Myynti & Markkinointi 1/2018 by Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

1/18

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

TIMO MOILANEN ON SADAN LIIKEIDEAN MIES SIVU 14

Työhaastattelun yleisimmät kysymykset SIVU 22

Näin tekoäly auttaa myynnissä SIVU 32

Miten rakennetaan unelmatiimi SIVU 44

Nyt mennään, mennään ja mennään. 09.00

15.15

21.40

Enemmän vaihtoehtoja työmatkalaisille ja kokousten järjestämiseen laivalla.

Kolme lähtöä päivässä Helsingistä Tallinnaan m/s Finlandialla. HELSINKI

TALLINNA TALLINNA

MA–LA

HELSINKI

06.00



08.15

09.00 

11.15

12.00



14.15

JOKA PÄIVÄ

15.15



17.30

18.30



21.00

SU–PE

21.40



23.50

JOKA PÄIVÄ

Uusi aikataulu. Matka-aika 2 h 15 min.

Ryhmämyynti: puh. 09 2288 540 tai ryhmat@eckeroline.fi

eckeroline.fi/ ryhmat N IM E S TÄ Ä N HUOL IM AT TA SUO M AL A INEN

Bonusta laivaostoksista.

PÄ ÄKIRJOITUS

TURVAAMISESTA MAHDOLLISTAMISEEN

MA:n toiminta on vuosien aikana liikkunut koko ajan enemmän turvaamisesta kohti mahdollistamista. Lakipalvelut, oikeusturvavakuutus ja ansiosidonnainen työttömyysturva ovat aikojen kuluessa turvanneet monet työttömyyttä ja muita työ- ja yrittäjäsuhteen ongelmia vastaan. Monelle sellaisellekin, jotka ovat ajatelleet olevansa immuuneja työelämän ongelmille ja muutoksille. Turvaaminen on hyvä ja kiinteä pohja, josta voi ponnistaa entistä enemmän kohti mahdollistamista. Mahdollistamista ovat esimerkiksi urakuntoa pohjustavat ura- ja palkkaneuvontapalvelumme. Erilainen koulutus auttaa pitämään tekijän vireessä. Työnhaussakin autamme. Uusinta uutta palveluissamme ovat MMA Työpaikat -sivusto ja MMA Palkkatutka. Jälkimmäinen on tarkoitettu vain jäsenillemme ja on näkyvillä vain heille tarkoitetuilla jäsensivuillamme. Uskon, että molemmista palveluista on hyötyä urallaan eteenpäin pyrkivälle, kunhan palvelut tulevat tutuiksi. Piilossa on moni työpaikkakin. Ne paljastuvat aktiivisuudella. Sivulta 19 alkavassa piilotyöpaikkojen etsimistä koskevassa jutussa koulutusja tutkimuspäällikkömme Jouni Röksä muistuttaa, että esimerkiksi jäsentemme käyttämä Yritysfiltteri Pro lyhyine yritystietoineen on tarkoitettu avuksi myös työnhakuun. Kasvavat yritykset saattavat rekrytoida ja tuloskunnoltaan huonoihin ei ehkä kannata hakea. Tai ainakaan vaihtaa hyvästä työpaikasta. Käytä hyväksesi tämän lehden työnhakupaketti. Mieti uraasi, kouluttaudu ja laita sähköisen median ja hakemusten hakusanasi kuntoon! Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Myynti&Markkinointi

1/18

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS Vinkkejä työnhakuun Miten löytää piilotyöpaikat? Millaisia ovat työhaastattelun yleisimmät kysymykset ja miksi työnantaja kysyy juuri ne? Kuinka hyödyntää somea työnhaussa, ja mitä pitäisi huomioida työsopimusta tehdessä? Anu Ahokas Staffpoint-konsernista ja muut rekrytoinnin ammattilaiset kertovat vinkkinsä työnhakuun liittyvässä teemaosiossa.

Kuva: Uupi Tirronen

18–31 4

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

Sadan liikeidean mies

Näin tekoäly auttaa myynnissä

Uusi suunta myynnin johtamiseen

aninkainen.fi-ketjua pyörittävä Timo Moilanen saattaa herätä keskellä yötä kirjoittamaan ylös mieleen pullahtanutta liikeideaa.

Tekoäly laittaa liidit tärkeysjärjestykseen, jolloin myyjän työ tehostuu. Kaikille ei tarvitse enää soittaa.

Veho Hyötyajoneuvot uudisti myynnin johtamisensa. Reivauskurssin tulokset ovat ylittäneet odotukset.

Onnistuva tiimi janoaa menestystä

Koeajossa Työnantajan Mercedes-Benz GLC työnjohto-oikeus

Paras ryhmä ei synny yhdistämällä parhaat yksilöt. Miten rakennetaan unelmatiimi?

Mercedes-Benzin katumaasturi GLC:n pistokehybridiversio lupaa tehokkuutta pienellä kulutuksella ja kohtuullisella hinnalla.

3 Pääkirjoitus 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Sadan liikeidean mies 18 Piilotyöpaikka paljastuu aktiivisuudella 22 Työhaastattelun Top 5 -kysymykset 26 Some työnhaussa 28 Huomioi nämä työsopimuksessa 30 Näin MMA auttaa uralla eteenpäin 32 Tekoäly laittaa liidit tärkeysjärjestykseen

35 Kolumni: Myyjän tulee osata pyytää kauppaa 36 Uusi suunta myynnin johtamiseen 40 Some-mainontaa yrityksen omille kohderyhmille 42 Yrittäjätutkimuksen satoa 44 Onnistuva tiimi janoaa menestystä 48 Konkarimyyjä innostui hyötyliikunnasta 50 Koeajossa Mercedes- Benz GLC 54 Ideaa & Ilmiöitä 56 MMA Opiskelijat

Voiko työnantaja edellyttää päiväkohtaista raportointia tai määrätä loputtomasti lisää tehtäviä?

58 Lakipalsta: Työnantajan työnjohto-oikeus 60 Kysy työelämästä 62 MMA kouluttaa 64 Totta vai tarua: MMA Rauma

Päätoimittaja Juha Häkkinen Toimituspäällikkö Piia Kunnas Ulkosu Mari Niemi Toimitusneuvosto Marko Hovinmäki Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 48 €/vuosi, kestotilauksena 33 €/vuosi. Viisi numeroa vuodessa. Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon. Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Myyntipäällikkö Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otava.fi Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 € 1/1 4 200 € 1/2 2 820 € 1/4

2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %. Levikki 26 408 LT 3/2012 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 85. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kansikuvassa Timo Moilanen Kuvaaja Jenna Lehtonen

Myynti&Markkinointi

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kerro, mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa pieneen tilaan menevän lapion.

Osallistu lukijakilpailuun osoitteessa lehti.mma.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi (laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 1/18). Osallistumisaikaa on 11.3.2018 saakka.

Älä kaiva autoa hangesta kannettavalla tietokoneella, vaan nappaa tämä kätevä taitettava lapio mukaan autoon, ja nautit talvesta myös autoillessasi. Kevyt lapio sopii erinomaisesti mukaan retkelle, laskettelijalle tai vaikkapa vuorenvalloittajalle. Lapion pituus noin 62 senttimetriä, taitettuna noin 24 senttimetriä. Materiaali rautaa, kahva muovia. Mukana säilytyspussi, jossa vyölenkki.

Edellisessä lehdessä 6/17 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestiin juttu Näin edistät aivojen hyvinvointia. Plantronicsin kuulokkeet voitti Jussi Hovi. Onnea voittajalle!

Lukijapalautetta:

Työn sirpaloituminen tutkija Olli Viljanen olisi mielenkiintoinen ja Kalle Ruuskanen myös aina mielenkiintoinen sparraaja asiakaskokemuksen anatomiasta. Palvelumuotoilu prosessina, jossa myyntitiimi mukana, kiinnostaisi kanssa.

Harvinainen lehti, koska tulee luettua lähes kaikki jutut! Asioita on lähestytty hienosti aina ihmisen näkökulmasta niin kuin pitääkin. Jokaisessa numerossa myös opittavaa sekä uusia ajatuksia herättävää. Hyvin huomioitu myös eri ikäryhmät - ja kun tuota nuorisoosaston pöhinää seuraa, niin ilmeisen hyvä draivi on päällä ja uusia ideoita tulossa. Kehitystoiveena myös MMA Yrittäjille oma osionsa lehteen.

Mun mielestä Myynti & Markkinointi -lehti on hyvä ja monipuolinen, nykyaikainen ja luettava. Jatkakaa samalla tavalla.

Hyvä lehti, monipuolinen sisältö. Ehkä hiukan liikaa nuorten ns. tähdenlentojen onnistumistarinoita.

Hyvinvointi on noussut merkittäväksi viihtyisyystekijäksi työpaikkaa valitessa. Olisin kaivannut Hintsa Performance -jutun yhteyteen lisätietoja, hintoja jne.

Seuraa meitä twitterissä #MMAliitto

Instagram

@mmaliitto #parhaatmukana

PUHETTA JOHTAVALTA

AKTIIVIMALLIA ON JÄRKEISTETTÄVÄ AIDOSTI KANNATTAVAKSI

len saanut viime viikkoina viestejä työttömiltä jäseniltämme, joita painaa huoli aktiivimallin vaikutuksista. Ymmärrän hyvin, että malli huolestuttaa ja harmittaa. Malliin on selvästi jäänyt valuvikoja, joiden vuoksi perimmäinen tarkoitus aktivoida ja kannustaa työttömiä uhkaa osin jäädä toteutumatta. MMA:n mielestä aktiivimallia on järkeistettävä. Vaatimuksia pitää kohtuullistaa ja malliin on saatava työttömän tilannetta helpottavia uudistuksia. MMA vaatii, että omatoiminen työnhaku otetaan mallissa huomioon. Tällöin siitä voitaisiin saada enemmän kannustava. Pitäisi myös pohtia, voisiko lähellä eläkeikää olevat työttömät vapauttaa mallin velvoitteista. Näyttää siltä, että TE-toimistojen voimavarat eivät riitä palvelujen tuottamiseen. Vuoden takaisen kyselymme perusteella voimme valitettavasti todeta, että TE-toimistoilla ei myöskään ole riittävää tietämystä myynnin ja markkinoinnin tehtävistä tai alan työmarkkinoista. MMA tukee jäsenistöä takaisin työuralle ja tuottaa jäsenistön tarvitsemia palveluja. Eikö olisi järkevää, että työtön voisi osoittaa aktiivisuuttaan osallistumalla MMA:n järjestämään valmennukseen tai koulutukseen? On hyvä huomata alueelliset erot ja palveluiden saatavuus. Tähän huutoon vastaa webinaari-koulutuksemme. Tilastojenkin mukaan ammattijärjestöjen palvelut toimivat työllistymisessä. Tavoitteena on malli, jossa työttömiä ei pompotella. Heille tulee antaa mahdollisuus asiantuntevaan apuun ja valmennuksiin, jotka auttavat työllistymisessä ja verkostoitumisessa. Tämä tukee myös omaa arvostusta osaamiseen ja kehittymiseen. Uskon paranevan talouskehityksen tuovan uusia mahdollisuuksia jäsenillemme. Toivottavasti saamme aktiivimallin toimivaksi ja talouskehityksen kautta lisää positiivista virettä ympäristöömme. Päivät pitenevät ripeästi, ja valo lisääntyy. Positiivisin ajatuksin kohti kevättä.

Marko Hovinmäki Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonnut Piia Kunnas

Työhyvinvointi tukee sitoutumista Suomalaisten työntekijöiden mielestä työnantajien tarjoamat hyvinvointipalvelut ovat merkittävä kriteeri, kun pohditaan pysymistä nykyisen työnantajan palveluksessa tai kun kartoitetaan uusia mahdollisia työnantajia. Vain reilu kolmannes työntekijöistä kokee, että heidän edustamansa työnantajan yrityskulttuuri tukee hyvinvointia. Tulokset selviävät Hyvinvointipalveluiden käyttö ja vaikutukset suomalaisissa työyhteisöissä -kyselytutkimuksesta, johon vastasi yli 500 suomalaista työntekijää. – Henkilöstön työhyvinvointiin panostamisen on osoitettu vaikuttavan selkeästi työntekijän sitoutumiseen työyhteisöön aiemmissa tutkimuksissa Suomen ulkopuolella ja nyt onkin erittäin mielenkiintoista todentaa tämä sama ilmiö tarkemmin suomalaisessa työelämässä, tiivistää tutkimuksen toteuttaneen Liftedin toimitusjohtaja Taneli Rantala. – Monilla toimialoilla yritysten kasvua hidastavat haasteet rekrytoida tarvittavia osaajia. Myös työntekijöiden vaihtuvuus on työnantajille hyvin kallista. Samaan aikaan yksilöt yleisesti haluavat panostaa entistä enemmän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jossa töissä ja kotona tapahtuvaa hyvinvointia ei enää erotella. Tässä kontekstissa tutkimuksen löydökset kannustavat organisaatioita panostamaan hyvinvointikulttuurin rakentamiseen, tiivistää Rantala. Rantala nostaa esiin myös Suomalaisen Työn Liiton Made by Finland -tutkimuksen, jossa todettiin valtaosan suomalaisista (96 %) kokevan, että jokaisen työntekijän tulee kantaa vastuuta oman työyhteisön hyvinvoinnista. – Moderneihin hyvinvointipalveluihin ja hyvinvointikulttuuriin panostavat organisaatiot luovat sellaisia työntekijöitä, jotka edistävät toinen toistensa hyvinvointia, uskoo Rantala.

”Jos onnistumme markkinoinnin aseman nostamisessa yhdessä, saamme valtavasti parempia myynnin mahdollisuuksia, kysyntää ja kasvua.” Katri Tanni MMA:n blogissa 8.1.2018

Uudistuksia liikkuvuusavustukseen Työttömyyskassat alkoivat vuoden 2017 alusta maksaa Liikkuvuusavustus-nimistä uutta etuutta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Vuoden 2018 alusta liikkuvuusavustus koskee kokoaikaisen työsuhteen lisäksi myös sellaista osa-aikaista työsuhdetta, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa. Tämän lisäksi liikkuvuusavustusta voi saada myös alkavaan työhön liittyvän ja sitä edeltävän koulutuksen ajalta. Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista, työmatkasi on työn alkaessa kokoaikatyössä keskimäärin yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä keskimäärin yli kaksi tuntia päivässä ja työsi kestää vähintään kaksi kuukautta. Liikkuvuusavustuksen suuruus ilman mahdollisia korotusosia on noin 700 euroa kuukaudessa ja vero pidätetään samalla tavalla kuin ansiopäivärahasta tai vuorottelukorvauksesta. Lisätietoa: mmakassa.fi/liikkuvuus

Seniorijäsenten kevätristeily MMA:n seniorijäsen, varaa kalenteristasi 9.4.2018 ja lähde kevätristeilylle Tallinnaan! Katso lisätietoa ja tarkempi ohjelma: www.mma.fi

Yrittäjien työstä palautumisen keinoista kerätään tietoa

ammikuussa 75 000 suomalaista yrittäjää sai kutsun tutkimukseen, joka edistää yrittäjien työkykyä ja työstä palautumista. Tutkimukseen voi ilmoittautua myös osoitteessa www.ttl.fi/palaudu. Osallistua voivat kokoaikaiset yrittäjät, joiden yrityksessä on alle 10 työntekijää. Tutkimusten mukaan palkkatyössä yli 55 työtuntia viikossa lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Yrittäjien osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Se kuitenkin tiedetään, että yrittäjät tekevät selvästi palkansaajia pidempiä työviikkoja. Gallupkyselyiden mukaan liki puolet yrittäjistä tekee yli 50-tuntista työviikkoa, ja lähes joka kymmenennellä työtunteja kertyy viikossa yli 70. – Meillä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten pitkät työpäivät vaikuttavat yrittäjiin tai mitkä ovat parhaat keinot edistää yrittäjien työstä palautumista työpäivän aikana ja vapaa-ajalla, sanoo johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta. Nyt tehtävää tutkimusta varten monitieteinen tutkimusryhmä on toteuttanut uuden mobiilisovelluksen. Tutkimuksessa kerätään tietoa siitä, voidaanko puhelimeen asennettavan sovelluksen kautta toteutettavalla ohjauksella muuttaa yrittäjien käyttäytymistä ja edistää heidän työstä palautumistaan ja työkykyä.

Myynti&Markkinointi

AJASSA

TÄSSÄ&NYT

AUTOEDUN VEROTUSARVOT PYSYIVÄT ENNALLAAN 2018

utoedun verotusarvot pysyvät kaikissa ikäryhmissä samoina edellisvuoteen verrattuna. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä. Sen arvo lasketaan auton käyttöönottovuoden mukaan määräytyvänä prosenttiosuutena uushankintahinnasta sekä siihen lisättynä kiinteänä summana tai ajokilometrikohtaisena arvona.

Yksityisajojen määrä vaikuttaa verotusarvoon Autoedun arvo kannattaa laskea kilometrikohtaista arvoa käyttäen, jos yksityisajoja on reilusti alle 18 000 kilometriä vuodessa. Autoetu tulee tällä tavoin laskettuna edullisemmaksi kuin kiinteällä summalla. Veroviranomainen voi myös käyttää kilometrikohtaista laskentaa, jos ajokilometrejä on enemmän kuin 18 000 kilometriä vuodessa. Tällöin verotusarvo nousee verrattuna kiinteän arvon käyttöön. Mainittakoon, että tässä laskennassa esimerkiksi asunnon ja työpaikan väliset matkat ovat yksityisajoa. Yksityisajojen määrä osoitetaan ajopäiväkirjaa pitämällä.

Runsaasti työajoja tai jaetut leasingkustannukset

Runsaasti työajoa ajava saa huojennuksen verotusarvoon. Mikäli työajojen määrä kalenterivuoden aikana on yli 30 000 kilometriä, autoedun perusarvo on 80 prosenttia perusarvosta. Jos autoetuauto on leasingauto, maksaa työnantaja pääsääntöisesti leasingauton vuokran. Joissakin tapauksissa työnantaja ja -tekijä ovat sopineet, että työntekijä maksaa osan vuokrasta. Mikäli työntekijän maksama osuus vähennetään tämän nettopalkasta, vähennetään vastaava summa verotettavan luontoisedun arvosta.

Verotusarvopäätöksen kokonaisuudessaan löydät MMA:n verkkosivuilta www.mma.fi. Verohallinnon verkkosivuilta löydät myös autoetulaskurin vero.fi/autoetulaskuri. Sillä voit tarkastaa autoedun verotusarvon.

Työttömästä yrittäjäksi? Oletko työtön, mutta suunnittelet yritystoiminnan aloittamista? Vuoden 2018 alusta TE-toimisto arvioi työttömänä aloitetun yritystoiminnan pääja sivutoimisuutta vasta sen jälkeen, kun yritystoiminta on kestänyt neljä kuukautta. Työttömänä yritystoiminnan aloittavalla henkilöllä on tällöin oikeus saada työttömyyspäivärahaa ainakin neljän ensimmäisen kuukauden ajalta. Kyseessä olevana aikana yritystoiminnasta saatu tulo sovitellaan maksettavan työttömyyspäivärahan määrässä. Mikäli yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi neljän ensimmäisen kuukauden jälkeen, oikeus ansiopäivärahaan lakkaa.

LÄHDE MUKAAN MMA YRITTÄ JÄRISTEILYLLE TALLINNAAN RISTEILYN OHJELMAA: Maarit Paldán: Some – mörkö vai mahdollisuus? Maarit Paldán on myynnin ja markkinoinnin yrittäjä, jolla on halu auttaa yrityksiä ymmärtämään sekä käyttämään digiajan mahdollisuuksia paremmin ja näiden kautta myös parantamaan yrityksien omaa tulosta.

Lähtö: Helsinki Katajanokka – Tallinna pe 13.4.2018 klo 10.30–13.00 m/s Viking XPRS Paluu: Tallinna – Helsinki Katajanokka la 14.4.2018 klo 7.00–9.00 Hinta: Jäsenelle 50 €, ei-jäsenelle 70 €. Hinta sisältää hyttipaikan jaetussa 2 h A4 Seaside standard hytissä, iltapäiväkahvit, buffet-ruokailun, meriaamiaisen, Get together -tilaisuuden ja Private Shoppingin. Ilmottautuminen: Viimeistään ke 21.3.2018 nettisivujemme kautta mma.fi/koulutus Mukaan mahtuu 100 ilmoittautunutta.

Riitta Pallasvuo: Onnistu vuorovaikutuksessa – hyödynnä erilaisuus Riitta Pallasvuo on toiminut yrittäjä jo yli 10 vuotta kahdessa eri yrityksessä. Hän on valmentaja, kouluttaja, ammattitutkintojen arvioija ja mentori. Hän on opiskellut Jyväskylän ja Helsingin kauppakorkeakouluissa pääaineena johtaminen ja sivuaineena viestintä. Hän on myös työpaikkaohjaaja ja sertifioitu PeiliTMkäyttäytymisprofiilin valmentaja.

Yrjö Koskinen: Menestystä elämääsi – ammattilaisen nousukiito Yrjö Koskinen on laajasti verkostoitunut MMA:n jäsen, yrittäjä sekä monivuotinen kouluttaja. Hänen tavoitteenaan on yrittäjien, yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, hyvinvoinnin ilosanoman jakaminen. Ykä toimii myös liiketoiminnan ja asiakastyöskentelyn kouluttajana.

Jyrki Järvinen: Tee hyvä sopimus Jyrki Järvinen on pitkän kokemuksen omaava yrittäjä sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen sopimus- ja ongelmatilanteisiin perehtynyt MMA:n lakimies.

