Myynti & Markkinointi 2/2019

2/19

M YYNNIN JA M ARK K INO INNIN AMM AT T IL AISE T MM A :N JULK AISEM A AMM AT T ILEH T I

TEEMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN TULEVAISUUS

MATS VÄISÄNEN INNOSTUI OPISKELUSTA SIVU 14

Perttu Pölösen teesit tulevaisuudesta SIVU 24

MMA tutki alan palkat SIVU 34

Näin saat tehoa kokouksiin SIVU 42

PÄ ÄKIRJOITUS

TULEVAISUUS ON MEIDÄN

T

yösuojelu on hassu sana. Itse asiassa työsuojelussa suojellaan työntekijää työn vaaroilta ja riskeiltä, ei työtä. Toki työtäkin voi suojella, ja sitä työntekijäjärjestöiltä usein odotetaankin. Silloin suojelu ei ehkä ole mielekästä, jos se on tarrautumista sellaisiin vanhoihin rakenteisiin, joita ei kohta enää ole olemassa.

Myynti ja markkinointi eivät ole kuitenkaan kuolemassa, vaikka siltä voi joskus tuntua. Tavat tehdä niitä kyllä muuttuvat.

Ennusteiden mukaan nykyisistä ammateista iso osa katoaa.

Minusta tuntuu, että suuri osa niistä vain muuttuu. Jotkut kuitenkin niin olennaisesti, että se voi tuntua katoamiselta.

Tässä jäsenlehdessäsi on katsausta muutokseen. Teemana on myynnin ja markkinoinnin tulevaisuus. Sinne siis kurkotellaan ja kurkistellaan, sikäli kun sumussa näkee jotakin mäen taakse. Kuva ei ole tarkka, mutta kehityskulut ovat riittävän selkeästi nähtävissä.

Digitaalinen tekeminen ja kokeilu tehostavat markkinointia koko ajan ja vievät sitä mukaa myyntiäkin eteenpäin.

Nuoria tulevaisuus saattaa pelottaa tai innostaa. Osa senioreista haikailee menneen nostalgian perään, kirjoitetaan jutussa, jossa kehotetaan uskallukseen ajatella isosti ja katsoa tulevaisuuteen.

Noihin ääripäihin voi kiteyttää myös osan saamastani vuosittaisesta palautteesta.

Toisessa ääripäässä ovat dystooppiset kuvailut siitä, kuinka MMA on mennyt mukaan nykyiseen digihörhöilyyn, joka ei tule toimimaan.

Ja toisessa taas palautteet vaikkapa siitä, kuinka koulutuksemme tai tilaisuutemme antoivat hyviä oppeja uuteen tekemiseen. Ja loivat uskoa tulevaisuuteen. Ääripäiden välillä on harmaan sävyjä. Ammattialallemme tulee tosiaan kokonaan datan kanssa pelaavia ammattilaisia, jotka eivät juuri kohtaa asiakasta kasvotusten. Toisilla nykyinen työ ei muutu paljonkaan, vaan arki on asiakaskäyntejä käynnin perään. Näiden väliin mahtuu monta MMA:n jäsentä, joille digitalisaatio tuo uusia tehtäviä ja mahdollisuuksia osaksi työnkuvaa. Mutta vain osaksi sitä, ei hävittääkseen tehtävän.

Myynti ja markkinointi siis on ja pysyy. Sitä vain ei tehdä aivan samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Juha Häkkinen Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Myynti&Markkinointi

3

2/19

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS USKALLA AJATELLA ISOSTI Nuoren futuristin Perttu Pölösen mukaan ihmisillä ei ole koskaan ollut parempia mahdollisuuksia muuttaa maailmaa kuin nyt. Uusia aloja ja töitä, intohimon kohteita ja lähteitä syntyy.

24

4

Myynti& Markkinointi Julkaisija Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA. Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

20

30

34

Kokeilut tehostavat markkinointia

Tuotemyyjästä arvon muodostajaksi

Bonuksia saa nyt useampi

Paine hallita digitaalisen markkinoinnin välineitä ja toimintatapoja kasvaa jatkuvasti.

Tulevaisuuden myyntityÜ on menestyksen rakentamista yhdessä asiakkaan kanssa.

MMA:n tuore palkkatutkimus kertoo, kuinka paljon myynnin ja markkinoinnin alan asiantuntijat tienaavat eri tehtävissä ja eri alueilla.

38

42

Harrastuksena kirjojen kirjoittaminen

Fasilitointi tuo tehoa Koeajossa kokouksiin Volvo V60 T8

Matti Kauppinen kokee, että romaanien kirjoittaminen on hyvää vastapainoa kiireiselle myynti- ja vientikoordinaattorin tyÜlle.

Fasilitointi ei ole pelkkä vierasperäinen muotisana vaan tyÜskentelymetodi, jolla pyritään lisäämään vuorovaikutusta tyÜyhteisÜissä.

3 Pääkirjoitus 6 Lukijalta 7 Puhetta johtavalta 8 Tässä & Nyt 12 Vaihtoaskel 13 Ensiaskel 14 Poliisista bisnesmieheksi 20 Uudet kokeilut tehostavat markkinointia 24 Uskalla ajatella isosti 30 Tuotemyyjästä arvon muodostajaksi

46

34 Bonuksia saa nyt useampi 38 Harrastuksena kirjojen kirjoittaminen 42 Fasilitointi tuo tehoa kokouksiin 45 MMA kouluttaa 46 Volvo V60 T8 on pirteä pistokehybridi 48 Lakiasiat kuntoon 50 MMA goes kesä: osallistu tapahtumiin 53 Elämäntavat ehostukseen

Volvo on julkaissut viime vuosina kaksi farmariautoa, joista pienempi päätyi koeajoon keväisille teille.

54 Vinkit tÜiden priorisointiin 55 Kolumni 56 Fiktiivinen myyntikirja 58 Politiikka heijastuu kassan arkeen 60 Lakipalsta: Breikki tyÜelämästä 62 Kysy tyÜelämästä 64 Liikuntaa ja hauskanpitoa 65 Yhdistyksissä tapahtuu

Rentouttavaa kesää, myynnin ja markkinoinnin tekijät

đ&#x;‘?

Päätoimittaja Juha Häkkinen ToimituspäällikkÜ Noora Hellman, vs.

Ulkoasu Mari Niemi Toimitusneuvosto Marko Hovinmäki Jaana Immanen-Peuha Keijo Kankaanpää Toimituksen osoite PL 11, 00521 Helsinki (Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi Tilaushinta 48 ₏/vuosi, kestotilauksena 30 ₏/vuosi.

Neljä numeroa vuodessa.

Tilaukset heidi.saren@mma.fi Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituksesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA MyyntipäällikkÜ Kari Salko puhelin 0400 604 133 kari.salko@otava.fi MyyntipäällikkÜ Veli-Pekka Jaatinen puhelin 0400 684 364 veli-pekka.jaatinen@otava.fi Ilmoitushinnat 2/1 8 200 ₏ 1/1 4 200 ₏ 1/2 2 820 ₏ 1/4

2 100 â‚Ź

Määräpaikkakorotus +10 %.

Liitteet sopimuksen mukaan. +alv 24 %. Mainostoimistoalennus 15 %.

Painosmäärä 22 0000 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 1458-5162. 86. vuosikerta Painatus Forssa Print. Lehti on painettu ympäristÜystävälliselle paperille.

Kansikuvassa Mats Väisänen Kuvaaja Jenna Lehtonen

Myynti&Markkinointi

5

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTA Kaikki palaute on aina tervetullutta.

AINA SATTUU JA TAPAHTUU

Voit lähettää palautetta lehdestä osoitteeseen toimitus@mma.fi Kerro, mistä tykkäsit tai mihin suuntaan lehteä pitäisi mielestäsi kehittää. Julkaisemme palautteita seuraavassa numerossa.

Edellisen lehden 1/19 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin juttu Muistamisen tavat muuttuvat vuosien karttuessa. Arvoimme palautetta antaneiden kesken kaksi Calisto-kaiutinpuhelinta. Voittajia ovat Markku Salonen ja Jarno Ahokas. Paljon onnea!

6

Lukijapalautetta edellisestä numerosta: Uusi paperi on oikein miellyttävä! Ja nyt oli kiinnostavia juttuja.

Pääkirjoitus oli todella hyvin ja ytimekkäästi kirjoitettu. Paljon asiaa lyhyessä kirjoituksessa.

Alueyhdistysten toiminnan esittelyjä sekä juttuja yhdistysaktiiveista toivoisin lisää. Myös yrittäjätoimintaa lisää. Mutta muutenhan lehti on tosi tasokas ja aiheet ajankohtaisia.

Kysy työelämästä -palstan vastaus ”Suhtautuminen sähköautoihin” oli äärimmäisen hyvä. Tämä auton käyttövoima/ polttoaine-keskustelu on saanut aivan suureelliset piirteet, eikä tuo mainittu sähköauto/-autoilu ole autuaaksi tekevää.

Sisältö on hyvässä vauhdissa menossa kohti tarkoitustaan eli auttamaan ja helpottamaan jäsenistön jokapäiväistä aherrusta.

PUHETTA JOHTAVALTA

PIDETÄÄN HUOLTA OIKEASTA YSTÄVYYDESTÄ

T

unnemme varmasti kaikki ihmisiä, jotka ottavat yhteyttä ainoastaan silloin, kun heillä on tarve lainata jotakin tai pönkittää omaa tekemistään. Peräkärryn lainausta pidän hyvänä indikaattorina. Peräkärryn tarve on satunnainen mutta toisinaan välttämätön. Lainattu kapine palautuu harvoin puhtaana, saati paremmassa kunnossa kuin lähtiessä. Toisinaan sen saa itse noutaa jostakin takaisin, tai ainakin palauttamista joutuu kyselemään.

Yllätin itseni toimimasta samoin. Otin nimittäin erääseen kaveriini yhteyttä, koska olin hänen osaamistaan ja aikaansa vailla. Edellinen yhteydenottoni oli johtunut täysin samoista syistä. Totesin tämän myös kaverilleni ääneen, kun havahduin asiaan. Esitin pahoitteluni.

Jatkossa aiomme tiivistää molemminpuolista yhteydenpitoamme.

Entäpä toimimmeko itseämme kohtaan kuin peräkärrynlainaajat? Laitammeko itsemme liian tiukalle luottaen siihen, että elimistömme toimii aina toiveidemme mukaisesti? Huollammeko ja kuuntelemmeko itseämme riittävästi niin, että olemme kunnossa, kun meidän tulee seuraavan kerran kantaa isompaa kuormaa?

Vältetään liian isoja kuormia, jotta jaksamme myös oppia uutta, iloita ja nauttia tekemisistämme. Toivotan aurinkoista ja reipasta mieltä kesääsi!

Marko Hovinmäki Puheenjohtaja

Myynti&Markkinointi

7

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Koonneet Noora Hellman ja Satu Juoperi Kuvat: Alex Puttonen

ROCK`M` ROLL TYÖELÄMÄ!

-SEMINAARI TAVASTIALLA MMA järjesti huhtikuussa Rock’M’Roll-aamupäiväseminaarin Tavastialla Helsingissä. Tilaisuus rokin pyhätössä kiinnosti ja veti salin täyteen. Seminaarissa käsiteltiin selviytymiskykyä, uskallusta ja tunneälyä työelämässä.

Väliajalla oli mahdollisuus vierailla takahuoneessa, jossa bändit valmistautuvat keikoilleen.

Ville Ojanen

Mikko Parikka

8

A

amun aloitti laulaja Tommi Läntinen. − En olekaan ennen vetänyt Via Dolorosaa kello 8.30 aamulla, Läntinen spiikkasi.

Juontajina toimivat Keijo Leppänen ja Petra Karasti. Juontajakaksikko naljaili leikkimielisesti toisilleen ja kutsui esiin ensimmäisen puhujan, aivotutkimuksesta väitelleen psykologin Ville Ojasen.

Ojanen kertoi, että aivot menevät stressitilanteissa helposti uhkamoodiin. − Se on haitallista vuorovaikutuksen kannalta, hän painotti.

Aivotutkija kertoi, että mielenhallintataitoja on mahdollista kehittää. Kun jokin alkaa kotona tai töissä harmittaa, on hyvä opetella huomaamaan myös asioita, jotka ovat hyvin. Tällöin oma kiukku on helpompi kestää.

Tunnetaitovalmentaja Mikko Parikka valotti, mikä merkitys on tunneälyllä myyntityössä. Hänen mukaansa erilaiset tunneperäiset lukot saattavat vaikeuttaa työtä.

Joku esimerkiksi kärsii luurikammosta, toinen murehtii liikaa tai ylivalmistelee tapaamisiaan.

MTV:n entinen päätoimittaja, nykyinen yrittäjä Anu Kuistiala puhui uskalluksesta tehdä muutoksia uralla, jos vanha työ alkaa tökkiä. Hän kertoi itse ottaneensa rohkean askeleen, kun irtisanoutui vakituisesta työstä.

Anu Kuistiala

Elämänmuutos oli kuitenkin tuonut paljon hyviä asioita mukanaan. Esimerkiksi luovuus oli alkanut tulla aiempaa paremmin esiin.

MMA käytti Tavastian seminaarissa ensimmäistä kertaa Howspace-alustaa. Osallistujat ja esiintyjät laittoivat sinne kuviaan, materiaalejaan, henkilökohtaisia esittelyjään ja palautetta tilaisuudesta. Tapahtuman aikana yleisö lähetti alustan kautta kysymyksiä esiintyjille, ja kysymyksiin voitiin vastata reaaliaikaisesti. Samoin MMA:n julkistamat tuoreet videohaastattelut julkaistiin Howspacessa. − Tämä oli uudenlainen kokeilu, joka tuntui toimivan.

Ihmiset ovat olleet sitä mieltä, että alustan käyttö oli helppoa ja vuorovaikutteisuus toimivaa, iloitsi tapahtuman koordinaattori Mari Niemi MMA:lta.

”Kaunis kiitos ikimuistoisesta tilaisuudesta.

Loistavat esiintyjät ja järjestelyt!”

Ote palautteesta

Mari-Sisko Kälkäinen ja Jyrki Vartiainen vaikuttuivat Tavastian rokkiseminaarin sisällöstä ja sijainnista.

Kävijöiden tunnelmia Tavastialta Nykäisimme Rock’M’Roll-seminaarin tauolla hihasta kahta jäsentämme, ja kysyimme heidän tunnelmiaan. Tavastian takahuonekierrokselle jonottavan Jyrki Vartiaisen mielestä seminaari käsitteli ajankohtaisia aiheita, kuten tunneälyä ja myyntityön arvostusta. − Pia Hautamäki puhui Myynnin haasteet ja tulevaisuus -videolla myynnin huonosta arvostuksesta. On hyvä, että työmme arvon nostosta puhutaan. Tämä kasvattaa myyjien itsetuntoa ja siten hyödyttää myös yrityksiä.

Vartiainen on ollut MMA:n jäsen 80-luvulta lähtien ja käy aktiivisesti koulutuksissa. Hän piti tapahtuman esitysten käytännönläheisyydestä. − Sain täältä vinkkejä esimerkiksi oman mielen hallintaan.

Vanhakin koira oppii uusia temppuja.

Mari-Sisko Kälkäisen huomio kiinnittyi Rock’M’Roll-seminaariin sen sijainnin, houkuttelevien esiintyjien ja teeman vuoksi. − Täällä puhuttiin hyvinvoinnin kannalta tärkeistä asioista ja korostettiin esimerkiksi vuorovaikutustaitoja. Management by perkele -asenne on taakse jäänyttä aikaa. Ihmiset haluavat nykyisin kokea olevansa työpaikalla tasavertaisia. Työpaikoilla korostetaan sitä, että kaikilla meillä on merkitystä.

Kälkäisen mielestä tapahtuman konsepti oli toimiva. Hän kiitteli Howspace-alustan käyttöä ja tapahtuman poikkitieteellisyyttä eli asian ja rokimman sisällön yhteensovittamista. − Hyvä, että MMA kuuntelee kentän ääntä ja järjestää jäsenten näköistä toimintaa.

Myynti&Markkinointi

9

AJASSA

TÄSSÄ&NYT Tampere Business Meet -tapahtuman topic-aiheina 23.8.

MODERNI MYYNTI, ASIAKASKOKEMUS JA PALVELUMUOTOILU Syyskausi tärähtää käyntiin huikealla Tampere Business Meet -tapahtumalla. MMA on mukana tapahtuman pääsponsorina.

Esiintyjinä alan kuumimpia nimiä. Varaa paikkasi edullisilla MMA-hinnoilla!

MMA -HIN TA

30€

MMA:laiset voivat ostaa lippuja edulliseen 30 euron hintaan (normaali Early Bird -hinta on 45 euroa). Oheistuotteet lounas, iltapäiväkahvit, jatkot ja siellä ruoka ovat erikseen ostettavissa.

Hanki lippusi osoitteessa: tamperebusinessmeet.fi/liput Aktivoi jäsenetu koodilla kohdassa ”alennuskoodi”: MMA2019. Jäsenyys tarkistetaan.

Tampere-talolle odotetaan tuhatta alan ammattilaista. Tule sinäkin!

Kesän palveluajat

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Tampere Business Meet on tänä vuonna aiempaa suurempi verkostoitumis- ja koulutustapahtuma. Tapahtuman organisoi Tampere-talo yhteistyökumppaneineen. MMA on mukana pääyhteistyökumppanina, ja jäsenenä saat liput reilusti normaalia edullisemmin.

Tampere-talossa 23.8. järjestettävän tapahtuman teemoina ovat moderni myynti, asiakaskokemus ja palvelumuotoilu. Esiintyjinä nähdään muassa Kim Väisänen, Jani Aaltonen, Pia Hautamäki, Jarkko Kurvinen, Mikko Seppä, Nina Rinne, Henna Niiranen, Katri Tanni, Veikko Törrönen ja Juho Liljeroos.

10

MMA:n toimisto on suljettu 31.5. sekä 15.−26.7.

Muutoin palveluaika on normaali ma−pe klo 9−15.

MMA-kassan toimisto (asiakaskäynnit) on suljettu 15.7.−26.7, hakemuskäsittely ja maksatus toimivat normaalisti. Kassan puhelinpäivystys palvelee 24.6.−30.8. ma−ti ja to−pe klo 9−11.

MMA:n lakimiehet palvelevat koko kesän normaalisti ma−pe 9−15.

Jyväskylä 2 h 30 min Mikkeli 1 h 20 min

Tampere 2h

Lahti 20 min 4

12

Helsinki 1 h 15 min

Vakuutuskortti löytyy Oma MMA:sta Oletko jo käyttänyt Oma MMA -verkkoasiointia? Kun tuot palvelun ikoniksi matkapuhelimesi tai tablettisi näytölle, muun muassa vakuutuskorttisi kulkee aina matkoillasi mukana. Liitto on ottanut jäsenilleen vakuutusyhtiö Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuutuksen vapaa-ajan matkoille.

Löydät vakuutuskortin kirjautumalla osoitteessa oma.mma.fi > vakuutukset > vakuutuskortti Myös Turvan oman mobiilisovelluksen TaskuTurvan käyttö on edelleen mahdollista. Sen voi ladata Google Play Kaupasta tai Applen App Storesta. Samoin liiton jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena.

Oma MMA:sta löytyy vakuutuskortin lisäksi paljon muutakin.

Pääset yhdellä kirjautumisella käyttämään monia MMA:n etuja ja palveluita. Verkkopalvelun kautta teet jäsenyyteen liittyvät muutokset helposti tai voit ottaa yhteyttä liittoon, kassaan tai lakimiehiin. Pääset tarkistamaan oman jäsenmaksutilanteesi, lukemaan oppaita ja käyttämään esimerkiksi urapalveluita, numerohaku Yritysfiltteri Pro:ta tai jäsenetupalvelu Member+:aa.

Kouvola 40 min

Sijaitsemme vain reilun tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta ja 20 minuuttia Lahden keskustasta.

TÄYDEN PALVELUN TENNISKURSSIT

alk.

250€

/ hlö / 2 vrk

Muista myös MMA-jäsenetu -20% koko perheen Happi Holiday liikuntalomista!

LISÄTIEDOT & VARAUKSET: www.pajulahti.com sales@pajulahti.com p. 03 8855 200

VAIHTOASKEL

S VA IHTOA

K EL

ain ka on hiljatt jäsenen, jo :n A M M e Esittelemm n urallaan. den askelee ottanut uu

tanen, 54 • Jarmo Par omi Oy a, Benders Su aj st du ie nt yy • M

Käsileikkaus käänsi suunnan

N

oin vuosi sitten Jarmo Partasella oli käsi paketissa. Silloinen avainasiakaspäällikkö ehti ensimmäisellä pitkällä sairauslomallaan miettiä asioita.

Samaan aikaan Monsterin työpaikkavahti ilmoitti mielenkiintoisesta myyntiedustajan paikasta betonirakenteita valmistavalla Bendersillä. − Saattoi olla tuuriakin mukana, että käsi oli paketissa. Muuten paikka olisi voinut jäädä huomaamatta.

Tämä on nyt viimeinen työni, meni syteen tai saveen.

Benders kiinnosti Partasta, koska hän aloitti työuransa betonirakentajana ja kirvesmiehenä. Haastattelussa hän kävi käsi paketissa ja sai paikan.

Uudessa työssä myyntiedustajaa motivoivat tilauksen saaminen ja uusasiakashankinta. Bendersillä hänen tehtävänään on myös levittää tietoa ruotsalaisomisteisesta yrityksestä kahden muun Suomen työnte12

kijän kanssa. Bendersin myötä Partanen siirtyi provisiopalkkauksesta kiinteään kuukausiansioon, mikä vähentää stressiä.

Kaikkein mukavinta myyntityössä on Partasen mielestä asiakkaan tapaaminen. − Voisin jättää kaiken muun pois ja tavata vain asiakkaita, jos se olisi mahdollista.

Edellisessä työpaikassaan Partanen viihtyi 17 vuotta. Vaikeinta olikin luopua hyvistä asiakassuhteista. Toisaalta itse työssä kokeneella myyjällä ei ollut enää mitään saatavaa eikä annettavaa.

