Nuotta 11/2002

Page 1

Nuoren seurakunnan sanoma marraskuu 2002

11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:04

Sivu 1

uotta

Sanna Vihanto v채ritt채채 uskonsa 4-5

Monitoimikone Ariel

3

Jeesus-kalenteri 12-13

Novelli kaukorakkautta

18


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

15:32

Sivu 2

2

uotta

nuotta2 cyan magenta yellow black

Nuoren seurakunnan sanoma

Jumalanpalveluskin

voi muuttua! Kävin Norjassa. Tarkoituksenani oli tutustua norjalaisten luterilaisten järjestöjen nuorisotoimintaan. Rehellisesti sanottuna lähdin matkalle varsin motivaatiovammaisena. Paikan päällä jouduin nopeasti korjaamaan asenteitani; konservatiivisten jäykkäniskojen maineessa olevat norskit ovat tehneet jotain, mistä me suomalaiset kristityt vasta haaveilemme. Heidän jumalanpalveluksensa imevät kirkot täyteen nuoria. Esimerkiksi Oslon keskustassa sijaitsevassa Storesalen-nimisessä paikassa kävi yhtenä tavallisena sunnuntaina - neljässä eri jumalanpalveluksissa - noin 1600 nuorta! Mikä on Storesalenin menestyksen salaisuus? Mikä saa nuoret tulemaan kirkkoon ilman rippikoulumerkintöjen metsästämisen pakkoa? Mikä sai jopa minutkin viihtymään? Löysin seitsemän syytä. Ensinnäkin Storesalenin jumalanpalveluksen johtotiimillä on selkeä näky siitä, millaisen jumalanpalveluksen he haluavat rakentaa. Näky motivoi ja innostaa heitä sekä antaa energiaa kaikkeen jumalanpalveluksen ympärille syntyneeseen viikkotoimintaan. Näyn ohella Storesalenin johtotiimi painottaa tarkasti määriteltyjä a rvoja lähimmäisenrakkaudesta lähetykseen. He sanovat, että ar vojen tulee näkyä jokaisessa jumalanpalveluksessa ja kaikessa muussakin toiminnassa. Toiseksi jumalanpalvelukset ovat tarkasti kohdennettuja. Mukaan mahtuu messuja aina Tuomasmessu-tyyppisistä tre ndikkääseen, 13-19-vuotiaille suunnattuun “Stressless”-jumalanpalvelukseen, joka kokosi nuoria kirkon hämyisiin kellaritiloihin Raamatun, ehtoollisen, yhdessäolon ja t rendimusan pariin. Kolmanneksi jumalanpalvelukset ovat hyvin toteutettuja. Esimerkiksi saarnaaja pitää puheensa etukäteen pienelle “arviointiryhmälle” pyhää edeltävänä keskiviikkona. Ryhmä antaa puhujalle palautetta, jonka perusteella hän tekee vielä mahdollisia muutoksia sanomaansa. Näin sekä puhuja että seurakuntaväki voivat saada saarnasta enemmän irti. Jumalanpalvelukset ovat myös teknisesti lähes loppuun asti hiottuja. Kutakin neljästä jumalanpalveluksesta valmistetaan kaksi viikkoa etukäteen, jotta videotykit, äänentoisto, valot toimivat “käsikirjoituksen”

mukaan ja avustajat tietävät, mitä heiltä odotetaan. Neljänneksi Storesalenin Jumalanpalveluksissa painotetaan vahvasti yhteisöllisyyttä. Vaikka vierailijat ovat tervetulleita, kussakin jumalanpalveluksessa painotetaan sitoutumisen välttämättömyyttä. On tärkeää, että jokaisella on hengellinen yhteisö, johon kuulua, ja jossa voi toimia omien armolahjojensa mukaan. Yhteisöllisyyttä lisäävät Storesalenin sadat pienry hmät. Viidenneksi Storesalenille on tyypillistä maallikkokeskeisyys. Papit ja nuoriso-ohjaajat ovat palvelemassa seurakuntalaisia, eikä päinvastoin. Kuudenneksi Storesalenin jumalanpalvelukset ovat muotonsa puolesta äärimmäisen rohkeita. Vai mitä ajattelet jumalanpalveluksesta, jossa esiintyy bre a kdance-ryhmä, tai jossa pidetään tietokilpailu? Entä sellaisesta jumalanpalveluksesta, jossa ehtoollista jaetaan lippalakki päässä tai saarnaaja on pukeutunut villapaitaan? Tai mitä tuumit siitä, että uru t ovat siirtyneet eläkkeelle ja tilalle ovat tulleet bändi-instrumentit? Seitsemänneksi Storesalenille on tyypillistä evankeliumikeskeisyys. Anfin Skaheim, Storesalenin taustajärjestön Normisjonin johtaja, kertoi antavansa työntekijöilleen suuren vapauden toimintamuotojen suhteen, kunhan evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on kaiken keskipisteenä. “Itse tekisin monta asiaa toisin, mutta jos evankeliumia puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein jaetaan, kaikki muu on sivuseikkaa”, Anfin Skaaheim sanoi. Näin Norjassa. Rukoilen sydämeni pohjasta, että mekin saisimme kokea täällä Suomessa jumalanpalveluksissamme jotain samantapaista. Jos me olemme vaiti, niin tyhjät kirkkosalit ja herätysliikkeiden kokoushuoneet huutavat muutosta. JUSSI

marraskuu 2002 • Sanna Vihanto 4-5 • Kun käärme puree 6 • Lotta ja Raamattu 7 • Isoskoulu 8 • Taivas on kristityn koti 9 • Basisti Jaakko 10 • Maailman sivu: Sudan 11

• Joulun Jeesuskalenteri 12-13 • Kuukauden srk: Kurikka 14 • Isoskoulu jatkuu 14 • Nuotta Awards : gospelboarders 16 • Kirja-arvostelut 21 •Marinella pelaa 24

•Christoforum 6 •Maan ja taivaan väliltä 15 •Juha Tapion kolumni 15

•Prayer zone 17 •Leffat 19 •Musauutiset 20 •Etsin ystävää 22 •Menovinkit 23

mikä colahti? • Jäälyhdyn loiste• Katoamaton aarre • Ystävyys

mikä culahti? • Herätyskello • Hengellinen kylmyys • Väkivaltapolitiikka

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA. ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Jussi Miettinen, puhelin:(019) 7792200, 050 3739341. jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, tommi.hakkari@nuotta.com Toimituskunta: Pia Pietilä, Juhana Ta rvainen, Sinikka Heiskanen, Jussi Valkonen, Virpi Rannila, Minna Korhonen Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Juha Paasonen

Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com

man materiaalin palauttamisesta.

TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamatto-

JULKAISIJAT : Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: T i-to klo 9-16 I rma Laitinen, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai i rma.laitinen@sley.fi tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT 1.1.2002 alkaen: kestotilaus 34 euroa, vuosikerta 37 euroa, 1/2 vsk. 20 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Ti e, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2002


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:07

Sivu 3

3

kuukauden

kala Ariel haluaa

uotta

olla nuori! siitä ikinä irti. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja etenkin nuorten kanssa. Nuoruus vaan kiehtoo, en halua tulla vanhemmaksi. Lisäksi huomasin viime kesänä, että projektityöskentely on mun heiniä, nautin siitä, että saan puhua ja evankelioida nuoria.

Miten päädyit radioon töihin?

JUHANA TA RVAINEN JA MINNA KORHONEN GALLUP KYSELTY HELSINGISSÄ

Gallup

- Radiotoimittajan urani alkoi viime toukokuussa, kun ehdotin paikalliseen Radio Seetiin kristillistä nuorten ohjelmaa. Ajatuksena oli soittaa kristillistä rokkia. Ja koska ehdotus meni läpi, tein sitä koko kesän. Ohjelmaan kuului muun muassa viikon kysymys, katugallupeja ja puhelinhaastatteluja. Loppukesästä huomasin, että lähetyksiin tuli ajan myötä enemmän myös hengellistä antia. Tämän ohjelman lisäksi tein toista radio-ohjelmaa; halusin olla radiotoimittaja, joka soittaa vanhempaa poprock- ja folk-musiikkia, jota ei enää radiosta kuule. Kesä oli loppujen lopuksi aika kiireinen, sillä maanantain ohjelman jälkeen piti keskittyä torstain settiin. Kun seurakunta teki kahden viikon bussimatkan Euroop-

paan, piti tehdä ennakkoon viisi nauhoitusta. Toivottavasti ensi kesäkin on yhtä panostuksellinen!

minua voi pyytää esiintymään häihin, hautajaisiin tai syntymäpäiville.

Haluat nuorisotyöntekijäksi. Miksi?

Puhut musiikista paljon. Miksi se on sinulle tärkeää? - Olen harrastanut musiikkia kuusivuotiaasta lähtien. Soitan selloa, r umpuja ja pianoa. Musiikillinen luovuus ja innostus on varmaan äidin puolelta peräisin, kaikki sisarukseni harrastavat jollain tavoin musiikkia. Minulla on kaksi bändiä; Ariel-bänd ja A-men. Lisäksi teen trubakeikkoja eli

- Olen 8. luokasta asti tiennyt, että minusta tulee nuoriso-ohjaaja. Kurikassa, kotiseurakunnassani oli mahtava ohjaaja, Tapani Kujala. Kun menin ensimmäisen kerran nuorteniltaan, huomasin kuinka tärkeä asia se on uskovaiselle nuorelle. - Henkinen ikäni tulee aina olemaan 17 vuotta. Nuoruus on kuin luonteenpiirre, enkä halua päästää

- Perhe ja uskovainen koti on vaikuttanut paljon. Isäni on Suomen ensimmäinen miespuolinen diakoni. Menin riparin jälkeen seurakuntaan ja sain niistä piireistä paljon kavereita. En päässyt armeijan jälkeen opiskelemaan sinne, minne halusin, joten turvauduin varavaihtoehtoon – lähdin opiskelemaan Raamattua Kansanlähetysopistoon Ryttylään. Jälkeenpäin ajatellen tajuan, että se oli Jumalan suurta johdatusta. Jumala tiesi, että Raamattu on minulle vieras kirja. Usko on jatkuvaa valveilla oloa. Nyt mulla onkin vireillä tää, että osaisin elää uskoa todeksi. Oli mahtavaa kun syksyn ensimmäisessä raamattupiirissä Sana avautui suoraan tähän päivään. Myös rukouselämä on syksyn aikana osoittautunut tärkeäksi asiaksi. Se on tuonut luottamusta siihen, että joku yläkerrassa huolehtii. Ja silloin, kun elämästä häviää asioita, Sana ja usko jäävät. TEKSTI JA KUVA MINNA KORHONEN

Mira Kyttälä, 27

Kaisa Martikainen, 15

Ulla-Riikka Koskela, 28

Minulla on monta pelkoa. Suurimpana niistä pelko siitä, että joutuu sotaan.

Pelkään, että läheisille ihmisille tapahtuu jotakin pahaa.

Pelkään ydinsotaa. Ei niinkään, että itse joutuisin sotaan, vaan yleisesti.

Max Mäkinen, 16 Antti Palamaa, 21 En ole koskaan pohtinut pelkoa. Kuolema ei ainakaan tunnu pelottavalta.

Mitä pelkäät eniten?

Saatanaa, se niputtaa kaikki pelkoni yhteen.

Kysy kalalta: www.nuotta.com/ > kala

Olet kasvanut uskovaisessa kodissa, miten se on vaikuttanut sinuun?

Ariel Neulaniemi on 20-vuotias nuorukainen, jonka ääni on jo monille tuttu. Musikaalinen nuori mies soittaa kahdessa bändissä ja tekee trubakeikkoja. Viime kesän hän vietti mikrofonin ääressä radiotoimittajana.


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:09

Sivu 4

4

nuotta4 cyan magenta yellow black

uotta 23-vuotias Sanna Vihanto opiskelee kuvaamataidon opettajaksi Helsingissä. Hänen tuli kuitenkin kierreltyä ympäriinsä ennen kuin oma paikka löytyi. Mutta Jumalan johdatus on arvaamatonta – kuka tietää, missä Sanna on vuoden kuluttua! Englanti Sanna oli aina haaveillut kuvittajan ammatista. Lukion jälkeen hän opiskeli vuoden Limingan taidekoulussa.

teellinen. On pysyvä työ, säännöllinen palkka ja pitkät kesälomat, jolloin voi keskittyä taiteen tekemiseen. Jos saa kuvittajan hommia, niitä voi tehdä omaan tahtiin siinä sivussa. Kuvittajan työ taas on joskus hyvinkin epävarmaa: voi kulua viikkoja, ettei kukaan tarjoa hommia. Opettaja ehtii olla samalla myös kuvittaja ja kuvataitelija. Eri tehtävät täydentävät toisiaan. Opettajana saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, kuvataitelijan työ taas on usein hyvinkin yksinäistä mutta vapaampaa.

Kaveripiirissä ihmetellään ja pyöritellään päätä, kun epävarmat asiat loksahtaa aina ihmeellisesti paikoilleen. – Rukouksen varassa on turvallista elää. Viime keväänä Sannalla oli näyttely Helsingissä Seed-nimisessä kristillisessä kahviossa. Näyttelyn nimi oli ”Shalom aleihem” (Rauhaa teille). Sanna oli kuvannut mustepiirr ustuksilla Lähi-idän ihmisiä, sekä juutalaisia et-

Israel Juutalaisuus on aina kiehtonut Sannaa aiheena maalauksissa. Pienenä hän piirteli paljon juutalaisia, mutta aihe unohtui pitkäksi aikaa. Teema palasi viime kesänä, kun Sanna ihmeellisellä tavalla päätyi kahdeksi viikoksi Israeliin. – Keväällä kaverini Markus kertoi olevansa lähdössä kaivausmatkalle Israeliin. Kerroin, että olin koko kevättalven ajatellut, että olis tosi hieno lähteä Israeliin. Markus kehotti Sannaa ottamaan yhteyttä kaivausmatkan

Rukouksen varassa on Seuraavana vuonna hän haki Lincolnshiren ja Humbersiden yliopistoon opiskelemaan kuvittamista. Sanna haki Englantiin, koska Suomessa ei voi opiskella yliopistotason tutkintoa kuvittajaksi. Englannissa kuvittamisella taas on pitkät perinteet. Sanna aloitti opinnot Lincolnshire n ja Humbersiden yliopistossa. Hän ei kuitenkaan pitänyt asuinkaupungistaan Kingston Upon Hullista, vaan haaveili opiskelijavaihdosta Italiaan tai Espanjaan. Mutta yliopistolla ei ollut tarjota vaihtoja kuin Hollantiin, Saksaan ja

Vantaalle – niinpä Sanna päätti palata koto-suomeen. Sanna opiskeli vuoden graafista suunnittelua Espoon-Vantaan teknillisessä korkeakoulussa. Edessä olisi vielä ollut vuosi opiskelua Lontoossa. Keväällä 2001 Sanna kuitenkin haki ja pääsi Taidekorkeakouluun opiskelemaan kuvataideopettajaksi, niinpä kuvittajan tutkinto jäi sivualalle.