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

S VA IHTOA

K EL Kuva: Ari Mäkinen (Ideavirta Oy)

ain ka on hiljatt jäsenen, jo :n A M M e Esittelemm n urallaan. den askelee ottanut uu

tti, 49 • Mika Kuu sjohtaja, • Asiakkuu Micbyte Oy

Asiakkuusjohtaja tarttuu myös juotoskolviin

ika Kuutti on toiminut ict-alan myyntitehtävissä yli 15 vuotta. Hän aloitti graafisen alan it-yhtiöstä ja siirtyi vähitellen ohjelmistokehitys- ja konsultointipalveluita tarjoaviin yrityksiin. − Minua motivoi ratkaisun rakentaminen asiakkaalle. Asiakkaat ovat muuttuneet tämän 15 vuoden aikana vaativammiksi ostajiksi, Kuutti sanoo. − Myyjältä edellytetään nyt enemmän tuotetuntemusta ja ratkaisuosaamista. Nykyään myyntitapahtuman eteen on tehtävä enemmän töitä, pelkästään tutut kontaktit eivät riitä. Lisäksi julkishallinnon hankinnoissa on tunnettava siihen liittyvä laki tarkkaan. 12

Kuutti aloitti marraskuussa Micbyte Oy:n asiakkuusjohtajana. Yrityksen toiminta liittyy ohjelmistokehitykseen ja konsultointiin sekä mobiilidatasiirtoon liittyviin laitteisiin. Lisäksi Micbyte rakentaa langattomia alueellisen valvonnan järjestelmiä. Pienessä yrityksessä työskentelee Kuutin lisäksi vain toimitusjohtaja, joten työssä pääsee tarttumaan monenlaisiin hommiin. − Viimeksi eilen juotin kiinni tiedonsiirtolaitteiston kytkentöjä. Valtaosa yrityksen asiakkaista on turvallisuusviranomaisia. − Olen työtä etsiessäni hakenut kokonaisuutta, jossa asiakaskunta olisi se, jonka parhaiten tunnen eli turvallisuusviranomaiset. Jos myyn-

ti-ihmisenä ei tunne asiakkaan toimialaa, ei pysty rakentamaan asiakkaalle parasta mahdollista ratkaisua. Kuutti on tehnyt turvallisuusviranomaisten kanssa yhteistyötä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Myös harrastuneisuus tukee työtä, sillä hän on aktiivinen merivoimien reserviläinen. Kuutti on jakanut myyntiosaamistaan eteenpäin toimimalla MMA:n mentorina vuonna 2016. Hänen mentoroitavansa oli ammattikorkeakoulussa myyntiä ja markkinointia opiskellut nuori, joka oli lähdössä töihin ict-alan tehtäviin. − Kävimme läpi muun muassa asiakastapaamisen rakennetta ja sen jälkeisiä toimia, tarjouksen rakennetta ja muita myynnin arkeen liittyviä asioita. Halusin lähteä mukaan mentoriksi, koska minulla on ollut mahdollisuus olla mentoroitavana ja sain siitä niin paljon, että halusin jakaa hyvää eteenpäin. Piia Kunnas

Mikan ura

2001–

Ict-alan myyntitehtävissä

1993–2001

Painetun median ja siihen liittyvien palveluiden myynti

Someharrastuksesta tuli bisnes

piskelen Haaga-Heliassa Pasilan kampuksella myyntityön tradenomiksi. Täyspäiväisen opiskelun ohella toimin parhaillaan yrittäjänä omassa osakeyhtiössäni, jonka perustin sosiaalisen median markkinointia varten vuoden 2017 keväällä. Yrittäjyyden lisäksi työskentelen vakuutusyhtiö LähiTapiolassa palveluneuvojana. Siellä työtehtäviini kuuluu niin sanottujen inbound-puheluiden ottaminen ja sähköisten kontaktien hoitaminen. Olen aina rakastanut työskentelemistä asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä, koska kyseisissä tehtävissä saan todella haastaa itseäni ja kehittyä jatkuvasti paremmaksi. Myynnissä hyvin tehdyn työn vaikutukset näkee myös konkreettisesti – iloa saa tuotettua niin itselleen kuin myös asiakkaille. Onnistumisten muka-

naan tuoma fiilis on yksi parhaista asioista, mitä voi kokea työssä. Olen jo useamman vuoden ajan tehnyt sivutyönä erilaisia someyhteistyökampanjoita lukuisien eri yritysten kanssa ja luonut vuosien saatossa bloggailu- ja Instagram-harrastuksestani bisnestä. Olen aina ollut avoin ihminen ja tykännyt jakaa paljon itsestäni ja elämästäni muille. Olen pystynyt kehittämään vuonna 2012 aloittamastani harrastuksesta itselleni sivutyön ja sitä kautta luomaan itsestäni brändiä. Esimerkiksi Instagramissa minulla on lähes 30 000 seuraajaa. Parasta sometyössä ovat ihmiset, jotka seuraavat arkeani eri somekanavissa päivästä toiseen ja piristävät minua ihanilla ja tsemppaavilla kommenteillaan. Tähän mennessä mielenkiintoisimpia kokemuksia opiskelijaelä-

mässä ovat olleet kaikenlaiset opiskelijabileet ja -tapahtumat. Olen mukana myös juuri perustetussa Haaga-Helian myynnin opiskelijat -yhdistyksen toiminnassa. Liityin MMA:han muistaakseni heti ensimmäisellä opiskeluviikollani viime syksynä. Olemme saaneet MMA:lta hyviä luennoitsijoita tunneille kertomaan kokemuksia ja tietoa myynnistä ja markkinoinnista. Lisäksi oli mahtavaa saada MMA yhteistyökumppaniksemme Sales Forum -tapahtumaan, joka oli luokkani yksi laajimmista kurssitehtävistämme viime syksynä. MMA on täynnä mahtavia tyyppejä! Kiitos, että olette niin tiiviisti tukemassa myynnin ja markkinoinnin opiskelijoita.

ENSIASKEL

Vilman kysymys konkarille

MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

Miten päästä henkilöbrändin rakentamisessa uudelle tasolle?

• Vilma Järvinen, 21 vuotta

Lue vastaus verkkolehdestä:

• yrittäjä, Vilma Promotions Oy • Taitoja, joita haluan oppia: johtamistaidot, ruuanlaitto

a. m i.m le ht

• Snapchat: @vilmajarvinen

• Instagram: @vilmajarvinen

Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

SADAN LIIKEIDEAN MIES Teksti Piia Kunnas Kuvat Jenna Lehtonen

Liiketoimintajohtaja Timo Moilanen saattaa herätä keskellä yötä kirjoittamaan ylös mieleen pullahtanutta liikeideaa. Päivätyönään hän pyörittää aninkainen.fi-ketjua yhdessä Jethro Rostedtin kanssa. 14

annanluonti vielä menetteli, mutta mansikoiden poiminta ei, kun Timo Moilanen vietti lapsuuden kesiä isovanhempien maatilalla Kokemäen Peipohjassa. Timolle oli luvattu markka litralta, mutta pieniä mansikoita oli työläs löytää ja niistäkin puolet meni suuhun, joten rahaa kertyi liian hitaasti. Siitä huolimatta hän kyykki mansikkamaalla, mutta teki myös muita maatilan töitä, joista ei maksettu palkkiota.

− Siellä oppi arvoja, jotka ovat hyviä työelämässä. Myös meillä Aninkaisilla on se henki, että kaikki tekevät kaikkea ja ketään ei sorsita. Jonkun on pakko olla johtaja, mutta meillä on matala organisaatio ja itsekin siivosin tiskipöydän viimeksi eilen, liiketoimintajohtajana ja yhtenä yrityksen osakkaana toimiva Moilanen sanoo. aninkainen.fi-ketju on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Toimistojen määrä on tuplattu viimeisen kolmen vuoden aikana, jotka Moilanen on työskennellyt Myynti&Markkinointi

TYÖ &UR A

yrityksessä. Henkilöstöä eri toimipisteissä on nyt yhteensä reilu satakunta. Moilasta kuunnellessa myynti ja kiinteistönvälitysala tuntuu hänelle luontevalta: tavoitteellisuus ja myyntihenkisyys ovat hyviä ominaisuuksia myyjälle, ja ensimmäinen asuntokin tuli ostettua heti, kun 18 vuotta tuli täyteen. Jethro Rostedt sai kuitenkin kosiskella Moilasta useamman vuoden, ennen kuin hän siirtyi kiinteistönvälitysalalle ja Aninkaisille vuonna 2015. Parivaljakko tapasi Diili-televisiosarjan kuvauksissa vuonna 2009, mutta Moilasen kiinnostus suuntautui ohjelman jälkeen enemmän sijoitus- ja varainhoitosektorin töihin.

DIILI ”Tuttavat sanoivat aluksi, että minun pitäisi mennä Idolsiin, sillä soitin bändissä. Sain ensimmäiset rummut 5-vuotiaana, bassoa olen soittanut teini-ikäisestä ja vanhempana aloitin saksofonin soiton. Olen ottanut myös laulutunteja. Sitten kun Diiliin etsittiin kilpailijoita, minua alettiin kannustaa osallistumaan sinne. Olin ollut kahdeksan vuotta myyntipäällikkönä Lähivakuutuksessa ja mielestäni osoittanut epäilijöille, että pystyn pitkäjänteiseen työhön. Kaipasin jotain uutta tekemistä. Diilin tekijät hakivat myyntijohtajaa Sipoonrannan asunnoille ja kerroin heille hakiessani, että olen niin kova myyntimies, että myyn vaikka lunta eskimoille. Kaikki aina kiertelevät ja sanovat, että eivät hakeudu ohjelmaan julkisuuden vuoksi. Minä menin hakemaan julkisuutta, jotta pystyisin olemaan parempi myyjä ja verkostoitumaan uusien potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Jengi unohtaa, että kontaktipinta ratkaisee myyntityössä. Se, joka tuntee eniten ihmisiä, myy eniten, jos osaa hyödyntää verkostojaan. Minulla oli laajat verkostot jo ohjelmaan mennessäni. Valitettavasti niistä ei ollut ohjelman aikana hyötyä, sillä kännykät otettiin pois ja yhteydenotot verkostoihin ja läheisiin oli kielletty. Se oli kuin armeija; oma kuplansa. Kokemus opetti ennakkoluulotonta ja avointa asennetta. Kun sinut heitetään tekemään ryhmätöitä ihmisten kanssa, joista et tiedä mitään, et voi pärjätä muuten. Kun on onnistuttava niillä eväillä, mitä jokaisella on, silloin alkaa nähdä muut voimavarana.

BISNES Harrastan ajattelua ja itseni sparraamista ja kehittämistä. Innostun monista asioista ja mieleen tulee paljon liikeideoita. Kun muutin 18-vuotiaana Harjavallasta Turun Varissuolle, huomasin, miten paljon pelkässä lähiössä asui ihmisiä Harjavaltaan verrattuna. Mietin, että pitäisihän täällä joku hampurilaispaikka olla. 16

Soitin Hesburgerin perustajalle Salmelan Hessulle ja ehdotin, että jos hän laittaisi sinne pystyyn Hesburgerin, niin voisin lähteä sitä vetämään yrittäjänä. Hän ei silloin syttynyt ajatukselle, mutta kyllä siellä nyt on Hesburger, joten ehkä hänellä vain vähän kesti kypsytellä ajatusta. Minulla on musta muistikirja, johon kirjaan ideoita. Saatan herätä keskellä yötä ja kirjata sinne liike-toimintasuunnitelman rakenteen. Sitten jätän muhimaan. Olen suunnitellut, että julkaisen joskus teoksen ”Sata ja yksi bisnesideaa”. Aikuisella iällä keksimistäni liike-ideoista on moni kyllä toteutunutkin, jonkun toteuttamana.

TAVOITTEELLISUUS Selviän huonoista hetkistä laittamalla asiat paperille ja hoitamalla ne yksitellen kuntoon. Kun aloitin uudella toimialalla eli kiinteistönvälityksessä, otin tavoitteeksi soittaa seuraavan viiden viikon aikana joka viikko puhelimeni yhteystietolistalta läpi 200 kontaktia. Minulla oli puhelimessa yhteensä 1 846 numeroa. Aloitin puhelun kyselemällä kuulumisia. Siitä seurasi, että he kysyivät mitä minulle kuuluu, jolloin pääsin kertomaan, että olen nyt tällä alalla. Samoin otin tavoitteeksi postata sekä Facebookettä LinkedIn-kanaviini joka viikko jotain, mikä liittyy kiinteistöihin, rakennusalaan, Aninkaisiin tai Jethroon eli suoraan tai epäsuorasti työhön. Minulla oli silloin molemmissa kanavissa noin tuhat kontaktia. Sain ensimmäisten neljän viikon aikana välitettäväksi neljä kiinteistöä, kaksi asunto-osaketta ja 20 000 neliömetriä toimitiloja. Toki enemmänkin olisi saanut tulla, mutta se oli hyvä alku. Myyjän ongelma on se, että sitä alkaa helposti miettiä miksi ei voi soittaa jollekulle. Hänen kanssaan on ehkä tehnyt juuri kaupat tai CRM:ssä lukee, että soita vuoden päästä. Sitä hetkeä vuoden päästä ei ehkä koskaan tule; pitää soittaa nyt. Myynti on ammattiurheilua vastaavaa toimintaa. Pitää sparrata ja treenata itseään joka päivä ja uskoa omaan tekemiseen.

HENKILÖBRÄNDI Julkisuus ei välttämättä auta lyömään rahoiksi, mutta se saattaa avata ovia ja helpottaa myyntityötä. Diilin kilpailijoista esimerkiksi Jethro Rostedt ja kauppias Sampo Kaulanen ovat pystyneet kunnolla hyödyntämään julkisuutta. On siellä ollut toki monia muitakin työllään ansioituneita ja erittäin osaavia myyjiä, joille Diili on avannut useita ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Omaa henkilöbrändiä pitää rakentaa systemaattisesti, myös klo 16:n jälkeen. Jos olet myyntimies ja osallistut johonkin tapahtumaan, jokaisen ympärilläsi olevan pitää tietää mitä teet työksesi ja sinun pitää tietää mitä muut tekevät. Pitää profiloitua myyjäksi ja tuoda se reippaasti esille.

TIMO MOILANEN, 38 • Liiketoimintajohtaja ja osakas aninkainen. fi-kiinteistönvälitysketjussa • Osaomistajana ja sijoittajana start-upyrityksissä, mm. Lumo Creative Oy ja Homnia • Kilpailijana Diilisarjan ensimmäisellä tuotantokaudella vuonna 2009 • Harrastaa musiikin, valmentamisen ja liikunnan lisäksi maanpuolustusta • Toimii myyntikouluttajana ja on käynyt kouluissa puhumassa myös koulukiusaamisesta • Perheeseen kuuluu avovaimon lisäksi 13-, 8- ja 3-vuotiaat lapset

”SE, JOKA TUNTEE ENITEN IHMISIÄ, MYY ENITEN, JOS OSAA HYÖDYNTÄÄ VERKOSTOJAAN.” Diilin kuvausten alkaessa, kun muut istuivat tauolla tyhjien kaljakorien päällä, astelin johtoryhmän huoneeseen kättelemään ja kyselemään kuulumisia. Aika kannattaa käyttää hyödyksi.

positiivista tekemisen meininkiä. Ruikutetaan vähemmän ja tehdään enemmän, mutta pilkettä silmäkulmassa ja toista kannustaen.

JETHRO

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, elämäni paras diili on kolme lastani. Ennen olin urakeskeisempi. Nyt järjestän asiat niin, että pystyn olemaan mukana näkemässä, kun lapset kasvavat ja kehittyvät. Yrityksen pikkujouluihin tai muihin juhliin voi mennä yhdessä kumppanin kanssa ja ottaa ilon irti yhdessä. Olen toiminut pikkujunnujen jalkapallovalmentajana. On jännä hetki, kun entinen pikkujunnu tulee kaupassa vastaan ja moikkaa jo madaltuneella äänellään. Kyllä ne tärkeimmät asiat menevät pinnallisuuden alle."

Jethro on yrityksen keulakuva ja markkinointimies. Toisaalta hän on myös yrityksen paras myyntimies; hän hankkii koko ketjuun eniten kohteita myytäväksi. Operatiivinen toiminta on enemmän minun harteillani. Olemme samanlaisia, mutta hirveän erilaisia. Jethro puhuu, minä teen. Olemme molemmat esillä ja laitamme itsemme likoon, joka paikassa ja koko ajan. Hän on oppinut minulta sen, että kun jotain tehdään, tehdään se kunnolla ja loppuun asti. Minä olen oppinut häneltä

PARAS DIILI

Myynti&Markkinointi

TEEMA

UUTEEN TYÖHÖN

PIILOTYÖPAIKKA PALJASTUU AKTIIVISUUDELLA Piilotyöpaikkojen etsiminen on salapoliisityötä, jossa täytyy seurata ympäröivää maailmaa, yhdistellä tietoa ja käyttää hoksottimiaan. Palkintona voi olla unelmien työpaikka. Teksti Sofia Flygare Piirros Anna Polkutie

yö- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan TE-toimistoissa oli marraskuussa avoinna 85 500 työpaikkaa, mikä on 16 500 enemmän kuin vuosi sitten. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin viime marraskuun aikana 18 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Käytännössä avoimia työpaikkoja on vieläkin enemmän, sillä yritykset etsivät työntekijöitä monien eri kanavien avulla. Piilotyöpaikkojen osuuden arvioidaan olevan

jopa 80 prosenttia avoimista työpaikoista. ‒ Olemme tilanteessa, jossa talous kasvaa. Tällaisena aikana työpaikkoja syntyy ennen kaikkea kulisseihin. Yritykset eivät välttämättä halua laittaa työpaikkoja avoimeen hakuun, koska taantuma on kasvattanut työnhakijoiden määrää. Rekrytointia hoidetaan esimerkiksi kysymällä oman organisaation sisältä suosituksia sopivasta uudesta työntekijästä, kertoo Jouni Röksä, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten koulutusja tutkimuspäällikkö.

Joskus työnantaja ei vielä itsekään tiedosta tarvitsevansa tiettyä osaamista. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi kasvavalla yrityksellä, joka tarvitsisi riveihinsä täysipäiväisen myyjän. ‒ Parhaat piilotyömarkkinat ovat pienissä ja keskisuurissa kasvuyrityksissä. Niitä voi etsiä esimerkiksi kirjautumalla MMA:n jäsensivujen kautta Yritysfiltteri Pro -palveluun. Tulostietoja tarkastelemalla voi päätellä, mitkä yritykset ovat kasvuvaiheessa, Röksä vinkkaa. ‒ Piilotyönhaussa on se etu, että kilpailu on pienempää, jolloin 19

UUTEEN TYÖHÖN

työnhaussa onnistumisen mahdollisuus kasvaa. Toki on yrityksiä, joiden rekrytointikäytäntöjä on mahdoton ohittaa. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi suuret, kansainväliset yritykset.

Kaksitoista askelta piilotyönhakuun 1. Kartoita vahvuutesi. 2. Laita omat hakupaperisi kuntoon. 3. Etsi kasvuyritykset ja omaan profiiliisi sopivat yritykset. 4. Perehdy sinua kiinnostavien yritysten toimintaan ja tietoihin. 5. Motivoidu työnhakuun. 6. Soita rekrytoinnista vastaavalle. 7. Pidä hissipuhe. 8. Sovi tapaaminen. 9. Lähetä kohdennettu videotyöhakemus tai cv ja hakemus parin päivän sisällä ensikontaktoinnista. 10. Valmistaudu tapaamiseen. Tuo esille, miksi juuri sinä olisit yritykselle tarpeellinen. 11. Ota yhteyttä tapaamisen jälkeen. 12. Pidä itsesi aktiivisena.

Passiivisesta aktiiviseen työnhakuun Piilotyönhaku pyöräyttää perinteisen työnhaun ympäri. Sen sijaan, että henkilö odottaisi passiivisesti julkiseen hakuun tulevia työpaikkailmoituksia, hän miettii itse, kenelle haluaisi tarjota osaamistaan. ‒ Tiedonkeruuvaihe on salapoliisityötä, jossa selvitetään, mitä tarpeita yrityksillä on, millaisia töitä on tarjolla, jututetaan ihmisiä ja mietitään, onko itsellä tarpeisiin annettavaa, kuvailee Riikka Pajunen, ratkaisukeskeinen uravalmentaja ja Happy at Work -valmentaja Montevista Oy:stä. ‒ Henkilöiltä, jotka työskentelevät itseä kiinnostavissa tehtävissä voi kysyä, mikä tilanne heidän yrityksessään tai alalla ylipäätään on ja mitä pitäisi tehdä, jos haluaisi vastaaviin tehtäviin. Verkostoja kannattaa hyödyntää: aina joku tietää jonkun.

Motivaatio ja itsetuntemus tuovat etumatkaa Pajunen vertaa piilotyönhakua myyntityöhön. Sekä työnhaussa että myyntityössä on ensin itse uskottava myytävään tuotteeseen, ennen kuin sen pystyy myymään eteenpäin. Työnhaun kauppatavaraa on omien vahvuuksien, osaamisen ja persoonallisuuden tunteminen. ‒ Se, miten haet töitä, kertoo, miten teet töitä, tykittää Pajunen. Ansioluettelon lisäksi myös ainoastaan itselle tarkoitetut, oman työnhaun tukena käytettävät tiedot kannattaa laittaa kuntoon. Ihmisillä on monenlaista osaamista, mutta harva meistä muistaa tai tiedostaa kaikkea osaamaansa. Työ-

kokemuksen ja osaamisen kirjaaminen ylös esimerkiksi mindmaptekniikalla auttaa muistamisessa ja tuo varmuutta yhteydenottotilanteisiin. ‒ Itsellä pitää olla tieto siitä, missä on hyvä, toteaa rekrytointikonsultti Elisa Puolakka Mercuri Urvalista. Myös harrastukset kannattaa listata: joskus voi käydä niinkin, että uusi työpaikka pohjautuu harrastusten kautta hankittuun tietotaitoon. Rekrytoijat kiinnittävät työnhaussa huomiota erityisesti motivaatioon, sillä osaamista voi aina kehittää, jos motivaatiota löytyy. Työnhakijat osaavat kertoa sujuvasti työkokemuksestaan ja taustastaan, mutta unohtavat usein motivaation esille tuomisen. Oman motivoitumisensa tunnistaminen edesauttaa työnhaun syventämistä juuri niihin tehtäviin, jotka työnhakija kokee parhaiten itselleen sopiviksi. Ajankäyttökin tehostuu samalla. ‒ Työttömyys ei ratkea sillä, että heittää tiedot sinne, tänne ja tuonne, toteaa Jouni Röksä. Motivaation esille tuomisessa auttaa se, että omia motivaatiolähteitään on miettinyt etukäteen. Mikä minua motivoi työssäni? Haluanko esimerkiksi työskennellä asiantuntijana vai esimiestasolla? Haluanko työhön, jossa pystyy tekemään kovaa tulosta? ‒ Paras osoitus aktiivisuudesta ja motivoituneisuudesta on se, että työnhakija on itse omatoimisesti ottanut yhteyttä yritykseen, Pajunen huomauttaa.

Ole ajoissa liikkeellä Kaikki työpaikat eivät tule koskaan julkiseen hakuun. Piilotyöpaikkoja etsivälle on etua valppaudesta ja nopeasta toiminnasta. ‒ Jos lehtiartikkelissa lukee, että johonkin paikkaan ollaan rekrytoimassa väkeä ensi keväänä tai en-

si vuoden aikana, ei kannata jäädä odottelemaan. Kannattaa toimia heti, kun vain saa vähänkin vihiä aukeavasta paikasta, neuvoo Pajunen. Joskus yritykset laittavat avoimet työpaikat hakuun ainoastaan omille verkkosivuilleen tai some-kanaviinsa, joten niitä kannattaa seurata aktiivisesti. LinkedIn, Duunitori, Oikotie ja Monster ovat rekrytointikanavia, joilta löytyy paljon myyntialan työpaikkoja. Yritykset saattavat käyttää rekrytointiin vain jotain määrättyä sovellusta, joten hakuvahtien avulla itseä kiinnostavat työpaikat pystyy huomaamaan helpommin. Kaikki työnantajat eivät myöskään laita työpaikkaa hakuun TE-palvelujen avoimiin paikkoihin. − Kun oma verkosto LinkedInissä on suuri, saat suoraan tietoa. Seuraa LinkedInissä niitä henkilöitä, jotka tekevät samoja töitä, joista olet itse kiinnostunut. Ja yrityksiä, joihin haluaisit työhön. Kun joku vaihtaa työpaikkaa, on hänen edellisessä työpaikassaan silloin paikka todennäköisesti auki, Jouni Röksä vinkkaa. Yksi hyvä paikka etsiä juuri myynti- ja markkinointialan työpaikkoja on MMA:n ja Duunitorin yhteistyössä kehittämä MMA Työpaikat -palvelu. Se kokoaa yhteen myynnin, markkinoinnin ja oston sekä hankinnan työpaikat ympäri Suomen. Sivusto löytyy osoitteesta http://tyopaikat.mma.fi. Palvelussa voi etsiä paikkoja ja tilata hakuvahdin, joka tuo valittujen kriteerien mukaiset paikat suoraan sähköpostiin.

Kiinnitä huomiota CV:n hakusanoihin Rekrytointifirmojen tietopankkeihin kannattaa jättää omat tietonsa mahdollisimman perusteellisina ja oman alan hakusanoja sisältävinä, jotta hakijan tiedot nousevat esille. Sekin on mahdollista, että julkisen

haun yhteydessä haetaan piilohakuna työntekijää toiseen paikkaan. ‒ Jos haetaan osaajaa tietyn tyyppiseen tehtävään todella nopeasti, pystytään rekrytointi toteuttamaan pikaisesti tietokannan tai verkostojen avulla. Kyseessä voi olla esimerkiksi jokin tietty täsmätehtävä, johon vaaditaan alan erityistuntemusta. Yrityksessä voi olla myös niin kiire, että ei ole aikaa rekrytointiin, jolloin otetaan yhteyttä rekrytointiyritykseen, Elisa Puolakka kertoo. Puolakan mukaan ICT-, rahoitus- ja finanssialan työntekijät ovat kysytyimpiä tällä hetkellä. Myynnin ammattilaisia, kuten uusasiakashankkijoita, haetaan myös koko ajan. Työnhausta kannattaa kertoa mahdollisimman monelle. Verkostoituminen moneen suuntaan tuo etua työmarkkinoilla. ‒ Yrityksille rekrytointi verkostoista säästää aikaa, rahaa ja stressiä, toteaa Pajunen. ‒ Työnhaussakin brändimielikuva on iso tekijä. Työnhakijan kannattaa itse pyrkiä huolehtimaan siitä, että hänestä puhutaan hyvää.

