Nuotta 10/2002 by Plussmeedia

Nuoren seurakunnan sanoma lokakuu 2002

10/2002 Nuotta

27.9.2002

16:51

Sivu 1

uotta

Maata Näkyvissä Et ole “ei kukaan”

MediHeli lääkäri kohtaa kuolemaa 4-5

Benjamin Gate

20-21

10/2002 Nuotta

27.9.2002

16:59

Sivu 2

uotta nuotta2 cyan magenta yellow black

Nuoren seurakunnan sanoma

lokakuu 2002

Älkää tulko

“

uskoon!

”

“Kun tein nuorisotyötä, kielsin ketään tulemasta uskoon rippileirillä. Jos sellaisia temppuja teette, leiri on epäonnistunut”, sanoo pastori Veli-Pekka Hänninen Suomen Kuvalehden haastattelussa. Hänen mukaansa vaatimukset uskoon tulosta synnyttävät ahdistusta ja riittämättömyyttä. Tällaiset ajatukset ovat linjassa nuorisotyössä vallalla olevien painotusten kanssa, joissa jokainen kastettu, rippikoululainen on täysivaltainen seurakunnan jäsen riippumatta siitä, ymmärtääkö hän uskonasioista hölkäsen pöläystä. Ajatellaan, että puhe uskoon tulemisesta turhentaa kristillisen kasteen ja jakaa nuoret kiusallisesti kahteen porukkaan – ”uskiksiin” ja ”eikkareihin”. Ja sitähän ei haluta. Olen Hännisen kanssa samaa mieltä siitä, että ketään ei voi eikä saa pakottaa uskomaan Jeesukseen. Uskoa ei saa yrittää ripareilla eikä muuallakaan pumpata esille iltamyöhällä läpättävän kynttilänliekin, mollivoittoisten hengellisten laulujen, helvetillä pelottelun tai liikutuksesta värisevän ylähuulen avulla. Jos näin toimitaan, leiri on ainakin siltä osin epäonnistunut. Silti ajatusta, että uskoon tulemisesta pitäisi varoitella, en voi tajuta. Se on sama kuin kieltäisi nuorta arvioimasta avoimin sydämin omaa suhdettaan Jumalaan. Jos usko puuttuu ja uudelleen arvioinnista varoitetaan, rohkaistaan nuorta samalla kääntämään selkänsä kirkon pääopille – opille uskosta Jeesukseen, joka yksin pelastaa ihmisen iankaikkiselta kadotukselta. Jos uskominen kielletään, ei kristinuskosta jää jäljelle muuta kuin turhamainen, humanistinen Hyvän olon seura, joka ei kiinnosta ketään. Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukaan usko syntyy ja kasvaa sanan ja sakramenttien kautta. Ihannetilanne olisi, että saisimme kasvaa kastepäivästämme lähtien lujasti kiinni uskon salaisuuksiin. Uskoamme kantaisivat

kasteen lisäksi seurakunnan esirukoukset ja vanhempien, kummien tai hengellisen työn tekijöiden antama Jumalan sanan opetus. Kunpa olisikin näin! Ihanteet ovat ihanteita, todellisuus jotain muuta. Rippikoululeireille tulleilla nuorilla on vuosi vuodelta vähemmän tietoa kristinuskosta. Miten kukaan voi uskoa ja luottaa Jumalan Sanan lupauksiin, ellei hänellä ole aavistustakaan siitä, mitä ne ovat? Voiko täysivaltainen, uskova kirkon jäsen todellakin olla pihalla kuin lumiukko kristinuskon perusfaktoista – Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta? Kaste ja kirkon jäsenyys eivät automaattisesti tee ihmisestä uskovaista. Ikävä kyllä. Kenenkään tehtävä ei ole luokitella ihmisiä ”uskiksiin” tai ”eikkareihin”. Vain Jumala tuntee sydämet. Samalla jokaisen kristityn ja varsinkin hengellisen työn tekijän kutsumuksena on kertoa evankeliumia – niin, että Pyhä Henki saa synnyttää uskoa siellä, missä sitä ei ole. Uskoon tulemista ei siis tarvitse eikä saa pelätä. Eikä siitä saa varoitella. Päinvastoin. Jos taivaan enkelit iloitsevat silloin, kun syntinen tekee parannuksen, saamme mekin iloita. Tule uskoon! Tässä lehdessä puhutaan monen muun kovan teeman lisäksi Maata Näkyvissä -festareista – Pohjoismaiden suurimmasta hengellisestä nuortentapahtumasta. Sytyttäköön Jumala Turussa – marraskuussa, muuten niin apeansynkkänä vuodenaikana – paljon pieniä uskon liekkejä. Tsemppiä ja siunausta syksyyn! JUSSI

•Lastenlääkäri Kari Pullinen 4-5 •Aarre saviastioissa 6 •Matka minuuteen 8 • MN-festarit tulevat 8- 9 • Nuotta sorsastaa 10 • Maailman sivu: Kiina 11 •Kuukauden srk: Äänekoski 12

• Isoskoulu alkaa 14 • Kati Ratamäki rohkaisee 15 •Nuotta Awards : Pekka ja Anna-Mari 16 •Maria sai tekstiviestin taivaasta 24

•Christoforum 6 •Maan ja taivaan väliltä 13 •Juha Tapion kolumni 13

•Prayer zone 17 •Leffat 19 •Musauutiset 20-21 •Etsin ystävää 22 •Menovinkit 23

mikä colahti? • Synninpäästö• Autuas vaihtokauppa • Uudet haasteet

mikä culahti? • Ikirouta • Turha synkistely • Hyökkäykset

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA. ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Jussi Miettinen, puhelin:(019) 7792200, 050 3739341. jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, tommi.hakkari@nuotta.com Toimituskunta: Pia Pietilä, Juhana Tarvainen, Sinikka Heiskanen, Jussi Valkonen, Virpi Rannila, Minna Korhonen Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Masamitsu Amemori

Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com

JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Irma Laitinen, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai irma.laitinen@sley.fi tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT 1.1.2002 alkaen: kestotilaus 34 euroa, vuosikerta 37 euroa, 1/2 vsk. 20 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2002

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:00

Sivu 3

Kuukauden

kala

uotta

Projektisihteeri Senni säätää ja selvittelee Miksi olet mukana järjestämässä kristillisiä festareita, ja kuinka olet sinne päätynyt? - Tykkään säätää, organisoida, järjestää ja selvittää asioita. Mikä olisikaan kivempaa kuin tehdä sitä Jumalan valtakunnan työn edistämiseksi! Pitkän johdatuksen tuloksena päädyin festareille ensimmäistä kertaa vuonna 1997. Päätin silloin, että ensi vuonna haluan olla täällä töissä, ja näin sitten kävikin. Olin ensin lehdistötiedotuksessa kolme vuotta ja muutettuani Turkuun vuonna 1999 työskentelin puoli vuotta myös festaritoimistossa. Nyt olen toista vuotta projektisihteerinä.

Maata Näkyvissä -festareiden projektisihteeri Senni Jokinen kuvailee itseään puheliaaksi, järjestelmälliseksi, herkäksi, iloiseksi ja impulsiiviseksi ihmiseksi. Turussa asuva 22-vuotias naisenalku tunnustautuu ikui- Mitkä asiat ovat vaikuttaneet seksi lapseksi ja ikiliikku- eniten sinuun ja elämääsi? jaksi. - Varmasti tärkeimpänä vaikuttajana ovat

MASAMITSU AMEMORI, GALLUP KYSELTY ALAJÄRVEN NUORILTA

Gallup

- Opiskelen kolmatta vuotta tietojenkäsittelyä Turun ammattikorkeakoulussa ja toimin ympärivuotisena Maata Näkyvissä festareiden projektisihteerinä. Välillä on aika rankkaa yrittää tasapainotella työn ja opiskelun välillä. Aina kouluun ei ehdi satsata täysillä, kun työ vie aikaa. Opiskelun ja työn lisäksi vietän aikaa netin pyörteissä, kuuntelen paljon musiikkia, luen älyttömästi, käyn leffoissa, rullaluistelen ja hengailen kavereiden kanssa. Tavallaan nautinkin siitä, että saan juosta paikasta toiseen, mutta siihenkin välillä väsyy. Onneksi on sitten esimerkiksi jumalanpalvelukset, joihin saa mennä hetkeksi levähtämään ja rauhoittamaan mielensä. Myös kirjoihin ja elokuviin voi uppoutua ja unohtaa hetkeksi kaiken stressaavan.

olleet vanhemmat. He ovat kannustaneet opiskelemaan ja harrastamaan kaikkea ja se on vaikuttanut aktiivisuuteeni. Ystävät ovat joka elämänvaiheessa olleet minulle hyvin tärkeitä, koska olen hyvin sosiaalinen ihminen. Etenkin kristityt ystävät ovat olleet tukena ja apuna vaikeissa hetkissä. Elämänvalintoihini ovat vaikuttaneet puolestaan Raamatun totuudet, joita olen saanut paitsi lukea, myös kuulla nuortenilloissa ja jumalanpalveluksissa.

Mikso olet kaikista maailman uskonnoista valinnut juuri kristinuskon ja Jeesuksen. - Kyllä se taitaa olla niin päin että minut valittiin, eikä että minä valitsin. Ripariaikojen jälkeen minut johdatettiin kristittyjen nuorten porukkaan teetuvalle ja siellä sain kasvaa uskoon. Sittemmin evankelisuus on ollut lähellä sydäntäni, kun tutustuin sen parissa vaikuttaviin ihmisiin.

Sanna Kivipelto 14

Välillä on vaikea käsittää sitä valtavaa armoa ja rakkautta, joka on myös minulle tarkoitettu. Usein ajattelee, että on oltava jotakin ja tehtävä jotakin ennen kuin sen rakkauden voi saada – mutta kelpaankin tällaisena vajavaisena ihmisenä Jumalalle!

Mitä haluaisit tehdä 10 vuoden kuluttua? - On vaikea ajatella niin kauas tulevaisuuteen, kun yleensäkin yritän elää vain päivän kerrallaan. Hassuja, hämyisiä haaveita ehkä on, mutta ne ehtivät luultavasti vaihtua moneen kertaan, kun elämä kuljettaa. Tällä hetkellä haaveilen asumisesta pienemmällä paikkakunnalla, mutta kuitenkin hyvin lähellä jotain suurta kaupunkia. Olisin jossakin työssä, josta nautin, ja minulla olisi mies, jota rakastan. Minulla olisi ehkä pari eläintä, hevonen, koiria, possuja... Kaikkea tällaista

hassua, pientä kivaa.

Marraskuu kolkutelee jo ovella. Mitä odotat tulevilta festareilta? - Että Jeesus saisi tulla mahdollisimman monen nuoren elämän tärkeimmäksi asiaksi ja että festarit toisivat toivoa ja pirteyttä keskelle alkutalven harmautta. Omasta puolestani tietenkin toivon, että kaikki käytännön järjestelyt sujuvat hyvin. Haluan myös ehdottomasti ehtiä kuuntelemaan Kevin Maxia ja Benjamin Gatea. Ja tottahan sitä ehtii tapaamaan myös joitakin kavereita, joita ei juuri muuten näe. MINNA KORHONEN Maata Näkyvissä www.sley.fi/mn/

Sini Pitkänen 14

Tuomas Viitasaari 18 - Lenkkeilemällä, saunomalla, sekä lukemalla Raamattua.

netissä:

Markus Lakaniemi 18

- Hengailemalla kavereiden kanssa ja urheilemalla.

- Harrastamalla liikuntaa ja tekemällä kaikkea kivaa kavereiden kanssa.

-festarit

- Soittamalla ja kuuntelemalla musiikkia.

Anna-Kaisa Joensuu 17 - En kärsi syysmasennuksesta. Jos alkaa masentaa, kannattaa antaa masentavat asiat Jumalan hoidettaviksi.

Miten torjut syysmasennuksen?

Kysy kalalta: www.nuotta.com/ > kala

Sanot, ettet osaa olla tekemättä mitään. Mihin aikasi kuluu?

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:01

Sivu 4

nuotta4 cyan magenta yellow black

uotta

Kari Pullinen tietää: Oletko koskaan selatessasi Hesaria löytänyt tarkkaa kuvausta työpäiväsi kulusta? Kari Pullinen on, eikä se löytynyt Rip Kirbyn sarjakuvasta eikä Jukka Kajavan televisiokritiikistä. Ei siis mitään mukavaa luettavaa. Hälytyksen sattuessa Kari tietää, että määränpäässä on aina joko todellista apua tarvitsevia loukkaantuneita, vakavan sairauskohtauksen saaneita – tai niitä, jotka ovat ehtineet kuolla ennen avun tuloa. Kari Pullinen työskentelee lääkärinä lääkärihelikopteri MediHelissä. Kari Pullinen on myös kolmen lapsen isä. Perheen nuorimmainen, puolitoistavuotias, taapertaa lapsia kuhisevassa pihassa minua vastaan käsi suussa, kun harhailen asuntoalueella etsiessäni tietä Pullisille. Tervehdimme toisiamme arvokkaasti – hän vaihtamalla syötävää kättä ja minä mielikuvituksettomasti kättä heilauttamalla. Keskustelemme Pullisten keittiössä Karin työnkuvasta syksyn auringon valaistessa huonetta. Enää ei jaksa uskoa Mamban hittiin: “Vielä on kesää jäljellä, vielä riittää kauniita päiviä”

elämä on hauras tolla, on todella rankkaa sanoa yhtään mitään. Tilanne on herkkä ja tietty varovaisuus pitää muistaa, Kari toteaa. - Yritän kuitenkin tuoda esille, että kaikki on Jumalan hallussa. Koen kuitenkin, että voisin tuoda enemmänkin uskoani esille tutustuessani potilaisiin. Nykyinen MediHeli-työ ei tähän anna mahdollisuutta. Yhden potilaan kanssa vietetään aikaa korkeintaan reilu tunti.

Pelkkää tuskaa? Tuumailua teekupillisella - Minun ei kyllä olisi pitänyt päästä lääkikseen, Kari miettii omaa tietään lääkäriksi. Hänen kutsumuksensa lääkäriksi heräsi vain vuotta ennen pääsykokeita, iltateetä juodessa. Karin työnkuva on viime aikoina muuttunut. Syyskuussa hän vaihtoi lastenklinikalta lääkärihelikopteriin. - Kuusi kertaa kuukaudessa on kaksikymmentäviisi tuntia töitä. Hälytyksiä on vuorokaudessa keskimäärin viisi, Kari kertoo. MediHelin toiminta-alueella asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Siinä riittä sarkaa ja ihmishenkiä yhdelle pelastushelikopterille.

