Nuotta 12 2006 by Plussmeedia

12/06

Uuden alun edess채 Millainen on hyv채 lahja? Gospelia: Teri Mantere, Juha Tapio ja Mc Kurmot

SIVUPER SOONA AIKA JANA ANNEN EL ÄMÄSTÄ 1984 1998 1999 Anne syntyy Annen Anne käy ensimmäiset riparin festarit

2003 Anne kirjoittaa ylioppilaaksi

2004 Työ festareiden projektisihteerinä alkaa

2007 Annesta tulee festareiden projektipäällikkö

Anne Vähätalo, 22, on Maata Näkyvissä -festareiden projektisihteeri ja vuodesta 2007 lähtien festaripomo. Nuotta haastatteli häntä festareiden kynnyksellä. Mitä kuuluu juuri nyt? – Kuuluu hyvää, kiitos. Takana on mukava ja työntäyteinen syksy Maata Näkyvissä -festareita valmistellen. Festarit on nyt takana ja voin hetken huokaista ennen uusia haasteita. Millaiset olivat ensimmäiset Maata Näkyvissä -festarisi? – Olin ensimmäisen kerran festareilla vuonna -98. Olin kuullut tapahtumasta seurakuntani nuorisotyöntekijältä Tompalta, joka oli silloin tapahtuman projektisihteeri. Lähdin festareille lauantain iltakonserttiin yhdessä ystäväni kanssa. Hän oli kesällä käynyt riparin ja lähti festareille riparikavereitaan tapaamaan. Itse olin menossa riparille vasta seuraavana kesänä. Ekoilta festareiltani jäi erityisesti mieleen kristittyjen yhteys

ja festaritunnelma. Muistan, että matkalla kotiin ajattelin, että ensi vuonna on päästävä uudestaan. Siitä lähtien olen ollut joka vuosi festareilla. Miten olet päätynyt festaritöihin? – Festariurani alkoi ruuanjaosta. Oli hirmu palkitsevaa, kun sai olla jakamassa iltapalaa nälkäisille festarivieraille. Lisäksi olen ollut muutamana vuonna infotiimissä vastaanottamassa ja toivottamassa tervetulleiksi festareille saapuvia ryhmiä. Lukion jälkeen päätin pitää välivuotta, mutta en oikein tiennyt, mitä olisin tehnyt. Sitten aivan yllättäen minulle tarjottiin työtä Maata Näkyvissä -festaritoimistossa. Syksyn 2003 olin siis toimistotyöntekijänä, minkä jälkeen aloitin projektisihteerinä. Niitä hommia olen nyt kolme vuotta tehnyt ja ensi vuonna aloitan projekti-

JOULUKUU 2006 4 4

PÄÄHAASTATTELU: DIEN TAYLOR MN-FESTARILAVALTA

Bronxilainen nuorisopappi kertoo kirkosta, jossa nuoret ovat kuin kotonaan. 7

JUHA TAPIO LEIPOI KIRKON PIPARIKSI ASIANTUNTIJAN VASTAANOTOLLA

Mikä ihmeen neitseestäsyntyminen? 12

NUOTAN JOULULAHJAVINKIT

Älä stressaa joululahjoista vaan anna tänä jouluna lahjaksi jotain mieleenpainuvaa.

MAATA NÄKYVISSÄ -FESTARIT

NUOTAN PARAS KANSI 2006

MN-festarivieraat äänestivät vuoden parhaan kansikuvan.

Millainen on pop-laulajan unelmakirkko? 10

14 20

Loppuunmyyty Maata Näkyvissä räjäytti potin.

KIVEEN KIRJOITETUT

Jumala tietää, millaista on olla ihminen. Hän on kokenut sen! 8

Nuoren seurakunnan sanoma

NHL-KAUKALOIDEN KRISTITYT

Rujojen kiekkomiestenkin joukosta löytyy Jeesuksen seuraajia. 21

SEURISKAVERI

Jarno Kallio Pomarkun seurakunnasta. 22

JOULUNOVELLI

Mitä tapahtuu, kun Mänkki, Knihti, Herodes, murjaanien kuningas, Itämaantietäjät ja Klonkku päästetään ovesta sisään?

UUDEN VUODEN PANEELI: TIEDÄN, MITÄ TEET ENSI VUONNA

Mitä uutisankkuri Keijo Leppänen ajattelee tulevaisuudesta? Mikä ensi vuonna on in? Mikä on kristityn tulevaisuus?

MEGARAAMIS

Johdatus ja Jumalan suunnitelma Jumalalla on suunnitelma elämäsi varalle.

16 20

JOULURÄP

Lemppari ja Christoforum MISSION POSSIBLE

Miten evankeliumi levisi ateistisen Neuvostoliiton aikana Venäjällä?

PÄ ÄKIR JOITUS päällikkönä. Jumalan johdatus on ihmeellistä! En olisi kyllä ensimmäisillä festareillani uskonut, että joskus tekisin työkseni festareita. Miltä tuntuu aloittaa ensi vuosi projektipäällikkönä? – Onhan se tosi jännittävää! Luottavaisella mielellä kuitenkin olen. Ei tätä tapahtumaa omin voimin tehdä: Taivaallinen Isämme on työhön kutsunut, hän myös varustaa. Siihen uskon ja luotan. Festareilla on lisäksi loistava vastuuhenkilöporukka, jonka kanssa on tosi mukava tapahtumaa järjestää. Mitä teet festareiden ulkopuolella? – Festareiden ulkopuolella opiskelen Turun ammattikorkeakoulussa sosionomiksi: istun luennoilla ja luen tentteihin. Vapaa-aikaa vietän mielelläni ystävien kanssa tai lähden kuntoilemaan. Urheilu on vastapainoa opiskelulle ja työlle. Tykkään myös lukemisesta. Luen aika paljon hengellistä ja teologista kirjallisuutta, tosin syksyisin on sen verran bisneksiä, että lukemiset usein jäävät. Joskus arki on kiireistä, mutta sitten välillä otan ihan rennosti enkä tee yhtään mitään. Mikä on festareissa parasta? – Festareilla parasta on evankeliumi, jota musiikin, puheen ja esittävän taiteen keinoin viedään eteenpäin. Jos taas ajattelen festareita organisaationa, parasta on talkoohenki. Tapahtuman toteuttamiseen tarvitaan yli tuhat talkoolaista, ja jokainen heistä omilla lahjoillaan on tärkeällä paikalla tekemässä Jumalan valtakunnan työtä. Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com

Eläköön festarit! päästä taivaaseen, kun mulla ei ole siipiä?” Kaksivuotiaan tyttäreni nelivuotiaalle siskolleen esittämä kysymys kuulosti vilpittömältä. Koska siskolla oli muuta mietittävää, pikkuipana vastasi itse itselleen: ”Jeesus vie meidät taivaaseen.” Maata Näkyvissä -festarit on yli kahdenkymmenen vuoden ajan antanut vastauksen siihen, kuinka taivaan ovi aukeaa. Tapahtuma on pysynyt uskollisena lähtökohdalleen. Tästä kaikesta järjestäjät ansaitsevat reilun kädenpuristuksen. Kiitos. Festarit on iskussa. Loppuunmyyty Turkuhalli ja hengellinen nuorisotapahtuma on yhdistelmä, jonka pitäisi kiinnostaa mediaakin. Jättihän festarit jälkensä yli 5 000 osallistujan lisäksi heidän ihmissuhdeverkostoonsa ja satojen seurakuntien nuorisotyöhön kautta Suomenniemen. Maata Näkyvissä -festarit on keitos, jossa on maistuvat ainekset: innostava näky, motivoitunut tiimi, rukousta, luovuutta, huumoria ja monipuolinen, korkeatasoinen ohjelma, jolla on selkeä teologinen sisältö.

”KUINKA MÄ VOIN

VOIDAANKO PUHUA herätyksestä? Mielestäni ei. Mutta sen voi sanoa, että Maata Näkyvissä -festarit on tehokas

26 26

asennemuokkaaja: saat olla cool tai nysverö, klassinen tai rock, hihhuli tai piilossa seisoja, Jeesukselle kelpaamme kaikki. Maata Näkyvissä myös kristillisen nuorisokulttuurin katselmus. Samalla se näyttää rohkeasti suuntaa hengelliselle nuorisotyölle: Evankeliumi esille! Tämä on parasta sitouttamista kirkkoon, sen Herraan ja sanomaan. Ja tehokkainta kirkosta eroamisen ennaltaehkäisemistä. Kuka tai mikä olisi se taho, joka synnyttäisi nuorille aikuisille omat festarit? Nuorten aikuisten maailmassa on tällä kohtaa aukko. Festarit auttavat jaksamaan arjessa. Ne voivat vahvistaa nuoren kristityn identiteettiä. Siksi niitä tarvitaan. Suunnittelemisen voisi aloittaa vaikka hyödyntämällä Maata Näkyvissä -festareilta tuttuja aineksia ja päivittämällä ne ikäryhmälle sopivaksi. Sitten ei nuorten aikuistenkaan tarvitsisi seistä piilossa, ainakaan vasten tahtoaan. Maata Näkyvissä -festarit on merkkipaalu sekä festareiden että kristillisen nuorisotyön historiassa. Loppuunmyyty Turkuhalli kertoo, että Maata Näkyvissä ei mahdu enää Turkuhalliin ja sen ympäristöön. On aika mennä eteenpäin! Rattoisaa ja siunattua joulunaikaa kaikille Nuotan uusille ja vanhoille lukijoille. Pitäkää itsestänne huolta!

TÄMÄN VUODEN

GOSPEL CENTER: MC KURMOT

Tyttöräppiä parhaimmillaan 27 27 28 31

UUSIMMAT LEVYT KOLUMNISTINA JUSSI SALO GOSPEL CENTER: TERI MANTERE UUTISET JA MÄÄ sukeltaa

KIRJE TÄLLE SUKUPOLVELLE

Suomen ja maailman tapahtumiin Perussettiä: Kotibileet ja perjantaipullo? 36

MIES POPULAARIKULTTUURIA VASTAAN

Onko urheilullinen kristitty hevari vain satuhahmo vai todella olemassa?

Päätoimittaja

Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com

OTA TALTEEN MYÖS JULISTEET! Nuotta 12/2006

Seurakunnan on hyväksyttävä nuoret avosylin sellaisina kuin he ovat.

Dien Taylor nautti Turkuhall Maata Näkyvissä -festareiden puhujavieras Dien Taylor rakastaa isoja yleisöjä. Karismaattisen puhujan kätköistä kuitenkin kuoriutuu kahdenkeskisessä keskustelussa lämmin ja nöyrä pastori.

ien Taylor työskentelee nuorisopastorina New Yorkissa luterilaisessa kirkossa nimeltä Redeemer Evangelical Lutheran Church. Taylorin seurakunta sijaitsee maineikkaassa Bronxin kau-

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

punginosassa, joka on kuuluisa väkivallasta, rappiosta ja hip hopista. New York on kaupunkikulttuurin mekka ja hivelee mielikuvitusta siinä määrin, että sitä on vaikea olla nostamatta esiin Taylorin kanssa puhuessa. Hän ei kuitenkaan lähde maalailemaan gangsteritarinoita tai urbaaneja legendoja, vaan vertaa kaupungin elämää ja Jumalan rauhaa toisiinsa. – Ilosanomaa Jeesuksesta on erityisen kivaa viedä New Yorkissa, koska evankeliumi on niin jyrkkä vastakohta New Yorkin kiihkeälle elämälle, Taylor sanoo.

”We receive, teach, celebrate and share Christ Jesus”

Pähkinänkuorellinen Dien Tayloria IKÄ:

naimaton Bronx, New York SUOSI KKIOPETUSL APSI: Pietari SIVIILISÄÄT Y:

ASUIN PAIKK A:

ENITE N LAINATTU RAAM ATUN KOHTA:

Matt. 28: 20 (”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”)

hallin hyvästä tunnelmasta Taylor vastaa seurakuntansa nuortentoiminnasta. Nuoret kokoontuvat viikoittain heidän kirkolleen kuoroharjoituksiin, kuuntelemaan raamattuopetusta, tanssimaan – ja saamaan apua läksyihinsä. – Meillä on jo pitempään ollut tällainen projekti nimeltä ”Homework help”. Nuoret tulevat kotitehtäviensä kanssa, ja niitä ratkotaan yhdessä. Yritämme auttaa myös yliopistohauissa ja vastaavissa, Taylor kertoo. – Illoissa meillä käy noin 60 nuorta. Yhteensä toiminnassa on mukana ehkä 120 nuorta, Taylor arvelee.

Redeemer-seurakunnassa on myös oma rippikoulu, mikä kuulostaa suomalaiseen korvaan vähintäänkin eriskummalliselta. – Ripari on meillä kaksivuotinen. Siinä käydään läpi Raamattua ja Lutherin Katekismusta. Olen suuri Luther-fani, Taylor kertoo innostuneena. – Meidän kirkkomme motto on: ”We receive, teach, celebrate and share Christ Jesus” (”vastaanotamme Jeesuksen, opetamme hänestä, juhlimme häntä ja jaamme hänet”), Taylor sanoo havainnollistaen käsiliikkein.

Nuotta 12/2006

Ilosanomaa Jeesuksesta on erityisen kivaa viedä New Yorkissa, koska evankeliumi on niin jyrkkä vastakohta New Yorkin kiihkeälle elämälle

– Teemme itse asiassa nuo samat käsiliikkeet jumalanpalveluksessa, hän kertoo.

Kirkko kodiksi Taylorin mielestä työ newyorkilaisten nuorten parissa ei juuri eroa työstä suomalaisten nuorten keskellä. – Nuoret ovat samanlaisia kaikkialla, koska Jumala kutsuu kaikkia nuoria, koska kaikki nuoret ovat syntisiä ja koska kaikki nuoret tarvitsevat Jeesusta, joka kuoli, jotta he eläisivät, hän sanoo. Perherakenteet ovat Taylorin mukaan kuitenkin New Yorkissa hyvin erilaisia kuin Suomessa. Se aiheuttaa ongelmia ja haasteita seurakunnalle. – Tosi monella nuorella minun seurakunnassani ei ole vanhempia, tai he eivät tunne isäänsä. Isä voi olla vankilassa, murhattu tai vastaavaa. Miten he voivat rukoilla ”Isä

Monissa seurakunnissa vaaditaan, että pitää olla valmiiksi pyhä, ennen kuin pääsee mukaan. meidän”, jos he eivät ymmärrä, mitä ”isä” on? – Heistä itsestään pitäisi tulla joskus isiä, ja se on todella vaikeaa, jos ei ole ollut omaa isää, Taylor sanoo. Taylorin mukaan tässä kohdin on

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

kirkolla tärkeä rooli. Sen tehtävänä monin eri keinoin. Puheilla, musiikilon opettaa tällaisille nuorille, mitä la, tanssilla – jokainen julistaa evanon Jeesuksen rakkaus. keliumia myös omalla käytöksellään, – Nuorten pitää saada tietää, et- Taylor huomauttaa. tä Jeesuksen nauloilla lävistetyt kä– Kirkon johtajat eivät aina ymdet ovat avoinna heille. Heidät hy- märrä tätä, vaan seisovat Jumaväksytään. lan hengen toiminnan tiellä, hän Dien Taylor iloitsee siitä, huokaa. että hänen seurakunNuoren on usein tansa nuoret sananvaikeaa kotiutua mukaisesti kotiukirkkoon ja seuratuvat kirkkoon. kuntaan. SekaIsä voi olla vankilassa, Kirkosta tulee va hengellinen murhattu tai vastaavaa. heille koti, jontarjonta, kirkMiten he voivat rukoilla ne he voivat kokansan tortuoda ystäjuva ennakko”Isä meidän”, jos he eivät viään. He eivät asenne ja takaymmärrä, mitä ”isä” on? vie näitä kotiin, vuosiin jumiujossa monilla ei tunut seurakunole isää, vaan kirktaelämä eivät ainakoon, jossa heidän kaan helpota tilannetIsänsä toivottaa nämä terta. Mahdollisesti ne jopa vetulleeksi. vaikeuttavat sitä. Millainen seura– Kerran eräs vanhempi ihminen kunnan sitten pitäisi olla auttaakpaheksui minulle sitä, että nuoret seen nuoria kasvattamaan juuret käyttäytyvät kuin kirkko olisi heidän kirkkoon? kotinsa. ”Niinhän se onkin”, vastasin – Seurakunnan on oltava ensinhänelle, Taylor nauraa. näkin avoin Jumalan sanalle ja julistettava sitä rohkeasti. Hyväksyntää ja lakia – Toiseksi seurakunnan on hyTaylorin mukaan nuorten tavoitta- väksyttävä nuoret avosylin sellaisina misessa, tapahtui se millä keinolla kuin he ovat. Järjestyksen on oltava tahansa, on aina muistettava kak- se, että jokainen hyväksytään sisään si asiaa: ensin nuorten on saatava seurakuntaan sellaisena kuin hän ymmärtää, että he ovat rakastettu- on. Sen jälkeen Jumalan sana saa ja, sitten heille on opetettava lakia. vaikuttaa häneen seurakunnassa ja muuttaa häntä. Mutta ensin hänet Menetelmät ovat toissijaisia. – Evankeliumia on julistettava pitää hyväksyä sisään!

