Myynti & Markkinointi 5/2016 by Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

5/16

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

MIIKKA MÄKITALO TEKEE BISNESTÄ KOLMESSA FIRMASSA SIVU 14

Temperamentit työyhteisössä

Somen sudenkuopat

Tulospaineet stressaavat myyjiä

SIVU 33

SIVU 42

SIVU 48

Oletko jo kokeillut tarjoamaamme maksutonta hakupalvelua? Se on vain osa Intellia.fi -palvelua

Palvelun avulla voit helposti rajata kohderyhmiä myyntija markkinointitarkoituksiin. Saat kohderyhmän kontaktit postittamista, soittamista tai sähköpostitusta varten. Ajantasaiset ja laadukkaat kontaktit vievät viestisi tehokkaasti perille myyntisi kannalta tärkeille kontakteille ja helpottavat uusasiakashankintaa. Saat poistettua kohderyhmästä helposti nykyiset asiakkaasi ja kilpailijat. Voit poistaa yksittäisiä yrityksiä sekä poistaa tai lisätä yksittäisiä päättäjiä. Valmiin kohderyhmän saat ulos Excel-muodossa. • Laadukkaat kontaktit kaikkiin kampanjatarpeisiin • Kaikki yritykset ja kaikki puhelinnumerot

Tilaa testitunnukset käyttöösi osoitteesta: kampanja.intellia.fi/tutustu

Pa nu n t ie 6, 0 0 620 He l s in ki | www.i n t e l l i a .fi | i n fo @ i n t e l l i a .fi | 09 6 15 9 33 40

PÄ ÄKIRJOITUS

MYYNTIBUDJETIT KUNTOON – KONFLIKTIT KUNTOON

rilaiset konfliktit aiheuttavat työpaikoilla huonoa vointia ja tuottavuuden laskua. Tällaisia konflikteja ovat esimerkiksi työtehtäviä koskevat riidat ja epäoikeudenmukaiseksi koettu johtaminen, sekä meidän alallamme muun muassa epärealistisesti asetetut myyntibudjetit ja myyntivaatimukset. Vaikka tulevan vuoden myyntibudjetin virittämisen kohti taivaita voisi kai ajatella nostavan tuottavuutta. Tosiasialliset myyntiluvut eivät kuitenkaan kasva pelkästään myyntibudjetin tavoitelukuja nostamalla. Kokenut myyntiorganisaatioiden johtaja ja luennoitsija Ari Rämö toteaa, että myyntibudjettia laadittaessa ohitetaan liian usein myyjien kuuntelu, vaikka heillä usein olisi mahdollisuuksista realistisin käsitys. Osallistaminen toisi ehkä paremman tuloksen. Kun konflikti työpaikalla syntyy, vaikkapa tuosta uudesta myyntibudjetista, eivät suomalaiset aina ole taitavimpia konfliktinratkaisijoita. Taustalla vaikuttaa usein puhumattomuuden ja puuttumattomuuden kulttuuri. Mutta jotta voitaisiin tehokkaasti puuttua ja asioista puhua, olisi kaikkien hyvä hallita tietyt perustaidot. Ne hyvät esimies- ja alaistaidot. Paraskaan esimies ei korjaa asioita yksin, jos alaisten taidot tulla vastaan, ottaa vastuuta ja nähdä kokonaisuus puuttuvat. Samoin epärealistiset vaatimukset työntekijöille ja jyräävä johtaminen eivät ehkä ole paras tie menestykseen. Alaistaidot voi kiteyttää kolmeen asiaan: Miten teet oman työsi hyvin, miten olet vuorovaikutuksessa mui-

den työyhteisön jäsenten kanssa ja miten otat vastuun omasta tekemisestäsi. Parhaansa yrittäminen on siis työntekijälle itsestäänselvyys, rakentavuus ohittaa rähjäämisen ja omat tekemiset ja tekemättä jättämisetkin on nähtävä vastuullisesti osana työyhteisöä ja sen menestystä. Ja edellisen vastapainona voisi odottaa esimiehiltä ja työnantajayrityksiltä ainakin sitä, että syksyn teematuote – myyntibudjetti vuodelle 2017 – laadittaisiin realismiin, motivointiin ja palkitsemiseen nojautuen. Pelkät uudet entistä suuremmat luvut paperilla eivät yleensä vie asioita rakentavasti eteenpäin. Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

”Kaikkein vaikeinta on ihmiselle erehtyä yksin, koska se on varmin todistus harkintakyvyn puutteesta.” Arkipäivän neuvottelutaitoa, Erkki Mielonen. Myyntimiehet-lehti lokakuu 1953.

Myynti&Markkinointi

5/16

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS

Esimies, ajattele työntekijöitä asiakkaina Ari Rämön mielestä kaikki työntekijät, ja erityisesti omat tiimiläiset, ovat esimiehen asiakkaita, joiden tyytyväisyydestä hän vastaa. 4

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Bisnestä kolmessa firmassa

Hyödynnä kehityskeskusteluita

Temperamentit työyhteisössä

Miikka Mäkitalo tekee bisnestä Suomessa ja Tallinnassa musiikilla, sisällöntuotannolla ja kohtaamisilla.

Kehityskeskustelun vaikuttavuus perustuu suurelta osin esimiehen vuorovaikutustaitoihin.

Työyhteisön henkilökemiat voi saada toimimaan, kun ymmärtää muiden tapoja toimia.

Markkinointi osaksi arkea

Tulospaineet stressaavat myyjiä

Autoilu: Esittelyssä pistokehybridit

Nykyaikainen markkinointisuunnitelma on notkea arjen työväline.

MMA:n kyselyn mukaan myyntiammattilaista stressaa eniten se, kun kauppaa ei tule.

Pistokehybridiä sekä tankataan että ladataan. Onko sähköistyksestä hyötyä paljon ajavalle?

3 Pääkirjoitus 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Bisnestä kolmessa firmassa 20 Esimies, ajattele työntekijöitä asiakkaina 23 Etäesimiehen on osattava kuunnella 26 Kehityskeskustelu on tärkeä johtamispiste 30 Aasiassa alaiset vaativat enemmän ohjausta

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Piia Kunnas Julkaisusuunnittelija Mari Niemi Toimitusneuvosto Jarmo Hyvärinen Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi. Kuusi numeroa vuodessa.

33 Neljä väriä työkaverin ymmärtämiseen 36 Uraguru: Kuinka antaa palautetta 40 Oma raha: Näe numeroiden taakse 42 Somen sudenkuopat ja karhunpalvelukset 46 Hyvä markkinointi suunnitelma peilaa arjen tekoja 48 Myyntiammattilaista stressaavat eniten tulospaineet

52 Myötätunto parantaa työsuoritusta 54 Pistokehybridi ei ole enää kummajainen 56 Matkalla 58 Ideaa & Ilmiöitä 60 Lakipalsta: Luottamus- pula ei oikeuttanut irtisanomiseen 62 Kysy työelämästä 64 Totta vai tarua: MMA Satakunta 65 Yhdistyksissä tapahtuu

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon. Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otavamedia.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %. Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 84. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kansikuvassa Miikka Mäkitalo

MYYNTI ON YRITYKSELLE KUIN SYDÄN IHMISELLE.

Kuvaaja Andrey Kulpin

Myynti&Markkinointi

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa kirjalahjakortin. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 50 euron arvoisen lahjakortin Suomalaiseen Kirjakauppaan. Lahjakortti on voimassa kaksi vuotta ja voit käyttää summan myös vähitellen. Kortti käy maksuvälineenä myös verkkokaupan puolella.

Palautetta edellisestä lehdestä: Viimeisin numero vaikutti hyvin freshiltä! Hyvää iltalukemista. Eläkeläisenä ei tarvitse vakavoitua kuitenkaan näistä(kään) menestystarinoista. Kirjoituskilpailu olisi kiva. Varmasti osallistuisin.

Tässä numerossa mainio ja hyvin toteutettu Myynnin ABC -kokonaisuus. Lehti on nyt ulkoasultaan raikas, selkeä ja helposti luettava. Joka numerosta löytyy (ja niin pitääkin!) myös uusia näkökulmia tällaiselle vanhalle konkarille. Jos vielä pientä viilaamista saa toivoa, niin lisää kuvia. Vielä oli muutama aukeama vailla kuvitusta.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa lehti.mma.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 5/16). Osallistumisaikaa on 20.11.2016 saakka.

Edellisen lehden 4/16 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin juttu Millainen työ leipäännyttää. Auton muotoisen hiiren voitti Mati Vokk. Onnea voittajalle!

Instagram

Verkkolehti elää ajassa

@mmaliitto #parhaatmukana

lehti.mma.fi

Seuraa meitä twitterissä #MMAliitto

PUHETTA JOHTAVALTA

AKTIIVITOIMIA TYÖTTÖMILLE?

yöllisyyden kasvattamiseen ja työttömyyden hoitoon haetaan uusia toimia. Syytä onkin hakea, sillä työllisyyden parantaminen on tärkeää paitsi yksilön kannalta, myös julkisen talouden tasapainottamiseksi ja maan talouden kohentamiseksi. Työmarkkinajärjestöt hylkäsivät jo kertaalleen valtion esityksen työttömyysturvan muutoksista. Siitä huolimatta valtionvarainministeriössä valmistellun työttömyysturvamallin jalostamista jatkettiin. Asia on tärkeä, mutta kaikki esitetyt toimet eivät välttämättä ole viisaita. Esimerkiksi työttömän aktiivitoimet olisivat epäreiluja kaikkia niitä työttömiä kohtaan, jotka pyrkivät itse aktiivisesti työllistymään, mutta eivät siinä välttämättä onnistu. Ehdotettuun malliin sisältyvät rahattomat omavastuupäivät voi muuttaa korvauspäiviksi työskentelemällä tietyn ajan osa-aikaisessa työssä tai osallistumalla työllistymistään edistäviin palveluihin viiden päivän ajan. Kuitenkin esimerkiksi meidän alallamme osa-aikaisia töitä on vaikea saada. Ja myös noiden palvelujen saatavuutta, riittävyyttä ja asiantuntevuutta voi jo nyt epäillä. TE-toimistojen rooli muuttuisi uudistuksessa merkittävästi. Odotettaisiinko siltä kaikkien alojen asiantuntijuutta? Esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin asiantuntijatyötä tehneille työhakijoille ei välttämättä löydy nytkään TE-toimistoilta oman ammattialansa työvoimapoliittisia palveluja. Keskusjärjestömme Akava on myös kysynyt, miksi malliin ei ole suostuttu ottamaan mukaan mitään kannustavia ehdotuksia. Maan hallitus on myönnytyksenä luvannut ainakin selvittää työttömyyden aikaisen omaehtoisen opiskelun kehittämistä. MMA:n mielestä TE-toimisto ei saisi nyt eikä ehdotetussa mallissakaan päättää, mitä myyntialan työttömän työnhakijan tulisi opiskella. Työttömälle tulisi taata mahdollisuus ylläpitää työmarkkinakelpoisuuttaan oman alansa koulutuksella. Omaehtoinen opiskelu työttömyyden aikana ei saisi leikata tai poistaa työttömyysturvaa. On runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka työttömyyden aikana suoritetut opinnot tai osaamisen kehittäminen ovat parantaneet työttömien työmarkkina-asemaa. Opiskelu on myös hyvä osoitus siitä, että ihmisellä on todellista halua kohentaa osaamistaan ja työllistyä uudestaan. Jarmo Hyvärinen Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonnut Piia Kunnas

TUTKIMUS:

Kasvuyrittäjällä loppuunpalamisen riski

yöeläkeyhtiö Elon toteuttaman tutkimuksen mukaan kasvuyrittäjät ovat yrittäjistä työhönsä tyytyväisimpiä ja voivat parhaiten. Heillä on kuitenkin myös loppuunpalamisen riski. Yrityksen vakiintuessa monen yrittäjän työhyvinvointi hiipuu. Yrittäjistä 14 prosenttia arvioi yrityksensä olevan nyt kasvuvaiheessa. Lähes 40 prosenttia yrityksistä on vakiintumisvaiheessa. Oma jaksaminen oli vakiintumisvaiheessa olevien yritysten yrittäjien suurin haaste. Kasvuyrittäjillä on eniten vaikeuksia selviytyä työmäärästään ja haasteita ajanhallinnassa, mutta he eivät itse tunnista tarvetta huolehtia työhyvinvoinnistaan. Yrittäjien arviot omasta työkyvystä ovat kokonaisuutena laskeneet vuodesta 2014, jolloin tutkimus toteutettiin edellisen kerran. Heikoin työkyky on yli 15 vuotta yrittäjänä toimineilla miehillä.

– On huolestuttavaa, että yrittäjät ovat lomailleet aiempaakin vähemmän: useampi kuin joka kolmas yrittäjistä ei ollut pitänyt lomaa ollenkaan tai korkeintaan kymmenen päivää kuluneen vuoden aikana, työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli Elosta kertoo.

Unohtuiko kalenteritilaus? Toimi 25.11. mennessä! Tämän lehden mukana postitettiin vuoden 2017 kalenteri niille, jotka ovat käyneet sen tilaamassa MMA:n verkkosivujen kautta. Jos et saanut kalenteria ja haluaisit sen, toimi näin: 1. Mene osoitteeseen www.mma.fi. 2. Kirjaudu jäsensivuille sivun oikeasta yläkulmasta. 3. Klikkaa Tilaa kalenteri -kohtaa ja sen jälkeen Tilaa paperinen kalenteri -linkkiä. Kalenteri postitetaan sinulle seuraavan lehden mukana, kun käyt tilaamassa sen 25.11.2016 mennessä. Kaikki eläkeläisjäsenet saavat pienen kalenterin tämän lehden mukana.

Tarkkuutta asiakasrekistereihin EU:n uutta tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa toukokuussa 2018. Lexia Asianajotoimiston tietosuojakysymyksiin erikoistunut asianajaja Markus Myhrberg kertoo, että jatkossa henkilötietojen käsittely pitää pystyä kuvaamaan entistä tarkemmin. ‒ Enää ei riitä, että rekisteriseloste on verkkosivulla esillä. Yritysten on kerrottava tarkasti tietosuojaviranomaisille mitä ne tekevät tiedoilla, ja niiden on raportoitava, miten ne tunnistavat henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit. On myös pystyttävä osoittamaan, että asetusta noudatetaan, Myhrberg sanoo. Asetus vaikuttaa myyjän ja markkinoijan arkeen muun muassa niin, että tietojärjestelmissä, kuten CRM:ssä, tapahtuva henkilötietojen käsittely pitää jatkossa pystyä kuvaamaan ja yksilöimään. Asetus vaatii myös määrittelemään tietojen säilytysajat, jotka pitää rajata ja kertoa asiakkaille. Lue lisää asetuksen vaikutuksista myyntija markkinointiammattilaisen arkeen: lehti.mma.fi > Työ ja ura

”POHJOISMAIDEN KULUTTA JAT SHOPPAILEVAT VERKOSSA ENEMMÄN ÄLYPUHELIMILLA KUIN EUROOPPALAISET KESKIMÄÄRIN.” Lähde: Nosto Oy

Melissa aloitti MMA:n toimistolla MMA:n jäsenpalvelutiimi sai vahvistusta, kun Melissa Mikanoja aloitti määräaikaisen pestinsä MMA:n toimistolla. Melissa on valmistunut merkonomiksi Helmi Liiketalousopistosta ja hän suoritti aikaisemmin työssäoppimisjaksonsa MMA:ssa. Nyt hän työskentelee Levirakan uuden varaus- ja laskutusjärjestelmän parissa sekä toimii jäsenpalvelutiimin apuna.

”Nykyaikaisen inbound-markkinoinnin keinot avustavat myyjää siinä missä kaikuluotain kalastajaa. Ei tuurilla vaan tiedolla.” Matti K. Vesala MMA:n blogissa 6.10.2016

Apua brändin suojaamiseen Uusi Tavaramerkki.fi-palvelu auttaa suomalaisia yrityksiä brändinsä suojaamisessa. Tähän asti yrityksillä on ollut kaksi vaihtoehtoa brändin suojaamisessa: joko tehdä se itse tai palkata IPR-lakimies hoitamaan asia. ‒ Etenkin startup- ja pk-yritykset tarvitsevat vaihtoehdon, jossa ne voivat hoitaa brändin suojaamisen helposti ja nopeasti ilman, että niiden täytyy valita näiden kahden ääripään välillä, Tavaramerkki.fipalvelun tarjoavan Ipriq Intellectual Property Law’n toimitusjohtaja Erkki Holmila sanoo. Palvelu auttaa tekemään oikeita valintoja, jotta merkin suoja-ala on hyvä ja mahdollisuudet rekisteröintiin parhaat mahdolliset.

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT MYYNTI & MARKKINOINTI -LEHTI 90 VUOTTA

Riivinraudat ja huono johto pilaavat yrityksen hengen

öyhkeys, tärkeily, nälviminen, rähiseminen, iva, saamattomuus ja kykenemättömyys. Huonon johtajan tyypillisiä ominaisuuksia, jotka laajoissa tutkimuksissa on todettu estävän me-hengen syntymisen yrityksessä. Tällaisiin tutkimuksiin viittaa Teollisuuden Työnjohto-opiston rehtori Antero Rautavaara Myyntimiehet-lehdessä vuonna 1953. Pohtiessaan yrityksen me-hengen syntymisen edellytyksiä Rautavaara syventyy johtajan ominaisuuksiin. ”Johtajan on täytettävä suuremmat vaatimukset kuin mitä hän asettaa alaisilleen. Hänen tulee käytöksellään ilmentää ryhdikästä ja kypsää luonnetta. Häneltä vaaditaan samaa kuin aikoinaan papilta: hänen on elettävä saarnojensa mukaan.” ”Hänelle sallitaan mielellään kohtuullisia etuoikeuksia ja samoin pidetään selviönä, että hänellä on tietty valta alaisiinsa, mutta toisaalta odotetaan

näissäkin kysymyksissä sosiaalista mieltä, oikeudenmukaisuutta ja alaisten ihmisarvon varauksetonta tunnustamista.” Paraskaan johto ei yksinään pysty luomaan me-henkeä, jos henkilökunta vaikeuttaa toimintaa, Rautavaara huomauttaa. Yrityksessä vallitsevan viihtymättömyyden syynä on tutkimusten mukaan usein ”muutaman harvan kulmikkaan yksilön, riivinraudan, myrkyttävä vaikutus työtovereihinsa”. Työtehtävien haastavuudella on myös vaikutuksensa. ”Me-henki ei ota syntyäkseen liian helpoissa olosuhteissa. Tähän on vielä lisättävä, että se ei liioin verso siellä, missä ei vaadita järjestystä ja velvollisuuksien täyttämistä.”

Hellaksen suklaamainos Myyntimiehet-lehdessä1953.

Antero Rautavaara: Yrityksen mehengen syntymisen edellytyksiä. Myyntimiehet, joulukuu 1953. Sirkku Rytkönen

”Purjehduksessa voittajat erottuvat vastatuuliosuuksilla, samoin myyntiin tulee satsata etenkin haastavassa markkinatilanteessa.” Lauri Seppälä MMA:n blogissa 21.9.2016

Hei MMA:n jäsen, millainen on reilu kumppani? Kysyimme tilaisuuksissamme käyneeltä kolmelta MMA:n jäsenelta, mitä reilu kaupankäynti heille työssään merkitsee ja millainen on reilu kumppani. Kaija ja Sirpa osallistuivat MMA Ladies syystreffeille Långvikissa syyskuun alussa.

Minulle reilu kumppani työssäni on luotettava partneri. Hän toimii sovitulla tavalla, asiantuntevasti ja ammattitaidolla. Sekä tuntee vastuunsa. Työskentelen rakennusalalla, jossa on paljon toimijoita ja nämä asiat eivät aina ole itsestäänselvyyksiä. Pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat merkki luotettavuudesta. Sirpa Venäläinen

Kaija Collin

Petrin tapasimme Nordic Business Forumin Live Stream -tapahtumassa lokakuun alussa.

Reilu kaupankäynti on molempia osapuolia hyödyttävää ja pitkäjänteistä. Sellaista, että voi vielä ensimmäisen kättelykerran jälkeen tavata. Se tuo lisäarvoa asiakkaalle ja yritykselle. Reilu kumppani osaa kommunikoida ja on rehellinen. Jos yhteistyössä tulee ongelmia, niin niistä pitää puhua. Reilu kumppani on myös vaativa ja haastaa, koska se mahdollistaa yhteisen kehityksen. Reilu kumppani tuntee asiakkaan liiketoimintaa ja tietää omien ratkaisujensa vahvuudet ja myy asiakkaille, mitä he tarvitsevat.

Minusta on joskus sanottu, että olen liian rehellinen myyjä. En esimerkiksi halua myydä kallista tuotetta, jos näen, että asiakkaalle löytyy hyvä vaihtoehto edullisemminkin. Pidemmällä tähtäimellä parhaiten menestyy kuitenkin se, joka aidosti ajattelee asiakkaan parasta. Myynti perustuu luottamukseen: voit myydä vaikka paskaa, jos asiakas luottaa sinuun. Mutta se ei kanna kauas, jos paska ei hyödytä asia-kasta. Reilu bisnes perustuu vastavuoroisuuteen, jossa molemmat kumppanit tarvitsevat toisiaan ja hyötyvät. Työelämässä reilua meininkiä on myös esimiehen taito nähdä työntekijöidensä erilaisuudessa piilevä potentiaali ja taito hyödyntää kunkin vahvuuksia.