Vertaisryhmistä tukea työnhakuun Työnhaussa oman vireys- ja motivaatiotason ylläpitäminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Yksin kotona työhakemusten lähettely käy raskaaksi. Riikka Pajunen kannustaa perustamaan omatoimisesti esimerkiksi kaveripiirin kanssa pienryhmiä, joiden jäsenet sparraavat toisiaan työnhaussa. ‒ Vertaistuki lähtee lentoon yhdessä jakamalla. Ryhmässä voi keskustelujen ja työnhakuvinkkien jakamisen lisäksi harjoitella vaikkapa työhaastattelutilanteita varten. ‒ Maailmassa on seitsemän miljardia ihmistä, mutta vain yksi sinä. Uskalla antaa itsellesi mahdollisuus loistaa, kannustaa Pajunen.

Työnhakukanavia • MMA Työpaikat (tyopaikat.mma.fi) • LinkedIn • Monster • Duunitori • Oikotie ja muut CV-tietokannat • Suorahakutoimistot.fi • yksityisten rekrytointifirmojen tietokannat • henkilöstövuokrausfirmat • yritysten omat verkkosivut • nykyiset ja aikaisemmat asiakkaat ja kollegat • kaikki omat verkostot, esimerkiksi harrastusten ja ystävien kautta tulleet • werks.fi – uusi piilotyönhakuun keskittyvä verkosto • tyonhakuveturi.fi • uratehdas.fi • urapurje.strikingly.com • uranoste.fi

UUTEEN TYÖHÖN

TYÖHAASTATTELUN TOP 5 -KYSYMYKSET Kun haet uutta työpaikkaa, joudut suurella todennäköisyydellä vastaamaan näihin kysymyksiin. Miksi työnantaja kysyy juuri nämä kysymykset? Teksti Pälvi Salo

Kerro itsestäsi! Tämähän alkoi helposti, moni ajattelee, kun kuulee haastattelijan ensimmäisen kysymyksen. Pääsen kertomaan itsestäni kaikkea mielenkiintoista. Perheestäni, harrastuksistani, lemmikeistäni… – Kysymys tuntuu aluksi helpolta, mutta on monelle työnhakijalle yllättävän vaikea, sanoo henkilöstöpalvelukonserni StaffPointin varatoimitusjohtaja Anu Ahokas. StaffPoint on Suomen suurimpia henkilöstöpalvelualan yrityksiä ja rekrytoi päivittäin noin 50 henkilöä. Ahokas on lisäksi työelämävalmennuksiin keskittyneen Spring House Oy:n toimitusjohtaja. Yritys auttaa vuodessa yli 200 000 ihmistä kehittämään työnhakutaitojaan. Mitä kannattaisi kertoa? Koko elämäntarina tuskin kiinnostaa?

– Rekrytoija punnitsee kykyäsi tiivistää oma ammatillinen osaamisesi persoonallisella ja kypsällä tavalla. Hän puntaroi, sovitko osaksi tiimiä ja yrityksen kulttuuria. On siis tärkeää, että osaat peilata omia vahvimpia osaamisalueitasi haettavan työtehtävän suhteen. Mikä on se hyöty, jonka haluaisit työnantajan kuulevan? Ahokas toteaa. Avoin kysymys jättää vastaajalle tilaa, mutta samalla vaatii kykyä keskittyä työtehtävän kannalta olennaiseen. – Aloitan usein sanomalla, kerro tarinasi! Vastaukset ovat aina kiinnostavia, mutta jos ihminen puhuu pääosin muusta kuin työurastaan, kyseessä on tilannetajun puute. Työnantaja haluaa kuulla siitä, mikä on relevanttia haettavan teh-

tävän kannalta: millaisia valintoja olet matkallasi tehnyt ja miten olet tullut siihen, missä nyt olet, Valion henkilöstöjohtaja Sirkka-Liisa Kulmala toteaa. Kulmala on urallaan pestannut ihmisiä niin Suomen suurimpaan osuuskauppaan HOK-Elantoon, SOK:lle, Suomen Lähikauppaan, Keskoon kuin nyt maidontuottajaosuuskuntien omistamaan elintarvikeyritykseen. Omaa persoonaa kannattaa kuitenkin tuoda sopivasti esiin. – Jos haet myyntityötä, voit kertoa, kuinka jo lapsena myit arpoja koulun myyjäisissä. Tai jos haet esimiestyötä, mikset kertoisi, että olet toiminut urheilujoukkueen kapteenina, Anu Ahokas vinkkaa.

UUTEEN TYÖHÖN

Miksi haet juuri tätä työtehtävää?

– Hienointa on, jos minulle haastattelijana jää hakijasta se tunne, että tämä on aidosti kiinnostunut, innostunut ja motivoinut. Innostus kannattaa näyttää. Sen sijaan ulkoa opetellut vastaukset on helppo tunnistaa. Näin sanoo rekrytointiprosessista ja urasuunnittelusta Valiolla vastaava henkilöstöpäällikkö Paula Arola. Yrityksen ”rekrytointirumbassa” pyörii kesätyöntekijät mukaan lukien vuosittain yli 500 ihmistä. Haettavat tehtävät ovat monenlaisia tuotantolaitosten suorittavista tehtävistä pääkonttorin asiantuntijatehtäviin vaikkapa myynnissä ja markkinoinnissa. – Työnantaja odottaa kuulevansa, mikä tarjolla olevassa työssä vetää puoleensa, ei sitä, mikä nykyisestä työstä työntää pois. Pääsyy hakea uutta paikkaa ei voi olla se, että nykyinen työ ei enää kiinnosta, Sirkka-Liisa Kulmala toteaa. Vetovoimatekijöitä kannattaa pohtia jo ennakkoon. Mikä asia työpaikkailmoituksessa sai liekin syttymään? Mikä juuri tässä organisaatiossa kiehtoo ja innostaa? Anu Ahokas muistuttaa, että työnantaja hakee osaajaa tiettyyn tehtävään. Kysymyksellään rekrytoija saattaa haluta punnita, onko työnhakija aidosti kiinnostunut juuri kyseisestä tehtävästä. – On tärkeää osoittaa, että sytyt juuri tästä, vaikka samalla hieman maalailisit tulevaisuuden kasvuvisioitasi. Työnhaussa tulee olla jalat maassa, mutta pää pikkuisen pilvissä, Ahokas sanoo.

Miksi juuri sinä olisit sopivin tähän tehtävään?

Millaisia odotuksia sinulla on, jos tulet valituksi?

Tässä on tärkeä ja usein kysytty kysymys, jossa hakijalla on mahdollisuus kertoa, mikä on hänen todellinen osaamisensa. Kysymys voidaan asettaa myös siten kuin Paula Arola sen usein tekee: Kerro, mitä olet työurallasi saanut aikaiseksi tai mitkä ovat vahvuutesi? – Tämä kysymys aukaisee usein sen Pandoran liippaan. Mutta eihän kukaan voi olla samaan aikaan kaikkea: sosiaalinen, hyvä verkostoituja, analyyttinen, luova, järjestelmällinen… – Työnantaja olettaa myös lähtökohtaisesti, että kaikki työntekijät ovat ahkeria ja luotettavia. Kannattaa siis miettiä, mitä sellaisia vahvuuksia sinulla on, jotka erottavat sinut hakuprosessissa muista, Anu Ahokas täydentää. Konkretia ja esimerkit ovat valtteja ja lisäävät samalla uskottavuuttasi. – Millaisissa tilanteissa pääsit osoittamaan luovuuttasi? Mitä silloin teit? Mistä saavutuksista olet erityisen ylpeä? Mitä osaamistasi silloin hyödynsit? Arola neuvoo miettimään. Anu Ahokas käyttäisi työnhakijana puheessaan paljon verbejä: kehitin, loin, toteutin, osallistuin. Hän jatkaa: – Harva rekrytoija haluaa kuitenkaan kuulla vain historiaa. Muista luoda myös positiivinen lupaus tulevasta: aion, tulen tai vaikkapa saavutan. Äläkä ole liian vaatimaton. Työn hakeminen on aina myyntiä – lupaus paremmasta!

– Tämäkin on hyvin kiinnostavaa kuulla, sillä vastaukset paljastavat usein, millaisilla motiiveilla ihminen on lähtenyt paikkaa hakemaan ja millaiset käsitykset hänellä on tarjolla olevasta tehtävästä. On tärkeää, että molemmat osapuolet – työnhakija ja työnantaja – onnistuvat. Jos hakija odottaa saavansa tehtävässään vapaat kädet, mutta tiedämme, ettei se ole mahdollista, se on parempi kertoa, Sirkka-Liisa Kulmala sanoo. Tässä kohtaa kysytään usein, mitkä ovat hakijan tärkeimmät kehityskohteet. –Tämä koetaan monesti työhaastattelun vaikeimmaksi kysymykseksi, Anu Ahokas sanoo. – Kannattaa miettiä jotakin muuta, kuin vaikkapa toisen kotimaisen taitaminen. Rekrytoija haluaa punnita kykyäsi ottaa vastaan palautetta muulta työyhteisöltä. Jos et itse keksi kehityskohteita, jututa vaikka entisiä kollegojasi tai palauta mieleen aiempia kehityskeskusteluja. Löytyisikö vastaus sieltä?

Työn hakeminen on aina myyntiä – lupaus paremmasta!

”Muutos ei ole ollut koskaan niin hidasta kuin nyt.” Näin Paula Arola tapaa usein tämän päivän työelämää kuvata. Siksi yllä olevaan ”klassikkokysymykseen” vastaaminen on vaikeampaa kuin ikinä. Mahdotonta se ei ole. Hiljattain Anu Ahokas avasi aihetta Helsingin Sanomien artikkelissa perusteellisesti ja oivaltavasti (HS 10.12.2017). – Muutosjoustavuus eli resilienssi, kyky selviytyä, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot, ratkaisukeskeisyys. Siinä joukko työelämätaitoja, joille on kysyntää koko ajan enemmän, Kulmala ja Arola pohtivat. Anu Ahokkaan mielestä viisivuotiskysymys tarjoaa hakijalle upean mahdollisuuden kuvata, mistä hän unelmoi ja mitä tavoittelee. – Peilaa taas vastaustasi suhteessa organisaatioon, johon olet hakemassa. Miltä yritys näyttää viiden vuoden päästä? Hakeeko se kasvua, tähtääkö se ulkomaille? Millaista osaamista sinulla on suhteessa yrityksen tavoitteisiin? Voisitko vastata vaikkapa näin: ”Haluan olla täällä viiden vuoden päästäkin. Näen itseni kasvattamassa yritystä tehden asiakastyötä ulkomailla, olenhan ollut aikaisemmin käynnistämässä liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla.”

Näin valmistaudut työhaastatteluun Ennen haastattelua on hyvä käydä mielessään läpi tyypillisiä työpaikkahaastattelukysymyksiä ja varautua myös niihin vaikeimpiin. Kuinka vastaat neutraalisti esimerkiksi siihen, että olet saanut jostain työpaikastasi potkut? Muista, että valmiita mallivastauksia ei ole. Voit kuitenkin valmistautua tunnistamalla omat vahvuutesi ja tarinallistamalla ne. Hyvä työnhakija kertoo osaamisestaan ja persoonastaan esimerkkien avulla. Ole siis konkreettinen. Onnistumiset ja aikaansaannokset eli hyödyt jäävät rekrytoijan mieleen. Kriittisin paikka on työhaastattelun alku – millaisen ensivaikutelman luot. Hymyile. Katso silmiin. Kättele jämäkästi. Kuuntele. Näillä yksinkertaisilla asioilla pääset jo pitkälle. Myös haastattelun lopetus on tärkeä kohta. Silloin jännitys – ja myös tarkkaavaisuus – saattaa laueta. Kun haastateltava on väsynyt, suusta voi päästä sammakoita. Osa työnhakijoista jännittää haastattelua kovasti. Se on kuitenkin positiivinen asia ja kertoo motivaatiosta ja halusta onnistua. Jos sinua jännittää, voit hyvin sanoa sen rekrytoijalle. Hän on sinun puolellasi. Varaudu myös siihen, että työhaastattelu voidaan toteuttaa puhelin-, video- tai Skypehaastatteluna. Joskus haastatteluun saatetaan kutsua useita henkilöitä yhtä aikaa. Tällaiseen ryhmähaastatteluun osallistuu kerrallaan yleensä 3–5 henkilöä. Tarkoituksena on nähdä, kuinka suhtaudut kilpailutilanteeseen ja millaiset vuorovaikutustaidot sinulla on. Asiantuntijahaastateltavana Anu Ahokas Staffpoint-konsernista.

Kuva: Uupi Tirronen

Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

Hyvässä työhakemuksessa on juoni ja juju Kun laadit työhakemusta, sinun on tärkeää muistaa kaksi asiaa: juoni ja juju. Juoni kertoo hakijan osaamisesta suhteessa työpaikkailmoitukseen. Se kertoo omat vahvuutesi ja työhistoriasi onnistumiset. Kiinnitä huomiota siihen, että asiat ovat loogisessa järjestyksessä. Juju puolestaan on se jokin, joka erottaa sinut muista hakijoista. Jos haet vaikkapa leipomoon, miksipä et toimittaisi hakemustasi paikan päälle kera tuoreiden leipomusten? Tai jos haet luovalle alalle, voit hyvin tehdä visuaalisen työhakemuksen. Persoonasi saa näkyä! Vinkit antoi Anu Ahokas Staffpoint-konsernista.

UUTEEN TYÖHÖN

SOME TYÖNHAUSSA Suomessa rekrytoidaan ihmisiä jopa Tinderin kautta, mutta LinkedIn on yleisin rekrytoijan käyttämä somepalvelu. Näin hyödynnät sitä työnhaussa. Teksti Tom Laine

o vuonna 2015 toteuttamassani rekrytointitutkimuksessa haastatellut noin 450 rekrytoijaa nimesivät yli 30 eri somekanavaa, joissa rekrytointia tavalla tai toisella jalkautettiin. Sen jälkeen tuohon skaalaan on tullut vielä uusia palveluita, kuten Snapchat, WhatsApp ja jopa Tinder. Kyllä, Suomessa rekrytoidaan ihmisiä jopa Tinderin kautta. Se ei välttämättä ole järkevää tai tehokasta rekrytointia, mutta sillä saadaan mediahuomiota, ja joskus ensimmäisenä uuden palvelun käyttöön ottanut kuorii kerman myös 26

osaajien suhteen. Suuressa mittakaavassa Tinder-rekrytoinnit eivät tietenkään tule yleistymään, vaan ne jäävät kuriositeetiksi. Aina kun vähintään 50 000 suomalaista on tavoitettavissa jossakin verkkopalvelussa, paikalle takuuvarmasti päätyy myös joku myyjä, markkinoija ja rekrytoija. Pidä siis silmäsi auki somessa, koskaan ei tiedä missä seuraava työpaikkasi sinua etsii tai odottaa.

Kolme ylitse muiden Niin vuoden 2015 rekrytointitutkimus kuin kesällä 2017 julkaistu Baronan vastaava tutkimuskin selke-

ästi osoittavat, että Linkedin, Facebook ja Twitter ovat yleisimmät rekrytoijien käyttämät somepalvelut. Baronan Jelpp-brändin alla toteuttaman tutkimuksen mukaan yli 92 % vastanneista rekrytoijista käytti somea. Linkediniä käytti yli 85 % vastaajista, Facebookia runsas 63 % ja Twitteriä reilu 42 %. Tulokset ovat Facebookin ja Twitterin osalta hyvin samankaltaiset kuin jo vuoden 2015 tutkimuksessa, Linkedinin yleisyys hieman laski. Paljon on kiinni siitä, miten ja keneltä kysytään, mutta jos pitää valita yksi somekanava, johon keskittää työnhakunsa, valitsisin Linkedi-

nin. Se on yleisistä somepalveluista ainoa, jonka ominaisuudet tukevat oman osaamisen esittelyä sekä työpaikkojen löytämistä ja hakua suoraviivaisesti.

Tule löydetyksi Linkedinissä on monta ominaisuutta, joita niin rekrytoija kuin työnhakija voivat hyödyntää. Henkilöprofiilillasi on itseisarvo: löydettävyys. Kun laadit laajennettua ansioluetteloa muistuttavan henkilöprofiilin, jossa korostat osaamisesi kulminoivia asiasanoja, kerrot selkeästi elämäntilanteesi ja työnhakusi statuksen, muistat tuoda yhteystietosi näkyville, ja verkostoidut oman alasi ihmisten (ja ehkä jonkun tutun rekrytoijan) kanssa, saatat hyvinkin tulla löydetyksi ja kontaktoiduksi. Se riippuen täysin siitä, tuleeko osaamisesi oikein esille, onko se tällä hetkellä työmarkkinassa kysyttyä ja onko sinuun helppo ottaa yhteyttä. Suorahakuja tehdään Linkedinissä paljon, eivätkä kyseessä ole vain johdon haut. Myös tavallisia asiantuntijoita kontaktoidaan mielellään suoraan. Silloin rekrytoijan ei tarvitse maksaa rekrytointi-ilmoituksesta, odottaa hakemuksia 30 päivää, käsitellä valtavaa määrää hakemuksia ja niin edelleen. Tuottamalla kiinnostavaa osaamiseesi liittyvää sisältöä tilapäivitysten, artikkelien ja ryhmäkeskustelujen muodossa tai kommentoimalla fiksusti muiden tuotoksia, kasvaa tunnettuutesi sekä henkilöbrändisi ja tulet helpommin huomatuksi.

Hyödynnä ryhmiä Jobs-osio, eli varsinainen työpaikkailmoitusosio, on Linkedinissä rekrytoinnin ja työnhaun keskipiste. Tekemällä osaamiseen, paikkatietoon ja yrityksiin liittyviä hakuja ja niistä hakuvahteja, voit hieman

helpottaa työpaikkailmoitusten hakemisen tuskaa. Linkedinissä on kuitenkin toinenkin työmarkkina kuin mitä löydät virallisten työpaikkailmoitusten puolelta. Nimittäin ryhmissä ilmoitellaan kohtuullinen määrä työpaikkoja, jotka eivät löydy Jobs-osiosta ja joista ei tarvitse maksaa mitään. Ryhmissä työpaikkojen ilmoittelu on täysin ilmaista, ja joka ainoasta ryhmästä löytyy oma Jobs-osionsa, jossa ryhmän jäsenet vinkkaavat toisilleen avoimista työpaikoista. Muista siis liittyä avoimiin työnhakuryhmiin, kuten Talent Pool Finland (www.talentpoolfinland.fi), Uratärpit ja ejobs.fi. Liity myös toimialaryhmiin, alumni-ryhmiin, osaamisryhmiin ja yleisempiin ammatillisiin ryhmiin. Ryhmissä on myös muuta työnhakua tukevaa keskustelua ja neuvontaa. Piilotyömarkkinan koko Linkedinissä on suuri, ja vaikka osa piilotyöpaikoista on löydettävissä muun muassa ryhmistä hyvin helposti, on niitäkin paikkoja tarjolla paljon, joita et hakemalla mistään löydä. Niitä saattaa tulla esiin niin suorien kontaktointien puitteissa kuin seuraamalla viestiseinääsikin. Osa yrityksistä ilmoittelee työpaikkoja kohdennetun mainonnan puitteissa, jolloin sinut on jo valmiiksi profiloitu, jos viestivirrassasi näet ”Promoted”-tekstillä varustettuja työpaikkailmoituksia. Näissä paikoissa kilpailua on paljon vähemmän kuin avoimia paikkoja hakiessasi, joten niihin kannattaa panostaa, jos paikka osaamiseesi ja tavoitteisiisi istuu. Hyödynnä myös omaa verkostoasi. Vinkkaa kavereillesi, että olet vapaana ja kerro mitä haet. Hyödynnä yritysten sisäisiä referenssejä hakiessasi paikkoja, ja pyydä rohkeasti verkostoasi vinkkaamaan sinulle sopivista paikoista tai jakamaan osaamisprofiiliasi eteenpäin.

Tom Laine on sosiaalisen median rekrytoinnin johtavia asiantuntijoita Euroopassa. Hän kouluttaa Suomen lisäksi aktiivisesti Euroopassa, Venäjällä, Ukrainassa, ja Lähi-Idässä. Tom on myös Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä. Tomin sosiaalisen median kirjoja ovat mm. Suhteellinen Rekrytointiteoria (2012), Työnhakuopas (Talentum 2014), sekä Henkilöbrändi (Alma Media 2017). Lisäksi hän on julkaissut ilmaisen LinkedIn Megaoppaan, joka on ladattavissa osoitteesta http://linkedinopas.fi/. Tom Laineen tulevat koulutukset MMA:n jäsenille: • 9.2. LinkedIn-jatkokurssi • 15.3. LinkedIn MasterClass • 22.3. Yritys ja LinkedIn Ilmoittaudu mukaan: mma.fi/koulutus

UUTEEN TYÖHÖN

HUOMIOI NÄMÄ TYÖSOPIMUKSESSA Työsopimukseen kannattaa kirjata esimerkiksi palkan määräytymisen perusteet ja oikeus etätyöhön, mutta sen yhteydessä voi yrittää sopia myös tavallista laajemmasta lomaoikeudesta työsuhteen alussa. Teksti Tuuli Lahikainen, MMA:n lakimies

yösopimusta tehtäessä on tärkeää sopia kaikista työsuhteen olennaisista ehdoista. Varsinkin, jos työsopimukseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, määräytyvät työsuhteen ehdot osapuolten sopimalla tavalla. Lainsäädäntöön on kirjattu tietyt minimiehdot, mutta ne jättävät osapuolille vielä paljon sopimisvaraa. Muun muassa seuraavista asioista voit yrittää neuvotella ennen työsopimuksen tekemistä:

Työtehtävät ja etätyö Mitä väljemmin työtehtävien sisältö ja toimipaikka on määritelty, sitä helpompi työnantajan on niitä muuttaa. Joten jos olennaista on, että työskentelet työnantajan tietyssä toimipisteessä, kannattaa se kirjata sopimukseen. Samoin etätyömahdollisuudesta ja etätyön pelisäännöistä tulee sopia. Kirjauksesta huolimatta voi tulla tilanteita, jois28

sa työskentelypaikkaa ja työtehtäviä voidaan jossain määrin muuttaa.

Koeaika Koeaikaa noudatetaan ainoastaan, jos siitä on sovittu. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta ja sen aikana työsuhde voidaan päättää molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa.

Oikeus irtisanoa määräaikainen työsopimus Työsuhde on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Jos kyse on määräaikaisesta työsuhteesta, on se voimassa määräajan päättymiseen saakka eikä ole irtisanottavissa ennen sitä. Tämän vuoksi kannattaa yrittää sopia, että työntekijällä on määräaikaisuudesta huolimatta oikeus irtisanoa työsopimus. Sopimuksessa voidaan sopia myös irtisanomisajan pituudesta tietyin rajoituksin. Mikäli mitään ei ole sovittu, noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja.

Oikeus lomaan työsuhteen alussa Lomaa kertyy aina vähintään vuosilomalaissa säädetty määrä. Työsuhteen alussa lomaa ei ole vielä ehtinyt kertyä, joten voi yrittää neuvotella siitä, että joka tapauksessa on seuraavana kesänä/talvena palkallista (tai palkatonta) lomaa. Koska talvilomaa ei kerry työsuhteen alusta saakka, voi yrittää sopia myös siitä, että lomaa kertyy työsuhteen alusta lähtien 2,5 pv/kk, jolloin talvilomaakin kertyy alusta saakka. Toisin kuin usein luullaan, niin lomarahan maksaminen ei perustu lakiin, vaan sen maksamisesta tulee erikseen sopia. Lomaraha on yleensä 50 % loma-ajan palkasta.

Sairausloma-ajan palkka Sairausloman ajalta työnantajalla on lain mukaan palkanmaksuvelvollisuus ainoastaan sairastumispäivää seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun saakka. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu pi-

demmistä maksuajoista, joten tästäkin voi yrittää neuvotella.

