MARTTI POUTIAINEN OY ELECTROLUX Lokakaivojen/tankkien tyhjennykset • Avolava kuljetukset • Yritysten jätehuolto • Kompostimulta kuljetettuna. poutiainen.net Anne Poutiainen, Puh: (019) 248 55
NANSO
UltraSilencer
NYT/NU
49,50€
(n.69,90€)
59
2.6 School’s out karaoke 23–
Sattva
Avoinna joka päivä!
TARJA AALTO ☎ 0400 477 076 6
Halmstadink. 3 Halmstadsg., 10900 Hanko - Hangö
www.pirate.fi
Bulevardi 14 A, Hanko - Hangö
Puh. 019–248 7611 Tel. GSM 0500–790 294
HANGÖ TIDNINGEN
TORSDAG 31.5.2012
to-pe-fre 12-18 la-lö 10-15 su-sö 12-15
Bulevardi -mekko klänning
199€
269€
Putiikki Butiken
NYT – NU TO-SU-SÖ
HANGON LEHTI
www.hangotidningen.fi
Grundad 1890 - Perustettu 1890
1,30 € Nr. Nro
TORSTAI 31.5.2012
22
www.hangonlehti.fi
Tervetuloa ervetuloa Miellyttävien Makujen M-kauppaan • Välkommen älkommen till M-Market Med Mersmak Suomi ENTRECOTE pihvit • biffar Suomi Naudan ulkofileepihvit Nöt yttrefilébiff Vasikan • Kalv ENTRECOTE pihvit • biffar
80 To-Su/Sö
24 2480 80 24 1290 90 7
Suomi Naudan Paahtopaisti Nöt Rostbiff HK Porsaan pihvifilee Gris biff filé
kg
kg
kg
kg
kg
KEVÄÄN JUHLIIN!
90
5 90 7 99 2
Grilliribbsit Grillribbs
kg
Kassler Grillipihvit Grillbiffar
kg
HK Aito nakki knackkorv 500g (5,98)
pkt
Keskiv. - Onsdag
Viola Tuorejuustot Färskost
99
1
200g (9,95)
kpl/st
Ingman Iso Tuutti Stor strut
99
Ingman Greamy jäätelöt glass 900ml (9,97)
Frödinge Pakaste kakut Frysta kakor
Ingman Voi Smör
pkt
pkt
400g (7,48)
PL Perheruisvarras 450g (4,20)
Suomi Kurkku Gurka Suomi Tomaatit Tomater
Olvi-III
90
pant. sis. ing. (alk./från 9.2.)
1
22 25 0 salkku
Perjantai - Fredag
Sinuhe Hillomunkit 65g Syltmunkar (3,85)
kg
kpl/st
AVOINNA/ÖPPET Ma-pe Må-fre La-lö Su-sö
pkt
Rainbow Lankkuperunat/ Plankpotatis 750 g (1,85/kg)
Hinta voimassa/ Priset gäller 29.5.-3.6.
26
4 pl/fl
24 x 0,33 tlk/brk
kg
10 5
1,5 L pant. sis. ing.
99
139 2
49
Hollanti/ Holland Mansikkarasia/Jordgubbsask, 500 g (4,98/kg)
90
Olvi Jaffa & Cola
pkt
00 00 3 pkt
500 g (6,67)
kpl/st
Suomalainen/Finsk
www.foodie.fm
Kulta Mokka kahvi • kaffe
99 99 99 99
2 1 1 1
Vaasan Isoäidin pullakranssi
Meillä voit myös veikata! • Hos oss kan du också tippa!
500g (3,98)
m-market.ali@surfnet.fi
0 99 2 99 5 kpl/st
300 ml (3,30)
TILL VÅRENS FESTER!
79999
9-21 8.30-18 12-18
Suomalainen/Finsk
995 1495
/kg
Atria Viljaporsaan varras/Marinerat grisspett, BBQ, 1 kg
Hinta voimassa/ Priset gäller 29.5.-3.6.
0
95/kg
Costa Rica Rainbow banaani/banan 1. lk./kl.
Rainbow Lämminsavukirjolohifilee/ Rökt forellfilé
Snellman Porsaan ohut pihvi 8 kpl/Tunn biff av gris 8 st 600 g (16,58/kg)
10
369
2
349
Hinta voimassa/ Priset gäller 31.5.-3.6.
95
Elonen Kinuskikreemikakku 10 hlö/ Krämkaka med tjinuski 10 p, 800 g (13,69/kg)
Apetit Kasvisgratiini/ Grönsaksgratin, 750 g (4,92/kg)
kg
Rainbow
Naudan sisäfilee/Nöt inrefilé alkuperämaa Brasilia/Uruguay/ ursprungsland Brasilien/Uruguay
1
79
Rainbow Cocktailpiirakka/ Cocktailrispirog 675 g (2,65/kg)
4
49
Ingman Creamy-jäätelö/ Creamy-glass 850 g (5,28/l)
99
Rainbow Kahvi/Kaffe 500 g (5,98/kg)
Novelle Kivennäisvesi/Mineralvatten, 2 x 1,5 l, 3 l (0,90/l) (sis./inneh. 2,69 + pantti/pant 0,80)
Hinnat voimassa kesäkuun loppuun / Priserna gäller till slutet av juni
S-market Hanko/Hangö Ratakatu/Bangatan 11-17 puh./tfn 010 76 26300 (0,0828 €/puh/samtal + 0,1199 €/min)
Arkisin 7–21 Vardagar Lauantaisin 8–18 Lördagar Sunnuntaisin 12–18 Söndagar
BONUS JOPA 5 %. MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 %
ABC automaatti/ automat Hanko/Hangö Santalantie/ Sandövägen 12
Asiakasomistajaksi voit liittyyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på www.varuboden-osla.fi
BONUS UPP TILL 5 %. BETALA MED S-FÖRMÅNSKORTET, DU FÅR BETALNINGSSÄTTSFÖRMÅN 0,5 %
5
HANGÖTIDNINGEN
T O R S TA I 31. T O U KO K U U TA
HANGONLEHTI
TORSDAG 31 MA J
5
Barnen känner till reglerna i upplevelserummet, men för föräldrarna var det mesta helt nytt.
