Zanussi
MARTTI POUTIAINEN OY
pesukone/tvättmaskin 7 kg, 1400 kierr./varv
Lokakaivojen/tankkien tyhjennykset • Avolava kuljetukset • Yritysten jätehuolto • LumityÜt ja lumenkuljetukset poutiainen.net Anne Poutiainen, Puh: (019) 248 55
399â‚Ź
499â‚Ź
Avoinna päivittäin klo. 11 - 22 † üRRGV FCINKIGP MN 6GTXGVWNQC † 8kNMQOOGP Itäsatama, 10900 Hanko † üUVTC JCOPGP *CPI{ 019-2485 023, Joanna & Jan † YYY TGUVCWTCPV QTKIQ EQO
59
HANGĂ– TIDNINGEN
TORSDAG 5.4.2012
NYT/NU
07.03.2012 - 01.01.2013
Halmstadink. 3 Halmstadsg., 10900 Hanko - HangĂś
Puh. 019–248 7611 Tel. GSM 0500–790 294
HANGON LEHTI
www.hangotidningen.fi
Grundad 1890 - Perustettu 1890
1,30 â‚Ź Nr. Nro
TORSTAI 5.4.2012
14
www.hangonlehti.fi
Tervetuloa ervetuloa Miellyttävien Makujen M-kauppaan • Välkommen älkommen till M-Market Med Mersmak BONUS JOPA 5% OSTOKSISTASI! • BONUS TILL OCH MED 5% FRÅN DINA UPPKÖP! 90 To-Su/SÜ FrÜdinge Ingman Savu lammasta Kariniemi Kananpojan 90 99 Pakastekakut Voi • SmÜr pihvit RÜkt fürkÜtt Frysta kakor Broiler biff 99 Graavi siika 90 Ingman Maustetut Taffel Mega 80 kermajäätelÜt 99 Sipsit • Chips 99 Gravad sik Smaksatt gräddglass Hummeri ja Graavi lohi 90 Pepsi & Vaasan 90 kampasimpukka 69 Gravad lax Pepsi max 85 Pääsiäislimput Hummer Valio Püsklimpa och 90 99 Olvi-III Oltermanni Riitan Herkku mussla juusto • ost 1kg 90 90 Pääsiäiskakku 99
Naudan paahtopaisti NĂśt rostbiff Naudan ulkofileepihvit NĂśt yttrefilĂŠ biff Porsaan ulkofilee palana NĂśt yttrefilĂŠ i bitt Atria Juhlapaisti Feststek n./ca 2,5kg
15 24 7 5 95 10 kg
kg
400-500g (9,98-7,98)
kg
kg
HK Pippurinen paahtopaisti Pepprad rostbiff n./ca 1,2kg
kg
3
25
kg
Keskiv. -Vasikan Onsdagsisä- ja ulkofile ja sisäHOLLAND: paisti - Kalv inre- och yttrefilÊ och inre stek
500g (3,98)
kpl/st
22 12 6
pkt
5 1 1 10
kg
kg
500g (3,70)
kg
PĂĽskkaka
325g (6,12)
L
1 1 3 22
2x1,5L pant sis./ing.
kpl/st
24 x 0,33 tlk/brk (19,30+3,60)
kpl/st
pak
pss
pak
salkku
(alk./frĂĽn 9.1.)
AVOINNA/ÖPPET To 5.4 9-21 Pe-Fre 6.4 sulj./stängt La-lÜ 7.4 8.30-18 Su-SÜ 8.4 sulj./stängt Ma-Mü 9.4 12-16
Meillä voit myÜs veikata! • Hos oss kan du ocksü tippa!
NEW ZEALAND: Karitsan sisä- ja ulkofile, kyljys ja paahtopaisti - Lamm inre- och yttrefilÊ, rostbiff, och kotlett
m-market.ali@surfnet.ďŹ
Pyhinä herkutellaan – edullisesti/I helgen kalasar vi – fÜrmünligt Palvelemme normaalisti to 5.4. ja la 7.4. Myymälämme on suljettu pe 6.4. ja su–ma 8.–9.4./ /Vi betjänar normalt tor 5.4 och lÜr 7.4 och hüller stängt fre 6.4 och sÜn–mün 8–9.4. Hinnat voimassa huthikuun loppuun/ Priserna gäller till slutet av april
Maalahden Liha/Malax KĂśtt
Syväsavustettu pääsiäiskinkku/ RÜkt püskskinka
12
90
/kg
2
7
99
99
Rainbow Kylmäsavu- tai graavikirjolohifileesivut/KallrÜkt eller gravad forellfilÊ i skivor 150 g (19,93/kg)
10
95
Elonen Sacherkakku/ Sacherkaka 10:lle/fĂśr 10, 1 kg
185
Kymppi-Maukkaat Kymppi-mämmi/ memma 700 g (2,64/kg)
/kg
Rainbow Kalkkunan fileerulla/KalkonfilĂŠrulle, n./ca 1 kg
1
59
Vaasan Pääsiäislimppu/ Püsklimpa Tumma tai vaalea/ MÜrk eller ljus 500 g (3,18/kg)
Asiakasomistajaksi voit liittyä myÜs osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund ocksü pü www.varuboden-osla.fi
www.s-kanava.ďŹ
ABC automaatti/automat Hanko, Santalantie 12 HangÜ, SandÜvägen 12
/kg
Vataja Savulammaspaisti/RÜkt fürstek, n./ca 900 g, alkuperämaa Uusi-Seelanti/ urpsrungsland Nya Zeeland
Suomalainen/Finsk
Hinta voimassa to-la/Priset gäller tor-lÜr 5.-7.4.
1
2
39
6
Rainbow Kermaperunat/ Gräddpotatis pakaste/djupfryst 750 g (3,19/kg)
90/kg
49
279
Oululainen Pullava Perinteinen pitko/ Traditionell längd 420 g (6,64/kg)
18
90
Hinta voimassa to-la/Priset gäller tor-lÜr 5.-7.4.
/kg
Espanja/Spanien Jäävuorisalaatti/ Isbergssallad 1. lk./kl.
11
90
/kg
Snellman Maustettu naudan sisäpaisti/ Kryddad nÜt innerstek n./ca 1,2 kg
Suomalainen/Finsk
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mün-fre 7-21, la/lÜr 8-18, su/sÜn 12-18 t Hanko/HangÜ, Ratakatu/Bangatan 11-17, puh/tfn 010 76 26300
2
59
/kg
Espanja/Spanien Paprika, punainen/rĂśd 1. lk./kl.