Konkarimyyjä haluaisi vielä kehittyä henkilökohtaisessa myyntityössä ja tehdä mahdollisimman paljon asiakaskäyntejä. Hänen mielestään tärkein myyjän ominaisuus on nimenomaan ahkeruus.

Nuorempiaan Partanen kannustaa välttämään luurikammoa. − Rohkeasti vaan puhelin käteen ja kontaktoimaan. Olen kouluttanut paljon ja huomannut, että nuoret eivät uskalla soittaa. Myyjän ura lop-

puu, jos asiakkaita ei uskalla tavata.

Tämä työ on siinä mielessä raakaa, että käytännön myyntityö ei tapahdu tietokoneella.

Toisen neuvon myyntiedustaja antaa oman kokemuksensa kannustamana. − Pitää mennä rohkeasti kohti uusia tuulia eikä jäädä sammaloitumaan.

Satu Juoperi

Jarmon uusimmat urastepit

8/2018−

Myyntiedustaja, Benders Suomi Oy

2001−2018

Avainasiakaspäällikkö, Victoria Oy

1996−2001

Markkinointipäällikkö, Leo Longlife Oy

1988−1996

Talopakettiedustaja, PR-talot Oy

ENSIASKEL

Opitut asiat käytäntöön

O

piskelen kolmatta vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. Olen erikoistunut opinnoissani myyntiin. Tulen yrittäjäperheestä, jossa molemmat vanhempani työskentelevät IT-alalla myynnin johtotehtävissä. Itselleni oli jo suhteellisen aikaisessa vaiheessa selvää, että myynti ja kaupallinen ala kiinnostavat myös itseäni.

Monipuoliset liiketalouden perusopinnot yhdessä myynnin, markkinoinnin sekä johtamisen opintojen kanssa ovat tarjonneet vahvan pohjan, joka mahdollistaa oman osaamisen jatkuvan kehittämisen. Mieleenpainuvimpana kokemuksena opiskeluajalta nimeäisin valtakunnalli-

sen Best Seller Competition -kilpailun, johon pääsin viime vuonna osallistumaan. Kyseessä oli hieno tapahtuma verkostoitumisen näkökulmasta. Myynnin opiskelijalle se oli myös upea mahdollisuus valjastaa opitut asiat käytäntöön.

Käytännön myyntikokemusta minulta löytyy kuluttajamyynnin puolelta useamman vuoden ajalta.

Myynnin opintojen yhteydessä olen päässyt olemaan mukana lukuisissa käytännönläheisissä projekteissa, joita on toteutettu yhteistyössä eri yritysten kanssa. Nämä projektit ja työtehtävät ovat valmentaneet tehokkaasti työelämään.

Olen tällä hetkellä opintoihini liittyvässä työharjoittelussa. Työskentelen myynnin harjoittelijana Bonsky Digital Oy:llä. Työharjoitteluni aikana toimin mielekkäissä teh-

ENSIASKEL MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

Miikan kysymys konkarille Millaisia odotuksia sinulla oli alalle lähtiessäsi ja onko käytännön työskentely vastannut odotuksiasi?

Miika Hirvonen, 24 Myynnin harjoittelija, Bonsky Digital Oy

Lue vastaus verkkolehdestä:

m

a.

fi

Haluaisin oppia kuvamuokkausta, videoeditointia ja espanjan kieltä. i.m

•

Igor Parri

le ht

• •

tävissä niin myynnin kehittämistyön kuin asiakkuuksienkin parissa. Paras asia omassa harjoittelussani on ehdottomasti se, että olen päässyt toimimaan myynnin tehtävissä monipuolisesti. Konkreettinen työskentely asiakasrajapinnassa tarjoaa parhaan mahdollisen opin jatkoa ajatellen.

Omasta opiskelijan näkökulmastani MMA:n tarjoamat palvelut ovat kattavat. MMA:n tarjonnassa minua kiinnostavat eniten tarjotut tukipalvelut esimerkiksi sopimuksiin ja oikeusturvaan liittyvissä kysymyksissä. Koen myös koulutukset ja työnhakuun liittyvät palvelut tärkeinä.

Myynti&Markkinointi

13

TYÖ &UR A

Teksti Piia Kunnas Kuvat Jenna Lehtonen

14

Teksti Noora Hellman Kuvat Jenna Lehtonen

POLIISISTA BISNESMIEHEKSI Mats Väisänen aloitti uransa virkavallan edustajana mutta siirtyi 1980-luvun lopulla liikeelämän pariin. Myynnin ja markkinoinnin maailmassa hän on työskennellyt kolmekymmentä vuotta.

Myynti&Markkinointi

15

TYÖ &UR A

H

elsinkiläinen Mats Väisänen ei muista kaikkia syitä, miksi hän päätti hakea armeijan jälkeen poliisikouluun. Ainakin koulutuksen lyhyys houkutteli: kokelaskurssi kesti tuohon aikaan vain viisi kuukautta. Ovi aukesi kouluun ensi yrittämällä, ja nuorukainen oli kurssinsa kärkioppilaita.

Todistuksen saamisen jälkeen löytyi töitä Helsingin Liikkuvasta poliisista. Elettiin kevättalvea 1984. Myöhemmin Mats suoritti vielä kahdeksan kuukautta kestäneen miehistökurssin.

Liikkuvassa poliisissa Mats työskenteli kuusi vuotta. − Viihdyin työpaikassani hyvin. Päivät olivat mielenkiintoisia ja työ vaihtelevaa. Ylinopeussakkoja tuli kirjoitettua ja rattijuoppojakin saatiin kiinni, Mats muistelee.

Mutta jos mies tykkäsi työstään, miksi poliisiura jäi kokonaan vuonna 1989? − Meille oli syntymässä lapsi. Kun ryhdyin poliisiksi, vaimoni ei ollut vielä kuvioissa. Hän ei koskaan oikein sopeutunut työskentelyaikoihini poliisina. Olin usein töissä iltaisin, viikonloppuisin ja joskus jopa jouluna.

Perheenlisäyksen myötä Mats halusi päivätyön. Liikeelämään siirtyminen tuntui järkevältä. Poliisilaitoksella melkein kaikki työt ovat vuorotyötä, joten sieltä pelkän päivävuorotyön löytyminen olisi ollut hankalaa.

Kun Mats onnistui saamaan myyntiedustajan paikan Yhtyneiltä Paperitehtailta, hän irtisanoutui poliisista.

Hyppy kohti tuntematonta Nykyisin Mats Väisänen on 55-vuotias kahden aikuisen tyttären isä ja kolmen lapsenlapsen isoisä. Liike-elämästä on kokemusta kolmeltakymmeneltä vuodelta.

1990-luvulla Mats työskenteli seitsemän vuotta Fountainilla, joka toi kahviautomaatteja Suomeen. Hän aloitti yrityksessä myyntipäällikkönä ja kohosi sittemmin maajohtajaksi.

Kun Fountain lopetti Suomen konttorin vuosituhannen vaihteessa, oli aika suunnata kohti uusia haasteita.

Mats mietti, ottaisiko hän vastaan toisesta kahvialan yrityksestä tarjotun työn vai rohkenisiko hän hypätä kohti tuntematonta.

Mats päätti uskaltaa. Lehdessä oli ilmoitus työpaikasta Swedish Match -nimisessä tupakka-alan yrityksessä.

Hän haki ja pääsi.

16

− Oli parhaimpia päätöksiäni, että uskalsin lähteä toiselle alalle. Tupakka-alalle siirtyminen opetti paljon ja toi uusia asiakkaita ja kollegoja.

Myytävä tuote oli nyt erilainen kuin ennen. Aikaisemmin Mats ei ollut juurikaan ollut tekemisissä tuotteiden kanssa, joita myytiin kuluttajille kauppojen kautta. − Tuotteet olivat laadukkaita, vaikka tupakkatuotteista ei ehkä pitäisi niin sanoa. Harva tietää, että Suomessa on hurjat markkinat pikkusikareiden puolella. Katukuvassa ei näy, että Suomessa myydään 110 miljoonaa sikaria vuodessa.

Mats istui pääosin Helsingissä, mutta matkapäiviä kertyi vuodessa 40−50. Pääkonttori oli Tukholmassa, ja Matsin vastuualueena olivat kaikki Pohjoismaat ja Baltia.

Matsin kaksikielisyys oli ilman muuta etu pohjoismaisessa yhtiössä. Lapsuudenkodissa Helsingin Vuosaaressa puhuttiin ruotsia, mutta koulut hän kävi suomeksi.

Lopputili tuli yllättäen Kun Mats oli työskennellyt tupakkateollisuudessa 11 vuotta, Swedish Matchin sikari- ja piipputupakkaliiketoiminta siirtyi tanskalaiselle Scandinavian Tobacco Groupille. Samalla Mats siirtyi hoitamaan yhtiön Travel Retail -liiketoimintaa Pohjois-Euroopan alueella.

Lakimuutokset alkoivat hankaloittaa tupakkatuotteiden markkinointia. Vuonna 2012 astui voimaan lakimuutos, joka velvoitti pitämään tupakkatuotteet kaupoissa piilossa. Laki ei tosin koskenut Travel Retailia eli myyntiä laivoilla ja lentokentillä. − Maissa tuotteiden lanseeraaminen kävi vaikeaksi, kun kenellekään ei voinut kertoa, että olemme tuoneet uuden tuotteen markkinoille.

MATS VÄISÄNEN • Toimii yrittäjänä W2M Industries Oy:ssä.

• Työskennellyt aikaisemmin muun muassa kahvialan yrityksessä, tupakkateollisuudessa ja jätteenkäsittelylaitteita innovoineessa firmassa.

• Aloitti 1980-luvulla työuransa Liikkuvassa poliisissa.

• Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi aikuista tytärtä ja kolme lastenlasta.

• Käynyt johtamisen koulutuksia ja suorittaa nyt taloushallinnon ammattitutkintoa töiden ohessa.

Mats työskenteli tupakkayhtiöissä yhteensä neljätoista vuotta. Sinä aikana hän näki, kuinka työntekijöitä saatettiin pistää nopeastikin vaihtoon. Pääjohtajia ehti olla yhtiöissä tuona aikana viisi tai kuusi, ja organisaatiomuutokset olivat yleisiä. Lopputilin saavia ei etukäteen varoiteltu, vaan asiasta ilmoitettiin yllättäen.

Vaikka Mats tunsi yhtiön käytännön, hän ei osannut odottaa, että vuonna 2014 tulisi hänen oma vuoronsa lähteä. − Oli se shokki. Vaikka tiesin, että kuka tahansa voidaan irtisanoa, tilanne tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Mats ei ollut tehnyt töitään huonosti. Päinvastoin. Sinäkin vuonna tulokset olivat parempia kuin edellisvuonna.

Seuraavat puoli vuotta menivät töitä etsiessä ja tulevaisuutta miettiessä. Työnantaja huolehti siitä, että talous oli ensimmäisiksi kuukausiksi turvattu. Mutta Mats sai huomata, että 50-vuotiaan ei ollut helppo työllistyä uudelleen. − Työnhaku on kovaa duunia. On kirjoitettava lukemattomia hakemuksia. Kun saa kerta toisensa jälkeen ei-vastauksen, se syö itsetuntoa.

Rekrytoijat eivät sanoneet suoraan, että Mats oli liian vanha. Sen pystyi kuitenkin lukemaan rivien välistä.

Hän ei itse pitänyt eikä nykyäänkään pidä itseään liian vanhana työntekoon. − Itseensä on pakko uskoa. Jos ihminen on irtisanottu yhdestä työstä, sillä ei välttämättä ole tekemistä sen kanssa, onko ollut hyvä vai huono työntekijä.

Mats muistuttaa, että yksi työpaikka riittää. Ja että usein jostakin aukeaa uusi ovi, kun vanha sulkeutuu. Uusi työpaikka voi olla jopa parempi kuin edellinen. − Aina voi myös pohtia vaihtoehtoja, kuten itse tein.

Jos en löydä mielekästä työtä, on mahdollista perustaa yritys ja työllistää sitä kautta itsensä.

Yhteistyötä vävyn kanssa Matsista tuli yrittäjä mutta ei heti työnhakujakson jälkeen vaan vasta marraskuussa 2017. Yhtiökumppaniksi lähti oma vävy.

Palataanpa vielä vuoteen 2014. Mats oli siis etsinyt töitä jonkin aikaa. Vävy työskenteli firmassa, joka innovoi muovijätteen käsittelylaitetta. Nopeasti kasvaneessa firMyynti&Markkinointi

17

TYÖ &UR A

UUDEN OPETTELEMINEN EI KATSO IKÄÄ – AINA VOI OPPIA UUTTA. massa kaivattiin toimitusjohtajaa, joka pystyisi vastaamaan suurentuneisiin haasteisiin.

Vävy järjesti työhaastattelun, ja Mats sai paikan. − Etsin rahoittajia ja sijoittajia. Muovijätteen käsittelylaitteelle oli kiinnostusta ympäri maailmaa, Mats muistelee.

Firma oli lähellä läpimurtoa, mutta ensimmäisen asennuksen kanssa tuli teknisiä ongelmia. Kävi selväksi, ettei Matsilla ollut enää tulevaisuutta yrityksessä. Vävykin päätti irtisanoutua.

Ajatus omasta yrityksestä nosti päätään. Kolmekymppinen vävy olisi varmasti löytänyt uuden pestin helposti.

Mats taas tiesi oman työnhakunsa hankaluudet.

Vävyllä oli teknistä osaamista ja huoltoalan kokemusta. Mats tunsi bisnesmaailman. Miehet päättivät yhdistää osaamisensa ja perustivat yhteisen yrityksen, W2M Industries Oy:n.

W2M hoitaa raskaan kaluston huolto-, korjaus- ja asennustöitä. Lisäksi yritys toimii Green Master -pyöräkuormaajien ja Sunward-kaivinkoneiden jälleenmyyjänä pääkaupunkiseudulla.

Työnjako toimii niin, että Mats hoitaa jälleenmyynnin sekä talousasiat ja hallinnon. Vävy vastaa huoltotoiminnasta. Firmaan on myös palkattu kaksi huoltomiestä.

Toiveena oli alusta asti, että yritys löytäisi jonkin myytävän artikkelin huoltotöiden oheen. Ensin suunnitelmissa oli öljyn myynti, mutta sillä alalla katteet jäävät liian pieniksi. Niinpä pyöräkuormaajien ja kaivinkoneiden saaminen myytäviksi oli yrittäjille iloinen asia.

Yhteistyö appiukon ja vävyn kesken toimii mainiosti. − Meillä on hyvä kombo. Yhtiökumppanini keksii paljon ideoita. Minä olen realisti, nyin alas ja katson, että asiat tehdään järkevästi.

Yhtiökumppanit tapaavat toisiaan myös työpaikan ulkopuolella. Vapaa-ajan tapaamisissakin saatetaan puhua työasioita. Se ei haittaa Matsia, koska arjen keskellä he eivät aina ehdi jutella. Vävy viettää usein päivän asiakkaan luona ja Mats taas toimistolla.

18

Itsensä kehittäminen kannattaa W2M:ää ei perustettu ajatuksella, että yrittäjyyden täytyy jatkua eläkeikään asti. Mutta Mats haluaa katsoa, mihin saakka siivet kantavat. − Toiveissa on kehittää tästä tuottava ja mielekäs työpaikka. En usko, että meistä tulee miljonäärejä. Konsepti perustuu siihen, että ihmisen työtä laskutetaan tuntitaksalla. Jospa saisimme kohtuullisen toimeentulon. Pitää muistaa realiteetti, että mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeampi on saada työtä muualta.

W2M pyrkii Matsin mukaan ilman muuta kasvamaan.

Kasvu täytyy kuitenkin pitää hallittuna. Matsilla on teoreettistakin tietoa näkemystensä tueksi, sillä hän kävi muutama vuosi sitten Kasvuun johtaminen -koulutuksen. Opiskelukärpäsen purtua hän suoritti heti perään yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.

Yrityksen perustamisen jälkeen Mats halusi vielä laajentaa taloudellista osaamistaan. Siksi hän suorittaa nyt töiden ohessa taloushallinnon ammattitutkintoa. − Mielestäni ammatillisen osaamisen kehittäminen kuuluu perusasioihin. Uuden opetteleminen ei katso ikää – aina voi oppia uutta.

Myös MMA:n koulutustarjonta kiinnostaa Matsia. Hiljattain hän osallistui Digitaalisen markkinoinnin koulutussarjaan, jossa pureuduttiin digitaalisen markkinoinnin ja myynnin suunnitteluun, strategioihin ja taktiikoihin, kanavavalintoihin sekä mittaukseen ja jatkokehitykseen. − Ala, jolla toimimme, ei ole erityisen moderni, mutta meidänkin asiakkaamme etsivät tietoa netistä. Sain koulutussarjassa hyvää oppia, kuinka digitaalista puolta pystyy hyödyntämään yrityksen tunnettuuden parantamisessa.

Entä tulevaisuuden haaveet? Mats toivoo, että voisi jossakin vaiheessa laajentaa konsultoinnin suuntaan.

Hän voisi auttaa pikkufirmoja liiketoimintastrategioiden suunnittelussa. − Monet yritykset eivät panosta strategioiden systemaattiseen suunnitteluun. Niissä vain mennään, kohelletaan ja sammutetaan tulipaloja. Uskon, että itselläni on kohtuullisen hyvä kokemus strategioista. En tosin tiedä, kuinka saisin myytyä konsultointipalvelua, koska aikaisempaa näyttöä sentyyppisestä tekemisestä ei ole. Aika näyttää.

Loisto Mariner mobiililaitteille

Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla.

UUTTA! AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto

Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla.

• Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä.

• Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan.

• Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista.

• Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: loistonavigointi.fi

Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmiin.

TULEVAISUUS

TEEMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN

TULEVAISUUS

Teksti Jukka Nortio

UUDET KOKEILUT TEHOSTAVAT MARKKINOINTIA Tekoäly, some-kanavat, mobiilisovellukset, sisältömarkkinointi ja markkinoinnin automaatio.

Markkinoinnin ammattilaisen pitäisi osata kaikkea ja olla joka paikassa.

Vai pitääkö?

20

F

onectan alkuvuodesta julkaiseman kyselyn mukaan markkinointijohdossa uskotaan, että asiakkaiden tunteminen ja markkinoinnin kohdentaminen ovat digimarkkinoinnin arkeen eniten vaikuttavat tekijät. Ilman asiakastuntemusta ei mobiilisovelluksilla, koneoppimisella ja markkinoinnin automaatiojärjestelmillä ole käyttöä. − Ymmärrys siitä, kuinka hyvin markkinointia voidaan kohdentaa, riippuu siitä, millainen ymmärrys digitalisaation mahdollisuuksista yrityksessä on, Fonectan kehitysjohtaja Tommi Eklund sanoo.

Matalimmalla digitalisaatioosaamisen tasolla ei olla edes kiinnostuneita kohdentamisesta, vaan siellä mitataan vain verkkosivujen tai verkkokaupan kävijämääriä.

Seuraavalla tasolla kerätään asiakaskohtaista dataa: verkkosivuilla olevien evästeiden avulla nähdään, miten kukin kävijä sivustolla liikkuu, mitä tietoa hän hakee, mistä hän on kiinnostunut ja mitä mahdollisesti ostaa. Datamassaa analysoimalla ja jalostamalla voidaan nostaa digitaalisen kohdennetun markkinoinnin tasoa.

Ennen kuin tähän päästään, on käytävä pitkä tie. − On valittava kohderyhmä, jolle ollaan relevantti kumppani ja jota tavoitellaan. Sitten tutkitaan, millaista dataa on käytössä ja voidaanko sitä jotenkin rikastaa. Tältä pohjalta luodaan asiakaspersoonat, joita kohdennettu markkinointi houkuttelee digitaaliselle alustalle, kuten verkkokauppaan, Eklund sanoo.

Markkinoinnin kohdentamisen suurin ongelma syntyy heti alkumetreillä: myynnillä ja markkinoinnilla on halua kehittää kohdentamista, mutta yhtenäinen ja laadukas digitaalinen asiakasrekisteri puuttuu, tai se on rikki.

Asiakkaiden kiinnostuksen kohteita yritetään kartoittaa yrityksissä. Siihen tarvittavaa hiljaista tietoa on eniten huippumyyjien hallussa, eivätkä he halua sitä jakaa. Sisältöstrategiatyöllä tätä salattua tietoa pyritään jakamaan koko organisaation hyödyksi. − Myyjien provisiopohjainen palkkiomalli on ollut tällaisen työn pahin este. On eletty maailmassa, jossa yksi myyjä ikään kuin omistaa koko asiakassuhteen. Onneksi yksilöpohjaisesta myynnistä ollaan siirtymässä yhä enemmän tiimityöhön ja -palkitsemiseen, Differon perustaja ja konsulttijohtaja Katri Tanni sanoo.

Uusi vaihde sisältömarkkinointiin Vaikka sisältömarkkinointi on pidemmän aikaa ollut markkinoinnin yksi kuluneimmista hype-sanoista, monella yrityksellä on sen käytännön toteutuksissa vielä mietittävää.

Suurin kysymys tiivistyy siihen, miten digitaalisten kanavien vaatimia kiinnostavia sisältöjä tuotetaan.

Onko kallispalkkainen yrityksen asiantuntija oikea ihminen kirjoittamaan blogeja ja mielipidekirjoituksia? Osaako markkinointitoimiston juniorikonsultti asettua ostavan asiakkaan asemaan? Miten sisältöstrategia ja ostajapersoonat muuttuvat tekstiksi, kuviksi, videoiksi ja sitä kautta markkinointi-

automaation polttoaineeksi tuottamaan liidejä?

Jos sisältöjä päätetään tuottaa yrityksen sisällä, siihen pitää olla aito palo. Sisällöntuotannon tulosten pitää näkyä sisältöjä tuottaneille. Kun mittarit kertovat, mikä sisältö tuo asiakkaita ja euroja, ei sisältökoneen pyörittäminen ole markkinoinnille karvasta kalkkia. − Sisällöntuotanto vaatii yrityksen sisäiset vastuutukset, vuosikellon ja mielellään kumppaneiksi sisällöntuotannon ammattilaisia, Eklund sanoo.