Petri Tarjamo

MMA – myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen Reilu Kumppani Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

EL VA IHTOASK ka on hiljattain jo MA:n jäsenen, Esittelemme M laan. al ur en le ke as ottanut uuden

ivi • Sari Sädek nt Manager, • Key Accou Touchpoint

Unelmien työ edistää kestävää kehitystä

yöskentelin pitkään työvaatteisiin erikoistuneessa firmassa. Sain tehdä minulle mieluisaa B-to-B-myyntiä ja onnistuin luomaan hyvän asiakaskannan. Ennen pitkää aloin kuitenkin kaivata jotain uutta. Mietin jopa siirtymistä ympäristöalalle. Myyntityön lisäksi sydäntäni lähellä ovat kestävä kehitys, eettisyys, kierrätys ja ekologisuus. Pidän designista ja minulla on visuaalista silmää. Olinkin innoissani, kun löysin Aalto Prosta kurssin ”Kestävä kehitys ja projektinhallinta”. Aiemmin olin opiskellut avoimessa yliopistossa brändin ja maineen hallintaa sekä design managementia. Opintojeni innostamana uskalsin ottaa seuraavan askeleen. Löysin yrityksen, jonka toiminnassa yhdistyvät kaikki asiat, joista olen kiinnostunut. Soitin ja tarjosin itseäni töihin. Kokemustani työvaatealalta ja halua12

ni kestävän kehityksen edistämiseen arvostettiin. Pääsin töihin unelmieni työpaikkaan - Touchpointiin. Teen konsultoivaa myyntityötä. Touchpoint on erikoistunut työvaatemallistoihin, PR-lahjoihin ja Green Office -tuotteisiin, joissa lähtökohtana on kunkin asiakkaan itse valitsema ekologinen materiaali. Tämä tarkoittaa muun muassa second life- ja ylijäämämateriaalien käyttöä. Voimme hyödyntää esimerkiksi asiakkaan omia käytettyjä työvaatteita tai käytöstä poistettuja banderolleja. Projektit toteutetaan tinkimättä asiakkaan brändistä ja korkealaatuisesta suomalaisesta designista. Lisäksi aina kun on mahdollista, tuotteet tuotetaan lähialueilla. On hienoa huomata, miten yritykset ovat valmiita panostamaan kestävään kehitykseen. Paljon on vielä kuitenkin tehtävää, jotta Suomi olisi edelläkävijä kiertotaloudessa.

Kestävä kehitys vaikuttaa valintoihini. En ole materialisti - ostan vain sen, mitä tarvitsen.

Sarin viimeisimmät urastepit

3/2016–

Touchpoint Oy, Key Account manager

9/2015–2/2016

Opiskelijana: Aalto PRO, Kestävä kehitys -opintokokonaisuus

1/2003–8/2015

Standa Oy, aluemyyntipäällikkö

2000–2003

Esp Clothing Finland, myyntikoordinaattori, Customer service

Kylmäsoittoja tekevä Oona Haakana:

Olen oppinut sietämään torjutuksi tulemista

yyntityössä tarvitaan avoimuuden ja auttamisen näkökulmaa. Haluan muuttaa negatiivisia käsityksiä, joita monella myyjistä on. Puhun tunneälyllisen myyntityön puolesta. Myyntityön koulutusohjelmassa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa opiskelevalla Oona Haakanalla on selkeä tavoite. Hän haluaa kehittyä entistä ammattitaitoisemmaksi myyntineuvottelijaksi. ‒ Myyntityössä minua kiinnostaa erilaisten ihmisten kohtaaminen. Työn monipuolisuus, vaihtelevuus ja haastavuus kiehtovat. Nautin positiivisesta jännitteestä, joka syntyy epämukavuusalueella, jonne myyjän on ajoittain mentävä. Mukavuusalueen rajoja Oona on koetellut myös työn ulkopuolella. Hän karisti hän kahden vuoden aikana painostaan reilut 30 kiloa.

‒ Fyysisen voiman ohella kokemus kasvatti henkistä pääomaani, jota pystyn soveltamaan myyntityössäkin. Työkseen Oona toimii myyntiassistenttina Internet Smartsec Oy:ssa, joka on tietoturva- ja verkkotuotteiden maahantuoja ja lisäarvojakelija. Hän kontaktoi asiakkaita pääsääntöisesti puhelimitse, sopii tapaamisia ja edustaa yritystä eri tapahtumissa. ‒ Palautin juuri kylmäsoittamista käsittelevän opinnäytetyöni. Siinä minulla oli tilaisuus peilata teoriaa käytäntöön. Sain myös haastaa omia käsityksiäni ja tukea näkemyksilleni. ‒ Uskon ammattitaitoiseen puhelintyöskentelyyn. Soittamisen tulee olla fiksusti suunniteltua ja oikein kohdennettua. Olennaista on tehdä jotakin eri tavalla kuin muut, jotta erottuu massasta ja saa vastaanottajan kiinnostuneeksi.

ENSIASKEL

Rohkean ja ulospäinsuuntautuneen Oonan on aina ollut helppoa lähestyä uusia ihmisiä. Oonan mielestä kohtaamiseen mennään ihminen edellä. ‒ Tuntemattomille asiakkaille soittaminen on kasvattanut luonteenlujuuttani ja opettanut sietämään torjutuksi tulemista. Ensi kesänä Oona suorittaa ratkaisumyynnin työharjoittelun. Sen jälkeen hän valmistuu tradenomiksi. ‒ Tavoitteeni on edetä urallani ja päästä neuvottelemaan asiakkaiden kanssa kasvokkain. Sirkku Rytkönen

Oonan kysymys konkarille:

Mitkä asiat ovat opettaneet ja kasvattaneet sinua eniten myyntiurasi varrella? Lue vastaus verkkolehdestä

MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

• Oona Haakana, 23 vuotta

a. m i.m le ht

• Kolme taitoa, jotka haluaisin osata: viittomakieli, jokin itsepuolustuslaji ja korkea boxihyppy

• Myyntiassistentti, Internet Smartsec Oy

• Harrastukset: piirtäminen, maalaaminen, lukeminen, liikunta.

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

Teksti Piia Kunnas Kuvat Andrey Kulpin

BISNESTÄ KOLMESSA FIRMASSA Bändien kasaaminen ja kaupallistaminen opettivat Miikka Mäkitalon myymään ja oivaltamaan vuorovaikutustaitojen merkityksen. Nyt hän tekee bisnestä musiikilla, sisällöntuotannolla ja kohtaamisilla.

e oli alun perin Miikka Mäkitalon pikkuveljen Matiaksen idea: mobiilisovellus, joka auttaa työnantajia ja työntekijöitä kohtaamaan. Ideana oli hyödyntää lähistöllä olevia nuoria lyhyisiin, arkisiin tehtäviin, joita kenellä tahansa yksityisellä ihmisellä tai yrityksellä on tarjota. ‒ Matias voitti tammikuussa 2015 Yhdysvaltain suurlähetystön yrittäjyyskilpailun. Tuomariston jäsen, sarjayrittäjä Maija Itkonen uskoi mahdollisuuteen rakentaa ideasta kansainvälinen työllistämisen konsepti. Hän toi tuoteguru Peter Sazonovin mukaan kehitystyöhön. Matias pyysi minua mukaan ja pari viik14

koa ensimmäisen yhteisen tapaamisen jälkeen jätimme Peterin kanssa silloiset työkuviomme, muutin Tallinnasta takaisin Suomeen ja aloimme tehdä tätä täysillä. Tänä vuonna sovelluksen takana oleva startup-yritys Treamer sai puolen miljoonan seed-rahoituksen sijoittajilta. Yritys työllistää kolme henkilöä ja kahta ollaan parhaillaan palkkaamassa kansainvälisesti. Aktiivisia käyttäjiä on päivittäin satoja, ja tilaukset tuplaantuvat kuukausittain. ‒ Meiltä ostetaan ihmisten välisiä kohtaamisia. Työnantaja Petri ostaa kotisiivouksen esimerkiksi neljän tähden arvostelut aiemmista keikoistaan saaneelta Annilta, jonka Petrin oma Facebook-kaveri on käynyt validoimassa, Miikka havainnollistaa.

Miikka MĂ¤kitalo (vas.) tyĂśskentelee osan viikosta Tallinnassa. HĂ¤n on yksi crossmediatoimisto Inu Median perustajista.

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

Media-alan töitä Tallinnassa Ennen Treamerin liiketoiminnan käynnistymistä Miikka opiskeli aluksi viestintää ja puheviestintää Jyväskylän yliopistossa. Hän muutti Tallinnaan, jossa valmistui maisteriksi kansainvälisessä crossmedia production -yhteistyökoulutusohjelmassa, opiskellen Tallinnan lisäksi Riiassa ja Tartossa. ‒ Se on yhdistelmä mediajohtamista, markkinointia, yrittäjyyttä ja sosiologiaa. Opiskelimme muun muassa sitä, miten hallita teknologiamullistusten vaikutuksia päivittäiseen tapamme viestiä ja kertoa tarinoita. Ryhmään oli poimittu eri alojen huippuosaajia. Kansainvälisessä tiimissä opiskeli muun muassa elokuvaohjaaja, koodaaja, PR-ammattilainen ja tv-tuottaja. Opiskelu oli projektien tekemistä oikeille asiakkaille. ‒ Konsultoimme muun muassa useita tv-kanavia Virossa, Latviassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa median murrokseen liittyvissä strategioissa, Miikka kertoo. Tämän joukon osaaminen kanavoitui opintojen jälkeen Inu Media -nimiseksi yritykseksi, jonka parissa Miikka vaikuttaa edelleen.

Musiikkibisnes opetti kaupallistamista Maisterin tutkinnon lisäksi Miikalla on muusikon koulutus. Hän toimi basistina ja freelance-muusikkona noin kymmenen vuotta ennen kuin aloitti opinnot Jyväskylän yliopistossa. Siitä sai alkunsa myös itsensä työllistämisen kipinä. Miikka ryhtyi kasaamaan bändejä ja kaupallistamaan niitä, satojen keikkojen vuosivauhtia. Myynti ei ole aina tuntunut Miikasta luontevalta. Bändien kaupallistaminen opetti sitäkin. ‒ Kun piti saada bändille keikkoja, niin oli pakko oppia myymään. Silloin ymmärsin myös, että niin opintomenestyksessä kuin tuotekaupassakin itse suorittamisella on yllättävän vähän merkitystä menestyksen kannalta. Vuorovaikutustaidot merkitsevät. Pitää osata tulkita vastapuolen energiatason merkkejä ja sanatonta viestintää. Tunnustelin, miten korkealle hintaa voi nostaa ja mitkä ovat niitä tuotteen ominaisuuksia, jotka kiinnostavat. Lähtöhinta moninkertaistui nopeasti.

Keikkailu laajeni tilaussävellyksiin ja videotuotantoon. Keski-Suomen liitto tilasi Jukolan viestiin rennomman version Keski-Suomen kotiseutulaulusta. Kolmenkymmenen sekunnin pätkä näytettiin televisiossa ja Jukolan viestissä isolla screenillä. Siitä pidettiin, joten laulusta tehtiin kokonainen biisi ja musiikkivideo, jotka julkaistiin Keski-Suomen liiton Youtube- ja Facebook-kanavilla. ‒ Yhden viikonlopun aikana sillä oli noin 20 000 katsojaa. Silloin tajusin, että tässä taitaa olla konseptin tynkä. Nyt Miikka toimii luovana johtajana hankkeessa, jossa tehdään maakuntalauluista Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi pop-versiot yhdessä juuriltaan maakuntalaisten artistien kanssa. #Maakuntalaulut on yksi Valtiokonttorin tukemista Suomi100 -kärkihankkeista. Projekti huipentuu vuoden 2017 itsenäisyyspäivään, mutta siihen liittyvä konserttikiertue alkaa jo tänä syksynä. ‒ Teemme neljän viikon kiertueen, jonka aikana esitämme maakuntalaulujen pop-versioita kouluissa ympäri maan. Audiovisuaalisten konserttien osana käytetään maakuntien artistien kanssa tuotettuja musiikkivideoita.

Tiimien rakentaja Miikka on koonnut uransa aikana useita erilaisia tiimejä eri yhteyksiin. Hän onkin erityisen kiinnostunut tiimien dynamiikasta. Vanha hyvä neuvo on koota ympärille ihmisiä, jotka ovat itseä lahjakkaampia ja täydentävät toisiaan osaamisellaan. Miikka menee tästä vielä pidemmälle. ‒ Teen töitä vain sellaisten ihmisten kanssa, joiden käsiin voisin luottaa oman henkeni. Se tarkoittaa, että yhteistyökumppanit löytyvät omien tuttujen kautta tai joku tiimin jäsen on jo aikaisemmin työskennellyt kyseisen henkilön kanssa tiukassa paikassa. ‒ Vaadin ihmisiltä paljon, sillä paineessa heidän todellinen ammattitaitonsa tulee ilmi. En halua, että koko tiimin suorituskyky kaatuu siihen, että tiimin täytyy epätarkoituksenmukaisesti adaptoitua yhden henkilön suoritukseen. Toisaalta minun tehtäväni on luoda myös oppimismahdollisuuksia.

”RISTIKKÄISET ODOTUKSET OVAT PAHINTA MYRKKYÄ KAIKELLE YHTEISTYÖLLE” 16

Musiikki on ollut pitkään Miikan harrastus, mutta hän on rakentanut sen ympärille myös erilaista liiketoimintaa.

Menestyvän yhteistyön yksi kulmakivi on myös se, että jokainen saa yhteistyöstä jotain. ‒ Jokaisella huoneessa olijalla on oltava se olo, että on oikeutettu saadessaan työskennellä itseään parempien seurassa. Tämä vaatii avoimuutta, joka mahdollistaa tällaisen täydennämme toisiamme -fiiliksen syntymisen.

Ristikkäiset odotukset ovat myrkkyä Kun Miikka kokosi bändejä ja pyrki kaupallistamaan niitä, hän lähti liikkeelle asiakkaan odotuksista. Keikan tilaajan pahin pelko on, että paikalle ei tule kuulijoita. Bändituotteen arvon perustaksi Miikka rakensi ensin bändille yhteisön. ‒ Me bändissä kuuntelimme, mitä ihmiset haluavat kuunnella. Tämä kuulijayhteisö tuli uskollisesti keikoille, tilaajat saattoivat luottaa siihen ja bändituotteen arvo kumuloitui. Samaa kuuntelemisen ohjenuoraa Miikka noudattaa nyt kehittäessään Treamerin toimintaa ja tehdessään ylipäänsä mitään liiketoimintaa. Ristikkäiset odotukset ovat nimittäin pahinta myrkkyä kaikelle yhteistyölle. ‒ Olen joskus jopa brutaalin rehellinen, vaikka saisin sillä tuhoa aikaan. Vain siten voi varmistaa, ettei ihmisillä ole ristikkäisiä odotuksia siitä mitä ollaan tekemässä. Ristikkäiset odotukset aiheuttavat konflikteja kunnioituksen tasapainoon. Luovalla alalla innostustaan helposti asioista, mutta ne saatetaan nähdä eri tavalla. Parempi kertoa aikeistaan ja ajatuksistaan liikaa kuin liian vähän; vilkku pitää panna niin aikaisin päälle, että itseäkin hävettää.

MIIKKA MÄKITALO • 26-vuotias Treamer Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja ja perustajajäsen. Treamer on mobiilisovellus, joka auttaa palkkaamaan lyhytaikaista työvoimaa. Palkanmaksun sivukuluineen voi hoitaa sovelluksen kautta. • Inu Media Oü:n perustaja ja osakas. Inu Media on crossmediatoimisto, joka tarjoaa viestinnän konsultointia ja sisällöntuotantoa monimediaisessa tarinankerronnassa, ja tuo esimerkiksi virtuaalitodellisuutta mukaan yritysten sisäiseen viestintään. • National Media Oy:n perustaja. Yritys toteuttaa maakuntalaulujen modernisointihankkeen ympärille rakentuvaa liiketoimintaa tapahtumatuotannosta musiikin kustantamiseen, julkaisuun ja sisällöntuotantoon. • Viettää vapaa-aikaa liikunnan, meditaation, musiikin, ystävien ja perheen parissa.

Miikka työskentelee tällä hetkellä alkuviikon Helsingissä ja loppuviikon Tallinnassa. Parhaan neuvon monivivahteiseen elämäänsä Miikka on saanut isältään. ‒ Isä sanoi, että kun lähdet reissuun, kotiin palatessa pitää olla energisempi kuin sieltä lähtiessä. Perheeltä tai kotiminältä ei saa ottaa velkaa. Myynti&Markkinointi

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

TOIMIVAN

TYÖYHTEISÖN

PALIKAT

TYÖYHTEISÖN HYVÄ FIILIS NÄKYY LOPULTA MYÖS TULOKSESSA. HYVÄN FIILIKSEN JA YHTEISTYÖN RAKENTAMINEN VAATII SITÄ, ETTÄ SEKÄ ESIMIES ETTÄ ALAISET HALLITSEVAT PAITSI OMAN OSAAMISALUEENSA, MYÖS VUOROVAIKUTUKSEN TOISTEN KANSSA.

Ari Rämö: Tiimiläiset ovat asiakkaita s. 20

Harri Tiittanen: Etäesimiehenä myyntiorganisaatiossa s. 23

Suvi Tuominiemi: Tärkeä kehityskeskustelu s. 26

Anna Himmanen: Alaistaidot Aasiassa s. 30

Tony Dunderfelt: Tunnista temperamentit s. 33

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuva Mikko Käkelä

ESIMIES, AJATTELE TYÖNTEKIJÖITÄ ASIAKKAINA Ari Rämön mielestä kaikki työntekijät ja erityisesti omat tiimiläiset ovat esimiehen asiakkaita, joiden tyytyväisyydestä hän vastaa. Työyhteisön hyvä fiilis näkyy lopulta myös tuloksessa.

äytetään esimerkkiä, tehdään yhdessä, käytetään aikaa. Kuunnellaan ongelmia, aistitaan tunteita, välitetään aidosti, tuetaan kaikessa. Annetaan vastuuta, asetetaan rajoja, puututaan kiusaamiseen. Ollaan ylpeitä ja ennen kaikkea arvostetaan. Tuttuja ohjenuoria kaikille vanhemmille ja tuttuja toiveita meille kaikille, jotka olemme joskus olleet 20

lapsia. Voisiko näitä periaatteita soveltaa myös johtamisessa ja esimiestyössä? Asiaa on pohtinut ja sitä käytännössä toteuttanut Ari Rämö, kokenut myyntiorganisaatioiden johtaja, valmennuskonsultti ja luennoitsija. Viimeiset 12 vuotta hän on toimitusjohtajana luotsannut anturiteknologiaa kehittävää, valmistavaa ja soveltavaa Sick Oy:tä. Alansa markkinajohtajalla, saksalaisella perheyrityksellä on 50 yksikköä eri puolilla maailmaa. Suomessa ei ole

tuotantoa, vaan tehokas myyntija markkinointiorganisaatio, jossa työskentelee 32 henkilöä. Rämön aikana yritys on valittu yhdeksän kertaa Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon. Sickin työntekijät ovat alansa huippuasiantuntijoita. Keski-ikä on korkea, 47 vuotta, ja vaihtuvuus erittäin pieni.

Johtamisen pyhä yksinkertaisuus Ari Rämön perusväite on, että johtamisesta on tehty liian moni-

Johtaminen on ensisijaisesti toisten tunteisiin vaikuttamista, Ari RĂ¤mĂś sanoo.

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

mutkaista tähtitiedettä ja ismien sekamelskaa. Käsitystä hyvästä johtamisesta pitää yksinkertaistaa. – Johtaminen on ensisijaisesti toisten tunteisiin vaikuttamista. Pomona vastaan siitä, että meillä jokaisen ihmisen on kiva tulla töihin jokaisena aamuna. Siitä minulle maksetaan. Liiankin yksinkertaista? Ei suinkaan. – Yksilön viihtyvyyden ja firman hyvän tuloksen välillä on harvoin ristiriitaa. Päinvastoin. Hyvä fiilis korreloi vahvasti motivaatiotason kanssa, mikä puolestaan on suoranainen edellytys hyvän tuloksen tekemiselle, hän tietää kokemuksesta. Rämö visualisoi mielellään asioita. Hän piirtää fläppitaululle janan, jonka toisessa päässä lukee arvostelu ja toisessa päässä arvostus. – Jokainen johtaja ja esimies voi itse päättää, johtaako hän arvostelemalla vai arvostaen. Arvostus voidaan näyttää tai olla näyttämättä – jokaisessa kohtaamisessa. Olen sitä mieltä, että jos esimiehellä ei ole mitään myönteistä sanottavaa, kannattaa pitää suu kiinni. Pelko jähmettää ja huono fiilis tappaa luovuuden.