Centralskolans etta årets bokslukarklass Sha Ree (andra t.v.), Bway Moo och deras son Hser Nay Ler Pwe har färdats långt och länge. Med på bild är även invandringsarbetarna Katja Liettyä och Jerker Kihlman samt tolken Daphne Nyunt Nyunt Yee.
Det nya hoppet ➛
Den lilla bussen rullar in på Astreas gård. En brokig samling barn och vuxna kliver ur bussen. Bakom sig har människorna tolv timmar på flyget från Bangkok, via London till Helsingfors, bussresan från Helsingfors till Hangö och bara några timmars sömn. Framför sig har de nya flyktingarna i Hangö några effektiva timmar av information om det Finländska samhället. Ett tjogtal människor tar upp hälften av stolarna i Astreas festsal. Flyktingsfamiljerna sätter sig plikttroget längst fram till vänster. Tjänstemännen, vänfamiljerna och de enstaka journalisterna tar instinktivt avhållsamt plats bak till höger. Några djärva människor vågar sätta sig mitt emellan grupperna, likt för att skapar kontakter män-
niskor emellan. Fältarbetare Jerker Kihlman vid Raseborgs invandringsbyrå berättar att dagens program ska lägga grunden för integrationen av flyktingarna. De kommer att få en kort introduktion till funktionerna i det finska samhället. De kommer också at få träffa lokala kontaktpersoner och tjänstemän. På plats fi nns representanter från skolverket, socialbyrån samt arbets- och näringsbyrån. Mängden av information kommer att vara överväldigande. Mirjam Waaramäki berättar om social- och familjetjänster. Birgitta Mannström berättar om dagvården och presenterar personalen. Timo Lejon berättar hur skolgången kommer att arrangeras för barnen. Det finns inga barn i skolålder i den här gruppen.
De skulle i ett år lära sig någondera av de inhemska språken innan de skulle börja i skolan med de andra barnen. Kihlman påminner att man inte måste lära sig allting genast. All information som ges ut under dagen kommer att repeteras flera gånger. Daphne Nyunt Nyunt Yee tolkar talen till kareniska. De vuxna ler artigt. Barnen börjar bli oroliga i sina stolar. När Rolf Nyström från TEbyrån ska tala orkar barnen inte längre hålla sig. Fyraåriga Hser Nay Ler Pwe stiftar bekantskap med en pojke i en av vänfamiljerna. Nyström berättar att man hoppas att flyktingarna kommer in i arbetslivet så fort som de lärt sig språket. Samtidigt är de lekande barnen fångade av stunden. Leksaksbilarnas tjusning känner inga gränser. I sitt inlägg förskönar Nyström inte arbetssituationen i Hangö: det fi nns fyrahundra utan arbete i staden. Det är fullt möjligt att det förblir mödosamt att hitta lönearbete också efter integrationen. Resten av presentationerna blir under ljuden från de lekande barnen. Bildningschef Karl-Erik Gustafsson sammanfattar talarnas slutord: hjärtligt välkommen och hoppas ni trivs. Kilman understryker att det är inte meningen att flyktingarna nu behärskar all den information som hävts över dem. Allt kommer att repeteras. Man får fråga.
En mjuk hund är inte lika kul som en leksaksbil, men den får duga.
Invandringskoordinator Katja Liettyä vid Västra Nylands invandrarbyrå har sedan maj arbetat med projektet. Flyktingsarbetet är hektiskt och situationerna kan
förändras fort. Ursprungligen skulle fem flyktingsfamiljer komma till Hangö men bara tre kom nu. De övriga förväntas komma den 12 juni. Då kan även en sjätte familj anlända. Situationerna förändras och informationsflödet fungerar inte alltid optimalt. Här kommer situationsändringar på kort varsel. På flyktinglägren kan det ta en liten evighet innan läget förändras. Hser Nay Ler Pwes far Bway Moo och mor Sha Ree berättar att de väntade femton år på flyktinglägren i Thailand. De lämnade sina jordbrukarbyar för att fly den burmesiska militären. Konflikten mellan karenerna och militären har pågått i över sextio år. Livet på de Thailändska lägren är hårt, även om lägren är välorganiserade. Bway Moo jämför via tolken lägret med en fängelse. Många bestämde sig att i smyg fly från lägren. Alla hade inte tillräckligt med mat eftersom man delade ut ransonerna en gång i månaden. Sha Ree berättar att det ända de hört om Finland var att skolorna och hälsovården fungerade väl här. Sha Ree och Bway Moo har ingen aning om hur framtiden kommer att se ut för dem i det nya landet. Det enda de vet säkert är att Hsers framtid har blivit klart ljusare. Här kan han gå i en bra skola. Skolorna på lägren ger inte mycket till vägkost för framtiden. Såsom tjusningen med leksaksbilar så verkar inte heller föräldrarnas vilja att ge sina barn en bättre framtid känna några gränser.
