Myynti & Markkinointi 4/2020 by Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

4/20

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

Myynti ja Markkinointi 2020 -barometri:

Vastuullisuus houkuttelee SIVU 42

MMA uudistaa ilmeens채 SIVU 14

Meripelastuksessa minuutit ratkaisevat SIVU 48

Ratkaisun hetket Tapahtumateollisuuden kriisin vaikutukset ulottuvat laajalle. Mikko Leppilampi per채채nkuuluttaa alalle sopivia ratkaisuja ja uskoo, ett채 nyt on aika toimia. SIVU 30

29 €

tai

/kappale

Alv 0%

69 € /kappale Alv 0%

49 € Alv 0%

tai

99 € /kappale Alv 0%

PÄ ÄKIRJOITUS

LUOTETTAVAT TIENNÄYTTÄJÄT

e olemme eläneet läpi muutoksen suomenhevosesta sähköautoon. Tämä kuvaa myös pitkäaikaista työtämme myynnin ja markkinoinnin hyväksi. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työnkuvat ja toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa. MMA kuvastaa liittona meitä jäseniä, ja sen tulee seurata muutoksessa mukana. Olemme uudistuva ja nykyaikainen liitto, jonka jäsenyys on meille kaikille tärkeää. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset kantaa vastuunsa kaikkien alan ammattilaisten edunvalvojana ja puolestapuhujana. Hyvin erilaisista lähtökohdista ja koulutustaustoista voi päästä vastuullisiin unelmatöihin, olipa tavoite kansainvälisessä kaupassa tai markkinointijohtajan tontilla. Monipuolinen tehtäväkenttä odottaa tekijöitä, joilla on intohimoa kehittyä todellisiksi ammattilaisiksi. Pian päättyvä juhlavuotemme on antanut meille hyvää vauhtia uudistukseen, joka tulee varmasti näkymään enemmän loppuvuoden aikana sekä ensi vuonna. 125-vuotias MMA näyttää jatkossa aidosti meiltä. Teemme paljon työtä suurella tunteella kaikkien meidän myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten eteen. Vastaavaa paloa ammattikuntaamme – myyntiä, markkinointia ja ostoa – kohtaan ei ole näkyvissä ympärillä olevien toimijoiden joukossa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA lähtee vastaanottamaan tulevaa vuotta isojen muutosten kautta. Haluamme uudistuvana toimijana tarjota kaikille jäsenillemme välitöntä huolenpitoa ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Yhteinen matkamme muutoksessa jatkuu, nautitaan onnistumisista ja tehdään kovasti työtä, jotta voimme yhdessä olla aidosti tiennäyttäjiä Suomen talouden nostajana. Yhdessä 125 vuotta -teemalla vietetyn juhlavuotemme jälkeen vastassa on uusi aika. Tämä varmasti kuvaa tulevan vuoden odotuksia ja toiveita. Tiennäyttäjät kulkevat aina edellä. MARKO HOVINMÄKI PÄÄTOIMITTAJA, PUHEENJOHTAJA

”

Haluamme uudistuvana toimijana tarjota jäsenillemme välitöntä huolenpitoa ja mahdollisuuksia kehittää itseään.

4/2020

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Ei messuja ilman yleisöä. Tiina Taimisen ja monen muun työt loppuivat, kun rajoitukset iskivät.

Jari Makkonen hyödyntää meripelastuksen oppeja myös työelämässä.

Pääkirjoitus

Tässä ja nyt

Vaihtoaskel

Ensiaskel

Ajankohtaista

Työ & Ura

Jokaisessa organisaatiossa voi piillä miljoonamyyjä.

Metsästystä harrastava Joija Tikkanen halusi intohimostaan myös työn.

Väinö Iivarisen kesätyösopimus irtisanottiin ennen kuin työt ehtivät edes alkaa.

125-vuotias MMA uudistuu ja kirkastaa ilmeensä.

Sirpa Pesonen tietää, että kansainvälisessä kaupassa kulttuurieroilla on suuri merkitys.

Teema: Tapahtumateollisuus

Asiantuntijat kertovat Tapahtumateollisuus hiljensi messuhallit ja kongressikeskukset. Kansi: Henkilö Mikko Leppilampi uskoo suomalaisiin tapahtumajärjestäjiin ja heidän ammattitaitoonsa. Faktat Tapahtumateollisuuden vaikeudet heijastuvat myös muille toimialoille. Vinkit Onnistuneen ja elämyksellisen tapahtuman voi järjestää myös verkossa. MMA & Tamro 125 vuotta Myynti lääke- ja terveystuotteiden alalla on muutakin kuin perinteistä lääke-edustajan työtä.

Tutkimus Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työnantajan maine ja arvot ovat tärkeitä. Liikenne Sähköautosta on tulossa entistä houkuttelevampi työsuhde-etu.

Työ & vapaa-aika Myynti- ja markkinointijohtaja Jari Makkonen päivystää vapaaajallaan meripelastustehtävissä. Hyvinvointi Etätyössä tärkeiden sovellusten käytön huolellinen opettelu vähentää digitaalista stressiä.

Tietotekniikkavinkit Uusi palsta. Pikanäppäimet helpottavat ja nopeuttavat tietokoneen käyttöä.

MMA:n henkilökunta Viestinnän ja markkinoinnin harjoittelija Juuli Hiltunen sai antaa äänensä puhelurobotti Millalle.

Toimitus Omnipress Oy Tuottaja Maarit Krok Taitto Teemu Kavasto & Joonas Kavasto / Hank Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi. Neljä numeroa vuodessa. Tilaukset heidi.saren@mma.fi

Työnantajan on määrätyissä tilanteissa mahdollista muuttaa työsopimuksen ehtoja yksipuolisesti.

Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

60 62

Jäsenetuja

Päätoimittaja Marko Hovinmäki

Lakipalsta

Kysy työelämästä

Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Kenellä on oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen?

MMA Kassa yhdistyy KOKO-kassaan.

MMA kouluttaa Loppuvuodesta tarjolla on webinaareja eri tarpeisiin. MMA palvelee Liitto on jäseniään varten. Ota yhteyttä.

Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari@karisalko.com Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan. + alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Painosmäärä 22 000 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 87. vuosikerta.

Kannen kuva Eemeli Sarka

R PÄ

ISTÖME

Esa Riutan tietotekniikkavinkit nopeuttavat tietokoneen käyttöä.

Painatus Punamusta, Forssa 2020

Myynti& Markkinointi

ILJ

ÖMÄRK

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT

TEEMU LEINONEN

LUT-kauppakorkekoulun Lappeenrannan kampus

LUT-kauppakorkeakouluun myynnin professuuri LOKAKUUSSA uutisoitiin laajasti LUT-

kauppakorkeakoulun saamasta lahjoituksesta. Liike-elämässä pitkään vaikuttaneet Jalo ja Anja Paananen tekivät yliopistolle miljoonalahjoituksen, jonka avulla LUT-kauppakorkeakoululle perustetaan myynnin professuuri. – Meillä on tutkittu pitkään kansainvälistä markkinointia ja sitä, miten suomalaiset maailmalla pärjäävät. Myynti tuppaa yhä jäämään lapsipuolen asemaan, vaikka tunnetun sanonnan mukaan myynti on yrityksen tärkein tehtävä. Myynti on koko organisaation, ei vain myyjän tittelillä työskentelevien asia, LUT-kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saarenketo sanoi tiedotteessa. MMA:n opettajaverkostoon kuuluva ItäSuomen yliopiston lehtori ja myynnin sekä vuorovaikutuksen tutkija Jonna Koponen

kommentoi asiaa puhelimitse Myynnille & Markkinoinnille. Myös hän uskoo lahjoituksen parantavan myynnin asemaa laajasti. Myyntiä on tutkittu pitkään eri korkeakouluissa, mutta uusi professuuri luo mahdollisuuksia laajempaan valtakunnalliseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. – Yhteiskunnassa panostetaan tällä hetkellä myyntikoulutukseen, se on niin sanotusti hot topic. On mahtavaa, että yrityselämässä nähdään nyt tarve myynnin opetuksen ja tutkimuksen kehittämiselle, Koposen mukaan lahjoitus mahdollistaa myös opetus- ja tutkimusyhteistyön elinkeinoelämän kanssa. – Yhteistyön kautta myynnin arvostusta pystytään nostamaan sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti.

TEEMME LUKIJATUTKIMUKSEN PIAN TÄMÄN NUMERON ILMESTYMISEN JÄLKEEN. TARKKAILETHAN SÄHKÖPOSTIASI. 6

Nopeita toimituksia ekologisesti SUOMESSA on kattava kuljetuspalveluverkosto, mutta pakettien toimittaminen perille vie aikaa. Nyt on kehitetty palvelu yrityksille, joka mahdollistaa valtakunnalliset toimitukset saman päivän aikana. MyXlinen tarkoitus on nopeuttaa pakettitoimituksia ja samalla vähentää tarpeetonta kuljetuksiin liittyvää liikennettä. Uuden palvelun myötä sekä yrittäjät että yksityishenkilöt voivat ottaa paketin kuljetettavakseen, kun se sopii heidän reittisuunnitelmiinsa. MyXline syntyi Mika ja Juho Seppäsen ajatuksesta viime syksynä, ja palvelu lanseerattiin asiakkaille syyskuussa. MMA:n jäsenenä parikymmentä vuotta ollut Sami Kivistö tuli yhtiön toimitusjohtajaksi kesäkuussa, jolloin alkoi myös päämäärätietoinen kuljettajien rekrytointi. – Olemme ensin kasvattaneet kuljettajamäärää, jotta pystymme lunastamaan lupauksemme toimitusajasta joka kerta, kertoo Kivistö. Useat myynnin ammattilaiset liikkuvat työssään eri puolella Suomea, ja Kivistö uskoo, että juuri liikkuvaa työtä tekevät voisivat hyötyä palvelun käytöstä. – Kun kuljettaja tietää reittisuunnitelmansa, hän voi katsoa MyXline-sovelluksesta, mihin paketteja on mahdollista tänään viedä. Jos paketti sattuu sopimaan omalle matkareitille, saa pienellä vaivalla lisätienestejä.

78% 85% 87% myyjistä kertoo saaneensa uusia vastuualueita työnkuvaansa.

myyjistä kertoi myyntitoimintojen roolin olevan siirtymässä yhä strategisempaan suuntaan.

myyjistä kokee vaikuttavansa entistä enemmän bisneksen kasvuun ja liiketoiminnan jatkumiseen.

State of Sales: Tuotemyynti tiensä päässä SALESFORCEN teettämään State of Sales -tutkimukseen vastasi yli 6 000 myynnin ammattilaista eri puolilta maailmaa. Sales-

forcen Suomen-maajohtaja Sami Lampisen mukaan digitaalinen myynti on vauhdittunut ja myynnistä on tullut kompeliksimpaa kuin aiemmin. – Myyjän tehtävä on kuljettaa asiakas ostopolun läpi. Tuotemyynti on tullut tiensä päähän, ja asiakkaat haluavat entistä laajempia kokonaisuuksia. Myynnin esteenä eivät ole enää työkalut vaan enemminkin huono organisointi. Myynnin, markkinoinnin ja asiakkaan palveluketjun tulee olla entistä yhteneväisempiä, Lampinen kuvaa.

Hiljaisuus vei voiton LAPIN kansainvälinen matkailukampanja vei voiton vuoden 2020 kuntamarkkinoinnin Suomen-mestaruuskilpailussa. Kampanjan valttikortteina olivat hiljaisuus ja Lapin luonnon äänimaisema. Yhdellä kampanjan videoista esiintyi myös kanadalainen laulaja Carly Rae Jepsen. Kansainvälinen musiikkivideo Lapin luonnossa vakuutti myös tuomariston. – Tällä kertaa kilpailussa nousivat esiin vaikuttajamarkkinoinnin erilaiset muodot: bloggaajat, asukkaiden aktivointi, laaja yhteistyö ja -suunnittelu. Markkinointi on entistä enemmän yhdessä avoimesti tekemistä, ei vain yhtä totuutta ylhäältä päin tarjoiltuna. Näin syntyy aito ja uskottava kuva, joka houkuttelee tutustumaan vertaiskokemusten kautta, kertoo Kuntaliiton viestinnän erityisasiantuntija ja SMkilpailun tuomariston puheenjohtaja Jari Seppälä Kuntaliiton tiedotteessa. Hopeaa voitti Iisalmen kaupunki monipuolisella asukasmarkkinoinnilla ja pronssia Kymsote palvelu- ja brändiuudistuksella, jossa vahvistettiin maakunnan asukkaiden osallisuutta.

Miljoonamyyjäksi voi kehittyä että myyjäksi ei synETÄMYYNNISTÄ on nytä, ja on nähnyt tullut tänä vuonna työssään, että pararkea useille myynnin haat myyjät usein ammattilaisille. Syknousevat organisyllä Miljoonamyyjäsaatioiden myynteoksen julkaissut Jan titiimien ulkopuoRopponen muistuttaa, lelta. Se kuitenkin että etämyynnissä ei vaatii, että koko voi onnistua, jos oman organisaatio johmyyntityönsä vain toryhmästä alkaen ymmärtää siirtää sellaisenaan verkkoon. myynnin todellisen merkityksen. – Etämyynti ei ole vain sitä, – Uskon, että jokaisessa orettä luomme Teams-kyvykganisaatiossa on piilossa olevia kyyksiä. Olen nähnyt katastrofeja, miljoonamyyjiä. He voivat olla kun myyjät vetävät Teams-palateknisiä asiantuntijoita, joilla vereita samalla tavalla kuin norsubstanssiosaaminen ja asianmaalipalavereja fläppitauluineen. tuntijuus on kunnossa. TietynVaatimukset etäpalavereiden onlaisella kehityksellä saisimme nistumiseen ovat todella kovat, heidät miljoonamyyjiksi, organiRopponen muistuttaa. saatioiden staroiksi. – Kyse on siitä, miten saamme etämyynnistä vuorovaikutteisen. On tärkeää saada palaveri tunJAN ROPPONEN tumaan siltä, että Miten kehittyä Miljoonamyyjä – osallistujat olimiljoonamyyjäksi? Näin voitat isoja sivat samalla Lue Jan Ropposen diilejä (kerta toipuolella näyttöä opit verkkolehdestä: sensa jälkeen) Jan Ropponen mma.fi/miljoonamyyja Axend Oy, 294 s. uskoo vahvasti, Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Nuorelle yrittäjälle jälleen kansainvälistä tunnustusta Joonas Ahola valittiin syyskuussa ensimmäisenä suomalaisena FERD’s LISTille. Norjalaisyhtiö FERD ja Junior Achievement Europe valitsevat listalle vuosittain kahdeksan menestynyttä nuorta yrittäjää tai johtajaa, jotka ovat kouluikäisenä osallistuneet Nuori Yrittäjyys -toimintaan. Ahola on jo 28-vuotiaana ansioitunut yrittäjä, joka on valittu aiemmin myös Forbesin 30 under 30 -listalle. Nykyään hän on toimitusjohtajana kansainvälisessä MeetingPackage-yrityksessä, jonka perusti kuusi vuotta sitten. – Idea tuli edellisestä firmasta, tapahtumatoimistosta, kun meni hermot tarjouspyyntöihin ja siihen, kuinka manuaalista ja aikaa vievää se oli. Lähdin

Nyt koko hotelli on uudistettu!

miettimään, pystyisikö prosessia automatisoimaan. Jos auton pystyy kokoamaan netissä, miksi ei pystyisi varaamaan kokoustilaa neljäksi tunniksi, Ahola kuvaa yrityksen alkuaikoja. Vasta korona on pakottanut monien toimintojen ja palveluiden digitalisointiin. Ahola toivoo, että sen merkitys ymmärretään myös jatkossa. Sähköinen varausjärjestelmä varmistaa, että kaikki tiedot tallentuvat ja ovat mitattavissa. – Kun digitalisoidaan, kaikki voidaan mitata mainoksen klikkauksesta prosessin loppuun, jolloin voi oikeasti laittaa markkinoinnille euromääräisen hinnan. Jos siihen ei ole pääsyä, käytetään sata tonnia jonnekin messuille, koska on aina tehty niin.

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Iltasauna ja uinti  Ilmaiset parkkipaikat  Livemusiikkia keskiviikko– lauantai pubissa

TERVETULOA! www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

Hyvin sanottu ”Lähikoulukuntalainen saattaisi ostajana ahdistua, jos hän ei pääsisi vähintäänkin kahville myyjän kanssa saman fyysisen pöydän ääreen. Ja sama toisinpäin, etäkoulukuntalainen saisi näppylöitä, jos hänen olisi pakko ihan vanhanaikaisesti tavata myyjä samassa fyysisessä tilassa, jotta hän saisi ostettua jotakin monimutkaisempaa.” Myynnin vuorovaikutuksen yliopettaja ja myynnin tutkija Sini Jokiniemi MMA:n blogissa. ”Huippuosaajien työmarkkinat ovat globaalit. Miten Suomi pärjää siinä kilpailussa? Kun kilpailukenttä on kansainvälinen, suomalainen vaatimattomuus ei kaunista. Ei kannata ensimmäiseksi ääneen hävetä loskaa, pimeyttä ja introverttiyttä, jos rekrytointi-ilmoitukseen voi kirjoittaa myös: Etsimme huippuosaajia maailman onnellisimpaan maahan.” Helsingin Sanomien päätoimittaja Anu Ubaud kolumnissaan. ”Voimme luoda uusia yhteistyön muotoja ja osoittaa, että kyky sopeutua yllättäviin tilanteisiin on osaamisemme kovaa ydintä. Turvalliset suomalaiset livekohtaamiset ovat uusi luksus.” Finlandia-talo Oy:n toimitusjohtaja Johanna Talonen Evento-lehdessä. ”Me myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset saamme olla ylpeitä osaamisestamme. Menestyvissä yrityksissä tekemisestä ja toiminnasta huokuu nimittäin vahva myyntiorientaatio ja asiakassuuntautuneisuus. Näissä yrityksissä halutaan aidosti auttaa asiakasta onnistumaan. ” Myynnin yliopettaja Pia Hautamäki MMA:n blogissa.

FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km

FORD KUGA AWD TÄYSIN UUSI FORD-KATUMAASTURI

UUSI KUGA HYBRID AWD Nauti Kugan älykkään nelivedon varmuudesta ja automaatin mukavuudesta. Polttoainetaloudellinen hybriditeknologia (FHEV) hyödyntää sekä 2,5-litraista bensiini- että jarrutusenergialla latautuvaa sähkömoottoria. Miellyttävät sisätilat ja runsas teknologia varmistavat matkustusmukavuuden. Uusi Ford Kuga 2.5 190 hv Hybrid AWD alk. 38.722 €

Täysin uusi Ford Kuga -mallistossa: ladattava hybridi ja hybridi sekä bensiini- ja dieselmoottorivaihtoehdot. Uusi Ford Kuga Hybrid AWD alk. 38.721,50 € CO2-päästöillä 132 g/km. Vapaa auto etu alk. 750 €, käyttöetu alk. 585 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Täysin uusi Ford Kuga -mallisto alk. 30.899,59 € CO2-päästöillä 151 g/km. Hinnat sis. toim.kulut 600 €. Kuga-malliston CO2-päästöt 32-154 g/km ja EU-keskikulutus 1,4-6,4 l/100 km. Hinnat, CO2- ja kulutustiedot 18.9.2020 hinnaston mukaan.

ford.fi

VAIHTOASKEL

Vietti vie metsään Sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu. Näin perusteli myös pornaislainen Joija Tikkanen siirtymistään terveystuotteiden myynnistä Sako Oy:n aseiden ja patruunoiden pariin vuonna 2017. TEKSTI NINA GARLO-MELKAS KUVA TIMO PORTHAN

aina ollut tärkeää oppia lisää ja kehittää asiantuntijuuttani. Tuntui, että minulla olisi vielä kykyjä, jotka eivät pääse esille, ja tarve päästä näyttämään, mihin pystyn, kuvailee 40-vuotias kahden lapsen äiti Joija Tikkanen muutaman vuoden takaista työpaikanvaihdostaan. Ennen siirtymistään Sako Oy:n Beretta Metsästysvaatteiden ja -varusteiden tuotepäälliköksi Tikkanen vaikutti kymmenen vuoden ajan Orkla Care Oy:n pohjoismaisen organisaation terveystuotteiden tuotepäällikkönä. Tämän vuoden alussa metsästystä ja luonnossa liikkumista harrastavasta Tikkasesta tuli Sako Patruunoiden kansainvälisestä myynnistä vastaava myyntipäällikkö. – MINULLE ON

Tikkasen mukaan sekä terveystuotteita että ammuksia yhdistää tiukka lainsäädäntö ja tarve korkealle tuoteosaamiselle. – Pidän siitä, että joudun haastamaan itseni opiskelemalla tuoteryhmistä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa osatakseni argumentoida, kampanjoida ja kouluttaa. Nykyinen myyntipäällikön työ kiehtoo Tikkasta etenkin kansainvälisen asiakaskentän takia. Koronakriisistä huolimatta hänen yksikkönsä on saanut aikaan ennätysmyynnin. Myös tulevien vuosien myynti näyttää erinomaiselta. – Aktiiviset Teams-palaverit ja puhelimeen tarttuminen ovat olleet asiakassuhteiden luomisessa avainasemassa. Koska en ole päässyt esittäytymään asi-

akkaille kasvokkain, olen joutunut niin sanotusti myymään myös itseni sähköisesti. Uskon, että olen onnistunut siinä, koska näinä aikoina on erityisen tärkeää miettiä, miksi juuri sinä olet hyvä kontakti, armeijankin suorittanut Tikkanen sanoo. ◆

Joijan urastepit • Global Sales Manager Sako Oy, Sako Cartridges, 2020– • Product Manager, Pohjoismaat ja Baltia Sako Oy, 2017–2020 • Tuotepäällikkö Orkla Health, 2007–2017 • Product Specialist Bayer, 2006–2007

”

NÄINÄ AIKOINA ON ERITYISEN TÄRKEÄÄ MIETTIÄ, MIKSI JUURI SINÄ OLET HYVÄ KONTAKTI.

”En koskaan lopeta asiakastapaamista ennen kuin meillä on seuraavat yhteiset askeleet selvillä ja olen saanut asiakkaalta palautteen, että hän on tyytyväinen yhteiseen tekemiseemme”, Joija Tikkanen sanoo.

Myynti&Markkinointi

ENSIASKEL

”

OLEN HUOMANNUT, KUINKA PALKITSEVAA ON SAADA HAASTAVA KAUPPA MAALIIN.

Väinö Iivarinen, 22 • junioreiden edustusjoukkueen valmentaja, Espoon Oilers, 08/2014– • Field Sales Representative, Sector Alarm Finland, 05/2019–08/2019 • Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018–

Kesätyöt koronan varjossa Väino Iivarisella oli jo kesätyösopimus allekirjoitettuna, kun työnantaja joutui sulkemaan myymälöitään ja lomauttamaan työntekijöitä. Neuvokas opiskelija työllisti itse itsensä. TEKSTI NINA GARLO-MELKAS KUVA TIMO PORTHAN

”OLEN aina jostakin syystä ihannoinut huip-

pumyyjiä ja vankkaa markkinoinnin osaamista, siksi päätin hakea alan koulutukseen Laurea-ammattikorkeakouluun. Lyhyen työkokemukseni kautta olen huomannut, kuinka palkitsevaa on saada haastava kauppa maaliin. Kiinnostukseni on vain kasvanut koulutuksen edetessä. Olen aiemmin työskennellyt muun muassa kenttämyynnin edustajana pääkaupunkiseudulla kodin hälytyslaitteita myyvässä yrityksessä. Opin työssä nopean asiakaskontaktin luomisen sekä myynnin kannalta tärkeitä neuvotteluja vuorovaikutustaitoja. Tänä vuonna kesätyönhaussa auttoivat Messukeskuksessa järjestetyt rekrytointimessut; työsopimus löytyi taskustani jo hyvissä ajoin vuoden alussa. Työtehtävinäni oli-

si ollut myynti ja asiakaspalvelu teleoperaattorin liikkeessä. Koronatilanteen takia työnantajani joutui kuitenkin sulkemaan toimipisteitään ja lomauttamaan työntekijöitään. Samalla kaikki kesätyöntekijät irtisanottiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Töiden peruuntuminen harmitti, mutta lopulta päädyin työllistämään itse itseni ikkunanpesijänä. Pesin pitkin kesää tuttujen ja tutun tuttujen asuntojen ikkunoita hyvällä menestyksellä. Nyt haen myynnin ja markkinoinnin harjoittelupaikkaa ensi vuoden alusta alkaen. Minua kiinnostavat erityisesti teleoperaattoriala sekä urheiluväline- ja lifestyle-brändit. Tärkeintä minulle on, että olen aidosti kiinnostunut yrityksen tuoteportfoliosta ja että yrityksen arvot kohtaavat omieni kanssa.” ◆

Kysymys konkarille: ”Millaista osaamista minun kannattaisi opiskelijana hankkia, kun ajatellaan myynnin ja markkinoinnin tulevaisuuden trendejä?” Digitaalisten kanavien hyödyntäminen niin myynnissä kuin markkinoinnissa on yksi vallalla olevista suurimmista trendeistä, ja siinä aallon harjalla pysyminen on tärkeää. Kuluttajien syvällinen ymmärrys tulee jatkossakin

olemaan niin markkinoinnin kuin myynninkin keskiössä, ja digitaalisuus mahdollistaa myös kuluttajadatan keräämisen tehokkaammin ja tarkemmin. Pidänkin digitaalisuuden tuomien mahdollisuuksien ymmärrystä tärkeänä kokonaisuutena tulevaisuuden myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille. Neuvon antoi Coca-Cola Suomen markkinointipäällikkö Vilma Karvonen. Myynti&Markkinointi

A JANKOHTAISTA

MMA UUDISTAA ILMEENSÄ Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n visuaalinen ilme uudistuu. Aluksi muutos näkyy verkossa ja ensi vuonna myös lehdessä. Uusi ilme viestii paitsi asiantuntijuutta myös lämpöä ja lähestyttävyyttä. TEKSTI MAARIT KROK

SYKSYN AJAN MMA:n toimistolla ovat puhaltaneet muutoksen tuulet. Visuaalista uudistusta on työstetty kuukausien ajan, ja joulukuun alussa uudistus tulee näkyväksi MMA:n verkkosivuilla. – MMA on jo nyt varsin poikkeava toimija ja isosta porukasta erottuva, mutta muuttuminen ajan mukana on välttämätöntä. Haluamme herättää luottamusta, ihmisläheisyyttä ja lämpöä, mutta olemme myös asiantuntijoita, MMA:n viestintäpäällikkö Olli-Juhani Piri kuvailee muutosta. MMA:n visuaalinen ilme ja verkkosivut kokevat täyden muodonmuutoksen. Värimaailmasta tulee lämmin ja raikas, mutta uudistuksessa on otettu huomioon myös saavutettavuus. Väriyhdistelmät on suunniteltu niin, että luettavuus ja käytettävyys palvelevat myös lukijoita, joilla on esimerkiksi erilaisia näkörajoitteita. – Haluamme, että visuaalinen ilme ja verkkosivusto peilaavat meitä. Haluamme myös, että sivusto tuottaa jäsenillemme entistä enemmän arvoa, on helpommin käytettävä ja tieto paremmin löydettävissä, markkinointija viestintäjohtaja Tuula Sirén sanoo. Markkinointipäällikkö Mari Niemi on uransa aikana ehtinyt nähdä useita uudistuksia MMA:ssa.

– Ilmeen muutokset muuttavat viestintää, ja se on välttämätöntä, jotta pysymme ajassa. Kuvan ja viestin täytyy puhua samaa kieltä, ne kulkevat käsi kädessä, Niemi pohtii. Uudistuksen myötä MMA:n viestinnässä hyödynnetään erilaisia muotoja ja symboleja, jotka on valittu yhdessä graafisten suunnittelijoiden kanssa. Myös jäsenistöltä pyydettiin toiveita ja ajatuksia symboleista, jotka kuvaavat MMA:ta ja jäsenten työtä. Jäsenistön mielestä kaikista oleellisin symboli on kättely. Se kuvaa keskeisellä tavalla vuorovaikutusta ja yhteistyötä, joiden varaan myynti ja markkinointi ovat olennaisesti rakentuneet yli ajan. Uudistuksen myötä MMA erottuu entistä paremmin muista järjestöistä ja alan organisaatioista sekä palvelee entistä paremmin myös nuorempia jäseniään. – Uusi ilme erottuu vastaavista toimijoista ja rakentaa rohkeasti uutta ja omanlaista MMA:ta. Visuaalisessa ilmeessä on vahva positiivisuuden ja ilolla tekemisen meininki. Kokonaisuus on värikäs ja monipuolinen, ja ilme toimii hyvin eri kanavissa. Odotamme innolla, miten uudistus otetaan kentällä vastaan, graafisesta ilmeestä vastannut Vera Liinasaari suunnittelutoimisto Red andbluesta kertoo. ◆

”

Haluamme, että visuaalinen ilme ja verkkosivusto peilaavat meitä.

Myynti&Markkinointi

Näyteikkuna myynnin ja markkinoinnin alalle Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on tehnyt 125 vuoden ajan työtä jäsentensä hyvinvoinnin eteen. Nyt liitto haluaa, että alan merkitys ymmärretään yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

yynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on 125-vuotisen historiansa aikana ehtinyt käydä läpi monta nimenvaihdosta ja visuaalisen ilmeen uudistusta. Toiminnan perusajatus on pysynyt aina samana: palvella jäseniä mahdollisimman hyvin ja edistää myynnin ja markkinoinnin yhteiskunnallista asemaa. – Meidän roolimme on olla mukana keskustelussa ja välittää aitoja tuntoja siitä, mitä myynti ja markkinointi on. Olemme yhteiskunnallisesti sekä jäsenistömme kuva että kokoaja, MMA:n pu-

heenjohtaja Marko Hovinmäki sanoo. Hovinmäki astui puheenjohtajan saappaisiin toukokuussa 2017. Siihen mennessä hänellä oli takanaan 12 vuotta MMA:n valtuustossa ja yksi kausi valtuuston varapuheenjohtajana. Paikallisyhdistyksen jäsen Hovinmäki on ollut parikymmentä vuotta. MMA:n toiminta alkoi kauppamatkustajayhdistyksenä vuonna 1895. Sotien jälkeen kolme liittoa yhdistyi ja nimi muuttui Myyntimiehet ry:ksi. Miehisyys leimasi alaa pitkään, ja ensimmäinen nainen hyväksyttiin jäseneksi vasta

2020: MMA 125 vuotta. Jäseniä noin 20 000.

mattilaiset SMKJ ry. Vanha lyhenne kuitenkin säilyi.

1964: Yhdistyksen nimi vaihtui Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö SMKJ ry:ksi.

2015: Myynnin ja Markkinoinnin ammattilaiset ry:n viimeisin nimimuutos. Nyt lyhenteeksi vakiintui MMA.

1994: Jäsenmäärä kasvoi 1990-luvulla räjähdysmäisesti. Jäseniä jo lähes 19 000.

1997: Myyntimiehistä tuli ammattilaisia: Myynnin ja markkinoinnin am-

1990: Jäseniä jo lähes 12 000.

TEKSTI MAARIT KROK

1948: SMKY, IKL ja SKEL yhdistyivät Myyntimiehet ry:ksi. Yhdistymisen jälkeen jäseniä oli tasan 3 000. 1933: SMKY, IKL ja SKEL alkoivat jul-

”

Liittymisen perussyy ja vankka pohja on liiton tarjoama turva.

vuonna 1967. Nimi kuitenkin säilyi ennallaan vuosikymmeniä. – Tämä on ala, joka on tätä päivää ajatellen hyvin sukupuolineutraali. Samoin on iän puolesta. Myynnin ja markkinoinnin puolella on menestyviä ammattilaisia, sekä nuoria että iäkkäämpiä. Merkittävä muutos oli myös se, kun markkinoinnin tekijät tulivat jäsenistöön. Se teki jäsenkunnasta entistä heterogeenisemmän. MMA haluaa palvella jäsenistöään kokonaisvaltaisesti ja näyttää myös ulospäin, että myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten joukkoon mahtuu monipuolisesti elinkeinoelämän asiantuntijoita. – Jäsentemme toimikentät ovat hyvin laajoja. On digipuolen tekijöitä, mutta myös heitä, jotka möy-

rivät ehkä likaisissakin olosuhteissa vaikkapa teollisuudessa. Minä itsekin olen perunakauppias, Hovinmäki sanoo. Monimuotoisen jäsenkunnan palvelemiseksi MMA haluaa kehittää jatkuvasti myös omia palveluitaan ja omaa brändiään. – Haluamme parantaa asiakaskokemusta ja tehdä meidät helposti lähestyttäviksi. Jäsenillä pitää olla tunne, että meihin voi aina ottaa yhteyttä ja että teemme parhaamme vastataksemme heidän kysymyksiinsä, MMA:n markkinointipäällikkö Mari Niemi kuvaa. Ammattiliittojen tarkoituksena on ollut kautta aikojen jäsenten työolojen turvaaminen ja kehittäminen. –Liittymisen perussyy ja vankka pohja on liiton tarjoama turva. Jäsenet luottavat siihen, että jäsenmaksun maksamisen jälkeen tarjoamme tukea ja turvaa, Niemi muistuttaa. Samalla liiton keskeinen tehtävä on myös vahvistaa työtä tekevien asemaa ja ammatti-imagoa. On tärkeää, että liitto voi edesauttaa jäsentensä ammatillista kehittymistä,

kaista yhdessä Kauppamiehet-lehteä, joka korvasi aiemmin julkaistun Handelsresandenin.

Kauppa-edustajaliiton (SKEL), joka oli ensimmäinen askel kohti ammattiyhdistysmäisempää toimintaa.

1932: Itsenäistymistä seuranneina nopean kehityksen vuosikymmeninä pieni jäsenkunta erkaantui SKMY:stä protestina yhdistyksen kankeudelle ja perusti oman yhdistyksen, Suomen

1926: SMKY alkoi julkaista Handelsresanden-lehteä.

Ajat ovat muuttuneet, mutta liitto on pysynyt. MMA:n historiaan on mahtunut paljon yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia.

mutta toiminnan tulee suuntautua myös ulospäin ja herättää keskustelua. – Pyrimme entistä paremmin tuomaan esille asioita, jotka ovat jäsenistömme työelämässä hyvinvoinnille tärkeitä, sekä esittämään ehdotuksia koko yhteiskunnalle työelämän hyvinvoinnin ja työllisyyden lisäämiseksi, markkinointija viestintäjohtaja Tuula Sirén kertoo. Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa elinkeinoelämän olisi havahduttava myynnin ja markkinoinnin potentiaaliin. – Me olemme sekä myynnin että markkinoinnin äänitorvi. Haluam me rakentaa hyvää yhteiskuntaa. Jälkisyklisessä taloudessa myynnillä ja markkinoinnilla on äärimmäisen suuri merkitys yhteiskunnan selviytymiselle ja hyvinvoinnille, Hovinmäki summaa. MMA:lla uskotaan laajasti liiton kehitysmahdollisuuksiin ja tunnettuuden lisäämiseen. – Meillä on potentiaalia olla myynnin ja markkinoinnin alan näyteikkuna, parantaa tunnettuutta ja vaikuttaa paremmin alan asioihin, viestintäpäällikkö Olli-Juhani Piri sanoo. ◆

1912: SMKY halusi kehittää paikallisyhdistystoimintaa. Viipuriin perustettiin

Itä-Suomen Kauppamatkustaja- ja liikemiesyhdistys (IKL). 1895: Kauppias Axel Holmström kutsui Nya Pressen -sanomalehdessä kokoon kauppamatkustajia, joita kiinnosti yhdistyksen perustaminen. Perustettiin Finlands Handelsresandeförening, Suomen Kauppamatkustajayhdistys (SMKY).

Myynti&Markkinointi

TYÖ & UR A

Myyntiä yli rajojen Imatralaisia koivuviilutuotteita markkinoiva Sirpa Pesonen on ylpeä työstään. Hänestä maailmalle ei kannata lähettää ensimmäisenä tuoteasiantuntijoita vaan myyjiä, jotka osaavat solmia kontakteja. Vain myynti tuo rahaa. TEKSTI TIINA KOMI KUVAT TIMO PORTHAN

”Kotiläksyt on tehtävä todella huolellisesti, kun lähtee tekemään kansainvälistä kauppaa. Sinne ei mennä henkseleitä paukutellen”, Sirpa Pesonen sanoo.

Myynti&Markkinointi

TYÖ & UR A

WP:n myyntipäällikkö Sirpa Pesonen istui kollegansa kanssa slovakialaisessa McDonald’sissa syömässä myöhäistä illallista. Se oli kaupungin ainoa avoinna oleva ruokaravintola. Takana oli pitkä neuvottelupäivä pelkän kahvin voimalla. Kaksikko oli saapunut Slovakiaan aamukoneella. Asiakasyritys ei tarjonnut heille lounasta kuten yleensä tapana on, vaan 20

kiirehti iltapäivällä neuvotteluja vedoten pöytävaraukseen ravintolassa. – He yrittivät väsyttää meidät, mutta sanoimme, että olemme tulleet tekemään diiliä, emme syömään. Neuvottelut jatkuivat myöhään iltaan, ja ravintolat menivät kiinni, mutta sopimus syntyi. Pesonen nauttii kansainvälisestä kaupasta. Se vaatii joustavuutta, hyvää pelisilmää, itsensä haastamista ja kykyä sietää epäsäännöllistä ateriarytmiä. CWP:lle Sirpa Pesonen päätyi seitsemän vuotta sitten, kun työt viiluteh-

Sirpa Pesonen, 54 • Myyntipäällikkö puualan yrityksessä Coloured Wood Products (CWP) • Opiskelee myyntimaisteriksi TAMK:ssa. • Asuu Lohjalla puolisonsa kanssa, kaksi lasta.

Sirpa Pesonen nauttii kansainvälisen kaupan tekemisestä ja itsensä haastamisesta. Työn ohella hän on opiskellut myös kansainvälistä myyntiä ja myynnin johtamista.

