Myynti & Markkinointi 2/2017

Page 1

2/17

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

TEIJA RUOKAMON KOLMAS URA LÖYTYI MYYNNISTÄ SIVU 14

Mediaanipalkka laski sata euroa

Vinkkejä työn ohella opiskeluun

Brändimuseo luo uutta bisnestä

SIVU 18

SIVU 30

SIVU 46


Suosittele MMA:n jäsenyyttä kollegallesi. Jokaisesta uudesta

liittyvästä jäsenestä saat 50 €:n Superlahjakortin! Suositteluviestien lähettäminen on helppoa; mene osoitteeseen suosittelu.mma.fi ja laita hyvä kiertämään. >> parhaatmukana.fi


PÄ ÄKIRJOITUS

MYYNTIAMMATTILAISEN LOMPAKKO OHENI MILLILLÄ

M

yynnin ja markkinoinnin ammattilaisen lompakko oheni vajaan yhden millimetrin vuodesta 2016 vuoteen 2017. Mistäkö tiedän? Ensinnäkin mittasin oman lompakkoni paksuuden: kolme senttiä. Vuosittainen työmarkkinatutkimuksemme puolestaan kertoo, että ammattialamme mediaanipalkka putosi noin 2,1 prosenttia. Tuo prosenttimäärä 30 millistä on 0,6 milliä, vajaan millin siis. Ei paljoa, onneksi. Tutkimuksemme mukaan edustajien palkat laskivat, päälliköiden palkat pysyivät ennallaan ja johtajien palkat nousivat. Karkeasti yleistäen. Tutkimustietoja esitellään tässä lehdessä sivulta 18 alkaen. Vuosittainen työmarkkinatutkimuksemme on tärkeimpiä edunvalvonnan työkalujamme. Tiedämme palkkatason muutoksen. Määritämme ammattialamme palkkatason. Osaamme arvioida erilaisia veropoliittisia vaikutuksia. Annamme palkkaneuvontaa niin paikanhakijalle kuin palkankorotusta janoavalle. Saamme tietoa muistakin työelämän muutoksista ja trendeistä. Toinen maaliskuun merkittävä palkka-asia oli Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan ulostulo maamme palkkatasosta. Mattilan mukaan palkat ovat 10–15 prosenttia liian suuret ja tarvitaan vielä monta kilpailukykysopimusta ennen kuin asiat ovat kohdallaan – eli suomalaisten palkkatasoa riittävästi alennettu. Näin ainakin puheet tulkittiin. Näkemykset saattavat kuulostaa elinkeinoelämän ja joidenkin palkansaajienkin korvissa aluksi mannalta: Palkat alas ja lisää kilpailukykyä suomalaiselle työlle. Ongelmana on kuitenkin se, että esimerkiksi meidän ammattialamme kannalta nuo alussa mainitsemani millit voivatkin olla tässä leikissä ei vain miljoonia, vaan jopa satoja miljoonia – negatiiviselta ostovoimavaikutukseltaan. Yleinen palkkatason alennus merkitsee aina myös ostovoiman laskua. Ja se on myrkkyä meidän alallemme. Vaikka teemmekin enimmäkseen B-to-B-kauppaa, on tuotteiden ja tuotantoketjun loppukäyttäjä usein tavallinen palkansaaja. Yleisestä palkkatason laskusta hyötyisimme vain, jos se samalla nostaisi kokonaispalkkasummaa yhteiskunnassa työllisyyden merkittävän paranemisen myötä. Tähän en oikein uskalla vielä luottaa. Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja Myynti&Markkinointi

3


2/17

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS 38 Myyntiloikka koko

henkilöstön voimin Sanna Parkkonen työskentelee myynti- ja markkinointijohtajana FSP Finnish Steel Painting Oy:ssä, joka nosti myynnin koko henkilökunnan asiaksi. Nyt yritys saa työntekijöiltään vuosittain 350 ideaa myynnin edistämiseen.

4


Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

14

18

24

Kolmas ura löytyi myynnistä

Mediaanipalkka laski sata euroa

Uusi ura vuokrajohtajana

Myynti- ja markkinointipäällikkö Teija Ruokamolla oli jo 23-vuotiaana yli 30 alaista. Nyt hän vastaa Kiantama Oy:n globaalista myynnistä.

MMA:n työmarkkinatutkimuksen mukaan alan mediaanipalkka on nyt 4 750 euroa.

Vuokrajohtajuus sopii kokeneelle ammattilaiselle. Se voi olla pysyvä ratkaisu tai tapa työllistyä työsuhteiden välissä.

30

46

54

Potkua työhön koulutuksesta

Brändimuseo luo uutta liiketoimintaa

Takuulla hyvä auto

Myynnin ammattilaiselle on tarjolla täydennyskoulutusta niin yksittäisten kurssien kuin kokonaisten tutkintojen muodossa.

Minkä tahansa liiketoiminnan voi brändätä ja missä tahansa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Brändimuseo lisää brändin arvoa.

Autojen takuuehdoissa on yllättäviä eroja. Takuuajat vaihtelevat kahdesta vuodesta seitsemään vuoteen.

3 Pääkirjoitus 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Kolmas ura löytyi myynnistä 18 Työmarkkinatutkimus: Mediaanipalkka 4 750 euroa 24 Uusi ura vuokrajohtajana 30 Potkua työhön koulutuksesta

34 Kiinteistönvälittäjä ei koe ikäsyrjintää 36 Uraguru: Soitto rekrytoi- jalle on työnäyte 38 Myyntiloikka koko henkilöstön voimin 42 Te-toimisto välittää kyseenalaisia työ paikkoja 45 MMA:n jäsenkyselyn satoa 46 Brändimuseo luo uutta liiketoimintaa

50 Kun suoli kiukuttelee 52 Asiantuntija – pidä kiinni lepoajoista 54 Takuulla hyvä auto 56 Matkalla 58 Ideaa & Ilmiöitä 60 Lakipalsta: Palkkaus myyntialalla 62 Myyntialan sopimukset 64 Kysy työelämästä 66 MMA kouluttaa 68 Totta vai tarua: MMA Karjala 69 Yhdistyksissä tapahtuu

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Piia Kunnas Julkaisusuunnittelija Mari Niemi Toimitusneuvosto Jarmo Hyvärinen Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi. Kuusi numeroa vuodessa. Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon. Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otava.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %. Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 85. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kansikuvassa Teija Ruokamo

MMA – myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen Reilu Kumppani

Kuvaaja Mikko Käkelä

Myynti&Markkinointi

5


LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa EVO-hiustenhoitotuotteita ja -kosmetiikkaa. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi EVOlahjapakkausta. Miesten EVO mr. Magnificent -pakettiin kuuluu Box O Bollox -hiusvaha ja Winners Face Balm -kasvovoide. Naisten kosmetiikkalaukku sisältää EVO Ritual Salvation -shampoon ja hoitoaineen sekä Icon Welder -lämpösuojasuihkeen.

Tablettien voittajat arvottu Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA arpoi viime vuoden lopulla (1.10.–31.12.2016) jäseneksi liittyneiden ja jäsenyyttä menestyksellä suositelleiden kesken kolme huipputason tablettia. Kaikki voitot osuivat uusille jäsenille. He ovat: Benjamin Lonka Porista, Jari Härkönen Kotkasta ja Timea Gal Jäger Turusta. Paljon onnea voittajille!

Voisivatko myyntikeskustelut toimia erottautumistekijänä yritysten välisessä kilpailussa? Sini Jokiniemi MMA:n blogissa 23.3.2017

6

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa lehti.mma.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 2/17). Osallistumisaikaa on 12.5.2017 saakka.

Edellisen lehden 1/17 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin juttu Työttömyysturvaan merkittäviä tiukennuksia. Delicard-lahjakortin voitti Petri Lehtinen Espoosta. Onnea voittajalle!

Instagram

@mmaliitto #parhaatmukana

Seuraa meitä twitterissä #MMAliitto


PUHETTA JOHTAVALTA

TARTU DIGIHETKEEN

E

nää ei voi tuudittautua uskoon, että vanhoilla myyntialan opeilla saisi arvostetun myyntigurun viitan harteilleen. Digitalisaatio ja globalisaatio ovat muuttaneet myynti- ja markkinointialan työtehtäviä. On opeteltava uusia taitoja ja toimintatapoja, kuten teki eräs yli viisikymppinen, konsulttiyrityksen perustanut työtön. Hän hankki yritykselleen kotisivualustan, mutta ei osannut tehdä sillä mitään. Joten hän opetteli. Tiedonjano kasvoi samaa vauhtia osaamisen kanssa ja lopulta yrittäjä löysi uusien digitaitojensa ansiosta yritykselleen kokonaan uutta liiketoimintaa. Samoin myyntialalla voittajia ovat ne myyjät ja yritykset, jotka onnistuvat valjastamaan digitalisaation oman liiketoimintansa tueksi. Jotka onnistuvat pääsemään esille ja luomaan asiakkaalle tarpeita digimarkkinoinnin avulla ja sitä kautta tulevat valituksi hankintakanavaehdokkaaksi. Suuri osa yrityksistä putoaa hankintakilpailussa jo ensimmäisellä karsintakierroksella. Pudokkaat eivät välttämättä edes tiedä sitä, että asiakas ei ole saanut riittävästi luotettavaa tietoa yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista digitaalisten kanavien kautta. Usein kuulee väitteen, että Suomessa yritykset ovat edelläkävijöitä digimarkkinoinnissa. Todellisuudessa meillä on edelleen yrityksiä, jotka eivät osaa hyödyntää mahdollisuuksiaan edes päivittämällä omia verkkosivujaan. Nyt tarvitaan rohkeutta muuttaa totuttuja toimintatapoja sekä ajatus siitä, että myynti ja markkinointi ovat yhä lähempänä toisiaan. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiselle nykyhetki (lue: digihetki) tarjoaa mielettömän hyviä mahdollisuuksia menestykseen. Tartu siihen! Jarmo Hyvärinen Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

7


AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonnut Piia Kunnas

Digitaalinen Työmarkkinatori muuttaa työnhakua

T

yö- ja elinkeinoministeriö sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) ovat rakentamassa uudenlaista digitaalista rekrytointialustakonseptia, jossa rekrytoinnista tehdään ketterää ja nopeaa. Valmistuessaan Työmarkkinatori yhdistää ensimmäistä kertaa julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat keskenään tarjotakseen työnhakijalle, työnantajalle, opiskelijoille ja korkeakouluille mahdollisimman joustavan ja palvelevan kohtaamispaikan. Haku tapahtuu ammattinimikkeiden sijaan osaamistason ja -tarpeiden perusteella. Hakukone hyödyntää sekä semanttista tieto- ja käsitemallia että tekoälyä. Hanke alkoi pilotointiprojektilla, jonka aikana käyttäjiltä kerätään palautetta sivustosta ja sen toiminnasta, jotta varsinaisen Työmarkkinatorin käyttöönotto palvelee parhaalla mahdollisella tavalla heti sen avaamisesta lähtien. Työmarkkinatori on tarkoitus avata vuonna 2018. Pilotointiprojektia vetävät yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus sekä seitsemän eri rekrytointialan palveluntarjoajaa. Mukana ovat Vainu, Me2We, Treamer, Tiitus, Duunitori, Palkkaus.fi ja Valmennuskeskus Public. Uuteen palveluun voi tutustua osoitteessa www.beta.tyomarkkinatori.fi

Ovathan yhteystietosi ajan tasalla? Kun huolehdit siitä, että sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi ovat ajan tasalla, saat jäsenyydestäsi täyden hyödyn irti. Huomaa, että jos asut esimerkiksi Helsingin alueella, saat kaikki paikallisyhdistyksesi viestit pelkästään sähköisessä muodossa. Kun tietosi ovat ajan tasalla, kuulet esimerkiksi alueellasi järjestettävistä maksuttomista tapahtumista.

Näin tarkistat ja muutat yhteystietojasi: • Mene osoitteeseen mma.fi • Klikkaa Jäsensivut-kohtaa oikeassa yläreunassa ja kirjaudu sisään. • Valitse Omat tiedot > Muokkaa tietoja.

Merkkihuoltoon pääsee taas syksyllä Auto on monelle paljon liikkuvalle myyntialan ammattilaiselle tärkeä työväline, mutta vielä tärkeämpi työväline on oma keho. Auto viedään määräaikaishuoltoon, mutta milloin olet huollattanut itseäsi? MMA järjestää jäsenilleen Merkkihuolto-kurssin, jonka ensimmäinen jakso toteutetaan 23.8. – 25.8.2017 ja seurantajakso 12.1. ‒ 13.1.2018. Kurssipaikkana on Liikuntakeskus Pajulahti Nastolassa. Ohjelmaan kuuluu oman kunnon alkukartoitus, liikkumista niin sisällä kuin ulkona, uusiin lajeihin tutustumista ja yhdessäoloa muiden myyntialan ammattilaisten kanssa. Kurssin hinta on MMA:n jäsenille 220 euroa ja siihen sisältyy hotellimajoitus täyshoidolla, kurssiohjelma ja testit. Kurssi sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Heidi Sarén, puh. 020 122 4403

8


”Samalla tavalla kuin pesäpallossa edetään pesältä toiselle, myynnissä edetään vaiheesta toiseen.” Heikki Luoma MMA:n blogissa 14.3.2017

Älä nuku vaalien ohi Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 9.4.2017. Myös moni MMA:n jäsen on ehdokkaana, ja heidän esittelynsä löydät vaalisivustoltamme mma.fi/vaalit.

Haluatko vuoden 2018 kalenterin? MMA:n jäsenet saavat vuodenvaihteen lähestyessä Myynti & Markkinointi -lehden mukana paperisen kalenterin. Tämä edellyttää, että olet käynyt tilaamassa kalenterin jäsensivuillamme. Jos olet tehnyt tilauksen jo aikaisemmin, tilaus on edelleen voimassa ja asia osaltasi kunnossa. Jos et ole saanut kalenteria, mutta haluat sen ensi vuonna, mene osoitteeseen mma.fi, kirjaudu jäsensivuille oikeasta yläkulmasta ja valitse Tilaa kalenteri -kohta. Eläkeläiset saavat oman pienemmän kalenterinsa automaattisesti, kuten aikaisempinakin vuosina.

Myyjä, hyödynnä dataa rohkeasti ProSales Instituten ja Helsinki Sales Academyn kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten myynti- ja markkinointiorganisaatiot ovat valmistautuneet digitaaliseen muutokseen. Kyselytutkimukseen osallistui yli 300 toimitusjohtajaa, myyntijohtajaa ja myyntipäällikköä. Kyselytutkimuksen mukaan pohjoismaiset yritykset ovat hyvin tietoisia muutoksesta ja siitä, että jotakin pitäisi tehdä. Moni kuitenkin edelleen empii, miten digitalisaatiota tulisi lähestyä. Myös motivaation puutetta oli havaittavissa. Kyselytutkimus osoitti, että erityinen heikkous löytyy myyntianalytiikan osaamisessa. Tukholman kauppakorkeakoulun tohtori ja ProSales Instituten toimitusjohtaja Markus Ejenäs neuvookin valitsemaan työkalut ja opettelemaan hyödyntämään niitä. ‒ Kun yritykset siirtyvät yhä enenevissä määrin kohti digitalisaatiota, tulee olla dataorientoituneempi, rohkeampi ja ketterämpi. Myös myyjien tulee kehittyä ja hyödyntää dataa tehokkaammin omassa työssään. On ymmärrettävä data ja sen merkitys, sekä uskallettava kokeilla jotain uutta. Myynti ei ole enää tavallista liidien soittelua, jossa ei välitetä hit ratesta. Jokaisen on pystyttävä parempaan. Kyselytutkimuksen mukaan yrityksillä on melko hyvä ymmärrys siitä, mitä asiakkaat tekevät ennen ostopäätöstä. Esimerkiksi mitä kanavia käyttävät tai mitä arvoa haluavat myyjän heille tuottavan. Tämä on positiivinen signaali, sillä ymmärtämällä asiakkaan ostoprosessia, heidät pystyy tavoittamaan paremmin.

Myynti&Markkinointi

9


AJASSA

TÄSSÄ&NYT Digimainonnan ohjelmallinen ostaminen yleistyy

Henkilöstöjohtaminen hyödyntämätön kilpailutekijä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) ja Vaasan yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan henkilöstöjohtamisen merkitystä yrityksen menestyksen tekijänä ei ole vielä riittävästi tunnistettu suomalaisissa pk-yrityksissä. Määrätietoisemmalla henkilöstöjohtamisella yritykset voisivat kasvattaa tulostaan ja tuottavuuttaan merkittävästi. ‒ Tulosten perusteella henkilöstöjohtamisen strategisuus joko puuttuu kokonaan tai se on alkeellisella, kehittymässä olevalla tasolla. Yrityksen strateginen johtaminen ja ajattelu sekä henkilöstöjohtaminen eivät juurikaan kohdanneet näissä yrityksissä, kertoo tutkija Riitta Forsten-Astikainen LUT:sta. Tutkimus osoitti, että yritysten ylimmällä johdolla ei välttämättä ole tavoitteellista näkemystä siitä, mikä on yrityksen henkilöstöjohtamisen tavoite. Henkilöstöjohtamisen puutteet heijastuvat tutkijoiden mukaan nopeasti työntekijöiden työhyvinvointiin. Jos esimiesasemassa olevilla henkilöillä ei ole ajallisia resursseja alaistensa johtamiseen, jäävät kohtaamiset heidän kanssaan vähäisiksi. Tämä asettaa haasteita paitsi alaisten työhyvinvoinnille, myös itse esimiesasemassa olevien jaksamiselle. Tutkimukseen osallistui eri toimialoilta yli 100 yritystä, jotka työllistävät vähintään 30 ja enintään 300 työntekijää. Tutkimuksen päärahoittaja on Tekes.

10

Mainostajien Liiton kyselyssä 86 prosenttia vastaajista käyttää ohjelmallista ostamista digimainonnan mediaostoissa. Edellisen vuoden vastaavassa tutkimuksessa luku oli 75 prosenttia. Ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan digimainonnan automaatiota. Siinä hyödynnetään järjestelmiä, jotka tarjoavat työkalut verkkonäkyvyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Suurimmat haasteet liittyvät mediaympäristön laatuun, läpinäkyvyyden puutteeseen ja datan hyödyntämiseen. – Haasteet tulisi huomioida myös ohjelmallista ostamista koskevissa sopimuksissa. Esimerkiksi läpinäkyvyyttä voidaan lisätä raportointia ja auditointia koskevilla lausekkeilla, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski. Ohjelmallista ostamista selvitettiin Mainostajien Liiton Mainosbarometrin yhteydessä marras– joulukuussa 2016. Kyselyyn vastasi 94 liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 200 miljoonaa euroa.

”Myyjän tärkein tehtävä on ostamisen tekeminen helpoksi, ei sen vaikeuttaminen tarjoamalla useita vaihtoehtoja.” Eva Lindholm, DNA Oy Kauppalehden blogi 8.3.2017


Yrittäjä – onko työttömyysturvasi kunnossa? Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tätä nykyä noin 7 %, kun tulipalon riski on tilastojen mukaan 0,3 %:n luokkaa. Ansioperusteisen työttömyysturvan kertyminen edellyttää jäsenyyttä työttömyyskassassa. Palkansaajat voivat liittyä palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan, yrittäjät heitä vakuuttavaan työttömyyskassaan. MMA suosittelee päätoimisille yrittäjäjäsenilleen liittymistä Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa AYT:n jäseneksi. AYT-kassa on vuonna 1995 toimintansa aloittanut työttömyyskassa, joka palvelee jäseniään nopeasti ja asiantuntevasti. AYT-kassaan liittyminen edellyttää, että harjoitetun yritystoiminnan eläkevakuutukset on otettu vähintään 12 564 euron vuositasolle. Tehdyn työn määrä tai yrityksen liikevaihto ei ole merkityksellinen AYT-kassaan liittymisessä. Lisätietoja vakuutustason määrityksestä, työssäoloehdon kertymisestä ja siitä, milloin yrittäjä katsotaan työttömäksi AYT-kassan sivuilta ayt.fi.

