Myynti & Markkinointi 2/2016 by Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

2/16

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

SEPPO MÄKIRANTA ON NÄKÖALAPAIKKOJEN MIES

MYYNTIALAN

PALKAT

SIVU 14

2015

Motivaatioprofiili urasuunnittelussa

Työkaluja ajanhallintaan

Hyvä ajoasento lähtee lonkasta

SIVU 46

SIVU 50

SIVU 52

Helsinki–Tallinna päiväkokous

alk.

36 € hlö

Helsinki–Tukholmakokous

alk.

121,50 € hlö, A2-hytti

Vuorokauden merikokous Turusta, Viking Grace

alk.

61,50 € hlö, Inside Two -hytti

Turku–M:haminapiknik-päiväkokous, Amorella / Viking Grace

alk.

41 € hlö

Parhaat palaverit Punaisilla laivoilla Mukava merikokous tarjoaa huvin ja hyödyn samassa paketissa, saman katon alla. Olipa ryhmänne ja toiveenne pieniä tai suuria, kaikki kokoustiloista ruokailuihin ja majoitukseen hoituvat kätevästi yhdellä varauksella – kaupan päälle saatte inspiroivan merinäköalan, laivan viihdepalvelut ja mahdollisuuden edullisiin tuliaisostoksiin! Kerro meille toiveenne, me hoidamme loput. Sydämellisesti tervetuloa! Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan. Päiväkokouspaketti ilman hyttiä. Varaukset: Helsinki 09 123 571, Turku 02 333 1332, 2 ryhma@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.

PÄ ÄKIRJOITUS

PARANNUSTA PALKKOIHIN

uoden 2015 aikana palkkojen nousu kasvatti jäsenemme osto voimaa. Valitettavasti tämä ei koske jokaista suomalaista. Jo 80 vuotta sitten tiedettiin ja jäsenlehdessämme kirjoitettiin, että kansa on pidettävä ostokykyi senä, jotta hyvinvointi säilyy ja kasvaa. Lue vaikka tämän sivun lopusta. Ostokykyisenä kansan pitää riittävä palkkataso ja kohtuullinen verotus. Kun vienti ei vedä, on kotimainen ostovoima erityisen tärkeässä roolissa. Suurinta osaa palkansaajien edunvalvontajärjestöistä kiinnostaa yhteiskunnan kokonaisetu ja menestys. Esimerkiksi me MMA:ssa tiedämme, mikä on onnistuneen myynnin ja markkinoinnin sekä yritysten menestyksen suhde. Meitä eivät kiinnosta vain hyväpalkkaisten työntekijöiden palkankorotuk set, vaan laajemmin yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Talous tuo työn jäsenillemme. Toki sitä palkkaakin haluamme – teemme arvokasta työtä. Ammattialana poikkeamme monista muis ta myös siten, että palkkamme joustavat enemmän. Eivät valtavasti, mutta kuitenkin joustavat, kun provisiot ja tulokseen sido tut erät voivat muuttua myös alaspäin talouden kuopissa. Yksilöllisiä eroja on, mutta kaiken kaikkiaan vuosi 2015 oli suurimmalle osalle jäsenistämme hyvä palkkavuosi. Palkat nousi vat keskimäärin 3,2 prosenttia, mutta suurimmissa palkoissa tapahtui notkahdusta.

Kun vielä saisimme työllisyyskehityksen kasvuun, pääsisivät palkkatutkimuksista tippuneet uudelleen edes jonkinlaisen palkan piiriin. Palkkatutkimuksessa eivät työttömät nimittäin näy. Ja valitettavasti näyttää siltä, että he eivät näy aina metsänä puilta niissä lii toissakaan, jotka pitkittävät ja vaikeuttavat maamme taloustilanteen parantamiseen pyrkivien sopimusten tekemistä.

Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

”Kun yleensä kaikki se, mikä tuotetaan, on myös kulutettava, ja vain erikoistuotteita voidaan myydä ulkomaille, on pidettävä huoli myös siitä, että kansa on ostokykyistä.” Mitä opetuksia talouspula tarjoaa tuottajille ja kuluttajille? Kauppamiehet, helmikuu 1934

Myynti&Markkinointi

2/16

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS

Tunnista ja tunnusta tavoitteesi Tieto omasta motivaatioprofiilista auttaa urasuunnittelussa, mutta se voi olla myös johtamisen väline. Myyntipäällikkö Sanna Semi oli mukana kokeilussa, jossa motivaatioprofiilia hyödynnettiin perhevapaalta töihin palaavien äitien osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa.

Kuva Mikko Käkelä

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Näköalapaikkojen mies

Puhuttaisiinko palkoista?

Enemmän irti verkkokaupasta

Uudistuminen ja liik keessä pysyminen takaa menestyksen, sanoo monipuolisen uran tehnyt Seppo Mäkiranta.

Suomalaisilla työpaikoilla ei omista palkoista juuri keskustella. Olisiko kui tenkin syytä?

Verkkokaupassa on paljon mahdollisuuksia, joita ei osata vielä täysin hyödyntää.

Henkilötiedot suoramarkkinoinnissa

Näin rakennat luottamuksen

Hyvä ajoasento lähtee lonkasta

Lainsäädäntö on erilainen yrityksille ja kuluttajille suunnatussa suoramarkkinoinnissa.

Ostopäätös edellyttää luottamusta. Mikael Pentikäinen kertoo viisi vinkkiä luottamuksen rakentamiseen.

Hyvällä asennolla ja säädöillä helpotat autossa istumisesta aiheutuvia vaivoja.

3 Pääkirjoitus 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Näköalapaikkojen mies 19 Uraguru: Palkkapyyntö on osa ammatillista osaamista 20 MMA:n työmarkkina tutkimus: Valoa tunnelin päässä 29 Puhuttaisiinko palkoista?

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Piia Kunnas Julkaisusuunnittelija Mari Niemi Toimitusneuvosto Jarmo Hyvärinen Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 1100,00101 Helsinki (Töölönkatu 11 A, 5. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi. Kuusi numeroa vuodessa.

32 Verkkomyynnin strategiat lapsen kengissä 36 Henkilötietojen hyödyn- täminen suoramarkkinoinnissa 40 5 askelta luottamuksen rakentamiseen 42 Ratkaisukeskeisyys valttia teknologia myynnissä 46 Tunnista ja tunnusta tavoitteesi

50 Työkaluja ajanhallintaan 52 Hyvä ajoasento lähtee lonkasta 54 Nopeusrajoitus voi olla muutettavissa 56 Ideaa & Ilmiöitä 58 Lakipalsta: Kiistaa asiakastietojen kirjaamisesta 60 Kysy työelämästä 62 MMA kouluttaa 64 Totta vai tarua: Pohjan- maan yhdistys 65 Yhdistyksissä tapahtuu

MMA:N JÄSENEN MEDIAANIPALKKA ON 4 850 €/KK.

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon. Ilmoitusmyynti Alma 360 Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@alma360.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %. Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 84. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kansikuvassa Sanna Semi Kuvaaja Mikko Käkelä

Lue lisää palkkatutkimuksesta sivulta 20 alkaen.

Myynti&Markkinointi

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa Bistro-parvekekalusteet. Vaaleansininen Bistro-parvekeryhmä tuo kesän parvekkeelle tai terassille. Ryhmään kuuluu pöytä ja kaksi tuolia. Kalusteet ovat kevyet ja ne taittuvat kokoon, mikä helpottaa kalusteiden talvisäilytystä ja siirtelyä. Pöytä ja tuolit on valmistettu säänkestävästä, lakatusta teräksestä. Plantagenin valikoimissa myynnissä oleva setti on arvoltaan noin 80 euroa.

Palautetta edellisestä lehdestä: Monipuolinen paketti kiinnostavaa ja tarpeellista luettavaa. Visuaalisesti toimiva, kieliopillisesti hyvä. Kiitos! Tässä numerossa oli ehkä hieman tavallista vähemmän kuvia kuin aiemmin? Artikkelit kiinnostavia ja hyvä lukea erilaisia lähestymistapoja myyntiin ja markkinointiin. Jokainen artikkeli tuleekin luettua osin tai kokonaan. Toivoisin lisää juttuja pien/ yksinyrittäjistä, koska tätä meidän ryhmää ei huomioida juurikaan edes yrittäjäjärjestöjen julkaisuissa... no juhlapuheissa kyllä muistetaan.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa lehti.mma.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 2/16). Osallistumisaikaa on 15.5.2016 saakka.

Instagram Edellisen lehden1/16 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin Väsymys pois pikatreenillä. Palautetta antaneiden kesken arvottiin Fengshui-konsultaatio ja sen voitti Tiina Mielonen.

Olen juuri miettinyt, että miten voisin innostua työstäni uudelleen, ja Uragurun artikkeli vahvisti niitä ajatuksia mitä minulla oli tämän asian muuttamiseen.

@mmaliitto #parhaatmukana

Verkkolehti elää ajassa

lehti.mma.fi

Seuraa meitä twitterissä #MMAliitto

PUHETTA JOHTAVALTA

VAPAATA JA VALVOTTUA LIIKKUMISTA

iiton järjestämä Myynti Nyt -kiertue tarjosi mainion mahdollisuuden tavata jäseniämme sekä Helsingis sä että muualla Suomessa. Samalla sekä kuullun että omakohtaisen kokemuksen perusteella tämä antoi aiheen vertailla paljon ajavien jäsentemme liikkumista hyvinkin erilaisessa työajossa. Etäisyydet ovat pohjoisessa pitkiä, kun liiku taan asiakkaalta toiselle. Ajoin itse Oulun seudulta Rovaniemen kautta Kajaaniin. Tilaisuudet mukaan lukien aikaa vierähti kellon ympäri. Tämä on tuttua pohjoisessa asuville. Työajat venyvät, ja mahdollisesti voimaantulevan kilpailukykysopimuksen 24:n tunnin vuosittaisella työajan lisäyksellä ei olisi heille käytännön vaikutusta. Liikenne pohjoisessa on valtaväylien ulkopuolella kohtuullisen vähäistä ja nopeusrajoituksetkin on osin jätetty kesärajoitusten tasolle. Tosin teiden kunto ei välttämättä anna aihetta ajaa sallit tuja nopeuksia. Kun tullaan pohjoisesta etelään välimatkat lyhenevät, mutta ruuhkat lisääntyvät. Päättäjien mielestä jopa niin paljon, että jäl leen kerran on tehty tutkimus ruuhkamaksujen käyttöönotosta. Suuri oivallus tutkimuksessa oli se, että ajateltu kilometripohjainen ja satelliittipaikannukseen perustuva järjestelmä olisi liian kallis tuottoihin nähden. Ehdotettu porttijärjestelmä tunnistaisi joko rekisterinumeron tai tunnistuslaitteen kautta kenelle lasku lähetetään. Keskimääräinen kustannus työmatka-autoilijalle olisi noin 340 euroa vuodessa. Työajoa ajavien kustannukset siis kohoaisivat. Ja tämä siis muiden autoilijoilta perittävien verojen lisäksi. Sekä pohjoises sa että etelässä autoa käyttäviltä peritään tasapuolisesti polttoaine-, auto-, ajoneuvo- ja vakuutusmaksuveroa. Näistä veroeurois ta nytkin vain joka seitsemäs euro palautuu teiden ylläpitoon. Kaikki jäsenemme ovat myös yhdenvertaisia, kun maan hal litus jälleen esittää korotuksia päivä- ja rikesakkoihin. Esityksen mukaan päiväsakkojen rahamäärä korotettaisiin noin kaksinkertaiseksi. Rikesakkoja korotettaisiin noin 25 prosenttia. Viimeksi rikesakkoja korotettiin syyskuussa 2015, jolloin ne kaksinkertais tettiin. Suurin rikesakko olisi 285 euroa nykyisen 200 euron sijaan. Herää kysymys, onko tarkoitus liikenneturvallisuuden paran taminen vai rahan kerääminen valtion pohjattomaan kassaan? Veikkaan jälkimmäistä.

Jarmo Hyvärinen Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonneet Sofia Flygare, Anni Karppanen ja Piia Kunnas

Toimitusjohtajat tyytyväisiä työhönsä

uture CEO 2016 -tutkimuksessa tutkittiin suomalaisten suurten tai keskisuurten yri tysten toimitusjohtajien työtyytyväisyyttä, osaamista, johtamistaitoja, yrityskulttuuria ja kilpailukyvyn kehittämistä sekä toimitusjohtajan roolia yritysten arvoketjussa. Joka toinen toimitusjohtaja on tyytyväinen työ hönsä. Parhaimmat arvosanat toimitusjohtajat an tavat itselleen siitä, että he pitävät kiinni sovituista päätöksistä, tekevät nopeasti päätöksiä, ovat ener gisiä, ratkaisevat ongelmia sekä luovat yritykseen innostavan ilmapiirin. Toimitusjohtajien arviot johtajuudestaan ja osaa misen eri osa-alueista poikkesivat yritysten hallituk sen ja johtoryhmän jäsenten arvioista. Hallitus toivoo toimitusjohtajien tarttuvan roh keasti ja innovatiivisesti muutosmahdollisuuksiin sekä innostavan ihmisiä työskentelemään valitun tavoitteen eteen. Johtoryhmä odottaa, että toimi tusjohtaja luo innostavan ilmapiirin, joka kannustaa onnistumaan ja saa ihmiset tuntemaan työnsä mer kitykselliseksi.

Lehtietuja! MMA:n jäsenenä saat 30 prosentin alennuksen Talouselämän, Tekniikka & Talous -lehden ja Markkinointi & Mainonta -lehden tilauksista. Tilaa lehdet osoitteessa http://www2.talentum.fi/mma/. Lisäksi pääset Talentum Eventsin koulutuksiin 20 prosentin alennuksella. Kauppalehden saat 20 prosentin alennuksella. Tilaa se osoitteessa http://kampanjat. kauppalehti.fi/mma.html

Toimitusjohtajan aika kuluu eniten... Raportointi, seuranta 1% Hallitus Sekalaiset 3% tehtävät 7% Sidosryhmät

Keskimääräinen viikkotyöaika

52 h 34 min

Johtoryhmä 22 %

Operatiiviset asiat 5% Hallinnolliset työt 5% Strategia 7%

Kehityshankkeet 19 %

Henkilöstö 11 % Asiakkaat 15 %

Joka kolmatta toimitusjohtajaa stressasi eniten työssään henkilöstöön liittyvät asiat sekä oma ajan käyttö ja työmäärä. Yrityksen hallituksen ja omista jien odotukset sekä yrityksen talous ja byrokraatti suus stressasivat joka viidettä johtajaa. Koko tutkimusaineisto löytyy osoitteesta seedi.fi/futureceo

Minna Liukkonen Levirakan myyntisihteeriksi Minna Liukkonen aloitti maaliskuussa Levirakan myyntisihteerinä Sanna Saikkosen siirtyessä uusiin haasteisiin. Minna hoitaa MMA:n ja paikallisyhdistysten omistamien lomahuoneistojen vuokraustoimintaa sekä markkinointia. Kehitteillä on myös uusi varausjärjestelmä, jossa hän toimii projektin vetäjänä. Minna on työskennellyt pitkään taloushallinnon ja asiakaspalvelun parissa kalastusvälinealan tukkuliikkeessä. Hänen vapaaaikansa kuluu liikunnan, perheen ja ystävien parissa. Mieluisia lajeja ovat hiihto, avantouinti, golf ja pyöräily sekä syksyllä marjastus ja sienestys.

MM A

SM- gol f

Työntekijöille kuuden päivän omavastuu sairastamiseen Edustakunta palautti vuosilomalakiin työntekijän omavastuun lomalla sairastamiseen. Työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana kuusi ensim mäistä sairauspäivää ovat omavastuupäiviä, jot ka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Jos sairaus jatkuu tätä pidempään, niin lomapäiviä voi pyytää siirrettäviksi. Samalla myös äitiys-, isyys- ja vanhempainva paan vuosilomakertymää lyhennettiin. Jatkossa vuosilomaa kertyy perhevapaan aikana enintään kuuden kuukauden ajalta. Lakimuutokset astuivat voimaan 1. huhtikuuta 2016. Lue lisää vuosilomalain muutoksista osoitteesta www.mma.fi

Osoitteessa www.jasenedut.fi on lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja MMA:n jäsenille. Rekisteröidy käyttäjäksi ja hyödynnä etusi! Esimerkkejä eduista: Silmäasema Kaikki normaalihintaiset silmälasit (kun ostat linssit ja kehykset) -50 %, normaalihintaiset aurinkolasit -30 % (ei Oakley) sekä silmälasien ostajalle ilmainen optikon näöntarkastus (arvo 35 €). Saadaksesi edun tulosta kuponki Jäsenedut-sivulta. Kampanja on voimassa 30.4.2016 asti.

3.‒14.7.2016 O u lu 1

Oulun Golf Oy:n ylläpitämällä Sankivaaran kentällä, Mikonmäentie 201, Oulu. Kisamaksu 195 €/henkilö sisältää kahden päivän pelimaksut/greenfeet, kaksi lounasta golfklubilla ja illallisbuffetin Radisson Blue Hotel Oulussa 13.7.2016.

KILPASARJAT MIEHET JA NAISET •

Scratch

• • •

HCP tas. 0–17,9 Bp tas. 18–36 kolmihenkinen pistebogey (2 päivää, 3 henkeä)

Osallistujilla on mahdollisuus harjoituskierrokseen 12.7.2016 hintaan 45 €/greenfee.

YHTEISTYÖHOTELLIT •

Radisson Blu Hotel, 85 euroa/1hh, 105 euroa/2hh. Varaukset: 020 1234 730 tai sales.oulu@radissonblue.com • Break Sokos Hotel Eden, 106 euroa/1hh, 126 euroa/2hh. Varaukset: 020 1234 603 tai sales.eden@sokoshotels.fi Hinnat ovat voimassa 31.5.2016 asti ja molemmissa varaustunnus ”Myyntimiesten golfin SM”. Varaathan majoituksesi ajoissa monien samanaikaisten tapahtumien takia.

ILMOITTAUTUMINEN Kilpailuun ilmoittautuminen ja maksu 30.6.mennessä: https://holvi.com/shop/OSEMMA Ilmoittautumisen yhteydessä kerro nimesi, seurasi ja tasoituksesi.

F-Secure F-Secure Safe -tietoturvaohjelmisto yhdeksi vuodeksi kolmelle laitteelle 39,90 € (norm. 59,90 €), viidelle laitteelle 49,90 € (norm. 79,90 €) ja seitsemälle laitteelle 59,90 € (norm. 99,90 €).

Kultatähti-verkkokauppa Onko lähipiirissäsi tiedossa valmistujaisia, syntymäpäiviä tai kesähäitä? Hyödynnä Kultatähti-verkkokaupan jäsenetu, jolla saat 20 prosentin alennuksen kaikista normaalihintaisista tuotteista.