Tanni on erikoistunut sisältöstrategioiden luontiin niin pk-yrityksille kuin Suomen suurimmille pörssiyrityksille. Hän kertoo, mitä uutta sisältörintamalla tapahtuu juuri nyt. − Ne yritykset, jotka ovat lähteneet varhain liikkeelle, siirtyvät sisältömarkkinoinnissa laadullistamiseen ja järkeistämiseen. Markkinoinnin automaatio on monilla käytössä, ja yrityksen omaa väkeä on osallistettu sisältöjen tekoon. Nyt mietitään, miten sisällöt parhaiten puhuttelisivat asiakkaita.

Sisältöjen laadun parantaminen tarkoittaa olemassa olevien sisältöjen auditointia ja epärelevantin sisällön siivoamista. Kun sisältöjä on tuotettu isolla vaihteella, punainen lanka on kadonnut. Tuloksena on sisältöviidakko, jossa asiakas ei löydä haluamaansa. Nyt sisällölle halutaan selkeät raamit ja struktuuri.

Markkinoinnin täytyy osata hyödyntää sisältöjä monikanavaisesti.

Esimerkiksi tapahtumat on hyödynnettävä pitkällä aikavälillä entistä paremmin, ja tapahtumien sanoma pitää tuoda markkinoinnin kärjeksi ja hyödyntää myös jälkimark21

TULEVAISUUS

kinoinnissa. Eri kanavissa olevilla sisällöillä tulee olla yhteinen kärki.

Koneoppiminen tehostaa markkinointia Markkinointijohdon ymmärrys osaamisensa puutteista on lisääntynyt Fonectan edellisestä selvityksestä vuonna 2015. Eklundin mukaan paine hallita digitaalisen markkinoinnin välineitä ja toimintatapoja kasvaa jatkuvasti. Kuilu mahdollisuuksien ja reaalimaailman välillä levenee, koska monen yrityksen perusasiat datan laadusta alkaen ovat rempallaan.

Harvassa yrityksessä on osaajia, joiden työhön kuuluu markkinoinnin datan laadusta huolehtiminen ja se, että luvat datan käyttöön ovat kunnossa. Tämän ison työmaan on oltava kunnossa ennen kuin markkinoinnin automaatiota tai koneoppimista voidaan hyödyntää.

Kun omaa osaamista ei ole, palveluita ostetaan yhä enemmän digikumppaneilta. Samalla digimarkkinoita tehokkaasti hyödyntävät kellokasyritykset keksivät uusia toimintatapoja.

Tommi Eklund kehitysjohtaja, Fonecta Kuva: Fonecta

22

Eklund puhuu digital high spender -yrityksistä, jotka kasvavat nopeasti käyttämällä laajalla rintamalla digitaalisen markkinoinnin tuoreita keinoja. Näissä yrityksissä osa markkinoinnista tehdään itse hyödyntämällä moderneja alustoja, jotka tarjoavat helppokäyttöisiä digitaalisen markkinoinnin työkaluja.

Osa myynnistä ja markkinoinnista on niin lähellä yritysten ydinliiketoimintaa, ettei sitä haluta koskaan ulkoistaa.

Koska digitaalisen markkinoinnin kaikilla alueilla on Eklundin mukaan kaksinumeroiset kasvuprosentit, yritysten pitää kasvattaa omaa osaamistaan, sillä markkinoilla ei riitä osaamista kaikille.

Markkinoiden kuumentuessa ulkoistaminen kääntyy päinvastaiseksi. − Osa yrityksistä ottaa osan ulkoistetuista palveluista takaisin omaan haltuunsa, Eklund ennustaa.

Kun data on kunnossa ja digimarkkinoinnin osaamista on hankittu riittävästi, on aika kääriä hihat. Kaikissa markkinoinnin kehit-

tämisen hankkeissa pitää pyrkiä automaatioasteen nostoon. − Ensimmäinen askel on selkeiden, mitattavien tavoitteiden asettaminen. Toinen askel on jatkuva uusien toimintatapojen kokeileminen, Eklund sanoo.

Markkinoinnin automaatio ei ole enää vain isojen yritysten työsarkaa − kiitos pilvipohjaisten ratkaisujen, jotka skaalautuvat mainiosti pk-yritystenkin tarpeisiin ja budjetteihin.

Koneoppiminen on seuraava askel automaatiosta ja tarjoaa uusia tapoja tehostaa markkinointia. IBM Watson for Marketing on yksi näistä alustoista, jonka esittelyvideoista saa hyvän kuvan siitä, miten koneoppimisen voi valjastaa hyödyksi.

Tannin mukaan tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa on globaali trendi, joka hiljalleen rantautuu Suomeen. Ensiaskelia on jo otettu.

Nesteellä on testattu tekoälyä tutkimaan, millaiset sisällöt sivustolla houkuttelivat asiakkaita ja miten he niiden jälkeen toimivat. Näiden tietojen perusteella tekoäly op-

”LIIKETOIMINNAN ON YMMÄRRETTÄVÄ YHÄ ENEMMÄN, MITEN DIGITAALINEN MARKKINOINTI VOI NOPEIDEN KOKEILUJEN KAUTTA KIIHDYTTÄÄ KASVUA.”

pi tuottamaan sisältöä, jota luettiin enemmän kuin perinteisellä mallilla tehtyjä tekstejä.

Ostopäätöstä vahvistavia sisältöjä Markkinoinnin kannustaminen numeroilla on vasta lähdössä käyntiin suomalaisyrityksissä. − Hiljattain yksi asiakkaamme esitti selkeitä liidimääriä, joita he tavoittelevat ja joihin pääsemiseksi he haluavat tehostaa markkinointia, Tanni sanoo.

Varsinaiset profit share -mallit ovat harvinaisia. − Olen kymmenessä vuodessa törmännyt vain parissa projektissa sellaiseen. Toivottavasti asiakashankinta tulee jatkossa enemmän liiketoimintapäättäjien pöydälle, Tanni jatkaa.

Hinta per asiakas on Eklundin mukaan uusi toimintamalli markkinoinnin tulosten mittaroinnissa ja tuottojen hyödyssä. − Yrityksissä ollaan selkeästi halukkaita sopimaan liidi- tai asiakaskohtaisista toimintamalleista. Toinen uusi tapa on asiakkaiden mek-

Katri Tanni, konsulttijohtaja, Differo Kuva: Studio Klik Oy/ Sami Reivinen

larointi, jossa puhutaan revenue share -mallista. Asiakasyritys hakee palvelualustan kautta esimerkiksi vakuutus,- kuljetus- tai rekrytointisopimusten tekijöitä asiakkaakseen. Kun sopimuksia syntyy, palvelualustaa pitävä meklari saa jokaisesta sopimuksesta osansa, Eklund sanoo.

Palvelualustoilta löytyy myös digitaalisten markkinoiden palveluita tarjoavia yrityksiä. Ostaja saa yhdestä paikasta kaikki palvelut. Palvelualustalla on vaihtoehtoja, arvosteluja ja muita valintaa helpottavia asioita.

Ostajien epävarmuus on kasvanut. Epävarmuutta lisää se, että ostopäätöksen eri vaiheisiin sitoutetaan enemmän ihmisiä kuin ennen.

Kun ostaminen muuttuu, pitää tietää suunta, minne ostajat liikkuvat. − Asiantuntijat, C-tason johtajat ja osto-organisaation eri tasojen ihmiset vaikuttavat omalla tavallaan ostopäätökseen, joten heille kaikille pitää tarjota kiinnostavia ostopäätöstä tukevia sisältöjä varhaisessa tiedonhakuvaiheessa, Tanni sanoo.

Ostamisen muutosta korostaa se, että vielä hankintapäätöksen viime metreillä päätöksentekijät käyvät digitaalisissa kanavissa hankkimassa vahvistusta päätökselleen. − Yrityksissä ei ole oivallettu sitä, etteivät digitaaliset kanavat ole pelkästään tuotteisiin ja palveluihin tutustumista varten, vaan sinne tarvitaan myös ostopäätöstä vahvistavaa sisältöä, Tanni sanoo.

Myynnin ja markkinoinnin muutokset ravistelevat yrityksen johtoa. Brändimielikuva, viestintä ja työnantajamielikuva säilyvät markkinointi- ja viestintäjohdon tontilla.

Samalla liiketoiminta ottaa markkinoinnista osansa. − Puhun growth hackingista, jolla tarkoitan kasvun kiihdyttämistä.

Markkinoinnin maailmassa se merkitsee nopeita kokeiluja, skaalautumista pienestä isoksi. Näitä kokeiluja vetävät yhä useammin bisnespäättäjät. Liiketoiminnan on ymmärrettävä yhä enemmän, miten digitaalinen markkinointi voi nopeiden kokeilujen kautta kiihdyttää kasvua, Eklund sanoo.

”NE YRITYKSET, JOTKA OVAT LÄHTENEET VARHAIN LIIKKEELLE, SIIRTYVÄT SISÄLTÖMARKKINOINNISSA LAADULLISTAMISEEN JA JÄRKEISTÄMISEEN.” 23

TULEVAISUUS

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuvat Sirpa Päivinen

USKALLA AJATELLA ISOSTI Maailma muuttuu nyt niin nopeasti ja monin tavoin, että se haastaa jopa mielikuvituksemme.

Hulluimpiakaan ideoita ei kannata hylätä, sillä juuri ne voivat olla avain tulevaisuuden menestykseen.

J

uuri nyt tulevaisuus pelottaa nuoria, kun taas Useita start up -yrityksiäkin pystyyn laittanut innoseniorit haikailevat nostalgisesti menneevaattori kutsuttiin ainoana suomalaisena ja ryhmän seen. Tällaisen havainnon on tehnyt Perttu nuorimpana jäsenenä mukaan kansainväliseen älykPölönen, yksi kysytyimmistä esiintyjistä fooköjen ryhmään Piilaaksossa Nasan tiloissa sijaitserumeilla eduskunnasta yliopistoihin ja suurisvaan ajatushautomoon. Siellä hän sai toteuttaa lempita yrityksistä julkisten palveluiden tuottajiin. filosofiaansa, luovaa ja laaja-alaista ajattelua. Ryhmän Kun 24-vuotias nuori mies puhuu tulevaisuudesta tavoitteena ei nimittäin ollut enempää eikä vähemitseään kaksi kertaa vanhemmalle yleisölle, hän osaa pää kuin etsiä ratkaisuja suurimpiin ihmiskuntaa asasettaa sanansa niin, että monimutkaisista asiakokokarruttaviin ongelmiin − sellaisiin kuin ilmastonmuunaisuuksista muodostuu ymmärrettäviä ja järkeenkäytos, väestönkasvu sekä puhtaan veden ja ruuan riitpiä näkemyksiä. tävyys.

Pölönen tunnistaa tulevaisuuden uhkakuvat mutta on Pölönen myöntää, että tulevaisuuden ennustamisamaan aikaan optimistinen. nen on haastavaa, kun historiastakaan ei olla samaa − En halua maalailla kovasti muotia olevia dystopioimieltä. On vain arvauksia ja skenaarioita. Silti tulevaita. Haluan rohkeasti, jopa radikaalisti, tuoda esiin uusia suuden pohtiminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. näkökulmia ja ajatusmalleja sekä haastaa ihmiset ajat-Ville Ojanen − Teknologia vauhdittaa muutosta ennennäketelemaan isosti. mättömällä voimalla. Maapallon historiassa olemme Uuden polven futuristi Pölönen ei ole tyypillinen tieeläneet digitalisaation ja globalisaation aikaa vasta demies. Hän valmistui vuosi sitten Sibelius-Akatemiasta viimeiset 30 vuotta. Mutta toisin kuin aikaisemmin, säveltäjäksi ja on myös niittänyt mainetta jo lukioikäisemuutokset eivät tapahdu enää lineaarisesti, lokaalisnä innovoimansa palkitun sävelkellon keksijänä. ti ja tasaisesti vaan eksponentiaalisesti. On siis kiire.

24

Haastoimme Perttu Pรถlรถsen ottamaan kantaa muutamaan tulevaisuutta koskevaan teesiin.

Myynti&Markkinointi

25

TULEVAISUUS

NYT ON HYVÄ AIKA OLLA NUORI JA MUUTTAA MAAILMAA. Ihmisillä ei ole koskaan ollut parempia mahdollisuuksia muuttaa maailmaa ja vaikuttaa yhteiseen hyvään kuin nyt. Uusia aloja ja töitä, intohimon kohteita ja lähteitä syntyy. Minusta on kiinnostavaa nähdä, mihin suuntaan maailma kehittyy.

Dialogi sukupolvien välillä on muuttunut molemminpuoliseksi. Kokemus ja näkemys ovat yhtä tärkeitä. Nyt myös nuoret voivat opettaa vanhempiaan. Älylaitteiden käytössä he ovat hakoja, mutta miksi vanhempi opettaisi lapselle, kuinka puhelimen numerolevyä pyöritetään? Se on esimerkki taidosta, jota ei enää tarvita.

Meillä ei ole varaa joutua tilanteeseen, jossa teknologia luo kuilua sukupolvien välille. Sen on tuotettava hyötyä ja helpotusta kaikille.

Ajattelen niin, että vaikka teknologia helpottaa elämää, se ei välttämättä tee siitä onnellisempaa. Kukaan ei osaa sanoa, millaista arkemme on kymmenen vuoden päästä. Meillä ei ole elämäämme enää samanlaista kontrollia kuin aikaisemmin. Siksi on vain osattava olla onnellinen kaikkien niiden muutosten keskellä, jotka vääjäämättä toteutuvat.

Uskon visiointiin, koska visioilla on taipumus toteuttaa itseään. Kuitenkin on varauduttava myös erilaisiin vastatrendeihin, joita on vaikea ennakoida ja hallita. Kukapa olisi arvannut, että ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen tähtäävästä sosiaalisesta mediasta tulee väline vihapuheelle tai että Euroopan yhdentymiskehityksen ajaminen johtaisi nationalismin ja populismin voimistumiseen?

Kun ideoimme tulevaisuutta, skaalan tulee olla laaja ja ennakkoluuloton.

Usein nyt hölmöiltä ja hulluilta tuntuvat ajatukset ovat niitä, jotka toteutuvat. Tässä mielessä lapset ovat parhaita tulevaisuuden ennustajia. Eksperttejä sen sijaan ei kannata liikaa uskoa. He kertovat aina sen, mitä nykykäsityksen mukaan ei voi tehdä.

26

TYÖN TEKEMINEN TULEVAISUUDESSA ON NYKYISTÄ MIELENKIINTOISEMPAA JA PALKITSEVAMPAA. Kun kerron ihmisille, että lähiaikoina puolet nykyisistä ammateista katoaa, ilmeet yleisön joukossa vakavoituvat. Kuitenkaan työn muutos ja murros ei ole mikään uusi asia, sehän on jatkunut vuosituhansien ajan. Erilaista on nyt vauhti, jolla asiat toteutuvat.

Vielä reilut kymmenen vuotta sitten maailmassa ei ollut ensimmäistäkään appi-kehittäjän ammatissa toimivaa henkilöä. Nyt heitä on toistakymmentä miljoonaa, ja määrä kasvaa.

Kun maailma digitalisoituu, työpaikkojen määrä vähenee. Samaan aikaan työn määrä kuitenkin kasvaa, kun toimintaympäristö monimutkaistuu.

Tulevaisuudessa meillä ei ole vain työttömiä vaan pahimmillaan myös suuri määrä uustyökyvyttömiä henkilöitä, joilla ei ole niitä taitoja, joita digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan. Tämä pelottava kuva korostaa sitä, miten tärkeää meidän on huolehtia ihmisten mahdollisuuksista opiskella uusiin tehtäviin – koko elämän ajan.

Mielestäni on vanhanaikaista suojella työpaikkoja, joita ei kohta enää ole. Nyt täytyy puhua työntekijöiden suojelemisesta. Vaikka menetämme jotain, saamme uutta tilalle. Ihmiset ovat paljon monipuolisempia ja monilahjaisempia kuin itse uskovat. Muutos sinänsä ei tee ketään tarpeettomaksi.

Ammattien ja titteleiden sijaan meidän kannattaisi puhua ominaisuuksista, joita eri tehtävissä tarvitaan. Silloin vastaus kysymykseen, mikä minusta tulee isona, muuttuu ratkaisevasti.

On paljon asioita, joissa kone ei voi voittaa ihmistä. Uskon, että tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän pehmeitä taitoja: myötätuntoa, luovuutta, sosiaalista tilannetajua, itsetuntemusta ja itsensä ohjaamista.

Jos hieman karrikoin, yksi yleisimmistä tulevaisuuden ammattinimikkeistä Suomessa on luova ongelmanratkaisija.

27 Myynti&Markkinointi

27

TULEVAISUUS

TULEVAISUUDEN MARKKINOILLA PÄRJÄÄVÄT INNOVAATTORIT JA ERILAISTUJAT. Viisikymmentä vuotta sitten meillä tehtiin oikeita valintoja. Siksi Suomella menee nyt niin hyvin. Olemme maailman onnellisin kansa, mikä on tavallaan meille ansa.

Koska meillä on paljon hyvää, meillä on myös paljon menetettävää. Tässä menettämisen pelossa uskallamme tehdä vain pieniä muutoksia. Se ei kuitenkaan nykymaailmassa riitä. Uusien innovaatioiden käyttöönotossa nopea kakkonen voi vielä pärjätä, mutta hidas viitonen on auttamatta ulkona kuvioista.

Silloin kun joudutaan lähtemään tyhjästä, uskalletaan helpommin ottaa rohkeita askelia ja kokeilla uutta. Eihän ole paljon menetettävää. Hyvä esimerkki tästä on meitä teknologian hyödyntämisessä edellä oleva naapurimaamme Viro. Tai sitten monet Afrikan maat, jotka ovat edelläkävijöitä vaikkapa mobiilimaksamisessa.

Se, että yritys on tänä päivänä hyvässä asemassa, ei millään tapaa takaa sitä, että se menestyisi vielä kymmenen vuoden päästä. On arvioitu, että puolet maailman suurimmista yrityksistä häviää markkinoilta. Teknologia muuttaa toimialojen luonnetta ja uudet bisnesmallit yleistyvät.

Se trendi, joka on näkynyt kirjakaupassa Amazonin, elokuvavuokraamoissa Netflixin, vähittäiskaupassa Alibaban, kaukopuheluissa Skypen tai taksiautoilussa Uberin muodossa, tulee toteutumaan kaikilla toimialoilla. Tämä disruptiokehitys on ymmärrettävä jokaisessa yrityksessä, ja on kuumeisesti mietittävä, kuinka olla relevantteja myös tulevaisuudessa.

Kaikki johtaminen on tänä päivänä muutosjohtamista. Se tarkoittaa, että on uskallettava ideoida uutta silläkin uhalla, että osa vanhasta bisneksestä menetetään.

Yrityskulttuurissa täytyy sallia virheiden tekeminen, sillä juuri virheistä opitaan eniten. Kuulin Piilaaksossa tositarinan eräästä CIA:n työntekijästä, joka sai potkut siksi, ettei hän ollut tehnyt työurallaan yhtään virhettä.

Tänä päivänä ideat ovat jopa tärkeämpiä kuin resurssit. Kymmenen miestä kaivaa ojaa varmasti nopeammin kuin kaksi, mutta teknologiamaailmassa viiden hengen tiimi tai jopa yksi koodari autotallissaan voi mullistaa kokonaisen toimialan.

28

28

DIGITALISAATIO JA TEKOÄLY MUUTTAA MAAILMAMME NOPEASTI JA PERUUTTAMATTOMASTI. Epäilemättä kaikki, mikä on mahdollista digitalisoida, myös digitalisoidaan − vieläpä hyvin nopeasti. Teknologista kehitystä ei kuitenkaan pidä nähdä mörkönä vaan valtavana mahdollisuutena kehittyä, niin yrityksille kuin yksilöille.

Nyt meidän on vain oltava rohkeita kohtaamaan tulevaisuuden muutokset ja otettava käyttöön teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Kyvystä nähdä pidemmälle tulee ratkaisevan tärkeä kilpailukeino. Se, että olemme saaneet aikaan paljon hyvää, ei saisi estää meitä tekemästä radikaalejakaan valintoja.

Olen usein ajatellut, että kun uutta maailmaa rakennetaan vanhaan ympäristöön, vaikutusten arvioiminen ei todellakaan ole helppoa. Panokset niin hyvässä kuin pahassa ovat kovat.

Minusta teknologisen kehityksen ennustaminen on vielä helppoa, mutta ihmisten suhtautumisen ja käyttäytymisen ennakointi on todella vaikeaa. Yleensä on niin, että muutosten vaikutuksia yliarvioidaan lyhyellä tähtäimellä ja aliarvioidaan pitkällä tähtäimellä, kuten Bill Gates on sanonut.

Yrityksille teknologinen murros merkitsee uusien liiketoimintataitojen opettelua. Yksittäisille ihmisille se puolestaan tarkoittaa uusien kansalaistaitojen omaksumista.

Jos minulta kysytään, neuvoni kaikkien alojen ammattilaisille on: kehitä itseäsi mahdollisimman moneen suuntaan äläkä laita kaikkia munia samaan koriin. Kehitä myös sellaisia kykyjä ja ominaisuuksia, joita ei voi mitata. Kysy 60-vuotiaaksi asti itseltäsi, mikä minusta tulee isona. Löydä tiedostamaton potentiaalisi, voit olla intohimoinen monella alalla ja monella tavalla.

Elämme nyt teknologista vallankumousta, mutta senkin keskellä meitä yhteen sitova liima on sivistys. Ilman sitä meillä ei ole mitään pysyvää. Nyt meidän on autettava toisiamme auttamaan toisiamme. Uskon, että seuraavaksi on vuorossa inhimillinen vallankumous. Muun muassa sitä pohdiskelen keväällä ilmestyvässä kirjassani Tulevaisuuden lukujärjestys.

