Ohjaajien moninaisuus työyhteisössä on rikkaus sekä työntekijöille että lapsille

Teksti ja kuvat Riikka Järvinen

Jyväskylän Normaalikoulun koululaisten iltapäiväkerhon eli Jälkkärin ohjaajien taustojen kirjo on moninainen: joukkoon kuuluu ohjaajia niin käsi- ja taideteollisuuden, logistiikan, kauneusalan, puutarha-alan, ravitsemusterapian kuin opetuksenkin aloilta. Ohjaajilta löytyy myös venäjän, englannin, ruotsin ja arabian kielen osaamista.

Vuosia vastuuohjaajana jälkkärissä toiminut Leila Kinnunen ja tänä syksynä aloittanut Anette Katainen kertovat moninaisuuden tulleen vuosien mittaan yhä enemmän osaksi toiminnan ohjaajatiimiä ja näkyvän vahvasti tälläkin hetkellä. Ammattitaustojen lisäksi ohjaajien omista harrastuksista löytyy paljon tietoa ja taitoa, josta on hyötyä ohjaamisessa. ”Meillä on omien harrastusten kautta mm. kädentaidon taitajia, kirjallisuustietoa, origamitaitaja, muusikko, harrastajanäyttelijä, lavastaja, loistava kotileipuri, jalkapallon harrastaja ja mustan vyön judoka”, Kinnunen listaa.

Moninaisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen

Monet taidot ovat hyödyksi hektisessä ja vauhdikkaassa lasten ohjaustyössä. Myös kielellinen moninaisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen. Jälkkärissä muutaman kuukauden työskennellyt venäläislähtöinen Diana Sykiäinen kertoo venäjän kielen taitonsa merkityksistä erityisesti äidinkieleltään puhuviin venäjänkielisiin lapsiin ja lasten vanhempiin. ”Lapselle ja vanhemmalle voi olla todella merkityksellistä, että he voivat kertoa kokemuksesta tai saada tietoa omalla äidinkielellä. Lapsille varsinkin, jos suomi ei ole äidinkieli. He tulevat kuulluksi ja pystyvät ilmaisemaan itseään oman, tutuimman kielen kautta”, Sykiäinen kertoo mahdollisuuden käyttää omaa äidinkieltä luovan osallisuutta ja turvallisuutta lapsille, mikä on tärkeää niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin.

Jälkkäriohjaajana muutaman kuukauden työskennellyt Jenni Kuittinen kertoo työssään kohtaamiensa lasten olevan mahtavia ja keksivän luovia ratkaisuja kiperiinkin haasteisiin.

Jälkkärissä elokuussa aloittanut Shahd Asad on käynyt peruskoulun Syyriassa, josta hän on saapunut Turkin kautta Suomeen kaksi vuotta sitten. Koulunkäynnin ohjaajan tutkintoa suorittava Asad suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua jälkkärissä, jonka työyhteisöön on ollut helppoa tulla. Shahd kokee olevansa tasavertainen osa työyhteisöä muiden kanssa ja tekee samaa työtä muiden ohjaajien kanssa.

Sekä Diana Sykiäinen että Shahd Asad kertovat kouluympäristön eroavan lasten iltapäivätoiminnasta: lapset saavat olla vapaammin ja ohjaajien tehtävä on pitää huolta, että leikkiminen, läksyjen teko ja muu toiminta on turvallista ja valvottua. Ohjaajien moninaisuus on hyödyksi myös siksi, että koska lapset ovat iltapäivätoiminnas-

sa viettämässä vapaa-aikaa, niin heidän on mahdollisuus nähdä ja kuulla erilaisten ihmisten taustoista.

Erilaisuus tulee tutuksi arjessa

Yksi moniin lasten kysymyksiin vastaileva jälkkäriohjaaja on Jenni Kuittinen, joka liikkuu pyörätuolilla. Merkonomin ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan ammattitutkinnot suorittanut Kuittinen kuvaa töihin tuloa ihanaksi, koska mikään päivä ei ole samanlainen ja muuttuvia tilanteita on paljon.

Vauhdikkaan ja monipuolisen ohjaustyön ohessa Kuittinen on myös ehtinyt herättää keskustelua saavutettavuus- ja esteettömyyskysymyksistä. Koululla on hyvät mahdollisuudet kulkea esteettömästi, mutta korjattavaakin on, sillä esimerkiksi kaikista painavista ovista ei ole ollut mahdollista kulkea pyörätuolin kanssa. Jälkkärissä asiaan on tartuttu, ja koulu on ottanut kehitysehdotuksia vastaan. Kuittinen kertoo lasten kannalta olevan hyvä asia, että koululla näkyy pyörätuolilla kulkeva ohjaaja, sillä se tekee erilaisuutta tutuksi arjessa. ”Lapset on ihania ja tosi hyvin ottanut mut vastaan. Mä ite jännitin tosi paljon sitä, että mitenhän ne lapset suhtautuu kun kulkee pyörätuolilla. Parin viikon työssäolon jälkeen nehän sit jo työnteli mua täällä ympäriinsä ja ulkoa auttavat sisälle, ja avaavat ovia ja kaikkea tämmöstä.”