Suomi Kuvittajat voivat työskennellä esimerkiksi päivälehtien, sanomalehtien ja lastenkirjojen kuvittajina. Vaikka Sannan haaveena olikin kuvittajaksi valmistuminen, hän ei koe olevansa väärässä paikassa opettajaksi opiskellessaan. – Opettajan ammattihan on ihan-

Tyhjän päällä?

johta-

Sannan elämä on yllätyksiä täynnä. Usein on niin, e t-

tei tiedä mitään huomisesta tai mistä saisi rahat seuraavaan projektiin. Jälkeenpäin on sitten helppo analysoida, kuinka selkeää Jumalan johdatus oli kussakin tilanteessa. – Kyllä mä taidan olla enemmän taiteilijatyyppi kuin opettaja.

tä muslimeja. – Se oli tietynlainen kannanotto rauhan puolesta.

jaan, Eero Junkkaalaan, vaikka ilmoittautumisaika oli mennyt umpeen. – Soitin Eerolle heti seuraavana iltana, sunnuntaina. Joku oli edellisenä päivänä perunut matkansa ja pääsin per uutuspaikalle. Maanantaina joku oli jo kysellyt mahdollisia peruutuspaikkoja. Kummallista kyllä, Sanna oli vastikään myös perunut kesätyönsä, vaikkei vielä ollut tiennyt Israeliin lähdöstä mitään. Israelissa ollessaan Sannalla ei ollut paljoakaan aikaa piirrellä, mutta hän valokuvasi paljon ja sai uusia ide-


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:10

Sivu 5

5

uotta oita.

Taivas Sotkamo Loppukesän Sanna maalasi tauluja. Hän viimeisteli vanhoja töitä ja teki uusia. Aiheet olivat enimmäkseen uskonnollisia, teemana ihmisen suhde Jumalaan. Jos kaikki menee hyvin, on ensi kesänä luvassa näyttely kotipaikkakunnalla Sotkamossa. – Maalaus ja piirtäminen on kuitenkin aika iso osa persoonaa. On sellainen luovuuden tarve. Siihen saa sitten purkaa kaikki energiat.

Opiskelun kautta Sanna kokee oppineensa ennen kaikkea teknisiä asioita. Joka vuosi oppii jotain uutta, joka opettajalta oppii jotain erilaista. Sannalla on kotona keskeneräinen taulu, joka teemana on ihminen ja Jumala. Hänen oli vaikea keksiä, miten kuvata Jumala-osuus. Eräällä maalauskurssilla Sanna kuitenkin keksi ratkaisun uuden materiaalin kautta. Jumalaa ja taivasta on vaikea kuvata. Helposti saattaa tulla riittämä-

tön olo: enhän minä osaa kuvitellakaan Jumalan kirkkautta. Pienenä Sanna piirsi Jeesus-aiheisia tauluja jatkuvalla syötöllä. Jeesus myrskyssä, viimeinen ehtoollinen, Sakkeus puussa – Sanna kuvasi Raamatun aiheita valtavalla innostuksella. Lapsena maalatut taulut ovat edelleen tallessa. – Niitä tuli kuin tehtaasta. Maalasin niitä hirveellä innolla ja tosissaan.

Tansania

turvallista elää

Sanna on äärettömän visuaalinen ihminen. Hänen on helpompi selittää asioita piirtämällä kuin sanallisesti. Maalauksissaan hän selittää muille – ja usein itselleenkin – omia ajatuksiaan, ideoita, kysymyksiä ja arvoja. – Ainahan ihmisellä on se oma tahto. Nyt on alkanut pikku hiljaa valjeta, että oma tahto vie aika usein metsään. – Elämä on ollut sellasta kasvamista lapsenuskosta kriisienkin kautta nuoren aikuisen uskoon. Nyt suhde Jumalaan tuntuu tosi hyvältä. Ehkä sitä vähitellen oppii luottamaan Jumalaan. Sannan elämään mahtuu piirt ämistä, maalaamista, kuvittamista, opintoja, pianonsoittoa. Pian hän lähtee kuukaudeksi Tansaniaan vierailulle veljensä Mikon luo, joka opettaa Makumiran yliopistossa muun muassa atk-taitoja. Reissullaan Sanna aikoo tehdä ympäristötaiteen kurssin p rojektiosuuden tutkimalla paikallista esinetaidetta. – Vaikka meillä on salattu Jumala, hän on kuitenkin paljastanut tien taivaaseen. Ja se on täysin avoinna. PIA PIETILÄ PIA.PIETILA@NUOTTA.COM

Jumalaa ja taivasta on vaikea kuvata. Helposti saattaa tulla riittämätön olo: enhän minä osaa kuvitellakaan Jumalan kirkkautta.


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:11

Sivu 6

6

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

Kun käärme puree “Ja niin kuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.” Jh 3:14-15

Kuvittele käveleväsi kesäisessä kuumassa metsässä. Näet oksien seassa jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Se kiemurtelee ja yhtäkkiä tunnet jalassasi viiltävän tuskan. Kyy on purrut jalkaasi. Tunnet, kuinka sydämen lyönnit alkavat jomottaa turpoavassa jalassasi ja huudat apua - niin kovaa kuin ikinä jaksat. Lopulta paikalle osuu kulkija, joka kaivaa repustaan kyypakkauksen. Nielet tabletit, hörppäät vieraan eväspullosta ja odotat mitä tapahtuisi. Vähitellen kivun kasvu hidastuu ja uskallat toivoa selviäväsi hengissä metsästä.

Koko ihmiskuntaa on purr ut myrkyllinen käärme. Paratiisista lähtien jokainen ihmiskunnan jäsen on kokenut sen myrkyn itsessään. Syntisyys ja synnin myrkky vie jokaisen meistä ikuiseen kadotukseen,, ellei joku anna lääkettä. Kristuksen sovitustyö on lääke kaikkea syntiä ja saastaisuutta vastaan. “Ja niin kuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.” (Joh 3:14-15) Jeesus kertoi israelilaisista, jotka vaelsivat Egyptistä kohti luvattua maata (4Ms 21:4-9). Matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja marmatti Jumalalle: “Aina vain tuota samaa huonoa ruokaa...”. Jumalaa oli antanut ihmeen kautta heille joka päivä syötäväksi mannaa, valkeaa ja läpikuultavaa, hunajalta maistuvaa ainetta.

Kaikkeen kuitenkin tottuu, ja kansa kyllästyi tähän Jumalan ihmeru okaan. He valittivat Moosekselle ja napisivat Jumalalle. Rangaistukseksi Jumala lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, joiden puremiin kuoli paljon kansaa. Huomattuaan tehneensä synnin Jumalaa vastaan kansa pyysi Moosesta r ukoilemaan, että Jumala ottaisi käärmeet pois. Mutta Jumala ei ottanutkaan käärmeitä pois, vaan käski Moosesta tekemään pronssisen käärmeen ja nostamaan sen korkealle tangon päähän. Jos se, jota käärm e oli purr ut, katsoi tuohon pronssiseen, auringossa kiiltävään käärmeeseen, myrkky ei tappanut häntä. Raamatussa käärmeet ovat usein synnin vertauskuvia. Myrkkykäärmeet edustavat tässäkin kuvassa syntiä, joka käärmeen myrkyn lailla leviää ja tappaa. Synti nousee mei-

dän syntisyydestämme. Mekin valitamme Jumalalle: “Aina vain tuota huonoa ruokaa, Raamattua!” Napinamme tähden synti saa elämässämme lisää tilaa ja valtaa alaa. Se tuhoaa meitä jo täällä ajassa ja lopullisesti kerran ikuisuudessa. Kun huomaamme synnin seurauksia omassa elämässämme, saatamme huutaa Herraa avuksi. Pyydämme Häntä ottamaan synnin kokonaan pois elämästämme. Mutta Jumala ei otakaan sitä automaattisesti pois, vaan kehottaa katsomaan sijaissovitukseen. Jumalaa valmisti meille pääsyn synnistä antamalla naulita oman Poikansa ristiin. Jeesus nostettiin ristin muotoisen ‚tangon päähän. Hänet tehtiin meidän tähtemme synniksi. Hän otti meidän paikkamme Jumalan vihan kohteena. Kun näemme tehneemme syntiä, kadumme sitä ja katsomme syntimme keskeltä Kristukseen, tuo synti ei kadota meitä. Jumala antaa meille anteeksi kaikki synnit. Kuvittele, miltä israelilaisista tuntui käärmeiden keskellä. Ei tuntunut siltä, että pelkkä kaukana loistavaan p ronssikäärmeeseen katsominen voisi ketään auttaa tai parantaa. Kuitenkin, huolimatta käärmeistä, huolimatta huutavista lapsista, itkevistä vanhemmista ja kirvelevästä kivusta moni katsoi käärmeeseen ja parantui. Mekin saamme kääntää katseemme olosuhteista Kristukseen. Tuntui miltä tuntui, me saamme uskoa kaikki syntimme anteeksi. Olivat syntimme sitten suuria tai pieniä, Jeesuksen ristintyö riittää. Kun Sinä katsot eli uskot Jeesuksen sovitustyöhön, sinä pelastut ja synnyt uudesti. Sinusta tulee Jumalan lapsi. Jeesuksen sovitustyön varassa uskaltaa elää ja astua kerran Jumalankin eteen. JARMO SORMUNEN


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:13

Sivu 7

7

uotta

y

Lotta uskoo

Lotta korostaa säännöllisyyttä Raamatun lukemisessa. Hän itse pyrkii lukemaan Raamattua päivittäin. - Usein mulla jää lukeminen illalla viime hetkeen ennen nukkumaanmenoa. Voisi olla parempi lukea joskus aiemmin, jäisi enemmän mieleen, Lotta pohtii. Raamatun merkitys Lotalle on selkeä. - Mulle Raamatun sana on täysin totta! Lotta kiteyttää. - Raamattu ei ole vain kirja muiden joukossa. Se on Jumalan sana, joten siihen ei voi suhtautua niin kuin joihinkin romaaneihin. Raamattu ilmoittaa elämän ohjeita ja Jumalan tahdon. Tärkeintä mulle on kuitenkin se, että Raamattu antaa toivon, evankeliumin, Lotta kertoo.

- Raamattu ei ole vain kirja muiden joukossa. Se on Jumalan sana, joten siihen ei voi suhtautua niin kuin joihinkin romaaneihin. - Elämään mahtuu lukion ohella vastuuta Hesan kertzissä, jota kannattaa odottaa laskemalla päiviä alaspäin jo tiistaista, Lotta miettii. Toissa kesän oma rippileiri ja tämän vuoden isostelu ovat olleet Lotan mukaan loistavia ja mieleenpainuvia kokemuksia. Muiden suurien asioiden listalla on Lotalle rakas Raamattu. Ei kirjana nahkakansissa, vaan sisältä puhuvana Jumalana.

Toisia ihmisiä on kuitenkin vaikea tai jopa mahdoton motivoida lukemaan Raamattua. - Se ei taida olla mun käsissäni. Jumala loppujen lopuksi hoitaa sen homman, Lotta miettii. JUHANA TA RVAINEN

Joulunodotukseen

Nuotan Jeesus-kalenteri Joulukalentereita on monenlaisia. Useissa kalentereissa keskeisessä osassa ovat tontut, lahjat ja joulupukki. Nuotta haluaa rohkaista sinua sukeltamaan syvemmälle joulun sanomaan - ohi kaupallisen vouhotuksen.

Nuotan keskiaukeamalla s. 12-13 löydät Jeesus-kalenterin, joiden luukkuja avaat Raamattu kädessä. Kalenteriin on koottu sata eri Raamatunkohtaa, jotka puhuvat Kristuksesta. Luukkujen sisältö etenee Raamatun aikajärjestyksessä, joten kaikki alkaa Mooseksen kirjasta päättyen aina Ilmestyskirjaan. Älä siis suotta väsy heti alkumatkasta, koska Kristus on punainen lanka, joka kulkee läpi Raamatun.

Nuotta toivottaa kaikille lukijoilleen siunattua joulunaikaa ja armontäyteisiä hetkiä kalenterin ja Raamatun äärellä! Älä unohda merkata kalenteriisi 17.12. jolloin on Nuotan pikkujoulut Helsingissä (mainos sivulla 21). PS. Kokemuksia Jeesus-kalenterin käytöstä voit lähettää osoitteeseen: toimitus@nuotta.com vastanneiden kesken arvomme kirjalahjoja.

y

Kalenterin mukaan vielä ei olisi talvipalttoon aika, mutta viima kiristää suupielet irvistykseen ja kylmä ilma saa poskien verenkierron näkymään ulospäin. Kun olin pieni, äitini kutsui punaisia poskiani omenoiksi. Nyt ymmärrän omenoiden kuvainnollisuuden. Lotta Rämön posket voisivat olla lajikkeeltaan punakanelia tai valkeaakuulasta. Hän hymyilee tavatessamme monalisamaisesti. Tällä hetkellä hän opiskelee ensimmäistä vuottaan ilmaisutaitolukiossa Kalliossa.

g

Raamattuun


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:14

Sivu 8

8

uotta

Nuotan isoskoulu

Usko on faithiä Tämän syksyn ensimmäisessä isoskoulutusnumerossa käsittelimme isosena olemisen perusasioita. Tällä kertaa syvennymme uskon salaisuuksiin. Märkäpuku päälle, happilaite selkään ja rohkea sukellus kohti uskon syvyyksiä! Mielestäni uskoa voidaan ajatella olevan kahta eri lajia: Ihmisen omaa uskoa ja Pyhän Hengen vaikuttamaa uskoa. Ihminen voi käyttää omaa inhimillistä uskoaan vaikkapa vedonlyönnissä tai tulevaisuuden suunnittelussa. Voit uskoa onnelliseen tulevaisuuteen, oman suosikkijoukkueesi menestykseen tai omiin mahdollisuuksiisi. Jokainen ihminen uskoo johonkin. Ihminen ei kuitenkaan pysty omalla uskollaan uskomaan kuolleista heräämiseen tai Jeesuksen neitseestä syntymiseen, johon Pyhän Hengen vaikuttama usko kykenee. Usko Jumalaan ja Raamatun Sanaan on lahja, jonka voit tilata ilmaiseksi milloin tahansa ottamalla yhteyden yläkerran Isään ja pyytämällä sitä. Tarjous on voimassa elämäsi tappiin asti. Kaupan päälle saat rauhan sydämeesi. Pyhän Hengen vaikuttama usko ei ole sokeaa tai järjetöntä. Raamattu antaa uskosta selkeän kuvan: Se ei perustu valheisiin ja katteettomiin lupauksiin, vaan totuuteen. Jeesus itse sanoi: ”Minun lähettäjäni puhuu tot-

ta, ja minä ilmoitan maailmalle sen, minkä olen häneltä kuullut (Joh. 8:26).” Mikäli Raamattu ei ole totta ja kristittynä olemisen puoltavia syitä ei löydy, eihän silloin pidä olla kristitty! Esimerkiksi Paavali oli ehdottomasti tätä mieltä. Hänen vierailunsa Ateenassa (Ap.t.17) todistaa tästä. Paavalilla oli vahva näky siitä, että hänen julistamansa sanoma ei ollut saman arvoista muiden uskontojen rinnalla, vaan se oli täysin ylivertaista! Se oli järkevää, perusteltua ja uskottavaa. Hän ei pelännyt julistaa kristinuskoa järkisyihin vedoten, koska hänelle se oli ainoa totuus taivaan alla. Raamatun Sanaan uskominen on kaksituhatta vuotta myöhemmin edelleen yhtä viisasta ja perusteltua kuin se oli Paavalinkin aikana. Meidän kristittyjen elämä on täynnä epävarmuutta ja epäilystä. Tässä ei ole mitään väärää. Mikäli Jumala ja Hänen Sanansa ovat uskomisen arvoisia, ne kyllä kestävät kaikki meidän rimpuilumme. Jumala ei meitä ajattelemisesta rankaise. Uskomisen vastakohtahan ei ole epäusko, vaan välinpitämättömyys. Siksi meille on annettu lupa epäillä ja uskoa. Epäuskoonkin saa pyytää apua samasta osoitteesta, josta löytyy apu niin suuriin kuin pieniinkin pulmiin. Jatkamme aiheen käsittelyä kysymysten muodossa. Olemme valinneet neljä mielenkiintoista kysymystä, joihin olemme saaneet vastaajiksi Vi mpelin nuoriso-ohjuksen Timo Turpelan

sekä Kortesjärven seurakuntapastorin Veli-Matti Ahon. Siirrämme siis puheenvuoron Pohjanmaan suuntaan.