29 Myynti&Markkinointi

29

TULEVAISUUS

Teksti Pälvi Salo Pia Hautamäen kuva Petra Viitaniemi

TUOTEMYYJÄSTÄ ARVON MUODOSTAJAKSI Tulevaisuuden myyntityö on menestyksen rakentamista yhdessä asiakkaan kanssa. Liiketoimintaa edistävien ratkaisujen tarjoaminen tekee myyjän työstä entistä mielenkiintoisempaa ja palkitsevampaa mutta samaan aikaan myös vaativampaa.

30

M

yynt it yöhön liittyy paljon myyttejä, kuten se, että hyväksi myyjäksi synnytään ja vielä sitkeämpänä se, että hyvä tuote myy itse itsensä. Pia Hautamäki, myynnin yliopettaja Tampereen ammattikorkeakoulusta, pitää molempia käsityksiä vanhanaikaisina ja jopa haitallisina.

Myynnin johtamisesta kauppatieteiden tohtoriksi väitellyt Hautamäki uskoo, että hyväksi myyjäksi kasvetaan uuden tiedon ja ketterien kokeilujen kautta. Myyntityö on jatkuvaa oppimista, oman ja tiimin toiminnan uudistamista ja kyseenalaistamista.

Hautamäki tietää, että asiakkaiden odotukset muuttuvat koko ajan vaativammiksi. Tämä tarkoittaa, että osaamisvaatimukset myyntityölle kasvavat.

– Myyjän on muututtava tuotemyyjästä arvon tuottajaksi. Vielä tänäkin päivänä niin suurissa kuin pienissä yrityksissä myyntitapahtuma nähdään usein synonyyminä tuoteesittelylle, kun kyseessä pitäisi olla asiakasta aidosti auttava kohtaaminen, Hautamäki sanoo.

– Niin suurissa kuin pienissä yrityksissä kipuillaan tuote-esittelyn ja aidon asiakasta auttavan kohtaamisen välillä. Tapaamisiin mennään esittelemään tuotetta, vaikka myyjän tulisi tutustua ennalta asiakkaan tilanteeseen ja suunnitella, miten juuri tämän asiakkaan liiketoimintaa voisi edistää, Pia Hautamäki toteaa.

MYYNNIN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA • Vuorovaikutuksellisuus ja kyky rakentaa dialogia

Tärkeintä on vuorovaikutus

• Asiakkaiden moninaisten tarpeiden kartoitus ja kyky tuottaa asiakkaalle arvoa

Pia Hautamäki jakaa tulevaisuuden myynnin painopistealueet neljään alueeseen, jotka on kuvattu oheisessa tietolaatikossa.

Asiakaskohtaamisissa yhteinen tarve rakennetaan dialogin kautta.

Kaupankäynti tapahtuu aina ihmisten – usein asiantuntijoiden – välillä, hän toteaa.

– Tänä päivänä ja erityisesti tulevaisuudessa asiakas odottaa saavansa myyntitilanteesta arvoa omalle toiminnalleen. Asiakas haluaa tulla palvelluksi oikea-aikaisesti juuri silloin, kun on sopiva hetki, sekä saada vastauksia kysymyksiinsä, uusia ideoita ja ratkaisuehdotuksia ongelmiinsa.

• Rutiinitehtävien automatisointi robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntäen • Datan laaja-alainen hyödyntäminen asiakaskokemuksen ja myynnin kehittämiseksi

Asiakkaan ja hänen liiketoimintansa tunteminen on siis ratkaisevan tärkeää, eikä myyjän ennakolta valmistautumisen merkitystä voi liikaa korostaa.

– Hyvän asiakaskokemuksen synnyttäminen on jokaisen myyntitapahtuman tärkein tavoite. Tutkimusten mukaan asiakkaista 82 prosenttia sanoo, että hyvä asiakaskokemus on yhtä tärkeä päätöksentekokriteeri kuin itse tuote tai palvelu (*), Hautamäki tietää. (*Sales Force Research, 2018).

Osaamisen merkitys korostuu Globaalissa maailmassa asiakkaiden tarpeet ovat entistä monimutkaisempia. Tämä tarkoittaa tarvetta entistä osaavammille myynnin ammattilaisille.

– Dialogin rakentamisessa auttaa olemassa olevan tiedon hyödyntäminen. Tänä päivänä dataa on saatavilla valtavat määrät. Organisaation tehtävänä on auttaa myynnintekijöitä hyödyntämään tätä dataa niin Myynti&Markkinointi

31

TULEVAISUUS

Myynnin haasteet ja tulevaisuus -katsaus Uutena jäsenetuna MMA tarjoaa kaksi kertaa vuodessa Myynnin haasteet ja tulevaisuus -katsauksen. Löydät KTT, myynnin yliopettaja Pia Hautamäen kokoaman katsauksen Oma MMA:n materiaalipankista.

Materiaalin aineisto pohjautuu uusimpiin tieteellisiin akateemisiin aineistoihin ja myynnin empiiriseen kokemukseen suomalaisissa yrityksissä.

prospektoinnissa kuin koko asiakkaan ostamista auttavan matkan aikana, Hautamäki sanoo.

– Tulevaisuudessa myyjä on vielä nykyistä enemmän asiakkaan liiketoimintaa kehittävä kumppani, joka auttaa asiakasta uudistumaan ja nostamaan liiketoimintaansa uudelle tasolle.

Hautamäen mielestä yritysten sisäinen ongelma on usein se, että tietoa kyllä kerätään paljon ja useasta paikasta, mutta sitä unohdetaan jakaa kaikkien hyödynnettäväksi.

Myyjien tulisikin ymmärtää ja uskaltaa vaatia itselleen kaikki se tieto, mistä he arvelevat olevan vähänkään hyötyä omalle työlleen.

– Yrityksissä työskennellään edelleen liian usein siiloissa. Tulevaisuuden myyntityö vaatii kuitenkin moniosaamista. Sen kehittämisessä voivat olla avuksi tiimit, joissa on edus32

tettuina monipuolista asiantuntemusta. Jatkossa sellaiset yritykset, joissa esimerkiksi myynti, markkinointi ja viestintä toimivat erillään, eivät enää pärjää. Hyvien asiakaskokemusten rakentaminen on nähtävä koko organisaation tärkeimpänä tavoitteena.

Hautamäki muistuttaa, että tiedon keräämiseen, jäsentämiseen ja hyödyntämiseen erilaiset digitaaliset alustat tuovat huomattavaa apua. Näitä myyjän kannattaa opetella ja hyödyntää, eihän kukaan meistä ole ”superihminen”, joka itse osaisi ja muistaisi kaiken.

Rutiinit kannattaa automatisoida – Myynnissä rutiinitehtävät kannattaa automatisoida. Tutkimukset osoittavat, että suomalaisissa yrityksissä myynti tehdään edelleen pit-

kälti käsityönä, mikä vähentää asiakastyöhön käytettyä aikaa, Hautamäki kertoo.

Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että tekoäly ja robotit korvaisivat myyjät.

– Ajatus siitä, että teknologia automaattisesti johtaisi parempiin tuloksiin myynnissä, ei pidä paikkaansa. Yhä tärkeämpää on dialogin rakentaminen niin sisäisesti myyntiyrityksissä kuin asiakkaidenkin kanssa.

Automatisointiin ei siis kannata ryhtyä suin päin. Ensin on ymmärrettävä asiakkaan ostoprosessi ja sen vaiheet. Tämän jälkeen oma myyntiprosessi voidaan muokata auttamaan asiakkaan ostamista.

– Monesti vain on niin, että yritykset eivät ole määritelleet edes omaa myyntiprosessiaan. Tämä vaikeuttaa uusien teknologioiden ja myynnin työkalujen käyttöä. Toivoa sopii, että yrityksissä ymmärrettäisiin yhä paremmin niiden hyödyllisyys osana tuloksellista myyntiä ja asiakaskokemuksen kehittämistä, Hautamäki pohtii.

Myynti mahdollistaa kasvun Tulevaisuuden myyjiä kouluttava Hautamäki sanoo, että myyntityö on hieno, vaativa ammatti, joka on Suomessa liian pitkään kärsinyt aliarvostuksesta.

– Tuotelähtöisesti toimivassa Suomessa myyntiä ei kumma kyllä ymmärretä kasvun mahdollistajana, vaikka osaavalla myynnillä kasvua olisi usein otettavissa markkinasta helpostikin. Yritysten on herättävä ymmärtämään myynnin merkitys, mikä tarkoittaa, että myyntiin ja myynnin johtamiseen on kiinnitettävä paljon lisää huomiota. Tässä elämme vielä liian monessa tapauksessa dinosaurusten aikaa.

– Jokaisen yrityksen kannattaa huolehtia siitä, että myynnin koneisto on hyvässä kunnossa, sillä se jos mikä edistää yrityksen kilpailukykyä.

Hei, meillä on nimeään parempi

Peruskasko.

*Peruskasko nyt verkosta

-

30% Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi jatkuvan liittoalennuksen sekä kasvavan omistajaasiakasalennuksen.

Me olemme turvasi tien päällä – joka ikisellä kilometrillä. Liikennevakuutuksen lisäksi löydät meiltä kattavat kaskot autollesi. Peruskasko on hyvä vaihtoehto, kun haluat turvata autosi isoilta vahingoilta, mutta et tarvitse esimerkiksi lunastusetua tai bonusturvaa.

Voit valita myös kattavan Liittokaskon – parempaa saat hakea. Liittokasko sisältää muun muassa pysäköintiturvan, lunastusedun, bonusturvan sekä laajan sijaisautoedun.

Kurvaa osoitteeseen turva.fi/mma ja päivitä kaskovakuutus ajan tasalle.

* Verkosta nyt -30 % ensimmäiseksi vuodeksi. Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi jatkuvan 10 % liittoalennuksen sekä vuosien myötä kasvavan omistaja-asiakasalennuksen 5-10%. Alennusta kertyy siis ensimmäiselle vuodelle pilkulleen vähintään 40,15%. Toimi heti, sillä Peruskaskon ensimmäisen vuoden alennus on voimassa viimeistään 31.5.2019 alkaviin yksityisasiakkaan uusiin henkilö- ja pakettiauton vakuutuksiin.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

MM A:N PALKK ATUTKIMUS M ARKKINOINTI

Teksti MMA Infograafit Joel Kanerva

MMA:n tuore palkkatutkimus kertoo, kuinka paljon myynnin ja markkinoinnin alan asiantuntijat tienaavat eri tehtävissä ja eri alueilla. Palkkatietoa voi hyödyntää esimerkiksi omissa palkkaneuvotteluissa.

34

MA TU

M

I TK

BONUKSIA SAA NYT USEAMPI

M

MMA TUTKI PALKAT

M

yynnin ja markkinoinnin ammattilaisen mediaanipalk ka vuonna 2018 oli 5 000 euroa, mikä on sama kuin vuotta aiemmin.

Bonusta saavien osuus kasvoi, mutta provisiota saavien osuus pieneni. Tämä selviää Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n tuoreesta palkkatutkimuksesta.

Miesten ja naisten palkkaero suurentui myynnissä ja markkinoinnissa edellisvuodesta. Miesten mediaanipalkka oli 5 200 euroa ja naisten 4 480 euroa. Tutkimukseen vastanneista 25 prosenttia oli naisia, mikä vastaa MMA:n jäsenistön sukupuolijakaumaa.

Kun mediaanipalkkoja verrataan kokemusvuosien mukaan, niin rajuin muutos tapahtui alalla enintään viisi vuotta olleiden mediaanipalkassa, joka putosi vuodessa 650 eurolla 3 850 eurosta 3 200 euroon.

Toimialakohtaisessa vertailussa mediaanipalkka pieneni vähittäiskaupassa. Tuote- ja palvelukohtaisessa vertailussa eniten tienaavat löytyvät lääkintä- ja sairaalatarvikkeiden sekä elektroniikan ja sähkötarvikkeiden myynnistä ja markkinoinnista.

Tutkimus perustuu Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n rekisteristä poimittuun otokseen, jolle toimitettiin sähköpostilla linkki verkkokyselyyn. Tutkimukseen vastasi 1 458 kokopäiväisessä työsuhteessa vuonna 2018 ollutta jäsentä. Vastausprosentti oli 12 %. Tiedonkeruu toteutettiin 11. –31.1.2019.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n toimeksiannosta.

Myynti&Markkinointi

35

MM A:N PALKK ATUTKIMUS M ARKKINOINTI

Provisiot vähenivät, bonukset lisääntyivät Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen palkkaustavoissa on tapahtunut hienoinen muutos edelliseen vuoteen. Kiinteän palkan lisänä bonusta saavien osuus kasvoi edellisvuodesta viidellä prosenttiyksiköllä. Kiinteän palkan lisänä provisiota saavien osuus sen sijaan laski kuudella prosenttiyksiköllä. Pelkkä provisio tai takuupalkka palkkaustapana oli edelleen palkan perusteena kolmella prosentilla vastaajista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ei ole vähään aikaan nähnyt tuoreita tutkimuksia palkkaustavoista Suomessa. Mutta hän arvelee, että tulospalkkauksen lisääntyminen myynti- ja markkinointityössä voisi selittyä sillä, että työn sisältöjä halutaan arvioida aiempaa laajemmin. − Provisio on sidottu myyntiin, kun taas tulospalkkauksessa työn sisältöjä heijastellaan monipuolisemmilla mittareilla. Palkkaustapoja täytyy muuttaa, jotta ne sopivat työnkuviin, Kauhanen sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi myyntipäälliköillä on muitakin tehtäviä kuin myynti. Provisiopalkkaus ei huomioi muita saavutuksia, jolloin tulospalkkausjärjestelmä voi sopia paremmin.

Entä kuinka myynnin ja markkinoinnin alan palkkakehitys vertautuu muihin aloihin? Suora vertailu ei ole välttämättä mielekäs, koska monilla muilla aloilla palkkaus perustuu työehtosopimuksiin ja useat MMA:n jäsenet taas sopivat palkoista henkilökohtaisesti.

Mutta mitään isoja korotuksia ei Kauhasen mukaan ole yleisesti luvassa. − Palkankorotukset ovat maltillisia. Uusia työehtosopimuskierroksia käydään syksyllä. Ne käydään epävarmoissa tunnelmissa. Talouden kasvuvauhti hiipuu, eikä näköpiirissä ole kovin voimakasta nousua, Kauhanen arvioi.

36

Tutustu Palkkatutkaan MMA:n jäsenet pääsevät tutustumaan tuoreen palkkatutkimuksen tuloksiin kirjautumalla Oma MMA -palveluun.

Palkkatutka auttaa sinua oman palkkasi arvioinnissa tai palkkatoiveen esittämisessä.

Palkkatutkassa on neljä näkymää: Palkkahaitari, Palkkakehitys, Palkat alueittain ja Mediaanipalkat.

Palkkatutka löytyy osoitteesta oma.mma.fi/palkkatieto

KOMMENTTI

Juha Häkkinen

Lääke- ja terveydenhuoltoalalla on hyvät palkat

Kaipaatko palkkaneuvontaa?

Mikäli tarvitset henkilökohtaista palkkaneuvontaa tai haluat lisätietoa Palkkatutkasta, voit ottaa yhteyttä Heidi Saréniin, puhelin 020 122 4403 tai heidi.saren@mma.fi

Lääkkeisiin ja terveydenhuoltoon liittyvä myyntityö on perinteiseen tapaan toimialakohtaisen palkkavertailun kärkipaikoilla tietotekniikan jälkeen. − Toimialojen väliset palkkaerot ja keskinäiset sijoitukset eivät helposti muutu vaan ennemminkin pysyvät ennallaan, toteaa MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

Häkkisen mukaan mielenkiintoista on se, että lääkkeisiin ja terveydenhuoltoon liittyvillä myynti- ja markkinointialoilla yli puolet työntekijöistä – mahdollisesti enemmänkin − on naisia.

Yleisesti B-to-B -myynti- ja markkinointialalla ja MMA:n jäsenistössä naisia on vain joka neljäs myyntihenkilö. − Naisten suuri määrä näillä aloilla on tietenkin sidoksissa siihen, että suurimmalla osalla terveydenhuollon myynnissä ja markkinoinnissa työskentelevistä on terveydenhuoltoalan koulutus.

Ja alan koulutetuistahan suurin osa on naisia. Huomiota herättävää on kuitenkin se, että MMA:n jäsenten päätuotealoilla kahdella kolmesta parhaiten palkatuista aloista suurin osa työntekijöistä on siis naisia, kun samaan aikaan miesten ja naisten yleinen palkkaero koko tutkimusotoksessa ja kaikkia toimialoja koskien on kohtalaisen suuri. Ja nimenomaan naisille huonompaan suuntaan.

Myynti&Markkinointi

37

TYÖX & X XVAPA X X A-AIK A

Matti Kauppisen työ kansainvälisessä yrityksessä vaatii tarkkuutta ja täsmällisyyttä.

Kiireisen työn vastapainoksi hän kirjoittaa kirjoja, joissa fakta ja fiktio sekoittuvat tarinoiksi.

Teksti Tiina Komi Kuvat Merja Paakkanen

HARRASTUKSENA KIRJOJEN KIRJOITTAMINEN 38

I

lman vuoden pituista työttömyysjaksoa Matti Kauppisesta, 51, ei olisi tullut kirjailijaa. Työttömänä hänelle jäi riittävästi aikaa kirjoittamiseen ja kirjan vaatimaan taustatyöhön, vaikka hän hakikin koko ajan uutta työpaikkaa ja kävi haastatteluissa. Kirjoittaminen tarjosi mielekästä tekemistä ja antoi pontta päiviin.

Nyt Matti työskentelee myynti- ja vientikoordinaattorina iisalmelaisessa Normet Oy:ssä, joka valmistaa kaivostoiminnassa ja tunnelirakentamisessa käytettäviä koneita sekä laitteita. Hän hurauttaa autolla töihin Kuopiosta, jossa asuu vaimonsa kanssa. Aikuiset lapset ovat jo muuttaneet kotoa.

Matti opiskeli aikoinaan yo-merkonomiksi. Logistiikka-ala on tullut tutuksi töitä tehdessä. Hän on tehnyt monenlaista ja työskennellyt ennen nykyistä työpaikkaansa esimerkiksi olut- ja hillotehtailla.

Varas voi vaania matkalla Matin tehtäviin kuuluu suunnitella, miten suuret koneet saadaan kuljetettua Suomesta Eurooppaan, Lähi-itään tai Afrikkaan ja miten koneiden matka aikataulutetaan. Työ alkaa usein tilausvahvistuksen tekemisestä ja toimitusajan varmistamisesta.

– Autan myyjiämme tarjousten teossa antamalla heille tietoja esimerkiksi rahtihinnoista ja kuljetuksen vaatimista toimitusajoista asiakkaan toivomaan paikkaan.

Muutama viikko ennen koneen valmistumista Matti pyytää rahtitarjouksia ja varaa kuljetukset.

Tilattu kaivos- tai tunnelikone lastataan tehtaalla yleensä merikonttiin. Jos laite ei mahdu konttiin, se viedään rekan lavetilla satamaan ja ajetaan omilla pyörillään sisään roll on - roll off -alukseen. Määräsatamassa kone ajetaan ulos aluksesta, ja se jatkaa matkaa kaivokselle lavetin päällä.

Kontissa kuljetettava kone nostetaan satamassa niin sanottuun feeder-alukseen, jolla se matkaa johonkin Euroopan satamista, yleensä Hollantiin, Saksaan tai Englantiin. Sieltä matka jatkuu eteenpäin kohdemaahan suurella valtamerialuksella.

Koneet valokuvataan aina ennen lastausta. Joskus matkan aikana siitä saatetaan varastaa osia, ja silloin on pystyttävä osoittamaan, millaisena se on lähtenyt Suomesta. Yhdestä koneesta voi kertyä liki parikymmentä eri dokumenttia, jotka Matti skannaa talteen.

Myynti&Markkinointi

39

TYÖ & VAPA A-AIK A

Apua, asiakas ei mahdu konttiin!

Kookkaiden ja leveiden koneiden lastaaminen ja kuljettaminen on oma taitolajinsa. Kerran eräs uusi asiakas soitti hädissään Matille ihmetellen, pitääkö heidän polttoleikata kontti auki vai miten he saavat koneen sieltä ulos.

Kone oli ajettu Iisalmessa konttiin ja kiinnitetty tiukasti ketjuilla ja liinoilla paikoilleen, ettei se heiluisi valtamerellä laivamatkan aikana. Kone täytti kontin niin, ettei laitteen ja kontin seinien väliin jäänyt kuin pari senttiä tilaa.

Ostaja ihmetteli, miten he pystyvät ajamaan koneen ulos, kun eivät mahdu edes konttiin sisään.

Matti kertoo, että Suomen päässä kuljettaja oli koneen konttiin ajettuaan kiivennyt ulos ikkunasta, pudottautunut koneen alle ja ryöminyt sitä kautta ulos. Nyt sama pitäisi tehdä toisin päin. Ikkuna oli jätetty valmiiksi auki.

– Neuvoin, että asialle kannattaa laittaa mahdollisimman pieni henkilö. Laitamme mukaan aina ajo-ohjeet kuljettajaa varten.

Joskus on pakko ummistaa silmät Matti ei itse ole tutustunut asiakkaiden yrityksiin eikä käy kohdemaissa. Se on myyntiä tekevien työtä. Mutta hänenkin työkielenään on englanti.

Matin työ vaatii paljon suunnittelua ja paperihommia, kuten vientilaskuja tullille ja asiakkaiden pyytämiä dokumentteja. Aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

Toimitusaikojen kanssa voi olla tiukkaa, ja koneet eivät valmistukaan sovittuna aikana. Yleisin syy tähän on se, ettei jotain komponenttia saada ajoissa tehtaalle. Laivaaikataulut on rustattava uusiksi, ja on informoitava myyntitiimiläisiä tai näiden asiakkaita uusista toimitusajoista.

– Toisinaan joudun pyytämään, että tuotannossa tehdään ylitöitä, jos jokin konetoimitus uhkaa myöhästyä. Aikataulujen siirtäminen ei ole aina helppoa ja voi tulla kalliiksikin. Työni on kiireistä ja joskus stressaavaa.

Pienet koneet maksavat satoja tuhansia, suurempien kohdalla kyse on jo miljoonakaupoista. Matti hoitaa logistiikan lisäksi myös laskutuksen.