Arla Ingman Emmental -juusto/ost sinileima/ blüstämplad 300 g (12,50/kg) punaleima/ rÜdstämplad 300 g (14,63/kg) mustaleima/ svartstämplad 300 g (16,50)
375 439 495
Hinta voimassa/ Priset gäller 26.3.7.4.2012
Candy King Irtomakeiset/ Godis i lĂśsvikt
699
Rainbow Cola tai/eller Orange 12 x 033 l, tlk/brk 3,96 l (1,31/l) (sis./inneh. 5,19 + pantti/pant 1,80)
349
Novelle Kivennäisvedet/ Mineralvatten, 2 x 1,5 l, 3 l (0,90/l) (sis./inneh. 2,69 + pantti/pant 0,80)
19
26
Olvi III 4,5 % 18 x 033 l, 5,94 l (2,79/l) (sis./inneh. 16,56 + pantti/pant 2,70)
Hinta voimassa 28.3. alkaen/Priset gäller fr.o.m. 28.3
4
T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
HANGÖTIDNINGEN
HANGONLEHTI
TORSDAG 5 APRIL
4
Företagarna i Lappvik besvikna över strandat bybutiksprojekt för en by som den här när man blir utan flera tjänster. Också vi hade velat samarbeta med butiken. Nu måste vi använda tid på att göra inköp i Hangö och Ekenäs. Det är klart att jag som företagare skulle spara en massa tid om jag fick det jag behöver på nära håll. Här bor också många äldre människor som inte nödvändigtvis kommer åt att sköta sina butiksärenden – alla har inte bil till sitt förfogande, säger Borg-Turpeinen.
Utvidgning inte möjlig
Ingen var villig att ta chansen och satsa på bybutiken i Lappvik.
➛ Bybutiken på Hamnvägen i Lappvik stängde i november 2010. Lördagens Västra Nyland berättade att butiken föll på fi nansieringen. Företagarna i Lappvik tycker att situationen är beklalig både för bybornas och deras egen del. Kafé-restaurangföretagaren Jaana Borg-Turpei-
nens telefon har gått het på måndagen och tisdagen efter att nyheten publicerats. Hon berättar att både en fastighetsförmedlare och privatpersoner har kontaktat henne och frågar sig för om butiksutrymmen i anslutning till hennes restaurang. - Det finns inga kylmöbler i lokalen men den är ändå
hela 185 kvm, d.v.s. stor nog för en liten butik. - Tillsvidare är allt på förfrågningsstadiet. Inga överenskommelser har gjorts och ingen har heller kommit för att titta på lokalen, berättar hon. Hon hyr gärna ut lokalen; för tillfället står den tom. Enligt handelsregistret har
hon lov att öppna en livsmedelskiosk men hon vill för tillfället koncentrera sig på de utmaningar som restaurangen erbjuder. Den öppnades nämligen först i juli i fjol. Hon är emellertid besviken, både personligen och för bybornas räkning, över att bybutiksprojektet förföll. - Klart att detta är negativt
Byabutiken skulle kräva startinvesteringar på över 300 000 euro ➛
Pertti Vaarala från företagscentralen Novago berättar att bybutiken i Lappvik inte öppnas p.g.a. fi nansieringssvårigheter. - Finansieringen har visat sig vara ett oöverkomligt hinder. Grovt räknat krävs ca 300 000 - 350 000 euro beroende på hur stora reparationer fastigheten skulle genomgå. Enligt Vaarala behövs kapital främst för inköp av fastigheten, reparationer, anskaffning av utrustning samt varulager. Man har sökt fi nansiering både på den privata och offentliga sektorn. Det är möjligt att få 40 % fi nansiering för att utveckla den sista kvarvarande bybutiken i glesbygden, närmast då till utrustning och reparationer. Vaarala kalkylerar i detta fall med utgifter på 100 000 - 130 000 euro beroende på företagare. I praktiken skulle det innebära att man borde hitta privat finansiering om minst 260 000 euro, lånat eller eget kapital - Säkerheterna har visat sig vara det största hindret för finansiering. Man behöver vis-
serligen inte lånegarantier för hela summan. Detta beror på hur man bygger upp finansieringen, säger han. - Ett realistiskt alternativ vore att få bankgarantier från Finnvera, men detta förutsätter att företagaren kan uppbringa även eget kapital. Vaarala betonar att Finnvera ensamt inte skulle förslå som garant utan man borde också hitta andra. Ett ansenligt kapital skulle krävas för att köpa fastigheten av den förre butiksägaren. Man har inte diskuterat uthyrning. Enligt Vaarala är det fördelaktigare att den som driver butiken också äger lokalen. - Att inleda affärsverksamheten innebär också ansenliga reparationer och anskaffning av utrustning. Om företagaren driver företaget själv kan han lättare ta de risker affärsverksamheten medför. Till en början anmälde tre sitt intresse för att öppna butiken. Två hade företagarbakgrund och den tredje personen var en s.k. vanlig privatperson. Man har diskuterat bl.a. bolagsform och samföretag. Slutligen visade det sig
ändå att var och en hade velat driva företaget i egen regi. I diskussionerna kom man till att aktiebolagsformen vore den lämpligaste. - Den är lättast att administrera om delägarna är flera. Naturligtvis är också andelslag en lämplig form om man hittar intressenter. I nuläget har emellertid alla kandidaterna gett upp just p.g.a. fi nansieringssvårigheterna.
Inte bara sommarbutik Om bybutiken hade kommit igång hade den varit öppen året om. Den viktigaste kundgruppen hade varit byborna även om också sommargästerna och turisterna hade varit viktiga sommartid. - Grundtanken var att man hade kunnat erbjuda byborna möjligast mångsidiga tjänster. Enlig Vaarala hade detta inneburit framför allt post men också andra slag av ombudstjänster. - Man hade eventuellt kunnat tänka sig medicinskåp och liknande beroende på vem som hade drivit butiken.
Allt skulle inte ha behövt förverkligas genast men så småningom, säger Vaarala. Han talar också om att ett aktiebolag (eller andelslag) kunde vara en lösning på finansieringen, om byborna kunde tänkas vara beredda att placera lite pengar i bybutiken. Detta vore också ett sätt att få dem att förbinda sig till att i största möjliga mån använda sig av tjänsterna. Hur gå vidare? - Avsikten är att försöka hitta någon som vill fortsätta, men för ögonblicket har vi ingen kandidat. Om det finns någon person eller något företag som är intresserad är vi beredda att genast fortsätta diskussionerna. Elias Vartio/IS
Servicestationsföretagaren Eva Finnbergs omsättning har vuxit en aning sedan butiken stängde; då fick Teboil ta hand om tipstjänsten. Kunderna har också frågat efter posttjänster men enligt henne har Teboilkoncernen inget intresse av att utvidga verksamheten då man inte vill utvidga utrymmena. Simberg tycker att det är synd att ortsborna alltfortfarande blev utan butik men är inte förvånad. - Det är tråkigt ur deras synpunkt. Men man vet ju att det är dyrt att öppna en butik. En företagare hade tvingats ge sitt allt. Byn är så liten att jag inte tror att någon kedja satsar på den. Om folk köper bara bröd och mjölk klarar sig ingen butik. Vårt företag är lite annorlunda och det är kaféröreklsen som håller det igång. Ben-
sinförsäljningen är närmast en bisyssla. Att byn saknar postservice är emellertid en stor brist.