Rankka tehtävä Lapsien lohduttamiseen Karin aikaisemmassa työssä lastenklinikalla harvoin joutui. Lapset tyytyvät helpommin siihen, että he ovat sairaita. Lasten suhtautuminen suuriin ja vakaviinkin sairauksiin on luonnollisempi kuin aikuisten. - Lapset eivät katkeroidu, eivätkä sorru murheidensa alle. He kokevat pelkonsa, ilonsa ja surunsa paljon aikuisia voimakkaammin ja vilpitömämmin, Kari pohtii. Vaikeampia asioita ovat vanhempien kohtaaminen ja se, miten ja mitä kertoa heille lapsen tilasta, joka on kuitenkin aina korkeammassa kädessä. Taivaan Isän tahtoa on niin mahdoton tietää, ja siksi omaa tilannearviota on välillä mahdoton antaa. - Kun keskustelee potilaiden vanhempien kanssa lapsen maatessa teho-osas-

Onneksi on olemassa niitä jotka paranevat nopean helikopterin takia. Ilojakin siis Karin työstä löytyy. – Hienointa on, kun näkee jonkun ihmisen paranevan, suurien kipujen poistuvan, MediHelissä pystyy auttamaan sairasta ihmistä. Tälläiset tilanteet palkitsevat ja ymmärtää, miksi tätä työtä kannattaa tehdä. Työn surut ovat kuitenkin niitä jotka, jäävät parmmin Karin mieleen. Työ on fyysisesti rankkaa, koska työjaksot kestävät yhtäjaksoisesti yli vuorokauden. Henkisesti työ on kuormittavaa siksi, että kaikki, joita MediHelillä lähdetään auttamaan ovat aina tosi hädässä ja heikossa tilassa. Karin tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä täysin auki. Helmikuun loppuun asti Kari lentää helikopterilla auttamaan hädässä olevia. Sen jälkeen oman näyn toteuttaminen työskentelemällä ulkomailla, Etelä-Amerikassa, on yksi vaihtoehto. Karin vaimo Satu on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja joten he voisivat työskennellä Etelä-Amerikan katulapsien parissa, sairaalassa ja kadulla.

Lähtö lähellä Miksi Jumala sallii niin paljon hätää ja tuskaa? Tätä kysymystä Kari ei ole omassa työelämässään esittänyt, vaikka on nähnyt esimerkiksi lasten kivun ja kuolemankin. – Oikeastaan tässä työssä on saanut vahvistusta omaan uskoonsa. Rukoilen, että Jumala kyllä tietää mitä tapahtuu. Rukoilen myös, että ihmiset ymmärtäisi-

vät antaa elämänsä Jumalan käsiin. Jumalalla on merkityksensä pienten lastenkin kuolemille ja kärsimiselle, Kari kertoo. Jokaisella meillä joka tapauksessa on kerran aika lähteä. Kukaan ei ole tänne pysyvästi jäänyt.

leikaten. – Edellisen työpäivän tapahtumat näkyvät myös seuraavan aamun Hesarista. Samalla voi tarkistaa, kuinka potilaille on käynyt. Jokainen uutisoitu onnettomuus tapahtuu oikeasti jollekulle ihmiselle. Täy-

Sairaiden kohdalla rukoilen, että Jumalan tahto tapahtuu, ja jos mahdollista he paranisivat. Rukous on antanut minulle rauhan, silloinkin kun sairaat eivät parane, enkä mahda asioiden kululle mitään. Saan tyytyä Jumalan tahtoon. - Sairaiden kohdalla rukoilen, että Jumalan tahto tapahtuu, ja jos mahdollista he paranisivat. Rukous on antanut minulle rauhan, silloinkin kun sairaat eivät parane, enkä mahda asioiden kululle mitään. Saan tyytyä Jumalan tahtoon, Kari huokaa. Elämä sairaiden parissa on vaikuttanut Kariin suuresti. Toiveena olisi olla valmis, kun oma lähtö tulee tai sairaus kohtaa. - Se, että meillä on kolme tervettä lasta, on suuri siunaus. Terveys ei ole itsestäänselvyys. Terveys on kuin ilma, jota hengittää. Kun ilmaa on, sitä ei tiedosta, mutta ilman loppumisen kyllä huomaa melko nopeasti. Koko aikusuutensa sairaita nähdessään oppii arvostamaan terveyttä, Kari miettii. - Kun on nähnyt paljon sairautta, omien lapsien sairastuessa pelästyy. Saatan miettiä pienistäkin taudeista, että tuohan voi olla vaikka mitä. Isyys on vahvempi tunne kuin lääkärinä oleminen. Avuttomuus omien lapsien tauteihin suhtautumisessa on olemassa, vaikka olisi minkälainen lääkäri. Sanonta ”Suutarin lapsilla ei ole kenkiä” pätee tässä melko hyvin, Kari puhelee.

Elämää arvostaen Elämän kallisarvoisuus näkyy myös tässä työssä. Elämä voi loppua kuin veitsellä

sin terveiden ihmisten tulevaisuus täällä maan päällä on loppunut kertaheitolla. Tämä on saanut havahtumaan ja pohtimaan, kenen varaan elämänsä rakentaa. Kesällä Karilla oli puolitoista kuukautta, jonka aikana lomapäiviä oli vain muutama. Raskas työ vaatii joskus aikaa rentoutua. Karille parhaat tavat relata ovat pitkä lenkki sekä hiljentyminen. Nykyisin lomapäivät kuluvat lähinnä perheen ehdoilla: lasten ruokkimista ja nukuttamista sekä omaa lepoa. Kärsimyksen suhteellisuus on asia, joka on Karia viime aikoina mietityttänyt. - Eteen tulee ihmisiä, joilla on jalka amputoitu, ja he tulevat sen kanssa hyvin toimeen. Toisaalta on niitä, joilla on tikku jalassa, ja he tekevät siitä hirveän asian. Ihmisten täytyisi ymmärtää miten onnellista on omistaa terveyttä ja luottamus Jumalaan. Siinä on elämän edellytykset.

JUHANA TARVAINEN JUHANA.TARVAINEN@NUOTTA.COM

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:02

Sivu 5

uotta

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:10

Sivu 6

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

Halpa astia – oivallinen kätköpaikka Muistan lapsuudesta sadun, jossa prinsessan koruja yritettiin ensin säilyttää erilaisissa rasioissa, jossa oli monimutkaiset lukot ja avaamisjärjestelmät. Koruja ei voinut varastaa, mutta valitettavasti prinsessakin unohti avausjärjestelmät pian eikä voinut käyttää korujaan. Lopulta keksittiin keino: prinsessan korut pantiin yksinkertaiseen saviastiaan hänen pöydälleen. Varkaat eivät koskaan löytäneet näin kätkettyä aarretta, vaikka saivatkin auki monimutkaiset korulippaat. Onko meidän aarteemme saviastiassa siksi, että sekin jäisi piiloon eikä kukaan muu sitä huomaisi? Tältä saattaa ihan oikeasti tuntuakin: Olemme saaneet evankeliumin valtavan aarteen omaksemme, mutta elämmekö sen arvon mukaisesti? Välittääkö kukaan itse evankeliumista, kun antamamme astian maku on niin epämiellyttävä?

sa ristiriidassa keskenään. Meidän ei oikein auta ajatella, että onneksi kyse oli vain juutalaisista...

Evankeliumi halvassa astiassa Paavali puhuu aarteesta saviastiassa kuitenkin eri näkökulmasta: evankeliumin suunnaton aarre on meissä saviastiassa siksi, ettemme ylpistyisi ja ajattelisi evankeliumin nousevan meistä itsestämme (2. Korinttilaiskirje 4: 1-15). Tämä tarkoittaa sitä, että evankeliumin julistaja joutuu välillä koville Jeesusta seuratessaan, kun ystävät eivät häntä ja hänen valintojaan ymmärrä. Palkkapussikin voi jäädä aika kapoiseksi. Tämä on ristin tien kulkemista ja ristin kantamista. Jumala pitää omansa nöyränä. Meidän kristittyjen elämää ja vaellus-

Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. Kor 4:7

puutteellisina. Saamme pyytää häneltä voimaa elää niin, että kerromme suuresta armahtajasta ja anteeksiantajasta. Saamme pyytää voimaa elää hänen omanaan sillä tavoin, että se voisi näkyä myös elämässämme ja tekemissämme ratkaisuissa.. Puutteellinen vaelluksemme ja puheemme Vapahtajasta saavat liittyä toisiinsa myös niin, että voimme rehellisesti kertoa itsekin tarvitsevamme jatkuvaa anteeksiantoa ja voimaa elääksemme Jeesuksen omina. Aarre on saviastioissa, muttei piilossa. OLLI KOSKENNIEMI PIIRROS HANNA-RIIKKA HEIKKILÄ

Paavali syyttää juuri tästä juutalaisia, jotka julistivat ettei saa varastaa tai tehdä aviorikosta, mutta tekivät itse sitä, mistä muita kielsivät (Roomalaiskirje 2: 1724). Paavalin mukaan pakanat pilkkasivat Jumalaa heidän vuokseen huomatessaan, että heidän vaelluksensa ja puheensa poikkesivat jyrkästi toisistaan. Teoria ja toteutus olivat siis voimakkaas-

ta kutsutaan joskus viidenneksi evankeliumiksi, jota maailma lukee valitettavasti useammin kuin neljää ensimmäistä. Ja se mitä meistä näkyy ei suinkaan aina tuo kunniaa Jumalan nimelle. Lopulta on niin, että meidän tulee ennen muuta muistaa Vapahtajan lunastaneen meidät ja hyväksyvän meidät juuri sellaisina kuin olemme eli syntisinä ja

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:14

Sivu 7

uotta

TUOMO TUMPELO

Luke Samuelilta, Intiassa toimivan kristillisen järjestön työntekijältä, kysyttiin, miten evankeliumi vaikuttaa niissä yhteisöissä, joissa he toimivat. Luke kertoi miesporukasta, joka työkseen penkoi roskiksia löytääkseen jotain murkinaa ja myytäväksi kelpaavaa. Kun Luke tapasi heidät ensimmäisen kerran, he sanoivat nimekseen ”konjars”, mikä tarkoittaa ”ei mikään”. Miehet kertoivat, että kukaan ei ollut heistä kiinnostunut – heitä kohdeltiin kuin ilmaa. Luke ja hänen järjestönsä työntekijät viettivät vuoden miesten kanssa. He kävivät kylässä heidän slummeissa sijaitsevissa kodeissaan ja perustivat pienen koulun heidän lapsilleen. Kysymykseen, miten hän huomasi evankeliumin vaikuttaneen miesten elämässä, Luke vastasi ytimekkäästi: ”He eivät enää kutsu itseään ”ei miksikään.”

Et ole ”ei kukaan” Suomalaisessa yhteiskunnassa ihmisen arvoa mitataan entistä enemmän tuottavuuden perusteella. Aborttia suositellaan äidille, joka on synnyttämässä vammaista lasta – ”vammaisuushan tulee yhteiskunnalle kalliiksi”, perustellaan. Vammainen ei tuota, vaan ainoastaan vie yhteisiä veromarkkoja. Vanhuksilta puolestaan tahdotaan evätä kalliit hoitotoimenpiteet ja lääkkeet. Nuoret kiilaavat surutta rollaattorimummojen eteen leikkausjonoissa. Perusteluina kerrotaan määrärahojen vähenemisestä. Kuitenkin pohjimmiltaan on kyse siitä, että vanhukset eivät enää rakenna yhteiskuntaa – he eivät siis ole yhtä arvokkaita kuin heitä nuoremmat. Siksi mummot ja papat joutavat odottamaan. Sama ajattelu on vallalla kaikkialla, missä ei omisteta kristinuskon opetusta ihmisen arvosta. Niinpä ihannoimme barbimaisia mimmejä ja urheilukenttien trimmattuja hormoniheikkejä. Siksi tahdomme päteä mitä mielikuvituksellisimmissa lajeissa matematiikasta jääkiekkoon, ilmakitaran soittamisesta pukeutumiseen, oikeaoppisuudesta koiranleukaisuuteen tai pankkitilin saldon kasvattamisesta anteliaisuuteen. Kaikki tämä siksi, että saisimme osaksemme sen hyväksynnän, jota niin kipeästi kaipaamme: ”Olen joku. Olen erilainen. Minua voi rakastaa. Olen olemassa. Huomatkaa minut! Please!” Uskova nuorikaan ei välty väärän arvomaailman kiusauksilta. Seurakunnassakin liian helposti kadehdimme tarmokkaita ja aikaansaavia. Unohdamme ujot tai hiljaiset. Emme jaksa sietää suupalt-

- näe itsesi kuten Jumala näkee teja tai kirkkohäirikköjä. Jeesuksen nimessäkin huomaamattamme mittaamme arvomme lahjakkuuksiemme, aikaansaannostemme tai asemamme perusteella – pappi on ranking-listassa nuorisotyöohjaajaa astetta korkeammassa kastissa jne.

Olet mikä olet Kaiken pätemisen takana on rakkauden kaipuu ja identiteettiongelma. Etsimme itseämme ja arvoamme – mutta vääristä paikoista. Kirkkoisä Augustinus sanoi etsimisestä näin: ”Etsi mitä etsit, mutta älä etsi sieltä mistä etsit.” Jumala antaa Raamatussa kestävän ratkaisun identiteettiongelmaan. Raamatun mukaan sekä ihmisen luominen, että lunastus (=Jeesus osti ihmisen vapaaksi synnin takia meille kuuluvasta rangaistuksesta ja kadotuksesta) ovat Jumalan armon osoitusta. Sillä mitä me saamme aikaan tai jätämme tekemättä, ei ole vaikutusta siihen, että armosta Jumala on meidät luonut ja lunastanut. Armo määrittelee ihmisen arvon. Olet arvokas, koska olet olemassa, ja koska Jeesus on kuollut puolestasi ristillä. Jumala sovitti Jeesukses-

sa sinunkin syntisi! Olet rakastettu, arvokas, ihana, kaunis Taivaan Isän lapsi! Tässä ei kysytä onnistumisia tai epäonnistumisia, ansioluetteloja tai syntilistoja. Armon omistaminen ja jatkuva kohtaaminen – Raamatun Sanassa, seurakuntayhteydessä ja Ehtoollispöydässä vapauttavat meitä elämään omina itsenämme. Armo vapauttaa käyttämään lah-

joja ja palvelemaan Jumalan asialla. Armo vapauttaa myös hyväksymään itsensä karvoineen päivineen, identiteettikipuluineen kaikkineen. Yksin Jeesuksen tähden. JUSSI MIETTINEN JUSSI.MIETTINEN@NUOTTA.COM

Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut. Ef 2:8-10

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:15

Sivu 8

nuotta8 cyan magenta yellow black

uotta

Vuorella tuulee – Jotain uutta, jotain vanhaa ja kasapäin nuoria. Tällä reseptillä pyörähtävät käyntiin Maata Näkyvissä –festarit 2002. Ota mukaan kuulevat korvat (korvatulpat) ja näkevät silmät: Jumala haluaa puhua Sinulle upean taiteen ja sykähdyttävän raamattuopetuksen kautta.

KMAX DC Talkin heleimmin laulava jäsen Kevin Max puuhastelee välillä omiaan. Hän tulee musisoimaan Maata Näkyvissä -festareille soololevynsä merkeissä. Musiikin lisäksi Kevin Max runoilee. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokirjaa, jotka hyvällä lykyllä ovat saatavilla Turussa.