Työ on Matin mieleen, sillä se on sopivan haasteellista.

Etenkin Afrikan maista ja Turkista voi tulla pitkä lista toimituksen yhteydessä vaadittavista dokumenteista. Niiden kokoaminen vie aikaa. Asiakas voi haluta esimerkiksi etukäteen kopion pakkalistasta, jotta voi hakea omassa maassaan tuontilisenssiä laitteelle.

– Pakkalistan voi ajaa käytännössä vasta sitten, kun laitetta ollaan lähettämässä, eikä silloin, kun kone on 40

”aloittamista vaille valmis”. Tällöin ei auta muu kuin ummistaa silmät ja iskeä leima paperin alalaitaan.

Matti tykkää erilaisten ratkaisujen etsimisestä vaihteleviin ongelmiin. Työ ei ole pelkkää kumileimasimena olemista. Siihen sisältyy myös päätösvaltaa. Työ vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta.

– Laskujen, alkuperäistodistusten ja muiden vientipapereiden on oltava täsmälleen tietynlaisia, niissä ei voi sooloilla. Romaanin kirjoittamisessa sen sijaan ei ole juuri rajoja. Kirjoittaminen onkin hyvää vastapainoa työlle.

Neljättä romaaniaan kirjoittavalle Matille kirjoittaminen on kuitenkin vain yksi harrastus muiden harrastusten joukossa.

Muistiinpanovälineet mukana hirvipassissa Matti viihtyy luonnossa. Siellä hän saa olla omien ajatustensa kanssa rauhassa.

– Isä toivoi aikoinaan, että olisin kouluttautunut metsäalalle ja hakeutunut esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen neuvojaksi, mutta halusin kaupalliselle alalle. Raivaan kyllä metsääkin, sillä omistan velipojan kanssa entisen kotipaikkamme, joka sijaitsee Iisalmen lähellä Sonkajärvellä.

Matti liittyi heti 18 vuotta täytettyään kotikylänsä metsästysseuraan ja käy joka vuosi hirvimetsällä. Vain yhtenä syksynä hirvestys jäi väliin, kun Matti oli silloisen työnantajansa Olvin lähettämänä töissä Saksassa Holsteinin panimossa.

Hirvipassissa hänellä on aina muistiinpanovälineet mukana, sillä mieleen saattaa juolahtaa jotain kiinnostavaa hirveä odotellessa. Kirjan kirjoittaminen vaatii ajatustyötä, mikä onnistuu mainiosti metsässä.

Metsästyksen ja kirjoittamisen ohella Matti on mukana reserviläistoiminnassa. Talvisin hän hiihtää ja kesäisin hölkkää ja suunnistaa. Liikunta on hyvää vastapainoa läppärin naputtelulle.

Kirjailija rakastaa ja varastaa tarinoita Mies tykkää tarinoista ja ilahduttaa niillä mielellään muitakin. Työpaikan kahvitauolla tai lounaalla hän saattaa napata pöytäkeskustelusta mukaansa mehevän tarinan, sattuvan sutkauksen tai kaskun ja käyttää sitä myöhemmin kirjassaan.

– Kirjoitan kiinnostavat jutut heti tuoreeltaan ylös työpisteelle päästyäni, muuten unohdan ne. Vaimo on löytänyt puheitaan kirjoistani, samoin sukulaiset.

MATTI KAUPPINEN, 51 • asuu Kuopiossa • työskentelee myynti- ja vientikoordinaattorina iisalmelaisessa Normet Oy:ssä • harrastaa vapaa-aikanaan kirjojen kirjoittamista, metsästystä, liikuntaa ja reserviläistoimintaa • perheeseen kuuluvat vaimo ja aikuiset lapset

Toisinaan Matti kertoo uusille tuttavuuksille esittäytyessään, että kaikkea toisen sanomaa voidaan käyttää hyödyksi seuraavassa kirjassa.

Mielenkiinto kotiseudun ja kotikylän historiaan innosti Matin alun perin kirjoittamaan. Esikoisteos Puro ilmestyi vuonna 2010. Suomalaisen talonpojan taistelusta venäläisiä kasakoita vastaan kertovan kirjan julkaisi Minervakustannus. Sen jälkeen hän on kirjoittanut kaksi kirjaa, ja tekeillä on nyt neljäs. Dekkariluonteiset kirjat perustuvat monin osin tositapahtumiin.

Viime vuonna ilmestynyt Siiskonen kertoo pääkallon löytymisestä ja sen arvoituksen ratkaisemisesta. Kirja sai alkunsa tositapahtumasta. Kun Matti oli pikkupoika, naapuritilalta löytyi ihmisen pääkallo. Tarina tallentui syvälle pikkupojan mielen sopukoihin ja nousi sieltä viime vuonna ilmestyneeseen kirjaan, joka on omakustanne.

Myös Matin isä oli armoton tarinankertoja. Usein, kun pihaan tuli vieras, hän kertoi heille tilan rakennusten historiasta. Osa näistä mielenkiintoisista tarinoista on päätynyt Matin kirjoihin.

Työnarkomaanista hartaaksi harrastajaksi Katsoessaan työelämäänsä taaksepäin Matti huomaa olleensa työnarkomaani. Hän paahtoi pitkää päivää ja antoi työlle kaikkensa. Kunnes hänet irtisanottiin. Se havahdutti.

Nyt Matti ajattelee ensisijaisesti omaa hyvinvointiaan.

Hän tekee työnsä kunnolla mutta malttaa hiljaisina aikoina ottaa vapaata, jos ylityötunteja on päässyt kertymään.

Työt Matti on oppinut jättämään työpaikalle. Nuorempana hänellä oli taipumus tehdä pitkää päivää, ja hän saattoi käydä työpaikalla viikonloppuisinkin. Mutta ei enää. Nyt vapaa-aika on pyhitetty mieluisille harrastuksille, kuten kirjan kirjoittamiselle.

”Vaimo on löytänyt puheitaan kirjoistani, samoin sukulaiset.”

– Nousen arkisin viiden maissa ja pidän saman rytmin viikonloppuna. Kun vaimo herää muutamaa tuntia myöhemmin, olen kirjoittanut jo monta sivua.

Vaikka työ on ajoittain kiireistä ja päivää katkovat sähköpostit ja palaverit, Matti on oppinut hallitsemaan työtään ennakoimalla, suunnittelemalla ja priorisoimalla. Kiireaikana hän laittaa jokaiseen työtehtävään liittyvät paperit pöydälle ja tekee ne yksi kerrallaan tärkeimmästä alkaen murehtimatta etukäteen, ehtiikö tehdä kaiken, mitä pitää. Hän on erittäin järjestelmällinen.

Kirjan kirjoittamisessa hän noudattaa samaa tyyliä.

Uuden kirjan Matti aloittaa aina tiivistelmän tekemisellä. Hän suunnittelee kirjansa henkilöt ja heidän ominaisuutensa sekä juonen pääpiirteet. Isonvihan aikaan sijoittuva esikoisromaani vaati paljon perusteellista taustatyötä, muut kirjat ovat syntyneet vähemmällä vaivalla.

– Ensimmäistä kirjaani pidetään parhaana teoksenani.

Toinen kirja Salakaato on kirjoitettu osin savon murteella.

– Työssäni puhun kirjakieltä, koska se kuuluu mielestäni asiaan. Mutta tarvittaissa ossoon jo tokkiisa vientee myös savvoo.

Matti kirjoittaa silloin, kun ehtii: iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Kirja etenee muutaman sivun päivävauhdilla.

Muiden kirjoittamia kirjoja Matti Kauppinen ei juuri ehdi lukea. No, jonkun verran dekkareita sentään.

Myynti&Markkinointi

41

TYÖHY VIN VOINTI

FASILITOINTI TUO TEHOA KOKOUKSIIN Fasilitointi ei ole pelkkä vierasperäinen muotisana vaan työskentelymetodi, jolla pyritään lisäämään vuorovaikutusta työyhteisöissä.

Yhteisistä asioista päätettäessä jokaisen mielipide ansaitsee tulla kuulluksi.

Teksti Maarit Seeling

Fasilitoinnissa jokainen pääsee osallistumaan ja tuomaan oman näkökulmansa esiin.

K

aikki puhuvat, kukaan ei kuuntele, tunnelma alkaa kiristyä. Jälkikäteen yksi jos toinen miettii, mitä kokouksessa tuli sovittua. Miksi se ylipäänsä pidettiin?

Ajan olisi voinut käyttää paremminkin, vaikkapa työntekoon. Kuulostaako tutulta? Ilmeisesti olisitte tarvinneet kokouksenne vetäjäksi fasilitaattorin.

42

Miksi niin moni kokous ylipäänsä tuntuu pelkältä ajanhukalta? − Fasilitointitaidot ovat ratkaisevia ryhmätilanteiden onnistumisen ja tuloksellisuuden kannalta. Se on ryhmän vuorovaikutuksen auttamista. Ehkä kokoukseen turhautuneiden paikka ei alkujaankaan ollut juuri tuossa kokouksessa, Grape Peoplen toimitusjohtaja ja ammattifasilitaattori Piritta van der Beek arvioi.

Hän muistuttaa, että ihmiset ei-

vät yleensä noin vain muuta toimintaansa tiedotustilaisuuksien tai kokouksien perusteella. Tavoitteista on kyettävä luomaan ensin yhteinen ymmärrys. Sen jälkeen on paljon helpompaa saada kaikki mukaan päämäärien tavoitteluun.

Fasilitointitaitoja tarvitaan nimenomaan ryhmän vuorovaikutuksen helpottamiseksi silloin, kun asioihin kaivataan yhteistä ymmärrystä ja tehdään yhteisiä päätöksiä.

”Mielestäni ihmisen tulisi keskittyä vuorovaikutustaitojen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.”

Piritta van der Beek Kuva: Grape People

− Kun ihmiset ymmärtävät kokonaisuuden, he pystyvät etenemään oikeaan suuntaan. Johtaja ei sanele, mitä tehdään seuraavaksi, vaan tiimi päättää siitä keskustellen. Fasilitointi on erityisen tarpeellista esimerkiksi strategiaprojekteissa, muutoksissa ja innovaatioprosesseissa − ylipäänsä vaativissa kokoustilanteissa.

Fasilitaattori säilyttää neutraalin roolin Mitä monimutkaisemmasta asiasta on kyse ja mitä useampiin ihmisiin asia vaikuttaa, sitä arvokkaampaa on prosessin puolueeton ohjaaminen. − Fasilitaattori auttaa tarkastelemaan asiaa eri näkökulmista ja kaivaa esiin osallistujien osaamisen, ideat ja mielipiteet. Fasilitaattori keskittyy prosessin sujuvuuteen, ei sisältöön. Jonkun pitää ottaa vetovastuu, jotta ylipäänsä saadaan jotain aikaiseksi, van der Beek tiivistää.

Jos työpajan tai kokouksen vetäjä on samalla osallistuja, hän tulee helposti ottaneeksi kantaa puolesta tai vastaan. Ristiriitatilanteessa se ei ainakaan helpota edistymistä.

Päinvastoin, ryhmän vetäjä tulee sisältöön puuttuessaan osaksi käsiteltävää ongelmaa. − Fasilitaattorin pitää tehtävässään onnistuakseen säilyttää neutraali roolinsa. Siksi joskus on järke-

vää palkata tehtävään ulkopuolinen, joka pystyy katsomaan asiaa sen eri kanteilta viileän rauhallisesti. Fasilitaattori kysyy, valmentaja kertoo sekä kysyy ja asiantuntija kertoo, van der Beek tiivistää erilaisia kokouksenvetäjien rooleja.

Kokouksen hän jakaa kolmeen vaiheeseen: selkeytykseen, ratkaisuihin ja toimenpiteisiin. Työskentelyn vaiheet ja niihin sopivimmat työskentelytavat on mietittävä tapauskohtaisesti. Menetelmiä voidaan vaihtaa tilanteen vaatiessa.

Ammattifasilitaattorin työkalupakkiin kuuluu lukuisia keinoja osallistujien aktivoimiseksi ja päätöksenteon helpottamiseksi. − Ryhmällä on oltava riittävästi tietoa käsiteltävästä asiasta ja valtuudet ratkaista käsiteltävä ongelma. Olennaista on, että etenkään prosessin alussa yhtään ideaa ei torpata, kuulostaa se miten hullulta tahansa. Vähättely lamauttaa osallistujat, eikä asiassa päästä eteenpäin.

Myöhemmissä vaiheissa esteiden ja ratkaisujen pohtiminen yhtä aikaa syventää ratkaisuja.

Lisää struktuuria kokouksiin Jos fasilitoinnilla parannetaankin organisaation ketteryyttä, niin struktuuri tekee prosessiin osallistumisesta tehokasta. Sen avulla saadaan esille erilaisia näkemyksiä ja lopulta

FASILITOINNIN TUOMAT HYÖDYT • Koko ryhmän osaaminen saadaan esille, tietotaidon jakaminen.

• Työntekijöiden tyytyväisyys kasvaa, kun annetaan aitoja vaikutusmahdollisuuksia.

• Yhteisen suunnan kirkastuminen.

• Ajankäytön tehostuminen, tehokas yhteistyö.

• Päätöksenteon selkeytyminen.

kaivattu yhteinen päätös, johon on helppo sitoutua, kun kaikki ovat saaneet siihen vaikuttaa.

Van der Beek varoittaa, että liian tiukat rakenteet voivat kuitenkin vaikeuttaa toimintaa. Onko kokouksiin osallistuminen aina välttämätöntä, etenkin jos käsiteltävä asia ei oikeastaan edes kuulu omaan osaamiseen? Millaisia ideoita on luvassa, jos paikallaolija vain katselee ulos ikkunasta ja piirtelee esityslistaan graafisia kuvioita?

Oleellista on, että koolle kutsuttujen ryhmässä on sekä osaamista että riittävästi päätösvaltaa tai mandaatti. Ne, joiden näkemyksiä tarvitaan, voidaan osallistaa etukäteen.

Myynti&Markkinointi

43

TYÖHY VIN VOINTI

”Johtaja ei sanele, mitä tehdään seuraavaksi, vaan tiimi päättää siitä keskustellen.”

Niitä, jotka vain tarvitsevat tiedot lopputuloksista, voidaan informoida jälkikäteen. − Asiantuntijoista aika moni käyttää leijonanosan työajastaan kokouksissa istumiseen. Kun ymmärrettäisiin, keiden oikeasti tarvitsee olla paikalla, niin kaikkien kokoukset voisivat vähentyä jopa kolmanneksella.

Ihmisten työajan parempi käyttö näkyisi jo tulosviivan alla.

Tilaisuuden on pakko onnistua, jos koolla on 200 ihmistä. Niin suuren joukon työaika on valtava panostus. Pelkästään järkevällä ajankäytöllä olisi van der Beekin mielestä euromääräisten säästöjen lisäksi iso vaikutus yleiseen ilmapiiriin ja sitoutumiseen. Bonuksena päälle työhyvinvointikin paranisi, kun ihmiset saisivat vaikuttaa ja osallistua itseään koskeviin asioihin. − Fasilitoinnilla voidaan vaikuttaa kokouskulttuuriin. Kun kokoukset vedetään strukturoidusti ja vuorovaikutteisesti, ei enää tarvita uusia kokouksia samojen asioiden pyörittelyyn. Pystymme luomaan uusia ratkaisuja ja pärjäämme paremmin markkinoilla, kun toiminta on ketterämpää.

Digitalisaatio kasvattaa fasilitoinnin tarvetta Yhä useampi suomalaisyritys hyödyntää fasilitointia toiminnassaan, ja van der Beek arvioi suosion olevan edelleen kasvussa. Mistään uudesta asiasta ei ole kyse; juuret juontavat 60-luvun Yhdysvaltoihin. Suomeen metodi rantautui vuosituhannen vaihteessa.

44

− Maailman monimutkaistuessa fasilitoinnin tarve kasvaa. Nykyään puhutaan paljon tekoälyn ja robotiikan tulosta. Mielestäni ihmisten tulisi keskittyä vuorovaikutustaitojen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Se on osaamista, jota koneet eivät voi viedä meiltä.

Liikkuvan työn yleistyminen ja digitalisaatio lisäävät etäpalavereja.

Van der Beekin mukaan se taas kasvattaa fasilitoinnin tarvetta. Johtajan rooli on muuttumassa kontrollinpitäjästä mahdollistajaksi, jolloin on luonnollista, että yhä useampi osallistuu päätöksentekoon. − Yksi ihminen ei voi edes enää tietää kaikkea, kun asiat ovat tulleet monimutkaisemmiksi. Tarvitaan erilaista osaamista ja eri alojen asiantuntemusta. Verkossa tapahtuvassa yhteistyössä psykologinen turvallisuus on erityisen tärkeää, jotta mukanaolijat uskaltavat heittäytyä uuteen − tai ylipäänsä puhua eikä vain olla hiljaa. Fasilitaattorilla on erilaisia keinoja turvallisuudentunteen luomiseksi.

Haasteena on, että vanhentuneet kokouskäytännöt siirretään sellaisenaan virtuaalimaailmaan. Etäkokouksissa toisten vetäytymistä ja toisten jatkuvaa esilläoloa saattaa olla vaikeampi huomata. − Yhteistyö on mahdotonta, jos ihmiset eivät osallistu. On tärkeää, että kaikkien paras osaaminen saadaan käyttöön yhteisen hyvän edistämiseksi. Siksi osallistujien on tiedettävä, miksi kokous ja juuri heidän osallistumisensa siihen on tarpeen, van der Beek sanoo.

Näin lisäät psykologista turvallisuutta 1. Kerro jo tilaisuuden alussa, mitä on tulossa: milloin on taukoja, milloin ruokaa, milloin palaveri loppuu. Kerro osallistujille myös, miksi kokous järjestetään, miksi juuri heidät on kutsuttu ja mitä osallistujilta odotetaan. Myös esitystä seuraavasta keskustelusta on hyvä mainita. Ihmisillä on turvallisempi olo tietäessään, mitä kohta tapahtuu ja miksi.

Pidä aikataulu näkyvillä!

2. Psykologinen turvallisuus on edellytys ryhmän tuottavuudelle ja innovatiivisuudelle. Yhteiskehitys ei voi käynnistyä, jos sitä ei ole. Auta tapahtuman osallistujia kohtaamaan toisensa ja verkostoitumaan.

3. Tutussa seurassa on helpompi avautua kuin täysin vieraassa. Osallistujat voidaan tilaisuuden alussa laittaa esimerkiksi ”aamukävelylle” kokoontumistilassa. Pysähtymiskäskyn jälkeen heidän on ruvettava juttusille lähimmäksi osuneiden kanssa. Tutustu ja tutustuta mahdollisuuksien mukaan ryhmäläisiä jo ennakkoon. Muutamatkin tutut kasvot vieraassa seurassa rohkaisevat ilmaisemaan omia mielipiteitä.

4. Psykologista turvallisuutta lisää myös, jos osallistujille annetaan ennen yleistä keskustelua hetki aikaa miettiä kantaansa hiljaisuudessa. Sen jälkeen aiheesta on helpompi jutella. Jotkut ovat kantansa muodostamisessa nopeita ja jyräävät helposti hitaammin mielipiteensä muodostavat.

5. Joitakuita sosiaaliset tilanteet jännittävät enemmän kuin muita.

Fasilitointi vie ihmiset helposti epämukavuusalueille, kun joitakin asioita tehdään eri tavalla kuin ennen ja vaaditaan ehkä heittäytymistä.

Tilaisuuden vetäjän on muistettava tämä ja mietittävä tekeminen ja tehtävät tämän jännittäjän kannalta. Fasilitaattorin on valmisteltava osallistujat kohtaamaan toisensa ihmisinä riippumatta asemasta, osaamisesta ja ujousasteesta. Siinä auttaa, kun vetäjä itsekin on helposti lähestyttävä ja inhimillinen.

MM A KOULUTTA A

MMA KOULUTTAA Katso kaikki koulutukset ja ilmoittaudu: www.mma.fi > koulutus

T

arjoamme syksyllä monipuolista jäsenkoulutusta. Uutuutena syksyn kalenterissa on Kehitä vuorovaikutustaitojasi , jossa osallistujat tutustuvat itseensä vuorovaikuttajina ja saavat vinkkejä sekä käytännön työkaluja vuorovaikutustilanteisiin ja asiakaskohtaamisiin. Käytännönläheinen työpaja koostuu lyhyistä alustuksista ja harjoituksista. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat eri tutkimusten mukaan myös tulevaisuudessa ensisijainen työelämätaito. Mitä paremmin ymmärtää omaa tapaansa ajatella ja toimia, sitä helpompaa on löytää oikea tapa olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.

Koulutuskalenteristamme löytyy syksyllä myös Palvelumuotoilu ja asiakaskokemus verkossa -koulutus, jossa tarkastellaan, mitä asiakkaan ostopolulla verkkokaupasta tuotteen toimitukseen tapahtuu. Palvelumuotoilun hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden asiakaskokemuksen johtamiseen ja hallintaan. Sen käyttäminen työkaluna mahdollistaa pelkkää mittaamista kokonaisvaltaisemman lähestymistavan asiakaskokemuksen johtamiseen ja suunnitteluun, mikä taas tarjoaa yritykselle selkeää kilpailuetua.

Sosiaaliseen mediaan keskittyviä koulutuksia on kolme. Sosiaalisen median uudet ilmiöt keskittyy somen kehitykseen vaikuttaviin ilmiöihin lähitulevaisuudessa. Webinaarin tavoitteena on oppia, mitä kannattaa ottaa huomioon omaa somestrategiaa suunniteltaessa. Koulutuksen sisältö kartoittaa muun muassa sosiaalisen median nykytilan-

netta, uusia ilmiöitä eri some-alustoilla ja suosituksia uusiin somepalveluihin ja tekniikoihin tulevaisuudessa. Some-brändi kuntoon -webinaarissa käydään läpi erilaisia käytännön tapoja rakentaa henkilöbrändiä ja tehdä ammatillisesta osaamisestamme entistä näkyvämpää LinkedIn-asiantuntija Tom Laineen johdolla.