Delägarskap som lösning? Också Mikael Nylund från aktivitetscentret Sjömansro är besvkiken. - Det är synd. En fungerande bybutik hade också för oss varit en mycket bra sak. Vi har funderat på om vi kanske kunde sälja lite grönsaker vid sidan av vår kaféverksamhet, men en bybutik hade haft många fördelar. Våra gäster skulle ha en butik på nära håll och även vårt kök hade kunnat handla lokalt. Nylund undrar om man kunde använda samma koncept som i Barösund. Där har byborna gått in som delägare i butiken och har sedermera tillsammans med andelslaget Varuboden öppnat en ny butik. - Kanske man kunde ha mera kontakt med dem och se om man kunde lära sig mera och använda konceptet även i Lappvik. De stora investeringar som krävs för att starta en butik är ändå det största hindret. Det är det som det ganska långt står och faller på, säger Nylund. Elias Vartio/IS
Investeringstödet för bybutiker ännu i år I fjol uppgick utvecklingsstödet till bybutiker till 516 520 euro. Av summan gick 13 210 euro till tre butiker i Nyland. Detta betyder ett stöd på drygt 4 000 euro per butik. Stödet kan beviljas butiker i glesbygden för investeringar i anläggningar och renoveringar som förbättrar verksamheten och serviceutbudet. - Stöd ges inte till fastighetsköp, berättar företagsforskare Pirjo Karlsson vid NTM-centralen i Nyland. Frågar man henne om exempelvis en butik som öppnar i Lappvik kunde få ett investeringsstöd för renoveringar värda 100 000 euro svarar hon att detta är möjligt förutsatt att alla andra stödvillkor uppfylls. Den privata andelen av investeringskostnaden bör uppgå till 30 %. Den sökandes bakgrund och verksamhetsförutsättningar ska vara i ordning. Stödet utbetalas i efterskott mot redovisade investeringar; företagarens egen finansiering bör alltså vara i skick. Lagen ställer inte explicita krav på året-runt-öppethållning. Karlsson berättar i alla fall att utgångspunkten är, att butiken erbjuder ett sortiment dagligvaror i glesbygden. Stödet finns för att stöda servicen till dem som bor stadigvarande i glesbygden, inte för att främja turismen och dess servicebehov. - Avsikten är att förbättra servicen och trygga bybutikstjänsterna. Enligt lagen fungerar bybutiksstödet till slutet av år 2014. Pirjo Karlsson säger att finansiering kommer att beviljas bara till slutet av innevarande år. Enligt uppgiter som han fått ta del av, kommer finansministeriet inte efter innevarande år att bevilja tilläggsfinansiering för stödformen. - Saken är inte säker, men så har ministeriet meddelat mig, säger hon. Om butiken i Lappvik vill använda sig av stödet på uppskattningsvis 40 000 - 50 000 euro borde stödbeslutet och investeringarna göras ännu i år. EV/IS
8
T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
HANGÖTIDNINGEN
HANGONLEHTI
TORSDAG 5 APRIL
8
Printal panosti uuteen minitölkkilinjastoon Tuotannon tehostaminen ja kehittäminen etusijalla Käsitykseni mukaan meillä on minitölkkimarkkinoilla noin 60 prosentin markkinaosuus ma ailmanlaajuisesti. Pertti Hakala
Printalin toimitusjohtaja Pertti Hakala.
Tässä se nyt on. Printalin uusi miljoonainvestointi, eli minitölkkien tuotantolinjasto.
➛
Aerosoli- ja alumiinituubivalmistaja Printal panosti jo viime vuonna uuteen minitölkkien tuotantolinjastoon. Hangon mittakaavassa merkittävä investointi oli
suuruusluokaltaan noin 2,5 miljoonan euron arvoinen – ja tämän myötä hankolaisyritys vahvisti asemiaan maailmanlaajuisena markkinajohtajana tällä saralla.
- Muitakin positiivisia uutisia on, sillä viime vuoden puolella aloitettujen yt-neuvotteluiden vuoksi oli uhattuna jopa 60 työpaikkaa, mutta näillä näkymin näyttää sil-
tä että irtisanomisten määrä jäänee alle 30:een. Syynä tähän on pääasiassa tuotantovolyymien kasvu, Printalin toimitusjohtaja Pertti Hakala toteaa. Uudelleenjärjestelyiden myötä isojen aerosolitölkkien tuotantolinjat myytiin ulkomaille ja Printal keskittyy jatkossa kahteen päätuotteeseen alumiinipakkausten osalta: tuubeihin (pääasiassa pohjoismaiden markkinoille) sekä minitölkkeihin joiden markkinat ovat laajemmat. Minitölkkien osalta ei ainakaan vielä ole käytössä painatuslinjastoa lainkaan. - Käsitykseni mukaan meillä on minitölkkimarkkinoilla noin 60 prosentin markkinaosuus maailmanlaajuisesti. Kyseessä on pieni tuote jossa logistiikan merkitys toki on suuri, mutta se ei ole yhtä suuri kustannustekijä kuin isompien tölkkien osalta, Hakala linjaa. Uusi tuotantolinja on pitkälle automatisoitu ja viime vuoden puolella solmittu pitempiaikainen sopimus mer-
kittävän asiakkaan kanssa tuo tiettyä varmuutta ja jatkuvuutta toimintaan. - Investointi uuteen linjastoon tehtiin kannattavuuden lisäämiseksi ja oli liikevaihtoonkin nähden merkittävä. Kun olemme yksityisomistuksessa oleva yritys rahoituksen järjestäminen ei näinä aikoina ollut aivan helpoimmasta päästä, Hakala toteaa.