Asiakaskeskeistä pomoilua Myynnin ja markkinoinnin tekijöille asiakaskeskeisyys on päivänselvä asia. Voitaisiinko myös johtamisessa puhua asiakaskeskeisyydestä? – Poliisilla on nykyään asiakkaita, niin myös sairaaloilla ja verottajalla, jopa vankiloilla. Miksei siis voitaisi ajatella, että esimiehen asiakkaana on oikea ajatteleva ihminen, jonka tyytyväisyydestä hän vastaa, Rämö miettii. 22

Johdatko arvostellen – vai arvostaen Väkisin – vapaaehtoisesti Käskemällä – motivoimalla Ruoskimalla – palkitsemalla Vaatimalla – auttamalla Tökkimällä – tukemalla Itsekeskeisesti – toinen huomioiden Lähde: Ari Rämö, Yksinkertaista johtamista – arvostaen. Suomen Liikekirjat 2015.

Hänen mielestään tärkeintä johtamisessa ja esimiestyössä on luottaa ihmisiin ja antaa heidän olla sellaisia kuin he ovat. Pomon tehtävä on pitää huolta työn tekemisen edellytyksistä ja ihmisten suorituskunnosta. – On myös kunnioitettava sitä periaatetta, että jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Mikromanageeraus eli pienimpienkin yksityiskohtien johtaminen on aivan liian yleistä. Kontrollifriikki esimies synnyttää tukahduttavan ilmapiirin, mikä on yksi suurimpia syitä siihen, että asiantuntijat saavat tarpeekseen ja vaihtavat työpaikkaa.

Yhdessä tekemisen voimaa Ajatellaanpa jääkiekkokaukaloa ottelun kiihkeimmillä sekunneilla. Huippupelaaja saa hyvässä asemassa kiekon. Sen sijaan, että ryntää kohti maalia, hän huutaa pelaaja-aitioon valmentajalle: mitä teen kiekon kanssa, syötänkö vai laukaisenko? Tiedämme, että näin ei Leijonapeleissä tapahdu, kun taas yrityksissä vastaavaa sattuu useinkin. Syynä tähän on Rämön mielestä se, että visio, strategia ja

pelitaktiikka mietitään aivan liian harvoin yhdessä. Kuitenkin paras tapa sitouttaa ja motivoida ihmiset on antaa heille todellinen mahdollisuus vaikuttaa yrityksen suuntaan ja tavoitteisiin sekä antaa heille aito tilaisuus tuoda esiin omia ideoitaan ja toimenpiteitään, jotka sitten näkyvät myös asiakkaille. Kun suunta ja toimenpiteet ovat selvillä, seuraavat luvut perässä kuin itsestään. – Luvut eivät laskemalla lisäänny. Myyntibudjettia laadittaessa kannattaa kuunnella ensisijaisesti myyjiä. Heillä on mahdollisuuksista realistisin käsitys, Ari Rämö muistuttaa.

Aktiivisuus kertoo onnistumisista Ari Rämön mielestä on järkevämpää rakentaa varovaisen realistinen kuin ylioptimistinen myyntibudjetti. Jos tavoitteet ovat kovat, budjetoidaan myös kulut niiden mukaan eli ne kasvavat. Jos myyntitavoitteita ei sitten saavuteta, tulos huononee. Varovaista budjettia sen sijaan lähdetään toteuttamaan pienemmillä kuluilla. Jos myyntitavoitteet ylittyvät, tuloskin paranee. Rämö paljastaa, että Sickissä numerotavoitteita tärkeämpiä ovat yhdessä myyjien kanssa sovitut aktiivisuustavoitteet. Esimerkiksi asiakaskäyntien määrä tai muu yhteydenpito ja asiakkaan hyväksi tehdyt palvelut. – Usein on niin, että myynnissä onnistuminen on myös ulkoisista olosuhteista kiinni. Myyjä, joka on saavuttanut aktiivisuustavoitteensa, tietää tehneensä parhaansa, hän perustelee.

Etäesimiehen on osattava kuunnella Lääkefirma Mylan Oy:ssä esimies ja myyjät istuvat kaikki eri puolilla Suomea. Tämä vaatii koko tiimiltä aktiivisuutta ja vuorovaikutustaitoja, jotta tieto kulkee ja tiimihenki pysyy yllä. Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuva Mikko Käkelä

Harri Tiittanen toimii vuokratyöyrityksen kautta etäesimiehenä Mylan Oy:n myyntitiimille.

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

illaista on johtaa myyntitiimiä, jonka jäsenet istuivat Turussa, Tampereella, Lahdessa, Joensuussa ja Jyväskylässä? Ja toimia itse tiimin esimiehenä, ulkoistettuna konsulttina? Lääkefirma Mylan Oy:ssa Espoossa myyntipäällikkönä työskentelevä Harri Tiittanen on ollut tässä tilanteessa viimeiset puolitoista vuotta. Eikä kerta ole ensimmäinen. Työn tekemisen muodot ovat kovassa muutoksessa, eikä esimiestyön etäorganisointi ole enää harvinaista. Erilaiset ylimenovaiheet yrityksessä johtavat yhä useammin tarpeeseen käyttää vuokratyövoimaa, jota nykyisin on saatavissa myös johto-, esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Harri Tiittanen palkattiin määräaikaisella työsopimuksella hoitamaan äitiyslomansijaisuutta. Hänen varsinainen työnantajansa on Ashfield Nordic Oy, joka tarjoaa vuokratyövoimapalveluita lääketeollisuuden yrityksille. Mylan puolestaan on yhdysvaltalainen lääketeollisuuden globaali toimija, jolla on Suomessa 15 hengen myyntiorganisaatio. Lähiaikoina on edessä fuusio ruotsalaisen Meda Ab:n kanssa.

set ovat sangen kokenutta porukkaa: jokaisella on alalta vähintään 15 vuoden kokemus. Kun aloitit esimiehenä, mitä teit ensimmäiseksi? – Tein niin sanotusti itseni tykö. Kerroin, että haluan esimiehenä olla läpinäkyvä, helposti lähestyttävä, luotettava ja tasapuolinen. Lupasin, että en lupaa sellaista, mitä en pysty pitämään. Kerroin, että vaikka ala on tuttu, uskon oppivani myös tiimiläisiltäni paljon. Kuinka etäjohtajana olet läsnä tiimisi arjessa? – Uskon ja toivon, että kun luottamus on rakennettu, kynnys tarttua puhelimeen tulisi matalaksi. Tieto soljuu tiimissämme ilman turhaa organisaatiohierarkiaa. Minun tehtäväni on huolehtia, että kaikilla on viimeisin tieto samassa muodossa. Mitä välineitä käytätte yhteydenpitoon? – Puhelin on se käytetyin ja päivittäinen. Vähintään kahden kuukauden välein tapaan kaikkia tiimiläisiäni osallistuen heidän asiakastapaamisiinsa. Ne mahdollistavat samalla coachingin. Käymme aina jälkeenpäin läpi, missä onnistuimme, missä olisi vielä parantamisen varaa ja millaisia uusia mahdollisuuksia asiakkuudessa on. Lisäksi meillä on säännöllisesti tapaamisia koko tiimin kanssa.

Ensin pitää rakentaa luottamus

Aidosti läsnä

Tiittasen tiimiin kuuluu kolme miestä ja kaksi naista. Kaikilla on pohjakoulutuksena jokin terveydenhuollon tutkinto, jota he ovat täydentäneet myyntija muilla kaupallisilla koulutuksilla. Tiimiläi24

Harri Tiittanen tietää, että hänen tiimiltään odotetaan paljon. Kilpailun kiristyessä alalla toimiminen on yhä haasteellisempaa. Toisaalta hyviä palveluita arvostetaan entistä enemmän. Lääkäreiden on päivitettävä jatkuvasti tietojaan nope-

asti kehittyvillä terveydenhuollon markkinoilla. Miten uudet odotukset ja alan innovaatiot vaikuttavat sinun työhösi esimiehenä? – Meidän on tarjottava asiakkaillemme muutakin kuin tuoteosaamista. Lääkärin työn haasteiden ymmärtäminen on entistä tärkeämpää. Asiakastapaamisiin ei enää mennä valmiiksi käsikirjoitettujen myyntipuheiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että minun on annettava tiimiläisille entistä enemmän vapauksia ja vastuuta, mutta samalla edellytän, että he ottavat vastuuta myös omasta ammatillisesta kehittymisestään. – Lääketeollisuuden uudet tuoteinnovaatiot ovat aina eräänlainen virtapiikki sekä lääkäreille että meille. Uusi lanseeraus käynnistää myyntiorganisaatiossa uuden tarinan ja luo jatkuvuutta eli juuri sitä, mitä myynti toimiakseen tarvitsee. Olet saanut erinomaista palautetta omalta tiimiltäsi. Mistä arvelet sen johtuvan? – Uskon esimiestyössä siihen, että minun on oltava aidosti läsnä, niin etäesimies kuin olenkin. Mielestäni ihmisten kuuntelu on aliarvostettu taiteenlaji, mutta pyrin kehittämään itseäni siinä koko ajan. Typerän mikromanageeraamisen sijaan uskon oivalluttamiseen. Opettelen myös itse ottamaan vastaan – ja pyytämään – palautetta ja oppimaan virheistä.

Entäpä ne alaistaidot? Työyhteisöissä esimiehiltä odotetaan paljon. Entä sitten muu joukkue? Millaisia taitoja heillä pitäisi olla? Niin sanottujen alaistaitojen perusta on ammatillinen osaaminen omassa työtehtävässä. Nykyaikaisissa, tiimityön varaan rakentuvissa työyhteisöissä tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Hyvänä työyhteisön jäsenenä oleminen edellyttää myös motivaatiota, luottamusta ja sitoutumista. Näistä syntyy halu tuoda omaa ammatillista osaamista myös muiden käyttöön, yhteiseksi hyväksi. Käytännössä alaistaidot kiteytyvät kolmeen asiaan: miten teet oman työsi hyvin, miten olet vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenten ja esimiesten kanssa sekä miten otat vastuun omista tekemisistäsi. Yksi mainio paikka osoittaa alaistaitoja ovat kehityskeskustelut. Tässä asiantuntijoiden vinkkejä kehityskeskusteluun valmistautumiseksi alaisen näkökulmasta: • Ajattele kokonaisuutta. Vastuu organisaation kehittämisestä kuuluu kaikille, ei yksin esimiehille. • Hyvistä ideoista hyötyvät kaikki. Tuo niitä rohkeasti esille. Älä lannistu, vaikka kaikkea ei voitaisi juuri nyt toteuttaa. • Sinulla on velvollisuus huolehtia omasta fyysisestä ja henkisestä jaksamisestasi. Jos näissä on ongelmia, kerro niistä esimiehelle. • Sinulla on myös velvollisuus huolehtia omasta kehittymisestäsi. Kerro rohkeasti, millaisia toiveita sinulla on tulevaisuutesi suhteen ja millaisista työtehtävistä olet kiinnostunut. Kerro avoimesti, millaisissa asioissa kaipaat apua. Kehityskeskustelut ovat tähän juuri oikea paikka. • Valmistaudu antamaan rehellistä palautetta esimiehellesi ja myös ottamaan sitä itse vastaan. • Jos esimiehesi on lähettänyt sinulle ennakkoon kysymyksiä, sinun täytyy valmistautua vastaamaan niihin. • Jos sinulle annetaan lisää vastuuta, vaadi myös päätösvaltaa.

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

Suvi Tuominiemi sanoo, että kehityskeskustelut ovat sitä tuloksekkaampia, mitä paremmin ne osataan linkittää osaksi arjen muita johtamistilanteita.

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuva Mikko Käkelä

KEHITYSKESKUSTELU ON TÄRKEÄ JOHTAMISPISTE Jokaisen esimiehen tulisi ymmärtää, millainen merkitys kehityskeskustelulla on johtamisessa ja millainen on hyvä kehityskeskustelu. Kehityskeskustelun vaikuttavuus perustuu suurelta osin esimiehen vuorovaikutustaitoihin.

yyjä tuli kehityskeskuste lusta. Työkaveri kysyi, että kuinkas sujui. ”Hyvin. Vaihdoimme pomon kanssa ajatuksia. Nyt minulla on hänen ajatuksensa”, myyjä vastasi. Samaan aikaan toisaalla: ”Olipa ihan turha kehityskeskustelu. En vieläkään saanut palkankorotusta. Kyllä taas risoo.” Esimies tyytyväisenä kehityskeskustelun aluksi: ”Ajattelin säästää aikaa ja täytin lomakkeen jo valmiiksi. Jos sinulla on jotain lisättävää, kirjoita se tähän ja laitetaan nimet alle. Ai ei lisättävää? Hyvä, päästäänkin sitten oikeisiin töihin.”

Kärjistyksiä? Ehkä hieman, mutta eivät aina kovin kaukana totuudesta. Kehityskeskustelun, tuloskeskustelun, tavoitekeskustelun tai mitä nimeä tästä johtamistilanteesta käytetäänkään, taso suomalaisilla työpaikoilla vaihtelee luvattoman paljon. Esimerkit kuvaavat tyypillisiä kehityskeskustelun kompastuskiviä. Ne ovat liian esimiesvetoisia tai kuvitellaan, että ne ovat palkkaneuvotteluja. Joskus puolestaan lomakkeen täyteen saaminen on itseisarvo.

Tarvitaanko kehityskeskusteluja? Suvi Tuominiemi, joka työkseen valmentaa esimiehiä kehityskes-

kustelujen käymiseen, myöntää, että niitä kohtaan on viime aikoina esitetty kovaakin kritiikkiä. Jotkut yritykset ovat jopa ilmoittaneet kokonaan luopuvansa muodollisten keskustelujen käymisestä. – Niistä luopuminen on mielestäni iso riski ja kertoo siitä, että keskustelun tavoitetta ja sisältöä ei riittävästi ymmärretä. Tulisi miettiä, missä työntekijöiden kanssa käydään läpi strategiaa, tavoitteita, työssä suoriutumista sekä henkilökohtaisia kehittymistoiveita ja -tarpeita, ellei kehityskeskustelussa. Joskus sanotaan, että me emme tällaista tarvitse, kun näemme ja kommunikoimme muutenkin joka ikinen päivä. Vastaan kysymällä, käyttekö silloin läpi kehittymistä 27

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

”TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ VUOROVAIKUTUSTA SYNTYY JA SITÄ RAKENNETAAN JATKUVASTI.” pidemmällä aikavälillä vai päivän operatiivisia haasteita? Kehityskeskustelujen lopettamista järkevämpää olisi valmentaa esimiehet käymään niitä. – Lisäämällä ymmärrystä ja kehittämällä vuorovaikutustaitoja kehityskeskusteluihin saadaan lisää vaikuttavuutta, jolloin ne ovat hyödyllisiä niin koko yrityksen tavoitteiden saavuttamisen kuin yksilön kehittymisen kannalta.

Osaksi arjen johtamistilanteita Suvi Tuominiemi sanoo, että kehityskeskustelut ovat sitä tuloksekkaampia, mitä paremmin ne osataan linkittää osaksi arjen muita johtamistilanteita. Jokaisen esimiehen tulisi kyetä rakentamaan oma johtamisjärjestelmänsä niin, että niin sanottuja johtamispisteitä on riittävästi. Ne ovat niitä tilanteita ja tilaisuuksia, joissa käytännössä ohjataan työskentelyä, käydään vuorovaikutteista keskustelua ja ideoidaan uutta. – Tärkeintä on, että vuorovaikutusta syntyy ja sitä rakennetaan jatkuvasti. Esimiehen tulee toki tuntea työntekijänsä pääasiassa muuten kuin kehityskeskustelujen kautta. 28

Liian esimiesvetoinen kehityskeskustelu on usein toteavaa. – Siinä annetaan suuri painoarvo esimerkiksi sille, kuinka annettuihin tavoitteisiin on päästy. Vuorovaikutteisessa keskustelussa esimies sen sijaan haastaa myyjää arvioimaan oman työsuorituksensa tasoa sekä myös omaa onnistumistaan esimiehenä, Tuominiemi vinkkaa. Jotta mahdollisimman avoin keskustelu onnistuu, on tärkeää, että tilanne on rauhallinen ja turvallinen, aikaa on riittävästi ja molemmat osapuolet ovat valmistautuneet kunnolla. – Suosittelen esimiehille, että he antavat työntekijöilleen esimerkiksi seuraavanlaisia valmistautumiskysymyksiä: Missä näet itsesi vuoden päästä, entä kolmen vuoden kuluttua? Onko sinulla pitemmän tähtäimen tavoitteita? Millaista tukea ja apua toivot? Kuinka minä voisin olla sinulle parempi esimies?

Millaisista asioista pitää puhua? Myyntiorganisaatioissa avun pyytäminen koetaan usein vaikeaksi. – Kehityskeskustelu on ehdottomasti se paikka, jossa esimies voi onkia selville, millaisissa asioissa kutakin yksilöä voidaan parhaiten tukea.

– On hyvä muistaa, että koulutukset ja kurssit eivät ole ainoa tapa kehittyä. Ei siis pidä huolestua, jos niitä ei ole kaikille vuosittain tarjolla. Aikuisten kehittymisessä keskeistä on työssä oppiminen, missä apuna voi olla muun muassa työparityöskentely, työnohjaus, työnkierto, mentorointi tai coaching. Näitäkin vaihtoehtoja kannattaa nostaa kehityskeskustelussa esiin. Suvi Tuominiemi toteaa, että kehityskeskustelu ei ole ensisijaisesti palkkaneuvottelu, vaan palkkaukseen liittyviä asioita täytyy käydä läpi muissa yhteyksissä. Sen sijaan kehityskeskustelussa on mahdollista käsitellä työn ulkopuolisia, henkilökohtaisiakin asioita. – Tässä kannattaa kuitenkin olla hienovarainen ja hienotunteinen. Useimmiten kannattaa puhua vain sellaisista asioista, joilla on suoraa vaikutusta työhön. Esimiehen ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat tällaisten aiheiden käsittelyssä avainasemassa.

Kuinka omia valmiuksia voi parantaa? Suvi Tuominiemen oma työpaikka on Jyväskylässä päämajaansa pitävä kehitystalo Balentor Oy. Se on liiketoiminnan kehittämiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön, myyntityön kehittämiseen sekä kokonaisvaltaisiin muutosprojekteihin erikoistunut valmennus- ja konsultointiyritys, jolla on toimipiste myös Helsingissä. – Kun olin ollut talossa kolme vuotta, sain ensimmäisen kerran kalenterikutsun kehityskeskusteluun. Eipä ole suutarin lapsella kenkiä, ajattelin, kunnes tajusin,

että minä ja esimieheni sparrasimme kuukausittain työni tavoitteista, kehitystarpeistani, vahvuuksistani, saamastani asiakaspalautteesta sekä urasuunnitelmistani. Nämä erittäin hyödylliseksi kokemani johtamistilanteet täyttivät täysin kehityskeskustelun tunnuspiirteet, vain yksi asia puuttui. Niissä ei käytetty lomaketta. Kehityskeskustelu ei siis ole yhtä kuin lomake, vaikka niin usein ajatellaan. Käytännössä on huomattu, että mitä kokemattomampi tai vuorovaikutustaidoiltaan heikompi esimies on, sitä strukturoidumman lomakkeen hän tarvitsee. Nykytrendin mukaan kehityskeskusteluissa ollaan menossa yhä vapaamuotoisempaan suuntaan ja yhä laajempien teemojen käsittelyyn. – Ihan kokonaan lomakkeesta ei kannata luopua. Se on työkalu seurantaan ja toimii tärkeänä apuvälineenä esimerkiksi esimiehen vaihtuessa, Tuominiemi muistuttaa. Mitä vapaamuotoisempaan suuntaan mennään, sitä suurempia vaatimuksia kohdistuu esimiesten vuorovaikutustaitoihin: selkeään viestintään sekä kykyyn antaa ja vastaanottaa palautetta. Kuten kaikkia taitoja, myös vuorovaikutusta voi parantaa kouluttautumalla ja harjoittelemalla. – Kaikkiin vetämiini valmennuksiin kuuluu osana taitoharjoittelu. Niissä käydään käytännön simulaatioharjoitteilla läpi erilaisia kehityskeskustelutilanteita. Vaikka tämä saattaa joistakin tuntua epämukavalta, tehokkaampaa keinoa oppia ei ole, Suvi Tuominiemi vakuuttaa.

Ovatko alisuoritukset tabu? Eräs vaikeimpia palautteenantotilanteita on se, kun esimies joutuu puuttumaan työntekijän alamittaiseen työsuoritukseen. Kilpailu kuitenkin globalisoituu ja kovenee, eikä keskinkertaisuudella enää menestytä. – Esimiehen on puututtava alisuoritukseen myös siksi, että muuten hän menettää arvostuksensa muiden työntekijöidensä silmissä, kokenut myyntiorganisaatioiden johtaja ja valmennuskonsultti Ari Rämö toteaa. Suvi Tuominiemi muistuttaa, että suoritusten arviointi on haastavaa, koska se on osittain subjektiivista. – Kuinka tarkasti tavoiteltu suoritustaso on määritelty? Onko se viestitty riittävän selvästi? Jotta alisuorituksiin voidaan puuttua, tämän asian on ensin oltava kunnossa, hän painottaa. – Aina on myös selvitettävä, onko alisuorittaminen tahallista vai onko siihen jokin ulkoinen syy. Esimerkiksi, että henkilöllä on perheongelmia tai että hän on vääränlaisessa tehtävässä, Ari Rämö täydentää. Esimiehen kannalta on erittäin tärkeää, että alisuoriutumiselle on määritelty selkeät kriteerit. – Mikä on alisuoriutumisen raja? Millaisiin asioihin tulee puuttua? Työyhteisössä näiden kriteereiden tulee olla kaikille esimiehille samat. Yhteisiä tulee olla myös niiden keinojen ja toimenpiteiden, joita alisuoriutumisesta seuraa, Suvi Tuominiemi tähdentää. – Ensisijaisesti alisuoriutujaa on tietysti pyrittävä auttamaan. Asiat on käytävä avoimesti läpi ja sen jälkeen kysyttävä, mitä hän aikoo tälle asialle tehdä. Päätös siitä, korjaako henkilö toimintaansa vai jatkuuko alisuoriutuminen, jää näin hänelle itselleen, Ari Rämö toteaa.