CWP valmistaa muun muassa ekologisesti värjättyä koivuviilua, jota käytetään esimerkiksi huonekaluissa, kalusteissa ja seinissä. Kun Pesonen aloitti CWP:llä, tuote oli uusi ja sille oli vain yksi ulkomainen asiakas. Nyt asiakkaita on ympäri maailmaa. CWP:n toimitilat sijaitsevat Imatralla, mutta Pesonen työskentelee Lohjalta käsin. Työ sisältää normaaliaikana paljon matkustamista. Nyt kansainvälinen business to business -myynti vaatii uusia keinoja.

Myyjän rooli kasvaa Suomi on saanut puualalla kovia kilpailijoita naapurimaista, ja Suomessa on ajettu alas tuotantoa. Tuotteiden pitää olla entistä paremmin asiakkaalle räätälöityjä. Puuala on konservatiivista ja muutokset hitaita. Korona on haastanut yrityksiä kehittämään uusia markkinointikeinoja.

– Nykyisin asiakkaat tutustuvat tuotteisiin etukäteen esimerkiksi yritysten kotisivujen kautta. Myyjällä on entistä isompi rooli myyjänä.

Tuote ei myy itse itseään Kulttuurierot kiinnostavat Pesosta. Hän pyrkii ymmärtämään asiakkaitaan ja vastaamaan heidän tarpeisiinsa. – Kotiläksyt on tehtävä todella huolellisesti, kun lähtee tekemään kansainvälistä kauppaa. Sinne ei mennä henkseleitä paukutellen. Pesonen on tehnyt kauppaa esimerkiksi tanskalaisten, saksalaisten, puolalaisten, yhdysvaltalaisten ja japanilaisten asiakkaiden kanssa. Japani on vaikea markkinamaa. Tuotteen on oltava huippu ennen kuin sinne kannattaa lähteä. Japanissa ei lähestytä suoraan asiakasta vaan ensin pitää löytää erilaisten kanavien

”

YRITYKSELLÄ VOI OLLA TOINEN TOISTAAN HIENOMPIA SUUNNITELMIA JA STRATEGIOITA, MUTTA VAIN MYYNTI TUO RAHAA. taalla Lohjalla loppuivat. Coloured Wood Products (CWP) oli tuolloin Pesosen asiakas ja tarjosi hänelle töitä. Vuonna 1988 yo-merkonomiksi ulkomaankaupan linjalta valmistunut Pesonen työskenteli ensin paperialalla myyntiassistenttina ja päätyi puolivahingossa puualalle. Hän lähti nuorena maailmalle. Pesonen työskenteli ensin vuoden Norjassa ja sen jälkeen kuutisen vuotta Saksassa, jossa tapasi nykyisen puolisonsa, irlantilaisen miehen. He muuttivat Suomeen ja asettuivat Lohjalle 20 vuotta sitten.

Se ei ole aivan helppoa. Pesonen huomasi opiskeluihinsa liittyvää harjoitusta tehdessään, että ihmiset ympäri maailmaa potevat nyt digiväsymystä. Etäpalaverit ja webinaarit uuvuttavat. Tosin myyntityö muuttui jo ennen koronaa. Asiakkaita tavataan aiem paa harvemmin, ja asioita hoidetaan vähemmän puhelimitse. Nykyisin viestitellään paljon sähköpostitse tai WhatsAppilla, joiden kautta saa vastaukset esitettyihin kysymyksiin tai asioihin, mutta se arvokas, ylimääräinen tieto, jota saa keskustelujen lomassa, jää kuulematta.

kautta oikea päätöksentekijä. Yhteistyökumppanit ovat tässä tärkeä apu. – Japanilaiset ovat varautuneita, ja heillä on paljon puuta koskevia sääntöjä. Japanissa on Eurooppaa tiukemmat laatustandardit ja vaatimukset. Tuotteet täytyy testata siellä. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat kiitelleet Pesosta helposti lähestyttäväksi. Silti hän on varovainen uusien asiakkaiden kanssa eikä lähde esimerkiksi koskaan viljelemään huumoria, jos ei tunne toista osapuolta hyvin. Myynti&Markkinointi

TYÖ & UR A

”

TUOTE EI MYY ITSE ITSEÄÄN, KUTEN ENNEN USKOTTIIN. – Esimerkiksi Japanissa voit menettää kasvosi vain kerran. Toista tilaisuutta ei tule, jos mokaat. Sirpa Pesonen oppi Norjassa, että tärkeintä on olla oma itsensä. Hän sai kiitosta siitä, että toisin kuin Norjassa työskentelevät hiljaiset suomalaiset paperi-insinöörit, hän oli avoin ja pyrki puhumaan kaikkien kanssa. Kollega oli huokaissut, että lähetettäi22

siinpä Norjaan enemmän Sirpan kaltaisia suomalaisia. – Oivalsin, ettei minun tarvitse tuntea tuotteen jokaista nippeliä ja nappelia. Voin olla ihan oma itseni ja sanoa suoraan, että en tiedä jotain asiaa, mutta otan selvää. – Myyntipäällikkönä tehtäväni on luoda kontaktit. Toimin filtterinä tuotannon ja ostajan välissä. Pesosta harmittaa, että Suomesta maailmalle lähetetään usein asian tuntijoita, jotka tuntevat tuotteen hyvin mutta eivät välttämättä hallitse kommunikaatiota. – Tuote ei myy itse itseään, kuten ennen uskottiin.

Myynnin asiantuntijaksi Ennen nykyiseen tehtäväänsä sitoutumista Sirpa Pesonen mietti, mi-

tä hän haluaa tulevaisuudessa tehdä. Hän suoritti tradenomin opinnot tietääkseen, missä alalla tänä päivänä mennään, ja ennen kaikkea suorittaakseen tutkinnon, joka mahdollistaisi jatko-opinnot. Tosin hän ei vielä tuolloin tiennyt, mitä opiskelisi. Vuosi sitten Pesonen bongasi Tampereen ammattikorkeakoulussa myynnin yliopettaja Pia Hautamäen kansainvälisen myynnin ja myynnin johtamisen ylemmän tutkinto-ohjelman ja innostui jatkamaan opintojaan. Häntä ilahduttaa se, että koulutusohjelmassa arvostetaan vientimyyntiä. Myyjistä koulutetaan modernin myynnin asiantuntijoita ja johtajia. – Arvostan työtäni. Suomi tarvitsee vientiä ja siitä tulevia rahoja. Yrityksellä voi olla toinen toistaan hienom-

CWP on erikoistunut koivuviilun värjäämiseen ekologisin menetelmin. Pesonen on saanut usein ihailla yrityksen tuotantoa esimerkiksi HelsinkiVantaan lentoasemalla.

pia suunnitelmia ja strategioita, mutta vain myynti tuo rahaa. Pitkän uran viennin parissa tehnyt Pesonen on ravistellut opiskeluaikana rutiinejaan. Vaikka hänellä on kokemusta ja osaamista, on hyvä pysähtyä miettimään, voisiko asioita tehdä toisin. Rutiineja tarkastellessaan hän päätyi tekemään opinnäytetyötä siitä, miten voisi tehdä jakelijayhteistyöstään systemaattisemman. Pesosen jakelija- eli yhteistyöverkostoon kuuluvat agentit ja edustajat eri maissa. Hän kuvailee itseään pirskahtelijaksi. Innostuessaan jostain asiasta hän saattaa lähettää siitä heti sähköpostin jakelijaverkostolleen ajattelematta, mitä heidän asiakkaansa oikeasti odottavat ja tarvitsevat. Tähän Pesonen haluaa nyt muutosta. Hän aikoo selvittää aiempaa

tarkemmin, mitä asiakas tai edustaja CWP:ltä odottaa.

Nopeat syövät hitaat Opiskelu innosti Pesosta ottamaan käyttöön vuosikellon, johon hän tekee asiakaskohtaisia suunnitelmia siitä, miten hän edistyy. Aina asiat eivät suju suunnitelmien mukaan, mutta Pesosen mielestä on tärkeä pitää asiakkaisiin säännöllisesti yhteyttä. Vientikaupassa vuosi tai kaksi ovat lyhyitä aikoja; työ on pitkäjänteistä. Hän sai tänä vuonna päätökseen kolme vuotta sitten käynnistämänsä koivuviilun myyntiprosessin Saksan autoteollisuuden kanssa. Saksan autoteollisuus on tunnettu tiukoista säännöistä ja testeistä. Sirpa Pesonen kysyi kerran eräältä itävaltalaiselta asiakkaaltaan, mik-

si nämä valitsivat juuri heidät toimittajaksi. – Koska sinä vastasit nopeasti viesteihimme, asiakas vastasi. – Pidän asiakkaat koko ajan tietoisena siitä, missä mennään. Osalla suomalaisista on huono tapa jättää vastaamatta viesteihin. Vastausta ei tarvitse tietää heti, kunhan kertoo, milloin palaa asiaa. Palvelen asiakkaitani etsimällä heille myös sellaista tietoa, joka ei varsinaisesti kuulu työnantajani osaamisalueeseen. Näin varmistan, että he muistavat minut. Sirpa Pesonen soisi suomalaisten yritysten tekevän enemmän yhteistyötä keskenään. Esimerkiksi kuullessaan EU-projektista, jossa autetaan eurooppalaisia vientiyrityksiä pääsemään Japanin markkinoille, hän vinkkasi mahdollisuudesta muillekin yrityksille. ◆ Myynti&Markkinointi

E TE

A TAPAHTUM ATEOLLISUUS

Tapahtumat vaakalaudalla Tapahtuma-alan ahdinko on kestänyt jo yli kahdeksan kuukautta, eikä loppua näy. Moni osaaja joutuu miettimään alan vaihtoa. Tapahtumateollisuus vetoaa hallituksen tukeen alan turvaamiseksi ja peräänkuuluttaa viestinnän roolia osallistujien luottamuksen palauttamiseksi. TEKSTI TIINA PARIKKA KUVAT TIMO PORTHAN

Helsingin Mes sukeskus ei ole koskaan ollut näin pitkään tyhjillään. Tiina Taiminen kävi viimeistä kertaa tyhjässä messuhallissa en nen kuin palautti kulkulupansa.

Myynti&Markkinointi

TAPAHTUM ATEOLLISUUS

Tiina Taiminen uskoo, että kävi jöitä riittäisi, jos tapahtumia vain saisi järjestää. Messukeskukses sa terveysturvalli suuteen on alusta asti kiinnitetty paljon huomiota.

n 8. lokakuuta. Tiina Taiminen seisoo Messukeskus Helsingin tyhjässä 7-hallissa viimeistä kertaa, ainakin henkilökunnan edustajana. Kuuden vuoden rupeama Messukeskus Helsingin myyntipäällikkönä on tullut päätökseensä. Kun Suomen hallitus kielsi yli 500 henkilön tapahtumien järjestämisen 13.3.2020, Messukeskus Helsingissä oli meneillään Sign, Print & Pack Finland -tapahtuma, PacTec-, FoodTec- ja PlastTec-messut sekä Gastro Helsinki. Tapahtumat keskeytettiin. Yt-neuvottelut Messukeskuksessa alkoivat välittömästi, ja iso osa henkilökunnasta lomautettiin huhti- ja toukokuun ajaksi. Niin myös Taiminen.

– Kun palasin töihin kesäkuun alussa, minulle ilmoitettiin saman tien, että lomautukset jatkuvat. Ehdin olla viikon töissä, ja sen jälkeen lomautukset ja kesäloma kestivät yhteensä heinäkuun loppuun, Taiminen kertoo. Tilanne on ollut sama kaikilla tapahtuma-alan toimijoilla. Tapahtumateollisuus ry:n loppukeväästä teettämän tutkimuksen mukaan tapahtuma-alan yritysten liikevaihto laski maalis-toukokuun aikana 79 prosenttia. Kyse ei ole mistään pikkubisneksestä. Tapahtuma-ala on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vuosina 2012–2020 sen liikevaihto kaksinkertaistui. Ennen koronaa puhuttiin vuositasolla lähes 2,5 miljardin euron bisneksestä Suomessa. – Jos kansainväliset isot toimijat valtaavat Suomen tapahtumamarkki-

nat sitten, kun toiminta taas virkoaa, se tarkoittaa isoja menetyksiä Suomeen niin euroissa kuin työpaikoissakin, Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen sanoo.

Kauaskantoiset vaikutukset Halukkuutta osallistua tapahtumiin ei puutu, eikä halukkuus Timosen mukaan tule mihinkään katoamaankaan. – Jo muinaiset roomalaiset nauttivat kokoontumisista ja juhlista. Tapahtumannälkä vain kasvaa, mitä pidempään ne kielletään. Tämän näki jo niistä muutamista tapahtumista, joita kesällä päästiin järjestämään, Timonen toteaa. Myyntipuolella kokemus on sama. Elokuun alussa oli selkeitä piristymisen merkkejä ja kauppaakin päästiin tekemään. – Varovaisuutta oli toki havaittavissa ja peruutusehdoista oltiin tarkkoja, mutta kiinnostusta oli. Sitten kuun puolivälissä koronatartuntaluvut alkoivat nousta, uutisointi muuttui negatiiviseksi ja myynti pysähtyi kuin seinään. Ennen kuun loppua

olimme taas lomautettuja, tällä kertaa toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, Taiminen sanoo. Tilanne on sama kaikilla tapahtuma-alalla työskentelevillä. Kevään kyselyn aikaan puolet vastaajista oli joko lomauttanut tai irtisanonut henkilöstöään. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Vastaajista lähes 65 prosenttia työllistää vakituisesti korkeintaan viisi henkilöä. Sen sijaan kaikki kyselyyn vastanneet toimijat käyttävät vä-

”

KUKAAN EI USKALLA KUITENKAAN TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ, KUN TILANNE ON NÄIN EPÄVARMA.

liaikaista työvoimaa tapahtumien järjestämiseen – viidennes toimijoista työllistää väliaikaisesti yli sata työntekijää. Heistä 78 prosenttia kertoi, ettei ole voinut keväällä työllistää väliaikaista työvoimaa lainkaan, ja 15 prosenttia oli osittain vähentänyt väliaikaisen työvoiman käyttöä. – Tilanne pahenee joka päivä, Timonen muistuttaa. Eivätkä vaikutukset rajoitu pelkästään suoraan tapahtumien parissa työskenteleviin. Ala tuottaa paljon oheispalveluja, kuten majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluja. – Majoitus- ja ravitsemusala sai kesällä hieman helpotusta kotimaan matkailijoista, RTG Salesin myyntipäällikkö Hanna Piilola kertoo. Piilola on työskennellyt RTG Salesin kokous- ja kongressipalveluissa. Yrityksen pääasiallinen toimiala on matkailuyritysten call center -palvelut. Lähes puolella tapahtuma-alan yrityksistä onkin myös muuta liiketoimintaa. Suoraan tapahtuma-alan kytkeytyvän toiminnan lisäksi tapahtumien poisjäänti vaikuttaa välillisesti. Monet yritystapahtumat ovat merkittäviä myynnin välineitä.

Tapahtumateolli suus ry:n puheen johtaja Pekka Timosen mukaan alalla on tehty paljon töitä uusien turvallisuus standardien luomiseksi.

Myynti&Markkinointi

TAPAHTUM ATEOLLISUUS

– Monet vaatealan toimijat ajoittavat uuden malliston lanseerauksen messuille. Sellaista ei tietenkään voi siirtää keväältä syksyyn tai ensi vuoteen, Tiina Taiminen antaa esimerkin.

Monella alan vaihto edessä Tukalasta tilanteesta huolimatta vielä keväällä alan toimijat olivat luottavaisia. Tapahtumia siirrettiin keväältä syksyyn ja jossain vaiheessa jo väläyteltiin puheita syksyn ylibuuk kauksista. Nyt ollaan epävarmoja jopa ensi kevään kohtalosta. Tapahtumateollisuus vaatii suoraa, alalle suunnattua tukea, jolla varmistettaisiin elinvoimaisten yritysten selviäminen kriisin yli. – Nyt myönnetyt yritystuet eivät palvele kaikkia tapahtuma-alan toimijoita, ja moni on jäänyt täysin vaille tukea, Timonen muistuttaa.

Hanna Piilola on samaa mieltä. – Moni ei ole saanut peruskuluihin lainkaan tukea. Joitain tapoja avata elämää pitäisi löytyä nopeasti, Piilola sanoo. Hän oli kevään ja kesän aikana lomautettuna yhteensä seitsemän viikkoa. Syksyn tullen lomautukset muuttuivat toistaiseksi voimassa oleviksi, eikä niiden päättymisestä ole mitään tietoa. – Nyt kaivattaisiin kristallipalloa, josta voisi katsoa tulevaan. Mitä pienempi toimija on kyseessä, sitä tukalampi on tilanne, Piilola huokaa. Tilanteen hyväksyminen on ollut oma prosessinsa. Siinä on ollut apua läheisestä työtiimistä, jonka kanssa on voinut käydä läpi tunteiden myllerrystä. – Sekin auttaisi, kun olisi joku, jota syyttää. Mutta eihän tämä ole kenenkään vika, Piilola sanoo.

Yleisöä Helsingin Messukeskukses sa kuluvan vuoden helmikuun lopulla, ennen kuin rajoi tukset iskivät.

Alanvaihtokin on käynyt mielessä, mutta toistaiseksi uutta uraa ei laajasta koulutuspohjasta huolimatta ole löytynyt. Tiina Taiminen sen sijaan aloitti uusissa tehtävissä myynnin konsulttitoimisto Sellaissa lokakuussa. Myyntityötä voi onneksi tehdä eri toimialojen parissa.

Hanna Piilola harmittelee, että yritykset eivät ole valmiita maksa maan virtuaa litapahtumien järjestämisestä.

Luottamuksen palauttaminen vie pitkään Tapahtumateollisuus on myös esittänyt kritiikkiä niin viranomaisten kuin mediankin tavasta viestiä tapahtumista. Pekka Timonen muistuttaa esimerkiksi alkukesän “pikku” virheestä, jossa kerrottiin yli 50 henkilön tapahtumien olevan yhä kiellettyjä, kun kyse oli yli 500 henkilön tapahtumista. – Tällaiset virheet herättävät ihmisissä epävarmuutta, eikä tapahtumiin uskalleta osallistua. Edessä on pitkä tie ihmisten luottamuksen palauttamiseksi, Timonen huomauttaa. Tiina Taiminen on sitä mieltä, että kävijöitä tapahtumissa kyllä olisi, jos niitä voitaisiin järjestää. Moni yritys on kieltänyt henkilöstöään osallistumasta tapahtumiin turvallisuussyistä. – Meidän asiakaskunnassa on kansainvälisiä toimijoita. Päämies voi olla ulkomailla, jossa tartuntatilanne on paljon Suomea pahempi, Taiminen sanoo. Lokakuun 15. päivänä hallitus suositti, että tapahtumissa ja julkisissa tiloissa otettaisiin vastaan vain puolet tilan enimmäishenkilömäärästä. Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla yksityistilaisuuksien suositus on alle 20 henkilöä ja leviämisvaiheessa alle kymmenen. Tapahtumateollisuuden peräänkuuluttama ero ammattimaisten tapahtumien ja yksityisti-

”

laisuuksien välillä on siis ymmärretty. – Ammattijärjestäjät ovat tehneet kansainvälisesti töitä kehittäessään uusia standardeja, joiden myötä tapahtumia voidaan järjestää myös poikkeusoloissa terveysturvallisuus huomioiden, Pekka Timonen sanoo. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että yleisön ja tapahtumapalveluja käyttävien yritysten luottamus olisi palannut. – Tällä hetkellä pohditaan ensi kevään tapahtumia. Kukaan ei uskalla kuitenkaan tehdä päätöksiä, kun tilanne on näin epävarma, Piilola kertoo.