Upplevelsestund, program och kaka för barn och föräldrar ➛ Under läsåret 2011–12 har Centralskolan haft läsning som tyngdpunktsområde. Man har delat ut diplom till eleverna enligt antalet lästa böcker och byggt på klassernas egna bokormar. Den klass som samlat den längsta bokormen under läsåret belönas med en bokfest som också föräldrarna är bjudna till. Det här läsåret gick segern till Centralskolans klass 1B – som förra torsdagen fick ta del av festen till deras ära. Årets tävling gick av stapeln endast i Centralskolan, men finskspråkiga Keskuskoulu har också visat intresse för att delta i något skede. Biblioteksfunktionär Agneta Möller-Salmela som leder verksamheten i bibliotekets upplevelserum och barnens läsprojekt inledde med att presentera konceptet också för föräldrarna. - Vi har träffats här i upplevelserummet en gång i månaden och nu får också föräldrarna komma med. Barnen vet redan hur det här går till, men föräldrarna får också promenera över tystnadens bro i dag, inledde hon. Diplomen till vinnarklassen hade delats ut redan tidigare, men en text av Astrid Lindgren fick föräldrarna ta med sig hem som vägkost. Festen inleddes med ett uppskat tat num mer av jonglören Niklas Wikman. Efter det bar det iväg till upplevelserummet där en fullsatt sal fick ta del av berättelsen om bibliotekarien Serena och rövarhövdingen som kidnappade henne. Efter det bjöd barnen till
med bibliotekssången och utbytte en massagesaga med föräldrarna. Kvällens höjdpunkt för många kom självklart till sist. Den smarriga tårtan.
Inbjudan till Göteborg Möller-Salmela som från och med juli kommer att vara tjänstledig från biblioteket efter att hon beviljats ett ettårigt arbetsstipendium av Svenska kulturfonden (HT 10.5) fick förra tisdagen en trevlig överraskning. - Jag blev uppringd av Louise Hertzberg från Nordiska Ministerrådets informationskontor då jag på kvällen var i Ekenäs. Hon undrade om jag skulle kunna tänka mig att delta i en diskussion kring hur man kan locka personer som vanligtvis inte läser att börja läsa. Det här evenemanget skulle äga rum under Bok- och biblioteksmässan i Göteborg i höst, berättar Möller-Salmela. Rubriken för diskussionen är ”Boken som lockar ickeläsarna” och övriga inbjudna paneldeltagare är svenska författaren till Zlatan-biografin, David Lagercrantz samt norska Lars Mytting. - Först då jag fått den officiella inbjudan per e-post vågade jag tro att det faktiskt var sant – och självklart tackade jag omedelbart ja, säger hon. Bokmässan i Göteborg är den största i sitt slag i Norden och har i år Norden och nordisk litteratur som sitt tema. Bokmässan ordnas i år mellan den 27–29 september. Mikael Heinrichs
Jonas Johnhem
Du hittar oss på Facebook, Twitter, och på vår hemsida www.hangotidningen.fi
Årets bokslukarklass med föräldrar fick ta del av den mäktiga tårtan som det bjöds på.
9
T O R S TA I 31. T O U KO K U U TA
HANGÖTIDNINGEN
HANGONLEHTI
Uusi toivo Loput esittelystä jää lasten leikkien äänten alle. Sivistystoimen johtaja Karl-Erik Gustafsson toistaa ja tiivistää kaikkien puhujien lopetukset: sydämellisesti tervetuloa ja toivottavasti viihdytte. Kaikkea nyt päälle kumottua tietoa ei tarvitse osata, Kihlman painottaa. Kaikki toistetaan ja kaikkea saa kysyä.
Sha Ree, Bway Moo ja Hser Nay Ler Pwe ovat matkustaneet kaukaa ja kauan. Nyt on aika seisahtua.
Pieni linja-auto rullaa Astrean pihalle. Sekalainen sakki lapsia ja aikuisia astuu ulos. Takanaan heillä on kahdentoista tunnin lentomatkat Bangkokista Lontoon kautta Helsinkiin, bussimatka Hankoon ja vain muutaman tunnin yöunet. Astreassa Hangon yhdellätoista uudella pakolaisella on edessään muutaman tunnin tehotiedotussessio suomalaisen yhteiskunnan rakenteista. Parinkymmenen ihmisen
joukko täyttää Astrean juhlasalin puolilleen. Pakolaisperheet täyttävät salia tunnollisesti vasemmalta eturivistä lähtien. Suomalaiset virkamiehet, ystäväperheet ja yksittäiset toimittajat varaavat vaistomaisen varovaisesti paikkansa takaa ja oikealta. Muutama rohkea uskaltautuu keskelle, kuin luodakseen yhteyttä ryhmien välille. Raaseporin maahanmuuttotoimiston kenttätyöntekijä Jerker Kihlman kertoo, että tänään luodaan perusteet pakolais-
Pieni kaveri auttaa, kun uudessa paikassa pitää kohdata uusia asiota ja tutustua uusiin ihmisiin.