– Tässä mennään usein pahasti pieleen. Monissa seurakunnissa vaaditaan, että pitää olla valmiiksi pyhä, ennen kuin pääsee mukaan. Mutta jos katsotaan sitä, miten Jeesus kohtasi ihmisiä, huomataan, että hän ensin hyväksyi, ja sitten vasta muutti näitä, Taylor huomauttaa. Seurakuntaelämän on oltava monipuolista myös musiikin suhteen. – Itse nautin virsistä, mutta ollenkaan kaikki eivät pidä niistä. – Meidän kirkossamme soitetaan jonkin verran klassista musiikkia. Mutta meillä on myös paljon muuta. On kuoroa, virsiä, rumpuja ja afrikkalaista meininkiä, hän kertoo ja svengailee näytiksi paikallaan taputtaen käsiään. Musiikilla on aina ollut paikkansa Taylorin sydämessä. Nykyään hän soittaa pianoa ja urkuja. Taylor aloitti urkurin uransa kirkossa jo nelivuotiaana. – Kun kiipesin urkupenkille, minulle piti tuoda puhelinluettelo, että ylsin koskettimiin, hän naureskelee ja lisää: – Olen edelleen suuri Bachin ihailija. Nykygospelista Taylor mainitsee suosikeikseen r&b-henkisen Mary Mary -siskoduon ja Kirk Franklinin.

Johannes Koskenniemi Kuvat Antti Tuppurainen, Salli Laukkanen, Martti Pyykönen ja SXC

KIVEEN KIR JOITETUT

Jumalan ja ihmisen Poika Joulun sanoma voidaan tiivistää yhteen ainoaan sanaan, inkarnaatioon. Inkarnaatio tarkoittaa sitä, että Jumala omaksui Jeesuksessa ihmisluonnon ja ihmispersoonan. Joulun sanoma on siinä, että Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi.

linen ihminen. Jeesus ei ollut jumalaolento ihmishahmossa vaan oikeaa lihaa ja verta. Tämä on hyvin lohdullista, sillä nyt Jumala tietää, miltä tuntuu olla ihminen. Saamme uskoa, että Jumala ei ole ulkopuolinen ihmisen tuskalle ja hädälle, vaan kykenee kokemuksesta tietämään, mitä ihmiselämä todella on. Heprealaiskirjeen mukaan: ”Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset,

Oikea Jumala

hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan” (Hepr. 2: 18).

Jeesuksen täydestä jumaluudesta, sillä pelkkä ihminen ei olisi koskaan voinut sovittaa ihmiskuntaa Jumalan edessä.

Jotta Jumalan pelastussuunnitelma olisi täydellinen, Jeesus ei missään vaiheessa maanpäällistä elämäänsä lakannut olemasta Jumalan Poika. Vakuuttavimman todistuksen tästä antaa Isä Jumala, joka Jeesuksen kastehetkellä todisti Pojastaan: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt” (Matt. 3: 17). Emme saa luopua

umala tuli ihmiseksi, koska ihmiskunnan pelastuminen vaati sitä. Jumalan ja ihmisen välit olivat katkenneet syntiinlankeemuksessa ja synti erotti ihmisen Jumalan yhteydestä. Lankeemusta oli seurannut rangaistus: kärsimys, kuolema ja ikuinen kadotus.

Joulun lapsi syntyy Yhdeksän kuukautta ennen Jeesuksen syntymää enkeli Gabriel toi Nasaretin kaupungissa asuvalle nuorelle naiselle viestin. Enkeli ilmoitti, että tämä tulisi raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta ja synnyttäisi pojan, maailman Vapahtajan. Nainen, Maria nimeltään, oli kihloissa puuseppä Jooseﬁn kanssa. On tärkeää, että pidämme kiinni enkelin viestistä. Mikäli Jeesus nimittäin olisi ollut Jooseﬁn biologinen poika, hän olisi ollut sikiämisestään saakka syntinen, niin kuin muutkin ihmiset. Jeesuksen yliluonnollinen sikiäminen Pyhästä Hengestä takasi kuitenkin sen, että Jeesus ei ollut perisynnin alainen, vaan synnitön ja pyhä. Näin hän saattoi viattomana uhrina ottaa harteilleen ihmiskunnan syntivelan. Jumala tuli ihmiseksi, kun Jeesus syntyi jouluyönä pienessä Betlehemin kaupungissa. Hänen elämänsä tähtäsi sen ensi askelista alkaen yhteen ainoaan maaliin: Golgatan ristille. Jokaisen Jeesuksen elämänvaiheen tarkoitus oli varmistaa, että ihmiskunta pelastuisi synnin rangaistuksesta ja pääsisi uudelleen Jumalan yhteyteen. Myös joulun tapahtumat kertovat tästä Jumalan upeasta pelastussuunnitelmasta. Jeesus syntyi yhdeksän kuukauden raskausajan jälkeen, aivan niin kuin kuka tahansa ihmislapsi. Hänet kapaloitiin ajan tavan mukaan ja hän oli lapsen lailla riippuvainen vanhemmistaan. Jeesuksen myöhempiä vaiheita kuvatessaan Raamattu kertoo, että hän söi, joi, väsyi, vihastui, itki. Lopulta Jeesus kohtasi myös ihmiselämän viimeisen vaiheen: kuoleman.

Tosi ihminen kuten sinä Huomaamme, että Jeesuksen syntymä, elämä ja kuolema todistavat hänen olevan todel-

Kipujen mies, ristin sankari Tärkeää on muistaa, että vain todellinen ihminen saattoi ottaa kannettavakseen ihmisten synnit; Jeesuksen täytyi olla yksi meistä, jotta hän kykenisi kantamaan harteillaan sen rangaistuksen, jo-

Mikäli Jeesus nimittäin olisi ollut Joosefin biologinen poika, hän olisi ollut sikiämisestään saakka syntinen, niin kuin muutkin ihmiset. ka meille synnin tähden kuului. Hän oli sijaiskärsijä meidän puolestamme. Filippiläiskirjeen mukaan: ”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.” (Fil.2: 6 –8.)

Tässä on ideaa Jeesus on Jumalan ja ihmisen Poika. Hän oli ja on todellinen Jumala ja todellinen ihminen samassa persoonassa. Hänen tiensä Betlehemin tallista Jerusalemin kaupunkiin ja sen synkälle kukkulalle on maailmanhistorian koko sisältö. Golgatalla Jumalan pelastussuunnitelma sai sinetin seimen lapsen huutaessa maailmalle: ”Se on täytetty” (Joh. 19: 30). Inkarnaation ihmeestä alkanut työ oli viimeistä piirtoa myöten saatettu päätökseen ja maailma oli vapaa. Se tarkoittaa, että sinäkin olet vapaa. Syntisi on annettu sinulle anteeksi, syyllisyytesi on sovitettu, taivas on auki ja enkelit laulavat: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa.” Seurakuntapastori Markus Malmivaara Vammalan seurakunta Kuvankäsittely Saara Räty

Nuotta 12/2006

Juha Tapio joutui joulun alla tositoimiin: koko kansan suosikkilaulaja suunnitteli, pystytti ja koristeli piparkakkukirkon.

uha Tapio ottaa rakennusprojektinsa vastaan vilpittömällä nöyryydellä. Seinät ja katto asettuvat paikoilleen mallikkaasti, ja alkuun huteralta vaikuttavasta kyhäelmästä syntyy taitavan tekijän käsissä iloinen ja persoonallinen arkkitehtoninen luomus. Samalla urakoitsijan onnistuu vastata Nuotan kysymyksiin uskosta ja siitä, minkälaisen kirkon hän itse haluaisi nähdä tulevaisuudessa.

Seurakunta on tärkeä vaikuttaja – Viime aikoina Suomen luterilaista kirkkoa on moitittu harmaaksi. Ihmisillä tuntuu olevan kirkosta kuva värittömänä laitoksena. Toivoisin, että harmaa kuva muuttuisi värikkäämmäksi ja että toimintamuodot olisivat monipuolisia. Meillä kirkkoa kutsutaan kansankirkoksi, ja minusta olisi mukava nähdä kirkko vielä lähempänä kansaa kuin se nyt on. Että kansankirkko olisi kansankirkko sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta ei minulla kyllä ole mitään käsitystä siitä, miten pitäisi toimia, jotta tämä tavoite saavutettaisiin, Juha miettii. Hän tosin muistuttaa, ettei kristittyjen korkein päämäärä ole veren maku suussa koettaa pitää kirkkoa pystyssä. Tärkeämpää on seurata Jeesusta ja elää kristittynä. Nuoria on Juhan mielestä kuitenkin hyvä ohjata seurakuntaan. – Parhaassa tapauksessa seurakunta on nuoren elämän kannalta tärkeämpi vaikuttaja kuin mikään muu. Itselleni oma seurakunta ja sen ihmisverkosto oli yksi nuoruuden merkittävimmistä asioista. Teini-iän vuodet ovat monesti myöhemmän elämän kannalta ratkaisevia, ja oman elämäni eväät sain silloin. Hengellinen yhteisö oli tärkeä uskon kasvamisen ja kristillisen arvomaailman omaksumisen paikka. Opin seurakuntanuorten porukassa, että aina voi pitää hauskaa selvin päin ja että tiukankin paikan tullen yhteisö

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

kantaa. Olen oppinut seurakuntayhteisössä käsittelemään asioitani järkevällä tavalla. Oikeastaan olen vasta viime aikoina tiedostanut sen, miten iso vaikutus nuoruuden seurakunnalla on ollut elämääni ja siihen, missä nyt olen ja kuka olen.

Seurakunnasta kannukset muusikon uralle Jos nuoruuden seurakuntaa ei olisi ollut, Juha Tapiota ei tänä päivänä esimerkiksi tunnettaisi suosittuna laulajana ja lauluntekijänä. – Seurakunta oli paikka, jossa opettelin soittamaan kitaraa. En olisi päätynyt muusikoksi ilman tuota aikaa, hän sanoo. Kirkon tärkeimmäksi tehtäväksi Juha näkee ensinnäkin elävän sanan julistamisen ja esillä pi-

Kristittyjen korkein päämäärä ei ole veren maku suussa koettaa pitää kirkkoa pystyssä. Tärkeämpää on seurata Jeesusta ja elää kristittynä. tämisen ja siihen liittyen erilaiset työmuodot. Jos johonkin työmuotoon pitäisi tulevaisuuden kirkossa panostaa entistä enemmän, olisi se hänen mukaansa nuorisotyö. – Kirkon nuorisotyössä näyttäisivät asiat olevan tietyllä tavalla ok. Se, missä jamassa nuorisotyö, nuorten saaman opetuksen laatu ja muu on, riippuu suurelta osin työntekijöistä. Siksi olisi tärkeää tukea ja arvostaa nuorisotyöntekijöiden

suhdettani Taivaan Isään kuvata. En ole voinut koskaan lopettaa Jumalan ikävöimistä ja häneen turvaamista. Kokemukset ovat muuttaneet Juhan omaa roolia hengellisten laulujen laulajana ja muusikkona. Nuorena hän ihaili gospelmuusikoita ja halusi toteuttaa opittua mallia. Vasta myöhemmin hänelle selvisi, millainen on hänen oma musiikillinen kutsumuksensa. – En ole gospelmuusikko vaan Jumalalta saadun lahjan kantaja. Suuri esikuvani Jukka Leppilampi kirjoittaa biisissään: ”Laula sydämestäsi kaikki se, laula se niin kuin Herralle”. Tässä on minun periaatteeni muusikkona. Myös Johnny Cash oli muusikko, joka uskovana sanoi haluavansa elää Jumalan kunniaksi, ja jos joku kysyi, hän oli valmis kertomaan Jeesuksesta. Oma uskoni vaikuttaa siihen, millaisia tekstejä lauluihini teen. En minäkään voi kieltää Jumalaa tai omaa elämänkatsomustani ja uskoani, Juha pohtii.

Joulu rakkaimpien kanssa

työtä niin, että he jaksaisivat ja pysyisivät motivoituneina jatkossakin. Juha muistuttaa kuitenkin, ettei seurakunnan rakentaminen ole mitään helppoa hommaa. – Jos kirkon rakentaminen olisikin yhtä yksinkertaista ja mukavaa puuhaa kuin tämän piparkakkuversion, ei mitään ongelmia varmaankaan syntyisi, mutta todellisuus on tietenkin toisenlainen.

Ikuinen kaipuu Jumalan luo Juha luonnehtii omaa lapsuudenkotiaan suomalaiseksi peruskodiksi, jossa uskonto kuului perusarvoihin. Uskonsa kannalta tärkeimmän hetken hän kertoo kokeneensa allekouluikäisenä

”Ikuisia kertomuksia” lukiessaan. – Vanhan testamentin kertomukset, Mooses, Saul ja kumppanit, jäivät pikkupoikana mieleen. Samalla huolestuin kovilta tuntuvista vaatimuksista, joita Vanhan testamentin ihmisille esitettiin. Muistan kysyneeni äidiltä, pitääkö ihmisen todella tehdä tuo kaikki vai riittääkö, että uskoo. Äiti vastasi, että usko riittää. Myöhemmin usko syveni, ja ymmärrys asioista kasvoi seurakunnassa saadun opetuksen myötä. Mitään kristityksi kääntymisen kokemusta Juha ei pysty omasta elämästään erottamaan. – Uudella levylläni yhden kappaleen teksteissä sanotaan: ”Olen ikäni kaivannut, odottanut Jumalaa”, ja juuri sillä tavoin voin elämääni ja omaa

Joulunpyhät artisti pysyy tiiviisti kotona, eikä häntä saisi keikkalavoille silloin mistään hinnasta. – Joulu on aikaa, jonka haluan viettää perheen kanssa. Minulla on kotona vaimo ja kaksi pientä poikaa, enkä kestäisi olla jouluna heistä erossa ja kärsiä jatkuvasta koti-ikävästä. Joulussa minulle on tärkeintä hiljentyminen ja yhdessäolo. Juha Tapio saa kuitenkin vielä kiertää maata, sillä loppuvuosi ja ensi vuosi sujuvat keikkailun merkeissä. Juhan keikkakalenteri on täytetty pitkälle. Uusi levy on ollut nyt ilmoilla muutaman viikon, ja ensi syksynä on sen tiimoilta luvassa mies ja kitara -kiertue. – Ei tässä duunissa kuitenkaan mitään viisivuotissuunnitelmia auta tehdä. Tähän mennessä kaikki on tullut Jumalalta, ja niin on todennäköisesti myös jatkossa. Koko tulevaisuus on Jumalan käsissä, ei muuta. Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat Salli Laukkanen

Piparikirkon ohjeet löydät sivuilta 12 –13.

Nuotta 12/2006

A SIANTUNTIJAN VA STA ANOTOLL A

vai

A T S A D N LEGE syntynyt Jeesus Ei tarvitse kalenteriin katsoa tietääkseen, että joulu on tulossa. Sen näkee katukuvasta ja sanomalehdistä, jotka tylsästi vuodesta toiseen kertovat uutta ilosanomaa: ei Jeesus neitseestä syntynyt, eikä siis voinut olla mikään ihmistä kummempi, juhlikaamme kulutuspiikkiä!

n jo tullut tavaksi, että media toivottaa joulun tervetulleeksi kertomalla ”uusista” tutkimuksista ja tutkijoista, joiden mukaan jotkin Raamatun kertomukset olisi tulkittava uudestaan siten, että niistä poistetaan ylimääräiset yliluonnolliset elementit. Tällainen uusi luomus esitetään hymyssä suin totuudellisena kertomuksena siitä, mitä jouluna oikeasti tapahtui. – Tällaiset uudet tulkinnat ovat varsin lyhytikäisiä, sillä niitä eivät tunnu hyväksyvän sen paremmin kristityt kuin liberaalitkaan tutkijat, sanoo Uuden Tien päätoimittaja Leif Nummela. Leif Nummela on koulutukseltaan lähetystieteen kandidaatti ja teologian maisteri. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta, joista kaksi on jo naimisissa. Lisäksi Nummela on kirkolliskokouksen jäsen.