Lue verkkolehdestä:

le ht

i.m

m

a.

fi

REIJO MYLLÄRI: TYÖTTÖMYYSTURVA ON YRITTÄ JÄN TÄRKEIMPIÄ VAKUUTUKSIA

Kutsu henkilöjäsenelle Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n varsinainen liittokokous pidetään lauantaina 20.5.2017 kello 10.00 alkaen Hotelli Crowne Plazassa, Mannerheimintie 50, Helsinki. Liittokokouksessa äänioikeus on henkilöjäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksunsa liittokokousvuonna. Äänioikeutta liittokokouksessa ei ole niillä eläkeläisjäsenillä, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle 17.8.1997 tai myöhemmin. Voidakseen käyttää äänioikeuttaan jäsenen on ilmoitettava nimensä ja jäsenkortissa oleva jäsennumeronsa liitolle kirjallisesti viimeistään torstaina 20.4.2017 kello 16.00 osoitteella liittokokous@mma.fi tai MMA/Liittokokousilmoittautuminen, PL 11, 00521 Helsinki. Tätä äänioikeuttaan hän ei voi käyttää asiamiehen välityksellä. Myös jäsenyhdistyksillä on äänioikeus. Jäsenyhdistyksellä on yhtä monta ääntä kuin sillä on äänivaltaisia jäseniä edellisen kalenterivuoden lopussa vähennettynä sillä äänimäärällä, jonka jäsenyhdistyksen jäsenet käyttävät liiton henkilöjäseninä kokouksessa. ESITYSLISTA 1 a. Valitaan kokoukselle puheenjohtajat, sihteerit, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkastajat. b. Merkitään kokouksessa läsnä olevat edustajat ja heidän äänimääränsä ja muut osanottajat. c. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. d. Valitaan mahdolliset valiokunnat. 2 a. Käsitellään hallituksen antama toimintakertomuksiin, tilinpäätöksiin ja tilintarkastuskertomuksiin perustuva yhteenveto liiton toiminnasta edelliseltä liittokokouskaudelta ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin se mahdollisesti antaa aihetta. b. Päätetään liiton toiminnan yleiset suuntaviivat seuraavaksi liittokokouskaudeksi sekä päätetään yleiset jäsenmaksuperiaatteet ja yhdistyksen jäsenmaksupalautteen sekä toiminta-avustusten yleiset perusteet. c. Käsitellään valtuuston liittokokoukselle esittämät asiat. d. Käsitellään hallituksen liittokokoukselle esittämät asiat. e. Käsitellään liittokokoukselle tehdyt aloitteet. 3 a. Päätetään liiton hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien, tilintarkastajien ja muiden luottamushenkilöiden palkkioiden perusteista. b. Valitaan liiton henkilöjäsenten joukosta hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi ja niin ikään henkilöjäsenten joukosta hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. c. Valitaan kymmenen (10) tai yksitoista (11) muuta hallituksen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sääntöjen 28 §:n mukaan. d. Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja. e. Valitaan valtuuston muiksi jäseniksi yksi henkilö kustakin jäsenyhdistyksestä. Jokaiselle jäsenelle valitaan ensimmäinen ja toinen henkilökohtainen varajäsen. f. Valitaan tilintarkastajiksi yksi tilintarkastusyhtiö tai kaksi tilintarkastajaa ja heille kummallekin henkilökohtainen varamies. 4 Käsitellään muut vähintään 2/3 määräenemmistöllä kiireellisiksi todetut asiat huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset. MMA Hallitus

Myynti&Markkinointi

11


TYÖ &UR A

EL VA IHTOASK ka on hiljattain jo MA:n jäsenen, Esittelemme M laan. al ur en le ke as ottanut uuden

kainen, 57 • Jari Har ti Auto Oy llikkö, Delta ää sp ey ht Y •

Jari Hartikainen:

Myynti verissä

K

onkarimyyjä Jari Hartikainen on elementissään nykyisessä työssään Delta Auto Oy:n yhteyspäällikkönä yritysmyyntipuolella. Automaailma on kiinnostanut häntä jo vuosia. ‒ Yritysmyynnissä puhutaan kokonaisuudesta, jossa paketti sisältää auton lisäksi rahoitus- ja huoltopalvelut. Ostajia kiinnostaa moni muukin asia, esimerkiksi verotus ja päästöt. On mielenkiintoista tarjota asiakkaille tietoa ja pohtia yhdessä asiakkaan kanssa kuhunkin tilanteeseen sopivinta ratkaisua. Ennen nelipyöräisiä Hartikainen ehti tehdä lähes kolmekymmentä vuotta uraa TeliaSoneralla ja muutaman vuoden kiinteistönvälityksessä. Aikoinaan TeliaSoneralla eli silloiselta nimeltään Posti- ja lennätinhallituksessa asiakaspalveluneuvojana toimiessaan Hartikainen sai kollegaltaan ja esimieheltään palautetta, että hänestä tulisi hyvä myyntimies. Lahjakkuuden havaitseminen johti elämänmittaiseen myyntiuraan. Yrityksen järjestämät koulutukset loivat uralle kestävän pohjan. 12

‒ Myyjällä pitää olla ulosantia sekä vaikuttamisen taitoa. Mitään ei saa kuitenkaan tuputtaa ja työssä pitää olla rehellinen. Myytäviin tuotteisiin on uskottava täysillä, Hartikainen toteaa. Hartikainen korostaa asiakkaan tarpeiden selvittämisen merkitystä. Paneutumalla asiakkaan tilanteeseen pystyy tarjoamaan hänelle parasta ratkaisua. Kun luottamus myyjän ja asiakkaan välillä löytyy, syntyy myös jatkomahdollisuuksia. Pitkän teleuran jälkeen Hartikainen halusi tehdä jotain muuta. Kiinteistöbisnekseen hän joutui samaan tapaan kuin nuorena koko myyntiuralle: hänet pyydettiin sinne. Aika kiinteistövälittäjänä näytti bisneksen todelliset kasvot. ‒ Ihmiset olivat kivoja, mutta kilpailu on kovaa ja myyjien provisiot jäävät sellaisiksi, että niillä on vaikea elää. Lisäksi työajat ovat hyvin epäsäännölliset. ‒ Myyntityössä mukavinta on erilaisten ihmisten tapaaminen ja tietysti diilin voittaminen. Pitää saada juttua aikaan, jotta saa asiakkaan sanomaan, mitä hän haluaa. Tämän

jälkeen pääsee heittämään kauppaa edistävät faktat kehiin. Jari Hartikainen kokee, että tulevaisuudessa myyjiltä odotetaan yhä enemmän ammattitaitoa ja asiantuntijuutta. Autoalaakin kehitetään vauhdilla. Tekniikan tuntemus ja tekninen osaaminen on oltava kunnossa . Sofia Flygare

Jarin uusimmat urastepit

10/2016–

Yhteyspäällikkö, Delta Auto Oy

5/2014–10/2015

Myyntineuvottelija, Huoneistokeskus Oy

10/2013–4/2014

Myyntineuvottelija, RE/MAX Partners Kiinteistönvälitys Metropoli Oy

10/2012–10/2013 Myyntineuvottelija, Holiday Club Resorts Oy


Yrittäjäksi jo opiskeluaikana

J

okainen työtehtävä on aina tavalla tai toisella johtanut minut seuraavaan. Aloitin vuonna 2009 nettisivujen koodaajana eräässä muotivalokuvaamossa, jossa päädyin myöhemmin työskentelemään kuvankäsittelijänä. Siitä innostuinkin valokuvaamisesta, mikä johti yrittäjyyden pariin, mikä taas vaati myynnin ja markkinoinnin opettelua, mikä taas johti nykyisiin hommiin ammattibloggaajana ja puhujana. Valmistuin liiketalouden tradenomiksi Haaga-Heliasta ja erikoistuin markkinointiin ja yrittäjyyteen. Opiskelu oli ammatillisen kehityksen kannalta täysosuma. Minulla oli oma yritys jo opiskelut aloittaessani, joten sain täydellisen tilaisuuden päästä toisaalta oppimaan koulussa uutta, toisaalta taas testailla opittua käytännössä. Tämän lisäksi perus-

tin ystäväni kanssa leikkimielisen yrityksen. Otimme tehtäväksemme valokuvata kaikki opiskelijabileet ja ikuistaa opiskelijaelämämme jälkipolville. Nyt olen yksityisyrittäjänä ammattipuhujana ja tietokirjailijana. Olen erikoistunut rohkeus- ja itsevarmuustaitoihin sekä mielenterveyteen. Tituleeraan itseäni rohkeuskouluttajaksi. Olen julkaissut neljä kirjaa, pyöritän yhtä alan suosituimmista blogeista suomessa, esiinnyn eri tilaisuuksissa ja nyt olen alkanut tehdä myös videoblogia Youtubeen. Minua viehättää ajatus siitä, että kovana ja kylmänä pidetyt liike-elämän taidot, kuten myynti ja markkinointi, ovat valjastettavissa täydellisesti hyvän tekemiseen. Teen työtä ihmisten paremman mielenterveyden ja itsevarmuuden puolesta. Myynti ja markkinointi ovat sen

suuremmin valehtelematta ja suurentelematta tässä se ylivoimaisesti tärkein taitosetti. MMA:han liittyminen oli vuonna 2012 koulun käytävällä lennosta tehty päätös, joka on osoittautunut oikein hyväksi. Olen käynyt MMA:n koulutuksissa, joista mieleen on jäänyt erityisesti business-pukeutumisen työpaja. Igor Parri

Jevgenin kysymys konkarille:

Mikä olisi paras yksittäinen myynti- ja markkinointivinkki ammattipuhujalle? Lue vastaus verkkolehdestä

ENSIASKEL

• Yrittäjä, ammattipuhuja/rohkeuskouluttaja, Rohkeuskoulu

le ht

• Jevgeni Särki, 27 vuotta

i.m m

a.

fi

MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

• Kolme taitoa, jotka haluaisin oppia: pikkutarkempaa otetta työhön, syvempää nettimarkkinoinnin taitoa ja tietysti laulamista!

Myynti&Markkinointi

13


TYÖ &UR A

Teksti Piia Kunnas Kuvat Mikko Käkelä

KOLMAS URA LÖYTYI MYYNNISTÄ Myynti- ja markkinointipäällikkö Teija Ruokamolla oli jo 23-vuotiaana yli 30 alaista. Hän on opiskellut kolmeen eri ammattiin ja vastaa nyt Kiantama Oy:n globaalista myynnistä.

M

yynti- ja markkinointipäällikkö Teija Ruokamo sukkuloi sujuvasti suomalaisten metsämarjojen asialla eri puolilla maailmaa. Vuoden aikana kertyy noin 70 matkapäivää. Kiantama Oy:n maailmanlaajuisesta myynnistä vastaava Teija työskentelee Oulussa sijaitsevalla kotikonttorilla, mutta puhuu päivittäin enemmän muita kieliä kuin suomea. Kiantama myy mustikkaa, puolukkaa, lakkaa ja muita marjoja ulkomaille niin pakasteina kuin erilaisina jalosteina ja jauheina. Yhtiön tuotanto sijaitsee Suomussalmella. 14

Kun Teija aloitti Kiantama Oy:ssä, hänen vastuullaan oli pelkästään markkinointi ja viestintä. Pian hän sai hoitaakseen myös Skandinavian myynnin. Vuosi sitten hänen vastuulleen tuli lisäksi globaali myynti. Urakehitys Kiantamassa kuvaa hyvin Teijan koko uraa. ‒ Tee itsesi tarpeelliseksi, se on aina ollut periaatteeni. Siinä käy sitten aina niin, että ensin minulla on vastuullani joku pienempi osa-alue ja kun touhuan niin kauheasti, sitä laajennetaan.

Asenteella eteenpäin Ilmaisutaidon lukion jälkeen Teija halusi media-alalle, sillä hän nautti esiintymisestä ja erityisesti ihmisten kanssa toimimisesta. Kun ovet sopiviin opintoihin eivät heti auenneet, hän opiskeli visuaalista markkinointia.


Teija Ruokamo tekee töitä, jotta suomalaiset marjat opittaisiin tuntemaan myös ulkomailla.

Myynti&Markkinointi

15


TYÖ &UR A

‒ Aloitin ne opinnot, koska halusin käyttää kaiken ajan hyväksi. Samalla opiskelin avoimessa yliopistossa puheviestintää. Teija ehti työskennellä hetken somistajana, kunnes pääsi Turkuun ammattikorkeakouluun opiskelemaan mediaa ja journalismia. Siihen liittyvän työharjoittelun hän aloitti Jyrki-ohjelmassa. ‒ Minun ei annettu tehdä siellä oikein mitään. Marssin vastaavan tuottajan pakeille ja sanoin, että ei tästä ole minulle mitään hyötyä, sillä en opi mitään. Olin jo hommannut itselleni toisen harjoittelupaikan Ylellä. Tuottaja tykkäsi asenteestani ja minulle tarjottiin töitä Joonas Hytönen -show:ssa. Palkka oli kuitenkin niin pieni, että en olisi pystynyt rahoittamaan opintojani sillä, joten kieltäydyin. Teija siirtyi harjoitteluun Ylelle, ja harjoittelun jatkoksi hänet pyydettiin vakituiseen työsuhteeseen. Teija oli suorittanut neljän vuoden media-alan opinnot jo parissa vuodessa, joten se sopi hyvin. Ylellä Teija toimi Helsingissä tv-uutisten mediatoimittajana. Hän ohjasi, leikkasi, kuvasi ja toimi graafikkona. Kun hän oli ollut Ylellä kaksi vuotta, hänet oli ylennetty mediatoimittajien esimieheksi. 23-vuotiaalla Teijalla oli tuolloin yli 30 alaista.

Uutisista tuotantoyhtiöön Teija on kotoisin Oulusta, mutta oli muuttanut opiskeluiden ja töiden perässä Etelä-Suomeen, jonne oli muuttanut myös Pohjois-Suomesta kotoisin oleva mies. Kun tuli perheen perustamisen aika, pari halusi muuttaa takaisin Ouluun. Kun esikoinen oli kahden kuukauden ikäinen, Teija alkoi jo pohtia tulevaa uraansa ja mietti mahdollisuutta jatkaa töitä äitiysloman jälkeen Ylen Oulun toimipisteessä. ‒ Ollessani töissä uutisissa, siihen aikaan käsiteltiin muun muassa Jolon pankkivankidraamaa. Työssä tuli koko ajan vastaan raadollisia asioita ja se oli raskasta.

Maailmantuska oli koko ajan läsnä ja sitä kantoi aina mukanaan. Halusin jotain kevyempää ja mietin, mitä muuta haluaisin tehdä. Teijalla oli markkinointialan koulutus ja vahvaa mediaalan osaamista. Perheeseen syntyisi vielä toinen lapsi, mutta hän neuvotteli itselleen valmiiksi työpaikan tuotantoyhtiössä. Siinä työssä hän aloittaisi toisen lapsen äitiysloman jälkeen.

Politiikkaa ja perhe-elämää Teija sanoo, että hänessä on myös jonkin verran maailmanparantajaa. Siinä mielessä nykyinen työ sopii hänelle hyvin. ‒ Koen, että marjat ovat ihmiselle hyväksi. Haluan tehdä töitä sellaisten asioiden parissa, joiden uskon hyödyttävän jotakuta. Maailmanparannusvietti sai hänet hakeutumaan myös kunnallispolitiikkaan. Hiekkalaatikon reunalla istuessaan hän ja muut vanhemmat huomasivat, että leikkipuistojen ylläpito oli kehnoa ja jonkun pitäisi edistää asiaa. Teija lähti ehdolle kuntavaaleissa ja tuli valituksi, kun tyttäret olivat 3- ja 4-vuotiaita. ‒ Olin lapsiperheiden asialla, mutta opin paljon muustakin, sillä luin aineistot tarkkaan ja perehdyin asioihin. Teija kiittelee puolisoaan siitä, että työn, luottamustehtävien ja perhe-elämän yhdistäminen on toiminut niin hyvin. ‒ Olen työn suhteen kunnianhimoinen, mutta perhe on kantava voima. Mielestäni äidit kuormittavat itseään, kun ottavat kaiken kontolleen, eivätkä anna puolison tehdä asioita omalla tavallaan. Kun löysää itse vähän, puolisokin on paljon onnellisempi.

Kielitaito käyttöön Klaffi Productions -tuotantoyhtiössä Teijalla vierähti kuusi vuotta. Yrityksessä tehtiin muun muassa mainoselokuvia, joita Teija käsikirjoitti. Hän teki asiakashan-

”JOTKUT HALUAVAT OLLA ASIANTUNTIJOITA, MINÄ HALUAN OLLA MY YJÄ.” 16


Teija Ruokamo puhui maaliskuussa Kiantama Oy:n markkinoinnista Finpron marjaklusterin tilaisuudessa Helsingissä.

TEIJA RUOKAMO • Vuonna 1977 syntynyt Kiantama Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö, joka vastaa myös yrityksen globaalista myynnistä ja kuuluu yrityksen tuotekehitys- sekä markkinointiryhmään. • Harrastaa lenkkeilyä, ryhmäliikuntatunneilla käyntiä, luontoretkiä ja puutarhanhoitoa. Perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta. • Ammatillinen haave: Luonnonmarjojen käyttö elintarvikkeissa lisääntyy maailmanlaajuisesti.

kintaa ympäri Suomea ja suunnitteli asiakkaille erilaisia konsepteja. Teijan aikana yritys pokkasi seitsemältä eri alueelta voiton parhaana alueellisena tv-mainoksena. Teija oli toiminut mainoksissa joko tuottajana, käsikirjoittajana tai molempina. Jossain vaiheessa hän alkoi kuitenkin kaivata uusia haasteita. Kiantama toimi yrityksen asiakkaana, ja Teija kuuli, että he kaipasivat henkilöä markkinointiin. Lisäksi hän huomasi, ettei ollut koskaan päässyt käyttämään kielitaitoaan työssään. Teija sai viestintä- ja markkinointipäällikön paikan ja aloitti samaan aikaan työn ohella ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon suorittamisen.

Myynti on intohimo Teijan työ on nyt hyvin pitkälle myyntiä ja hän nauttii siitä. ‒ Jotkut haluavat olla asiantuntijoita, minä haluan olla myyjä, enkä häpeile sanoa sitä. Teijan mielestä myyjiä palkatessa pitäisi kiinnittää teknisen asiantuntijuuden sijaan enemmän huomiota myyjän persoonaan.

‒ Myyjän on saatava aikaiseksi oikea tunne. Asiat pitäisi myös tuotteistaa niin, että ne voidaan tarjota fiiliksenä eteenpäin. Teijaa ohjaa kunnianhimo ja halu mennä eteenpäin. Miten vauhdikkaan työelämän vaiheista voi selvitä ilman kohtuutonta stressiä? ‒ Psykologisten testien mukaan minulla on erittäin alhainen burn out -riski. Totta kai kärsin stressistä ja paineesta, mutta se ei vaikuta työtehooni tai aiheuta lamaantumista. Teija on hyvin yrittäjähenkinen, minkä hän arvelee johtuvan siitä, että hän kasvoi yrittäjäperheessä. Vanhemmat olivat kiinteistöhuoltoalan yrittäjiä. ‒ Työskentelen aina kuin itselleni tekisin. Monet olettavat, että olen yrityksen omistaja tai hallituksen jäsen, kun asenteeni on niin omistautunut. Mutta en tiedä muunlaista tapaa tehdä töitä. Jo pienenä leikkasin ruohoa ja siivosin vanhempien mukana. Kaikki juhlapyhät menivät siihen, että nostimme koko perheen voimin lippuja salkoihin. En koe sitä pahana, se oli kuitenkin perheen yhteistä aikaa.

Myynti&Markkinointi

17


ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

Teksti Anni Karppanen

MMA TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016:

MEDIAANIPALKKA 4 750 EUROA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAINEN VIIHTYY TYÖSSÄÄN. KIIRE, HUONO JOHTAMINEN JA TYÖN JATKUVA MUUTOS OVAT ALAN SUURIMPIA HAASTEITA.

18


TEEMANA

URA & PALKKA

19


UR A & PALKK A

Erittäin tyytyväinen

Melko tyytyväinen

Melko tyytymätön

26 %

Ammattitaitosi arvostukseen

54 %

10 %

Työmäärääsi

20 %

44 %

19 %

Esimiehen työsi johtamiseen

0

29 %

44 %

20

40

En osaa sanoa

13 %

61 %

8%

Urakehitysmahdollisuuksiisi

Erittäin tyytymätön

60

9%

14 %

21 %

7 %1 %

5%

14 % 2 %

80

100

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat tyytyväisimpiä oman ammattitaitonsa arvostukseen. 43 prosenttia vastaajista on puolestaan melko tai erittäin tyytymättömiä omiin urakehitysmahdollisuuksiinsa.

M

yynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n palkkatutkimukseen vastanneet näkevät sekä oman työnantajansa tulevaisuuden että oman tilanteensa työpaikalla hyvänä. Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia pitää oman työpaikkansa tilannetta lähitulevaisuudessa hyvänä tai erinomaisena. Tilanne on parantanut vuoden takaisesta, sillä silloin samoin vastasi 60 prosenttia. Vastaavasti oman tilanteen työpaikallaan näkee hyvänä tai erinomaisena yli 74 prosenttia vastaajista, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 69 prosenttia. Omaan työhönsä tyytyväisiä on 90 prosenttia kyselyyn vastanneista.

20

Monipuolisempia urakehitysmahdollisuuksia

Tyytymättömimpiä MMA:n jäsenet ovat omiin urakehitysmahdollisuuksiinsa, joihin 43 prosenttia vastaajista on tyytymättömiä. Tämä selittyy muun muassa sillä, että myyntiorganisaatiot ovat madaltuneet eikä niin sanottuja väliportaita enää ole. Myyntijohdon työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin. ”Urakehitysmahdollisuudet ovat varsin minimaaliset pienessä yrityksessä”, yksi vastaajista kuvasi. Toinen tyytymättömyyden aihe oli johtaminen, johon oli tyytymättömiä 35 prosenttia vastaajista. Yksi vastaaja luonnehti työnsä suurimpia haasteita näin: ”Huono

johtaminen, ylityöllistyminen, jatkuva epävarmuus ja liika hierarkkisuus.” Tyytymättömyyttä toivat esiin ne vastaajat, joiden esimiehellä ei ollut henkilökohtaista myyntikokemusta tai ymmärrystä myynnistä ja markkinoinnista.

Mediaanipalkka laski Alan mediaanikuukausipalkka on nyt 4 750 euroa. Se laski vuodessa sadalla eurolla. Mediaanipalkka tosin nousi johtajatasolla 6 900 euroon (+220 euroa), mutta putosi edustajatasolla. Päälliköiden palkka oli lähes sama kuin vuosi sitten. Parhaiten myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset tienaavat teollisuudessa, jossa mediaanipalk-


4 750 € Mediaanipalkka myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilla on 4 750 euroa. Mediaani laski 100 euroa vuodesta 2015.

Alueelliset palkkaerot ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla alan ammattilaisen mediaanipalkka on 5 100 euroa. Alhaisin kuukausipalkka löytyy ItäSuomesta, jossa myynnin ja markkinoinnin ammattilainen tienaa 4 060 euroa kuukaudessa.

24 000 km Myynnin ja markkinoinnin ammattilainen ajaa keskimäärin 24 000 työajokilometriä vuodessa. Kyselyyn vastanneista 5 prosenttia ei käytä autoa työssään.

40 h Keskimääräinen työaika on 40 tuntia viikossa. Johtajien ja lääke-edustajien viikkotyöaika on keskimääräistä korkeampi, 44 tuntia viikossa.

Keski-Suomi 4 520 €

Länsi-Suomi 4 520 €

Lounais-Suomi 4 600 € ka on 5 000 euroa kuukaudessa. Summa on sama kuin viime vuonnakin. – Pitkä taantumakausi katkaisi alamme vuosia jatkuneen palkkojen nousuputken. Osa on pudonnut välillä työttömäksi ja on työllistyttyään joutunut tyytymään aikaisempaa pienempään palkkaan. Myös tulospalkkiot ovat pienentyneet. Nämä tekijät näkyvät nyt tilastossa mediaanipalkan eli otoksen keskimmäisen palkan pienenemisenä, MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen selventää.

Kolmannes saa kiinteää palkkaa

Pohjois-Suomi 4 550 €

Häme 4 730 €

Itä-Suomi 4 060 €

Kaakkois-Suomi 4 340 € Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa 5 100 €

OMAAN TYÖHÖNSÄ TYYTYVÄISIÄ ON 90 PROSENTTIA KYSELYYN VASTANNEISTA.

Yleisin palkkaustapa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisella on 21


UR A & PALKK A

kiinteän palkan ja bonuksen yhdistelmä (37 %). Toiseksi yleisin palkkaustapa on kiinteä palkka (35 %), kolmanneksi kiinteä palkka ja provisio (21 %). Pelkkää provisiopalkkaa saa alle kaksi prosenttia vastaajista ja lopuilla palkkamalli on takuupalkka tai bruttoprovisio. Vaikka kannustava palkkarakenne on alalle tyypillinen, niin noin 80 prosentilla alalla toimivista työntekijöistä kiinteän palkan osuus on 70–100 prosenttia kuukausipalkasta. Vahvasti provisiopainotteinen työ on tyypillistä liikelahja- ja toimistotarvikemyynnissä, kiinteistönvälityksessä ja autokaupassa.