9
Centralskolanin ekaluokasta vuoden lukutoukkaluokka ihmistä vailla työtä. Saattaa olla, että kotoutumisen jälkeenkin palkkatyön löytäminen on kiven alla.
➛
TORSDAG 31 MA J
ten kotouttamiselle. He saavat lyhyen esittelyn suomalaisen yhteiskunnan toiminnoista ja paikallisista yhteyshenkilöistä ja virkamiehistä. Paikalla on muun muassa koululaitoksen, sosiaalitoimiston sekä työ- ja elinkeinokeskuksen edustajia. On selvää, että tietomäärää tulee olemaan pöyristyttävä. Mirjam Waaramäki kertoo sosiaali- ja perhepalveluista. Birgitta Mannström kertoo päivähoidon toiminnasta ja esittelee henkilökuntaa. Timo Lejon kertoo miten lasten koulunkäynti tullaan järjestämään. Tässä joukossa ei ollut yhtään kouluikäisiä lapsia. He joutuisivat opettelemaan jompaa kumpaa kotimaista kieltä, ennen kuin he siirtyisivät kouluun muiden oppilaiden joukkoon. Kihlman muistuttaa, ettei tämän jälkeen tarvitse osata kaikkea. Kaikki tiedot kerrataan useaan otteeseen. Karenin kieltä puhuva Daphne Nyunt Nyunt Yee tulkkaa puheet. Aikuiset hymyilevät kohteliaasti. Lapset pyörivät levottomina tuoleissaan. Kun TE-toimiston Ralf Nyström pääsee ääneen, niin lapset eivät enää jaksa hillitä itseään. Nelivuotias Hser Nay Ler Pwe on jo tekemässä tuttavuutta erään ystäväperheen pojan kanssa. Nyström kertoo, että pakolaisten toivotaan työllistyvän mahdollisimman nopeasti opittuaan kielen. Samaan aikaan lapset keskittyvät leikeissään hetkeen. Leikkiautojen viehätys ei näytä tuntevan rajoja. Nyström ei puheessaan lähde kaunistelemaan Hangon työllisyystilannetta aikuisille. Kaupungissa on neljäsataa
Katja Liettyä, maahanmuuttajaohjaaja Länsi-Uudenmaan maahanmuuttotoimistolta on työskennellyt projektissa toukokuun alusta asti. Pakolaistoiminta on hektistä ja tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Hankoon piti saapua viisi perhettä. Nyt saapuikin vain kolme. Muut saattavat tulla 12. kesäkuuta. Silloin saattaa tulla vielä kuudeskin perhe. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja tiedonvälitys ei aina toimi moitteettomasti. Täällä tilanne muuttuu nopeasti, mutta pakolaisleirillä muutoksen tuleminen saattaa kestää pienen ikuisuuden. Hser Nay Ler Pwen isä Bway Moo ja äiti Sha Ree kertovat odottaneensa Thaimaan pakolaisleirillä viisitoista vuotta. He pakenivat maanviljelijäkylistään Myanmarin sotilasjoukkoja. Armeijan ja karenilaisten välinen konfl ikti on jatkunut jo yli kuusikymmentä vuotta. Vaikka Thaimaan leirit ovatkin hyvin organisoituja, niin elämä leirillä on rankkaa. Bway Moo kertoo tulkin välityksellä leirin olleen kuin vankila. Moni pakenikin leiriltä salaa. Ruoka-annokset jaettiin kerran kuussa, minkä takia kaikilla ei ollut tarpeeksi ruokaa. Sha Reen mukaan ainoa asia, minkä he olivat kuulleet Suomesta ennen saapumistaan oli, että täällä oli hyviä kouluja ja hyvä terveydenhuolto. Vanhemmilla ei ole vielä mitään käsitystä mitä odottaa tulevaisuudelta uudessa maassa. Ainoa asia mistä he voivat olla varmoja on se, että Hserin tulevaisuus on kirkastunut huomattavasti, sillä täällä hän voi käydä hyvää koulua. Leirien koulut eivät anna paljoakaan eväitä tulevaisuuteen. Kuten leikkiautojen viehätys, myös vanhempien halua antaa lapsilleen parempi tulevaisuus, näyttää ylittävän rajat.