Kuvia someen ja Canvan käyttö -webinaari taas sopii kaikille markkinoinnin visuaalista sisältöä tuottaville ja visuaalisen markkinoinnin mah-

dollisuuksista kiinnostuneille.

Lisäksi järjestämme uudelleen kahdesti loppuunmyydyn Digitaalisen markkinoinnin neliosaisen koulutuksen Helsingissä sekä Google-markkinoinnin koulutuksen, jossa perehdytään Google-mainonnan perusteisiin sekä hakusanamainontaan kampanjan perustamisesta tulosten analysointiin.

Syksyn koulutukset ovat auenneet ilmoittautumista varten. Seuraa koulutuskalenteriamme osoitteessa mma.fi/koulutus.

MMA:N KOULUTUKSIA 21.8.−3.10.

Digitaalisen markkinoinnin koulutus osat 1 – 4, Helsinki

27.8. kello12.30−16 Kuvia someen ja Canvan käyttö, webinaari 29.8. kello 8.30−12 Palvelumuotoilu ja asiakaskokemus verkossa, webinaari 10.9. kello 9−12

Sosiaalisen median uudet ilmiöt, webinaari

20.9. kello 9−16

Kehitä vuorovaikutustaitojasi − onnistu asiakastilanteessa, Helsinki

24.9. kello 9−12

Google-markkinoinnista tehoa irti, webinaari

27.9. kello 9−12

Some-brändi kuntoon, webinaari

Myynti&Markkinointi

45

AUTOILU

Volvo V60 T8 on tilava ja käytännöllinen auto pitkälle matkalle.

VOLVO V60 T8 ON PIRTEÄ PISTOKEHYBRIDI Volvo on julkaissut viime vuosina kaksi farmariautoa.

Niistä pienempi, V60:n tehokas pistokehybridi T8, päätyi koeajoon keväisille teille.

Teksti ja kuvat Tuomas Sauliala

46

Volvo V60 T8 AWD Inscription • Hinta alkaen: 60 630 € (koeajettu versio 75 300 €) • Käyttöetu: alkaen 905 € • Vapaa autoetu: alkaen 1070 € • Bensiinimoottori 303 hv, sähkömoottori 65 kW, teho yhteensä 390 hv.

V60:n kojelautaa hallitsee nykytyyliin suuri kosketusnäyttö ja vain muutama painike.

V

olvolla on ehkä joskus ollut maine laatikkomaisena ja hieman tylsänä autona, mutta tätä mielikuvaa V60 tuulettaa mukavasti. Muotoilultaan auto on tuore ja särmikäs, mutta se on kuitenkin tunnistettavissa Volvoksi.

Volvon T8-tehomallin neliveto on toteutettu kahden moottorin voimin – siten, että keulilla eturenkaita pyörittää noin 300 hevosvoiman bensiinimoottori ja takana 65 kW sähkömoottori. Autossa ei siis ole kardaaniakselia.

Vauhdikkaammassa ajossa auton käytös mutkissa on tehokkaan etuvetoisen auton lievää puskemista. Ohjaus on tarkka ja kevyt, mutta ehkä hieman tunnoton keskellä.

Moottorien melkein neljäsataa hevosta siirtävät autoa ripeästi, elegantisti ja vaivattomasti kuormattunakin. Auton tuntuma ja ohjaus ovat selvästi täsmällisemmät kuin korkeassa katumaasturi XC90:ssä. Moottoritiellä auton kulutus asettui hieman alle kuuden litran tuntumaan. Lyhyillä kaupunkisiirtymillä kulutus on murto-osan tästä, jos autoa lataa joka yö.

Autossa on 10,4 kWh akusto, jolla autoa ajaa sähköllä noin 30−40 kilometriä. Sähköinen päästötön ajo onnistuu sadan kilometrin tuntinopeuteen asti, jos malttaa kiihdytellä autoa hissuksiin.

Tavallinen kotipistorasia lataa akkua viitisen tuntia, tehokkaammasta sähköautolatauslaitteesta ajoakku täyttyy noin kolmessa tunnissa.

Pistokeauton akku on tuotu kardaanitunnelitilaan etupenkkien väliin, joten tavaratilan pohja on voitu laskea alas kuormausta helpottamaan. Sisätilat tosin kärsivät akustosta, ja etupenkillä on vaikea löytää pikkutavaralle paikkoja.

Kylmiä kelejä varten autossa on esimerkiksi takapenkkien lämmitys sekä huurteenpoisto myös takasivuikkunoille.

Kosketusnäyttö korvaa painikkeet Volvo on uudistanut automallistoa erityisesti kuljettajan penkiltä katsottuna. Esimerkiksi kojelaudassa on moderniin tyyliin painikkeita vain muutama, ja suurin osa autonhallinnasta tehdään kosketusnäytöllä.

Keskikonsolin näytön kautta hallitaan kaikki merkittävät toiminnot, ja se tarjoaa myös pääsyn esimerkiksi Googlen hakuun, Spotifymusiikkipalveluun ja säätietoihin. Palvelut yhdistyvät mukavasti navigaattoriin asetettuun reittiin: esimerkiksi säätietoja voi tutkia suoraan matkakohteesta.

• Akuston kapasiteetti: 10,4 kWh

Kosketusnäytön eri toimintatiloja vaihdellaan sivuttaispyyhkäisyllä, ja näytön alalaidassa on painike, jolla pääsee palaamaan perustilaan. Käyttö on tuttua tablet-tietokoneisiin tottuneille. Toisaalta Volvon keskikonsoli on toiminnaltaan hieman hitaampi ja ajoittain sen toiminnallisuudet poikkeavat paljonkin taulutietokoneista.

Muutama painike autossa kuitenkin edelleen on: muun muassa vaihteen ja ajotilan valinta tehdään perinteisillä vivuilla.

Kuskille on tarjolla informaatiota myös näytöllä ratin takana sekä lisävarusteena saatavalla HUD-näytöllä tuulilasissa. Ratin taakse näytölle Volvo tuo hieman kitsaasti toimintoja. Navigaattorin karttanäkymä piirretään turhan pieneksi isojen mittaritaulujen keskelle.

Tuulilasiin asioita piirtävä HUD on varsin hyvä, niin Volvolla kuin muillakin valmistajilla. V60:ssä se tekee mittarinäytön melkein tarpeettomaksi.

Kaistalla automaattisesti Koeajoautossa on myös mielenkiintoinen kokoelma älykkäitä ajon avustimia. Mukautuva vakionopeudensäädin toimii hyvin. Kaistavahdissa on kaksi tilaa: kevyt varoitus kuskille, kun kaistalta ollaan lipumassa, tai aktiivisesti ohjauksen haltuun ottava Pilot Assist.

Näistä jälkimmäinen on jopa teslamaisen aggressiivinen määrääjä ohjauksen suhteen. Mutta siinä missä Teslan Autopilot ei oikeastaan salli kuljettajan tekevän korjauksia omaan toimintaansa, Volvo Pilot Assist kuitenkin hyväksyy kuskin pienen ohjailun.

Hieman yllättäen tuulilasinpyyhkimet eivät toimineet automaattisesti vesisateessa ja jalan heilautuksella käskytettävä automaattinen takaluukku oli hankala käyttää. Autojen automaation suunnittelijoilla siis riittää vielä työsarkaa.

Volvo V60 T8 on urheilullinen menijä mutta ennen kaikkea käytännöllinen matka-auto pitkille siirtymille. Sen keulille poikittain viety moottori säästää auton mitasta melkoisesti tilaa sisätiloihin, mahdollistaen hyvät tilat myös takapenkille ja tavaratilaan.

V60:stä on saatavilla myös 340 hevosvoiman matalatehoisempi painos T6. Se on noin viisituhatta euroa edullisempi kuin T8, mutta samalla sen vakiovarustus on kevyempi.

Myös Audi julkaisi helmikuun lopussa Geneven autonäyttelyssä laajan valikoiman hybridejä, muun muassa A6-mallistaan. Siinä on selvästi isompi ajoakku (14 kWh) sekä tuplasti tehokkaampi laturi (7,2 kWh). Auto tulee myyntiin vuoden lopulla. Farmarimallia ei kuitenkaan ilmeisesti tule saataville, ainakaan aluksi. Audin kilpailuvalttina Volvon mallistoon nähden on myös jatkuva, aito neliveto.

Myynti&Markkinointi

47

MM A:N LAKIPALVELUT

LAKIASIAT KUNTOON Pääsimme tutustumaan MMA:n lakimiesten arkipäivään Hämeenlinnassa.

Teksti Noora Hellman Kuva Mikaela Holmberg

L

akimies Tuuli Lahikainen on saapunut työpaikalle varhain.

Hän tykkää vastata sähköposteihin, kun puhelin ei vielä pirise Myynnin ja markkinoinnin Oikeusturva MOT Oy:n toimistolla.

MOT hoitaa MMA:n jäsenten asioita Hämeenlinnasta käsin. Vaihde välittää puheluita päivystävälle lakimiehelle arkisin kello 9−15. Tänä aamupäivänä päivystää MOT Oy:n omistaja, lakimies Jyrki Järvinen.

Lounaan jälkeen päivystysvuoron nappaa lakimies Taija Numminen.

Moni tapaus vaatii selvittelyjä eikä ratkea yhdellä soitolla. − Suuri osa päivästä menee jäsenten kanssa keskustellessa. Päivystämme vuorotellen, koska kirjallisille töille pitää jäädä aikaa, Numminen sanoo.

Tältä porukalta saat tarvittaessa apua.

Takana vasemmalta Minna Takala, Tuuli Lahikainen, Minna Liukkonen ja Jyrki Järvinen.

Edessä vasemmalta Sanna Honkanen ja Taija Numminen.

48

Lakimies Sanna Honkasta ovat nyt työllistäneet työsuhteen päättämisriitoihin, palkkasaataviin, työssäjaksamiseen ja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Hän iloitsee, että on saanut tänään ratkaistua erään pitkään työn alla olleen tapauksen jäsenelle positiivisesti.

Oman aikansa vievät työ- ja edustussopimukset, joita jäsenet lähettävät tarkistettaviksi.

Joskus vähemmän kiireellisiä töitä joutuu lykkäämään. − Työpäivän aikana ei välttämättä toteudu se, mitä on suunnitellut.

Välillä jäseniltä tulevat kysymykset vaativat nopeita toimenpiteitä, Honkanen kertoo.

Ruuhkaa ei pidä säikähtää Jäsen voi ottaa yhteyttä lakimiehiin puhelinvaihteen, Oma MMA:n tai sähköpostin kautta.

MOT:n vaihteessa vastaavat vuorotellen toimistopäällikkö Minna Takala ja myyntisihteeri Minna Liukkonen. He tarkistavat soittajan jäsenyyden ennen kuin yhdistävät päivystäjälle.

Tänään on normaalia hiljaisempaa. Ruuhkaisina päivinä soittavilta Takala toivoo pitkää pinnaa. − Meillä on kuitenkin hyvä tavoitettavuus. Jos ei pääse läpi, kannattaa kokeilla hetken päästä uudelleen, Takala kehottaa.

Silloin kun Takala ei istu puhelinvaihteessa, hän keskittyy taloushallintoon. Hän kertoo pitävänsä numeroista sekä vapaudesta hoitaa työt itsenäiseen tahtiin.

Liukkonen hoitaa myös MMA:n lomahuoneistojen vuokrausta. Hän tekee varaukset huoneistoihin, ostaa niihin huonekaluja, kuuntelee jäsenten palautteita ja ilmoittaa korjaustarpeista huoltoyhtiöön. − Mökkiasiakkaita on paljon, ja työ on mielekästä. Pääosin olen hyvien asioiden kanssa tekemisissä.

Tosin loma on vakava asia, jos jokin menee pieleen, Liukkonen sanoo.

Suurin osa riidoista sovitaan Numminen keskustelee jäsenen kanssa, jonka työnantaja on väläytellyt koeaikapurkua. Lakimies suhtautuu myötätunnolla, mutta toteaa, että tässä tapauksessa juridisia keinoja ei ole. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi päättää työsopimuksen.

Kirjeenvaihtoon työnantajan kanssa ryhdytään silloin, kun epäillään tapahtuneen jotain laitonta. Jäseniä on saatettu esimerkiksi irtisanoa tuotannollis-taloudellisin perustein, mutta heidän tilalleen on palkattu heti uusia työntekijöitä.

Palkkasaatavienkin perään joudutaan kyselemään. − Näpyttelen juuri tekstiä työnantajalle, joka ei ymmärrä, että lomakorvauksia pitäisi maksaa, Lahikainen kertoo.

Osa riita-asioista viedään käräjille. Oikeusturvavakuutuksen saamisen edellytyksenä on, että jäsenyys MMA:ssa on kestänyt puoli vuotta ja riita on syntynyt jäsenyysaikana.

Lakimiesten neuvontapalvelut sen sijaan ovat käytettävissä heti liittymisen jälkeen.

Suurin osa tapauksista pystytään sopimaan ilman oikeuteen menoa, ja useimmat oikeuteen edenneet jututkin päätyvät sopuun. − Vain joka neljäs tai viides riita käydään loppuun saakka, Järvinen arvioi.

Järvinen aloitti MOT Oy:n palveluksessa sen perustamisen aikoihin vuonna 1991. Vuonna 2007 hän päätyi ostamaan yrityksen, kun edellinen omistaja jäi eläkkeelle.

Parasta on, kun saa auttaa Kaikki MMA:n lakimiehet tekevät kaikkia hommia. Vain yhtiöoikeudelliset asiat ja rikosjutut Järvinen keskittää omaan hoitoonsa. Rikosjutuissa voi olla kyse esimerkiksi yrityssalaisuuden rikkomisesta, kavalluksesta tai epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla. − Meillä on motivoitunut ja osaava henkilökunta. Minun ei tarvitse pomottaa, Järvinen kehuu.

Näistä kysytään usein Tyypillisesti jäsenet ottavat yhteyttä lakimiehiin, kun haluavat kysyä • työ- tai edustussopimuksesta • työsuhteen päättämissopimuksesta • irtisanomisesta • kilpailukiellosta • YT-neuvotteluista • palkka-asioista • vuosilomasta ja lomarahoista • matkakustannusten korvauksista • työsuhteen ehtojen muutoksista • epäasiallisesta kohtelusta työpaikalla

Kun lakimiehiltä kysyy, mikä työssä on parasta, kaikkien vastaus on sama: he pääsevät auttamaan jäseniä. − On tärkeää pystyä auttamaan jäsenen työhön liittyvissä kysymyksissä, koska työ on niin keskeinen osaalue elämässä, Honkanen miettii.

Lakimuutoksista täytyy pysytellä perillä. Lahikainen sanoo seuraavansa netin kautta työn kannalta keskeisiä lakeja. Paperisia lakikirjoja hän ei lue, koska ne ovat vanhentuneita jo painosta tullessaan.

Kahvitauolla puhe kääntyy paikallisen jääkiekkoseuran menestykseen. Samalla maistellaan piirakkaa, jonka Takala on kipaissut kaupasta. − Minna osaa itsekin leipoa loistavasti, toiset hehkuttavat.

Työkaverien kehuminen ei tunnu olevan toimiston väelle muutenkaan vaikeaa. − Meillä on hyvä porukka. Tulemme toimeen keskenämme, vaikka olemme erilaisia. Ehkä juuri siksi sovimme yhteen, Takala tiivistää tunnot.

Myynti&Markkinointi

49

MM A:N KESÄTAPAHTUMIA

TYKKIMÄKI powerpark

MMAhtava perhetapahtuma lauantaina 15.6.

Park Hopper-ranneke sisältää Tykkimäen huvipuiston laitteineen sekä sisäänpääsyn Aqua- ja Action-parkeihin.

JEN HUVIPUISTO T E K RANNEK E

LISÄTIETOA JA LIPUT: holvi.com/shop/Kouvolamma

Hinta 10 € / ranneke (max. 4 kpl / jäsen).

10€

ÄSEN) (MAX 4 KPL/J

! Ä S E K S E O G A MM

si edullisesti : pääset nyt to uskaa MMA :n jäsen n hurrrrjan ha ää m tä et vi sa perheesi kans niemeen, imäelle, Särkän kk Ty ää iv pä kesä reen. tai Korkeasaa Powerparkiin ekkeita it hankkia rann vo n hi oi st ui ip Huv en liput ja Korkeasaare l kp 4 ax m a 10€:ll imäellä, 6/3 €:lla! Tykk detään perheelle saat keasaaressa pi or K ja sä es Särkänniem parkissa 15.6. ja Power na ai nt ua la a kiva .6. sunnuntaina 16 u määrä, joten ja on rajoitett pu ip n ol st ui ip uv H kunkin kohtee Katso ohesta ti! he i as s om yö i m hank e tarkkaan ntiosoite ja lu oma lipunmyy vustoilla. muut ohjeet si distykset. järjestäjinä Tapahtumien

SÄRKÄNNIEMI MMAhtipäivä lauantaina 15.6.

LISÄTIETOA JA LIPUT: holvi.com/shop/mmapirkanmaa

lisyh toimivat paikal

POWERPARK

MMAhtipäivä sunnuntaina 16.6.

LISÄTIETOA JA LIPUT: holvi.com/shop/EPMMARY 50

MM A:N KESÄTAPAHTUMIA

Sales Riders 9.–11.8.

MMA motoristit kokoontuvat Tampereella

KORKEASAARI 6/3€

Kesätapahtuma koko perheelle lauantaina 15.6.

Aikuiset 6 €, 4–17 v. 3€ Alle 4-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.

LISÄTIETOA JA LIPUT: helsinki.mma.fi/korkeasaari2019

Oulun kuumin kesätapahtuma – 60 esiintyjää!

qstock.fi

Qstock etkot 26.7. klo 11–14 Turusen sahalla Pikisaaressa, lähellä Qstock-festivaalipaikkaa (Polttimokatu 6 C) MMA:n jäsenet + avec/ystävä ovat tervetulleita! Tarjolla Topi Tauniharjun mukaansatempaavaa musiikkia, pientä purtavaa ja juomaa. Myös omat juomat sallittuja. Pääsymaku 15 €/hlö.

LISÄTIETOJA JA LIPUT: holvi.com/shop/OSEMMA/ Järjestäjänä MMA Oulun seutu.

Lauantaina ajoretki kauniissa Näsijärven maisemissa.

Kokoontumispaikkana kokoushotelli Murikanranta. Katso lisätietoja www.mma.fi/ motoristienkesa

Ay-Golf SM 2.–3.8.

Jazz Startti 18.7.2019 Porissa Porissa jatsien aikaan? MMA:n ja SaPeuramaa Liikutko Golf Hjortlandet takunnan MMA:n yhteinen Jazz Startti torsAy-Golf SM taina -kisa 18.7.2019 järjestetään klo 16−19 elokuun Porissa. alussa Tarjolla jo ren25. kerran. MMA:laisia on ollut aina hyvinjamukatoa verkostoitumista, purtavaa juomaa + musiikkiaon ja ajankohtaisia ammattialamme na ja menestystäkin tullut. Ilmoittaudu ajoisTule mukaan ja ilmoita vaikka sa, mukaan kuulumisia. otetaan enintään 120 pelaajaa.

Lue lisää sarjoista, maksuista ja ilpuolisosikin.

Paikka: moittautumisesta Kulttuurikulma osoitteesta Gallen-Kallelankatu mma.fi/ay-golf-sm 7, 28100 PORI. Ei pääsymaksua, mukaan mahtuu Ilmoittautuminen sähköpostilla: 80 ensimmäistä. Sitova ilmoittauoffice@peuramaagolf.com 26.7. mennessä 10.7.2019 mennessä tuminen MMA:n kotisivujen kautta.

MMA Ay-Golf SM 2. – 3.8.2019 PeuraSM-GOLF maa Golf Hjortlandet 23.–24.7.

Ay-Golf SM -kisa järjestetään elokuun alussa jo 25.Katso kerran.

Myyntimiehiseuraava sivu nä olemme olleet mukana jo alusta alkaen, laita kalenteriisi ja ilmoittaudu ajoissa. Mukaan otetaan enintään 120 pelaajaa. Kisaa on järjestetty eri puolilla Suomea, nyt pelataan pääkaupunkiseudulla Peuramaa Golfissa.

Lue lisää sarjoista, maksuista ja ilmoittautumisesta osoitteesta www.mma.fi/ay-golf-sm Kulttuurikulma, Gallen-Kallelankatu Ilmoittautuminen sähköpostilla:7office@peuramaagolf.com viimeistään menLiikutko Porissa jatsien aikaan? MMA:n ja MMA26.7.2019 Satakunnan nessä yhteinen Jazz Startti torstaina 18.7.kello 16−19 Porissa.

Jazz Startti 18.7. Porissa

Tarjolla rentoa verkostoitumista, purtavaa ja juomaa + musiikkia ja ajankohtaisia ammattialamme kuulumisia. Tule mukaan ja ilmoita vaikka puolisosikin.

Ei pääsymaksua, mukaan mahtuu 80 ensimmäistä.

Sitova ilmoittautuminen 10.7. mennessä mma.fi/tapahtumat/jazz-startti2019

Myynti&Markkinointi

51

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAISTEN

SM-golf Porissa 23.-24.7.2019

kana

u Menossa m

Kisaamme tänä vuonna kahdella erilaisella kentällä: Ti 23.7. Yyterin Golfin Links tyyppisellä merenranta kentällä ja Ke 24.7. Kalafornia Golfin Kokemäenjoen suiston kaupunkikentällä.

Ilmoittaudu kisaan viimeistään 30.6.2019 mennessä.

Lisätietoja ilmoittautumisesta, aikatauluista, sarjoista, maksuista sekä hotellivarauksista löydät kotisivuiltamme:

http://satakunta.mma.fi Tervetuloa mukaan!

52

HY VIN VOINTI

Teksti Sanna-Liisa Kiiskinen Kuva Jouni Reinikaisen arkisto

ELÄMÄNTAVAT EHOSTUKSEEN Turkulainen Meeri Monto sai MMA Merkkihuolto -kurssilta vinkkejä ja uutta intoa elämänmuutokseen. Nyt olo on freesimpi.