1.) Kuinka isosen usko näkyy rippileirillä? Veli-Matti: - Jos on sata isosta, on myös sata erilaista tapaa näyttää uskonsa. Ei voida vääntää rautalangastakaan yhtä ainoaa oikeaa mallia. Jo pelkästään isosena oleminen on merkki uskosta ja sitoutumisesta seurakuntaan. Armolahjoja on monia, eikä niitä voi itse valikoida. Luonteenpiirteitäkin on monia. Aito kristillisyys kyllä huomataan – samoin teeskentely.

2.) Kuinka saada riparipikkuiset uskomaan Jumalaan? Timo: - Onneksi tämä asia ei ole meidän varassamme. Me ihmiset emme voi saada ketään uskomaan Jumalaan. Usko on täysin Jumalan teko ja täysin hänen varassaan. Olemalla oma itsensä, tekemällä omat tehtävänsä niin hyvin kuin osaa ja rukoilemalla pikkuisten puolesta. Siinä asioita, joita me voimme tehdä. Loppu on Jumalan hallussa.

3.) Onko oikein kantaa syyllisyyttä, jos omat leiriläiset eivät tule uskoon?

Veli-Matti - Jos on tosissaan yrittänyt estää pikkuisia tulemasta uskoon, niin silloin on ehkä syytä tuntea syyllisyyttä koko isoseksi lähtemisestä. Muuten ei kyllä kannata syytellä itseään siitä, että Jumala toimii toisin kuin me toivoisimme. Timo: - Isosten ja vetäjien tehtävänä ei ole käännyttää ihmisiä uskoon. Se voi olla pahimmillaan aikamoista terroria. Tärkeintä on luontevasti, aidosti ja omakohtaisestikin pitää uskoa esillä, elää sitä todeksi ja antaa Jumalan hoitaa loput.

4.) Kuinka houkutella riparilaisia mukaan seurakunnan toimintaan ja rohkaista heitä hoitamaan uskoaan? Veli-Matti - Kiristys, lahjonta, uhkailu? Noilla keinoilla voisi saada nopeasti näkyviä tuloksia. Silti uskon, että pysyvämpää rohkaisua pikkuisille annat olemalla itse mukana seurakunnan toiminnassa jo ennen riparia ja varsinkin sen jälkeen, ja hoitamalla omaa uskoa seurakuntayhteydessä. Timo: - Mielestäni tärkein asia on oma esimerkki. Jos nämä asiat eivät ole itselle tärkeitä, aika vaikea niitä on leiriläisillekin teroittaa. Pienet kirjeet, tekstiviestit ja juttuhetket koulussa voivat olla todella merkityksellisiä, ja tietenkin rukoileminen pikkuisten puolesta. Palaamme astialle kuukauden kuluttua. MASAMITSU AMEMORI

Nuotan isoskoulu jatkuu


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:15

Sivu 9

9

uotta

Taivas HANNA EKOLA

- kristityn koti Marraskuun harmaus on k o rostaa taivaan kaikinpuolista täy- ei enää vuoda, sillä ihmiset saavat Taivaan kansalaiset saavat myös valraskasta, koska sininen dellisyyttä ja ihanuutta. Taivaasta pu- nähdä Jumalan kasvot. Se on ihmi- koisen kiven. Tämä kuva on otettu antiikin kreikkalaisesta oikeuskäytaivas ja keltainen aurinko hutaan uutena Jerusalemina, jota ym- selle täydellinen levon olotila. tännöstä: vapautustuomion saanut saattavat kätkeytyä koko päröi jaspiskivimuuri, jossa on 12 helsai valkoisen kiven. Tähän kiveen jokuukaudeksi. Silloin joutuu miporttia. Sen kadut ovat kultaa ja Ekumeeniset jamit kaiselle taivaassa kirjoitettu nimi, jouskomaan siihen, että au- ne hohtavat kristallinkirkkaina. Enerrinko on, vaikka sitä ei nä- giakysymys ei vaivaa taivaankansa- Taivaassa asustaa valkoisiin puettu ka on uusi ja arvoituksellinen. Raakisikään. Aurinko kuitenkin laisia, sillä siellä ei tarvita lamppujen joukko. He ovat saaneet syntinsä an- matussa kaikilla ihmisten nimillä on paistaa – sen tiedämme – valoa, vaan Jumalan kirkkaus valai- teeksi ja heidän pyhyytensä on nyt oma merkityksensä. Nimenmuutos täydellistä, sillä taivaassa ei ole syn- merkitsee käännekohtaa ihmisen sillä elämä maapallolla lop- see. tiä. Siellä ei tehdä syntiä, koska sitä elämässä ja uuteen nimeen sisältyy puisi noin kahdeksan miei voi tehdä. Siellä ei kukaan tunne uusi ominaisuus. nuutin kuluttua auringon Koti kunnossa katumuksen tuskaa, eikä kärsitä pasammumisesta. Kuitenkin auringon olemassaolo Jokaiselle taivaan asukkaalle on va- hasta omastatunnosta. Koska syntiä Taivasta arjessa saattaa tuntua epäuskotta- rattuna oma soppi. Jeesus sanoi, että ei ole, ihmisten väliset erot ovat kavalta, kun sitä ei ole viik- hän valmistaa itse asuinsijan seuraa- donneet. Siellä köyhät, rikkaat, ar- Taivaassa katoavainen pukeutuu kakoihin näkynyt. Taivas kris- jilleen Taivaan kotiin. Kun ihminen vostetut, halveksitut, naiset, miehet, toamattomuuteen ja kuolevainen tityn määränpäänä tuntu- muuttaa, hän joutuu totuttelemaan lapset ja aikuiset ovat yhtä. Rotuviha kuolemattomuuteen. Se tarkoittaa nee vieläkin kaukaisem- pitkään uuteen ympäristöön. Taivaan on poissa ja täydellinen ekumeeni- kuoleman loppua. Nuorta ja vanhusmalta ja merkityksettömäl- kodissa tuntuu heti kodikkaalta, kos- nen juhla on menossa, sillä paikalla ta yhdistää taivasikävä; se tarkoittaa tä. Se johtuu osin siitä, et- ka siellä ihminen tunnetaan ja häntä on ihmisiä kaikista kansoista, kieli- sitä, että ihmisen tekisi mieli jo siirtä käsityksemme arvok- rakastetaan. Sinne hän on lämpimäs- r yhmistä ja kristillisistä kirkkokun- tyä Jumalan luo. Nuoret harvemmin kaasta ovat vääristyneet. ti tervetullut. Taivas on kristityn koti, nista. Tämä joukko viettää taivaallis- puhuvat tästä ikävästään, vaikka koTaidamme olla taipuvaisia sillä täällä maailmassa kristitty elää ta jumalanpalvelusta, jossa veisa- kevatkin sitä. Elämän ruuhkavuosispitämään näkyvää ja kato- muukalaisena. Myös repsahtanut taan uutta virttä. Se virsi ei vingu tu- sa taivaan todellisuus saattaa häavaa arvokkaana ja näky- k roppa muuttuu paremmaksi kodik- tussa poljennossa, vaan se on tai- m ä rtyä, kun almanakan herr uudesta mätöntä ja ikuista arvotto- si. Paavali kutsuu ylösnoussutta ru u- vaallista musiikkia, jonka luoja on Ju- joutuu päivittäin taistelemaan. Kaimana. Taivas onkin vasta- mista hengelliseksi ruumiiksi, joka mala itse. Se virsi on lakkaamatonta puu taivaaseen saattaa silloinkin sytkohta ajallisille arvoillem- on kirkastettu. Ylösnousemusruumis kiitosta siitä, että Jumalan armo vei tyä esimerkiksi silloin, kun joku läon jokaiselle varattu perintö, joka ei perille taivaaseen. heinen kuolee. Suru tekee tilaa ianme. Taivas kristityn kotina saattaa tuntua kovin vieraalta siksikin, ettei kukaan ole tullut kertomaan, millaista siellä on. Meillä on jokaisella oma kuvamme siitä, millainen on taivas. Raamatussakin puhutaan taivaasta kielikuvin. Taivaan arkkitehtuurista kerrotaan, että se on neliön muotoinen kaupunki, joka on 12 000 kultaista r uokomittaa pitkä ja yhtä leveä. Siten kaupungin sivu on noin 2300 km pitkä ja näyttäisi siltä, että taivas on 16 kertaa Suomen kokoinen alue. Tosin on hyvä muistaa, että mitat ovat kuvainnollisia ja niiden tarkoitus on

kuihdu, turmellu eikä tahraannu. Erityisyydestäään huolimatta se on tunnistettava. Ajatus tunnistettavuudesta perustuu siihen, että opetuslapset tunnistivat Jeesuksen ylösnousemusr uumissaan. Meidät voidaan tunnistaa, vaikka emme fyysiseltä olemukseltamme olisikaan aivan samanlaisia. Yksikään taivaan asukas ei ole sairas eikä kukaan ikinä kuole. Kaikki fyysinen ja psyykkinen kärsimys on ikuisesti ohi. Jumala on itse pyyhkivä taivaassa ihmisten kaikki kyyneleet. Jumala parantaa siellä kaikki kivut ja säryt, joita elämän matkalta on saatu. Uusia kyyneleitä

Yllätyslahjat Jumalalta Taivas ei ole vain yhteisöllistä olemista, vaan jokainen huomioidaan erikseen. Silloin jokainen saa tuntea, että Jumala on rakastanut juuri häntä aivan erikoisesti, eikä kukaan ole lähempänä Jumalaa kuin juuri hän. Kuten antiikin urheilijat tekivät kaikkensa saavuttaaksensa maalissa voittajan laakeriseppeleen, taivaassa Jumala antaa omilleen elämän k ruunun, joka on Jumalan erityinen kunnianosoitus pelastetulle ihmiselle. Kruunu on korkean arvon merkki.

kaikkisuusasioiden ihmettelemiselle. Myös elämän vaikeudet voivat raivata tätä maaperää ihmisen sydämeen. Taivasta voi haaveilla ro hkeasti myös suurimman ilonsa hetkillä, sillä syvinkin riemu on vain aavistus taivaan karkeloista. MINNA SNELLMAN Kirjallisuutta: K.Scott Oliphint & Sinclair Ferguson, Millaista on taivaassa. Uusi Tie. F redrik Wislöff, Taivas. SLS.


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:17

Sivu 10

10

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta

Stagella ja keikkabussissa

Jaakko Kämäräinen

Bass’n Helenillä näyttää olevan lavalla aina hirveän hauskaa. Mikä siellä oikein naurattaa? - Se on sellaista musiikillista kommunikointia. Hassuja pikku juttuja, joista tarpeeksi kauan toistaessa tulee komiikkaa. Myös soittovirheille tulee naurettua - lavalla tapahtuu kaikenlaista. Anssi Kelan keikkabussissa kuulemma leikitään ongintaa, mutta mitä beissarit tekevät keikkamatkojen ratoksi? - Olli on ihan mahdoton moottoriturpa. Ollin juttujen lisäksi kuunnellaan tietenkin paljon myös musiikkia ja jaetaan mielipiteitä siitä. Onhan se aika hulvatonta meininkiä, varsinkin kun ollaan paluumatkoilla väsyneitä, niin homma alkaa mennä häröilyksi. Keikkabussissa bändi vaihtaa ajatuksia; kerran muusikot pohtivat, mitä elämä olisi ilman uskoa. - Ilman uskoa omasta olemassaolosta ois ydin pois. Uskon Jeesukseen siksi, etten muutakaan voi tehdä, Jaakko miettii.

BnH elää Bass’n Helenin miehistönvaihdoksista käy kuuma keskustelu bändin kotisivuilla. Kokoonpano todella on muuttumassa, sillä Olli ja Mikael ovat siirtyneet pois bändin riveistä, ja Miika lähtee kitaroineen vuodenvaihteen tienoilla. Bändi siis jatkaa samalla nimellä, mutta eri kokoonpanolla. - Erimielisyyksiä bass’n Helenin hajoamiseen ei liity. Bändi on kulkenut yhdessä pitkän matkan; nyt osa por ukasta haluaa panostaa eri kuvioihin, Jaakko kertoo. Hän myöntää muutoksen olevan radikaali, muttei käy dramatisoimaan. - Vaihdokset on hyvin luonnollisia

soitellen sodassa Jaakko on basisti niin siviilissä kuin intissäkin, ja uskoo, vaikkei tiedäkään kaikkia vastauksia. Iltapäivä Helsingin rautatieasemalla kääntyy kohti loppuaan. Niin myös Jaakon kolmen päivän vapaa armeijan harmaista. Vielä hän kävelee vastaan omissa rennoissa kuteissaan, pipo päässä ja basso selkää vasten. - Yleensä vaihdan inttikamppeet vasta junan vessassa. Olen yrittänyt siirtää sen epämiellyttävän muodonmuutoksen mahdollisimman myöhään, Jaakko selittää siviilivaatteitaan. Jaakko suorittaa asevelvollisuuttaan Lahden varusmiessoittokunnassa maaliskuuhun asti. - Tai musiikkileikkikoulussa, kuten laitostamme siellä aina välillä kutsutaan, Jaakko hymähtää. Ennen inttiin menoa Jaakko mietti paljon, mitä tehdä asevelvollisuuden

kanssa. - En voisi oikeuttaa itselleni tappamista sodan aikana, siksi mietin paljon myös sivariin menoa. Soittokunta tuntui kuitenkin parhaalta vaihtoehdolta ja hain sinne. Armeijan myötä käsitys puolustusvoimista on vähän muuttunut: kyllä mussa asuu myös pieni isänmaallinen Jaakko, basisti miettii. Oma hiljentymisen Jaakko on huomannut armeijan arjessa olevan hankalaa, kun yksityisyyttä ei käytännössä ole. - Tuvassa raamatunluku voi keskeytyä, kun ympärillä pyörii ihmisiä. Iltarukoukselle ei omaa rauhaa ole jonkun kuorsatessa ja toisen näpytellessä tekstiviestiä. Onneksi joukosta on löytynyt kuitenkin myös muita uskovia.