0

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

A Raamatun uutta tulkintaa etsimässä – Rudolf Bultmann on yksi esimerkki niistä valistuksen jälkeisistä tutkijoista, jotka pyrkivät muuttamaan perinteistä Raamatun tutkimusta, mukaan lukien joulun tapahtumat ja neitseestäsyntyminen. Hänen lähtökohtansa oli naturalistinen ﬁlosoﬁa, joka jo lähtökohdiltaan sulkee pois Jumalan olemassaolon, Nummela toteaa. Ei siis ihme, että hän teologiassaan päätyi poistamaan Raamatun kertomuksista kaiken yliluonnollisen ja tulkitsemaan koko paketin myyttiseksi tarinakokoelmaksi. Nykypäivän teologiassa Bultmann on syrjäytetty, unohdettu ja tulkittu uudestaan, mutta hänen ideansa Raamatun demytologisoinnista elää yhä vahvana median parissa. Leif Nummelan käsityksen mukaan tällaiset käsitykset ovat vanhentuneita ja jo poistuneet historian ja teologian tutkijoiden tapetilta. Toki on aina joukko radikaaleja tutkijoita, jotka puhuvat kovaan ääneen ajatustensa puolesta. Mutta jos jo lähtökohtana on hylätä ihmeiden ja Jumalan toiminnan mahdollisuus, on varsin helppo

Neitseestäsyntyminen on keskeinen osa kristillistä oppia eikä sitä voida hylätä hylkäämättä samalla koko kristinuskoa.

ymmärtää tarve kertoa Raamatun kertomukset uudella tavalla, sillä nehän ovat Jumalan toiminnan ja ihmeiden läpensä kyllästämiä. Jos kalastaa suurisilmäisellä verkolla, ei kannata ihmetellä, miksi kalansaaliissa ei ole pieniä kaloja. – Neitseestäsyntyminen on keskeinen osa kristillistä oppia eikä sitä voida hylätä hylkäämättä samalla koko kristinuskoa. Jumala on ilmoittanut jo Vanhassa testamentissa, että tuleva Messias syntyy neitsyestä, sanoo Nummela. Jos kerran Jumala on luonut maailman ja ihmisen, kykenee hän myös saattamaan luomansa olennon raskaaksi.

tapahtumaa ei ole voinut tapahtua, koska samankaltaisesta tapauksesta kerrotaan perätöntä tarinaa jossain muualla. Toiseksi pitää todeta, että suurin osa tarinoista sijoittuu jouluevankeliumia myöhemmälle ajalle. – Eli jos kopiointia on tapahtunut, se on ollut Raamatusta muihin tarinoihin, eikä toisinpäin. Viimeiseksi sanottakoon, että kaikki muut tunnetut legendat ovat luonteeltaan erilaisia kuin Jeesuksen äidin tapaus. Niissä kerrotaan jumalista, jotka yhtyivät neitsyeen ja tämä synnytti jonkinlaisia puolijumalia, Nummela summaa.

Nuori nainen vai neitsyt Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että heprean kielen sana ”neitsyt” (alma) voisi tarkoittaa myös nuorta naista. Kuitenkin kun Vanhan testamentin lupausta neitseestä syntyvästä messiaasta (Jes. 7: 14) katsoo tarkemmin, huomaa, että Jumala tässä kohtaa antaa tunnusmerkin mistä Messias tunnetaan. Tuntuisi järjettömältä, että Jumala näin ajaisi juutalaiset tarkistamaan jokaisen nuoresta naisesta syntyneen lapsen, josko tämä olisi tuleva vapahtaja. Monet tutkijat näkevätkin alma-sanan tarkoittavan vain ja ainoastaan neitsyttä.

Neitseestäsyntyminen täytyy nähdä osaksi sitä kristillistä tunnustusta, mistä ei voida luistaa. Se kuuluu samaan sarjaan kuin ylösnousemus ja Jeesuksen tekemät ihmeet, niin historiallisesti kuin opillisestikin. Siihen voi hyvällä syyllä uskoa ilman älyllistä itsemurhaa. Touko Hjelt Kuvat SXC / Sanja Gjenero, Justin Baker, Gary Scott, Rodolfo Clix, Marcelo Terranza, Andrea Marzocchi

Muita neitseestä syntyneitä Historia tuntee myös muita kertomuksia tai legendoja neitseestä syntyneistä ihmisistä. On siis väitetty, että Luukas olisi lainannut jouluevankeliuminsa muualta tulleen legendan antaakseen tarinalleen lisää uskottavuutta. Tällaiseen ajatteluun liittyy ainakin kolme ongelmaa. Vaikka joskus olisikin kerrottu legendaa raskaaksi tulleesta neitsyestä, ei siitä voi tehdä loogista johtopäätöstä, että kaikki kertomukset aiheesta olisivat myös legendoja. Eli että jotain

Nuotta 12/2006



! i s k i s u u a t s i l a j h La JOULUN PARHAAT LAHJAVINKIT

Joululahjaboikotti voi tuntua tylyltä vaihtoehdolta vastustaa joulun kulutusjuhlaa. Lahjaksi voi sen sijaan antaa itse tehtyjä ja toiminnallisia joululahjoja. Nämä lahjat tuntuvat keveämmiltä kukkarossakin eikä niiden arvoa voi mitata vain rahassa. Ei muuta kuin tonttupaja pystyyn! Laulava joulukortti Kerätkää laulusta innostunut porukka. Laittakaa ilmoitus vaikka kaupan ja seurakunnan ilmoitustaululle: ”Tilaa laulava joulukortti, joululauluja laulava nuorten porukkamme, viemään joulutervehdyksesi paikalliselle ystävälle. Kerro joululaulutoiveesi ja ystävän osoite, niin viemme tervehdyksen ja laulun perille.” Kunhan kysytte luvan, voitte käydä ilahduttamassa myös vanhainkodin, sairaalan, lastentarhan tai vaikka linja-auton väkeä joululauluilla. Vaikka joululaulut soivat joka tuutissa, elävä musiikki, hymy sekä lämmin ja henkilökohtainen jouluntoivotus ilahduttavat aina.

Kuva kertoo enemmän Selaa valokuvakansiosi läpi ja poimi sieltä helmet. Kehitä ja kehystä ystävälle jokin kaunis valokuva, joka on vaikka

lämmin muisto jostain yhteisestä hetkestä.

Lapanen on turvallinen Käsintehty lahja tuntuu aina arvokkaammalta kuin kaupasta ostettu. Hyvät sukan neulontaohjeet löydät esimerkiksi täältä: www.tkukoulu.fi/~mimasofi/ sukkaohj.html Jos silmukoiden luominen, oikeat ja nurjat ovat päässeet kokonaan unohtumaan, tarkista neulonnan perusteet täältä: www.kaspaikka.fi/neulonta-A&O/ index.html Mummilta voi tarkistaa sitten ne kaikkein tärkeimmät neulontaja virkkuuvinkit. Kutominen on kuin pyörällä ajaminen. Kun sen on kerran oppinut, se ei unohdu monenkaan vuoden jälkeen.

Piparikirkko pystyyn Valmistakaa ja koristelkaa nuortenillassa piparkakkukirkkoja ja -taloja tai vaikka pipariseimi ja talli. Voitte päästää arkkitehdit valloilleen suunnittelemaan rakennuspiirustukset, ostaa valmiit piparkakkutalon osat tai katsoa piparitalon ohjeet esimerkiksi täältä: www.myllynparas.fi/portal/suomi/reseptit/ joulu/piparitalo/ Valmiit luomukset voi sitten lahjoittaa vaikka seurakunnan joulumyyjäisiin tai antaa lahjaksi kelle tahansa piparisyömärille.

Toisenlaiset lahjat niille, joilla on jo kaikkea Isille, äideille, tädeille, kummeille ja mummuille, joilla on jo kaikkea mahdollista, on maailman vaikein keksiä joululahjaa. Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaiset lahjat toimittavat joululahjarahat kehitysmaihin niille, joilla ei ole kaikkea mahdollista eikä edes kaikkea välttämätöntä. Ideana on muistaa ystävää lahjoittamalla vaikkapa vuohi kehitysmaihin 30 eurolla. Joululahjaostoksille voi mennä osoitteessa: www.kua.fi/toisenlainenlahja/ index.php?id=733 Kirkon Ulkomaanapu toimittaa postitse kortin, jonka voit lähettää ystävällesi joulutervehdykseksi. Nämä Toisenlaiset lahjat ovat loistava vaihtoehto, kun ei ole aikaa eikä halua joululahjashoppailuun eikä toisaalta aikaa valmistaa itse joululahjoja.

Anna lahjaksi aikaa

Mikä on sinun lahjasi? Anna se!

Kiireisessä elämässä aika voi olla mitä parhain joululahja. Perheenjäsenelle tai ystävälle voit antaa lahjakortin, joka oikeuttaa vaikkapa yhteiseen illalliseen, jonka valmistatte yhdessä, peli-iltaan tai pulkkamäkiretkeen kanssasi. Lapsiperheelle voit lahjoittaa aikaa lahjakortilla, jossa lupaat tulla hoitamaan lapsia joku viikonloppu. Vanhemmat saavat lahjaksi ainutlaatuista aikaa kahdestaan ja lapset vaikka hauskan leipomisillan sinun kanssasi.

Oletko taitava soittaja tai laulaja? Anna lahjaksi musiikkiesitys, laulu- tai soittotunteja. Oletko kova taiteilemaan? Anna lahjaksi taulu tai muu taideteoksesi. Oletko hyvä siivoamaan? Anna lahjaksi suursiivous. Oletko kova runoilija? Anna runo. Oletko hyvä ruumiillisessa työssä? Anna lahjaksi viikon lumityöt. Jokainen on jossain hyvä ja voi jotenkin auttaa lähimmäistä. Mieleenpainuvin joululahja saattaa olla juuri sellainen hyvä teko lähimmäiselle. Riikka Hämäläinen

ÄLÄ JUHLI JEESUSTA JOULUNA Joulu on niin kauhean kiva juhla, että sitä olisi kiva juhlia, vaikka ei yhtään usko Jeesukseen. Nuotta neuvoo, miten viettää juhlista jaloin ilman Jeesusta. Keskity täysillä olennaiseen. Osta lahjoja, leivo herkkuja, teurasta sika ja siivoa, mutta älä vahingossakaan kysy, mitä tässä oikein juhlitaan. Jos on pakko jossain tilanteessa laulaa joululauluja, ehdota laulua ”Me käymme joulun viettohon”, ja siitä vain toinen säkeistö. Laula antaumuksella: ”suun ruoka, juoma, meno muu. Laps’ hankeen hukkuu, unhoittuu!” Myös Juice Leskisen ”Sika” on hyvä. Kanna aina mukanasi tonttulakkia. Jos jossain joulujuhlassa aiotaan lukea jouluevankeliumi, kisko tuo syvää symboliikkaa tulviva lakki korville ja aloita kovaan ääneen jokin tonttuleikki.

Jos joku ihmettelee, onko joulussa mitään sisältöä ilman Jeesusta, mutise jotain epäselvää roomalaisesta keskitalven juhlasta ja perheen

yhdessäolosta ja vetäydy omaan huoneeseesi pelaamaan tietokonetta.

Sisällötön joulu vaatii viettäjiltään paljon. Jos joku pilaa tunnelman tai kinkku unohtuu uuniin, joulu on oikeasti pilalla, koska syvempää sisältöä ei ole. Ole siis varovainen ja vahdi muidenkin jouluvalmisteluja. Kun onnistut viettämään joulun ilman Jeesusta, elämä helpottuu. Voit poimia myös muista uskonnoista itsellesi sopivia juhlia ja kuohita ne hengellisestä sisällöstä. Johannes Koskenniemi

M A ATA NÄK Y VISSÄ

Annen mietteet festareista Maata Näkyvissä -festarit järjestettiin tänä vuonna 22. kerran ja teemana oli lepo. Väkeä oli paikalla ennätysmäärä. Ensimmäistä kertaa Maata Näkyvissä -festareiden historian aikana tapahtuma oli lähes loppuunmyyty jo viikko ennen tapahtumaa.

aata Näkyvissä -festareiden projektipäällikkö Anne Hopeavuori oli sunnuntaiiltapäivällä festareiden päättyessä väsynyt mutta tyytyväinen. – Kävijämäärän huomioon ottaen festarit sujui tosi hyvin. Järjestelyt ovat sujuneet hienosti ja väki on ollut hyvin rauhallista, eikä järjestyshäiriöitäkään ole juuri ollut. Tuhannet ihmiset ovat kulkeneet kahden rakennuksen väliä rauhallisesti, kertoo Anne. Saadun palautteen perusteella hän sanoo tapahtuman olleen myös hengellisesti hyvä: musiikki ja muu on puhutellut ihmisiä. Tänä vuonna Turkuhalli oli ääriään myöten täynnä. Lippupaketteja ei enää myyty, eikä lauantaille saanut irtolippujakaan ostettua enää festariviikon aikana. Yksistään lauantaina väkeä oli  500. – Kyllä tämä loppuunmyyminen yllätti. Ei me kyllä ollut osattu odottaa lainkaan etukäteen, ihmettelee Anne. Anne kertoo, että Maata Näkyvissä -festareiden kokoisen tapahtuman pyörittäminen on valtava homma. Tehtävää, järjestettävää ja muistettavaa on monenlaista. – Festarit on valtava paletti, jota me ihmiset yritämme hoitaa. Herramme on kuitenkin osoittanut, että hänelle tämäkään ei ole mitään. Parasta antia tapahtuman suhteen onkin ollut se, että olen nähnyt Herramme taas osoittaneen, että hän hoitaa kaikki asiat, pienet ja suuret. Anne sanoo.

4

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

Festaripomon vuosi on kiireinen, mutta eipä projektipäällikkö ole itse tapahtuman aikanakaan ehtinyt paljon pysähtyä konsertteja kuuntelemaan. Anne kertoo suurimman osan ajasta kuluvan siihen, että on muiden ihmisten käytettävissä. Puhelin soi tiuhaan, kun eri suunnilta soitetaan ja kysytään neuvoa ja mielipidettä erilaisiin asioihin. Viikonlopun aikana on myös monenlaista virallista menoa, mukaan lukien esimerkiksi lehdistötilaisuudet. Mitä Anne Hopeavuori sitten tekee ensimmäiseksi, kun Maata Näkyvissä-festarit 2006 päättyy? – Aion mennä kotiin ja katsoa videolta Everwoodin viimeisen jakson. Se jäi viikolla väliin, Anne naurahtaa.

Festareiden

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com

Festari-gallup 1. Milloin tulit, millä tulit ja mitenkä pitkään matka kesti?

2. Mikä on ollut paras juttu festareilla ja miksi? 3. Löysitkö täältä uusia kavereita?

Hanna Mursunen, 15, Tampere 1. Olen ollut täällä koko viikonlopun perjantaista lähtien. Tulin bussilla seurakunnan porukan kanssa. Matka kesti pari tuntia.

2. Parasta on ollut kaikki konsertit, bändit ja musa. Etenkin Newsboys ja The Rain kolahti. Ja on tosi ihanaa, kun täällä on paljon tosi erilaisia ihmisiä, joita kuitenkin yhdistää sama asia: usko Jeesukseen. 3. Tulin sillä mielellä, että ehkä voisin löytää uusia kavereita. Olen jutellut joidenkin tyyppien kanssa, mutta kavereita en ole löytänyt.

Erkki Hietaranta, 14, Alavus 1. Tulin isoveljen kyydissä autolla perjantaina. Matka kesti noin viisi ja puoli tuntia. 2. Parasta on ollut The Rainin keikka. Sitä tänne oikeastaan tultiin katsomaankin.

3. No isoveljen kavereihin olen tutustunut.

Kaisu Pitko, 16, Parikkala 1. Perjantaina jo tulin ja koko viikonlopun olen ollut. Bussilla tultiin ja matka kesti jotain seitsemän tuntia. 2. Koko festarit on ollut ihan paras juttu. Täällä on hyvää asiaa, kavereita ja kaikkea kivaa. En osaa eritellä mitään yhtä erityistä kaiken kivan keskeltä. 3. Itse asiassa joo, olen löytänyt uusia kavereita. Neljä yhteensä. Maria Sorje

en jälkilöylyt Nuotan paras kansi -kilpailu ratkesi Maata Näkyvissä -festareilla oli kilpailu vuoden 2006 parhaasta kannesta.

1 2

3 Paras kansi löytyi huhtikuun Nuotasta.

1. Minkä kokoisen ryhmän kanssa olet matkassa? 2. Miten festarit tänä vuonna sujui? 3. Miksi tuot nuoret tänne? Mitä nuoret festareilta saavat?

Työnteki jä-gallup Pasi Bom, nuorisotyönohjaaja, Jyväskylän kaupunginseurakunta

Riikka Pekkinen, nuorisotyönohjaaja, Kerimäen seurakunta

John Bäckström, nuorisopastori, Juvan seurakunta

1. 76 nuorta on matkassa mukana, kahdella bussilla tultiin. Mukana on myös sellaisia, jotka eivät muuten ole seurakunnan toiminnassa olleet mukana. 2. Kiitos, hyvin sujui festarit, vaikka uni näin sunnuntaina jo silmiä painaakin. Kaleniuksen Tommin keikasta pidin oikein paljon. 3. Täällä on hyvää opetusta ja kuulee hyviä bändejä. Sellaisiakin bändejä, joita ei kotiseurakuntaan aina ole mahdollista saada soittamaan.

1. Kymmenen meitä lähti festarimatkalle. 2. Festarit on mennyt tosi hyvin. Mikko Vaismaa oli aivan paras. Häntä katsomaan tulin erityisesti ja tiesin suositella nuorillekin, sillä olen nähnyt häntä ennenkin. 3. Tulemme pienestä seurakunnasta, ja tämä on tosi hyvä paikka nuorille nähdä, että he eivät ole ainoita uskovia nuoria. Myös erilaiset gospelbändit tulevat nuorille täällä tutuiksi. Musiikki on tärkeä väline nuorisotyössä.