Tervetuloa Ouluun! LISÄTIETOJA MMA Oulun seutu, golf-kilta, puheenjohtaja Pasi Backman, puhelin 0400 307 807, pasi.backman@osemma.fi

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

”Tutki pääkatuja ja jututa hotellin henkilökuntaa”

yynti & Markkinointi -lehti täyttää tänä vuonna 90 vuotta. 120-vuotiaan MMA:n edeltäjä Suomen Kauppamatkustajayhdistys perusti oman äänenkannattajan vuonna 1926. Vuonna 1933 lehden nimi muutettiin ”Kauppamiehet”-nimiseksi. Syy muutokseen oli liiton laajeneminen – mukaan tulivat Itä-Suomen Kauppamatkustaja- ja Liikemiesyhdistys ja Suomen Kauppa-Edustajain liitto. Vuoden 1934 ensimmäisessä Kauppamiehet-lehdessä käsitellään

matkatavaroiden tariffialennuksen toteutumista, kauppamatkustajan valtuuksia, esitellään yhdistyksen virkailijat ja julkaistaan arpajaisten voittonumeroluettelo. Lehtori J. Koivistoinen neuvoo kauppaedustajia perehtymään huolella tarjoamaansa tavaravalikoimaan ja ennen kaikkea asiakkaaseen: ”Monikaan myyjä, asiakkaan luo saapuessaan, ei tiedä hänestä muuta kuin hänen nimensä eikä aina edes sitäkään, ja kuitenkin hänen on jo ensi hetkestä alkaen oltava selvillä, miten muodostaa alkupuheensa niin, että se heti herättää asiakkaassa mielenkiintoa sekä asiaan että tavaraan.” Koivistoinen listaa jutussaan kauppaedustajan tiedonlähteet, jotka poikkeavat paljon tämän päivän myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen tiedonhakukanavista. 1930-luvun tietolähdelistalle ovat päässeet: ammattitoverit, pankit ja muut tiedonantotoimistot, paikka-

kunnan sanomalehdet, puhelinluettelot sekä valtio- ja muut kalenterit, hotellit ja majatalojen henkilökunta ja pääkatujen tutkiminen. Koivistoisen mukaan myyjän on tutkittavat paitsi lehtien ilmoituksia myös uutisia ja pääkirjoituksia. Näistä myyjä saa käsityksen paikkakunnan harrastuksista ja päivänpolttavista kysymyksistä. Niiden pohjalta voi sitten viritellä keskustelua asiakkaan kanssa. Koivistoinen huomauttaa, että hotellin henkilökunnalta saamiinsa tietoihin kauppaedustajan kannattaa suhtautua suurella varovaisuudella. Samalla tavoin pitää asennoitua kilpailijalta saatavaan informaatioon. ”Pääkatujen tutkiminen pienemmillä paikkakunnilla antaa tavallisesti parhaat tulokset, sillä siten saa parhaiten tietää, mitä huomattavia liikkeitä on paikkakunnalla olemassa,” neuvoo Koivistoinen myyjiä uusasiakashankinnassa. Sirkku Rytkönen

”Olemme havainneet 3‒ 4 viime vuoden aikana vakavan oireyhtymän, joka on hiipinyt taudin lailla markkinointipäättäjän työnkuvaan. Se on tälle ammattiosaajalle salakavalasti vaikuttava markkinointiburnout.” Katri Tanni MMA:n blogissa 2.3.2016

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

avansa mukaan yhdistyksen toimintaan ja myöhemmin sähköpostitse ilmoittautuu toiset viisi. Seppo on saavuttanut tavoitteensa. Sillä yhdistystoi minta on jatkumo; ketju, joka kaipaa säännöllisesti uusia lenkkejä ja uudistumista. Niin yhdistys- kuin yritystoimin nassa täytyy aina olla kasvamassa alku jollekin uudelle.

Johtajaksi jo nuorena Tiimiakatemian aulassa pidetystä myyntipuheesta on ku lunut kolmisen vuotta. Vuodenvaihteessa Seppo jäi pois Keski-Suomen yhdistyksen hallituksesta, missä hän oli toiminut puheenjohtajana. ‒ Neljä vuotta on yhdelle ihmiselle sellainen aika, jol loin jaksaa antaa jollekin asialla kaikkensa. Sen jälkeen alkaa tehdä asioita saman kaavan mukaan, eivätkä asiat enää mene eteenpäin. Sepon yhteistyöhalukkuus ja myönteinen suhtautumi nen nuoriin ja heidän ideoihinsa juontaa juurensa oman uran alkutaipaleelta. Hän oli ollut työelämässä vasta kaksi vuotta aloittaessaan Nokia Oy:ssä ICT-johtajana vuonna 1983. Seppo vastasi Tikkakosken ja Riihimäen tehtaiden kehitystyöstä. Kymmenen työntekijän esimiehenä hän joutui tilanteeseen, jossa suurin osa alaisista oli itseä vanhempia. Oma paikkansa piti lunastaa kokeneempien silmissä, mikä ei aina ollut helppoa. Nyt hän haluaa tehdä uran aloittamisen helpommaksi muille.

Neuvotteluja saunan lauteilla Nokian ICT-johtajan paikalta Seppo ponnisti ARE Oy:n talousjohtajaksi vuonna 1984. Se osoittautui nuorelle mie helle varsinaiseksi näköalapaikaksi. ‒ ARE Oy oli ensimmäisiä suomalaisia sähköalan vien tiyrityksiä. Vastasin hallinnosta ja olin toimitusjohtajan varahenkilö. Miljardin liikevaihto ylittyi ja minun piti pyö rittää aika isoja rahoja, Seppo kertoo.

Tuolloin alkoi myös Sepon uudistajaura. ‒ Uudistin taloushallinnon tietokonepohjaiseksi. Mi nulla oli aluksi 80 alaista, mutta rationalisoinnin jälkeen 40 heistä irtisanottiin, kun kone alkoi tehdä heidän työn sä. Oli raskasta irtisanoa muun muassa lähellä eläkeikää olevia naisia. Tuohon aikaan Seppo sai myös aimo annoksen neu votteluoppia. Hän oli tekemisissä suomalaisten pankki en konsernijohtajien ja johtoryhmien kanssa, ja monista vaikuttajista tuli henkilökohtaisia ystäviä. ‒ Siihen aikaan kaikki meni saunomisen kautta. Neu vottelu lopetettiin viiden tai kuuden aikaan aamuyöllä. Siinä turistiin muutakin, joten luottamus rakentui. Luottamuksen merkityksestä myyntityössä puhutaan paljon tänäkin päivänä. Sepon mielestä haasteelliseksi luottamuksen rakentamisen tekee nykyisin se, että ihmi set ovat kiireisempiä ja stressaantuneempia. ‒ Asiat on tehtävä nyt lyhemmässä ajassa. Ei voi men nä pelkästään kahville, vaan on mentävä suoraan asiaan. Ennen kauppa tuli, kun saavutti luottamuksen tai oli joku suosittelemassa. Nyt asiakkaan kiinnostus pitää herättää kertomalla häntä motivoivia asioita ja vielä vaihdella tu lokulmaa, jotta hän ei kyllästy samoihin argumentteihin.

Tavoite edellä työhön Sepon CV:ssä on lista työpaikkoja ja titteleitä aina mark kinoinnin ja myynnin johtotehtävistä toimitusjohtajuuk siin. Työpaikat ovat vaihtuneet pääsääntöisesti samassa kolmen tai neljän vuoden syklissä, jonka Seppo kokee olevan sopiva myös yhdistystoiminnan rooleissa toimi miseen. Tittelit eivät kuitenkaan paljasta sitä, mitä näissä teh tävissä on saatu aikaan. Ja se Sepolle on tärkeää: Aikaan saaminen. Uudistaminen. Kehittäminen. Sen vuoksi uuteen rooliin mennessään hän haluaa ai na tietää, mikä on hänen tavoitteensa.

”OLEN AINA HALUNNUT, ETTÄ JOHTAJASOPIMUKSEEN KIRJATAAN MINULLE ASETETUT TAVOITTEET.” 16

‒ Tietotekniikassa ja uuden luomisessa ei useinkaan ole mahdollista pitäytyä tavanomaisessa ajattelussa, siksi olen joutunut miettimään ja hakemaan mallin mielikuvista. Sen vuoksi koen itseni mielikuvamarkkinoinnin ammattilaiseksi, Seppo Mäkiranta sanoo.

SEPPO MÄKIRANTA • Kokenut insinööri-ekonomi • MMA:n hallituksen jäsen, lisäksi useita muita luottamustehtäviä • Asuu Jyväskylässä, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi muualla asuvaa aikuista lasta • Harrastaa puutarhanhoitoa ja luonnossa liikkumista

‒ Olen aina halunnut, että johtajasopimukseen kirja taan minulle asetetut tavoitteet: haluaako omistaja irrot tautua yrityksestä, kasvatetaanko liikevaihtoa, luodaanko uutta liiketoimintaa. Sen vuoksi Sepon kohdalla täytyy titteleiden sijaan luetella saavutuksia. Ensimmäisen eurooppalaisen täysautomaattisen, kel lon ympäri toimivan tuotantolinjan kehittäminen kiven jalostamiseen. Eduskunnan tietomassojen turvaaminen kahdentamalla ne. Tekoälyn tuominen rakennushalli tuksen mobiilipohjaisiin kiinteistövalvontajärjestelmiin. Langattoman leikkaussalin kehittäminen. Talous- ja toi minnanohjausjärjestelmän integroiminen Euroopan mit takaavassa merkittäväksi kokonaisuudeksi. Uran vaikein paikka oli vuonna 2011, kun kehitystyö JamIT Oy:ssä jäi kesken. Seppo oli tietotekniikan ja hal linnon tukipalveluita omistajilleen tarjoavan yhtiön toimi tusjohtaja. Yritykseen oli ulkoistettu Jämsänjokilaakson alueella kuntien ja julkishallinnon organisaatioiden ICT-asi antuntijat sekä henkilöstö- ja taloushallinnon työntekijät. Seppo kasvatti JamIT:n neljän henkilön firmasta 50 työntekijän yritykseksi, kunnes yritys siirtyi takaisin Jäm

sän kaupungin alaisuuteen. Tällöin Seppo päätti siirtyä toiseen työpaikkaan. ‒ Olisin halunnut vielä kehittää yritystä, mutta uuden järjestelyn myötä se ei ollut mahdollista. Se rassasi hen kisesti.

Koulutus avaa ovia Seppo on aina panostanut kouluttautumiseen. Hän arve lee, että kaksoistutkinto oli nuorelle insinööri-ekonomille avain siihen, että työelämään siirtyessä ovet haasteel lisiin tehtäviin aukesivat niin nopeasti. Tuohon aikaan vastaava yhdistelmä oli harvinainen. Myöhemmin hän on opiskellut joka vuosikymmenellä jonkin merkittävän, laajan kokonaisuuden. Niistä viimei sin on vuosina 2002‒2006 Jyväskylän yliopistossa suori tettu hyvinvointiteknologian tutkinto. ‒ Huomasin, että ihmisen käyttäytymisessä on tiettyjä lainalaisuuksia. Pohdin, että miten saisin tietoa niistä ja oppisin johtamaan ryhmiä. Hoksasin, että urheilun kaut ta. Pääaineeni oli biomekaniikka ja pro gradu-tutkielman tein testaamalla Polarin sykemittareiden vaikutusta sys temaattisessa valmennuksessa. Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

”ENNEN KAUPPA TULI, KUN SAAVUTTI LUOTTAMUKSEN TAI OLI JOKU SUOSITTELEMASSA.”

Seppo vietti viikonloput juoksuttamalla sykemittarei den ohjaamia ihmisiä juoksumatolla, psyykkaamalla hei tä suorituksessa ja tekemällä hengityskaasuanalysointia sekä verikokeita heille. ‒ Nyt ymmärrän ihmisten käyttäytymistä ja pystyn parantamaan ryhmän suoritustasoa. Minulla on teoreet tista osaamista aiheesta ja pystyn lisäksi jalkauttamaan tiedon. Tämä osaaminen oli todella tärkeää, kun motivoin kuntasektorilta siirtyneitä työntekijöitä JamIT:ssä.

Järjestötoiminta vei mukanaan Seppo oli ennen MMA:ta Insinööriliiton jäsen. Hän toimi pitkään päivätyönsä lisäksi alueyhdistyksissä puheen johtajana, istui liiton hallituksessa ja oli koko liiton vara puheenjohtaja vuosina 2000‒2008. Sitten hänet valittiin myös Akavan Keski-Suomen alueen puheenjohtajaksi sekä Akavan hallitukseen. ‒ Silloin mietin, että ehdinkö hoitaa kaiken. Viikot vei työ, viikonloput vei liitto. Kävin tupo-neuvotteluja ja minulla piti olla valmius olla Helsingissä kahden tunnin sisällä. Joskus kävi niin, että olin työmatkalla Oulussa 18

ja jouduin jättämään auton sinne ja lähtemään lentäen Helsinkiin. Sepolla oli parhaimmillaan kolme sihteeriä, jotka huo lehtivat esimiehensä minuuttiaikataulusta. Päivä saattoi alkaa kotona Jyväskylässä asiakaskäynnillä, jatkua TEkeskuksen kokouksella ja sen jälkeen lennolla Helsinkiin. Iltakone Jyväskylään lähti Helsingistä puoliltaöin ja seu raavana aamuna oli lähdettävä autolla Kuusamoon. ‒ Minulla oli hyvät sihteerit ja taksi oli aina valmiina, Seppo nauraa. Kiire tuntui toissijaiselta, sillä Seppo oli eri rooliensa kautta varsinaisella näköalapaikalla. Se motivoi. ‒ Näin ensimmäisten joukossa maailmalta tulossa ole vat kehityspolut ja tiesin, mitä Suomessa tapahtuu. Kun alkoi väsyttää, se kantoi. Insinööriliitossa Seppo sai rautaisen neuvotteluja esiintymiskoulutuksen. ‒ Tupo-neuvotteluihin valmennettiin menemällä vii konlopuksi johonkin paikkaan. Ovet suljettiin ja kolme päivää neuvoteltiin. Psykologit valvoivat tilannetta ja sii nä tarkasteltiin muun muassa sitä, miten käyttäytyy, jos on pakko valvoa. Jos neuvottelu meinasi ratketa, ohjaaja tuli sanomaan, että nyt tuli tällainen uusi käänne ja se toi taas mutkia matkaan. Esiintymis- ja neuvottelutaitoja on tarvittu, sillä Se posta on tehty uran aikana toistasataa lehtijuttua. Myös televisio- ja radiohaastatteluja on kertynyt useita. Keski-Suomen Liitossa toimiessaan Seppo neuvotteli Brysselissä Suomeen satoja miljoonia rahoitusta erilaisiin hankkeisiin. Pari kertaa hän kävi neuvottelemassa Euroo pan investointipankin varapääjohtajana toimineen Sauli Niinistön kanssa. Liitossa työskennellessään hän toimi myös maakuntajohtajana. Seppo on tehnyt Riiassa yhteistyötä ministerien kans sa ja isännöinyt Pietarin kaupunginjohtajien ja heidän delegaatioidensa Suomen-vierailuja. Ja monia muita. Tällä hetkellä Seppo vetää hetken henkeä ennen uusia ammatillisia kuvioita. Edelleen hän haluaa olla kasvat tamassa uutta. Sen vuoksi hän sparraa joitakin nuoria yrittäjiä heidän liiketoiminnassaan. ‒ Olen auttanut, jos joku on halunnut että jeesaan. Silloin toisen ei tarvitse opetella kaikkea liiketoiminnan rakentamisesta kantapään kautta.

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

URAGURU Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

PALKKAPYYNTÖ ON OSA AMMATILLISTA OSAAMISTA

ekka työskenteli hyvin pal katussa myyntipäällikön tehtävässä, kunnes yritys eräänä päivänä joutui irtisa nomaan väkeään, Pekan muiden mu kana. Pekka alkoi hakea töitä, mutta palkkapyynnön esittäminen tuntui hankalalta. Uskaltaisiko hän pyytää sitä palkkaa, jota alan palkkataulu kot hänelle lupasivat? HR-johtaja Eija Holmström Al gol Oy:stä on uransa aikana rekry toinut melkoisen joukon myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia hyvin erityyppisiin tehtäviin. – Palkkataulukoita on hyvä osata lukea oikein, ja niiden luotettavuutta kannattaa arvioida huolella. Jos palk kavertailuaineisto on kerätty palkan saajilta itseltään, kannattaa vertailu tietoihin suhtautua kriittisesti. Myyntipäällikön titteli voi sisäl tää hyvin erilaisia työtehtäviä ja vas tuita. Tilastoissa mediaanipalkka antaa suuntaa palkan määrittelylle, kun taas keskiarvopalkat saattavat helposti vääristyä. – Tittelin sijaan palkkaa määritel täessä pitäisi arvioida, kuinka vaa tivasta työtehtävästä on kysymys sekä minkä arvoinen työtehtävä on työnantajan näkövinkkelistä: sisäl tääkö se lähinnä suorittavia tehtä viä, vaativia liiketoiminnan tai pal

JOS PALKKAPY YNTÖ ON PY YDETTY, SE PITÄÄ ILMOITTAA. velutuotannon ytimeen sijoittuvia asiantuntijatehtäviä vai tulosvas tuullisia johto- ja esimiestehtäviä. Oman osaamisen ja kokemuksen laajuus sekä merkityksellisyys on hyvä ymmärtää. Älyttömiä palkkoja ei kannata pyytää, mutta osaamisen arvo on syytä tiedostaa. Jos etsii työtehtävää, johon on paljon hakijoita, työnantajalla on varaa valita hyvä osaaja maltillisel la palkalla. Jos kyseessä on erityis osaamista tai vaativaa kouluttautu mista edellyttävä työtehtävä, koke muksella ja koulutuksella on hintan sa. Epätoivoisesta työnhakijasta, jo ka on dumpannut palkkapyyntönsä alle oman tasonsa, ei työnantaja ole kiinnostunut. Se herättää epäilyksiä. – Palkkapyyntö pitäisi osata aset taa siten, että se ei sulje työnhaki jaa valintaprosessin ulkopuolelle poikkeamalla tehtävästä ajatellusta palkasta liiaksi ylös- tai alaspäin. Oi

kean palkkatason ymmärtäminen on osa henkilön ammatillista kom petenssia. Hyvää viitetietoa oman pohdin nan lähtökohdaksi saa oman am mattiliiton asiantuntijoilta, seuraa malla koko maasta kerättyä tietoa keskipalkoista tai julkista tietoa eri ammattialojen keskipalkoista. Täytyykö palkkatoive kertoa ai na, jos sitä hakuilmoituksessa pyy detään? – Jos palkkapyyntö on pyydetty, se pitää ilmoittaa. Muutoin ottaa riskin, että ei tule kutsutuksi haas tatteluun. Työnantajalla saattaa olla tarkka raamitus tehtävästä makset tavalle palkalle, ja palkkapyyntö voi olla yksi kriteeri päästä mukaan va lintaprosessiin. Jos tarkkaa palkka toivetta on vaikea esittää, voi pyyn nön muotoilla esim. ”3500–4000 eu roa”, riippuen tehtävään asetetuista odotuksista. Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

”OLEN AINA HALUNNUT, ETTÄ JOHTAJASOPIMUKSEEN KIRJATAAN MINULLE ASETETUT TAVOITTEET.” 16

TYÖ &UR A

”ENNEN KAUPPA TULI, KUN SAAVUTTI LUOTTAMUKSEN TAI OLI JOKU SUOSITTELEMASSA.”

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

URAGURU Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

PALKKAPYYNTÖ ON OSA AMMATILLISTA OSAAMISTA

M Y YNTIALAN PALK AT

Teksti Piia Kunnas Grafiikat Havain Oy

MMA:n työmarkkinatutkimus:

VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ Entistä harvempi myyntiammattilainen uskoo nyt lomautuksen tai irtisanomisen osuvan omalle kohdalle. Mediaanipalkka nousi, mutta kaikkein suurimmat palkat notkahtivat.

M Y YNTIALAN PALK AT

aikka talous näkyvät ovat edelleen vaa timattomat ja työttömyys pii naa myös myyn tialaa, työpaik kansa säilyttäneet myyntiammat tilaiset näkevät nyt valoa tunnelin päässä. MMA:n vuotuiseen työmark kinatutkimukseen vastanneista 8,5 prosenttia piti työnantajayri tyksessä tapahtuvia irtisanomisia todennäköisenä tai varmana, kun vuosi sitten näin uskoi peräti 17,3 prosenttia vastaajista. Omalle kohdalle irtisanomisen uskoi osuvan 5,7 prosenttia vastaa jista, kun viime vuonna vastaava luku oli 9,0 prosenttia. Työnantajayrityksessä tapahtu viin lomautuksiin uskoi tänä vuon na 6,9 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna jopa 13,8 prosenttia uskoi lomautusten olevan edessä todennäköisesti tai varmasti.

Omalle kohdalle lomautuksen odotti osuvan nyt 3,1 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna omaa lomautustaan piti todennä köisenä tai varmana 9,1 prosenttia vastaajista.

Keskimmäiset palkat kehittyivät parhaiten MMA:n jäsenten mediaanipalkka eli keskimmäinen bruttokuukausiansio

oli 4 850 euroa joulukuussa 2015, kun se vuotta aiemmin oli 4 700 eu roa. Palkat nousivat 3,2 prosenttia. Työmarkkinatutkimuksen mu kaan parhaiten ovat kehittyneet keskimmäiset palkat. Sen sijaan kaikkein suurimmissa palkoissa tapahtui notkahdus. Keskimäärin suurimmat palkat ovat pudonneet muutaman pro sentin, mutta joidenkin toimialojen

MMA:N JÄSENTEN MEDIAANIPALKKA ELI KESKIMMÄINEN BRUTTOKUUKAUSIANSIO OLI 4 850 EUROA JOULUKUUSSA 2015, KUN SE VUOTTA AIEMMIN OLI 4 700 EUROA. PALKAT NOUSIVAT 3,2 PROSENTTIA.