Basistin unelma Jaakko Kämäräisen bassonsoittoa voi kuulla jo kolmessa eri gospelbän-

dissä: BNH:ssa, Punaisessa Auringossa ja Juha Tapio band:ssa. Bass’n Helenin fani Jaakko oli jo viisitoistakesäisenä. - Riparin jälkeen selailin seurakunnan nuorisotilojen CD- valikoimaa. Bass’n Helenin ’Mitä jää?’ –levy oli se, jota kuuntelin paljon. Myöhemmin ajattelin että ois kiva päästä bändin keikalle joskus vaikka tuuraamaan. Näitä aatoksia Jaakko kertoili ystävälleen taannoin soittohommista palatessaan. Saman keskustelun aikana soi puhelin: bass’n Helenin silloinen basisti, Sami Korhonen, kysyi Jaakkoa muutamalle keikalle sijaisekseen. - Silloin tuli sellainen olo, ettei kyse voi olla pelkästä sattumasta. Kun Harri sitten kysyi mua mukaan bändiin, ei sitä tarvinnut hirveästi miettiä. Mun unelma on käynyt toteen – olen päässyt bändiin, jota itse diggaan.

asioita. Bass’n Helen aloitteli silloin, kun mä olin vasta kymmenen vuotta. Koko tämän ajan ne on painaneet keikkaa, aluksi neljää keikkaa päivässä ilman mitään korvauksia. Siitä saa vähän perspektiiviä hommaan. Jaakko itse kokee soittamisen ja keikkailun siksi asiaksi, jota hänen nyt kuuluu tehdä. Omalla paikallaan oleminen antaa paljon. - Parhaimmillaan keikka on kuin jumalanpalvelus. Sen jälkeen on virkistynyt olo, niin kuin olis suihkussa käynyt. VIRPI RANNILA VIRPI.RANNILA@NUOTTA.COM


maailman

11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:18

Sivu 11

11

uotta

sivu

perustajat ja opiskelijat ovat tavallisia ihmisiä ja olosuhteiden keskellä kamppailu vaikeuksien keskellä on todellista. Takaiskuja ja vaikeuksia riittää. Toisille se on liian paljon, ja he astuvat sivuun myrskyn silmästä ja palaavat kotiinsa. Kaiken keskellä Jumalan jatkuva, yliluonnollinen puuttuminen asioihin kannustaa työssä jatkavia.

Vaarassa ja turvassa Kun sudanilainen sotilas tulee uskoon ja lähtee raamattukoulun, hän saa valmistuessaan mukaansa polkupyörän ja suutarin tekemät kengät. Molemmat ovat tärkeitä aavikolla liikuttaessa. Aavikkosoturien palatessa armeijan osastoonsa heidän sydämissä palaa polttavana evankeliumin tuli. Pisara autiomaassa Sudan ei inhimillisesti katsottuna houkuttele länsimaalaista ihmistä lähetystyöhön. Maa on sisällissodan repimä ja esimerkiksi eteläisessä Sudanissa tiet ovat sellaisessa kunnossa, että keskinopeus on 20-40 kilometriä tunnissa. Etelä-Sudanin sanotaan olevan kristillinen osa maata, kun pohjoinen on islaminuskoisten aluetta. Maa on täynnä korr uptiota, poliittista epävakautta, konflikteja ja köyhyyttä. Etelä-Sudaniin perustettiin hiljattain maan ensimmäinen kristillinen Raamattukoulu. Koulun

Raamattukoulu on ollut perustamisestaan lähtien jatkuvasti pohjoisen sotajoukkojen iskujen kohteena. Maahan on kylvetty satoja tuhansia miinoja. Koulua kohti lentää jatkuvasti pommeja. Vasta muutama viikko sitten yksitoista Mic-hävittäjää kävi pommittamassa koulua. Kaikessa tässä Jumala on pitänyt huolta koulusta. Sen parivuotisen historian aikana kukaan koulun henkilökunnasta tai oppilaista ei ole koskaan vahingoittunut missään iskuissa. Lähetystyöntekijöiden asenne puhuttelee paikallisia. He sanovat, että sosiaalinen apu on tärkeää. Vielä sitäkin enemmän heille merkitsee se, että joku tulee heidän luokseen, kärsii heidän kanssaan ja rohkaisee heitä seuraamaan Kristusta.

Särmää toimintaa Raamattukoulusta on juuri valmistunut 41 oppilasta, joista osa on aikaisemmalta koulutukseltaan armeijan upseereja. Kahden vuoden opiskeluaika on intensiivinen, opiskelupäiviä on kuusi viikossa. Koulussa keskitytään Jumalan sanan opiskeluun ja rukoukseen, joka pääsääntöisesti tapahtuu ääneen. Vuoden lomat pidetään jouluna, jolloin kaikilla on pieni tauko. Koulun päättyessä oppilaat lähetetään päättötyöhön Jeesuksen sanoin: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille…” (Mark.16:15-18). Tässä on kaikki heille annettavat eväät matkalle: julistettava evankeliumi ja kaikki ne hyvät teot, joita Jumala on heille ennalta varannut. Palvelutehtävän aloittamiseen kukin oppilas saa valmistautua kolmen viikon vesipaaston avulla. Oppilaat palaavat usein raskailta matkoilta riemastuttavin tuloksin. Ihmiset ottavat Jeesuksen vastaan.

Pieni joukko ihmisiä Sudanissa ei ole vielä Jumalan antamaa herätystä, mutta siellä on jo joukko ihmisiä jotka rukoilevat valtion ja sen asukkaiden puolesta. Po-

liittisesti pohjoisen ja etelän väliset suhteet ovat parantuneet ja se on jo r ukousvastaus. Mielenkiinnolla odotamme, miten ja milloin Jumala tulee toimimaan tuossa maassa, kun mekin heitä autamme rukouksillamme. Liikehdintä alkoi samalla tavalla Jumalan kutsuessa ihmisiä seisomaan edessään rukouksessa toisessa Afrikan maassa, Ugandassa. Siitä enemmän seuraavassa numerossa… Rukoilemme Jumalaa Sudanin puolesta, että seurakunta vahvistuu uskossa ja kasvaa kun maan ihmiset tulevat tuntemaan Jeesuksen. JUSSI VALKONEN

Sudan fakta: Sijainti: Koillis-Afrikka Pinta-ala: 2,5 milj km3 (yli 7 * Suomi) Asukkaita: 22,4 milj. Pääkaupunki: Khart u m Kielet: arabia, englanti, afrikkalaiset kielet Uskonnot: islamilaisia 70%, luonnonuskontoja 25% Kristittyjä 5%

”Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille…” Mark.16:15-18.

Sudanin aavikkosoturit


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:18

Sivu 12

12

21

uotta

Riemullista joulua

86. Herir 6:20 Ylimmäinen pappi 87. Herir 7:22 Paremman liiton takaaja 88. Hebr 12:2 Uskomme uranuurtaja 89.1 Piet 1:1 Jeesus Kristus

g

y

Ohjeet kalenterin käyttööön löydät sivulta 7 KUVITUS TANELI TUOVINEN

22

y

1 1. 2. 3. 4. 5.

2

1 Moos 3:15 Vaimon siemen 1 Moos 49:10 Siilo 4 Moos 24:17 Tähti 4 Moos 24: 17 Valtikka Job 19.25 Lunastaja

90.1 Piet 2:25 Kaitsija 91.1 Joh 2:1 Puolustaja 92.1 Joh 2:2 Sovitusuhri 93. Ilm 1:8 Kaikkivaltias

6. Kork.v 2:1 Saaronin kukkanen 7. Kork.v 2:1 Laaksojen lilja 8. Jes 9:5 Ihmeellinen neuvonantaja 9. Jes 9:5 Väkevä Jumala 10. Jes 9:5 Iankaikkinen Isä

24 98. Ilm 22:3 Alfa ja Omega 99. Ilm 22:16 Daavidin juurivesa 100. Ilm 22:16 Kirkas kointähti

3

4

11. Jes 9:5 Rauhanruhtinas 12. Jes 11:1 Vesa 13. Jes 11:10 Kansojen lippu 14. Jes 53:1 Herran käsivarsi 15. Jes 53:3 Kipujen mies

16. Jes 53:4 Johtaja ja käskijä 17. Jer 23:6 Herra meidän vanhurskautemme 19. Dan 7:9 Vanhaikäinen 19. Dan 9:25 Voideltu (Messias) 20. Hagg 2:7 Kaikkien kansojen kalleus

6 26. Matt 1:23 Immanuel 27. Matt 2:23 Nasaretilainen 28.Matt 9:15 Ylkä 29. Matt 11:19 Ystävä

5 20. Hagg 2:7 Kaikkien kansojen kalleus 21. Sak 9:9 Kuningas 22. Mal 3:1 Liton sanansaattaja 23. Mal 4:2 Vanhurskauden aurinko 24. Matt 1:1 Daavidin poika 25. Matt 1:21 Jeesus

7 30. Matt 12:18 Palvelija 31 Matt 2:28 Ihmisen poika 32. Matt 21:11 Profeetta 33. Mark 1:24 Pyhä

9

8 34. 35. 36. 37.

Mark 6:3 Puuseppä Mark 6:3 Veli Luuk 1:69 Pelastuksen sarv i Luuk 1:78 Aamunkoitto

38. 39. 41. 41.

Luuk 2:12 Lapsi Luuk 2:43 Poikanen Jeesus Luuk 4:23 Lääkäri Luuk 23:6 Galilealainen

10 42. 43. 44. 45.

Joh 1:1 Sana Joh 1:29 Jumalan Karitsa Joh 1:41 Kristus Joh 3:2 Opettaja


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:20

Sivu 13

13

uotta nuotta13 cyan magenta yellow black

17 70. Ef 5:23 Seurakunnan pää 71. Fil 2:11 Herr a 72. Kol 1:15 Näkymättömän Jumalan kuva 73. Kol 1:15 Koko luomakunnan esikoinen

20

16

82. Hebr 1:3 Jumalan kirkkauden säteily 83. Hebr 1:3 Hänen olemuksensa kuva 84. Hebr 2:10 Pelastuksemme uranuurtaja 85. Hebr 3:1 Tunnu stuksemme apostoli

66. 2 Kor 9:5 Sanoinkuvaamaton lahja 67. Ef 1:6 Rakastettu 68. Ef 2:20 Kulmakivi 69. Ef 4:15 Pää

23

15

94. Ilm 1:18 Minä elän 95. Ilm 3:14 Aamen 96. Ilm 3:14 Uskollinen ja totinen todistaja 97. Ilm 5:5 Jalopeura Juudan sukukunnasta

19

62. Apt 10:42 Tuomari 63. Kor 5:7 Pääsiäisemme 64. Kor 10:4 Kallio 65. Kor 15:45 Viimeinen Aadam

78.1 Tim 2:6 Lunnaat 79.1 Tim 6:15 Autuas ja ainoa Valtias 80.1 Tim 6:15 Kuningasten Kuningas 81. Hebr 1:2 Kaiken perillinen

18 74. Kol 3:11 75.1 Tim 1:1 76.1 Tim 2:5 77.1 Tim 2:5

Kaikki kaikissa Toivomme Välimies Ihminen

14 58. Joh 14:6 Elämä 59. Joh 15:1 Totinen viinipuu 60. Joh 20:16 Rabbuuni 61. Joh 20:28 Jumala

11 46. Joh 3:16 Ainokainen Poika 47. Joh 4:9 Juutalainen 46. Joh 4:10 Elävä vesi 49. Joh 4:42 Vapahtaja

12 50. Joh 6:35 Elämän leipä 51 Joh 8:12 Maailman vaIkeus 52. Joh 8:58 Minä olen 53. Joh 10:9 Ovi

13 54. Joh 10:11 Hyvä paimen 55. Joh 11:25 Ylösnousemus ja elämä 56. Joh 14:6 Ti e 57. Joh 14:6 Totuus


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:22

Sivu 14

14

kuukauden seurakunta

uotta

Kurikka

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka. Sivun toteuttavat nuoret itse.

- elämäniloa ja elinvoimaa seurakuntaa on ominaista tietynlainen omistautuminen Toivolalle. To ivola on enemmän kuin vain nuortenillat viikonloppuisin. Toivolasta löytyvät monille ne parhaat ystävät, ja siellä saa olla oma itsensä ja olla kuin kotonaan. Tämän takia Toivola on rakas myös monille jo muualle muuttaneille opiskelijoille, jotka kotona Kurikassa käydessään tuovat Toivolaan tuulahduksia suuresta maailmasta. Omistautumiseen liittyy myös toki keskeisesti oma uniikki huumori ja sanasto, mikä lienee eri seurakunnissa enemmän sääntö kuin poikkeus!”