1. Meitä on täällä matkassa mukana kolmekymmentä nuorta ja kolme vetäjää. 2. Parasta antia festareilla on hyvä musa sekä se, että täällä kuulee hyvää sanaa. 3. Meillä Maata Näkyvissä -festarit kuuluvat osaksi rippikouluun, ja suuri osa mukana tulleista onkin riparilaisia. Tuomme nuoret sanan ääreen, ja musiikki tarjoaa siihen hyvän välineen. Maria Sorje Aukeaman kuvat Maria Sorje, Antti Tuppurainen ja Pekka Lehtonen

Nuotta 12/2006

5

Keijo Leppänen:

”Aikamme ei ole niin huono kuin uutiset kertovat”

Uutisankkuri Keijo Leppänen ei maalaa kauhukuvia vaan uskoo tulevaisuuteen.

utislähetykset mielletään usein ikävämmiksi kuin ne oikeastaan ovat. Uutisia ei valita lähetyksiin negatiivisuuden perusteella, uutisankkuri Keijo Leppänen kertoo murtaen luuloja. – Tottakai onnettomuudet saavat uutisissa usein ison osan. Uutisissa pientä ihmistä koskeville tarinoille ei ole tilaa. Uutinen pääsee lähetykseen, jos sillä on jokin suurempi yhteiskunnallinen merkitys. – Vaikka uutisissa korostuvat talous ja politiikka – raha ja valta – en haluaisi nähdä, että se kertoo talouden ylivallasta. Niillä keinoin tätä maailmaa kuitenkin valitettavasti johdetaan, Leppänen toteaa.

Maailman uutiset eivät häiritse arkea Keijo Leppänen ei usko siihen, että media pyörittäisi tätä yhteiskuntaa. – Suomalainen uutisointi on luotettavaa. Emme yritä manipuloida uutisilla ketään, hän vakuuttaa. Uutiset seuraavat pääasiassa nuoren kaupunkiväestön kiinnostuksen kohteita. Esimerkiksi ympäristöteemat ovat yhä enemmän esillä uutisissa. Rikosuutisoinnin lisääntyminen taas kertoo siitä, että yhä useampi joutuu rikoksen kohteeksi. – Yhä suurempi osa ihmisistä voi pahoin. Se ilmenee yhteiskunnassamme lieveilmiöinä – esimerkiksi lisääntyneinä väkivaltarikoksina, Leppänen huomauttaa. Keijo Leppänen ei tahdo maalata epätoivoa: – Vaikka tiedotusvälineet tuovat nykyään maailman murheet lähelle olohuoneisiimme, ei murheella tarvitse mässäillä eikä siinä tarvitse rypeä. Useassa tapauksessa elämäänsä voi jatkaa onnellisena ja sanoa: ”Tuo ei koske minua.”

asiaan mieluummin mitään kantaa. Silloin hän ei edes näe uskoa vaihtoehtona – helpoimpana ja jopa ilmaisena vastauksena onnen etsintään.

Kaikkien aikojen paras uutinen Uutiselle ja evankeliumille on Keijo Leppäsen mukaan yhteistä se, että molemmat pitää kertoa lyhyesti. – Julistava kristinusko saa minut näppylöille, jos siihen liittyy turhaa hurskastelua ja hörhötystä, eikä keskitytä olennaiseen. Kristinuskon ydinuutinen on tiivistetty hyvin raamatunkohdassa Joh. 3: 16. Se riittää, hän arvioi. – Parhaiten tavoittavaa uutisointia kristinuskosta on mielestäni elää kuin opettaa. Suomalaiset suhtautuvat kristinuskoon suurimmaksi osaksi myönteisesti. Kristillisyyden vastustajat ovat vain pieni joukko. – Epätietoisten joukko on suuri. Aika ei ole pakottanut heitä miettimään ja hakemaan turvaa muusta kuin itsestään ja lähipiiristään. Polvet ovat usein notkeammat Jumalan puoleen silloin, kun menee huonosti. – Pidän mahdollisena, että Suomessa tulee vielä aika, jolloin kristityt lähtevät liikkeelle. Voin luvata, että jos messuhallit täyttyvät, niin uutisautokin lähtee heti toimituksen pihasta tekemään uutista. Mutta mediakaan ei kiinnostu, jos kristittyjen kentällä uinutaan eikä mitään tapahdu, Leppänen napauttaa. Riikka Hämäläinen

Järjen korostus on tämän ajan risti – Toivoisin, että pientä ihmistä koskevia uutisia olisi enemmän, Leppänen sanoo ja jatkaa: – Me kaikki tavoittelemme onnea, ja loppujen lopuksi tulemme onnelliseksi hyvin pienistä asioista. Isosta maailmasta ja sen uutisista tietäminen ei tee onnelliseksi, vaan onni tulee arjesta, läheisistä, Jumalasta ja jumalasuhteesta. Ihmiset haluavat selittää elämää yhä enemmän järjellä, ja järjen korostuksesta onkin tullut tämän ajan taakka. – Järkeä korostava ihminen Naiset – ja yhä useammin myös miehet ei kuitenkaan uskalla men– lukevat naisten- ja nuortenlehtiä nyt nä ristin hulluuteen, enemmän kuin koskaan. Me Naiset -lehden joten hän ei ota

toimitussihteeri Laura Häkli pähkäili kanssamme ajan henkeä, tulevaisuuden tuulia ja kristityn paikkaa tässä tuiverruksessa.

6

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

t n e d u u s i a v e l Tu

: t i d n re

aisten- ja nuortenlehdet antavat vinkkejä arjesta selviytymiseen, kertovat tarinoita ihmisistä ja seuraavat aikaansa. – Pääasiassa naistenlehdissä on ihan myönteiset arvot. Muun muassa perhearvot korostuvat niissä. Nuortenlehdissä puhutaan ehkä enemmän sinkkuelämästä, jossa kuljetaan kukasta kukkaan, Häkli vertaa. – Ihminen kokee olevansa itse oman onnensa, ulkonäkönsä ja ihmissuhteittensa seppä enemmän kuin koskaan, ja lehdet yrittävät osaltaan auttaa ihmistä selviytymään tässä vaatimusten suossa, Häkli arvioi ja muistuttaa myös varjopuolesta: – Toisaalta lehtien tsemppauksen voi kokea myös vaatimuksena muuttua koko ajan. Kristillinen asenne on tässä terve vastapaino: meidät hyväksytään tällaisenaan, vaikkemme osaakaan korjata kaikkia puutteita.

it:

Kun vuosi vaihtuu, on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sleyn nuorten aikuisten työntekijä Miika Auvinen vastasi kysymyksiin siitä, mitä on olla kristitty tänään ja tulevaisuudessa. Kuka on kristitty? – Markuksen evankeliumi kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi, kuka on Kristuksen oma: joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Ei ole väliä, miten tai milloin olet tullut uskoon, vaan tärkeää on, että elät siinä uskossa, johon sinut on kasteessa ehkä jo lapsena liitetty! Jos Jeesus on sydämessäsi, niin se näkyy monesti myös ulospäin: Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu! Kuka on sinun sydämesi valtias?

n y t i rist

Millaista on olla kristitty tässä ajassa ja maailmassa? – Kristittynä saamme olla jakamassa sekasortoisen maailman keskellä toivoa, joka ei perustu tieteen muuttuviin tuloksiin tai ihmisten vaihteleviin ajatuksiin, vaan iankaikkiseen Jumalan Sanaan. Koko elä-

mänsä on hyvä perustaa sen varaan, että Jumala on luonut sinut, rakastaa sinua niin paljon, että on antanut Jeesuksen kuolla ristillä sinun tähtesi ja tahtoo tänäänkin johdattaa sinun elämääsi. Mitä aikamme vaatii kristityiltä? – Uskollisuutta ja rohkeutta, mutta ennen kaikkea rakkautta! Tärkeintä meilläkin kristittyinä olisi tulla tunnetuksi siitä, mitä ja ketä edustamme, eikä siitä, mitä vastustamme. Jumalan rakkaus ja hyvä tahto meitä kohtaan eikä tahto latistaa kivat asiat elämässä.

s u u s

i a v tule

Miltä kristityn tulevaisuus näyttää? – Kristityn tulevaisuus näyttää aina valoisalta, niin kauan kuin Jeesus itse on valona. Kun Neuvostoliitosta aikoinaan yritettiin kitkeä kristillisyyttä, kirkko vain kasvoi entistä enemmän salassa viranomaisilta. Mitä haasteellisemmaksi olosuhteet muuttuvat, sitä voimakkaampaa on myös Jumalan Pyhän Hengen työ. Kun me ihmiset emme voi turvautua omiin voimiimme, Jumala näyttää voimansa.

Mitä Raamattu kertoo meille tulevaisuudesta? – Raamattu ei ole mikään ennustuskirja, joka vastaisi kaikkiin tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Joitain suuntaviivoja toki Raamatusta löytyy siihen, mitä kaikkea maailmassa nähdään ennen kuin Jeesus palaa kunniassaan maailmaan: väärät profeetat ja messiaat, sodat ja nälänhätä, luonnonkatastroﬁt ja kristittyjen vainot ovat asioita, jotka liittyvät lopun merkkeihin. Kaiken tämän keskellä Jeesuksen omana saa kuitenkin olla turvallisella mielellä, sillä Jeesus on kanssamme joka päivä maailman loppuun asti! Miten Raamattu kehottaa suhtautumaan tulevaisuuteen? – ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jeremia 29: 11.) Mitäpä muuta tuohon voi sanoa! Riikka Hämäläinen Kuvat Riikka Hämäläinen ja SLEY

Miten tulevaisuuteen voi varautua? – Tukeutumalla Jumalan antamiin varusteisiin, joita on lueteltu esimerkiksi Uudessa testamentissa. Kohdassa Efesolaiskirje 6: 13 –18 on lueteltu varustus, joka kestää sekä hyvinä että pahoina päivinä. Rukous ja Raamatun tutkiminen ovat avainasioita.

silakkapih vit ja kirk ossakäyn ti? Mikä on tulevaisuudessa in? Laura Häkli kuvaa trendejä sekoitukseksi muotisuunnittelijoiden päähänpistoja, muutosta, nostalgiaa ja ajan henkeä. – Pillifarkkujen jälkeen muotiin tulevat kuulemma leveälahkeiset housut ja 80-lukumuodin jälkeen luultavasti 90-luku on taas in, Häkli listaa. – Out ei muodissa ole oikeastaan mikään muu kuin massamuoti. Hyvin monenlaisia tyylejä suvaitaan katukuvassa, eikä kaikkien tarvitse enää pukeutua juuri samalla tavalla, hän sanoo. Myös yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat pintamuotiin. – Ei ole sattumaa, että palestiinalaishuivit ovat muotia ja Lähi-itä on jatkuvasti uutisissa, Häkli huomauttaa. Muodin lisäksi ihmisten ruokakulttuurissa, asenteissa ja muissa kiinnostuksenkohteissa voidaan nähdä tiettyjä trendejä. Häkli arvelee, että pitkään vallalla olleen yksilön korostamisen jäl-

keen kansalaisjärjestötoiminta ja vaikuttaminen olisivat tulossa taas muotiin. Myös uuskonservatismi näyttäisi puskevan läpi. Kaiken vapaamielisyyden vastapainoksi nuoret pitävät yhä useammin tärkeinä perinteisiä arvoja, kuten perhettä. – Ehkä tulevaisuudessa perinteisyys tuleekin muotiin, ja huipputrendikästä onkin syödä silakkapihvejä ja käydä kirkossa, Häkli nauraa. Kristittykin saa olla muodikas. – Ei voi ajatella, että ”loppu on tulossa, en kampaa tukkaani”. Muotikin voi olla harrastus, siinä missä vaikka moukarinheitto, kunhan koko elämä ei pyöri sen ympärillä, Häkli huomauttaa.

Kristittynä tässä ajassa Henkisyys on ollut jo pitkään in, mutta lähinnä kiinnostus on suuntautunut uususkontojen puolelle. – En valitettavasti usko, että kristinuskosta tulee koskaan varsinainen trendi tai ajan henki,

vaan se säilyy aina henkilökohtaisena juttuna, Häkli pohtii. Hän muistuttaa, ettei kristittynä eläminen ole aina helppoa tässä kilpailuhenkisessä ajassa: – Kun kaikki kilpailevat ensimmäisistä sijoista ja menestyksestä, on vaikea jättäytyä vapaaehtoisesti viimeiseksi. Kristillisyys on tässä maailmassa radikaalisti erilaista ja poikkeaa ajan hengestä. Ja jos erilaisuus on muotia, niin kristinusko on erittäin in. – Tälle ajalle epätavalliset kristilliset arvot herättävät entistä enemmän hämmästystä, Häkli toteaa. Haastattelun jälkeen käyn kaupassa ja saan kylkiäiseksi erään naistenlehden. Mitenkäs sattuikaan! Selaan lehden: viimeisin alusasumuoti, kauniita naisia, tarinoita, tunteita… Lukiessani yritän pitää mielessä Laura Häklin lukuohjeen: nautiskellen mutta valikoivasti eikä liian vakavasti. Riikka Hämäläinen

Nuotta 12/2006

7

ä t s s ä i m ä l SUUNNITELMA e n u n i S OLIPA KERRAN

Uudessa sarjassa käymme läpi teemoja, jotka liittyvät kristityn ihmisen elämäntaitoihin. Opetuksia voi käyttää joko ihan omin nokkinensa oman hengellisen elämän piristysruiskeeksi tai pohtia yhdessä toisten kanssa esimerkiksi oheismatskuna raamattutyöskentelyissä tai koulun rukouspiirissä. Opetuksen sisäistämiseksi kannattaa syventyä oheisiin raamatunkohtiin ja pohtia annettuja kysymyksiä.

salmin kirjoittaja kuvaa, kuinka elämämme langat oli punottu jo äidin kohdussa (Ps. 139: 13). Elämäsi sisältää paljon suuria toiveita, unelmia ja haaveita. Nuorena, tien alussa, mietit varmasti, mitä kaikkea tulevaan elämääsi liittyy: rakkautta, seikkailuja, matkustelua, hyvä opiskelupaikka ja työura, koti ja perhe – eli onnellinen elämä. Psalmin kirjoittajan mukaan joku tietää jo, miten elämäsi menee ja unelmasi toteutuu. Miltä tämä sinusta tuntuu?

Kaiken takana on… Vaikka haaveilemme onnellisesta elämästä, kohtaamme monenmoisia tiukkoja tilanteita, iloja ja suruja, raskaita sattumuksia ja pettymyksiä, eivätkä unelmat välttämättä toteudu. Ketä syytämme silloin: huonoa tuuria ja kohtalon kylmää sormea? Haluammeko olla oman elämämme herroja vai myönnämmekö, että elämämme on jonkun suuremman käsissä? Luottaminen Jumalan johdatukseen on aika kinkkinen juttu. Se, ettemme ole oman elämämme herroja, paljastaa rajallisuutemme, mutta tuo myös turvaa ja lohdutusta. Yksin olemme aika heikoilla. Mieti vaikka Jeesuksen opetusta miehestä, jonka elämä täyttyi omaisuuden keräämisestä. Kun kaikki oli valmista, Jumala sanoi: ”Sinä mieletön! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta.” Näin mies kuoli rikkaana, mutta saiko hän mitään mukaansa? (Luuk. 12: 16 –20.)

Miksi Jumalalla on suunnitelmia varallemme? Me olemme Jumalan suunnitelmissa ainutlaatuisia. Psalmin kirjoittaja kiljahtaa riemusta: ”Minä olen ihme ja kiitän sinua sitä.” Olemme Jumalan kuvia. Hän on luonut meidät erityistehtävään: pitämään huolta hänen luomastaan maailmasta. Hän toivoo, että elämme hänen yhteydessään ja täytämme sen paikan, jonka hän on meille varannut ja johon hän on meidät varustanut (1. Kor. 12). Hänen tavoitteensa on saada meidät taivaaseen. Jeremialle sanottiin: ”Jo ennen kun sinut äitisi kohdussa punoin, minä valitsin sinut” (Jer.