Palkat tehtävän tason perusteella 8 000

JOH TA JAT

PÄÄL L I KÖ T

E DU S TA JAT

2011

2012

2013

2014

2015

4 170 €/kk

4 930 €/kk

6 680 €/kk

3 950 €/kk

6 690 €/kk 3 820 €/kk

4 710 €/kk

6 050 €/kk

3 730 €/kk

1 000

4 600 €/kk

2 000

6 010 €/kk

3 000

3 540 €/kk

4 000

4 350 €/kk

5 000

5 500 €/kk

6 000

4 860 €/kk

7 000

MMA TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015

Työsuhteisten jäsenten palkkakehitys 2005 - 2015 8 000 7 000 6 000

5 990 5 130

5 000

4 730

4 700 4 000

5 520

4 340 3 450

3 000

3 960

3 590

3 300

3 090

2 950

2 700

4 050

3 870

3 680

4 850

4 500

2 000 1 000 0 2005

2007

AL AK VAR T I I L I €/ KK

2009

2011

2013

2015

YL Ä K VA R T I I L I €/ KK

M ED I A AN I €/ KK

osalta reilusti enemmän. MMA:n tutkimus- ja koulutuspäällikkö Jouni Röksä pitää tätä tyypillisenä taantuman ilmiönä: johtajat kanta vat vastuunsa. Palvelualalla ylimmät palkat pu tosivat 3,2 prosenttia. Ilmiö näkyy kuitenkin erityisesti ICT-alalla, jon ka hohto alkaa olla palkkojen nou sun osalta ohi. Siitä huolimatta ICTalan korkeimmat palkat ovat edel leen tutkimuksen parhaimmistoa, yli 6 000 euron kuukausipalkkoja. Viime vuosia on leimannut pie nimpien palkkojen nousu. Se jatkui

osittain tänäkin vuonna, kun palk koja tarkastellaan toimialoittain. Esimerkiksi teollisuudessa ja vä hittäiskaupassa pienimmät palkat nousivat 2,3–3,3 prosenttia. Mo lempia selittää hyvä yleissitovien työehtosopimusten kattavuus. Samaan aikaan kuitenkin pääl likkö- ja edustajatason vähiten tienaavien palkat ovat laskeneet, vaikka näissä asemissa olevien keskimmäiset ja suurimmat palkat ovat nousseet 1,4‒6,9 prosenttia. Kun taantuma pitkittyy, se nä kyy myyntialalla palkkakilpailuna.

‒ Kun kilpailu työpaikoista ko venee, on tyypillistä, että palkat liukuvat alaspäin. Näin käy varsin kin taantuvilla toimialoilla. Ja jos työttömyys pitkittyy, vanhaa palk katasoa ei enää pysty välttämättä säilyttämään, Jouni Röksä sanoo.

Kasvu-uralla vai auringonlaskun alalla? Päätuotteittain tarkasteltuna pal kassa ovat kirineet muun muassa elektroniikan parissa työskentele vät myyntialan ammattilaiset. Me diaanipalkka on kehittynyt erittäin 23

M Y YNTIALAN PALK AT

Mediaanipalkan kehitys joidenkin päätuotteiden osalta, €/kk 6 000 L Ä Ä KK E E T

T EK N OK EM I A KONEET JA LAIT TEET

RAHOITUS JA VAKUUTUS

5 590

E L I N TA RV I KK E E T

5 420

5 200

5 000

4 920 4 500

4 500

4 050 4 000

3 450 3 330

3 000

2 0 05

3 110

2007

hyvin ja 11 vuodessa palkat ovat tuplaantuneet. ‒ Tämä kielii Nokian pienempien perillisten menestymisestä, Röksä pohtii. Teknokemia noudattelee ylei sempää linjaa eli mediaania suu remmat palkat nousivat 4‒14 pro senttia, mutta alimmat palkat pu tosivat hieman. Kymmenessä vuo dessa mediaanipalkka on noussut 43 prosenttia. 24

2009

2011

Kiinnostava ala on rahoitus- ja vakuutusala: palkka nousee vielä hyvin, vaikka verkkopalveluiden ja alan murroksen takia on odotetta vissa, että alalta häviää seuraavan parinkymmen vuoden aikana run saasti työpaikkoja. Röksä arvioi, että parhaiten työ paikasta pitävät kiinni ne, jotka ke hittävät vahvan taloudellisen osaa misen lisäksi verkkovalmiuksiaan. Näin on käynyt myös graafisessa

2013

2015

teollisuudessa ja media-alan mur roksessa vuosina 1995‒2016. Kuljetuksen ja logistiikan alan voimakas saneeraus viime vuosilta on takana ja ne, jotka ovat säilyttä neet työpaikkansa, saavat hyvää palkkaa: pienimmätkin kuukausi palkat ovat 4 000 euron tasoa. Suurin sukellus tapahtui ATKohjelmistojen parissa työskentele vien ylimmissä palkoissa. Tämän tuoteryhmän eniten ansaitsevien

MMA TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015

Työajan jakautuminen Odottaminen ja tauot 2h Työn suunnittelu 4h

Muu 2 h

Asiakastapaamiset 11 h

40 h ke sk i m äär äi nen v i i kot yö ai ka

Raportointi ja tarjousten tekeminen 5 h Matkustaminen 8h

Puhelin ja sähköposti 8h

YLEISIN PALKKATAPA ON KIINTEÄN PALKAN JA BONUKSEN YHDISTELMÄ.

Palkka toimialoittain 6 000 5 000

4 220 €/kk

2 000

4 800 €/kk

palkka putosi peräti 29 prosenttia. Myös ATK-palveluiden tuoteryh mässä mediaanipalkkaa parem min tienaavien palkat putosivat reilusti. Poikkeuksen muodosti ATK-lait teiden tuoteryhmä, jossa suurim mat palkat nousivat yli kymmenen prosenttia.

4 830 €/kk

3 000

5 000 €/kk

4 000

Teollisuus

Palvelut

Tukkukauppa

Vähittäiskauppa

1 000 0

M Y YNTIALAN PALK AT

Mediaanipalkan kehitys joidenkin nimikkeiden osalta, €/kk 8 000 AVAINASIAK ASPÄÄLLIKKÖ

M YYN T I JOH TA JA

M YYN T I E DU S TA JA

M YYN T I PÄÄL L I KKÖ

M YYN T I N E U VO T T E L I JA 6 730

7 000

6 000 5 100

5 170

4 300

5 040

5 000 3 960 4 000 4 000 2 920 3 000 3 120 2 000

2 600 2 0 05

2007

‒ Verkkokaupan myötä rutiini tehtäviä on poistunut ja myynti tehtävät ovat vaativien kokonais ratkaisujen myyntiä. Vaikka yt-neu vottelut ovat alalla arkipäivää, ovat palkat koko myyntialaa ajatellen hyviä, Röksä sanoo. Kustannus- ja painoalan mediaa nipalkat ovat olleet laskusuunnassa jo useita vuosia. Tänä vuonna tuo teryhmän parissa työskentelevien mediaanipalkat laskivat yli seitse män prosenttia. ‒ Alalla on käynnissä pudotus peli, koska työpaikat häviävät tasai sen varmasti. Osa korvautuu digi talisaation synnyttämillä uudenlai 26

2009

2011

silla työpaikoilla, mutta esimerkiksi valtaosassa kansainvälistä verkko mainosmyyntiä ketjutus on syönyt täysprovisiomallilla työskentelevil tä myyjältä mahdollisuuden kun non ansioihin, Röksä sanoo.

Kiinteä palkka tuo turvaa taantumassa Myyntialalla toimivista kahdella kolmasosalla on kannustava palk karakenne, mutta käytännössä vain vajaa viidesosa heistä käytännössä saa kannustimia. Jouni Röksä kertoo, että var sinkin taantumassa kannustimien taustalla olevat tavoitteet asete

2013

2015

taan usein niin epärealistisiksi, et tä niiden saavuttaminen on käytän nössä vaikeaa. ‒ Tämän vuoksi kannattaa pyr kiä nostamaan kiinteän palkan osuutta omassa palkkamallissa. Tu lospalkkion maksamiskriteerit ovat yleensä yrityksen määriteltävissä. Röksä kertoo, että täysprovisio palkat ovatkin häviämässä markki noilta. Vain vajaa kaksi prosenttia tutkimukseen vastanneista saa pelkkää provisiopalkkaa. ‒ Niissä sopimukset ovat joskus niin huonoja, että niiden kautta ei pääse kunnon ansiotasoon, vaikka myynti olisi erinomainen.

MMA TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015

Yleisimpien palkkatapojen kuukausitulo Kiinteä palkka + bonus + provisio

4 740 €/kk

Kiinteä palkka + bonus

5 100 €/kk

Kiinteä palkka + provisio

Oman tilastollisen vertailupalkan arvioinnissa kannattaa ottaa läh-

tökohdaksi taulukot, joissa on kerrottu palkat päätuotteittain, palkat eri toimialoilla, palkat johtaja/päällikkö/ edustaja-tehtävissä ja palkat ammattivuosittain ja palkkaustavoittain. Nämä löydät, kun kirjaudut jäsensivuille osoitteessa mma.fi. Tämä laajempi tutkimusraportti on vain jäsenille ja siinä on paljon lehdessä julkaisematonta tietoa, esimerkiksi eri tittelien palkkatasoista, eri päätuotteiden päällikkö- ja edustajatason palkoista ja alueellisista palkkatilastoista.

Kirjautumisen jälkeen täältä kohta Palkka.

4 960 €/kk

4 390 €/kk

Kiinteä palkka 0

1 000 2 000

3 000 4 000 5 000 6 000

Palkkaustapana yleisin on kiinte än palkan ja bonuksen yhdistelmä (42 prosentilla), toisena kiinteä (33 prosentilla), kolmantena kiinteän palkan ja provision yhdistelmä (18 prosentilla) ja neljäntenä kiinteän palkan sekä provision ja bonuksen yhdistelmä (5 prosentilla). Pelkkää provisiopalkkaa saa vajaa 2 pro senttia vastaajista ja lopuilla palk kamalli on takuupalkka tai brutto provisio. Palkkakehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana parasta niissä palkkamalleissa, joihin sisäl tyy kiinteän palkan osuus. ‒ Kiinteän palkan ja kannus tinosan sisältämissä malleissa palkat ovat nousseet kymmenessä vuodessa noin 40 prosenttia, kun taas esimerkiksi bruttoprovisio mallissa palkat ovat laskeneet 20 prosenttia, Röksä kertoo.

Teetkö titteliäsi vastaavia töitä? Kun yritykset irtosanovat väkeä ja tehtäviä järjestellään, myyntialan ammattilainen saattaa saada vastuulleen töitä, joita hänellä ei ole aikaisemmin ollut. Samassa yhteydessä olisi syytä tarkistaa myös, että palkkataso vastaa uusia vaatimuksia. Jos myyntineuvottelija tekeekin äkkiä myyntipäällikkötason töitä, sen pitäisi näkyä palkassa. Väärä titteli voi laskea palkkaa ja heikentää urakehitystä. Joissakin tapauksissa yritys on hyödyntänyt huonoa taloustilannetta palkkaamalla perinteiseen myyntipäällikön tehtävään henkilön, jonka titteliksi on tullut myyntineuvottelija tai myyjä. Tänä vuonna myyntineuvottelijan mediaanipalkka oli 3 120 euroa. Alin kymmenys tienasi 2 400 euroa ja ylin kymmenys 5 180 euroa. Myyntiedustajien mediaanipalkka oli 3 690 euroa. Alin kymmenys tienaa 2820 euroa ja ylin 5750 euroa. Myyntipäällikön mediaanipalkka oli puolestaan 5 040 euroa. Myyntipäälliköistä alin kymmenys tienasi 3 780 euroa eli reilusti yli myyntineuvottelijan mediaanipalkan. Ylin kymmenys ansaitsi 7 260 euroa. Aseman nousu nostaa siis mediaanipalkkaa parhaimmillaan yli tuhannella eurolla.

M Y YNTIALAN PALK AT

Myynnin ja markkinoinnin palkat TYÖSUHTEISTEN JÄSENTEN PALKAT TYÖKOKEMUSVUOSITTAIN

TYÖKOKEMUSVUOSIEN MUKAISET PALKAT TYÖNANTAJAN TOIMIALAN MUKAAN

Kaikkien palkat yhteensä

Teollisuus

taso

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

yht.

3100

3960

4850

5990

7400

alle 5

1880

3500

4210

5160

5480

6–10

3330

4100

4950

5530

6010

11–15

3450

4200

5000

6280

8390

Palkat ammattikokemusvuosittain vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

alle 5

2300

2970

3660

4500

5240

6–10

3000

3740

4700

5540

7150

11–15

3170

3800

4650

5720

7360

16–20

3100

4000

4870

6000

7300

yli 20

3200

4040

5000

6200

7680

vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

yht.

3100

3960

4850

5990

7420

alle 5

1200

2000

2800

3400

4200

6–10

2880

3500

4500

5500

8870

Palkkatilastojen lukuohje Tutkimustuloksissa esitetyt luvut ovat bruttopalkkoja ja ne sisältävät päätoimesta saadun rahapalkan eli kiinteän kuukausipalkan, mahdollisen provision ja/tai bonuksen sekä luontoisetujen verotusarvon. Palkoissa ei ole mukana ylityökorvauksia, lomaltapaluurahoja eikä verottomia kulukorvauksia. Kaikki luvut euroja/kk brutto. Sarake 10 % ilmoittaa sen bruttopalkan, jota suurempaa palkkaa saa 90 % vastaajista. Sarake 25 % ilmoittaa sen bruttopalkan, jota suurempaa palkkaa saa 75 % vastaajista. Mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempiä ja suurempia bruttopalkkoja on 50 prosentilla vastaajista. Sarake 75 % tarkoittaa, että tutkimusryhmässä 75 % ansaitsee pienempää palkkaa. Sarake 90 % ilmaisee sen bruttopalkan, joista pienempää palkkaa ansaitsee 90 % vastaajista.

Tutkimuksen taustat Taloustutkimus Oy toteutti MMA:n työmarkkinatutkimus 2015 -kyselyn tammikuussa 2016. Kysely lähettiin suoraan vastaajan sähköpostiin ja siihen vastasi 1488 henkilöä. Tutkimus tehtiin strukturoituina kyselynä ja kohteena olivat kaikki MMA:n työsopimussuhteiset jäsenet. Perusjoukko ja vastaajien ryhmä ovat tärkeimpien taustamuuttujien eli iän, sukupuolen, tehtävän ja toimialan suhteen toistensa kaltaisia. Vertailtavuus aiempien vuosien tutkimuksiin on vastaajarakenteen samankaltaisuuden vuoksi mahdollinen. Tutkimusajankohta oli joulukuu 2015 ja se vastaa myös työnantajien ja EU:n jäsenmaiden palkkatilastointiajankohtaa. Tarkempia kyselyn tuloksia käytetään Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n palkkaneuvonnassa ja edunvalvonnassa. © Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

16–20

3340

4200

4920

6100

6900

yli 20

3600

4200

4920

6100

6900

yht.

3500

4200

5000

6180

7490

Vähittäiskauppa

11–15

2110

3190

4240

5010

6450

16–20

2570

3300

4980

6650

7500

yli 20

2730

3300

4220

5000

7270

yht.

2510

3240

4210

5200

7050

Tukkukauppa vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

alle 5

2460

2950

3480

4290

4990

6–10

2900

3570

4370

5190

7020

11–15

3160

3790

4350

5560

7730

16–20

3020

3860

4720

5650

8130

yli 20

3360

4070

5000

6000

7470

yht.

3160

3880

4800

5820

7320

vuotta

10 %

25 %

Md.

75 %

90 %

alle 5

2660

3240

3660

4660

5700

6–10

2720

3400

4980

6480

8280

11–15

3000

3540

4400

5480

7020

16–20

3000

3730

4500

5930

7100

Palvelut

yli 20

3000

4280

5120

6650

7800

yht.

3000

3710

4800

6200

7630

Lisätietoja palkkatutkimuksesta löydät osoitteesta mma.fi › Jäsensivut

PUHUTTAISIINKO PALKOISTA? Suomalaisilla työpaikoilla ei omista palkoista juuri keskustella. Olisiko kuitenkin syytä? Mitä hyötyä avoimuudesta voisi olla, ja sisältyykö siihen riskejä? Teksti Pälvi ja Kimmo Salo

inna työskenteli markkinointipäällikkönä suuressa yrityksessä. Hänen ystävänsä oli töissä samassa firmassa samalla tittelillä, mutta eri osastolla ja eri esimiehen alaisuudessa. Kerran he juttelivat palkoista ja ilmeni, että ystävä sai selvästi pa-

rempaa liksaa, vaikka työtehtävät olivat samankaltaisia. Tästä sisuuntuneena Minna paineli henkilöstöjohtajan puheille, jolloin selvisi, että näiden kahden työtehtävän vaativuus oli määritelty eri tavalla. Henkilöstöjohtaja lupasi, että Minnan vaativuusluokitusta tarkistetaan, koska hänen

toimenkuvaansa oli hiljattain tullut lisävastuita. Tarkistuksen seurauksena Minnan palkka nousi. Aalto yliopistossa muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten palkkatietämys on surkealla tasolla. Palkkatietämyk sellä tarkoitetaan sitä, että työnteki 29

M Y YNTIALAN PALK AT

jä tuntee palkanmääräytymisperus teet ja ymmärtää, miten oma työ suoritus vaikuttaa palkkaukseen. Tutkimukseen vastanneista 5 200 palkansaajasta vain kolman nes tiesi suorituksen ja palkkansa yhteyden. Puolet vastaajista ei tien nyt, miten palkankorotuksen voisi saada.

Paljon syitä palkkaeroihin Innova Palveluiden Johanna Maaniemi on väitellyt oikeudenmukai suuden haasteista osana työsuo rituksen arviointia. Hänen mieles tään arkikeskustelussa vaikeutena on tyypillisesti se, että työtehtäviä verrataan toisiinsa tietämättä riittä västi niiden sisällöstä, vaativuudes ta tai tehtävässä toimivan henkilön suoriutumisesta. – Vertailun pitäisi tapahtua aina yhtä vaativien tehtävien välillä, sil lä pelkkä nimike ei kerro riittävästi. Esimerkiksi tehtävänimike ”myyjä” voi pitää sisällään hyvin eritasoisia ja erilaista osaamista edellyttäviä vaatimuksia. Toinen palkkauksen ulottuvuus on suoriutuminen. – Vaikka tehtäisiin samaa työtä, on oikeudenmukaista, että päte vyys tai parempi suoriutuminen näkyy parempana palkkana, Maa niemi muistuttaa. Lisää vaikeuskerrointa palkka vertailuun tuovat tosielämän kie murat. Palkkaerot voivat johtua his toriallisista syistä, esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta. Jos olet tul lut töihin korkeasuhdanteessa, voi palkkasi olla korkeampi kuin niillä,

jotka tulivat matalasuhdanteen ai kaan. Joskus syynä palkkaeroihin voi olla niin sanottu pärstäkerroin eli eri syistä johtuvat epäjohdonmu kaiset palkkapäätökset. Edelleen paljon ongelmia ja se littämättömiä eroja on naisten ja miesten palkoissa. Naiset ansait sevat keskimäärin 13 prosenttia vähemmän kuin miehet. – Ongelmat pitää yrityksissä tiedostaa ja kiinnittää huomiota johdonmukaiseen ja läpinäkyvään palkkapolitiikkaan, jotta epäoikeu denmukaisuuksilta vältyttäisiin, Maaniemi painottaa. Palkkajärjestelmien tarkoitus on nimenomaan lisätä oikeudenmu kaisuutta. Tavallisimpia Suomessa käytettyjä palkkajärjestelmiä ovat IPE-, Palkkavaaka ja Hay, jotka pe rustuvat työn vaativuuteen. Niiden päälle rakennetaan yleensä suoriu tumista mittaava osa.