Luovaa hengellistä elämää

Kurikka on elävä 10 000 asukkaan kaupunki Etelä- Hengellinen tukikohta Pohjanmaalla Kyröjoen varrella. Kurikan väkiluku kas- ”Perheeni muutti Kurikkaan kun aloivaa; täällä on viihtyisää, tin lukion, ja seurakuntanuorten toiturvallista ja mukavia ihmi- minnasta tulikeskeinen osa elämääsiä. Samaa voi sanoa Kuri- ni melkein heti. Ensimmäinen ajatus kan nuoresta seurakunnas- Toivolasta, nuoren seurakunnanmenomestasta oli, että vau, täällä tosita. ”Kurikassa on melko helppoa olla seurakuntanuori. Meillä on oma paikka, Toivola, missä olla ja kuulla Sanaa viettäen aikaa muiden samanhenkisten kanssa. Kurikassa järjestään paljon toimintaa nuorteniltojen lisäksi. Nuori seurakunta on aika liikunnallinen ja seurisnuorten tapahtumiin ja retkiin osallistuvat niin vanhat kuin uudetkin Toivolassa hengailijat, joille isoskoulutus ja riparit ovat vain osa laajaa tarjontaa. Kurikan seurakuntanuorten porukka on suuri, ja meitä on monen ikäisiä, joten kaikille löytyy kavereita. Toivola onkin siinä suhteessa mahtava mesta, että sinne menee aina mielellään, koska yksin ei tarvitse olla. Koulukavereita ei haittaa meidän Toivolassa käymisemme, mikä helpottaa elämää. Muutenkaan koulussa siitä ei ole tehty sen suurempaa numeroa. Muutamat kaverit ovat jopa uteliaisuuttaan tulleet tutustumaan ja kotiutuneet Toivolaan.” ILONA H & HELI K

aan on toimintaa ja paljon AIVAN TA VALLISIA nuoria. Isolle osalle nuort a

” Toinen hallitseva piirre Kurikan nuoressa seurakunnassa on innostuneisuus kaikenlaiseen menoon ja meininkiin. Kun Pohjanmaalla järjestetään gospel-konsertti, ovat Kurikan seurakuntanuoret lähes poikkeuksetta paikalla. Kun Pohjanmaa ja Suomi alkavat tuntua liian tutulta, eli joka toinen vuosi, nuoren seurakuntamme matkakuume nousee ja lähdemme kiertämään Eurooppaa linja-autolla. Nuoren seurakuntamme persoonallinen piirre ja merkki luovuudesta ovat mielestäni erilaiset projektit: Kolmisen vuotta sitten Toivola sai int e rnetiin nuorten itse tekemät kotisivut, joita nuoret ovat myös siitä lähtien itse pitäneet yllä. Viime kesänä paikallisradiossa pyöri kerran viikossa tunnin mittainen seurisnuorten ra-

dio-ohjelma, Radio Seet, jota voi kuunnella taas ensi kesänä. Itselleni rakkain projekti oli pitkällisestä haavestani alkunsa saanut elokuva ”Uskispoika”, jonka toteutimme omin voimin kesällä 2001.” ANNA H

Hyde Park ” Tammikussa, jos Luoja suo, järjestettäneen Kurikassa jälleen perinteinen gospelkonsertti. Seurakuntakeskuksen alasali roudataan täyteen tuoleja ja pa-kamoja, toiset pystyttävät valotolppia ja osa koristelee kanttiinia. Nuoret häärivät innokkaina saadakseen pystyyn 21. vuosittaisen Hyde Park -konsertin. Konsertin ideana, kuten nimen kuuluisasta esikuvasta nopeimmat saattavat hoksatakin, on tarjota esiintymismahdollisuus kaikille ja näin omalta osaltaan edistää gospelkultturia kaupungissamme ja maassamme. Hyde Park on bändeille hieno mahdollisuus esittäytyä suurelle yleisölle, ja toimia mahdollisesti ponnahduslautana julkisuuteen. Hyde Parkissa ovat uransa alkutaipaleella soittaneet muun muassa J. Jyrä ja Kajo sekä tietysti Kurikan omat muusikot, joista esimerkkeinä Sävel 7 ja Ariel. Tule sinäkin tammikuussa 2003 Kurikkaan. Rahaa et ainakaan pääsylippuihin tarvitse, sillä tapahtuma on kaikille ilmainen. Erittäin terv etulleita esiintymään ovat muutkin kuin muusikot. Hyde Parkissa on nähty niin draamaa kuin tanssiakin. Oletko sinä Hyde Parkin historian ensimmäinen tulennielijä?” JUHA K


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:22

Sivu 15

15

uotta

v a s t a a m m e Psykoterapeutti Seija Leppänen

Opettaja Harry Ruotsalai-

m e Pastori Eero Junkkaala

Tällä palstalla kristitty lääkäri, psykoterapeutti, opettaja sekä pastori vastaavat teidän kysymyksiinne. Lähetä kysymyksesi: Nuotta/Maan ja taivaan väliltä, PL 184, 00181 Helsinki tai sähköpostitse nuotta@sley.fi viitteellä maan ja taivaan väliltä.

j a Lääkäri Hannu Ylönen

K y s y

Maan ja taivaan väliltä Stressi vaivaa Mua vaivaa ainainen stressi, joka aiheutuu liiasta toukukkuudesta (en osaa seisahtua). Stressiä tulee myös kun ei jaksa/ehdi lukea Raamattuakaan. Miten saisin rauhoituttua ja keskityttyä asioihin paremmin? -ANGELANGEL, kyselet, miten selvitä streessisitä ja oppia elämään levosta käsin. Va rmaan se on monen muunkin kysymys tänä kiireisen ajan ilmapiirissä. On hyvä joskus ihan oikeasti istahtaa ja laittaa vaikka paperille oman elämän arvojärjestystä, tavoitteita ja elämän tarkoitusta. Usein vauhtimme on korvien välissä eikä paljossa tekemisesssä. Koko yhteiskuntamme on vauhdin ja kii-

reen kyllästämä, ja menemme siihen vauhtiin mukaan, ellemme osaa tai uskalla pysähtyä omaa elämäämme miettimään. Raamatun lukemiselle ja monille muille tärkeille asioille saattaa jäädä yhä vähemmän aikaa. Se taas kalvaa sieluamme koko ajan epämääräisenä syyllisyytenä ja stressi tuntuu. Siksi kehoitan Sinua nyt pysähtymään hetkeksi. Mieti oman elämäsi järjestystä ja muuta sitä tietoisesti niiltä kohdin, jossa mielestäsi on korjattavaa. Myös asioiden kirjoittaminen paperille jäsentää asiaa merkittävästi. Rohkeutta Sinulle! SEIJA LEPPÄNEN

Masentunut poikaystävä Tapasin pari kuukautta sitten pojan, joka sairastaa masennusta - ollut jopa sairaalassakin sen takia. Minä olen uskossa ja hän ei. Mitä tehdä? Miten kohtaan hänet ja pitäisikö minun kertoa uskosta hänelle? En saa asiaa mielestäni. - AVUTONAVUTON, kyselet, miten osaisit olla masentuneen pojan rinnalla tukien ja auttaen. Masennus, silloin kun on kysymys jo sairastumisesta, on aina suhteelisen pitkäaikainen sairaus. Masentunut tarvitsee rinnalleen ihmisiä, jotka jaksavat hyväksyä hänet sairaana. On hyvä, että Sinun ystävälläsi on ammattiapua, mutta on myös hyvä, jos jaksat olla hänen ys-

tävänsä. Ei Sinun tarvitse mitenkään ihmeellisesti häntä kohdata, vaan ihan samalla tavalla kuin muitakin ystäviä, eli ole omma itsesi ja ennen kaikkea rehellinen. Jos kerran usko on Sinun elämääsi, niin eikö ole luonnollista, että kerrot pojalle, miten paljon usko Sinulle merkitsee. Masentunut ei tarvitse ystäväkseen ongelmien ratkaisijaa, vaan ihmisen, joka uskaltaa olla ihminen – juuri sellainen kuin on. Koska et saa asiaa mielestäsi, tapaa hänet ja kerro rehellisesti mietteistäsi tai kirjoita kirje, jossa kerrot uskostasi ja sen tuomasta sisällöstä elämässäsi. Ole oma itsesi - se on paras keino elää elämää nyt ja tulevaisuudessakin. SEIJA LEPPÄNEN

Historiaa

•juha tapio•

Keikkareissulla löysin erään pienen paikkakunnan kirjakaupasta kirjan, jonka jo pitkään olin ajatellut hankkia käsiini. Ostin innoissani hienon painoksen Mika Waltarin teoksesta Va ltakunnan salaisuus, enkä ainakaan tähän mennessä lukemaani ole pettynyt, päinvastoin. Parin vuosituhannen takaiseen aikaan sijoittuva kirja kertoo tarinan sivistyneestä ro omalaisesta, miehestä, joka on koko elämänsä tutkinut niin uskontoja kuin filosofien kirjoituksia, löytämättä kuitenkaan lopullista tyydytystä elämänsä tyhjyyteen. Hän tuntee laajasti eri uskontojen kirjoituksia, joissa useissa ennustetaan maailmanvaltiaasta, jonka syntymisen merkiksi taivaalla nähdään erityinen tähti. Ennustettu tähti, tarkemmin Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen Kalan tähtikuviossa, on nähty Juudeassa jo aikoja sitten, eikä maailmanvaltiaasta ole kuultu mitään, vaikka hänen pitäisi olla jo aikuinen mies. Eräänä keväänä päähenkilö päättää monien muiden tavoin matkustaa Jerusalemiin katsomaan juutalaisten kuuluisaa pääsiäisjuhlaa. Aivan sattumalta hän Jerusalemiin johtavalla tiellä kulkeutuu väkijoukon mukana kukkulalle, jolle on pystytetty kolme ristiä. Tästä tarina varsinaisesti vasta alkaa, sillä ristinkuolema jonka hän todistaa, tulee muuttamaan hänen elämänsä suunnan.

Merkittävien tapahtumien aikaan sanotaan monesti, että tämän jälkeen asiat eivät enää ole ennallaan, että historia muuttuu. Nykypäivänä nämä toteamukset liittyvät turhan usein pelottaviin ja murheellisiin tapahtumiin. Te rrori-iskujen myötä luottamus maailmaan oikeudenmukaisena paikkana (jos sellaista on ollut) on mennyt, tai luottamus Suomeen turvallisena maana, kun täällä tapahtuu jotain ikävää. Maailmanhistorian merkittävin muutos ja tapahtuma on kuitenkin hetki, jonka lukemani kirjan päähenkilö todistaa: Jumalan Pojan ristinkuolema ja ylösnousemus. Kadotustuomio ihmiskunnan yltä otetaan pois Hänen uhrinsa takia, ja tie Jumalan tuntemiseen ja pelastukseen on avoin jokaiselle, joka tahtoo etsiä. Vaikka maailma monien asioiden suhteen muuttuu eikä palaa ennalleen, tätä tietä ei mikään muutos tai järkytys sulje. Jeesus, joka itse on tämä tie, on valmis ottamaan vastaan jokaisen, joka häntä etsii. Ja joka Hänen luokseen tulee, tulee myös kokemaan henkilökohtaisesti sen, minkä koko maailma sinä päivänä jolloin Hän nousi kuolleista: tie on avattu, elämä on saanut uuden suunnan, ja maailma ei enää ole entisensä. JUHA TAPIO W W W.JUHATAPIO.NET


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:23

Sivu 16

16 kohtaiselta ehkä viidenkymmenen vuoden päästä Elämänkysymykset ja uskonasiat nousevat leirien avoimessa ilmapiirissä esille ja niihin etsitään yhdessä vastauksia Jumalalta.

Kuteet kohdallaan

Nuotta

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Yhtenä tavaramerkkinä, jolla Gospelboarders-yypit erottaa rinteessä, on heidän vaatemallistonsa ja näissä olevat logot. Rinteessä ja erityisesti hississä satelee kyselyjä: “mistä Gospelboardersissa oikein on kysymys? “ Kiinnostaa monia. - Ei siihen voi muuta kuin alkaa kertoa asian ydintä, Sami toteaa. Asut tuovat kristittyjä esille lumilautailupiireissä myös Gospelboardersin kilpailutiimi. Kilpailuissa heille on kertynyt Samin mukaan meriittejä kansallisissa ja kansainvälisissä kisoissa sekä nuorten että aikuisten sarjoissa. Ovet vaikuttajien paikoille on myös auennut Suomen lumilautaliiton hallitukseen, jossa Sami on kilpailuvastaavana. Sielläkään ei kuulema katsota kristillistä seuraa vinoon – enää.

AWARDS

Nuotta -lehti esittelee kuukausittain nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards palkinnon!

Jesus loves even

Haaveena Tulevaisuuden haaveena Samin mielikuvissa pyörii iso rinnetapahtuma,

“Tiedät sä mitään Gospelboarderseista?” kaikuu kysymykseni laskettelukeskuksen hotellin käytävällä. Juutuimme ystäväni kanssa juttelelemaan nuoren puoliammattilaisen lumilautailijan kanssa. Hän valmistautuu huomisiin kisoi- Jatkoa seuraa hin vahaamalla lautansa pohjaa ja kommentoi: Vuoden päästä leiristä kaverukset “Kuinka vois olla tietämät- perustavat virallisesti Gospelboartä? Rinteethän on niitä ders Ry:n. Kristityt lumilautailijat täynnä”. Nuotta ojentaa nousevat kohisten Suomen lumilauMarraskuun Nuotta award- tailun kartalle. Vuosi kuluu ja eletään sin tämän rinteitä täyttä- vuotta 1995 ja järjestetään ensimvän Gospelboardersien mäinen Gospelboardersien oma lumiidean isähahmolle Sami lautailuleiri. Näin Sami kertoilee alkuajoista. Lieneekö hän silloin arKemppaiselle.

snowboarders!

Kaikki lähtee ideasta Sami, 28, on opiskellut nuorisotyöntekijäksi, toimii yrittäjänä ja järjestää S -action firmansa kanssa tapahtumia ja kilpailuja safareiden, kiipeilyn, melonnan ja maastopyöräilyn muodossa. Valtaosa hänen nykyisestä energiasta, firman liikevaihdosta ja sydämen halusta uppoutuu Gospelboardersin, siis kristittyjen lumilautailijoiden, toimintaan. Yhdistyksen synty muistuttaa perussäveleltään tapaa, jolla niin moni hieno kristillisen toiminta on saanut alkunsa. Aluksi on muutama nuori uskova kaveri, jotka nauttivat lumisten rinteiden vauhti- ja lievistä adrenaliinikokemuksista. Kaverit osallistuvat hengellisen järjestön lasketteluleirille, jossa innostus saa kipinän. “Ta r ttis saada jotain toimintaa, joka yhdistäisi vauhdista nauttimisen ja selkeä kristillisen uskon”, ajatellaan. He lähtevät liikkeelle. Ja loppu onkin jo lähes historiaa.

vannut, että he tulevat näkemään satojen suomalaisten uskovien nuorten snoukkaavan Gospelboardersin leireillä ja kokoontumisissa. Nykyisen jäsenluettelon mittarin lukema lähenee neljääsataa jäsentä, joista 180 touhusi aktiivisesti mukana viime vuonna.

Leirejä, Leirejä Gospelboardersin perusajatus oli siis yhdistää lumilautailevia uskovia nuoria. Sami kertoo, että he halusivat tarjota korkeatasoista opetusta rinteessä ja muutenkin laadukasta toimintaa. - Leirimallista kehkeytyi käytännössä paras toimintamuoto ja leireille on muodostunut jo perusformaatti. Aamulla rinteeseen mennään aamuhartauden jälkeen. Kun jalat ovat puuduksissa, palataan päivälliselle ja saunojen kautta päädytään iltaohjelmaan. Juttelun, rukouksen, musiikin, leikkien ja Jumalan sanan opetuksen myötä ilta kääntyy makkaranpaistoon. Illan ja alkuyön hetkinä

keskustelut saavat usein syvyyttä, kun elämään haetaan uutta järjestystä, Sami kertoo.