Aina on selvitettävä, onko alisuorittaminen tahallista vai onko siihen jokin ulkoinen syy. Esimerkiksi, että henkilöllä on perheongelmia tai että hän on vääränlaisessa tehtävässä.

Kuinka tarkasti tavoiteltu suoritustaso on määritelty? Onko se viestitty riittävän selvästi? Jotta alisuorituksiin voidaan puuttua, tämän asian on ensin oltava kunnossa.

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

Anna Himmanen, 36 • Suomalaisen Ixonos Oyj:n Aasian ja Tyynenmeren aluejohtaja. • Koulutukseltaan tietoliikennetekniikan diplomi-insinööri ja erikoistunut käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. • Työskennellyt aikaisemmin Suomessa asiantuntija- ja tuotekehitystehtävissä Nokiassa, jonka jälkeen ICT-alan konsulttina ja yrittäjänä. • Asuu puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa Singaporessa. Vapaa-ajallaan hän harrastaa liikuntaa ja ruokakulttuuria sekä matkailua.

Teksti ja kuvat Stoorisoppi

AASIASSA ALAISET VAATIVAT ENEMMÄN OHJAUSTA Singaporessa esimiehenä toimiva Anna Himmanen yrittää kannustaa alaisiaan itsenäiseen työskentelytapaan ja siihen, että kotiin voi lähteä, kun työt on tehty.

ingaporessa pilviä hipovien toimistotornien ikkunoissa loistavat valot myöhään iltaan. Singaporelaisessa ja laajemminkin aasialaisessa työkulttuurissa työpäivät venyvät pitkiksi, koska kotiin ei kehdata lähteä ennen kuin esimies on poistunut. Diplomi-insinööri ja aluejohtaja Anna Himmanen yrittää rohkaista omaa tiimiään toimimaan toisin. Hän työskentelee suomalaisen digipalveluyritys Ixonosin palveluksessa Singaporessa. Yrityksen toimialaa ovat palvelumuotoilu, käytettävyystestaus, teknologiakonsultointi ja digitaalisten ratkaisujen toteutusprojektit. ‒ Olen sanonut alaisilleni, että jos päivän tulokset on saavutettu,

voi lähteä kotiin, mutta heidän on vaikea päästä totutusta tavasta eroon, Himmanen hymähtää. Kun Himmanen vuonna 2012 tuli Singaporeen, hänen tehtävänään oli perustaa palvelumuotoilu- ja käytettävyystutkimusyritys Cresenselle toimipiste ja rekrytoida henkilöstö. Myöhemmin vuonna 2015 Ixonos osti Cresensen liiketoiminnan. Singapore on monikulttuurinen bisneskeskus, jossa paikallisten lisäksi työskentelee yli miljoona ulkomaalaista työntekijää. Himmasen tiimissä on työskennellyt niin Singaporen kiinalaisia ja malaijeja kuin eurooppalaisiakin alaisia. Kokemus on opettanut hänelle, että rekrytointiin pitää panostaa paljon, jotta saadaan kasaan tiimi, jossa on riittävästi osaamista, oikeanlaista työorientaatiota ja toimivia henkilökemioita.

‒ Kun pitää saada pienellä porukalla paljon aikaiseksi, pienetkin säröt tuntuvat isosti. Hän arvostaakin nykyisen tehotiiminsä yhteistyökykyä ja joustavuutta astua oman toimenkuvansa ulkopuolelle.

Mikromanageeraus ei sovi luovalle alalle Anna Himmasen mukaan työntekijöiden työorientaatiossa näkyy heidän koulutustaustansa ja työkokemuksensa. Hän ei haluaisi yleistää liikaa, mutta hän pitää aasialaisten työntekijöiden ennakoivaa ja itsenäistä ongelmaratkaisua heikompana kuin esimerkiksi suomalaisten. ‒ Työntekijät, vaikka ovat kuinka osaavia, kaipaavat täällä enemmän mikromanageerausta, Himmanen pohtii. Sillä tarkoitetaan pikkutarkkaa johtamista, jossa annetaan tarkat 31

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

”TÄÄLLÄ HIENOTUNTEISUUS MENEE REHELLISYYDEN EDELLE.” ohjeet, miten tehtävä tulee suorittaa. Joskus ohjeistaminen on hyvästä, mutta Himmasen mukaan se ei ole luontaista digitaalisia ratkaisuja innovoivassa yrityksessä. Osasyyksi Himmanen arvelee singaporelaista koulutusfilosofiaa. ‒ Opetus perustuu enemmän ulkoa opetteluun ja kirjaviisauteen, ja vähemmän kyseenalaistamiseen ja soveltamiseen. Syynä on myös johtamiskulttuurin hierarkkisuus ja vanhakantaisuus. Kysyminen ei ole sallittua ja virheiden tekemistä pelätään. ‒ Jos jäädään jumiin, niin jäädään jumiin, ja odotetaan, kunnes esimies puuttuu tilanteeseen. Toki Singaporessa on paljon yrityksiä, varsinkin kansainvälisiä yrityksiä, jotka ovat oivaltaneet, että työntekijöiden potentiaali saadaan parhaiten esiin antamalla heille tilaa ja lisäämällä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Tällä hetkellä Himmanen hakee lisää työntekijöitä tiimiinsä. Hän käyttää apunaan rekrytointityökalua, jossa tietyillä kysymyksillä pyritään selvittämään henkilön persoonallisuutta. ‒ Haluan saada selville, kuinka proaktiivisia hakijat oikeasti ovat. Lisäksi Himmanen arvostaa hakijoiden opiskelu- tai työkokemusta ulkomailta, sillä silloin he ymmär32

tävät erilaisia bisneskulttuureita ja toimintatapoja.

Hienotunteisuus menee rehellisyyden edelle Ixonosin toimipiste sijaitsee Singaporen bisnesalueella toimistohotellissa, jossa samassa avotilassa työskentelee useiden paikallisten ja kansainvälisten yritysten työntekijöitä. Tavoitteena on hakea synergiaetua yritysten yhteistyöllä. ‒ Täällä on samalla alalla toimivia yrityksiä, mutta ei kilpailijoita keskenään, Anna Himmanen korostaa. Himmaselle on suomalaisena tutumpaa tehdä yhteistyötä muiden länsimaalaisten kanssa. Esimerkiksi suorapuheisuus on länsimaalaisia yhdistävä tekijä, kun taas aasialaiset välttävät ei-sanan sanomista viimeiseen asti. Se onkin Himmaselle vaikein kulttuuriero. ‒ Täällä ei haluta pahoittaa toisen mieltä. Hienotunteisuus menee rehellisyyden edelle. Sitä on joskus vaikea sulattaa. Tämä ei tietystikään ole aasialaisille itselleen hankalaa, sillä he osaavat tulkita, mitä mieltä toinen oikeasti on tai tarkoittaa. Hienovaraisuus näkyy myös siinä, että esimiehen on annettava palautetta hyvin varovaisesti ja mieluummin kahden kesken. Himmanen huomaa loukkaantumisen

siitä, että henkilön olemus muuttuu sulkeutuneeksi ja vetäytyväksi, vaikka työt kyllä tulee tehtyä. ‒ Yritän laukaista tilanteen nopeasti luomalla onnistumisen kokemuksia, esimerkiksi antamalla tehtävän, josta tiedän, että hän varmasti selviytyy. Sen lisäksi, että hän toivoo alaistensa kysyvän, hän toivoo heidän myös ottavan asioita puheeksi. Se vaatii rohkeutta kulttuurissa, jossa vanhempia ja ylempiarvoisia kunnioitetaan ja käyttäytyminen on hillittyä. Se tarkoittaisi tietysti myös sitä, että Himmanen itsekin saisi palautetta, vaikka se olisi kielteistä. ‒ Itse asiassa toivon, että kun tässä itsekin painaa tukka putkella, niin joku joskus pysäyttäisi, ja sanoisi, että nyt toimit hassusti.

Yhteistyötä yli maarajojen Ixonos työllistää kaksisataa henkilöä. Heistä valtaosa on Suomessa, jossa yrityksellä on pääkonttori ja toimipisteitä eri puolilla maata. Anna Himmanen johtaa omaa tiimiänsä Singaporessa, joka on osa Ixonosin globaalia organisaatiota. Tiimiin saattaa ilmestyä uusi kollega mistä päin maailmaa tahansa, esimerkiksi silloin kun projektiin tarvitaan jotain tiettyä erityisosaamista. Usein se tapahtuu etänä, koska läheskään kaikki työt eivät vaadi fyysistä läsnäoloa. Kun organisaatio toimii globaalisti, jossain päin maailmaa on aina työpäivä meneillään. ‒ Kun täällä työpäivä päättyy, työkaverini vaikka Yhdysvalloissa saattaa jatkaa työni tekemistä. Ollaan ikään kuin jatkuvassa työvuorossa.

Teksti Minna Keinänen

NELJÄ VÄRIÄ TYÖKAVERIN YMMÄRTÄMISEEN Jyrääjä, hissukka, touhottaja, löysäilijä. Siinäpä työkavereita kerrakseen! Työyhteisössä henkilökemiat voi saada toimimaan, kun ymmärtää muiden tapoja toimia erilaisissa tilanteissa.

unainen on jyrääjä, mutta myös energinen ja reilu. Sinisestä hissukasta löytyy suunnitelmallinen ja keskittynyt puoli. Touhottajan väri on keltainen, joka edustaa myös luovuutta ja huumorintajua. Vihreälle löysäilijälle on tyypillistä kohteliaisuus ja kärsivällisyys. Psykologi Tony Dunderfelt lähestyy temperamentteja värien kautta. Kukin väri edustaa tiettyä temperamenttia eli tapaa, jolla ihminen reagoi olosuhteisiin tai tapahtumiin. Temperamentti vastaa kysymykseen, miten ihminen toimii. Se on ilmeitä ja eleitä, puhetta ja toimintaa. ‒ Mutta temperamentti ei sanele, mitä ihminen tekee. Se ei myöskään selitä, miksi hän on valinnut tietyn tavan toimia. Temperamentin avulla meille selviää vain, millä tavalla ihminen toimii vaikkapa työtehtävässään, Dunderfelt selittää. Temperamentit ovat psykologian tutkituimpia aiheita. Kullekin

ihmiselle ominainen reagointitapa perustuu hermo- ja sisäeritysjärjestelmän toimintaan ja se näyttää olevan synnynnäinen. ‒ Temperamentti ei siis ole muodostunut kasvatuksen tai oman valinnan tuloksena. Tosin tapa, jolla ihminen ilmaisee temperamenttiaan, voi muuttua tilanteen mukaan. Reagoimme töissä eri tavalla kuin kotona. Ulospäin suuntautuneet ekstrovertit Dunderfelt jakaa voimakastahtoisuuden ja hyväntahtoisuuden mukaan punaisiin ja keltaisiin. Sisäänpäin kääntyvät introvertit ovat sinisiä ja vihreitä. Ihmisellä on yleensä yksi pääväri, kaksi sivuväriä ja väri, jota hän ei ainakaan ole. ‒ Kaikki värit ja temperamentit ovat yhtä hyviä. Mutta jos tulee ylilyöntejä, seuraa väärinkäsityksiä ja ongelmia. Esimerkiksi hyvin vihreät joutuvat lähes aina harjoittelemaan punaisuutta, kuten selkeyttä, osallistumista ja suoraviivaisuutta. Todella punaiset joutuvat puolestaan harjoittelemaan vihreälle tyypillistä suopeutta ja ota iisisti -asennetta. 33

ESIMIES - JA ALAISTAIDOT

Ärsyttävät ylilyönnit Keltainen ja sininen kohtaavat. Jossain vaiheessa keltaista alkaa ärsyttää sinisen pilkunviilaus, ja sinistä kauhistuttaa keltaisen ylimalkaisuus ja asiaton puhetulva. Lopulta molemmat linnoittautuvat oman tyylinsä suojiin ja arvostelevat toista, jopa tuomitsevat. ‒ Meillä on yleensä vaikeinta sellaisten ihmisten kanssa, joilla voimakkain tyyli on itsellemme

vierain. Ärsyynnymme ja petymme, koska peilaamme toisen tapaa reagoida, puhua ja toimia omiin tyylipiirteisiimme, Dunderfelt selittää. Kun ihmiset kohtaavat, alkavat he toimia korostetusti oman perustyylinsä mukaisesti. Siksi sininen ryhtyy vartioimaan ja puolustamaan asiallisuutta ja analyyttistä lähestymistapaa. Samaan aikaan keltainen puhuu yhä laveammin ja selittelee asiaa.

‒ Mikä tahansa väri voi olla ihmisenä aivan ihana ja työssään asiansa tunteva ja menestyvä. Mutta jos esimerkiksi sininen ei itse tiedosta olevansa temperamentiltaan hyvin sininen, ylipedanttisen tarkka ja aivan liian harkitseva, ärsyttää se varmasti työkavereita ja asiakkaitakin. Psykologi muistuttaa, että temperamenttiin kuuluvat reaktiot tapahtuvat usein tiedostamatta sanattomassa viestinnässä. Oman-

PUNAINEN

SININEN Yleistä: Suunnitelmallinen, perusteellinen, keskittynyt, laajat näkemykset Ilmaisutyyli: Hillitty, asiallinen, harkitseva, tarkat määritelmät Rooli: Asiantuntija, tarkkailija, tutkija, keräilijä, vastaa faktoista Heikkoudet: Tosikko, perfektionisti, vetäytyvä, ahdistuu helposti Treenattavaa: Huumori, vaihtoehdot, teoria ja käytäntö kaksi eri asiaa

Yleistä: Energinen, suoraviivainen, reilu, voimakastahtoinen Ilmaisutyyli: Jämäkkä, tavoitteellinen, reipas, äänekäs Rooli: Itsevarma, veturi, puheenjohtaja, taistelija, vastaa energiasta Heikkoudet: Hallitseva, käskyttävä, kärsimätön, ei näe rajoituksiaan Treenattavaa: Delegointi, rentoutuminen, hiljaa hyvä tulee

TYÖPAIKKA

väristen silmälasien läpi voi nähdä toisen jopa vihollisena. ‒ Ei hän piruuttaan ole erilainen. On tärkeää tutustua eri temperamentteihin ja niiden erikoisuuksiin ja nähdä yhteisiä ja samanhenkisiä asioita. Tullaan toista puolitiehen vastaan.

Stressi paljastaa värin Temperamenttiluokitus ei ole lopullinen nimilappu luonteelle. Tony

Dunderfelt vakuuttaa, että tyyliä voi muuttaa ja sitä kautta vähentää kritiikkiä muita tyylejä kohtaan. Tosin itselle tyypillisiä reaktioita voi olla aluksi vaikea huomata. Siksi psykologi esittää kysymyksen: Miten toimit stressin ja paineen alla? ‒ Stressaavassa tilanteessa ihmisellä on tapana tukeutua voimakkaimpaan tyyliinsä. Hän liukuu tai jämähtää siihen tyyliin, joka on hä-

KELTAINEN Yleistä: Avoin, mielikuvituksekas, innostunut, luova, puhelias Ilmaisutyyli: Vikkelä, huumorintajuinen, paljon eleitä ja ilmeitä, innostus Rooli: Esiintyjä, seikkailija, taiteilija, ideoija, vastaa tunnelmasta Heikkoudet: Epärealistinen, holtiton, täynnä itseään, huono keskittymään Treenattavaa: Jalat maahan, asia kerrallaan, ein sanomisen taito

VIHREÄ Yleistä: Ystävällinen, kärsivällinen, leppoisa, ei julista eikä hötkyile Ilmaisutyyli: Pehmeä, rauhallinen, kohtelias Rooli: Sovittelija, lohduttaja, sosiaalinen, vastaa perinteistä Heikkoudet: Päättämätön, liian pehmeä, karttaa ristiriitoja, riippuvainen Treenattavaa: Rohkeus, tunteiden suora ilmaisu, tilan ottaminen

nelle helpoin ja luonnollisin. Kun on tunnistanut oman päätyylinsä, värinsä, voi sitä alkaa kehittää. Kuten tilanteessa työkaverin tai asiakkaan kanssa, jossa toinen on ulospäin suuntautunut punainen tai keltainen ja toinen sisäänpäinkääntynyt vihreä tai sininen. Molemmat ovat kohteliaita eivätkä tee kohdatessa mitään väärää. Silti introvertti kokee väsyvänsä ekstrovertin seurassa. ‒ Introvertin on hyvä kytkeä päälle hieman ekstroverttisuutta itsessään. Hän voi ryhtyä voimakkaammin ottamaan kiinni toisen sanoista ja väitteistä, mutta ei röyhkeästi eikä liian punaisesti, opastaa Dunderfelt. Ja toisinpäin: ekstrovertin on opittava vähentämään sanojaan ja kunnioittamaan toisen introverttia tyyliä. ‒ Ota askel taakse päin, myös fyysisesti. Se, mikä on punaiselle reippautta, on introvertille töykeyttä. Myyntityössä suulaan ja tavoitteellisen roolin voi oppia sellainenkin henkilö, joka on temperamentiltaan aivan päinvastainen. Lopulta vihreä huomaa, ettei viihdy tässä tyylissä. ‒ Mutta vihreä voi oppia erittäin hyväksi sinivihreäksi myyjäksi, joka myy asiantuntevuudella, rauhallisuudella ja pitkäjänteisyydellä. Lopuksi Tony Dunderfelt antaa kotitehtävän: kokeile tyylejä ja leiki väreillä, jotka ovat itselle vieraampia. Aloittaa voi jo seuraavalla kerralla kaupan kassalla asioidessa. ‒ Ei tuomita tai arvostella, vaan opitaan muunvärisiltä, suorastaan matkitaan heitä. Otetaan arjen tilanteet itsetuntemuksen ja ihmistuntemuksen harjoittelumahdollisuuksina. Aiheesta lisää: Tony Dunderfelt: Tunnista temperamentit, Väriä elämään ja itsetuntemukseen (PS-kustannus 2012)

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

URAGURU Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

KUINKA ANTAA PALAUTETTA?

rityksissä tuskaillaan usein palautteen puutetta. Palautekulttuuria voi kehittää sopimalla siihen liittyvistä käytännöistä. Voidaan sopia esimerkiksi siitä, miten palautetta haetaan ja millaisiin jatkotoimenpiteisiin palaute johtaa. Jos palautekäytännöistä ei ole sovittu mitään, käy usein niin, että kannustavakin palaute jää antamatta. ‒ Sinällään ei ole väliä, onko palaute kannustavaa vai korjaavaa. Pääasia on, että se on suoraa, selvää ja kohteliasta. Silloin se auttaa ihmisiä kehittymään ja samalla koko yritystä, toteaa johtamisvalmentaja Risto Ahonen. Kun palautteen tavoitteena on auttaa toista ihmistä kehittymään, kannustava ja korjaava palaute kannattaa antaa samalla tavalla: kuvaamalla ensin, miten toinen käyttäytyi ja kertomalla sen jälkeen, mikä vaikutus hänen käyttäytymisellään on. Palaute todentaa pelkän havainnon. Käskyjen ja määräysten antaminen ei kuulu palautteeseen. Palautteeseen pitää suhtautua kuin lahjaan, jonka vastaanottaja päättää itse, miten hän sen käyttää. Perinteisen hampurilaismallipalautteen, kivaa-ikävää-kivaa, ongelmana on se, että epäsuoran puheen 36

PALAUTTEESEEN PITÄÄ SUHTAUTUA KUIN LAHJAAN. vuoksi hukataan mahdollisuus sanoa oikeasti hyviä asioita. ‒ Suorapuheisuus on palautetta annettaessa selkein ja paras tapa toimia. Palaute kuuluu kaikille. Työyhteisöissä palautetta kannattaa antaa joka suuntaan: niin esimieheltä alaisille kuin alaisilta esimiehille sekä vaakasuunnassa kollegoille. Vastuullisuus lisääntyy jakamalla vastuullisuutta. ‒ On opittava sanomaan asioita ääneen. Ei kukaan voi tietää, mitä toinen ajattelee, jos ei kerrota. Kun työpaikalla on sovittu yhteinen käytäntö palautteiden antamisesta, on henkilöstöllä yhteinen kieli ja yhteinen käsitys siitä, miten ja miksi keskustellaan. Jokaisella ihmisellä on sisäänrakennettu halu loistaa. Palautteen avulla pystymme hiomaan toimintaamme paremmaksi. Mahdollisimman tarkka palaute auttaa toista parhaiten. Esimerkiksi jos kyseessä on korjaava palaute raportista, kannattaa kertoa, mitä ra-

Palautteen 10 merkittävintä hyötyä 1. Paras tapa kasvattaa itsetuntemusta. 2. Kätevin tapa näyttää tunteet. 3. Nopein tapa osoittaa työn merkitys. 4. Varmin tapa lisätä onnistumisia. 5. Yksinkertaisin keino pitää vastuullisena. 6. Laajin johtamisen tuki. 7. Varhaisin puuttumisen malli. 8. Tehokkain tapa käynnistää muutos. 9. Halvin henkilöstötutkimus. 10. Helpoin tapa lisätä vuoropuhelua. Lähde: Palaute kuuluu kaikille -kirja, Risto Ahonen & Sirke Lohtaja-Ahonen

portista puuttuu, eikä vain todeta, että raportti on puutteellinen. ‒ Palaute on mestarien aamiainen. Ja lounas ja illallinen. Jos haluat olla oikein hyvä jossakin, harjoittele ja hae suorituksistasi jatkuvasti palautetta, tiivistää Ahonen.