Suomalainen tupisee itsekseen Palkkojen vertailutieto on tärkeää sekä yritykselle että yksittäiselle työntekijälle. Kiinnostavatko nämä asiat jäseniä? Miksi esimerkiksi MMA tekee palkkatutkimuksia? – Ilman muuta kiinnostavat sekä yleisellä tasolla että henkilö kohtaisesti. Palkoista tulee paljon kysymyksiä esimerkiksi silloin, kun

haetaan tai vaihdetaan työpaikkaa tai kun mietitään omaa palkkakehi tystä ja saatuja korotuksia. Liittoon otetaan yhteyksiä tiedon saamisek si, toiminnanjohtaja Juha Häkkinen kertoo. Palkkatutkimuksia tehdään, jot ta pysytään tietoisina siitä, miten jäsenten palkkataso kehittyy sekä minkälaisia eroja toimialoittain ja maantieteellisesti esiintyy. Palkka tutkimusten yhteydessä tutkitaan myös muita työhön liittyviä asioita. Mutta puhutaanko työpaikoilla palkoista vai ovatko ne suomalai sessa kulttuurissa tabu? Eroaako suomalainen palkkakeskustelukult tuuri muista maista? – Meillä omasta palkasta ei ko vin mielellään keskustella. Toisin on vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa keskustelukumppani voi hyvinkin avoimesti kysyä palkkatasoasi. Tä mä kauhistuttaa suomalaista, joka mieluummin tupisee näistä asioista itsekseen. Solidaariseen palkkapo litiikkaan tottuneessa Suomessa palkkaerot aiheuttavat herkästi kateutta, kun amerikkalainen sitä vastoin ajattelee enemmän tienaa vasta kollegastaan: upeaa, minäkin voin päästä tuohon, Johanna Maa niemi toteaa. Hän kuitenkin arvelee, että palkkauksen tabu on murtumassa: nuoremmat sukupolvet ovat sel västi avoimempia puhumaan an sioistaan. Nuoret uskaltavat myös kyseenalaistaa, jos oma palkka tuntuu epäoikeudenmukaiselle. – Tämä on hyvä asia, sillä näin luodaan organisaatiolle paineita

miettiä palkkauksen perusteita sekä sitä, mitkä tekijät palkkaan lopulta vaikuttavat.

Perusteettomat erot esille Ari oli kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan huippumyyjä. Hän tienasi provisioidensa ansiosta mukavasti, mutta ei ollut täysin tyytyväinen peruspalkkaansa. Kilpailijayritys oli jo kauan aikaa sitten bongannut Arin ja tarjosi hänelle tuntuvasti parempaa peruspalkkaa. Ari meni pomonsa puheille ja kertoi asiasta. Pomo oli jo aiemmin harkinnut Arin palkan nostamista, koska hänen myyntituloksensa olivat poikkeuksellisen hyvät. Niinpä hän nosti peruspalkkaa reilusti ja piti provikat ennallaan. Ari tienasi tämän jälkeen useina kuukausina enemmän kuin omistaja-toimitusjohtaja, mutta ei hiiskunut tästä sanaakaan työkavereilleen. – Suomalainen ei mielellään kers ku hyvällä palkalla. Tästä syystä kovin suuri osa palkansaajistakaan ei kannata sitä, että kaikkien palkat kerrottaisiin täysin avoimesti. Hyvin tienaavat voivat joutua silmätikuk si, vaikka työnantaja maksaisi pa remmin siksi, että kaveri on muita parempi työssään. Meidän suoma laisten ajattelumallissa tällainen

henkilö on helposti suosikki ja per seennuolija. Liian solidaarisella toi minnalla on aika voimakas tasapäis tävä vaikutus, Juha Häkkinen lataa. Hän kuitenkin kehottaa puhu maan palkoista nykyistä avoimem min, kunhan se tapahtuu luotta muksellisessa ilmapiirissä. – Tästä olisi ainakin se etu, et tä perusteettomat palkkaerot esi merkiksi naisten ja miesten välillä tulisivat helpommin esiin. Joillekin keskustelu avaisi silmät sille, että hän huomaisi myyvänsä työpanok sensa liian halvalla. Joku puoles taan ymmärtäisi olevansa firmalle todella tärkeä työntekijä. Myyntialalla avoimuudesta olisi Häkkisen mielestä myös se hyöty, että tieto hyvistä ja huonoista pal kanmaksajista leviäisi samoin kuin tieto noudatettavista palkkausjär jestelmistä.

Palkkaus on johtamisen väline Juha Häkkisen mukaan myynnin ja markkinoinnin alalla on näkyvissä halua siirtyä kohti toimihenkilömäi sempää palkkausta, jossa pääosa palkasta on kiinteää kuukausipalk

kaa. Silti mahdollisuus kasvattaa ansioita provisioiden ja bonusten avulla on hänen mielestään alalle luonteenomaista ja edelleen tärke ää, kunhan tavoitteet ovat asiallisia ja saavutettavissa olevia. Oikeudenmukainen palkkaus huomioi niin työn vaativuuden kuin työssä suoriutumisen. Tähän suun taan suomalaisia palkkausjärjestel miä onkin kehitetty jo vuosia. Siksi esimerkiksi palvelusvuosiin perus tuvista järjestelmistä on luovuttu monella toimialalla, jopa julkisella sektorilla. – Oikeudenmukaisen palkkauk sen merkitys ja palkkauksen rooli johtamisen välineenä tiedostetaan tänä päivänä yrityksissä paremmin kuin aiemmin, Johanna Maaniemi toteaa. Missä on vielä eniten korjatta vaa? – Liian monissa yrityksissä palkkapäätöksiä tehdään edel leen mutu-tuntumalla. Etukäteen mietityt palkanperusteet lisäävät oikeudenmukaisuutta. Niistä täy tyy myös viestiä avoimesti. Palk kausjärjestelmän tärkein tehtävä on luoda perusteet palkkaporras tukselle yrityksen sisällä. Perustei den avoimuuteen ja soveltamisen oikeudenmukaisuuteen pitää siis aina kiinnittää huomiota, Maaniemi painottaa.

VERKKOK AUPPA

€

VERKKOMYYNNIN STRATEGIAT LAPSENKENGISSÄ Tuore tutkimus osoittaa, että verkkokaupassa on paljon mahdollisuuksia sekä suurille että pienille yrityksille ja erityisesti kansainväliselle kaupalle. Niitä ei kuitenkaan osata vielä hyödyntää. Teksi Anne Kortela Kuvat Vesa-Matti Väärä

eevi Parsama on verkkokaupan asian tuntija, joka johti Scandinavian Out door Oy:n verkko kauppaa vuosina 2011–2015. Viime vuoden lopus sa hän veti eCommerce Growth -verkkokauppatutkimuksen Team Finlandille yhdessä Finpron ohjel majohtajan Kari Pokkisen kanssa. Tavoitteena oli selvittää suomalai sen verkkokaupan todellinen tila. Haastateltavana oli 32 verkkokaup pojen edustajaa. – Tutkimuksen suurin löydös oli, että verkkokaupassa on paljon mah dollisuuksia erityisesti pk-yrityksille, jotka haluavat toimia kansainvälises ti. Verkkokaupan avainsana on saa 32

vutettavuus. Aivan pienikin kauppa, jonka tuote on fantastinen, voi löy tää asiakkaat verkon kautta, Parsa ma sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee Vipu kirveen, jonka verkkokaupassa on vain kaksi tuotetta. Amerikkalaisen halonhakkaajamestarin blogi, jossa uudenlainen kirves mainittiin, nosti verkkokaupan nopeasti suosioon. – Suuruuden ekonomia ei välttä mättä toimi, sillä keskikaistalla on jo ahdasta. Toisaalta erikoistumi selle ja innovaatioille on valtavasti markkinoita tarjolla. Avainsana on löydettävyys.

Kehittämistä tarvitaan Tutkimus toi esiin, että verkkokau passa on vielä paljon kehittämistä.

Suomessa on 6 000‒8 000 verkko kauppaa, joista suurin osa on hy vin pieniä, iso osa sivutoimisia. Verkkokauppa voi olla jälleen myyjän tai valmistajan myyntikana va tai puhdas verkkokauppa. Om nichannel eli saumaton siirtyminen ostokanavasta toiseen on alan ydin asioita; mobiiliostamista eri laitteilla voi yhdistää kivijalkakauppaan. – Kärkiosaaminen on Suomessa huipputasoa, mutta todellisia osaa jia on vähän. Yhtään kuluttajakau pan kansainvälistä menestyjää ei ole, mutta palveluja B-to-B-verkko kaupoissa lienee muutamia menes tystarinoita. Mielenkiintoinen ilmiö oli ero verkkokauppojen itsearvi oinnin ja muiden arvioinnin välillä: itsearvioinnin keskiarvo asteikolla

€

1‒10 oli 7,1, muiden arvioinnin 4,7. Eli kuva menestymisestä vääristyy helposti, Parsama toteaa.

Asiakasnäkemys puuttuu Pahin sudenkuoppa on asiakasnä kemyksen puuttuminen. Ne verkko kaupat, joissa asiakas on aidosti kes kiössä, ovat pidemmällä kuin muut. Suurin haaste on kokonaisuuden ymmärtäminen: miten kauppaa pi täisi johtaa, mitä menestyvä konsep ti vaatii, miten sitä tulisi arvottaa ja miten kytkeä se muuhun liiketoimin taan. Kehitettävää on sekä myynnis sä, markkinoinnissa, asiakashallin nassa että logistiikassa. – Menestyä voi monella eri ta valla, ja oikea tapa löytyy, kun ky syy asiakkailta, mitä he odottavat. Mutta moni ei ole edes haastatellut asiakkaitaan. Menestys vaatii kokei

lukulttuuria ja tiukkaa tiimiä, joka organisoi toiminnan alkuvaiheessa. Teknologia ylikorostuu verkkokau pan kehittämisessä, eivätkä toimin tamalli ja johtaminen ole hallinnas sa, Parsama toteaa.

Kehittäminen kaksijakoista Verkkokaupassa pääomaa tarvitaan etupainotteisesti, sillä tuotto tulee vasta myöhemmin. Pääoman saa tavuuden haasteena on toimiviksi

todettujen, todellisten mittareiden ja bisnesmallien puute. Verkkokaupan kehittäminen on kaksijakoista: osa verkkokaupoista vain sinnittelee eteenpäin ja osalla on erittäin kovia tavoitteita. Selkeitä strategioita tutkimuksessa oli tun nistettavissa vain muutamia. Tärkeimmiksi kilpailukykyteki jöiksi arvioitiin innovatiivisuus ja rohkeus. Myös tunne ja persoonalli suus nousivat esiin.

Erikoistumiselle ja innovaatioille on valtavasti markkinoita tarjolla. Avainsana on löydettävyys.

Ravintola- ja hotellikalusteita sekä julkisten tilojen kalusteita myyvän Restatop Oy:n varastoon tulee joka päivä tavaraa, jota voi tilata myös verkkokaupan kautta.

Myynti&Markkinointi

VERKKOK AUPPA

Restatop Oy:n toimitusjohtaja Minna Knifsund sanoo, että verkkokauppa on myös kanava esitellä uusia ideoita, materiaaleja ja tyylisuuntia.

Ne verkkokaupat, joissa asiakas on aidosti keskiössä, ovat pidemmällä kuin muut. Vahva yksimielisyys oli siitä, että niche-kauppoihin kannattaisi panos taa, eli marginaalitoimialoihin, jot ka voivat olla globaalisti jättimäi siä markkinoita.

Koulutusta suunnitteilla Kansainvälistymiseen kaivataan erityisesti sisällöllistä kehittämistä. Suomessa pitäisi myös minimoida kansallisia kitkatekijöitä ja eriarvoi suutta, kuten monia muita maita korkeampi arvonlisävero. – Verkkokaupan valtti on nopeus ja paras ostosaika on kello 20–22. Sunnuntai on monille paras kaup papäivä. Silloin Suomessa ovat työ aikakustannukset korkeimmillaan ja 34

monet logistiikkakanavat kiinni. Pos tin vaihteleva suorituskyky voi myös olla haaste, mutta hyvä uutinen on, että Posti on investoinut 20 miljoo naa Vantaan lajittelukeskukseen, jonka uudessa robotissa on 120 000 keräyspaikkaa, Parsama sanoo. Resepti menestykseen on avoin yhteistyö, innovaatiot ja globaali yrittäjyyshenki. Leevi Parsama on perustanut Suomeen verkkokaup paklubeja, joissa verkkokaupat jakavat kokemuksiaan luottamuk sellisesti toisten verkkokauppojen kanssa. Suomessa ei ole verkkokauppaan koulutusta, mutta sellainen on suun nitteilla ensi syksyksi tradenomien

jatkokoulutuksena 13 ammattikor keakouluun. Lisäksi verkkokauppatutkimuk sen pohjalta on kehitetty yrityksille suunnattu kolmivuotinen eCom merce Growth -kasvuohjelma, jo hon Finpro on hakenut rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kari Pokkisen mukaan ohjelma pyritään aloittamaan kevään aikana. Tärkeintä siinä on vertaisoppi minen, jossa jalostetaan hyväksi koettua klubitoimintaa. Lisäksi kauppakamarit toteuttivat Maailma on markkinasi -koulutuskiertueen helmi-maaliskuussa kahdeksalla paikkakunnalla.

Viestintäkanava yritysasiakkaille Restatop Oy on ravintolatilojen, hotel lien ja toimitilojen kalustaja, joka viet tää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuot taan. Restatopissa on osattu kohdata asiakas myös verkkokaupassa. Palvelukonsepti on hioutunut vuosien varrella erittäin palvele

vaksi, ja se näkyy tuotevalikoiman laajuudessa. Tuotteita on useita tu hansia ja valikoima muuttuu ja täy dentyy koko ajan. – Tämä on kuin muotikauppaa, jossa mallit, värit ja kuosit vaihtuvat usein ja lisäksi asiakkaille räätälöi dään omia versioita. Tärkeimmät asiakasryhmämme ovat kalusteiden ostajat sekä arkkitehdit, toimitusjoh taja Minna Knifsund kertoo. Restatop on lähiaikoina avaamas sa B-to-B-verkkokaupan, jonka tavoi te on palvella asiakkaita entistäkin paremmin – Asiakasnäkökulma on verkko kaupassa tärkeintä. Hyödynnäm me siinä eri aloilta saatuja parhaiksi koettuja käytäntöjä. Siitä tulee syn teesi hyvistä asioista, joita olemme nähneet, ja tarkoitus on, että verkko kauppa elää ja kasvaa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Knifsund kertoo, että uuden verk kokaupan lähtökohta on erilainen kuin Designverkkokaupassa, joka yrityksellä on ollut vuodesta 2010 lähtien. ‒ Designverkkokauppa perustet tiin alun perin ylivuotokanavaksi, jolla halusimme palvella yksityisiä kyselyjä tuotteistamme. Verkkokau pan asiakkaita ovat olleet pääasias sa kuluttajat. Desingverkkokauppaa on kehi tetty jatkuvasti ja siitä saatuja koke muksia hyödynnetään myös B-to-Bverkkokaupassa. Sisustusvinkit ja mallikokonaisuudet ovat olennainen inspiraatioiden herättäjä ja kuvallis ta viestintää täydennetään sosiaali sen median kanavissa.

Verkkokauppa tavoittaa ja palvelee Minna Knifsund näkee yrityksille suunnatun verkkokaupan paljolti viestintäkanavana asiakkaille. – Verkkokaupan kautta asiakas voi tutustua niihin mahdollisuuk siin ja erilaisiin vaihtoehtoihin, joita voimme tarjota. Ravintolakalus teiden ostaminen on isojen koko

naisuuksien rakentamista monista elementeistä, joita räätälöidään yleensä arkkitehtien suunnitelmien mukaan, Knifsund sanoo. ‒ Voimme viestittää verkkokau pan kautta asiakkaille uutta tietoa ja esitellä ideoita, materiaaleja ja tyylisuuntia. B-to-B-kauppa on luon teeltaan erilaista kuluttajakauppaan verrattuna, ja verkkokaupan yksi tar koitus on olla kanava, jonka kautta asiakas voi pyytää meiltä tarjouksia, hän jatkaa. Verkkokauppa palvelee yksi löidysti myös tiettyjen ravintolakon septien asiakkaita, jotka näkevät

uus

Uut

Ultra High Performance rengas parhailla mahdollisilla ajo-ominaisuuksilla kovempaankin ajoon.

oman valikoimansa kirjautumalla sisään omilla tunnuksillaan. Lisäksi arkkitehdeille on omia palveluja, ku ten 3D-malleja suunnittelun avuksi. – Tavoittavuus on meille tärkeää, ja siksi on hyvä, että verkkokauppa toimii ympäri vuorokauden. Koska tuotteita on paljon, on pidettävä huolta, että olennainen tieto löytyy helposti. Pyrimme auttamaan siinä hyödyntämällä oppivaa järjestel mää, joka voi profiloida kävijää ai empien hakujen avulla. Lisäksi nos tamme esiin erilaisia yksityiskohtia, trendejä, tyylejä ja uutuustuotteita, Knifsund kertoo.

Suorituskyvyn ja turvallisuuden täydellinen tasapaino.

05/2015 - Viisi tähteä Erinomainen märkäpito ja ohjattavuus rankemmissakin tilanteissa.

4/2015 - Sija 2 Erinomainen. Taloudellinen testimenestyjä vuodesta toiseen.

Myynti&Markkinointi

KM RRR

MARKKINOINTI

HENKILÖTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN SUORAMARKKINOINNISSA Kenelle saa lähettää sähköpostia ilman erillistä lupaa? Lainsäädäntö on erilaista kuluttajille ja yritykselle suunnatussa suoramarkkinoinnissa. Teksti Elina Koivumäki / Eversheds Asianajotoimisto Oy

enkilötietojen kä sittely on tarkasti laissa säänneltyä toimintaa. Lain mu kaan henkilötietoja ovat kaikki henki lön ominaisuuksia ja elinolosuhteita kuvaavat merkinnät, jotka koskevat häntä tai hänen kanssaan samassa taloudessa eläviä. Henkilörekisterillä tarkoitetaan lainsäädännössä sellaista tietoa, jo ka on kerätty samaa käyttötarkoitus ta varten. Yrityksen tulee tiedostaa, mitä henkilörekistereitä sen kaupal lisessa toiminnassa syntyy. Muun muassa asiakasrekisteri ja potenti aalisten asiakkaiden tiedoista muo dostettu suoramarkkinointirekisteri ovat tyypillisiä yritysten henkilöre kistereitä. Yritykselle tärkein rekisteri on sen oma asiakasrekisteri, jossa kä sitellään olemassa olevien asiakkai den tietoja. Asiakkaita ovat tuotteita ostaneet henkilöt sekä muut, joilla on jonkinlainen asiallinen yhteys yrityksen toimintaan. Tämä voi olla esimerkiksi sosiaalisen median pal velun asiakastili. Yritys saa kerätä ja käsitellä asi akkaistaan sellaisia tietoja, jotka ovat tietojen käyttötarkoituksen kannalta yritykselle tarpeellisia. Tietojen tarpeellisuus arvioidaan re kisterin ylläpitäjän eli yrityksen lii ketoiminnan kannalta. Tyypillisesti yritykselle tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi asiakkaan yhteystiedot sekä laskutus-, maksu-, tarjonta-, os to-, vastaus- ja kiinnostustiedot.

Potentiaaliset asiakkaat Yritykset voivat perustaa kahden laisia markkinointirekistereitä po tentiaalisten asiakkaiden tiedoista:

MMA:n jäsenet ovat niitä, jotka pitävät pyörät pyörimässä. Myynnin ja markkinoinnin ammattilainen vastaa työllään Suomen talouden haasteisiin. Myynnin tekijät joustavat ja nousevat talouden turbulenssin mukana. He katsovat positiivisesti kohti tulevaisuutta ja turvaavat omalla työllään maan taloudellisen hyvinvoinnin. Vastuu myynnistä on vastuuta asiakkaasta, työpaikoista ja Suomesta. Sen vuoksi MMA on myös hieman erilainen ammattijärjestö.

s tä i n n myy sta

e u uom u S t a s t Va vastuu on

m ma

.fi

Ole sinäkin MMA! Teit hyvät kaupat liittyessäsi MMA:n jäseneksi! Auta kollegaasikin tekemään yhtä hyvät kaupat ja suosittele jäsenyyttä.