Uskoa löytyy Mutta usko on kova siihen että tehty päätös oli oikea. Kilpailu alalla on kaikesta huolimatta kovaa ja ilman uudistumista ja toiminnan tehostamista ei syrjäisellä sijainnilla juurikaan pärjättäisi. Minitölkkien pääasialliset markkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, mutta niitä on viety myös muun muassa Brasiliaan ja jopa Kaukoitään. Printal kilpailee siis myös kiinalaisen tuotannon kanssa, mikä tuntuu melkoiselta haasteelta. Palkkakustannukset ovat kuitenkin minitölkkien osalta niin pienessä osassa että se on mahdollista. - Olemme itse kehittäneet tuotantometodit ja tavan valmistaa tuotteita jolla saavutamme kilpailukykyisen aseman. Pohjalla ovat omat, luovat ratkaisut 15–16 vuoden takaa. Sen aikainen innovatiivisuus on nykytilanteen perustana, Hakala sanoo. Tölkkejä tehtaalla on valmistettu lähes kaksi miljardia
kappaletta tänä aikana. Kun Printal teki päätöksen luopua isompien tölkkien valmistuksesta se oli osa strategiaa jonka mukaan yritys tulee tekemään kaikkensa kannattavuuden lisäämiseksi. Ilmeisesti veto oli onnistunut, sillä etenkin tuubituotannon osalta tuotantovolyymit ovat tällä hetkellä noin 20 prosenttia viime vuotta edellä. Tuubien osalta suurin osa tuotteista menee muihin pohjoismaihin. Kotimarkkinoita ei Printalilla juuri ole, sillä noin 95 prosenttia kaikesta tuotannosta menee vientiin. - Se voi olla sekä hyvä että huono asia. Valuuttakurssit vaikuttavat huomattavasti toimintaan, vahva euro on ollut meille aikamoinen kanto kaskessa kun olemme tehneet kauppaa euro-alueen ulkopuolelle esimerkiksi Ison-Britannian ja Pohjois-Amerikan suuntaan, hän toteaa.
Sesonkiaikaa Uusi linjasto on näinä päivinä lähestymässä täyttä kapasiteettiaan, parhaillaan viimeistellään ohjausjärjestelmää ja ohjelmistoa. Minitölkkilinjasto on huomattavasti lyhyempi kuin vanha, isompiin tölkkeihin erikoistunut linjasto. Eräs merkittävä syy tähän on painatuslinjaston puuttuminen – se toisi noin kolmanneksen lisää pituutta noin 50-metriseen kokonaisuuteen. - Tämä lienee maailman tällä hetkellä tehokkain tölkkien valmistuslinja, Hakala sanoo. Printalilla eletään parhaillaan kovinta sesonkiaikaa, sillä tällä hetkellä valmistetaan kovaa vauhtia kesän alumiinituubeja pohjoismaiden markkinoille. Elokuussa on puolestaan luvassa joitakin juhlallisuuksia kun yritys täyttää 60 vuotta. Mikael Heinrichs
Hanko ajaa ammattikouluopetuksen säilyttämistä Lohjalla ➛
Ammattioppilaitos Luksiassa on tällä hetkellä käynnissä uuden toimitilastrategian valmistelu. Vaihtoehtoja on esitetty kaksi. Ensimmäinen vaihtoehdoista pohjautuu nykytilaan – ja tätä myös Hanko ajaa. Toiseksi vaihtoehdoksi on esitetty ratkaisua, jossa opetustilat olisi keskitetty enemmän vain yhdelle paikkakunnalla – ja mitä luultavimmin Nummelaan. Selvityksessä on mainittu, että tästä muodostuvia etuja olisi mm. suurempi kustannustehokkuus ja laajempi valinnanvara opiskelijoille. Keskusteluissa on esitetty, että ihmiset olisivat matkustamaan hyvän opiskelupaikan perässä, mutta Hangolle kysymys on kriittinen. Välimatkojen ja kuljetusvaihtoehtoja puo-
lesta Nummela saattaa yksinkertaisesti olla liian kaukana. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tuula Buch kertoo, että Hangon kaupungissa toivotaan että ammattikoulutus ja koulurakennukset säilyisivät Lohja-painotteisesti. - Meille on erittäin tärkeä, että Lohjalla säilyisi opetusaloja. Lohja on kipupiste etäisyyksien puolesta. Kun koulut alkavat kello kahdeksan, sinne lähdetään aamulla puoli seitsemältä ja palataan puoli kuuden maissa illalla. Koulut eivät siis voi olla kilometriäkään kauempana. Buch pohtii, että yksi tilannetta helpottava vaihtoehto voisi olla ratkaisu, jossa ammattikoulun yleissivistävät opinnot suoritettaisiin ensimmäisen vuoden aikana
kotiseudulla, esimerkiksi kotipaikkakunnan lukiossa. - Seitsemäntoistavuotias nuori olisi silloin vuoden aikuisempi muuttamaan pois kotoa, Buch pohtii. Hän toteaa myös että alle seitsemäntoistavuotiaat eivät ole edes oikeutettuja opintotukeen, eli ilman kunnollisia kuljetus- ja asuntolajärjestelyjä nuoren kotoa muutto tulisi helposti perheille hyvin kalliiksi. Mikäli koulutus ei enää Lohjalla onnistuisikaan, olisi toinen vaihtoehto Buchin mukaan mahdollinen yhteistyö Karjaalla ja Tammisaaressa sijaitsevan ruotsinkielisen ammattikoulu Axxellin kanssa. - Voisiko siellä tarjota myös
suomenkielisiä linjoja? Buch miettii. Buch ei tiedä minkälaiset järjestelyt mahdollistivat opiskelun Lohjaa kauempana. Hän painottaa kuitenkin, että mikäli painopiste siirtyisi enemmän Nummelaan, tulevat kuljetus- ja asuntolajärjestelyt hankolaisten kannalta keskiöön. Ehdotetun toimitilastrategian mukaan ensimmäiset uudet toimitilat voisivat olla käytössä aikaisintaan vuoden 2014 syyslukukaudella. Hangon kaupunginhallitus antoi maanantaisessa kokouksessaan lausunnon, jossa painotettiin, että ammattikoulun toimintaa pitää kehittää tavalla, jolla taataan kaik-
Lohja on kipupiste etäisyyksien puolesta. Kun koulut alkavat kello kahdeksan, sinne lähdetään aamulla puoli seitsemältä ja palataan puoli kuuden maissa illalla. Koulut eivät siis voi olla kilometriäkään kauempana. Tuula Buch
kien ammattikouluyhtymän jäsenkuntien opiskelijoille samat edellytykset. Koska