Sydän paikallaan Haastattelun lomassa on vaikeaa olla vakuuttumatta miehen vilpittömästä asenteesta. - Yksi alun tavoitteista oli ulkopuolisten ihmisten tavoittaminen kristittyjen lautailijoiden lisäksi. Leireille tuleekin yhä jatkuvasti nuoria, joilla ei ole vielä Jumalan tuntemusta. Tähän on monien kohdalla tullut lisävaloa leireillä. Samille Gospelboarders tuntuu luontevimmalta tavalta tavoittaa ja kohdata niitä nuoria, joille sunnuntain jumalanpalvelus tuntuisi ajan-

jossa rinnesäpinän ja kilpailujen lomassa olisi gospelbändejä ja muita ohjelmaa.Unelmien lomassa Sami alkaa pukea pyöräilyhaarniskaansa jälleen päälleen Jyväskylän Laajavuoren rinnekahviossa. Lajina tällä kertaa on alamäkiajo, jossa suojat turvaavat pahimmilta kolhuilta. Kesäisin lumilautailijat ylläpitävät vauhtia maastopyörien, skeitti- tai surffilautojen ja muiden vesiurheiluvälineiden avulla. Yksi pyörä olisi haastattelijallekin tarjolla, mutta aikataulun k i reyden vuoksi joudun siirtämään kokeilua ehkä seuran leirille... JUSSI VALKONEN


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:24

Sivu 17

17

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

Kun alamme ryhmässä rukoilla toisten puolesta meitä on auttanut se, että ymmärrämme suhteemme Jeesukseen oikein. Se tarkoittaa että meidän ei t a rvitse ostaa Jumalan hyväksyntää rukoilemalla vaan Jumala hyväksyy meidät Jeesuksen tähden. Sen tähden meillä on lupa rukoilla. Usein ennen kuin rukoilemme yhteisesti eri ihmisten ja asioiden puolesta, käytämme hetken hiljaisuutta. Silloin sydämemme saa hiljentyä Jumalan edessä, ja herkistyä Jumalan ohjaukselle rukouksessa. Joskus sydän saattaa jumittua kokonaan ja silloin toisten puolesta rukoileminen tuntuu vaatimukselta. Jumiin tulee apu Jumalalta. ”Meillä on täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä.” (Hepr.10:19) Kiinnitämme huomiomme siihen, että tässä sanotaan, että enää ei tarvita uhria. Rukous perustuu alusta asti siihen, mitä Jeesus on jo tehnyt. Tulemme Jumalan eteen Jeesuksen uhrin kautta. Lisäaineiksi ei tarvita omaa erinomaisuutta, hyviä tekoja tai edes intoa. Sain sähköpostiviestin, jossa kehotettiin menemään tietylle kolmannen maailman maita tukevalle nettisivulle. Sivujen perustaja oli lupautunut maksamaan jokaisen tuolla sivulla vierailleen ja vetoomuksen eteenpäin klikanneen puolesta pienen summan köyhien maiden velkoja anteeksi. Se puhutteli minua. Jeesus on jo maksanut koko summan meidän ja maailman kaikista veloista. Me voimme käydä rukouksessa Jumalan kotisivulle, kaikkeinpyhimpään, jolla julistetaan velkoja anteeksi jokaisella maailman ihmiselle. Jumalan kotisivuilla voimme Jeesuksen piikkiin rukoilla kavereidemme elämään Jumalan rakkauden ymmär tämistä. Ja sitten kädet ristiin! NIINA ORPANA Tämän kertaisen tervehdyksen kirjoittaja tulee Tampereelta. Niina on tottunut koulun rukouspiirin vetäjä. Hän kirjoittaa siitä, miten yksi jae (Hepr. 10:19) on opettanut heitä rukoilemaan rohkeasti. Liitetaan Saarijärven lukion uusi rukouspiiri sydämemme rukouskartalle. Terkkuja ja siunausta Keski-Suomeen! JUSSI VALKONEN

Koulujen rukouspiirit • Saarijärven puolesta ja erityisesti Saarijärven lukion puolesta, että ihmisiä tulisi uskoon ja heitä tulisi myös vastaperustettuun rukouspiiriimme.

Kiitämme Jumalaa monista rukousvastauksista, joita olet lähiaikoina antanut. Sinä todellakin pystyt kaikkeen! • Ihanasta poikaystävästä. • Siitä että vaikka olen epäillyt epäilemästä päästyäni, äsken kaiken epäilyksen keskellä tuli vaan sellainen olo kuin joku suuri olisi lähellä! Kiitos Jumala siitä että pidät minusta vieläkin kiinni!! • kaikista esirukoilijoista! Olen saanut tuntea, että minusta pidetään huolta. Kyllä täältä pohjamudistakin voi nousta, mutta ei yksin. • lukuisista rukousvastauksista menneellä viikolla, Jumala todellakin kuulee ja vastaa. • Jumala siunasi hääpäivämme

Pyydämme Herran parantavan • huonon

itsetunnon ja sen että pidän itseäni toivottoman rumana. • tosi paha vaivan, jonka takia elä-

mäni on todella raskasta, ja että saisin voimia kestää etten surmaisi itseäni. • sukulaismieheni, jolla on syöpä. Hänen perheellensä pelastusta. • koska voimani ovat loppumassa. Elämä pelottaa ja ahdistaa. • että voisin nähdä itseni sellaisena, kuin Jumala minut näkee. On kokoajan hirveä pätemisen tarve.

Henkilökohtaisesti rukoilemme • Jeesus!

pelasta mut! Kodin, koulun, rakkauden, talouden, tietotaidon ja menestyksen puolesta sekä puolisoa ja varjellusta. • Elämäni suuria suuria kysymyksiä. Olen mahdollisesti asettumassa ehdolle seurakuntavaaleissa. • Olen aika yksin uskoni kanssa. Pyydän uskovia ystäviä! • Vaikeat asiat mun elämässäni, opiskelut, sairaudet, ihmissuhteet. Pyydän niihin johdatusta. •

• • •

•• • •••• ••• • • •• • • • •• • • • • • ••• • • • ••

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuottawebbiin ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi (myös sähköpostiosoite piiriin). Sen jälkeen olemme teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii. • Että Jumala johdattaisi eteeni oikealla hetkellä uskovan puolison. • Selvyyttä kutsumukseeni, siihen, mikä olisi minun työkenttäni Jumalan pelloilla.

Ihmissuhteisiin anomme • että Jumala vahvistaisi uskoani ja pelastaisi poikaystäväni. että saisin rohkeutta tehdä mitä on tehtävä. • minun ja poikaystäväni puolesta ettemme eroaisi. Kärsivällisyyttä ja rakkautta meille molemmille. Siunaa ja varjele myös kaikkia lähimmäisiämme. • siunausta avioliittoomme, olen vähän hukassa itseltäni. että lukisimme mieheni kanssa enemmän Raamattua yhdessä ja saisimme seurakuntayhteyden. Auta käyttämään rahat ja aika viisaasti. • Isäni puolesta, että hän löytäisi Jumalan ja tulisi uskoon. • Naapurini kahden koiran puolesta. että hän pitäisi huolta niistä.

KUVA : TUOMO TUMPELO

PR AY ER

NE ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi tai kiitosrukouksesi sekä rukousvastauksesi Nuottawebinsivuilla olevaan esirukouspalveluun www.sley.fi/nuotta/ esirukous.shtml tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse osoitteella prayerzone@nuotta.com tai kirjeitse Nuotta / Esirukoukset, PL 184, 00181 Hki. Nuottawebissä voit liittyä myös sähköpostirukousrinkiin.

Licence to pray!

Utsjoki• Enontekiö• Pello•Raahe• Kokkola•Vimpeli• Alajärvi•Kaustinen•Vaasa•Soini• Nurmo•Teuva• Seinäjoki•Alavus• Nakkila•Kiukainen•Kankaanpää• Tampere•Uusikaupunki•Hämeelinna•Laitila•Turku• Nummela• Kauniainen•Saarijärv i Helsinki•Vantaa• Järvenpää•Lahti• Mäntsälä•Vääksy• Heinola•Mänttä• Jyväskylä• Outokumpu• Mikkeli• Kauriala• Loviisa


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:25

Sivu 18

18

uotta uotta

NOVELLI

Kaukorakkautta ello soi tunnin päättymisen merkiksi. Porukka ryntää ulos, mä muiden mukana.

K

- Mihin sulla noin kiire on, Leena tuskailee vierestä. Se oli joskus niin flegmaattinen liikkeissään, että mulla oli mennä hermot. - Mä en halua viettää koko viikonloppua tässä laitoksessa, mä vastaan. On perjantai, pitkä ihana viikonloppu edessä. Lukio vaati paljon työtä ja aikaa, ainakin multa. Halusin panostaa kouluun, että saisin siedettävän todistuksen, mutta vapaapäivät olivat aina tervetulleita. Kun me päästään ulos koulurakennuksesta ja talutetaan pyöriämme kaupungille päin, mä alan rauhoittua. Miksi mä tiuskin Leenalle? Oliko sen syy, että kaksi vikaa tuntia oli ollut matikkaa? - Sori, mä olin vähän kiree, mä sanon ja Leena nauraa takaisin. - Huomasin. Me mennään karkkikaupan kautta. Ve rensokeri pomppaa vauhdilla ylöspäin irtokarkkeja mäyskätessä. Oli hyvä ottaa rennosti ja olla ajattelematta liikaa. Olin tuntenut Leenan ala-asteen ensimmäisiltä luokilta asti. Me oltiin oltu parhaat kaverit sieltä lähtien. Meillä oli niin paljon yhteistä, että toista oli helppo ymmärtää. Meidän molempien perheet oli uskossa ja me molemmat harrastettiin musiikkia. Mä soitin pianoa ja Leena kävi nykyään saksofonitunneilla. Me oltiin kuljettu samoissa kerhoissa, nuortenilloissa ja leireillä koko ikämme ja oltiin oltu aina myös samalla luokalla. Mä olin siitä kiitollinen, sillä oli huomattavasti helpompaa tunnustaa luokassa värinsä, kun oli joku, joka ajatteli samoin. -Tänään on se keikka, mä totean. Leena virnistää tietävästi ja alkaa vi-

hellellä häämarssia. Mua naurattaa, vaikka vatsassa lentelee miljoona perhosta. Seison huoneessani kokovartalopeilin edessä. Mitä ihmettä mä laittaisin päälle? Farkut tietysti, mutta jokin paita pitäisi keksiä. Halusin näyttää hyvältä, mä halusin, että Sakke viimeinkin huomais mut. Olin päättänyt, että tänään tapahtuis jotain. Sakke oli ollut mun kaukorakkaus jo ihan liian kauan. Mä palvoin sitä etäältä, mä en ollut koskaan vaihtanut sanaakaan sen kanssa. Sakke soitti tunnetussa gospel-bändissä r umpuja, ja tänään niillä oli keikka meidän kaupungissa. Mä kävin bändin keikoilla aina kun ne oli tarpeeksi lähellä, mutta mä en silti halunnut olla Sakelle mikään fani. En halunnut kuulua siihen teinityttölaumaan, joka aina liimautui lavan eteen. Mä pysyttelin etäällä ja teeskentelin keskittyväni musaan ja Sanomaan. Todellisuudessa mä vaan tuijotin rumpujen taakse enkä nähnyt muita kuin Saken. Lopulta mä saan itseni valmiiksi. Päätän mennä kaupunkiin bussilla ja soitan Leenalle, että nähtäis nuorisotalon ulkopuolella. Kukaan muu kuin Leena ei tiennyt mun tunteista Sakkeen, eikä mulla ollut aikomustakaan levitellä asiaa laajemmalti. Lavan edusta kuhisee väkeä, kun mä ja Leena saavutaan paikalle. Me mennään istumaan vähän taaemmas - Mä olen iloinen, että keikka on josain muualla kuin seurakunnan tiloissa. Bongaan pari tyyppiä meidän lukiolta, jotka ei vielä olleet uskossa. Heitän esirukouksen yläilmoihin ja uskon saavani vastauksen. Muu bändi Sakkea lukuun ottamatta on jo lavalla. Kitaristi säätää vielä virityksen kanssa, ja vihdoin mä näen Saken. Se on suloisempi kuin koskaan aiemmin, sen hiukset on

kasvaneet viime näkemältä. Se kävelee rumpujensa taakse ja keikka voi alkaa. Mä leijailen. Puolivälissä settiä Sakke yllättäen nousee ja tulee mikkiin puhumaan. Mä olen hämmästynyt, sillä yleensä Sakke ei puhunut keikoilla. Kitaristi ja laulaja oli pääasiallisesti hoitaneet sen puolen, mutta nyt oli Sakella sanottavaa. Se kertoo uskoontulostaan, ja mä nielen joka sanan kuin sieni. Sakella on ihana ääni! Olen pettynyt, kun se lopettaa. Olisin halunnut kuulla vielä enemmän. Ehkä mä vielä joskus kuulisinkin… Vilkaisen vaivihkaa mun lukiotuttuja ja huomaan, että ne oli kuunnelleet vähintäänkin yhtä tarkasti kuin mä. Ehkä mä vielä näkisin ne taivaassakin. Encoren jälkeen bändi poistuu lavalta. Ne oli sanoneet myyvänsä levyjä keikan jälkeen, ja mun sydän hypähtää, kun näen Saken myyntipöydän takana. Mä sanon Leenalle hätäisesti, että käyn ostaan levyn. En piittaa Leenan virnuilusta, vaan kävelen päättäväisesti pöydän luo. Mullahan tietysti oli joka ikinen levy, mutta sitähän Sakke ei tiennyt. Pöydän luona on tungosta, ja mä en voi jäädä juttelemaan Saken kanssa, vaikka tahtoisin. Mä ostan niiden uusimman ja Sakke hymyilee suloisesti. Mä katson sen ruskeisiin silmiin ja luulen hetken aikaa olevani taivaassa. Sakke ojentaa mulle vaihtorahat ja mun sydän kylmenee. - Kiitos, mä soperran ja melkein juoksen pois. -Mitä nyt, Leena ihmettelee. Mä sanon sille, että haluan olla hetken aikaa yksin ja ryntään vessaan. Mä suljen oven ja odotan purskahtavani itkuun, mutta turhaan. Tunnekuohu menee nopeasti ohi ja mä kokoan itseni. Mä päätän lähteä kotiin yksin. Mä selittäisin Leenalle vasta huo-

menna. Saken vasemmassa nimettömässä oli ollut sormus. Ulko-ovella mä törmään johonkin tyyppiin. - Sori, mä mutisen ja aion jatkaa matkaa. Se pysäyttää mut ja jää tuijottamaan mua silmiin. Mulle tulee ujo olo, ja se tyyppi väittää, ettei mulla niin kiire oo. Se on mua päätä pidempi ja esittelee itsentä Antiksi. Se lupaa tarjota mulle kokiksen ja mä seuraan sitä kahvioon. Antti on naapurikaupungista ja k e rtoo tulleensa tänne kuuntelemaan bändiä. Se vaikuttaa kivalta ja mun on pakko nauraa sen jutuille. Salaa mä ihailen sen pokkaa, pyytää nyt tuntematonta ihmistä noin vain seuraansa. Mä olen kuitenkin iloinen, että se pyysi. -Haluatko sä mun numeron, Antti kysyy yht´äkkiä. Mä en ehdi vastata kun se jo tunkee käyntikorttiansa mulle. Se selittää juuri vaihtaneensa liittymää ja jakelevansa käyntikorttejaan, että saisi paljon tekstiviestejä. Se hymyilee hauskasti, ja mun sydän alkaa leijailla taas. Hädin tuskin enää muistan, miltä Sakke oli näyttänyt. Lopulta tajuan, että on aika lähteä. Hyvästelen Antin ja se muistuttaa mua puhelinnumerostaan. - Siunausta, se vielä sanoo ja hymyilee. Mä kävelen kotiin, sillä mä en malta odottaa bussia. Viisi kilometriä tuntuu lyhyeltä väliltä. Rukoilen vielä Saken ja sen vaimon puolesta, vaikka en tiedä, kuka se on. Mä siunaan joka tapauksessa ja tunnen Jumalan kuulevan. Mä tajuan, että Sakke oli ollut mulle pelkkä illuusio. Muistan Antin hymyn, ja muakin alkaa hymyilyttää. Ehkä mä vielä soittaisin sille. ANNA MÄENPÄÄ


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:26

Sivu 19

19

uotta

Nuotta katsoo ja arvostelee uusimmat nuorisoleffat.