Elämyshetki, ohjelmaa ja kakkua lapsille ja vanhemmille ➛ Kuluvan lukuvuoden ai- vat vanhempiensa kanssa hiekana Centralskolanissa on panostettu lukemiseen. Oppilaat ovat saaneet diplomit lukemiensa kirjojen perusteella ja luokat ovat kasvattaneet kirjakäärmeitään. Pisimmän kirjakäärmeen aikaansaanut luokka palkitaan kirjajuhlalla, johon vanhemmatkin kutsutaan. Tänä vuonna voiton vei 1B-luokka, joka viime viikolla vietti voittamansa kirjajuhlan. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin vain Centralskolanissa, mutta suomenkielinen Keskuskoulukin on osoittanut kiinnostusta kilpailua kohtaan. Kirjastovirkailija Agneta Möller-Salmela, joka johtaa toimintaa kirjaston elämyshuoneessa sekä lasten lukuprojektia, aloitti esittelemällä konseptin vanhemmillekin. - Olemme tavanneet täällä elämyshuoneessa kerran kuukaudessa ja nyt vanhemmatkin pääsevät mukaan. Lapset tietävät ennestään, miten tämä toimii, mutta tänään vanhemmatkin pääsevät kulkemaan hiljaisuuden sillan yli. Voittajaluokka oli saanut diplominsa jo aiemmin, mutta vanhemmat saivat mukaansa kotiin viemisiksi Astrid Lindgrenin tekstin. Juhla alkoi jonglööri Niklas Wikmanin suositulla numerolla. Sen jälkeen kaikki lähtivät elämyshuoneeseen. Kaikki pääsivät kuuntelemaan kertomusta kirjastonhoitaja Serenasta ja hänet siepanneesta ryöväripäälliköstä. Tämän jälkeen lapset esittivät kirjastolaulun ja vaihtoi-
rontasadun. Illan kohokohta monelle tuli tietenkin viimeisenä ohjelmanumerona: herkullinen täytekakku!
Kutsu Göteborgiin Möller-Salmela on heinäkuun alusta virkavapaalla, sillä Svenska kulturfonden on myöntänyt hänelle vuoden työstipendin (HL 10.5.). Tiistaina hän saikin mukavan lisäyllätyksen. - Pohjoismaisen Ministerineuvoston tiedottaja Louise Hertzberg soitti minulle kun olin Tammisaaressa käymässä. Hän tiedusteli voisinko osallistua keskusteluun aiheesta miten houkutella kirjojen pariin henkilöitä, jotka eivät tavallisesti lue kirjoja. Keskustelu järjestetään syksyn Kirja- ja kirjastomessuilla Göteborgissa, Möller-Salmela kertoo. Keskustelun otsikkona on ”Boken som lockar icke-läsarna”. Paneeliin osallistuvat myös Zlatanin elämäkerran kirjoittanut ruotsalainen David Lagercrantz sekä Lars Mytting Norjasta. - Vasta saatuani sähköpostitse virallisen kutsun uskalsin uskoa sen olevan totta – tietenkin sanoin kyllä kiitos, hän sanoo. Göteborgin kirjamessut on laatuaan Pohjoismaiden suurin. Tänä vuonna teemana on pohjoismainen kirjallisuus. Kirjamessut järjestetään tänä vuonna 27.–29.9. Mikael Heinrichs/IS
Vuoden lukutoukkaluokka vanhempiensa kanssa nauttii valtavasta täytekakusta.
Tiistaina Hanko muistaa ympäristöä leikkimielisellä vesisodalla ➛ Ensi tiistaina 5.6. klo 17 Hangon kulttuuritoimisto ja kirjasto juhlistavat maailman ympäristöpäivää vesisodalla. Tapahtuma järjestetään Hangossa jo toista vuotta peräkkäin ja sääennusteet lupaavat aurinkoista keliä. Taistelutantereena toimii jälleen kerran Regatanranta ja aseistuksena saa käyttää vettä – vesipyssyjä, palloja, suih-
kekannuja tms. Tilaisuuden avaa dosentti Mikael Kilpi avauspuheella. Kilpi tulee myös tuomarina valitsemaan vesisodan voittajan, joka saa palkinnoksi viisi litraa puhdasta vettä. Miksi kulttuuritoimisto järjestää ympäristöpäivän ja miksi sitä juhlistetaan vesisodalla? - Viime vuonna idea syntyi
kirjastossa, että kun esimerkiksi Raatteen tiellä taistellaan leikkimielisesti lumisotaa, niin me leikkimielisesti taistelemme vesisotaa puhtaiden rantojen, puhtaan veden ja puhtaan ympäristön puolesta, sanoo kulttuuri- ja kansalaistoiminnan johtaja Merja Kukkonen. - Nämähän ovat strategisesti hyvin tärkeitä asioita
Hangolle, Hangon kaupungille, matkailulle ja hankolaisille itselleen ennen kaikkea. Paikalle odotetaan tänä vuonna hyvin yleisöä, sillä jo viime vuonna tapahtumaan osallistui 30-40 henkeä. Tänä vuonna kyselyitä on tullut yleisöltä ja muutenkin näkyvyyteen on panostettu hieman enemmän. Tarkoituksena on tänä vuonna myös se,
että tapahtuman ohessa olisi jotakin pientä tarjoilua, kuten makkaraa tai muuta, kertoo Kukkonen. - Lapset ja lapsenmieliset ovat tervetulleita. Kyseessä on tunnelmallinen ja lyhyt tapahtuma. Tapahtumalla Hanko haluaa muistuttaa ihmisiä ympäristöpäivästä sekä rantojen että veden – myös meriveden
– puhtauden tärkeydestä. Maailman ympäristöpäivää on vietetty kansainvälisesti 5. kesäkuuta aina vuodesta 1973. Tämän vuoden teema ympäristöpäivälle on vihreä talous. EV
12
T O R S TA I 31. T O U KO K U U TA
PERSONER
HANGÖTIDNINGEN
HANGONLEHTI
TORSDAG 31 MA J
12