40€

Onnistuneesta suosittelusta saat 40€:n arvoisen Superlahjakortin ja kun toimit 10.4. mennessä osallistut minikaupunkimaasturi Opel Adam Rocksin arvontaan!

parhaatmukana.fi

mma.fi

M ARKKINOINTI

Yritysten edustajille saa tehdä sähköistä suoramarkkinointia, kunnes vastaanottaja sen kieltää. pysyvän suoramarkkinointirekiste rin sekä lyhytkestoisempia kampan jarekistereitä. Näihin rekistereihin saadaan tal lentaa henkilötietolain 19 §:n nojalla potentiaalisten asiakkaiden henkilö tietoja suoramainontaa, etämyyntiä, mielipide- tai markkinatutkimuksia tai muita näihin rinnastettavia lähe tyksiä varten, jollei rekisteröity ole kieltänyt henkilötietojen keräämistä. Suoramarkkinointirekisteriin voi daan kerätä asiakasrekisteriä sup peampi tietomäärä laissa säädetyin erilaisin rajauksin. Kun henkilö siir tyy asiakkaaksi, voidaan häntä kos kevaa tietomäärää tarpeen mukaan laajentaa. Lainsäädäntö on erilaista riippu en siitä, lähestyykö yritys kuluttajia vai toisten yritysten edustajia.

Suoramarkkinointi kuluttajille Perinteisellä suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan joko suorapostitusta tai puhelinmyyntiä. Kuluttajalle saa teh dä suoramarkkinointia perinteisillä menetelmillä, kunnes vastaanottaja sen kieltää. Kuluttajalta ei siis tar vitse pyytää ennakkosuostumusta suoramarkkinointiin. Kuluttajan kielto-oikeudesta on annettava informaatiota. Tietoa voi daan antaa muun muassa rekisteri selosteessa sekä asiakassuhteen tai muun yhteydenpidon aloitushetkellä. 38

Mikä rekisteriseloste? Rekisteriseloste on rekisterin sisältöä ja käyttötarkoitusta kuvaava juridinen dokumentti, joka rekisterinpitäjänä toimivan yrityksen tulee laatia. Rekisteriselosteessa on oltava aina ainakin seuraavat tiedot: 1. Rekisterinpitäjän nimi ja yhteystiedot 2. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus 3. Mitä tietoja rekisteriin kerätään (kuvaus rekisteröityjen ryhmästä ja näihin liittyvistä tiedoista) 4. Mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan (esimerkiksi markkinointitarkoituksiin – kenelle?) 5. Siirretäänkö tietoja EU:n tai ETA:n ulkopuolelle 6. Kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista Lain nojalla rekisteriseloste on pidettävä jokaisen saatavilla eli rekisterinpitäjän on voitava näyttää rekisteriselosteensa sitä pyytävälle henkilölle. Käytännössä erinomainen tapa tämän velvoitteen noudattamiseen on pitää relevantit rekisteriselosteet yrityksen internetsivuilla. Avoin esilläpito myös lisää luotettavuutta yrityksen toimintaa kohtaan.

Sähköisellä suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan sähköpostin tai teks tiviestien avulla toteutettua suora markkinointia. Suomessa on käytös sä pääsääntöisesti niin sanottu opt in -menettely: kuluttajalle saa tehdä sähköistä suoramarkkinointia vain, jos vastaanottaja on siihen ennalta suostunut. Poikkeuksena on olemassa olevil le asiakkaille kohdistettu sähköinen suoramarkkinointi. Siihen ei tarvita ennakkosuostumusta silloin, kun tuotteen kuluttajalle myynyt yritys lähestyy asiakasta viestillä, jossa mainostetaan samankaltaisia tuot teita. Asiakkaalle on kuitenkin puhe linnumeron tai sähköpostiosoitteen keräämisen yhteydessä annettava mahdollisuus kieltäytyä suoramark kinoinnista.

Suoramarkkinointi yritysten yhteyshenkilöille Yritysyhteyshenkilöille saa Suomes sa tehdä perinteistä suoramarkki nointia, kunnes vastaanottaja sen kieltää, olipa kyseessä olemassa ole van asiakasyrityksen yhteyshenkilö tai potentiaalisen asiakasyrityksen yhteyshenkilö. Vastaanottajalta ei tarvitse pyytää ennakkosuostumus ta perinteiseen suoramarkkinointiin.

Sähköisen suoramarkkinoinnin osalta Suomessa on käytössä opt out -menettely: yritysten edustajille saa tehdä sähköistä suoramarkki nointia, kunnes vastaanottaja sen kieltää. Suomen Asiakkuusmarkkinointi liitto on laatinut business to business -markkinointia koskevat pelisään nöt, joita toivotaan noudatettavan yleisesti suomalaisissa yrityksissä. Pelisääntöjen mukaan yritys voi tehdä sähköistä suoramarkkinointia ilman vastaanottajalta pyydettävää lupaa olemassa oleville yritysasiak kaille tai jos markkinoitavalla tuot teella on liityntä henkilön vastuualu een tai työtehtävään. Sähköisellä suoramarkkinoinnilla markkinoitavan hyödykkeen on olta va tuote tai palvelu, jota muutoinkin markkinoidaan yrityksille ja niiden työntekijöille nimenomaan yritys toiminnassa hyödynnettäväksi. On mahdollista, että sama hyödyke voi olla sekä kuluttaja- että yrityskäyt töön sopiva. Lähettäjäyrityksen on syytä kiinnittää huomiota siihen, että business to business -suoramarkki nointiviestin sisällöstä selviää ensi silmäyksellä, että kyseessä on kau pallinen viesti.

HP EliteBook Folio Maailman ohuin ja kevyin

yritystason kannettava. Ikinä.1

Voiman tuottaa Intel® Core™ m5 suoritin.

Näyttävä tyyli, uskomaton kestävyys

Dynaaminen turvallisuus

Rakennettu yhteistyöhön

Timanttileikatut reunat ja CNC-alumiinikuori. Alle 12 mm ohut ja paino noin 1 kg.

Syvintä tietoturvaa tarjoaa HP Sure Start, alan ensimmäinen itsekorjautuva BIOS-suoja.

Sisäänrakennetut neuvotteluvalmiudet ja Bang & Olufsenin ääni tekevät yhteistyöstä helppoa.

Hinta alk. 1499 € (sis. alv) HP EliteBook Folio G1 Intel Inside®. Suorituskykyisiä ratkaisuja.

1 Perustuu HP:n analyysiin yritysluokan kannettavista tammikuussa 2016, jossa vertailtiin yli miljoonan yksikön vuosittaista myyntiä, esiasennettua salaustoimintoa, todennusta, haittaohjelmasuojausta, BIOS-tason suojausta, MIL-STD-810G-testien läpäisyä ja lisävarusteena saatavan telakan virransyöttöä. Sovellukset hankittava erikseen. Intel, Intel logo, Intel Inside, Intel Core ja Core Inside ovat Intel Corporationin tavaramerkkejä Yhdysvalloissa ja muissa maissa. © Copyright 2016 Hewlett-Packard Company, LP. Myynti&Markkinointi 39

TYÖ JA UR A

ASKELTA

luottamuksen rakentamiseen Luottamus on asiakkaan ostopäätöksen edellytys, ja markkinoinnin tehtävä on luoda luottamusta. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa aloittava Mikael Pentikäinen kertoo, miten luottamus rakentuu. Teksti ja kuva Jukka Nortio

okaisen markkinoijan, myyjän ja yrittäjän on osattava rakentaa luottamusta. Omassa työelämässään luottamusta ja myös sen puutetta kokeneen Mikael Pentikäisen mukaan itseluottamus ja oman tarinan tunteminen on luotta muksen rakentamisen perusta. – Jokaisella yrityksellä on oma hieno tarina. Tarinan kirkastaminen ja ylpeänä kertominen on vahvan itseluottamuksen lähtökohta, Pentikäinen

sanoo. Pentikäisen käsityksen mukaan luottamus rakentuu viiden asian tasapainosta. Tä mä malli sopii sekä itseluottamuksen luomiseen että yksilöiden ja yhteisöjen välisen luottamuksen rakentamiseen. 1. INTEGRITEETTI. Se tarkoittaa, että ihminen tai yritys toimii samalla tavalla kuin puhuu. Integriteetti liittyy arvoihin ja toimintatapoihin, se on arjen rehel lisyyttä. 2. TAHTO. Tahto merkitsee ihmiselle tunnetta siitä, ollaanko häntä kohtaan hy väntahtoisia vai ei. Hyväntahtoisuus lisää luottamusta. 3. TAIDOT. Arvioimme, onko luottamuksen kohteella eli yhteistyökumppanilla, esimiehellä, kollegalla tai alaisella on riittävät taidot tuottaa luvattua palvelua. 4. TULOKSET. Luottamusta lisää se, että konkreettiset tulokset vastaavat sitä, mitä on luvattu. 5. AVOIMUUS. Luottamuksen kohde kertoo asioista laajasti, oikein ja oma-aloit teisesti. Hyvät tulokset yhdellä tai kahdella luottamuksen osa-alueella eivät riitä. Yritys voi olla taitava ja tehdä kovaa tulosta, mutta jos tulokset saavutetaan veroja kiertämällä tai muuten epärehellisin keinoin, luottamuksen pohja on poissa. – Meillä voi olla myös kollega, jolla on vahva integriteetti ja vahva tahto, mutta jos hän ei saa mitään aikaiseksi, luottamusta ei voi syntyä. Lue koko artikkeli verkkolehdestä: lehti.mma.fi

MIKAEL PENTIKÄINEN • Syntynyt 1964 Espoossa • Aloittaa 1.5.2016 Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana • Aiemmin mm. Maaseudun Tulevaisuuden, Helsingin Sanomien, Etelä-Saimaan ja STT:n päätoimittaja

i.m

LUE VERKKOLEHDESTÄ

Mikael Pentikäisen haastattelu

le ht

• Julkaisi 2014 alussa kirjan Luottamus sen jälkeen kun oli irtisanottu toukokuussa 2013 Helsingin Sanomien päätoimittajan tehtävästä. Pentikäinen kertoi irtisanomissyyksi luottamuspulan.

Myynti&Markkinointi

M Y YNTI

RATKAISUKESKEISYYS VALTTIA TEKNOLOGIAMYYNNISSÄ Tuoreen tutkimuksen mukaan ostajat odottavat teknologiamyyjältä lisää aktiivisuutta. Rimputtelun sijaan jokaisen yhteydenoton pitää tuoda meneillään olevaan asiaan jotain uutta. Teksti Juha Europaeus

uomalaisten myynti taidoista kuulee paljon myyttejä. Suomalainen on milloin liian arka, mil loin liian tunkeileva. Pitkä työura myyjä nä ja väite suomalaisten huonoista myyntitaidoista johtivat siihen, että Pentti Korpela ryhtyi tutkimaan myyntiä tieteellisesti. Korpelan tutkimus teknologia yritysten myyjistä ei anna suoraa vastausta siihen, ovatko suomalais myyjät keskimäärin parempia vai huonompia kuin muissa maissa. Yleisesti kuitenkin ostajat arvosta vat suomalaisten myyjien taitoja, kuten asiaosaamista, ratkaisukes keisyyttä ja luotettavuutta. ‒ Sen sijaan ostajien mielestä suomalainen myyjä jätetään liian helposti yksin. Yritykset niin sano tusti ulkoistavat myynnin kokonaan myyjien harteille, Korpela sanoo. Myyjän taidot ovat opittavissa olevia, eivät synnynnäisiä taitoja. Niitä voidaan ja niitä pitää jatkuvas ti päivittää. Teknologiayrityksen myyjältä vaaditaan monipuolista osaamista. Teknisen asiantuntemuksen lisäksi myyjän täytyy kyetä kehittämään asiakaskohtaisia ratkaisuja. Myyjän täytyy ottaa huomioon asiakkaan ostohierarkia ja hankintaan liittyvät toimintatavat.

Substanssi ratkaisee Samoin kuin missä tahansa myyn nissä, asiakkaan tarpeiden selvit täminen on myynnin perusta. Se ei ole kysymysten tykittämistä, vaan dialogia, yhdessä ajattelemista ja oppimista. ‒ Ratkaisun esittämisessä tulee tuoda esiin asiakkaalle koituva ar vo, ja sen pitää perustua faktoihin, Pentti Korpela sanoo. ‒ Ratkaisun substanssi ratkaisee, ei esitystapa. Myyjän täytyy asettaa hinta heti oikealle tasolle, sillä digi aikakaudella ostajilla on hyvä näke mys hintatasosta.

N Ä Ä V E K A A VAR A M O L Ä L Y KYLP -15 %

Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto. MMA:n jäsenille alennus kaikissa Suomen Holiday Club -kohteissa, mm. Saimaalla, Caribiassa, Tampereen Kylpylässä, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä ja Sallassa. Valitse kohteesi ja varaa jo tänään holidayclub.fi tai soita 030 68 600 ma–pe 8–18, la 10–15 Edun saat varatessasi koodilla: MMA15

Myynti&Markkinointi

M Y YNTI

Myyjällä pitää olla kyky neuvo tella ja tehdä itsenäisiä päätöksiä. Hyvä myyjä ottaa huomioon osta jan päätöksentekoprosessin. Kau pan päättämisvaiheessa hän jakaa väittelyn sijaan ostajalle relevanttia lisätietoa helpottamaan ostajan pää töksentekoa. Kommunikointitaidoissa kuunte lutaitojen ohella korostuu informaa tion oikea-aikainen jakaminen. Osta jat odottavat teknologian myyjältä ennen kaikkea sosiaalisten taitojen hallintaa, oman persoonan säilyttä mistä, aloitteellisuutta ja aggressiivi sen myyntitavan välttämistä. Asiakassuhteen avaamisessa täy tyy osata perustella uuden toimitta jasuhteen järkevyys. Lisäksi myyjän aktiivisuus suhteen alussa korostuu. ‒ Luottamusta myyjä luo lupa usten pitämisellä ja vastuun otta misella asiakkaasta. Suhteen sy ventämiseksi ja asiakasosuuden laajentamiseksi myyjän on oltava oma-aloitteinen, Korpela sanoo.

Rimputtelun sijaan lisäarvoa Korpela määritteli tutkimuksessaan pelkistetyt myyjäprofiilit. Niin sa notut osto-orientaatiota edustavat ostajat arvostavat myyjiä, jotka ovat toiminnallisia asiantuntijoita ja säi lyttävät pienen etäisyyden. Hankintasuuntautuneet ostajat arvostavat myyjiä, jotka ovat syvälli sesti asiakkaaseen ja asiakassuhtee seen omistautuneita asiantuntijoita. Toimittajahallintaorientaatiota edus tavat ostajat arvostavat myyjiä, jotka ovat yritystason asiantuntijoita. Tutkimustulokset ovat siirrettä vissä myös teknologiateollisuuden ulkopuolelle, esimerkiksi metsäteol lisuuden ja kemianteollisuuden B-toB-myyjiin. ‒ Yllättävää oli, että aikaisempi myyntiosaamisen tutkimus on teh ty pääasiallisesti myyjien ja myyn nin johdon näkökulmasta, Korpela sanoo. Ostajat kuitenkin lopulta kaupan ja asiakassuhteen jatkumisen rat 44

Kokenut myynnin kouluttaja Pentti Korpelalla on yli parin vuosikymmenen kokemus johtavien suomalaisten yritysten vientimyynnistä ja ostopäällikön tehtävistä. Lisäksi Korpela on toiminut yli kymmenen vuotta Vehon monimerkkitalon vetäjänä Turun alueella. Kuusi viime vuotta Korpela on opettanut B-to-B-myyntiä Turun ammattikorkeakoulussa tradenomeille ja insinööreille. Korpelan joulukuussa tarkastettu väitöskirja on nimeltään ”Towards a contextual understanding of B2B salespeople’s selling competencies - An exploratory study among purchasing decision-makers of internationallyoriented technology firms.”

kaisevat. Ostajat arvostavat myyjän substanssiosaamista, kuten asian tuntijuutta, kykyä ymmärtää asiak kaan liiketoimintaa ja tarpeita. Ostajien mielestä hyvä teknolo giamyyjä luo asiakaskohtaisia rat kaisuja ja vaalii pitkäaikaisia asia kassuhteita. Sen sijaan myyjät itse ja myynnin johto korostavat kommuni kointi-, vuorovaikutus- ja myyntipro sessitaitoja. Eniten parannettavaa näyttää olevan myyjien aktiivisuudessa. Eri tyisesti tämä koskee B-to-B-myyjiä. Aktiivisuutta odotetaan asiakas suhteen alkuvaiheessa ja suhteen syventämisessä. Moni teknologiamyyjä ei soita tarjouksen perään. Toisaalta liika aggressiivisuus, painostaminen ja yliaktiivisuus koettiin luottamuksen ja kaupan syntymisen esteiksi. ‒ Rimputtelun sijaan jokaisen yh teydenoton pitää tuoda meneillään olevaan asiaan jotain uutta, luoda arvoa, Korpela sanoo.

Huomioi ostohierarkia Ostohierarkian ohittaminen on myyjän yleinen virhe. Jotkut myyn tikoulutusorganisaatiot kannustavat

myyjiä ottamaan suoraan yhteyttä yrityksen toimitusjohtajaan tai asen tajiin tehtaan lattialla ja ohittamaan osto-organisaation. Sekä toimitus johtajat että ostajat korostivat, että asiat pitää hoitaa osto-organisaation puitteissa. Usein myyjät noudattavat omaa myyntiprosessiaan. Ostajilla on kui tenkin oma agenda, minkä mukaan he hankinnoissaan etenevät. He pyrkivät tekemään teknisesti ja ta loudellisesti järkeviä päätöksiä, jotka ovat kestäviä pitkällä tähtäimellä. Myyjän tulee sopeuttaa myynti prosessinsa ostajan mukaan. Myy jältä odotetaan ostajan tilanteen ymmärrystä. Parannettavaa on myös hinnan asettamisessa ja isojen yritysten asiakaslähtöisyydessä. Hinnoilla pelaaminen johtaa luottamuksen menettämiseen. ‒ Suomalaisten väitetyn huonon myyntimenestyksen korjaamiseksi huomio kannattaa kiinnittää yrityk sessä myynti- ja markkinointikon septien kehittämiseen ja lopettaa B-to-B-myyjien yksilötason myynti taitojen hokemanomainen parjaa minen, Korpela sanoo.

KESÄN KUUMIMMAT BILEET YYTERISSÄ SATAKUNNAN MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAISTEN 80-VUOTISJUHLA SEKÄ MMA:N KESÄPÄIVÄT 10.–12.6.2016 YYTERIN KYLPYLÄHOTELLISSA. Perjantaina aloitamme MMA:n karaokemestaruuskisoilla klo 20–22. Yllätysohjelmaa klo 22 alkaen. Lauantaina MMA:n kesäpäivät: Anna Yyterin luonnon koskettaa – luontoretki kaikilla aisteilla. Illalla Beach Party ja Suomen kovin bilebändi Remix sekä jännittävä ”laivaristeily” Yyterin rannalla. Hotellin kylpylä käytössä.

MAJOITUS: 79 € / la–su, 1 vrk / hlö / 2 hh 120 € / la–su, 1 vrk / 1 hh 155 € / pe–su, 2 vrk / hlö / 2 hh 230 € / pe–su, 2 vrk / 1 hh Lauantain 11.6. lounas, illallinen juomineen sekä ohjelma yhteensä 100 € / hlö Perjantain 10.6. buffetpäivällinen klo 17–21 , 20 € / hlö

Ilmoittautumiset ja varaukset 10.5.2016 mennessä: myynti@yyterinkylpyla.fi puh. 02 628 5300 www.yyterinkylpyla.fi

Myynti&Markkinointi

Yyterin kylpylähotelli | Sipintie 1, 28840 Pori | p. (02) 628 5300 | info@yyterinkylpyla.fi | www.yyterinkylpyla.fi

TYÖHY VIN VOINTI

Teksti Piia Kunnas Kuvat Mikko Käkelä

TUNNISTA JA TUNNUSTA TAVOITTEESI Tieto omasta motivaatioprofiilista auttaa työntekijää urasuunnittelussa, mutta se voi olla myös johtamisen väline. Myyntipäällikkö Sanna Semi oppi motivaatioprofiilinsa kautta lisää itsestään ja kollegoistaan.

Myyntipäällikkö Sanna Semi (oikealla) ja Andritz Oy:n HR-asiantuntija Jaana Rongas tarkastelevat Semin motivaatioprofiilia.

anna Semi, 41, viettää vii meisiä päiviään perheva paalla. Sylissä hymyilee rei lun vuoden ikäinen tyttö, jo ka jää päiviksi jatkossa isän hoitoon. Semillä on edessä paluu Andritz Oy:n myyntipäällikön tehtäviin, mis sä hänen vastuullaan on selluteh taan haihduttamolaitosten myynti projekteja aina Kiinasta Chileen. Työnkuva on laaja, sillä siihen kuuluu tehtäviä teknis-kaupallisten tarjousten tekemisestä loppuneu votteluihin. Matkapäiviä on kertynyt kiireisimpinä vuosina melkein sata.