Myynti&Markkinointi

Advertorial

TYÖ JA UR A

”SPECSAVERS-YRITTÄJYYS ON TODELLA MOTIVOIVAA” Riku Rajala on toiminut liikkeen omistajana nyt vuoden verran kaukana pohjoisessa, Rovaniemellä. Hän aloitti työskentelyn Specsaversilla vuonna 2007, ja alkuun hän suhtautui konseptiin hieman epäillen: ”Ajattelin aina, että näin edulliset tuotteet eivät voi olla laadukkaita.” Oman liikkeen menestys Rovanniemellä yhdeksän muun kilpailevan optikkoliikkeen joukossa todistaa hänen kuitenkin olleen väärässä.

Vaikutusvalta Riku pyörittää liikettä yhdessä toisen optikon kanssa. Tämän ansiosta Riku voi keskittyä paremmin liiketoiminnan myyntipuoleen, josta hän on kiinnostunut taloustieteiden opintojensa vuoksi. ”Specsavers-yrittäjänä voit oikeasti vaikuttaa siihen, miten asiat hoidetaan liikkeessäsi. Minulle tämä piirre on tärkeä työssä kuin työssä.” Periaatteet Nykyään Riku suhtautuu aiemmin epäilemäänsä konseptiin hyvin innokkaasti: ”Luotan Specsavers-konseptiin ja tuen yritystä, joka pitää kiinni konseptistaan ja visiostaan. Tässä perheomisteisessa ketjussa voit tuntea uskollisuutta ihmisiä kohtaan. Specsavers on yksityinen yritys eikä se raportoi sidosryhmille tai tee lyhyen tähtäimen päätöksiä osakkeenomistajien vuoksi. Specsavers voi näin ollen keskittyä pitkän aikavälin tavoitteisiin, jotka hyödyttävät sekä liiketoimintaa että työntekijöitä.”

”KORKEASTI KOULUTETTUJEN AMMATTILAISTEN MUODOSTAMASSA TIIMISSÄ ON

Tuki Rikun mukaan näinkin suuressa kansainvälisessä yhtiössä työskentelyssä on vain hyviä puolia: ”Yrittäjyyden riskit vähenevät ja elämäni on paljon helpompaa pääkonttorin kollegoilta saamani tuen ansiosta. He vastaavat monista asioista, kuten markkinointiosaston kampanjoista, jolloin meillä jää aikaa uusista tuotteista ja laitteista huolehtimiseen. Voin tukeutua täysin minulle tarjottuihin työkaluihin ja ohjeisiin. Näin voin keskittyä liikkeeni pyörittämiseen sekä tiimini tukemiseen ja kannustamiseen.”

MUKAVA TYÖSKENNELLÄ.” Jos Rikun tarina herätti kiinnostuksesi, ja haluat kuulla lisää Specsaversista, ota yhteyttä Jariin, tai käy nettisivuillamme. Toivottavasti kuulemme sinusta pian! ”Valitsin yrittäjyyden, sillä halusin olla oma pomoni”, toteaa Riku Rajala. ”Yrittäjänä toimiminen on myös kiehtovaa ja erittäin kannustavaa. Tämä yritys sopii minulle kuin valettu: Specsaversilla on erinomainen hinta-laatusuhde ja sen toiminta on hyvin asiakaslähtöistä – myös työntekijöistä pidetään hyvää huolta. Panostamme vahvasti koulutukseen. Korkeasti koulutettujen ammattilaisten muodostamassa tiimissä on mukava työskennellä.”

Jari Hänninen Head of Partner Recruitment 040 0164337 jari.hanninen@specsavers.com tyopaikat.specsavers.fi

Advertorial

Laatua ja vastinetta rahalle: mahdollinen yhdistelmä Optikkoalan vähittäismyyntiketju antaa epäilijöille tiukan vastuksen Päivittäin kasvava asiakasjoukko puhuu puolestaan. Specsaversilla on kuitenkin huomattu myös, että ihmiset usein kyseenalaistavat, onko mahdollista yhdistää laaja valikoima edullisia kehyksiä, korkealaatuiset tuotteet ja ammattimainen näönhuolto. Ihmiset tuntuvat ihmettelevän, voivatko edulliset silmälasit olla laadukkaita. Kansainvälinen vähittäismyyjä on asian suhteen avoin. Mukavasti hinnoiteltujen tuotteiden myynti tulee ilmi jo brändin nimestä, mutta mielikuvaan yrityksestä sisältyy paljon muutakin kuin vain silmälasien myynti.

Määrä vastaan laatu ”Me myymme edullisia tuotteita ja se on osa geeniperimäämme, joten en pidä kummallisena sitä, että ihmiset kutsuvat meitä halpaketjuksi. Haluamme tarjota aina parasta vastinetta rahoille, kaikissa tuotekategorioissa perustuotteista huipputeknologiaan”, sanoo Specsaversin maajohtaja Erkki Tala. ”Sen sijaan olen huolissani näkemyksistä, joiden mukaan edulliset silmälasit tarkoittavat huonoa laatua ja palvelua.” Asetamme aina etusijalle laadukkaan tuotteen ja ammattimaisen palvelun. Edullisten hintojen syynä on ainoastaan yrityksen mittakaava: Specsaversilla on ympäri maailmaa lähes 1 800 liikettä, joten se pystyy ostamaan suuria määriä silmälaseja ja piilolinssejä hyvin edullisesti, ja alennukset siirretään kuluttajahintoihin. Suomessakin Specsaversin liikkeet ovat alan ylivoimaisesti vilkkaimpia yksiköitä. Neljännes Suomen silmälaseista ostetaan 47 Specsavers-liikkeestä! Kaikkiin kehyksiin asennetaan linssit uusinta teknologiaa hyödyntäen yrityksen omistamissa linssitystehtaissa. Specsavers noudattaa tiukkaa laadunvalvontaa ja palvelutakuuta ja vaatii toimittajiltaan erittäin paljon.

Innovatiivinen näönhuolto Optikkoalan vähittäismyyntiketju pyrkii jatkuvasti kehittämään näönhuoltoa. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi 3D-kokemus: he saavat liikkeessä virtuaalista linssi- ja kehysneuvontaa älykkään ohjelmiston avulla. Myyntitiimi käyttää iPadeja, jotta asiakkaan on helppo ja nopea valita mieleisensä erilaisista linsseistä ja vaihtoehdoista. Laajan näöntutkimuksen lisäksi optikko ottaa silmänpohjasta digitaalisen valokuvan, jonka avulla voidaan havaita silmäsairauksia ja näkökykyyn liittyviä sairauksia, kuten varhaisen vaiheen diabetes. Ammattimainen tiimi Specsavers on erittäin kokenut optikkoketju. Sen optikoilla on valtava määrä kliinistä asiantuntemusta, koska he tapaavat päivittäin paljon asiakkaita. Specsavers kouluttaa optikkoja järjestämällä vuosittain ammattilaisille tarkoitetun kliinisen konferenssin.”Etsimme aina keinoja kehittää yritystämme. Voit aina kertoa toimittavasi laatua, mutta jos tuotteesi eivät ole hyviä, et voi menestyä. Siksi annamme silmälasiemme ja piilolinssiemme puhua puolestamme,” Tala kertoo. Lisätietoja: www.spectrum-blog.eu

OMA RAHA

NÄE NUMEROIDEN TAAKSE Vaikka aloittelevan osakesäästäjän ei pidä tuijottaa liikaa yksittäisiä tunnuslukuja, ne auttavat ymmärtämään, onko yhtiö hyvä sijoituskohde. Teksti Maarit Seeling

arainhoitoyhtiö eQ:n salkunhoitaja Hannu Angervuo neuvoo sijoittamaan osakkeisiin vain niin sanottua kärsivällistä rahaa eli sellaista, jota ei ole korvamerkitty lähivuosina johonkin muuhun tarpeeseen. Kymmenen vuotta on lyhyt aika osakemarkkinoilla. Oleellista on myös hajauttaa sijoitussalkun hankinnat omaisuuslajeittain ja ajallisesti. – Periaatteessa sijoittaminen on yksinkertaista: ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Ei pidä innostua ja ostaa aina vain silloin, kun osakeannit revitään käsistä ja nousu on jatkunut jo kuukausia. Oikeampi aika olisi silloin, kun osakkeet ovat laskussa. Sitten pitäisi vain määrittää, milloin ne ovat nousussa ja milloin laskussa, Angervuo pohtii. Ajoitusta vaikeuttaa entisestään, etteivät perinteiset ennusmerkit pidä enää paikkansa. Angervuo kutsuu talouden nykyistä tilaa keskuspankkisuhdanteeksi. – Elämme poikkeuksellisia aikoja. Keskuspankkielvytysten vuoksi sijoitusmarkkinoilla pyörii löysää rahaa. Talous ei noudata entisiä lainalaisuuksia. Arvioisin, että emme ole vielä nähneet osakkeiden hinnan huippua, mutta lähestymme sitä. Loppupeleissä osakkeisiin sijoittaminen kannattaa aina, kunhan aikajänne vain on tarpeeksi pitkä. Sijoittamisen aloittaminen on täydellisen ostohetken määritystä tärkeämpää.

Tietoa saa kun osaa hakea Osakesijoittamisen aloittaminen on helpompaa kuin luulisi: alkuun pääsee, kun osaa käyttää verkkopankkia. 40

Kannattaa kuitenkin hankkia aiheesta tietoa ja opetella katsomaan osakekohtaisia tunnuslukuja. Angervuo viittaa sijoittajaguru Warren Buffetin lausahdukseen, jonka mukaan hän ostaa vain sellaisia yhtiöitä, joiden toimintaa ymmärtää. – Osakesäästäminen ei ole harrastelijan hommaa, mutta tietoa kyllä saa, kun sitä vain ryhtyy hakemaan. Angervuo vinkkaa käymään Pörssisäätiön nettisivuilla: sieltä löytyy kansantajuisesti esitettynä alan ajankohtaisia uutisia, sijoittamisen sanastoa, erilaisia sijoittamiseen liittyviä oppaita, tietoja tulevista koulutustilaisuuksista, tiivistelmiä aiemmin pidetyistä, yhteystietoja. – Helsingin pörssissä noteeratut yhtiöt ovat nyt erittäin kannattavia, vaikka kansantalous on heikossa kunnossa. Tämä on mahdollista, koska firmat ovat saneeranneet rajusti, niillä on vain vähän velkaa ja yhtiöiden tulos syntyy kansainvälisillä markkinoilla. Toisaalta velattomuus kertoo myös vähäisestä investointihalukkuudesta. Miten yritykset pärjäävät tulevaisuudessa, jos ne eivät sijoita nyt omaan kasvuunsa?

Sijoitussuunnitelmalla alkuun Ensitöiksi kannattaa laatia jonkinlainen strategia siitä, mitä sijoituksilla oikein tavoittelee ja miten tavoitteisiin päästään. Vaikka pörssiosakkeissa on riskinsä, niin rahojen makuuttaminen tavallisella talletustilillä nakertaa myös kertyneitä säästöjä, kun pankit tarjoavat talletuksille miinusmerkkistä korkoa. Aikaisemmin riskittöminä pidetyt valtion obligaatiotkin lupaavat samaa kurjuutta. – Sijoittajan on syytä määrittää, millaisen riskin on valmis ottamaan. Mitä korkeampi tuotto-odotus, sitä suurempi riski. Pitää varautua myös menetyksiin, Angervuo muistuttaa. Osakesijoittamisessa voi tienata joko osinkoina tai osakkeiden arvon nousuna. Hyvät osingonmaksajat eivät välttämättä ole pörssin valovoimaisimpia nousijoita. Pitkässä juoksussa osakkeet osinkoineen ovat antaneet sijoittajalle jopa noin kymmenen prosentin vuosituoton. Angervuo pitää lukua hyvänä. Pelkkä osinkotuotto on ollut neljän prosentin luokkaa.

Osta halvalla, myy kalliilla Osakekohtaiset tunnusluvut vaikuttavat osakkeiden hinnoitteluun. Lukujen tarkastelu auttaa ymmärtämään, onko yhtiö hyvä sijoituskohde vai onko siitä maksettava hinta

”TALOUS EI NOUDATA ENTISIÄ LAINALAISUUKSIA.” liian kallis. Osakkeita valitessa kannattaa tarkastella muun muassa niiden herkkyyttä osakemarkkinoiden muutoksiin, arvonvaihtelua, osinkotuottoa ja kannattavuutta. – Koko vuoden tilinpäätös ja osavuosikatsaukset sisältävät hyvää aineistoa yhtiöiden tarkasteluun sijoituskohteena. Yhtiön tilinpäätös kertoo siitä, miten yhtiöllä on mennyt ja millainen sen taloudellinen tilanne on. Tilinpäätöksestä kannattaa myös seurata, millainen käsitys yritysjohdolla on yrityksen tulevaisuudesta, Angervuo sanoo. Tase taas kertoo yhtiön vakavaraisuudesta, varoista ja veloista tilinpäätöspäivänä. Osinkotuottoa kannattaa myös pitää silmällä. Jos se on keskimäärin nelisen prosenttia, menee hyvinkin kymmenisen vuotta, kunnes lunastushinta on maksettu. – Osakekohtaiset tunnusluvut vaikuttavat osakkeiden hinnoitteluun. Siksi kannattaa perehtyä muutaman keskeisen sisältöön. Esimerkiksi P/E luku kertoo, miten yritys on viime vuosina pärjännyt. Pörssiosakkeiden P/Elukujen keskiarvo on nykyisin 17, mikä vastaa 17 vuoden voittoja. Sen mukaan osakkeesta maksetaan. Mielestäni se on aika paljon, Angervuo pohtii. Sijoittajan ei silti kannata tuijottaa vain yhtä lukua. Jos vaikka valitsee vain alhaisen P/E-luvun yrityksiä, ei salkkuun tule nopeasti kasvavia yhtiöitä. Hyvä mittari on myös se, sijoittaako yrityksen johto omia rahojaan edustamansa yhtiön toimintaan. Silloin yleensä toimitaan myös muiden osakkeenomistajien edun mukaisesti. – Sijoittaminen on kun maratonjuoksu: siinä ei kannata innostua hetkellisiin spurtteihin. Osta halvalla, myy kalliilla. Tosin sen määrittäminen on vaikeaa, milloin on halpaa ja milloin kallista. Itse olen veikannut suhdanteiden olevan huipussaan silloin, kun Nalle Wahlroos myy Nordean. Samassa saumassa on itsekin hyvä myydä, Angervuo naurahtaa. Myynti&Markkinointi

M ARKKINOINTI

Some on kuin nopea ratsu, joka villiintyessään saattaa heittää ratsastajan selästään ja laukata omia teitään. Miten tähän tulisi varautua? Teksti Sofia Flygare Kuvitus Anna Polkutie

SOMEN

SUDENKUOPAT JA KARHUNPALVELUKSET 42

‒ Some-viestejä jaetaan eteenpäin verkossa, eikä leviämistä voi pysäyttää. Joku voi ottaa sisällöstä kuvankaappauksen. Tietokoneiden ja palveluntarjoajien välimuistit varastoivat tietoa, Riutta kertoo esimerkkejä some-jalanjäljen säilymisestä.

Lainsäädännön valvova silmä

kkiseltään tarkasteltuna someviestintä näyttää keväiseltä koskelta; some-viestejä tulvii joka päivä valtavat määrät monen eri kanavan kautta. Yllätyksenä voi tulla se, että viestit saattavat jäädä elämään hallitsemattomasti sähköiseen maailmaan. Wistec Oy:n kouluttaja ja asiantuntija Esa Riutta ohjeistaa harkitsemaan sellaisen sisällön laittamista someen, jota ei halua jakaa julkisesti kaikkien kanssa. Vaikka oma some-tili olisi määritelty yksityiseksi, viestien yksityisinä pysyminen ei ole taattua ja kerran someen lisätyn sisällön täydellinen poistaminen on mahdotonta.

Mitalilla on aina kaksi puolta. Hyvät sisällöt tukevat yritysten viestintää, joten some-viestintää ei tule vältellä sen pelossa, että jokin menisi pieleen. Ennakkosuunnitelma kriisitilanteiden varalle edesauttaa tilanteen kääntämisessä yrityksen eduksi. Yrityksen some-sivuston kommenttikenttään saattaa ilmestyä reklamaatio. Niihin on syytä vastata mahdollisimman nopeasti ja asiallisesti. Joskus verkossa liikkuu trolleja, joiden päätehtävänä on pahanilkisten viestien kirjoittaminen. Rauhallisuus ja harkinta ovat silloin vastatessa valttia. Some-viestintää valvotaan muun muassa suoramarkkinointi-, henkilötietorekisteri-, mainonta- ja kunnianloukkauksia koskevien lakien näkökulmasta. Somessa olevat mainokset eivät vaadi erillistä lupaa. Markkinointi kohdistetuilla mainoksilla ei ole suoramarkkinointia. Tämän lisäksi käyttäjät ovat antaneet tiliä luotaessa hyväksyntänsä sille, että palvelu saa näyttää mainoksia, jotka on kohdistettu profiilitietojen perusteella. Henkilörekisteriä ei ole lupa kerätä ja ylläpitää ilman henkilöiden omaa suostumusta. Toiminnan tulee olla avointa. Esimerkiksi uutiskirjeissä tulee olla selkeästi esillä tieto, kuka kirjeen on lähettänyt ja miten voi halutessaan poistua uutiskirjeen postituslistalta. Rasististen ja halventavien viestien julkaiseminen on lain mukaan kiellettyä kaikkialla, eivätkä ne kuulu someenkaan. Facebookin omien sääntöjen mukaan siveettömän materiaalin, esimerkiksi alastonkuvien, julkaiseminen on kiellettyä.

Linkittäminen ja lainaaminen Sähköisessä ympäristössä linkittäminen lisää sivustojen ja some-postausten näkyvyyttä. Linkittäminen muille sivustoilla tulkitaan lakimielessä kirjallisuusviitteiden käyttämiseksi ja se on sallittua, mikäli linkityksen kohteena oleva sivusto harjoittaa laillista toimintaa. Myös esimerkiksi Facebook valvoo itse palvelussaan tapahtuvaa viestintää ja herjaa vaarallisista linkeistä sekä rikkinäisistä sivuista. ‒ Mikäli omassa some-viestissään käyttää suoraa lainausta jonkun toisen sisällöstä, lainattavaa tekstiä ei saa olla liikaa ja lainauksen yhteydessä tulee olla selkeä maininta lähteestä. Myynti&Markkinointi

M ARKKINOINTI

‒ Jos materiaali on tekijänoikeuden alaista, sen suorakin lainaaminen on sallittua esimerkiksi kommentointia varten, kunhan lainauksen kanssa noudattaa hyvää lainauskäytäntöä, neuvoo Riutta.

Arvonnat markkinoinnin keinoina Arvontoja koskee monenlainen lainsäädäntö. Mitä arvotaan, milloin arvotaan, kuka arpoo ja miten arvonnan tuloksesta tiedotetaan ovat perusasioita, jotka tulee ilmetä arvonnan yhteydessä. Mikäli kyseessä on taitoon tai tietoon perustuva arvonta, tulee arvonnan yhteydessä ilmetä, minkä kriteerien perusteella ratkaisu tehdään. Kun tuotteen markkinoinnissa hyödynnetään arvontaa, tuotteen tulee olla pääroolissa. Joidenkin alojen tuotteiden tai palvelujen kytkemistä arvontoihin pidetään sopimattomana. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi silmäleikkaukset, opintolainat ja kulutusluotot.