Bob Lenz kiertää työkseen kouluissa puhumassa nuorille ja heidän vanhemmilleen. Hän on erikoistunut puhumaan nuorten kielellä nuorten ongelmista. Bob puhuu muun muassa itsetunnosta, päihteiden väärinkäytöstä, väkivallasta, ihmissuhteista ja tulevaisuudenpelosta. Bobilla on selvä kutsumus työhönsä: ”On hirvittävää, että 60 prosentilla kaikista maailman nuorista on elämässä sellainen vaihe, jolloin kuolema houkuttelee elämää enemmän. En halua, että nuoret huijataan hylkäämään elämä.”

15.-17.11.2002

Parapluie ”Kun nauraa, ei itke.” Parapluie, oikealta nimeltään Stefan Schneider, on saksalainen sirkustaitelija. Lisäksi hän on 30-vuotias liikunnanopettaja, joka opiskelee teologiaa ja kirjoittaa satuja. Parapluie hallitsee tarinankerronnan taidon niin klovnailun, jonglöörauksen kuin räjähdetemppujenkin kautta.

Sähköpaimen Tärisyttävää tunnelmaa jakaa suomalainen Sähköpaimen gospelkaivoksen lauantai-aamussa.

Studiot Studioissa on tarjolla opetusta ja keskustelua päivänpolttavista aiheista. Karjuille ja neitosille on omat erilliset kanavansa, joissa etsitään omaa identiteettiä ja vapautta ahdistavista rooleista. Rakkaudesta puhutaan eri näkökulmista: kahden ihmisen välillä, lähimmäistä ja luontoa kohtaan ja tietenkin Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Studiot tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun ja hetkelliseen rauhoit-

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:16

Sivu 9

uotta

– MN 2002

Ota kaveri mukaan ja ilmoittaudu ajoissa. Luvassa on armollista menoa Vapahtajan messissä!

Lisätietoja osoitteesta: www.sley.fi/mn PIA PIETILÄ PIA.PIETILA@NUOTTA.COM

Urban Disciples Finland Maata näkyvissä -festareiden gospelkaivoksessa esiintyy monelle tuntematon kultakimpale Urban Disciples Finland. UDF on vuonna 1999 perustettu hip hop -ryhmittymä, jonka kutsumus levittää ilosanomaa Kristuksesta pitää heidät liikkeellä Turkuun asti ja siitä eteenpäin.

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:17

Sivu 10

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta 19-vuotiaat ystävykset Virve Ilkka ja Laura Sipilä eivät ole mitään turhia mimmejä. Kaksissanaisin he edustavat pienen Pirkanmaalaisen Vaskiveden kylän metsästysseurassa vähemmistöä. Pirteät tytöt kokevat ukkovaltaisen harrastuksen omakseen. Minulla oli ilo ja kunnia päästä likkojen kanssa sorsastamaan. Syyskuinen lauantaiaamu on lämmin ja aurinkoinen. Hyppään Tampereelta Virroille menevään bussiin. Puolitoistatuntinen matka kulkee halki kesäisen landemaiseman. Vaskiveden kohdalla älyän loikata ulos bussista. Maastopöksyihin sonnustautunut Virve toivottaa minut iloisesti tervetulleeksi kotikyläänsä. Lauran kotipihassa istahdamme hetkeksi muistelemaan menneitä. Laura ja Virve ovat leikkikenttätuttuja jo lapsuusvuosilta. Tytöt muistelevat nauraen lapsuutensä harrastuksia kansalaisopiston käsityökerhosta kantelepiiriin, runonlausuntaan ja teatteriharrastukseen. Laura ja Virve ovat olleet aktiivisesti mukana Virtain seurakunnan nuorisotyössä, isoskoulutuksessa ja leireillä. - Jotain tällaisessa pienessä kylässä on pakko tehdä. Kun tarjonta on vähäis-

Girl poweria tä, sitä keksii itse aktiivisesti tekemistä. Ainakaan ei ole harrastusten suhteen valinnanvaikeutta. Ei täällä miksikään mökkihöperöksi tarvitse heittäytyä, Laura sanoo.

Näkyykö sorsia? On aika kaivaa metsästysvehkeet esiin ja lähteä lammelle katselemaan sorsia. Lauran pikkuveli Lassi lähtee mukaan – hän kun on kolmikon kokenein. Molemmat tytöt kantavat tottuneen oloisesti haulikoitaan. Minä olen turisti – pelkkä kamera mukanani. Kipuamme kanoottiin ja lähdemme melomaan hiljakseen kohti kaislikkoa. Päivä on kaunis ja tyyni. Aluksi silmä ei tavoita linnun lintua. Mutta sitten… aivan kaislikon laidalla uiskentelee jotain. Miksi kukaan ei lataa asetta ja räiskäise? Kanootti vain lipuu lähemmäs ja… voi nolo! Lintu onkin vain houkuttimeksi asetettu muovisorsa. Enhän minä sitä nyt oikeasti aidoksi luullut… Lammelta matka jatkuu mutkaista puroa pitkin. Laura kertoilee eläneensä koko ikänsä keskellä metsästyskulttuuria. - Metsästys käy virkistyksestä ja levosta. Tietää tehneensä jotakin, kun on rymynnyt päivän metsässä. Tietenkin on ihan positiivista jos, sattuu saamaan saalista, mutta se ei ole pääasia. Virven metsästysharrastus on vielä ihan lapsenkengissä. - Isä ei koskaan harrastanut metsästystä, mutta useita vuosia sitten hän oli saanut veljensä kautta aseita. Isän kuol-

sorsametsällä tua perin yhden niistä. Kun mulla nyt on ase, haluan oppia käyttämään sitä. Menin abivuonna pahimman lukukiireen keskellä metsästyskurssille, ja nyt mulla on lupa mennä metsälle. Virve oli Lauran ja Lassin mukana hirvimetsälläkin. - Siinä on oma fiiliksensä, kun mennään passiin ja odotellaan, kun toiset ajelee hirviä. Varpaita palelee ja paikat vähän kastuu. Sitten joku ampuu ja kuuluu laukauksia… Vaikuttavaa!

Luonnonsuojelua Tytöt selittävät yhdestä suusta metsästyksen tarpeellisuutta. Metsästys tasapainottaa riistakantoja. Kohonnut hirvikanta aiheuttaa taimikkovahinkoja ja hirvikolareita. Jos lintuja ja jäniksiä ei ammuta ollenkaan, niiden elintila kutistuu liian pieneksi eikä ravintoa riitä kaikille. Kannassa tapahtuu luonnollinen romahdus. - Metsästäjät ovat oikeita luonnonsuojelijoita, eivät kettutytöt, Virve muistuttaa. Kylän miehet ovat tukeneet tyttöjen harrastusta. Nuoria pitäisikin saada metsästystouhuihin mukaan. Porukat ukkoutuvat uhkaavasti. - On tosi iso kulttuurimenetys, jos tämä ei siirry seuraavalle sukupolvelle. Sii-

tä homma ei ole kiinni, ettei tarjottaisi mahdollisuuksia. Kunhan kiinnostusta vain riittäisi, Laura miettii. Tällä kertaa sorsastusreissu ei tuottanut saalista. Palailemme reissulta tyhjin käsin mutta mieli iloisena. Tytöt suunnittelevat lähtevänsä vielä uudestaan passiin iltalennon aikaan.

Virvelle itselleen elämässä täytyy olla muutakin kuin työ. Silti bisnesmaailma kiinnostaa nuorta naista. Kristillinen usko ei ole ristiriidassa alan kanssa, kun arvot ovat oikeassa järjestyksessä. Kunnianhimoinen neito haaveilee johtotehtävistä, vaikka niitä tuskin kotikylästä löytyy.

Rakas kotiseutu

Aitoa uskoa

Vaskiveden kauniissa järvimaisemissa päivä kuluu kuin siivillä. Maalaistunnelma on niin rento ja leppoisa, ettei ajatus kaupungin vilinästä tunnu hirveän houkuttelevalta. Molemmille tytöille kotiseutu on niin rakas, että jos heistä olisi kiinni, he asuisivat täällä lopun ikäänsä. Opiskeluja työpaikkoja pienessä kylässä on kuitenkin niin niukasti, että on pakko ainakin toistaiseksi asustella muualla. Laura aloitti tänä syksynä musiikkiteatterilinjan Lapuan Kristillisellä opistolla. Virve opiskelee ensimmäistä syksyä Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulussa. Linjana on johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma. - Uskon olevani oikealla alalla ainakin toistaiseksi, vaikka koulussa kieltämättä nousee pintaan menestyshakuisuus ja jatkuvasti paraneva suoritustaso, joka vaatii jo opiskeluaikana paljon ja varmasti vielä enemmän työelämässä.

Päivä taittuu iltaa kohden. Minun on aika keräillä luuni ja palata kotipuoleen. Paluumatkalla mietin, miten aidolta Virven ja Lauran usko tuntuu. Hengellisyys ei ole heille mikään kuorrutus, joka vain näyttää muiden silmissä hyvältä. Se ei ole sädekehä, jota ylpeänä esitellään pitkin kylänraittia. Usko on juurtunut syvälle sisimpään, ja sieltä se vaikuttaa koko elämänasenteeseen. Siihenkin, miten Luojan luomaa luontoa tulee ja voi rakastaa. SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:18

Sivu 11

maailman

uotta

sivu

Maailmalla tapahtuu. Nuotan seurassa kurkistamme tulevilla Maailman Sivuilla siihen miten kristitty seurakunta nousee sotien, luonnonkatastrofien ja synkkyyden keskellä loistamaan Herransa kirkkautta. Ensimmäinen raportti Jumalan toiminnasta tulee Kiinasta. Taistelupari Kaksi kiinalaista nuorta – 16 ja 18 -vuotiaat – lähtevät kotoaan kahdesti vuodessa pitkille evankelioimismatkoille lähialueiden kyliin. Kun he saapuvat uuteen kylään, he julistavat evankeliumia asukkaille, kunnes joku ottaa sanoman vastaan. Uudet kristityt ottavat nuoret evankelistat usein kotiinsa ja kutsuvat ystävi-

ään ja läheisiään kuulemaan Jeesuksesta. Kun uusi seurakunta sitten alkaa elää ja toimia paikkakunnalla, nuoret jatkavat retkeään eteenpäin. Viimeisellä matkallan he patikoivat neljänkymmenen päivän ajan ja näkivät kahdeksallatoista paikkakunnalla syntyvän keskimäärin 40 ihmisen kristillisiä seurakuntia. Ihmiset jatkavat kokoontumista kodeissa. Jumalan valtakunta leviääkin tällä tavalla hurjaa vauhtia.

Radikaali sukupolvi Jumalan käyttää kaikenikäisiä evakelioimistyössään Kiinassa. Liikehdinnän keskellä lapset nuoret ja nuoret ovat erityisessä asemassa. Kaksi edellämainittua nuorta kertovat näkevänsä, kuinka Jumala tekee paljon ihmeitä vastauksina rukouksiin: ”Jumala vain antaa meille uskon julistaa Jeesusta ja hänen tekojaan”, mainitsevat nuoret rukoustavastaan. Kiinan seurakunta on maanalainen, eli julkinen julistustyö on kielletty. Usein nuorilla on ollut vahvaa johdatuksen sivumakua – he ovat jokus esimerkiksi ovat ”sattumalta” lopettaneet kokouksen päivää tarkoitettua aikaisemmin ja poistuneet kaupungista – juuri ennen kuin poliisit ovat saapuneet paikalle pidättääkseen heidät.

Hintaan katsomatta Kaikki eivät katso suopein silmin kristinuskon nousua Kiinassa. Kommunistinen hallitus kokee sen uhkaksi valtiovallalle ja kristittyjä uhkaillaan ja heidän toimintaansa rajataan. Kristittyjen omaisuutta ja asuntoja tärvellään ja seurakunnan aktiivisia jäseniä vangitaan. Jotkut pastorit näyttävät arpiaan ja kertovat vankeusajan pitäneen sisällään muutakin kuin leppoisaa sellissä oleskelua. Kiinan seurakunta on kolmanneksi vainotuin kristitty seurakunta maailmassa. Vaikeuksien keskellä Jumalan valtakunta ei ole kahleissa, vaan menee eteenpäin. Kristinusko on maan nopeimmin kasvava uskonto.

Kiinan herätyksessä ei ole helppoa tietä – on ollut vain rukouksen tie. Minusta on rohkaisevaa tietää, että Jumala vaikuttaa niin pienissä kuin Kiinankin kokoisissa asioissa, kun rukoilee. Silloin ei ole syytä huoleen… Jumalalla on kaikki kontrollissa! JUSSI VALKONEN

Ei mikään salaisuus Kun kiinalaisilta kysytään, kenen ihmisen kautta kaikki tämä tapahtuu, he eivät osaa mainita nimiä. Tutkimusten mukaan kiinalaiset pastorit rukoilevat keskimäärin 120 minuuttia päivässä. Yksi johtana selventää heidän tapaansa ajatella: ”Me emme keskity ihmisiin, me olemme kaikki vain siskoja ja veljiä.” Ns. kirkonjohtajilla ei kuuleman mukaan ole korkeaa yliopistokoulutusta, vaan peruskoulutus. Johan Kandelin onkin kirjoittanut, että

Kiina info Kiinalaisia: 1.26 miljardia Pinta-ala: 9.573.000 neliökilometriä (kolmanneksi suurin) Virallinen kieli: mandariinin kiina. Muita kieliä: 470, joista Raamattu käännetty 13 kielelle ja UT 13. Uskonnot: ei uskonnollisia 49,6 %, kansanuskonnot 28,50 %, buddhalaisia 8,4 %, kristittyjä 7,3%, eettisiä ryhmiä 4,3%, muslimeja 2,0 %

Tutkimusten mukaan kiinalaiset pastorit rukoilevat keskimäärin 120 minuuttia päivässä.

SLEYN KUVA-ARKISTO

God’s in control!

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:19

Sivu 12

kuukauden seurakunta

Äänekoski

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka. Sivun toteuttavat nuoret itse.

- Seurakuntaan oli helppo tulla mukaan, kun niin monet kavereista lähtivät samaan aikaan isosiksi. Keskellä vuotta voi olla vaikeampi tutustua porukkaan. Oman riparin jälkeen on luultavasti helpompaa tulla seurakuntaan. Kun kynnyksen ylittää ja alkaa käydä illoissa, niin ajallaan kyllä alkaa kokea kuuluvansa porukkaan, nuoret arvelevat.

uotta

TEKSTI JA KUVA: JUKKA PEURA PIIRUSTUKSET: SAMPO ROSSI JA HEIDI KOSONEN

”Meillä on mukavaa meinin- lamentti tekee joka vuosi myös seurakiä täällä Äänekoskella! kunnan nuortenlehden Katiskan, johon Nuoret ovat kiinnostuneita nuoret ja nuorisotyönohjaajat kirjoittavat ja ottavat sanan hyvin vas- juttuja. taan”, nuorisotyönohjaaja Aija Puttonen iloitsee. Merin ja teron mietteitä Seuriksella tapahtuu Ohjelmassamme on keskiviikon alfa-ilta (nuortenilta), joka toinen perjantai pidettävä raamis sekä perjantainen oloilta, jossa otetaan rennosti. Alfa-illat vetävät eniten porukkaa; yleensä 20-40 nuorta. Raamiksissa ja oloilloissakin käy yleensä 1025 nuorta. Keskiviikkoisin ja perjantaisin nuoret hengailevat nuorisotoimistolla, joka on auki aina klo.14-16. Siellä tapaa muita uskovia ja voi jutella kaikenlaista. On mahdollisuus myös surffailla netissä ja kuunnella gospelia. Sunnuntaisin käydään pelaamassa sählyä koulun liikuntasalissa. Äänekosken seurakunnassa on kaksi nuorisotyönohjaajaa: Aija Puttonen ja Timo Ekman. Nuorisopastorina on Harri Romar.