Lapset ovat myös kyselleet paljon Kuittisen arjesta pyörätuolin kanssa. Kuittinen kertookin lapsilla olevan paljon hauskoja ja luovia omia visioita asioista, kuten miten uiminen, pukeutuminen tai muut arjen asiat onnistuvat pyörätuolin kanssa.

Diana Sykiäinen (vas.) ja Anette Katajainen kertovat Jälkkärin osallistuvan mielellään koulun teemaviikkoihin. Perjantaina 5.11.2021 teemana oli pukeutua mustaan.

Työtä suurella sydämellä

Vuosia vastuuohjaajana Jälkkärissä toiminut Leila Kinnunen kertoo moninaisen työyhteisön yhteneväisyyksistä: ”meitä ohjaajia yhdistää suurelta osin se, että haluamme tehdä tätä työtä suurella sydämellä, antaa pientä iloa lasten päivään.”

Ohjaajat haluavat antaa ja jakaa omaa ammattitaitoa ja osaamista monipuolisesti niin lapsille kuin muille työyhteisön jäsenille oman koulutuksen ja elämän- ja työkokemuksen kautta.

Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa -työllistämishankkeen hankekausi päättyy vuoden 2021 lopussa. Hanke on työllistänyt palkkatuella sekä työkokeilun ja oppisopimuskoulutuksen avulla useita kymmeniä työnhakijoita eri tehtäviin kulttuurisen nuorisotyön parissa ja järjestökentällä.

Hankkeen avulla on tehty työllistämistoimintaa ohjausalan pariin Jyväskylän Normaalikoulun Jälkkäriin eli koululaisten iltapäivätoimintaan vuosien ajan. Lapsia on iltapäivätoiminnassa mukana noin 85 jakautuen 1. luokkalaisten ja 2. luokkalaisten jälkkäreihin. Ohjaajia on yhteensä noin 12 ja lisäksi molemmissa ryhmissä on mukana kaksi tai kolme opiskelijaa tai työkokeilijaa.

Nuorisoseurojen valtuutetut: ”Moninainen osallistujajoukko rikastuttaa keskustelua”

Suomen Nuorisoseurojen valtuutettujen kesken virisi aktiivinen keskustelu moninaisuudesta syyskokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa. Moninaisuus valittiin neljänneksi arvoksi nuorisoseurakokouksessa syyskuussa. Muut, tutut arvot ovat yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys.

Nuorisoseurojen varavaltuutettu, pitkän linjan nuorisoseuralainen Sinikka Putkonen Helsingistä totesi, että jo useampi vuosikymmen sitten nuorisoseura-aate oli hyvä toiminta-alusta lähteä rakentamaan Helsinkiin toimintaa perustamalla uusi nuorisoseura – juuri nuorisoseura oli ja on edelleen mahdollisuus moninaiselle toiminnalle, joka avaa ovia hyvinkin erilaiselle osallistujajoukolle. Toisaalta moninaistuva jäsenkunta rikastaa yhteisöjen toimintaa.

Useampi valtuutettu tunnisti koulutusten tarpeen. Uuden arvon juurtuminen osaksi toimintaa vaatii tiedon lisäämistä: ohjaajakoulutusten lisäksi koulutusta kaivattiin myös muille seuratoimijoille sekä esimerkiksi järjestön luottamustehtävissä toimiville. Lisäksi erilaiset oppaat ja tukimateriaalit koettiin tarpeellisiksi. Järjestön oma yhdenvertaisuusosaaja-osaamismerkki on julkaistu ja sen voi saada yhdenvertaisuuskoulutuksen käytyään.

Valtuustotyöpajassa todettiin myös, että moninainen osallistujajoukko rikastuttaa keskustelua. Keskustelua varteen tulee olla selkeät pelisäännöt ja mm. termeistä ja käytännöistä halutaan oppia yhdessä lisää. Järjestössä opetellaankin rakentavaa keskustelukulttuuria tulevien vuosien aikana osana Yleisradion luotsaamaa Hyvin sanottu -kampanjaa, jossa Nuorisoseurat on mukana. Kampanjan aikana on nuorisoseuratoimijoiden kanssa järjestetty jo useampia Erätauko-dialogikeskusteluja ja niitä pidetään myös tulevaisuudessa.