TOMI NATRI / LEHTIKUVA

MITÄ PIENEMPI TOIMIJA ON KYSEESSÄ, SITÄ TUKALAMPI ON TILANNE.

Kaikki mahdollinen on tehty Organisoitunut tapahtumateollisuus on tehnyt globaalia kehitystyötä toimintaedellytysten parantamiseksi.

Terveysturvallisuus on otettu kaikessa tekemisessä huomioon. – Meillä on tehty iso työ turvallisten tapahtumien takaamiseksi, mutta toimialojen ja sidosryhmien toiveita on kuunneltava, joten tapahtumat on ollut pakko siirtää myöhempään ajankohtaan, Tiina Taiminen toteaa. – Kaikki mahdollinen on kyllä tehty. Monen muunkin alan tilanne on ollut tukala. Uutisista on saatu lukea myös hyvistä innovaatioista ja uusista palveluista, jotka ovat tulleet jäädäkseen kriisin jälkeenkin. Pekka Timosen mukaan tapahtuma-alallakin on kyllä kehitelty uusia toimintamuotoja. – Innovaatioiden puutteesta ei ole kyse, mutta niiden ansaintalogiikka puuttuu. Hanna Piilolan kokemuksen mukaan yritykset eivät ole valmiita maksamaan virtuaalitapahtumien järjestämisestä. – Tekniikkaa on helposti saatavilla, oheispalveluja ei tarvita ja yrityksetkin näkevät tässä mahdollisuuden säästää, Piilola sanoo. ◆ Myynti&Markkinointi

E TE

A TAPAHTUM ATEOLLISUUS

Näkyvän työn tekijät korottavat ääntään Tapahtuma-alan monitaituri Mikko Leppilampi arvelee päättäjien havahtuvan alan ahdinkoon vasta julkisen paineen alla. TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT EEMELI SARKA

ikko Leppilampi oli näkyvästi mukana tapahtuma-alan mielenilmauk sessa eduskuntatalon edustalla syyskuun alkupuolella. Näyttelijän ja juontajan töistään tunnetun miehen yrityksen liikevaihdosta yli puolet on aina tullut yritysja yksityistilaisuuksista. Maaliskuun 13. päivän jälkeen niitä ei ole tänä vuonna järjestetty. – Me, joilla on jotakin muutakin, pärjäämme. Mutta tuolla on catering- ja tekniikkafirmoja, ammattimuusikoita, tanssijoita, turvallisuuspuolen yrittäjiä ja sirkustaiteilijoita eli iso kirjo tapahtuma-alan ammattilaisia aidosti pulassa, Leppilampi sanoo. Hänen mukaansa ala ei selviä ilman rahallista tukea valtiolta. Tähän asti käytössä olleet tukimallit eivät ole osuneet tapahtumayrityksiin. – Ala on vielä sillä tavalla haasteellinen, että sitä ei voi käynnistää yön yli. Jos messut tai yri30

tyksen pikkujoulut on peruttu, on uudestaan varattava paikat, ihmiset ja esiintyjät. Leppilammen mukaan päättäjien tasolla ei juuri ole tapahtuma-alan ymmärrystä, eikä sitä kovin pitkään ole ollut kootusti alan sisälläkään. Alan etujärjestökin perustettiin vasta kriisin ollessa jo päällä. Tapahtumateollisuus ry on pystynyt osoittamaan alan liikevaihdoksi noin 2,35 miljardia euroa, josta yli 90 prosenttia on pandemian myötä kadonnut.

”

KAIKILLA ON JO KATSE TULEVASSA. NYT ON HYVÄ AIKA TOIMIA.

Hyvät liikenneyhteydet ja viereisen Kalasataman palvelut lisäävät Suvilahden sopivuutta yleisötapahtumille. Myynti&Markkinointi

TAPAHTUM ATEOLLISUUS

”

JOS SUOMESTA KATOAA AMMATTIMAINEN TAPAHTUMAOSAAMINEN, TILALLE TULEVAT ULKOMAISET JÄTIT, JOTKA OTTAVAT MARKKINAT HALTUUN.

– Meillä näkyvän työn tekijöillä on mahdollisuus käyttää enemmän ääntä. Alalla on tekijöitä, jotka tavoittavat jo sometileillään niin valtavan määrän ihmisiä, että aihe nousee valtamedian uutisiin, ja se on pakko ruveta ottamaan tosissaan, Leppilampi toteaa. Hän sanoo kysyneensä joiltakin konkaripoliitikoilta, onko oikeasti niin, että vasta julkinen paine saa päättäjät liikkeelle. – Valitettavasti vastaus on ollut, että niin kauan mitään ei tapahdu, kun painetta ei tule. Onhan sellainen huutokilpailu lapsellista, mutta jos muutkin niin tekevät, täytyy varmaan meidänkin, Leppilampi pohtii.

Kymmeniä tuhansia työpaikkoja vaarassa Tapahtumien tekijät ovat huomanneet, että tehtaiden sulkemisten yhteydessä ministerit käyvät paikan päällä ihmettelemässä, kun muutama sata ihmistä jää työttömiksi. Tapahtumaalalla kyse on kymmenistä tuhansista vakituisista työpaikoista ja vielä suuremmasta määrästä tilapäisiä ja kausiluonteisia töitä. – Jos alan annetaan kuolla pois ja Suomesta katoaa ammattimainen 32

tapahtumaosaaminen, tilalle tulevat ulkomaiset jätit, jotka ottavat markkinat haltuun. Paradoksaalisesti paras lääke pandemiaa vastaan on juuri tapahtumajärjestäjien ammattitaito. Alalla on pohdittu, onko laillistakaan, että mahdollisuus elinkeinonsa harjoittamiseen on viety juuri heiltä, jotka nimenomaan osaavat ottaa turvallisuuden huomioon. Varsinkin, kun samaan aikaan ihmiset käyttävät julkisia liikennevälineitä ja käyvät ruokakaupassa ilman rajoituksia. Leppilampi muistuttaa, että tapahtumat ovat paljon muutakin kuin kymmenien tuhansien ihmisten puistofestareita. – On paljon yritystapahtumia, teatteriesityksiä ja yhtiökokouksia, joita kulunvalvonnalla ja ammattitaidolla voidaan toteuttaa turvallisesti ja vastuullisesti, Leppilampi sanoo. Hän muistuttaa, että tapahtumaala on ollut voimakkaassa kasvussa viimeiset kaksi vuosikymmentä, ja siksi alalle on sekä houkuteltu että kouluttautunut paljon ihmisiä. Sa-

ma koskee ravintola-alaa. Haastattelun tekoaikaan ravintoloissa on todettu kaksi koronatartuntaa, molemmat yökerhoissa. – Ei ole oikein, että yhtäkkiä suljetaan koko teollisuudenala.

Katseet ovat tulevassa Vaikeasta tilanteesta huolimatta monet tapahtuma-alan toimijat katsovat jo tulevaisuuteen. Leppilampi itse on puuhamiehenä Suvilahti Event Hub -hankkeessa ja on huomannut sen ympärillä toiveikkuutta. – On huojentavaa, että ovatpa kyseessä rakennusyhtiöt, hotellit tai ravintoloitsijat, lipunmyyntifirmat tai promoottorit, kaikilla on jo katse tu-

rikoski, jonka alaa ovat broadcastingkalusto ja studiovuokraus. Kolmikko tutki ensin mahdollisuutta toteuttaa hanke lentokentän lähelle työnimellä Aviapolis Studios. Pitkälle kehitetty hanke kariutui, kun valtio päätti yllättäen myydä rahoittajana ja maanomistajana olleen Lentoasemakiinteistöt-yhtiön. – Kahdeksan kuukautta piti vain seistä paikoillaan eikä oikein tiennyt, mihin suuntaan mikäkin kehittyy. Sillä välin ehti kaupungin johtokin vaihtua.

Helsinki satsaa tapahtumallisuuteen

Mikko Leppilampi haluaa Helsinkiin muuntojoustavan tapahtumaareenan, jonka käyttöä ei kankeuteta kiinteillä katsomorakenteilla.

levassa. Nyt on hyvä aika toimia, hän sanoo. Leppilammen kokoama konsortio edistää monikäyttöistä tapahtumaareenaa osaksi Helsingin kaupungin tulevaa Suvilahden tapahtuma-aluetta Kalasataman kyljessä. Hanke vastaa alan tarpeeseen, sillä pääkaupunkiseudulta on puuttunut rock-klubin ja jäähallin välimuotona keskikokoinen areena 3 000–5 000 hengen yleisöille. Sellaista tarvitaan myös tv:n live-tapahtumille, kuten Voicen ja Talentin tapaisille formaateille.

– Niitä katsoo miljoona ihmistä, mutta ei ole mahdollisuutta päästä katsomoon paikan päälle. Tämä on yksi osa, mutta paljon alan tarjontaa on tähän asti myös ohittanut Suomen kokonaan. Ei ole sopivan kokoluokan paikkaa, jota kansainvälisen tason huippu-dj:t, räppärit ja koomikot voisivat käyttää. Kaiken tapahtumallisuuden monimuotoistuminen, kuten key note -sisältöjen ja e-sports-tapahtumien suosio, luovat ison tarpeen. Hankkeen ydinryhmä muotoutui jo melkein kahdeksan vuotta sitten. Leppilammen lisäksi siihen kuuluvat Jyrki Hytti, joka on perustanut avtekniikan suomalaisen edelläkävijän Eastwayn, joka on sittemmin muuttunut Bright Finlandiksi, ja Aarni Kuo-

Samaan aikaan Helsingin pormestariksi noussut Jan Vapaavuori halusi satsata tapahtumallisuuteen, ja kaupunki alkoi kehittää Suvilahteen tapahtumakeskittymää. Leppilammen konsortioon tulivat tässä vaiheessa mukaan arkkitehdit Sami Horto ja Kalle Soini. Mukaan tuli myös pitkän linjan kiinteistökehittäjä ja -rahoittaja Hannu Lokka. Heidän tarjoa mansa Suvilahti Event Hub on pohjana tulevalle suunnittelukilpailulle. – Hanketta halutaan tehdä avoimessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa, Leppilampi sanoo. Tapahtumahubin keskiössä olisi 120 x 40 metrin kokoinen areena, jota voisi käyttää yhtenäisenä tai jakaa äänieristeseinillä osiin. Sisäkorkeutta olisi 19 metriä. Kompleksiin kuuluisi myös ravintola- ja myymälätiloja sekä alan yritysten toimitiloja. Event Hub sijoittuisi Suvilahden koilliskulmaan. Leppilammen mukaan tavoitteena on päällekäveltävyys esimerkiksi Allas Sea Poolin tai Oslon konserttitalon tapaan. – Silloin rakennus voi toimia osana ulkoilmatilaisuuksien katsomoa ja ylipäätään kaikkien kaupunkilaisten puistomaisena tilana, Leppilampi sanoo. Hän arvioi hubin suunnitteluun kuluvan kaksi vuotta ja rakentamiseen saman verran, jolloin avajaisia voitaisiin viettää vuodenvaihteessa 2024–2025. ◆ Myynti&Markkinointi

M EE

A TAPAHTUM ATEOLLISUUS

Tapahtuma-alan

kurimus heijastuu laajalle Tapahtuma-alan liikevaihdosta saattaa alan etujärjestön mukaan kadota tänä vuonna 1,5 miljardia euroa. Sillä on kerrannaisvaikutuksia muillekin aloille. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT NIEMI PALVELUT, SCANDIC, THERON CATERING

oronakriisin myötä 3 200 yrityksen tapahtumaalan liikevaihdot ovat pudonneet jopa 80 prosenttia, kun monia isoja kesätapahtumia ja festivaaleja peruttiin. Alan kurimus tuntuu myös logistiikka-, catering- sekä hotelli- ja ravintola-aloilla. Muutto- ja logistiikkapalveluyritys Niemi Palveluiden johtajan Juha Niemen mukaan viime kevään koronashokin aiheuttamat tapahtumien peruuntumiset leikkasivat Niemen tapahtumapalveluiden liiketoimintaa välittömästi 70 prosenttia. Tapahtumapalveluiden osuus Niemen liikevaihdosta vaihtelee vuositasolla 6 prosentista 40 prosenttiin.

Niemellä käytiin keväällä koko taloa koskeneet yt-neuvottelut ja annettiin lomautusvaroitukset. Lomautuksia ei ole pantu täytäntöön, vaan työntekijöitä on sijoitettu eri liiketoimintoihin. Niemellä on ollut laajaa yhteistyötä Helsingin Messukeskuksen kanssa. Se on nyt pudonnut nollaan. Kesälle 2020 oli suunnitteilla yhteistyötä useiden festivaalijärjestäjien kanssa, mutta ne aikeet ovat toistaiseksi lykkääntyneet. Aivan olemattomiin eivät tapahtumat ole vähentyneet. – Olemme olleet mukana pienemmissä tapahtumissa, kuten Audi Businessaamu -golf-kiertueella, joka toteutui tänä vuonna elokuussa.

Uutena liiketoimintana Niemellä on kehitetty laajaa kumppanuutta Olympiastadionin kanssa. Myös maakuntien rakenteilla olevien isojen hallien ja tapahtumakeskusten kanssa on luotu vastaavia kumppanuuksia. Koronasta huolimatta Niemi sinnitteli elokuuhun asti yli kymmenen prosentin kasvussa, mutta syyskuun lopussa liikevaihto putosi viime vuoden tasolle. Loppuvuosi ja ensi vuoden alku ovat tapahtumien osalta hämärän peitossa. – Uskon, että aikaisintaan syksyllä 2021 ollaan normaalitilanteessa, Niemi sanoo.

Uusia palveluita opiskelijoille ja etätyöhön Tapahtuma-alan pudotus on vaikuttanut Scandic-ketjun hotelleihin ja ravintoloihin kahdelta suunnalta: hotellien omissa tiloissa järjestetyt tapahtumat ovat vähentyneet, ja

suurtapahtumien peruuntumiset ovat vähentäneet hotelli- ja ravintolapalveluiden kysyntää. – Hyvä esimerkki on Suomi–Bulgaria-jalkapallo-ottelu, jossa oli Helsingissä vain 7 000 henkeä, kun katsojia olisi voinut olla normaalitilanteessa yli 40 000, Scandicin kaupallinen johtaja Christian Borg sanoo. Scandic on reagoinut merkittävään pudotukseen lomautuksilla, jot-

”

USKON, ETTÄ AIKAISINTAAN SYKSYLLÄ 2021 OLLAAN NORMAALITILANTEESSA.

ka koskevat joko kokonaan tai osittain 1 200:aa ihmistä eli 70:tä prosenttia henkilökunnasta. Uutena Scandic tarjoaa opiskelijoille hotellipalveluja, jotka kattavat siivoukset, aamiaiset, laajakaistan ja kuntosalin. Tätä 1 140 euroa maksavaa palvelua tarjotaan erityisesti opiskelijoille, jotka tarvitsevat kotipaikkansa ulkopuolella tapahtuvan lähiopetuksen ajaksi väliaikaista asuntoa. Toinen aluevaltaus ovat coworking-tilat, joita tarjotaan lyhytaikaiseen etätyöskentelyyn. Kolmas uutuus on hybridi- ja virtuaalitapahtumien järjestäminen, mikä sisältää streaming- ja tallennusteknologiaa, videoneuvottelutiloja ja etäkokouspalveluiden rakentamista. Elämme Borgin mukaan nyt hyvin samanlaista aikaa kuin viime keväänä. – Keväällä tilanne oli hyvin epäselvä suositusten, määräysten ja rajoitusten kanssa. Vahvistettujakin tilaisuuksia peruuntui.

”Nyt pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja niihin laajat riskianalyysit. Jos nopeita muutoksia tulee, pitää olla kyky reagoida”, Christian Borg sanoo. Myynti&Markkinointi

TAPAHTUM ATEOLLISUUS

ASTA KARELL

Suurten tapahtumien peruminen ja yritystilaisuuksien vähentyminen vaikuttavat myös esimerkiksi logistiikka- ja catering-alalle.

– Nyt kommunikaatio on samalla tavalla epäselvää, eikä tilannetta yhtään paranna se, että päätöksentekoa ja asioiden kommentointia on siirretty alueille, kunnille ja sairaanhoitopiireille, Borg harmittelee. Loppuvuoden näkymät ovat hotelli- ja ravintola-alalla sumeat. Ensi vuoden suunnittelu on vaativa rasti. – Nyt pitää tehdä erilaisia skenaarioita ja niihin laajat riskianalyysit. Jos nopeita muutoksia tulee, pitää olla kyky reagoida. Tältä osin olemme erilaisessa tilanteessa kuin viime ke-

Juha Niemen mukaan Niemi Palveluiden tapahtuma-alan liikevaihdosta hävisi 70 prosenttia koronan myötä.

väänä. Tärkein asia meille on se, että saamme pitkään lomautettuina olleet ihmiset takaisin töihin.

Iloa koronan keskelle Catering-palvelujen kysyntä on pudonnut jo siksi, että yritysten järjestämien tilaisuuksien asiakasmäärät ovat pienentyneet erilaisten suositusten myötä. Valoakin on näkyvissä. – Kysyntä on ollut poikkeusaikanakin positiivista, Theron Cateringin myynnistä ja markkinoinnista vastaava Viivi Koskinen sanoo. Theron Catering on sopeutunut uuteen normaaliin muun muassa supistamalla markkinointikulujaan 80 prosenttia. Henkilöstöä on vähennetty ja

peruutusehtoja on muutettu niin, että asiakkaille tarjotaan joustavaa palvelua aiempaa helpommin. Uutta ovat muun muassa sekä arjen että juhlien take away -annokset. Yrityksen edustusravintola Svenska Klubben on avattu kuluttaja-asiakkaille. Koskinen näkee, että korona-aika muuttaa koko tapahtuma-alaa radikaalisti niin, että catering-palvelut kasvavat, kun yritykset pitävät enemmän kokous- sekä virkistystapahtumia henkilökunnalle. – Uskomme, että hyvin mietityt tapahtumat myyvät myös haasteellisena aikana. Kehitämme koko ajan pienyritystapahtumia, jotta saamme heille iloa poikkeusolojen keskellä. Kaikki ansaitsevat hyvää mieltä, loistavaa ruokaa ja iloista yhdessäoloa, Koskinen sanoo optimistisesti. ◆

VINKIT

Onnistunut asiakaskokemus virtuaalisesti Nordic Business Forum on tunnettu suurista ja näyttävistä tapahtumistaan. NBF:n asiakaskokemusjohtaja Salla Seppä on tehnyt kuluvan vuoden virtuaalitapahtumista havaintoja, jotka voivat auttaa myös muita tapahtumanjärjestäjiä. TEKSTI MAARIT KROK

1. Mahdollista aktiivinen osallistuminen NORDIC Business Fo-

rumin virtuaalitapahtumissa yleisöä on aktivoitu esimerkiksi chatillä ja erilaisilla kyselyillä tapahtuman aikana. Lisäksi pääpuhujille on ollut mahdollista esittää kysymyksiä heidän puheenvuorojensa jälkeen. – On tärkeää, että asiakas voi antaa osansa siihen, minkälainen tapahtumakokemuksesta tulee, Salla Seppä sanoo.