hankolaisille nuorille ei tänä päivänä voida ajallisesti eikä logistisesti suunnitteella oppilaskuljetuksia Hangosta Nummelaan, puoltaa Hangon kaupunki vaihtoehto joka pohjautuu nykytilaan ja opetustilojen säilymiseen Lohjalla. Seuraavaksi asia etenee Luksian hallituksen kokouksessa 13. huhtikuuta, jossa tehdään asiasta esitys yhtymäkokoukselle. Luksian yhtymäkokous, johon osallistuu Hangon lisäksi edustajia kahdeksasta muusta kunnasta, tekee lopullisen päätöksen uudesta toimitilastrategiasta 11. toukokuuta. Elias Vartio
10
T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
HANGÖTIDNINGEN
HANGONLEHTI
TORSDAG 5 APRIL
10
PÅSK
Påskägg, påskgräs, häxor och fjädrar ➛
Påsken är kyrkans största högtid, men för den gemene fi nländaren betyder påskfi randet även mycket annat. Vad har egentligen påskharen, äggen, den gula färgen och brasorna med påsken att göra och varifrån härstammar de? Hangötidningen bad kyrkohistorikern TD Ingvar Dahlbacka och etnologen Maiju Tuisku om svar. Hur länge har påsken firats i Finland som en kyrklig tradition? ID: - Det är inte möjligt att ge något exakt svar på när påsken som kyrklig tradition har införts i Finland. Det är först på 1000-talet e.Kr. som de första kristna influenserna gör sig gällande i vårt land. Genom gravgårdsfynd har man kunnat sluta sig till en ungefärlig tidpunkt för när kristendomen hade fått ett visst fotfäste i vårt land. Man har tänkt sig att någon form av kyrkligt liv har tagit form vid den tidpunkt när man började begrava de döda i kristna begravningsplatser. Man satte då inte längre olika föremål i graven tillsammans med de döda, vilka de kunde tänkas behöva i livet bortom graven. Man brukar räkna med att detta skede hade uppnåtts på Åland och i Kaland-trakten (norra delen av Egentliga Finland) redan vid 1000-talets början, i det övriga Egentliga Finland, i Satakunda och i Tavastland i mitten av 1100-talet och i Karelen först i början av 1300-talet. I och med att kristendomen fick ingång i vårt land så började man också så småningom fi ra de kristna högtiderna. När detta ändå i praktiken skedde i de olika delarna av vårt land är omöjligt att säga exakt. Efter att domkapitlet grundades 1276 och domkyrkan i Åbo hade invigts år 1300 fanns det bättre förutsättningar för att ett ordnat gudstjänstliv skulle komma i gång. Det betydde också att påsken kunde börja firas som en kyrklig tradition. MT: - Påsken har nog främst varit en kristen fest, men flera folktraditioner har även blandats. Det har alltid varit också en fest för våren. Hur och när har de andra påsktraditionerna som påskbrasan, häxorna, hararna, äggen, påskgräset, memman och de gula färgerna kommit med i bilden? ID: - Påsken är ju en av kristendomens största högtider. I de kristna påsktraditionerna blandas dock mycket av folktro och andra seder och bruk. Påsken har – liksom de flesta andra högtider i vår tid – blivit ganska kommersiell. ID: - Påskhäxor eller påskkärringar anses höra samman med påsken. Idén med påskhäxor härrör sig från
1600-talet. Under detta århundrade förkom i svenska riket ett stort antal häxprocesser där kvinnor anklagades för att vara häxor. Som en följd av dessa processer avrättades hundratals kvinnor. Man trodde nämligen att häxorna flög på kvastar till Blåkulla för att där delta i djävulens gästabud. För att skämma iväg häxorna tände man brasor och eldar och sköt med gevär. Traditionen med att barn klär ut sig till påskhäxor är av senare datum. På finskt håll går barnen runt med videkvistar på palmsöndagen. Den traditionen härstammar från Karelen och bygger på den ortodoxa tron. Kvistarna ansågs jaga bort det onda och ge hälsa och välsignelse. På fi nlandssvenskt håll klär barnen i regel ut sig till påskhäxor på påsklördagen. Det är osäkert när påskhäxtraditionen spred sig till Finland, men redan på 1800-talet var den utbredd på vissa håll i Sverige. MT: - Det är först efter att den karelska traditionen med att välsigna med videkvistar och ramsor blandades ihop med påskhäx- eller trulltraditionen, som påskhäxor blev en rolig och harmlös lek för barnen. Före det hade påskhäxorna endast representerat allt det onda. I Östra Finland, Karelen, deltog däremot även vuxna i välsignandet med videkvistar och ramsor. Traditionellt gick man och välsignade på palmsöndagen och hämtade sin belöning en vecka senare på lördagen. I Österbotten brukade påskhäxorna däremot vandra på lördagen. Lördagen var också just den dag då brasor tändes och man befarade att häxorna skulle åka till Blåkulla och knuta pakt med djävulen, eller föra med sig olycka till hemmen. Detta skyddade man sig emot genom att t.ex. rita kort på ladugården. Man befarade nämligen att om en påskhäxa skulle ta lite hår från djuren, skulle de även föra bort lyckan från gården. Även skärtorsdagen handlade om att skrämma bort den onda anden med tjära och oljud. På långfredagen var allt arbete förbjudet, inklusive tändande av eld. Det var därför man åt memma som man berett redan tidigare. Memman har gamla anor, men det har alltid varit starkt förknippat med just påsken. Då man på fredagen skulle man vara stilla och lördagen var starkt förknippad med oro och ondska, så var det var först på palmsöndagen som man började fi ra den glada påsken. Då åt man väl efter den långa fastan och började leka vårlekar.