Osaamista pitää kehittää jatkuvasti Kuten MMA:n muissakin tutkimuksissa, myös palkkatutkimuksessa nousi esille ikäsyrjintä sekä jatkuva tarve päivittää omaa osaamistaan. Suurimmat kehitystarpeet olivat digitaalisen kaupankäynnin hyödyntämisessä sekä kielitaidossa. ”Digiosaaminen sekä kansainvälistymisen mukanaan tuomien mahdollisuuksien miettiminen”, yksi vastaajista kuvasi omia kehitystarpeitaan. Työkokemusvuosien mukaan mediaanipalkka putoaa, kun työuralla on pituutta yli 20 vuotta. Tämä kertoo omalta osaltaan alan ikäsyrjinnästä. Mikäli työuran loppupuolella joutuu työttömäksi, uudelleen työllistyminen tapahtuu yleensä pienemmällä palkalla. Yksi vastaajista kertoo työnsä suurimmista haasteista näin: ”Ikä, minut irtisanottiin joulukuussa. Ei tarjottu uutta aukeavaa alemman tason tehtävää. Hain sisäisessä haussa ja sain sen työn. Palkka tietenkin putosi merkittävästi, mutta on sentään vakituinen työ.” 22

Yleisin palkkaustapa on kiinteän palkan ja bonuksen yhdistelmä (37 %). Toiseksi yleisin palkkaustapa on kiinteä palkka (35 %)

Palkka työnantajan toimialan mukaan

MMA:n työmarkkinatutkimus perustuu palkkatietoihin joulukuulta 2016. Tiedot kerättiin sähköpostikyselyllä, johon vastasi 1 549 MMA:n työsuhteista jäsentä. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Kyselyn perusteella kootut palkkatilastot ja tiedot myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen työstä ovat MMA:n jäsenten hyödynnettävissä. Ne löytyvät vain jäsenille avoimilta jäsensivuilta: mma.fi > Jäsensivut > Palkka


Palkka työkokemusvuosien ja toimialan mukaan

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset palkka

Teollisuus

Palkka, kaikki vastaajat

yht.

10 %

25 %

Med

75 %

90 %

vuotta

10 %

25 %

Med

75 %

90 %

3100

3920

4750

5980

7670

alle 5

2490

2910

3670

4890

5890

6–10

2960

3980

4480

5360

6100

11–15

3650

4240

5080

5850

7340

Palkka ammattikokemusvuosittain vuotta

10 %

25 %

Med

75 %

90 %

16–20

3690

4510

5720

6610

8370

alle 5

2440

2900

3730

4620

5350

yli 20

3510

4200

5000

6450

8000

6–10

2530

3250

4220

5100

6140

yht.

3460

4150

5000

6140

7900

11–15

3100

3870

4640

5730

7020

16–20

3410

4050

5000

6300

8340

Vähittäiskauppa

yli 20

3300

4070

4900

6170

7900

vuotta

10 %

25 %

Med

75 %

90 %

yht.

3100

3930

4750

5990

7700

alle 5

1710

2700

3570

4020

4700

6–10

1910

2200

2600

4230

4510

11–15

2210

3320

4010

4950

7860

16–20

3150

3520

4680

6850

7500

yli 20

2700

3230

4120

5160

6920

yht.

2500

3200

4050

4970

6860

Esitetyt luvut ovat bruttopalkkoja ja ne sisältävät päätoimesta saadun rahapalkan eli kiinteän kuukausipalkan, mahdollisen provision ja/tai bonuksen sekä luontoisetujen verotusarvon. Palkoissa ei ole mukana ylityökorvauksia, lomaltapaluurahoja eikä verottomia kulukorvauksia. luvut euroja/kk brutto • 10 %: bruttopalkka, jota suurempaa palkkaa saa 90 % vastaajista • 25 %: bruttopalkka, jota suurempaa palkkaa saa 75 % vastaajista • mediaani (Med): suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempiä ja suurempia bruttopalkkoja on 50 prosentilla vastaajista • 75 %: bruttopalkka, jota pienempää palkkaa ansaitsee 75 % vastaajista • 90 %: bruttopalkka, jota pienempää palkkaa ansaitsee 90 % vastaajista

Palkka tehtävän tason perusteella

Tukkukauppa vuotta

10 %

25 %

Med

75 %

90 %

alle 5

2440

2630

4000

5100

5310

6–10

2810

3330

3740

4650

5540

11–15

3250

3800

4590

5360

7460

16–20

3120

3900

4850

6030

8440

yli 20

3490

4070

4910

6080

7910

yht.

3260

3920

4700

5750

7640

vuotta

10 %

25 %

Med

75 %

90 %

alle 5

2460

2970

3700

4490

6480

6–10

2460

2970

4050

5180

7260

11–15

2960

3800

4650

5740

7010

16–20

3120

3950

4690

6000

8000

yli 20

3200

4300

5200

6690

8730

yht.

2980

3880

4780

6150

7990

Palvelut

23


K ANSAIN UR A &VÄLISTY PALKK AMINEN

”Yhdysvalloissa jo noin kolmannes suurten yritysten asiantuntija- ja päällikkötason tehtävistä on täytetty vuokratyövoimalla.” Mika Aalto

UUSI URA VUOKRAJOHTAJANA 24


”Ajattelin alussa, että tämä on projekti, jonka puristan loppuun saakka satakakskyt lasissa.” Petri Raatikainen

Vuokrajohtajuus tarjoaa kokeneelle myynnin ammattilaiselle uudenlaisen tavan tehdä työtä. Mika Aalto on vaihtanut työtä säännöllisesti jo kuusi vuotta. Petri Raatikaiselle vuokrajohtajuus muuttui vakiduuniksi. Teksti Jukka Nortio Kuvat Mikko Käkelä

25


UR A & PALKK A

P

etri Raatikaisen puhelin soi toukokuussa 2015. Soittaja oli tuttu kaveri vuokrajohtajia välittävästä Nordic Interimistä. Tarjous oli yksinkertainen: puolen vuoden myyntijohtaja-pestillä rakentamaan Vierumäen urheiluopiston myynti uuteen kuosiin. Vuosikymmenet urheilubisneksessä toiminut Raatikainen ei empinyt, vaan otti vastaan remonttimiehen työt. – Toimeksianto oli luoda myynnin rakenteet ja toimintatavat sekä johtaa myyntiä sovittuihin tavoitteisiin, Raatikainen muistelee. Vuoden kuluttua Raatikainen pursuaa edelleen energiaa, innostusta ja ideoita kehittää 90-vuotiasta suomalaisurheilun instituutiota. Raatikaisen vuokrapesti muuttui muutaman kuukauden jälkeen vakituiseksi työksi. Hän vie päivittäin käytäntöön niitä oppeja, joita hän työrupeamansa alkukuukausina lanseerasi. – Selkeät tavoitteet ovat myynnin perusta. Jokaisen myyjän pitää tietää, mitä häneltä odotetaan, miten häntä mitataan ja mistä häntä palkitaan. Ei tässä kania vedetä hatusta, vaan tehdään perusduunia ja johdetaan myyntiä selkeästi.

Yhteistyötä, ei temppuja Raatikaisella on oma tyylinsä parinkymmenen hengen myynti- ja markkinointitiimin johtamiseen. – Kenenkään osaamista tai tekemistä en lähtökohtaisesti tuomitse vääräksi, sillä täällä on valtavasti osaamista. Oikea osaaminen pitää vaan olla oikeassa paikassa. Toimintatapoja kyseenalaistamalla olemme löytäneet vastaukset, miten on parasta toimia. Tavoitteiden saavuttamiseen Raatikaisella on yksinkertainen tie. 26

Johtoryhmä määrittelee ensin tykönään yrityksen tavoitteet. Tämän jälkeen jokaisen työntekijän kanssa selvitetään, miten tavoitteita edistetään juuri hänen työssään. Näin jokainen lähtee kulkemaan samaan suuntaan. Seuraava vaihe on kysyä jokaiselta, miksi emme ole vielä tavoitteessa. Jokaiselta on syitä ja selityksiä. Ne pannaan järjestykseen ja niitä lähdetään purkamaan yksitellen. – Myynnin esteiden purkamisessa otamme saman pöydän ääreen niiden tahojen edustajat, jotka liittyivät ongelmiin. Yhdessä miettimällä löytyy ratkaisut, joihin sitoutumalla esteet poistetaan. Vaikka opit ovat yksinkertaisia, ovat konservatiiviset johtamismallit ja yrityskulttuurit vielä monessa organisaatiossa voimissaan. – Toimintamallit voidaan muuttaa, mutta kulttuurimuutos vaatii paljon aikaa. Se tapahtuu vain tekojen kautta, eikä käskemällä.

Rutiinit romukoppaan Raatikainen palaa kevääseen 2015, jolloin hänen tehtäväkseen määriteltiin myynnin volyymin selkeä parannus. Myynti oli edellisvuonna selvästi laskenut, eikä Vierumäen kaikkia resursseja pystytty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. – Näin heti ulkopuolisena, mitä mahdollisuuksia täällä on. Huomasin myös nopeasti kehityskohteet, joista saamme nopeimmin onnistumisia. Ensimmäisenä päivänä Raatikainen kertoi tiimilleen, miksi hän on tullut taloon. Hän vertasi tilannetta aamuiseen matkaan Helsingistä kohti Heinolaa. – Kerroin porukalle, kuinka lähtiessäni aamulla Helsingistä käännyin Lahdentieltä vaistomaisesti kohti Porvoota, koska niin teen

siinä kohdassa aina matkalla kesämökilleni. Jouduin tekemään lenkin ja palaamaan takasin, jotta pääsin oikealle tielle. Täällä oli tietyissä asioissa muodostunut samanlainen automaattiohjaus: töitä tehtiin vanhalla rutiinilla, koska niin oli aina tehty. Uskon, että jengi ymmärsi kyseenalaistamisen ja tietyn muutoksen olevan tarpeen.

Turvallinen rekrytointi Kun Raatikainen miettii työnantajansa motiiveja palkata aluksi vuokrajohtaja, nousee yksi syy yli muiden.


– Vaikka taustalla olisi ajatus vakituisen palkkaamisesta, on vuokrajohtaja kätevämpi ja turvallisempi tapa rekrytoida. Rekrytoitavalle määräaikainen pesti on selkeä: siinä on alku ja loppu, sekä määritelmä mitä halutaan saada aikaiseksi. – Hommaan piti tarttua täysillä heti ensimmäisenä päivänä. Ajattelin alussa, että tämä on nyt tämä projekti, jonka puristan loppuun saakka satakakskyt lasissa. Muutamassa kuukaudessa työ vei Raatikaisen mukanaan ja kun

työnantaja tarjosi vakipaikkaa, oli päätös selvä. – Työ on supermielenkiintoista ja moniulotteisempaa kuin monen perinteisemmän alan myynnin ja markkinoinnin johtaminen. Raatikainen myös suosittelee vuokrajohtajuutta, ei tosin ilman varoitusta. – Hommassa pitää uskaltaa ottaa taloudellista riskiä, koska työ on projektiluontoista ja seuraavasta pestistä ei ole aina välttämättä varmuutta. Samalla se antaa kuitenkin valtavat näköalat tutustua

uusiin ihmisiin ja erilaisiin organisaatioihin. Työssä oppii eri aloilta parhaita käytäntöjä, joita voi aina soveltaa uusissa tehtävissä. Oma myyntijohtajan substanssi kasvaa jatkuvasti. Vuokrajohtajat ovat erinomaisia rekrytoitavia vaativiin tehtäviin.

Joustoa ja ylilaatua Vuokrajohtajuutta puoltaa työnantajien kasvanut tarve lisätä joustavia rakenteita yrityksissä, mikä merkitsee työvoiman määrän joustoa kaikilla organisaatiotasoilla.

Petri Raatikaisen vuokrajohtajapestin tavoitteena oli luoda Vierumäen urheiluopiston myynnille uudet rakenteet ja toimintatavat sekä nostaa myynnin volyymia.

27


UR A & PALKK A

Tämä tarkoittaa projektikohtaisia tarpeita, jolloin kokonaisia tiimejä johtajineen tarvitaan käynnistämään ja viemään läpi ajallisesti rajattu tehtävä. Vanhempainvapaat ja sairauslomat ovat toinen tyypillinen tilanne, jolloin tarvitaan nopeasti ja joustavasti uutta voimaa työpaikalle. – Vuokrajohtajuus on kasvava trendi Suomessa. Yhdysvalloissa suurten yritysten asiantuntija- ja päällikkötason tehtävistä on jo noin kolmannes täytetty vuokratyövoimalla, vuokrajohtaja Mika Aalto sanoo. Hänellä on kuuden vuoden ajalta monipuolista kokemusta erilaisten organisaatioiden vuokrajohtajan tehtävistä. Viimeksi hän on toiminut muun muassa finanssikonserni Danske Bankin Suomen yksikön markkinointijohtajana. – Vuokrajohtaja on yleensä keskimääräistä kokeneempi asiantuntija. Rekrytoiva yritys saa usein tavallaan ylilaatua, jota pystyy halutessaan hyödyntämään. Kokemuksensa ansiosta vuokrajohtaja pääsee nopeasti kiinni töihin ilman viikkojen perehdytystä, Aalto sanoo.

Saneeraajista digibuustaajiin

Mika Aalto on toiminut vuokrajohtajana kuusi vuotta. Viimeisin pesti oli Danske Bankin Suomen yksikön markkinointijohtajana.

28

Vuokrajohtajuus on saanut alkunsa saneerausten ja muiden isojen muutostilanteiden johtamisesta. Vuokrajohtajaa haetaan edelleen usein isojen yt-prosessien ja fuusioiden hoitajaksi. Muutostyön jälkeen pöytä on puhdas ja yritys voi lähteä omin voimin eteenpäin. – Myynnin ja markkinoinnin digitalisointi on varsin yleinen tilanne, jossa tarvitaan vuokrajohtajaa. Näissä hankkeissa korostuu sekä myynnin substanssiosaaminen että kyky soveltaa digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi pitää olla kokemusta siitä, miten tii-


Kolme tietä vuokrajohtajaksi

mi saadaan mukaan muutokseen, Aalto sanoo. Organisaation ulkopuolelta tuleva johtaja kohtaa haasteita, kun oma tila ja asema on ansaittava nopeasti. Riskit ovat palkkatyötyösuhdetta suurempia. Jos tulosta ei tule, vuokrajohtajasta pääsee päivässä eroon. Suomen kokoisessa maassa sana kiirii, ja kerran epäonnistunut vuokrajohtaja huomaa pian, ettei uusia hommia tule. – Ulkopuolisuudessa ja väliaikaisuudessa on etuna se, ettei vuokrajohtajan odoteta osallistuvan organisaation sisäisiin kiistoihin ja politikointiin, vaan hän voi keskittyä puhtaasti hoitamaan hommansa, Aalto sanoo. Rekrytointitilanteessa vuokrajohtaja saa selkeän tehtävän, tavoitteet ja työnsä rajat. – Vuokrajohtajaa pyritään kuormittamaan mahdollisimman vähän

KULMA

Vuokrajohtajan uralle on kolme tietä. Helpoin on oman verkoston käyttäminen ja oman osaamisen myynti ensimmäiseen vuokrajohtajasuhteeseen tilanteessa, kun entinen työ lähtee alta. Toinen tapa on perustaa yritys ja lähteä rakentamaan määrätietoista vuokrajohtajan uraa. Kolmas tie on ilmoittaa rekrytointiyrityksiin ja headhuntereille, että on halukas aloittamaan vuokrajohtajana. He osaavat arvioida kyvyt ja mahdollisuudet alalle ja löytävät sinulle ensimmäisen vihreän oksan. Vuokrajohtajan urasta haaveilevan kannattaa katsoa ensin peiliin. Onko riittävästi ikää ja kokemusta työelämästä? Molempia tarvitaan sekä uskottavuuden että johtamiskokemuksen vuoksi. Alle kolmikymppisen ensimmäisessä työpaikassa sinnittelevän ei kannata lähteä kokeilemaan.

NÄKÖ

Riskinottokyky ja -halu on seuraava kynnys. Varsinkin toisiaan seuraavista vuokrajohtajan pesteistä haaveilevalla pitää olla mahdollisuus olla tarvittaessa muutamia kuukausia vailla töitä, jos keikat eivät satu peräkkäin. Tämä koskee sekä omaa yritystään pyörittävää vuokrajohtajaa että vuokrajohtajien välitysfirman kautta toimivaa henkilöä. Puolen vuoden varakassa on suositus. Tähän pääsee muun muassa sillä, että vuokrajohtaja voi hinnoitella palvelunsa korkeammalle kuin vakituisessa suhteessa työskentelevä johtaja. Vuokrajohtajuuden suurin etu on erilaisista tehtävistä ja yrityksistä saatavat kokemukset ja jatkuva oppiminen. Asiansa osaava vuokrajohtaja kerää muutaman vuoden aikana komeita toimeksiantoja ja nimekkäitä suosittelijoita CV:hen. Jukka Nortio

rutiineilla, jolloin hän voi keskittyä yksin sovittuihin tehtäviin, Aalto sanoo. Aalto tuntee useita ammatikseen toimivia vuokrajohtajia. Alalla toimii säännöllisesti keikkaa heittävien johtajien rinnalla niitä, jotka tekevät muutamia johtajatöitä esimerkiksi kahden vakituisen työtehtävän välissä. Suurin osa ammattimaisista vuokrajohtajista toimii itsenäisesti oman firmansa piikkiin. Heillä on jonkin verran epävirallista yhteistyötä, kuten keikoista vinkkaamista sopivimmille tahoille. Rekrytointi- ja head hunting -yritykset pyörittävät jonkin verran johtajavuokrausta. Ammattimaisille vuokrajohtajille on tyypillistä, että he tekevät johtajakeikkojen rinnalla liikkeenjohdon konsultointia tai oman erikoisalansa, kuten myynnin ja markkinoinnin, sparrausta.

Juha Häkkinen

Työn tekemisen mallit muuttuvat

E

pätyypilliset työsuhteet tai uudenlaiset työn tekemisen mallit yleistyvät. Vuokrajohtajuus on yksi jo olemassa oleva ja ”henkisesti hyväksytty” määräaikaisen työn malli. Johtajuutensa vuokraavat osaajat tietävät, että työ on määräaikainen ja hyväksyvät tämän. Toisaalta vuokrajohtaja voi myydä palveluksiaan myös yrittäjänä – ja palata sopivan tilaisuuden tullessa palkansaajaksi. Työelämän muuttumiseen on kiinnitetty jo huomiota yhteiskunnan tasolla ja työmarkkinajärjestöissäkin. Entre - Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry toimii yhteistyöjärjestönä jäsenliittojensa yrittäjäjäsenten ja itsensätyöllistäjien edunvalvonnalle. Myös MMA on mukana tässä toiminnassa. Akavan ja sen liittojen agendalla on esimerkiksi niin sanotun yhdistelmävakuutuksen eteenpäin vieminen. Tällä tarkoitetaan palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa suffaamisen helpottamista. Tätä nykyä esimerkiksi työttömyysturvaan liittyvien säännösten jäykkyys ei asiaa helpota. Pienet työllistymisjaksotkin saattaa olla helpompaa jättää ottamatta, kun palkkaa vertaa vaivaan ja saatavaan tulonlisään. Näin ei pitäisi olla, työnteon pitäisi aina kannattaa.

29


UR A & PALKK A

Teksti Piia Kunnas Kuvat Anne Kytölä

POTKUA TYÖHÖN KOULUTUKSESTA Myynnin ammattilaiselle on tarjolla täydennyskoulutusta niin yksittäisten kurssien kuin kokonaisten myynnin tutkintojen muodossa. Työn ohella opiskelu on antoisaa, kun opittua voi soveltaa heti käytäntöön.

D

igitalisaatio, social selling, ketterä kokeilukulttuuri. Muutos puhelinyhtiöstä ICT-taloksi. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiön toimitusjohtaja Erkki Kulovuoren työ on ollut suuressa murroksessa jo vuosien ajan. Kulovuori on peruskoulutukseltaan insinööri, mutta ehti tehdä niitä töitä vain yhden kesän. Hän aloitti myyntiedustajana 35 vuotta sitten, ja sen jälkeen suhde myyntiin on ollut tiivis. Kulovuori on myynyt tavaraa kirjoituskoneista automaattimetroihin. Nyt hän työskentelee toimitusjohtajana, mutta myynti on edelleen osa työtä. Kulovuori aloitti viime syksynä opinnot Vaasan yliopiston myyn30

nin ammattilaisen täydennyskoulutusohjelmassa. Myynti MBA on suunnattu myynnin johdolle ja ammattilaisille. ‒ Halusin kehittää itseäni ja yrityksen toimintaa. Organisaation toiminta on hyvin erilaista kuin kymmenen vuotta sitten ja haluan löytää esimiehenä uusia työkaluja tekemiseemme, Kulovuori kertoo. Koulutus sisältää kuusi moduulia ja tutkielman. B-to-B- ja ratkaisukeskeinen myyntityö, myyntiorganisaation luominen ja kansainvälisillä areenoilla toimiminen ovat koulutuksen keskeisiä asioita. Tähän mennessä Kulovuori on opiskellut johtamiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä kokonaisuuksia. ‒ Minua kiinnostaa strateginen johtaminen. Lisäksi olen tehnyt itselleni lupauksen, että laskentatoimesta pitäisi olla enemmän perillä, Kulovuori kuvaa oppimistavoitteitaan.

Ideoita käytännön työhön Myynti MBA -opinnoissa hyödynnetään uutta tutkimustietoa ja kiinnitetään huomiota myös käytännönläheisyyteen. ‒ Koulutuksessa mietitään oman työn kautta, mitä kunkin päivän sanoma tarkoittaa omalla työpöydällä. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja päivien aikana kehitetään muun muassa henkilön omaa työtä, organisaation työkenttää, johtamistapoja ja myyntistrategioita, Myynti MBA -ohjelman koulutuspäällikkö Sari Soini kertoo. Erkki Kulovuori on kokenut antoisaksi sen, että ryhmässä on erilaisia ja eri toimialoilla työskenteleviä ihmisiä. ‒ Nuoremmat oppivat ensin teorian ja sitten käytännön. Itse on tullut käytännössä toimittua tietyllä tavalla ja on hienoa huomata, että sillä on joku teoreettinen lähtökohta.