8

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

POINTIT

millaisia tuntemuksia herättää tietoisuus siitä, että elämäsi jokainen päivä on Jumalan tiedossa. ässäsi Jumalan 2. MISSÄ tilanteissa sinun eläm nyt? näky on atus hyvä johd vuoden jokaisen 3. TEHTÄVÄ tulevalle vuodelle: nessä katso men an uma päivän iltana nukk ihme, suuri olen minä : sano ja in peili n vessa . ihme ja kiitän sinua siitä

1. MIET I

1: 5). Jeremian tapaus todistaa, että Jumalalla on tiedossa jokainen päivämme ja hetkemme. Emme ole kuitenkaan tahdottomia patterijäniksiä, vaan meille on annettu aivot, joilla tehdä myös omia ratkaisujamme. Jumala tahtoo elämäämme hyvää, joten kannattaa kysellä hänen neuvojaan ja johdatustaan. Siksi meille on annettu mahdollisuus rukoilla. Jeremiaan kirja sanoo myös: ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen”(Jer. 31: 9). Israelin kansa kulki Jumalan viitoittamaa reittiä pitkin. Päivällä erämaassa vaeltavaa kansaa johti pölypilvi ja yöllä tulipatsas. Matkalla riitti Jumalan siunauksia. Milloin saatiin taivaalta mannaa ja milloin viiriäisiä. Matkan varrella kansasta tuntui usein, että nyt mennään met-

Aina kun milloin oikea olet eksymässä tieltä, sinä omin ko an, milloin vasempaan rvin , – Tässä on tikuulet takaasi ohjeen: e, kulkekaa si tä. Je sa ja 30 : 21

äsi

MEG AR A A MIS

RUKOUS

ala Armollinen Jum elämäni jokaisen päivän, ko Tuon eteesi ko t, joihin päivittäin joudun. äni, kaikki ne tilanteeedät tarkalleen minut sekä eläm ti Sinä tunnet ja i ja tiedät tulevaisuuteni. ni, tunnet historian lisi varjelemaan tietäni ja kulkua ke Anna pyhä en a sinun tielläsi. jotta pysyisin ain ala sinua elämän lahjoista, Kiitän rakas Jumikä minua ympäröi. kaikesta siitä, m tanut elämään iloa, täyttää suru. Kiitos, että olet anvierelläni silloin, kun sydämeni kiitos, että pysyt t kanssani joka päivä. t, aamen. Kiitos, että kulje tat, johdatat, varjelet ja armahda Kiitos, että kulje

sään, mutta johdatus toi porukan perille. Jumala johdatti Israelin kansaa, ja sama johdatus koituu myös meidän osaksemme. Vasta maalissa tajuamme monen asian hyvän merkityksen ja tarkoituksen.

Matkakumppani vie ja kuljettaa

jakin kupruja. Jumala on rakkaus, ja hänen tahtonsa on hyvä. Johdatuksen tiellä suurina kantoina kaskessa ovat meidän oma syntisyytemme ja sielunvihollinen, joka haluaa että yhteytemme Jumalan suunnitelmissa katkeaa. Sielunvihollisen tavoite on tuhoutumisemme. Hän saa meidät usein poikkeamaan tieltä. Onneksi Jumala ei hylkää meitä vaan on antanut meille hyvät suuntaviivat, kartan ja kompassin, joiden avulla voimme etsiä hänen tahtoaan elämässämme. Meillä on Jumalan sana, joka näyttää suunnan. Meille on annettu myös uskonelämän hoitamisen välineet: ehtoollinen, rukous, Raamatun lukeminen ja seurakuntayhteys. Ne pitävät meidät tiellä, ja löydämme maaliin. Jumalan hyvä johdatus kestää koko elämämme ja päättyy taivaaseen. Elämämme kuviot, ilot ja surut, ihmisenä elämisen kipeydet, kaikki tiukat tilanteet ovat silloin takana. Meidän ei silloin tarvitse enää luottaa kirjoitettuun sanaan eikä miettiä, mitä tämä tapaus elämässäni tarkoitti, vaan silloin näemme Jumalan taivaassa kasvoista kasvoihin. Taivas on johdatuksen päämäärä. Vaikeuksien kautta pääsemme perille. Elämme taivasta varten. Johdatuksessa elävän kannattaa opetella ulkoa Martti Lutherin aamurukous. Sen kanssa on hyvä lähteä uuteen aamuun.

Elämämme ei ole siis sattuman varassa emmekä ole tiellä yksin. Olemme saaneet hyvän ja ihanan matkakumppanin, joka johdattaa, suojelee ja puolustaa vaellustamme. Hän on Pyhä Henki. Jumala lähetti hänet maailmaan, kuten oli luvannut. Pyhä Henki tuli ja alkoi täyttää tehtäväänsä. Ensimmäiseksi Pyhän Hengen voiman kokivat apostolit sekä heidän kanssaan temppelissä helluntaina olleet tuhannet miehet. Jumalan johdattamina opetuslapset alkoivat kertoa Jeesuksesta, ja Pyhä Henki vei heitä moniin paikkoihin. Samoin on meidän laitamme. Jumala on varustanut meidät tietyllä luonteella ja omilla armolahjoilla, joiden kanssa elämJuha Heinonen me palvellen Jumalaa ja lähimmäisiämme. Kuva Ludmila Rossi ja Tom deBruin Matkan varrella sattuu ja tapahtuu. HenKuvankäsittely Tea Ikonen ki kuljettaa, vie, varjelee ja suojelee. Asioita tapahtuu, elämä etenee, jotkin unelmat toteutuvat ja monet haaveet myös haihtuvat. Me emme tiedä Kiitän sinua, ta huomista, mutta JuJeesuksen Kristuivaallinen Isäni, mala tietää ja hänen että viime yönä ksen, rakkaan Poikasi kautta, tahtonsa tapahtuu.

LUTHERIN AA M

URUKOUS

Johdatuksen sivumaku vaihtuu näkemiseen Matkan varrella tulee kuitenkin iso-

kaikesta pahastavarjelit minua Rukoilen sinua, ja vaarasta. että varjelisit m synnistä ja kaik inua tänäänkin niin että kaikki esta pahasta, koko elämäni, olmitä teen, Minä annan itseisi sitä mitä tahdot. ruumiini ja sielu ni, Pyhä enkelisi ol ni, ja kaiken sinun käsiisi. ettei paha vihollikoon kanssani, nen saisi mitään valtaa minuun

Ma rtt i Lu th er

Nuotta 12/2006

9

R ISTI ISTI IS RISTI RINTAPANSSARIN ALLA Voimahyökkääjiä ja kynäilijöitä, tappelijoita ja tähtimaalivahteja – NHL on täynnä erilaisia pelaajia, joille Jeesus merkitsee enemmän kuin Stanley Cup.

ääkiekkoilijoilla on karski imago. He roikottavat hammassuojia suupielestään, tappelevat minkä kerkiävät ja juhlivat railakkaasti vapaa-ajallaan. Miten tähän kuvioon voi sopia Jeesuksen seuraaminen? Maailman suosituin jääkiekkosarja, pohjoisamerikkalainen NHL (National Hockey League), on pullollaan uskovaisia pelimiehiä. Heihin on joskus suhtauduttu hyvinkin epäilevästi (esimerkiksi Laurie Boschman kaupattiin aikanaan Torontosta Edmontoniin, koska hänellä ”oli liikaa

uskontoa päässään”). Kristityiltä kiekkoilijoilta on ajateltu puuttuvan tarvittavaa aggressiivisuutta ja fyysisyyttä. Käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet vuosien mittaan. Osasyynä tähän on se, että viime vuosikymmeninä uskovien pelaajien joukossa on itse asiassa ollut huomattava määrä tappelijoita ja joukkueen poliiseja, ”gooneja”. (Tappeluista jääkiekossa voi olla monta mieltä, mutta monien pelaajien mielestä ne auttavat pitämään pelin puhtaana.) Nykyään jopa Don Cherry, suorapuheinen kanadalainen kommentaattori ja ex-valmentaja, joka pitää esimerkiksi eurooppalaisia pelaajia pehmeinä pelkureina, sanoo näin: – Moni odottaa minun polkevan kristittyjä pelaajia maahan, mutta en todellakaan aio tehdä sitä. Jotkut ajattelevat, että Jeesuksen seuraajat ovat välttämättä nössöjä. Kuinka väärässä he ovatkaan.

KRISTITTYJÄ NHL:SSÄ JAROME IGINLA, CALGARY FLAMES, LAITAHYÖKKÄÄJÄ (KAPTEENI)

Jarome Iginlaa pidetään NHL:n parhaana voimahyökkääjänä ja yhtenä NHL:n parhaista kapteeneista. ”Iggy” on voittanut NHL:n maalipörssin kahtena kautena. Hän tekee maaleja, taklaa lujaa ja puolustaa tarvittaessa joukkuekavereitaan. Hänen isänsä Elvis Iginla, joka on kotoisin Nigeriasta, kääntyi muslimista kristityksi ja pitää nykyään omaa kristillistä radio-ohjelmaansa. Jaromen äiti on on buddhalainen. Iggy tuli uskoon pelatessaan Kamloops Blazersissä WHL:ssä. – Mietin paljon sitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, ja se pelotti minua. Vatsassa oli tyhjä tunne. Isäni rohkaisemana pyysin Jeesusta tulemaan elämääni, antamaan syntini anteeksi ja ottamaan tuon tunteen pois. Tähän päivään mennessä se tunne ei ole palannut, Iginla kertoo. – Mielestäni ei ole vaikeampaa olla kristitty NHL:ssä kuin muissa sarjoissakaan. Täällä on paljon uskovaisia. Melkein joka joukkueessa on muutama. Jääkiekkoilijat eivät ole yhtä näkyviä kuin muut kristityt urheilijat, mutta kyllä meitäkin on.

den vuoden aikana saalistanut yhteensä eniten pisteitä koko NHL:ssä. – Ennen matsia laitan aina pyyhkeen pään yli ja rukoilen, usein Isä meidän -rukouksen. – En ole ollut kirkossa aktiivisesti mukana moneen vuoteen. Mutta minulle on olemassa punainen lanka: Jumala, Jeesus, ja muu, mistä voi lukea Raamatusta. – Yksi tavallisimmista kysymyksistä on, miten voin yhdistää uskoni niin fyysiseen lajiin kuin jääkiekko. Minusta vastakkainasettelu on aika kaukaa haettu, Näslund toteaa. CURTIS JOSEPH, PHOENIX COYOTES, MAALIVAHTI

Veteraanimaalivahti ja kolme kertaa All stars -kenttään valittu Joseph törmäsi kristinuskoon seurustellessaan tulevan vaimonsa kanssa. – Tajusin, että Kristus on tärkeä hänelle. Vuosien mittaan ja ystävien rohkaisusta minunkin uskoni on kasvanut. – Jumala tulee ensin. Sitten tulee perhe, ja lopulta jääkiekko, koska se vie ison osan elämääni. Mutta ihan varmasti tässä järjestyksessä, Joseph linjaa.

MARKUS NÄSLUND, VANCOUVER CANUCKS,

MIKE FISHER, OTTAWA SENATORS, HYÖKKÄÄJÄ

LAITAHYÖKKÄÄJÄ (KAPTEENI)

Lupaava Mike Fisher on valmentajansa mukaan joukkueensa fyysisin pelaaja, mitä tulee

Ruotsalainen Markus Näslund on viimeisen vii-

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

taklausten viemiseen loppuun asti. Fisher pitää uskoaan esillä myös pukukopissa. – Kun tulin Ottawaan, ensimmäiseksi minun piti heti tehdä selväksi, millaista elämää minä vietän. Joukkuekaverit tietävät, että olen uskovainen, ja he kunnioittavat sitä, kunhan minäkin kunnioitan heitä. DAN HAMHUIS, NASHVILLE PREDATOR, PUOLUSTAJA

Dan Hamhuisin ei ollut helppoa tulla tulokkaana Nahsvillen joukkueeseen. – Oli todella vaikeaa sopeutua porukkaan. Halusin olla hyvä tyyppi, joten piti käydä juhlimassa ja pitää hauskaa. Mutta sitten ymmärsin, että minua arvostettaisiin enemmän jos pitäisin rohkeasti kiinni siitä, mihin uskon. – Nykyään meillä on Predatorsissa viidestä kuuteen hengen aktiivinen uskovaisten piiri, hän kertoo. – Haluaisin saavuttaa tiettyjä asioita elämässä, kuten voittaa Stanley Cupin. Uskoni kuitenkin auttaa pitämään asiat tärkeysjärjestyksessä, koska tiedän, että tämän maailman asiat ovat vain väliaikaisia. Johannes Koskenniemi Kuvat Jason Antony ja Albin Axelsson Lähteet Aftonbladet, Living Light News, City Light News

o i l l a K o Jar n

SEURISKAVERI TU LE N ON NE LL ISE

KS I:

Jos voitan jotain. TÄ RK EIN TÄ MI NU

MI ELUIS IN KO UL

Liikunta.

LL E:

Usko ja terve ys. MI NU T PYSÄYT TI

HA AV EA MM AT TIN

VII ME KS I:

Tää haastat telu.

ljonäär i.

ÄN :

Köyhyys.

ELUIT EN :

Ronaldinh o.

AS IAT, JO ITA INH

OA N:

OM A RIPAR INI OL

ILÖ :

Opettavainen, kiva ja

kiinnostava.

MU SII KK IM AK U:

Kaikk i me nee.

va Mun ku Johannes Kallio MINUS TA TULI SEURA KUNTA NUORI :

IKÄ: 5 SEURAKUNTA: Pomarkun evankelisluterilainen seurakunta.

SISARUKSET: Isoveli KOULU:

AS IAT JO ISTA PID

RE NTOU DU N MI

IHA ILE MA NI HE NK

ja.

Pe rh e ja kave rit.

Katson telkk ar ia.

NIMI: Jarno

VA PA A-A JA LL AN

RÄTT IVÄ SYNE EN Ä:

Le päämällä.

Ammattijalkapalloili

Oon tietok oneella, ku untelen musaa ja ulk oilen.

UN EL MO IN:

Et tä minusta tulisi mi

UA INE :

Pomarkun yläaste, 9. luokka

KOULUSSA ON: Joskus kivaa ja siellä näkee kavereita

HARRASTUKSET: Olen

ja iloinen

pelannut jalkapalloa kahdeksan vuotta ja ollut kerhonohjaajana puoli vuotta. LEMPIRUOKA: Spagetti.

SEURA KUNTA ANTAA MINUL LE:

Muun muassa uusi kokemuksia.

Jere

LUONTEENI: Äkkipikainen

Kun kiinnostuin riparin jälkee n Jumalan sanasta.

TEHTÄVIÄNI SEURA KUNNA SSA:

Olen kokkikerhon ja sählyk erhon ohjaaja. LUEN RAAMATTUA:

Viikoittain.

USKO JEESUK SEEN MERKK AA MINUL LE:

Turvallista elämää.

TERVE ISENI NUOTA N LUKIJO ILLE:

Siunausta, eläkää turvallisesti ja liikkukaa POMAR KUN SEURIS NUORT EN VIESTI MUIHI N SEURA KUNTI IN:

Rukoilkaa luottaen siihen, että Jumala vastaa. ”Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskok aa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän. Ja kun seisotte rukoilemassa, antak aa anteeksi kaikk i mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi.” Mark . : 24–25

LEMPIKOHTA RAAMATUSSA :

Kertomus Daav idista ja Goljat ista.

LEMPPARIELOKUVA:

Pako viidakkoon.

PO M AR KU N TO P 5 1. NUO RTE NILL AT

nuortenPomark ussa on jok a per jantai , aita vier ös my on lä siel ilta. Välillä Korpi. kko Mi ja ne olan Vu tti Ma en kut 2. RET KET

use in Pomark un srk järjestää hyv in eille. leir ja in teih sert reissuja eri kon

2

Nuotta 11/2006 | www.nuotta.com

3. NUO RET OSA LLIS TUVAT

estäNuoret saavat olla mukana järj npäin. etee sitä ä vied ja a inta toim mässä 4. RIPA RI

Jok a kesä 5. ISKO.

isosPomark ussa järjestetään oma viikko. en toin a jok än koulutus vähintä Petr iina Pelto -Piri

Nuotta 12/2006

2

Tiernapojat tukkanuottasilla Knihti, Herodes, murjaanien kuningas, Mänkki, Itämaan tietäjät, Klonkku

HENKILÖT:

Mänkki tiedustelee ovelta: ”Saako tulla laulamaan?” Luvan saatuaan Mänkki, Knihti, Herodes ja murjaanien kuningas astuvat sisään ja käyvät riviin laulamaan: ”Hyvää iltaa, hyvää iltaa itse kullekin säädylle Tällä kertaa on hiukan muuteltu, kulunutta ja kuivaa näytelmää.” Laulun vaiettua alkaa soida vaimeana Tähtien sodan Darth Vader -tunnari. Mänkki astuu taaemmas, Knihti ja murjaanien kuningas puolestaan muodostavat miekkaportin. Herodes elehtii juhlallisesti ja alkaa kulkea edestakaisin Knihdin ja murjaanien kuninkaan miekkaportista lyöden miekallaan portin auki. Sali hiljenee. Herodes alkaa laulaa: ”:,: Herodes, vanha veikko, hautoo jekkuja mielessään :,: Pahansuopa pikkuroisto syntymästään saakka…” (Kaikki antaumuksella:) Pahansuopa pikkuroisto syntymästään saakka.” HERODES: ”Kuningas

Herodes olen minä.” tykkään, että sinä olet yksi styranki.” HERODES: ”Jaa minä vai? Enhän minä ole styranki laisinkaan, vaan valistunut itsevaltias.” MURJAANIEN KUNINGAS: ”Niinpä tietysti. Valistuneena itsevaltiaana et varmaan itsekään ole järin tyytyväinen ensimmäiseen repliikkiisi. (matkien) ’Kuningas Herodes olen minä.’ Hei, ihan totta? Kuka olisi arvannut?” HERODES: ”Täältä pesee lisää laatutavaraa: Hoo, miksi sinä olet noin musta?” (Mänkki ja Knihti kohahtavat) MURJAANIEN KUNINGAS: ”Jaa, minä

MURJAANIEN KUNINGAS (lähtee kulkemaan miekkaportista ja alkaa laulaa): ”Hoo, jos minä olen musta…” Herodes keskeyttää. HERODES: ”Älä rupea laulamaan mitään vaan vastaa kysymykseen. Eikä tässä tarvitse sitä paitsi jossitella. Kyllä sinä olet musta, kaikkihan sen näkevät.”