Some kiinnostaa myös rikollisia Sosiaalinen media on oiva alusta erilaisille kilpailuille, arvonnoille ja hyväntekeväisyyskeräyksille. Valtaosa niistä on viattomia, mutta myös rikolliset ovat löytäneet somen ja ovat hyvin kekseliäitä. Nigerialaiskirjeiden lisäksi somessa voi törmätä romanttisiin huijauksiin tai vaikkapa erilaisiin uhkailu- ja pelotteluhuijauksiin. ‒ ”Vanhalta ystävältä” saattaa tulla pikaviesti, jossa olevaan verkkosivuosoitteeseen on ujutettu pisteen kohdalle pilkku. Jos sivuston nimi olisi kirjoitettu oikein, Facebook tunnistaisi sivuston virussivustoksi ja estäisi viestin näyttämisen. Hyväuskoinen ihminen kirjoittaa verkkosivun oikeassa muodossaan tietokoneensa selaimeen ja tartuttaa samalla viruksen sekä itselleen että kontakteilleen. ‒ Facebookin ystäväkutsut kannattaa avata muuten kuin sähköpostiin tulleesta linkistä. Sähköpostiin tullut kutsu voi johtaa virussivuille, varoittaa Riutta. Hakkereita kiinnostavat somesta löytyvät ystävälistat. Listoilla voi olla aina joku henkilö, joka käyttää tietotekniikkaa huolettomasti. Hieman penkomalla hakkerit saavat käsiinsä yksityishenkilöistä tietoja, joiden avulla voi toteuttaa identiteettivarkauden ja hakea vaikkapa luottokortin tai passin toisen henkilön nimissä. Samoja tietoja pyritään keräämään myös virusten avulla. Esimerkiksi jotkin sovellukset saattavat olla naamioituneita viruksia. Somea hyödyntävät myös tiedustelupalvelut, jotka kartoittavat esimerkiksi riskialttiita henkilöitä ja heidän ystäväverkkojaan. Valtiosta riippuen kartoituksen tavoitteena voi olla joko turvallisuustason nostaminen tai kan-

salaisten valvonta sensuurimielessä. Lisäksi some-palvelut itsekin tarkkailevat käyttäjiensä toimintaa sekä turvallisuus- että mainostamistarkoituksissa. Some toimii pelikenttänä niin hyville kuin pahoillekin, ja siinä välimaastossa tavalliset ihmiset tekevät postauksia arkipäivän kuulumisistaan.

Suojaudu sopivilla salasanoilla Tietokoneiden ja mobiililaitteiden suojaus sekä lukitseminen salasanoilla ovat ensitoimia tietomurtojen ja virusten leviämisen estämiseksi. Suojaamattomien, langattomien tietoliikenneverkkojen käyttäminen on hyvin riskialtista. Somessa käyttöoikeuksien jakamiseen liittyy riskinsä. Esimeriksi Facebookin ylläpitäjätunnukset tulisi olla vain erittäin luotetulla henkilöllä. Yleisiä editoijatunnuksia sen sijaan voi olla useammallakin. ‒ Samaa salasanaa ei tule koskaan käyttää missään muussa sivustossa: jos salasana vuotaa, niin muutkin sivustot, joilla sitä on käytetty, joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Pitkät salasanat, jopa neljän sanan sanarimpsut, ovat suojautumisen kannalta tehokkaimpia. Niitä kannattaa myös vaihtaa välillä. ‒ Suomen kieli taipuu hyvin salasanakäyttöön. Erityisen hyviä salasanoja ovat taivutetut sanat, kuten lennokillakaan tai pistokkaissani. Taivutusmuotoja vastaan on hankala hyökätä kokeilemalla satunnaisia sanoja niin sanotulla sanakirjahyökkäyksellä, vinkkaa Riutta. Lähde: MMA:n koulutus, aiheena Some ja yritykset, kouluttajana Esa Riutta, Wistec Oy.

MMA kouluttaa: Tulossa muun muassa 1.11.2016 Some-jatkokursssi. Katso lisätietoa ja kaikki koulutukset mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutus > Koulutuskalenteri

Ovathan jäsentietosi ja -maksusi ajan tasalla? Tarkistathan, että jäsentietosi ovat oikein ja jäsenmaksu maksettu. Maksettu jäsenmaksu on edellytys paitsi jäsenyyteen kuuluvien etujen käyttöön, myös työttömäksi joutuessa ansiosidonnaisen päivärahan saamiseen. Huomaa, että jäsenmaksu pitää maksaa myös työttömänä. Oltuasi kolme kuukautta työttömänä voit hakea jäsenmaksuvapautusta osasta jäsenmaksua. Jäsentiedot on helppo tarkistaa. Kirjaudu verkkosivuillamme mma.fi oikeasta yläkulmasta Jäsensivut-osioon. Valitse Omat tiedot. Siellä pääset muuttamaan yhteystietojasi. Toivomme, että lisäisit myös työnantajatietosi. Omat tiedot -valikon Jäsenmaksut-välilehdellä näet oman jäsenmaksutilanteesi. Sieltä löydät tiedot jäsenmaksueristä, eräpäivistä, viitenumerostasi ja MMA:n jäsenmaksutileistä. MMA:n valtuusto päättää ensi vuoden jäsenmaksusta marraskuun lopulla. Lisätietoja jäsenmaksusta ja jäsenmaksuvapautuksesta löydät osoitteesta www.mma.fi/jasenyys/jasenmaksu

Shell Card Private ·

V-Power Nitro+ Premium-bensiiniä Shell-asemilta

0200 24 24 24 Palvelumestari auttaa kun kysymys tien päällä

Autopesut kätevästi ostettuna asemilta tai Shell verkkokaupasta

MMA:n polttoainealennus miehitetyillä Shell- ja St1-asemilla

Lähimmät asemat puhelimellasi m.shellasemat.fi

Lue lisää eduista / hae korttia: www.mma.fi/palvelut-ja-edut/edut-ja-alennukset/alennukset/st1-tarjoaa

www.shellcard.fi

M ARKKINOINTI

Teksti Sofia Flygare

HYVÄ MARKKINOINTISUUNNITELMA PEILAA ARJEN TEKOJA Romukoppaan heittämisen sijasta perinteisen markkinointisuunnitelman voi muodistaa ja muokata notkeaksi arjen työvälineeksi.

arkkinointisuunnitelmista puhuttaessa on totuttu ajattelemaan vuosikelloa, joka määrittelee väljästi markkinoinnin päätoimenpiteet kalenterivuoden aikana. Markkinoinnin ulkoistuksista vastaava Zeeland Family Oyj:n johtaja Sini Norta haluaa muuttaa tätä ajattelutapaa siten, että markkinointisuunnitelma kannattaisi valjastaa tiiviiksi osaksi yrityksen arkea. Valitun markkinointistrategian toteuttamisen lisäksi kirkkaana mielessä pysyisi samalla sekin, että tehdäänkö yrityksessä yrityksen kannalta oikeita asioita. ‒ Haluaisin eroon myös kalenterivuoteen sidotusta ajattelutavasta. Markkinointi toimii tehokkaammin, jos markkinointisuunnitelma on joustava. Vähintään kolmen kuukauden jaksoihin tai vielä pienempiinkin osiin pilkottu suunnitelma mahdollistaa ketterän reagoinnin muuttuviin markkinatilanteisiin, toteaa Norta.

Pohjana yrityksen strategia Markkinointisuunnitelman tekemiseen ei ole yhtä sapluunaa, koska jokainen yritys tuotteineen ja asiakkaineen on omanlaisensa. Työ alkaa kunkin yrityksen liiketoimintaan, strategiaan ja tavoitteisiin perehtymisellä. ‒ Kannattaa myös muistaa, että kaikki yritykseen kytköksissä olevat henkilöt ovat mukana markkinoinnissa, jopa asiakkaat. Asiakkaiden antama palaute kertoo siitä, mikä on oikeasti tärkeää, Norta muistuttaa. Markkinoinnista haetaan usein lisäpaukkuja yrityksen kipupisteissä, kuten voimakasta kasvua haettaessa tai esimerkiksi digitalisaation haltuunotossa. Mitattaviin tuloksiin tähtäävää markkinointistrategiaa saatetaan kaivata myös yrityksessä, jossa ei ole aiemmin tehty systemaattista markkinointia. Kysymyspatterin avulla luodaan kokonaiskuva yrityksen nykytilanteesta. Löytyykö yrityksestä henki-

löitä toteuttamaan markkinointia? Mikä on yrityksen tapa myydä? Millaisia asiakkaita yrityksellä on? Lisäksi kannattaa miettiä, miksi asiakkaat ostavat juuri tästä yrityksestä, eikä kilpailijalta. Missä asiakkaat kohdataan ja mitä toimenpiteitä asiakkaiden kohtaamiseksi tehdään? Mikä on brändin tilanne nyt ja millaista brändiä asiakkaille halutaan tarjota? Entä mitä mittareita otetaan käyttöön tulosten seuraamiseksi, tai mitä tuloksia ylipäänsä halutaan saada aikaan?

jotka oikeasti vaikuttavat päätöksiin ja asioiden toisin tekemiseen. Esimerkiksi haettaessa palautetta pitäisi keskittyä kysymään sellaista tietoa, jota voi oikeasti käyttää. Laatuarviointi asteikolla yhdestä viiteen ei anna yksiselitteistä kuvaa kysytystä asiasta, koska vastaajat mieltävät saman asian eri tavoin. ‒ Avoimet kysymykset, esimerkiksi miten olisimme voineet onnistua hieman paremmin, voivat antaa yksiselitteisemmin arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseksi, Norta vinkkaa.

Mittarit paljastavat, mihin keskittyä

Miten markkinoinnissa voi kehittyä?

Zeeland Family tarjoaa asiakasyritykselleen muun muassa kahden viikon sprinteissä johdettua markkinointia. Halutessaan asiakkaat pystyvät seuraamaan jopa reaaliajassa tehtyjä markkinointitoimenpiteitä ja toteutuneita tuloksia käytössä olevan digitaalisen markkinointityökalun avulla. ‒ Nykyisen digimaailman ja nopeavauhtisen ajan markkinointisuunnitelmat eivät ole kiveen hakattuja, eikä tavoitteena ole niiden orjallinen seuraaminen. Valitsemamme kahden viikon seurantaväli antaa markkinoinnille tilaa elää tilanteen mukaan ja toimia joustavasti. Markkinointi ei ole irrallinen toiminto, vaan se on kiinteästi kytköksissä myyntiin, joten käytännössä markkinoinnilla ja myynnillä on yhteiset mittarit. Mittarien käyttö markkinointisuunnitelman jalkautumisen seurannassa erityisesti uuden strategian alkumetreillä paljastaa oitis, vievätkö toimenpiteet yritystä oikeaan suuntaan. ‒ Markkinointi on mennyt kauemmaksi prosessiliiketoiminnasta ja tullut lähemmäksi arkea. Ajan nopeatempoisuus näkyy markkinoinnissa, silti hetkessä elämisen sijasta myös suunnitelmallisuutta tarvitaan. Digitalisaation haasteena on se, miten keskittyä niihin mittareihin,

Vuosikello on suosittu ja havainnollistaa yrityksen markkinointitoimenpiteitä omalla tavallaan. Lisää tehoa markkinointitoimenpiteisiin saa pilkkomalla markkinointisuunnitelman moneen eri osaan siten, että se koostuu useista eri kulmakivistä. Sekä hallinta että seuranta helpottuvat työskenneltäessä pienempien kokonaisuuksien parissa. Markkinoinnin kehittämisen avaintekijöinä ovat yrityksessä käydyt keskustelut, joiden pohjalta syntyvät sekä tavoitteet että toimintamallit. Mittareiden avulla toiminnan tulokset ovat todennettavissa. Markkinointi kannattaa ottaa osaksi asiakaskokemusta, koska samalla rakennetaan mielikuvaa brändistä ja luodaan pohjaa tulevalle. Ylipäätään markkinointia ei pidä nähdä muusta liiketoiminnasta erillisenä toimintona. ‒ Myös markkinoinnissa työskentelevien henkilöiden on uskallettava seistä oman strategiansa takana ja tehdä päätöksiä. Markkinointisuunnitelmasta ei ole iloa, jos ei osaa johtaa, toteaa Norta. Hyvä markkinointisuunnitelma toimii arjessa peilinä sille, ovatko tavoitteet kauempana vai lähempänä. Tavoitteiden on oltava sellaisia, että investointi markkinointiin tuo enemmän kuin vie. Myynti&Markkinointi

TYÖ & UR A

Teksti Piia Kunnas

MMA

TKI U T

M Myyntialan ammattilaista stressaa eniten se, kun kauppaa ei tule. Vain harvassa organisaatiossa on toimintamalli myyntityöhön liittyvien pettymysten käsittelyyn.

MYYNTIAMMATTILAISTA

STRESSAAVAT ENITEN TULOSPAINEET

yynti & Markkinointi -lehti halusi selvittää, millaiset asiat stressaavat myyntialan ammattilaisia ja millaisia toimintamalleja organisaatioissa on niihin tilanteisiin, kun isot kaupat menevät sivu suun tai menetetään tärkeä asiakas. Verkossa tehty kysely paljasti, että eniten myyntialan ammattilaisia stressaa se, kun kauppaa ei tule. Yli viidennes vastaajista piti tätä melko tai erittäin stressaavana. Toiseksi stressaavimmaksi asiaksi nimettiin niin ikään tulospaineet. Myyntialalla toimivista kahdella kolmasosalla on kannustava palkkarakenne. Se tarkoittaa, että kiinteän palkan lisäksi työntekijälle maksetaan bonusta, provisiota tai molempia. Käytännössä kuitenkin vain vajaa viidesosa heistä saa kannustimia. Tulospaineet näkyvät siis suoraan palkkapussissa, vaikka kiinteän palkan osuus on kasvanut viime vuosina ja pelkkää provisiopalkkaa saa vain pari prosenttia. Yksi syy, miksi kannustimet kääntyvät huonoksi motivaattoriksi on se, että edellisvuoden hyvä tulos nostaa seuraavan vuoden tulostavoitteita. Huonossa taloustilanteessa tavoitteista tulee silloin nopeasti epärealistisia. ”Vuoden tavoitteet (myyntibudjetti) tehdään edellisen vuoden ostojen mukaan. Mikäli joku asiakas päättääkin olla ostamatta seuraavana vuonna tai vaikka asiakasyritys menisi konkurssiin, ’rasittavat nämä

edellisen vuoden ostot budjettia’. Tuo myyntivaje pitää myyjän saada täytettyä muilta yrityksiltä tai uusasiakashankinnasta.” ”Myyntimies maksaa viulut, koska kauppa se menetettykin on, kun lasketaan mukaan tavoitteisiin.” Joissakin työpaikoissa annetuilla alennuksilla on tärkeä rooli niin kaupan kotiuttamisessa kuin palkkapussin paksuudessa.

MYYNTIAMMATTILAISTEN STRESSAAVIMMAT TYÖTILANTEET 1. Kun kauppaa ei tule 2. Tulospaineet 3. Aikataulupaineet 4. Huoli työpaikan säilymisestä 5. Uusasiakashankinta

”Ex-työpaikassani stressasi tulos. Se oli kirittävä loppukuusta, jotta ei tarvinnut pelätä työpaikkansa menetystä. Niin sanotut ylimääräiset alennukset (joita piti antaa yli 10 000 euron kaupoissa, jotta sai kaupan tehtyä) vähennettiin palkasta. Kauppa ei ollut kuitenkaan tappiollinen. Tämä söi naista!”

sa useimmiten (32 prosenttia vastaajista), aina (4 prosenttia vastaajista) tai joskus (50 prosenttia vastaajista). 14 prosenttia ei koe saavansa koskaan esimieheltä apua vaikeissa työtilanteissa. Vaikka useimmat kokevat saavansa tukea, avoimissa vastauksissa tuen tarve nousee selkeästi esille.

Hyvin tienaavia häiritsee palkkakatto.

”Yksi painavista syistä lähtööni edellisestä työpaikasta oli se, kun menetin urani siihen asti suurimman projektin. En saanut moitteita esimieheltä enkä päämieheltä, mutta henkilökohtainen pettymys oli niin suuri, etten oikein koskaan päässyt siitä yli. Vielä melkein kymmenen vuoden jälkeenkin se tulee mieleen aika ajoin.”

”Myyntimiehen ansaitessa hyvin leikataan provisioita, jolloin tietty kannattaa muistaa vanha sanonta ’hullu paljon töitä tekee ja viisas pääsee vähemmällä’. Olen kaksi kertaa jättänyt alan ko. seikan vuoksi. Kuitenkin tiedän olevani hyvä myyntimies ja palasin jälleen alalle. Toivon saavani päämiehen, jolla ei ole palkkakattoa. Toisaalta ongelmana alkaa olla se, että edustussopimukset on tehty sellaiseksi, että ei motivoi.”

Esimiehen tukea kaivataan Yli kolmannes kokee saavansa esimieheltä apua vaikeissa työtilanteis-

”Toivon, että esimies tai osaston asiantuntija perehtyisi kanssani aidosti tilanteeseen.”

Monet vastaajat kertovat kaipaavansa haasteissa esimiehen tukea, mutta samaan aikaan myyntiammattilaiset kertovat esimiehistä, joilla myyntiprosessin osaaminen on huonommalla tolalla kuin itsellä. ”Esimiehen ohjeistuksesta muutin tarjoustani asiakkaalle ja se meni siitä syystä aivan metsään. Hinta oli liian edullinen. Jos olisimme toteuttaneet tarjouksen, olisimme tehneet tappiota. Jouduin itse selvitysmieheksi. Sain myös ylemmältä johdolta puheluita ja suomeksi sanottuna paskaa niskaan. En sanonut esimieheni tarjouksen ”korjailusta” mitään ylemmälle johdolle, ehkä olisi pitänyt.” Myynti&Markkinointi

MMTYÖ A KOULUTTA & UR A A

Miten myyntiammattilainen toimii stressaantuneena? juttelan asiasta toisen ihmisen kanssa vedän henkeä ja yritän pohtia tilannetta itsekseni harrastan liikuntaa teen entistä enemmän töitä tiuskin muille ihmisille lamaannun ja en saa aikaiseksi mitään otan lasillisen jotain muuta 0

% 25

että myyjä joutuu huonoon valoon.

Pettymysten käsittely vaatii kehittämistä Myyntialan ammattilaiset kaipaavat kyselyn perusteella tukea vaikeisiin työtilanteisiin. Siitä huolimatta useimmissa työyhteisöissä ei ole määritelty toimintamallia, joka auttaisi käsittelemään myyntityössä eteen tulevia pettymyksiä. 72 prosenttia vastaajista ilmoitti, että työyhteisössä ei ole toimintamallia niiden tilanteiden varalle, kun menetetään tärkeä asiakas tai kaupat menevät sivu suun. Myyntiorganisaatiot jakautuvat sen suhteen, miten pettymyksiä ja vaikeita työtilanteita käsitellään. Joissakin organisaatioissa ne otetaan esille rakentavassa valossa, ja asian käsittelyyn on muodostunut luonteva tapa myös ilman erikseen kirjattuja toimintamalleja. ”Keskustelemme asiasta esimiehen, toimittajien ja työtovereiden kanssa.

Jaamme kokemuksia ja analysoimme tapahtunutta yhdessä. Esimies antaa neuvoja ja oman tukensa työntekijälle ja mahdollistaa näin kehittymisen.” Vastauksissa nousi esille myös positiivinen ”uutta matoa koukkuun” -asenne. Siinä pettymykset kuitataan nopeasti suuntaamalla katse tulevaan. Tilanteen käsittely ja siitä oppiminen saattavat kuitenkin jäädä puolitiehen. ”Esimies suhtautuu So what -asenteella ja sanoo, että ei muuta kuin uutta kehiin.” ”Meillä lyödään selkään ja sanotaan, että uutta matoa koukkuun!” Joissakin organisaatioissa menetetyistä kaupoista vaietaan, mutta ilmapiiri on negatiivinen. Epäonnistumiset saatetaan tuoda esille niin,

”Esimies sanoo, että sinne meni; uutta matoa koukkuun vaan.” 50

”Asia vaietaan, mutta jälkeenpäin kettuillaan oikein kunnolla.” Osa vastaajista kaipasi tukea esimiehen lisäksi omalta tiimiltä. Esimiehen kanssa negatiivisia tilanteita halutaan käsitellä kahden kesken ja mahdollisimman pian tilanteen jälkeen, eikä vasta esimerkiksi puolen vuoden päästä.

Neuvokas myyjä Miten myyntialan ammattilaiset toimivat stressaavassa tilanteessa? Suosituin toimintamalli oli asiasta keskustelu jonkun toisen kanssa. Moni vastaaja kertoikin analysoivansa itse tai toisten kanssa tapahtuneen syitä ja yrittävänsä oppia niistä. ”Reilu vuosi sitten yllätyksenä toteutunut yrityskauppa aiheutti paineita ja stressiäkin. Keskustelut työkavereiden ja esimiehen kanssa auttoivat. Itsekin esimiehenä arvostin, että sain tiedon asiasta hiukan etukäteen, jotta saatoin valmistautua henkilöstön tukemiseen ja auttamiseen.”

17 prosenttia turvautui liikuntaan ja 14 prosenttia teki entistä enemmän töitä stressaavassa tilanteessa. Monissa vastauksissa heijastui myyntiammattilaisen sitkeys. Vaikka lunta tulee tupaan, yhteydenpitoa asiakkaan kanssa jatketaan.

”En voisi olla tässä työssä, jos en kestäisi äärimmäistä stressiä.”