2. Näkyvyyttä kumppaneille MYÖS virtuaalisissa tapahtumissa kumppaneille voidaan tarjota monipuolista näkyvyyttä esimerkiksi ständillä, jossa kumppani voi esitellä yritystään ja keskustella chatin kautta vierailijoiden kanssa. Nordic Business Forumin syksyn virtuaalitapahtumassa kumppanit osallistuivat myös pääpuhujien välissä järjestettyihin paneelikeskusteluihin. – Tällaista näkyvyyttä kumppanit arvostivat todella paljon, Seppä sanoo.

4. Riko kaavoja BUSINESS speed dating -tapaamiset ovat

olennainen osa NBF:n verkostoitumismahdollisuuksia. Kevään virtuaalitapahtumassa näitä tapaamisia oli ensimmäistä kertaa mahdollista järjestää myös tapahtuman jälkeen.

– Asiakkaat toivoivat ja arvostivat tätä, sillä näin tapahtumapäivästä ei tule liian täysi. Virtuaaliympäristössä pikatapaamisia voidaan helposti järjestää myös jälkikäteen – toisin kuin fyysisessä tapahtumassa.

4. Kohdenna tapahtuma tarkemmin ASIAKKAIDEN tarpeet muuttuvat virtuaalisuuden myötä. Nordic Business Forumin järjestäjät huomasivat, että tapahtumakonseptia voi nyt kohdentaa eri tavalla. – Loppusyksystä järjestimme tapahtuman, joka jakautui kolmelle päivälle, ja se resonoi meidän asiakaskunnassamme. He kaipaavat nyt räätälöidympiä kursseja ja workshopeja.

+ Yllätä asiakkaasi NORDIC Business Forum on tunnettu asiak-

kaiden yllättämisestä tapahtuman aikana. Virtuaaliympäristössä asiakkaiden yllättäminen on haastavampaa. NBF kokeili keväällä asiakkaiden yllättämistä huomioimalla aktiivisia osallistuja Woltin etukoodeilla. – Asiakkaiden huomioiminen henkilökohtaisesti luo elämyksiä. Pienelläkin huomionosoituksella voi olla suuri vaikutus, kun se tapahtuu oikealla hetkellä ja saa aikaan tunteen, että osallistujasta välitetään, Salla Seppä muistuttaa.

Myynti&Markkinointi

MM A & TA MRO 125 V UOTTA

Jari Laaksonen on tottunut hoitamaan asiakassuhteita etä nä, mutta tänä vuon na hän on päässyt perehtymään myös virtuaalisten asiakastapahtumien järjestämiseen.

Digitaalisuudesta tuli arkea lääkealalla Lääke- ja terveystuotteiden ala on kohdannut monia mullistuksia tänä vuonna, mutta osa yrityksistä on ottanut etumatkaa jo aiemmin. Ammattilaiset uskovat, että etämyynti ei syrjäytä kasvokkain tapaamista. TEKSTI MAARIT KROK KUVAT TIMO PORTHAN

rina Lepistö on ajanut aikaisin aamulla satoja kilometrejä ja osallistuu haastatteluun autostaan. Aamun ensimmäinen asiakastapaaminen on takana ja muutama vielä edessä. Iltapäivällä edessä on vielä etätapaamisia, joita varten hän ajaa takaisin kotiin. Digitaalisuus löi vahvasti läpi maaliskuussa, kun koronarajoitukset pakottivat myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ottamaan haltuun uudenlaisia myyntikanavia ja -tapoja. Lepistölle se tosin ei ollut uutta. Hän teki etämyyntiä jo kolme vuotta sitten vaihtaessaan alaa sairaanhoitajasta lääkekonsultiksi. – Olimme jossain määrin uranuurtajia, koska toimintatapa ei ollut tavallinen ennen koronaa. Havaittavissa oli kyllä muutosvastarintaa. Toimintatapa oli niin uusi ja erilainen verrattuna siihen, miten lääketeollisuus ja terveydenhuolto ovat aiemmin toimineet, Ashfield Nordic Oy:n lääkekonsulttina työskentelevä Lepistö sanoo.

Myös Tamron myynti- ja markkinointijohtaja Jari Laaksonen tunnistaa haasteen, josta Lepistö puhuu, vaikka Tamro ei edustakaan myyntiluvallisia lääkevalmisteita. Tamron ydinliiketoimintaa on varastointija jakelupalveluiden sekä erilaisten myyntiä tukevien palveluiden tarjoaminen lääke- ja terveystuoteyrityksille. Näiden yritysten tuotteita Tamro toimittaa apteekeille, sairaaloille sekä vähittäiskauppaan. Tämän lisäksi yritys tuo maahan ja myy erityisluvallisia lääkkeitä sairaala-apteekeille.

”

LÄÄKETEOLLISUUS NÄHDÄÄN USEIN VAIN VOITTOA TAVOITTELEVANA TEOLLISUUDENALANA.

– Apteekki- ja sairaalapuoli eivät liiku hetken virtauksissa. Apteekkien toimintaan vaikuttaa paljon lainsäädäntö, Laaksonen sanoo.

Asiakkaat haluavat lisäarvoa Etämyynti on tullut useille myynnin ammattilaisille tutuksi vasta tämän vuoden aikana, mutta Lepistölle ja Laaksoselle se on ollut arkea jo pidempään. Laaksosen tehtävänä on vastata myös Tamron varastointija jakelusopimusten kansainvälisestä myynnistä. Tamron asiakkaina on useita monikansallisia suuryrityksiä, joihin on totuttu pitämään yhteyttä niin sähköpostitse kuin puhelimellakin. Laaksonen on työssään huomannut, että myös ostaminen on viime vuosina ammattimaistunut. – Keskustelu kansainvälisten ostajien kanssa käydään tyypillisesti puhelimitse. He haluavat usein häivyttää kaiken paikallisen tekemisen ja vain euromääräisesti arvottaa asioita. Prosessista on tullut kaiken kaikkiaan aika kliininen. Laaksonen kokee, että etenkin näissä suuryrityksissä voi olla haastavaa päästä keskustelemaan päätöksiä tekevän tahon kanssa ja tarjoamaan yritykselle henkilökohtaista lisäarvoa. Lisäarvosta onkin tullut hektisen työelämän oleellisimpia termejä. Lepistökin on huomannut työssään, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat nykyään hyvin valveutuneita ajankäytöstään.

Kun Irina Lepistö päätti vaihtaa alaa, hän mietti, miten voisi yhdistää tervey denhuollon koulutuksen ja aiemman kokemuksensa myyntityöstä. Ratkaisu löytyi myyntityöstä lääketeollisuu den parissa. Myynti&Markkinointi

MM A & TA MRO 125 V UOTTA

Irina Lepistö • Sairaanhoitaja AMK • Sairaanhoitaja, HUS sydän- ja keuhkokeskus, 2013–2017 • Hoitoisuuskoordinaattori, HUS sydän- ja keuhkokeskus, 8/2016–12/2017 • Konsultti, Ashfield Nordic, 12/2017–12/2019 • Strategic Account Manager, oncology, AstraZeneca, 2/2020–5/2020 • Konsultti, Ashfield Nordic Oy, 9/2020–

Jari Laaksonen • Kauppatieteiden maisteri • Johtaja, Comptel Corporation, 6/2006–3/2007 • Myyntipäällikkö, Comptel Corporation, 4/2007–8/2007 • Kehityspäällikkö, Tamro Oyj 9/2008–3/2011 • Liiketoimintajohtaja, Tamro Oyj, 04/2011–09/2015 • Myynti- ja markkinointijohtaja, Tamro Oyj, 10/2015–

Irina Lepistö järjesti terveyden huollon ammattilaisille lääkeesittelyjä etänä jo vuosia ennen koronaa ja sen mukanaan tuomia rajoitteita. ”Muutosvas tarintaa oli kyllä havaittavissa.”

– Harva haluaa enää iltatilaisuuksia, tai niihin tullaan vain, jos sisältö on heille tarpeeksi relevanttia, Lepistö sanoo.

Vuorovaikutuksella on monia muotoja Vaikka digitaalisuus on nyt lyönyt toden teolla läpi ja pakottanut alan muutokseen, Laaksonen ja Lepistö eivät usko sen korvaavan henkilökohtaista ja kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Laaksonen aloitti myyntiuransa 90-luvulla, omien sanojensa mukaan mies, puhelin ja auto -tyyppisesti, ja on nähnyt digitalisaation muuttavan sekä työvälineitä että vuorovaikutuksen tapaa. – Teknologiasta huolimatta peräänkuulutan kuitenkin henkilökoh40

taisuutta asiakaskokemuksen kehittämisessä ja rakentamisessa. Sitä ei voi unohtaa, eikä sen roolia pidä väheksyä, Jari Laaksonen huomauttaa. Lepistö ymmärtää, että kustannustehokkuuden ja ympäristöystävälli-

”

PERÄÄNKUULUTAN HENKILÖKOHTAISUUTTA ASIAKASKOKEMUKSEN KEHITTÄMISESSÄ.

syyden vuoksi kaikkia tapaamisia ei ole järkevää hoitaa ajamalla ympäri Suomea. – Uskon itse hybridimalliin, jossa voidaan ottaa etätapaamisia, jos on kyse vaikka lääkkeen päivityksestä, hinnanmuutoksesta tai uudesta indikaatiosta. Mutta syväluotaavat keskustelut jostakin tuotteesta on hyvä käydä kasvotusten.

Terveydenhuollon ja potilaan asialla Työ lääkealalla on vahvassa murroksessa. Jari Laaksonen sai hyvät näkymät teknologiseen kehitykseen työskennellessään vuosituhannen alussa Comptelilla. – 2000-luvun alussa koko mobiiliteknologia oli äärimmäisen kovassa nosteessa. Monet asiat, joista sil-

loin puhuttiin mahdollisina, tapahtuvat vasta nyt. Kun maailma ympärillämme muuttuu yhä digitaalisemmaksi, datan arvo kaikissa liiketoiminnan prosesseissa nousee. Asiakkaille halutaan myös tarjota laajempia kokonaisuuksia pelkän tuotemyynnin sijaan, mikä edellyttää muutosta koko organisaatiossa. – Olemme kehittäneet myös myyntiyhteisöllemme räätälöidyn Asiakasakatemia-koulutuksen. Meidän tavoitteemme on, että meistä tulisi entistä enemmän ratkaisumyyjiä, eli yhden yksittäisen tuotteen tai palvelun myymisen sijaan pyrimme kohottamaan katsettamme ja tuottamaan ratkaisuja koko asiakkaan liiketoimintaa ajatellen, Laaksonen kuvaa. Irina Lepistö uskoo, että alan murros näkyy yhä enemmän myös lääke-edustajien työssä. Hän itse toimii konsulttina ja uskoo, että yhä useampi yritys alkaa käyttää konsulttipalveluja sen sijaan, että palkkaisi omille listoilleen lääke-edustajia. Ruotsissa toimintamalli on levinnyt

”Tukeudun työssäni hyvin paljon erilaisiin järjestelmiin ja voisin sanoa olevani jonkinlainen datauskovai nen”, Jari Laaksonen naurahtaa.

paljon laajemmalle kuin Suomessa. – Konsultti tulee asiakasyrityksen ulkopuolelta ja on ehkä nähnyt useampaa yritystä ja niiden toimintakulttuureja. Sen myötä on helpompi tuoda lisäarvoa asiakkaalle, Lepistö sanoo. Sekä Lepistö että Laaksonen uskovat lääketeollisuuteen vahvasti. – Me Tamrona olemme omalta osaltamme turvaamassa ja edistä-

mässä suomalaista terveydenhuoltoa, Jari Laaksonen sanoo. – Lääketeollisuus nähdään usein vain voittoa tavoittelevana teollisuudenalana, mutta toiminnan keskiössä on potilas. Tavoitteena on auttaa potilasta ja terveydenhuollon ammattilaista hoitamaan potilastaan paremmin, Lepistö kiteyttää. ◆

Lääketukkukaupasta terveyden arvoketjuksi VUONNA 1895 Tampereella pe-

rustettiin tukkukauppayhtiö nimeltä Tampereen Rohdoskauppayhtiö. Siitä sai alkunsa Tamro, joka liittyi vuonna 1955 Helsingin pörssiin ja jonka toiminta vähitellen siirtyi lääkkeiden valmistuksesta enemmän tukkukauppaan. Vuonna 2004 Tamrosta tuli osa saksalaista PHOENIX-konsernia. Toimitusjohtaja Kai Kaasa lainen aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 2006 ja käynnisti määrätietoisen palveluliiketoiminnan rakentamisen, jossa myynnillä ja markkinoinnilla oli keskeinen rooli. – Iso filosofiani on, että missään nimessä myynti ja markkinointi eivät saa olla siiloissa erillisinä asioina. Totta kai molemmissa on omat tiiminsä, mutta niillä on yhteiset tavoitteet ja markkinointi on aina myös myynnin tuki ja työkalu. Tamro on ollut valtaosan urastaan ylpeästi tukkukauppa, mutta jossakin vaiheessa yhtiössä havahduttiin siihen, ettei tukkumarkkina Suomessa kasva. Tästä oivalluksesta syntyi uusi strategia, joka perustuu ajatukseen, ettei Tamro ole enää vain lääketukkukauppa

vaan terveyden arvoketjun palveluntarjoaja. – Arvoketjun alkupäässä on tutkimus ja toisessa ääripäässä kuluttaja ja potilas. Totesimme, että ääripäiden väliin mahtuu paljon erilaisia sektoreita ja siellä on tuleva markkinamme. Se on muuttanut myynnin rooleja, kun on tarvinnut ymmärtää ihan uusia arvoketjun osia. Kaasalainen on työssään lanseerannut käsitteen ”pysyvyysvastarinta”. – On tätä päivää ja normaalia, että asiat muuttuvat. Muutokseen voi myös itse vaikuttaa, ja muutos on hirveän mielenkiintoista, koska se tuo koko ajan uusia mahdollisuuksia. Sen voi nähdä täysin myönteisenä. Kaasalainen tunnistaa muutoksen sekä terveysalalla että lääketeollisuudessa. – Lääkkeen käsite on muuttumassa. Lääkkeet kehittyvät aivan uusiin muotoihin, ja se tarkoittaa jatkuvaa muutosta meillä. Pysyvyysvastarinnasta on tässä hyötyä, Kaasalainen kuvaa tamrolaista mentaliteettia.

Myynti&Markkinointi

TUTKITTUA

Vastuullinen työnantaja houkuttelee MMA tutki Myynti & Markkinointi 2020 -barometrissa, miten oma työ ammattilaisten keskuudessa koetaan. Tuloksissa nousi esiin työnantajan maineen ja vastuullisuuden merkitys työntekijälle. TEKSTI EEMELI SARKA

TAHTO KEHITTYÄ, OPPIA UUTTA 66,47 %

MONIOSAAMINEN 40,43 %

JOUSTAVUUS ESIM. TYÖAIKOJEN, TYÖN MUOTOJEN SUHTEEN 37,22 %

ITSENÄISYYS, ITSEOHJAUTUVUUS 36,41 %

STRESSIN JA KIIREEN SIETOKYKY 34,47 %

KYKY ONGELMANRATKAISUUN 27,78 %

VUOROVAIKUTUSTAIDOT 27,64 %

VERKOSTOITUNEISUUS 26,64 %

POSITIIVINEN ASENNE 24,23 %

MUUTOSVALMIUS, SOPEUTUMISKYKY ERI TILANTEISSA JA OLOSUHTEISSA 61,38 %

LUOVUUS 8,84 %

KUNNIANHIMOISUUS 4,89 %

KRIITTINEN AJATTELU 3,68 %

HYVÄ KESKITTYMISKYKY 4,62 %

LOJAALIUS TYÖTÄ/TYÖNANTAJAA KOHTAAN 4,55 %

TUNNEÄLY 13,45 %

VASTAAJIA YHTEENSÄ: 1 494

”

TYÖSUHTEIDEN MUUTTUMINEN ON TRENDI.

YHTEISTYÖKYKY, TIIMITAIDOT 33,27 %

Mitä ominaisuuksia mielestäsi myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilta vaaditaan tulevaisuudessa? (Valitse viisi tärkeintä)

selittää työn suuri rooli ihmisten elämässä. – Identifioimme itsemme monesti johonkin porukkaan kuuluvaksi. Työnantajan hyvä maine tai positiivinen työnantajamielikuva parantaa työntekijän kokemusta kokonaisuudessaan, kertoo yritysten maineasioiden kanssa työskentelevä Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen. Hyvä maine syntyy teoista, ja sen merkitys ymmärretään myös yrityksissä. – Siirrymme jatkuvasti enemmän kohti asiantuntijayhteiskuntaa, jossa

ASIANTUNTIJUUS, ERIKOISTUMINEN 31,86 %

SOSIAALISUUS, ULOSPÄIN SUUNTAUTUNEISUUS 12,18 %

yynti & Markkinointi 2020 -barometrista käy ilmi, että työnantajan maine on tärkeä seikka työntekijälle varsinkin työvuosien kertyessä. Työnantajan valintaan vaikuttavista tekijöistä maine ei kuitenkaan ole kärkipäässä. Tärkeämmiksi katsotaan muun muassa hyvä työilmapiiri, vakaat tulevaisuuden näkymät sekä vaikutusmahdollisuudet työnkuvaan ja työn määrään. Työnantajan mainetta tärkeänä tai erittäin tärkeänä itselleen piti 96 prosenttia vastaajista. Korkeaa lukua

0 Myynti&Markkinointi

TUTKITTUA

Oman ammattisi arvostus

työnantajat kilpailevat parhaista työntekijöistä. Työnantajan maine on aivan elimellisessä osassa siinä kilpailussa, Tujunen lisää.