Esimerkkejä myyntiammattilaiselle sopivista koulutusohjelmista: • Myynnin ammattitutkinto. Voi suorittaa useissa oppilaitoksissa. • Myyntityön koulutusohjelma, tradenomi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Vaihtoehtoina päivätoteutus tai monimuotokoulutus avoimessa amk:ssa. • Myyntiosaamisen tutkintokoulutus, tradenomi, Tampereen ammattikorkeakoulu. Monimuotokoulutus. Kaksi lähipäivää kuukaudessa, muuten opiskelu verkon kautta. • Suunnitteilla: B2B-asiantuntijamyyjän ja myyntijohtamisen koulutusohjelma, tradenomi (YAMK), Tampereen ammattikorkeakoulu. Haku syksyllä 2017. • Executive MBA Myynnin johtaminen -koulutus, Jyväskylän yliopisto. • Myynti MBA, Vaasan yliopisto

35 vuotta myyntiä tehnyt Erkki Kulovuori aloitti Myynti MBA -opinnot, koska halusi löytää uusia työkaluja muuttuneeseen toimintaympäristöön.

31


UR A & PALKK A

Marjo Keski-Kasari (vas), Erkki Kulovuori, Minna Sillanpää ja Satu Estakari ryhmätyön parissa. Ryhmätyön aiheena on tutkia case-yrityksen kansainvälistymismahdollisuuksia.

Digitaalisen liiketoiminnan koulutus suunnitteilla MMA:n hiljattain tekemä jäsentutkimus paljasti, että digitaalisuus ja sen vaikutus työhön huolestuttaa monia myyntialan ammattilaisia. Varsinkin pidempään työelämässä toimineet kaipaavat osaamisensa päivittämistä uudelle vuosikymmenelle. Yksittäisiä kursseja esimerkiksi sosiaalisen median työkaluista on tarjolla pilvin pimein, mutta osaamistarpeiden kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Tähän tarpeeseen ollaan nyt vastaamassa 18 ammattikorkeakoulun voimin. Ne ovat mukana opetusministeriön rahoittamassa Digitaalisen liiketoiminnan erikoistumiskoulutus -hankkeessa. Se pyrkii luomaan tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle uuden koulutusmuodon. Uudessa erikoistumiskoulutuksessa saa tietoa digitalisaatiosta ja liiketoiminnan muutoksen ymmärtämisestä ja voi syventyä oman toimialansa tilanteeseen: miten digitaalisuus vaikuttaa omalla toimialalla sekä liiketoiminnan että arjen työkalujen näkökulmasta. ‒ Digitaalinen murros vaikuttaa yrityksessä ihan kaikkeen. Osaamistarpeet muuttuvat laaja-alaisemmiksi ja organisaatiot kevenevät. Myyjän toimenkuva ei ole enää pelkkää myyntiä, vaan siihen voi liittyä asiakaspalvelua, markkinointia tai hän voi olla tekemisissä liiketoiminnan kehityksen kanssa. Strateginen ymmärrys ei ole enää vain johdon tehtävä, vaan sitä tarvitaan joka roolissa, hankkeen projektipäällikkö Tiina Laiho Haaga-Heliasta kertoo. Koulutus suoritetaan työn ohella ja se kestää vuoden. Valittavana on neljä erikoistumisaluetta, joista yksi on myynti ja markkinointi. Lisäksi kaikki opiskelevat strategista liiketoimintaa. Koulutusta voi saada eri puolilla Suomea. Helsingin alueella myynnin ja markkinoinnin erikoistumiskoulutusta tarjoavat yhteistyössä kolme ammattikorkeakoulua: Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia. Pilottikoulutus on parhaillaan menossa ja mikäli hankkeelle myönnetään kesällä toteuttamisrahaa, koulutus voi alkaa tammikuussa 2018. Lisätietoa koulutuksesta tulee syksyn aikana ammattikorkeakoulujen nettisivuille.

32

Myyntitaitoja insinööreille Turun ammattikorkeakoulussa on tarjolla insinööreille ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jossa erikoistutaan tekniseen myyntiin. Oppilaitoksessa uskotaan, että myyntitaitoiset insinöörit ovat työmarkkinoilla kovaa valuttaa. Myynti-insinööriksi (YAMK) voi kouluttautua vain päiväkoulutuksessa, mutta työelämässä olevat voivat suorittaa tutkintoon kuuluvia opintojaksoja avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Työn ohella opiskeleville on tarjolla avoimia täydennyskoulutusohjelmia, joiden kesto on yhdestä päivästä puoleen vuoteen. Myös yrityskohtaisesti on mahdollisuus räätälöidä eri pituisia valmennuksia myynnin eri osa-alueilta. Besser verkaufen -koulutus valmentaa saksankielisellä markkinaalueella tehtävään B-to-B-myyntiin. Myyntityöllä menestykseen on myynnin tehovalmennus uusille myyntialan ammattilaisille tai uutta puhtia tekemiseensä kaipaaville konkareille. Myyntitaidot ja taitava


ostaminen -valmennus tarjoaa hankinnan näkökulmaa. ‒ Oston ja hankinnan ymmärtämiseen liittyvä valmennus on asia, jota meiltä kysytään yhä enemmän. Nykysuuntauksen mukaan ostot keskitetään organisaatioissa siihen erikoistuneelle henkilölle tai ryhmälle. Toisaalta myyjä voi kohdata pienemmissä yrityksissä ostajia, jotka eivät ole niin tottuneet ostamiseen. Myyjät haluavat oppia kohtaamaan ja ymmärtämään erilaisia ostajia, myynnin yliopettaja Sini Jokiniemi Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.

Lisää osaamista viestintätilanteisiin Sini Jokiniemi sanoo, että työssä olevat myyntialan ammattilaiset ovat kiinnostuneita ostajapuolen

ymmärtämisen lisäksi myös oman työn johtamisesta, neuvottelutaidoista ja kaupan klousaamisen taidoista sekä siitä, miten kohdata erilaisia asiakaspersoonia ja -tyylejä. Sen sijaan se mitä myyntiammattilaiset eivät vielä osaa kysyä on kansainvälistymiseen liittyvä koulutus. Kuitenkin yhä useamman täytyy käyttää töissä myös muuta kuin suomen kieltä. ‒ Myyntiammattilaisen täytyy näkyä ja kuulua eli käydä messuilla ja keskustella kansainvälisten verkostojen kanssa. Siihen liittyvään osaamiseen ei kuitenkaan panosteta. Kyse on siitä, halutaanko ja uskalletaanko hankkia sellainen osaaminen, että myös pärjätään sillä. Jos olisi osaamista ja rohkeutta, kaikki olisivat menossa ulkomaille edistämään asiaansa, Jokiniemi pohtii.

Turun ammattikorkeakoulussa on huomattu myös, että yritysten lisääntyvät pop-up-toimipisteet ovat tuoneet uudenlaisia haasteita. Puhelinmyynnissä työskentelevä tai neuvotteluhuoneessa asiakkaita kohtaava ei välttämättä osaakaan toimia rohkeasti ständillä tai itselle vieraassa tilanteessa. Sen vuoksi oppilaitos järjestää yrityksille koulutuksia, joissa opetetaan ottamaan vuorovaikutus haltuun myös itselle vieraissa kanavissa ja tilanteissa. ‒ Oppilaitoksemme oppilaat eläytyvät asiakkaiksi ja yritysten myyjät tulevat harjoittelemaan pop-up-ständillä oloa. Tilanteet videoidaan ja myyjät käyvät ne läpi yhdessä esimiehensä kanssa. Ihmisten pysäyttäminen tai kohtaaminen uudessa kanavassa on taitolaji, Jokiniemi sanoo.

Työnhakua mobiilissa Tiitus on nuorille työntekijöille suunnattu mobiilisovellus, joka yhdistää työnhakijat ja työnantajat. Työnhakija luo itselleen profiilin, jolla hän voi hakea kaikkiin avoinna oleviin työpaikkoihin. Profiili voi sisältää henkilön arvioita omista vahvuuksistaan ja osaamisestaan, työnäytteitä, videoita, kuvia ja tähtihetkiä sosiaalisesta mediasta. Sovellus ehdottaa profiiliin parhaiten sopivia avoimia työtehtäviä, joita voi hakea muutamalla napin painalluksella. Hakemuksen etenemistä on helppo seurata omasta puhelimesta, ja työnantajan kanssa voi aloittaa keskustelun chatissa. Palvelu on tarkoitettu työsuhteiden solmimiseen, ei yhden päivän mittaisten keikkojen välittämiseen. Työnantajalle sovellus tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa nuoria työnhakijoita entistä tehokkaammin. Se on rakennettu nuorten lähtökohdista. ‒ Palvelumme toimii vain mobiilissa. Moni nuori ei edes omista tietokonetta, mutta hänellä saattaa olla uusin IPhone. Työpaikan hakemisen pitää olla helppoa ja nopeaa, palvelun toinen perustaja Niklas Litmala sanoo. Sovellus hyödyntää tekoälyä, joka järjestää hakijat automaattisesti haettavan työpaikan kannalta parhaaseen järjestykseen, ja tehostaa näin rekrytoinnin esikarsintaa. Tiitus myös mahdollistaa työnantajille kiinnostavien ja persoonallisten hakuilmoitusten tekemisen. Sovelluksessa julkaistu työnhakuilmoitus voi sisältää perinteisen tekstin lisäksi esimerkiksi videoita tulevasta työpäivästä. Palvelu lanseerattiin helmikuun puolivälissä ja maaliskuun alkupuolella siellä oli yli 200 avointa työtehtävää ja 3000 työnhakijaa. Piia Kunnas

33


UR A & PALKK A

Teksti Anni Karppanen Kuva Anna Pinomaa

KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ EI KOE IKÄSYRJINTÄÄ Markkinointipäällikön työuran huippuvuodet eletään alle 40vuotiaana. Sen jälkeen tarjolla on vain pätkätöitä. Jatkuvan epävarmuuden tilalle Sari Leino opiskeli pysyvän työpaikan kiinteistönvälittäjänä.

S

ari Leino, 54, on tehnyt työuran markkinointipäällikkönä ja Brand Managerina. Kun hän vuonna 2012 menetti pitkäaikaisen työpaikan, tarjolla oli vain pätkätöitä. Hän haki uusia tehtäviä vuosittain, oli hetkittäin työttömänä ja teki eri pituisia määräaikaisuuksia. Leino oli onnellisessa asemassa, sillä hän sai töitä. Vastaan ei kuitenkaan tullut yhtään sellaista työnantajaa, joka olisi tarjonnut vakituista työsuhdetta. Yritykset saneerasivat, ja markkinointipäällikkö joutui tekemään työtä ilman omaa budjettia. Vaikka hän olisi hoitanut oman tonttinsa kuinka hyvin, organisaatiomuutosten myötä työt muuttivat Ruotsiin tai katosivat kokonaan. – On henkisesti ja fyysisesti todella raskasta tehdä pitkää työpäivää, 34

jota tehdessä tietää, että siitä ei saa mitään palkintoa, Leino toteaa.

Kokemusta ei arvosteta Markkinointi mielletään työksi, jota tekevät nuoret. Kokemusta ei rekrytoinneissa arvosteta. Leino tutustui työttömyysjaksoina muihin samassa tilanteessa oleviin naisiin: kielitaitoisiin, koulutettuihin ja upean uran omaaviin kollegoihin, jotka eivät päässeet takaisin työelämään. – Nämä naiset ovat tuoneet kansainvälisiä brändejä Suomeen ja vieneet juomia Kiinaan. Osa juoksi maratoneja ja hiihti Grönlannissa. He eivät todellakaan ole mitään ajasta jääneitä ihmisiä, mutta markkinointia pidetään nuorten työnä. Yli 50-vuotias ei alalle työllisty. Leino ymmärsi, että hän ei ole ainoa saman kohtalon kokenut hyvä

työntekijä. Hakijat, joiden kanssa hän kilpaili avoinna olevista markkinoinnin työpaikoista, olivat todella osaavia.

Hyvät työnantajat erottuvat huonoista Jatkuva työnantajan vaihtaminen on toki opettavaista, mutta myös kuluttavaa. Leino halusi löytää työn, josta ei tarvitse vaihtaa pois. Talvella 2016 hän aloitti sivutoimiset LKVopinnot ja suoritti kokeen hyväksytysti kesäkuussa. Asuntoalaan hän oli tutustunut aikoinaan Porissa, jossa hän oli myynyt ilmoituksia Asuntopörssi-lehteen. – En voi loppuelämääni tehdä vain pätkätöitä, Leino sanoo. LKV-koe avasi ovet kiinteistönvälittäjäksi. Tammikuusta 2016 lähtien vähintään puolella välitysliikkeen


työntekijöistä on oltava laillistetun kiinteistönvälittäjän pätevyys. Lisäksi Leinon CV erottui. Kiinteistönvälitys on ala, jossa on kirjava joukko työnantajia. Kärjistäen voisi sanoa, että kaikki alalle pyrkivät pääsevät sisään, mutta vain muutamat pärjäävät. Osa työnantajista tekee sopimuksia, joissa työntekijä ei saa hänelle kuuluvia oikeuksia, mutta ei myöskään yrittäjälle kuuluvia etuja. Pahimmassa tapauksessa työnantajalleen voi jopa velkaantua. – Kävin keskusteluja usean työnantajan kanssa. Minulla on sen verran elämänkokemusta, etten missään nimessä olisi suostunut huonon työnantajan palvelukseen. Tiedän, että uudessa työssä menee hetki, ennen kuin kaupan tekeminen on edes teknisesti mahdollista, Leino kertoo. – Pätevyyden myötä sain valita itse työpaikan ja pääsin alan arvostetuimpaan yritykseen, Helsingin OPKiinteistökeskukseen.

C

M

Y

CM

MY

Kiinteistönvälityksessä ikä ei ole este Kiinteistönvälitys nousi MMA:n työpaikkatutkimuksessa esille alana, jossa ei ole ikärasismia. Monet työnantajat ehkä haluaisivat palkata nuoria, mutta iltaan painottuvat työajat ja pitkät työpäivät ovat erittäin haastavia pienten lasten vanhemmille. Alalla myös asiakkaat arvostavat kokemusta. Asunnon osto on yksityishenkilön suurin taloudellinen päätös. – Olen ennenkin tehnyt kymmenen tunnin työpäiviä ilman, että sillä on vaikutusta ansiotasooni. Tässä työssä voi todella itse vaikuttaa palkkaansa. Jos tekee töitä 8–10 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, niin varmasti menestyy. – Minä arvostan myyntiä ja kiinteistönvälitystä. Kaikki ympärilläni ovat kannustaneet minua. Tämä on ura, jota voin tehdä eläkeikään asti. Nyt kun olen näyttänyt osaamiseni, myös työtarjouksia on alkanut tulla lähes viikoittain.

CY

CMY

K


HY VÄSSÄ VIREESSÄ

URAGURU Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

SOITTO REKRYTOIJALLE ON TYÖNÄYTE

T

yöpaikkailmoituksissa on usein rekrytointia hoitavan henkilön yhteystiedot avoinna olevaan tehtävään liittyvien lisätietojen kysymiseksi. Työnhakijan kannattaisi suhtautua valmiiksi tarjottuun kontaktiin samoin kuin muuttolintujen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi pystytettyihin miljoonaan linnunpönttöön: ilolla hyödyntäen. ‒ Työpaikkailmoituksiin kannattaa soittaa. Ensivaikutelman luominen on jo sinällään riittävä syy työpaikkailmoitukseen soittamiseksi, kehottaa rekrytointikonsultti Krista Pulkkinen Baronalta. ‒ Erityisesti myynnin ja markkinoinnin tehtäviin, joihin liittyy vaikuttaminen, esiintyminen, vuorovaikutustaidot ja ulospäin suuntautuneisuus, on soittaminen erittäin hyvä keino erottautua ja tehdä loistava myynnillinen ensivaikutelma. Soitto on silloin kuin työnäyte. Vaikka soiton päätarkoitus olisi esittäytyminen, kuulijaa ei silti pidä uuvuttaa pitkällä työhistorialla tai CV:n läpilukemisella. Rekrytoijan mielenkiinnon saa heräämään, jos osaa kertoa ytimekkäästi vahvuutensa ja osaamisensa avoinna olevaa tehtävää silmällä pitäen sekä 36

Rekrytoijalle soittaminen on erittäin hyvä keino erottautua ja tehdä loistava myynnillinen ensivaikutelma. perustella, miksi olisi paras valinta tehtävään. Ytimekäs puhelu kirvoittaa usein haastatteluajan jo tiedustelusoiton päätteeksi, vinkkaa Pulkkinen. Onnistuakseen työnhaun asemiensa parantamisessa puheluun valmistautuminen vaatii työnhakijalta ahkerointia. Työpaikkailmoitus kannattaa lukea huolella läpi. Samoin yrityksen verkkosivuihin on syytä perehtyä ajatuksella. Työnhakija voi hyödyntää kaikkea keräämäänsä tietoa sekä ensikontaktipuhelussaan ja työhakemusta laatiessaan että mahdollisesti jatkoon päästessään. ‒ Ihastusta herättävät asiaan perehtyneet, soittoon valmistuneet hakijat, joilla on selkeänä tavoitteena hyvän ensivaikutelman luominen

sekä tehtävän kannalta oleellisten lisätietojen hankkiminen. Jos työpaikkailmoituksessa on paljon toiveita ja odotuksia, voi soittamalla saada arvokasta tietoa ja tarkennusta siitä, minkälaisia asioita ja osaamista arvostetaan eniten. Minkälainen on tehtävään haettavan osaajan profiili? Missä on painotus? Onko painotus esimerkiksi esimiestyössä vai uusasiakashankinnassa? Sovellunko tähän tehtävään tai voisinko kehittyä näihin saappaisiin? ‒ Kannattaa kysyä asioita, jotka eivät ole työpaikkailmoituksesta tai yrityksen verkkosivuilta ilmenneet. Kysymyksiä miettiessä voi raakata pois jo ennakkoon myös turhat kysymykset, kuten montako hakemusta on tullut, Krista Pulkkinen sanoo. Myynti&Markkinointi

36


Myynti&Markkinointi

37


M Y YNTI

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuvat Mikko Käkelä

MYYNTILOIKKA KOKO HENKILÖSTÖN VOIMIN Joskus keinot tehokkaaseen asiakashankintaan ja myynnin kasvattamiseen voivat olla hyvin yksinkertaisia. FSP Finnish Steel Painting Oy saa työntekijöiltään vuosittain 350 ideaa myynnin edistämiseen.

FSP:n työntekijöiltä tulee paljon ideoita esimerkiksi ruokaja kahvitunneilla, myynti- ja markkinointijohtaja Sanna Parkkonen (oik.) sanoo.

38


S

iltoja, bensiinisäiliöitä, metalliputkia, tekeillä olevien kauppojen kattorakenteita, valopylväitä, majakoita, laivoja, öljynporauslauttoja, kaivoskoneita, vesitorneja ja voimalaitoksia. Suomalaisen, teollisuuden pintakäsittelyä tekevän FSP Finnish Steel Paintingin kädenjälki näkyy monissa kohteissa. Eikä vain Suomessa, vaan myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Puolassa. Pintakäsittelylaitoksia eli kansankielellä maalaamoita on yhteensä 25, Suomen lisäksi Virossa ja Puolassa. Tämän lisäksi projekteja tehdään, missä vain tarvetta ilmenee. Sen mahdollistaa liikkuva kalusto, joka häärii maailmalla keskimäärin 50 suuren projektin parissa vuosittain. Onpa kysyntää korkeatasoiselle osaamiselle ollut niinkin eksoottisessa kohteessa kuin Dubain huippuhienossa eläintarhassa. – Kerran saimme tilauksen Kuubaan asti. Kohde ei ollut iso, mutta he halusivat nimenomaan meidät sitä hoitamaan. Jotain on siis varmaan vuosien varrella tehty oikein, kun meidät siellä asti tunnettiin, myynti- ja markkinointijohtaja Sanna Parkkonen toteaa. Tänä päivänä yrityksen valtteja ovat erilaiset avaimet käteen -ratkaisut, joustavat resurssit sekä erittäin monipuolinen palvelukokonaisuus, johon kuuluvat sellaisetkin tuotteet kuin engineering-palvelut, projektijohtaminen, auditoinnit ja kouluttaminen.

Myynti tyssäsi kuin seinään FSP:n tarina sai alkunsa vuonna 1964. Se perustettiin hoitamaan tuolloin rakennetun jättimäisen Nesteen öljynjalostamon pintakäsittely. Tässä yhteydessä yritykselle syntyi niin kova maine, että kysyntää ilmaantui kuin itsestään, ilman sen kummempia myyntiponnisteluja. Yrityksestä tuli alallaan Euroopan johtava. Sen liikevaihto nousi huip-

STRATEGIASTA LÖYTYIVÄT ”LIIKEVAIHDON KASVATTAMINEN” JA ”SYSTEMAATTINEN UUSASIAKASHANKINTA”, VAAN EI VARSINAISESTI KEINOJA NIIDEN TOTEUTTAMISEKSI. puvuonna 2008 jo 40 miljoonaan euroon ja työntekijämäärä 400:aan. – Olemme tietysti isossa kuvassa pieni yritys, mutta omalla toimialallamme todella suuri. Tämän alan yritykset ovat perinteisesti melko pieniä, Sanna Parkkonen kertoo. Juuri tuon huippuvuoden 2008 jälkeen sitten tapahtui jotain kummallista. Puhelimet lakkasivat soimasta ja lihavat vuodet olivat pian muisto vain. Finanssikriisin seurauksena julkisen sektorin kysyntä loppui kuin veitsellä leikaten ja suurten yksityisten asiakkaiden vientiprojektit tyssäsivät. – Olemme teollisuuden ja sen tarvitsemien palveluiden ”ravintoketjussa” siellä häntäpäässä. Pintakäsittelyä tarvitaan yleensä vasta loppuvaiheessa, kun kaikki muu on jo valmista. Kun talous hidastuu, pärjäämme jonkin aikaa lamaoloissakin, mutta kun nousukausi alkaa, pääsemme aallonharjalle viimeisenä. Silti meidän olisi pitänyt jo vuoden 2008 aikana ymmärtää, että myös tämä toimiala ajautuisi pian syviin vaikeuksiin, vakavampiin kuin koskaan ennen, Parkkonen puntaroi.