Murjaanien kuningas hämmentyy keskeytyksestä ja vaikenee.

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

HERODES: ”Itse asiassa voisit saman tien heittää rähmällesi minun eteeni. Siihen tämä kuitenkin menee.” MURJAANIEN KUNINGAS: ”Ei vaan Knihti!” KNIHTI (lähtee kävelemään kohti Herodesta): ”Kyllähän se sopii.” HERODES (uhkaa miekallaan Knihtiä): ”Paikka! (kääntyy kohti murjaanien kuningasta) Sinä taikka sun henkes!”

Murjaanien kuningas huokaa ja heittäytyy pitkin pituuttaan Herodeksen eteen. Herodes murahtaa tyytyväisenä. Yhtäkkiä murjaanien kuningas kaataa Herodeksen ketoon ovelalla jalkakampilla ja hyppää pitelemään tätä aloillaan. MURJAANIEN KUNINGAS (Knihdille): ”Rasistisika kahleisiin!” KNIHTI: ”Kyllähän se sopii.”

Murjaanien kuningas ja Knihti sitovat Herodeksen. Mänkki pyörittää tähteä ilmeettömänä ja viheltelee Tähtien sodan tunnaria. Herodes laulaa surkeana valituslaulun (sävel: Maija Vilkkumaan Se ei olekaan niin) ”Mä luulin että antaudut. Mut sitten sä kamppasit mut. Mä luulin että Juudean maa, mua niin rakastaa. mut se ei olekaan niin Mä luulin että polvistut vaan ja luotin husaariin katalaan. Joo, mä luulin että kuningasta syöstä ei vallasta, mut se ei olekaan niin se ei olekaan niin se ei olekaan niin…”

Taivas lyö tulta, kuvainnollisesti, sillä oikeasti alkaa hämärtää. Vaan mikä tähti loistaa noin voimakkaasti tuolla, ja ketkä tuolta tänne taivaltaa?” Itämaan tietäjät saapuvat näyttämölle. Heitä peesaa Klonkku. MÄNKKI: ”Mitäs

porukkaa te olette?” tuolta idästä. Tänne on kuulemma syntynyt joku kuningas.” MURJAANIEN KUNINGAS: ”Päinvastoin, hyvät herrat, täällä on juuri tehty vallankumous. Taivaalla loistaa vapauden tähti.” TIETÄJÄ II: ”Tähti on kyllä keikkunut tuolla jo monta päivää. Se on uuden kuninkaan tähti, jota päin me olemme kulkeneet. Aiotaan käydä tervehtimässä tätä kuningasta.” MURJAANIEN KUNINGAS: ”Te olette kyllä pimeää sakkia. Entä kuka tuo laiha, kalju ja harmaa otus on?” TIETÄJÄ I: ”Loppuunpalanut materialisti, jonka poimimme tienposkesta. Hokee vähän väliä jostain aarteesta kauhealla ässävialla.” KLONKKU: ”Eräiden tv:stä tuttujen tapahtumien jälkeen luonnehtisin itseäni kylläkin lähinnä etsijäksi näin hengellisessä mielessä.” MURJAANIEN KUNINGAS: ”Sinuna etsisin suuhygieniaa ennen mitään muuta. Ja lakkaa silmäilemästä sormustani tuolla tavalla.” TIETÄJÄ III: ”Puheet sikseen, me jatkamme tästä kohti kuninkaan tähteä.” MÄNKKI: ”Kai tässä ehtii vielä jonkun laulun luikauttaa porukalla?” TIETÄJÄ I: ”Kyllähän se sopii.” KNIHTI: ”Lausutaan vaan kukin niitä omia vuorosanoja, jooko. Mutta lauletaan nyt kiireesti, mulla on vielä satoja lapsia murhattavana.” TIETÄJÄ I: ”Tullaan

KAIKKI YHDESSÄ: MURJAANIEN KUNINGAS: ”Mänkki, laita

Herodekselle suukapula ja hiljennä vaikerrus. On meidän vuoromme laulaa.” Knihti ja murjaanien kuningas alkavat dueton (sävel: Teräsbetonin Taivas lyö tulta). Mänkki säestää rummuttelemalla hillitysti tähtikeppinsä vartta. ”Katseet ylös luokaa veljet aika tullut on. Tyranni on kaadettu ja aivan voimaton. Jo tuomio on saavuttanut hirmuvaltiaan! Ja kansankokous hallita saa maata ainiaan. Joillekin voi olla liikaa kutsu vapauden. Muttei meille joita ohjaa pelko orjuuden!

”Tähti se kulukeepi :,: itäiseltä maalta :,: ja se sanomaton kirkkaus se ulos loisti. Ja se tähti oli Jumalalta :,: ulos lähetetty :,: :,: ja he riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja mirhamia :,: ja mirhamia.”

Johannes Koskenniemi Kuvat Tea Ikonen

LEMPPARI

Augustus käski: ”Tuokaa mulle cääshii!” Joosef kävi stääshil, Beetlehemiin läksi kuningas Daavidin suvun kaupunkiin Juudeaan niinku joka äijä edustaa omia huudejaan, beesis semi-äiti nimeltään Maria lähti wraittaan veroluetteloon pari tagia. Betskus hengates Maria alko pushaa beibee esikoinen synty ja Se dropattiin seimeen. Ei mitään blingii, ei viiden tähden sviittii, majapaikan pomo ei tunnistanu kingii. Lähiös oli paimenii yövuoros painaa duunii yhtäkkii koko jengi meni ihan sika jumiin. Herran enkeli bustas: ”Ottakaa chillisti. Tsekatkaa tää gospeli, koskee kaikkii ihmisii: se palosireeni, usko pois se on Jumala jota vikana päivänä jokainen kumartaa. Kaikkivaltias Jumala teidän kanssanne, pelastaa synnin orjuudesta teidän kansanne. Pientä vauvaa kapaloissa mutsi tuudittaa, siis ku näät seimen, parempi tunnistaa”. Samas sekas enkelin ympäril himo posse hype-manei jotka anto Jumalalle propsei. Enkelit feidas heitettyään hyvän setin, paimenet sumpli et tää on tsekattava heti – Nyt Betlehemiin! Oliks haippi aiheellista? Perillä jätkät tajus: Herraa ei byygee dissaa. Tiltis ja ihmeissään oli chicksit ja jäbät ku paimenet tiputti niiiin päräyttävät läpät. Mut Maria kätki kaiken sydämeensä, jäi pohtiin ei mitään poikkeuksii pieniinkään yksityiskohtiin. Herra räjäytti koko potin, hoiti homman kotiin, kaikki meni niinku hän etukäteen ilmotti. Bling Dädä

Onhan kirjoitettu: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.” (Room. 0: 3) ”KAIKISTA PIMEIMMISSÄ hetkissä ja kaikkein syvimmissä epätoivon laaksoissa ihmisen usko viimeistään hiipuu. Silloin ei ihmisen omat teot auta yhtään, eikä omaa uskoakaan voi kehua. Silloin saamme lukea Raamatusta, että meidän ei tarvitse muuta kuin huutaa Jumalan nimeä avuksi, kun hän jo auttaa ja pelastaa.”

Miika Norro, 16

MISSION POSSIBLE

MViENsÄsJÄio ”Menkää siis ja tehkää kaikki kan sat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opetta kaa heitä noudattamaan kaikkea, mit ä minä olen käskenyt teidän noudat taa…”

Luterilaisen kirkon historia ulottuu Venäjällä yli neljänsadan vuo den taakse. Välissä oli todellinen autiomaavaihe: Neuvostoliiton aik a. Lähetystyö oli käytännössä mahdotonta, mutta silti sitä teh tiin. Ongelmia Neuvostoliitossa

ei kuitenkaan rikkonut eikä edelleenkään riko mitään Suomen lakia, joten asiaan ei ylemmältäkään taholta puututtu ja työ Kansanlähetyksen työntekijän Pentti Hein ilän johdolla sai jatkua. Työtä tehtiin Suomes sakin kuitenkin hyvin pienissä piireissä ja hilja a nostattamatta siitä meteliä.

Rajat auke

avat Vuonna 1917 bolševikkien nou stua valtaan VeVuonna 1991 Neuvostoliiton näjällä alueen kristittyjen hajottua puhaltilanne vaikeutui sivat jälleen vapaammat tuu nopeasti. Neuvostoliitto julis let lähetystyölle tautui ateistiseksi itään. Suomi tekee lähetyst valtioksi ja suhtautui niin kris yötä ympäri Venätittyihin kuin muijää vuonna 1992 uudelleenp denkin uskontojen jäseniin erustetun Inkerin erittäin kriittisesti. kirkon kautta. Inkerin kirkko Suuren ortodoksikirkon toim kattaa koko Veintaa rajoitettiin näjän, ja työtä tehdään niin ja kontrolloitiin rankasti ja vankiloissa kuin kirkkorakennuksia kodeissakin. Suomalaiset tuhottiin tai otettiin muuhun kristityt ovat jopa käyttöön. neu loneet villasukkia, joita on Suomen kirkko pelkäsi asem sanan levitykansa puolessen ohessa jaettu tuomaan ta Suomen kansalaissodassa lämpöä pohjoisen ja jäikin vahvasti Arkangelin kylmiin selleihin valkoisten puolelle. Valkoist . en voitettua alkoi kirkon asema jälleen vakaan tua ja naapurivalSeurakunta nykyään tion syöksyä kohti ateismia katseltiin peläten. Inke rin alati kasvavassa luterilai Ympäri Neuvostoliittoa alko sessa kirkossa i muodostua pieon jäseniä parhaillaan noin niä maanalaisia seurakuntia 15 000. Uskonnot , jotka kokoontuikiinnostavat kansakuntaa, jolta vat salaa jumalanpalveluksiin ne olivat komsekä lukemaan munismin aikana kiellettyjä, ja oppimaan Raamattua. ja uusia kristillisiä luterilaisseurakuntiakin syn tyy niin Keski-Venäjälle kuin Siperiaan. Raamattuja yli rajan Lähetystyötä Venäjälle on 1960–1980-luvuilla Suomes tärkeää tehdä ta salakuljetetniin kauan kuin se on mah tiin Raamattuja niin rekkalas dollista. Sekin aika teittain kuin pievoi jälleen tulla, ettei Raamat nemmissäkin erissä matkata tu kuljekaan ravaroiden seassa. jan ylitse vapaasti; aika jollo Maanalaisille seurakunnil in kirkkokansa ei le raamattukuljesaakaan kokoontua julkises tukset olivat äärettömän tärk ti. Silloin on oltava eitä. Vaikka Raaperustukset valettuna ja puo mattu ei ollut virallisesti kiel li seinää jo rakenletty, pidettiin sitä nettuna, jotta seurakunta Neuvostoliiton vastaisena ja voi kestää vainon. siksi niitä takavaSilloin on myös oltava valmiina rikoitiin. Näihin syihin vedoten jälleen rakentaRaamatun halmaan ne verkostot, joilla seu lussapidosta saatettiin mää rakuntia pidettiin rätä jopa vuosien pystyssä muutama vuosikymm vankeustuomio. en sitten. Rautaesiripun takana oli huu tava pula Raamatuista myös Itä-Euroopa Mart ti Pyykönen ssa. Uskovia ja julistavia pastoreita vangittiin mart ti.py ykon en@n uotta .com ja jopa kidutettiin Neuvostoliiton vankiloissa Kuvat Sirpa Kinn unen uskonsa tähden. Lähteet: Raamattujen salakuljetusta ja sen oikeellisuutwww.sekl.fi ta pohdittiin Suomessa jopa eduskuntatasolla, www.sley.fi sillä Suomella oli voimassa YYA-sopimus (Ystäwww.mission.fi vyys, yhteistyö ja avunanto -sopimus) NeuvosRichard Wurmbrand: toliiton kanssa. Raamattuje n vieminen maasta Kirkkautta kidutuskammioss a

”…Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailm an loppuun asti.” (Matt. 28: 9–20) Nuotta 12/2006

GOSPEL CENTER

Räp-musiikki rantautui Suomeen voimalla 90-luvulla. Myös gospelpiireissä tajuttiin räpin kyky tavoittaa ja koskettaa nuoria. Ei siis ihme, että räp nousi hyvinkin nopeasti suomalaisen gospelgenren kolmen suurimman joukkoon raskaan rockin ja popin kaveriksi. Tästä huolimatta tyttöräppäri on vielä outolintu keikkalavoilla.

en, Vesalain eli Tanja t, o tinen rm it u Mc K Saara Ku rhonen ja o K a is a K

TYTÖTKIN TYKKÄÄ Levynjulkkarikeikka juhannuksena Gospelrekan lavalla.

Kurm o

t stu

elsinkiläinen Mc Kurmot on energinen tyttötrio, joka räppää Jeesuksesta suomen kielellä. Vuoden 2005 Gospelin SM-kisoista tytöt räppäsivät itselleen kunniamaininnan, mikä osoittaa että tytöt ihan oikeasti osaavat räpätä. Seuraavassa seitsemän kysymystä tytöille: 1. Kuka tai mikä on kurmot? – Meitä on kolme tyttöä: Kaisa Korhonen (18), Saara Kuittinen (17) ja Tanja Vesalainen (18). – Ollaan tunnettu toisemme pienestä saakka. Käytiin aikanaan samassa pyhäkoulussa, koska kuulutaan samaan seurakuntaan. Mc Kurmot perustettiin noin kaksi vuotta sitten, ja ainoastaan Kaisalla on aiempaa musiikkitaustaa pianonsoiton ja musikaalien kautta. 2. Miksi juuri räp? – Seurakunnassa tehtiin yhdessä näytelmiä, ja sitten kerran päätettiin tehdä räppi, koska se kuulosti kivalta. Positiivisen palautteen innoittamina alettiin tehdä enemmän biisejä ja siitä se lähti! – Me tehdään biisit yhdessä. Me mietitään aihe ja kehitellään ideaa eteenpäin. Periaatteena on tehdä musaa yhdessä, kertoa Jeesuksesta ja nauttia toistemme seurasta.

3. Missä ja milloin keikkailette? – Me ollaan Helsingistä. Ollaan kierrelty Aikagospel-kiertueella viime vuonna muun muassa Alajärvellä ja Jyväskylässä. Ja sitten jonkin verran eri seurakunnissa, joista on pyydetty keikalle. Keikkakalenteri löytyy meijän sivuilta www.mckurmot.net. 4. Miksi soitatte gospelia? Miksi soitatte ylipäätään mitään musiikkia? – Räpin kautta me voidaan kertoa asioista, jotka meitä puhuttelee. Usko Jumalaan on tärkeintä meiän elämässä, ja se on antanut meiän elämälle tarkoituksen. Se on paras aihe, mistä voi räpätä! 5. Mitä olette levyttäneet ja mistä äänitteitä voi saada käsiinsä? – Ensimmäinen levymme taisi ilmestyä viime juhannuksena, ja sitä myydään kristillisissä kirjakaupoissa. Levyn voi myös tilata suoraan meidän nettisivuilta. 6. Miksi juuri Jeesus? – Koska Jeesus on tie, totuus ja elämä (Joh. 14: 6)! Jeesus kuoli meiän puolesta ristillä ja sen

takia meillä on tie taivaaseen. 7. Onko teillä musiikillisia esikuvia, ja keitä he ovat? – Meillä ei varsinaisesti ole mitään musiikillisia esikuvia. Ihaillaan ihmisiä, jotka osaa kyvyillään ja lahjoillaan toteuttaa itseään sekä elää vakaumuksensa mukaisesti. Ääninäytteitä ja keikkakalenteri löytyvät Mc Kurmojen kotisivuilta osoitteesta www.mckurmot. net. Käykää tsekkaamassa ja kertomassa tytöille terveisiä!