M

erkkihuolto on MMA:n oma kuntoremontti, jota on toteutettu valtakunnallisesti jo noin kymmenen vuoden ajan. Kuntokurssiin kuuluu kaksi urheiluopistolla vietettävää viikonloppua puolen vuoden välein.

Viikonloppuihin sisältyy kuntotestejä, liikuntaa ja terveysaiheisia luentoja.

MMA:n järjestösihteeri Heidi Sarénin mukaan Merkkihuoltoa järjestetään jatkossakin. − On tarkoitus jatkaa joko tämänlaisena tai ehkä hieman päivittää toteutustapaa. Mahdollisesti myös nimeä muutetaan. Merkkihuollot ovat aina olleet jäsenten mieleen ja olenkin saanut kuulla monta tarinaa siitä, miten on elämä ja sen laatu ovat muuttuneet. Tämä, jos mikä on palvelua jäsenten eduksi, Sarén sanoo.

Viime elokuussa Tanhuvaaran Merkkihuoltoon osallistui kymmenkunta aktiivista myynnin ja markkinoinnin ammattilaista eri puolilta Suomea. Yksi heistä oli turkulainen Meeri Monto, 59 v., joka sai uutta intoa elämänmuutokseen Merkkihuolto-kurssilta. − Olen ollut liikunnallinen ja ulkoilmaihminen mutta aloin tuntea, että vanhenen ja rupsahdan. Tein aiemmin iltatyötä, oli illallisia ja painoa tuli lisää. Silloin ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta panostaa omaan hyvinvointiin, mutta nyt elämäntilanne on sellainen, että voin elää toisella tavalla. Kun huomasin Merkkihuolto-ilmoituksen viime keväänä liiton nettisivuilla, ilmoittauduin heti. Kipinä elämänmuutokseen syttyi Tanhuvaarassa välittömästi, Monto kertoo.

Tanhuvaaran antia Monto kehuu vuolaasti. Hänen mielestään parasta oli miellyttävä ympäristö, ohjaajien kannustava ote ja muut osallistujat. − Tanhuvaara paikkana on upea, siellä oli helppo olla ja tuli heti fiilis, että kuulun joukkoon. Testit olivat hyviä ja niihin liittyvät vinkit konkreettisia. Nyt vasta ymmärsin, miten pienillä asioilla voi vaikuttaa. Ohjaajamme Ella Kumpulainen antoi konkreettisia esimerkkejä ja määriä, mitä kannattaa suuhunsa pistää ja miten liikkua.

Jäi mieleen esimerkiksi se, että yhdessä porkkanassa on gramma kuitua.

Pienillä muutoksilla Monto onkin laittanut arkensa uuteen uskoon.

Muutokset näkyvät sekä ulkoisessa olemuksessa että erityisesti elämänlaadussa. Vanhan sanonnan mukaan nälkä kasvaa syödessä, ja jatkosuunnitelmia on jo ilmassa. − En tehnyt mitään muuta kuin lähdin kävelemään − joka päivä vähintään neljä kilometriä. Jonkin ajan kuluttua tunsin itseni paljon freesimmäksi. Oli parempi hengittää, paino on laskenut ja vyötärö pienentynyt. On uskomatonta, että niin helppo juttu kuin kävely voi muuttaa koko kehoa.

Monto jatkaa kävelyä edelleenkin ja kertoo, että jos hän ei pääse liikkumaan, tulee morkkis. Jatkossa Monto aikoo panostaa vielä enemmän ruokaan. Samoin hän yrittää saada lihaskuntoa paremmaksi kahvakuulaharjoittelulla.

Uusiakin lajeja mahtuu mukaan. − Etsin uusia liikuntamuotoja. Ajattelin opetella pelaamaan golfia.

Innolla odotan myös syksyn seuraavaa tapaamista.

Liikkumaan Pajulahteen Seuraava MMA:n Merkkihuolto-kurssi järjestetään Liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa. Kurssin ensimmäinen kokoontuminen on 23.–25.8.2019 ja toinen kokoontuminen 7.–9.2.2020.

Katso tarkempi ohjelma, hinnat ja ilmoittautumisohjeet MMA:n sivuilla mma.fi/ajankohtaista. Lisätietoja antaa Heidi Sarén, heidi.saren@mma.fi

Myynti&Markkinointi

53

AJASSA

Vinkit töiden priorisointiin Voimavaravalmentaja Iina Lempinen Valmiina Coachingista kertoo, kuinka voit tehdä työsi tehokkaammin.

1. Tee tehtävälista.

Listaa kaikki tehtäväsi niiden vaikeusasteesta välittämättä.

2. Jaa listan tehtävät A-, B- ja C-tehtäviin.

A-tehtävät ovat tuloksen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät. Panosta näihin eniten ja suorita ne 80−100-prosenttisesti.

B-tehtävät ovat välttämättömiä, rutiininomaisia tehtäviä, joiden tulosvaikutus on vähäisempi. Käytä niiden tekemiseen vain kohtuullisesti aikaa ja energiaa. Näiden tehtävien suoritustaso on 60−80 prosenttia.

Tuloksen kannalta vähäpätöisimpiä ovat C-tehtävät. Pohdi rohkeasti, kannattaako näitä tehtäviä tehdä ollenkaan vai kuuluvatko ne toiselle ihmisel-

le. Välttäkää päällekkäistä työtä. Suoritustasosi näissä tehtävissä on 0−60 prosenttia. − Puhukaa kehityskeskusteluissa tai tiimissä, mitkä ovat kunkin työntekijän A-, B- ja C-asiat, jotta asiasta on yhteisymmärrys, Lempinen neuvoo.

3. Aseta A-, B- ja C-tehtäville deadlinet.

Määräaikojen asettaminen selkiyttää listasi prioriteetteja entisestään.

4. Valitse tehtävistä Top 3.

Lähde liikkeelle kolmesta tärkeimmästä tehtävästä ja keskitä ajankäyttösi niihin.

5. Pilko valitut tehtävät pienempiin osiin.

Tehtävät on helpompi aloittaa, kun ne on leikattu pienempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi markkinointisuunnitelman laatimisen voi palastella aluksi tavoitteiksi, kohderyhmäksi, budjetiksi ja aikatauluksi.

Satu Juoperi Artikkeli luettavissa verkkolehdessä https://lehti.mma.fi/

KOLUMNI

VAALIVAIKUTTAMISTA

E

uroparlamenttivaalit ovat tämän tekstin ilmestyessä parhaimmillaan. Ennakkoäänestys on jo ohi, mutta varsinaiseen vaalipäivään on vielä muutama päivä.

MMA:n kannalta huhtikuussa pidetyt eduskuntavaalit olivat kuitenkin tärkeämmät. Useimmat MMA:n jäsenten ammattialaan ja työn kannalta tärkeään kaupan ja talouselämän toimintaan liittyvät päätökset tehdään kaikesta huolimatta Suomessa. Toki avoin ja kauppaa käyvä maailma on useimpien myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten etu, ja EU:lla on siihenkin sanansa sanottavana. Käytännössä oma eduskunta ja sen säätämä lainsäädäntö, verotus ja verovarojen käytön ohjaaminen vaikuttavat kuitenkin enemmän arkeemme.

Julkaisimme eduskuntavaalien ja hallitusneuvotteluiden alla ”MMA:n kuusi kokonaisuutta fiksuun hallitusohjelmaan”. Samoin osallistuimme eduskuntavaaliehdokkaille suunnattuun kyselyyn maaliskuussa (Aula Research, maaliskuu 2019). Kysyimme ehdokkailta kolmesta asiasta: henkilöautoliikenteen nopeusrajoitusten laskemisesta, kilometrikorvausten ja päivärahojen laskentajärjestelmän muuttamisesta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen käyttämisestä myyntiä ja markkinointia kehittävään ja palvelevaan toimintaan.

Millaisia tuloksia sitten saimme? Vastaajista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että maanteillä käytettäviä henkilöautoliikenteen nopeusrajoituksia ei saa laskea nykytasosta. Verovapaita kilometrikorvauksia ja päivärahoja ei vastaajien 88-prosenttisen enemmistön mukaan tule muuttaa työntekijälle ja yrittäjälle epäedulliseen suuntaan. TKI-rahoitusta eli tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita tukevaa rahoitusta tulisi ohjata enemmän suomalaisten tuotteiden myyntiä ja markkinointia kehittävään ja palvelevaan toimintaan.

Tätä mieltä oli 85 prosenttia vastaajista.

Kaiken kaikkiaan vastaajajoukon käsitykset näistä kolmesta teemasta olivat voimakkaasti myönteisiä MMA:n ja sen jäsenten kannalta.

Puolueiden ja ehdokkaiden asuinpaikkojen välillä oli kuitenkin eroja.

Kun uusi hallitus saa vahvistettua ohjelmansa ja ryhtyy sitä toteuttamaan, on mielenkiintoista seurata, minkä arvon ehdokkaiden aikaisemmat näkemykset saavat hallitusohjelmassa.

Juha Häkkinen, toiminnanjohtaja

Myynti&Markkinointi

55

KIRJAT

FIKTIIVINEN MYYNTIKIRJA Jan Ropposen uutuuskirja käsittelee B-to-B-myyntiä tarinan avulla.

Teksti Noora Hellman

Sales Habits of Winners -kirjan Daniel on B-to-B-myynnin ammattilainen, joka tavoittelee uusia asiakkaita.

Hän on kuvitteellinen hahmo, jonka kirjan kirjoittaja Jan Ropponen on luonut. Taustalla on oikeita tapahtumia, mutta ihmisten ja firmojen nimet on muutettu.

Daniel suunnittelee tarkoin, millaista firmaa lähtee tavoittelemaan asiakkaaksi. Hän etsii yrityksestä tietoa ja hyödyntää sitä myyntipuheissaan. Ensin hänen täytyy vakuuttaa yrityksen johtajat siitä, että keskustelu hänen kanssaan kannattaa.

Myyntiprosessista tulee pitkä ja mutkikas. Danielin on käytettävä eri taktiikoita. Välillä hän miettii, kannattaako vaivannäkö, jos kauppa uhkaa peruuntua.

Kirja koukuttaa lukemaan, saako mies tavoittelemansa diilin. Kyseessä ei silti ole pelkkä tarina. Jokaisen luvun perään Ropponen on koonnut check-listoja, mitä myyntiprosessin eri vaiheissa kannattaa muistaa.

Sales Habits of Winners, 2019, kustantaja Axend Oy. Kirjaa voi tilata Amazonista ja Adlibriksesta.

Jan Ropponen, mistä syntyi idea käsitellä myynnin teemoja fiktiivisen tarinan kautta?

Suurin osa myynnin kirjoista on mielestäni tylsiä. Ydinasia tulee esiin ensimmäisten 20 sivun aikana, ja loppu on toistoa. Päätin tehdä kirjan, jossa on yksi tarina alusta loppuun. Kun hyppää Helsingistä lentokoneeseen ja on Tukholmassa, kirjani on jo luettu.

Check-listoja tarvitaan kaikissa ammateissa. Esimerkiksi sairaalassa joku voi kuolla, kun työntekijä unohtaa tehdä perusasioita, kuten käsienpesun. Myös myyjä saattaa unohtaa perusasioita.

Millainen hahmo Daniel on?

Daniel ei ole täydellinen. Kun hän innostuu, tiettyjä asioita jää käsittelemättä. Daniel kuitenkin huomaa virheensä.

Keskittyessään Daniel saavuttaa hyviä tuloksia. Hän ymmärtää, miten pääsee lähelle asiakasfirman päätöksentekoa.

JAN ROPPONEN

Ikä: 31 Onko sinussa itsessäsi ja Danielissa jotakin samaa?

Daniel ei ole fiktiivinen vastineeni, mutta olen tehnyt kaikki kirjan virheet itse.

Millaisia teemoja kirjassa käsitellään?

Kirja käsittelee uusasiakashankintaa, mutta samat prosessit pätevät myös, kun myydään nykyasiakkaille. Teemoina ovat tapaamisten sopiminen, asiakkaan tilanteen ymmärtäminen, tarjousten tekeminen sekä tarjousten esittely ja neuvottelu.

Onko Danielin seikkailuja luvassa lisää?

Riippuu siitä, kuinka moni lukija innostuu. Kirjassa kerrotaan Danielin sähköpostiosoite, johon lukijat voivat lähettää toiveita, mitä haluaisivat Danielin tekevän seuraavaksi.

Mitä haluat kirjallasi sanoa?

Myynti nähdään alana, jota voi tehdä kuka tahansa ilman koulutusta. Mutta jos haluaa menestyä myyjänä, täytyy olla samaa ajattelua kuin liikkeenjohdon konsultilla. Pitää ymmärtää asiakkaan markkinaa, trendejä, strategiaa ja prioriteetteja.

Koko ajan kiristyy se, mitä myyjältä vaaditaan. Myyjän on pystyttävä kehittämään joitakin tiettyjä osia asiakkaan liiketoiminnasta. Jos hän ei pysty, verkkokauppa korvaa tämän myyjän.

56

Päivätyö: Suomalaisten yritysten myynnin modernisointi. Kirjailijana autan B-to-B-organisaatioita, jotka haluavat kehittää myyntiään.

Aiemmat kirjat: Revenue Growth Platform sekä Organization, Technology, Culture (kirja kertoo CRM:n hyödyntämisestä).

Intohimosi: Henkilökohtainen kasvu ja ihmisten auttaminen.

Harrastuksesi: Muun muassa kalastus ja piirakoiden leipominen vieraille.

m

MMA:n

Myynti&Markkinointi

57

TYÖTTÖM Y YSK ASSA

POLITIIKKA HEIJASTUU KASSAN ARKEEN MMA-kassan johtaja Antti Vienola seuraa kiinnostuksella, millaisiin työllisyystoimiin uusi hallitus ryhtyy.

Teksti Noora Hellman Kuva Mari Niemi

M

yynnin ja markkinoinnin alan työmarkkinat vetävät hyvin, mikäli on uskomista työttömyyskassan lukuihin. − Me näemme tietysti vain sen, ketkä poistuvat meidän palveluidemme piiristä. Viime vuosina työttömyysetuuksien saajien määrät ovat pudonneet meillä noin 15 – 20 prosenttia vuodessa, kertoo Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassan eli MMA-kassan johtaja Antti Vienola.

Etuuden saajien osuus jäsenistöstä on tällä hetkellä Vienolan mukaan 5,5 prosentin luokkaa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yleinen työttömyysaste Suomessa oli maaliskuussa 7 prosenttia.

Hyvä työllisyyskehitys on talouskasvun ansiota. Nousukausi jatkuu, mutta kasvun on raportoitu jo taittuneen.

Vienola arvelee, että työllisyyskehitys paranee matalan kasvun aikanakin mutta ei yhtä paljon. Kasvun taittuminen ei MMA-kassan luvuissa vielä näy. − Mitään taantumaa ei ole näkyvissä, mutta huippukasvu on ohitettu. Jos ajattelee, että työttömyys myynnin ja markkinoinnin alalla on vähentynyt kovaa vauhtia, tulevat vuodet eivät näytä yhtä hyviltä. Enää ei voi odottaa vastaavaa työttömyyden vähenemistä kuin aiemmin.

58

Eduskuntavaalien aikaan useampi puolue ilmoitti tavoitteekseen nostaa Suomen työllisyysastetta 75 prosenttiin. Kassanjohtaja seuraa mielenkiinnolla, millaista työllisyyspolitiikkaa uusi hallitus ryhtyy toteuttamaan.

Suuria uudistuksia edessä Yritysjuridiikkaa kauppakorkeakoulussa pääaineenaan opiskellut Vienola aloitti MMA-kassan johtajana puolitoista vuotta sitten. Kaikkineen hän on työskennellyt työttömyyskassoissa viisitoista vuotta. − Alallani on tapahtunut viime vuosina aktiivista kehittämistä. Tuleva sotu-uudistus vielä vauhdittaa kehitystä.

Sotu-uudistuksella Vienola tarkoittaa kokonaisvaltaista sosiaaliturvan uudistusta, joka poliitikkojen on tehtävä tulevina vuosina. Tarkoituksena on selkeyttää suomalaista tukijärjestelmää. Uudistuksen kokoluokka on sama kuin sotessa, joka kaatui vaalikauden lopulla.

Tulorekisteri on seuraava konkreettinen uudistus, joka vaikuttaa kassojen arkeen. Rekisteri otettiin Suomessa käyttöön tämän vuoden alussa, mutta kassat pääsevät käyttämään tietokantaa vasta ensi vuoden alusta lähtien. − Kassat saavat työnantajalta tuloselvitykset suoraan rekisteristä. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan vielä tue, että kassat voisivat täysin toimia tulorekisteritiedon varassa.

Ongelma on, että työnantajan ei ole pakko kirjata tulorekisteriin palkkalajeja sillä tarkkuudella kuin kassa tarvitsisi. Etuuden hakija voi siis jatkossakin joutua toimittamaan palkkatiedot kassalle itse. − Kassat ovat tulorekisterissä vain yksi käyttäjä. Käyttäjäpiiri on niin laaja, ettei järjestelmää ole voitu räätälöidä kassojen tarpeista käsin.

Työttömyysturvaan tuli muutoksia huhtikuussa Sovitellun päivärahan käsittelytapa muuttui huhtikuussa. Aikaisemmin satunnaista työkeikkaa tehneen työnhakijan piti odottaa palkkalaskelmaa ennen kuin soviteltua päivärahaa voitiin maksaa. − Nyt palkkalaskelmaa ei tarvitse enää odottaa, vaan päiväraha sovitellaan vasta palkanmaksukuussa, Vienola kertoo.

Myös aktiivimalliin tuli huhtikuussa sellainen muutos, että osa liittojen tai niiden yhteistyökumppanien järjestämistä työnhaku- ja urapalveluista voidaan laskea aktiivisuutta kerryttäviksi valmennuksiksi. Kassat päättävät itse, täyttyykö edellytys. Vienolan mukaan on mahdollista, että joku kassa hyväksyy tietyn kurssin aktiivisuudeksi ja toinen ei. Hän kertoo, että kassat pyrkivät tästä syystä tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoa linjauksista.

Viime vuonna voimaan astunut aktiivimalli on herättänyt yhteiskunnassa runsaasti kritiikkiä. Vienolakin suhtautuu epäilevästi siihen, motivoiko malli työnhakijoita.

Siihen Vienola ei pysty ottamaan kantaa, onko aktiivimallilla ollut vaikutusta MMA:n jäsenten työllistymiseen. − Aktiivimalli tuli voimaan noususuhdanteen aikana.

On vaikea sanoa, mikä on sen vaikutus työllisyyteen. Meidän ei kannata lähteä viisastelemaan tätä MMA-kassan työllistymisdatan valossa. Se vaatii tutkimusta ja isommat datamassat. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Turun yliopisto ovatkin keränneet tietoa laajemmin.

Neljäkymppinen Antti Vienola on johtanut MMA-kassaa puolitoista vuotta. Työpäiviin sisältyy palavereja, yhteydenpitoa sidosryhmiin ja erilaisia hallinnollisia töitä. Vapaa-aikanaan Vienola irtautuu työasioista urheilemalla: hän harrastaa ultrajuoksua ja golfia.

”Mitään taantumaa ei ole näkyvissä, mutta huippukasvu on ohitettu.

Työttömyys myynnin ja markkinoinnin alalla on vähentynyt kovaa vauhtia, mutta tulevat vuodet eivät näytä yhtä hyviltä.”

VARAA MEILTÄ KOKOUS! Tarjoamme luonnonläheisen ja inspiroivan ympäristön eri kokoisille kokouksille ja kongresseille sekä monipuolista oheisohjelmaa.

Erikoisuutemme kokouspaikaksi ja illanviettoihin on aito 1950-luvun Jätkänkämppä ja suuri savusauna Kallaveden rannalla.

Ohjelmistossa myös livemusiikkia ja tanssia.

KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, KUOPIO | 030 608 30 | myynti@rauhalahti.fi | rauhalahti.fi

Nyt koko hotelli on uudistettu!

MYYNTIMIESPAKETTI

95 €

 Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa  Runsas aamiainen  Maittava päivällinen  Iltasauna ja uinti  Ilmaiset parkkipaikat  Livemusiikkia keskiviikko– lauantai pubissa

TERVETULOA! www.parkalandiahotel.com | info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

LAKIPALSTA

BREIKKI TYÖELÄMÄSTÄ Säästövapaat, vuorotteluvapaa ja opintovapaa ovat keinoja pitää hengähdystauko työelämästä. Näitä vapaita koskeviin säännöksiin kannattaa tutustua etukäteen.

Teksti Tuuli Lahikainen Kuvitus Jii Roikonen

K

un työntekijä kaipaa pientä lisävapaata, säästövapaiden käyttö voi olla hyvä vaihtoehto. Jos vuosiloman pituus ylittää 24 päivää, voi ylittävän lomaosuuden säästää myöhemmäksi pidettäväksi, ellei siitä aiheudu työnantajayhtiön tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Haitan aiheutuminen on harvinaista, joten useimmiten työntekijällä on oikeus ainakin viikon pituiseen säästövapaaseen.

Työnantajan kanssa voi sopia, että lomaa säästetään enemmänkin, kuitenkin sopimallakin ainoastaan 18 päivää ylittävän lomanosan. Rajoituksella turvataan työntekijälle riittävä lepo. Säästetyt vapaat annetaan työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai kalenterivuosina.

Työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä neljä kuukautta ennen sen alkamisajankohtaa. Laissa ei rajoiteta, kuinka monelta lomanmääräytymisvuodelta vapaita voi säästää. Niinpä pitkäjänteinen säästäjä pystyy säästämään vapaita pidempääkin lomajaksoa varten.

Lisäksi jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, kannattaa tarkistaa, onko sopimuksessa sovittu mahdollisuudesta vaihtaa lomarahat joustovapaaseen. Työpaikalla on saatettu sopia myös työaikapankkijärjestelmästä, jolloin on voitu sopia ylityökorvausten muuttamisesta joustovapaaksi tai siirtymisestä työaikapankkiin.

Nämä ovat kuitenkin aina työehtosopimukseen tai työpaikkakohtaisiin sopimuksiin tai käytäntöihin perustuvia järjestelmiä.