”Olin sopinut myyväni tietyn tavaraerän ja olin firmastamme varmistanut, että se löytyy. Löimme kaupat lukkoon. Kun lopullinen tilaus piti tehdä, ei tavaraa ollutkaan enää toimittaa. Ilmoitin asiakkaalle, että tuotetta ei enää ole ja olen pahoillani. Tämän jälkeen haukuttiin ensin minut, sitten firma ja kerrottiin, että minulla ei ole enää mitään asiaa asiakasyritykseen. Rauhoittelin asiakasta ja juttelimme hetken. Lopuksi toivotin hyvää päivänjatkoa ja ilmoitin, että palaan asiaan kolmen kuukauden kuluttua.” Osa näki stressin myös positiivisena asiana. ”En voisi olla tässä työssä, jos en kestäisi äärimmäistä stressiä. Minä tylsistyn, jos en ole välillä stressaantunut ja paineen alla.” Myös huumori kuuluu myyntiammattilaisen stressinselätysvalikoimaan. ”Suuri asiakas kusetti meitä ohjaamalla ostoja kilpailijalle meidän tekemän työn pohjalta. Pelasivat tätä peliä kuukausia, kunnes huomasimme asian. Soitin, että olemme pettyneet heidän toimintaansa. Yhteyshenkilö oli nolona, mutta yhteistyö raukesi. Eniten tässä stressasi mukavaksi kokemamme kaverin epäluotettavuus. Lopuksi keskustelimme asiasta kollegan kanssa. Todettiin, että mulkvistien kanssa ei hommia tehdä. Lopuksi naurettiin makeasti.” Kysely toteutettiin 10.8.‒25.8.2016 ja siihen vastasi 228 henkilöä.

KMRRR

Hankookin viimeisin nastarengas henkilöautoille. Uudet Torx grip nastat parantavat merkittävästi pitoa sekä jäällä että lumella.

Uusi kitkarengas kehitetty erityisesti pohjoismaisiin olosuhteisiin.

TESTIMENESTYJÄ WINTER I*PIKE RS+: ... ansaitsee erityiskiitoksen testin nastarenkaiden matalimmasta vierintävastuksesta.”

Erinomainen kulutuskestävyys ja selvästi edullisin hinta testimenestyjistä.

... rengas on varma ohjattava vaikeissakin ajo-olosuhteissa ja ääritilanteissa.”

VERTAILU ww

w. t m n e t . f i

TEKNIIKAN MAAILMA 17/2015 Jaettu 2. sija

MYYNTI:

KAIKKI HYVIN VARUSTETUT RENGASLIIKKEET KAUTTA MAAN. MAAHANTUONTI: KM-RRR YHTIÖT

Myynti&Markkinointi

HY VÄSSÄ VIREESSÄ

MYÖTÄTUNTO PARANTAA TYÖSUORITUSTA Miten reagoit kollegan kertomiin hyviin uutisiin? Myötäinto tai sen puute vaikuttaa työpaikan ihmissuhteisiin, työn imuun ja jopa tuottavuuteen.

yöltä odotetaan yhä useammin merkityksellisyyden kokemusta. Merkityksellisyyden kokemus voi myyntialalla syntyä hyvien kauppojen kautta, mutta yleensä se syntyy ennen kaikkea vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimusryhmä sai vuonna 2015 Tekesiltä toimeksiannon tutkia sitä, miten aineeton pääoma voi tuottaa yrityksille kilpailukykyä. Ryhmä on perehtynyt myötätuntoon ja myötäintoon työelämässä. Hanke kestää kesään 2017 saakka. Myötätunto näkyy työyhteisössä kiitoksen antamisena, kiinnostuksena toista ihmistä kohtaan, läsnäolona. Se edistää organisaatioon sitoutumista ja työn imua, lisää kognitiivista suorituskykyä ja laadukkaampia ihmissuhteita.

T A M O L Ä L Y KYLP ‒ Myötätunto edistää yhteistyökykyä ja halua toimia yhdessä, joita tarvitaan tiimityössä. Kun työkaverilta saa tukea, kyky käsitellä asiakaspalautetta paranee. Myötätunto vaikuttaa myös psykologiseen turvaan. Myötätuntoisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa riski ja kysyä tyhmiä kysymyksiä, CoPassion-ryhmässä työskentelevä tutkija ja valmentaja Miia Paakkanen sanoo. Myötätunnon rinnalla Paakkanen puhuu myötäinnosta. Se eroaa empatiasta siinä, että myötäintoinen ihminen ei vain puhu, vaan myös toimii toisen hyväksi. ‒ Myötäinto on sitä, että reagoidaan toisen hyviin uutisiin: sanotaan ja näytetään oma ilo. Ihminen, joka ei koe myötäintoa, ei tartu toisen ihmisen iloon kysymällä lisää tai hymyilemällä. Organisaation rakenteiden tulisi tukea myötätunnon ilmaisemista. Esimerkiksi palautteen antamiselle pitäisi olla kanavat. Tämä tarkoittaa kehityskeskustelujen lisäksi arkista palautteen antamista. ‒ Organisaatiossa voisi olla rutiinina sanoittaa muiden vahvuuksia. Näin asiat tulevat todeksi ja kasvattavat työidentiteettiä. Myötätuntoinen asenne voidaan huomioida jo rekrytointiperusteissa. Rekrytoidessa hakijalta voi kysyä, miten hän reagoisi tilanteeseen, jossa muut tarvitsevat apua. Palkitsemisessa puolestaan olisi hyvä olla käytössä muitakin keinoja kuin raha. Vaikka myötätuntoinen ja -intoinen ilmapiiri vaatii kaikkien panosta, johtajan esimerkillä on tässäkin asiassa iso merkitys. ‒ Johtaja näyttää esimerkkiä siinä, millaisista asioista hän kyselee, mistä antaa positiivista palautetta, millaisia tarinoita kertoo, palkitseeko yhteistyöstä huomiolla ja antaako omalla esimerkillään luvan olla heikko. Jos tapahtuu onnettomuus, kerääkö hän ihmiset yhteen. Jos alainen sairastuu, osoittaako hän myötätuntoa. Näillä on valtava merkitys.

Piia Kunnas

-15 %

Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto. MMA:n jäsenille alennus kaikissa Suomen Holiday Club -kohteissa, mm. Saimaalla, Caribiassa, Tampereen Kylpylässä, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä ja Sallassa. Valitse kohteesi ja varaa jo tänään holidayclub.fi tai soita 030 68 600 ma–pe 8–18, la 10–15 Edun saat varatessasi koodilla: MMA15

Myynti&Markkinointi

AUTOILU

PISTOKEHYBRIDI EI OLE ENÄÄ KUMMAJAINEN Pistokehybridi on auto, jota paitsi tankataan, myös ladataan. Mutta onko sähköistyksestä etua paljon ajavalle? Teksti ja kuvat Tuomas Sauliala

BMW 330e • Bensiinimoottori: 135 kW (4 sylinteriä, 2 l, 181 hv) • Sähkömoottori: 80 kW (107 hv) • Akku: 7,6 kWh • Päästöt: 44 g / 100km, NEDC • Kiihtyvyys 0-100 km/h: 6,3 s • Hinta alkaen: 45 883 euroa • Verotusarvo / kk: 695 € / 860 € (vapaa käyttö)

MW 330e on tutun kolmossarjalaisen sähköistetty malli. BMW:llä on lisäksi pistokehybridit sekä X5-katumaasturista että kakkossarjan perheautosta. BMW on tuonut sähkömoottorin Toyotan ja Volkswagenin tapaan osaksi vaihdelaatikkoa, joten 330e on aina takavetoinen. Parhaimmillaan ajoon saadaan sekä sähkömoottorin 80 kilowatin että bensiinimoottorin 135 kilowatin tehot. Volvo puolestaan on sähköistänyt XC90-maasturinsa. Etuakselille voimaa antaa 236 kilowatin bensiinimoottori, taka-akselilla 65 kilowatin sähkömoottori. Lisäksi edessä on pieni 34 kilowatin sähkömoottori käynnistys- ja kiihdytysapuna. Sähköllä ajettaessa auto on takavetoinen, mutta bensiinimoottorin käynnistyessä auto muuttuu nelivedoksi. Taka-akselin moottorille saadaan tarvittaessa sähköä keulan polttomoottorista, joten auto toimii nelivetona aina tarvittaessa.

Sähköiset ajo-ominaisuudet loistavat taajamassa Pistokehybridi lähtee aina äänettömästi ja tärinättömästi liikkeelle sähkömoottorin vauhdittamana. Vauhdin kiihtyessä tai kuskin komentaessa autoa nopeaan kiihdytykseen bensiinimoottori käynnistyy sähkökoneen avuksi. Eri voimanlähteiden yhdistäminen on tehty sekä Volvolla että BMW:llä elegantisti. Aiemmista hybrideistä, kuten Volvo V60 Plugin -mallista, ollaan tultu paljon eteenpäin. Volvo XC90 ja BMW 330e ovat myös laadullisesti paremmasta päästä: ne varustellaan jo vakiona hyvin. Näillä istuimilla kelpaa istua pidempääkin matkaa. Varsinkin Volvo XC90:n kyydissä kuljettajalla on ylhäiset oltavat, BMW:llä istuimien säätömahdollisuudet ovat vakiona vähäisemmät. Volvon saa sekä viisi- että seitsemänpaikkaisena. Viisipaikkaisessa mallissa takakontin tilavuus on juhlallisen suuri. Seitsenpaikkaisen version takapenkeille kiipeäminen vaatii hieman akrobatiaa. BMW on ajettavuudeltaan Volvoa tarkempi ja särmikkäämpi. BMW:n pistokehybridin kuorissa on nollapäästöinen kaupunkiauto, josta kuitenkin tarvittaessa kuoriutuu vauhdikkaaseen ajoon soveltuva alusta ja lähes rata-auton ajettavuus. Takakontti ja lastausaukko ovat kuitenkin kolmossarjan tapaan pieniä.

Molempia autoja ladataan, kuten kaikkia muitakin eurooppalaisia pistokehybridejä ja sähköautoja: tyypin 2 latausliitännän kautta. Volvo XC90:n lataus tyhjästä täyteen kestää 3‒6 tuntia, BMW 330e latautuu noin 2‒4 tunnissa. Luotettava lataus onnistuu parhaiten erillisellä latauslaitteella. Jos parkkipaikalla on tavallinen 16 ampeerin lohkolämmitystolppa, onnistuu latauslaitteen asennus tavallisesti vaivatta. Latauslaitteen hinta asennuksineen on tuhannen euron luokkaa.

Ensin sähköllä, sitten bensalla Molemmat autot ajavat noin 30 kilometriä sähköllä ennen bensiinimoottorin käynnistämistä. Hybriditekniikasta on akun tyhjennyttyäkin etua. Auto saa jarrutusenergian talteen ja valoihin pysähdyttäessä bensiinimoottori voidaan sammuttaa ilman, että liikkeelle lähdettäessä tarvitsee odotella polttomoottorin käynnistymistä. Viileillä keleillä auto voidaan lämmittää ja helteillä jäähdyttää kännykkäsovelluksella etänä. Hybriditekniikka myös hillitsee polttoaineen kulutusta nykivässä ajossa. Volvossa neliveto on voitu tehdä ilman kardaaniakselia, mikä vapauttaa jalkatilaa takapenkin matkustajille. Molemmat autot ovat sähkömoottorilla suorituskykyisiä noin 70‒90 kilometrin tuntinopeuteen asti. Suunnilleen tätä nopeammin mentäessä bensiinimoottori käynnistyy, vaikka ajoakussa olisi virtaa jäljellä. Hybriditekniikka lisää auton massaa parilla sadalla kilolla. Lisämassa tuntuu varsinkin tavallisesti kevyessä BMW:n kolmossarjalaisessa, isossa Volvossa ero on pienempi. Pelkästään bensiinillä ajettaessa lisäkuorma voi myös kasvattaa polttoaineenkulutusta olosuhteista ja ajotavasta riippuen. Plugin-hybridit ovat tavallisesti kalliimpia kuin vastaavien mallien alkaen-hinnat. Työsuhdeajoja helpottaa kuitenkin plugin-autojen nimellisesti pienet päästöt, jolloin verotusarvo on matala. Tämä laskee paitsi auton, myös lisävarusteiden hintaa. Sähkömoottorin suurimmat edut ja pienet päästöt toteutuvat kuitenkin vain, jos autoa ladataan usein.

Volvo XC90 T8 Plugin • Bensiinimoottori: 236 kW (4 sylinteriä, 2 l, 316 hv edessä) • Sähkömoottorit: 65 kW (87 hv takana) ja 34 kW (46 hv edessä) • Akku: 9,2 kWh • Päästöt: 49 g / 100 km, NEDC • Kiihtyvyys 0-100 km/h: 5,6 s. • Hinta alkaen: 92 166 euroa • Verotusarvo / kk : 1 345 € / 1 510 € (vapaa käyttö)

Myynti&Markkinointi

M ATK ALLA

Ylinopeussakko napsahtaa nyt helpommin Poliisin puuttumiskynnystä ylinopeuksiin alennettiin lokakuun alussa yhdellä kilometrillä tunnissa. Kun ennen rikesakko kirjoitettiin 8 km/h ylinopeudesta, tulee sakko nyt 7 km/h ylinopeudesta.

Kuunneltavaa automatkoille Ajatko pitkiä matkoja ja alkavatko perinteiset radiokanavat kyllästyttää? Kokeile kuunnella aikakauslehtijuttuja tai musiikkimakusi mukaan muokkautuvaa soittolistaa. Näyttelijä Rinna Paatso luki Kodin Kuvalehden suosituimmat jutut ääneen tallenteiksi, jotka ovat kuunneltavissa Nelonen Median äänisisältöpalvelu Suplassa. Julkaistuja juttuja lisätään Suplaan vähitellen. Sekä iOS- että Android-alustoille julkaistun palvelun voi ladata ilmaiseksi Apple Storesta ja Google Playsta. Palvelun nettiversio löytyy osoitteesta Supla.fi. Jos tarinoiden sijaan kuuntelet matkalla mieluummin musiikkia, voit ottaa käyttöön esimerkiksi Daily Mixin. Se on kokoelma soittolistoja, joissa suosikkikappaleesi yhdistyvät uutuuksiin, joista palvelu uskoo sinun pitävän. Daily Mix yhdistää tutut suosikkikappaleet jatkuvasti päivittyväksi soittolistaksi. Mitä enemmän kuuntelet, sitä parempia myös Daily Mixisi ovat, sillä ne tarjoavat vaivattoman tavan kuunnella musiikkia, joka perustuu vain ja ainoastaan omiin kuuntelutapoihisi ja -historiaasi. Daily Mix löytyy musiikkikirjastostasi viimeisimmästä Spotifyn versiosta Androidilla ja iOS:llä, ja se on saatavilla kaikilla free- ja premium-käyttäjillä. Uusille käyttäjille Daily Mix on saatavilla noin kahden viikon kuuntelun jälkeen. Uusi ominaisuus tulee muille alustoille pian.

Kuva: Tuukka Mielonen

Koonnut Piia Kunnas

Tallink tuo uusia ominaisuuksia verkkopalveluunsa Tallinkin matkustajat Suomessa ja Virossa pääsevät nyt ensimmäistä kertaa tekemään itse varausmuutoksia verkkopalvelun kautta. Matkustaja voi jatkossa muuttaa Tallinnan reittimatkoille ja päiväristeilyille tehdyn varauksen lähtöpäivää tai -aikaa itse. Verkkopalvelua kehitetään jatkuvasti ja tarkoituksena on, että myöhemmin asiakkaat voivat tehdä muutoksia myös muille konsernin reiteille sekä muihin laivayhtiön tarjoamiin palveluihin.

Peugeotilta haastaja C-segmenttiin Tänä syksynä Suomessa nähtävä Peugeotin uutuusmalli Peugeot 3008 SUV tulee maailmassa alati kasvavaan C-segmenttiin, jossa asiakkaat ovat vaativia ja haluavat erottua joukosta. Mallissa on uusimman sukupolven Peugeot i-Cockpit® -ohjaamo. 8-tuumainen interaktiivinen kosketusnäyttö tuo kuljettajan silmien korkeudelle kaiken hänen tarvitsemansa informaation. Entistä kompaktimpi ohjauspyörä parantaa näkyvyyttä ja suurentaa kuljettajan jalkatilaa. Kojetaulun keskelle on sijoitettu seitsemän keinunäppäintä, joiden avulla säädetään tärkeimpiä mukavuus- ja turvallisuusominaisuuksia, kuten radio, ilmastointi, navigointi, auton asetukset, puhelin ja erilaiset sovellukset. 12,3-tuumainen digitaalinen heijastusnäyttö grafiikkoineen ja runsaine yksilöintivaihtoehtoineen maksimoi kuljettajan ajonautinnon.

K Uusi autoliikeketju Suomeen

esällä 2016 perustettu Auto-Bil keskittyy edullisiin, mutta laadukkaisiin vaihtoautoihin, joita perinteisesti myyvät paikalliset käytettyjen autojen kauppiaat sekä Kamux. Auto-Bil-myymälöitä on nyt avattu Helsingin Herttoniemeen, Kirkkonummelle ja lokakuun aikana sellainen avataan Vantaalle. ‒ Olemme analysoineet kaikki Suomen kaupungit asiakaspotentiaalin sekä käytettyjen autojen tarjonnan perusteella ja tulemme laajentamaan Auto-Biliä vauhdikkaasti vuosien 2017‒2018 aikana. Auto-Bilin käytettyjen autojen hinnoittelu on poikkeuksellisen aggressiivista, kuvailee Auto-Bilin taustalla olevan LänsiAuton toimitusjohtaja Tommi Köninki. Auto-Bilin toimintaperiaate on yksinkertainen: tehokkaat prosessit, tiukka kustannuskuri, nopea varastonkierto ja hintatietoiselle kuluttajalle sopiva laaja valikoima. Autot kuvataan ja mallinnetaan niin että autokaupan voi tehdä myös netissä. ‒ Palvelemme myymälässä, puhelimessa, sähköpostitse ja chatissa. Herttoniemen Auto-Bilistä on myyty jo 500 autoa, joista kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Meillä on paljon osaamista tästä liiketoiminnasta - ja käytettyjen autojen markkinassa on selvästi kysyntää tällaiselle konseptille, kertoo Auto-Bilin myynnistä vastaava Harri Hartikainen. Auto-Bilin omistaa LänsiAuto-konserni.

Hengähdä Rauhalahdessa Hyvät ulkoilumaastot, kylpylä, hoitoja, savusauna, herkullista ruokaa. Illan iloksi tanssia ja karaokea.

Tarjous MMA:n jäsenille 99 e / vrk Sis. 1 hh tai 32 m² huoneisto huoneistohotellissa, aamiainen, päivällinen, kylpylä, kuntosali, tanssit, savusauna tiistaina Jätkänkämpällä.

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30

Uusi hotelli Ahvenanmaalla! Uusi Hotelli Pommern Maarianhaminan keskustassa avattiin 2.3.2015. 95 täysin uutta huonetta, korkeatasoinen ravintola, lounge ja viinibaari kutsuvat viihtymään. Myyntimiespaketti alk. 115€ Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

Park Alandia Hotell Maarianhaminassa aivan keskustassa 79 huonetta, suosittu ravintola, pubi sekä kokoustilat.

Katso ravintolan ohjelma Hotellilla uudet omistajat 15.03.2016. oheisen QR-koodin kautta.

Keväällä 2017 hotellissa on 42 uudistettua huonetta.

Myyntimiespaketti 81 euroa Hotelli on hyvä lähtökohta. Kesällä on ulkoterassi pubin yhteydessä. Live musiikki pubissa ke-la.

✓ majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa ✓ Ilmainen Wi fi ✓ runsas aamiainen e✓ maittava päivällinen Terv ! ✓ filmi/urheilu kanavat ✓ ilmaiset parkkipaikat tuloa ✓ näyttelytilat ilmaiseksi ✓ myyntimiessauna ja uinti

Puh: 018-14130, fax: 018-17130 Norra Esplanadgatan 3, 22100 Mariehamn

E-mail: info@parkalandia.com www.parkalandiahotel.com

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Kuplivaa tyyliä

Palvelutasohälytys reaaliajassa Asiakastyytyväisyyden mittauksen edelläkävijä HappyOrNot on lanseerannut hälytysominaisuuden, joka varoittaa reaaliaikaisesti asiakastyytyväisyyden laskusta ja auttaa parantamaan palvelua nopeasti. Palvelutasohälytyksen toiminta on yksinkertaista: kun kaupassa tai muissa asiakaspalvelun toimipisteessä hymiöllä annetun negatiivisen palautteen määrä ylittää ennalta määritellyn tason, HappyOrNot palvelu lähettää automaattisesti sähköpostiviestin asiakasyrityksen pääkäyttäjille. Ennalta määritelty hälytyksen asetus perustuu kahteen asiaan: negatiivisten palautteiden prosentuaaliseen osuuteen palautteen määrästä ja millä aikavälillä niitä tulee. Molemmat kriteerit räätälöidään kullekin asiakasyritykselle sen tarpeen mukaan ja niitä voi myös helposti muuttaa HappyOrNotin helppokäyttöisessä raportointipalvelussa.