Touko Hjelt Kuvat Mc Kurmot

dios

ssa

LE V Y T Frail: Pieces of Silence (2006) www.frailmusic.com Viidestä nuoresta herrasta koostuva Frail pitää kotipaikkanaan Jyväskylää. Neljän vuoden iässä oleva bändi on julkaissut aiemmin yhden loppuunmyydyn ep:n 2003, mutta kokopitkä debyytti on antanut odottaa itseään kuluvan vuoden loppupuolelle saakka. Kypsyttelyn tuloksena syntynyt Pieces of Silence tarjoilee todella tasokasta jenkkivaikutteista metallia ameriikan kielellä laulettuna. Vaikkei cd-vihkonen miesten sukunimiä kerrokaan, uskon Tarmon, Laryn, Junnun, Jukan sekä Jussin olevan monelle jo tuttuja kasvoja aiemmistakin tekemisistään. Levyn yhdestätoista raidasta ensimmäisenä lentää ilmoille Brother täynnä massiivisen kitaravallin tukemaa energisyyttä. Kertosäe hohkaa metallisuudessaan omanlaistaan positiivisuutta. Meininki on yhdellä sanalla kuvattuna ISOA. Levyn musiikin voi helposti kuvitella toimivan myös livenä, ja pientä esimakua siitä tarjoileekin bändin kotisivut, joilta löytyy kattavasti myös muuta bändiin liittyvää asiaa. Kiekko etenee ja tuo eteen uudenlaisia maisemia ammentaen tunnelmia erilaisista murinakitaratyyleistä rapakon takaa. Tuotannon taso tekee levyn mielekkääksi kuunnella. Myös bändi tekee hienoa työtä soittimiensa kanssa. Moisen paketin suomalaisena bändinä pystyy yleensä kaatamaan bändin laulaja. Frail tekee asiassa poikkeuksen. Tarmon ääni kantaa kiekon alusta loppuun vahvana ja vivahteikkaana. Koko tämä paketti tekee Frailista todella varteen otettavan bändin myös Suomen rajojen ulkopuolella. Siitä varmasti kertoo

KOLUMNI jo bändin ulkomaan keikkailu ennen kuin edes ensimmäinen levy on ulkona. Levyä on vaikea verrata suurimpaan osaan arvostelemistani plätyistä tuotannon korkean tason vuoksi. Ainoita negatiivisia asioita olivat mielestäni hienoinen tasapaksuus sekä mieltä räjäyttävien hittien puuttuminen. Muutoin ei voi muuta kuin toivoa bändille pitkää ikää, menestystä ja Taivaan Isän siunausta!

Matkapuhelimien käyttö kielletty! SAIRAALASSA SATTUU ja tapahtuu. Osastolla koetaan suurimmat tuskat sairauden keskellä ja toisaalta mahtavin ilo kun lapsi syntyy. Joskus onnistunut leikkaus saa potilaan taas pelikuntoon, ja kun löytyy oikea lääke vaivoihin, pystyy elämä jatkumaan. Samaan aikaan ambulanssi tuo pihaan uhreja kolaripaikalta. Joku saa tietää omaisensa kuolleen. Onnettomuuden tai ilon kohdatessa sairaalan ala-aulassa on täydellinen tunteiden sekasotku. Erilaiset ihmiset erilaisine kokemuksineen samojen seinien sisällä. Elämän ja kuoleman väliin mahtuu tuhansia neliöitä tunteita.

Sami S. Asp

Tulus: Jos tämä on hulluutta (Tulus 2006) www.tulus.org Tulus on nuorten aikuisten muodostama kuoro Jyväskylästä – tai voisiko sanoa paremminkin musiikkiryhmä, koska kyseessä ei ole vain pelkkää perinteistä kuoromusiikkia esittävä joukko. Jos tämä on hulluutta -cd on Tuluksen viides kokopitkä äänite. Yhteisiä vuosia on takana jo kunnioitettavat 15! Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että en silti ole sattunut koskaan näkemään Tulusta keikalla eli en ihan pääse käsiksi siihen kokonaisuuteen, jota kotisivujen mukaan luvataan: lauluun liitetään kuvia, valoja, puhetta, liikettä, draamaa. Mielsinkin Tuluksen levyn heti alusta alkaen eräänlaiseksi matkaksi. Niin monenlaista materiaalia levyltä löytyy: musikaalimaisia ralleja, popahtavaa groovea, tunnelmallista leijuntaa – kepeää keinuntaa. Ja annetaanpa kuoron miehille ja säröisille sähkökitaroillekin omat hetkensä. Tuluksen musikki on lähes kokonaan kuorolaisten itsensä säveltämää, sanoittamaa ja sovittamaa. Mielestäni biisit ovat sävellyksinä

No sitä, että eräänlainen sairaala on myös nuorisotilojen seinien sisällä. On monenlaisia ihmisiä, erilaisilla ﬁiliksillä. On äärimmäistä iloa ja pohjatonta surua. Kunpa jotenkin saisimme konkreettisesti kannettua ”aulassa” toistemme taakkoja. Helpottaa oloamme vain kertomalla toisille murheistamme. Kuuntelemalla ja lohduttamalla itkeviä. Nauramalla yhdessä ilosta. Periaatteessa näin varmasti on, mutta käytäntö näyttää toista. Keskenään toimeen tuleminen ei ole missään helppoa, mutta varsinkin seurakunnassa on helppo paiskoa kivillä ja hoitaa vain omaa tonttia. Kokemuksia ja tunteita on niin paljon, että vähemmästäkin syntyy kuppikuntia. Jonkinlainen kristittyjen yhteys puuttuu monesti juuri siitä kohtaa, missä sen pitäisi olla. Lähimmäisenrakkaus ilmenee vain ystäviä ja kavereita kohtaan, mutta tarkoitus olisi ottaa piiriin kaikki ihmiset. Erityisesti mukaan tulisi ottaa ne, jotka hiljaa kärsivät porukoiden ulkopuolella.

MITÄ SITTEN?!

sanotaan näin: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.” Kun seuraava mahdollisuus saapuu elämääsi, ota yksi yksinäinen määrätietoisesti huomioon. Tämä kotiläksy siis kaikille lukijoille. Katsotaan kuinka käy! ROOMALAISKIRJEESSÄ

Jussi Salo Vuonna 2006 Nuotan kolumnisteina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo

monipuolisia ja raikkaita. Levyn muusikot ovat ammattitaitoisia ja kappaleet täynnä hiottuja pikku yksityiskohtia. Eli levyn sovitukseen on panostettu. Sanoitukset ovat elämänläheisiä ja niitä jää helposti kuuntelemaan. Muutamaa asiaa jäin kuitenkin miettimään: Mielestäni on mahtaSatu Eronen

vaa aina jos kuoro niin sanotusti pauhaa! Näin varmaan tapahtuukin Tuluksen livetilanteissa, mutta näin levyltä kuunneltuna tulee välillä vähän semmoinen varovainen studiomainen vaikutelma. Eli kuoron ja bändin soundi on miksattu yllättävän kuivaksi ja kaiuttomaksi. Toinen asia liittyy myös samoihin soundillisiin asioihin eli rummut ovat läpi levyn jokseenkin laihat ja myös kaiuttomat. Toki tällä varmaankin tavoitellaan laajempaa kuulijakuntaa, mutta itse näkisin, että Tuluksen levysoundiin voisi lisätä helposti soundillista voimaa ja jylinää – lähtien ihan myös kitaran säröistä. Kaikesta tästä huolimatta Tuluksen tuorein levy on rikas ja piristävä paketti – toimivaa, kuoron ympärille sovitettua kevyehköä musiikkia! Levyllä on yhteensä 15 biisiä ja kokonaiskesto huima: 57: 35! Aku Lundström

Nuotta 12/2006

GOSPEL CENTER

TERI

– trubaduuri kahdelta mantereelta

Tämän syksyn abiturientti on asunut kenguruiden maassa ja tahtoo kertoa uskostaan musiikkinsa välityksellä.

eri Mantere syntyi vuonna 1987 Australiassa, jossa hänen isänsä työskenteli suomalaisen seurakunnan pappina. Kun Teri oli neljän vanha, muutettiin takaisin Suomeen. Kymmenvuotiaana Teri lähti taas perheen mukana Ausseihin. Nyt perhe asuu lohjalaisessa omakotitalossa. – En oikein osaa sanoa kumpaa kansalaisuutta koen olevani. Olen tavallaan kumpaakin enkä tavallaan kumpaakaan, Teri kuvailee tuntojaan. Molemmilla mantereilla on Terin mukana pysytellyt musiikkiharrastus. Kaikki alkoi pianotunneilla viisivuotiaana. Australiassa Teri ja hänen veljensä Pyry soittivat bändissä kristillisillä leireillä: mukaan tulivat rummut, basso ja kitara sekä vähitellen myös laulu. Suomeen muutettuaan Teri on alkanut satunnaisesti keikkailla. – Ensin keikkoja oli puolen vuoden välein, mutta nyt niitä on tullut lisää. Se innostaa ja toisaalta jännittää: joskus lavalla ollessaan toivoo, että saisi vain soittaa eikä tarvitsisi puhua. Rukoilen, että keikkailuni olisi johdatusta, hän kertoo.

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

Faktalaatikko IKÄ:

9

Paul Colman trio, Ben Harper, Jeﬀ Buckley TÄRKEINTÄ: musiikki ja ihmiset LEMPISOINTU: tuntematon, vähän riitasointu RAAMATUNKOHTA: Room. 0: 9 ESIKUVIA:

– Kuitenkin olen saanut huomata, kuinka Jumala on johdattanut tämän edestakaisin menevän elämän läpi. Tähän asti Teri on soittanut lähinnä kristillisissä tapahtumissa. Hänestä tuntuu kuitenkin, että hän haluaisi päästä soittamaan myös sellaisille, jotka eivät Jumalaa tunne. – Kun aloitin lukion, sain huomata kuinka mahtavia tyyppejä ei-uskovatkin ihmiset ovat, ja tajusin, että Jumala rakastaa ihan kaikkia. Olisi hienoa, jos musiikkini voisi sanoa jotakin myös heille, Teri kertoo. – En halua hyökätä tai käännyttää: kristityn elämää on se, että jakaa ajatuksiaan ja jättää Jumalalle sydämeen astumisen. Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com Kuvat Sirpa Kinnunen

TERI KARTALLA

1987–1991 Sydney 1991–1995 Kouvola 1995–1997 Elimäki 1997–2004 Canberra 2004– Lohja

– Tuntuu kolkolta ajatella keikkaa esiintymisenä, pikemminkin haluaisin sanoa sitä jakamiseksi.

Muusikon arki Terille pitkä koulumatka on arkipäivää. Hän matkustaa päivittäin bussilla espoolaiseen Tapiolan lukioon, jossa hän on musiikkilinjalla. Ensi keväänä olisi tarkoitus painaa ylioppilaslakki päähän. Syksy on ollut kiireinen: kirjoitusten lisäksi aikaa ovat vieneet ylimääräiset kouluprojektit, keikkailu ja tyttöystävä. – Tulevaisuudessa tahtoisin tehdä työkseni jotakin musiikkiin liittyvää, en oikein osaa kuvitella tekeväni mitään muuta, Teri sanoo.

Laulaja-kitaristi kuvailee musiikkiaan akustiseksi ja jonkin verran progressiiviseksi. Hänen tavoitteensa on tehdä mielenkiintoista musiikkia silläkin uhalla, että joutuu harjoittelemaan uusia asioita. Omien laulujen kieli on useimmiten englanti.

Pihalla Terin on vaikea muistaa, miten hänen biisinsä syntyvät. – Se on sellaista oman uskon musiikkia. Kaikki biisit eivät välttämättä kerro Jumalasta, vaan omasta elämästäni myös. Koen olevani vähän sellainen pihalla oleva ihminen, lauluntekijä kuvailee.

Nuotta 12/2006

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

M A AILM ALL A TAPAHTUU Koonneet Masamitsu Amemori ja Nuotan toimitus

Anna uutisvinkki

Mikäli sinulla on sisäpiirin tietoa mistä tahansa sähkömielenkiintoisesta aiheesta, kerrothan siitä meille a.com nuott inkki@ uutisv : postitse osoitteeseen

Deafen julkaisi sinkun Jyväskyläläinen taitava rokkibändi Deafen julkaisi ensimmäisen sinkkunsa syksyllä. Elämänpeli-sinkku takaa, että pojista kuullaan vielä. Biisejä voi kuunnella myspacessa ja mikseri.netissä. Nuoresta iästään huolimatta pojat ovat ehtineet jo keikkalavoillekin. Lisää keikkoja on luvassa ensi keväänä. Tsekkaa myös www.deafenmusic.com.

Oratorio julkaisi levyn Vanha kunnon Oratorio julkaisi 18. 11. uuden levyn nimeltään Redemption. Levy on Oratorion toinen, ja ensimmäisestä on kulunut jo kolme vuotta. Mahtava kuulla vihdoin uutta materiaalia! www.oratoriometal. com. Myös Frail julkaisi levyn Maata Näkyvissä -festareilla. Levynjulkkareita on juhlittu myös L-60:nen taholla.

Hieno kuvakertomus Keniasta Juha Auvinen ja Markus Saarenketo kävivät 2005 Afrikassa kuvaamassa seitsemän kertomusta lähetystyöstä. Nyt työ on saatettu päätökseen ja dvd on saatavilla. Kertomukset koostuvat valokuvista, kerronnasta ja musiikista. Lisätietoa: www.kertomuskeniasta.fi

Pakistan – Kristitty vapautettu Lahoren korkein oikeus antoi 10. 11. 2006 pakistanilaiselle kristitylle Rhanja Masihille vapauttavan päätöksen puutteellisten todisteiden perusteella. Masih on ollut 8,5 vuotta vankilassa syytettynä jumalanpilkasta.

Masih pidätettiin toukokuussa 1998 hautajaisissa, minkä jälkeen oikeusistuin totesi hänet syylliseksi ja tuomitsi elinkautisvankeuteen huhtikuussa 2003. Rhanja Masihin väitettiin hautajaisten yhteydessä pidetyn mielenosoituksen aikana heitelleen kiviä ja iskeneen kylttiä, jossa oli kirjoitettuna säkeistö Koraanista. Pakistanilainen Rhanja Masih odotti kolme vuotta ennen kuin hänen valituksensa otettiin käsittelyyn oikeudessa. Nyt hänet on vapautettu kaikista syytteistä. Lähde Compass Direct

Tunnettu gospelartisti Helen Berhane oli vangittuna 30 kuukautta Mai Serwen sotilasleirillä. Monet kristityt Kanadassa ja ympäri maailmaa ovat rukoilleet tämän todella uskollisen Kristuksen seuraajan puolesta. Helen, joka on nyt vanhempiensa luona Asmarassa, kertoi olevansa hyvässä kunnossa Kristuksen tähden kokemastaan henkisestä kärsimyksestä huolimatta. Marttyyrien Ääni -järjestö yhtyy Herran ylistykseen tämän hyvän uutisen myötä, jota kuitenkin varjostaa kolme viikkoa sitten kahden kristityn marttyyrikuolema Adi-Qualan kaupungissa. Lähde Stefanus.fi

Indonesia – Murhayritys Muslimimilitantit yrittivät murhata kristityn yliopistolehtorin lokakuun puolessa välissä Länsi-Jaavalla. Teologian lehtori oli kääntynyt islamista kristinuskoon kolme vuotta sitten. Kristityksi itseään väittänyt mies soitti opettajalle kertoen haluavansa opiskella islamia puhuakseen muslimituttavilleen uskonnosta. Tavattuaan muutaman kerran soittajan ja hänen ystäviensä kanssa nämä pyysivät opettajaa matkustamaan kanssaan Lembangiin. Matkalla miehet laittoivat opettajan kaulan ympärille köyden yrittäen kuristaa hänet. He löivät häntä muutamia kertoja päähän vasaralla, mutta opettajan onnistui hypätä autosta ulos ja kieritellä itsensä rinnettä alas. Poliisi pidätti yhden hyökkäykseen osallistuneen miehen, mutta muut pääsivät pakoon. Auto löytyi myöhemmin kolaroituna. Lähde Compass Direct

LEFFA : MATK ALL A BEETLEHEMIIN VAATIMATTOMASTA alusta voi syntyä suuria asioita. Matkalla Beetlehemiin kertoo tavallisesta poikkeavan tarinan kahdesta tavallisesta ihmisestä, Mariasta (Keisha CastleHughes) ja Jooseﬁsta (Oscar Isaac), yliluonnollisesta raskaudesta, vaivalloisesta matkasta ja historiaa muokkaavasta Jeesuksen syntymästä. Heidän tarinansa on yksinkertainen, mutta se on kaikkien aikojen suurimman tarinan alku. Mitä ajatella leﬀasta, joka kertoo

Eritrealainen gospellaulaja Helen Berhane vapautettu

Sri Lanka – Uusia hyökkäyksiä kristittyjä vastaan 23. 10. viisi poliisiksi väitettyä miestä hyökkäsi Vineyard Community seurakunnan työntekijän ja hänen perheensä kimppuun Gonawelan kaupungissa. Kyseinen perhe oli vartioimassa kirkkorakennusta, kun viisi miestä saapui paikalle keskiyön aikaan. Miehet uhkailivat perhettä, hakkasivat miestä kepein ja ravistelivat aggressiivisesti yhtä lasta. He vahingoittivat rakennuksen sähköjärjestelmää ja tuhosivat patoja ja maljakoita. Seurakunnan työntekijä sai vakavia vammoja: hänen virtsassaan on verta ja hän kärsii kovasta kivusta alavatsassa. Viikoa myöhemmin ryhmä kylän miehiä ahdisteli Calvary Chapel of Lanka -seurakunnan pastoria Polhenissa. Kaksi–kolme miestä hakkasi pastoria muiden katsellessa vieressä. Pastori on sairaalahoidossa

saamiensa vammojen vuoksi. Buddhalaisessa valtiossa (71,93 % kansalaisista) kristittyjä vainovat niin kanssaihmiset kuin viranomaisetkin. Rukoilkaa jatkuvien hyökkäysten kohteena olevien uskovien puolesta. Lähde Marttyyrien Ääni, Kanada