Eiköhän hyvä tuote itsensä myy? FSP Finnish Steel Painting oli laman kohdatessaan monessa mielessä tyypillinen suomalainen insinöörivetoinen teollinen yritys. Sillä oli 38 sivua paksu strategia, jota ei yrityksessä kovinkaan moni ollut nähnyt, saati lukenut. Strategiaa täydensi vielä 36-sivuinen vuosisuunnitelma. Asiakkuuksien hallintaa varten oli hankittu järeän raskas CRMjärjestelmä, koska ”sellainen kuuluu olla”, mutta sen käyttöä ei oltu varsinaisesti vastuutettu kenellekään. Käyttötarkoitustakaan ei kovin syvällisesti tiedostettu. Järjestelmä oli kankea ja suuritöinen, mikä ei motivoinut sen hyödyntämiseen. Lujassa oli myös uskomus siihen, että kyllä suhdanne laman korjaisi, olihan niin tapahtunut aina ennenkin. Hyvä tuote myy itsensä, yrityksessä toisteltiin. Toimitusjohtaja Pentti Virtanen tunnustaa kirjassa Suomalainen myynti on syvältä vai onko? sanoneensa joskus, ettei meidän yrityksessä tarvitse myyntikontaktien määriä mitata, emmehän ole mikään luukutusfirma. Myynti&Markkinointi

39


M Y YNTI

FSP Finnish Steel Painting Oy:n parhaat käytännöt • Tee strategiasta niin simppeli, että sen ymmärtävät kaikki. • Nosta myynti strategian keskiöön ja jalkauta se. • Iskosta koko porukkaan ajatusmaailma, että kaikkien tehtävä on myydä. • Anna silti selkeä päävastuu myynnistä ja markkinoinnista jollekulle. • Pidä myyntiorganisaatio matalana. • Seuraa, mittaa, koordinoi, päivitä, palkitse, viesti. • Hyödynnä tietotekniikkaa ideoiden keruussa, mutta pidä järjestelmä yksinkertaisena. • Mahdollista kaikkien pääsy järjestelmään eli anna työkalu ideoida. • Pidä CRM-järjestelmäsi mahdollisimman yksinkertaisena ja varmista, että se pystyy hyödyntämään kerättyjä ideoita. • Panosta uusasiakashankintaan, mutta pidä samalla huolta nykyisistä. FSP on tehnyt tiivistä, tuottoisaa ja uusia muotoja saanutta yhteistyötä ensimmäisen asiakkaansa Nesteen kanssa jo yli 50 vuotta.

40


Kun liikevaihdot sitten koko toimialalla laskivat kuin lehmän hännät ja FSP kärsi alan suurimpana toimijana eniten, olivat hyvät neuvot tarpeen. – Meillä oli toki strategiassa todettu myynnin tärkeys. Siellä vilisi sellaisia ilmaisuja kuin ”liikevaihdon kasvattaminen” ja ”systemaattinen uusasiakashankinta”, vaan ei varsinaisesti keinoja niiden toteuttamiseksi. Myynnistä vastasivat johtoryhmä ja aluepäälliköt, mutta aktiivinen uusasiakashankinta tuppasi aina jäämään muiden kiireiden jalkoihin, Sanna Parkkonen muistelee.

Yksinkertainen on kaunista Apuun löydettiin konsultti, käytännön myyntityötä vuosikaudet tehnyt ja sitä pitkään valmentanut Maarika Maury. Alkoi puolitoista vuotta kestänyt myyntivalmennus, johon osallistuivat johtoryhmä ja kaikki tuotannon esimiehet. Strategiasta tehtiin nyt niin simppeli, että sen ymmärtäisi joka ikinen työntekijä. Se koostui kolmesta slidesta, joista ensimmäinen oli otsikoitu ”tärkein tavoitteemme on myynnin kasvattaminen”, seuraavalla sivulla kuvattiin keinot tämän saavuttamiseksi. – Vanhalla CRM-järjestelmällä heitimme vesilintua. Sen sijaan otimme käyttöön erittäin yksinkertaisen ja helppokäyttöisen uuden järjestelmän. Sen avulla seuraamme jatkuvasti myynnin kehittymistä, asiakaskontaktien määrää sekä

onnistuneita ja epäonnistuneita myyntitoimenpiteitä. Keskustelemme myös myynnistä jatkuvasti ja pidämme sitä sisäisessä viestinnässä esillä. Hyvät suoritukset palkitaan, eikä huonojakaan salata, Sanna Parkkonen kertoo. Iso oivallus uudessa strategiassa oli se, että myynti on itse asiassa kaikkien yrityksessä työskentelevien asia. – Ymmärsimme, että myös niin sanotuilla lattiatason työntekijöillä voi olla valtava määrä ideoita, joiden avulla myyntiä voi edistää. Niitä voi syntyä vaikkapa kaupan jonossa, kun huomaa jossakin maalaamattoman teräspalkin. Tai iltalenkillä, kun rekisteröi ruostuneen siltarakenteen. Ideoiden keruu tapahtuu nyt selainpohjaisen järjestelmän avulla. Siihen kaikki pääsevät käsiksi vaikka kotikoneeltaan tai kännykästään, ja sitä oppii jokainen helposti käyttämään. – Käytännössä meillä ideointia tapahtuu todella paljon, esimerkiksi ruoka- ja kahvitunneilla, kun porukat istuvat yhdessä, Parkkonen sanoo. – Uusi järjestelmä mullisti myyntikulttuurin. Aikaisempina vuosinakin ideoita yritettiin kerätä. Silloin niitä saatiin keskimäärin kolme vuodessa. Uusi järjestelmä tuottaa nyt noin 350 aloitetta vuosittain, Parkkonen hämmästyttää. – Ideat voivat koskea niin tuottavuuden kasvattamista, lisäpalvelui-

den kehittämistä kuin sitä mitä, miten ja kenelle voisimme myydä lisää.

Ideat osaksi tulospalkkausta Kuinka koko henkilökunta on sitten motivoitu ideointiin ja sitä kautta myyntyöhön? Sanna Parkkonen kertoo, että keskeinen selittäjä on ollut simppelin strategian tehokas jalkauttaminen. – Kun tutkimme asiaa, paljastui, että nyt 98 prosenttia koko henkilöstöstämme ymmärtää täsmälleen, mistä strategiassamme on kysymys. He tietävät varsin hyvin, että firman menestys ja siten myös heidän oma työpaikkansa ja tulevaisuutensa perustuvat onnistuneeseen myyntityöhön – jo olemassa olevien hyvin tuotteiden ja ammattiosaamisen lisäksi. Toki myynnin ja markkinoinnin parissa FSP:ssä työskentelee myös päätoimisia ihmisiä, Parkkosen lisäksi yksi Suomessa ja yksi Ruotsissa. He koordinoivat myynnin ja markkinoinnin kokonaisuutta. Laajennettu johtoryhmä on lisäksi käynyt syvennetyn myyntivalmennuksen, jossa on erityisesti paneuduttu myynnin optimaaliseen tavoiteasetantaan. – Ideoiden ja aloitteiden tekeminen on nykyisin osa tulospalkkausjärjestelmäämme. Kun huonoimpina vuosina saimme vain muutamia uusia asiakkaita vuodessa, on niitä viime vuosina tullut sadan asiakkaan vuosivauhdilla.

”ISO OIVALLUS UUDESSA STRATEGIASSA OLI SE, ETTÄ MYYNTI ON KAIKKIEN YRITYKSESSÄ TYÖSKENTELEVIEN ASIA.” Myynti&Markkinointi

41


TYÖ & UR A

MYYJÄ KUIN MYYJÄ TE-TOIMISTO TARJOSI MYYNTIJOHTA JALLE PUHELINMYYJÄN PAIKKAA ”Te-toimiston paikat ovat sellaista, että niitä ei kukaan huoli ja siksi ne laitetaan työtarjouksina työttömille.” Valitettavan monella myynnin ja markkinoinnin ammattilaisella on tällaisia kokemuksia te-toimiston välittämistä työpaikoista. Teksti Sirkku Rytkönen

42


T

1. ”Minä pystyn, minä osaan, minä onnistun” -asenne auttaa eteenpäin. Vain sinä itse voit vaikuttaa asenteeseesi. 2. Kuuntele ammattilaisten vinkkejä ja ohjeita. Ota käyttöön sinulle parhaiten sopivat opit. Maratoninkin pystyy juoksemaan menestyksekkäästi, vaikka ei noudattaisi kaikkia saamiaan ohjeita. 3. Jos sinulle työpaikkailmoitusta lukiessasi tulee tunne, että tämä on minun paikkani, minä haluan tämän työn, niin silloin sitä on haettava. Se on juuri sinulle sopiva tehtävä. 4. Usko siihen, että sinullekin on olemassa ”oma työpaikkasi”. Joskus sen löytyminen vain kestää. 5. Kun saat uuden työpaikan, muista kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat auttaneet sinua.

fi

a.

m

MMA:n kyselyyn vastanneilla oli hätkähdyttäviä esimerkkejä siitä, miten te-toimistolla ei ole osaamista huomioida hakijan taustaa työtehtäviä välittäessään. ”Te-toimisto on tarjonnut minulle esim. puhelinmyyjän tehtäviä provisiopalkalla. Olen toiminut johtajata-

Hyvät työpaikat ovat kiven alla, totesi moni MMA:n kyselyyn vastanneista. Rekrytointikonsultti Marjut Kolu Nordic Progress Oy:stä haluaa kuitenkin kannustaa kaikkia työnhakijoita ja uranvaihtajia. Hän on työssään nähnyt, että sinnikkyys ja oikea asenne auttavat työllistymisessä.

i.m

B-to-B-myyjää patistettiin kaupan kassalle

Rekrytointikonsultti korostaa asennetta

ht le

ämän vuoden alussa tuli voimaan työttömän ammattitaitosuojan jälkeistä aikaa koskeva lakimuutos. Sen mukaan työttömäksi joutuneen on kolmen kuukauden kuluttua otettava vastaan myös sellaista kokoaikatyötä, josta maksettava palkka työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten jälkeen on pienempi kuin työttömyysetuus. MMA on huolissaan lakimuutoksen seuraamuksista. Onko tarkoitus jatkossa murtaa työttömän työnhakijan ammattitaitosuoja kokonaan ja samalla pakottaa ihmiset hakeutumaan kyseenalaisiin tai ammattitaidon mitätöiviin työpaikkoihin? Epämääräisen työpaikan vastaanottaminen voi pahimmassa tapauksessa heikentää työnhakijan mahdollisuuksia saada jatkossakaan ammattitaitoa vastaavaa työtä. MMA:n huolen taustalla on viime vuoden lopulla tehty kysely, jossa etsimme vastausta myyntialan työttömien ja avoimien työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan. Siinä te-toimistojen toiminta sai ankaraa ryöpytystä. ”Te-toimiston kautta tulee sellaisia myyjien töitä, joihin ei myynnin ammattilaiset muuten halua olla yhteydessä. Jos joutuu edustamaan epämääräisesti toimivaa yritystä, oma maine myyjänä kärsii. Palkkauskin on heikompi kuin Prisman kassalla. Mikäli ko. työpaikka on omiin aiempiin asiakkaisiin suunnattu, niin luotettavan edustajan maine kärsii.”

LUE VERKKOLEHDESTÄ lehti.mma.fi:

Näin saat yhteydenottoja työnantajilta ja headhuntereilta

solla yli 15 vuotta ja esimiestasolla lähes 30 vuotta.” Valitettavan paljon vastaajilla oli kokemusta siitä, että te-toimisto ei ymmärrä myyntiä työalana. Yksi vastaajista valaisi te-toimiston ”myyjä kuin myyjä” -asennetta esimerkillään: ”Olen b-2-b -ratkaisumyyjä. Te-toimisto kyseenalaisti, miksen

ensisijaisesti halua töihin kaupan kassalle.”

Te-toimisto ei piittaa välittämiensä paikkojen taustoista MMA:ta huolestuttaa se, että tetoimisto ei näytä kantavan vastuuta paikoista, joita se jopa sanktioiden uhalla patistaa työnhakijoita hakeMyynti&Markkinointi

43


TYÖ & UR A

maan. MMA perääkin selvitystä siitä, miten te-toimistot valvovat välittämiensä työpaikkojen laatua. – Lakiuudistus ajaa työnhakijan pahimmassa tapauksessa vastaanottamaan työtä maksukyvyttömästä yrityksestä, jossa poljetaan työntekijän oikeuksia, MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen toteaa. MMA:n kyselyyn vastanneiden myynnin ammattilaisten kokemusten perusteella te-toimisto ei tarkista välittämiensä työpaikkojen taustoja. ”Sain te-toimistosta yhden työtarjouksen. Oli hieman epämääräinen ja asiaa selviteltyäni huomasin, että firmalla on ollut työsuhteisiin ja palkka-asioihin liittyviä epäselvyyksiä.” ”Olen erittäin huolestunut tetoimiston osaamisesta ja vastuusta. Sitä ei ole.” Näin kommentoi yksi vastaajista ja perusteli mielipidettään omilla kokemuksillaan: ”Te-

toimiston kautta saamani työtarjousten yritykset ovat taloudellisesti huonokuntoisia eivätkä työtehtävät vastaa tarjottua nimikettä. Voisin ilmaista sen niin, että lääkärin pitäisi mennä laitosapulaiseksi. Koen, että kokemukseni sekä urani mitätöityisi näiden töiden myötä.”

Työnhakijaa riepotellaan Työnhakijan turhautumista ja toivottomuutta lisää se, että julkisuus leimaa työttömäksi jääneen luuseriksi. ”Jos media toitottaa työttömien laiskuudesta hakea töitä tai vieläpä laiskuudesta vastaanottaa työtä, muovaa se työantajien asenteita kohdella työhakijoita aliarvostavasti.” Kyselystä kävi ilmi, että työttömät myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset eivät odota kotona ”tumput suorina” te-toimiston yhteydenottoa.

Joukossa on ihmisiä, jotka ovat hakeneet satoja paikkoja. Ihmisiä, joilla on kokemusta ja koulutusta. Jotkut ovat kiltisti hakeneet te-toimiston heille osoittamia paikkoja, vaikka niillä ei olisi ollut mitään tekemistä heidän ammattitaitonsa kanssa. Useita työpaikkoja turhaan hakeneet kertoivat turhautumisestaan ja toivoivat sanktioilla uhkailun sijaan tukea te-toimistoilta. Niiden resurssit näyttäisivät kuitenkin tätä nykyä olevan täysin riittämättömät yksilölliseen tukeen tai ylipäätään yksilölliseen palveluun. MMA:n Myynnin avoimet työpaikat -kyselyyn vastasi joulukuussa 2016 yli 900 henkilöä, joista noin 700 on työssä ja 170 työttömänä. Kyselyn ensimmäisen osan tuloksia käsittelevä juttu julkaistiin Myynti & Markkinointi -lehden vuoden ensimmäisessä numerossa.

MMA tutkii, kyselee ja kehittää Tässä lehdessä tuloksia työmarkkinatutkimuksesta (muun muassa palkat), avoimet työpaikat -kyselystä ja strategiakyselystä. Kiitos kaikille kyselyihin vastanneille! Saamamme palaute ja tiedot ovat meille arvokkaita, kun kehitämme toimintaamme.

44


AJASSA

JÄSEN ARVOSTAA MMA:TA, MUTTA KAIPAA KOHDENNETTUJA PALVELUITA ”MMA:n pitäisi tarjota ammattitaitoa tukevia koulutuksia ja palveluita, seurata aktiivisesti työelämän muutosta ja toimia niin, että jäsenet ovat halutuimpia tekijöitä markkinoilla.” Tällaisia neuvoja MMA sai yhdeltä jäsenkyselyyn vastanneelta. Samantyyppisiä eväitä MMA sai muiltakin vastaajilta.

M

MA kyseli tammikuussa jäseniltä työelämän muutoksesta, heidän näkemyksiään työehdoista sopimisesta ja odotuksia palveluiden sekä toiminnan suhteen. Aiheet kiinnostavat, sillä jopa 3 010 jäsentä (16 % jäsenmäärästä) vastasi kyselyyn.

MMA:lla on hyvä maine Kyselyn toteuttaneen Mediatumin analyysin mukaan MMA on hyvin hoidettu, luotettava ja keskimääräistä työmarkkinajärjestöä parempimaineinen. Mielikuva MMA:sta vahvana ja laadukkaana edunvalvojana sekä työelämään turvallisuutta tuovana järjestönä on vahvistunut viiden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Osa jäsenistä kuitenkin toivoo MMA:lta suurempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja voimakkaampaa edunvalvonnallista otetta. Työmarkkinatoiminnassa ollaan aiempaa valmiimpia tiukkaankin linjaukseen, sillä 35 prosenttia vastaajista olisi valmis jonkinlaisiin työtaistelutoimiin – osa tosin vastahakoisesti - esimerkiksi työsuhteen ehtojen turvaamiseksi. Toisaalta puolet jäsenistöstä suhtautuu kielteisesti tai ainakin suurella varauksella tällaiseen toimintaan.

Paikallinen toiminta ei kiinnosta Jäsenpalveluihin jäsenistö on keskimäärin tyytyväinen, mutta suurin osa palveluista ei ole kovin tärkeitä. Vain tietyt, välittömään työmarkkinakelpoisuuteen ja toimeentuloon liittyvät palvelut jäsenistö kokee merkittäviksi. Jäsenet toivovat entistä kohdennetumpia palveluita ja enemmän konkreettista hyötyä tuottavia koulutuksia sekä muita välitöntä hyötyä työmarkkinoilla tuovia palveluja. Jäsenistö ei ole kiinnostunut paikallisesta toiminnasta, mutta verkostoitumista kuitenkin arvostetaan. Osa jäsenistöstä kaipaa kipeästi tukea työelämän muutoksessa ja siihen MMA:n onkin suunnattava voimavaroja. Toisaalta iso osa jäsenistöstä elää muutoksen harjalla ja heidän kannaltaan on tärkeää, että MMA toimii myynnin ja markkinoinnin ideologian sekä ammattilaisten identiteetin vahvistajana. Kiitos kaikille vastaajille! Lue lisää mma.fi/tutkimukset

Myynti&Markkinointi

45


MARKKINOINTI

BRÄNDIMUSEO LUO UUTTA LIIKETOIMINTAA Minkä tahansa liiketoiminnan voi brändätä ja missä tahansa yrityksen elinkaaren vaiheessa. Brändimuseo tarjoaa vahvoille brändeille omanlaisensa tavan kehittää liiketoimintaa ja lisätä brändin arvoa. Teksti Sofia Flygare Kuvat Iittala ja Fazer

I

ittala & Arabia Design Centressä käy 200 000 vierailijaa vuosittain. Valtaosa vierailijoista on aasialaisia. Ikea-museo avattiin Ruotsin Älmhultissa viime syksynä. Tukholmassa sijaitseva Abba-museo on maailmankuulu. Yhteistä näille kaikille on se, että liiketoiminta jatkuu elinvoimaisena edelleen. Brändimuseo on omanlaisensa merkkipaalu ja markkinointiteko yrityksen aikajanalla. Sitä perustettaessa yrityksellä on jo vahva markkinaasema ja brändistä on kehittynyt arvostettu: brändi kiinnostaa ihmisiä. ‒ Brändimuseot kertovat näyttelynomaisesti brändin tarinan, joka on koko kansan nähtävillä. Tarinassa on mukana yrityksen identiteettiä, tunnetta ja viihdettä, mutta myös tietoa, markkinoinnin professori Kirsti LindbergRepo kiteyttää brändimuseoiden ydinajatuksen.

Brändimuseolla on monta roolia Yrityksen historian lisäksi brändimuseot kertovat myös siitä, millainen brändi on tänä päivänä ja antavat osviittaa brändin tulevaisuudesta. Perustavanlaatuinen ajatus 46

Brändimuseot osallistavat vierailijat mukaan näyttelyyn muistelemaan, kokemaan ja tuntemaan. on, että brändimuseot eivät ole vain pala historiaa, vaan ne ovat osa nykyisyyttä, joka elää ja muuttaa jatkuvasti muotoaan yrityksen ja ihmisten elinkaaren mukana. Brändimuseot osallistavat vierailijat mukaan näyttelyyn muistelemaan, kokemaan ja tuntemaan. Ikea-museossa vierailija voi bongata tuttuja, omassa kodissakin käytössä olleita esineitä. Fazerilassa suussa tuntuu sinisen suklaan maku. Arabian kahvikuppinäyttelyä katsellessa mieleen muistuu mummon kukkakuvioiset kupit, pitsiverhojen liehunta kesätuulessa ja kahvihetken tunnelma.


Brändimuseot tukevat yrityksen markkinointia, koska ne tarjoavat tarinan, joka ottaa kävijät mukaan brändikokemukseen. Osallistaminen jättää vahvan muistijäljen ja jatkaa elämistään uusien sukupolvien myötä. Brändimuseot tarjoavat vierailijoille erilaisia tasoja, jotka voivat olla lähellä omaa elämää. ‒ Brändimuseot ovat omalta osaltaan myös huikea oppimisympäristö esimerkiksi opiskelijoille, mikä lisää niiden arvoa, huomauttaa Lindberg-Repo. Esimerkiksi muotoilun opiskelijoille brändimuseot tarjoavat katsauksen esineiden historiaan. Kaupallisen alan opiskelijoille brändimuseot tarjoavat tietoa yrityksen elinkaaren vai-

heista. Brändimuseoissa vieraillessa voi miettiä sitäkin, miten brändi syntyy.

Tulos ja missio brändin rakennuspalikoina Brändillä luodaan vahva mielikuva siitä, että tuote tai palvelu tarjoaa tietynlaisen ylivertaisuuden kokemuksen. Brändi rakentuu yrityksen arvomaailman päälle ja se sisältää noin 3–5 keskeistä piirrettä siitä, millaisen arvolupauksen brändi tuotteellaan tai palvelullaan lunastaa. ‒ Minkä tahansa liiketoiminnan voi brändätä ja missä tahansa yrityksen elinkaaren vaiheessa. Viestintä on avainasemassa. Tarvitaan systemaattista kommuni-

Iittala & Arabia Design Centre kutsuu inspiroitumaan

U

udistunut Iittala & Arabia Design Centre avattiin viime syksynä. Tiloissa on kattava näyttely yritysten lasi- ja keramiikkaesineistä vuosikymmenien varrelta. ‒ Kävijämäärät ovat brändinäyttelymme mittari. Muotoilun opiskelijoille edustamme inspiraatioarkistoa, Iittala & Arabia Design Centren johtaja Päivi Niemi toteaa. Tilat tarjoavat myös mahdollisuuden kokoustamiseen, keramiikkapajoihin ja muotoilukeskuksen tiloissa sijaitsevan Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijoiden tapaamiseen. Esimerkiksi keraamikko Heljä Liukko-Sundströmillä on oma työhuone tiloissa.

Puolet vierailijoista on ulkomailta. Niemi toivoo kuitenkin myös erityisesti paikallisten ottavan paikan omakseen. ‒ Uusien tilojen myötä haluamme kutsua tänne myös paikallisia ihmisiä kyläilemään ja osallistumaan järjestämiimme workshoppeihin ja tapahtumiin. Meillä on nyt hienot fasiliteetit, joiden puitteissa pystymme järjestämään kaikenlaista leffaillasta Design Talks- tai illallistapahtumiin. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä tulevaisuudessa tulemme toteuttamaan, Niemi iloitsee.