Kilpailukielto Erityisen epäedullinen ehto on työsuhteen päättymisen jälkeinen kilpailukielto. Työsopimuslain mukaan kilpailukiellosta sopimiselle tulee olla erityisen painavia syitä. Mikäli tällaisia syitä ei ole, ei kilpailukieltosopimus sido työntekijää. Koska sanktiot työntekijää velvoittavan kilpailukiellon rikkomisesta ovat yleensä ankaria, tulee aina ensisijaisesti lähteä liikkeelle siitä ajatuksesta, että se mitä on sovittu, velvoittaa. Näin ollen kilpailukieltoehtoonkaan ei kannata sitoutua ajatellen, että se olisi automaattisesti työntekijää sitomaton.

Sovellettava työehtosopimus Työsopimukseen kannattaa kirjata työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus, jos sellaista on tarkoitus noudattaa. Hämääviä ovat esimerkiksi kirjaukset ”sovelletaan

yleistä työehtosopimusta” tai ”sovelletaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta”, koska usein paljastuu, ettei työnantaja ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen.

Työnantajan oikeus lukea sähköposteja Usein näkee myös sovittavan esimerkiksi työnantajan oikeudesta halutessaan lukea työntekijän sähköposteja ilman erillistä työntekijän suostumusta. Tällaiseen kannattaa suhtautua pidättyväisesti. Työnantajalle on joka tapauksessa laissa säädetty mahdollisuudet päästä käsiksi työntekijän sähköposteihin silloin, jos työntekijä on kykenemätön esimerkiksi sairauden vuoksi antamaan suostumustaan sähköpostien lukemiseen.

Palkan määräytymisperusteet Luonnollisestikin palkan määrä on yksi olennainen sovittava asia. Varsinkin, jos palkka muodostuu osin muuttuvasta palkanosasta, kannat-

taa perehtyä kirjauksiin huolella ja varmistautua, että palkan määräytymisperusteet on kirjattu yksiselitteisesti. Samoin tulee sopia mahdollisten kilometrikorvausten ja päivärahojen maksamisesta ja oikeudesta käyttää työssä omaa autoa.

MMA:n jäsenetu: Sen lisäksi, että tutustut itse työsopimukseen huolella, voit luetuttaa sen MMA:n lakimiehellä ennen allekirjoittamista.

UUTEEN TYÖHÖN

NÄIN MMA AUTTAA URALLA ETEENPÄIN MMA:n jäsenenä saat monenlaista tukea aina ansioluettelon laatimisesta työsopimuksen tarkistamiseen.

MMA:N URAPALVELUT

TYÖTTÖMYYSTURVA

MMA tarjoaa jäsenilleen tukea uralla etenemiseen ja työnhakuun. Voit kehittää ammattitaitoasi ja työnhakuvalmiuksiasi koulutusten, seminaarien ja webinaarien avulla. Työnhakuun liittyvien webinaarien aiheita ovat mm. Miten pääsen headhunterin saaliiksi, Tehosta työnhakua ja Miten löydän piilotyöpaikat. Webinaarit löydät MMA:n kouluskalenterista www.mma.fi/koulutus. Voit tilata webinaareja myös tallenteena. Omia työnhakuvalmiuksiasi voit kehittää kuukauden mittaisen verkkopolun avulla. Palvelun tuottaa UP Partners Oy ja se on jäsenille maksuton, kuten kaikki työnhakuvalmennuksemme. Ilmoittaudu mukaan: www.urapalvelut.fi/mma. Autamme myös hakupapereiden parantamisessa, piilotyöpaikkojen löytämisessä ja annamme vinkkejä työpaikkahaastattelussa menestymiseen. Saat tarvittaessa henkilökohtaista sparrausta.

Silloin, kun työttömyys tai lomautus sattuu kohdalle, ota yhteyttä työttömyyskassaan. Kassamme on tutkitusti tehokas ja tuntee alan käytännöt. Ohjaamme myös alueellisten työllistymishankkeiden pariin.

MMA URA-JÄSENKIRJE Saat sähköpostiisi kerran kuukaudessa viimeisimmät työnhakuvinkit, työpaikat ja alan trendit. Jos tarvitset myyntivoimaa, voit ilmoittaa MMA Ura -kirjeessä maksusta myös avoimista työpaikoista.

TIETOA AVOIMISTA TYÖPAIKOISTA MMA:n ja Duunitorin tyopaikat.mma.fi -sivusto kokoaa yhteen myynnin, markkinoinnin ja oston/hankinnan avoimet työpaikat ympäri Suomen. Voit tilata myös työpaikkavahdin omilla kriteereilläsi. MMA:n LinkedIn-ryhmän sivuilta löydät avoimia työpaikkoja, verkottumista ja keskustelua alan aiheista.

ALUEELLISTA TUKEA TYÖNHAKUUN MMA on mukana monissa alueellisissa työllistymishankkeissa. Niihin voivat osallistua kaikki MMA:n työttömät jäsenet koulutustaustasta riippumatta. Hankkeiden tavoitteena on auttaa työpaikan löytämisessä. Alueelliset palvelut löydät seuraavista osoitteista: • Uusimaa: www.tyonhakuveturi.fi • Pirkanmaa: www.uratehdas.fi • Pohjois-Pohjanmaa: www.uranoste.fi • Varsinais-Suomi ja Satakunta: http://urapurje.strikingly.com

APUA SOPIMUSTEN LAATIMISEEN Kun on aika sopia uuden työn ehdoista, auttavat pätevät, alaan erikoistuneet lakimiehemme. Älä allekirjoita sopimusta, jos olet epävarma tai et ymmärrä jotain siihen liittyvää kohtaa. Voit tarkistuttaa sopimusluonnokset aina lakipalvelussamme.

Huom: uusi jäsenetu! PALKKATUTKA Mitä myyntialalla tienataan? Miten palkat kehittyvät iän ja kokemuksen mukaan? Paljonko ansaitsevat eri tuotteiden myyjät? Onko päätoimialojen palkoissa suuria eroja? Miten palkat vaihtelevat eri alueilla? Näihin ja moniin muihin palkkatietoihin pääset nyt suoraan käsiksi Palkkatutka-palvelussamme. Sen tiedot perustuvat Taloustutkimuksen vuosittain MMA:lle tekemään palkkatutkimukseen. Voit hyödyntää palkkatutkaa esimerkiksi silloin, kun sinun pitää antaa palkkatoive työpaikkahakemukseesi. Voit hakea palkkaa oman tittelin, päätuotteen, toimialan ja vaikkapa asuinpaikkasi perusteella. Palkkatutkasta selviää esimerkiksi, että matalin mediaanipalkka on Itä-Suomessa. Palvelussa voit tarkastella myös esimerkiksi sitä, miten esimiesasema vaikuttaa palkkaasi. Palkkatutkasta näet, että yleensä esimiesasema nostaa palkkaa 800 euroa. Palkkakehitystä pääset tutkimaan myös työkokemuksen tai iän mukaan. Palkan huippu saavutetaan tyypillisesti noin 45–54-vuotiaana. Löydät palkkatutkan, kun kirjaudut mma.fi-sivustolla jäsensivuille ja valitset laatikoista Palkkatutka. Jos tarvitset apua palkkatutkan käytössä, löydät ohjeet Palkkatutkan sivuilta. Palkkatutka perustuu aina edellisen vuoden palkkatutkimuksen tuloksiin. Vuoden 2017 palkkatutkimuksen luvut päivittyvät palveluun maaliskuun aikana. Mikäli kaipaat 10 vuoden palkkakehitystietoja eri tittelien, tehtävätasojen (johtaja, päällikkö, edustaja), päätuotteiden ja päätoimialojen osalta, saat ne MMA:n palkkaneuvonnasta Jouni Röksältä. Jäsenenä saat halutessasi käyttöösi webinaarin myös palkkaneuvotteluun valmistautumisesta.

Myynti&Markkinointi

M YMYNTI Y YNTI

Tekoäly muuttaa jo myyntityötä. Se laittaa liidit tärkeysjärjestykseen, jolloin myyjän työ tehostuu. Kaikille ei tarvitse enää soittaa. Teksti Teppo Kuittinen

TEKOÄLY LAITTAA LIIDIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN 32

yyjän työ on muuttunut paljon teknologian myötä. Aikoinaan myyjän viikko lähti käyntiin käyntikortteja plaraamalla ja miettimällä, että kenelleköhän asiakkaalle sitä lähtisi soittamaan. Nykyään tietokoneella on kalenteri ja erilaisia tehtävälistoja. Kaikki aktiviteetit ovat kuitenkin myyjän tai tiimin itse itselleen asettamia. Jatkossa tekoäly muuttaa myyjän arjen. Salesforce julkisti vuosi sitten tekoälypalvelunsa, joka nimettiin vaatimattomasti Einsteiniksi. Ensimmäisen vuoden aikana tekoäly on ollut pilottikäytössä eri puolilla maailmaa, Suomi mukaan lukien. Nyt tekoälypalvelu on vapaasti saatavilla Salesforcen käyttäjille. Einsteinin kaltaiset tekoälypalvelut määrittävät myyjän puolesta, mitä hänen kannattaa tehdä ja miten viikkonsa aloittaa. Einsteinin keskeinen ominaisuus on liidien pisteytys. Tekoäly analysoi vuosien mittaan asiakkuudenhallintajärjestelmään (CRM) kerättyä tietoa. Algoritmit käsittelevät tietoa pohjautuen erilaisiin trenditietoihin, esimerkiksi asiakkaan ostohistoriaan tai erilaisiin muihin käyttäytymismalleihin kyseisessä kategoriassa. − Tekoäly ehdottaa myyjälle, että hänen kannattaisi ehdottomasti olla yhteydessä tiettyyn asiakkaaseen, joka tekoälyn arvion mukaan tulee todennäköisesti ostamaan seuraavan kahden viikon kuluessa, Salesforcen Suomen maajohtaja Petteri Poutiainen toteaa. − Myyjälle jää enemmän aikaa relevantteihin keskusteluihin ja esimerkiksi kymmenen tärkeimmän prospektin tai liidin kanssa, kun ennen joutui hakuampumaan ison määrän puheluita. Tekoäly voi esimerkiksi listata sata liidiä tärkeysjärjestykseen. − Einstein ehdottaa esimerkiksi, että myyjän kannattaisi käydä tapaamassa kymmentä tärkeintä liidiä. Einstein voi myös ehdottaa, että lopuille 90 liidille lähetetään sähköposti ja tekoälypalvelu laatii jopa sähköpostiluonnoksen myyjälle, Poutiainen kertoo. Tekoäly seuraa muille liideille lähetettyjen sähköpostien aiheuttamia reaktioita. Jos jokin tietty sähköposti on avattu useaan kertaan tai sähköpostissa ollutta linkkiä on käyty katsomassa useaan kertaan, niin tekoäly pisteyttää liidin uudelleen.

”TEKOÄLY AUTTAA SIINÄ, MINKÄ TYYPPISIÄ KYSYMYKSIÄ PITÄÄ ESITTÄÄ ASIAKKAALLE, JOTTA VOI MENNÄ MYYNTISUPPILOSSA ETEENPÄIN KOHTI KAUPANTEKOA.”

Liidi, jonka pisteet olivat huonossa jamassa, onkin seuraavana päivänä noussut listalla, kun liidin kohteelle lähti sähköpostikampanja tai jokin muu viesti. − Tekoäly siis myös jalostaa liidejä ja seuraa reaaliaikaisesti niiden kehittymistä. Listan häntäpäässä ollut liidi voi nousta niin korkealle, että tekoäly suosittelee myyjälle soittamista, joka voi johtaa kauppaan. Tekoäly myös seuraa myyjän viestiliikennettä ja kalenteria keräten automaattisesti muun muassa uusia yhteystietoja. Tekoäly seuraa, että myyjä on myös kirjannut potentiaalisen kaupan kannalta tärkeät tiedot asiakkuudenhallintaan. Samoin se ehdottaa ja muistuttaa, mitä asioita myyjän tulisi kysyä seuraavan kerran asiakkaan kanssa jutellessaan. − Tekoäly auttaa siinä, minkä tyyppisiä kysymyksiä pitää esittää asiakkaalle, jotta voi mennä myyntisuppilossa eteenpäin kohti kaupantekoa, Poutiainen kertoo. Myynti&Markkinointi

M Y YNTI

Auttaa ennustamaan Salesforcen tekoälypalvelussa on myös ennustetyökalu. Salesforce on testannut työkalun tarkkuutta maailmanlaajuisesti kysymällä isolta määrältä myyntijohtajia tietyn neljänneksen ennusteen ja vertaamalla sitä tekoälyn ennusteeseen. Tekoälyn ennuste oli testissä tarkempi. − Ei kukaan ihminen pysty rakentamaan sellaisia algoritmeja päässään tai pyöritellä Excelissä, mitä tekoäly pystyy, Poutiainen sanoo. Poutiaisen mukaan tekoäly ei ole kuitenkaan korvaamassa myyntijohtajia. − Tekoäly tuottaa turvaa myyntijohtajan omalle näkemykselle. Se käy mukisematta läpi kaiken tarvittavan aineiston ja tuottaa objektiivisia havaintoja, joiden avulla myyntijohtaja voi ohjata tiimiään keskittymään oikeisiin asioihin. Ennustamistyökalu auttaa myös yksittäistä myyjää. Jos myyjän pitää myydä kuukaudessa miljoonalla, hän on myynyt tietyssä kuussa 200 000 eurolla ja putkessa on potentiaalista myyntiä kolmella miljoonalla, tekoäly auttaa saavuttamaan kuukausitavoitteen. − Jos myyjä ei ole varma, että mitkä asiakkuudet auttaisivat saamaan tavoitteen täyteen, niin kone kertoo, mihin liideihin kannattaa keskittyä, Poutiainen kuvailee. Samalla myyjä voi säännellä tarkkaan työpanostaan kauppojen tekemisen ja myyntisuppilon kasvattamisen välillä. Molempia kun pitää tehdä, mutta niitä ei voi tehdä samalla hetkellä.

Tunnollinen kirjaaminen kannattaa Tietojen kirjaaminen asiakkuudenhallintaan ei ole jokaisen myyjän mielipuuhaa. Tähän on tulossa tekoälyn myötä iso muutos. Tekoäly nimittäin osaa auttaa myyjää sitä paremmin, mitä tunnollisemmin myyjä kirjaa kaikki tiedot järjestelmään. − CRM ei ehkä ennen antanut takaisin, mutta nyt se antaa apuja liidien pisteytyksessä, myynnin ennustamisessa ja apuja siinä mitä asiakasyrityksissä tapahtuu, Poutiainen huomauttaa. Poutiaisen mukaan Salesforcen oman myyntitiimin työ on muuttunut nopeasti tekoälyn myötä. Hänen mukaansa parhaat myyjät kirjaavat tunnollisesti tiedot järjestelmään ja ovat aidosti kiinnostuneita uudesta tekoälytyökalusta. − Jokunen vuosi sitten meidän myynnissä järjestettiin vielä puhelupäiviä, jolloin soitettiin kaikki asiakkaat läpi. Jos nyt ehdottaisin puhelupäivää, niin myyjät nauraisivat. He saavat sen verran paljon dataa järjestelmästä, että ihan kaikille ei kannata soittaa.

Markkinoinnissa tekoäly vasta tulossa Markkinoinnissa digitalisaatio etenee vauhdilla, mutta tekoäly on vasta tulossa. Esimerkiksi mediatilan ohjelmallinen ostaminen ei käytä tekoälyä. − Ohjelmallisessa ostamisessa ihminen määrittelee mediatilan ostoja kohdennussäännöt tällä hetkellä. Tilanne tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa, Suomen suurimpaan mediatoimistokonserniin kuuluvan OMD:n stategiajohtaja Timo Paloheimo toteaa. Ohjelmallisessa ostamisessa on tyypillisesti kyse siitä, että verkkokauppa haluaa saada kaupassa käyneen asiakkaan takaisin. Esimerkiksi asiakas on katsonut muotilenkkareita. Verkkokauppa tunnistaa asiakkaan hänen tietokoneensa tai kännykkänsä käyttämän ip-osoitteen evästeiden perusteella ja pyrkii näyttämään asiakkaalle mainoksia kyseisistä muotilenkkareista muualla internetissä. Näyttääkseen mainoksiaan tietyille asiakkailleen verkkokauppa ostaa mediatilaa Googlelta, Facebookilta tai suomalaisilta medioilta ohjelmallisen ostamisen avulla. Ohjelmallinen ostaminen on kuitenkin siinä mielessä kömpelö prosessi, että usein asiakkaalle näytetään mainosta tuotteesta, jonka tämä on jo ostanut, koska ostosäännöt on määritelty väärin. − Tekoälyä hyödyntämällä asiakkaalle, joka on juuri tilannut muotilenkkarit, ei yritetä myydä samanlaista paria välittömästi uudelleen. Sen sijaan hänelle mainostetaan muiden asiakkaiden käyttäytymisen perusteella tuotteita, jotka sopivat yhteen uusien lenkkareiden kanssa, Paloheimo havainnollistaa. Personoitu suosittelu on tyypillinen tekoälyn käyttökohde. Esimerkiksi Netflix suosittelee katseluhistorian perusteella seuraavaa elokuvaa tai sarjaa ja Amazonin verkkokauppa on uranuurtaja tekoälyyn pohjautuvassa tuotteiden suosittelussa.

Suomi jälkijunassa OMD kartoitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa suomalaisten suhtautumista tekoälyyn. Suomi on tutkimuksen mukaan jälkijunassa. Eurooppalaisista 63 prosenttia kokee tekoälyn jossain määrin tutuksi. Mallimaana komeilee Espanja, jossa osuus on jopa 87 prosenttia. Suomalaisten kohdalla osuus on alle 50 prosenttia. Suomalaiset ovat epäileväisiä tekoälyä kohtaan. Jopa 49 prosenttia 18–34-vuotiaista kokee, ettei tarvitse tekoälyä. Vain 14 prosenttia suomalaisista luottaa tekoälyyn, kun suoranaista epäluottamusta kokee 39 prosenttia. Suomalaisista vastaajista 80 prosenttia näki tärkeimmäksi sen, että dataa keräävä yritys kertoo, mihin tietoa hyödynnetään ja että kuluttajalla on pääsy omiin tietoihinsa. − Suomalaiset haluavat kontrolloida heistä kerättyä tietoa. Mikäli organisaatiot haluavat hyödyntää tekoälyä, on toiminnan läpinäkyvyys olennaista, Paloheimo toteaa. Tekoäly pystyy parhaimmillaan suosittelemaan niin tarkkaan, että asiakas voi säikähtää. Suositeltu tuote voi olla sellainen, jota asiakas on miettinyt, mutta ei ole sitä vielä edes käynyt netissä tutkimassa. − Olisi tärkeää, että asiakas kokee positiivisen yllätyksen. Kyse on ennen kaikkea viestinnällisestä haasteesta. Reaktio riippuu myös kohderyhmästä. Nuoret jopa vaativat, että suositellaan juuri heille sopivia tuotteita tai palveluita, Paloheimo huomauttaa.

MYYJÄN TULEE OSATA PYYTÄÄ KAUPPAA

Kuva: Anni Hanén

nelmatilanteessa myyjän tuote tai palvelu on niin hyvä, että asiakas haluaa sen ostaa. Todellisuudessa tuo tilanne kuitenkin harvoin toteutuu. Jos ostaja jää epäröimään, eikä myyjä osaa ohjata tilannetta ja pyytää kauppaa, potentiaalisen asiakkaan halu ostaa hiipuu. Kaupat jäävät tekemättä. Yksi ikimuistoinen esimerkki tapauksesta, jossa suomalainen myyjä ei osannut ohjata tilannetta ja pyytää kauppaa on minulla Saksasta vuodelta 1997. Edistin tuolloin suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vientiä, mutta en suoranaisesti saanut myydä tai solmia sopimuksia suomalaisten päämiesteni ja saksalaisten ostajien välillä. Pestini aikana toin lukuisia osapuolia yhteen, mutta kauppoja syntyi liian harvoin. Mieleenpainuvin niistä on kerta, jolloin jokin aika tapaamisesta kysyin alkujaan hyvin innoissaan olleelta isolta saksalaiselta potentiaaliselta asiakkaalta: ”Syntyikö suomalaisten kanssa kauppoja?” ”Ei syntynyt. Heistä ei enää koskaan kuulunut mitään”, he vastasivat. Olin ihmeissäni. Soitin toimeksiantajalleni ja kysyin, olivatko he päässeet saksalaisten kanssa eteenpäin. Sama vastaus: kauppoja ei tullut. ”He eivät näköjään olleetkaan tosissaan, koska eivät soittaneet meidän perään.” Selvittäessäni onko kyseessä laajempi ilmiö, sain huomata, että yllättävän harva suomalaisista toimeksiantajistani ja heidän myyjistään osoitti tarpeeksi aktiivisuutta ja määrätietoisuutta. Yksi keskeinen haaste oli kaupan pyytäminen. Entä miltä myynti tämän päivän Suomessa näyttää? Osataanko kauppaa vieläkään pyytää? Kouluttamissani myyntiorganisaatioissa se koetaan usein haastavaksi. Saman huomaan, kun tutkin yrityksiä ja niiden myyntiä. Liian harva myyjä uskaltaa tai osaa pyytää kauppaa. Monille kaupan pyytäminen on epämiellyttävää, useasti pelätään ei-vastausta. Suomessa on hyvää tutkimus- ja tuotekehitysosaamista. Usein ajatellaankin, että huipputuote tai -palvelu myy itse itsensä. Todellisuudessa niin käy kuitenkin vain harvoin. Miksi kauppaa tulisi pyytää? Kaupan pyytämisellä on katkaistaan asiakkaan empimisen kierre, jotta voidaan edetä osto-myyntiprosessissa. Myyjän tulee johtaa kaupantekoa ja auttaa asiakasta tekemään hänelle oikea päätös. Myös päätös olla ostamatta voi olla asiakkaalle oikea. Ei-vastausta ei siis kannata pelätä. Ehkä ajankohta ei ole oikea tai kysyntä ja tarjonta ei muusta syystä kohtaa. Ei-vastaus voi tarjota myyjälle arvokasta tietoa, jos hän kysyy taustoja sille. Tällöin voi ehkä seuraavalla kerralla olla aikaisemmin liikkeellä tai kehittää tarjoamaa asiakkaalle paremmin sopivaksi. Kaupan pyytäminen rohkeasti on edellytys myynnissä menestymiselle. Miksi edes valmistella kauppaa, jos sitä ei aio viedä päätökseen?

Kirjoittaja Paul Viio on B2Bmyynnin asiantuntija ja kouluttaja, sekä Hanken Svenska handelshögskolanin ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun myynnin professori.

Myynti&Markkinointi

JOHTA MINEN

UUSI SUUNTA MYYNNIN JOHTAMISEEN Veho Hyötyajoneuvot pisti muutama vuosi sitten myynnin johtamisensa uusiksi kunnianhimoisena tavoitteena nousta tulevaisuudessa alan markkinajohtajaksi. Reivauskurssin tulokset ovat jo nyt ylittäneet odotukset. Teksti Maarit Seeling Kuvat Pekka Sipola

ikeastaan myynnin johtaminen oli Veho Hyötyajoneuvoissa sangen hyvällä tolalla ennen uudistustakin: yhtiö on pitänyt Suomen kuorma-automarkkinoiden kolmatta sijaa. Se ei kuitenkaan riittänyt. – Miksi tyytyä hyvään, jos voi olla paras? Meillä on kaikki edellytykset nousta markkinoiden ykköseksi. Tästä lähtökohdasta ryhdyimme ta36

voittelemaan 40 prosentin volyymikasvua, myyntijohtaja Jouni Kummala kertoo. Tavoite on kova, sen myöntää Kummalakin. Tavoitteeseen pääseminen edellytti yhtenäistä toimintamallia, jotta suunnitelmallisuus ja panos-tuotos-suhde saataisiin esiin myyntiluvuissa. Muutos aikaisempaan oli suuri, sillä ennen uudistusta myynnin seuranta oli vähäistä. – Olemme investoineet merkittävästi huolto- ja jälleenmyyntiverkos-

toomme, ja oli aika saada katetta näille investoinneille. Meillä on edelleen valtavasti potentiaalisia asiakkaita tavoitettavana. Emme onnistu tavoitteissamme, ellemme hyödynnä systematiikkaa. Ongelmana oli, ettei yksiköllä myöskään ollut yhtenäisiä pelisääntöjä toiminnalle eikä mallia myynnin seurannalle. Toimipisteiden raportit eivät olleet keskenään vertailukelpoisia, mikä heijastui hitaana reagointina poikkeamiin. Johtamis-

Yhteisten mittareiden ja myynnin seurantajärjestelmän kehittäminen, myyjien kouluttaminen ja yhtenäiset raamit esimiestyölle. Näitä lähdettiin Veho Hyötyajoneuvoissa kehittämään onnistunein tuloksin, myyntijohtaja Jouni Kummala kertoo.