Filmmakaren har många järn i elden Christer Lindström trivs som lärare vid Åbo konstakademi ➛ Skapande verksamhet av alla de slag är något som ofta förknippas med Hangö. Så är också fallet med Christer ”Chrzu” Lindström som numera bor och arbetar i Åbo. Animatör, illustratör, regissör och mångsysslare inom fi lm är bara några av orden man kan använda för att beskriva hans skapande. Musiken är inte heller främmande, det egna bandet Black Totem ger inom kort ut sin andra sjutums-EP och fungerar som ett välbehövligt utlopp vid sidan om filmarbetet. Lindström har tidigare koncentrerat sig främst på animation, men har alltid haft många järn i elden. Så också nu. - För tillfället har jag en utställning med skivomslag på gång till Kingi Kongi-galleriet i Berghäll i Helsingfors i oktober, så det gäller att måla och teckna så mycket jag hinner tills dess. På fi lmfronten har jag ett regi- och manusprojekt på gång, det är frågan om en animerad kortfilmsdokumentär om en kvinna som samlar på högklackade skor. Men finansieringen är inte ännu helt klar, så vi får se hur det går, berättar han. Den här animationsfi lmen skulle i så fall bli den första där Lindström har en utomstående art director som ansvarar för det visuella. - Överlag har jag börjat rikta in mig mera på live actionfilmer trots att jag tidigare gjort mest animationer. Bandet, ja. Black Totem spelar mörk och smutsig garagerock med influenser från både blues och punk. Lindström sjunger och spelar gitarr i bandet. - Musiken är min hobby medan filmskapandet och konsten är mitt jobb. Det behövs en motvikt och musiken är på det viset skön att man där får kicksen omedelbart, med filmarbetet kan det ta flera år innan man får njuta av slutresultatet. Tung byråkrati Finansieringen inom filmbranschen i Finland är inte den allra enklaste biten att få ett grepp om. Det gäller ofta att se till att göra rätt sorts fi lmer, dvs. sådana man kan tänkas få finansiering för. Stipendier och understöd är en livsnerv i branschen. - Visst är det jobbigt, nu på vintern var jag i en situation där jag i två månaders tid inte tog emot några nya jobb eftersom jag väntade på ett finansieringsbeslut. Det gäller helt enkelt att ha tillräckligt många järn i elden hela tiden. - Ett aktuellt projekt handlar om en lokal legend på Borstö i den åboländska skärgården och jag kommer under det här året att skriva manus och åka ut till ön för att kolla in inspelningsplatser. Det finns hyfsat bra möjlighe-
Jag är alltid orolig Hangö nära hjärtat för att mina idéer Lindström har en vision om är för flummiga och att någon dag kunna spela in långfi lm i Hangö, en fi lm skumma för den bre- en där de kännspaka mörka drada allmänheten och gen skulle få en betydande medger att jag strä- roll. - Jag har ju bott 18–19 år av var efter att provomitt liv i Hangö och det ligcera aningen. Trots ger nära hjärtat. Det är därför det tycker jag oftast jag känner att det skulle vara att filmerna inte i kul att spela in en fi lm där. slutändan alls blir så Mina jobb har alltid en mörk och den skulle nog figukonstiga som jag till sida rera också här, men som sagt en början hoppats är det hela bara på ett tidigt på. idéstadie just nu. Lindström påpekar att det fi nns massor av snygga ställen man kunde spela in på – men också mycket mera än den vackra och glansiga ytan. David Lynchs och Mark Frosts legendariska tv-serie Twin Peaks nämns under vår diskussion.
Festivaler viktiga
ter att i dagens läge få lokala pengar för fi lmer som spelas in på något specifikt ställe, satsningen på filmturism verkar vara en stor grej just nu. Att ha någonting att göra under den tid man sitter och väntar är viktigt. Förra sommaren samlades Lindström och ett gäng filmmakare som alla befann sig i liknande limbosituationer – utan några intressanta projekt – för att göra en gemensam kortfi lm med dokumentära drag med en nollbudget. - Filmen heter Outro och den blev klar i januari. Den är inspelad under några sommarnätter då folk söker sig hem från krogen. Vi har inte fokuserat på spyor och slagsmål, utan försökt återge känslan av då någon går alldeles ensam i ett helt öde landskap. Det blir ett slags meditativ resa av det hela, och jag tycker faktiskt vi lyckades ganska bra. Under fjolåret genomgick Lindström en skapande kris då han konstaterade att det helt enkelt inte lönade sig att syssla med animation – och övervägde enligt egna ord att ”skaffa sig ett riktigt jobb”. - Men efter att jag funderat på vad jag kunde tänka mig att syssla med kom jag inte på någonting alls. Efter det löste sig igen en del knutar med finansiering av olika projekt och jag hann samtidigt få en del nya idéer. Byråkratin kring finansieringen är en oerhört tung bit att tampas med.