Leirikeskus on in! Leirit pidetään Laajaniemen leirikeskuksessa. Nuorten leirit ja saunaillat ovat todella suosittuja; niissä on mukana yleensä n.30-50 nuorta. Laajaniemessä pidetään hauskaa, leikitään, pelaillaan, lauletaan, rukoillaan, luetaan Raamattua, jne.

Mikä ihmeen parlis? Nuorisoparlamentti on nuorten ryhmä, joka suunnittelee saunailtojen ja nuortenleirien ohjelman sekä toteuttaa sen. Par-

Meri Lahtinen (16) ja Tero Salmela (20) ovat innokkaita seurakuntanuoria. He kaipaisivat nuortentoimintaan enemmän opetusta ja vierailijoita, varsinkin perjantain oloiltoihin, sekä enemmän tarjontaa noin 18-vuotiaille ja tätä vanhemmille. - Käymme seurakunnassa, koska tämä on parempi vaihtoehto kaupungilla oleiluun. Täällä kuulee sanaa ja tapaa uskovia kavereita. Täällä on hyvä ilmapiiri.

Täällä pystyy rauhoittumaan. Tämä on meille hengellinen koti, Meri ja Tero kertovat. Saunaillat leirikeskuksessa, festariretket, vierailevat puhujat ja isosena oleminen ovat heidän mielestään nuoren seurakunnan parasta antia. - Äänekoskella saa olla aika rauhassa uskovainen. Joskus saattaa töissä joku heittää jotain vitsiä, mutta pahasti ei mollata. Toisaalta silloin tällöin joku haluaa tulla juttelemaan asioistaan, Tero kertoo. - Minäkin olla aika rauhassa. Koulussakaan ei juuri kiusata sen takia että oon uskossa, ja joskus joku saattaa jopa tulla kyselemään seurakunnan toiminnasta. Omien kavereiden kanssa tulee juteltua paljonkin uskonasioista, Meri selittää.

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:20

Sivu 13

uotta

v a s t a a m m e Psykoterapeutti Seija Leppänen

Opettaja Harry Ruotsalainen

m e Pastori Eero Junkkaala

Tällä palstalla kristitty lääkäri, psykoterapeutti, opettaja sekä pastori vastaavat teidän kysymyksiinne. Lähetä kysymyksesi: Nuotta/Maan ja taivaan väliltä, PL 184, 00181 Helsinki tai sähköpostitse nuotta@sley.fi viitteellä maan ja taivaan väliltä.

j a

Lääkäri Hannu Ylönen

K y s y

Maan ja taivaan väliltä Mistä uskovia ystäviä? Asun pienellä paikkakunnalla. Haluaisin uskovaisia ystäviä, mutta vaikka menisin nuorteniltoihin tms. niin ei sielläkään (vaikka luulisi) ole uskovaisia, vaan ne on sielä vaan kavereitten takia ja kiroilee niin paljon kuin suusta lähtee heti kun nuoriso-ohjaajan silmä välttää. - MISSÄ USKOVAISET ON?-

Hyvä uskovien etsijä, - Kysymyksesi on tärkeä mutta vaikea ratkaistavaksi. Olisi todella hyvä, että löytäisit uskovia ystäviä, sillä yhdessä uskominen on helpompaa kuin yksin uskominen. Voisi jutella muiden asioiden ohella myös uskon asioista ja sillä tavalla saada vahvistusta oman tien kulkemiseen. Koetan ehdotella erilaisia juttuja. Pääsetkö sunnuntaisin käymään kirkossa? Olisiko siellä kenties joku toinenkin nuori, joka haluaisi uskovien seuraa? Ovatko naapuriseurakunnan nuorten illat liian kaukana ja onko siellä etsimiäsi nuoria? Sähköpostin ja internetin

kautta voisi kenties löytää ystäviä, joiden kanssa voisi jutella, vaikka ei naamoja näkisikään. Kristilliset nuorisotapahtumat ovat harvinaisempaa herkkua, ja voisivat tuoda paljon iloa arkeen ja uusia ystäviäkin. Kannattaako sinun käydä oman seurakuntasi nuorten illoissa, jos siellä on erilaista meininkiä kuin toivoisit? Tähän on vaikea vastata, kun ei tiedä, millaisia nuo illat ovat, millaista on siellä käyvä porukka ja miten itse koet nuo tilaisuudet. Jos uskosi siellä vähänkin vahvistuu, ja jos voit hiukankin olla Jeesuksen todistajana muille, niin mene. Jos se tuntuu ihan turhalta, voit jäädä poiskin. Uskoasi älä kuitenkaan jätä. EERO JUNKKAALA

Onko masturbaatio hirvee synti? (tää on nolo) -EPÄTIETOINEN-

pumuksensa joka päivä ja joka hetki anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. On tosi noloa, jos epäilee, ettei Jumalan armo riitä alati peittämään koko omaa syntistä vaellusta.

Hyvä epätietoinen EERO JUNKKAALA - Ei. Kyse on itseensä kohdistuvasta seksuaalisen paineen purkamisesta, ja se on varsin tavallista. Syntinä asiaa voidaan pitää siinä mielessä, että itsetyydykseen voi liittyä pornokuvien katselua tai muuta mielikuvamaailmaa tahraavaa. Jeesuksen opetuksen mukaan myös ajatusten synnit ovat syntejä. Niistä puolestaan kukaan ei ole täysin vapaa, eikä ikinä sellaiseksi tule. On siis vain syntisiä ihmisiä. Vaikka sisäisen maailmansa valvominen on vaikeaa, siinä kuitenkin kannattaa kilvoitella. Jostain syystä juuri masturbaatio on seikka, jonka kristitty ihminen saattaa kokea suurimmaksi (joskus jopa ainoaksi) synniksi, jota tekee. Tottumuksesta irtipääsemisen vaikeus aiheuttaa itsensä halveksimista ja epätoivoa. Nämä ovat paljon hirveämpiä syntejä. Niitä välttääkseen on kristityn rohkeasti uskottava kaikki syntinsä ja synnilliset tai-

Päämäärä

•juha tapio•

Ei liene yllättävää, jos kerron, että uskossa eläminen on antanut elämääni paljon sellaista, mitä kokisin siitä muuten puuttuvan. Usko Jumalaan, joka rakastaa ja armahtaa, on kantanut monien kipeiden ja vaikeiden hetkien läpi. Usko on antanut minulle eväitä ymmärtää, että kaikki tulee lahjana. Siten olen saanut myös mahdollisuuden iloita ja olla kiitollinen. Raamatusta, jonka uskon Jumalan sanaksi, saan suuntaviittoja kysymyksiini oikeasta ja väärästä ja siitä, minkälainen ihminen minun tulisi olla. Uskomisen myötä olen saanut myös valtavia pähkinöitä pähkäiltäväksi, paljon kysymyksiä ja epäilyksiä, paljon sellaista, mitä en ymmärrä. Luotan silti, että Jumala hyväksyy minut pähkäilyineni, ja siksi saan elää rikasta elämää. En tiedä, kokisinko elämäni näin rikkaaksi, ellen uskoisi Häneen. Tämä kaikki on tärkeää ja arvokasta, mutta ei lopullista. Suhdanteet ja olosuhteet vaihtelevat, eikä edes usko Jumalaan takaa, että kaikissa elämän vaikeuksissa jaksaisimme pysyä onnellisina tai kii-

tollisina. Raamatun mukaan kaikkein surkuteltavin ihminen on sellainen, joka laittaa toivonsa Jumalaan tätä ajallista elämää varten, mutta elää silti vailla päämäärää. Uskon peruskivi on nimittäin se, että on jotain lopullista ja peruuttamatonta. Uskovan päämäärä ja tähtäyspiste on taivas. Kun kaikki viedään – maanpäällistä elämää myöten – ei jää muuta kuin toivo siitä, että Jeesukseen turvautuvaa ei heitetä pois. Sillä mitäpä hyödyttää, vaikka voittaisi omakseen koko maailman, jos maailman kadotessa on ilman päämäärää. JUHA TAPIO WWW.JUHATAPIO.NET

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:21

Sivu 14

uotta

Hyvä isonen ei sammaloidu Nuotan jokavuotinen isoskoulutus jyrähtää pitkän ja aurinkoisen kesän jälkeen taas iloisesti käyntiin. Tämän vuoden isoskoulutus on hiukan erilainen aiempiin verrattuna. Alajärven seurakunnan nuoret ovat laatineet kysymyksiä isosen tehtävistä ja isosena olemisesta. Saamme niihin alan asiantuntijoiden, rippikoulukonkareiden, vastauksia. Talveksi on siis luvassa tuhti annos kysymyksiä, joita saamme pureskella aina keväiseen linnunlauluun asti. Nyt onkin mitä otollisin aika päivittää uusien isosten keskusmuistia, jotta ensi kesän rippikoulut sujuisivat ilman suurempia ongelmia. Vanhojenkin isosten kannattaa olla tutkalla; maamme nuorisotyöntekijöiltä löytyy paljon painavaa, mutta tärkeää sanottavaa myös teille. Ensimmäinen jakso on alustusta tuleviin jaksoihin; etenemme isosen perusasioista vaikeisiin kysymyksiin ja tilanteisiin. Ensimmäisen jakson kysymyksiin vastaavat Etelä-Pohjanmaan ev.- lut. Kansanlähetyksen nuorisosihteeri Marko Linjala ja Alajärven seurakunnan nuorisotyönohjaaja Kimmo Niskala.

Auttaja, neuvoja ja kuuntelija Mitä sana isonen pohjimmiltaan tarkoittaa? Voiko se tarkoittaa muutakin kuin isoa jermua, joka komentelee ja haisee pahalle?

Marko Linjala: - Isonen on rippikoulun ja isoskoulutuksen käynyt henkilö, joka toimii rippikoulussa ryhmänjohtajana. Isonen on tärkeä linkki rippikoululaisten ja leirin ohjaajien välillä. Isonen on lähempänä rippikoululaisen ikää ja maailmaa, ja on siksi pienemmän kynnyksen päässä, jos rippikoululainen tarvitsee apua, neuvoa tai kuuntelijaa.

mukaan vaan! Sen, että kokee ymmärtävänsä kristinuskosta liian vähän, ei tarvitse nousta esteeksi. Isoskoulutuksen aikana on hyvä mahdollisuus tutustua Jeesukseen ja Raamattuun, ottaa asioista selvää ja miettiä omaa roolia rippikoulutyössä.

Voiko minusta tulla isonen?

Meidän rippileirillä isoset pelasivat lentopalloa, keksivät hauskoja iltaohjelmia ja kertoivat legendoja nuoriso-ohjuksen top 10 -mokista. Isosten pitämät iltahartaudetkin jäivät hyvin mieleen. Mitä kaikkea iisoset tekevät rippileireillä? Kimmo: - Isosten tehtävät vaihtelevat jonkin verran eri seurakunnissa. Perinteisiä isosten tehtäviä lienevät kuitenkin päivittäiset ryhmätunnit, raamatturyhmät, erilaiset keskustelu- tai toimintaryhmätunnit tai vaikkapa läksyjenlukutunnit. Usein isot osallistuvat vuorollaan aamu- ja iltahartauksien pitoon tai jumalanpalvelusvalmisteluihin. Usein hommiin kuuluu myös iltaohjelmien suunnittelua ja toteutusta sekä vapaa-ajan aktiviteettien ohjausta. Oppituntien pitäjät saattavat myös silloin tällöin tarvita isojen apua tuntien pitämisessä, vaikkapa pienen draaman toteuttajina. Kaiken tämän lisäksi iso vastaa omasta ryhmästään tai kämpästään, ja ison tärkeimpiä tehtäviä on olla tarvittaessa tukihenkilönä rippikoululaiselle. Leirin käytännön kysymykset tai leirillä nousseet hengelliset kysymykset tulevat

No nyt selkeni. Entäs sitten minä? Olin viime kesänä rippikoulussa, sain uusia kavereita seurakunnasta, ja olen käynyt pari kertaa nuortenilloissakin. Nuorten kesässäkin olin katsomassa Bass’n heleniä. Olen harkinnut myös ensi talven isoskoulutusta. Olisikohan minusta siihen? Kimmo Niskala: - Tärkein asia lienee juuri sitoutuminen rippikoulun ja seurakunnan toiminnan tavoitteisiin, eli käytännössä halu sitoutua Raamatun opetuksiin ja evankeliumin viemiseen nuorille. Oman rippikoulun käyminen on tietenkin ensimmäinen käytännön edellytys isona toimimiseen. Isoskokelaat myös osallistuvat talvikauden kestävään isoskoulutukseen, jossa tutustutaan seurakunnan toimintaan paremmin, opetellaan Raamatun käyttöä, sekä käsitellään monia käytännön asioita. Monin paikoin isoskoulutus on kaksivuotinen. Marko: - Jos rippikoulu on käytynä, kokee kiinnostusta lähteä isoskoulutukseen ja myöhemmin isosen tehtäviin, niin rohkeasti

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

usein myös tavalla tai toisella ison vastattavaksi, jos luottamuksellinen suhde leiriläisen ja ison välille on syntynyt. Hengellisessä mielessä voisi kiteyttää, että isosen tehtävä on olla tukemassa leiriläisen hengellistä kasvua. Marko: - Isosella on monia tehtäviä leirin aikana. Tärkeimpänä voisi mainita oman ryhmän johtajana oleminen. Isosen tulee pitää omasta ryhmästään huolta ryhmätunneilla, raamatturyhmissä ja vapaaajalla. Isosella on suuri merkitys leirin ilmapiirin ja yhteishengen luomisessa. Leikit, pelit, iltaohjelmat ja muut yksittäiset elementit muodostavat leirikokonaisuuden.

Hyvä isonen on epätäydellinen Noita edellämainittuja asioita ne minunkin isoset taisivat tehdä rippileirillä. Ne vapaa-ajan ohjelmat vain jäivät päällimmäisinä mieleen. Jaska oli niin hyvä keksimään kaikkea kivaa, Petelle oli helppo puhua asioistaan ja Tuula paistoi parhaat lätyt. Kuinka minä voisin olla yhtä hyvä isonen? Kimmo: - Hyvää isosta on aika vaikea määritellä. Erilaiset persoonat voivat erilaisilla lahjoillaan palvella rippikoulussa. Joku voi olla hyvä kuuntelija ja ymmärtää toisen murheita, toinen taas on hyvä vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin ja selittämään Raamattua. Yksi on hyvä innostamaan toisia ja vetämään mukaan, toinen taas voi palvella vaikkapa laulun tai soi-

Nuotan isoskoulu alkaa.