Myynti&Markkinointi

JOHTA MINEN

”PELKKÄ TEKNINEN TUNTEMUS JA MYYNTITAITO EIVÄT ENÄÄ RIITÄ. YKSITTÄISELTÄ MYYJÄLTÄ VAADITAAN AIKA PAL JON.” käytäntöjä oli yhtä monta kuin esimiehiäkin. Ensitöiksi Hyötyajoneuvoissa luotiin verkkoon seurantajärjestelmä, jonne jokaisen yksikön myyntitiedot kirjataan. Sieltä ne ovat päivän tarkkuudella katsottavissa. Tämä vaati raportoinnin perusteellista uudistamista, joten seurannassa otettiin käyttöön yhtenevät mittarit. Myös esimiestyöskentelylle luotiin yhtenäiset raamit.

tämään, millaisia tavoitteita voi ylipäänsä asettaa. Osaamiskartoituksen jälkeen Veho Hyötyajoneuvojen myyjille räätälöitiin henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat, joissa otettiin huomioon kunkin lähtötaso. Osa myyjistä valittiin koulutusohjelmien ja uusien myynninseurantajärjestelmien pilottikäyttäjiksi. Kumpaakin on edelleen kehitetty saadun palautteen perusteelta.

Räätälöityä koulutusta

Ajoneuvot vain osa palvelua

Kurssinmuutos käynnistettiin keväällä 2015 järjestämällä myyntihenkilöstölle yhteinen kick off -tapahtuma, jossa uudet tavoitteet esiteltiin. Tuote- ja järjestelmäraportoinnin hanskaamisen jälkeen pureuduttiin myyntityöhön, asiakaspalveluun ja arvojen mukaiseen toimintaan sekä käytiin henkilöstön kanssa läpi asioita, mitä niissä onnistuminen edellyttää. Loppukevät ja kesä kuluivat uusien työkalujen testaamisessa ja henkilöstön osaamisen kartoittamisessa. Kummala itse suoritti tasotestin jokaiselle myyntihenkilölle ja haastatteli henkilökohtaisesti jokaisen myyjänsä. – Tein myyjillemme kuusiosaisen tasotestin ja osaamiskartoituksen, jonka pohjalta koulutussuunnitelma laadittiin. Tämä vei noin viikon per henkilö. Siinä ajassa oppii jo tuntemaan toista jonkun verran. Yhdessä tekemisen myötä välille syntyi luottamus. Ennen kaikkea opin tie-

Hyötyajoneuvoihin liittyvät oheispalvelut ovat muutamassa vuodessa nousseet lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi kokonaisuudessa kuin itse tuote. Esimerkiksi Mercedes kuorma-autojen ympärille on rakennettu kokonainen palvelupaketti huolloista, rahoituksista ja katsastuksista lähtien. Veho Hyötyajoneuvot ottikin kokonaisuuden hallinnan ensimmäiseksi säännöllisesti seurattavaksi myynnin mittarikseen. Panoksien keskittäminen sen kehittämiseen on tuottanut tuloksia. Kummala iloitsee erityisesti siitä, että hankkeen aikana yksikkö on kirinyt asiakastyytyväisyydessä vertailuryhmänsä ykköseksi. – Hyötyajoneuvoliiketoiminta ei ole nappikauppaa. Yksi hyötyajoneuvo saattaa maksaa noin 200 000 euroa, ja myyjä tekee keskimäärin 20-40 kauppaa vuodessa. Investointien suuruuden takia asiakkaat haluavat luonnollisesti itselleen taloudellisimman ratkaisun.

Asiakkaiden yrityskoko kasvaa jatkuvasti ja tuotteilta halutaan yhä parempaa kustannustehokkuutta. Myyjältä tämä edellyttää entistä tarkempaa asiakkaan liiketoiminnan tuntemusta ja tarpeiden tunnistamista. – Pelkkä tekninen tuntemus ja myyntitaito eivät enää riitä. Alan markkinat ovat rajatut ja kilpailijat lähellä. Yksittäiseltä myyjältä vaaditaan aika paljon. Myyjän on osattava myös laskea, tiedettävä rahoitusmalleista, polttoaineen kulutuksesta ja niin edelleen, jotta hän osaa tarjota asiakkaalle oikeaa tuotetta, Kummala huomauttaa.

Esimiehet muutoksen ajureiksi Veho Hyötyajoneuvojen esimiehet olivat ennen uudistusta saaneet toimia hyvin itsenäisesti. Kummala myöntää, että siirtymä yhtenäiseen johtamiskäytäntöön ei välttämättä ollut kaikille helppoa. Muutosvastarinnan loiventamiseksi esimiehet valjastettiinkin heti alusta alkaen mukaan suunnittelemaan uutta toimintamallia. – Osallistimme heidät mukaan kehittämistalkoisiin heti keväällä 2015, jolloin projekti alkoi. Esimiehet saivat kertoa omat toimintatapansa ja poimimme parhaat käytännöt jatkoon. Osallistaminen on kulkenut punaisena lankana koko hankkeen ajan. Emme sanele vaan teemme yhdessä. Muutoksessa on tärkeää, että jokainen kokee tulleensa kuulluksi.

Kummala korostaa, ettei uudessa toimintatavassa vaadita ainoastaan myyjiltä entistä tarkempaa täsmäosaamista. Osaamisvaatimus koskee kaikkia. – Teemme yhdessä työtä samalle työnantajalle. Jokaisen myyntiorganisaatioon kuuluvan on pystyttävä tarvittaessa myymään. Tämä koskee kaikkia ylintä johtoa myöten. Myös esimiesasemassa olevien on osattava hyödyntää järjestelmiä tiedonhankinnassa, Kummala huomauttaa.

Myynninkehitys käytännöksi Myynnin johtaminen on Kummalan mukaan iso haaste monessa yrityksessä. Uudistusprojektit usein lässähtävät alkuinnostuksen jälkeen. Välttääkseen tämän kohtalon Veho Hyötyajoneuvot ei ole asettanut omalle projektilleen lainkaan päättymisaikaa. – Alkuperäistä matkaa on vielä vuosi, mutta myynninkehitysprosessi jatkuu sen jälkeenkin. Panostamme edelleen henkilöstön kehittämiseen. Seuraavaksi kartoitamme myynnin esimiesten osaamisen ja aloitamme kuluvana vuonna heidän valmennuksensa. Kummala arvioi omalta osaltaan suurimman vetovastuun olevan nyt ohi. Uudesta mallista on alkanut muodostua käytäntö — tosin talon uusista tavoista on jaksettava aika ajoin muistuttaa. Koulutukset on hoidettu omin voimin, joten ne eivät ole vaatineet mittavaa rahallista panostusta, aikaa tosin sitäkin enemmän. – Hankkeemme on selvästi kohottanut työpaikan ilmapiiriä. Roolit selkenivät, kun esimiehet nostettiin ihan oikeasti esimiehiksi, joilta edellytetään selkeästi johtamista. Keskinäinen luottamuksemme on samalla parantunut ja kunnianhimoiset tavoitteemme ruokkivat hyvällä tavalla sisäistä kilpailuhenkeä. Jokainen on nyt käärinyt hihansa. Tämä juna ei pysähdy, Kummala sanoo.

VEHO HYÖTYAJONEUVOT Veho Hyötyajoneuvojen alaisuuteen kuuluu Mercedes-Bentz hyötyajoneuvoliiketoiminta sekä Fuso Canter kuorma-autot ja Setra linja-autot. Yksiköllä on maanlaajuinen myynti- ja huoltoverkosto. Hyötyajoneuvojen palveluksessa on noin 530 alan ammattilaista. Suunnitelmallisuuden ja yhtenäisten toimintatapojen ansiosta Veho Hyötyajoneuvojen kuorma-autopuolen kannattavuus on projektin aikana kasvanut 20 prosenttia. Kappalemääräisesti raskaita kuorma-autoja myytiin vertailujaksolla peräti 250 kappaletta enemmän.

Myynti&Markkinointi

M ARKKINOINTI

SOME-MAINONTAA YRITYKSEN OMILLE KOHDERYHMILLE Facebook, Twitter ja LinkedIn mahdollistavat nyt mainostajan oman, palveluiden ulkopuolisen datan käyttämisen mainonnan kohdentamiseen. Tämä tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myynnille. Teksti Tomi Kaitarinne

acebook, LinkedIn ja Twitter ovat tarjonneet vuosien varrella uusia mahdollisuuksia mainostajille muun muassa tarkalla kohdentamisella. Kyseisten kanavien osumatarkkuus on perustunut dataan, jota ne omistavat käyttäjistään. Tieto käyttäjistä, heidän preferensseistään ja liikkeistä näissä palveluissa on tarjonnut sosiaalisen median toimijoille lähes ylivoimaisen kilpailuedun mainonnan kentällä. Mainostajille tämä on tarkoittanut kustannustehokkaita keinoja löytää potentiaalisia asiakkaita, kun mainontaa voidaan kohdentaa esimerkiksi käyttäjän sijainnin, 40

iän, kielen ja sukupuolen tai demografisten tietojen (kuten koulutuksen, työn, parisuhdetilanteen) mukaan tai kiinnostuksen kohteiden ja käyttäytymisen (kuten verkkoselailu, matkustaminen, päätelaitteet) perusteella. Vuonna 2018 nämä ovat jo lähes itsestäänselvyyksiä myynnin ja markkinoinnin parissa toimiville. Toisaalta tämä on ollut kyseisten kanavien heikko puoli. Ne tietävät tasan tarkkaan sen, mitä käyttäjät itsestään palveluihin kertovat. Tämän takia (edelleenkin) törmää kommentteihin esimerkiksi siitä, että B2B-yrityksen on turha mainostaa Facebookissa, koska se on vapaa-ajan kanava.

Miten datalla kohdentaminen toimii?

Tähän ongelmaan suurimmat sosiaalisen median kanavat toivat ratkaisuja vuoden 2017 aikana. Tällä hetkellä muun muassa Facebook, Twitter ja LinkedIn mahdollistavat mainostajan oman, palveluiden ulkopuolisen datan käyttämisen mainonnan kohdentamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mainostaja voi ladata näiden palveluiden mainonnanhallintaan yhteystiedot omasta datastaan. Pääsääntöisesti yhteystiedoilla tarkoitetaan sähköpostiosoitteita ja puhelinnumeroita. Kun tällainen yhteystietolista on ladattu palveluun, niin sen sisältämiä yhteystietoja verrataan sosiaalisen median käyttäjien yhteystietoihin. Täsmäävistä yhteystiedoista muodostuu sitten kohderyhmä, jolle mainontaa voidaan kohdentaa. Edellä kuvattu prosessi on toteutettu teknisesti siten, että ladattavat tiedot hajautetaan ensin selaimessa, jonka jälkeen ne vasta lähetetään mainonnanhallinnan järjestelmiin. Hajauttamisessa jokaiselle yhteystiedolle annetaan ikään kuin oma tunnistenumero ja täsmäytyksessä verrataan näitä tunnistenumeroita esimerkiksi Facebookin omiin vastaaviin tunnistenumeroihin. Näin olleen yksikään yhteystieto ei päädy selkokielisenä palveluntarjoajille. Yrityksille kerääntyy erilaista henkilödataa eri liiketoiminnan prosesseissa. Nyt tätä tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaalisen median kanavissa. Kyseessä on iso murros: tämä tarkoittaa myös sitä, että suoramarkkinoinnin ei tarvitse enää tarkoittaa ainoastaan printtipostitusta tai uutiskirjemarkkinointia. Kuilu digitaalisen ja analogisen maailman välillä kapenee merkittävästi.

Myös monikanavainen markkinointi tulee mahdolliseksi halutuille kohderyhmille. Olemme yhdistäneet sosiaalisen median mainontaa esimerkiksi telekampanjoihin. Lisäksi olemme muassa jatkaneet uutiskirjeen tarinaa sosiaalisessa mediassa. Datakohdentamista voidaan käyttää myös käänteisesti eli voit sulkea nykyasiakkaasi pois uusasiakashankinnan kampanjoista.

Kiinnitä huomiota datan laatuun Oman datan käyttö ei luonnollisesti ole aukotonta. Isoin haaste on se, että jokaiselle sähköpostiosoitteelle tai puhelinnumerolle ei löydy Facebook- tai LinkedIn-profiilia. Luonnollisesti lähtödatan laatu vaikuttaa myös osuvuusprosenttiin. Kun olemme asiakkaillemme toteuttaneet tällaisia kampanjoita, niin tyypillisesti yhteystiedoista osuu 40-80 prosenttia. Jos GDPR ei ole saanut yrityksen datanhallintaprosesseja vielä kuntoon, niin viimeistään nyt on korkea aika hoitaa asia, myös myynnillisten tavoitteiden kannalta tarkasteltuna. Edellä kuvattuja kohderyhmiä voi käyttää myös pohjana uusien kohderyhmien rakentamiseen. Facebookin tapauksessa puhutaan esimerkiksi Lookalike-yleisöistä. Nimensä mukaisesti tämä tarkoittaa sitä, että Facebook etsii mahdollisimman samankaltaisia käyttäjiä kuin alkuperäisen kohderyhmän käyttäjät ovat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit löytää sosiaalisen median käyttäjistä ne, jotka ovat mahdollisimman samankaltaisia kuin nykyiset asiakkaasi (tai tietyn tuoteryhmän asiakkaat tms.). Kuulostaa melko hyvältä myynnin paikalta!

Mihin datakohdentaminen soveltuu?

Tomi Kaitarinne on Kuuki Marketing Lab Oy:n toimitusjohtaja. Tomi on verkkonäkyvyyden kehittämisen ammattilainen, jonka erityisosaamista on teknologian hyödyntäminen osana markkinointia. Tomi on yksi Kuuki Marketing Lab Oy:n perustajista ja on työskennellyt aikaisemmin Alma Medialla ja JM Tieto Oy:ssä. Kuuki Marketing Lab suunnittelee ja toteuttaa markkinointia, joka näkyy myynnissä.

Kuva: Heli Mielonen

Omalla datalla kohdentamiseen löytyy varmasti yhtä paljon käyttötapauksia kuin on yrityksiä. Asiakkaidemme kanssa olemme tuloksekkaasti hyödyntäneet tätä mahdollisuutta muun muassa uusasiakashankinnassa. Kun tunnetaan omat potentiaaliset asiakkaat, voidaan datakohdentamisen avulla käyttää mainoseurot kaikkein potentiaalisimpiin asiakkaisiin. Kun kohdentaminen on tarkkaa, niin pienikin toimija voi kustannustehokkaasti näyttäytyä kokoaan isompana tärkeimmille potentiaaleilleen. Sitä voi hyödyntää myös klousaamisessa. Kun CRMdatasi on kunnossa, niin voit näkyä vaikkapa asiakkaille, jotka pohtivat tarjouksesi hyväksyntää. Tällaisen mainonnan ei tarvitse olla aggressiivista, vaan voit esimerkiksi nostaa sopivia sisältöjä blogistasi. Tämä on erityisen tehokasta, jos myyntiprosessisi on pitkä. Omalla datalla kohdentaminen mahdollistaa myös lisä- ja ristiinmyynnin. Kun tunnet asiakkaasi ja mitä he ovat hankkineet, voit myydä täydentäviä tuotteita ja palveluita.

Myynti&Markkinointi

YRITTÄJY YS

MMA:N YRITTÄJÄJÄSEN ON YKSIN TOIMIVA KONKARI Yrittäjäjäsenelle on tyypillistä vahva yrittäjätausta, yksin yrittäminen ja useiden päämiesten tuotesalkku. Tämä selviää yrittäjätutkimuksesta, jonka MMA toteuttaa kolmen vuoden välein.

Osakeyhtiömuoto nuoremmilla Yrittäjien yritysmuoto on osakeyhtiö. Sen suosio on erityisen suurta nuorten, ulkopuolista työvoimaa käyttävien ja maahantuontia harjoittavien yrittäjien keskuudessa. Osakeyhtiö on 58 %:lla tutkimukseen osallistuneista. 31 % vastaajista harjoittaa myyntitoimintaa toiminimellä ja 10 %:lla on kommandiittiyhtiö. Korkeintaan 40-vuotiailla toiminimien osuus on 20 % ja osakeyhtiöiden osuus on suurempi kuin muilla ryhmillä, 67 %. Myyntiedustajista toiminimellä toimii 42 % ja jälleenmyyjillä vastaava osuus on 17 %. Liki kaikilla maahantuojilla on osakeyhtiö. Jälleenmyyjistä se on 76 %:lla ja kauppaedustajista 41 %:lla.

Tulonlähteenä provisio

Kaupallinen koulutustausta Yrittäjien koulutustaso nousee hitaasti mutta varmasti. Ammatillinen koulutus on hankittu kaupalliselta alalta. Vastaajista 31 % on merkonomeja ja 3 % tradenomeja. Lisäksi 16 % on saanut Markkinointi-instituutin koulutuksen ja 3 % on merkantteja. Teknikon koulutus tai ammattikoulu on takana 18 %:lla vastaajista ja insinöörejä on 5 %. Jäsenistä lähes 20 % on suosittanut yrittäjän ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Yhdellä prosentilla on myynnin ammattitutkinto. Koulutustoiveiden suosikkilistalla ovat kansainvälinen tutkinto (esim. MBA) ja yrittäjän ammattitutkinto.

Yrittäjätutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein. Kysely suoritettiin internet-kyselynä 956 liiton yrittäjäjäsenelle lokakuussa 2017. Vastaajista oli miehiä 83 ja naisia 17 prosenttia. Vastauksia saatiin kaikkiaan 189 ja vastausprosentiksi muodostui 19.8. Lisätietoja tutkimuksesta ja korvausprosenttien tasosta saat MMA:n koulutusja tutkimuspäällikkö Jouni Röksältä, puh. 020 122 4404 tai jouni.roksa@mma.fi

MA TU

I TK

Yleisin yksittäinen tuoteryhmä on yhä konsultointipalvelut, joita myy 21 % vastaajista. Muita useimmin myytyjä tuotteita liiton yrittäjäjäsenillä ovat koulutus ja rakentaminen, joita myy kumpaakin noin 10 % vastaajista. Yleisimmin myytyjä tuotteita ovat lisäksi koneet ja laitteet, elintarvikkeet, rahoitus- ja vakuutustoiminta, päivittäistavarat, lvituotteet ja liikelahjat. Niitä myy vähintään 5 % vastaajista. Yleisin provision laskentaperuste on hinta ilman arvonlisäveroa. Kaikkiaan se on perusteena 52 %:lle vastaajista. Pääosin provisioista tulonsa saavilla hinta ilman arvonlisäveroa on provision perusta-

na 63 %:lla. Maahantuojilla vastaava osuus on 50 % ja jälleenmyyjillä on monenlaisia provision perusteita. Osalla vastaajista tulot sisälsivät paljon aika- ja projektiperusteista laskutusta ja vaihtelevia provisioperusteita. Tämä kertoo myös siitä, että entistä useampi myynnin ammattilainen on koulutusalan yrittäjä. Provisio vaihtelee suuresti myytävän tuotteen mukaan, ja parhaat prosentit ovat yleensä teollisuuden tuotteissa. Mitä pienempiarvoiseen tuotteeseen mennään tai lähemmäksi palvelujen tai kuluttajatuotteiden myyntiä, sitä heikommat ovat korvausprosentit. MMA ei julkaise näitä tietoja, vaan tarjoaa tätä arvokasta tietoa vain jäsenilleen. − Pitkän taantuman jäljet näkyvät myös provisioprosenteissa, joten nyt kun talous nousee, yrittäjän kannattaa olla tarkkana neuvotellessaan provisiotasoista, koulutusja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä muistuttaa.

yynnin ja markkinoinnin ammattilaisten yrittäjäjäsenet ovat pitkän linjan ammattilaisia. Neljä viidestä on toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta. Alle viisi vuotta yrittäjänä on toiminut noin 5 prosenttia vastaajista ja 11-20 vuotta noin 15 prosenttia. Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät ovat edelleen useimmin yksinyrittäjiä. 64 % vastaajista toimii yrityksessään yksin. 25 %:lla yrityksistä henkilöstömäärä on 2−5 ja vain 11 %:lla työntekijöitä on 6 tai enemmän. Vastaajilla on yleensä useampia kuin yksi päämies. Heistä 46 %:lla päämiehiä on 2−4, 12 %:lla 5−10 ja 10 %:lla yli 10 päämiestä. Yksi päämies on 31 %:lla vastaajista. Edustajista 32 %:lla on yksi päämies ja 59 %:lla 2−4 päämiestä. Vähintään viisi päämiestä heistä on vain 9 %:lla. Vastaava osuus on maahantuojilla 53 % ja jälleenmyyjillä 30 %. Myynnin ja markkinoinnin yrittäjistä 54 %:lla on pelkästään suomalainen päämies ja 17 %:lla taas pelkästään ulkomainen päämies. Liki neljäsosalla vastaajista on päämiehiä sekä Suomesta että ulkomailta. Yleisimmin ulkomaiset päämiehet ovat muualta EU:n alueelta kuin Pohjoismaista.

Edustajayrittäjän menestys -webinaari ke 14.2. klo 9−11 Tule kuulemaan lisää Myynnin ja markkinoinnin yrittäjien uunituoreen tutkimuksen tuloksista ja etsimään ideoita yritystoiminnan menestyksen rakentamiseen. Webinaarissa voit esittää myös omia kysymyksiäsi.

Yrittäjägallup 1. Miksi olet MMA:n jäsen? 2. Mitkä ovat tällä hetkellä yrittäjänä suurimmat haasteesi tai mihin kaipaisit koulutusta?

Seppo Huurinainen, MHG Systems 1. MMA:lla on moderneja ja ammattitaitoisia koulutuksia. Mikkelissä on myös hyvää paikallista toimintaa. 2. Tuotamme web- ja mobiilipalveluja metsäarvoketjulle, joten sähköinen myynti ja markkinointi korostuu. Digimarkkinointi ja digitaalisuus menee koko ajan eteenpäin ja mietin, että missä kanavissa eri tason metsäihmiset tavoitetaan. Blogitouhuun pitäisi myös mennä mukaan ja tuoda sitä kautta omaa asiantuntijuuttaan ja yrityksen toimintaa esille.

WEBINAARIN TEEMAT: • Millainen olen yrittäjänä? • Testaa, tunnetko edustajakäytäntöjä? • Miten lasket edustajayrittäjän elintason? • Onko edustajasopimuksesi oikeudenmukainen? • Millainen on hyvä päämies? • Uusia malleja määrittää edustajan myyntityön korvauksia

Tiina Siika, ToimistoWelho

• Mitä tutkimus kertoo korvaustasoista ja muutoksista

1. Olen kuulunut MMA:han jo 25 vuotta – mihinkäs muuhun. 2. Hinnoittelu. Tiedät tekeväsi hyvää työtä, josta pitää maksaa hyvä palkka, mutta tuleeko siitä kaupat?

• Edustajayrittäjän tulovirrat • Edustajayrittäjän taustat: kovan luokan ammattilaisia • Onko edustajasalkkuni kunnossa? • Edustajayrittäjän tahtotila • Voiko edustajayrityksen myydä eläkepesämunaksi? • Markkinoiden muutoksen tuulet

Tuija Kivioja, Cempire Oy

Kouluttajana on MMA:n koulutusja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä. Hän sparraa MMA:n yrittäjäjäseniä muun muassa oikeista korvaustasoista, yrittäjän ammattitaidon kehittämisestä ja myynnistä.