För fi lmskapare är självklart festivalerna ett viktigt inslag, inte bara som marknadsföringskanal utåt utan också för att knyta och upprätthålla de livsviktiga kontakterna. Att man på festivaler dessutom visar sådana fi lmer som aldrig annars skulle få chansen på en biograf är likaså viktigt. - Det fi nns en hel del bra festivaler runtom i Finland och konceptet med att alla de viktigaste fi nansiärerna och institutionerna finns representerade t.ex. på Tammerfors filmfestival fungerar faktiskt. Lindström medger att man också blir inspirerad av att se andras filmer under festivaler. Ett hopkok av 10–15 filmer på en och en halv timme där alla fi lmer har sin grund i några års grovjobb ser till att bjuda på inspiration. Att själv få sin fi lm med i tävlingsserien är alltid en stor ära, men någon tävlingsinstinkt att tala om ligger sällan i grunden. En stor dröm är att någon dag få möjligheten att göra en bra långfilm. - Jag är alltid orolig för att mina idéer är för flummiga och skumma för den breda allmänheten och medger att jag strävar efter att provocera aningen. Trots det tycker jag oftast att fi lmerna inte i slutändan alls blir så konstiga som jag till en början hoppats på. Vid sidan om sitt skapande jobb arbetar Lindström också med att undervisa manusförfattande för animationselever vid Åbo konstakademi, samma skola som han i tiderna gått i. - Det är oerhört inspirerande och faktiskt något jag gärna skulle jobba ännu mera med, men finansieringen sätter stopp också där då staden hela tiden skär i konstakademins budget. Mikael Heinrichs
Elokuvantekijä työpöytänsä äärellä. Nykyään täällä syntyy enimmäkseen tatuointimalleja. Lindström o Filmskaparen vid sitt arbetsbord. Numera är det mest tatueringar som föds här, det regelrätta animatio
Chrzus favoritregissörer: - Sergio Leone (gillar spagettiwestern-genren) - Alejandro Jodorowsky (bl.a. Holy Mountain, Santa Sangre. Skapar märkliga och surrealistiska men vackra konstfilmer) - Frank Henenlotter (bl.a. Basket Case, gillar hans 80-talstrash) - Werner Herzog (såg Nosferatu som 8–9-åring och hade länge den som en av sina ’hemliga’ favoriter) - Phil Mulloy (gör fula – både visuellt och till innehållet – animationer med svart humor)
13
T O R S TA I 31. T O U KO K U U TA
HENKILÖT
HANGÖTIDNINGEN
HANGONLEHTI
TORSDAG 31 MA J
13
Elokuvantekijällä monta rautaa tulessa Christer Lindström viihtyy myös taideakatemian opettajan roolissa
on vähentämässä varsinaista animaatiotyötänsä. onsarbetet håller Lindström på att trappa ner med.
➛ Hankoon liitetään usein erilaista luovaa työtä tekevät ihmiset. Näin on myöskin nykyään Turussa asuvan ja työskentelevän Christer ”Chrzu” Lindströmin kohdalla. Hänen luovaa työtään voi vain osaksi kuvata sanoilla animaattori, kuvittaja, ohjaaja ja elokuva-alan monitoimiihminen. Musiikkikaan ei ole hänelle vierasta: hänen oma bändinsä Black Totem julkaisee piakkoin toisen seitsemän tuuman EP:nsä ja toimii tarpeellisena vaihteluna elokuvatyölle. Lindström on aiemmin keskittynyt etenkin animaatioon, mutta hänellä on aina ollut monta rautaa tulessa. Näin nytkin. - Parhaillaan valmistelen levykansien näyttelyä Helsingin Kallion Kingi Kongi-galleriassa lokakuussa. Näyttelyä varten minun on maalattava ja piirrettävä sen kun ehdin. Elokuva-alalla käynnissä on ohjaus- ja käsikirjoitushanke. Kyseessä on animaatiolyhytelokuvadokumentti korkokenkiä keräävästä naisesta. Rahoitus ei vielä ole kaikilta osilta kasassa, joten nähtäväksi jää, miten hankeen käy. Tästä kyseisestä animaatiosta tulisi ensimmäinen, jossa Lindströmiä avustaa ulkopuolinen, visuaalisesta puolesta vastaava art director. - Yleensäkin olen suuntautumassa entistä enemmän live action -elokuviin; aiemmin olen enimmäkseen tehnyt animaatioita. Entäpä se bändi? Black Totem soittaa synkkää ja rosoista, bluesista ja punkista vaikutteita ammentavaa garagerockia. Lindström soittaa kitaraa ja toimii vokalistina. - Musiikki on harraste mutta elokuvan ja taiteen tekeminen työtäni. Tarvitsen työlle vastapainoa ja musiikki on sikäli kivaa, että kiksit saa välittömästi. Elokuvatyössä voi kulua jopa vuosia ennen kuin tulos on valmiina. Raskasta byrokratiaa
Chrzun suosikkiohjaajat: - Sergio Leone (tykkään spagettiwesterneistä) - Alejandro Jodorowsky (muun muassa Holy Mountain, Santa Sangre. Luo hämäriä ja surrealistisia, mutta kauniita taide-elokuvia) - Frank Henenlotter (muun muassa Basket Case, tykkään ohjaajan 80-luvun trashista) - Werner Herzog (näin 8–9 -vuotiaana Nosferatun ja elokuva oli pitkään ”salainen” suosikkini) - Phil Mulloy (tekee rumia – niin visuaalisesti kuin sisällöltäänkin – animaatioita, joissa aimo annos mustaa huumoria)