Välillä reissut ovat tulleet lyhyelläkin aikataululla. ‒ Kerran lähdin päivän varoitus ajalla Indonesiaan. Luulin olevani viikon, mutta reissu venähti kolmek si viikoksi, Semi kertoo. Sekä työnantaja että Semi ovat yhtä mieltä siitä, että pienen lap sen vanhemmuus asettaa haasteita myyntityön hoitamiselle. Niinpä he etsivät yhteistyössä ratkaisuja, jotka helpottavat työn ja perhe-elämän yh teensovittamista. Semi haki ja tuli valituksi mukaan Mothers in Business -verkoston MiB

Akatemia -kokeiluun, jonka rahoitti Teknologiateollisuuden 100-vuotis säätiö. MiB Akatemia pyrki helpot tamaan perhevapaalta palaavien äitien töihinpaluuta auttamalla äi tejä tunnistamaan osaamistaan ja vahvuuksiaan. Yksi osa kokonaisuutta oli omien perustarpeiden ja -motiivien kartoit taminen Reiss Motivaatioprofiilin avulla.

Monta käyttökohdetta Meillä kaikilla on tiettyjä perustar peita tai -motiiveja, jotka ohjaavat Myynti&Markkinointi

TYÖHY VIN VOINTI

Sanna Semin esimies Peter Koistinen aikoo hyödyntää tietoa Semin motivaatioprofiilista myös kehityskeskustelussa.

Motivaatioprofiili näyttää, mitkä tarpeet ovat vahvoja ja mitkä heikkoja. Vahvojen motiivien lisäksi kannattaa huomioida myös heikot tarpeet. Kokonaisuus auttaa tunnistamaan myös ne asiat, jotka saavat työntekijän turhautumaan.

Sanna Semi on mukana MiB Akatemia-kokeilussa, joka pyrkii helpottamaan perhevapaalta palaavien äitien töihinpaluuta.

toimintaamme koko elämän ajan ja vaativat tyydyttämistä yhä uu delleen ja uudelleen. Eri motiivit yhdistyvät jokaisessa ihmisessä eri tavalla ja eri vahvuudella. Psykologian professori Steven Reiss määritteli 16 elämän perus motiivia, joista 14:ään vaikuttaa geeniperimämme. Geenit siis mää rittelevät suurelta osin sen, mitä toi vomme ja tavoittelemme. Se miten toiveemme toteutamme, riippuu kasvatuksestamme, kulttuuristam me ja kokemuksistamme. Reiss Motivaatioprofiili on ensim mäinen tieteellinen, ihmisten mo tiiveja kartoittava menetelmä. Sen hyödyntämisalue on laaja. 48

Työhyvinvoinnin näkökulmasta työntekijöiden motivaatiotekijöiden tunteminen on tärkeää. Jos työteh tävien kautta voi toteuttaa perus tarpeitaan, ihminen ei kuormitu niin helposti. Jos myyjän tehtävänä on laajen taa asiakaspohjaa käymällä verkos toitumistapahtumissa, mutta hänel lä on heikko sosiaalisten kontaktien tarve, hänen sisäiset motiivinsa ja hänelle asetetut ulkoiset tavoitteet eivät vastaa toisiaan. Myyjä kyllä hoitaa työnsä, mutta jatkuva uusiin ihmisiin tutustuminen kuluttaa hä nen energiaansa. Eri motiivit voivat tuottaa saman laista käytöstä. Jos myyntijohtaja

käy mielellään verkostoitumistilai suuksissa, se ei välttämättä tarkoi ta, että hän olisi sosiaalinen henkilö. Käytöksen taustalla voi olla myös vahva valta- tai statusmotiivi. Käyt täytymistä on vaikea arvioida ja ym märtää, jos ei tunne taustalla olevia todellisia motiiveja. Esimiehelle motivaatiotieto antaa työkaluja johtamiseen ja kehittämi seen. Motivaatioprofiilin perusteella voidaan ennustaa esimerkiksi käyt täytymistä irtisanomistilanteessa. Kun esimies tuntee oman ja alais tensa motivaatioprofiilin, se auttaa häntä välttämään sitä, että alaisia tulee johdettua vahingossa väärällä tavalla.

Elämän 16 perusmotiivia • valta • riippumattomuus • uteliaisuus • hyväksyntä • järjestys • säästäminen/kerääminen • kunnia • idealismi • sosiaaliset kontaktit • perhe • status • kosto/voittaminen • esteettisyys • syöminen • ruumiillinen aktiivisuus • rauhallisuus/mielenrauha

dollisimman nopeasti. Minulle olisi väärä valinta siirtyä teknologiaosas tolle, missä tarvitaan yksityiskohtiin paneutumista. Joistakin asioista Semi oli jo tie toinen, kuten korkeasta stressin sietokyvystään. Tulokset auttoivat myös ymmärtämään omaa toimin taa. ‒ Olen tavoitehakuinen ja minua motivoi kaupan saaminen. Silloin saatan olla valmis haastamaan tek nisiä sääntöjä tavoitteeni saavutta miseksi, Semi pohtii tuloksia. Yllätyksiäkin tuli. Suurin yllätys Semille oli se, että status motivoi häntä niin paljon. ‒ Olin aina ajatellut, ettei titteleil lä ja sen kaltaisilla asioilla ole minul le suurta merkitystä. Nyt oli kuiten kin pakko myöntää, että kyllä niillä oikeasti on, Semi naurahtaa.

Apua sitouttamiseen Rekrytoinnissa tai työtehtävien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä henkilön profiileja tutkimalla löyde tään sopivin henkilö kuhunkin teh tävään. ‒ Kun oikeat ihmiset ovat oikeil la paikoilla, he pääsevät kukoista maan. Tämä työkalu auttaa myös tii min jäseniä ymmärtämään toistensa erilaisuutta, eikä käyttämään aikaa riitelyyn. Erilaiset ihmiset saadaan puhaltamaan yhteen hiileen, moti vaatiovalmentaja Kirsi Manelius sanoo. Työntekijää motivaatiotieto aut taa suunnittelemaan uraansa ja pa rantamaan vuorovaikutusta myös työn ulkopuolisissa ihmissuhteissa.

Yllätyksiä ja oivalluksia Sanna Semi sai motivaatioprofiilin kartoittamisen kautta uusia oivalluk sia siitä, mikä häntä motivoi. Samal la hän ymmärsi tärkeitä asioita, jot ka liittyvät työyhteisön eri rooleihin. ‒ Kollegaa saattaa motivoida se, että asiaa käsitellään ja tutkitaan tarkasti. Itse olen nopea ja minulle on tärkeintä saada vastaus mah

Työntekijöiden motivaatiotekijöiden tunnistaminen antaa henkilöstöhal linnolle työkaluja sitouttamiseen. Harward Business Review:n mu kaan maailmanlaajuisesti vain 13 prosenttia työntekijöistä on sitoutu neita työhönsä. Suomessa vastaava luku on 11 prosenttia. ‒ 13 prosenttia suomalaisista työntekijöistä päinvastoin pistää työyhteisössä kapuloita rattaisiin ja suorastaan sabotoi tavoitteisiin pääsyä. Suuri osa on ”vain töissä täällä” eli tekee ainoastaan välttä mättömimmän. Jos sitoutuneiden kategoriaan saataisiin edes osa si toutumattomista, paljon peräänkuu lutettu työn tuottavuus lisääntyisi, Kirsi Manelius sanoo. Andritz Oy:n HR-asiantuntija Jaana Rongas näkee tärkeäksi motivaatiotiedon yhdistämisen substanssiosaamiseen esimerkiksi rekrytointipäätöksiä tehtäessä. ‒ Motivaatiotekijöillä on merki tystä myös työskentelytapoihin ja tätä kautta koko työyhteisön toimi vuuteen. Sen vuoksi pitäisi kiinnit tää huomiota sekä työtehtävässä

vaadittavaan kompetenssiin että motivaatiotekijöihin, Rongas sanoo. Andritz on yritys, jolla on asiak kuuksia ympäri maailmaa. Myyn nissä toimiva kohtaa siis myös eri kulttuureita. ‒ Tietyissä asiakkuuksissa voi daan tarvita erilaisia vahvuuksia ja osaamista, Sanna Semin esimiehenä toimiva myyntijohtaja Peter Koistinen sanoo.

Älä yliarvosta omia motiivejasi Kirsi Maneliuksen mukaan ihmisille on tyypillistä se, että omien arvo jen ja motiivien kuvitellaan olevan parhaita ja ainoita oikeita. Koska ne ovat auttaneet itseä, muidenkin pi täisi omaksua ne. Meidän on vaikea ymmärtää eri tavoin toimivia tai ainakin arvostaa tunnetasolla omien motiiviemme vastaista toimintaa. Sen vuoksi omien ja muiden motiivien tiedos taminen on tärkeää erityisesti esi miehelle. Esimies saattaa pitää hyvän työn tekijän mittana samoja motiiveja, jotka hänellä itsellään ovat vahvoja. Jos esimiehellä on vahva vallan tar ve, hän arvostaa luontaisesti kunni anhimoisia, vaikuttamishaluisia ja määrätietoisia työntekijöitä. Muut saattavat vaikuttaa hänen silmis sään saamattomilta ja hitailta. Työyhteisössä kollegan motiivi en tiedostaminen auttaa ymmär tämään esimerkiksi sitä, miksi hän tulee aina myöhässä palaveriin tai ei koe tärkeäksi säilyttää järjestystä työpisteessään tai yhteisissä tilois sa. Jotta ihminen kykenee muutta maan pysyvästi käyttäytymistään jossain asiassa, muutosten täytyy olla linjassa hänen sisäsyntyisten perustarpeidensa kanssa. Lisää aiheesta: Päivi Mayor & Marjo Risku: Opas yksilölliseen motivointiin. 16 elämän perustarvetta johtamisen apuna. Talentum, 2015. Myynti&Markkinointi

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

TYÖKALUJA A JANHALLINTAAN Aikaa on rajallisesti, joten on tehtävä valintoja. Ajanhallintaan löytyy työkaluja muun muassa työelämävalmentaja Johanna Verhon kirjoittamasta, sähköisestä Stressileikkuri-kirjasta.

yöelämävalmentajan työssään Johanna Verho on nähnyt, miten samat ajan riittämättömyyttä koskevat asiat askarruttavat kanssaihmisiä. Aihe on tuttu, mutta silti käytännön toimiin ei välttämättä ryhdytä. Stressileikkuri-kirjassaan Verho antaa käytännön vinkkejä ajanhallintaan. ‒ Kiireen ihannointi on vähentynyt selvästi sitten 1990-luvun, vaikka kiire sinällään ei ole kadonnut minnekään. On ymmärretty, että ihminen ei ole täydellinen ja lähdetty miettimään, mikä elämässä on tärkeää, Verho kertoo. Vaikka hoidettavia asioita olisi paljon, kannattaa pitää pää kylmänä. Tehtävien listaus ja jakaminen kiireellisiin ja tärkeisiin auttaa hahmottamaan, mihin tulisi keskittyä. ‒ Tehtävälistojen kannattaa kuitenkin olla realistisia, eikä mitään toivomuslistoja. Voisiko jotain jättää tekemättä, Verho heittää kysymyksen ilmaan. ‒ On hyväksyttävä se tosiasia, että me ihmiset emme ole täydellisiä. Meillä on oikeus päättää omista asioistamme ja kokea mielenrauhaa. Meillä on myös velvollisuus pitää huolta itsestämme, sillä kukaan muu ei sitä puolestamme tee. Kiireisiin projekteihin, jolloin tulosta täytyy saada aikaiseksi tiukoissa aikatauluissa, saattaa sopia ajan kellottaminen. Ennakkoon päätetään käyttää esimerkiksi kolme varttia projektin edistä-

miseen tiettynä ajankohtana. Vasta kellon soitua on lupa antaa itselleen vapaus ajatella ja tehdä muuta. Verho liputtaa sähköisen ympäristön tehokäyttöön valjastamisen puolesta. Post it -laput katoavat, mutta sähköisestä arkistosta tieto löytyy. Asiakirjoja voi tallettaa sähköiseen muotoon kännykkäkamerallakin. Outlook-sähköpostiohjelman voi valjastaa lajittelemaan saapuvat sähköpostit automaattisesti eri kansioihin. Outlookin kalenterissa oleva tehtäväkenttä on hyvä paikka keskeneräisten tehtävien listaamiseen. ‒ Varaan itselleni silloin tällöin ”Tee mitä vain” -aikoja, Verho paljastaa. ‒ Sellaisina päivinä ajatus voi virrata vapaasti ja usein nämä hetket tuovat jotain uutta tullessaan. Tärkeimmiksi ajanhallinnan työkaluiksi Johanna Verho nostaa suunnittelun ja läsnäolon yhdistelmän. Suunnittelulla voi vaikuttaa asioiden kulkuun. Koska elämä on ainutkertaista ja katoavaa, kannattaa se tiedostaa ja pyrkiä olemaan läsnä kulloisessakin hetkessä. Siten antaa eniten sekä itselleen että ympäristölleen. Sofia Flygare Lisätietoja: www.stressileikkuri.fi

ko? t i s a Huom

Jäsenmaksun eräpäivä perjantaina 8.4.2016 Muistathan maksaa jäsenmaksusi. Perjantaina 8.4. on vuosijäsenmaksun toinen eräpäivä ja myös muistutuslaskun eräpäivä niille, jotka ujouttaan unohtivat maksaa jo ensimmäisen erän. Varmista palvelusi ja maksa jäsenmaksu ajallaan.

Hengähdä Rauhalahdessa Hyvät ulkoilumaastot, kylpylä, hoitoja, savusauna, herkullista ruokaa. Illan iloksi tanssia ja karaokea.

Tarjous MMA:n jäsenille 99 e / vrk Sis. 1 hh tai 32 m² huoneisto huoneistohotellissa, aamiainen, päivällinen, kylpylä, kuntosali, tanssit, savusauna tiistaina Jätkänkämpällä.

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30

Uusi hotelli Ahvenanmaalla! Uusi Hotelli Pommern Maarianhaminan keskustassa avattiin 2.3.2015. 95 täysin uutta huonetta, korkeatasoinen ravintola, lounge ja viinibaari kutsuvat viihtymään. Myyntimiespaketti alk. 115€ Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

Park Alandia Hotell Maarianhaminassa Park Hotell Maarianhaminassa Alandia Park Alandia Hotell79 Maarianhaminassa Hotell Maarianhaminassa aivanAlandia keskustassa huonetta, suosittu aivan keskustassa huonetta sekäsuosittu aivan keskustassa aivan keskustassa 7979 huonetta, 79kokoustilat. huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä ravintola, ravintola, pubi sekä pubi kokoustilat. sekä kokoustilat. majoitus viihtyisässä 1-hengen Myyntimies- � � majoitus � majoitus viihtyisässä viihtyisässä 1-hengen 1-hengen huoneessa MyyntimiesMyyntimiespaketti huoneessa huoneessa runsas aamiainen paketti paketti � runsas � aamiainen runsas aamiainen � maittava päivällinen maittava � maittava päivällinen päivällinen euroa � myyntimiessauna ja uinti euroaeuroa � myyntimiessauna � myyntimiessauna ja uinti ja v er uinti � Canal + � laajakaistayhteys 33:ssa huoneessa Terv ea-! erveo l e u T t Canal �+kanavat Canal � laajakaistayhteys + � laajakaistayhteys 33:ssa huoneessa 33:ssa huoneessa � näyttelytilat ilmaiseksi � ilmaiset C More Ilmainen Wi fi parkkipaikat ! aT a! o tul tulo � näyttelytilat � hyvä näyttelytilat ilmaiseksi ilmaiseksi �useisiin ilmaiset �tapahtumiin ilmaiset parkkipaikat parkkipaikat Hotelli on lähtökohta esim. museot, Hotelli on Hotelli hyvä on lähtökohta hyvä lähtökohta useisiin useisiin tapahtumiin tapahtumiin esim. museot, esim. museot golf, luonto, kaupat. Kesällä on ulkoterassi pubin yhteydessä. Katso ravintolan ohjelma golf, luonto, golf, kaupat. luonto, kaupat. Kesällä Kesällä on ulkoterassi on ulkoterassi pubin yhteydessä. pubin yhteydessä oheisen QR-koodin kautta. Puh: 018-14130, fax: 018-17130 E-mail:parkhotel@vikingline.fi Norra Esplanadgatan 3, 22100 Mariehamn Puh: 018-14130, Puh: 018-14130, fax: 018-17130 fax: 018-17130 www.vikingline.fi/parkalandiahotel E-mail:parkhotel@vikingline.fi E-mail:parkhotel@vikingline.fi E-mail: parkhotel@vikingline.com www.parkalandiahotel.com Norra Esplanadgatan Norra Esplanadgatan 3, 22100 3,Mariehamn 22100 Mariehamn www.vikingline.fi/parkalandiahotel www.vikingline.fi/parkalandiahotel

70 69 70 70

Hyvää huomenta! Tuoko työ sinut Espooseen? Jää yöksi Kuninkaantielle. Herkuttele, nuku hyvin ja herää virkistyneenä aamu-uinnille. Puolihoitopaketti sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa, aamiaisen ja aterian. Hinta 93 €/henkilö. Tervetuloa!

Lakelankatu 1, 02770 Espoo | Puh. 010 540 8340 www.sodexo.com/kuninkaantie | hotelkuninkaantie@sodexo.fi

Jää yöksi Kartanolle! Majapaikka tarpeen LänsiVantaalla? Nauti maalaisidyllistä, herkuttele ja yövy tunnelmallisessa Kartanossa. Puolihoitopaketti sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa, aamiaisen ja aterian. Hinta 99 €/henkilö. Tervetuloa!

Juustenintie 1, 01630 | Vantaa puh. 010 540 8350 www.hameenkylankartano.fi | hameenkylankartano@sodexo.fi Myynti&Markkinointi

AUTOILU

HYVÄ AJOASENTO LÄHTEE LONKASTA MMA:n jäsen istuu ratissa keskimäärin 30 000 kilometriä vuodessa. Hyvällä asennolla ja säädöillä helpotat autossa istumisesta aiheutuvia vaivoja. Teksti Vuokko Alvari Kuvat Valmet Automotive

umittaako autossa istuminen? Ei ihme, koska sinut on luotu liikkumaan enemmän omalla moottorillasi kuin auton. Lihakset, verenkierto ja erityisesti alaselän välilevyt jumittuvat istumisesta. Lonkka on koukussa, mikä jännittää lonkankoukistajia nivusissa ja etureisissä. Myös pakaran piriformis-lihas kiristyy. Osalla se puristaa iskiashermoa. Säätöihin kannattaa investoida muutama satanen, koska oikeat säädöt säästävät kroppaasi.

Tärkeä lonkka Auton ergonomiasuunnittelu tehdään tietokoneella ja siinä käytetään apuna 3D-nukkea. ‒ Kansainvälisiin lakeihin ja standardeihin perustuva suunnittelu lähtee lonkkapisteestä. Piste sijoitetaan autossa tiettyyn paikkaan. Lonkan ympärille suunnitellaan ohjaamo, ratti, penkki, turvavyöt, airbagit ja kaikki muu, tuotekehitysinsinööri Jyri Kylä-Kaila Valmet Automotivelta kertoo. ‒ Autosuunnittelu on rakettitiedettä, koska siinä pitää huomioida muun muassa yli 500 lakivaatimusta, jotka liittyvät esimerkiksi näkökenttään ja kolariturvaan. Lisäksi pitää ottaa huomioon muotoilu, ergonomia, näkö-, kuulo- ja tuntoaistit, värähtelyt ja hinta, Kylä-Kaila luettelee. Haastetta tuo myös se, että kaikenkokoisten ihmisten aina 155-senttisestä 200-senttiseen pitää päästä autoon helposti ja mahtua ohjaamoon. Joidenkin polvi-, lonkka- tai selkävaivoista kärsivien on helpompi nousta korkeampaan autoon. Kylä-Kailan mukaan sekä matalan että korkean auton voi kuitenkin saada ergonomiseksi.