Traditioner från Tyskland ID: - Haren är en påsksymbol
Haren, kycklingarna, äggen och den gula färgen var alla symboler för nytt liv, fruktbarhet och våren. Påskgräset började bli vanligt först på 1900-talet, men redan innan det hade man använt sig av diverse grödor som skulle bringa lite grön färg. Maiju Tuisku
som brukar förknippas med påskägg. Traditionen med påskharar uppstod i vissa delar av Tyskland på 1600-talet. Seden sped sig till Norden under slutet av 1800-talet men fick inte så stor genomslagskraft här. Man tänkte sig att påskharen lade ägg, något som harar i allmänhet inte gör. Ägget är sedan gammalt en symbol för liv, fruktsamhet och återfödelse. Den viktigaste orsaken till att ägg hör samman med påsk är att man tidigare, efter den långa fastan som föregick påsken, fick äta allt som man hade avstått från under fastetiden, bl.a. ägg. Hönorna värpte också bra under våren och det bidrog till att tillgången på ägg kunde var stor just kring påsktiden. Det blev också vanligt att man målade äggen till påsk. Särskilt i Central- och Östeuropa blev detta en stor konstform. Också i Ukraina är det vanligt att måla påskägg. Den gula färgen som vi ofta ser i olika påskmotiv kan kopplas till solens gula färg och föreställningen i folktron att om man gick upp tidigt på påskdagens morgon kunde man få se solen dansa. En annan aspekt på den gula färgen är att hönorna värpte ägg efter en lång vinter. Ägggens gulor kan i det sammanhanget ses som symboler för uppståndelsen. MT: - Haren, kycklingarna, äggen och den gula färgen var alla symboler för nytt liv, fruktbarhet och våren. Påskgräset började bli vanligt först på 1900-talet, men redan in-
Teemu och Tilda bakom samt Felicia och Teemu ja Tilda (takana) ja Felicia sekä E
nan det hade man använt sig av diverse grödor som skulle bringa lite grön färg. Firades påsken innan kristendomen och på vilket vis och varför? ID: - Den kristna påsken har på sätt och vis sina rötter i den judiska påsken. Den judiska påsken, eller det osyrade brödets högtid, firades till minne av uttåget ur Egypten. Den är en av judarnas viktigaste högtider. Det var enligt evangelierna just under det osyrade brödets högtid som Jesus gick upp till Jerusa-
lem. Och där blev han korsfäst och dödad och på tredje dagen uppstod han ur graven. De kristna började därför fi ra påsken till minne av Jesu Kristi uppståndelse. Den judiska påsken fick alltså en annan innebörd för de kristna. Den blev en uppståndelsens och det nya livets högtid. MT: - Det fi nns ingen exakt kunskap om denna fråga, men någon sorts vårfest har man fi rat redan innan kristendomen. Det är säkert därför som många världsliga traditioner blandats med seder och bruk som har med våren
att göra. Det är högst sannolikt att man på något sätt firat våren, då dagarna blivit längre och ljusare. Teologie Doktor Ingvar Dahlbacka är professor i Kyrkohistoria vid Åbo Akademi. Filosofie Magister Maiju Tuisku är utexaminerad etnolog från Åbo Universitet. Under inkommande helg kommer hon även att ge rundturer om påsktraditionerna vid hantverkarmuseet i Åbo. Elias Vartio
11
HANGÖTIDNINGEN
T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
HANGONLEHTI
TORSDAG 5 APRIL
11
PÄÄSIÄINEN
Pääsiäismunia, ruohoa, noitia ja höyheniä - Puput, tiput, munat ja keltainen väri ovat kaikki symboleita uudelle elämälle, hedelmällisy ydelle ja keväälle. Pääsiäisruoho yleistyi vasta 1900-luvulla, mutta jo ennen sitä saatettiin laitaa nauris tai muu verso kasvamaan, kun haluttiin nähdä vihreää väriä. Tämä oli ehkä jonkinlainen pääsiäisruohon esiaste. Maiju Tuisku Theo pysslar på en orange kyckling. Theo askartelee oranssinväristä kananpoikasta.
Varsinais-Suomeen usko tuli 1100-luvulla ja Karjalaan vasta 1300-luvulla. Tämän jälkeen alkoi pikku hiljaa myös kristittyjen perinteiden viettäminen Suomessa. Luultavasti jumalanpalvelustoiminta tuli kunnolla käyntiin vasta sen jälkeen kun Turun tuomiokirkko vihittiin vuonna 1300. Tämä oli myös alku kirkolliselle pääsiäisen vietolle Suomessa. MT: - Kyllä pääsiäinen tunnetaan täällä Suomessa kristillisenä juhlana. Pääsiäisenviettoon on kuitenkin aina liittynyt myös kansanuskon tapoihin liittyviä perinteitä. Se on kokoelma perinteitä ja maatalouteen liittyviä asioita. Ensisijaisesti kristillinen juhla, mutta myös semmoinen kevään juhla.
h Elli framför klipper och färglägger påskägg på Skogshyddans daghem. Elli leikkaavat ja värittävät pääsiäismunia Metsämajan päiväkodissa.
➛
Pääsiäinen on tunnetusti kirkon suurin juhlapyhä, mutta tavalliselle suomalaiselle pääsiäisen vietto on myös paljon muuta. Mistä pääsiäispupu, munat, keltainen väri ja pääsiäiskokot tulevatkaan? Ja mitä niillä on pääsiäisen kanssa tekemistä? Hangonlehti esitti kysymykset Åbo Akademin yliopiston kirkkohistorian professorille Ingvar Dahlbackalle sekä museo-oppaana toimivalle kansantieteilijälle Maiju Tuiskulle. Kuinka pitkään pääsiäistä
on juhlittu suomessa kirkollisena juhlana? ID: - Tähän on vaikea antaa mitään tarkkaa vastausta, mutta vasta 1000-luvulla kristilliset vaikutteet rantautuivat suomeen. Hautalöydösten perusteella ensimmäiset viitteet kristinuskosta ovat Ahvenanmaalta ja varsinaissuomen pohjoisosista 1000-luvun alussa. Tällöin ei kuolleille enää laitettu tavaroita hautaan mukaan, sillä heidän ei enää uskottu tarvitsevan niitä tuonpuoleisessa elämässä. Satakuntaan, Hämeeseen sekä muualle
Miten muut pääsiäiseen liittyvät asiat ovat liittyneet mukaan kuvaan, kuten pääsiäiskokko, virpominen, pääsiäisnoidat, kanit, munat, pääsiäisruoho, mämmi sekä keltaiset värit? ID: - Pääsiäinen on yksi kristinuskon suurimmista juhlapyhistä. Kristittyihin pääsiäisperinteisiin on kuitenkin sekoittunut paljon kansanuskoa ja muita tapoja. Pääsiäinen on muiden juhlapyhien tapaan myös muuttunut melko kaupalliseksi tänä päivänä. ID: - Noidat yhdistetään usein juuri pääsiäiseen. Ajatus polveutuu 1600-luvulta.