Myynti&Markkinointi

47


MARKKINOINTI

kointia kaikkien kanavien kautta, jotta liiketoiminta saadaan nostettua arvostetuksi ja halutuksi, toteaa Kirsti Lindberg-Repo. Brändin pitää pystyä lunastamaan arvolupaus: miksi juuri tämä tuote tai palvelu säilyttää arvonsa myös tulevaisuudessa. Liiketoiminnassa on oltava mukana jotain uutta. Yrityksen vision täytyy näkyä tuotteissa ja palveluissa. ‒ Immateriaalinen osuus on erittäin tärkeä brändiä luotaessa; brändin tehtävänä on tarjota kollektiivinen asiakaskokemus. Brändikonseptin luomiseen ja mission

eteenpäin viemiseen kannattaa ottaa kuluttajat mukaan, vinkkaa Lindberg-Repo. ‒ Ruotsin kuningashuone on yksi esimerkki brändistä, joka vetää ihmisiä puoleensa yli maan rajojen. Brändeihin liittyy tarina, jossa on mukana yrityksen identiteettiä, tunnetta ja lupausta tulevasta.

Kansainvälistyminen vaatii brändipositiivisuutta Professori Kirsti Lindberg-Repo on luonut kansainvälistä uraa vuosia ja monessa eri roolissa. Hänen vastuualueel-

Elämyskeskus kaikille aisteille

F

azerin upouusi vierailukeskus, Fazer Experience, avasi ovensa viime syksynä Vantaalla. Vierailukeskuksen arkipäivää ovat bussilasteittain saapuvat, innokkaasti hälisevät koululaiset, jotka tutustuvat keskukseen oppaan johdolla. ‒ Fazerilla on ollut vierailutoimintaa yli 60 vuotta. Vierailut alkoivat aikoinaan Fazerin Tehtaankadun toimitiloissa vierailijoiden pyynnöstä. Kävijöitä on ollut vuosittain 50 000, suurin osa koululaisia. Tulijoita olisi ollut paljon enemmänkin. Nyt voimme ottaa vastaan kolminkertaisen määrän, iloitsee Fazerin viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk. Uusi keskus on rakennettu siten, että sieltä löytyy sekä katselemista että puuhaa. Näyttelyn lisäksi tiloissa toimii kahvilaravintola ja tuotemyymälä. Pulla- ja kokkikoulut, suklaanmaistajaiset, teemaillalliset ja lasten syntymäpäiväjuhlat ovat olleet suosittuja. Auditorio sekä katolla sijaitseva kokoustila ovat varattavissa niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin käyttöön. ‒ Jopa yhdeksää eri kieltä puhuvat oppaamme voivat muokata opaskierroksiaan sen mukaan, mistä vierailijat ovat kiinnostuneita. Kierroksemme painottuvat esimerkiksi vuoden teräsrakennuksena palkitun rakennuksen arkkitehtuuriin, kas-

48

vinviljelyyn, ravitsemustietouteen, liike- ja tuotantotoimintaan tai yrityksen historiaan, kertoo Anu Kokko, Fazer Experience -vierailukeskuksen johtaja. Luonto on elintarviketeollisuudessa toimivalle Fazerille tärkeä. Keskuksen kukkapenkissä kasvatetaan ruista, kauraa, ohraa, rypsiä ja auringonkukkia. Sisällä vierailukeskuksessa on Fazerin oman puutarhurin vaalima trooppinen puutarha, jossa voi tutustua esimerkiksi liekomaiseen vaniljaan, piikikkääseen ananakseen tai suklaan raaka-ainetta tuottavaan kaakaopuuhun. Vierailukeskuksessa on hyödynnetty tekniikkaa: esimerkiksi 3D-palloista voi kurkistaa, mitä tehtailla tapahtuu. Omista päivän syömisistään voi kasata lautasmallin, jonka koostumuksen robotti arvioi. ‒ Ravitsemustutkimus on tärkeä osa Fazerin liiketoimintaa. Tutkimme esimerkiksi sitä, mikä on ruoan vaikutus ihmisten suorituskykyyn. Vierailijatkin voivat vaikuttaa Fazerin tuotesuunnitteluun osallistumalla tuotemaistiaisiin ja kuluttajatutkimuksiin, vinkkaa Romantschuk.


”Maailmalle kuuluu mennä rinta rottingilla ja suurella ryminällä. Se vaatii riittävän isoa budjettia, jotta ääni saadaan kuuluviin. Pieni piiperrys hukkuu massaan.” Esimerkkinä määrätietoisesta brändikonseptin rakennuksesta Lindberg-Repo mainitsee suomalaisen Kyrö Napue Ginin, joka palkittiin maailman parhaana gininä 2015. Tuotekuvauksessa tuodaan vahvoin mielikuvin esille Pohjolan villissä luonnossa kasvaneiden luonnonmarjojen, karpalon ja katajanmarjan, merkitys ainutlaatuisen ginin valmistuksessa.

Shell Card Private - Myynnin ja Markkinoinnin ammattilaisten polttoainekortti • • • •

MMA:n jatkuva alennus palvelevilta Shell-asemilta Käytössä 1000 Shell- ja St1-asemaa Suomessa ja Ruotsissa Kaikki autoiluun liittyvät ostot yhdellä kortilla Premium-polttoaineet autoosi

Hae korttia 30.4. mennessä – saat hyväksytystä hakemuksesta pesulahjakortin. Lue lisää www.mma.fi/palvelut-ja-edut

alennukset autoilijalle

Shellin tavaramerkkien käyttö perustuu Shell Brands International AG:n myöntämään lisenssiin St1:lle.

laan on parhaillaan muun muassa suomalaisen designin vientiyhteistyön edistäminen Aasiassa. Pelkästään Kaakkois-Aasian markkina-alueella asuu 667 miljoonaa ihmistä, joten markkinat ovat huikeat niille, jotka saavat oven auki. ‒ Suomi on designin kärkimaa väkilukuun suhteutettuna. Aasian markkinat ovat potentiaaliset suomalaiselle designille, Lindberg-Repo mainitsee. Lindberg-Repo on huomannut, että monilta suomalaisilta yrityksiltä puuttuu strategia, miten viedä yritystä kansainvälisille markkinoille. Perustekijät lähtevät yrityksen sisältä. On oltava selkeä brändikonsepti, joka takaa riittävän näkyvyyden. Omaan brändiin ja omiin kykyihin pitää uskoa täysillä. ‒ Maailmalle kuuluu mennä rinta rottingilla ja suurella ryminällä. Se vaatii riittävän isoa budjettia, jotta ääni saadaan kuuluviin. Pieni piiperrys hukkuu massaan, toteaa Lindberg-Repo. Markkinatutkimusta ja kohderyhmien huolellista kartoittamista tarvitaan ennakkoon, jotta brändiviesti saadaan läpi oikeille asiakkaille. ‒ Asemointi pitää tehdä huolella ja samalla miettiä, mitä brändillä halutaan viestiä. Pitää olla tietoa, ei pelkkää fiilistelyä.


HY VIN VOINTI

KUN SUOLI KIUKUTTELEE Vatsassa kuplii ja kiertää, ilmavaivat kiusaavat ja turvotus kiristää vyötä. Ärtyvän suolen oireyhtymä piinaa yhä useampaa istumatyötä tekevää. Teksti Maarit Seeling

A

amiainen oli viimeisen päälle terveellinen: maitokahvia, spelttipuuroa, omena, vihanneksia, hieman hasselpähkinöitä ja manteleita. Melkein kuin oppikirjasta. Tunnin ajomatkan jälkeen on tunnin palaveri asiakaskohteessa, välissä runsaskuituinen ja terveellinen lounas ja takaisin työpaikalle. Loppupäivä kuluu toimistossa istuessa tai pikaisemmissa tapaamisissa. Kaiken aikaa vatsassa vääntää ja fysiikka huutaa vessaan. Voisipa edes pieraista. Vaan ei voi kesken kokouksen. Missä vika, kun suoli kiukuttelee, vaikka elämäntavat ja ruokailutottumukset vaikuttavat olevan kunnossa? – Joskus luokseni on tullut vatsaoireita valittaneita potilaita, jotka ovat ihmetelleet oireiden syitä, vaikka syövät joka aamu puuronsa. Silloin olen hieman kärjistäen kysynyt, miksi syötte sen, jos vatsa sen jälkeen kiukuttelee, gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato Lääkärikeskus Aavasta sanoo. Toistuvia ruoansulatuskanavien oireita kutsutaan toiminnallisiksi vatsavaivoiksi. Toiminnallisilla vatsavaivoilla tarkoitetaan oireita, joiden taustalla ei ole varsinaisia sairauksia, eikä niiden tarkkaa syytä tiedetä. Niiden takana ovat usein elämäntapavalinnat, ruokavalioseikat ja hermostolliset tekijät, mutta mahdollisesti myös suoliston mikrobikantojen muutoksia. Niistä yleisimpiä on alavatsaan painottuva ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS), joka on potilaalle todellinen ja kiusallinen, mutta sinällään vaaraton. Ärtyvän suolen oireyhtymä oireilee muun muassa vatsakipuina, turvotuksena, ripulina, ummetuksena ja ilmavaivoina. 50


– Ärtyvän suolen oireyhtymää ei voida pitää varsinaisena sairautena. Yleensä taustalta ei löydetä mitään elimellistä syytä. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei vaiva aiheuttaisi aitoa kipua. Joskus suolistokaasujen risteily paksusuolen mutkissa saattaa olla jopa niin tuskallista, että apua haetaan päivystyksestä, Koskenpato kuvailee.

Miljoonan suomalaisen vaiva Ärtyvän suolen oireet rassaavat jatkuvasti jo noin joka viidettä eli peräti miljoonaa suomalaista. Syynä kehitykseen on mainittu istumatyön lisäksi myös vääränlaiset ruokailutottumukset sekä nykyihmisen kiireinen ja stressaava elintapa. Naiset kärsivät Koskenpadon mukaan ärtyvästä suolesta hieman enemmän kuin miehet. – Naisen suoli aistii ja anatomia reagoi herkemmin ummetuksena, turvotuksena ja niin edelleen. Ärtyvä suoli myös kehittyy naisilla helpommin. Naiset myös ovat miehiä terveysvalistuneempia, ja siksi hakeutuvat herkemmin lääkärin vastaanotolle ongelmineen. Hyvä uutinen on, että ärtyvän suolen ongelmiin pystyy vaikuttamaan omilla valinnoilla, ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla, joskaan oireista ei koskaan kokonaan pääse eroon. – Vuosikausia on sanottu, että aamuateria on päivän tärkein ateria. Tämä sekä pitää, että ei pidä paikkansa. Painonhallinnan ja aineenvaihdunnan takia on tärkeää syödä aamulla hyvin. Aamupainotteinen ja kuitupitoinen syöminen yhdistettynä istumatyöhön ei ole kuitenkaan suoliston toiminnan kannalta paras ratkaisu. Monet kiinnittävät ehkä liikaa huomiota ruokavalioon huomaamatta väärää ruokailurytmiä, Koskenpato toteaa. Terveellisessä ja paljon kasviksia sisältävässä ruokavaliossa on runsaasti kuituja. Kuidut taas tuottavat runsaasti ulostemassaa. Ongelmia syntyy, kun ihmisen istuessa koko päivän suolisto ei pääsekään työstämään suolikaasuja ja ulostetta kuten pitäisi, vaan ne pakkautuvat paksusuoleen, jonka mutkiin kertyy kipua aiheuttavaa painetta. Paine suolessa aiheuttaa päälle vielä muitakin vaivoja, kuten esimerkiksi peräpukamia, jotka Koskenpato rinnastaa eräänlaisiksi suonikohjuiksi. – Istumatyöläisen olisi syötävä usein ja pieniä aterioita sekä noustava tuolistaan jaloittelemaan ainakin kerran tunnissa.

Sekä lihakset että suoli pitävät liikkeestä, Koskenpato kannustaa.

Oireet ja taudit eri asia Koskenpato vetää tiukan rajan suolistosairauksien ja oireilun välille: varsinaiset suolistosairaudet, kuten paksusuolensyöpä, tulehdukselliset suolistosairaudet ja keliakia ovat myös yleistyneet kaikkialla länsimaissa. – Ongelmallista on, että suolistosyöpä ja muut hankalat suolistosairaudet ovat usein vähäoireisempia kuin ärtyvä suoli, jolloin tutkimukset painottuvat helposti liiaksi tähän sinällään vaarattomaan oireiluun. Veri ulosteessa on aina hälytysmerkki, jonka takia tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle, Koskenpato toteaa. Myös ärtyvän suolen oireyhtymää epäiltäessä on tärkeää sulkea pois mahdolliset elimelliset sairaudet, kuten tulehdukset ja imeytymishäiriöt. Ne saattavat oireilla samoin kuin ärtyvä suoli. Yli 50-vuotiaan kohdalla riski suoliston kasvaimiin lisääntyy ja suolen tähystystutkimus on tehtävä herkästi. Ärtyvä suoli on Koskenpadon mukaan ominaisuutena kohtalaisen pysyvä. Tutkimuksissa käy usein ilmi, että sitä potevilla on ollut vatsaongelmia kouluikäisestä asti. Tyypillisesti oireilu on välillä lievempää, välillä voimakkaampaa. Ikääntyminen saattaa tuoda jonkinlaista helpotusta tilanteeseen, joskaan vedenpitäviä tutkimustuloksia asiasta ei vielä ole. Stressi pahentaa ärtyvän suolen oireilua. Stressi näet vaikuttaa ei-tahdonalaiseen eli autonomiseen hermostoon ja sitä kautta suolen supisteluun samalla tavoin kuin sydämen sykkeeseenkin.

Ruokavaliolla elämänlaatua Ärtyvän suolen oireita lieventämään on olemassa erilaisia lääke- ja entsyymivalmisteita. Monesti niitä myös käytetään, sillä oireet voivat olla niin hankalia, että pelkästään ruokavaliolla ja elämäntapamuutoksilla ongelmaa ei saada hallintaan. Lisäksi nykyisin kokeillaan usein niin sanottua FODMAP-ruokavaliota, jossa pyritään kaasuntuotannon ja suolioireiden minimoimiseen. Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että tietyt hiilihydraatit imeytyvät huonosti, minkä vuoksi ne pilkkoutuvat suolistossa aiheuttaen näin vastakipuja ja muita ärtyvän suolen ongelmia. – Terveellinen ja suolisto-oireita aiheuttava ruoka eivät aina mene käsi kädessä. Esimerkiksi vegaaneilla on hieman enemmän suolikaasuja kuin sekasyöjillä – kasvipainotteinen ja terveellinen ruoka voi jopa lisätä oireilua, jos kyseessä on henkilö, joka istuu koko päivän autossa tai palavereissa. FODMAPissa on listattuna ruoka-aineet, joiden tiedetään lisäävän oireita. Sopiva ruokamäärä taas riippuu yksilöstä, Koskenpato neuvoo. Myynti&Markkinointi

51


HY VÄSSÄ VIREESSÄ

ASIANTUNTIJA – PIDÄ KIINNI LEPOA JOISTA Pitkät työpäivät lisäävät terveysriskejä jo, kun säännöllinen viikkotyöaika ylittää 40 tuntia. Kuitenkin joka viides asiantuntija tekee työtä vapaa-ajalla vähintään viikoittain.

T

yö- ja elinkeinoministeriö (TEM) on asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään työaikasääntelyn kokonaisuutta ja laatimaan sen pohjalta esityksen uudeksi työaikalaiksi. Esityksen on määrä valmistua kesäkuussa 2017. Työterveyslaitos otti hiljattain kantaa aiheeseen ja painotti sitä, että myös asiantuntija- ja matkatyötä tekevät tarvitsevat työaikalakia. Työaika määritellään työaikalaissa ajaksi, jolloin työntekijä on työpaikalla työnantajan käytettävissä. Asiantuntijat tekevät nykyisin työtä lähes missä vain ja milloin vain. Sekä viimeisimmän Työolobarometrin että Euroopan työolotutkimuksen mukaan joka viides asiantuntija tekee työtä vapaa-ajalla vähintään viikoittain. Myyntityössä laaja myyntialue tarkoittaa myös pitkiä työpäiviä ja iltoja tien päällä. Työterveyslaitoksen mukaan asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä. ‒ Suosittelemme, että työaikalaki on kattava ja mahdollisimman moni kuuluu sen piiriin. Se tarjoaisi ikään kuin perälaudan ja antaisi yleisohjeita riittävästä levosta ja palautumisesta, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen sanoo. EU:n työaikadirektiivi määrittelee, että viikkotyöaika ylitöineen ei saisi ylittää 48 tuntia ja kahden työpäivän välille pitäisi jäädä vähintään 11 tunnin lepoaika. Kansallisen työaikalain pitäisi olla linjassa direktiivin kanssa. Tieto riittävän palautumisen merkityksestä terveydelle on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana. Yksittäinen pitkä työviikko ei vielä ole vaaraksi, mutta jos työpäivät venyvät pidemmän aikaa, terveysriskit kasvavat. Riski nousee jo, kun viikkotyöaika ylittää 40 tuntia. Erityisesti riskit lisääntyvät, jos viikkotyöaika nousee yli 50 tunnin. Työajat vaikuttavat vireyden ja unen kautta toimintakykyyn: kykyyn keskittyä, itseohjautuvuuteen, uuden oppimiseen. Eli asiantuntijatyön kannalta hyvin keskeisiin valmiuksiin. ‒ Jos tehdään liikkuvaa työtä, se tulisi jotenkin huomioita kokonaistyöajassa tai siitä saatavassa työaikakompensaatiossa, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo. Piia Kunnas

jaks aa ja ksa a

52


SENIORI, LÄHDE LEVILLE! MMA:n seniorijäsen, lähde katsomaan Levin ruskaa syksyllä 2017! Senioriviikot sijoittuvat parhaaseen ruskaaikaan, viikoille 37 ja 38. Viikolla 37 on luvassa monipuolista ohjelmaa: erilaisia retkiä, patikointia, mukavaa yhdessäoloa grillaillen ja lauleskellen sekä aamulenkit halukkaille. Ohjelmaa on lähes jokaiselle päivälle ja mukaan voi tulla oman mielenkiinnon mukaan. Osa ohjelmasta on maksullista ja osan kustantaa MMA. Tarkemmat tiedot ohjelmasta lähetetään osallistujille kesäkuussa laskun yhteydessä. Viikko 38 on omatoimiviikko, jonka aikana ei ole järjestettyä ohjelmaa. Ilmoittaudu jommallekummalle viikolle. Majoittuminen tapahtuu Levin Välirakassa sijaitsevissa rivi- ja paritalohuoneistoissa. Varausviikko on lauantaista lauantaihin. Vuodepaikkoja huoneistoissa on viisi tai kuusi. Huoneistoon voi ottaa mukaan perheenjäseniä tai ystäviä. Viikon hinta on majoituksesta riippuen 240 tai 260 euroa / huoneisto. Etusijalla ovat ensikertalaiset.

Näin haet senioreiden ruskaviikoille: •

Hakuaika on 8.–28.5.2017

Hakulomake täytetään osoitteessa www.levirakka.fi

Lisätietoa saat Minna Liukkoselta, puh. 020 122 4412 (klo 8.30 - 11), minna.liukkonen@mma.fi

-

MMA SM GOLF 19.–20.7.2017

7 1 0 2 S R E T S A SKI

M O K A I H M U M ÄJOKI|RU SEIN

Luvassa komiat kisat! Katso lisätietoja www.ruuhikoski.golf.fi > kilpailut > kilpailukalenteri tai soita Paavo Mäenpää, puhelin 040 5189 716

Myynti&Markkinointi

53


AUTOILU

TAKUULLA HYVÄ AUTO Autotehtaat kilpailevat monilla palvelun alueilla, mutta autojen takuuehdoissa on yllättäviä eroja. Takuuajat vaihtelevat kahdesta vuodesta aina seitsemään vuoteen. Koko aika ei välttämättä ole takuunalaista, koska useissa takuuehdoissa on kilometrirajoitus. Teksti Jyrki Jaala

A

utoissa, niin kuin monissa muissakin tuotteissa, on takuu tehtaan valmistevirheistä aiheutuvien vikojen korjaamiseen. Tämä on tärkeä suoja kuluttajille. Nykyautoissa on paljon monimutkaista tekniikkaa ja valmistusvirheitä sattuu sekä autotehtaille että alihankkijoille. Välillä takaisinkutsu joudutaan suorittamaan suurelle määrälle autoja. Vaikka automarkkinoijat kilpailevat tosissaan markkinaosuuksista, takuu ei näytä olevan merkittävä kilpailukeino. Markkinakärjessä olevilla on yleensä heikoimmat takuuehdot. Kilpailua tuntuu olevan enemmän niillä, jotka tavoittelevat suurempia markkinaosuuksia. Ilmeisesti kuluttajat eivät pidä takuuta kovinkaan tärkeänä. Eivätkä myöskään autojen myyjät, koska esitteistä ja nettisivuilta on useiden merkkien kohdalla hankalaa löytää tietoa takuuehdoista. Takuun merkitys tulee esiin vasta, kun jotain harmillista sattuu.

54

Takuu ei ole virhevastuu Takuu on valmistajan vapaaehtoisesti myöntämä vapaaehtoinen sitoumus, eikä sama asia kuin lain edellyttämä virhevastuu. Virhevastuu voi olla vielä takuuajan päättymisen jälkeenkin voimassa, takuuajan pituudesta tai kilometrirajauksesta riippumatta. Virhevastuulaki edellyttää valmisteen kestävän yleisesti oletettavan kestoiän. Siinä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi jarrut, kytkin ja muut osat, jotka kuluvat käyttöajan ja -matkan perusteella, eivätkä edellytä ainakaan täyttä veloituksetonta korjausta. Virhevastuussa myös kuljettajan ajotavalla on merkitystä. Väärin käytetyn tuotteen kohdalla ei ole korjausvelvollisuutta, mutta virhe on pystyttävä valmistajan taholta osoittamaan.

Takuu vai kuluttajansuoja Takuuehdoissa on useita ehtoja, joiden tulkinnasta saattaa syntyä erimielisyyttä kuluttajan ja valmistajan välillä. Onko kyseessä normaali kuluminen tai mahdollinen väärinkäyttö?


