppy Teksti Piia Kunnas Kuva Janne Ruotsalainen

Hämeessä ostopäätöksen tekokin kestää kauemmin. Totta, olemme harkitsevaista kansaa. Voi jopa sanoa, että Slow Life asuu Hämeessä. Mutta ehkä tässä piilee myös hyvää: päätöksemme ovat harkittuja ja pitkäkestoisia. Meillä on pallo hallussa. Totta. Yhdistyksemme on ollut urheilullinen alusta alkaen. Sulkapalloa on pelattu säännöllisesti yli 25 vuotta ja lentopallojoukkue on ollut kasassa yli 20 vuotta. Jäsenistössämme on paljon golffareita, ja MMA Kanta-Häme onkin hallitseva liiton golf-mestari tänä vuonna. Urheilutoiminta on parasta verkostoitumista! Kanta-Hämeeseen kaivattaisiin omaa lentokenttää. Tarua. Lentokenttää emme kaipaa, mutta parempia junayhteyksiä kyllä – terveisiä vain VR:lle. Hämeenlinna on yksi niistä asemista, missä junayhteydet huononivat, kun VR teki uudistuksia aikatauluihin. Tämä päätös koskettaa alamme ihmisiä paljonkin, sillä työskentelyolosuhteet ovat junassa paremmat kuin linja-autossa. Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. Tippa ei tapa, mutta ämpäriin voi kyllä hukkua. Elämä on muuttunut entisajoista paljon, sillä nykypäivän myyntiammattilainen lähtee mieluummin liikkumaan ja urheilemaan työpäivän päätteeksi. Aulangon hotellinjohtajan onkin kuultu sanovan, että nykyään lenkkipolkujen ja urheiluareenoiden pitää olla paremmassa kunnossa kuin baarin puolen. Markkinakahvit kaunistaa. En tiedä kaunistaako, mutta ainakin virkistää. Yhdistyksemme koukkupolvet tapaavat joka kuukauden markkinapäivänä keskustassa kahvikupin ääressä. Verkostoituminen on myös seniori-ikäisille hyvin tärkeää. Samanhenkisen porukan kanssa pääsee juttelemaan päivänpolttavista asioista ja samalla on hyvä suunnitella yhdistyksen senioritoimintaa.

Pia suosittelee! Suosittelen lämpimästi kaupunkimme kesätapahtumia. Wanaja Festivalissa saa nauttia loistavasta artistikattauksessa ihanassa Linnanpuistossa. Hippalot-lastenfestivaali tuo lastenkulttuurin Verkatehtaan ympäristöön. Keskiaikamarkkinat ovat puolestaan vakiinnuttaneet asemansa Suomen keskiaikaisissa tapahtumissa.

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 8.9. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 19.8.

ä p i t h iv

ä!

Kello 12.00-15.00 Ohjelmassa musiikkia, makkaranpaistoa ja mukavia kilpailuja. Mukana myös hevoset sekä paloauto. Tervetuloa koko perheen voimin!

MMA

MMA Kanta-Häme Kesäjuhlat Katuman lavalla 18.6.

MMA Kanta-Häme Golf-kesän tärpit • Kaupunkikapina Vammalan LakeSide /Järvenranta 1.7.2016 • MMA:n SM-kisat Oulussa 13.-14.7.2016 Sankivaarassa • Yhdistyksen omat Golf-mestaruuskisat 2.9.2016, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Jos ylläolevat kiinnostaa, niin lisätietoja kilpailuista saa Jarmo Hiitulta, jarmo.hiittu@hameenkt.fi

Powerparkissa 18.6.2016 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kokkola järjestävät jäsenillensä perheineen MMAhtipäivän Powerparkissa. Kokopäivärannekkeen hinta on vain 10€ (max 4 ranneketta/jäsen) ja sillä voi hurvitella koko päivän 18.6. kello 11–19. Kyseisten yhdistysten jäsenet voivat hankkia lippunsa osoitteessa https://holvi.com/shop/EPMMARY Lisätietoja: Paavo Mäenpää; paavo.maenpaa@netikka.fi tai 040 518 9716.

Seniorijäsenten ruskaviikot Levillä MMA / Levirakka järjestää eläkeläisjäsenilleen kaksi ruskaviikkoa Levillä. Viikolla 37 on tarjolla ohjattua toimintaa ja elämyksiä hulppeissa maisemissa. Tälle viikolle ovat etusijalla ensikertalaiset. Viikko 38 on omatoimiviikko. Ruskaviikoille voi hakea 6.6.-23.6.2016. Lisätietoa antaa Minna Liukkonen, puh. 020 122 4412 (klo 8.30 11), minna.liukkonen@mma.fi.