1. Haluan verkostoitua ja pysyä ajan tasalla myynnistä ja markkinoinnista. 2. Suoritin juuri myynnin ammattitutkinnon. Digi- ja somemarkkinointiin tarvitsen eniten apua, koska se muuttuu koko ajan.

Tervetuloa yrittäjien verkostoon! MMA:n yrittäjäyhteisö on nimeltään Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät MMY. Jäsenistön runko muodostuu usein moniakin edustuksia salkussaan pitävistä kauppaedustajista, mutta MMA:n yrittäjäjäsenyyden edellytyksenä ei ole kauppaedustajana toimiminen. MMY:n jäsenyys sopii kaikille yrittäjille, joiden työstä osa on myyntiä ja markkinointia. MMA:n yrittäjäjäsenen arvokkaimman edun ja perusturvan muodostavat oikeusturvavakuutus ja myyntialan tunteva lakipalvelu. Vastaavia palveluja eivät yrittäjäjärjestöt tarjoa. Myös esimerkiksi MMA:n koulutukset ja tapahtumat sekä työhyvinvointiin liitKirjoittaja Matti Metso on MMY:n puheenjohtaja. Työkseen järvenpää- tyvät palvelut ovat yhtä lailla yrittäjän kuin työsuhteisen jäsenen ulottuvilla. Varsinkin läinen Metso vetää M-Lite Oy:tä, yksin yrittävä arvostaa näitä tilaisuuksia myös verkostoitumisen paikkoina. joka tuottaa ja markkinoi kehittäTammikuussa toteutettiin Somemarkkinoinnin tehopäivä, jonka aikana opittiin bränmiään opas- ja turvavalaisimia. Lisäksi yritys edustaa Suomessa däämään itsensä yrittäjänä ja B2B-myyjänä. Työn alla on myös huhtikuussa järjestetranskalaisia räjähdysvaarallisten tävä yrittäjäristeily, katso sivu 11! Verkostoitumisen paikkoja siis löytyy, tule mukaan! tilojen erikoisvalaisimia. Myynti&Markkinointi

VERKKOK AUPPA

Suomen Joni Tuulola, Patrik Laine ja Olli Juolevi juhlivat Laineen tekemää maalia Suomen vaihtopenkin kanssa jääkiekon Nuorten MM-kisojen 2016 ottelussa Suomi - Venäjä, Hartwall Arenassa, 5. tammikuuta 2016. Kuva: Lehtikuva

ONNISTUVA TIIMI JANOAA MENESTYSTÄ 44

Toimivalla tiimillä on yhteinen unelma. Jokainen tiimin jäsen ymmärtää, mitä hyötyä hänelle itselleen, tiimille ja koko yritykselle on unelman saavuttamisesta. Teksti Kimmo Salo

amba soi. Rummut paukkuvat. Kaukalon laidat ryskyvät, kun Jyväskylän ylpeys, JYP Hockey Team, venyy voittoon Helsingin IFK:ta vastaan kotihallissaan. Joukkue on vastikään noussut ylimmälle sarjatasolle, mutta pian se yltää mitaleille, ensin pronssille ja heti perään hopealle. Seuran budjetti on yksi liigan pienimmistä, varsinaisia tähtipelaajia ei ole. Kuinka menestys on selitettävissä? Tähän paras mies vastaamaan olisi Hannu Aravirta, joka johdatti niin JYPin kuin myöhemmin Suomen jääkiekkomaajoukkueen hienoihin saavutuksiin. Tiedetään kuitenkin, että Aravirta kokosi joukkueensa, ei suinkaan kaikkein loistavimmista tähdistä, vaan erilaisiin rooleihin ja tehtäviin parhaiten sopivista pelaajista. – Joukkueurheilussa tämä on ymmärretty jo kauan. Huippujoukkue ei muodostu parhaista, vaan kaikkein motivoituneimmista yksilöistä, toteaa Seppo Kivelä, joka tuolloin, vuonna 1990, oli mukana takomassa sambarumpua JYPin hurmioituneitten kannattajien joukossa. Tänä päivänä Seppo Kivelä työskentelee valmentajana ja asiakkuuspäällikkönä työyhteisöjen kehittämiseen sekä esimiestyöhön ja johtamiseen erikoistuneessa Deep Lead Oy:ssä.

Lupa epäonnistua Johtoryhmien toiminnan kehittäminen. Laadukkaan esimiestyön aikaansaaminen. Työyhteisöjen muutosvalmiudet ja toimeenpanokyky. Vuorovaikutustaidot ja itsensä johtaminen.

VASTOINKÄYMISET OVAT OSA TIIMIN KASVUPROSESSIA. Näille teemoille on työelämässä yhä enemmän kysyntää, ja ne ovat myös Seppo Kivelän keskeistä työsarkaa, kun hän kiertää ympäri Suomea valmentamassa hyvinkin erilaisia tiimejä. Raaka-aineena hän käyttää usein omia kokemuksiaan. – Vuonna 1990 edessäni oli iso haaste. Olin nuori ravintolaesimies ja sain johdettavakseni uudenlaisella liikeidealla toimivan, kaupungin keskustassa sijaitsevan yksikön, johon asetettiin suuria toiveita. Mietin, että minun olisi onnistuttava tiimini kokoamisessa yhtä hyvin kuin Aravirta. Eikä vain tiimin kokoamisessa, vaan myös sen valmentamisessa huippusuorituksiin. Kun tähän sitten ylsimme, oli se vaan mahtava tunne, Kivelä muistelee. Isossa yrityksessä Seppo Kivelä sai tämän jälkeen tehtäväkseen avata lisää uusia yksiköitä ja uudistaa vanhoja. Toiminta muutosagenttina edellytti kykyä saada ihmiset innostumaan, motivoitumaan ja sitoutumaan. – Halusin herättää tiimiläisissäni menestyksen nälän. Korostin, että voittoa ei voi tulla jokaisessa ottelussa, mutta epäonnistumisia ei saa pelätä. Menestyjätiimissä epäonnistumiset sallitaan. Tärkeintä on, että kaikki toimivat saman päämäärän ja yhteisten tavoitteiden suuntaan ja jokaisen työpanosta arvostetaan. Vastoinkäymiset ovat osa tiimin kasvuprosessia. Myynti&Markkinointi

TIIMITYÖ

”VALMENTAVA JOHTA JA JA ESIMIES ON SEKÄ MANAGERI, LEADERI ETTÄ COUCH. HÄN TEKEE PÄÄTÖKSIÄ ASIOISTA JA JOHTAA IHMISIÄ.” Usein väitetään, etteivät ”rivityöntekijät” ole kiinnostuneita yrityksen tunnusluvuista, kuten myynnin kehityksestä, tuloksesta tai asiakastyytyväisyydestä. Seppo Kivelä sanoo, että tämä on täyttä potaskaa. Jokainen haluaa tietää, miten firmalla menee. – Kunnioitus, avoimuus ja rehellisyys sekä ennen kaikkea se, että kommunikaatiokanavat ovat auki. Turvallisuuden tunne, luottamus ja merkityksellisyyden kokemukset, hän luettelee asioita, jotka ovat tunnusomaisia menestyvälle tiimille. – Tiiminvetäjille annan aina vinkin, että tiedottakaa, kertokaa asioista, keskustelkaa, vaikka ei edes olisi mitään erityistä kerrottavaa. Tämä on erityisen tärkeää syvällistä muutosta läpikäyvissä yhteisöissä ja kriisitilanteissa.

lä, todellisia muutoksia ei saa yksin aikaan taitavinkaan esimies tai vakuuttavinkaan valmentaja. – Rakenna työyhteisölle yhteinen unelma ja laita jokainen miettimään, mitä hyötyä unelman saavuttamisesta on hänelle itselleen, tiimille ja koko yritykselle, Kivelä neuvoo esimiehiä. Pelkästään unelmien varassa eivät työyhteisöt kuitenkaan elä ja kehity. Arjessa tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Ne määrittävät sekä koko yrityksen että tiimien sisäisen toimintakulttuurin ja työskentelyn hengen. – Suurin osa pelisäännöistä voi olla suullisia, mutta on tärkeää, että niiden noudattamista valvotaan ja että niitä myös arvioidaan riittävän usein ja tarpeen mukaan muutetaan, Seppo Kivelä sanoo.

Meillä on unelma

Tiimin yhtenäisyys on erityisellä koetuksella silloin, kun muutokset organisaatiossa ovat suuria. Epävarmuus omasta työpaikasta siirtää helposti mielenkiinnon pois työyhteisön hyvinvoinnista, kun jokainen keskittyy huolenkantoon omasta turvallisuudestaan. Ihmisten pelot ja tunteet nousevat voimakkaasti pintaan ja villitkin huhut voivat saada vallan. Ongelmien syitä haetaan helposti oman itsen ja oman tiimin ulkopuolelta: johdosta,

Seppo Kivelästä tuli kokopäivätoiminen valmentaja vuonna 2003. Hän sanoo, että jokainen tehtävä on ollut sen jälkeen erilainen. Ei ole olemassa kahta samanlaista tiimiä, eikä yhtään täysin ristiriidatonta työyhteisöä. Kivelän mukaan työyhteisön toimivuuden kannalta keskeistä on, että tiimillä on yhteinen tavoite ja kaikilla halua sitoutua siihen. Kehittyminen tapahtuu yhdessä tekemäl46

Muutos vaatii aikaa

organisaatiosta, hallinnosta, muista tiimeistä tai jopa asiakkaista. Seppo Kivelä korostaa, että muutostilanteet vaativat rutkasti kärsivällisyyttä ja sitouttaminen pitkän ajan. – Pisin yhdelle työyhteisölle vetämäni valmennuskokonaisuus kesti seitsemän vuotta. Kyseessä olivat suuret muutokset työyhteisön toiminnassa. Kun kohtasin tiimin ensimmäistä kertaa, kaikki olivat pukeutuneet hautajaisasuihin – pelkkää mustaa joka puolella, ja osa oli päättänyt olla puhumatta valmentajalle mitään. Nykyisin kutsun toisinaan tämän tiimin jäseniä valmennuksiini todistamaan, että muutos on mahdollisuus.

Asennetta peliin Vaikka tiimin menestys rakennetaan yhdessä, on selvää, että esimiehen rooli on onnistumisessa ratkaiseva. – Asenteesta se kaikki lähtee. Nauti siitä, mitä teet ja näytä se! Positiivisuus tarttuu, mutta niin valitettavasti negatiivisuuskin. Tämä ajatus ei koske vain esimiestä, sillä jokaisella tiimiläisellä on vastuu omasta motivoitumisestaan. Sinä itse päätät, millaisella asenteella tulet töihin. – Esimiehenä olet voimaannuttaja ja mahdollistaja. Tiedän, että se on joskus vaikeaa, mutta sinun pitää opetella pysyttelemään takaalalla ja kieltäytymään antamasta valmiita vastauksia. Sinun on opeteltava yllyttämään tiimiläisiäsi ajattelemaan ja kyseenalaistamaan vallitsevia käsityksiä. Menestyvässä tiimissä uskalletaan olla asioista eri mieltä ja jokainen voi tuoda omat asiansa pöytään. Kaikilla on arvokasta annettavaa tiimille. Kivelä muistuttaa, että esimieheltä tämä kaikki vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä kuunnella, asettaa kysymyksiä sekä kykyä antaa ja ottaa vastaan palautetta. Palaute on kehittymisen edellytys.

DREAM TEAM – voiko sellaista olla?

nko mahdollista rakentaa täydellinen tiimi? Millaiselta se sitten näyttäisi? Deep Leadin valmentaja, asiakkuuspäällikkö Seppo Kivelä kertoo usein miettineensä unelmatiimin syvintä olemusta. Hän on pyrkinyt yhdistämään vankan käytännön tietonsa johtamisesta ja esimiestyöstä uusimpaan teoriatietoon valmentavasta johtamisesta. Kysymys siitä, millaisista palasista täydellinen tiimi kootaan, ei ole helppo. Sitä ovat pohtineet niin tiedemiehet kuin yritysjohtajat. Viisi vuotta sitten Googlen tutkimusryhmä alkoi selvittää täydellisen tiimin kaavaa. Huipputeknologiayrityksen johtajat olivat pitkään luulleet, että paras ryhmä syntyy yhdistämällä parhaat yksilöt. Tämä on ollut yleinen harha yrityksissä, ja myös tutkimus osoitti käsityksen vääräksi. Tutkimusryhmälle selvisi, että tärkeintä tiimin menestymisen kannalta ovat ryhmän sisäiset normit ja käyttäytymissäännöt. Nämä normit voivat olla hyvin erilaisia riippuen siitä, mitä tehtävää tiimi suorittaa. Kaikkia menestyneitä tiimejä yhdisti yksi asia: psykologinen turvallisuus. Tiimin jäsenet tunsivat olonsa vapaaksi ja turvalliseksi ja pystyivät jakamaan avoimesti tunteitaan, ajatuksiaan ja ideoitaan ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta tai syyttelystä.

JOKAINEN TIIMI VOI OLLA UNELMATIIMI, KUN OIKEAT IHMISET SAADAAN OIKEILLE PAIKOILLE JA KAIKKIEN LUONTAISIA OMINAISUUKSIA HYÖDYNNETÄÄN PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA. Seppo Kivelä

Psykologinen turvallisuus yhdistää

Kymmeniä tiimejä johtanut ja valmentanut Seppo Kivelä allekirjoittaa näkemykset psykologisesta turvallisuudesta ja aidon vuorovaikutuksen tärkeydestä. – Itse lähden siitä, että jokainen tiimi voi olla unelmatiimi, kun oikeat ihmiset saadaan oikeille paikoille ja kaikkien luontaisia ominaisuuksia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Persoonat ovat erilaisia ja tämä on tiimin vetäjän tunnistettava. Käyttäytymistä ja toimintaa voidaan kuitenkin muuttaa. Tässä yhdessä luoduilla sisäisillä pelisäännöillä on Kivelän mukaan ratkaiseva merkitys. Esimiehen tärkein tehtävä on antaa tiimissä tilaa kaikille. Extrovertit eivät saada hallita keskustelua kaiken aikaa. Mainontapäivässä syksyllä 2017 puhunut aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta totesi, että tiimit toimisivat työpaikoilla tehokkaammin, jos yksin kertaisesti olisimme kivempia toisillemme. Saarikivellä on neljä käytännön vinkkiä sisäisen vuorovaikutuksen parantamiseen. – Käyttäkää lyhyitä puheenvuoroja, ei monologeja. Olkaa jokainen itse joustavia, mukautumiskykyisiä ja sopeutuvia. Päästäkää kaikki ääneen. Harjoitelkaa empatiataitoja eli kykyä asettua toisen asemaan ja ruokkikaa mielikuvitusta tiimeissänne. Vuorovaikutus, jossa on edellä mainittuja piirteitä, johtaa kollektiiviseen älykkyyteen ja sitä kautta hyvään ongelmanratkaisukykyyn, Saarikivi summasi. Seppo Kivelä neuvoo tiiminvetäjiä katsomaan toisinaan ryhmäänsä ulkopuolelta, lintuperspektiivistä. Onko tiimissäsi havaittavissa klikkiytymistä, ristiriidan siemeniä tai jähmettävätkö liian jäykät roolit sen toimintaa? Ryhmän dynamiikka muuttuu tiimin eri kehitysvaiheissa, mikä ryhmän vetäjän tulisi tunnistaa. Kivelä heittää hieman yllättävän esimerkin: – Niin sanottu happy family -vaihe voi olla hyvin vaarallinen: tiimi on ollut kauan yhdessä, työtavat ovat hioutuneet, roolit on jaettu, kaikki sujuu kuin rasvattu ja työtyytyväisyysluvut ovat huipussaan. Tällaiseen tiimiin voi ulkopuolelta tulevan olla erittäin vaikea päästä sisään. ”Onnellisessa perheessä” ei käydä kriittistä keskustelua, mikä kahlitsee luovuutta ja tiimin mahdollisuutta kehittyä. Myynti&Markkinointi

HY VIN VOINTI

KONKARIMYYJÄ INNOSTUI HYÖTYLIIKUNNASTA Kokeneiden myyjien kehitysohjelmaan osallistuva Janne Tanner havahtui huomaamaan myynnin murroksen myös omassa työssään. Aktiivisuusranneke puolestaan innosti lisäämään liikuntaa. Teksti ja kuva Piia Kunnas

3 Groupin ja Hintsa Performancen järjestämä kokeneiden myyjien kehitysohjelma alkoi joulukuussa yhteisillä tapaamisilla. Niiden aikana testattiin osallistujien fyysinen kunto ja puhuttiin myynnin muutoksesta. − Puhuimme muun muassa siitä, miten myyntikenttä on muuttunut ja millaisia vahvuuksia kokeneilla myyjillä on. Koulutus auttaa huomaamaan omat voimavarat. Itse olen oppinut ottamaan asiat asioina enkä stressaa enää niin paljon kuin nuorempana, Granolla myyntipäällikkönä työskentelevä Janne Tanner kertoo. Tanner on yksi puolen vuoden ohjelmaan osallistuvista kokeneista myyntiammattilaisista. Hän sanoo monen myynnin murrokseen liittyvän asian olleen ennestään jo tuttu, mutta silti M3 Groupin Pasi Pyysiäisen puheenvuoro herätteli. − Heräsin siihen, miten monimuotoista päätöksenteko on nykyisin. Omasta asiasta pitää pystyä ja pyrkiä kertomaan mahdollisimman monelle ostajapuolen edustajalle. Samoin omassa organisaatiossa pitää välillä ottaa muita mukaan myyntiprosessiin. Nämä eivät olleet uusia 48

asioita, mutta jollakin tavalla niiden merkitys vahvistui. Osallistujat saivat käyttöönsä aktiivisuusrannekkeen ja digialustan, jonka kautta he saavat halutessaan tsemppausta ja palautetta niin kollegoilta kuin valmentajalta. Ranneke mittaa myös sykettä ja näyttää päivän ja viikon stressitason sekä sen, riittikö lepo tasoittamaan stressipiikit. Samalla tulee selkeästi ilmi esimerkiksi se, että jos takana on raskas työpäivä, illalla ei kannata lähteä kovalle lenkille. Tannerin stressinhallintataidot ovat hyvät ja hän nukkuu tavallisesti hyvin. Tavoitteekseen hän asetti liikunnan lisäämisen. Siinä ranneke on ollut hyvä kannustaja. − Käytän portaita ja en jätä autoa enää ihan oven eteen, vaan vähän kauemmas. Eräänä päivänä huomasin kotona, että minulla ei ole vielä tarpeeksi askeleita. Lähdin viemään roskia, mutta päädyinkin kävelemään korttelin ympäri. Tytär ihmetteli, että mihin jäin, Tanner nauraa. Kaiken kaikkiaan ohjelma etenee tehokkaasti, mutta pehmeästi ja osallistujien yksilöllisiä tarpeita kuunnellen. − Oli kiva kuulla, että kunnollista kehitystä voi tapahtua ilman kipuakin, Tanner sanoo.

Janne Tanner käyttää nyt enemmän portaita ja on lisännyt hyötyliikuntaa arkeensa.

Tule kuulemaan!

Mistä rakentuu konkarimyyjän tuloskunto? Asiakas- ja myyntiosaamista, stressinsietokykyä ja henkistä sekä fyysistä jaksamista voi kehittää. Tule kuulemaan, miten. MMA järjestää +50-vuotiaille, uutta puhtia etsiville, työelämässä oleville jäsenille kaksi samansisältöistä tilaisuutta. Aiheeseen johdattelevat Hintsa Performancen myyntijohtaja, Suomen ensimmäinen teräsmies Magnus Lönnqvist ja myynnin sekä myyntiorganisaatioiden kehittämiseen erikoistuneen M3 Groupin toimitusjohtaja Pasi Pyysiäinen. • 13.2. klo 17–19 (kahvit klo 16.30) • 27.2. klo 17–19 (kahvit klo 16.30) Paikka: MMA:n toimitilat, Asemamiehenkatu 2, Helsinki Ilmoittaudu mukaan: mma.fi

ILMOITUS

Danske Bankilta liiton jäsenille huomattava asuntolainaetu

UUSI JÄSENE TU!

MMA:n jäsenenä saat Danske Bankilta asuntolainan aina edullisemmin. Voit hakea uutta lainaa tai kilpailuttaa helposti nykyisen lainasi. Danske Bank tarjoaa MMA:n jäsenille automaattisen alennuksen asuntolainan marginaalista*. Liiton jäsenenä asuntolainan saa edullisemmin, kuin ilman liiton jäsenyyttä**. Asuntolainasta ei myöskään peritä toimitusmaksua eikä järjestelypalkkiota. – Normaalisti asuntolainan toimitusmaksu ja järjestelmäpalkkio on 0,60 % lainan pääomasta, aina kuitenkin vähintään 300 euroa. Liiton jäseniltä näitä kuluja ei peritä, Danske Bankin Head of Virtual Reach and Sales, Johanna Kronholm kertoo. Asuntolainaetuun kuuluvat myös alennus päivittäispalvelupaketin kuukausimaksusta sekä lyhennysvapaat ilman kuluja***. Kronholm muistuttaa, että kun asuntolainaa maksetaan useita vuosia, tulee matkan varrella eteen erilaisia tilanteita, joissa voi hakea taukoa lainanlyhennyksistä. – Tätäkin etua kannattaa hyödyntää – näin voi esimerkiksi olla kotona vähän pitempään lasten kanssa, opiskella, laittaa rahaa säästöön tai lähteä vaikka unelmiensa matkalle, hän toteaa. – Asuntolainaa kannattaa ajatella taloutensa joustoelementtinä, jonka takaisinmaksusta voi hyvin sopia pankin kanssa. Lainan lyhennyksen voi aloittaa portaittain sen sijaan, että ostaa vaikkapa luottokortilla huonekaluja uuteen asuntoon. – Liiton jäsenenä saat valita itse, miten lainaa lyhennät. Lainaan voi ensimmäiselle viidelle vuodelle asettaa kiinteät, portaittain nousevat lyhennystasot, Kronholm sanoo. Danske Bankin asiakkaana liiton jäsenet saavat lisäksi huomattavan alennuksen Fennian vakuutuksista. Vastavalmistuneille jäsenille on muun muassa matkailuun liittyviä lisäetuja, joihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa danskebank.fi/ akava.

Danske Bankin edut liiton jäsenille: • Pienempi marginaali • Ei toimitusmaksua tai järjestelypalkkiota • Lyhennysvapaat ilman kuluja • Porrastettu maksuohjelma • Edullisemmat päivittäispalvelut

LISÄETU! Kilpailuta nykyinen lainasopimuksesi Danske Bankissa helmikuun loppuun mennessä. Annamme sinulle aina nykyistä asuntolainan marginaaliasi matalamman tarjouksen. Tarjous koskee Danske Bankiin siirrettäviä asuntolainoja ja edellyttää positiivisen luottopäätöksen saamista. Tarjottu hinta ei voi alittaa voimassaolevia lainamarginaalin minimihintoja.

* Jos asiakas ottaa 170.000 euron lainan, laina-aika olisi 20 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk Euribor-korkoa, olisi lainan kokonaiskorko 1,25 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 1,36 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä 194 228,96 euroa, sis. Järjestelypalkkion 1020 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä, maksuerien lukumäärä 240 kpl. (Tiedot 15.12.2017 tilanteesta) ** Lainaa hinnoiteltaessa huomioidaan voimassa olevat minimimarginaalit. Lainatarjouksessasi näet hinnan sekä liiton jäsenenä että ilman jäsenyyttä. *** Lyhennysvapaan saamineen vaatii positiivisen luottopäätöksen.

Myynti&Markkinointi

AUTOILU

Mercedes-Benz GLC on muotoilultaan hyvin onnistunut.