Leffat

riutuukin vaarallinen psykopaatti. Sya näyttelevä Robin Williams pystyy tavoittamaan taidokkaasti sairaan miehen mielen. Elokuva on ahdistava, mutta samalla se on liikuttava. Se on muistutus ihmissuhteiden tärkeydestä mielen hyvinvoinnille. *** Ensi-ilta: 6.12.2002 Kesto: 98 min Ikäraja: K-11

One hour photo Windtalkers Sy Parrish on yksinäinen ja estynyt valokuvaliikkeen myyjä amerikkalaisessa Savmart-supermarketissa. Kuvien kehitys ja asiakaspalvelu ovat hänen intohimonsa. Sy on kiintynyt ahkerasti valokuvaliikkeessä asioivaan Yorkin perheeseen, jonka toimia hän on seurannut pian kymmenen vuoden ajan. Syy siihen saattaa olla perheen äiti Nina, joka hymyilee aina sydämellisesti Sylle. Sy kuvitteleekin itsensä pian perheen jäseneksi, Sy-sedäksi, ja hän teettää tuplakuvat kaikista perheen kuvista itselleen. Syn harmiton pakkomielle saa uskomattomat mittasuhteet, kun Ninan ja hänen miehensä Willin rakkauteen ilmaantuu ryppyjä. Todellisuuden häm ä rtyessä Sy pyrkii itse jakamaan oikeutta ja saa aikaan todellisen perhehelvetin. Elokuva kuvaa häiriintyneen keski-ikäisen miehen mielenliikkeitä niin ansiokkaasti, että myös katsoja sekoaa todellisuuden ja kuvitellun rajoissa. Kiltistä myyjästä kuo-

Vaikuttava sotaelokuva vie keskelle toisen maailmansodan melskettä. Se on kertomus Yhdysvaltojen armeijan käyttämästä Navajo-intiaanien koodikielestä Japania vastaan suunnatuissa operaatioissa. Koodin pystyy mur-

edetessä merijalkaväen sotilaat paljastavat yksi toisensa jälkeen ry hmälleen motiivinsa lähteä sotaan. R yhmä auttaa myös traumojen käsittelyssä, vaikka se synnyttääkin uusia. Sodan mielettömyyttä kuvataan piinaavilla lahtauskohtauksilla. Elokuva antaa myös lyhyen oppimäärän Navajoen uskonnosta ja katolisuudesta. Se opettaa myös ystävyydestä, joka on valmis uhrautumaan henkeen ja vereen asti. **** Ensi-ilta: 25.10.2002 Kesto: 135 min Ikäraja: K 15

Nimet marmoritaulussa

tamaan vain navajonkielen taitoinen sotilas. Japanilaiset pyrkivätkin kidnappaamaan näitä viestimiehiä ja USA:n armeija varautui tähän laittamalla jokaiselle navajoviestimiehelle henkilökohtaisen suojelijan. Tiukan paikan tullen suojelijan tulee tappaa navajo, sillä koodi on tärkeämpi kuin ihmishenki. Elokuvan kerr onta kulkee sujuvasti ja mielenkiinnon kutina pysyy yllä loppuun saakka. Tarinan

Vi ro itsenäistyy 24.2.1918 ja saksalaiset valloittavat maan jo helmikuun loppuun mennessä. Kun Saksa häviää ensimmäisen maailmansodan, puna-armeija hyökkää marraskuussa Viroon. Vi ron hallitus julistaa liikekannallepanon, mutta kutsutut eivät astu palvelukseen. Armeija joudutaan kokoamaan vapaaehtoisista. Ta rt olainen poikaluokka värvätään Vi ro n vapaussotaan. Köyhän perheen pojalle Ahasille valkoisiin liittyminen ei ole itsestäänselvyys, mutta toverihenki tempaa hänet mukaansa. Pojat ovat innoissaan sodasta kuin luokkaretkelle lähdöstä. Sotaa kuvataankin parikymppisten poikien näkökulmasta. Sodan melskeessä Ahas huumau-

tuu ensirakkaudesta porvarityttöön ja sota-aika mahdollistaa katkeransuloisen rakkaustarinan. Elokuva onnistuu kertomaan siitä, miten sota jakoi maan kipeästi kahtia punaisiin ja valkoisiin, niinkuin Suomessakin. Elokuva ei ole tyypillistä räiskettä, vaan ennemminkin kertomus poikien aikuistumisesta. Sota ei ole vain voitokasta ja hienoa, vaan se ennen kaikkea ahdistavaa ja oikukasta. Kaunis ja taidokas kuvaus lumoaa. Tässä Vi ron suurimmassa elokuvap roduktiossa suomalaisilla on osin näppinsä pelissä, erityisesti jälkituotannossa. Rukajärven tiestä tuttu taistelija Peter Franzén esittää yhtä tuhansista suomalaista vapaaehtoista, jotka taistelivat heimoveljiensä puolella. Tarina perustuu Albert Kivegasin samannimiseen kirjaan, joka on ollut sensuroituna Suomessa vuosikymmenten ajan. **** Kesto: 95 Kopioita: 11 MINNA SNELLMAN

K i r k k o v u o s i Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. (Ilm. 3) su 17.11.2002 Valvomisen sunnuntai Valvokaa! Mal. 3:13-18 Mark. 13:33-37 Hepr. 3:12-15 su 24.11.2002 Tuomiosunnuntai, Kristuksen kuninkuuden sunnuntai

Kristus, kaikkeuden Herr a Mal. 3:19-20 Matt. 25:31-46 Hepr. 12:18-25 su 1.12.2002 1. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee nöyränä Jes. 49:8-10 Luuk. 19:28-40

Ilm. 3:20-22 pe 6.12.2002 Itsenäisyyspäivä Kiitos isänmaasta Saarn. 9:13-18 Jaak. 3:13-18 Matt. 20:25-28 su 8.12.2002

2. adventtisunnuntai Kuninkaasi tulee kunniassa Jes. 44:6-8 Luuk. 17:20-24 Jaak. 5:7-11 PIA PIETILÄ PIA.PIETILA@NUOTTA.COM


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:27

Sivu 20

20

uotta

HB:n jäsenet näkivät ilmoituksen Vuoden tulokas -skabasta Nuorten Kesän mainoksessa ja päättivät osallistua siihen. - Tuomaristo sattui tykkäämään meistä. Palkinnoksi sitten päästiin soittamaan tapahtuman päälavalle, Johanna kertoo. Kokoonpanossa Antti Niskala (20) soittaa kitaraa, Tuomas Mäki-Kert t ula (19) bassoa, Samuel Mäki-Kerttula (17) on rumpali ja Johanna Aaltonen (17) laulaa. Pojat törmäsivät toisiinsa noin kaksi vuotta sitten toteuttaessaan Tuomasmessua. - Sitten alettiin käydä soittelemassa omaksi iloksemme suomigospelia ja radiohittejä ja välillä muutakin. Johanna bongattiin mukaan vähän myöhemmin seurakunnan nuortenleiriltä, pojat muistelevat. Vaikka Antin mukaan nykymusiikissa onkin jo melko yleistä, että raskaallakin puolella on naislaulajia, on tämä hengellisellä puolella aika poikkeuksellinen ilmiö. - Se toimii kuitenkin hämmästyttävästi, jos naisella on asennetta ja potentiaalia laulaa rokkia. Sana ikään kuin taotaan perille asti, Antti sanoo. Miltä Johannasta sitten tuntuu olla ainoana tyttönä bändissä? Kuka näyttää kaapin paikan? - No minä, totta kai, Johanna nauraa. - Ei vaan. Yhdessä päätetään, hän kuitenkin kuittaa.

HB

dän syntimme annetaan anteeksi. Jumala antaa meille kaikille mahdollisuuden uskoa tämän, Tuomas jatkaa.

Katse kohti tulevaa Syksyn kiireiden keskellä Samuel, Antti, Johanna ja Tuomas ovat rauhallisella mielellä. Tämä johtunee siitä, että he ovat saaneet juuri ensimmäisen neljän biisin levyn valmiiksi. Jäsenet miettivät myös, että bändiä pitäisi saada vähän tunnetummaksi.

progerokkaa

MINNA KORHONEN

Elokuussa Ryttylässä miteltiin Vuoden tulokas -skaba. Yksi osallistujabändeistä oli forssalainen HB. Lokakuun auringon valaistessa syksyistä maisemaa ja puiden pudotellessa lehtiään kyselin bändin kuulumisia. Saanko esitellä: HB.

Anssi Kelan lämppärinä markkinoilla HB:n ensimmäinen keikka oli FSRock 2002 -bändikilpailussa. Itse asiassa biisit tehtiin kyseistä kisaa varten. - Siinä kisassa tulimme toiseksi, mikä oli ihan hyvin aloittelevalta bändiltä ja ainoalta gospelbändiltä 20 rockbändin joukossa, Samuel virnistää. Vuoden tulokas -tittelin seurauksena bändille on tullut paljon positiivista palautetta. Ihmiset kyselevät levystä ja käyvät ahkerasti yhtyeen kotisivuilla. Tällä hetkellä HB keikkailee rauhalliseen tahtiin. Keikalle mennään, kun pyydetään. - Unelmakeikalla soitto sujuu ja osa yleisöstä laulaa biisien mukana. Yleensä keikka on onnistunut, jos sen jälkeen on hyvä fiilis, Samuel toteaa.

Jumalan kunniaksi siikki uppoaa bändin mukaan pare mmin nuoriin kuin vanhoihin kuuntelijoihin. Laulunsa bändi tekee itse. Bändin kitaristi Antti myöntää olevansa mies laulujen takana. Biiseistä hän yrittää tehdä mahdollisimman ihmisläheiset ja hengellisesti puhuttelevat.

Terapiaa naissolistilla Bändin oman kuvailun mukaan musiikki on raskasta, proge-höysteistä rokkia. - Kuvitelkaa Terapia-tyyppistä musaa, jossa on naislaulaja. Tämä voisi olla aika hyvä kuvaus musiikistamme, Samuel heittää. Koska HB:n tyyli on raskasta, mu-

Miksi pitää aina kyseenalaistaa? Juttua laatiessani kävin tutustumassa bändin kotisivuihin. Mustanpuhuvilla sivuilla kerrotaan, että bändin jäseniä yhdistää usko Jeesukseen. Syy gospelin soittamiseen on selkeä. - Koska olemme olleet seurakun-

nan touhuissa mukana, gospelmusiikki tuntui luonnolliselta jutulta, Johanna kertoo. Laulujen sanat puhuvat anteeksiantavan Jumalan huolenpidosta. Esimerkiksi Epävarmuutta-biisi k e rtoo nuoresta. Olotila on varmasti tuttu jokaiselle; pitäisi saada konkreettista näyttöä Jumalasta. Laulu on eräänlainen avunhuuto Jumalalle. Kukaan ei jaksa yksin ja kaikki tarvitsevat jonkun. Jumala vastasi tähän tyhjyyteen lähettämällä Poikansa maailmaan yksinäisille ja hylätyille. Antin mielestä on hienoa, että usko Jeesuksen riittää ja me olemme tasavertaisia Jumalan edessä. - Jeesuksen kuoleman takia mei-

Kuuntelijapiiri on ymmärrettävästi vielä aika pieni. Muutoksen tähän voi osaltaan tuoda esiintyminen Tu russa Maata Näkyvissä -festareilla. - Yritämme saada esiintymisiä järjestettyä enemmän. Nettisivuiltamme saa otettua meihin yhteyden. Sieltä voi tilata myös levyä, Tuomas mainostaa. HB lähettää terveisiä kaikille Nuotan lukijoille. Hyvää syksyä ja Jumalan siunausta! ELINA PELKONEN


28.10.2002

16:28

Sivu 21

21

Nuotan pikkujoulut

Keikat

g

ti 17.12. klo 19

uotta

y

Paikka: God’s Gas, Helsinki (Kaisaniemenkatu)

Mukana: Juha Tapio, ylläribändi,

Juha Heinonen, Jussi Miettinen Nuotan toimitus ja SINÄ Tarjoilua glögiä, joulutorttuja ja salmiakkia. Ota mukaasi joulumieltä ja 2 euron lahja! Vapaa pääsy

Exitin juhlakiertua (mukana Juha Tapio) w w w.karavaanikulkee.net

Juha Tapio w w w.juhatapio.net

MoG w w w.menofgalilee.net 17.11. Turku, Maata Näkyvissä festarit, näyteikkuna 28.11 Saarijärvi 30.12. Ryttylä

Egoeimi

Kirjat

15.11. Turku, Maata näkyvissä -festarit

Jukka Sariola: Hyväosainen. Kustannus Oy Uusi Tie 2002

Skybird 13.11. Helsinki Cafe Seed

Jukka Sariolan Hyväosainen pysäyttää väkisinkin ajattelemaan. Miksi pyörätuoliin ja hengityskoneeseen kytketty mies haluaa antaa kirjalleen nimeksi “hyväosainen”? Kirja on Jukka Sariolan puheenvuoro vammaisen elämästä, sen hyvistä ja huonoista hetkistä. Sariola kuvailee kirjassaan elämäänsä ja arkeaan sekä siitä nousevia pohdintoja. Hyväosainen pohdiskelee ihmisten suhtautumista vammaisuuteen, ja nostaa pintaan monia vaiettuja asioita, joita vammainen kohtaa yhteiskunnassa ja seurakunnassa. Kirjan sivuilta löytyy älykäs, elämää ja Jumalaa rakastava ihminen, joka arvostaa elämää sellaisena kuin se hänelle on annettu. Se pysäyttää miettimään elämän arvoa, ja pohtimaan sitä, millainen on hyvä elämä.