Tiesitkö? MMA jakautuu 23 alueelliseen jäsenyhdistykseen. Liiton jäsenenä kuulut automaattisesti alueesi yhdistykseen. Se on mainio verkostoitumisen kanava ja yhdistyksen kautta saat monia lisäetuja. Alueellisten yhdistysten lisäksi yrittäjillä, lääke- ja sairaalatarvike-edustajilla ja nuorilla jäsenillä on omat verkostonsa. Linkit yhdistysten omille verkkosivuille löydät MMA:n sivuilta: www.mma.fi > Liitto > Jäsenyhdistykset

Myynti&Markkinointi

MM A:N TOIMSTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenrekisteri Sari Kanervo 020 122 4402

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

Jäsenedut, kurssit Eija Kuitunen 020 122 4401

JOHTO

Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen 020 122 4415 040 596 9143

Nuorisoasiamies Joanna Purosto 020 122 4430

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 020 122 4404

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

Kirjanpito Elina Järvinen 020 122 4414

TALOUS

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

VIESTINTÄ

Viestintäsuunnittelija Anni Karppanen 020 122 4400

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

Talouspäällikkö Heli Vesterinen 020 122 4406

LOMAOSAKKEET

Toimituspäällikkö Piia Kunnas 020 122 4428

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 1100, 00101 Helsinki / (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU! www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä twitter MMAliitto

Julkaisusuunnittelija Mari Niemi 020 122 4411

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 720, 00101 Helsinki (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs.), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma–ti ja to–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740. Toimisto avoinna kesällä ma–pe 9.00–14.00

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Toimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Jaana Apell Kassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon. Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456 Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412 MYYNNIN JA MARKKINOINNIN YRITTÄJÄT MMY Tietoa muun muassa yrityksen perustamisesta, provision laskemisesta, yrittäjän osa-aikaeläkkeestä ja kuntoutuksesta. mma.fi > Jäsenyys > Yrittäjä

HYÖDYNNÄ JÄSENYYTTÄSI Jäsensivut on vain jäsenille tarkoitettu osio MMA:n verkkosivujen yhteydessä. Mene osoitteeseen mma.fi ja avaa oikeasta yläkulmasta Jäsensivut-kuvake. Linkistä pääset kirjautumaan. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi ja syntymäaikasi.

mma.fi

OMAT TIEDOT -osiossa • pääset muuttamaan MMA:n jäsenrekisterissä olevia yhteystietojasi • Jäsenmaksut-välilehdellä näet oman jäsenmaksutilanteesi. • Palvelut-välilehdeltä pääset vain jäsenille tarjolla oleviin sähköisiin palveluihin, joita ovat Intellian yhteystietohaku, Sanakirja. net ja Lingonetin kielikurssit • Kalenteri ja lehdet-välilehdeltä pääset tilaamaan MMA:n kalenterin ja Talentumin ammattilehtiä alennettuun hintaan. • Profiili-välilehdelle voit lisätä esimerkiksi kiinnostuksesi kohteita. Sitä kautta saat kohdennettua tietoa tapahtumista.

TÄRKEÄÄ!

JÄSENSIVUILTA löydät vain jäsenille tarjolla olevia tietoja ja apuvälineitä • Oppaat: työsuhteesta, verotuksesta, kilpailukiellosta ja yt-neuvotteluista. Yrityksen perustamisopas neuvoo yksityiskohtaisesti yrittäjyyden alkuun. • Palkkatutkimuksen: alan syvennetyt palkkatiedot, jotka perustuvat MMA:n tutkimukseen • Sopimukset: työsopimus- ja edustussopimusmallit usealla kielellä • Lomakkeet: jäsenyyteen liittyviä lomakkeita, matkalaskulomake ja ajopäiväkirja

Jos MMA:n jäsenrekisterissä ei olen sinun sähköpostiosoitetietojasi, et saa myöskään MMA:n uutiskirjettä tai tietylle ryhmälle tai alueellisesti kohdennettuja tapahtuma- ja koulutuskutsuja. Saatat jäädä siis paljosta paitsi. Suosittelemme kotisähköpostiosoitteen käyttöä. Sähköpostiosoitteesi pääset lisäämään tai muuttamaan osoitteessa mma.fi/jasensivut > omat tiedot

Myynti&Markkinointi

SUPERLAHJAKORTTI -

PALKITSE, MOTIVOI JA MUISTA! Avaa oven yli 100 liikkeen ja elÃ¤myksen lahjakorttivalikoimaan

www.presentcard.fi

020 752 8020

sales@presentcard.fi