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:22

Sivu 15

uotta ton lahjallaan. Hyvä isonen haluaa tosissaan elää mukana leiriläisen tutustumismatkalla Raamatun ja uskon maailmaan. Tässä auttaa suuresti se, että iso itsekin elää siinä todellisuudessa, minkä usko antaa. Hyvän ison ominaisuuksiin kuuluun toki luotettavuus ja rehellisyys, sekä avoimuus niin leiriläisiä kuin leirin vetäjien suuntaan. Isonen ei leirillä edusta vain itseään, vaan myös seurakuntaa ja monesti myös kristittyjä, uskovia nuoria. Hyvä isonen haluaa antaa itsensä Jumalan asian käyttöön. Marko: - Hyvä isonen on rohkeasti oma itsensä. Hän ei pyri olemaan leirin keskipiste, vaan antaa sopivasti liikkumavaraa muillekin leirin isosille ja johtoportaalle. Hyvä isonen ymmärtää oman roolinsa esikuvana leiriläisten silmissä myös hengellisessä mielessä. Avoimuus, oma-aloitteisuus ja sosiaalisuus ovat hyviä ominaisuuksia. Kuitenkin tulee muistaa, ettei isosen tarvitse olla täydellinen. Hyväkin isonen tarvitsee Jumalan siunausta, johdatusta ja tukea tehtäväänsä.

Yhteyttä ja ystävyyttä Petri, yksi meidän riparin isosista, kysyi eilen nuortenillan jälkeen, että kiinnostaisiko minua rumpalin paikka niiden gospelbändissä. Bändi soittaa aika rankkaa rokkia. Ne ovat olleet pari kertaa oikein keikallakin! On se vaan kiva jätkä tuo Petri, kun se pyysi minua mukaan, vaikka riparista onkin aikaa jo melkein puoli vuotta. Se on edelleen kuin isonen; pitää yhteyttä ja pyytää tapahtumiin mukaan. Täytyy itsekin yrittää aikanaan olla samanlainen, kun on omia pikkuisia. Kauankohan isonen oikein on isonen? Kimmo: - Isonen on eräänlainen samaistumismalli, ja tällöin ei ole samantekevää, miten hän itse käyttäytyy ja toimii leirin jälkeen. Tunteeko hän ryhmäläisiään, onko hän itse kasvamassa Kristukseen ja samalla kutsumassa muitakin mukaan seurakuntaan, kristityn kasvupaikkaan? Monet isot ja leiriläiset ystävystyvät niin, että yhteyttä pidetään myöhemminkin. Vaikka hautaan asti ryhmästään ei tarvitsekaan kantaa murhetta, omat “pikkuiset” ovat ehkä vuosiakin monien isojen esirukouslistalla. Ja onhan jokaisella kuitenkin vain yksi rippikoulu ja yksi ikioma isonen. Marko: - Isosen tehtävä ei toki lopu leiriin, vaan isosen tehtäviin kuuluu myös olla tukemassa rippikoululaisia seurakuntayhteyteen. Kristinusko ei kuulu vain rippikouluun. Jeesus Kristus haluaa pitää meitä ominaan koko elämän ajan, pelastaa meidät suuressa armossaan ja rakkaudessaan.

Kati rohkaisee: Kati Ratamäki haastaa hyväksymään itsensä kokonaisena, Jumalan luomana ihmisenä. Se ei ole helppoa eikä kivutonta, mutta Kati todistaa elämällään, että se on mahdollista. Kati Ratamäki on ollut syntymästään asti CP-vammainen. Tällä tarkoitetaan liikesuoritusten vaurioitumista: vamman tavallisin oire on halvaus tai pakkoliikkeisyys. Lapsuudenkodissa Katia rakastettiin ja tuettiin, mutta koulukiusaamiselta hän ei välttynyt. - Yläasteella kaikki muuttui. Minua kiusattiin paljon vammani takia. Pojat tekivät välitunnilla piirin ympärilleni, ja kysyivät, paljonko kello on. Jos vastasin, he nauroivat puhevammalleni. Jos en vastannut, sanottiin, että vammainen ei osaa puhua, Kati muistelee. Silloin Kati päätti, että hän haluaa elää ilman vammaisuutta. Hän alkoi tehdä tulevaisuuden suunnitelmia, joissa CPvamma ei ollut mukana, vaan työnnettynä taka-alalle. - Tunsin itseni joksikin olioksi, en ihmiseksi. Minulla oli halu elää, mutta koin, että vammaisuus sotkee elämäni. Kun Kati 18- vuotiaana tuli uskoon, hän luotti sataprosenttisesti siihen, että Jumala parantaa hänet.

Jumala hoitaa loppuun asti - Kun menin illalla nukkumaan, päätin että aamulla olen terve. Aamulla olin valtavan pettynyt, kun huomasin että pakkoliikkeet olivat vielä jäljellä. Sitten ajattelin, että menkööt vielä tämä päivä, mutta illalla nukkumaan mennessäni olen terve. Kati näki elämälleen vain kaksi vaihtoehtoa: parantumisen tai kuoleman. Lääkärit sanoivat, ettei hän voi parantua, mutta Kati ei antanut periksi. Hän kävi usein Sanan ja rukouksen illoissa rukoiltavana ja piti kiinni pakkomielteestään parantua. - Erilaisena olemisen kipu on valtavaa. Halusin jättää sen. Olin aivan loppu ja syyllistin itseäni siitä, ettei Jumala parantanut minua.

itseinhosta. Pienin askelin Kati löysi elämän arvon uudelleen ja alkoi hyväksyä itseään. Hidas kasvu on ollut rankkaa, mutta Jumala on laittanut palat yksitellen paikoilleen.

Kun menin illalla nukkumaan, päätin että aamulla olen terve. Aamulla olin valtavan pettynyt, kun huomasin että pakkoliikkeet olivat vielä jäljellä. - Jumala ei tehnyt kohdallani hokkus pokkus -temppua, vaan antoi minun tehdä surutyöni rauhassa. Hän ei tee meille väkivaltaa, vaan haluaa ajan ja rakkauden kanssa hoitaa meidät loppuun asti, Kati miettii.

Ei hokkuspokkus-temppuja

van rakkauden sanomaa. Vaikka elämään kuuluu ilon lisäksi myös kipu, hän muistuttaa siitä arvosta, mikä jokaisella ihmisellä on. - Älkää antako omaa ihmisarvoanne pois. Jumala on tarkoittanut, että me elämme.

Arvokas sinä

MASAMITSU AMEMORI Seuraavassa numerossa onkin luvassa jälleen lisää kysymyksiä ja vastauksia. Nuotan isoskoulutus vaikenee, mutta vain hetkeksi.

meparantumiseni tapahtui sisälläni: löysin elämisen riemun. Nyt Kati kiertää Kansan Raamattuseuran avustavana työntekijänä ympäri Suomen levittämässä Jumalan paranta-

Kipuilu paranemisen kanssa kesti yli kuusi vuotta. Pikkuhiljaa Katille alkoi selvitä, että Jumalan suunnitelmiin ei kuulunut parantaa häntä. - Jumala sanoi, ettei tule ottamaan vammaisuuden kahletta pois. Hän ei kuitenkaan hylännyt minua, vaan lupasi auttaa minua sen kahleen kanssa, joka oli muodostunut elämääni pettymyksestä ja

Itsensä hyväksyminen ei tapahdu kertaheitolla, vaan se on pienien askeleitten ottamista. Joskus mennään takaisinkin päin. - Välillä ärsyttää ja itkettää, ja yhä uudelleen täytyy kysyä, miksi asiat ovat näin. Olen kuitenkin oivaltanut, että olen täysin Jumalan luoma ihminen. Oma ih-

VIRPI RANNILA VIRPI.RANNILA@NUOTTA.COM

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:23

Sivu 16

Nuotta

AWARDS

Nuotta -lehti esittelee kuukausittain nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards -palkinnon! Jos näin kylmiltään pitäisi mainita kaksi keskeistä nimeä, jotka liittyvät suomalaiseen hengelliseen musiikkiin, mieleen tulevat väistämättä Kaskisen AnnaMari ja Simojoen Pekka. Siinä on aisapari, jonka kynästä ja kitarasta on tähän maahan suollettu valtava määrä lauluja. Kävin kyselemässä konkareiden kuulumisia.

Kipinä lapsuudesta

Liuta ikivihreitä

Pekan lapsuudenkodissa laulettiin paljon. Varsinaisen kipinän musiikin tekemiseen Pekka sai, kun perhe muutti Afrikkaan Pekan ollessa 6-vuotias. Siellä poika kuuli afrikkalaista tapaa laulaa. Ylemmällä luokalla koulussa oli Jaakko Löytty, joka alkoi Suomeen palattuaan tehdä musiikkia. - Silloin ajattelin, että jos Jaakko, niin miksen minäkin! Pekka muistelee. Ensimmäiset laulunsa Pekka sävelsi pianolla. Kolme ensimmäistä kitaraansa hän rakensi itse. Simojoen perhe palasi Suomeen Pekan ollessa viidentoista. Rippilahjaksi vanhemmat ostivat pojalle Landolan. Pikkuhiljaa Pekka alkoi väsäillä lauluja, mutta tekstin tuottaminen tuntui hankalalta. Anna-Mari puolestaan kirjoitteli jo pikkulikkana pitkiä tarinoita ja näytelmiä. Teini-ikäisenä hän vietti pari vuotta kansainvälisessä sisäoppilaitoksessa Kanadassa. Nämä vuodet mullistivat nuoren neidon elämän. Pään sisällä vallinneen myllerryksen selvittämiseksi Anna-Mari alkoi kirjoittaa. - Oman mielenrauhan ja uskon löytäminen oli tärkeää. Oli aika tehdä suuria valintoja. Ymmärsin, ettei minulla itselläni ei ole viisautta valita oikeaa tietä. Siksi oli turvallista heittäytyä Jumalan viisauden varaan. Opiskeluaikana Helsingissä Anna-Marille järjestyi kuin ihmeen kaupalla asunto runoilija Aaro Hellaakosken lesken luota. Lempi Hellaakoski oli vanhasta iästään huolimatta henkisesti skarppi ja aikaansa seuraava ihminen.

- Yliopistossa törmäsin Anna-Mariin. Kerran meidän piti kirjoittaa runo omasta elämästä englanniksi. Kun muiden runot olivat muutamia rivejä, Anna-Marin runo oli kaksi sivua pitkä ja siinä oli riimit ja kaikki. Se oli ihan käsittämätöntä, Pekka muistelee. - Menin kyselemään Anna-Marilta, onko hänen runojaan koskaan sävelletty. Eipä ollut, ja siitä se yhteistyö sitten alkoi. Pekalla oli iso nippu sanoittamattomia sävellyksiä. Anna-Marin pöytälaatikot taas pursuivat runoja. Kun sanoja ja säveliä alettiin yhdistellä, ne sopivat yllättävästi yhteen. - Yllätyin itsekin, miten tekstini kuulostivat oikeilta lauluilta, Anna-Mari kertoo. Muun muassa ikivihreät Evankeliumi ja Maksettu on -riihikirkkohymni ovat parivaljakon varhaisinta tuotantoa. Ensimmäinen yhteinen iso projekti oli Afrikkalainen messu. Myöhemmin Simojoki-Kaskinen-työpari on synnyttänyt useita muitakin messuja. Yksi takavuosien suurimpia projekteja oli Liekit-musikaali, jonka lauluista ainakin “Tunnen suurta Jumalaa vain vähän” ja “Liekkilaulu ovat jääneet elämään”. - Suomen Lähetysseura vietti 125-vuotisjuhliaan Finlandia-talolla. Meiltä pyydettiin juhlaan musikaali. Kukaan ei tiennyt mitä odottaa, mutta meihin luotettiin. Jälkeenpäin olen miettinyt, että kun haasteet olivat kovia, oli pakko kasvaa niiden mukana. Myös luottamus Jumalaan kasvoi, Anna-Mari sanoo.

Runoilijan arki ei ole kuitenkaan mitään haaveilua, vaan välillä melkoista puurtamista sovittujen aikataulujen varjossa, Anna-Mari toteaa. - Jumala on todella ollut uskollinen. Juurtuminen häneen on se pohjavirta, josta koko elämä kumpuaa. Yksi Pekka Simojoen suurimmista työllistäjistä viime vuosina laulunteon lisäksi on ollut EtCetera-kuoro. Afrikkalaisrytmisen gospelkuoron musiikki uppoaa kaikenikäisiin. Samoin on Pekan Exit-yhtyeen laita. Bändi viettää parhaillaan 15-vuotisjuhlavuottaan ja tekee syksyllä sen kunniaksi kiertueen. Mistään jäähyväiskiertueesta ei ole kysymys, sillä Pekan omien sanojen mukaan “pojat ovat kovia soittamaan”. Nykyisin Pekka kiertää Suomea enimmäkseen yksin. Hän vierailee kouluilla, vetää nuorteniltoja ja leirejä, opettaa ja juontaa erilaisissa tilaisuuksissa. Hän on niitä ihmisiä, joita pyydetään kaikenlaisiin mahdollisiin kinkereihin mitä kuvitella saattaa. Välillä mies keikkailee duona Arja-vaimonsa kanssa. Pekka iloitsee siitä, että saa olla toivon viejänä Jumalan valtakunta -nimisessä projektissa. - Yritän opetella elämäntapakristillisyyttä. Tämä aika on niin seko. Kaikesta tehdään normaalia; oikean ja väärän raja hämärtyy. Riittää, että yleinen mielipide on sen puolella, mitä tekee. Nyt on entistäkin tärkeämpää, että me kristityt pidämme meteliä. Olemme olleet ihan liian kauan hiljaa. SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM

Koko Suomi laulaa Pekkaa ja Anna-Maria Hän ymmärsi taidetta ja kirjallisuutta ja antoi nuoren runoilijan tekeleistä rakentavaa palautetta. Yliopistossa AnnaMari opiskeli englantia, espanjaa, kirjallisuutta, poliittista historiaa ja teologiaa, joista kaikista hän sanoo hyötyneensä urallaan. Kaikkein eniten hän uskoo kuitenkin oppineensa eläessään Lempi Hellaakosken luona. Rouvan kodissa eri taiteenalat kohtasivat. Olihan tämä myös laulajatar ja kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen sisar.

Pekan ja Anna-Marin yhteistyö jatkuu edelleen. Mutta miten laulu syntyy? - Yleensä molemmilla on jotain valmista materiaalia. Sanoituksia ja sävellyksiä sitten mallaillaan yhteen, pidetään palavereja, kokeillaan, muokataan, työstetään eteenpäin tahoillamme ja pidetään taas palaveri, Pekka selittää.

Lähetystehtävä on kesken Taiteilijan elämä on jatkuvaa luottamuksessa elämistä. Tällä hetkellä Anna-Mari tietää suurin piirtein, mitä tekee tämän syksyn ja ensi kevään. Seuraava syksy on vielä auki, mutta toistaiseksi töitä on aina riittänyt. AnnaMari kirjoittaa niin runoja, lauluja kuin proosaakin. Hän on Lastenmaa-lehden päätoimittaja ja käsikirjoittaa näytelmiä. Suuren osan ajastaan hän haluaa antaa perheelleen. - Olen kiitollinen työni monipuolisuudesta. Mielentilasta riippuen voin tehdä erilaisia töitä.