VASTATTU: 1 586 / OHITETTU: 188

Erittäin tyytymätön 2,71 %

Ei osaa sanoa 1,01 %

Melko tyytymätön 9,84 %

Erittäin tyytyväinen 20,93 %

Ei tyytyväinen, ei tyytymätön 16,46 %

Melko tyytyväinen 49,05 %

Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu hyvin VASTATTU: 1 583 / OHITETTU: 191

Täysin eri mieltä 3,10 %

Jokseenkin eri mieltä 14,72 %

Jokseenkin samaa mieltä 52,50 %

En osaa sanoa 1,33 % Täysin samaa mieltä 28,36 %

Arvot ja arvostus tärkeitä työntekijälle Pelkästään työnantajan hyvä maine ei kuitenkaan riitä useimmille. Henkilökohtaisten ja työnantajan arvojen kohtaamista piti erittäin tärkeänä 54 prosenttia ja melko tärkeänä 42 prosenttia vastaajista. Asenteet pysyivät samankaltaisina työuran pituudesta riippumatta, mutta sukupuolten välillä löytyi eroja. Arvojen kohtaaminen oli kyselyyn vastanneille naisille tärkeämpää. Työntekijät ovat alkaneet vaatia yrityksiltä vastuullisuutta samaan tapaan kuin kuluttajat. Nähdään, että yritysten liiketoiminnan tulee tänä päivänä olla enemmän maailman ongelmien ratkaisua. – Vastuullisuuden tulisi olla edelläkävijyyttä ja sitä, miten asioita tehdään liiketoiminnan ytimessä, eikä niinkään erillistä raportointia tai sertifikaatteja, Tujunen sanoo. Suurin osa vastaajista oli tyytyväinen oman ammattinsa arvostukseen. Yhteensä erittäin tai melko tyytyväisiä oli 70 prosenttia ja tyytymättömiä 13 prosenttia. Myyntityön arvostus nähtiin hieman markkinointia parempana. – Yrityksen merkitykseen ja arvostukseen liittyvä työ pitää tehdä ja tavoitteet määritellä yrityksen johdossa. Jos perusteet ovat kunnossa, myynnillä ja markkinoilla voidaan vauhdittaa vastuullisia toimia, jolloin myös myynnin ja markkinoinnin arvostus voi nousta, Tujunen kertoo.

Työn tulevaisuus Omassa työssään viihtyi 86 prosenttia vastaajista. Oma työ koettiin laajalti hyödylliseksi, ja siinä

pystyttiin hyödyntämään hyvin omaa osaamista. Koronan vaikutukset näkyivät kuitenkin siinä, miten oman työn koettiin muuttuneen: tulosten aikaansaaminen vaikeutui ja sekä työteho että yhteydenpito asiakkaiden ja kollegoiden kanssa heikentyi. Lisäksi noin kolmasosa vastaajista koki työhyvinvoinnin sekä työtyytyväisyyden laskeneen, kun vain reilu kymmenes näki niiden parantuneen. Oman työn kehityksessä tulevaisuudessa nähtiin kuitenkin paljon hyvää. Muun muassa ansiotason, työn vastuullisuuden ja monipuolisuuden sekä työn arvostuksen nähtiin paranevan. Työsuhteiden muodon katsottiin tulevaisuudessa muuttuvan omien toiveiden vastaisesti. Vastaajista 83 prosenttia työskenteli kokopäivätöissä, ja suurin osa halusi myös tulevaisuudessa työskennellä täysipäiväisessä työsuhteessa. Yli 60 prosenttia kuitenkin ennakoi kokoaikaisten töiden vähenevän tulevaisuudessa. Määräaikaisten työsopimusten, freelancetöiden ja yrittäjyyden nähtiin lisääntyvän. – Työsuhteiden muuttuminen on trendi, joka on ollut näkyvissä jo pitkään monilla aloilla. Olemme eläneet pitkään maailmassa, jossa työ on irronnut työajasta. Koronan myötä työ irtosi myös työpaikasta. Seuraava askel on se, että työ irtoaa työsuhteesta, Tujunen sanoo. Hän ei kuitenkaan usko siihen, että tulevaisuudessa kaikki työntekijät muuttuisivat oman elämänsä yrittäjiksi, mutta jatkossa työtä tehdään eri tavoilla ja työsuhde tulee olemaan vain yksi tapa tehdä työtä muiden joukossa. ◆ Lokakuussa toteutettuun verkkokyselyyn tuli yhteensä 1 774 vastausta myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilta.

Työsi mielenkiintoisuus VASTATTU: 1 586 / OHITETTU: 188

En osaa sanoa 4,73 % Heikkenee 10,21 %

Paranee 25,66 %

Ei muutosta 59,39 %

Oman ammattisi arvostus VASTATTU: 1 579 / OHITETTU: 195

Heikkenee 6,27 % En osaa sanoa 5,95 %

Paranee 16,15 %

Ei muutosta 71,63 %

Myynti&Markkinointi

LIIKENNE MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

”

TYÖSUHDEAUTOISTA VAIN ALLE PROSENTTI ON TÄYSSÄHKÖAUTOJA.

Sähköautosta

tulossa houkutteleva työsuhde-etu Täyssähköauton hankkiminen työsuhdeautoksi voi olla ensi vuonna erittäin houkuttelevaa. Hallitus esittää sähköauton työsuhde-edun verotusarvon keventämistä 170 eurolla. TEKSTI TIMO KIISKI KUVAT TIMO KIISKI, TOYOTA EUROPE NEWSROOM

Myös latauslaite katsottaisiin hallituksen esityksessä osaksi lisävarusteita, jotka vaikuttavat työsuhdeauton verotusarvoon.

allituksen esitys työsuhde auton verotusarvon keven tämisestä koskee niin täys sähköauton vapaata auto etua kuin käyttöetuakin. Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaik ki auton omistamiseen ja käyttöön liit tyvät kustannukset. Lievemmin vero tetussa käyttöedussa työntekijä mak saa itse auton polttoainekustannukset ja työnantaja yleensä auton muut kus tannukset. Tavallisia hybridejä ja lataushybri dejä esitys verotusarvon keventämi sestä ei koske. Esimerkiksi noin 33 000 euroa maksavan bensamoottorisen Ki an vapaan autoedun verotusarvo on 680 euroa ja käyttöedun verotusar vo 515 euroa, eikä siihen ole tulos sa muutosta. Vastaava täysin säh

MMA:N vuonna 2019 tekemään

palkkatutkimukseen osallistuneista edustajista, myyjistä, markkinoinnin tekijöistä ja ostajista 28 prosentilla oli vapaa autoetu ja käyttöetu viidellä prosentilla. Päälliköistä ja asiantuntijoista vapaa autoetu oli 34 prosentilla ja ja viidellä prosentilla käyttöetu. Johtajista vapaa autoetu oli 40 prosentillalla ja käyttöetu 4 prosentilla. Tutkimukseen osallistui 1 587 kokopäiväisessä palkkasuhteessa ollutta MMA:n jäsentä.

Latausedun muuttuminen verovapaaksi vuosille 2021–2023 ulottuisi myös ladattaviin hybridiautoihin, joita esitys autoedun verotusarvon kevennyksestä ei muuten koske.

köllä käyvä Kia-malli maksaa noin 40 000 euroa, ja sen vapaan autoedun verotusarvo on nyt 780 euroa ja käyt töedun verotusarvo 615 euroa. Hallituksen esityksen mukaan tä män sähkö-Kian vapaan autoedun ve rotusarvo laskee 610 euroon ja käyt töedun verotusarvo 445 euroon. Tu ki koskisi vuosien 2021–2023 vero tuksia.

Ladattavien hybridiautojen osuus kasvaa Vielä tällä hetkellä työsuhdeautois ta vain alle prosentti on täyssähkö autoja. – Arvioimme, että etuus lisäisi jo ensimmäisenä vuonna sähkökäyt töisten työsuhdeautojen määrää 400–500 autolla. Mallivalikoiman laajetessa määrä kasvaisi edelleen, us koo tietojohtaja Juha Kenraali Au totuojat ja -teollisuus ry:stä. Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna noin 8 000 uutta sähköautoa, joista vajaat 2 000 oli täyssähköauto ja ja noin 6 000 ladattavia hybridejä. Tänä vuonna on arvioitu ensirekiste röitävän noin 3 500 täyssähköautoa ja noin 12 500 ladattavaa hybridiä. – Ensi vuonna ladattavien auto jen osuuden ennakoidaan kasvavan noin viidennekseen rekisteröinneis tä, Kenraali sanoo. Maailman suurimman yritysautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiön LeaseP lanin autokanta Suomessa on noin 25 000 autoa.

– Niistä täyssähköautoja on 188 kappaletta ja ladattavia hybridejä 1 612. Henkilöautokannastamme se vastaa noin 12 prosenttia. Ladatta via hybridejä (PHEV) on noin kolme kertaa enemmän kuin tavallisia hy bridejä (HEV). Syyskuussa toimite tuissa autoissa ladattavien hybridien osuus nousi jo 37,8 prosenttiin, ker too LeasePlan Finland Oy:n toimitus johtaja Petteri Pihlas.

Käyttäjä hyötyy firmaa enemmän Sähköauton tai hybridin työpaikalla tapahtuvan lataamisen verotusarvo on tällä hetkellä 30 euroa kuukau dessa, mutta hallitus esittää sitäkin verovapaaksi vuosille 2021–2023. Myös latauslaite katsottaisiin osaksi työsuhdeauton lisävarusteita. – Lataussähkön verovapaus on tärkeä etuus, jonka on arvioitu siir tävän jonkin verran autoja vapaas ta autoedusta työntekijälle edulli semman käyttöedun piiriin, Ken raali sanoo. Työsuhdeautoissa verotusarvo on Pihlaksen mukaan käyttäjän kan nalta hankintahintaa oleellisempi. – Yrityksen kannalta kustannus kysymys on kinkkisempi. Täyssäh köauton edullisemmat käyttökulut eivät leasingsopimuksen aikana ai na riitä kompensoimaan kalliimpaa hankintahintaa, joten auton kuu kausikustannukset voivat olla kor keammat. ◆ Myynti&Markkinointi

TYÖ JA VAPA A-AIK A

Merta päin Meripelastusyhdistyksen vene on paikalla, jos merellä sattuu haveri. Jari Makkonen on ollut pelastamassa sekä karanneita aluksia että veden varaan joutuneita ihmisiä. TEKSTI MAARIT KROK KUVAT TIMO PORTHAN

ellstenin rannassa Espoon Haukilahdessa tuulee. Tuuli on ajankohtaan nähden lämmin ja voimakkuudessaan vain muisto siitä, miten Aila-myrsky kuukautta aiemmin riepotteli laitureihin kiinnitettyjä veneitä. Jari Makkonen käsittelee köyttä meripelastusalus Emmin peräkannella. Arkisin Makkosen tapaa useimmiten puku päällä. Iltaisin ja viikonloppuisin tumma puku vaihtuu kuitenkin usein punaiseen takkiin ja pelastusliiveihin. Makkonen on paitsi Posiva Solutions Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja myös Espoon Meripelastajat ry:n aliperämies. Hän on kokenut veneilijä, ja oma veneilyharrastus olikin alku-

jaan kimmoke, joka vei myös meripelastuksen pariin vuonna 2012. – Aloin ottaa enemmän selvää meripelastustoiminnasta, kun näin Espoon saaristossa meripelastusveneitä liikkeellä, Makkonen muistelee. Mukaan ajoi innostus veneisiin mutta myös halu auttaa muita. Meripelastusyhdistyksen tehtävistä 80–90 prosenttia liittyy aluksiin: polttoaineen loppumiseen, konevikaan tai esimerkiksi akkujen tyhjentymiseen. Aika ajoin, etenkin kovilla tuulilla, palautetaan myös pojuista karanneita veneitä takaisin laituriin.

Kesät merellä, talvet rinteessä Meripelastuskausi alkaa Suomessa huhti-toukokuun vaihteessa ja jatkuu marraskuulle saakka. Jos ja kun hiihtokausi Etelä-Suomessa alkaa, Makkonen päivystää punaisessa ta-

”Merimailit ja työvuodet ovat tuoneet mukanaan myös sen, että mieluummin käytän pari minuuttia miettimiseen enkä lähde hötkyilemään jokaisen liikkuvan osan perässä”, Jari Makkonen sanoo.

Myynti&Markkinointi

TYÖ JA VAPA A-AIK A

Meripelastajat päivystävät tyypillisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Etenkin kesäaikaan miehistöstä löytyy halukkaita päivystäjiä myös arkipäivisin.

kissa myös talvisin. Viisi vuotta sitten hän nimittäin liittyi mukaan ski patrol -toimintaan. – Olin Messilässä laskettelemassa, kun näin punapukuisia kavereita. Ajattelin, että he näyttivät ihan ski patrol -tyypeiltä, mutta eihän Suomessa ole sellaisia. Kävi ilmi, että Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen koordinoima ski patrol -toiminta oli rantautunut Suomeen pari vuotta aiemmin. Makkonen on toiminut hiihdonopettajana Nuuksiossa ja tuntee yhä Swinghill-laskettelukeskuksen rinnepäällikön. Yhteistuumin he päättivät aloittaa ski patrol -toiminnan myös Nuuksiossa. Varsinainen ski patrol -toiminta on rantautunut Suomeen Keski-Euroopasta, jossa toimintaa on ollut jo vuosikymmeniä. Suomalaisissa rinteissä SPR:n punatakkiset rinnepäivystäjät ovat olleet tuttu näky pitkään, mutta heidän teh-

tävänsä on ensisijaisesti antaa ensiapua haavereiden sattuessa. – Ski patrolin toimenkuva on laveampi. Siinä katsotaan, että rinteissä on kaikki kunnossa ja suorituspaikat ovat turvallisia, sekä käydään keskustelua turvallisuudesta yhdessä rinnepäällikön kanssa. Rinnekäyttäytymistä myös valvotaan ja tarvittaessa annetaan ensiapua. Ski patrol -toiminnan aloittaminen Nuuksiossa on eräänlainen päätepiste nuoruuden haaveille. – Viisitoista–kuusitoistavuotiaana minulla oli sellainen haave, että minusta tulee sekä hiihdonopettaja että ski patrol ja lähden Keski-Eurooppaan. Hiihdonopettaja minusta tulikin 21-vuotiaana. Silloin ei vielä ollut ski patrolia, ja sitten päädyin tähän, missä nyt olen. Makkonen on ski patrol -vuosinaan kohdannut lähinnä pikkuhaavereita, venähdyksiä ja hangen raapimia ihorik-

”

JOS IHMINEN ON OLLUT VEDEN VARASSA JA HÄNELLÄ ON MÄRÄT VAATTEET, KILPAILLAAN AIKAA VASTAAN.

Lapsillekin järjestetään omaa toimintaa 11 ikävuodesta alkaen. – Tässä ei tarvita aiempaa veneilykokemusta eikä kokemusta mereltä. Kaikki koulutetaan systemaattisesti. Yhtä systemaattista koulutusta ja jo opittujen taitojen jatkuvaa treenausta voisi hyödyntää enemmän myös työelämässä.

Takana kiireinen kausi koja. Suuremmilta onnettomuuksilta on vältytty. Yksi syy siihen on ski patrolin ennaltaehkäisevä toiminta. Toinen on se, että ski patrolin näkyminen rinteessä rauhoittaa laskijoita vähän samaan tapaan kuin poliisin näkyminen liikenteessä.

Työelämätaitoja mereltä Kun Makkonen aloittaa päivystysvuoronsa Espoon meripelastajien tukikohdalla, kaikki työasiat jäävät taakse. – Tästä saa sen henkisen osuuden. Meripelastus on erinomaisen hyvä tapa irtautua työarjesta. Makkonen on työskennellyt yritysmyynnin parissa 25 vuotta, niin

myyntitehtävissä kuin myynnin välittömässä rajapinnassa kehitystehtävissä. Hän kokee, että meripelastustoiminta on opettanut paljon myös työelämätaitoja. – Usein näissä hommissa käytetään sanaparia ”toiminnan perusajatus”. Se sopii myös myyntityöhön aika hyvin. Kun tulee esimerkiksi tarjouspyyntö, on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä siinä haetaan, mitä meillä on annettavana ja miten me voisimme vielä rikastuttaa sitä entisestään. Meripelastusyhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Espoossa reilu kolmannes jäsenistä on naisia.

Vaikka useimmat meripelastustehtävistä ovat mittaluokaltaan pieniä, myös vakavampia tehtäviä tulee aika ajoin. – Etsintätehtävät ovat oma haasteenlajinsa, koska ne tyypillisesti tapahtuvat pimeällä, jolloin on myös kylmä. Jos ihminen on ollut veden varassa ja hänellä on märät vaatteet, kilpaillaan aikaa vastaan. Suomessa hypotermian riski on läsnä myös kesäisin, Makkonen muistuttaa. Kulunut vuosi on ollut meripelastajille historian vilkkain. Lokakuun puoleenväliin mennessä Espoon meripelastajilla oli ollut jo 160 tehtävää, kun aiempien vuosien keskiarvo on ollut sadan luokkaa. Yhteensä vapaaehtoiset hoitavat noin 1 600 tehtävää Suomen vesistöillä vuosittain. Makkosen mukaan parasta meripelastuksessa on nähdä helpotus avustettavan veneen miehistössä. – Kun näkee kasvoilta sen huojennuksen, että nyt ollaan hyvissä käsissä, se on kaikista eniten antava hetki. Makkosta kuunnellessa ei voi olla huomaamatta hänen rakkauttaan merta kohtaan. Mikä meressä kiehtoo? – Meri itse eli luonto. Tämän harrastuksen puitteissa pääsee upean suomalaisen luonnon pariin ja merelliseen toimintaympäristöön. On sitten aikainen kevät, keskikesä tai myöhäinen syksy, meri näyttää aina omat upeat piirteensä, Makkonen tiivistää. ◆

Etsintätehtäviä on tyypillisesti pimeään aikaan. Veden varassa ollut ihminen hakeutuu yleensä suojaan, mikä hankaloittaa etsintää. Myynti&Markkinointi

HY VIN VOINTI

Hyvinvointi laitteiden armoilla

Yhteiskunnan ja työelämän nopealla digitalisoitumisella on monenlaisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Omia digitaalisia käyttötottumuksia kannattaa tarkastella ja laitteiden kanssa vietettyä aikaa seurata. TEKSTI JA KUVAT EEMELI SARKA

”

LAITTEILLA ON TODELLA SUURI ROOLI TÄMÄNHETKISESSÄ KIIREEPIDEMIASSA.

e, millä tavalla digitaaliset palvelut vaikuttavat ihmisiin, on lähtökohta digitaalisesta hyvinvoinnista puhumiselle. – Ennen koronaa digitaalinen hyvinvointi vaikutti nousevan tänä vuonna isoksi teemaksi sosiaaliseen mediaan liittyen. Pandemia kuitenkin syrjäytti hyvinvoinnin aiheena, kun sosiaalisesta mediasta tuli ainoa tapa olla yhteydessä muihin ihmisiin, Esa Riutta kertoo. Riutta työskentelee kouluttajana it-koulutuksia tarjoavalla Wistecillä. Lisäksi hän vastaa yrityksen verkkokoulutusten kehittämisestä. Oman digitaalisen hyvinvoinnin arvioinnin voi aloittaa helposti tar-

kastelemalla asennetta ja tuntemuksia, joita laitteiden käyttäminen aiheuttaa: ahdistaako tietokoneen tai puhelimen käynnistäminen vai tuleeko liiankin innostunut olo, kun pääsee leikkimään laitteella. Molemmissa ääripäissä on haittansa.

Etätyökalut haltuun Tänä vuonna etätyöt ja niihin liittyvät hankaluudet ovat olleet pinnalla digitaalisesta hyvinvoinnista puhuttaessa. Digitaalinen stressi on monelle niin sanotusti hallitsematonta stressiä. Hallittavissa oleva kiire ei ole niin kuormittavaa kuin jatkuva tulipalojen sammuttaminen, joksi digitaalisia haasteita voisi kuvata.