Tu rvakytkin w w w.turvakytkin.com/ 16.-17.11. Turku, Maata Näkyvissä 31.12. Savonlinna 01.01.2003 R yttylä

Oratorio 15.11 rit,

Maata Näkyvissä festaTurku

MINNA KORHONEN

Juha Heinonen: Katkis - Seikkailevan seurakuntalaisen matkaopas Sleykirjat 2002. Katkis on kirja kristinuskon perusteista. Se käy läpi kymmenen käskyä, uskontunnustuksen ja Isä Meidän -rukouksen sekä valottaa, mitä tapahtuu muun muassa kasteessa, ehtoollisessa ja rukouksessa. Katkis onkin maanläheinen opas katekismuksen ymmärtämiseen. Piirroksin kuvitettu kirja on onnistuu avaamaan katekismuksen tekstiä mielekkäästi. Mukavan lukutuokiosta tekee seikka, että kirjoittaja on uskaltautunut laskeutumaan lukijan tasolle. Hän ei saarnaa ajatuksiaan korkealta ja kovaa, vaan pikemminkin jutustelee kirjan sivuilla ja yhdessä lukijan kanssa tarkastelee uskon perusteita sekä elämän kiemuroita. Suomen luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen nuorisotyönjohtajan Juha Heinosen kirjoittaman kirjan riveiltä kaikuvat kirjoittajan lempeä huumori ja luottamus Jumalaan. Tässä oiva ja opettavainen omaan tai kaverin kirjakokoelmaan! MINNA KORHONEN

Nuotta julkaisee keikkakalentereita. Lähetä keikkatietosi osoitteeseen: toimitus@nuotta.com.

y

MINNA KORHONEN

11/2002 Nuotta taitto kopio 1


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:29

Sivu 22

22

www.nuotta.com

nuotta22 cyan magenta yellow black

check this out!

uotta

web

uotta Etsi ystävää sähköpostilla!

Linkkivinkit:

w w w.nuotta.com osoitteesta löydät palvelun, jolla voit etsiä ystävää sähköpostilla. Kirjoita selaimeesi: w w w.nuotta.com sitten valitse “Missä olet”. Palvelu on tarkoitettu vain Nuotan tilaajille. www.nuotta.com sisältää myös paljon muuta ekstraa tilaajille.

www.avaimia.net www.ristihinrastihin.net www.wwbible.net

etsin ystävää Lähetä kirjeenvaihto-ilmoituksesi osoitteella: Etsin ystävää, Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Jos käytät nimimerkkiä, liitä ilmoitukseen mukaan nimesi ja osoitteesi.

Jos haluat vastata ilmoitukseen: Laita vastauksesi kuoreen, päälle lyijykynällä vastaanottajan nimimerkki ja se numero, jossa ilmoitus julkaistiin. Liimaa postimerkki valmiiksi ja sujauta vastauskirjeesi isompaan kuoreen ja postita osoitteella: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Nuotta toimittaa kirjeesi eteenpäin.

Etsin ystävää/poikaystävää. Olen vähän yli 20-vuotias ja harrastan liikuntaa ja lukemista. -KATRI-

Nuotan nettisivuilta löytyy Missä olet -palsta, joka on tarkoitettu Nuotan tilaajille. Tältä palstalta löydät kuukausittain vaihtuvan salasanan. Lokakuun Nuotan ilmestymiseen saakka ovat voimassa seuraavat tunnukset: käyttäjätunnus on “joulu” ja salasana “tulee”.

ujo - kirjoittaminen on helpompaa. Kirjoittele itsesi näköinen kirje, ilahtuisin. -ENKELEITÄ SINULLENimimerkki “vailla jotakin 85” lähetit kirjeilmoituksen, mutta siinä ei ollut sinun yhteystietojasi. Lähetä ne toimitukseen, niin voimme julkaista ilmoituksesi. t. toimitus

Heip... Sinä siellä jossakin. Ehkä juuri sinä oletmieshenkilö jolle usko on pohja elämälle ja haluaisit kirjoittaa, olla ystävä tai enemmänkin 20 vuotiaalle uskovaiselle tytölle. Olen hieman arka ja

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nu


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:29

Sivu 23

23

uotta

15- 17. 11. VUORELLA TUULEE M a rraskuun puolivälissä tutusti Tu russa , Maata on näkyvissä kun Vuorella tuulee

ADVENTTI ADVENTTIA Sleyn nuorisotyön adventtitapahtumassa perjantaina 29.11. kuullaan ainakin bass'n Heleniä, Tuukka Salmenkorvaa, Men of Galileeta sekä Juha Heinosta. 30.11. Kauhajoen evankelisen opistolla adventtitapahtumassa on mukana Juha Tapio trio sekä Musti Lähteenmaa.

ADVENTTILEIRI ESANTUVALLA 6.8.12.

www.nuotta.com

Kaikille avoin Maata Näkyvissä -kiitosjuhla pidetään Tu run Lutherin kirkolla kello 18.00. Festarimuisteloissa mukana Maata Näkyvissä- festariväki, juontajat sekä Juha Tapio. Tarjolla myös kakkua.

NUOTAN PIKKUJOULUT 17.12. HELSINGISSÄ, GOD’S GASISSA Nuotan pikkujoulut 17.12. klo 19 Paikka: God’s Gas, Helsinki(Kaisaniemenkatu) Mukana: Juha Tapio, ylläribändi, Juha Heinonen, Jussi Miettinen Nuotan toimitus ja SINÄ Tarjoilua glögiä, joulutorttuja ja salmiakkia. Ota mukaasi joulumieltä ja 2 euron lahja! Vapaa pääsy

HAASTE-LINKKI TAPAHTUMAT UUTENA VUOTENA Haaste-tapahtumat

www.nuotta.com

www.nuotta.com

www.nuotta.com

t

Lapuan Kauhajärvellä Esantuvalla vietetään adventtileiriä Raamatun äärellä hyvässä seurassa kristityn vapautta ja itsenäisyyttä pohtien. Lisätietoja leiristä Musti Lähteenmaalta, 0400 506 837.

MAATA NÄKYVISSÄ, ILOA JA KIITOSTA 8.12.

Tässäkö paikka sinun mainoksellesi? Ota yhteyttä Nuottaan toimitus@nuotta.com

kutsu-

vat nuoria vastaanottamaan uutta vuotta kolmelle paikkakunnalle: R yttylään, Seinäjoelle ja Savonlinnaan. Mukana suomigospelin laatukamaa kuten Bass´n Helen, Mikko goes to heaven, Juha Tapio, Tu rvakytkin, Men of galilee, Joulunsankari-suurmusikaali, Nina Åström Band, Dust eater dogs, Petri MKosonen, Maallikkosaarnaajat yms. Tietysti kaiken keskipisteenä on Jeesus Kristus, johon tutustutaan Raamattuopetuksessa ja seminaareissa. R yttylän Haasteeseen voi tulla paikalle jo 29.12 rukoilemaan ja etsimään Jumalan kasvoja Petri Kososen ja kumppanien kanssa. 30.12 pidettävässä Midiseminaarissa poraudutaan Kymmenen Käskyn merkityseen. Haaste järjestetään Ry t t ylässä 29.12.-1.1., Seinäjoella 31.12. ja Savonlinnassa 30.-31.12. Ilmoittautumiset R yttylän tapahtumaan 13.12. mennessä puh. (019) 779 2250, os. nuorisotiimi@sekl.fi, Savonlinnan ta-

pahtumaan Savonlinnan kristilliselle opistolle, puh. (015) 572 910. Lisätietoja osoitteessa www.sekl.fi/tiimi.

UUSI ALKU 4.5.1.2003 Loppiainen vietetään tuttuun tapaan Lempäälän Hakkarissa. Gospeltarjontaa on luvassa laidasta laitaan Jumpin'n Chinasta The Rainiin ja Dorasta Terapiaan. Raamattuopetuksista vastaavat mm. Pasi Palmu, Marko Sagulin ja monet muut. Käy katsomassa koko ohjelma netistä w w w.uusialku.com tai soittele numeroon (03) 289 5250.

talvella Ryttylässä teemalla “Minä, Nuoriso ja Tekijä”. Ohjelmassa luvassa kohtaamisia kotiryhmissä, luentoja, seminaareja, rukousta ja hauskanpitoa. Future on tarkoitettu kaikille herätyskristityille nuorisotyöntekijöille ja vastuunkantajille keltanokista konkare ihin. Varaa ajankohta jo nyt kalenteriisi. Järjestäjänä: MESK. Kysy lisää nuorisotiimistä p (019) 7792250

FUTURE NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN YHTEYSPÄIVÄT 15.-17.3. RYTTYLÄSSÄ Suuren suosion saaneet nuorisotyöntekijöiden yhteyspäivät pidetään kevät-

Tilaa nyt tällä

lipukkeellaa uott

TILAUSKORTTI

Tilaan Nuotan: kestotilauksena 34 euroa vuosikertatilauksena 37 euroa 6 kk määräaikaisena 20 euroa

Tilaa tällä tilauskortilla tai soita numeroon (09) 6939 0217 (ti-to klo 9-16)

Nuotta

Nuoren seurakunnan sano-

maksaa

Lehden saaja

maksun

posti-

Lähiosoite Postiosoite

NUOTTA

Lehden maksaja

vastauslähetys sopimus 00180-16 00003 HELSINKI

Lähiosoite Postiosoite

w.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com

nuotta23 cyan magenta yellow black

m e n o v i n k i t


11/2002 Nuotta taitto kopio 1

28.10.2002

16:30

Sivu 24

24

uotta

Ensilumi on laskeutunut Hämeenlinnaan. Syyslomaansa viettävä Marinella Savolainen,17, kahlaa loskaksi muuttuvassa lumessa punainen treenikassi olallaan. Loma menee paljolti urheilun parissa, sillä Marinella pelaa lentopalloa – tosissaan. - Treenejä meillä ei tällä viikolla ole, mutta omatoimisesti käyn punttiksella ja uimassa, pitkä urheilijatyttö k e rtoilee. Alun perin lentopallon maailmaan innosti valmentajaisä, mutta ensimmäisistä harkoista ei jäänyt kovin lämpöisiä muistoja. - Joskus, kun olin ala-asteikäinen, isä ilmoitti, että ‘sulla on tänään lentopallotreenit’. Aloitettiin harjoittelemalla hihalyöntejä. Se sattui niin hirveästi, että aloin itkeä. Nyt kädet ovat jo pelaamiseen tottuneet, ja mustelmia tulee enää harvoin, Marinella juttelee. Hänestä on tullut keskushyökkääjä A-tyttöihin ja 2-sarjan naisiin. Tavoitteena on päästä joskus liigaan pelaamaan. Marinella innostuu selittämään lentopalloasioita: miten pallo pitää tappaa, kuinka keskushyökkääjä syöksyy takaa verkolle aina, vaikka vain hämätäkseen, ja millainen yhteishenki syntyy kauan yhdessä pelanneille. - Siisteintä lentopallossa on yhteispeli. Siinä ei voi sooloilla. Ja aina voi kehittyä; käyttää vaikeampia pelikuvioita tai parantaa tekniikkaa, hän hehkuttaa.

- En ole muuten ikinä kiittänyt Tu omoa. Pitääkin tehdä se, Marinella hoksaa. Vaikeinta uskossa on hyväksyä oma syntisyytensä. - Tiedän, että uskon Jumalaan, mutta kuitenkin perisynti mussa kapinoi sitä vastaan. Se on raastavaa. Tuomon kanssa uskonasioita on puhuttu halki jälkeenpäinkin paljon, ja perisynnistä on saatu aikaan kunnon väittely. - Sen vääntämisen kautta tajusin, että juuri sen puolesta Jeesus on kuollut: synnin takia, joka mussa asuu. Mun ei tarvi olla täydellinen, riittää, kun annan uskon asua sisälläni ja luotan siihen, että riitän tällaisena Jeesuksen tähden. Taivaassa on varattu mulle oma paikka – juuri

mun kokoinen.

Iltoja Putkassa Marinella viettää usein aikaansa Hämeenlinnan seurankunnan nuorisotilassa, ‘Putkassa’. Seurakuntaporukan Marinella haluasi olla avoin, ja hän yrittää omalla käytöksellään helpottaa messiin tulemista. - Haluan luoda hyvää yhteishenkeä ja olla esimerkkinä. Monet luulee, että uskovat kulkee nuttura päässä ja lukee vain koko ajan Raamattua, Marinella miettii. - Vaikka kyllä me Sanaakin luetaan ja siihen isosena haluan myös kannustaa. Yksi riparilla ollut poika sai niin kovat “kicksit” Raamatun lukemisesta, että päätti lukea kirjan ko-

konaan kuuden luvun päivävauhdilla. Lentopallon lisäksi Marinellalla on toinen intohimo: gospelmusiikki. - Mä en tiedä mitä tekisin ilman sitä! Viimeksi olin Juha Tapion konsertissa. Musiikista ja välispiikeistä tuli ihmeellinen tunnelma: aivan kuin olisi ollut pienessä kuplassa suojassa. Marinella tekee myös itse musiikkia, eniten hän on innostunut hip-hop musiikista. Biisejä on väsäilty, ja Marinella haluaisikin panostaa enemmän musiikkiin. Ja Maallikkosaarnaajien räppäreille Marinella nostaa pipoa. VIRPI RANNILA VIRPI.RANNILA@NUOTTA.COM

“Taivaassa on mun kokoinen paikka”

Syntistä menoa Marinella on lapsesta asti uskonut Jumalaan. Pyhäkoulun penkkiä tuli pienenä kulutettua paljon. Hiihtolomariparilla isosena ollessaan uskonasiat tulivat suoraan kohti. - Meidän pappi kysyi multa, että uskonko Jumalaan. Tiesin uskovani, mutta en ollut sitä ennen tehnyt asiaa itselleni täysin selväksi. T ieto muuttui tajuamiseksi, ja tuo ilta meni uutta oivallusta miettiessä. Lapsenusko alkoi muuttua omaksi jutuksi. Ihminen, jota Marinella heräämisestään haluaa kiittää, on Tuomopappi.

joulukuun Nuotassa • Joulunsankari Jeesus • Valentin Kononen • Aikamme pakolaisuus • Shank’s Mare

nuotta24 cyan magenta yellow black

Marinella pelaa eikä pelkää


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.