SINIKKA HEISKANEN

- Tämä kaikki on Jumalan armoa ja silkkaa sattumaa, naurahtaa Pekka Simojoki. Satojen laulujen mies ei turhia pröystäile, vaikka jo tähänastinen ura on jättänyt lähtemättömän jäljen Suomen hengellisen musiikin historiaan. Samoin on runoilija Anna-Mari Kaskisen laita. Miten tähän on tultu?

VEXI SAVIJOKI

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:24

Sivu 17

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

PR AY ER

NE ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi tai kiitosrukouksesi sekä rukousvastauksesi Nuottawebinsivuilla olevaan esirukouspalveluun www.sley.fi/nuotta/ esirukous.shtml tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse osoitteella prayerzone@nuotta.com tai kirjeitse Nuotta / Esirukoukset, PL 184, 00181 Hki. Nuottawebissä voit liittyä myös sähköpostirukousrinkiin.

Koulujen rukouspiirit • Kiitos, että Loviisan ruotsinkieliseen lukioon ja yläasteelle on saatu perustaa yhteinen rukouspiiri. Kii-

Sydämet tulessa Minulla oli mahdollisuus osallistua kesän päätteeksi Saksan Herrnhutissa järjestettyyn rukoustapaamiseen. Kun katselin 12 eri Euroopan maasta saapuneita nuoria, tiesin etten palaisi kotiin entisenlaisena. Jokin syttyi sydämessäni uudella tavalla. Kaikki olivat innoissaan ja antautuneita, ja yhdessä rukoilimme ja palvoimme Jumalaa. Rukoilimme tietysti erityisesti nuorisoherätystä Suomeen ja pohjoismaihin. Kun sydämet palavat Jeesukselle, se näkyy automaattisesti sanoissa ja teoissa! Palatessani Suomeen huomasin, että myös suomalaiset nuoret etsivät Herraa ja tahtovat olla Jumalan käytössä. Törmäsin heti kotomaan nuortenillassa pariin nuoreen, jotka iloitsivat uudenuutukaisesta koulunsa rukouspiiristä. Samalla kun uusia rukouspiirejä syntyy, vanhat rukousryhmät vahvistavat toimintaansa. Rohkeus, ilo ja voima tehdä Jumalan tahto löytyvät rukouksesta, Raamatun sivuilta ja uskovien yhteydestä. Inhimillisesti arkojen ja pelokkaiden nuorten ulkokuorien alta paljastuu rohkeita leijonansydämiä. Voin sanoa Paavalin tavoin: ”Kaiken minä voin hänessä, joka minua vahvistaa” (Fil. 4:13). ja elää todeksi nuo sanat koska en enää elä minä, vaan Kristus elää minussa (Gal. 2:20). Niin pystyn tekemään kaiken sen, mihin Jumala kutsuu minua. Otan tämän syksyn tavoitteeksi olla yksin ja yhdessä lähellä Taivaallisen Tulen Sytyttäjää. Haluatko tulla mukaan? Haluan antaa Jeesuksen olemuksen, läsnäolon ja sanan sytyttää sydämeni yhä enemmän hehkumaan innosta, kuten kävi opetuslapsillekin (Luuk. 24:32). Aion tehdä sen heräämällä aamuisin viisitoista minuuttia tai puoli tuntia aikaisemmin viettämään päivän ensimmäiset hetket Jeesuksen seurassa. Tavataan Hänen seurassaan! Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa! (Room. 12:11) MAARIT ALM P.S: Jatkossa PZ- sivulla julkaistaan terveisiä rukouspiireistä. Voit lähettää valokuvia, kertomuksen koulusi rukouspiiristä, idean uudesta rukoustyylistä tai piirisi nimestä tai saamastanne rukousvastauksesta. Antakaahan tulla terveisiä ! Emmehän jätä uusia koulujen rukouspiirejä yksin. Rukoillaan Loviisa ja Kauniainen kartalle mukaan! Lokakuun Nuotan PZ – rukoussivulle kirjoitti terveiset suomalainen nuori, joka osallistui syksyllä 2002 Euroopan nuorten rukousjohtajien tapaamiseen Saksassa. Anna terveisten rohkaista sydäntäsi rukoukseen maamme puolesta.

tos siitä, että niin monet ovat kiinnostuneita. Anna

Utsjoki• Enontekiö• Pello•Raahe• Kokkola•Vimpeli• Alajärvi•Kaustinen•Vaasa•Soini• Nurmo•Teuva• Seinäjoki•Alavus• Nakkila•Kiukainen•Kankaanpää• Tampere•Uusikaupunki•Hämeelinna•Laitila•Turku• Nummela• Helsinki•Vantaa• Järvenpää•Lahti• Mäntsälä•Vääksy• Heinola•Mänttä• Jyväskylä• Outokumpu• Mikkeli• Kauriala•

• • •

•

•• • •••• ••• • • •• • • • •• • • • • ••• • • ••

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuottawebbiin ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi. Sen jälkeen olemme teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.

Parantumista • rukoilkaa puolestani, koska en ole enää lainkaan varma uskostani… haluaisin uskoa, mutta joku minussa pistää vetää niin kuin seinä jonka yli et näe.

yhä useampien tulla mukaan rukouspiiriimme. Auta

• Auta minua rakastamaan itseäni! Sinä tunnet mi-

käytännön asioissa. (Lovisa Gymnasium & Lovisanej-

pitäisi päättää alanko uudelleen seurustella entisen

sautta opintoihin ja uskovia ystäviä opiskelukave-

nut, eheytä sisimpäni!

dens Högstadium)

tyttöystäväni kanssa.

reista.

• Olen ollut jo kauan aikaa hyvin sairas. Minulla on

• Olemme juuri alkaneet rukoilla koulussamme, Kau-

• Johdatusta ihmissuhteisiin ja seurustelukumppanin

• Että terveydentilani voisi parantua, opintojen puo-

sekä henkisiä että fyysisiä vaivoja. En pysty nukku-

niaisten ruotsinkielisellä yläasteella. Rukoilkaa, että

löytämiseen sekä elämään.

lesta ja että saisin uskossa uudistua.

maan ja voimani alkavat jo muutenkin olla lopussa.

• Asunnon uudelta opiskelupaikkakunnalta, saisin li-

• Ystäväni kärsii todella syvästä masennuksesta, hän

sää hyviä uskovia ystäviä. Että saisin kasvaa Juma-

uhkaa tehdä itsemurhan, jos ei saa apua elämäänsä

lan tuntemisessa.

pian! Pyydän voimia itselleni, että jaksaisin lohduttaa

saisimme rohkeutta olla esikuvina koulussa kavereille. Että Jeesuksen rakkaus voisi loistaa kasvoissam-

Opiskelut

me kaikille ei-uskovaisille. Tarvitsemme rukouksianne!

via! Johdata kaikkia lähemmäs Sinun totuuttasi, an-

Kiitämme

ystävääni ja auttaa häntä parhaani mukaan.

• Siunaa opiskelijoita, tutoreita ja opintonsa aloitta-

Kristittynä elämiseen

• Tuntuu vaan niin turhauttavalta...mä en yksinkertaisesti jaksa enää tätä tyhjää oloa sisällä...mä en

na jokaiselle tarvitsevalle paikka ja tehtävä seurakunnassasi.

• Haluaisin Isältä jonkinlaista selkeyttä siihen, mihin

jaksa...

• Kismeteistä, koulusta, kirjallisuudesta ja kristittyjen

• Zambian matkan puolesta ja veljen ylioppilaskirjoi-

Hän minut kutsuu, ja mikä on oma paikkani palvella.

• Uskossa horjuvien puolesta... kaikkien niiden joilla

erityisestä yhteydestä toisiinsa.

tusten puolesta ja näkyä opinnäytetyöhön.

• Että saan olla valona ja suolana juuri siellä, minne

on yhtä paha olo kuin mulla.

• siitä, että kotona menee taas hyvin. Kiitos mun uu-

• Mun serkun puolesta, että hän voisi löytää ystäviä

sinä olet minut lähettänyt.Auta meitä uskovia ole-

desta elämästä.

ja srk-yhteyden uudelta opiskelupaikkakunnaltaan.

maan rohkeasti omiasi: anna rakkautesi vaikuttaa

tuisesta pojasta ja että meillä menisi hyvin.

• ystävän puolesta, jolta kuoli äskettäin läheinen

kauttamme!

• Seurustelusuhteeni meni poikki viitisen kuukautta

ystävä.

• Että Jumala voisi siunata oman srk:n nuorisotyötä

sitten, ja minua vaivaa yhä masennus. Rukoilkaa, et-

• Voimia syksyn yo-kirjoituksiin ja opiskeluun.

ja antaa herätystä nuorille koko Suomeen. Keski-

• Pojalle uskoontuloa, sisäisen rauhan löytymis-

tä en jäisi elämässäni yksin.

• Että löytäisin paikkani/tehtäväni srk:ssa ja raamik-

näistä rakkautta ja viisautta elää tässä maailmassa

tä, jaksamista koulussa.

• Että saisin uskovaisen poikaystävän sekä uskovai-

sen/srk-yhteyden opiskelupaikaltani!

Jumalan valona.

• Siunausta ja voimia vanhenevalle mummolleni.

sia frendejä. Että saisin seksiasiat pois mielestäni...

• Pikku sisareni puolesta – hän on juuri aloittanut

• Jumalan johdatusta ja apua ihmissuhteisiini. Minun

opintonsa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Vii-

• Hän nosti minut kalliolle, antoi lujan pohjan askelteni alle. Isä, halusin vain kiittää siitä, että minutkin on valittu. • hellästä huolenpidostasi.

Seurustelu ja avioliitto • Pyydän Jumalan mielen mukaisen puolison löytymistä sekä rohkeutta ja ymmärrystä ottaa siunaus vastaan, kun aika on. • Uskovaa aviopuolisoa. Siunaa myös ystävääni

sydämeni voisi tulla ehjäksi. • Että saisin poikaystävän tapaamastani kivan tun-

Lähimmäiset

KUVA: MATTI MÄKELÄINEN

Henkkaa, anna hänelle kaipuu Jumalan luo. minun

10/2002 Nuotta

27.9.2002

uotta uotta

17:25

Sivu 18

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:27

Sivu 19

uotta

Nuotta katsoo ja arvostelee uusimmat nuorisoleffat.

Leffat

Kahlekuningas Eletään 1970-luvun puoliväliä Tornionjokilaaksossa. Elokuva seuraa 12-vuotiaan Eskon elämää ja perhettä. Pappa elää sotamuistoissaan, isä sairastelee, äiti pitää huushollissa jöötä ja isoveljen elämään ei mahdu muuta kuin musiikki. Esko kavereineen tappelee ruotsalaisten poikien kanssa, mutta yhden valheen jälkeen Esko joutuu vanhojen kaveriensa boikottiin. Silloin kaverityhjiön täyttää ruotsalaispoika Patrick, jonka ystävyyttä kukaan Eskon lähipiiristä ei oikein jaksa hyväksyä.Elokuvan teemoina ovat valehtelu ja vaiettu suru. Tarinan aikana Esko kasvaa huomaamaan, että kovin juttu on olla oma itsensä. Kahlekuningas Harry Houdinin esikuva ei siis kanna kauas. Vaikka elokuva tavoittaa hyvin 12-vuo-

tiaan maailman, se ei yllä yksitasoisuutensa vuoksi kuin lastenelokuvaksi. Eettinen pohdintakin on sen verran suoraviivaista, ettei siitä löydä kimmokkeita vanhemman ajatteluun, vaikkakin arvot ovat muuten kohdallaan. Pitää siis oppia tekemään asiat sillä tavalla kuin ne pitää tehdä. Elokuvan käsikirjoitus perustuu ohjaajan, torniolaisen Arto Koskisen omaelämänkerrallisiin aineksiin. Ehkäpä juuri se on nimekkään tekijäjoukon sokeuden syy. ** Kesto: 90 min Ensi-ilta: 4.10.2002

menneisyys puolestaan kietoutuu suurvaltapoliittiseen kieroiluun ja siksi historian penkominen onkin vaarallista peliä. Jasonin henki on koko ajan hiuskarvan varassa. Elokuva toistaa perinteistä muistinmenetysteemaa ja on juonenkäänteiltään samantapainen kuin Renny Harlinin Long Kiss Goodnight. Elokuva ei tuo mitään uutta tämän teeman käsittelyyn. Menneisyydestähän ei pysty irrottautumaan, ennen kuin sen on kohdannut. Thrillerinä elokuva toimii hyvin. Erityisen mukavaa katsottavaa ovat huimat takaa-ajohurjastelut Minillä. Harva kaivannee lisää väkivaltaa taistelukohtauksiin, sillä Jason on oikea teurastaja. Juonenkäänteet pitävät mielenkiinnon yllä loppuun asti. Rakkaustarinaksi elokuva ei kuitenkaan yllä, vaikka siinä viljelläänkin romanttisia klisheitä toiminnan lomassa. *** Kesto: 118 min Ensi-ilta: 11.10.2002

Lilja 4-ever Meduusan verkko Jason Bourne (Matt Damon) ei muista, kuka hän on, kun hänet ongitaan ylös myrskyävästä Välimerestä. Muutaman johtolangan avulla hän ryhtyy selvittämään henkilöllisyyttään ja etsimään itseään. Matkatoverikseen hän valitsee romaanityttö Marien, jonka menneisyys ei kestä lähempää tarkastelua. Jasonin

”Sulkeeko suojelusenkeli silmänsä?” on kysymys, johon tämä elokuva etsii vastausta. Lukas Moodyssonin uusin elokuva on kantaaottava ja koskettava. Siinä, missä hänen edellinen ohjauksensa Kimpassa sai yleisön ulvomaan naurusta, tämä elokuva saa katsojan kyyneliin. Tarina kertoo 16-vuotiaasta Liljasta, joka sosialismin raunioiden keskellä haikailee

paratiisin, muuttamisesta Britney Spearsin kotimaahan jenkkeihin. Unelma on lähellä täyttymystään, kunnes Lilja joutuu äitinsä hylkäämäksi. Kadun kovat lait tulevat silloin tutuiksi, koska sosiaaliturva ei kanna Venäjänmaalla. Vanhat ystävät valehtelevat ja jättävät ja Jumalakin vaikenee. Ainoaksi ystäväksi jää 11-vuotias katupoika Volodja, joka hakee turvaa Liljan luota. Ystävykset hengailevat päivät yhdessä ja haaveilevat paremmasta huomisesta. Kurjuus kääntyy hetken onneksi, kun Lilja tapaa ystävällisen, rikkaan Andrein. Mutta tällä ystävyydellä on hintansa. Elokuva on vaikuttava puheenvuoro naisiin ja lapsiin kohdistuvasta ihmiskaupasta. Vaikka yhteiskunnallisiin asioihin otetaan kantaa, 16-vuotiaan tytön näkökulma säilyy. Ahdistavuudestaan huolimatta – ja ehkä juuri sen vuoksi – kerronnan syvyys tekee elokuvasta kauniin. Erityisen riipaisevasti kuvataan Liljan pettymyksiä Jumala-suhteessaan ja toisaalta hänen mielikuviaan taivaasta. Vaikka pohdinnat kärsimyksestä jäävätkin kesken, taivasnäköalat kantavat. Siellä rikottu on eheä. ***** Kesto: 109 min Ensi-ilta: 27.9.2002 MINNA SNELLMAN