Esimerkiksi eräs tyypillinen viime vuosien riita-asia on ollut jakopään käyttöhihnan tai -ketjun ongelmat. Jos hihna pettää esimerkiksi 50 000 kilometrin kohdalla, kuka vastaa kalliista korjauksesta? Jotkut autoliikkeet ovat kieltäytyneet takuukorjauksesta tai ehdottavat kustannusjakoa esimerkiksi 50/50-periaatteella. Kuluttajariitalautakunta on useimmiten todennut, että vika on näillä kilometrimäärillä tullut normaalia käyttöikää aikaisemmin ja tehnyt ratkaisun kuluttajan hyväksi. Auton haltijan on kuitenkin noudatettava valmistajan suosituksia jakohihnan vaihtoajoista ja pidettävä huolta määräaikaishuolloista, joissa osien kunto tarkastetaan. Ellei näitä ole noudatettu, tilanne voi muuttua kuluttajalle epäedulliseksi. Yleensä autoliikkeet haluavat sopia riidat ilman kuluttajariitalautakunnan mukaantuloa, mutta silti autoalaa koskevia valituksia tulee lautakunnalle soviteltavaksi vuosittain noin tuhat. Takuukorjauksen ja virhevastuulain mukaisen korjauksen ero on siinä, että takuun perusteella tehtävissä korjauksissa ei saa aiheutua minkäänlaisia kustannuksia ostajalle, mutta jos korjaus tehdään virhevastuulain nojalla, saatetaan suositella kustannusten jakamista, mikäli auto tulee korjauksen ansiosta oleellisesti ikäistään parempaan kuntoon.

Goodwill-takuu harkitaan tapauskohtaisesti Takuun voimassaoloaikana tulee harvemmin erimielisyyttä vikojen korjauskuluista. Kun takuuaika on päättynyt, tilanne saattaa muuttua. Vielä muutama vuosikymmen sitten takuukäsittelijät olivat maahantuojalla työskenteleviä henkilöitä, jotka saattoivat tehdä takuupäätöksiä tapauskohtaisesti. Nykyään tietokone hoitaa päätökset. Koneelle syötetään tiedot tapahtumasta, ja jos takuuaika on päättynyt, tulee tehtaalta kielteinen päätös. Mikäli päätös ei tyydytä asiakasta, voidaan käyttää niin sanottua goodwill-takuuta, jossa maahantuoja on mukana. Tilanne edellyttää kuitenkin tapauskohtaista harkintaa ja mahdollista kustannusjakoa. Jos asiakas ei vieläkään ole tyytyväinen, hän voi hakea ratkaisua kuluttajariitalautakunnalta. Näissä tapauksissa asiakas on jo todella turhautunut. Usein hän on joutunut maksamaan jo laskun ja hakemaan siihen jälkikäteen korjausta. Autoahan ei yleensä saa ulos korjaamolta, mikäli lasku on maksamatta. Muiden kuin merkkikorjaamojen on lähes mahdotonta neuvotella tehtaan kanssa goodwilltakuusta.

Huollon valitsemisen vapaus Yleinen virhekäsitys on, että takuun säilyminen edellyttää valtuutetun merkkihuollon käyttämistä. Vaikka valinnanvapaus on ollut voimassa jo useamman vuoden, edelleenkin pelko takuun menettämisestä huolestuttaa autoaan ei-merkkihuoltoon vievää asiakasta. Valinnanvapaus on tarkoitettu edistämään vapaata kilpailua. Siinä on kuitenkin myös ehtoja. Valitun huollon on oltava ammattitaitoinen ja suoritettava työt auton valmistajan hyväksymällä tavalla. Vaikka takuuta ei voida evätä ei-merkkihuollon käyttämisen takia, on muita palveluja, jotka voidaan tällaisessa tapauksessa menettää. Eräs varsin merkittävä on matkan keskeytymiseen liittyvien palveluiden epääminen. Useilla automerkeillä on niin sanottu SOS-palvelu, jossa auton tehdessä tenän kesken matkaa, voidaan tilata hinausauto, taksi ja jopa hotellihuone autotehtaan laskuun, vaikka takuuaika olisi ohi. Tämä etu voidaan evätä, ellei ole käytetty merkkihuoltoa ja siihen on myös kuluttajansuojasäännösten mukainen oikeus, koska kyseessä ei ole takuu, vaan lisäpalvelu. Kannattaakin tarkistaa omat vakuutusehtonsa, niissä on usein myös vastaava matkan keskeytys-

Takuuehtoja markkinaosuusjärjestyksessä Merkki Takuu Kilometrirajoitus /vuotta 1. Volkswagen

2

ei

2. Toyota

3

100 000

3. Skoda

2

ei

4. Ford

2

ei

5. Nissan

3

100 000

6. Kia

7

150 000

7. Opel

2

ei

8. Volvo

2

ei

9. Audi

2

ei

10. Mercedes Benz 2

ei

11. BMW

2

ei

12. Honda

3

100 000

13. Renault

4

100 000

14. Huyndai

5

ei

15. Peugeot

5

100 000

16. Seat

5

100 000

17. Mazda

3

100 000

18. Citroen

2

ei

19. Mitsubishi

5

150 000

20. Subaru

3

100 000

Kyseessä on teknisten toimintojen takuut. Maalipinnalle ja puhkiruostumattomuudelle takuuajat ovat huomattavasti pidempiä.

turva.

Myynti&Markkinointi

55


M ATK ALLA

Koonnut Piia Kunnas

Auto360°: Autoilu paljastaa elämänasenteet

S

uomalaiset vähättelevät tunteen merkitystä ja korostavat järkisyitä autoiluun liittyvissä valinnoissaan. Auton hankintaan ja käyttöön liittyvät päätökset kuitenkin erottelevat ihmisiä erityisesti arvojen perusteella. Auton ostamista, omistamista ja käyttöä koskevassa tutkimuksessa Insight360 Oy löysi suomalaisista kuusi toisistaan erottuvaa segmenttiä: turvallisuushakuiset, asiantuntijat, verkossa asioijat, tilaa toivovat, uutta haluavat, julkisen liikenteen suosijat. Miehistä suurempi osa kokee olevansa asiantuntijoita, kun turvallisuushakuisista puolestaan huomattava enemmistö on naisia. Autoilun asiantuntijoiksi itsensä kokevat haluavat elää mielihalujensa vallassa, turvallisuushakuiset sen sijaan ovat kiinnostuneempia toisten ihmisten hyvinvoinnista. Autoilun asiantuntijat suunnittelevat auton hankintaa seuraavan vuoden aikana kaksi kertaa useammin kuin muut. Seuraavan vuoden mittaan auton hankintaa harkitsee joka neljäs suomalainen. Uutta haluavat kaipaavat auton lisäksi laadukasta autokaupan palvelua, huoltoa sekä huoltopisteitä. Tilan tarvitsijat eivät kaipaa tietoa autoista tai elämyksiä ajamisesta, he vain haluavat ratkaista tila- ja kuljetustarpeen. Viidennes suomalaisista kuuluu segmenttiin, joka saattaa siirtää autokauppansa verkkoon. Useimmat heistäkin haluavat kuitenkin tehdä koeajon ennen ostamista.

Kokous keskellä Helsinkiä Keskeiselle paikalle Helsingin päärautatieaseman viereen avautui uusia kokoustiloja, kun Holiday Inn Helsinki City Centren uudistus valmistui. Sen myötä vilkkaaseen liikenteen solmukohtaan avautui muunneltavia kokoustiloja: kolme 30 henkilön tilaa voidaan yhdistää yhdeksi sadan hengen tilaksi. Perinteisten kokousten lisäksi varauskirjassa onkin minimessuja, lanseeraus- ja koulutustilaisuuksia sekä jopa pääsykokeet. ‒ Kokoustilojemme tekniikka on valittu asiakkaita kuunnellen. Tyypillinen haaste kokousten alussa on esitystekniikan liittäminen asiakkaan tietokoneeseen erilaisten liittimien ja johtojen kanssa. Me haluamme välttää tämän tarjoamalla tämän päivän langatonta tekniikkaa, hotellinjohtaja Mari Salonen kertoo.

56


”15 % VALITSISI ITSEOHJAUTUVAN TAI ROBOTTIAUTON, JOS OLISI TÄYSI VAPAUS VALITA.” Lähde: Liikenneturvan kysely

Lisää lentoyhteyksiä maailmalle Finavian lentoasemilta on luvassa uusia lentoreittejä muun muassa Yhdysvaltoihin, Intiaan ja ympäri Eurooppaa. Eniten reittejä avaavat Finnair ja Norwegian, mutta mukana on myös kokonaan uusia lentoyhtiöitä. Uusien lentoyhtiöasiakkuuksien löytämiseksi ja reittivalikoiman kasvattamiseksi Finavia on jo pidemmän aikaa panostanut myyntityöhön ja markkinointiin. Tämä on tarkoittanut paitsi Finavian lentoasemien, myös koko Suomen tunnettuuden kohenemista. – Teemme kovasti töitä saavutettavuuden parantamiseksi ja Suomen matkailun edistämiseksi. Markkinointityötä tehdään myös yhä tiiviimmin yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Visit Finlandin ja alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Tuloksia on nähtävissä esimerkiksi Lapissa, jonne saimme talvella kahdeksan suoraa kansainvälistä lentoyhteyttä, sanoo Finavian myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin.

Uusi hotelli Ahvenanmaalla!

Park Alandia Hotell Maarianhaminassa aivan keskustassa 79 huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä kokoustilat. Myyntimiespaketti

83€

A!

TERVETULO

Asu Maarianhaminan keskustassa uudessa Hotelli Pommernissa. Uudet mukavat huoneet, korkeatasoinen White Guide-merkitty ravintola Kvarter5, lounge ja viinibaari tekevät vierailustasi viihtyisän.

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Iltasauna ja uinti  Filmi/urheilu kanavat  Näyttelytilat ilmaiseksi  Ilmainen WiFi  Ilmaiset parkkipaikat  Livemusiikkia keskiviikko– lauantai

Myyntimiespaketti alk.

115€

Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

www.parkalandiahotel.com |info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

Hengähdä Rauhalahdessa HUOLEHDI ITSESTÄSI Liikuntakeskus Pajulahti

7x65_MMA_Pajulahti_02/17 .indd 1

Varaa jo liikunn ny t all KESÄL inen O Ohjelm MA: aa kok o perhe elle!

www.pajulahti.com

Hyvät ulkoilumaastot, kylpylä, hoitoja, savusauna tiistaisin, herkullista ruokaa. Tanssia ja karaokea.

Tarjous MMA:n jäsenille 105 € / vrk Sisältää 1 hh tai 32 m² huoneisto huoneistohotellissa, aamiainen, päivällinen, kylpylä, kuntosali, tanssit.

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30 Puhelun hinta: lankap. 0,032 €/min. + 0,0835 €/puh. Matkap. 0,19 €/min. Sis. alv 24 %.

22.3.2017 14.50

Katso oheis


UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti ­omien jäsentemme edustamia tuotteita. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Hiusmuotoilulaitteista matkakokoja

Puutarhakastelu uudelle aikakaudelle Fiskars laajentaa valikoimaansa kastelutuotteisiin. Fiskars Waterwheel -kastelukela sulkee sisäänsä hanaliittimen kolmessa eri koossa, säädettävän kastelupistoolin, kastelupistoolin tuen sadetusta varten, 15 metrin pituisen korkealaatuisen letkun, stop-pikaliittimen sekä ruohopiikin. Waterwheel-kastelukela mahdollistaa kastellessa vaivattoman liikkumisen 360-asteisesti kelan ympärillä ilman huolta kelan kaatumisesta tai letkun jumiutumisesta, ja ruohopiikillä kela pysyy jämäkästi paikoillaan. Kastelukelan käyttöä helpottavat kolme erikokoisiin hanoihin sopivaa liitintä: kelaa hankkivan ei tarvitse tietää, minkä kokoinen veden ulostulo omasta käyttökohteesta löytyy. Veden painetta voi säätää portaattomasti, joten kela sopii niin yrttien, kukkien ja istutusten kasteluun kuin isompien alojen sadettamiseen. Fiskars Waterwheel -kastelukelasarjaan kuuluu perusmallin lisäksi kaksi suuremman pihan kasteluun soveltuvaa kelaa: Waterwheel M (21,5 metriä) ja L (31,5 metriä). Fiskarsin verkossa toimivalla työkalulla oman pihan koon saa tietää muutamalla napin painalluksella. Työkaluun syötetään kohteen osoite, jolloin ohjelma paikantaa pihan kartalta. Tämän jälkeen piha rajataan ja työkalu kertoo pihan suuruuden (S, M, L tai XL). 58

Remingtonin matkakokoiset On The Go -hiusmuotoilulaitteet takaavat kauniit kampaukset myös matkoilla. Remington D2400 matkahiustenkuivain on varustettu taittuvalla kahvalla, ja Remington S2880 Mini -muotoilurauta lämpenee käyttövalmiiksi 60 sekunnissa.

Elintarvikemerkintään uusi muste Linx kehitti musteen, joka tarttuu ja pitää öljyisellä tai rasvaisella kalvolla päällystetyillä pinnoilla. Uusi muste sopii erinomaisesti etenkin elintarvikepakkauksiin. Linxin tuotteita maahantuo Cortex Oy. Lisätietoa: Eino Veikkolainen, 0500 501464, eino.veikkolainen (at) cortex.fi


Värikoodatut tuotteet ammattikeittiöön Tartuntojen ennaltaehkäisy on tärkeä osa jokaisen ammattikeittiön omavalvontasuunnitelmaa (HACCP). Yksi yksinkertaisin apukeino välttää ristikontaminaatiota on keittiövälineiden värikoodaus. Rubbermaid Commercial Products esittelee uuden kattavan valikoiman (ruoan säilytykseen, valmistukseen

ja tarjoiluun) värikoodattuja tuotteita. 7 eri väriä sisältävä valikoima pitää sisällään ruoansäilytysastiat, leikkuulaudat, kuumaa kestävät kuminuolijat sekä keittiöpihdit. Tutustu tarkemmin: http://www.rubbermaidcommercial.com Lisätiedot: mikko.sihvonen@newellco.com

Lisäpalveluja maksamisen yhteyteen Poplatek FlexiPos -maksupäätesovellus laventaa maksamistapahtuman mahdollisuuksia. Kauppias voi tehdä korttimaksamisen yhteydessä lisämyyntiä, palvella kanta-asiakkaitaan tai tehdä vaikka asiakastyytyväisyysmittauksia. Kuluttajalle FlexiPos tarjoaa maksamiselämystä ja mahdollisuutta käyttää hyväkseen erikoistarjouksia. Sen avulla voi antaa myös välitöntä asiakaspalautetta. Maksamisen turvallisuuteen uusi järjestelmä ei vaikuta; se on yhtä turvallista ja nopeaa kuin aikaisemminkin. Lisäpalvelujen kehittäminen kassamaksamisen yhteyteen on aidosti suomalainen innovaatio, joka on lähdössä maailmalle. FlexiPos esiteltiin ja koekäytettiin Shop 2017 Helsinki -messuilla. Ensimmäiset FlexiPossit näkyvät kohta kassoilla. Lisätietoa: www.poplatek.fi

Myynti&Markkinointi

59


LAKIPALSTA

Teksi Tuuli Lahikainen / MOT Oy Kuvitus Jii Roikonen

PALKKAUS MYYNTIALALLA Onko olemassa vähimmäispalkkaa? Entä pitääkö kaikille maksaa samasta työstä sama palkka? 60


T

yösopimuslain 1 luvun 1 §:ssä on määritelty työsopimuslain soveltamisala ja sitä kautta myös se, milloin kyseessä on työsuhde. Olennaista on, että työtä on sitouduttu tekemään nimenomaan vastiketta vastaan, toisin kuin esimerkiksi talkootyötä. Mikä sitten on oikea palkan määrä? Työsopimuslaki määrää, että työntekijälle on maksettava tekemästään työstä ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka.” Lain hyvin väljän sanamuodon varaan palkan määrästä sopimista ei ole syytä jättää, vaan palkan suuruudesta ja määräytymisperusteista on tärkeää sopia työsopimuksessa. Jos palkkaus muodostuu kokonaan tai osittain provisiosta tai muusta muuttuvasta palkanosasta, on työsopimukseen tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi kirjattava yksiselitteiseen muotoon, miten palkka muodostuu. Provisiojärjestelmästä sovittaessa on hyvä huomioida esimerkiksi, että kertyykö provisiota kaikesta myynnistä, vai vasta tietyn rajapyykin ylittävästä myynnin osasta ja toisaalta, onko lisämyyntiin pyrkiminen aina motivoivaa, vai onko provision määrälle kenties sovittu joku yläraja. Samoin on syytä kirjata selvästi auki se, miten provision määrää tai määräytymisperusteita voidaan muuttaa. Melko usein näkee sovitun, että työnantajalla on jätetty yksipuoleinen oikeus milloin tahansa muuttaa provision määräytymisehtoja ilman, että työntekijälle taataan muutostilanteessa mitään vähimmäistasoa. Mitä suurempi osuus palkasta on provisioperusteinen, sitä suurempi on tällaisesta ehdosta työntekijälle pahimmassa tapauksessa aiheutuva haitta.

Onko olemassa vähimmäispalkkaa? Usein työntekijöillä saattaa olla se käsitys, että laissa olisi taattu joku vähimmäispalkka. Näin ei ole, vaan minimipalkkaa koskevia määräyksiä sisältyy ainoastaan työehtosopimuksiin. Jos taas työsuhteeseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, toimii vähimmäispalkkaa määrittelevänä säädöksenä ainoastaan työsopimuslaissa säädetty ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”. Säädöksen väljä sanamuoto jättää tulkitsijalle runsaasti harkinnanvaraa. Vaikka lakiin ei sisällykään säädöstä euromääräisestä vähimmäispalkasta, on työttömyysturvalaissa säädetty, että työssäoloehtoa kerryttää ainoastaan työ, jossa kokoaikatyön palkka on joko noudatettavan työehtosopimuksen mukainen tai sovellettavan työehtosopimuksen puuttuessa vähintään 1 187 euroa kuukaudessa. Työntekijä voi siis olla työssä, joka ei kuitenkaan kerrytä työssäoloehtoa.

Palkkatasa-arvo työpaikoilla Entä pitääkö kaikille samaa työtä tekeville maksaa samaa palkkaa? Edes saman työnantajan palveluksessa? Työsopimuslaissa on säädetty työnantajan velvollisuudesta kohdella henkilöstöään tasapuolisesti, jollei erilainen kohtelu ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Tämä yleisvelvoite koskee työsuhdetta kokonaisuudessaan ja siten myös palkkausta. Syrjintä on kielletty myös yhdenvertaisuuslaissa. Yhdenvertaisuuslaissa säädettyjä kiellettyjä syrjintäperusteita ovat muun muassa ikä, kieli, uskonto, terveydentila ja vammaisuus.

TÄYSPROVISIOPALKKA ON ENÄÄ HARVALLA MMA:n työmarkkinatutkimuksen mukaan noin 80 prosentilla jäsenistöstä on joko kiinteä palkka tai kiinteän palkan ja kannustimen yhdistelmä. Täysprovisiopalkalla työskentelee vajaa 2 prosenttia MMA:n jäsenistä. He työskentelevät tyypillisesti liikelahja-alalla, automyynnissä tai kiinteistönvälittäjinä. Lue lisää palkoista sivulta 18 alkaen.

Tasa-arvolaissa (laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta) on kielletty sukupuoleen perustuva syrjintä palkkauksessa. Syrjintää on esimerkiksi ilman hyväksyttävää syytä tapahtuva sellainen palkkaehtojen soveltaminen, että työtekijä joutuu sukupuolensa vuoksi epäedullisempaan asemaan kuin toinen samaa työtä tekevä, toista sukupuolta oleva työtoveri. Työntekijää ei saa syrjiä palkkauksessa myöskään hänen sukupuoli-identiteettinsä tai sukupuolen ilmaisunsa perusteella. Palkkauksen erilaisuudelle voi kuitenkin olla olemassa hyväksyttäviä syitä. Työntekijät on saatettu palkata eri aikaan siten, että toisen palkkaamisajankohtana on ollut pulaa sopivista työntekijöistä, toisen palkkaamisajankohtana puolestaan ylitarjontaa. Myös valtakunnalliset seikat saattavat vaikuttaa tarjolla olevien pätevien hakijoiden määrään ja hyväksyttäviä syitä erilaiselle palkkaukselle voivat olla myös aiempi työkokemus tai koulutus.

Kohtaatko syrjintää palkka-asioissa? Mitä sitten tehdä, jos epäilee saavansa ilman hyväksyttävää syytä pienempää palkkaa, kuin samaa työtä tekevät kollegansa? Yhteistoimintalain 11 §:n mukaan työnantajan on annettava kerran vuodessa kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastotiedot hänen edustamansa henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstöryhmiä ovat yleensä työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on annettava henkilöstöryhmän palkkatiedot eriteltyinä ammattiryhmittäin. Jos henkilöstöryhmää edustaa kaksi edustajaa, palkkatiedot on annettava kummallekin edustajalle. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun osaa henkilöstöryhmään kuuluvista työntekijöistä edustaa esimerkiksi työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, minkä lisäksi henkilöstöryhmän enemmistö on valinnut edustajakseen yhteistoimintaedustajan. Henkilöstöryhmien edustajille annettavien palkkatietojen henkilöstö- tai ammattiryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. Ongelmia palkkatietojen saamisessa saattaa käytännössä aiheuttaa se, että kyseessä on niin pieni yritys, että palkkatietoja ammattiryhmittäin eriteltynä ei voida antaa ilman, että tiedoista selviäisi samalla myös yksittäisen työntekijän palkkatiedot. Jos työnantaja on työehtosopimuslain perusteella sidottu jonkin työehtosopimuksen noudattamiseen, saa työnantaja soveltaa tuon työehtosopimuksen määräyksiä palkkatietojen antamisesta. Myynti&Markkinointi

61


Tällä palstalla kerrotaan myyntialan sopimuksista. 1/17: Sopimuksen voimassaoloaika 2/17: Työsopimus 3/17: Edustussopimus 4/17: Kilpailukieltosopimus 5/17: Toimitusjohtajasopimus 6/17: Päättämissopimus

TYÖSOPIMUS

T

yö s o p i m u k s e s s a työntekijä ja työnantaja sopivat työsuhteesta ja sen ehdoista. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kirjallinen muoto on kuitenkin suositeltava, jotta voidaan osoittaa mitä on sovittu. Työsopimukseen kannattaakin kirjata selvästi kaikki työsuhteen olennaiset ehdot ja työntekijän eduksi sovitut asiat. Työsopimukseen kirjattavia ehtoja ovat muun muassa työsuhteen alkamispäivä, työntekopaikka, työtehtävät, työsuhteen muoto ja kesto, työstä maksettava vastike eli palkka ja sovitut luontaisedut sekä noudatettava työehtosopimus.