Osta lahjaksi tai tee vaikutus vieraisiisi tarjoamalla kuohuvat komeasta, kultareunaisesta Diamond-samppanjalasista, jonka jalkakin on kullan värinen. Lasit on valmistettu lyijyttömästä kristallista. Yhden lasin hinta on 32 euroa. Lisätietoa: www.apilanlehti.fi

Piristy energiajuomalla Driver’s Energy Original on hyvänmakuinen virkistävä ja janon sammuttava energiajuoma. Juoman tehokkaina ainesosina ovat tauriini, vitamiinit ja kofeiini. Uutuutena nyt myös sokeriton vaihtoehto. Lisätietoa: www.driversenergy.fi

Lasolia käyttövalmiina Lasolia valmistava Berner Oy on tehnyt uusia pakkausteknologian investointeja Heinäveden tehtaalleen. Tehtaan uusi palavien nesteiden pussipakkauslinja on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Sen myötä lasinpesunestemerkki Lasol laajentaa tuoteperhettään käyttövalmiilla, pussipakatulla lasinpesunesteellä. Uuden käyttövalmiin Lasolin pakkaskesto on -22ºC. Sään vaatiessa joukkoon voi lisätä perinteistä tiivistemuotoista Lasolia. Muilta ominaisuuksiltaan käyttövalmis Lasol vastaa vanhaa tuttua tiivistemuotoista Lasolia. Lasol puhdistaa tuulilasin ja ajovalot kirkkaiksi eikä muodosta tuulilasiin häiritsevää kalvoa tai jätä raitoja. Lasolin voiteleva ominaisuus ylläpitää kumi- ja muoviosien joustavuutta.

Tuoksuvaa tunnelmaa syysiltoihin Gladen uudet isot tuoksukynttilät ihastuttavat ylellisillä tuoksuillaan. Isoja tuoksukynttilöitä on saatavilla kahtena eri tuoksuna: Ylellisen pehmeä Magnolia & Vanilla sekä lämmintä tunnelmaa luova Spiced Apple & Cinnamon. Niiden paloaika on jopa 52 tuntia. Gladen perinteisiin 30 tuntia palaviin tuoksukynttilöihin tulee täksi sesongiksi myös kaksi uutta kausituoksua: Winter Flowers, joka on raikkaan talvinen kukkaistuoksu sekä Cozy Apple & Cinnamon, jonka pehmeässä tuoksussa yhdistyvät kaneli ja omena. Kausituoksuja on saatavilla rajoitettu erä.

Aktiivisuusranneke mittaa kehon koostumuksen TomTom lanseeraa aktiivisuusrannekkeen, joka yhdistää kehonkoostumusmittarin sekä aktiivisuuden ja sykkeen mittauksen. Kosketusnäytöllä varustettu TomTom Touch kertoo lihas- ja rasvaprosentin suoraan ranteesta ja paljastaa, miten treeni tosiasiassa puree elimistöön. Ranneke mittaa askelia, unta, sykettä ja poltettuja kaloreita. Urheilutilassa ranneke soveltuu esimerkiksi juoksuun, pyöräilyyn tai kuntosalille. Tärkeimmän informaation saa halutessaan puhelimeen ilmoituksina, ja TomTom MySports -sovellus kertoo suoritusten tarkat tiedot tilastoina ja graafeina. TomTom Touch -aktiivisuusrannekkeen voi osoitteesta www.tomtom.com/fitness hintaan 149 euroa. Koko valikoima tulee vähittäiskauppoihin lokakuussa.

Myynti&Markkinointi

LAKIPALSTA

Teksi Sanna Honkanen Kuvitus Jii Roikonen

LUOTTAMUSPULA EI OIKEUTTANUT IRTISANOMISEEN Työntekijän työsuhde irtisanottiin ohjeiden vastaisen toiminnan ja luottamuspulan johdosta. Työnantaja katsoi työntekijän toimineen ohjeiden vastaisesti käyttäessään toisinaan yhteistyökumppania, jonka omistajana oli työntekijän lähipiirissä oleva henkilö. 60

yöntekijä kiisti ohjeiden vastaisen toiminnan tai salanneensa henkilökohtaista yhteyttään yhteistyökumppaniin. Työntekijä totesi toimineensa avoimesti ja työnantajan olleen menettelystä tietoinen ja hyväksyneen sen. Työntekijä oli käsittänyt ohjeistuksen ja käytännön siten, että yhteistyökumppanin käyttö oli aina tarvittaessa sallittua. Työntekijä totesi olleensa ainakin perustellusti käsityksessä, että menettely on sallittu työnantajan taholta. Mikäli työnantaja ei puutu toimivaltaansa kuuluviin asioihin, työntekijä voi perustellusti katsoa työnantajan hyväksyneen kyseisen toiminnan. Menettelystä tiedusteltaessa työntekijä kertoi työnantajalle rehellisesti sekä toiminnasta että henkilökohtaisesta yhteydestään yhteistyökumppaniin. Työsuhde kuitenkin irtisanottiin. Työntekijä ei ollut saanut yhtään varoitusta eikä siten mahdollisuutta myöskään korjata menettelyään.

Kokonaisharkinta ratkaisee Oikeus totesi, että työsopimuslain mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työsuhteen päättämisperusteeksi ei kuitenkaan riitä esimerkiksi vähäinen tai ohimenevä luottamuspula. Tällöin työnantajan on ensin käytettävä lievempiä keinoja, tilanteen mukaan huomautusta tai varoitusta. Oikeus otti huomioon asiaa kokonaisuudessaan harkitessaan muun muassa työntekijöiden noudattaman aiemman käytännön yhteistyökumppaneiden käyttämiseen liittyen. Irtisanotun työntekijän oli näytetty toimineen työssään pääosin ohjeiden mukaisesti. Työntekijän lähipiirin omistaman yhteistyökumppanin käyttäminen oli kuitenkin jossain tapauksissa mahdollistanut muun muassa nopean aikataulun ansiosta kaupat, jotka olisivat muutoin voineet jäädä syntymättä, jolloin menettelystä hyötyi myös työntekijän ohella työnantaja. Lisäksi oikeus huomioi muun muassa työntekijän pitkän työsuhteen yhtiön palveluksessa. Tilannetta kokonaisuutena arvioiden oikeus piti ilman varoitusta tapahtunutta työsuhteen päättämistä liian ankarana ja työsopimuslain vastaisena ratkaisuna. Oikeus velvoitti yhtiön suorittamaan työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Varoituksen tarkoitus Työsopimuslain mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoituksella työnantaja luopuu irtisanomisoikeudesta kyseisen rikkomuksen tai laiminlyönnin perusteella, mutta samalla ilmoittaa, että jos vastaavanlainen menettely toistuu, voidaan työsuhde päättää.

”TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISPERUSTEEKSI EI RIITÄ VÄHÄINEN TAI OHIMENEVÄ LUOTTAMUSPULA.” Varoituksen tarkoitus on siis antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä. Työntekijälle informoidaan varoituksella, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja pitää hänen menettelyään ja miten työnantaja tulee toimimaan varoituksessa kuvatun menettelyn toistuessa. Varoituksen tulee olla sisällöltään riittävän yksilöity, jotta työntekijälle ei jää epäselväksi, mistä häntä varoitetaan ja mikä on seuraus, jos samankaltainen moitittavaksi katsottu käyttäytyminen toistuu. Se, onko varoitus aiheellinen tai perusteeton, tulee arvioitavaksi lähinnä silloin, jos työnantaja päättää työntekijän työsuhteen henkilöön liittyvistä syistä ja vetoaa siihen, että työntekijää on jo varoituksella varoitettu samankaltaisesta toiminnasta. Samaten myös irtisanomisperusteen olemassaolo arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Varoituksen antaminen ei siis tee irtisanomista automaattisesti lailliseksi. Huomioon tulee ottaa myös työnantajan noudattaman varoituskäytännön johdonmukaisuus ja tasapuolisuus.

Vastine varoitukseen Mikäli työntekijä kokee varoituksen perusteettomaksi tai varoituskäytännön epätasapuoliseksi, kannattaa työntekijän antaa varoituksesta työnantajalle oma vastine. Kirjallisessa vastineessa kannattaa asiallisesti todeta, miksi työntekijä kokee varoituksen perusteettomaksi tai työnantajan noudattaman varoitusmenettelyn olevan vastoin työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Työntekijän vastineella voi olla vastaavanlaista näyttöarvoa mahdollisessa irtisanomisriidan selvittelyssä kuin varoituksella. Jos työntekijän sopimusrikkomus olisi niin vakava, että hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus, voi työsuhteen päättäminen olla laillinen myös ilman varoitusta.

Myynti&Markkinointi

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi Ovatko pienet myyntikilpailupalkkiot palkkaa? Voiko yritys antaa työntekijöilleen ilman veroseuraamuksia pieniä palkintoja (elokuvalippuja, teatterilippuja tai muita pikkupalkintoja), kun he onnistuvat erityisen hyvin vaikka pienissä myyntikilpailuissa tai muissa työtehtävissään? Ei voi. Tämän tyyppinen palkitseminen työtehtävissä onnistumisesta, myös tavarapalkinto, on veronalaista palkkaa. Siitä on siis maksettava normaalit palkan sivukulut ja verot. Käytännössä palkinnon arvo lisätään ennakonpidätyksen alaiseen rahapalkkaan, kun ennakonpidätystä toimitetaan. Palkkiot eivät ole tuloverolaissa tarkoitettuja verovapaita tavanomaisia henkilökuntaetuja silloin, kun ainoastaan ansioituneimpia palkitaan tällä tavoin.

Päivärahan verotus Päivärahani verotus menee nyt palkkaverokortin mukaan. Haluan tietää, onko minulle edullisempaa pyytää verottajalta muutosverokortti pelkkää päivärahaa varten. Miten osaan arvioida minulle tänä vuonna maksettavan päivärahan kokonaismäärän? Sitähän verottaja ensimmäisenä kysyy. Verottaja haluaa tietää, paljonko sinulle on kuluvana vuonna jo maksettu palkkaa ja/tai etuutta, ja paljonko niistä on mennyt ennakonpidätystä. Vielä tulossa olevien päivärahamaksujen määrän voit arvioida joko kertomalla ansiopäivärahasi päiväkohtaisen bruttosumman luvulla 21,5 (jolloin saat keskimääräisen päivärahasumman kokonaista kalenterikuukautta kohti) tai laskemalla, montako päivärahan maksupäivää (ma-pe) sinulle on mielestäsi vielä

kuluvana vuonna tulossa maksuun, ja kertomalla ansiopäivärahasi päiväkohtaisen bruttosumman ko. luvulla. Vertaa aina loppuvuodesta viimeisimmässä maksuilmoituksessa olevaa päivärahamaksujen kertymäsummaa siihen kertymään, jonka ilmoitit verottajalle hankkiessasi muutosverokortin. Näin varmistat, ettei vuoden viimeisten maksujen ennakonpidätys lipsahda lisäprosentille. Korotetun ansiopäivärahan maksamisen alkaminen tai loppuminen kesken vuotta voi lisäksi vaikuttaa lopulliseen vuosikertymään merkittävästi.

Mikä on työttömyyspäivärahan pikahakemus? eAsiointiin (eMMAan) on ilmestynyt hakuvaihtoehto Pikahakemus. Mikä se on ja milloin sitä voi käyttää? Nopeuttaako se maksun saamista? Voit hakea ansiopäivärahaa ePikahakemuksella, jos sinulle on maksettu päivärahaa kokoaikaisen työttömyyden tai lomautuksen perusteella, ja tilanteesi ei ole muuttunut. ePikahakemus on eMMAssa esitäytettynä, ja järjestelmä näyttää edellisen hakemuksen maksuperusteet. Jos tiedot ovat muuttuneet tai sinulla ei ole tarvittavaa maksuhistoriaa, ePikahakemusta ei voi käyttää. Tällöin eMMAssa on teksti ”Pikahakemuksen ehdot eivät täyty, hae päivärahaa eAsioinnin jatkohakemuksella tai ensihakemuksella”. Uusi ePikahakemus skaalautuu myös mobiililaitteen näyttöön, joten hakemuksen lähettämiseen ei tarvita tietokonetta. Maksun siirtoon tarvittavia ns. pankkipäiviä pikahakemus ei valitettavasti lyhennä.

Päämiehen provisiot viivästyvät Olen itsenäinen kauppaedustaja. Pitkäaikaisen päämieheni kanssa on aiemmin mennyt oikein hyvin, mutta kuluneen vuoden aikana on provisioiden maksussa alkanut olla jatkuvasti jotakin hämminkiä. Hoidan myyntialueeni erinomaisesti. Alkaa kuitenkin jo pikkuhiljaa motivaatio laskea, kun päämiehellä on jatkuvasti jokin selitys sille, ettei provisiota makseta sopimuksen mukaisesti. Juuri viime viikolla päämies taas ilmoitti, ettei provisiota voida maksaa kaikista tekemistäni kaupoista tuotteiden toimitusvaikeuksien vuoksi. En saa työstäni muuta kuin nämä provisiot ja kulujahan minulle kuitenkin aina syntyy. Reilulta tämä ei tunnu, mutta onkohan lainmukaista? Lain mukaan kauppaedustaja menettää hänelle kuuluvan provision vain, jos päämiehen ja asiakkaan välinen sopimus on jäänyt täyttämättä, eikä tämä ole johtunut päämiehestä tai hänen puolellaan olevasta seikasta. Jos päämies ei toimita asiakkaalle hyväksytyllä sopimuksella myytyä tavaraa ja tämä johtuu päämiehestä itsestään tai hänen puolellaan olevasta seikasta, kauppaedustaja on provisioon oikeutettu. Jos taas toimittamatta jättäminen johtuu kauppasopimuksen jälkeen syntyneestä asiakkaasta johtuvasta syystä taikka hänen puolellaan olevasta seikasta, esimerkiksi asiakkaan käymisestä varattomaksi, kauppaedustaja menettää oikeutensa provisioon. Jos asiakas jättää kauppahinnan maksamatta ja tämä johtuu päämiehestä taikka hänen puolellaan olevasta seikasta, esimerkiksi tavaran virheestä tai viivästyksestä, kauppaedustaja on tällöinkin provisioon oikeutettu. Koska päämies on tekemäsi kaupan hyväksynyt, olet oikeutettu provisioon, vaikkei päämies pystyisi tuotetta toimittamaan asiakkaalle.

Oikeus vuorotteluvapaaseen Olen ollut pitkään työelämässä ja kaipaisin pientä taukoa ja mahdollisuutta tehdä välillä jotakin ihan muuta. Olen selvittänyt, että työhistoriani täyttää vuorotteluvapaan edellytykset. Uskon, että tällaisena aikana olisi myös aika helppoa löytää vuorottelusijainen. Nyt työnantajani kuitenkin ilmoitti, etten voisikaan jäädä vuorotteluvapaalle. Voiko työnantaja evätä minulta oikeuden vuorotteluvapaaseen? Vuorotteluvapaa perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen vapaaehtoiseen sopimukseen. Mitään ehdotonta oikeutta vapaan käyttämiseen ei siis ole. Siinä mielessä vuorotteluvapaa poikkeaa lakisääteisistä perhevapaista ja opintovapaastakin. Työnantajan tulee kuitenkin tässäkin asiassa kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, eikä vuorotteluvapaata tietenkään saa evätä epäasiallisilla perusteilla (esimerkiksi kiusaamistarkoituksessa).

Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms. Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet. Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet. Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekir-

joittama palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www. mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. ■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

NT A

MMA

SATAK

TOTTA VAI TARUA, MMA Satakunnan nuoriso- ja somevastaava Mari Viljanen? Teksti Piia Kunnas Kuva Janne Ruotsalainen

Roikun somessa yötä päivää. Tarua. Somevastaavan voisi olettaa olevan koko ajan linjoilla, mutta itse koen tärkeämmäksi tehtäväksi ensin luoda kiinnostavaa toimintaa ja aktivoida jäsenistöämme. Tiedotuskanavana some on hyvä lisä, mutta ei korvaa henkilökohtaisia keskusteluja ja tapaamisia.

Pori on kaupunkien aatelia. Totta. Pori on juuri sopivan kokoinen paikka asua. Rakastan matkustella suurkaupunkien sykkeeseen, mutta on mukava palata kotiin luonnon rauhaan. Parasta Porissa on Yyterin ranta ja meri niin kesällä kuin talvellakin. Suosituin aika vierailla Porissa on kansainvälisestikin tunnetun Pori Jazz -festivaalin aikaan heinäkuussa.

MMA:n jäsenyydestä ei ole yrittäjälle mitään hyötyä. Tarua. MMA tarjoaa esimerkiksi ilmaiseksi koulutuksia, joiden rahallinen arvo ylittää moninkertaisesti jäsenmaksun. Porissa koulutuksia ei ole paljon, mutta ainahan voi osallistua verkkokoulutuksiin. Yrittäjänä on hienoa, että pääsee verkostoitumaan eri paikkakuntien MMA:laisten kanssa ja koulutukset ovat ympäri Suomen avoimia kaikille jäsenille. Olen itsekin yrittäjä ja olisin ehdottomasti kiinnostunut tekemään enemmänkin yhteistyötä muiden MMA:n yrittäjien kanssa.

Hyvinvointialan yrittäjä muistaa pitää huolta hyvinvoinnistaan. Totta. Lifestyle-bisneksessä oma hyvinvointi on hyvinkin keskiössä. Kun markkinoi hyvinvointituotteita ei oikein voi välttyä ajattelemasta näitä asioita myös omalla kohdalla. Ja jos itse ei voi hyvin, ei jaksa auttaa muitakaan voimaan hyvin.

Nuoret eivät saa liitossa ääntänsä kuuluviin. Tarua. MMA:ssa ollaan kiinnostuneita siitä, mitä nuoret haluavat. On ollut hienoa olla mukana nuorisofoorumissa, jolla on jotain konkreettista merkitystä liiton toimintaan. Myös paikallisyhdistyksessä kaipaisimme enemmän nuorten mielipiteitä, joten kannustankin kaikkia nuoria jäseniä lähtemään rohkeasti mukaan toimintaan.

Mari suosittelee: Kun kouluttautuu paljon ja on monessa mukana, aivot vaativat toisinaan vähän helppiä. Siihen löysin avuksi Evernote-sovelluksen. Todella näppärä muistiinpanosovellus, jonne voi tallentaa ihan mitä tahansa tekstiä, kuvia tai jopa video- ja ääniklippejä.

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 9.12. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 18.11.

Yhdistysten syyskokouksia 24.10.2016 24.10.2016 3.11.2016 17.11.2016 17.11.2016

MMA Helsinki MMA Pirkanmaa MMA Pohjois-Savo MMA Satakunta MMA Päijät-Häme

MMA Päijät-Häme Syyskokous Upseerikerholla Hennalassa 17.11.2016 Kello 18.00 Kokouksen jälkeen tarjolla jouluinen Zakuskapöytä. Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Otathan jäsenkortin mukaan. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset 7.11 mennessä: sarihannelen@gmail.com tai 040 744 0904. Tervetuloa!

Haku MMA Päijät-Hämeen omistamiin lomahuoneistoihin

Kuukkeliin Rukalle vuodelle 2017 on nyt meneillään. Ohjeet ja tarkemmat tiedot löydät kotisivuiltamme: http://paijathame.mma.fi

Lääke- ja sairaalatarvikealan seminaari

LSE-AREENA 2016 torstaina 17.11. kello 9–16 Clarion Hotel Helsinki Airport Vantaa LSE-Areenalla pidät oman ammattitaitosi ajan tasalla ja pääset verkostoitumaan kollegoiden kanssa. Tilaisuuden puhujina ovat muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, lakimies Elina Koivumäki ja Lääkäriliiton asiantuntija Lauri Vuorenkoski. Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi osoitteessa mma.fi

Tervetuloa!

Myynti&Markkinointi

MM A:N TOIMSTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenrekisteri Sari Kanervo 020 122 4402

Jäsenedut, kurssit Eija Kuitunen 020 122 4401

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

JOHTO

Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen 020 122 4415 040 596 9143

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4400

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

TALOUS

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

Kirjanpito Elina Järvinen 020 122 4414

VIESTINTÄ

Viestintäsuunnittelija Anni Karppanen 020 122 4400

LOMAOSAKKEET

Viestintäsuunnittelija Sirkku Rytkönen 020 122 4429

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU! www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä twitter MMAliitto

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 020 122 4404

Toimituspäällikkö Piia Kunnas 020 122 4428

Julkaisusuunnittelija Mari Niemi 020 122 4411

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma–ti ja to–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740.

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Toimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Jaana Apell Kassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon. Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456 Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412 MYYNNIN JA MARKKINOINNIN YRITTÄJÄT MMY Tietoa muun muassa yrityksen perustamisesta, provision laskemisesta, yrittäjän osa-aikaeläkkeestä ja kuntoutuksesta. mma.fi > Jäsenyys > Yrittäjä

Palvelua juuri kuten itse haluat

Nyt

-50% koti-irtaimistovakuutuksesta*

Me kaikki olemme yksilöllisiä ihmisiä, ja haluamme palvelua juuri niin kuin meille parhaiten sopii. Yhteistä meille on kuitenkin se, että tahdomme palvelun olevan hyvää. Turvassa palvelemme sinua haluamallasi tavalla: puhelimitse, verkossa, paikan päällä toimistossamme – tai jopa kotonasi. Ota yhteyttä ja olet Turvassa. P.S. Tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/mma * Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

Lahjat kaikkiin tilanteisiin Kannusta, palkitse ja muista!

UUTTA

Tyylikäs uutuusvalikoima tuotelahjoja