K i r k k o v u o s i Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti. Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.1. Tim. 2 20.10.2002 Uskonpuhdistuksen muistopäivä, 4. rukouspäivä Uskon perustus Jes. 30:18-21 Jer. 15:19-21 Matt. 16:1-4 Room. 5:1-11

27.10.2002 23. sunnuntai helluntaista Antakaa toisillenne anteeksi 1. Moos. 13:5-16 Matt. 18:15-22 1. Piet. 3:8-12 2.11.2002 Pyhäinpäivä Pyhien yhteys

Jes. 60:18-21 Matt. 5:1-12 Ilm. 21:1-4 3.11.2002 24. sunnuntai helluntaista Kahden valtakunnan kansalaisena Jer. 29:4-7 Luuk. 12:4-7 1. Tim. 2:1-4

10.11.2002 25. sunnuntai helluntaista Kuolemasta elämään Ps. 139:7-12 2. Kor. 5:1-10 Joh. 6:37-40 PIA PIETILÄ PIA.PIETILA@NUOTTA.COM

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:29

Sivu 20

uotta

The Benjamin Gate

- rockia Etelä-Afrikasta Traagisen auto-onnettomuu- muurin porteista, jonka kautta muun den kautta syntynyt The muassa nuoret lampaat kulkivat. The Benjamin Gate on tämän Benjamin Gatelle tämä merkitsee nuohetken eteläafrikkalaisen ruutta ja sitä, että yhtyeen musiikki voisi rock-musiikin ykköstuote. olla portti maailman ja seurakunnan välilSuomeen Maata Näkyvissä - lä, bändi selventää nimivalintaansa. festareille saapuva bändi on kahminut menestystä Selkeää sanomaa niin Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa kuin Euroopassa- The Benjamin Gate koostuu solisti Adkin. Silti yhtyeen sanoma on rienne Lieschingistä, basisti Costa Balamatsiasisista, rumpali Nick Volsteedtispysynyt samana. Vuonna 1998 eräs Ben-niminen muusikko kuoli auto-onnettomuudessa. Hänen kuolemansa toi yhteen useita hänen ystäviään ja bändikavereita, jotka päättivät perustaa yhtyeen. - Benin kuolema sai meidät miettimään elämää. Halusimme tehdä jotain merkittävää sen sijaa että kuluttaisimme kaikki päivämme istuskelemalla paikoillamme, yhtyeen solisti, parikymppinen Adrienne Lieschingn kertoo. Niin syntyi The Benjamin Gate. Yhtyeen nimi on hyvin symbolinen. Se viittaa edesmenneeseen ystävään, mutta se kertoo myös bändin missiosta. - Vanhan Testamentin aikaisessa Jerusalemissa Benjamin portti (gate=portti) oli yksi alkuperäisistä Jerusalemin

ta, ja kahdesta kitaristista Marc Pautzista and Chris Poisatista. Bändin musiikin kulmakivi on Adriennen upea ääni. Häntä voisi verrata esimerkiksi Sinead O’Connorin tai Cranberriesien solistin Dolores O’Riordanin kaltaisiin persoonallisiin ja voimakkaisiin tulkitsijoihin. Adrienne on todennut tulkitsevansa äänellään ja laulutavallaan sitä, mitä hänen sisällään on. - Esimerkiksi suhteeni Jumalaan ja elämäni Etelä-Afrikassa kaikuu musiikissani, hän sanoo. The Benjamin Gaten musiikkia on kuvattu hyvin omaperäiseksi. Bändi sekoittaa musiikissaan aggressiivista poprockia ja upeita sävelkulkuja. Lisäksi musiikista kaikuu energinen etelä-afrikkalainen soundi. Kaiken kaikkiaan yhtyeen

musiikki on hyvin energistä, taidokkaasti tehtyä rockia. Yhtyeen viimeisintä pitkäsoittoa kuunnellessa bändin sanoma tulee hyvin selväksi. Kappaleiden sanoitukset ovat uskolle ja Jumalalle omistettuja, vaikka musiikillisesti levy onkin kaukana tyypillises-

- Halusimme tehdä Contactista särmikkään kuuloisen. Bändin pojat rakastavat efektejä, joten niitä kuuluu levyllä. Efektejä vain muunnettiin hieman “rokimmiksi”, Adrienne kuvailee levyä. Jotain The Benjamin Gaten menestyksestä kertoo, että bändillä on kansainvä-

Haluamme kirjoittaa kappaleita, joiden aiheet ovat tärkeitä meidän sukupolvellemme. tä ylistysmusiikista. - Haluamme kirjoittaa kappaleita, jotka ovat tunnelmaltaan toiveikkaita, ja joiden aiheet ovat tärkeitä meidän sukupolvellemme. Ennen kaikkea haluamme välittää yleisölle hyväksynnän ja toivon kokemuksen. Kappaleemme kertovat usein asioista, joita olemme itse kokeneet, Adrienne kertoo.

Menestystä maailmalla Yhtyeen viimeisin julkaisu Contact- levy on kerännyt loistavia arvosteluja niin kristillisen kuin myös sekulaarin musiikin puolelta. Levy on dynaaminen ja energinen, aivan kuten bändi haluaakin sen olevan.

linen levytyssopimus ForeFront/EMI Records –yhtiön kanssa. Tämä on poikinut muun muassa pitkän kiertueen Yhdysvalloissa. Yhtye on huomattu myös Euroopassa. Bändin ensimmäiseltä julkaisulta Untitiledilta lohkaistu single “All Over Me” on soinut useilla Ruotsin rock-listoilla ja samaisen kappaleen video sijoittui toiselle sijalle MTV:n Total Request Liven ruotsalaisessa muunnoksessa, VOX Pop-ohjelmassa. Marraskuussa MN-festareille saapuvan bändin tuotantoa voi käydä tsekkaamassa esimerkiksi bändin omilta nettisivuilta www.thebenjamingate.com MINNA KORHONEN

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:30

Sivu 21

uotta

Levyt

Kevin Max: Stereotype Be (FFD5290) Kevin Max tunnetaan DC Talk -yhtyeen jäsenenä. Pian hänet tunnetaan Suomessa entistä paremmin, kun kuulemme ukkelia Maata Näkyvissä -festareilla. Viime vuonna teki soololevyn, joka ei ole ollenkaan hullumpi – soittaahan levyllä bändi, jollaisesta moni laulajapoika voi vain haaveilla. Kitaristi-tuottaja Adrian Belew nimittäin muistetaan mm. Frank Zap-

pan pitkäaikaisena luottomiehenä, basisti Tony Levin taas kiertää parhaillaankin maailmaa Peter Gabrielin vakkarina. Molemmat ovat soittaneet vuosikaudet King Crimson -nimisessä arvostetussa progerock-ryhmässä sekä Paul Simonin taustalla. Kevin-herra onnistuu levyllään tosi tyylikkäästi. Lauluissa on sellaista melankolisuutta kuin Beatlesin kypsän kauden levyillä. Samalla rokki kuitenkin raikaa parhaimmillaan kuin Queenilla. Ihme kyllä, melodisimmillaan Max tuo mieleen taannoisen Backstreets Boys -hittitehtaan. Laulajana Max kiinnitti huomiotani jo 80-luvulla DC Talkissa, kun äimistelin tuota puhtaasti, notkeasti mutta persoonallisesti laulavaa nuorukaista. Nyt ääni on hieman karheampi ja sanottavakin rosoisempaa. Vieläkin erikoinen, tiheän kireä vibrato saa karvani nousemaan paikoitellen pystyyn, mutta siihen tottuu useamman kuuntelukerran jälkeen. Teksteissään Max ei päästä meitä pahasta. Hän lataa kuulijan korviin sielunsa

syövereistä romantiikan mehevimmät vivahteet sekä salaseurojen sitovat tarjoukset. Hän ei syyllistä, vaan katsoo itseään huutaen Armahtajaa avuksi. Hän katsoo kanssamme turmioon ajautuvaa yhteiskuntaa ja itkee pienen muotinuken kohtaloa. Jeesus-nimeä et levyltä löydä. Mutta silti Kristuksen henki puhuu. Kevin osaa myös kauniit sanaleikit. ”We’re the prince’s of the universe / We are living together / In the here-everafter / In the temple of the evening Son” (rallissa Shaping Space). Hän vetoaa mieheen, joka ei tunnu oppivan virheistään (Her Game). Eniten minua kosketti kovistyttöä kuvaava Deconstructing Venus: ”There’s too much information on the television / Innocent we have been sprung and innocent we are / You don’t know how to feel, you don’t know / This is the eye of the storm / This is society.” Kappaleiden sovitukset kehystävät Kevinin voimakkaan laulun ja väkevän sanoman pieniksi tarinoiksi. Usein lähdetään pienestä, salaperäisestä tunnelmasta, jonka luo välillä syntikka, välillä vaikkapa ”leirikitaran” rämpytys. Kivoja sävyjä tuodaan sitaralla ja kotolla, mikä on varmaan omiaan lisäämään levyn mahdollisuuksia läpilyöntiin lähetyskentillä. Kuten arvata saattaa, skittapuoli soundeineen on ihan ehdotonta kärkeä. Koko rock-musiikin historia elää taustoissa, ja juuri niillä alkuperäisillä vivahteilla. Taustalaulajana vierailee muuten Larry Norman!

Keikat Exitin juhlakiertua (mukana Juha Tapio) www.karavaanikulkee.net 26.10. Mikkeli 27.10. Kouvola 28.10. Lappeenranta 29.10. Savonlinna 30.10. Joensuu 31.10. Kajaani

Juha Tapio www.juhatapio.net 1.11. Oulu-gospel 2.11. Tampere 3.11. Helsinki, Radio Dein juhlakonsertti

Men of Galilee www.menofgalilee.net 15-17.11. Turku, Maata Näkyvissä -festarit, näyteikkuna 28.11 Saarijärvi

Egoeimi 15.11.

Turku, Maata näkyvissä -festarit

www.kevinmax.us

Punainen Aurinko 08.11.

The Benjamin Gate: Untitled (FFD5272) Viime vuodet ovat olleet ennennäkemätöntä naislaulajien esiinmarssia rock-musiikissa. Muistamme Alanis Morrissetten ja Suomessa esim. Kemopetrol on kansainvälisen uran partaalla. Siihen saumaan asettuu Benjaminin porttikin Adrienne Lieschingin metallisen äänen siivittämänä. Kuvitelkaa rankin mahdollinen särö, mitä sähkökitaraan voidaan elektronisella vimpaimella järjestää. Kuvitelkaa myös nuori taideopiskelija kokeilemassa kaikuefektiä soitinliikkeessä. Kun siihen yhdistetään raskas hevipoljento ja yksinkertaiset ylistyslaulun sanat, ollaan aika lähellä Benjaminin porttia. Yhdistelmä on kutkuttava. Tässä on jotain sellaista, mistä ilmestyskirja mainitsee puhuessaan ylistyksen taivaassa olevan kuin paljojen vetten pauhua. Erityisen hauskalta kuulostavat kappaleiden loppuihin ympätyt efekti- ja loop -sekoilut. Yllättävän hyvin ylistykseen passaa myös moderni rock-joikaaminen eli vaihtelu naisellisen falsetin ja huudon välillä. Varsinkin kun samat lyhyet tekstifragmentit toistuvat yhä uudelleen, vaikutelma on lähes hypnoottinen. ”Come put Your head up in my heart.” Kuitenkaan sellaista ahdistavaa tunnetta ei synny kuten Alanisin levyjä kuullessa. Henki on pikemminkin hoitava kuin masentava. Oma lempparini tällä levyllä lienee junamaisen junnaava Halo: ”Your love is my halo / Your heart is enough / I cannot live without you / Your heart is enough” Yksinkertaista, mutta totta.

Varatkaa mukaan korvatulpat mennessänne kuuntelemaan tätä poppoota esim. MN-festareille. Luulenpa, että tulee lujaa!

Tapiola

www.thebenjamingate.com

Skybird 25.10.

Helsinki, Munkkivuoren ostoskeskus

Cardiem 19.10. 8.11.

Kankaanpää Ilmajoki

Turvakytkin www.turvakytkin.com/ 25.10. Ryttylä, Balanssi-päivät, K-18 09.11. Helsinki, Cafe Seed, truba 16.-17.11. Turku, Maata Näkyvissä

Oratorio 1.11 15.11

Luther sali, Tampere Maata Näkyvissä festarit, Turku

Nuotan levyarvostelija J O U K O K A N T O L A ...on soittanut useissa kokoonpanoissa, kuten Pepe Willbergin bändissä, Jukka Leppilampi & Co:ssa, Pro Fidessä, Pulssi-kuorossa ja C-C de Pliqcuen kanssa. Hän on julkaissut soololevyt Läikky (1984], Odottaja (1991) sekä Black On the Rock (1994). Päätyökseen Jouko opettaa pop- ja jazzmusiikkia Ylivieskan seudun musiikkiopistossa. Hän soittaa studiomuusikkona sekä Dad’s Hello -yhtyeessä sekä johtaa Ankkuri-orkesteria. Tällä palstalla Jouko arvioi uusia gospellevyjä ja -demoja.

Nuotta julkaisee keikkakalentereita. Lähetä keikkatietosi osoitteeseen: toimitus@nuotta.com.

10/2002 Nuotta

27.9.2002

18:02

Sivu 22

nuotta22 cyan magenta yellow black

uotta

Tsekkaa: www.sekl.fi/tiimi www.sley.fi/nuoriso

www.nuotta.com

etsin ystävää Lähetä kirjeenvaihto-ilmoituksesi osoitteella: Etsin ystävää, Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Jos käytät nimimerkkiä, liitä ilmoitukseen mukaan nimesi ja osoitteesi.

Jos haluat vastata ilmoitukseen: Laita vastauksesi kuoreen, päälle lyijykynällä vastaanottajan nimimerkki ja se numero, jossa ilmoitus julkaistiin. Liimaa postimerkki valmiiksi ja sujauta vastauskirjeesi isompaan kuoreen ja postita osoitteella: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Nuotta toimittaa kirjeesi eteenpäin.