Elokuvien rahoitus Suomessa on kiven alla. On tuotettava oikeansorttista elokuvaa, eli sellaista, jolle rahoitusta ehkä olisi saatavilla. Stipendit ja avustukset ovat alalla välttämättömiä. - Onhan se työlästä. Talvella koin tilanteen, jolloin en kahteen kuukauteen ottanut vastaan töitä koska odottelin rahoituspäätöstä. On kerta kaikkiaan pidettävä tarpeeksi monta rautaa tulessa koko ajan. Tällä hetkellä työn alla on stipendirahoituksella valmistuva elokuva jonka tapahtumat sijoittuvat Turunmaan saariston Borstön saareen. - Juoni perustuu paikalliseen legendaan. Tänä vuonna laadin käsikirjoituksen. Lähden myös saareen tutustumaan mahdollisiin kuvauspaikkoihin. Tällä hetkellä on
Pelkään aina, että kea osa työtäni. ideani ovat liian se- Hanko sydämessä kavia ja kummalli- Lindströmin haaveena on, sia suurelle yleisölle. että eräänä päivänä pääsisi pitkän elokuvan Myönnän myös, että tekemään Hangossa. Siitä tulisi elokuhaluan hieman pro- va, jossa hänelle tunnusomaivosoida. Siitä huoli- set tummat vivahteet olisivat matta olen sitä miel- merkittävässä osassa. - Olenhan asunut 18–19 tä, että elokuvat lo- vuotta elämästäni Hangossa puksi eivät olekaan ja kaupunki on sydäntäni läniin epämääräisiä. hellä. Siksi minusta olisi mukavaa tehdä elokuvaa siellä. Teoksissani on aina synkkä puoli ja kyllä se olisi tässäkin elokuvassa läsnä. Mutta idea on toistaiseksi vain varhaisessa kehitysvaiheessa. Lindström huomauttaa, että kauniita kuvauspaikkoja kyllä riittää. Mutta elokuvaan tulisi myös kauniin pinnan alla kuplivaa pimeyttä. David Lynchin ja Mark Frostin legendaarinen televisiosarja Twin Peaks vilahtaa keskustelussamme.
Festivaalit tärkeitä
olemassa suhteellisen hyviä mahdollisuuksia saada paikallista rahoitusta elokuviin, jotka kuvataan jollakin tietyllä paikalla. Tuntuu siltä, että elokuvamatkailu on sektori johon panostetaan kovasti. Tärkeää on myös, että tekemistä riittää siksi aikaa, kun päätöksiä joutuu odottelemaan. Viime kesänä Lindström kokosi samassa limbotilanteessa olevia elokuvien tekijöitä – ilman kiinnostavia projekteja olevia – tekemään yhdessä nollabudjetilla dokumenttiluontoista lyhytelokuvaa. - Elokuva on nimeltään Outro. Se valmistui tammikuussa. Se on kuvattu muutaman kesäyön aikana ihmisten hakeutuessa kotiin kapakasta. Emme ole keskittyneet yrjöihin ja tappeluihin vaan olemme pyrkineet viestittämään tunnetta, jossa joku kävelee yksin aivan autiossa maisemassa. Elokuvasta tulee eräänlainen meditatiivinen matka ja mielestäni onnistuimmekin siinä melko hyvin. Viime vuonna Lindström koki luovan kriisin, jolloin totesi, ettei kerta kaikkiaan kannata tehdä animaatioita. Omien sanojensa mukaan hän pohti ”oikean työn” hankkimista. - Aikani pohdittuani en keksinyt ainuttakaan mielenkiintoista työtä. Tämän jälkeen eri projektien rahoitus ratkesi ja sain samalla monta uuttaa ideaa. Rahoitusbyrokratia on uskomattoman vai-
Elokuvantekijöille festivaalit ovat tietenkin tärkeitä. Ne eivät toimi pelkästään markkinointikanavina vaan luovat ja ylläpitävät elintärkeitä kontakteja. Tärkeää on myös, että festivaaleilla pääsee näkemään elokuvia, jotka eivät koskaan pääse elokuvateattereiden ohjelmistoon. - Ympäri Suomea järjestetään aika monta hyvää festivaalia. Tärkeimmät rahoittajat ja instituutiotkin osallistuvat esim. Tampereen elokuvafestivaaliin, mikä tietysti on suuri etu elokuvantekijöille. Lindström myöntää, että muidenkin tekemät teokset inspiroivat. Kun näkee 10–15 elokuvaa puolessatoista tunnissa ei voi kuin innostua, sillä niihin tiivistyy usein monen vuoden työ. On suuri kunnia, jos oma elokuva pääsee kilpailusarjaan, mutta mistään merkittävästä kilpailuvietistä ei kuitenkaan ole kyse. Suurena unelmana on pitkän elokuvan tekeminen jonain päivänä. - Pelkään aina, että ideani ovat liian sekavia ja kummallisia suurelle yleisölle. Myönnän myös, että haluan hieman provosoida. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että elokuvat eivät lopuksi olekaan niin epämääräisiä. Luovan työnsä ohella Lindström työskentelee myös Turun taideakatemiassa, jossa hän opettaa käsikirjoitusta animaatiokurssin opiskelijoille. Hän on aikanaan itse valmistunut samasta oppilaitoksesta. - Opetus on äärimmäisen inspiroivaa ja haluaisin mielelläni opettaa vieläkin enemmän, mutta tämänkin suhteen rahoitus toimii jarruna; kaupunki leikkaa koko ajan taideakatemian budjettia. Mikael Heinrichs/IS