Tue alaselkä Moni paljon ajava kärsii selkävaivoista. Näin käy esimerkiksi silloin, jos pyöristät selkäsi ja pää työntyy eteen. Silloin ylävartalo kipeytyy. Jos taas pidät selän notkolla, keskiselkä kiristyy. Hae selän neutraaliasentoa eli suorista notkoa. Selän kannalta hyvä ajoasento on sellainen, jossa alaselkä koskettaa selkänojaan. Jos selkänojassa on kaarituki, sen pitää osua notkoon. Voit myös asetella erillisen selkätuen tai pyyhkeen notkon ja nojan väliin, jotta alaselkä pysyy suorana ja lonkka kallistuu eteen. Hyvässä ajoasennossa yläselkäkin kiinnittyy selkänojaan, myös rattia kääntäessäsi. Selkänojan lievä kallistaminen taakse helpottaa selän jännitystä. Niskatuen yläosan tulisi olla päälaen kanssa samalla tasolla, jotta koko pää saa törmäyksessä tuen. Säädä niskatuki niin, että sen ja niskan väliin jää pari senttiä. Pitkäjalkaisen reidet saavat levätä reisituella, eli istuimen etureunan jatkopalalla. Se ylettyy parin sormenleveyden päähän polvitaipeesta. Korota penkkiä, jotta näet kunnolla. Kun tunnet painon reisillä, silloin paino ei ole liikaa lonkalla. ‒ Premium-autossa panostetaan penkkiin. Tosin edullinenkin voi olla ergonominen, Kylä-Kaila lohduttaa.

Ohjaa ilma tuulilasin kautta Auton sisälämpötila vaikuttaa paitsi virkeyteen, myös muuhun kroppaan. Erityisasiantuntija Mika Nyberg Työterveyslaitokselta kehottaa säilyttämään helteelläkin 20‒22 asteen lämpötilan. ‒ Kun lämpö laskee alle 20 asteeseen, virtaava ilma lisää vetoa, joka saattaa aiheuttaa lihaskipuja. Ohjaa ilma tuulilasin kautta, älä yläkehoon, Nyberg sanoo.

Kylä-Kaila lisää, että lain mukaan tuulilasin pitää sulaa nopeasti, mutta auton suunnittelussa panostetaan kaikin voimin myös lämmitys- ja tuuletusmukavuuteen. Kun on löytänyt hyvän ajoasennon, kojetaulun nappuloihin pitää joskus kurkotella. Kylä-Kaila sanoo, että tapaturman sattuessa pääniskemäalueella ei saa olla teräviä muotoja tai liian kovia pintoja, ja siksi osa nappuloista on siirretty kauemmas. Kaikki lain määräämät ja muut osat, kuten airbagit, vaativat tilaa ja voivat hankaloittaa ergonomisen kokonaisuuden suunnittelua.

NÄIN LÖYDÄT HYVÄN AJOASENNON 1. Tarkista, ettei kengissä tule sisään lunta tai muuta liukasta. Istahda rennon ryhdikkäästi penkin perälle. Ergonomia lähtee lonkan asennosta. 2. Säädä penkin etäisyys kojelaudasta ja selkänojan kaltevuus niin, että jalat ulottuvat napakasti polkimille. Lonkan ja etureiden kulman pitää olla hieman yli 90 asteen kulmassa. Etureisi nousee lonkkaa ylemmäksi. Alaselkä suoristuu, välilevyille ja hermoille tulee tilaa ja paine siirtyy lonkalta reisille. Painaessasi kytkimen pohjaan, jalka jää koukkuun. 3. Lisää tarvittaessa kallistusta viikkaamalla pyyhe allesi istuimen etureunaan noin 20 senttimetrin matkalta. Joistakin autoista löytyy myös istuinosan kallistus. 4. Ojenna käsivarret suoriksi ratin yli. Kun ranteet koskettavat rattia, etäisyys on sopiva. Tarkista ratin korkeus. Pidä ratista kiinni napakasti, mutta puristamatta. Kädet ovat vähän kello yhdeksää ja kolmea ylempänä, kyynärpäät 90 asteen kulmassa. Pidä hartiat alhaalla.

Myynti&Markkinointi

AUTOILU

Kuva: Lehtikuva

NOPEUSRAJOITUS VOI OLLA MUUTETTAVISSA

Kehä I:llä otettiin helmikuun alussa käyttöön ensimmäistä kertaa automaattivalvontakamerat eli niin kutsutut peltipoliisit. Uusi automaattivalvontakamera sattuvasti asennettuna Sakkolantien risteykseen Kehä I:llä Espoon Laajalahdessa tiistaina 2. helmikuuta 2016.

Alhainen nopeusrajoitus pitkällä suoralla ärsyttää. Kuka rajoituksista päättää ja voiko niihin vaikuttaa?

ksi puhutuimpia liikenneaiheita on nopeusrajoitukset ‒ ja nimenomaan ”typerät” nopeusrajoitukset. Kaikki ymmärtävät, että nopeusrajoituksia tarvitaan. Moni kuitenkin katsoo, että nopeusrajoitukset ovat vääriä tai ainakin väärissä paikoissa. Suomen maanteille nopeusrajoitukset tulivat 1970-luvun alkuvuosina. Ennen sitä nopeus oli maanteillä yleensä vapaa. Kattonopeutta perusteltiin muun muassa liikennekuolemien määrällä. Esimerkiksi vuonna 1972 liikenteessä kuoli yli 1 150 ihmistä. Viime vuonna kuolonuhrien määrä oli runsas 250. Liikennekuolemien väheneminen ei johdu pelkästään nopeusrajoituksista. Esimerkiksi autot ovat muuttuneet huomattavasti turvallisemmiksi sitten 1960-luvun alun, ja tietkin ovat parantuneet. Moni autoilija on sitä mieltä, että nopeusrajoitukset ovat liian matalia. Keljuttaa, kun pitkällä metsätaipaleella on 80 kilometrin rajoitus, vaikka nykyautoilla voisi hyvin ajaa ainakin satasta. Moni autoilija jopa kokee, että nopeusrajoituksia lasketaan vain, jotta saataisiin enemmän sakkorahaa valtion kassaan. Alkuvuonna juuri tästä asiasta on keskusteltu vilkkaasti.

Ylinopeus ei ole ainoa riski On totta, että suurempi nopeus aiheuttaa enemmän kuolonkolareita ja vammautumisia liikenteessä, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan merkittävä osa ylinopeutta ajavista autoilijoista on joko humalassa tai huumaavan aineen vaikutuksen alaisena. Lisäksi kuljettajalla saattaa olla ajokykyä heikentävä, joskus tunnistamaton sairaus. Ylinopeus voi myös liittyä itsemurhaan, joita tieliikenteessä tehdään vuosittain keskimäärin 25. Tätä eivät nopeusrajoitukset ja peltipoliisit pysty estämään. Selvityksien mukaan ylinopeudella ajetuissa kolareissa on yllättävän vähän täysin selviä ja terveitä kuljettajia.

Kuka päättää nopeusrajoituksista? Maanteiden nopeusrajoituksista vastaavat Liikennevirasto ja ELYkeskukset. Ohjeina käytetään liikenne- ja viestintäministeriön antamia yleisiä ohjeita tieliikennelain 51 §:n säännöksiä noudattaen. Kunta asettaa nopeusrajoituksen kadulle, rakennuskaavatielle ja muulle vastaavalle liikennealueelle. Taajamamerkin asettamisesta päättää kunta kuultuaan maanteiden osalta ELY-keskusta. Yksityiselle tielle nopeusrajoituksen asettaa yksityinen tienpitäjä saatuaan kunnan suostumuksen. Tärkein syy nopeusrajoituksille on liikenneonnettomuuksien määrän vähentäminen ja niiden seurausten vakavuuden lieventäminen. Huomioon on otettava myös muita tekijöitä, kuten kevyt liikenne tai meluhaitat.

Jo säädökset määräävät tietyille teille suurimmat sallitut nopeudet. Esimerkiksi 120 kilometrin tuntinopeus on sallittu vain moottoriteillä, joten kaksiajorataisellakin moottoriliikennetiellä suurin mahdollinen nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa. Nopeusrajoitusta 120 km/h ei myöskään laiteta viittä kilometriä lyhyemmälle matkalle. Taajamassa nopeusrajoitus on 50 km/h, ellei liikennemerkeillä toisin määrätä. Suurin sallittu nopeus taajamassa on kuitenkin aina 60 km/h. Siis vaikka keskellä taajamaa olisi aava pelto ilman yhtään liittymää ja kevyt liikenne erotettu omalle väylälleen, ei nopeusrajoitus voi olla korkeampi kuin 60 km/h.

NÄMÄ SEIKAT VAIKUTTAVAT NOPEUSRAJOITUKSEEN • tienvarren maankäyttö eli asutuksen, kauppojen, koulujen, liikerakennusten, tuotantolaitosten yms. sijoittuminen tien varteen • liikenteen määrä • tien geometria ja näkemät

Aina voi yrittää vaikuttaa Pääteiden nopeusrajoituksia määriteltäessä paino on liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Haittavaikutuksia pyritään vähentämään nimenomaan taajamissa. Jos jokin nopeusrajoitus tuntuu älyttömältä, kannattaa siitä ilmoittaa ELY-keskukselle. ELY-keskukselle voi tehdä vapaamuotoisen kirjallisen aloitteen, jossa kerrotaan, missä kohtaa halutaan muutosta nopeusrajoitukseen. Muutos on syytä perustella selkeästi ja tarkasti. Useimmiten kansalaisten tekemät aloitteet koskevat varmasti nopeusrajoituksen laskemista, mutta mikään ei estä tekemästä aloitetta nopeusrajoituksen nostamisesta. Lisää painoarvoa esitykseen tulee, jos esityksen takana on yksittäistä kansalaista laajempi ryhmä.

• tien leveys ja päällyste • kevyen liikenteen määrä ja järjestelyt • liittymien olosuhteet ja liittymätiheys • onnettomuustilanne

Clas von Bell

UUTUUS Perfect Tornado -autopesu

TAATUSTI

PUHDASTA

Sisältää mm. tehoesipesun, pidemmän pesuaineen vaikutusajan sekä tupla vannepesun. MMA:n järjestökortilla ja Shell yksityiskortilla alennusta polttoaineista. Lue lisää www.mma.fi • Palvelut ja edut

Useimmilta Shell- ja St1 Autopesu-asemilta.

Myynti&Markkinointi

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Joka lehdessä yksi jäsen pääsee pitämään myös lyhyen myyntipuheen. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Ääni ratkaisee Hifilaitetestien huipulla on parin vuoden aikana ollut Naim Audion Muso. Nyt markkinoille on tullut sen pikkuveli, Muso Qb. Tämä laite hoitaa monen musiikkia valmennuksissa ja tuote-esittelyissä käyttävän äänentoiston laadukkaasti. Pelkkä laitelaatikko toimii hyvin myös kuljetuspakkauksena. Laite sopii toki myös kotikäyttöön ja kahdella tällaisella pystyy toteuttamaan jopa viiden huoneen äänentoiston. Käyttö on helppoa puhelimella tai tabletilla. Laitteen hinta on 895€ ja sen voi mallata sisustukseen sopivaksi värillisellä kankaalla, jonka hinta on 89€. Lisätietoja: Kruunuradio

Pokaali kaulaan MMA:n jäsenet ovat aktiivista porukkaa. Moni toimii vapaa-ajallaan esimerkiksi urheiluseuran johto- tai valmennustehtävissä. Joukkueenjohtajan, valmen tajan ja rahastonhoitajan kiitollisena tehtävänä on hankkia palkintoja. Kiitollinen tehtävä saa usein kuitenkin epäkiitollista palautetta valveutuneilta harrastajilta. Moni juniori on kyllästynyt ”iänikuisiin pullonkorkki-mitaleihin”: sama lajimerkki jo vuosi kymmeniä, ei edes seuran logoa, ja taakse raapus tettu jotain lyhenteitä tikkukirjaimin. Hyvä, kustannustehokas vaihtoehto on kaulaan ripustettava pokaali. 11 senttimetriä korkeaan pik kupokaaliin mahtuu seuran logo ja tarvittavat kai verrustekstit. Pokaali on saatavana kullan-, hopeansekä pronssinvärisenä ja hintaan sisältyy kaulanau ha, joko perinteinen sinivalkoinen tai sitten seuran väreihin sopiva. Voittojuhlien jälkeen pokaali pysyy pystyssä ja erottuu hyvin tusinamitalien joukosta palkintokaa pissa. Soita ja tilaa: 040 580 0759. Lisää ideoita: www.palkintotehdas.fi

Kosteutta kuiville silmille Kuivista silmistä johtuvia kiusallisia oireita voi lievittää nyt parilla suihkauksella, avaamatta edes silmiä. Siinä missä perinteiset, suoraan silmiin laitettavat silmätipat sotkevat helposti ehostuksen, suljetuille silmäluomille suihkautettava Tearsagain ei valu tai tahri silmämeikkiä. Hienojakoinen ja hoitavia ainesosia sisältävä suihke kosteuttaa silmien lisäksi silmänympäryksen herkkää ihoa. Tuote on myynnissä apteekeissa ja optikkoliikkeissä.

Ruoanlaittoa luonnon helmassa Retkeilyyn ja vaativiin olosuhteisiin tarkoitetuista tuot teista tunnettu ruotsalainen Primus lanseeraa keväällä Campfire-malliston. Tuoteperhe sisältää kolme erilaista liesimallia: Onjan, Kinjian ja Tupiken. Kaikkiin niihin sopivat Primuksen omat retkeilykäyttöön tarkoitetut kaasupullot. Adapteri en avulla Kinjia ja Tupike voidaan myös liittää muihin kanistereihin. Liesien lisäksi mallistoon kuuluu kattiloita, pannuja sekä ruoanlaittovälineitä. Campfire-tuoteperhettä ovat olleet ideoimassa ammat tikokit, ruoan asiantuntijat, keittiötarvikkeiden jälleen myyjät sekä aktiiviset ulkoilijat. Tuotteet ovat myynnissä Partioaitoissa.

Holiton käsidesi Käsien huolellinen peseminen on merkittävä keino vähentää pöpöjen leviämistä. Käsidesin käyttö auttaa hävittämään bakteerit ja virukset vielä tehokkaammin. Adaxerin desifiointivaahto on alkoholiton, jolloin vaahto ei kuivata käsiä ja tehovaikutus on pidempi kuin perinteisillä alkoholipohjaisilla tuotteilla. Vaahto leviää käsiin tasaisesti ja helposti.

Muistikirja pitää pintansa Moleskine on tunnettu ensisijaisesti laadukkais ta muistikirjoista ja kalentereista. Tuotevalikoima kasvaa nyt Suomessa, kun klassinen Moleskinemuistikirja sai oman myyntiagentin Suomessa. ‒ Tarkoituksenani on tuoda Suomen mark kinoille paljon laajempi valikoima Moleskinen tuotteita kuin täällä on aikaisemmin ollut tar jolla. Sen tiimoilta etsin myös aktiivisesti uusia jälleenmyyntikanavia jo olemassa olevien hyvi en yhteistyökumppaneiden lisäksi, Moleskinen Suomen myyntiagenttina toimiva Tatjana Pusa kertoo. Moleskine on myös osannut yhdistää suju vasti digitaaliset sisällöt ja analogiset muisti kirjat tekemällä yhteistyötä sekä Adoben että Evernoten kanssa. Moleskinen nettisivuilta voi myös tulostaa lisää halutunlaisia sivuja omaan muistikirjaansa. Laadukas ja yrityksen ilmeen mukaan räätä löity Moleskine-muistikirja on mainio ja mieleen jäävä liikelahja. Se sopii myös seminaarin tai kon ferenssin give away -tuotteeksi. Lisätietoa: www.inspiration4you.fi, www.moleskine.com

Lisätietoja: www.adaxer.fi

Myynti&Markkinointi

LAKIPALSTA

Teksi Mika Honkanen Kuvitus Jii Roikonen

KIISTAA ASIAKASTIETOJEN KIRJAAMISESTA Työnantaja irtisanoi myyntipäällikön, koska väitti hänen väärinkäyttäneen asiakashallintajärjestelmää. Perusteet kuitenkin puuttuivat.

yselytutkimuksia tuottava yhtiö irtisanoi myyntipäällikön henkilöstä johtuvilla perusteilla, syynä yhtiön asiakashallintajärjestelmän (CRM) väärinkäyttö. Yhtiön näkemyksen mukaan työntekijä oli toiminut petollisesti ja lisännyt CRM-järjestelmään puhelinkeskusteluja, joita ei ollut todellisuudessa käyty. Työntekijä kiisti syyllistyneensä väärinkäytöksiin ja ilmoitti, että hän oli ainoastaan kerran erehdyksessä merkinnyt järjestelmään väärin asiakkaan yhteyshenkilön. Työntekijän mukaan yhtiö ei ollut antanut ohjeita CRM-järjestelmään tehtävien merkintöjen osalta, mistä johtuen myös käytäntö järjestelmään tehtyjen merkintöjen osalta oli ollut yhtiössä kirjavaa. Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Näyttötaakka irtisanomisperusteen olemassaolosta on riitatilanteessa aina työnantajalla.

Varoitusten liityttävä irtisanomisperusteeseen Käräjäoikeudessa työnantaja vetosi siihen, että työntekijä oli toistuvasti laiminlyönyt työvelvoitteitaan ja että hänelle oli annettu kolme kirjallista varoitusta ennen irtisanomistaan. Työnantajan mukaan yhtiössä oli CRM-järjestelmään tehtävien merkintöjen osalta vakiintunut ja yhdenmukainen käytäntö. Yhtiön mukaan työntekijä oli toistuvasti merkinnyt CRM-järjestelmään paikkansa pitämätöntä ja virheellistä tietoa saadakseen itselleen perusteetonta taloudellista etua. Yhtiön näkemyksen mukaan irtisanottu työntekijä oli huono myyjä, joka oli pyrkinyt virheellisillä merkinnöillä parantamaan omaa myyntitulostaan. Työntekijä vetosi käräjäoikeudessa siihen, ettei hän ollut ennen irtisanomista saanut varoitusta virheellisistä tai puutteellisista CRMmerkinnöistä. Varoitukset oli annettu eri syistä kuin millä hänet oli irtisanottu, eikä eri syistä annetuilla varoituksilla ole merkitystä arvioitaessa irtisanomiskynnyksen täyttymistä. CRM-järjestelmään tehtyjen merkintöjen osalta työntekijä totesi, että merkinnät asiakaspuheluista oli tarkoitettu myyjän käyttöön muistuttamaan asiakkuuden tilasta, mistä johtuen mahdollisista virhemerkinnöistä ei voinut aiheutua työnantajalle vahinkoa.

Palkanmaksu oli sidottu asiakkaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja niistä saatuun laskutukseen, eikä työntekijä voinut saada virheellisillä CRM-merkinnöillä itselleen taloudellista etua. Käräjäoikeus totesi antamassaan tuomiossa, ettei työntekijälle ollut ennen työsuhteen päättämistä annettu varoitusta CRMjärjestelmään tehtyjen merkintöjen osalta, vaan työntekijä oli saanut varoitukset muista syistä.