MERCEDES-BENZ GLC ON KESKIKONSOLIA VAILLE ONNISTUNUT KOKONAISUUS Mercedes-Benzin Suomen tuotanto laajeni alkuvuodesta 2017 kattamaan katumaasturi GLC:n. Auton pistokehybridiversio lupaa tehokkuutta pienellĂ¤ kulutuksella ja kohtuullisella hinnalla. Teksti ja kuvat Tuomas Sauliala

GLC:n sisätiloissa viihtyy hyvin, mutta keskikonsolin toivoisi toimivan paremmin.

Mercedes-Benz on valinnut latausliittimen paikaksi muista valmistajista poiketen takapuskurin nurkan. GLC:n lataaminen kestää 2-4 tuntia lataustavasta riippuen.

ercedes-Benzin GLC on Mersun pienempi, sulavalinjainen katumaasturi. GLC on aina nelivetoinen ja automaattivaihteinen. Koeajossa oli GLC:n pistokehybridiversio, joka lisää tavallisen 155 kW:n bensiinimoottorin yhteyteen 85 kW:n sähkömoottorin ja vajaan yhdeksän kilowattitunnin akuston. Nimellinen toimintasäde sähköllä ajettaessa on 33 kilometriä, mihin voi melkein päästäkin. Auto vastaa hyvin sitä laatumielikuvaa, mikä Mercedes-Benziin usein liitetään. Viimeistely on huippuluokkaa sisältä ja ulkoa. Ovet loksahtavat kiinni juuri niin arvokkaasti kuin Mersulta voi odottaa. Sähkömoottorin ohella myös polttomoottori on hiljainen, sen käynnin voikin havaita oikeastaan vain mittaristosta. Ajossa GLC on luonteva jatke Mersun aiemmalle linjalle. Ajotuntuma on saksalaisen tarkka, mutta ei niin särmikäs kuin BMW:llä. Kaasupolkimeen on tuotu pieni porrastus kohtaan, jossa sähkömoottorin ohelle käynnistyy bensiinimoottori. Näin kuljettajan on helpompi päättää, milloin säästellään bensaa ja milloin käytetään tehoa.

Eteenpäin katsovat kamerat seuraavat nopeusrajoituksia ja tien kaistamerkintöjä.

Sähköstä tehoa ja matalampaa verotusta GLC on ajossa kuten kaikki muutkin pistokehybridit: Hitaissa kaupunkinopeuksissa se etenee kuin sukkasiltaan ja usein päästöttömästikin sähkön voimin. Ajaminen on vaivatonta ja helppoa. Maantienopeuksissa bensiinimoottorin tehot riittävät hyvin etenemiseen. Rivakammissa kiihdytyksissä sähkömoottorin teho loppuu kuitenkin kesken ja bensiinimoottorin käynnistäminen apuun kestää juuri havaittavan ja harmittavan hetken. Ajotilaa vaihtamalla bensiinimoottorin voi onneksi määrätä olemaan käynnissä jatkuvasti. Ja kuten muillakin pistokehybrideillä, myös GLC:llä on liki mahdotonta päästä luvattuun 2,6 litran keskikulutukseen satasella. Muutamia litroja keskikulutuksesta voi kuitenkin saada pois sisukkaalla latausmahdollisuuksien hyödyntämisellä. Lataustavasta riippuen akun lataus tyhjästä täyteen kestää 2−4 tuntia. Istuinmukavuus on niin edessä kuin takanakin kohdallaan. Sähköpenkkien säädöt on tuotu mukavasti esille oveen, mistä niitä on helppo käyttää. Jostain syystä kuitenkin ristiselän tuki on haluttu jättää istuimesta säädettäväksi.

Myynti&Markkinointi

AUTOILU

Mittariston ratin takana on klassinen kahden neulan näyttö. Modernilta premium-autolta voisi jo odottaa täysin digitaalista mittaristoa.

Keskikonsoli on GLC:n heikoin lenkki Mersun muun muassa E-sarjassa käyttämä kojelaudan uusin versio ei kuitenkaan ehtinyt GLC:n keskikonsoliin. Kuski katselee ratin takana perinteisiä mittaristoa, jossa on vain pieni näyttö keskellä. Keskikonsolin näyttö ei tottele kosketusta, vaikka sen grafiikka antaa muuta ymmärtää. Huomasin matkustajan, ja itsenikin, usein tökkivän sitä tuloksetta. Keskikonsolia joutuukin käyttämään joko hankalalla rullapainikkeella tai hankalalla kosketuslevyllä. Muuten GLC:n varustelu on kohdallaan. Autoon on upotettu vakiona esimerkiksi 360 astetta kuvaava kamerajärjestelmä, mikä helpottaa oleellisesti parkkihalleissa kurvailua. GLC kääntyy suurehkoksi, nelivetoiseksi autoksi varsin ketterästi. Koeajoautoon oli ruksittu myös parillakymmenellä tuhannella eurolla lisävarusteita ja ne tuntuvat ja näkyvät. Esimerkiksi auton ilmajousitus tarjosi Helsingin Mannerheimintien mukulakivetyksellä pehmeintä kyytiä, mitä millään autolla olen päässyt siellä kokemaan. Sivupeileihin upotetut kuolleen kulman varoittimet toimivat täsmällisesti, samoin kaistavahti. Mercedes-Benz GLC pistokehybridi on mitä mainioin auto ajaa ja käyttää. Ladattavuus mahdollistaa muun muassa matkapuhelinsovelluksen avulla etänä tehtävän lämmityksen ja jäähdytyksen, sekä kaupunkiajot mukavasti ja pienillä päästöillä. Pitkillä maantiesiirtymillä sähköistyksestä ei kuitenkaan ole hyötyä, joskaan ei haittaakaan. Auto kärsii saksalaisten premium-autojen heikoimmasta keskikonsolista. Jos se ei ole ongelma, on GLC hyvä ja varma valinta. Pistokehybridi on kevyemmän autoveron myötä liki edullisin GLC-malli, joten se on myös hintansa puolesta kiinnostava auto. Sen lähtöhinta on vain noin puolet suuremman GLS-katumaasturin hintalapusta. Ja jos GLC:n kaltaiset pistokehybridikatumaasturit kiinnostavat, niin kannattaa tarkistaa myös Volvon uusi XC60:n pistokehybridiversio. Mutta jos kotimaisuutta arvostaa, on GLC helppo valinta - se kun on tehty Uudenkaupungin autotehtaalla, Suomessa.

MERCEDES-BENZ 350E 4MATIC A PREMIUM BUSINESS AMG • Teho: 155 kW (bensiini) ja 85 kW (sähkömoottori) • Keskikulutus: 2,6 l/100 km, päästöt 59 g/km • Hinta: 63 501,82 € (Koeajettu malli 87 800 €) • Vapaa autoetu:1 095 €/kk • Käyttöetu: 945 €/kk

Daimlerin EQ-konseptiauto kuvastaa parin vuoden kuluessa julkaistavaa täysin sähkökäyttöistä katumaasturia.

Mersun tulevaisuus on sähköinen ja internetiin kytketty Mercedes-Benziä tekevällä Daimlerilla on suuret suunnitelmat sähköisen tulevaisuuden varalle. Daimler erottaa täyssähköiset autot omalle brändille, joka on saanut nimekseen EQ. Ensimmäisiä täyssähköisiä EQ-malleja on luvassa vielä tällä vuosikymmenellä. EQ-brändin alle on julkaistu kaksi lähellä tuotantomallia olevaa konseptia: Ensimmäinen on nykyisen A-sarjalaisen kokoinen pieni perheauto, toinen GLC-mallin mukainen katumaasturi. Sähköisen käyttövoiman ohella EQ-mallit tulevat edustamaan älykkyyttä, yhdistettävyyttä ja autonjakopalveluita. Daimlerilla on jo nyt yhteiskäyttöpalvelu Car2go toiminnassa joissain maissa. Kyseessä on paljolti BMW:n DriveNow:n kaltainen palvelu. Daimler tuntuu ottaneen keskikonsolinkin kehityksen tosissaan, sillä Daimlerin suurin julkistus Las Vegasin CES-messuilla alkuvuodesta oli uusi MBUXviihdejärjestelmä. Daimlerin sähköistyssuunnitelmat eivät rajoitu vain EQ-brändiin. Mercedes-Benzillä on kunnianhimoinen suunnitelma tarjota jokaisesta automallistaan sähköinen versio vuoteen 2022 mennessä. GLC:n pistokehybridimalli on luonteva osa tätä prosessia. Myös Smart, Daimlerin pienten kaupunkiautojen brändi, muuntuu vähitellen vain sähköautoja tarjoavaksi merkiksi. Lisää käyttövoimavalikoimaa on luvassa myöhemmin tänä vuonna, kun GLC:n vetypolttokennoversion tuotannon on lupailtu alkavan. Nähtäväksi jää, tuleeko vedystä koskaan sitä tulevaisuuden polttoainetta, jollaiseksi sitä on povattu jo parikymmentä vuotta. Sähköautot ainakin ajavat kovaa vauhtia eteenpäin.

SM-GOLF

2018

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAISTEN

HÄMEENLINNA

25. - 26.7.2018

Tawast Golf ja Aulanko Golf, Everstin kenttä

HUOM!

”Early Birdie” tarjous: osallistumismaksu 180 eur

(myöh. 195 e ; voimassa maaliskuun loppuun)

Kanta-Häme

TERVETULOA HÄMEENLINNAN TIILAAKSOON! Lisätietoja: http://kanta-hame.mma.fi

Uusi hotelli Ahvenanmaalla!

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Filmi/urheilu kanavat  Ilmainen WiFi  Ilmaiset parkkipaikat

Asu Maarianhaminan keskustassa uudessa Hotelli Pommernissa. Uudet mukavat huoneet, korkeatasoinen White Guide-merkitty ravintola Kvarter5, lounge ja viinibaari tekevät vierailustasi viihtyisän.

TERVETULOA!

Myyntimiespaketti alk.

Maarianhaminassa aivan keskustassa uudet huoneet sekä uudistettu pubi livemusiikilla keskiviikko–lauantai.

115€

Sisältäen majoitus 1-hengen classic-huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

MYYNTIMIESPAKETTI

89 €

www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi

Hengähdä Rauhalahdessa Hyvät ulkoilumaastot, kylpylä, hoitoja, savusauna tiistaisin, herkullista ruokaa. Tanssia ja karaokea.

Tarjous MMA:n jäsenille 106 € / vrk Sisältää 1 hh tai 32 m² huoneisto huoneistohotellissa, aamiainen, päivällinen, kylpylä, kuntosali, tanssit.

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30 Puhelun hinta: lankap. 0,032 €/min. + 0,0835 €/puh. Matkap. 0,19 €/min. Sis. alv 24 %.

Katso oheise

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄ Koonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Pitkäikäinen turvaistuin

Heijastavat hanskat Astetta kevyemmät heijastavat hanskat sopivat yhtä hyvin kaupunkiympäristöön kuin ulkoiluharrastuksiin. Hanskojen selkäpuolen elastinen heijastava materiaali erottuu kirkkaasti pimeässä. Hanskoja ei tarvitse riisua, kun haluat näppäillä viestin tai vastata puhelimeen. Etusormessa ja peukalossa on erikoispinta, jolla voit käyttää kosketusnäyttöä. Pehmeät vuorettomat hanskat ovat erinomaiset kaupungilla, lenkillä tai vaikka pyöräillessä. Musta kämmenpuolen materiaali 5 % spandexia, 95 % polyesteria. Lisätietoa: mastermarkgifts.fi

Dualfix i-Size on turvaistuin, jossa lapsi voi matkustaa selkä menosuuntaan jopa 4-vuotiaaksi asti. Istuimessa on lukuisia kallistusasentoja aina turvallisesta ja rennosta makuuasennosta istuma-asentoon. Istuinta voi käyttää selkä menosuuntaan -asennossa (vastasyntyneestä 105-senttiseksi) ja kasvot menosuuntaan -asennossa (76-senttisestä 105-senttiseksi). Tämän mahdollistaa se, että istuin kääntyy 360 astetta. Lapsen kasvaessa niskatukea voi säätää ja istuimen etukaarta säätämällä kasvava lapsi saa myös lisää jalkatilaa. Istuin kiinnittyy auton Isofix-kiinnitysjärjestelmään ja se on varustettu uudella ainutlaatuisella Sict inside -suojalla, jonka teräsrakenteet suojaavat lasta sivutörmäyksissä. Suoja muodostaa yhdessä pehmustettujen sivutukien kanssa turvallisen kotelon pikkumatkustajan ympärille. Lisätietoa: www.britax.fi

Sytytin ja palkeet samassa Sytytä tunnelmalliset kynttilät, tasaisesti rätisevä takkatuli, lämmitä saunaa. Sinkkiseoksesta ja muovista valmistetulla sytyttimellä sytytät turvallisesti, ja paristoilla toimivilla palkeilla puhallat helposti liekkiin lisää voimaa. Voit säätää liekin voimakkuutta sytytystarpeen mukaan ja täyttää kaasusäiliön uudelleen sen tyhjennyttyä. Lisätietoa: mastermarkgifts.fi

Vahvat hiukset luonnon proteiineilla Hiukset koostuvat yli 90-prosenttisesti proteiineista. Himalaya Herbals Proteiini -hiustenhoitotuotteet palauttavat hiusten menettämät proteiinit tehokkaasti, sillä ne sisältävät runsaasti luonnon raaka-aineista peräisin olevia proteiineja. Proteiini vahvistaa hiuksen rakennetta ehkäisten hiusten katkeilua ja kuivumista, vahvistaa värjättyä hiusta ja suojaa lämpökäsittelyiltä. Sarjassa on useita erilaisia tuotteita erilaisille hiuslaaduille. Himalaya Herbals -tuotteet ovat saatavilla K-Citymarketeista helmikuusta 2018 alkaen.

Sammutin sulautuu osaksi sisustusta Oiva Toikan suunnittelema Phoenix-ensisammutin muuntaa sammuttimen kauniiksi design-esineeksi, joka asettuu osaksi sisustusta. Uusi sisäsammutusteknologia tekee Phoenixista tehokkaan palon sammuttajan. Pieni Phoenix sammuttaa jopa 25 litraa palavaa rasvaa - tehokkaammin kuin tavallinen jauhesammutin. Suihkepullo on myös suunniteltu erityisen helppokäyttöiseksi. Lisätietoa: mastermarkgifts.fi

Myynti&Markkinointi

MM A OPISKELIJAT

Myynnin ja

markkinoinnin OPISKELIJAT opiskelija.mma.fi Sivuilta löydät opiskelijalle ajankohtaisia asioita. Tietoa MMA:n opiskelijajäsenyydestä, opiskelija-aktiiviksi lähtemisestä sekä uutisia myynnin ja markkinoinnin maailmasta opiskelijan näkökulmasta. Seuraa myös somekanaviamme:

mmaopiskelijat Myynnin ja markkinoinnin opiskelijat MMAopiskelijat

MMA:n opiskelijabrändin, MMA-opiskelijoiden ensimmäinen somevuosi on ollut hieno. Instagramissa pelkästään meillä oli yhteensä yli 4000 tykkäystä ja yli 700 seuraajaa. Tuu säkin mukaan!

MMA:n asiantuntija Igor Parri on käynyt kouluttamassa MMA-Opiskelijoiden yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien hallituksia ja toimijoita: Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaa, Haaga-Helian restonomiopiskelijoiden Pore ry:tä ja kuutta nk. WWF-opiskelijakuntaa, jotka yhdessä edustavat lähes 50 000 opiskelijaa. Kiitos kunniasta!

Olimme tukemassa kevään Haaga-Helian myyntityön fuksien iltamaa.

Scan to discover! www.finlandiahotels.fi

TERVETULOA KANTA-ASIAKKAAKSEMME! 1. Bonukset hotellija ravintolapalveluostoista

4. Hotellikohtaiset edut

Ansaitset bonusta kaikista Finlandia hotellien hotellija ravintolaostoista. Kun bonustililläsi on 900 €, saat itsellesi bonussaldoa 50 €.

Iltapäivälehti, sauna, kylpytakki, edullinen bonusviini jne. Kysy etuja hotellin vastaanotosta.

2. Ravintolaetu

Katso ketjun internetsivuilta bonuskorttilaisten klubitarjouksia.

7. Muut Bonusedut Voit vaihtaa ansaitut bonuksesi Jokipiin Pellavan korkealaatuisiin tuotteisiin tai matkalahjakorttiin, millä voit ostaa Kaleva Travelin matkoja. Katso lisää kotisivultamme.

HOTEL ALBA ,LOTTA

PARK HESINKI, POOL AREA

Perhe-etuna yksi perheenjäsen yöpyy veloituksetta huoneessasi ja muut perheenjäsenet maksavat vain 7 € /vrk /hlö (max. 2 vrk kerrallaan). Ravintolaetu sisältyy nyt myös perhe-etuun.

Kylpyläetuna 50 % alennus yrttikylvystä Imatran Kylpylässä. Etu koskee samana päivänä tehtyjä hoitovarauksia.

www.finlandiahotels.fi

Finlandia Hotellit pidättää oikeuden hintojen, etujen ja sääntöjen muutoksiin.

3. Perhe-etu

6. Kylpyläedut

HOTEL ALBA RECEPTION

Saat kaksi 5 €:n arvoista ravintolakuponkia yöpyessäsi arkisin listahintaisessa huoneessa talviaikana (VIPasiakkaille kolme kuponkia). Kesäaikana voit valita edullisemman kesähinnan tai listahintaisen huoneen ravintolaedun kera.

5. Bonusklubin tarjoukset

LAKIPALSTA

Teksti Tuuli Lahikainen Kuvitus Jii Roikonen

MITÄ TARKOITTAA TYÖNANTAJAN TYÖNJOHTO-OIKEUS? Voiko työnantaja edellyttää päiväkohtaista raportointia tai määrätä loputtomasti lisää tehtäviä?

älillä tulee vastaan tilanteita, joissa työnantaja ja työntekijä ovat erimielisiä siitä, millaisia työhön ja työn tekemiseen liittyviä käskyjä työnantaja voi työntekijälle antaa ja millaisia käskyjä työntekijä on velvollinen noudattamaan. Työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeus, jota kutsutaan yleisesti myös direktio-oikeudeksi. Työnjohto-oikeus tarkoittaa, että työnantajalla on yksipuoleinen oikeus määrätä ainakin työn sisällöstä, suoritustavasta, työajasta ja työntekopaikasta. Työnantajan oikeus muuttaa työtehtävien sisältöä ei ole kuitenkaan rajoitukseton. Työnjohto-oikeuden käyttäminen ei voi muuttaa tehtävää toiseksi kuin mistä työsopimuksessa on sovittu.

”TYÖNTEKIJÄ ON VELVOLLINEN NOUDATTAMAAN TARPEETTOMINA TAI JOPA HUONOINA PITÄMIÄÄN TYÖNANTA JAN ANTAMIA OHJEITA.”

”Ja muut työnantajan määräämät tehtävät”

Mikäli työasu on varustettu työnantajan logolla tms., on lähtökohta, että työnantaja hankkii asun. Jos taas työnantaja edellyttää tietynlaisen, mutta tavanomaisen (esimerkiksi tietynvärinen pikkutakki) asun käyttämistä, voi työnantaja edellyttää, että työntekijä hankkii asun itse. Työaikaa koskevat muutokset eivät ole kovin tavallisia liikkuvaa myyntityötä tekevillä, mutta myymälässä työskentelevillä kyllä. Esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen pidennyttyä ja sunnuntaiaukiolojen yleistyttyä työaikoihin on tullut muutoksia. Työskentelyajoista päättäminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Mitä väljemmin työntekijän työnkuva on työsopimuksessa määritelty, sitä helpompi työnantajan on sitä yksipuoleisesti muuttaa. Asia on voitu kirjata työsopimukseen jopa niin väljästi, että työsopimuksen mukaan työntekijä on velvollinen tekemään ”myös muuta työnantajan määräämää työtä”. Tällainenkaan kirjaus ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voisi määrätä työntekijän mihin tahansa tehtäviin, vaan muutoksen olennaisuutta ja merkitystä tulee arvioida tapauskohtaisesti suhteessa työsopimuksessa sovittuun ja työntekijän vakiintuneesti hoitamiin työtehtäviin. Työnantaja voi myös osoittaa työntekijälle lisää työtehtäviä. Lähtökohtaisesti työntekijä ei voi kieltäytyä työstä, vaikka kokisi, että työn kokonaismäärä on liiallinen. Viime kädessä ainoastaan työsuojelulliset säädökset asettavat rajat sille, paljonko työntekijän työtaakkaa voidaan lisätä. Mahdollinen huoli omasta jaksamisesta ja työtehtävien asianmukaisesta hoitamisesta kannattaa kuitenkin saattaa viipymättä työnantajan tietoon ja pyytää työnantajalta ohjeistusta esimerkiksi sen suhteen, miten työtehtävät kiiretilanteissa priorisoidaan.

Huonojakin ohjeita pitää yleensä noudattaa Työn suoritustavastakin on aina välillä työsopimuksen osapuolten välillä erimielisyyksiä. Pitkään alalla ollut työntekijä saattaa pitää esimiehensä työn suorittamista koskevaa ohjeistusta huonona tai ainakin tarpeettomana. Esimerkiksi asiakas- tai päiväkohtainen raportointi saatetaan usein kokea turhaksi ja liikaa aikaa vieväksi. Tältä osin asia on kuitenkin selvä; työntekijä on velvollinen noudattamaan tarpeettomina tai jopa huonoina pitämiään työnantajan antamia ohjeita. Asiasta kannattaa toki pyrkiä keskustelemaan ja esittämään työnantajalle perusteltu näkemyksensä siitä, miten asia hoituisi paremmin jollain toisella tavalla. Selvästi lainvastaisia käskyjä työntekijä ei ole velvollinen noudattamaan.

Työnantaja päättää työasun ja -ajan Työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu myös mahdollisesta työasusta päättäminen. Työtekijä ei voi kieltäytyä käyttämästä työnantajan määräämää ja hankkimaa työasua.

Kirjauta toimipiste jo työsopimukseen Työsopimuksessa on voitu määritellä työntekijän työntekopaikaksi joko joku työnantajan toimipiste tai sitten asiaa ei ole tarkennettu mitenkään. Mitä väljemmin työntekopaikka on määritelty, sitä helpompi työnantajan on velvoittaa työntekijä työskentelemään myös toisessa toimipisteessä. Mikäli työskentely jossakin tietyssä toimipisteessä on itselle erityisen merkityksellistä, kannattaa se kirjata työsopimukseen, jolloin sovitussa toimipisteessä työskentelemisestä on ainakin helpompi yrittää pitää kiinni. Joka tapauksessa on katsottu, että työnantajalla on oikeus velvoittaa työntekijä työskentelemään samalla työssäkäyntialueella sijaitsevassa toisessa toimipaikassa.

Työnjohto-oikeus laajenee erityistilanteissa Työnantajan työnjohto-oikeuteen voi tulla tilapäisiä laajennuksia eräissä erityistilanteissa. Esimerkiksi raskaana oleva työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioiden sopiviin tehtäviin, jos työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat työntekijän tai sikiön terveyden eikä työntekijän omaa työtehtävää tai työoloja voida muokata sellaisiksi, että vaaratekijät poistuisivat. Myös silloin, jos työntekijän työnteko estyy esimerkiksi työntekopaikan tuhoutumisen tai vaikkapa tuotantokatkoksen vuoksi, on työntekijällä velvollisuus tehdä myös muuta työnantajan osoittamaa työtä. Nämä ovat kuitenkin aina poikkeuksellisia tilanteita eivätkä todennäköisesti tule myyntialalla työskenteleville koskaan ajankohtaisiksi. Myynti&Markkinointi

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi Muun työn tekeminen työsuhteen aikana Voinko aloittaa uudessa työpaikassa, jos vanha työnantaja on vapauttanut tehtävistä, mutta työsuhde ei ole vielä loppunut? Jos työsopimuksessasi ei ole kielletty muun työn tekemistä työsuhteen kestäessä, voit jo työsuhteen kestäessä aloittaa työn toisen työnantajan palveluksessa, jos kyse ei ole kilpailijasta. Kilpaileva toiminta ja jopa sen valmistelu sen sijaan on kielletty työsuhteen kestäessä riippumatta siitä, onko työvelvoite voimassa vai ei.