60

Selvitä oikeutesi vuorotteluvapaaseen Jos ajatus ylimääräisestä vapaasta herää liian myöhään tai kaipaa pidempää irtiottoa, kannattaa selvittää mahdollisuutta vuorotteluvapaaseen. Työnantajan ei ole pakko myöntää vuorotteluvapaata, mutta työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Jos yhtiössä on yleensä sallittu vuorotteluvapaalle jääminen, yksittäisen työntekijän vapaata ei voi evätä ilman hyväksyttäviä perusteita.

Työnantajalla ei välttämättä ole mahdollisuutta myöntää vuorotteluvapaata monelle työntekijälle samanaikaisesti. Jonkun tehtävät voivat myös olla sellaisia, että sijaisen löytäminen on käytännössä mahdotonta.

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että työntekijä on työskennellyt nykyisellä työnantajalla vähintään kolmetoista kuukautta ennen vapaan alkua. Kokonaisuudessaan työhistoriaa täytyy olla vähintään kaksikymmentä vuotta. Jos eläkkeen alaikärajaan on aikaa alle kolme vuotta, vuorotteluvapaalle ei voi jäädä. Vapaan kesto on 100−180 kalenteripäivää.

Vuorotteluvapaasäännöt edellyttävät, että työantaja palkkaa vuorotteluvapasijaiseksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Työntekijää ei kuitenkaan ole pakko palkata juuri vapaalle jäävän tehtävään, vaan tehtävää voi siirtyä hoitamaan toinen työntekijä talon sisältä. Silloin sijainen palkataan tämän siirtyvän työntekijän tehtävään.

Vuorotteluvapaalla oleva voi saada vuorottelukorvausta työttömyyskassasta. Korvauksen määrä on 70 prosenttia siitä ansiopäivärahasta, johon työntekijä olisi oikeutettu työttömäksi jäädessään.

Opintovapaa mahdollistaa kouluttautumisen Työntekijä voi jäädä myös opintovapaalle. Opintojen ei tarvitse liittyä nykyiseen työtehtävään, mutta opiskelun pitää olla julkisen valvonnan alaista. Vapaata ei voi käyttää toisen työn tekemiseen.

Opiskelun ajalta saattaa olla mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea tai opintotukea.

Kun työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vuoden, on työntekijällä oikeus saada opintovapaata kaksi vuotta viiden vuoden ajanjakson aikana. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, voi opintovapaata saada viisi päivää.

Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa ja myös työskentelemällä osa-aikaisesti. Opintovapaata haetaan työnantajalta. Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata haetaan kirjallisesti viimeistään 45 päivää ennen opintojen alkamisajankohtaa.

Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle ratkaisustaan 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista.

Työnantaja ei voi kieltäytyä antamasta opintovapaata. Jos vapaa kuitenkin aiheuttaisi haettuna aikana tuntuvaa haittaa, opintovapaan alkua voi lykätä. Lähtökohtaisesti opintovapaata voi siirtää kuudella kuukaudella eteenpäin. Jos samaa koulutusta ei ala seuraa-

van puolen vuoden aikana, vapaata voi siirtää seuraavaan alkamisajankohtaan asti.

Opintovapaata voi siirtää myös, jos työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta eikä haetun vapaan tarkoituksena ole saman koulutuksen loppuunsaattaminen.

Jos yhtiössä työskentelee vähintään viisi työntekijää, työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin. Pienemmässä yrityksessä siirtokertoja ei ole rajoitettu, mikä voi käytännössä estää opintovapaalle jäämisen.

Työntekijä voi itse siirtää sovittua yli viiden päivän opintovapaata, ellei siirrosta aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos opintovapaan haluaa jättää kokonaan käyttämättä, siitä pitää ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti kaksi viikkoa ennen aiottua ajankohtaa.

Vaiko sittenkin palkatonta vapaata?

Työnantaja ja työntekijä voivat aina sopia myös palkattomista vapaista. Niistäkin on hyvä sopia kirjallisessa muodossa. Työntekijän kannattaa olla tarkkana, että hän ei epähuomiossa sovi palaamisesta vapaan jälkeen muuhun kuin vanhaan tehtäväänsä ja etteivät työsuhteen ehdot huononnu. Lähtökohtaisesti vapaan jälkeen palataan tekemään samaa työtä ja samoin ehdoin.

Myynti&Markkinointi

61

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄ Kysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan.

Lähetä kysymyksesi osoitteella toimitus@mma.fi Palkanmaksu äitiysvapaan aikana Olen jäämässä äitiyslomalle. Onko työnantaja velvollinen maksamaan minulle palkkaa? Entä voinko pitää työsuhdeauton myös äitiysloman ajan?

Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan tai muun perhevapaan ajalta. Sen sijaan useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä äitiysvapaan ajalta maksettavasta palkasta.

Työehtosopimuksissa on usein sovittu siitä, että työnantaja maksaa palkan ensimmäiseltä kolmelta kuukaudelta.

Palkanmaksu saattaa perustua myös työntekijän työsopimuksessa sovittuun tai työnantajan noudattamaan käytäntöön. Työpaikalla noudatettavan käytännön on oltava tasapuolinen.

Luontoisedut ovat myös osa palkkaa, joten niiden osalta säännöt ovat lähtökohtaisesti samat kuin rahapalkan osalta. Joskus saatetaan kuitenkin sopia, että työntekijä voi pitää työsuhdeauton koko vanhempainvapaan ajan. Tällöin työntekijän tulee suorittaa veroa edun käytöstä vastaavalla tavalla kuin työssä ollessakin. Myös Kelalle tulee ilmoittaa asiasta.

Lomakorvauksen laskentaperusteet Vaihdoin työpaikkaa ja työnantaja maksoi minulle lomakorvauksena pitämättömät vuosilomapäivät. Kiinnitin huomiota, että lomakorvaus oli laskettu vain rahapalkan perusteella. Minulla oli puhelinetu ja autoetu; olisiko ne tullut jotenkin huomioida lomakorvauksessa?

Vuosilomalaki säätää, että työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa myös vuosilo-

62

man ajalta. Luontoisetujen eli esimerkiksi puhelinedun ja autoedun osalta tämä toteutuu niin, että ne ovat käytössä vuosiloman aikana. Edelleen vuosilomalain mukaan työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus maksetaan vastaavien säännösten mukaan kuin vuosilomapalkkakin.

Koska työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijällä ei enää ole käytössään luontoisetuja, tulee ne ottaa huomioon laskettaessa lomakorvauksen määrää.

Tämä tulkinta on todettu työneuvoston lausunnosta 1425-07, jonka mukaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä on laskettava siten, että siinä otetaan huomioon kaikki työntekijän työsuhteen aikaiset luontoisedut.

Käytännössä lomakorvaus lasketaan siten, että kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkka, johon on lisätty myös luontoisetujen verotusarvot, jaetaan 25:llä ja näin saatu määrä kerrotaan pitämättömien lomapäivien lukumäärällä.

Irtisanominen ja kilpailukielto Työsopimuksessani on sovittu kilpailukiellosta, joka kieltää minua siirtymästä kilpailevan yrityksen palvelukseen kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. Minut irtisanottiin YT-neuvottelujen jälkeen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Sitooko tuo kilpailukielto?

Ensinnäkin ollakseen pätevä, tulee kilpailukieltosopimukselle olla erityisen painava syy. Syyn on liityttävä työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Tämä erityisen painava syy on oltava olemassa sekä sopimuksen tekohetkellä että sillä hetkellä, kun siihen vedotaan.

Mutta päteväkään kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää silloin, kun työ-

suhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Tällainen tilanne on silloin, kun työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Lisäksi kun työnantaja päättää työntekijän työsuhteen ilman työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita tai silloin, kun työntekijä on joutunut irtisanomaan tai purkamaan työsopimuksen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi, ei kilpailukielto sido työntekijää.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että työsuhteen aikana kilpailevan toiminnan kielto ja sen valmistelu on suoraan työsopimuslain nojalla voimassa. Eli esimerkiksi vielä irtisanomisajalla ei voi aloittaa kilpailevan yrityksen palveluksessa.

Koskeeko oikeusturvavakuutus sisällöntuottajaa?

Työskentelen yrityksen markkinointi- ja viestintätehtävissä sisällöntuottajana.

Työni painottuu sähköiseen markkinointiin liittyvään viestintään. Onko MMA lähinnä liikkuvassa myynnissä toimivien järjestö? Jos liityn, koskevatko edut, kuten oikeusturvavakuutus, myös minua?

Kaikki jäsenedut koskevat myös sinua.

Oikeusturvavakuutus astuu voimaan, kun olet ollut jäsenenä puoli vuotta eikä jäsenmaksuissa ole häiriöitä.

MMA on myynti- ja markkinointialan ammattilaisten järjestö. Jäsenyys ei vaadi liikkuvaa työtä, vaikka suuri osa jäsenistöstä liikkuvaa asiakastyötä tekeekin.

Jäsenyyden edellytyksenä ei ole mikään tietty ammattinimike. Ammattialamme muutoksen myötä uusissa jäsenissä on yhä enemmän muun muassa sähköisen kaupankäynnin ja esimerkiksi digitaalisen markkinoinnin osaajia.

Näin haet ansiopäivärahaa MMA:n ja toisen liiton samanaikainen jäsenyys Olen toiminut päätyössäni myyntipäällikkönä ja ollut MMA:n jäsenenä jo vuosia.

Menen nyt uuteen työhön ja aion liittyä tuon alan liittoon. Uuteenkin työhöni kuuluu osin myös markkinointiin liittyviä asioita ja lisäksi olen pyörittänyt pienimuotoista myyntiin ja markkinointiin liittyvää konsultointitoimintaa sekä palkattuna työntekijänä että toiminimellä. Voinko jatkaa myös MMA:n jäsenenä jotenkin halvemmalla jäsenmaksulla tai muuten?

Voit jatkaa MMA:n jäsenenä. Henkilö voi olla useamman liiton jäsen, mutta työttömyyskassojen jäsenyyksiä ei saisi olla päällekkäisiä.

Yksi vaihtoehto on, että vaihdat meillä jäsenlajiksesi yrittäjäjäsenyyden, kun kerran pyörität myös sivutoimista yritystoimintaa. Yrittäjäjäsenyys on halvempi jäsenyysmuoto, koska siihen ei kuulu MMA-työttömyyskassan jäsenyyttä.

Uuteen työalasi mukaiseen liittoon liittyessäsi liityt samalla sitten sinne myös työttömyyskassan jäseneksi. MMA:n jäsenpalvelu opastaa asiassa tarkemmin.

Huomaa kuitenkin, että sivutoiminenkin yrittäjyys voi – jos joutuisit työttömäksi päätyöstäsi – estää ansiosidonnaisen työttömyysturvan saannin, jos yritystoimintasi jatkuu työttömyyden aikana.

Tarkempaa arviota asian tästä puolesta kannattaa kysyä työttömyyskassasta.

Ilmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymiseen liittyvän tukipaketin tms.

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomakkeet.

Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet.

Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hakemusta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI ■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama

palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltävään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. Huomaa, että jos työsuhde on tai oli kokonaan tai osittain provisiopalkkainen, kassa saattaa tarvita palkkatodistuksen lisäksi kopiot palkkalaskelmista.

■

kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumistodistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■

kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■

kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■

kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■

mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotuspäätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta).

Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■

palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Myynti&Markkinointi

63

MI

MMA

SUO

YHDISTYKSEN TOIMINTA A

R SIN AI

S-

VA

LIIKUNTAA JA HAUSKANPITOA MMA Varsinais-Suomen sählyvuorolla unohtuvat arjen murheet ja harmit. Teksti ja kuva Jukka Sundholm Turussa pelataan tuplaten − Perjantaisin painetaan sählyä ja maanantaiaamuisin karistellaan viikonlopun karstat MMA:n kaukalopallon merkeissä. Kaukalopalloa on Turussa pelattu MMA:n järjestämänä jo parikymmentä vuotta, ja tämä sählypuuhamme on siihen nähden aivan tuore tulokas, kertoo Aki Lahti.

Ajatus sählystä toteutui, kun yksi MMA:n jäsen huomasi Turun Sirkkalan koululla vapautuneen liikuntavuoron.

Miikka Himangan mukaan pelaamisen tavoitteet vaihtelevat henkilöittäin. Joku tulee liikunta edellä ja joku toinen hauskanpito etusijalla. − Tästä juontaa juurensa ajatuksemme ”MMA Total” -paketista. Toisin kuin maksu-TV-palveluissa meillä ei tarvitse valita, ottaako sportvai viihdepaketin. Jos tulet liikkumaan, saat mukana viihdettä hyvässä seurassa, tai jos tulet halusta kohentaa mielialaasi, pääset samalla myös liikkumaan.

Pelipaikka on sijainniltaan erinomainen, ja perjantai-iltaisin on mitä mainioin hetki käydä pyyhkimässä ajatuksista työviikon rasitukset ja harmit.

Hyvä pukkarihuumori seuraa pelikentälle.

Kuvassa ylhäällä vasemmalta ovat Juha, Aki ja Miikka. Maaliin ovat menneet (vas.)

Petteri, Sami ja Mikko, ja edessä makailee Vilho.

Pelikello 18:58: Pukuhuoneesta kurkitaan Turun Sirkkalan koulun salin puolelle. Joko päästäisiin? Ottelun alkuun kaksi minuuttia.

Kuusi miestä, yksi teini-ikäinen ja yksi toimittaja järjestäytyvät isohkon liikuntasalin keskelle tuumimaan porukan puolitusta.

Kokenut kaarti järjestää tasapuolisen jaon neljä vastaan neljä. Toinen nelikko saa erottumissyistä urheiluliivit. Sählyn tapaisen salibandyn on tarkoitus kestää yhden hikisen tunnin verran ilman taukoja tai vaihtoja.

MMA:n salivuoron mittelö on alkamassa toden teolla, ja paljastetaanpa jo lopputulos. Silmittömän jännittävässä tasatilanteessa 10–10 liivilliset lopulta onnistuivat lyömään liivittömät näyttävällä ratkaisumaalilla poikkikentän syöttöpelin jälkeen.

Pelikello 19:21: − Karmea tykki! − Liian hieno maali. Ei tämä mitään SMsarjaa saa olla. − Mistähän YouTube-videolta tuo oli... − Syötä, syötä! Sama takaisin, ei, ei kun ei enää. Mene mene!

Ja PFIUUUH − olematon yleisömeri huokaa pallon lipuessa sentin ohi maalin.

Pelikello 19:44: Aivan kuin isojen poikien kaukalosta. Illan komein osuma syntyy Mikon upotuksesta, joka saa maalin katolle asetetun juomapullon kimmahtamaan ilmaan.

Peli aaltoilee tasaisesti laidasta ja päädystä toiseen. Pallon hallinta on laadukasta, eikä itseluottamusta puutu. Kukaan ei kuitenkaan sooloile, vaan pelataan syöttelyn ja kentälle sijoittumisen kautta.

Pelikello 19:58: Vielä minuutti menoa otsa hiessä ja paita märkänä. Kaikkien maalinälkä on tyydytetty, ja ilmassa voi aistia ikään kuin leudon lopettelun tuntua.

Tuloksenhan jo tiedättekin. Tänään näin, ja tärkein tulos on virkeä mieli ja yhteispelin meininki. Ne ainakin voittavat joka perjantai Sirkkalan koulun salissa Turun itäisessä keskustassa.

Pelit ovat tämän kevään osalta ehtineet jäädä kesäpaussille, mutta ne jatkuvat jälleen alkusyksystä. Lähde mukaan pelailemaan! Lisätietoja antaa Miikka Himanka p. 040 3412360.

64

YHDISTYKSET Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 12.9.

Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 21.8.

MMA Satakunta M-Killan kesäpäivät 17.7. klo 13 alkaen Hevosluodon siirtolapuutarhan kerhomajalla.

Tarjolla lohikeittoa ja kahvit sekä mukavaa yhdessäoloa pihapelien ja arvontojen merkeissä.

Katso lisätietoa: Satakunta.mma.fi/m-kilta tai Oltermanni Veikko Lindberg 0400 927 321

6 0 E S II N T Y J Ä N OHJELMA VALMIS! K AT S O A I K ATAU L U T

QSTOCK.FI

MMA Päijät-Häme Afterwork 5.6. klo 17–19 Lahden Seurahuone, Pihatto.

Aleksanterinkatu 14 Afterwork on Päijät-Hämeen MMA:n järjestämä alueen oma tilaisuus myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille. Tilaisuus on maksuton, ja tervetulleita ovat myös muut kuin MMA:n jäsenet.

Tule mukaan rentoon meininkiin, Lisätietoja: tapaa alueen kollegasi ja ota ystäväsi paijat-hame.mma.fi mukaan kuulemaan MMA:n tuoreet terveiset eduista ja tapahtumista.

Lämpimästi tervetuloa!

Perinteiset MMA Päijät-Hämeen tennismestaruuskilpailut järjestetään nelinpelinä lauantaina 25.5. klo 10–16 Hollolassa Heinsuon hiekkatekonurmikentillä.

Ilmoittautumiset kilpailun-johtajalle: joukohonkasalo@hotmail.com tai 0400 461 805 Tehdään tästä historian suurin turnauksemme! Tervetuloa!

Urheilutoimikunta

MMA Kouvola Golfkisat 19.6. KoskiGolf klo 15 alkaen Näytelmä Kari Tapiosta − Olen Suomalainen, Lappeenrannan kesäteatteri 3.8.

Lisätietoja: kouvola.mma.fi

JA

PA L J O N M U I TA !

MM A:N TOIMISTO

ME PALVELEMME JÄSENPALVELU

Jäsenpalvelu Sari Kanervo 020 122 4402

Jäsenpalvelu Melissa Mikanoja 020 122 4406

Järjestösihteeri Heidi Sarén 020 122 4403

JOHTO

Puheenjohtaja Marko Hovinmäki 0400 747 333

Koulutusassistentti Eija Kuitunen 020 122 4401

TALOUS

Johdon assistentti Gunilla Plutén 020 122 4405

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 020 122 4408

Talous- ja hallintojohtaja Jaana Apell 020 122 4414

VIESTINTÄ

Viestintäpäällikkö Sirkku Rytkönen 020 122 4429

Kirjanpito Lea Lehtonen 020 122 4413

NUORET

Toimituspäällikkö vs.

Noora Hellman 020 122 4410

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Viestintä / M&Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto OSOITE PL 11, 00521 Helsinki / (Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fi mma.fi

VERKOSTOIDU! Facebook, Twitter ja Instagram: MMAliitto LinkedIn: Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

66

Palvelu- ja kehityspäällikkö Samuli Myllyharju 020 122 4409

Viestintäsuunnittelija Satu Juoperi 020 122 4407

Visuaalinen suunnittelija Markkinointipäällikkö

Mari Niemi 020 122 4411

Igor Parri 020 122 4420

LOMAOSAKKEET

Lomaosakkeet Minna Liukkonen 020 122 4412

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fi Puhelinaika ma 9–11 ja 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiat sähköposti lakipalvelut@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fi Lakimiespäivystys ma–pe 9–15 Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinna puhelin (020 122 4450)

Kassanjohtaja Antti Vienola Kassan toimihenkilöt Taru Arnell, Tarja Heiskanen, Marjaana Jolkka, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. MMA:n tietosuojaseloste löytyy osoitteesta mma.fi/tietosuojaseloste.

Suorat numerot: Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452 Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455 Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451 Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412

Tyylillä kohti kesää – Adria

CORAL

TWIN SUPREME

ADORA MATRIX PLUS

Kuvien tuotteet saattavat sisältää erikoisvarusteita.

Adria – aina parhaat maisemat!

Adria retkiautot (Twin) vm 2019 ovat todella upeita, ja valinnanvaraa löytyy – nyt peräti neljä hienoa, erilaista sarjaa: edullinen Axess, näyttävä Plus ja malliston huippuna ainutlaatuinen Supreme, jossa on iso taivasikkuna, ja korkeakiiltoiset yläkaapistot kiertävät koko auton. Lisäksi Twin Nordkapp, joka on varustettu täydellä ALDE-lämmityksellä. Myös Coral (puoli-integroitu) - ja Matrix (cross-over) -tuotesarjat ovat saaneet uuden Nordkapp-erikoismalliston, jossa on edullisia, erinomaisesti varusteltuja ALDE-autoja.

360°-KUVAT KAIKISTA MALLISTOISTA ADRIA.FI

Jyväskylä Jyväs-Caravan Oy 0400 214400 Kokkola* Kokkolan Vaunupalvelu 040 5158159 Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy 017 368 3000 Lahti J. Rinta-Jouppi Oy 020 788 1310 Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy 020 788 1352 Raisio J. Rinta-Jouppi Oy 020 7881 460 Rovaniemi Caravankeskus Reatalo 045 128 1128 Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy (06) 420 1800 Tampere Caravan Erälaukko Oy 020 755 9960 TurkuTurun Länsi-Vankkurit Oy (02) 274 9880 Vantaa Helsinki Caravan 0300 472 370 Vantaa J. Rinta-Jouppi Oy (09) 2525 7500

Adria-jälleenmyyjät www.jyvascaravan.fi www.vaunupalvelu.fi www.rintajouppi.fi www.rintajouppi.fi www.rintajouppi.fi www.rintajouppi.fi www.reatalo.net www.rintajouppi.fi www.eralaukko.fi www.lansivankkurit.com www.helsinkicaravan.fi www.rintajouppi.fi *vain Adria -vaunut

HALUATKO LISÄTIETOA? PUHELIN:

020 752 8020

SÄHKÖPOSTI:

myynti@gogift.fi

Lahja, joka sopii kaikille!

en aise k o j n: oja Lahj nteesee ilut a tila ikilp

et yynt stim t•M a j h annu la K u • l u Jo hjat ta usei stöla .. ja . nkilö t e ! e H • ksia nuks llisuu ja bo o d h a ma muit

Toimitus postitse, sähköpostitse ja tekstiviestinä

SuperLahjakortti satoja eri vaihtoehtoja

Räätälöi SuperLahjakortti yrityksen omalla ilmeellä