Hohoi! Etsintäkuulutan vapaalla jalalla olevan alle kolmekymppisen nuoren miehen! muita tuntomerkkejä: kulkee Jeesuksen seurassa, höystetty huumorintajulla ja rehellisyydellä. Täällä huhuilee 23 vuotias neitokainen. Minnuu kuvailevat parheiten seuraavat asiat: usko Jeesukseen, iloinen elämänasenne ja rakkaus maaseutuun. Jään postilaatikon kanssa odottelemaan kirjettäsi... - ILOITAAN HERRASSA Tahtoisitko minulle pitkäaikaiseksi kirjeystäväksi, elämän

iloja ja suruja jakamaan kirjeitse? Olen 23 vuotias opiskelijarouva, avoin ja rehellinen. Kirjeiden kirjoittaminen ja saaminen on minulle tärkeää. Jos siis arvelet vaivautuvasi kunnolliseen, pitkäaikaiseen ajatustenvaihtoon, vastaa ihmeessä! Elämäntilanteellasi ei ole merkitstä. -SEEPRAEtsintäkuulutus: jos olet 17-19 vuotias nuori mies, ota välittömästi yhteyttä. ps. Kyllä te jossain siellä piileksitte. Rukoilen, et joku jaksais vastata mulle. Heipo dei. -TYPY 17V -

15- vuotias tyttönen kuulostelee itelleen kirje/juttu/oleskelu jne seuraa uskovaisista nuorista jätkistä! toki tytötkin ottakaa yhteyttä, sillä vaikka kavereita onkin, vain harvalle “se juttu” on Jeesus. Itse saan Jeesuksen ihanuudesta todistaa päivittäin. Musiikki näyttelee suurta osaa elämässäni. Tallaan tannerta täällä Satakunnassa, ja olis mukava, jos et kovin kaukana olisi. Pääasia kuitenkin, että otat yhteyttä. - PARHAITA ASIOITA ELÄMÄSSÄ OVAT PIENET ILOT-

Täällä olis yksi 17 vuotias opiskelijatyttö, joka kaipailisi uusia ystäviä päivään pelastajaksi. kä saisi olla 16-20 vuotta. Hakusessa olisi myös poikaystävä... mies Satakunnasta tai 02-alueelta. Olen rauhallinen, arka/herkkä. Toivottavasti olet savuton ja muutenkin raitis. -PS 55 ja 140 -

Nuotan nettisivuilta löytyy Missä olet -palsta, joka on tarkoitettu Nuotan tilaajille. Tältä palstalta löydät kuukausittain vaihtuvan salasanan. Lokakuun Nuotan ilmestymiseen saakka ovat voimassa seuraavat tunnukset: käyttäjätunnus on “maata” ja salasana “nakyvissa”.

odotan postia.

Hei sinä kaunis uskova neitokainen. Oot iältäsi 17-25. Sua etsii 25 v miehenalku. Etsin sua omaksi kullaksi, jakaen elämää kanssasi. Laita kuva mukaan. -ODOTTAVA SYDÄN -

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:33

Sivu 23

uotta

menovinkit Syksyn sitkis -leiri pidetään 25 - 27.10 Mustajärven leirikeskuskessa Mellilässä teemalla Seikkalu sielun syovereihin. Syvissä vesissä sukeltelee ainakin Ville Auvinen, Juha Heinonen ja Johannes Häkämies. Sitkis tarkoittaa edelleen Sitkeästi sitoutuen Jeesukseen. Leirillä tutkitaan Sanaa, lauletaan ,pelaillaan,rukoillaan, saunotaan, sukellellaan ja nautitaan hyvästä seurasta. Leiri maksaa vain 20 euroa ja ilmoittautua voi meilillä nuoriso@sley.fi tai numeroon 022519878.

K-20 BALANSSIPÄIVÄT 25.-27.10.2002

www.nuotta.com

check this out!

Nuorille aikuisille on taas luvassa oma Balanssiviikonloppu syksyn piristykseksi Ryttylässä. Ohjelmassa on tuhtia raamattuopetusta, musiikkia ja yhteyttä. Teemakirjeenä on tällä kertaa Efesolaiskirje, jota opettaa Jarmo Sormunen. Ja paikkana tietysti Ryttylän lähetyskeskus. Mukana Balanssipäivillä ovat myös Juha Tapio & Harri Helenius uuden proggiksen kanssa, Turvakytkin, Jussi ja Minna Pyysalo, Seppo Jun-

web

tunen, Mikko Goes To Heaven, Jussi ja Danielle Miettinen, Seppo Palonen, Jussi Valkonen, Kai Lappalainen, Ilkka Päiväsaari, uusi nuorisotiimi ja monia muita. Tarkemman ohjelman löydät netistä osoitteesta www.sekl.fi/tiimi. Viikonlopun hinta on 40-50 € majoituksesta riippuen. Ilmoittautumiset 11.10.mennessä puh. (019) 7792 250 tai os. nuorisotiimi@sekl.fi. Tervetuloa mukaan kuulemaan evankeliumia ja rakentumaan opetusten, musiikin ja yhdessäolon kautta! Järj. Suomen Ev.lut. Kansanlähetys / nuorisotyö.

1.11. MEGAILTA Tampereen Luther-talolla kello 19.00 käynnistyvässä Mega-illassa poljetaan raskaalla kemgällä Oratorion tahtiin.Lisämielenkiintoa konserttiin antaa nykyään pääkaupunki seudulla vaikuttava ledendaarinen Signifer-yhtye. Yhtyeen mukana lavalla nousee joukko jo suurehkon suosion saavuttaneita nuorisotyöntekijöitä ja muusikoita joita kannataa tulla katsomaan hieman kauempaakin. puhepuolesta vastaa Juha Heinonen. Mega - iltaan on vapaa pääsy

www.nuotta.com

SYVÄSUKELLUSTA MUSTAJÄRVELLÄ

uotta

2.11.PYHÄPÄIVÄ GOSPEL TEUVALLA Loma-opintolassa Teuvan Norinkylässä järjestetään 2.11. pyhänpäivä gospel sanan ja musiikin merkeissä mukana Trabant, Sävel 7 sekä Antti Kiviranta

sertissa, jossa erityisesti tavoitellaan taivasta Suomen koulujen puolesta. Päätöspäivänä etsitään Jumalan näkyä tulevaisuuteen ja annetaan matkasiunaus. Tule edustamaan omaa koulua ja paikkakuntaasi! Ilmoittautumiset 18.10 mennessä kansanlähetyksen nuorisotiimiin, p (019) 7792250 tai sähköpostitse.

PRAYER ZONE 1.-3.11.2002 Prayer Zone kutsuu koulujen rukouspiiriläisiä ja innokkaita rukoilijoita Ryttylän lähetyskeskukseen. Hei, siellä rukoillaan! Viikonvaihe muotoutuu sellaiseksi kuin yhdessä opimme rukouksesta Mestarin seurassa. Erityistaitajia tai eksperttejä ei rukouksessa olekaan. Viikonlopun kohtaaminen värittyykin yhteyden, yhteisen rukouksen, käytännön vinkkien ja lyhyiden sanan opetusten mukaisiksi. Perjantaina etsitään ja solmitaan yhteyksiä eri koulujen väleillä ja tietenkin pysähdytään Kaikkivaltiaan eteen. Lauantai päivänä kokoontuu workshopit PZ -rukoustiimin avustamina. joiden aiheina mm. rukousvälitunnin pitäminen, hoitava rukous, rukouspiirien ongelmien ratkaisupaja ja ylistävä rukous. Lauantai-iltana suunnataan katseet ylöspäin Prayer Zone -rukouskon-

15- 17. 11. VUORELLA TUULEE Marraskuun puolivälissä tutusti Turussa , Maata on näkyvissä kun Vuorella tuulee —

HAASTE-LINKKI TAPAHTUMAT UUTENA VUOTENA Haaste-tapahtumat kutsuvat nuoria vastaanottamaan uutta vuotta kolmelle paikkakunnalle: Ryttylään, Seinäjoelle ja Savonlinnaan. Mukana suomigospelin laatukamaa kuten Bass*n Helen, Mikko goes to heaven, Juha Tapio, Turvakytkin, Men of galilee, Joulunsankari-musikaali, Dust eater dogs, Maallikkosaarjaanat yms. Tietysti kaiken keskipisteenä on Jeesus Kristus, johon tutustutaan Raamattuopetuksessa ja seminaareissa. Kysy lisää nuorisotiimistä.

FUTURE NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN YHTEYSPÄIVÄT 15.-17.3. RYTTYLÄSSÄ

AHVENTTITAPAHTUMIA, AHVENTTITAPAHTUMIA Sleyn nuorisotyön ahventtitapahtuma Valo paljastaa pidetään Saarijärvellä 29.11. Alustavasti mukana ainakin bass’n Helen, Juha Heinonen Men of Galilee sekä Tuukka Salmenkorva Seuraavana päivänä 30.11 Ahventtia otetaan vastaan Kauhajoen evankelisella opistolla. Tarkemmat tiedot ahventin riennoista seuraavassa lehdessä

Suuren suosion saaneet nuorisotyöntekijöiden yhteyspäivät pidetään kevättalvella Ryttylässä teemalla “Minä, Nuoriso ja Tekijä”. Ohjelmassa luvassa kohtaamisia kotiryhmissä, luentoja, seminaareja, rukousta ja hauskanpitoa. Future on tarkoitettu kaikille herätyskristityille nuorisotyöntekijöille ja vastuunkantajille keltanokista konkareihin. Varaa ajankohta jo nyt kalenteriisi. Järjestäjänä: MESK. Kysy lisää nuorisotiimistä p (019) 7792250

Tilaa nyt tällä

lipukkeellaa uott

TILAUSKORTTI

Tilaan Nuotan: kestotilauksena 34 euroa vuosikertatilauksena 37 euroa 6 kk määräaikaisena 20 euroa

Tilaa tällä tilauskortilla tai soita numeroon (09) 6939 0217 (ti-to klo 9-16)

Nuotta

Nuoren seurakunnan sanoma!

maksaa

Lehden saaja

maksun

posti-

Lähiosoite Postiosoite

NUOTTA

Lehden maksaja

vastauslähetys sopimus 00180-16 00003 HELSINKI

Lähiosoite Postiosoite

m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com

10/2002 Nuotta

27.9.2002

17:33

Sivu 24

uotta Jämijärveläinen abiturientti Maria Koskensalo viettää yksivuotissynttäreitään. Uskossa on taivallettu nyt kokonainen vuosi. Nuorten kesä -tapahtumassa 11.8.2001 saatu tekstiviesti muutti Marian elämän. Vuonna 2001 Ryttylässä vietettiin Nuorten Kesä -tapahtumaa teemalla ”Tekstiviesti taivaasta”. Paikalle oli saapunut – ystävänsä Lauran kannustamana – myös Maria Koskensalo. Laura ja Maria

olevan pelkkiä hihhuleita. Masentuneena Maria suuntasi Lauran kanssa sunnuntaina takaisin kohti kotia. Kun Maria oli päässyt takaisin kotiin, hänen uskova enonsa soitti ja kyseli, olivatko Hollannista raamattukonferenssista lähetetyt kaksi viestiä tulleet perille. Maria kiitti viesteistä. Hän ihmetteli, miksi eno oli lähettänyt viestit juuri silloin tietämättä lainkaan, että Maria oli ollut Nuorten kesä -tapahtumassa. - Puhelun jälkeen tajusin, ettei kyse ole sattumasta, vaan Jumalan johdatuksesta. Heti tuon puhelun jälkeen rukoilin

kuitenkin mahdollista. Erityisen kiitollinen Maria on ystävälleen Lauralle, joka on vuosikaudet kärsivällisesti rukoillut Marian puolesta ja kutsunut mukaan hengellisiin tapahtumiin. Nykyään Laura ja Maria ovat kiskomassa toinen toisiaan tapahtumasta toiseen. - Olen kiitollinen Jumalalle, että hän on lähettänyt Lauran tuekseni. Näen, että Jumala on suunnitellut kaiken ennalta, Maria toteaa kiitollisena.

Heti uskoontuloni jälkeen aloin ymmärtää Raamattua uudella tavalla ja tutkin sitä paljon.

MIIKA AUVINEN

Maria sai tekstiviestin taivaasta ovat tunteneet toisensa jo hiekkalaatikkoiästä lähtien. Maria jopa muistaa, että uskovasta kodista oleva Laura oli jo lapsena kertonut hänelle Jeesuksesta. Uskonasiat olivat kuitenkin olleet Marialle kaukaisia. - Olen aina ollut vankka realisti. Minusta on tuntunut mahdottomalta uskoa Jeesukseen, Maria selittää. Lauran houkuttelemana Maria oli kuitenkin lähtenyt mukaan muutamalle gospel-keikalle. Musiikkia harrastavana hän oli ihastunut musiikkiin. Varsinkin Bass’n Helen oli kolahtanut heti. Päätös lähteä Nuorten kesään Lauran kanssa kypsyi musiikin pohjalta.

Tekstiviesti taivaasta Maria nautti Nuorten kesä -tapahtumasta, mutta ei voinut uskoa Jeesus- juttuihin, joista siellä puhuttiin. - Sanoin Lauralle uskovani kyllä sen, että Jumala on joskus luonut maailman, mutta että en pysty uskomaan Jeesukseen, Maria muistelee. Hän kaipasi jotain konkreettista merkkiä. Näiden ajatusten keskellä Maria sai tapahtuman pyörteissä kaksi tekstiviestiä. Viestit ovat edelleenkin tallessa Marian kännykässä. 11.8.2001 klo 12:16 saapuneessa viestissä lukee: ”I‚m sending you this Jesus boat loaded with love and hope to make you happy and safe.” Heti perään saapunut toinen viesti rohkaisi pitämään Jeesuksen elämässä ykkösenä. - Ajattelin, että tapahtuman järjestäjät olivat lähettäneet viestit, koska ilmoittautuessa olimme antaneet henkilötietomme. Ihmettelin kuitenkin tekstiviestin lähettäjän outoa numeroa, Maria muistelee. Vielä sunnuntain jumalanpalveluksessa Maria koki olevansa täysin väärässä paikassa, ympärillä kun tuntui

ensimmäistä kertaa tosissani. Aluksi tuntui tyhmältä puhua yksin, mutta siitä se lähti, Maria toteaa.

Raamattu on tärkein Vuoden aikana Maria on saanut kokea Jumalan huolenpitoa ja löytänyt paljon uskovia ystäviä. Kankaanpään seurakunnan nuortenilloista on tullut jokalauantainen pysähdyspaikka. Myös Jämijärven seurakunnassa Maria on ollut mukana. Ihmeellisellä tavalla juuri ne kysymykset, joita Maria on pohtinut, ovat monesti olleet käsiteltävinä nuortenilloissa. Myös Raamattu on alkanut kiinnostaa aivan eri tavalla. - Olin gospel-konserttien vaikutuksesta lukenut Johanneksen evankeliumin läpi joku ilta jo ennen Nuorten kesä -tapahtumaa. Silloin en ollut kuitenkaan oikein ymmärtänyt lukemaani. Heti uskoontuloni jälkeen aloin ymmärtää Raamattua uudella tavalla ja tutkin sitä paljon. Viime syksyn Maata näkyvissä -festareilta ostin itselleni ensimmäisen ikioman Raamatun, Maria hehkuttaa hymyssä suin. - Muistan joskus ihmetelleeni sitä, kun jotkut uskovat sanoivat Raamatun olevan heille tärkein kirja. Nyt en enää ihmettele, Maria naurahtaa.

Jumalan johdatus Vuoden aikana Maria on kohdannut paljon tuttuja, jotka eivät ole uskossa. Maria kokee, että hänen on helppo ymmärtää epäileviä tuomaksia, sillä vielä vuosi sitten Maria itse piti uskovia hieman epäilyttävinä. - Jos olisin tarkkaillut itseäni ulkoapäin olisin varmaan todennut, että tuo Maria ei ainakaan voi koskaan uskoa. Olin niin skeptinen. Jumalalle kaikki on

marraskuun Nuotassa •Tosi taivas odottaa •Vuoden tulokas HB

•Treffit Jaakon kanssa ja muuta ekstraa