Peruuntunut leikkaus ja sairasloma Olin jo sairaalassa, kun suunniteltu leikkaus peruuntui viime hetkellä. Kuuluuko minulle maksaa tältä päivältä sairasloma-ajan palkka? Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajalta palkkaa työntekijän ollessa sairautensa vuoksi työkyvytön. Eli tässä tapauksessa olennaista on, onko työntekijä työkyvytön ja onko hänellä esittää asiasta lääkärintodistus. Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä oikeuttaa olemaan poissa työstä, mutta sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että lääkärintodistukseen on kirjattu sairauden diagnoosi joko sanallisesti tai ICD-koodina.

Monipuolinen toimenkuva Olen menossa töihin yhden ihmisen firmaan toimitusjohtajan työpariksi. Toimenkuva tulee sisältämään kaikenlaista asiakkaiden hankinnasta nettisivujen ja verkkokaupan ylläpitämiseen. Mitä kaik-

kea minun pitäisi huomioida työsuhdetta solmiessani? Kuten kaikissa työsuhteissa, tärkeintä on tehdä työnantajan kanssa kirjallinen työsopimus, jossa on sovittu kaikista työsuhteen keskeisimmistä ehdoista, kuten työsuhteen alkamispäivästä, työntekijän työtehtävistä, työsuhteen kestosta (toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen), pääasiallisesta työntekopaikasta, työajasta, palkan perusteesta ja sen määrästä, matkakulujen korvaamisesta ja työsuhteessa mahdollisesti noudatettavasta työehtosopimuksesta. Työntekijän työtehtävistä voidaan työsopimuksessa sopia joko hyvinkin tarkasti tai väljemmin. Työsopimuksessa sovitulla tehtäväkuvauksella on se merkitys, että työnantajalla on sille kuuluvan työnjohto-oikeuden perusteella oikeus määrätä työntekijälle vain työsopimuksen piiriin kuuluvia tehtäviä.

Kuka määrää loman ajankohdan? Työnantajani ilmoitti minulle, että talvilomani on viikolla 9 vaikka olin ilmoittanut työnantajalle pitäväni sen viikolla 10. Onko työnantajalla oikeus menetellä tällä tavoin? Kyllä, vuosilomalain mukaan työnantaja päättää loman ajankohdasta. Ennen loman määräämistä työnantajan on varattava työntekijöille tilaisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta. Työntekijöiden esittämät toiveet loman ajankohdista on pyrittävä huomioimaan, mutta ne eivät kuitenkaan sido työnantajaa. Työnantajan on lomia sijoitettaessa kuitenkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Työnantajan on pääsäännön mukaan ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta työntekijöille viimeistään kuukausi ennen

vuosiloman alkamista. Työnantajan antama ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, eikä työnantaja voi myöhemmin muuttaa työntekijälle jo ilmoitetun loman ajankohtaa.

Purettu edustussopimus ja provisioepäselvyys Päämieheni on purkanut edustussuhteen päättymään heinäkuussa 2017. Kauppaedustajana myymäni tuotteet olivat sellaisia, että asiakkaat ostavat niitä myös reilusti kontaktoinnin jälkeen. Epäilen, että kauppoja on syntynyt merkittävästi myös heinäkuun jälkeen ja olen siinä käsityksessä, että olisin oikeutettu ns. jälkiprovisioon näistä kaupoista. Entinen päämies ei kuitenkaan suotu nyt toimittamaan tietoa mahdollisesti syntyneistä kaupoista. Ei edes erikseen nimeämieni asiakkaiden osalta. Päämies on vain ilmoittanut, että kauppoja ei ole enää syntynyt. En narise pikkuasioista, vaan luulen, että vuonna 2016 ja 2017 alussa tekemäni työn perusteella minulla voi olla hyvinkin 15 000 euron saatava. Mitä muuta asiassa on tehtävissä, kun yrittää tiedustella ostoja vanhoilta asiakkailta? Kysymyksesi osuu alaamme erikoistuneiden lakimiestemme osaamisen ytimeen. Asialle on tehtävissä vielä jotakin. Kauppaedustajalain 11 §:n mukaan kauppaedustajalla on oikeus saada tietyin edellytyksin provisio myös edustussopimuksen lakkaamisen jälkeen syntyneestä kauppasopimuksesta. Tätä tarkoitetaan jälkiprovisiolla. Saman lain 20 §:n mukaan kauppaedustajalla on oikeus saada päämieheltä ote päämiehen kirjanpidosta ja kaikki muut provision tarkistamiseksi tarpeelliset päämiehen hallussa olevat tiedot. Jos niitä ei toimiteta, on edustajalla oikeus tarkastuttaa päämiehen

Näin haet ansiopäivärahaa kirjanpito riittävässä laajuudessa. Jos asiassa joudutaan oikeuteen, on kauppaedustajalla myös mahdollisuus vaatia päämiestä esittämään tuomioistuimessa asiakirja, jolla voi olla merkitystä todisteena asiassa. Paljon on vielä tehtävissä. MMA:n jäsenyys saattaa tuottaa sinulle hyvän vastineen. Ota ehdottomasti yhteyttä lakimiehiimme, jos et ole sitä jo tehnyt.

Lopputili saamatta Lopetin hiljattain työsuhteen edelliseen työpaikkaan. En ole kuitenkaan saanut lopputiliä, joka käsittää myös maksamattomia provisioita. Jos olen yhteydessä MMA:n lakimiehiin, miten homma etenee? Varsinkin, jos työnantaja ei ole halukas yhteistyöhön? Tällaisessa tilanteessa kannattaa todellakin hyödyntää lakipalveluitamme. Voimme lähettää työnantajalle kirjeen, jossa vaadimme maksamattomien palkkioiden suorittamista. Riidan vastapuolen passiivisuus ei yleensä estä asian hoitamista. Asiaa hoidetaan ensin kirjelmöimällä, mutta tarvittaessa asian edistämiseksi – jäsenen suostumuksella – vastapuoli haastetaan käräjille. Tällöin vastapuolen on normaalioloissa reagoitava haasteeseen. Asian hoitotapaan vaikuttaa muun muassa jäsenen oma halu, lakimiehemme kokonaisarvio ja esimerkiksi saamatta jääneen palkkasumman kokonaismäärä. Myös vakuutusturva tarkastetaan ja jäsenen kuluomavastuun vaikutus otetaan huomioon.

Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms. Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet. Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet. Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama

palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. Huomaa, että jos työsuhde on tai oli kokonaan tai osittain provisiopalkkainen, kassa saattaa tarvita palkkatodistuksen lisäksi kopiot palkkalaskelmista. ■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

MM A KOULUTTA A

OPI LISÄÄ MYYNTINEUVOTTELUSTA, ITSENSÄ JOHTAMISESTA JA SOME-TAIDOISTA

anotaan, että myyntikäynti maksaa satoja euroja, joten on parempi tehdä vain tarpeellisia ja hyvin valmisteltuja asiakastapaamisia. Bisnestaikurien Reijo Mylläri muistuttaa, että myyntikäynnit epäonnistuvat yleensä siksi, että punainen lanka puuttuu ja fokus on liikaa asiakkaan kukkarossa eikä asiakkaassa ihmisenä tai hänen tarpeissaan. Reijo Mylläri vetää MMA:n jäsenille kevään aikana verkkovalmennusta tasokkaasta myyntineuvottelusta. Millaisia eväitä osallistuja saa valmennuksesta? − Osaava myyjä on myös tunnetaitava. Valmennuksen jälkeen osallistuja osaa ja uskaltaa yhdistää omaan toimintatyyliinsä vaikuttavia elementtejä niin myyntitekniikoista kuin tunnetaidoista, Mylläri sanoo.

Reijo Mylläri antaa kevään aikana eväitä myyntineuvotteluihin ja Riitta Pallasvuo opastaa parempaan itsensä johtamiseen

Ole oman elämäsi johtaja

i.m

MMA:n koulutukset ovat MMA:n jäsenille ilmaisia tai erittäin edullisia. Jäsenellä on oikeus osallistua vuosittain neljään maksuttomaan tilaisuuteen, opiskelijoilla yhteen. Osa koulutuksista tulee ostettavaksi helmikuun aikana avattavasta MMA:n kauppapaikasta. Jäsenille hinnat ovat 20–50 euroa, ulkopuolisille 150–350 euroa.

le ht

Miksi itsensä johtaminen on niin vaikeaa? Valmentaja Riitta Pallasvuo Liike4k:sta kertoo sen johtuvan usein siitä, ettei meillä ole selkeitä tavoitteita tai suunnitelmallisuutta. Lisäksi haalitaan liikaa tehtäviä, miettimättä paljonko niiden tekeminen vaatii aikaa. – Aloita itsesi johtaminen esimerkiksi kalenteroimalla joka viikon perjantai-iltapäivälle aikaa seuraavan viikon tehtävien suunnitteluun ja ota käyttöön 8+8+8-sääntö. Jokainen meistä tarvitsee työn vastapainoksi lepoa, jotta voi palautua. Kun päivän jakaa noin 8 tunnin jaksoihin, niin että se sisältää 8 tuntia unta, työtä ja vapaa-aikaa, elämä pysyy tasapainossa, Riitta sanoo. Riitta Pallasvuon Ole oman elämäsi johtaja -valmennus on tarjolla sekä päivän valmennuksina että tiiviinä puolen päivän webinaarina. Kevään aikana kuullaan lisäksi muun muassa Sani Leinoa, joka opastaa myyntiin somessa sekä paneudutaan henkilöbrändin rakentamiseen Jarkko Kurvisen ja Tom Laineen opastuksella.

LUE LISÄÄ KEVÄÄN KOULUTUSTARJONNASTA VERKKOLEHDESTÄ

lehti.mma.fi

Katso kaikki koulutukset, tarkemmat kuvaukset niistä sekä ilmoittautumiset osoitteesta www.mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutukset > Koulutuskalenteri

KOULUTUKSET/

KEVÄT 2018

HELMIKUU

HUHTIKUU

9.2. klo 9-12 LinkedIn-jatkokurssi Tom Laine, HC Services Oy, verkko 12.2. klo 9-12 Facebookin vaativa markkinointi Wistec Training, verkko 13.2. klo17-19 Mistä rakentuu konkarimyyjän tuloskunto Pasi Pyysiäinen, M3 Group Oy, Magnus Lönnqvist/Hintsa Performance, Helsinki 14.2. klo 9-11 Edustajayrittäjän menestys Jouni Röksä, MMA, verkko 14.2. klo 16.30-18.30 MMA meets Rastor: Auta ja osallistu somessa Kuopio 15.2. klo 9-13 Menestystä elämääsi - ammattilaisen nousukiito Yrjö Koskinen, Bootsi, Helsinki 16.2. klo 9-16 Somermarkkinoinnin tehopäivä Laura Pääkkönen, Maria Sillanpää, Vantaa 26.2. klo 9-13 Via Groupin Taitokartta Jouni Röksä, MMA, Helsinki 27.2. klo 17-19 Mistä rakentuu konkarimyyjän tuloskunto Pasi Pyysiäinen, M3 Group Oy, Magnus Lönnqvist/Hintsa Performance, Helsinki

4.4. klo 9-13 5.4. klo 9-12 9.4. klo 9-12 12.4. klo 9-13 13.4. klo 9-13 16.4. klo 9-12 19.4. klo 9-11 20.4. klo 9-12 22.4. klo 8.30-10.30 23.4. klo 17-20 27.4. klo 9-12

MAALISKUU 1.3. klo 9-13 Social Selling Sani Leino, Helsinki 5.3. klo 9-12 Sisäinen motivaatiosi Jari Saarenpää, Turku 5.3. klo 12-17 Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus Jouni Röksä, MMA, Turku 9.3. klo 9-13 Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus Jouni Röksä, MMA, Lahti 12.3. klo 9-13 Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus Jouni Röksä, MMA, Tampere 13.3. klo 9-16 Somermarkkinoinnin tehopäivä Laura Pääkkönen, Maria Sillanpää, Tampere 14.3. klo 8.30-10.30 MMA meets Differo: Sisältömarkkinointi markkinoinnin työvälineeksi, Helsinki 14.3. klo 9-11 Suorahaku tutuksi Eija Laine, Mercuri Urval, Helsinki 15.3. klo 9-12 LinkedIn MasterClass Tom Laine HC Services Oy, verkko 19.3. klo 9-16 Oman elämänsä johtaja Riitta Pallasvuo, Liike4k, Turku 22.3. klo 9-12 Yritys ja LinkedIn Tom Laine HC Services Oy, verkko 23.3. klo 9-10 Somen uudet ilmiöt Wistec Training, verkko 23.3. klo 9-13 Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus Jouni Röksä, MMA, Jyväskylä 24.3. klo 9-13 Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus Jouni Röksä, MMA, Lahti 27.3. klo 9-16 Oman elämänsä johtaja Riitta Pallasvuo, Liike4k, Turku 28.3. klo 9-12 Asennekasvatuksella huippumyyjäksi Jukka Heikkilä, Logotiimi, verkko

Via Groupin Taitokartta Jouni Röksä, MMA, Oulu Persoona peliin myyntityössä Jukka Heikkilä, Logotiimi, verkko Onlinelähetykset verkkoon Wistec Training Oy, verkko Social Selling Sani Leino, Jyväskylä Social Selling Sani Leino, Kuopio Tehokas myyntineuvottelu Reijo Mylläri, Myyntitaikurit Oy, verkko Oman elämäsi johtaja Riitta Pallasvuo, Liike4k, verkko Luovat työkalut myynti- ja markkinointityössä Wistec Training Oy, verkko MMA meest Martela Facebookin vaativa markkinointi Wistec Training, verkko Henkilöbrädäys somessa Jarkko Kurvinen, Tom Laine, Helsinki + verkko

TOUKOKUU 3.5. klo 9-13 Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus Jouni Röksä, MMA, Lappeenranta 4.5. klo 9-13 Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus Jouni Röksä, MMA, Kouvola 5.5. klo 9-13 Via Groupin Ihmisosaaja onnistuu -myyntivalmennus Jouni Röksä, MMA, Kotka 7.5. klo 9-12 Teho irti Google-markkinoinnista Wistec Training, verkko 9.5. klo 9-11 Miten löydän piilotyöpaikat Jouni Röksä, MMA, verkko 9.5. klo 12-15 Mitä rekrytoijat ja headhunterit odottavat työnhakijalta Jouni Röksä, MMA, verkko 11.5. klo 9-11 Menesty työpaikkahaastattelussa Jouni Röksä, MMA, verkko 14.5. klo 9-12 Somemarkkinointi yrityksissä Wistec Traning Oy, verkko 16.5. klo 9-11 Miten pääsen headhunterin saaliiksi Jouni Röksä, MMA, verkko 17.5. klo 9-11 Työttömän psykologiset ansat työnhaussa Jouni Röksä, MMA, verkko 18.5. klo 9-11 Myyntiammattilaisen myyvä LinkedIn-sivusto Jouni Röksä, MMA, verkko 21.5. klo 9-12 Näyttävät videot somessa Wistec Training Oy, verkko 24.5. klo 9-13 Via Groupin Taitokartta Jouni Röksä, MMA, Oulu jatkuva

Office- ja kielikoulutukset itseopiskelu, verkko

Myynti&Markkinointi

R AU M

TOTTA VAI TARUA, MMA Rauman puheenjohtaja Pentti Vainio Teksti Piia Kunnas Kuva Jere Lauha

Myynti edellyttää ennen kaikkea myyntitaktiikan osaamista. Tarua. Enemmän se edellyttää omaa asennetta. Olen huomannut erityisen tärkeäksi asiakkaan huomioon ottamisen. Että hakee sen ratkaisun, joka juuri hänelle sopii eikä sitä, joka tuottaa itselle eniten palkkaa. Raumalta on vaikea löytää oman alan töitä. Totta. Asun Raumalla ja kyllä täällä on töitä tarjolla, mutta työnhakijoitakin on paljon. Itsellänikin oli taannoin työttömyysjakso ja oman alan töitä oli vaikea löytää. Tällä hetkellä työskentelen Valmet Automotivella valmistuksen puolella ja opiskelen Satakunnan ammattikorkeakoulussa kansainvälistä kauppaa. MMA:n luottamustehtävissä pääsee lähemmäs toisia jäseniä. Totta. Luottamustehtävien kautta on mukana erilaissa tapahtumissa ja niissä on helpompi tutustua muihin saman alan ihmisiin. Olen erikoistunut myymään turvaa. Totta. Työskentelin aikaisemmin vakuutusyhtiössä ja myös MMA myy turvaa. Vakuutusyhtiössä huomasin, miten erilaisia olemme. Siellä korostui asiakkaan henkilökohtainen tilanne. Ei voi myydä samanlaista tuotetta kaikille. Työn ohella ei ehdi opiskella, jos tekee työnsä kunnolla. Tarua. Se onnistuu, kun keskittyy tekeillä olevaan asiaan ja tekee sen kunnolla, eikä rönsyile joka suuntaan.

Pentti suosittelee: Suosittelen, että jos tulee vaikeuksia, älä jää murehtimaan, vaan kysy apua saman tien. Ihmiset auttavat mielellään.

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 6.4. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä to 15.3. YHDISTYSTEN KEVÄTKOKOUKSIA:

MMA Etelä-Kymenlaakso 5.4.2018 klo 19.00

MMA Etelä-Suomi 18.4.2018 klo 18.30 Scandic Järvenpää

MMA Helsinki 23.4.2018

MMA Kainuu 23.3.2018 klo 18.30

MMA Keski-Suomi 23.4.2018

MMA Kouvola

MMA Päijät-Häme Talvitapahtuma koko perheelle 18.3.2018 MMA Päijät-Häme järjestää perinteiset pilkkikisat Lahdessa Mukkulan Kahvisaaressa sunnuntaina 18.3. klo 11.00-14.00. Tarkemmat tiedot kotisivuillamme: http://paijat-hame.mma.fi. Ilmoittautumiset sähköpostilla: paijat-hame@mma.fi Tervetuloa nauttimaan koko perheen voimin keväisestä luonnosta Lahden Vesijärvellä! Ps. Kuukkelissa vielä vapaita viikkoja talvi- ja kevätkaudelle. Tarkista kotisivuiltamme ja varaa loma!

MMA Kouvola MMA Kouvola goes to Aasia -kokkikurssi 16.3.2018 kello 17–21. Lisätietoa: kouvola.mma.fi

12.4.2018

MMA Lappi 26.3.2018

MMA Pohjanmaa 9.4.2018 klo 18

MMA Päijät-Häme ke 21.3.2018 klo 18.00 Ravintola Päämajassa, Hennalankatu 257, Lahti. Kahvitus alkaa klo 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Otathan jäsenkortin mukaan. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä: paijat-hame@mma.fi tai Sari Luomalahti 040 774 0904.

MMA Rauma 14.3.2018 klo 18 Kivikylä Areena

MMA Satakunta M-Killan sääntömääräinen vuosikokous 27.2.2018 Klo 14.00 alkaen, Viikkari Valkaman Luusua-salissa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Kaikki M-Killan jäsenet (eläkeläisjäsenmaksun maksaneet), tervetuloa!

MMA Etelä-Savo vietti virkistyspäivää Reipas ryhmämme aloitti virkistyspäivän 25.11.2017 Kyyhkylän Kartanossa Hotelli Rusthollin alakerrassa aamukahvilla ja sen jälkeen alkoikin asiaa tulla fysioterapeutti Timo Järvisen johdolla liikunnan merkityksestä terveyteen. Samalla sivuttiin myös oikeaa kuormitusta. Eikä todellakaan ollut pitkäveteistä kalvosulkeista, vaan huumorilla höystettyä opastusta arkipäivän liikunnan lisäämiseksi. Jännitys tiivistyi Inbody-kehonkoostumusmittaukseen ennen lounasta. Vuoroaan odottelevat pääsivät ahkeroimaan kuntosalille ja osa meistä käytti ajan hieromatuolissa rentoutumiseen. Lounas oli maittava ja sen pääsimme nauttimaan idylliseen kartanosaliin. Lounas meinasi venäh-

tää mukavan rupattelun merkeissä pitkäksi ja juoksujalkaa palasimme kuuntelemaan kehonkoostumusmittauksemme tuloksia. Niin hyvin oli Timo rakentanut paketin, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi missä kunnossa oma keho on ja miten sen koostumusta voisi vielä parantaa. Todella mielenkiintoinen ja antoisa päivä, suosittelen kaikille jäsenillemme. Katja Sikanen Myynti&Markkinointi

MM A:N TOIMISTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenrekisteri Sari Kanervo 020 122 4402

Jäsenedut, kurssit Eija Kuitunen 020 122 4401

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

JOHTO

Puheenjohtaja Marko Hovinmäki 0400 747 333

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4406

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Talous- ja hallintojohtaja Jaana Apell 020 122 4416

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

NUORET

Viestintäpäällikkö Sirkku Rytkönen 020 122 4429

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi faksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU!

www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissä twitter MMAliitto

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 020 122 4404

TALOUS

VIESTINTÄ

Viestintäsuunnittelija Anni Karppanen 020 122 4407

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

Toimituspäällikkö Piia Kunnas 020 122 4428

Visuaalinen suunnittelija Asiantuntija Igor Parri Mari Niemi 020 122 4420 020 122 4411

LOMAOSAKKEET

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma 9–11 ja 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740.

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Toimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Kassanjohtaja Jaana Apell Kassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon. Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412

VESA HUHTANEN OY

Matkalla menestykseen

Monitasoinen sanonta, joka kuvaa osaamista ja onnistumista.Yli 60 vuottta sitten käsistään taitava Kurt Blomqvist rakensi ensimmäisen Kabensa. Naapuri vei sen hänen käsistään. Osaava mies ei jäänyt sitä suremaan, vaan rakensi toisen perheensä suunnittelemalle lomamatkalle. Sekin ostettiin heti lomalta paluun jälkeen. Tästä sisuuntuneena Kurt alkoi valmistaa Kabeja teollisesti. Seuraavat sukupolvet ovat jatkaneet valmistusta intohimoisesti innovoiden sekä hyvää puusepäntyön perinnettä ja teknologiaa hyödyntäen. Kabe onkin merkittävin eurooppalainen Pohjolan oloihin rakennettujen matkailuajoneuvojen valmistaja. Kun etsit hyvin rakennettua ja kestävää Premium-luokan matkailuvaunua tai -autoa tervetuloa sivuillemme tai jälleenmyyjämme luokse.

TMCX740

www.kabe.se/fi

Kaben matkailuvaunujen- ja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) (09) 2766560 • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 • Kajaani Kemppaisen Auto Oy (08) 614 0464 • Kempele JP-Caravan Oy 050 3030 819 • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 • Kuopio Caravan Larvanto 017 5800 645 • Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy *) 017 36830 00

www.helsinkicaravan.fi www.jyvascaravan.fi www.kemppaisenauto.fi www. jpcaravan.fi www.vaunupalvelu.fi www.kouvolanvaunu.com www.caravanlarvanto.fi www.rintajouppi.fi

• Lahti • Lappeenranta • Rovaniemi • Salo • Seinäjoki • Tampere • Turku • Tuusula • Vantaa

J. Rinata-Jouppi Oy *) 020 7881310 J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881340 Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 Auto Simelius Oy (02) 733 1550 J. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 J. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500

www.rintajouppi.fi www.rintajouppi.fi www.reatalo.net www.auto-simelius.fi www.rintajouppi.fi www.eralaukko.fi www.lansivankkurit.com www.kkkivinen.fi www.rintajouppi.fi

Lahja, joka sopii kaikille!

Toimitus postitse, sähköpostitse ja tekstiviestinä

SuperLahjakortti satoja eri vaihtoehtoja

Räätälöi SuperLahjakortti yrityksen omalla ilmeellä

Lahjoja jokaiseen tilanteeseen: Joululahjat • Myyntikilpailut • Henkilöstölahjat • Kannustimet ja bonukset ... ja useita muita mahdollisuuksia!

HALUATKO LISÄTIETOA?

PUHELIN:

SÄHKÖPOSTI:

020 752 8020

myynti@gogift.fi