Ruotsin valtakunnassa esiintyi silloin useita noitavainoja, joissa naisia syytettiin noituudesta. Näiden vainojen johdosta useilta sadoilta naisilta riistettiin henki. Uskottiin, että noidat lentäisivät Kyöpelivuorelle pirun vieraiksi. Noitia peloteltiin pois mm. kokoilla ja kiväärinlaukauksilla. Lasten trulliperinne on tullut myöhemmin. Suomalaisessa perinteessä lapset ovat käyneet virpomassa pääsiäissunnuntaina. Perinne tulee karjalasta ja pohjautuu ortodoksiseen uskoon. Virpomisen katsottiin ajavan pahan tiehensä ja antavan virvottavalle terveyttä ja siunausta. Suomenruotsalaiset sitä vastoin pukeutuvat usein pääsiäistrulleiksi pääsiäislauantaina. On epävarmaa milloin perinne tuli suomeen, mutta perinnettä esiintyi jo 1800-luvulla eri puolilla ruotsia. MT: - Vasta sotien jälkeen karjalainen virpomisperinne yhdistyi länsisuomalaiseen trulliperinteeseen. Se oli vasta tällöin, kun pääsiäistrullit muuttuivat harmittomaksi lasten leikiksi. Ennen tätä pääsiäisnoidat olivat pahoja hahmoja. Itäisessä Suomessa, Karjalassa, myös aikuiset osallistuivat virpomiseen pääsiäissunnuntaina, tuoden toisilleen onnea ja siunausta. Palkinto virpomisesta haettiin perinteisesti vasta viikkoa myöhemmin pääsiäislauantaina. Pohjanmaalla sitä vastoin lapset ovat perintei-
sesti liikkuneet lauantaina ja hakenet karkkinsa samalla. Pääsiäislauantai oli myös epävarmuuden aikaa. Raamatun aikaan uskottiin, että pahat voimat ovat liikkeellä Jeesuksen ollessa haudassa. Suomessa poltettiin kokkoja, joiden savun miellettiin haittaavan pääsiäisnoitien matkaa kyöpelivuorelle jonne he matkasivat uusimaan sopimuksensa pirun kanssa. Länsisuomessa pelättiin myös trullien tuloa. Mikäli trullit veisivät navetasta esimerkiksi naudan karvatupsun, tämä veisi myös hyvän onnen mukanaan. Trulleja vastaan toimittiin mm. piirtämällä ristin kuvia navetan oville. Kiirastorstaina oli tapana koota eri kolisevia esineitä, jotka pelottelivat pois pahoja henkiä. Melua, tervaa ja loitsuja käytettiin Kiiran – pahaa onnea ja sairautta tuovan uskomusolennon karkottamiseksi. Pitkänä perjantaina oli kaikki vierailu ja työnteko kielletty, mukaan lukien tulen teko. Tällöin etukäteen valmistettua mämmiä syötiin kylmänä ruokana. Mämmillä on vanhat perinteet, mutta se on aina yhdistetty hyvin vahvasti juuri pääsiäisen viettoon. Koska pitkäperjantai oli hiljentymisen päivä ja lauantaina liikkuivat pahat henget, vasta sunnuntai oli iloinen pääsiäisen vieton päivä. Silloin syötiin hyvin paaston jälkeen ja lapset saivat leikkiä kevät leikkejä.
Pupuperinteitä Saksasta ja Pohjolasta ID: - Pääsiäispupu on Saksasta tullut pääsiäs-symboli joka liittyi vahvasti pääsiäismuniin. Saksassa perinne muodostui 1600-luvulla ja kulkeutui pohjolaan 1800-luvun lopussa, kuitenkaan koskaan saamatta suurta jalansijaa täällä pääsiäisperinteenä. Perinteen mukaan pääsiäispupu muni munia. Munat edustivat elämää, hedelmällisyyttä ja uudelleen syntymistä. Ehkä tärkein syy siihen miksi kananmunat niin vahvasti liittyvät pääsiäisenviettoon on se, että pitkän paaston jälkeen oli jäänyt paljon munia varastoon joita pääsiäisenä sitten pystyttiin syömään. Keväällä kanat myös munivat enemmän, joten munien saatavuus oli hyvää juuri pääsiäisen aikoihin. Myös munien maalaaminen oli tavallista ja erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa tästä muodostui suuri taiteen muoto. ID: - Keltainen väri liittyy pääsiäisen viettoon monilla tapaa. Kanat esimerkiksi alkoivat munimaan pitkän talven jälkeen ja munakeltuainen nähtiin ylösnousemuksen symboleina. Kansan parissa oli myös uskomus, että mikäli nousi aikaisin pääsiäisaamuna, saisi nähdä kel-
taisen auringon tanssivan aamunnousussa. MT: - Puput, tiput, munat ja keltainen väri ovat kaikki symboleita uudelle elämälle, hedelmällisyydelle ja keväälle. Pääsiäisruoho yleistyi vasta 1900-luvulla, mutta jo ennen sitä saatettiin laitaa nauris tai muu verso kasvamaan, kun haluttiin nähdä vihreää väriä. Tämä oli ehkä jonkinlainen pääsiäisruohon esiaste. Juhlittiinko pääsiäisen aikaa jo ennen kristinuskon tuloa? Miten ja miksi? ID: - Kristillisellä pääsiäisellä on juuret juutalaisessa pääsiäisessä. Juutalaista pääsiäistä tai hapottoman leivän juhlaa vietettiin Egyptistä lähdön muistoksi. Se on myös yksi tärkeimmistä juutalaisista pyhistä. Evankeliumeiden mukaan Jeesus matkasi Jerusalemiin juuri hapottoman leivän juhlan aikaan ja siellä hänet myös ristiin naulittiin ja nousi sitten kolmantena päivänä kuolleista. Täten pääsiäinen sai kristityille uuden merkityksen juutalaisten juhlaan verrattuna. Kristityille pääsiäinen alkoi tarkoittaa Jeesuksen ylösnousemuksen muistamista. Siitä tuli ylösnousemuksen ja uuden elämän juhlapyhä. MT: - Tarkkaa tietoa ei ole, mutta jonkinlaista kevätjuhlaa on vietetty ennen kristinuskon aikaakin. Sen takia pääsiäiseen on ehkä sekoittunut useita maallisia perinteitä, kevätjuhlaan liittyviä tapoja. Mutta jonkinlaista kevätjuhlaa on varmaankin vietetty kun päivät pitenevät ja valon määrä lisääntyy. Ingvar Dahlbacka on koulutukseltaan teologian tohtori ja toimii kirkkohistorian professorina Åbo Akademin yliopistossa. Maiju Tuisku on koulutukseltaan kansantieteilijä Turun yliopistosta ja vastaa mm. pääsiäisperinne opastuksien järjestämisestä Turun Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Elias Vartio
18
HANGÖTIDNINGEN
T O R S TA I 5 . H U H T I K U U TA
HANGONLEHTI
TORSDAG 5 APRIL
Vi betjänar Hangö Palvelemme Hankoa
JURIDISKA BYRÅER – LAKIASIAINTOIMISTOJA
KIINTEISTÖHUOLTO - FASTIGHETSSERVICE Vuodesta 1990
Sedan år 1990
H Ä L SA - T E RV E YS
Viivin HIERONTA
Kiinteistöjen huolto Fastighets service – Talonmiestyöt
– Gårdskarlsarbeten
0400-486 074
18
☎ 0400 447 610 (klo 9-21) Emelienpolku 6 Emeliestigen JOUSTAVAT PALVELUAJAT MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN
Kotihoito - Hemvård Elisa Kotihoitoa vauvasta vanhuksiin / Hemvård från baby till åldringar Y-tunnus, Fo-nummer 2456317-4
Lähihoitaja, Närvårdare
Elisa Minkkinen Puh/Tel 040 4130880
STÄDNINGSERVICE - SIIVOUSHUOLTO
– kiinteistönhoitotyöt – rakennus ja remontointi
Hälsokosthörnan Luontaiskulma
– lvi-työt – koneurakointi
Skvärgatan 5 Tarhakatu, 0400-816121
Kauttamme myös: Neste-polttoöljyt, Woikoski-teollisuuskaasut
Ab Costacalida Oy
Hamngatan 2 / Satamakatu 2 10900 Hangö / Hanko Tel. / Puh. 050 306 2481 www.costacalida.fi
Lähteentie 4, 10960 Hanko, Puh. 019-2484777 www.hangonkiinteistopalvelu.¿
✆ 040-588 8677
INTERNET TIDNING - LEHTI
Coaching/Valmennusta Elämän eri tilanteisiin Pirjo Walldén
Tmi Hangon Kotisiivoukset
Elämäntaidonvalmentaja Life Coach, LCF Coaching Puh: 040-5881244 www.pirjowallden1@hotmail.com www.onnenavainnippu.com
Koti- ja konttorisiivoukset ym.