Koeaika piteni Osapuolet voivat sopia työsopimuksessa myös työsuhteen alkuun koeajasta. Työsopimuslain määräys koeajasta on muuttunut 1.1.2017. Muutoksen myötä 1.1.2017 ja sen jälkeen tehtäviin työsopimuksiin koeajan pituudeksi voi sopia kuusi kuukautta aiemman neljän kuukauden sijaan. Lisäksi jos työntekijä on koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, on työnantajalla oikeus pidentää koe62

aikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä on ollut vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Vastaavasti menetellään myös työkokeilun osalta. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava kyseisen määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta lukien. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus selvittää, soveltuuko työntekijä tehtäväänsä ja vastaavasti työntekijälle mahdollisuuden selvittää, vastaako työ ja työnantaja hänen odotuksiaan. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Työsopimusta ei saa

kuitenkaan koeajallakaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työsopimuksen ehdoista neuvoteltaessa työntekijä voi luonnollisesti aina halutessaan esittää, ettei työsopimukseen oteta koeaikaa.

Tutustu työsopimusluonnokseen huolella Perehdy työsopimusluonnokseen aina huolellisesti ennen allekirjoitusta ja tarkista, että kaikki olennaiset ehdot ja sovitut edut on kirjattuna sopimukseen. Työsopimuksessa sovittuja olennaisia työsuhteen ehtoja ei voi lähtökohtaisesti muuttaa ilman toisen osapuolen suostumusta eikä yksipuolisesti ilman laillisia perusteita. Ehtojen muutosoikeudesta ei kannata sopia. Työsopimukseen perehtyessä kannattaa huomioida myös maininnat, jotka saattavat mahdollistaa myöhemmin jonkun ehdon muuttamisen työnantajan toimesta, esimerkiksi ”kulloinkin voimassa oleva” tai ”myös muut työnantajan osoittamat”. Kaikki epäselvät ehdot kannattaakin aina tarkistaa lakimieheltä ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Sanna Honkanen


m i.m le ht

Uutta sisältöä joka viikko!

a. fi

LUE VERKKOLEHDESTÄ!

AJASSA

TYÖ & URA

MARKKINOINTI HYVINVOINTI

Asiakasymmärrys ja sinnikkyys ovat myyjän tärkeimmät taidot

Toimitusjohtajat: Kilpailukyky kasvuun myynnillä ja markkinoinnilla

Tulevaisuudessa myyjän tärkeimmät taidot ovat asiakasymmärrys, kyky johtaa itseään, taito palautua ja kyky sietää tappioita, käy ilmi Haaga-Helian ja Fountain Parkin tutkimuksesta. Vaikka myyjän digitaidoista puhutaan paljon, niin kyselyn perusteella ne ovat vasta neljänneksi tärkein asia.

Pk-yritysten toimitusjohtajat nostavat myynnin ja markkinoinnin Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeimmiksi asioiksi. Mitä pienempi yritys, sitä enemmän toimitusjohtajan työajasta kuluu asiakkaiden, myynnin sekä operatiivisen ja hallinnollisen työn parissa.

http://lehti.mma.fi/asiakasymmarrys-ja-sinnikkyys-ovat-myyjan-tarkeimmat-taidot

http://lehti.mma.fi/ajassa/toimitusjohtajat-kilpailukyky-kasvuun-myynnilla-ja-markkinoinnilla

Joko olet tutustunut koulutuskalenterin tarjontaan? MMA:n verkkosivuilla olevasta koulutuskalenterista löydät kaikki lähikuukausien valmennukset. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta: • 20.4. Näyttävät videot somessa • 24.4. Myy tehokkaasti puhelimella • 3.5. Somen uudet ilmiöt • 31.5. Tehokas kokous verkossa Lue lisää ja ilmoittaudu: mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutus > Koulutuskalenteri

BLOGI NÄKÖISLEHTI

Myyjä muuttuu metsästäjästä maanviljelijäksi Konkreettisia tuotteita valmistavat yritykset keskittyvät jatkossa enemmän palveluihin ja ratkaisuihin. Tämä asettaa haasteita myös myyjille, koska se edellyttää aivan erilaista ajattelutapaa. IMD:n kanadalaissyntyinen professori Michael Wade kuvaa sitä siirtymiseksi metsästäjästä maanviljelijäksi. http://lehti.mma.fi/ajassa/myyjamuuttuu-metsastajasta-maanviljelijaksi

Kronologisen ansioluettelon tilalle on nousemassa osaamispohjainen ansioluettelo. Tuo CV:ssä esille titteleiden sijaan ennen kaikkea osaamista. MMA opastaa CV:n teossa. Katso lisää sivulta 66

Myynti&Markkinointi

63


KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi Muutto kauemmaksi myyntialueesta Asun pääkaupunkiseudulla ja myyntialueeni on Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Muutan Kouvolaan (paikkakunta toimituksen muuttama), mutta työpaikkani ja myyntialueeni säilyy entisellään. Kuljen omalla autolla. Onko työnantaja velvollinen maksamaan kilometrikorvauksen uudesta kotipaikastani ensimmäiselle asiakkaalle ja siitä eteenpäin? Onko muuttamiseni kauemmaksi myyntialueelta peruste työsuhteen päättämiselle? Ei ole velvollinen maksamaan korvausta uudesta paikasta, mutta muutto ei ole irtisanomisenkaan peruste, jos työ vain tulee riittävästi hoidettua. Työntekijän on hankkiuduttava töihin sovitulle myyntialueelleen ja hoidettava tehtävänsä, asuipa missä vaan. Muutto ei myöskään aseta työnantajalle velvollisuutta muuttaa myyntialuetta. Se millä tavalla kilometrikorvausta tulee jatkossa maksaa, ei ole aivan selvää, mutta työnantajalle ei voi sälyttää ilman hänen hyväksyntäänsä ainakaan työntekijän omasta muutosta johtuvaa kilometrikorvausmenon olennaista nousua. Asiasta tulee neuvotella ja etsiä ratkaisua. Yksi selkeä ratkaisu on vaikkapa se, että korvaus maksetaan esimerkiksi ensimmäisen asiakkaan luota lähtevistä kilometreistä.

www-managerin jäsenkelpoisuus Tuttavani työskentelee yksityisessä yrityksessä www-managerin tittelillä. Tehtävänään hänellä on yrityksen pääosin markkinointiin liittyvien somekanavien hoitaminen ja yrityksen nettisivujen päivitys. Onko hän jäsenkelpoinen MMA:han? Liittoon kuuluvan kollega-

64

ni mukaan ei ole, koska liiton ottama oikeusturvavakuutus koskee vain myyntitöissä olevia. On jäsenkelpoinen. Kaikki myynnin ja markkinoinnin ja oston alalla työskentelevät jäsenet ovat jäsenkelpoisia. Samoin alojen tuki- ja johtotehtävissä toimivat. Myös sähköisen markkinoinnin (ja myynnin) tehtävissä toimivat ovat jäsenkelpoisia. Jäsenetuna oleva oikeusturvavakuutus koskee myös häntä. Se koskee kaikkia työsuhteisia jäseniä. Sovellettavat rajoitteet koskevat lähinnä riittävää jäsenyysaikaa ja sitä, onko henkilö ollut jäsen oikeudellisen ongelman syntyessä.

Provisio vai bonus? Miksi jotkut työnantajat haluavat puhua pohjapalkan lisäksi maksettavasta kuukausittaisesta bonuksesta, vaikka bonuksen määräytymistavan mukaan kysymys on mielestäni samasta asiasta kuin provisiossa? Jotkut työnantajat tai kauppaedustajan päämiehet voivat toimia noin tietämättömyyttään. Toinen syy on se, että sekä yrittäjäkauppaedustajia että työsuhteisia myyntimiehiä koskevan Kauppaedustajalain määräyksissä kirjoitetaan provisiosta. Laissa on provisioon ja sen saamisoikeuteen tms. liittyviä säännöksiä ja joskus näppärä, mutta vähän vilpillinen vastapuoli kuvittelee, että lain määräykset eivät olekaan voimassa, jos provisio nimetään joksikin muuksi. Parasta olisi, jos provisiosta käytettäisiin sen oikeaa nimeä, provisiota. Wikisanakirja muuten määrittää provision ”kaupallisen tehtävän suorittamisesta maksettavaksi, yleensä prosenttiosuutena myynnin arvosta laskettavaksi korvaukseksi”. Bonus puolestaan voi saman lähteen mukaan tarkoittaa ”ainakin ylimää-

räistä palkkiota tai hyvitystä, erityisesti palkkaan lisättävää ylimääräistä tulospalkkiota”. Bonus maksetaan jostakin kokonaisuudesta tai tehtävästä, provisio yleensä suoraan myynnistä tai siihen liittyvästä suhdeluvusta laskettavana prosenttiosuutena.

Mikä on negatiivinen sidonta? Olin taannoin koulutuksessa. Kouluttaja puhui ohimennen negatiivisesta sidonnasta, enkä tiedä mistä oli kysymys. Onko jokin työoikeudellinen asia? Vai markkinointiin liittyvä? En kehdannut kysyä, kaipa markkinointiassistentin pitäisi tietää. Negatiivinen sidonta on kuluttajansuojalaissa (2 luku, 10§) kielletty markkinointikeino. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kuluttajalle lähetetään hänen tilaamattaan tuote, josta sitten pyydetään maksua tai tuotteen palauttamista. Lähettää siis saa, mutta hänelle lähetettävästä ilmaisesta materiaalista tulee käydä selvästi ilmi, ettei ole velvollisuutta maksaa mitään eikä palauttaa tuotetta eikä velvollisuutta reagoida millään muullakaan tavoin.

Oikeus etätyöhön Yrityksessä, jossa työskentelen myyntipäällikkönä, sallitaan yhden markkinointiassistentin tehdä työtä kotonaan kolmena päivänä viikossa, mutta muille työntekijöille ei vastaavaa oikeutta ole myönnetty. Eikö työnantajan tulisi kohdella kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti? Ainoaksi perusteeksi tälle menettelylle työnantaja on esittänyt, että kyseisen henkilön kanssa on työsopimusta tehtäessä sovittu etätyömahdollisuudesta.


Näin haet ansiopäivärahaa Jos yrityksessä on käytössä etätyömahdollisuus, niin yrityksessä tulisi olla selkeät etukäteislinjaukset siitä, missä tehtävissä ja millä edellytyksillä etätyötä on tehtävissä. Avoimuus on työyhteisön kannalta tärkeää. Mikäli etätyömahdollisuus ei ole avoin kaikille, tulee valintaperusteiden olla selkeät ja hyväksyttävät. Pelkästään se, että jonkun kanssa on erikseen sovittu etätyömahdollisuudesta, ei ole hyväksyttävä peruste eriarvoiseen kohteluun. Vaikka kohtelun tulee olla yhteneväistä, niin on kuitenkin muistettava, että toiset työtehtävät mahdollistavat etätyön toisia paremmin. Tällaisessa tilanteessa on siis mahdollista, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia etätyöhön.

Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms. Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet. Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet. Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama

palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. Huomaa, että jos työsuhde on tai oli kokonaan tai osittain provisiopalkkainen, kassa saattaa tarvita palkkatodistuksen lisäksi kopiot palkkalaskelmista.

Töihin kilpailijalle Toimin aluejohtajana isohkossa kansainvälisessä yrityksessä ja minua on pyydetty kilpailevaan yritykseen toimitusjohtajaksi. Onnistuuko työpaikan vaihto ongelmitta? Tällaisen tilanteen edessä paras neuvo on, että ennen kuin teet asiassa yhtään mitään, käy asia kunnolla läpi lakimiehen kanssa.

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

65


MM A KOULUTTA A

KOULUTUKSET/

KEVÄT 2017

Katso kaikki koulutukset, tarkemmat kuvaukset niistä sekä ilmoittautumiset osoitteesta www.mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutukset > Koulutuskalenteri

NEUVOJA TOIMIVAAN TYÖNHAKUUN CV:n uudet muodot

Työnhaun koulutuksia

Moni MMA:n jäsen on saanut uuden työpaikan aina kutsuttuna, joten työnhaun valmiuksia ei ole tarvinnut harjoitella. Perinteinen CV on yhä tärkein dokumentti työnhaussa, mutta se on saanut uusia muotoja. ‒ Video-CV:n lisäksi nousussa on yhä visuaalisemmat CV:t. Kronologisen CV:n tilalle on tulossa osaamispohjainen CV. Työnantajaa ei kiinnosta tittelit, hän on kiinnostunut työnhakijan osaamisesta, UP Partnersin valmentaja Susan Calonius kertoo. ‒ CV:n voi tehdä nykyisin omannäköiseksi. Valokuvan käyttö on lisääntynyt. CV:n voi rakentaa myös perinteisen dokumentin lisäksi portfolioksi tai tehdä CV-videon. Tärkeää on kuitenkin muistaa vastaanottaja ja tehdä CV:n lukeminen ja katsominen hänelle helpoksi. On turvallista olla neutraali positiivisella tavalla ja noudattaa yleistä käytössä olevaa CV-rakennetta, Kirsi Pärssinen Voida Oy:stä kertoo. Pärssinen korostaa CV:n hiomisen tärkeyttä. CV putoaa jatkosta yleensä varmasti, jos siinä on paljon virheitä, sitä ei ole kohdennettu kyseessä olevaan tehtävään, se on liian pitkä tai puutteellinen, työhistoriassa on selittämättömiä aukkoja tai työtehtäviä ja saavutuksia ei ole kuvattu kunnolla. ‒ Rekrytoijan on saatava nopeasti käsitys hakijan ammattitaidosta. Hyvällä CV:llä päästään haastatteluun. Virheelliset, puutteelliset ja ei kohdennetut CV:t siirretään helposti ei jatkoon -pinoon.

Tehosta työnhakua -webinaari

Jouni Röksä

Koulutusta CV:n tekoon Kirsi Pärssinen pitää MMA:n jäsenille webinaarin, jossa käsitellään hyvän CV:n ja hakemuksen tuntomerkkejä. Webinaari toteutetaan to 27.4. klo 9-12 ja ma 15.5. klo 17-20.

66

to 18.5. klo 9–11 Käydään läpi työnhaun taktiset kuviot.

LinkedIn profiilin perustaminen pe 28.4. klo 9-11. Webinaarissa käydään läpi oman profiilin luominen, mihin muotoon perusasetukset kannattaa säätää ja miten niitä muokataan. Kouluttajana toimii Kati Saario Happy Customer Companystä.

LinkedIn jatkokurssi webinaarina to 18.5. klo 9-12. Tom Laineen LinkedIn-jatkokurssi soveltuu alkeiskurssin suorittaneille tai muuten vastaavat tiedot jo omaaville. Valmennuksessa tutustutaan LinkedInin pääominaisuuksiin, asetuksiin, perusprofiilin täyttämiseen ja työpaikkojen löytämiseen LinkedInistä.

LinkedIn työpajat Tom Laine kiertää workshopeissa virittämässä jäsenten LinkedIn-profiilit kuntoon. Workshopt ovat • Lahdesssa 18.5. • Jyväskylässä 19.5. • Kuopiossa 20.5.

Harjaannu työnhaussa – opiskele verkossa silloin kun sinulle sopii MMA:n jäsenten käytössä on UP Partnersin verkkokoulutus, jonka avulla voi treenata työnhakuvalmiuksiaan ja työnhakustrategiaansa. Palvelu on jäsenille ilmainen. Ilmoittautuminen: https://www.urapalvelut.fi/mma


JOKO SEURAAT MEITĂ„ SOMESSA? #parhaatmukana

020 122 4400 MMA liitto mmaliitto

Myynnin ja markkinoinnin opiskelijoille mmaopiskelijat Myynnin ja markkinoinnin opiskelijat MMAopiskelijat Myynti&Markkinointi

67


LA

M M

KAR

JA

A

TOTTA VAI TARUA, MMA Karjalan tiedottaja Tuula Mikkonen? Teksti Piia Kunnas Kuva Jere Lauha

Autoa ei kannata omistaa. Totta ja tarua. Käyttääpä autoa sitten työsuhdeautona tai muuten yrityksen käytössä, yrityksen kannattaa miettiä tarkkaan, onko omistaminen viisasta, kun ajatellaan siihen sidottua pääomaa ja miten hankinta käyttäytyy kirjanpidossa. Yksityisen ihmisen kohdalla on henkilökohtainen valinta, omistaako auton tai hallinnoiko sitä muulla tavoin.

Etätyö ei ole mahdollista autokaupassa. Tarua. Teen osan työajasta etänä, vaikka asun vain muutaman kilometrin päässä työpaikalta. Hoidan koko konsernin leasingasioita ja olen asiakkaiden kanssa tekemisissä vain puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Avaan koneen usein kylpytakki päällä jo puoli seitsemältä aamulla. Hyvät tietoliikenneyhteydet ja paperiton toimisto mahdollistavat etätyön. Kun siirryin kuusi vuotta sitten hoitamaan leasingasioita, skannasin ensi töikseni sopimuskopiot ja loin sähköisen arkiston.

Yhdistystoiminta on aikansa elänyt tapa vaikuttaa. Tarua. Jos joku väittää niin, se johtuu varmasti siitä, että yhdistyksen päättäjät eivät suostu uudistamaan toimintatapaansa. Yhdistystoiminta itsessään on edelleen tapa saada asioita aikaan ja vaikuttaa. Meillä MMA Karjalassa keskustelukulttuuri on hyvin vapaa ja kokouksissa on kiva käydä. Meillä on oma WhatsApp-ryhmä ja olemme muutenkin yhteydessä kuin kokouksissa.

Karjalassa kelpaa olla MMA:n jäsen. Totta. Meillä on valtavasti paikallisia jäsenetuja, joita yhdistyksen jäsenetkään eivät tiedosta jokapäiväisessä toiminnassaan. Lisäksi järjestämme paljon tapahtumia, joihin voi ottaa mukaan myös perheenjäseniä.

Tuula suosittelee: Suosittelen, että jäsenet hyödyntävät yhdistyksemme lomaosaketta Kolilla. Huoneistosta on järvinäkymät, Kolin rinteet ja vaellusreitit ovat lähellä ja hiihtolatu vieressä. Kävelymatkan päässä on uimaranta ja nuotiopaikka. Loistava paikka rentoutua!

68


YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET

Kukin osallistuja ilmoittaa itsensä mukaan 19.5.2017 mennessä, jonka jälkeen kisan järjestäjä muodostaa kilpailuparit. Ilmoittautumiset kilpailunjohtajalle: joukohonkasalo@ hotmail.com tai 0400 461 805

MMA Etelä-Suomi Perhepäivä Flamingossa Vantaalla 29.4.2017

ä p i t h iv

ä!

MMA Päijät-Häme Perinteiset Tennismestaruuskilpailut nelinpelinä lauantaina 27.5.2017 klo 10–16 Hollolasssa Heinsuon hiekkatekonurmikentillä.

MMA

Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 2.6. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 12.5.

Powerparkissa 17.6.2017

Luvassa on kylpylää ja hohtokeilausta.

Äijä-päivä Vauhtifarmilla Nurmijärvellä 6.5.2017 Lisätietoa sähköpostilla lähetetyssä jäsentiedotteessa, nettisivuilla etela-suomi.mma.fi ja Facebookissa.

Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät MMY:n vuosikokous pe 12.5.2017 klo 11.30, Hotelli Cumulus Aulanko, Hämeenlinna Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, kuten toimintakertomus ja toimintasuunnitelma, sekä valitaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Myynnin ja markkinoinnin yrittäjille puheenjohtaja ja hallitus. Ohjelma alkaa lounaalla klo 11.30–12.30, minkä jälkeen Etelä-Hämeen Osuuspankilla on lyhyt puheenvuoro ajankohtaisista aiheista. Vuosikokouksen arvioitu päättymisaika on viimeistään klo 14.30. Ilmoittautumiset vuosikokoukseen viimeistään 3.5.2017 sähköpostilla osoiteeseen jyrki.jarvinen@mot.fi.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kokkola järjestävät jäsenilleen ja heidän perheilleen MMAhtipäivän Powerparkissa. Kokopäivärannekkeen hinta on vain 10€ (max 4 ranneketta/jäsen) ja sillä voi hurvitella koko päivän 18.6. kello 11–19. Lisätietoja järjestävien yhdistysten nettisivuilta. Kyseisten yhdistysten jäsenet voivat hankkia lippunsa osoitteessa https://holvi.com/shop/EPMMARY

MYYNTI ON

Tervetuloa kaikki Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät MMY:n jäsenet!

Myynti&Markkinointi

69


MM A:N TOIMSTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenrekisteri Sari Kanervo 020 122 4402

Jäsenedut, kurssit Eija Kuitunen 020 122 4401

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

JOHTO

Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen 020 122 4415 040 596 9143

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4400

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 020 122 4404

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

Kirjanpito Elina Järvinen 020 122 4414

NUORET

LOMAOSAKKEET

Asiantuntija Igor Parri 020 122 4420

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

TALOUS

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Talouspäällikkö Jaana Apell 020 122 4416

VIESTINTÄ

Viestintäsuunnittelija Anni Karppanen 020 122 4400

Viestintäsuunnittelija Sirkku Rytkönen 020 122 4429

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU!

www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä twitter MMAliitto

70

Toimituspäällikkö Piia Kunnas 020 122 4428

Julkaisusuunnittelija Mari Niemi 020 122 4411

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma 9–11 ja 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740.

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Toimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Jaana Apell Kassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon. Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456 Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412


Tervetuloa

Merelliseen Ouluun Vietämme 9.6.-11.6.2017 Oulun Hotelli Lasaretissa MMA Oulun seudun 90 -vuotisjuhlia sekä MMA:n Kesäpäiviä. Tule mukaan iloiseen juhlahumuun!

Katso tarkempi ohjelma: oulunseutu.mma.fi Juhlahumussa mukana:

Hotelli Lasaretti, Pääyhteistyöhotelli Yöpyminen 2 hengen huone 105€ Yöpyminen 1 hengen huone 92€

Kasarmintie 13b, 90130 Oulu puh. 020 757 4700 myyntipalvelu 020 757 4701 lasaretti@lasaretti.com Huoneet MMA:lle varattu 30.4.2017 asti Lapland Hotel Oulu, Varahotelli

Ilmoittautumien lauantai-illan juhlaan illalliskortin lunastamalla Holvi-palvelusta https://holvi.com/shop/OSEMMA. Samasta paikasta voit ostaa myös perjantai-illan buffet-ruokailun. Myös ryhmäilmoittautumiset onnistuvat tätä kautta.


Hanki lahjat hetkessä! • Tilaaminen helppoa ja nopeaa

• Ilmainen tervehdys sekä logopainatus

• Ilmainen toimitus

Toimitus sti sähköise en! saman ti

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.