Esa Riutta on havainnut, että puutteelliset taidot erityisesti etätyösovellusten kanssa aiheuttavat työntekijöille paljon stressiä. Myynti&Markkinointi

määrin kahdesta viiteen tuntia päivässä. Jos päivästä käyttää viisi tuntia älypuhelimella, miksihän meillä on kiire? Älypuhelinten sovellukset onkin rakennettu usein addiktoiviksi, ja siihen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota, Riutta muistuttaa.

Ahdistava tietoturva

Riutta suosittelee käyttämään kaksivaiheista tunnistautumista mahdollisimman monessa palvelussa tietoturvan varmistamiseksi.

Jos tietokonetta avatessa huomaa ahdistuvansa tai sen avaamista koettaa jopa vältellä, suhde laitteisiin ei ehkä ole kaikkein terveimmällä pohjalla. Myös yleiset stressin oireet, kuten univaikeudet ja yleinen kärttyisyys, voivat juontaa juurensa digitaalisista ongelmista. Paras lääke digitaaliseen stressiin on sen aiheuttajien eliminointi. Aiheuttajia on yleensä kahta tyyppiä. Usein laitteiden äärellä saatetaan olla liian tiiviisti pitämättä lainkaan taukoja. Taukoja tulisi valvoa itse ja pitää niitä päättäväisesti. Toinen stressin aiheuttaja on puutteelliset digitaaliset taidot. Tietokone ahdistaa, kun ei ymmärrä sitä tai sen ohjelmia eikä hallitse niitä kunnolla. – Jokainen kerta, jolloin joutuu vääntämään ohjelmien kanssa, aiheuttaa stressiä. Etenkin puutteelliset taidot etätöihin liittyvissä sovelluksissa, kuten Teams, Slack tai Zoom, tuottavat ongelmia. Näitä sovelluksia joutuu käyttämään päivittäin, jolloin omaan työhön kiinni pääseminen on aina taistelun takana, Riutta sanoo. Erityisesti tämänkaltaisten ohjelmien opetteluun kannattaa panostaa, 54

sillä sen jälkeen työajan voi käyttää itse työhön.

Riippuvuutta laitteista Laitevalmistajat ja sovellusten tekijät ovat myös kiinnittäneet huomiota digitaaliseen hyvinvointiin, mutta eivät välttämättä täysin vilpittömästi. – Sovellusten tekijöiden kannuste siihen, että he saisivat minut vähentämään palvelun käyttöä, on kuitenkin hyvin ohut. Esimerkiksi suuri osa somepalveluiden ilmoituksista on turhaa sisältöä, jonka tarkoituksena on vain antaa käyttäjälle pavlovilainen reaktio, että ”hei muistatko somen, mennääs takaisin sinne someen”, Riutta sanoo. Laitteilla on todella suuri rooli tämänhetkisessä kiire-epidemiassa. – Älypuhelimia käytetään keski-

Etätöiden ja digitaalisessa maailmassa elämisen yleistyminen korostaa tietoturvan merkitystä. Peruskäyttäjälle tietoturvastressiä saattaa aiheutua siitä, että ei kunnolla ymmärretä, miksi tietoturvaan liittyvät toimet ovat tärkeitä. Tietoturvaan liittyvät prosessit tulevat usein ulkopäin määrättyinä esimerkiksi työnantajalta, jolloin ne näyttäytyvät vain ylimääräisinä askelina ja hidasteina työnteossa. – Toisaalta on myös toinen ihmisryhmä, joka on selvittänyt enemmän tietoturvaan liittyviä asioita. Koko internet alkaa vaikuttamaan turvattomalta ja sovellusten käyttö aiheuttaa stressiä vain siksi, että on koko ajan huolissaan tietojensa varastamisesta, Riutta kertoo. Jos kaikki elämämme osat ovat digitaalisessa maailmassa, meillä on myös paljon enemmän menetettävää. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että käyttämämme laitteet ovat ajan tasalla ja käytämme tietoturvallisia tapoja päästä niihin. Esimerkiksi salasanasovellukset helpottavat elämää. – Toinen keino on kaksivaiheisen tunnistautumisen hyödyntäminen mahdollisimman monessa paikassa. En voi tarpeeksi korostaa sen tärkeyttä, sillä liian harva sitä käyttää, vaikka se on tarjolla monissa peruspalveluissa, Riutta painottaa. ◆

”

PARAS LÄÄKE DIGITAALISEEN STRESSIIN ON SEN AIHEUTTAJIEN ELIMINOINTI.

TIETOTEKNIIKK AVINKIT

ENSIMMÄINEN OSA

Tietokoneen käytön tehostaminen Tällä palstalla MMA:n jäsenille tuttu kouluttaja Esa Riutta antaa vinkkejä, joiden avulla tietokoneen käyttämisestä tulee tehokkaampaa ja mielekkäämpää. Voit syöttää emojeita ja erikoismerkkejä helposti pikanäppäimellä: › Windows 10 -tietokoneella emojit lisätään painamalla Windows + . (piste). › Mac OS -tietokoneella paina Ctrl + Command + välilyönti.

Voit liittää sisältöä mihin tahansa ohjelmaan näillä kolmella keinolla: › Liitä napsauttamalla hiiren kakkospainiketta. › Liitä painamalla Ctrl + V -pikanäppäintä. › Liitä mikä tahansa aiemmin kopioimasi sisältö painamalla Windows + V!

Lisää vinkkejä: linkedin.com/in/webopettaja facebook.com/webopettaja twitter.com/webopettaja youtube.com/c/webopettaja

Windows 10:ssä voi työskennellä tehokkaammin käyttäen virtuaalisia työpöytiä. Jos käytössäsi on vain yksi näyttö, nämä ovat näppärä tapa saada lisää pinta-alaa ruudullesi! › Luo uusi virtuaalinen työpöytä pikanäppäimellä Windows + Ctrl + D. › Sulje avoin työpöytä Windows + Ctrl + F4 -komennolla.

Eikö jokin toimi Windowsissa? Voit sulkea ohjelmia seuraavilla keinoilla: › Alt + F4 sulkee avoimen ohjelman. › Ctrl + Alt + Delete lähettää keskeytyskäskyn ja voi auttaa. › Ctrl + Shift + Esc avaa tehtävienhallinnan, mistä ohjelmia voi pakottaa sulkeutumaan.

Voit hallita ruudulla näkyviä ikkunoita näillä pikanäppäimillä. Paina:

› Windows + • suurentaa ikkunan täydelle ruudulle. › Windows + • pienentää ikkunan. › Windows + • tai • siirtää ikkunan näytön oikealle tai vasemmalle reunalle.

Tiesitkö, että Windowsissa on kätkettynä kokonaan erilainen Käynnistä-valikko? Napsauta tehtäväpalkin lippunappia hiiren kakkospainikkeella. Saat auki valikon täynnä tehokäyttäjien komentoja.

Tiesithän, että MMA:n jäsenenä voit osallistua Wistecin monipuolisiin etäkoulutuksiin veloituksetta! Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu www.mma.fi/koulutus. Myynti&Markkinointi

MM A:N HENKILÖKUNTA

i t s ä e s p m Re uutta kohti

MMA:lla harjoittelija tulee kuulluksi eikä jää yksin uusien työtehtävien kanssa. Oma asenne on kuitenkin ratkaisevan tärkeässä roolissa, Juuli Hiltunen muistuttaa. TEKSTI HANNA LEINO KUVA TIMO PORTHAN

yynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n ilmoitus pisti silmään, kun suomen kielen opiskelija Juuli Hiltunen etsi itselleen harjoittelupaikkaa. – He halusivat harjoittelijan tekemään monipuolisia työtehtäviä ja tuomaan omat näkemyksensä esille. Tuntui, että MMA:lla pääsee oikeasti kehittymään, Juuli muistelee ensifiiliksiään. Tunne on vain vahvistunut harjoittelun edetessä. Vaikka korona on rajoittanut toimistolla oloa, Juuli ei ole jäänyt työtehtäviensä ja kysymystensä kanssa yksin. Perehdytettäessä on aina kerrottu hieman ”ekstraa”, jotta 56

Juuli on päässyt mahdollisimman hyvin sisälle ammattiliiton toimintaan ja viestinnän saloihin. Jokaiseen uuteen työtehtävään on siten voinut tarttua arkailematta. – MMA:lla pärjää rempseällä ja rennolla asenteella. Asenne ratkaisee, vaikka se klisee onkin.

Vahvasti mukana uudistustyössä Koronasta huolimatta Juuli korostaa tulleensa harjoitteluun erittäin osuvaan aikaan, sillä MMA:lla on parhaillaan käynnissä visuaalisen ilmeen ja brändin uudistusprojekti. Samalla se tarkoittaa verkkosivujen uudistamista, missä Juulillakin on sormen-

sa pelissä. Hän pääsee uudistamaan ja yhtenäistämään vanhoja sisältöjä sekä tekemään sisällöntuotantoa ja hakukoneoptimointia, jotta verkkosivut palvelevat jäseniä jatkossa entistä paremmin.

”

ASENNE RATKAISEE, VAIKKA SE KLISEE ONKIN.

Juuli Hiltunen • harjoittelijana MMA:lla elokuusta alkaen • suomen kielen kuudennen vuoden opiskelija Helsingin yliopistossa, sivuaineina viestintä, kotimainen kirjallisuus ja kasvatustiede

Harjoittelija Juuli Hiltunen on innoissaan MMA:n verkkosivujen uudistusprojektista. Jatkossa sivut ovat entistäkin käyttäjäystävällisemmät.

– Uudistusta koskien olen ollut monissa palavereissa eri yhteistyökumppanien kanssa. Olen päässyt seuraamaan monivaiheisia prosesseja, kun kaikki pienet yksityiskohdat on täytynyt miettiä tarkkaan ja eri näkökulmista, jotta uudistus onnistuu, Juuli kertoo. Haastattelupäivänä Juulilla on tiedossa harjoittelusyksyn jännittävin työtehtävä, sillä hän pääsee antamaan äänensä Milla-botille. – Kaikkien jäsenten sähköpostiosoitteita ei vielä ole järjestelmässämme. Automaattipuhelujen avulla on tarkoitus kerätä puuttuvia osoitteita, jotta jäsenet pystyvät jatkossa kirjautumaan Oma MMA -palveluun

muovisen jäsenkortin poistuessa ensi vuoden puolella. Juulin kädenjälki näkyy myös MMA:n somekanavissa, joita Juuli päivittää ahkerasti. Lisäksi hän on päässyt tutustumaan Myynti & Markkinointi -lehden tekoprosessiin, työstämään uutiskirjeitä sekä syöttämään artikkeleita ja blogeja verkkosivuille. Kaikessa työskentelyssä kulkee rinnalla suomen kielen opiskelijan vankka kielenhuollon osaaminen.

Kipinä viestinnän töihin syttyi Juulin opinnot ovat gradun viimeistelyä vaille valmiit. Vaikka viestintä on

hänen sivuaineensa, kaikki aiemmat harjoittelut ovat olleet opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvia opetusharjoitteluita. Viestinnän tehtävät kuitenkin tempaisivat Juulin mukaansa, eikä intoa ainakaan vähennä se, että hän allekirjoitti juuri jatkosopimuksen MMA:n kanssa. Vuoden loppuun saakka hän työskentelee tutussa porukassa viestinnän ja markkinoinnin suunnittelijana. Valmistumisen kynnyksellä hän unelmoi myös koiranpennun hankkimisesta. – Sama haave taitaa olla monella muullakin koronaelämää eläneellä, Juuli naurahtaa. ◆ Myynti&Markkinointi

LAKIPALSTA

Työsuhteen ehtojen muuttaminen Yhdessä solmittua työsopimusta voidaan lähtökohtaisesti muuttaa vain yhteisesti sopimalla. Työelämässä saattaa kuitenkin törmätä tilanteisiin, joissa työnantaja yksipuolisesti muuttaa työsuhteen ehtoja. TEKSTI TAIJA NUMMINEN KUVITUS JII ROIKONEN

yösopimus on työsuhteen osapuolten välillä solmittu sopimus, jossa on sovittu työsuhteen olennaisista ehdoista, kuten työtehtävistä ja palkasta. Aina työsopimusta ei ole solmittu kirjallisesti, vaan asiat on saatettu sopia suullisesti. Jokin pitkään noudatettu käytäntö saattaa myös vakiintumisen kautta muodostua työsuhteen ehdoksi. Yleinen periaate on, että yhdessä solmittua sopimusta voidaan muuttaa vain yhteisesti sopimalla. Työnantaja ja työntekijä voivat milloin tahansa työsuhteen aikana sopia muutoksista työsopimuksessa sovittuihin ehtoi-

hin. Tätä kutsutaan sopimusvapaudeksi, ja sitä rajoittavat ainoastaan pakottavat lain tai työehtosopimuksen määräykset. Osapuolet eivät voi sopia pätevästi esimerkiksi siitä, että työntekijälle ei maksettaisi lainkaan palkkaa tai että työntekijälle ei kertyisi lomaa.

Yksipuoliset muutokset edellyttävät perusteita

Vaikka juuri edellä on todettu, että sopimusta voidaan lähtökohtaisesti muuttaa vain yhdessä sopimalla, on todettava, että oikeuskäytännössä on tunnustettu työnantajalle mahdollisuus muuttaa työsuhteen ehtoja myös yksipuolisesti. Tämä yksipuolinen muuttaminen on mahdollista silloin, jos työnantajalla on irtisanomisperusteet muutokselle. Käytännössä kyse on yleensä taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvistä irtisanomisperusteista. Tässä yksipuolisessa muuttamisessa on juridisesti kyse siitä, että työnantaja irtisanoo ”vanhan” työsopimuksen ja tarjoaa työntekijälle työtä muuttuneilla ehdoilla. Muuttuneet ehdot astuvat tällöin voimaan irtisanomisaikaa TYÖNTEKIJÄN vastaavan ajan EI OLE PAKKO kuluttua. Huomionarvoista on, HYVÄKSYÄ että jos työnantaTYÖNANTAJAN ja perustelee ehTARJOAMAA tojen muutosta TYÖTÄ taloudellisista ja tuotannollisisMUUTTUNEILLA ta tai toiminnan EHDOILLA. uudelleenjärjestelyihin liittyvistä syistä, on työnantajan ennen muutoksista päättämistä käytävä yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää.

”

Työntekijän ei ole pakko hyväksyä työnantajan tarjoamaa työtä muuttuneilla ehdoilla. Mikäli työntekijä ilmoittaa, ettei ole halukas muuttuneita ehtoja hyväksymään, päättyy työsuhde irtisanomisajan jälkeen niillä perusteilla, joilla työnantaja perusteli työsuhteen ehtojen muutoksen. Välillä törmätään väitteisiin, joiden mukaan on kyse työntekijän työstä kieltäytymisestä ja työntekijän omasta irtisanoutumisesta, mikäli työntekijä ei hyväksy ehtomuutoksia, mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Ehdollinen hyväksyminen varmistaa oikeusturvan Käytännön työelämässä tilanteet eivät useinkaan ole yhtä yksiselitteisiä kuin yllä olevat esimerkit eikä työnantaja välttämättä anna selkeää ilmoitusta siitä, että kyse on irtisanomisehtoisesta työsuhteen ehtojen muuttamisesta. Työntekijöitä saatetaan painostaa työsuhteen ehtojen muuttamiseen myös tilanteissa, joissa muutoksen perusteet eivät ole selkeät. Jos työntekijä on epävarma tilanteesta eikä sinänsä haluaisi sopia työsuhteen ehtojen muuttamisesta, mutta ei toisaalta halua ottaa myöskään riskiä siitä, että työsuhde päättyy kokonaan, voi työntekijä ilmoittaa työnantajalle niin sanotusta ehdollisesta hyväksymisestä. Työntekijä voi ilmoittaa, että on valmis jatkamaan työntekoa muuttuneilla ehdoilla irtisanomisen vaihtoehtona. Tällöin työntekijä ikään kuin varaa mahdollisuuden selvityttää muutoksen perusteiden lainmukaisuuden jälkikäteen. Toivomme, että jäsenet ovat yhteydessä MMA:n lakipalveluun, jos työsuhteen ehtojen muuttamisesta ryhdytään keskustelemaan. Yhdessä voimme käydä läpi muutosten perusteita, vaihtoehtoja ja reagointimahdollisuuksia. Ei kannata myöskään hyväksyä tai sopia mitään heti, vaan aina on syytä ottaa aikaa tilanteen läpikäymiseen ja neuvojen kysymiseen. ◆

Myynti&Markkinointi

KYSY TYÖELÄ M ÄSTÄ

Kun työsuhde päättyy Kysy työelämään liittyvistä asioista, etsimme asiantuntijan vastaamaan kysymykseesi. Kysymyksesi voit lähettää osoitteeseen: jasenpalvelu@mma.fi. TEKSTI: MMA LAKIPALVELUT

Työllistymistä edistävä koulutus Kenellä ja milloin on oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen?

Työntekijä, joka on irtisanottu talou dellisista tai tuotannollisista syistä, on oikeutettu työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennuk seen tai koulutukseen, jos työntekijän

työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta ja jos työnantajan palvelukses sa työskentelee säännöllisesti vähin tään 30 työntekijää. Työnantajan kustantaman val mennuksen tai koulutuksen arvon tulee olla vähintään työntekijän las kennallisen kuukausipalkan suurui nen tai työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän hen

”

IRTISANOMISAJAT OVAT MINIMIAIKOJA. 60

kilöstön keskimääräisen kuukausian sion suuruinen, riippuen siitä, kumpi on suurempi. Työnantajan tulee toteuttaa val mennus tai koulutus kahden kuukau den kuluessa irtisanomisajan päätty misestä. Työsuhteen osapuolet voivat myös sopia, että työntekijä hankkii itse valmennuksen tai koulutuksen ja työnantajan maksaa tämän. Jos

työnantaja laiminlyö velvollisuuten sa tarjota koulutusta tai valmennus ta, on työntekijä oikeutettu saamaan koulutuksen tai valmennuksen arvon korvauksena.

Pidennetty irtisanomisaika Olen vaihtamassa työpaikkaa, ja irtisanomisaikani on 14 päivää. En haluaisi jättää kollegoitani ja työnantajaani pulaan ja lähteä niin nopeasti, joten voinko noudattaa esimerkiksi kuukauden irtisanomisaikaa?

Voit noudattaa. Irtisanomisajat ovat minimiaikoja. Sinun tulee noudattaa vähintään 14 päivän irtisanomisaikaa, mutta estettä ei ole noudattaa pidem pää aikaa. Varsinkin silloin kun noudattaa pi dempää irtisanomisaikaa, on selvyy den vuoksi hyvä ilmoittaa irtisano misilmoituksessa selkeästi, milloin työsuhde päättyy. Asian voi ilmais ta esimerkiksi seuraavalla tavalla:

”Irtisanon työsuhteen päättymään x.x.2020.” Päivämääräksi merkitset sen päivän, jolloin haluat työsuhtee si päättyvän.

Eläköitymisen ajankohta Työnantajani yrittää painostaa minua kertomaan, milloin olen jäämässä eläkkeelle. Onko minun pakko kertoa? Entä milloin minun pitää jäädä eläkkeelle?

Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa työnantajalle ajatuksiaan tai suunnitelmiaan eläkkeelle jäämises tä. Monesti työpaikoilla kuitenkin keskustellaan työntekijöiden eläke suunnitelmista, jotta kollegat ja työn antaja voivat varautua mahdollisesti pitkään työskennelleen osaavan työn tekijän lähtöön hyvissä ajoin. Työn antajalla voi olla tarve varautua esi merkiksi seuraajan perehdyttämi seen. On silti ymmärrettävää, että toi sinaan työntekijä kokee, että hyvissä

ajoin annettu ilmoitus suunnitellus ta eläkkeelle jäämisestä saattaa joh taa muun muassa työtehtävien kar simiseen. Työntekijä voi jäädä eläkkeelle saavutettuaan alimman vanhuuselä keiän. Lisätietoa omasta eläkeiästäsi saat omasta eläkevakuutusyhtiöstäsi. Jos tuolloin haluaa jäädä eläkkeelle, tulee työntekijän aivan normaalisti irtisanoutua ja noudattaa irtisano misaikaa. Alimmassa vanhuuseläkeiässä työntekijän ei kuitenkaan ole pakko jäädä eläkkeelle, vaan hän voi jatkaa edelleen työntekoa. Työsuhde päät tyy niin sanotusti automaattisesti vas ta sen kalenterikuukauden päättyes sä, jonka aikana työntekijän täyttää eroamisiän, jos työnantaja ja työnte kijä eivät sovi työsuhteen jatkamises ta. Eroamisikä on vuonna 1957 ja si tä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosi na 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneil lä 70 vuotta.

Myynti&Markkinointi

JÄSENEDUT

KOKO-kassa palvelee 1.1.2021 alkaen on hyvin samanlainen tapa tehdä työtä MMA KASSA yhdistyy vuodenvaihjäsenten hyväksi. teessa Korkeasti koulutettujen kassa – Luotan siihen, että pystymme vasKOKOon. KOKO-kassa on Suomen taamaan palvelutasoon, johon MMA toiseksi suurin työttömyyskassa yli Kassan jäsenet ovat tottuneet. Meidän 210 000 jäsenellään. Kassaan kuuluu jäsenistömme työsuhteen ehdot ja tällä hetkellä 14 akavalaista taustapalkkaus ovat hyvin samanlaisia, mikä järjestöä, MMA on liittyessään viideshelpottaa sulautumista. Tunnemme jätoista. senistömme erityislaatuisuuden työ– Olemme isompi toimija, joten markkinoilla. MMA Kassan jäsenistö meillä on esimerkiksi laajempi asiatoimii pitkälti samantyyppisissä tehkaspalveluaika. Uskon, että meidän tävissä ja samoilla työpaikoilla kuin on myös helpompi tarjota erilaisia KOKO-kassan nykyinen jäsenistö, Mäki asiakaspalvelumuotoja ja kehittää jäsanoo. senkokemusta. Koolla on vaikutusta Vaikka koronapandemialla on ollut siihen, miten pystymme kehittämään vakavia seurauksia talous- ja työllisyyspalveluita ja olemaan jäsenten tukena, kehitykselle, KOKO-kassan tulevaisuuKOKO-kassan kassanjohtaja Outi Mäki dennäkymät ovat tasapainossa. kertoo. – Olemme varmistaneet kassan vaSekä MMA Kassa että KOKO-kassa kavaraisuuden ja olemme hyovat panostaneet vuosien varvässä taloudellisessa kunrella asiakaspalvelun laanossa. Se on asia, joka tuun, ja molemmat ovat Työttömyysvarmistaa, että pyssaaneet erittäin hyviä kassan tymme vastaamaan tuloksia asiakastyyvaihtuminen taloudellisiin paineityväisyyskyselyissä. ei edellytä siin, joita erilaisissa Mäen mukaan MMA toimenpiteitä työllisyystilanteissa Kassalla ja yli 50-vuojäseniltä. tulee, Mäki muistuttaa. tiaalla KOKO-kassalla

Danske Bankilta etuja jäsenille DANSKE BANK tarjoaa MMA:n jäsenille

asuntolainaa muun muassa pienemmällä marginaalilla ja kuluttomilla lyhennysvapailla. Asuntolaina-asiakkaana saat alennusta myös päivittäisistä pankkipalveluista. Vastavalmistuneelle MMA:n jäsenelle Danske Bank tarjoaa jopa 700 euron vuosittaisia etuja, joihin kuuluvat muun muassa pankin päivittäispalvelut maksutta, sisäänpääsy yli tuhanteen lento-

kenttäloungeen ja lainat ilman avausmaksua. Myös sijoittajat hyötyvät jäsenyydestään. MMA:n jäseniltä ei peritä Danske Bankin osakesäästötilillä hallinnointikulua, ja välityspalkkiotkin ovat edullisemmat. Myös arvo-osuustilin siirtäminen on maksutonta. MMA:n jäsenenä saat myös Kaupankäynti Online -palvelun ilman kuukausimaksuja ja sijoitusneuvontapalveluista 15 prosentin alennuksen.

Symbolikyselyn tulokset näkyvät MMA:n uudessa ilmeessä HALUSIMME osallistaa myynnin ja

markkinoinnin tekijöitä ilmemuutokseemme kysymällä, mitkä asiat ja esineet kuvastavat heidän mielestään parhaiten alan työtä. Vastauksista heijastui kaikista eniten ihmisten välisen kommunikoinnin suuri merkitys. Moni pohti, mikä symboloisi parhaiten asiakasta, auttamista ja ratkaisujen löytämistä. Ratkaisujen löytämiseen tarvitaan sekä aivoja että sydäntä, ja siksi niitä äänestettiin hyvin. Usein sydän löytyi vastauksista myös siksi, että alan tekijät todella tykkäävät työstään. Ei siis ole sattumaa, että sydämen lisäksi valittujen symboleiden joukosta löytyy ojentuva käsi, joka voi symboloida niin tervehtimistä, auttamista kuin sopimuksen lukkoon lyömistä. Muita paljon ääniä saaneita ja valituiksi tulleita sympaattisia symboleita ovat muun muassa korva (kuunteleminen) ja puhekupla (kommunikointi). Lisäksi arkiset esineet, kuten puhelin ja matkalaukku, tulevat seikkailemaan uudessa ilmeessämme. Kiitos äänestykseen osallistuneille!

JÄSENEDUT

MMA luopuu muovisista jäsenkorteista MMA luopuu muovisista jäsenkorteista vuodenvaihteessa. Jatkossa voit todistaa jäsenyytesi kirjautumalla Oma MMA:han (oma.mma.fi). Oma MMA:sta löydät esimerkiksi vakuutuskorttisi: oma.mma.fi/ vakuutukset/. Myös paikallisia etuja käytet täessä saatetaan pyytää näyttämään todiste jäsenyydestä. Silloinkin todisteena toimii Oma MMA:n etusivu, jolle olet kirjautuneena.

palvelevilta Shell-asemilta. Käteisalennuskortilla saat myös vaihtuvat HelmiSimpukoiden tuote-edut. Käteisalennuskortin voit tilata St1 Omilta sivuilta: kirjaudu.st1.fi. St1:n polttoöljyetu jatkuu entisellään. Etuun vaadittava koodi sekä yhtiön muut kampanjaluonteiset edut tulevat myös Oma MMA:n kautta käytettäviksi vuodenvaihteen jälkeen.

Miten käy St1:n käteisalennuksen?

OMA MMA:han kirjautumista varten sinun tulee käyttää samaa sähköpostia, joka on kirjattu jäsentietoihimme. Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, et pysty kirjautumaan. Roskapostia meiltä ei kannata pe-

ST1:N bensaedun voit jatkossa saada tilaamalla maksuttoman käteisalennuskortin. Sillä saat heti etua polttoaineesta St1-asemilta ja

Oma MMA:han tarvitaan sähköpostisi

lätä, sillä sinä itse voit määritellä, mitä viestejä haluat meiltä vastaanottaa. Oma MMA kannattaa lisätä puhelimen aloitusnäytölle. Avaa puhelimesi selaimella Oma MMA:n etusivu. Käyttöjärjestelmästäsi riippuen valitse lisää aloitusnäyttööntai lisää kotivalikkoon -toiminto, niin saat Oma MMA:n ikonin lisättyä puhelimesi näytölle ja Oma MMA:n helposti käyttöösi. Niille jäsenille, joiden sähköpostiosoitetta meiltä ei vielä löydy, lähetämme paperikirjeenä todisteen jäsenyydestä joulukuussa. Voit toimittaa meille sähköpostitietosi osoitteeseen jasenpalvelu@mma.fi, puhelimitse 020 122 4400 tai Oma MMA:n etusivulla olevan chatin kautta.

”

OMA MMA ON JÄSENTEN ETUPANKKI. SEN IKONI KANNATTAA LISÄTÄ ÄLYPUHELIMEN ALKUNÄYTÖLLE. Lisää Oma MMA puhelimesi aloitusnäytölle! OMA MMA -palvelu korvaa vanhan muovisen jäsenkortin ja toimii todisteena jäsenyydestä kaikissa tilanteissa. Oma MMA:n käyttö edellyttää toimivaa sähköpostiosoitetta, joten ilmoita sähköpostiosoitteesi liittoon.

Oma MMA:sta löydät myös nämä palvelut:

Myynti&Markkinointi

JÄSENEDUT

2021 2021

”

mma.fi

MMA-kalenterit tämän lehden mukana PIENI tai iso MMA-kalenteri on lähetetty tämän lehden mukana kaikille niille, jotka ovat käyneet tekemässä kalenterilleen tilauksen Oma MMA:ssa. Ole hyvä, kalenteri on jäsenetusi! Jos nyt on käynyt niin, että olet jäänyt ilman

kalenteria ja sen haluaisit, laita pikaisesti pyyntö sähköpostilla: jasenpalvelu@mma.fi. Mainitse viestissäsi, haluatko ison vai pienen kalenterin. Olemme varanneet pienen määrän kalentereita erillispostitukseen.

Pakko kehua näitä Wistecin koulutuksia. Olen toki osallistunut vasta kahteen koulutukseen, mutta ainakin itselleni molemmat koulutukset olivat ajankohtaisia ja hyviä. Suosittelen. YASMINE MEINANDER, TERRITORY MANAGER

NYT KANNATTAA SUOSITELLA! Kun suosittelet MMA:n jäsenyyttä kollegallesi, voit voittaa huippuälypuhelimen tai täysin langattomat kuulokkeet! Suosittelu on nyt superhelppoa, sillä 30.11. mennessä liittyneille loppuvuosi on ilmainen!

toimi pian!

lkinnot! a p t a e 1 x Samsung Galaxy Z Fold2, Huik arvo 2 100€

4 x Sony WF-1000XM3kuulokkeet, arvo á 179€

50€ arvoinen Superlahjakortti jokaisesta onnistuneesta suosittelusta!

Arvomme kaikkien 14.9.–30.11.2020 suosittelun kautta uusia jäseniä MMA:lle hankkineiden kesken yhden uusinta teknologiaa olevan Samsung Galaxy Z Fold2 -älypuhelimen ja neljät Sonyn WF-1000XM3 -laatukuulokkeet. Tämän lisäksi jokainen onnistunut suosittelu palkitaan 50 euron arvoisella Superlahjakortilla.

MMA:n jäsen, lue lisätiedot suosittelukampanjasta ja lähetä suositteluviestit täältä:

oma.mma.fi/suosittelu

MM A KOULUTTA A

A! MUIStuTlee aina

Koulutuksiin A:n ilmoittautua MMkautta: in koulutuskalenter tus. mma.fi/koulu terin kautta Vain koulutuskalen t ovat MMA:n ise tum tau tehdyt ilmoit sä. Huomioithan, koulutusedun piirisosallistumislinkit ien tum että tapah isia. Jokaisen ovat henkilökohta ilmoittautua ee tul n osallistuja een. koulutukseen eriks

Koulutuksia loppuvuonna 2020 Office 365: Tehtävienhallinta ja automatisointi Aika: ke 25.11. klo 13–16 Paikka: webinaari Kenelle: Koulutus on suunnattu Office 365 -käyttäjille. Osallistujilta toivomme tietotekniikan perusteiden osaamista. Office 365:n Planner, To Do ja Power Automate -sovelluksilla teet työsi entistäkin helpommin, kun tehtävienhallinta ja automatisointi ovat hallussa. Sovellusten avulla voit hallinnoida tehtäviäsi ja automatisoida osan työnteostasi niin, ettei sinun tarvitse enää murehtia, mitä piti tehdä milloinkin. Opit luomaan itsellesi tehtävälistauksia, tekemään tiimillesi suunnitelman tehtävistä sekä toteuttamaan automatisoituja työnkulkuja.

Ajanhallinnan Kung Fu Aika: ti 1.12. klo 9–12 Paikka: webinaari Kenelle: Koulutus on suunnattu kaikille, joilla on haasteita ajankäytön hallinnan kanssa tai jotka tahtovat oppia tehostamaan omaa työskentelyään ja ajankäyttöään. Eikö aika riitä? Kurssilla opit tunnistamaan ja kiertämään ajanhukkaajat ja tyypillisimmät keskeytykset sekä

suunnittelemaan tehokkaasti oman ajankäyttösi. Koulutuksessa opitaan tehokkaita työmalleja ja kuullaan työvälineistä, joita oman ajan kontrollointiin tarvitset ja joilla voit tehdä yhteistyötä tiimisi kanssa.

Etäpalaverien mestaruusluokka Aika: ti 1.12. klo 13–16 Paikka: webinaari Kenelle: Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat parantaa kykyään esiintyä ja esittää sisältöä etäkokouksissa. Pelasta omat kokouksesi ja osallistu koulutukseen, jonka avulla teet itsestäsi paremman etäkokoustajan tai -kouluttajan! Koulutuksessa opit tekniikat, joilla pystyt tehokkaasti vetämään erilaisia palavereja tai koulutuksia, vaikka et olisikaan samassa paikassa kuin yleisösi. Tutustumme etäpalavereissa tarvittaviin työkaluihin ja laitteistoon sekä tehokkaaseen esiintymiseen etänä. Koulutuksessa käytetään Teamssovellusta, mutta koulutus soveltuu myös muiden etäpalaverivälineiden käyttäjille.

Tarinankerronnallisuus työnhaussa Aika: ke 9.12. klo 10–11.30 Paikka: webinaari Meillä kaikilla on tarina kerrottavanamme – varsinkin työnhaussa! Tarinankerronta eli storytelling on väline niin markkinointiin kuin työnhakuunkin, se on osa työnhaun vahvistamista ja hakijan mieleen jäämistä. Webinaarissa saat vinkkejä siihen, kuinka hyödynnät tarinankerrontaa työnhaussa ja urakehityksessä. Tarinankerronta on taito, jota voi kehittää.

Sosiaalisen median visuaalinen sisältö Aika: pe 18.12. klo 13–16 Paikka: webinaari Sosiaalisessa mediassa visuaalinen sisältö on tehokkain tapa saada viestisi perille. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaa mainostoimistoa tai grafiikan ammattilaista tuottamaan kaunista visuaalista sisältöä. Tässä koulutuksessa tutustummekin työkaluihin, joilla voit helposti tuottaa visuaalista sisältöä itse. Tutustut kuvan tehoon, opit käyttämään työkaluja visuaalisen sisällön tuottamiseen sekä perehdyt ilmaisiin ja maksullisiin kuvapankkeihin. Myynti&Markkinointi

MM A:N TOIMISTO

Me palvelemme Sari Kanervo Asiantuntija, jäsenpalvelu (jäsenmaksut, jäsentietojen hallinta) 020 122 4402

Eija Kuitunen Asiantuntija, jäsenpalvelu (koulutus) 020 122 4401

Melissa Mikanoja Asiantuntija, jäsenpalvelu (CRM, jäsenviestintä) 020 122 4406

Heidi Sarén Asiantuntija, jäsenpalvelu (työhyvinvointi, palkkaneuvonta, lomapalvelut) 020 122 4403

Samuli Myllyharju Kehityspäällikkö 020 122 4409

Tuula Sirén Johtaja, markkinointi, viestintä ja jäsenpalvelu 020 122 4418

Lea Lehtonen Kirjanpitäjä 020 122 4413

Mari Niemi Markkinointipäällikkö 020 122 4411

Igor Parri Markkinointipäällikkö 020 122 4420

Olli-Juhani Piri Viestintäpäällikkö 020 122 4407

Gunilla Plutén Johdon assistentti 020 122 4405

Jaana Apell Talous- ja hallintojohtaja 020 122 4414

Marko Hovinmäki Puheenjohtaja 0400 747 333

MMA:N TOIMISTO PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi mma.fi

Juuli Hiltunen Harjoittelija, viestintä ja markkinointi 040 528 9844

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MMA LAKIPALVELUT

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi www.mmakassa.fi puhelin 020 690 442

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe klo 9–15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin 020 122 4450

Kassanjohtaja Antti Vienola Kassan toimihenkilöt Liisa Eskelinen, Maria Eulenberger, Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Janne Miettinen, Karita Nurmio, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA (SYT-kassa), puhelin 09 622 4830, www.syt.fi

Verkostoidu! Twitter ja Instagram: MMAliitto Facebook ja LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon. Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451

Oma MMA:n kautta löydät kaikki jäsenpalvelut ja edut. Sivustolla palvelee myös chat. Kirjaudu osoitteessa oma.mma.fi.

Pohjolan oloihin rakennetut Premium-luokan Kabe-matkailuasunnot koeteltavana, Suomen suurimmilla Caravan Messuilla Helsingin Messukeskuksessa 22-24.1.2021

Turvallisuus ja yhdessäolo on jokaisen perheen mielessä nyt, kun suunnataan vapaa-ajan viettoon. Tiedämme myös, että yksityinen ja yksilöllinen lomailu antaa parhaan suojan muuttuvassa maailmassa. Arvovalintaa on entistäkin helpompaa tehdä. Tervetuloa Kabe-kaupoille tekemään arvovalintaa!

Royal780DGDL Imperial

Aina askeleen edellä…

Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.kabe.se/fi

TM Royal

Kabe Crown-MB

lulahja u jo n e in ö k h sä in tu si o su n e d Vuo -täydellinen lahja poikkeuksellisena aikana

Kun p ikkujo u perut tu tält lut on ä vuo ta, on dellahjak ortti tapa oiva muist aa henkil östöä !

Lahja, joka sopii kaikille

Yksi lahjakortti,

Sadoittain vaihtoehtoja

Nopea toimitus: E-posti, SMS ja posti

Anna lahjaksi SuperLahjakortti, ja työntekijäsi saavat itse valita mieluisensa lahjan!

Postitoimitus

Sähköinen toimitus

SuperLahjakortti voidaan toimittaa halutessanne ilmaisen tervehdyksen kanssa pakattuna hopeisiin lahjakuoriin

SuperLahjakortti voidaan toimittaa suoraan vastaanottajalle sähköpostitse tai tekstiviestitse ilmaisen tervehdyksen kanssa

Ota yhteyttä: S-posti: myynti@gogift.fi Puh: 020 752 8020

Myynti & Markkinointi 4/2020

Articles inside

Myynti & Markkinointi 4/2020