040 524 4133 TA X I V VS -SE RV I C E LV I - HUOLTO Vjl Hangon LVI-huolto Oy Vla Hangö VVS-service Ab Espl. 36 HANKO HANGÖ 2482461 Fax 2483565 hango.lvi-vvs@hvvs.inet.fi
• LVI-asennukset sekä maa- ja ilmalämpöpumput • VVS-installationer samt jord- och luftvärmepumpar Tulliniementie 24 Tulluddsvägen, HANKO – HANGÖ ☎ 019-2666300, 0500-473 418 heros@heros.fi
TAXI
TAXI hangÖ
HANGÖ
annika wickholm
K. BÖCKERMAN
0400-314 752 www.taxikurre.fi
TAXI
Jonas Westerholm
040-7313 999 ✆ 0400-314 793 annika-w@hotmail.com
❀❁
TAXI
TAXI
MURNINGSARBETEN
Jessica Holmberg
Klas Öberg Hangö/Hanko
Murnings- och kaklingsarbeten, socklar, skorstenar, spisar m.m. CALLE FORSBERG Tel. 0400-476 458
0400 613 400
HAUTAUSTOIMISTO BEGRAVNINGSBYRÅ
Werthmannin Hautaustoimisto Päivystys 24 h: ☎ 0400-473 391 Karjaa ☎ 019-232 186 ma-pe 9.00-16.30 Tammisaari ☎ 019-241 3261 ma-to 9.00-16.00, pe 9.00-15.00 Hanko ☎ 019-248 2059 ma-to 10-13.00, pe 10-12.00 www.werthmanns.com
Märsankatu 21 Hanko
044 569 3590
❀❁ ❁❀ Javisst, här kunde din annons ha varit! Kyllä, tässä olisi voinut olla sinun ilmoituksesi! annons@hangotidningen.fi
✆ 019-212 4200
❁❀ ❀❁
TVÄTTERITJÄNST – PESULAPALVELUT
0400 218 279
IIRA
PESULA ☎ (019) 248 6857
Taxi Susann Heikkinen 045-2911 441
HIERONTAA Hoitohuone Vanilla
Pesemme mattoja, työvaatteita, lakanapyykit, kem.pesut Nopea palvelu!
M E TA L A R B E T E N - M E TA L L I T YÖT
SORVAAMO T:MI OMET Grundad 1890 - Perustettu 1890
Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2012
Ansvarig utgivare: Förlags Ab Lindan Kustannus Oy Tfn: 019-212 4200 Fax: 019-212 4210 Redaktionschef: Mikael Heinrichs 040-726 8175 Ansvarig utgivare/VD: Michael Nurmi 040-550 4548 E-post redaktionen: newsdesk@hangotidningen.fi Adress: Boulevarden 20, 10900 Hangö Kontoret öppet: må-ons 9-16, to 10-12, fre, lö, sö stängt E-post annonsmaterial: annons@hangotidningen.fi
Vastaava julkaisija: Förlags Ab Lindan Kustannus Oy Puh: 019-212 4200 Fax: 019-212 4210 Toimituspäällikkö: Mikael Heinrichs 040-726 8175 Vastaava julkaisija/TJ: Michael Nurmi 040-550 4548 Sähköpostia toimitukselle: newsdesk@hangonlehti.fi Postiosoite: Bulevardi 20, 10900 Hanko Konttori avoinna: ma-ke 9-16, to 10-12, pe, la, su suljettu Sähköposti ilmoitusaineistolle: ilmoitus@hangonlehti.fi
Hemsida: www.hangotidningen.fi Se även www.canews.fi och www.sportpressen. fi som är förlagets nättidning med nyheter också från Hangö.
Verkkosivut: www.hangonlehti.fi Katso myös www.canews.fi sekä www.sportpressen.fi – ne ovat kustantamon verkkolehtiä, joissa on myös uutisia Hangosta.
Redaktionen/Toimitus:
Annonsavdelning/Ilmoitusosasto:
Mikael Heinrichs: 212 4205, 040-726 8175, mikael.heinrichs@hangotidningen.fi Charlotta Levin: 212 4203, charlotta.levin@hangotidningen.fi Redaktionen/Toimitus: newsdesk@hangotidningen.fi
Svante Westerlund: 212 4202, svante.westerlund@hangotidningen.fi Nina Harjunpää: 212 4201 nina.harjunpaa@hangotidningen.fi
Deadline för texter: tisdag kl. 12.00 Tekstien jättö viimeistään tiistai klo 12.00
Ahjokuja 14 – 10960 Hanko P.
susann.heikkinen@saunalahti.fi
HANGON TAXIPALVELU OY HANGÖ TAXISERVICE AB Hannu Varis Puh. 040 8414 632 hannu.varis@pp.inet.fi
www.taksihannuvaris.fi
Annonsmaterial/Ilmoitusaineistot: annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fi Annonsfakturering/ Ilmoitusten laskutus: 02-420 64 806
Prenumerationer/Tilaukset: tel./puh. 019-212 4201 hangonlehti@hangotidningen.fi
Distributionsstörningar: 0200-127127 Jakeluhäiriöt: 0200-30011
1+8
TAXI Bill Baarman 0400-527 454
TAXI Kim Kullberg 045-872 1985
Puh. 019-248 6154, 040-742 1793 pekka.tanninen@luukku.com
HANMERAK OY -tuotteet myynti ja asennus - Teräs- ja metallirakenteet ja asennustyöt - käsi-ja konetyökalut
Puh. 041- 729 7031 Fax 019-336 130
Hangös serviceregister:
Hangon palvelurekisteri:
0,50€/spmm (publiceras i torsdagens tidning, faktureras en gång i månaden). Stående annons, bokas för hela kalenderåret och är i kraft tillsvidare.
0,50€/pmm (julkaistaan torstain lehdessä, laskutetaan kerran kuukaudessa). Jatkuva ilmoitus, varataan koko kalenterivuodeksi kerrallaan ja on voimassa toistaiseksi.