Ohjeet puuttuivat Käräjäoikeus ei kuitenkaan tehnyt päätöstään yksinomaan tämän perusteella, vaan otti tuomiossa kantaa myös niihin seikkoihin, jotka yhtiö oli katsonut työntekijän viaksi. Käräjäoikeus totesi muun muassa, ettei yhtiössä ollut asiassa kuultujen todistajien mukaan kirjallisia ohjeita tai määräyksiä CRMmerkintöjen sisällöstä. Merkintöjen tarkoituksena oli todistajien mukaan lähinnä auttaa myyjää hänen omassa työssään. CRM-järjestelmää ei käytetty yhtiössä myyjän työnteon tai myyntitulosten seurannan välineenä, eikä työntekijöille maksettu palkkaa CRM-järjestelmän kirjausten perusteella. Vaikka työntekijän järjestelmään tekemät merkinnät olivat käräjäoikeuden mukaan sisältäneet vähän informaatiota ulkopuolisille, ei merkintöjen sisällöstä voitu tehdä johtopäätöksiä merkintöjen totuudenmukaisuudesta. Työnantaja ei osoittanut merkintöjen olleen yhtiössä annettujen ohjeiden vastaisia, eikä työnantaja ollut edes huomauttanut työntekijää merkintöjen sisällöstä. Käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut osoittanut, että työntekijä olisi merkinnyt järjestelmään paikkansa pitämättömiä tai muutoin virheellisiä tietoja. Lisäksi myyntitilastot osoittivat työntekijän tehneen kauppoja vähintään saman verran kuin muut myyjät. Tämän johdosta käräjäoikeus katsoi työnantajan esittämän väitteen huonosta myyjästä ja tämän toimimisesta motiivina väärille CRM-merkinnöille jääneen myös toteen näyttämättä. Työntekijä ei ollut olennaisesti rikkonut tai laiminlyönyt työsopimuksestaan johtuvia velvoitteitaan, eikä työnantajalla siten ollut työntekijästä johtuvaa asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa tämän työsopimusta. Käräjäoikeus velvoitti työnantajan suorittamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä korvaamaan kokonaisuudessaan työntekijälle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Tässä tapauksessa ratkaisevaa oli se, ettei työnantaja ollut antanut työntekijöille ohjeita tai määräyksiä asiakashallintajärjestelmään tehtävien merkintöjen sisällöstä, eikä työnantaja ollut millään tavoin puuttunut työtekijän virheellisiksi väitettyihin merkintöihin ennen työsuhteen päättämistä. Työnantaja ei myöskään pystynyt osoittamaan, että työntekijä olisi kirjannut järjestelmään totuudenvastaista tietoa. Näin ollen perusteita työsuhteen päättämiselle ei ollut. Myynti&Markkinointi

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi Työttömyysturvahakemuksen liitteet Miksi ensimmäisen työttömyysturvahakemuksen käsittelyyn tarvitaan niin hirveän iso kasa muuta paperia? Ei se nyt niin hirveä ole! Työsuhteen ehtojen (palkkarakenne, irtisanomisaika, työaika yms.) varmistamiseksi joudumme pyytämään kopion työsopimuksesta. Lisäksi esimerkiksi työsuhteen kestolla ja irtisanomisilmoituksen tiedoksiantopäivällä työntekijälle voi olla vaikutusta ansiopäivärahaoikeuden alkamispäivään, joten kassa tarvitsee kopiot myös työtodistuksesta ja irtisanomisilmoituksesta. Koska päivärahaa ei pääsääntöisesti voida määrittää pelkkien palkkalaskelmien (tai viimeisen palkkalaskelman) perusteella, sitä varten tarvitaan erillinen todistus palkkakertymästä vähintään viimeisen työssäoloehdon täyttävältä ajalta (nyt 6 kuukautta). Palkkalaskelmat eivät välttämättä sisällä kaikkia ansiopäivärahan määrityksessä tarvittavia tietoja (mahdolliset palkattomat poissaolot, bonusten ansainta-ajat ja ansaintaperusteet yms.). Hakijan kannalta tällaisten tietojen puuttuminen voisi pahimmillaan johtaa pienempään ansiopäivärahamääritykseen kuin mihin hänellä oikeasti olisi oikeus.

Hakemus kannattaa aina toimittaa kassaan heti, kun työttömyyttä on kestänyt vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa (niin että viimeinen hakupäivä on sunnuntai). Vaikka kassa ei voisikaan aloittaa päivärahamaksuja ennen karenssin päättymistä, hakemus olisi käsitelty ja päiväraha määritetty valmiiksi siinä vaiheessa, kun päivärahaoikeus alkaa. Tällöin varsinaiseen päivärahaoikeuteen sisältävään aikaan kohdistuva jatkohakemus saadaan nopeammin maksuun.

Miten valitan karenssista? Mielestäni TE-toimisto antoi minulle karenssin väärin perustein. Miten voin valittaa asiasta? Voit valittaa karenssista vasta, kun saat kassasta TE-toimiston karenssilausuntoon perustuvan valituskelpoisen hylkypäätöksen. Tämä tietysti edellyttää, että haet kassasta päivärahaa karenssin ajalta – muuten et saa edellä mainittua valituskelpoista päätöstä. Tiedot valituksen tekemisestä (toimitusosoite, määräaika jne.) postitetaan kassasta hakijalle päätöksen mukana. Hakijan laatiman valituksen saavuttua kassa pyytää TE-toimistolta asiasta vastineen. Valitus tarvittavine liitteineen toimitetaan kassasta työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan, jonka päätös toimitetaan aikanaan tiedoksi myös valituksen tekijälle.

Työttömyysturvahakemus ja karenssi Jos tiedän saavani TE-toimistosta karenssin erottuani työstä itse, kannattaako minun toimittaa hakemus kassaan vasta karenssin jälkeen? Entä jos saan työsuhteen päättyessä päivärahaoikeuden alkua siirtävää erorahaa?

Maksetaanko päivärahaa jäsenmaksuistani? Olen maksanut liiton jäsenmaksuja kohta kolmekymmentä vuotta. Jos jään työttömäksi, minulle maksetaan automaattisesti päivärahaa ja

ansiopäiväraha otetaan maksamistani maksuista. Eikö? Liitolle maksetut jäsenmaksut sisältävät työttömyysturvan, mikä antaa oikeuden hakea kassalta ansiopäivärahaa esimerkiksi lomautuksen tai työsuhteen päättymisen perusteella. Varsinainen ansiopäivärahaoikeus eli päivärahan maksaminen edellyttää aina työttömyysturvalaissa määritettyjen ehtojen täyttymistä. Pelkkä jäsenmaksujen maksaminen ei siis automaattisesti oikeuta ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahamaksatuksista vain noin viisi prosenttia katetaan liitolle maksetuista jäsenmaksuista kassalle tilitetyistä osuuksista, loppuosa katetaan yhteisistä verorahoista.

Milloin voin nostaa ryhmäkanteen? Mitä ryhmäkanne käytännössä tarkoittaa ja milloin sellaisen voi nostaa? MMA:n jäseniltä tulee joskus yhteydenottoja ryhmäkanteeseen liittyen. Tyypillinen asia on kysymys tai vaatimus ryhmäkanteeseen lähtemisestä jotakin sellaista tahoa vastaan, jonka huono palvelu tai toimimattomuus on yhteydenottajan mielestä vaikuttanut muidenkin jäsenten toimintaan. Viimeisin yhteydenotto koskee Soneran kompastelua yhteyksiensä ylläpidossa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaista ymmärrettävästi harmittaa, kun hän ei saa kiinni asiakasta, eikä asiakas häntä. Kauppaa voi jäädä saamatta ja se voi vaikuttaa tulotasoon. Virallinen ryhmäkanne on kuluttajaasiamiehen ajama kanne, johon kuluttajat voivat yhtyä. Se koskee siis kuluttajariitoja. Epävirallisella ryhmäkanteella

voidaan tarkoittaa juttua, jossa moni henkilö tai yritys lähtee mukaan samaan riitaan. Olennaisin ero on, että jälkimmäisessä osalliset vastaavat oikeudenkäyntikuluista, virallisessa ryhmäkanteessa kuluriskiä ei ole. Ryhmäkanteessa ongelman laajuuden olisi oltava merkittävä, jotta ryhmä kanteen takana olisi riittävän suuri. Syntynyt vahinko olisi myös oltava selkeästi todettavissa, sillä esimerkiksi väitteet kaupan saamatta jäämisestä eivät sellaisenaan riitä.

Matkapuhelinnumeron siirto Luovutin työsuhteen alkaessa henkilökohtaisen matkapuhelinnumeroni työnantajan nimiin. Työsuhteeni päättyi, joten voinko saada sen jälleen omaan käyttööni? Numeron luovutus työnantajalle on voinut tapahtua eri tavoin ja kannattaakin selvittää operaattorilta kenen omistuksessa kyseinen liittymä on ja mitä toimenpiteitä tarvitaan liittymän palauttamiseksi sinulle. Parhaassa tapauksessa työnantajayritys on kirjattu vain laskutusosoitteeksi, jolloin olet edelleen liittymän omistaja. Jos liittymäsi on siirtynyt työnantajan omistukseen, niin kannattaa avoimesti pyytää sitä takaisin itselleen. Useimmiten tämä onnistuu ongelmitta; varsinkin jos ero on ollut sopuisa. Nykyään siirto onnistuu kätevästi operaattorin verkkosivuilla. Vinkkinä onkin, että tutustut ensin itse siirtomenettelyyn, jotta siirto voidaan tehdä tilanteen tullen nopeasti. Jos haluat varmistaa, että saat oman puhelinnumeron takaisin työsuhteen päättyessä, siitä on syytä sopia työsopimuksessa tai tehdä muu kirjallinen sopimus.

Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms. Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet. Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet. Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekir-

joittama palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www. mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. ■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

MM MM A KOULUTTA A KOULUTTA A A

CV ON TÄRKEIN KÄYNTIKORTTISI

yönhaku on sananmukaisesti työtä, työtä ja työ tä. Työnhaun keskeinen elementti on hyvä an sioluettelo. Moni MMA:n jäsen on aina kutsuttu työpaikkaan, joten työpaikan hakemisen koke mus saattaa olla jopa vuosikymmenten takaa. Työelämän tärkein käyntikortti kannattaa laittaa kuntoon. MMA:n jäsenistä on työttömänä tällä hetkellä 8,1 pro senttia ja yli 50-vuotiaista jäsenistä reilut 15 prosenttia. Ansioluettelon pitää olla hyvää tasoa, että se herättää rekrytoijan kiinnostuksen. ‒ Oli henkilö sitten työssä tai työttömänä, huonolla CV:llä ei saa työtä, koska kisa työpaikoista on niin kovaa, muistuttaa koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä MMA:sta. Hän on sparrannut vuosittain satoja ansiolu etteloita työmarkkinakuntoon. MMA:n rekrytointipartneri Target Headhunting järjes tää CV-sparrauksia useilla paikkakunnilla. Sparrauksissa puhutaan muun muassa siitä, mikä on hyvän CV:n ra kenne, pitääkö mukana olla kuva, miten kertoa vastuista ja saavutuksista ja kuinka selittää työttömyyden aukot. CV-sparrausta toteutetaan myös verkossa. Siellä voi osallistua joko ryhmäsparraukseen tai yksilösparrauk seen. Ryhmäsparrauksen ideana on, että kouluttaja hyö dyntää osallistujien ansioluetteloita antaessaan vinkkejä hyvän CV:n tekoon. 62

KEVÄÄN CV-SPARRAUKSIA • ke 20.4. Helsinki • to 21.4. Turku • pe 22.4. Tampere • ma 25.4. Lahti • ke 27.4. Oulu • to 28.4. Kuopio • ti 3.5. verkkosparraus ryhmälle (Skypellä) • ke 11.5. yksilösparraus verkossa (Skypellä)

Näin varaat henkilökohtaisen sparrausajan Henkilökohtainen sparrausaika on 45 minuuttia. Ilmoittaudu osoitteessa mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutuskalenteri. Lähetä sen jälkeen ansioluettelosi Eija Kuituselle (eija.kuitunen@mma.fi). Hän vahvistaa sinulle tarkemman kellonajan. Kun kuittaat tämän ajan, varauksesi on sitova. Kaikki keskustelut CV-tapahtumissa käydään ehdottoman luottamuksellisina. Sitoudut tähän myös ryhmäsparrauksissa.

KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Järjestösi neuvotteleman jäsenedun ansiosta saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Nyt kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin kuuluu lisäetuna 2000 euron Selviytymisturva, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä p kau an p

2000 €

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Myynti&Markkinointi

H JA N AA

TOTTA VAI TARUA, MMA Pohjanmaan hallituksen jäsen Riina Cannistra Teksi Piia Kunnas Kuva Janne Ruotsalainen

Pohjanmaan myyntiammattilaisille paistaa aina aurinko. Totta. Pohjolan suurimman energiateknologian keskittymän ansiosta alueella riittää työtä, vaurautta ja osaamista. MMA:n jäsenetujen lisäksi paikallisjäsenet saavat alennusta muun muassa uimahallimaksuista ja perjantaisin pääsee pelaamaan kaukalopalloa. Uudistetulla toimistollamme on aina pannu kuumana. Totta. Siellä pidetään hallituksen kokouksia, koulutustilaisuuksia ja muita pienimuotoisia tapahtumia. Toimisto on myös veloituksetta jäsenten käytettävissä esimerkiksi asiakastapaamisiin. Huippumyyjä tuo tuloksen, mutta tulevaisuus on markkinointigurun. Tarua. On vanhanaikaista ajatella, että myynti ja markkinointi olisivat erillään. Ilman markkinointia ei ole myyntiä, ja ilman myyntiä ei ole liiketoimintaa. Koko organisaatio on vastuussa hyvistä suhteista. Yhdistyksen illanvietoissa soitetaan tietysti Lauri Tähkää. Totta. Elokerjuu esiintyi kyllä yhdistyksen 80-vuotisjuhlassa, mutta tapahtuu meillä muutakin. Esimerkiksi huhtikuussa on vappupallojen jakotilaisuus munkin ja siman kera ja kesällä tehdään matka PowerParkiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan ja Kokkolan yhdistysten kanssa (katso viereinen sivu). Pidämme alueellista yhteistoimintaa arvossa ja aluetapaamisia onkin järjestetty jo yli 10 vuoden ajan. Tapaamisissa ratkotaan aluemestaruus milloin missäkin lajissa. Hallituksessa tarvitaan välillä naisnäkökulmaa. Jotta kaikkia jäseniä muistetaan huomioida ja tunnistetaan heidän tarpeensa, hallituksessa pitää olla naisia, miehiä, nuoria ja kokeneita. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Tällä hetkellä tarvitsisimme mukaan erityisesti opiskelijajäseniä.

Riina suosittelee! Jos Tallinnan ja Tukholman risteilyt on jo nähty moneen kertaan, niin tule risteilemään Wasalinella Vaasasta Uumajaan. Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa UNESCOn luonnonperintökohde. Samal la reissulla voi käydä katsomassa, miten maailman parasta Napueginiä tislataan Kyrö Distillery Company:ssa.

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET

kello 18.00 Myyjähautomon tiloissa, Tuijussuontie 5, Raisio. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

ä p i t h iv

ä!

MMA Varsinais-Suomi Kevätkokous 18.4.

MMA

Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 2.6. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 13.5.

MMA Helsinki Kevätkokous 20.4. Ravintola Ostrobotniassa, Museokatu 10, Helsinki. Ilmoittautuminen ja ruokailu kello 17.00–18.00, kokous alkaa kello 18.00. Esillä ovat sääntömääräiset asiat. Lisäksi kokouksen jälkeen jaetaan pitkäaikaisille jäsenille jäsenuskollisuusmerkkejä. Kokouksen tarkempi esityslista on nähtävillä yhdistyksen sivuilla: helsinki.mma.fi Ilmoittaudu 11.4. mennessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ilmoittautuminen@hmma.fi.

MMA Päijät-Häme Tennismestaruuskilpailut 28.5. järjestetään nelinpelinä kello 10-15 Lahden Kisapuiston massakentillä.

Powerparkissa 18.6.2016 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kokkola järjestävät jäsenillensä perheineen MMAhtipäivän Powerparkissa. Kokopäivärannekkeen hinta on vain 10€ (max 4 ranneketta/jäsen) ja sillä voi hurvitella koko päivän 18.6. kello 11–19. Kyseisten yhdistysten jäsenet voivat hankkia lippunsa osoitteessa https://holvi.com/shop/EPMMARY Lisätietoja: Paavo Mäenpää; paavo.maenpaa@netikka.fi tai 040 518 9716.

Kukin osallistuja ilmoittaa itsensä mukaan 16.5.mennessä, jonka jälkeen kisan järjestäjä muodostaa kilpailuparit. Ilmoittautumiset kilpailunjohtajalle: joukohonkasalo@hotmail.com tai 0400 461 805. Tervetuloa! –Urheilutoimikunta

MMA Päijät-Häme Kevätkokous 26.4. kello 18.00 Sinuhe Leipomokahvilassa, Vuoripojankatu 9 Lahti. Kahvitus alkaa kello 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Otathan jäsenkortin mukaan. Tervetuloa! –Hallitus

MMA Kainuu Energiat myyntityössä -koulutus 16.4. kello 9–13 Original Sokos Hotel Valjuksen kokoustiloissa. Kouluttaja Jari Haapaniemi (Priiffari) kertoo asennepääomasta ja oman energian merkityksestä myyntityössä. Katso yhdistyksen Facebooksivut https://www.facebook.com/mmakainuu Tarjolla kahvi/tee +terveellistä naposteltavaa, koulutuksen päätyttyä lounas.

Myynti&Markkinointi

MM A:N TOIMSTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenrekisteri Sari Kanervo 020 122 4402

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

Jäsenedut, kurssit Eija Kuitunen 020 122 4401

JOHTO

Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen 020 122 4415 040 596 9143

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 020 122 4404

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

Kirjanpito Elina Järvinen 020 122 4414

TALOUS

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Talouspäällikkö Heli Vesterinen 020 122 4406

VIESTINTÄ

Viestintäsuunnittelija Sirkku Rytkönen 020 122 4429

Nuorisoasiamies Joanna Purosto 020 122 4430

LOMAOSAKKEET

Toimituspäällikkö Piia Kunnas 020 122 4428

Julkaisusuunnittelija Mari Niemi 020 122 4411

Viestintäsuunnittelija Anni Karppanen 020 122 4400

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 720, 00101 Helsinki (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs.), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma–ti ja to–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740. Toimisto avoinna ma–pe 9.00–15.00

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Toimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Jaana Apell Kassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon. Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456 Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Sanna Saikkonen, yhteyspäällikkö 020 122 4412 MYYNNIN JA MARKKINOINNIN YRITTÄJÄT MMY Tietoa mm. yrityksen perustamisesta, provision laskemisesta, yrittäjän osa-aikaeläkkeestä ja kuntoutuksesta. Voit ilmoittaa oman kotisivusi linkin yritysesittelyihin. Yhteyshenkilö: Sanna Saikkonen, puhelin 020 122 4412, sanna.saikkonen@mot.fi

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 1100, 00101 Helsinki / (käynti Töölönkatu 11 A, 5. krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: info@mma.fi tai etunimi.sukunimi@mma.fi / faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU! www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä twitter MMAliitto

Keskinäinen vakuutusyhtiö

- etua yhdessä omistamisesta Oletko omistaja?

Pysyvästi edulliset hinnat

Jos Sinulla on vakuutus Turvassa, olet yksi keskinäisen vakuutusyhtiön omistajista.

Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon (10 %) ja keskität meille vakuutuksesi (7 %).

Omistajana saat etuja Vuonna 2015 jaoimme yli 9,5 miljoonaa euroa omistaja-asiakkaan etuina vakuutuksenottajille.

Kattava tuotevalikoima Meiltä saat elämän joka vaiheeseen itsellesi, perheellesi ja omaisuudellesi oikein mitoitetut vakuutukset.

Palvelua valitsemallasi tavalla Meille on tärkeää henkilökohtainen ja ystävällinen asiakaspalvelu, asioitpa kanssamme sähköisesti, puhelimitse tai kasvotusten.

Kätevästi netissä Verkkopalvelumme on ilmainen ja käytössäsi joka päivä klo 7–23. Voit myös täydentää vakuutusturvaasi helposti verkkokaupasta.

Langoillamme ei tarvitse roikkua Vastaamme puheluusi ripeästi ja saat reilua sekä suoraa palvelua.

Vahinkoapuriturvasi tien päällä

Olemme lähellä Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja meillä on noin 50 toimipaikkaa ympäri Suomen.

Vahinkoapurin avulla voit kätevästi ilmoittaa ajoneuvovahingosta heti paikan päällä. Lataa ilmainen Turvan mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta.

Voit vaikuttaa Sinulla on omistajaasiakkaan vaikutusmahdollisuudet.

Saat ilmaisen turvantason tarkistuksen ja palovakuutustodistuksen.

Palkitsemme pitkäaikaisesta asiakassuhteesta

Joustava korvauspalvelu

Asiakassuhteen keston mukaan kertyvä omistajaasiakasalennus: 1 vuosi –5 % alennus 5 vuotta –7 % alennus 10 vuotta –10 % alennus

Ilmoita vahingosta sinulle sopivalla tavalla. Sähköisen korvauspalvelun kautta voit saada rahat tilillesi jopa päivässä.

Lapsesi hyötyvät

Etuja liittojen jäsenille

Lapsesi perivät omistaja-asiakasetusi.

Ammattiliiton jäsenenä saat meiltä parhaat edut.

Oletko turvassa?

Voit soittaa, käydä ostoksilla verkkokaupassamme tai tulla käymään. Lähimmän Turvan toimipaikan löydät osoitteesta turva.fi

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

01019 5110

www.turva.fi

SUPERLAHJAKORTTI -

PALKITSE, MOTIVOI JA MUISTA!

PRESENTCARD

Avaa oven yli 100 liikkeen ja el채myksen lahjakorttivalikoimaan

www.presentcard.fi

020 752 8020

sales@presentcard.fi