Turkki – Molotovin cocktaileja kirkkoon Tunnistamattomat hyökkääjät heittivät kuusi Molotovin cocktailia protestanttien jumalanpalveluspaikkaan läntisessä Turkissa 4. 11. 2006 rikkoen ikkunoita ja aiheuttaen pieniä vaurioita rakennuksen ulkopuolella. Hyökkäys oli jatkoa kuukausia toistuneelle häiriköinnille, mikä on kohdistunut Odemisen kaupungissa olevaan pieneen seurakuntaan. Hyökkääjät ovat heitelleet kiviä lähes joka yö viimeisten kahden viikon aikana Odemis Love Protestant seurakunnan tiloihin. Turvallisuuspoliisille tehdyistä ilmoituksista huolimatta poliisit eivät ole ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Lähde Compass Direct

Tee ilmastolupaus – vaadi päättäjiltä ilmastotekoja! Yksilön helpoilla, konkreettisilla valinnoilla on suuri merkitys ilmaston tulevaisuuden kannalta, ja muutoksia tarvitaan sekä politiikassa että ihmisten arkivalinnoissa. Päästöt voitaisiin kääntää nopeaan laskuun vähentämällä energian haaskausta, edistämällä uusiutuvaa energiaa sekä tekemällä kestäviä rakentamis- ja liikenneratkaisuja. Tee ilmastolupaus osoitteessa www.maanystavat.fi/ilmastotekoja

(The Nativity Story)

ihmiskunnan suurimman ilouutisen: Jeesuksen syntymän. Miten evankeliumi taipuu leﬀaksi, entä miten käy sanoman? Välittyykö mitään katsojalle? Mel Gibsonin The Passion of the Christin seuraan sopiva elokuva, jonka arvostettu käsikirjoittaja Mike Rich on luonut aidontuntuisen ja hengellisesti koskettavan kokonaisuuden. Totta on tietenkin myös se, ettei mikään leﬀa pysty valaisemaan asiaa yhtä kauniisti kuin itse Raamattu.

Elokuvan tekijät ovat kuitenkin lukeneet Raamattunsa ja siitä annan papukaijamerkin! On aivan mahtavaa, että aidosti kristillinen leffa on maailmanlaajuisessa jakelussa, toivottavasti tämäkin pätkä rohkaisee tutkimaan asiaa pintaa syvemmältä. Suosittelen elokuvaa kaikille ja kaikenikäisille. Ehdotan, että viet kaveriporukkasi leffaan! Ehkä leffan kautta syntyy keskustelua elämän tärkeimmästä asiasta: Jeesuksesta. Tommi Hakkari

Nuotta 12/2006 11/2006

3

Alkoholisyyt työikäisten

miesten

yleisin kuolemansyy Lähd e Kuol ema nsyy t 2005 , Tilas

33 prosenttia aikuisista sallii

alaikäisten viinakokeilut Lähd e MLL: n teet tämä tutkimus

Talou stutkimuk sella , 2005

toke skus

V II N A N JU O N T I O N K IV A A ? un hausän, kun kaveri kertoo viikonlop ON VAIK EA SAN OA mitä kenties ä, yilty hym e tule sä. Sitä kanpidosta juomisen merkeis aan naurata enk kuit ei sä mäs sisim ta hieman naurettuakin, mut in normielestä viinan käyttö on täys tippaakaan. Monien nuorten , jos ei aalia norm epä on että n, siihe maalia. Joskus törmää jopa ana. lähde juomaan porukan muk isesta, siellä vilisevät kertomuksia dokaam aa. Järkedok aan , ettei enää kosk täällä vilahtaa myös lupaus siitä krapuän päiv n aava seur ttii apa nau viä syitä varmasti riittää. Kuk tapahtui? an asta oike a illall mitä sta, lasta tai siitä, ettei enää mui miksi n pystyy lopettamaan. Mutta Ja hienoahan se on, jos valla tta hakau sitä yykö Täyt a? juod vat nuoret sitten yleensäkin alka tuupa ainoa tapa pitää hauskaa? Tun kea hyväksyntää? Vai onko se . inen htam ilman uno monella olevan syynä myös maa

BLO GIEN PÄIV ITYK SET

asti päteä toisten kun nykyään täytyy niin kov iseen on ympärisjuom syy n usei silmissä. Hyvin voin uskoa, että lähteä tekemään evää järk aan enk kuit än tön painostus. Onko mitä ajateltua, mutta rena sitä tulee nuo vain koska muutkin? Tuskin kitystä sille, mimer on lä isiäl ttam tutkitusti alkoholin käytön aloi ä alkoa. Ja liian monessa perheess ten käyttää alkoholia aikuisen rena nuo jo inta viisa olisi ia. Eikö holismi tuottaa suuria ongelm löydät kyllä viä Ystä a? utta vaik voi ään miettiä, miten tulevaan eläm pitätoina puistoista, eikä hauskan muualtakin kuin viikonloppuil a! holi alko n ilma nta minen ole lähelläkään mahdoto

pieka kamalalta se mahtaa tuntua kenenkään joulumieltä. Ja kuin ä on kyse. mist , ärrä ymm s ede ättä täm nestä lapsesta, joka ei vält täysin vahinpilaavan elämäänsä, kenties paljon hieniin an takia. Ympärillä on gossa, vain ja ainoastaan viin sevat alkovalit a jotk , niitä ossa on nompia asioita, mutta silti jouk a. liika yksi on tä heis inen Joka holin muiden asioiden sijaan.

KEN ENK ÄÄN EN SOIS I

inen olisi välillä etteikö tässä maailmassa eläm sta pan kelpaisi pakotie todellisuude kovin rankkaa. Itsellekin usei ön siikäyt n holi alko an kyseenalaist remmin kuin hyvin. Mutta silti en? Ehkä min vetä een täyt n pää ää hen tarkoitukseen. Ketä hyödytt päi, mutta tuskinpa seuraavana se karkottaa murheet hetkeksi an ama kato saa et a heit mmalta. Mur vänä tuntuu yhtään sen pare ta se ei auta mut , lestä mie ne tä lykä juomalla. Voit vain hetkeksi een. pitkään vaan ajaa vain kiertees

EN VOI KIELTÄÄ ,

ettavaa monia ihmisiä, ehkei aina luot in soitjoih ia, elim puh isia auttavia ystävää, mutta aikuisia, kaikenla änkin intä Väh aa. autt se lla, uma puh taa… Murheita voi käydä läpi ja nsa taha in mih a. Tukea voi hakea huimasti enemmän kuin viin ykään ääm pärj u luot ole ei Meitä olisi erittäin tärkeääkin hakea. a Isä, staa, että meillä on rakastav sin. Tärkeintä on kuitenkin mui uu tunt ssa ilma maa emaan. Tässä joka on aina valmiina kuuntel täysin on ys yhte ä täm ta mut i, east kaikki maksavan nykyisin huik sinua, sitä? Tämä Isä tahtoo auttaa ilmainen. Ethän epäröi käyttää sta holi alko n sitte ka vaik ä tahansa, kuunnella ja tukea. Oli asia mik sen? n äthä tied , ole yksin koskaan murheita luopuminen. Et Saar a Räty monille suvuille viina tuottaa OLI OUTOA TAJ UTA , että ua, joul en Nuota ssa. enn telun ota arjoit kad TET-h ti kan mas 9-luo ti kum Saara suorit joulunakin. Sukulainen saattaa astikaan nosta varm se Eikä a… aava vast tai olla humalassa jouluna

ON SUR ULLISTA ,

Nuotta 12/2006 | www.nuotta.com

YMPÄRILTÄM ME LÖY TYY

PIDÄT KÄDESSÄSI UUDISTUNUTTA NUOTTA-LEHTEÄ. No, miltäs se Suomen vanhin kristillinen nuortenlehtiklassikko tuntuu? Onko uudistus onnistunut? Miellyttävätkö uudet julisteet silmää? Entä miten on sisällön laita? Mitä asioita sinä haluaisit lukea nuoren seurakunnan sanoman sivuilta? Sinun mielipiteesi on tärkeä! Anna palautetta sähköpostilla osoitteeseen: palaute@nuotta.com Tutustu myös uusittuihin www-sivuihin: sieltä voit tilata lehden itsellesi, kysyä pulmakulmassa uskoasi askarruttavista asioista tai vaikka etsiä ystävää Nuotan kautta.

www.nuotta.com

ilaaa oheisella lomakkeella • tila to 8–15)

(ti– • puhelimella: (09) 2513 921elu7@n uotta.com alv usp • sähköpostilla: tila • netistä: www.nuotta.com

TILAAN NUOTAN KESTONA 42 e / vuosi VUOSITILAUS 44 e / vuosi EKAT 6 KK 30 e

Tarjous on voimassa 31. 12. 2006 saakka

Maksaja

Saaja

Nimi Osoite

Nuotta / Kustannus Oy Arkki TUNNUS 5001710

Puhelin Sähköposti

00003 VASTAUSLÄHETYS

��

TAPAHTUM ATORI

Jenni Sanssi

Adhventtina Esantuvalle

Kansi Markus Haataja

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 27. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Sirpa Kinnunen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Martti Pyykönen, Lotta Rämö Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Päivi Niemi, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen, Salli Laukkanen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET P. (09) 2513 9217 ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, tilauspalvelu@nuotta.com NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 42 euroa, vuosikerta 44 euroa, ½ vsk. 30 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti.shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen. TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

Pitkän pitkän syksyn kääntyessä jouluksi voi todelliset joululomaﬁilikset hakea Kauhajärven Esantuvalta. Nuorten Adhventti-leiriä vietetään vahvan opetuksen ja lämpimän tunnelman säväyttämänä Esantuvalla 15.–17. 12. Leirillä mukana Musti Lähteenmaa, Juha Heinonen ja Juksu Tarvainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset musti@sley.ﬁ

Musamessujen ajankohta vaihtui Viime vuosina aprillipäivään osuneet Evankeliset musiikkimessut on siirretty viikolla aikaisemmaksi. Ensi kevättalven Musamessut pidetään Helsingissä 21.–25. 3. Luvassa on monipuolista ohjelmaa, kansainvälistä väriä sekä tuttujen artistien rinnalla myös uusia nimiä. Musamessujen ohjelma ilmestyi Maata Näkyvissä -festareilla.

Sleyn nuorisotyön kalenteri ilmestyy Sleyn nuorisotyön legendaarinen kalenteri ilmestyi taas Maata Näkyvissä -festareilla. Kalenterista löytyy jälleen päivät, viikot, kuukaudet, tapahtumat .leirit, yhteystiedot sekä vahvaa Sanaa. Kalenteri on edelen ilmainen. Hae oma kappaleesi festareilta tai tilaa netistä Maata Näkyvissä festareitten jälkeen www.sley. ﬁ/nuoriso

Festareiden jälkeen aihetta kiitokseen Festareiden jälkeen järjestetään 3. 12. perinteiseen tapaan Kiitos-juhla Turussa Lutherin kirkolla klo 18. Kiitos halutaan osoittaa ennen kaikkea Taivaan Isälle sekä tietenkin työntekijöille ja jokaiselle festarivieraalle. Jokainen on tervetullut mukaan kiittämään! Mukana ovat festariporukat ja Mikko Goes to Heaven.

Haaste 2007 Haaste 2007 -uudenvuodenleiri järjestetään teemalla Elämäsi seikkailu 29. 12. 2006 – 1. 1. 2007 Kansanlähetysopistolla Ryttylässä.

Haaste 2007 tarjoaa hyvän musiikin ja vahvan raamattuopetuksen lisäksi välähdyksiä lähetyksen ihmeellisestä maailmasta. Millainen voisi olla sinun elämäsi seikkailu? Tule mukaan vaihtamaan vanhaa vuotta uuteen ja osallistumaan elämäsi seikkailuun! Mukana menossa: Mikko Goes to Heaven, Seppo Palonen, Eleos, Jussi Miettinen, Hencca & Bigband, Seppo Niemeläinen ja monia muita. Tsekkaa tarkempi ohjelma nettisivuiltamme www. nm.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15. 12. mennessä: (019) 779 2250 tai nuorisotiimi@sekl.ﬁ tai www.nm.fi.

Isoskoulutus 2007 Haluatko mukaan isoseksi Kansanlähetyksen suosituille teemaripareille? Jos vastasit kysymykseen myöntävästi, voit parantaa mahdollisuuksiasi osallistumalla Isoskoulutukseen Ryttylässä 2.– 4. 2. 2007. Isoskoulutuksen hinta Kansanlähetyksen riparin käyneille on 15 € ja muille 25 €. Lisätiedot/ ilmoittautumiset: (019) 7792 253 tai riparit@sekl.ﬁ.

Kansanlähetyksen riparit 2007 Kesän 2007 riparit ovat täyttymässä jo kovaa vauhtia. Löydät riparit, niiden ajankohdat ja luonnehdinnat nettisivultamme www.nm.fi. Varaa paikkasi suosituilta leireiltämme mahdollisimman pian. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: (019) 779 2253 tai riparit@sekl.ﬁ.

Kotibileet Karkun evankelisella opistolla 30. 12. 2006 – 1. 1. 2007 Vaihda vuotta hyvässä seurassa Jumalan sanan äärellä! Kotibileissä meininkiä tällä kertaa teemalla Majakaksi Maailmaan. Päivien mittaan mukana on elävää raamattuopetusta, elävää musiikkia, kanavia ja paljon uusia kavereita, Pakkasukko 2000 -kilpailu, huikaiseva aattoillan gaala sekä paljon muuta. Ilmoittaudu maililla: toimisto@keokarkku.ﬁ tai puhelimella: (03) 513 4151, 20. 12. 2006 mennessä. Biletiketti koko ajalta 45 €. Sisaralennus 30 %. Tule ja tuo kaverisikin.

Mikä colahti?

Adventin Herra

Ekoteot

Tekstari ihkulta

Mikä culahti?

Tulvat ja katastroﬁt

Tv-saasta

Unettomuus

Petri Pelkonen

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINO Uusimaa Oy

Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. Ilm. 3:20

EN TAHDO KELLUA VIRRASSA MIKÄ ON HYVÄÄ ? MIKÄ ON OTOLLISTA ?

MUUTOS RAVISTAA MIELEN

OLEN UUSI LUOMUS

Teksti Riikka Hämäläinen Kuvat Sirpa Kinnunen

Room. 12: 2 2. Kor. 5: 17

Kirkkonummen rautatieasemalla vastaani tulee pitkään mustaan nahkatakkiin pukeutunut mustahiuksinen nuorimies. Lauri Lavanti on 15-vuotias nuori Kirkkonummelta. Meneillään on parhaillaan peruskoulun 9. luokka ja töitä riittää senkin parissa. Rippileiri on tältä kesältä takana ja katse jo tulevassa keväässä ja kesässä. Laurin soittaessa muutamassa yhtyeessä bassoa sekä pelatessa jalkapalloa lienee perin selvää, että tämän nuorukaisen elämään kuuluvat koulun ohella vahvasti musiikki ja urheilu.

MIES

populaarikulttuuria

VASTAAN Basisti…

Uskonasiat?

– Aloitin tänä keväänä bassonsoiton. Olin soittanut sitä ennen kahdeksan vuotta pianoa ja ollut musiikkiluokalla kolmannelta lähtien, niin pitkään kun täälläpäin ylipäätänsä on mahdollista, Lauri kertoo. – Isoenoni soittaa ammatikseen kitaraa ja on opettanut jopa itse Andy McCoyta, hän jatkaa. Lauri soittaa bassoa kolmessa bändissä ja yhdessä projektissa. – No se projekti nyt on sellainen kahden hengen viritelmä naapurin kanssa, Lauri valottaa. Raskas metalli on iskenyt Lauriin jo neljänneltä luokalta saakka ja Lauri mainitseekin itsensä kovanluokan Metallica-faniksi. Lempibändeihin kuuluu myös Sonata Arctica Suomesta. Gospelpuolelta Lauri nostaa The Rainin ja Oratorion ylitse muiden. – The Rain, Oratorio ja HB, niistä pidän eniten. Jos olisin päässyt lähtemään Maata Näkyvissä -festareille, olisi Holy Blood ollut varmasti kanssa hieno kokemus. Tämän syksyn matka Turkuun gospelmusiikin megatapahtumaan jäi Laurilta kuitenkin ajanpuutteen vuoksi tekemättä. – Harmittaa kun en pääse näkemään suurta osaa riparikavereistani, mutta toivottavasti näen heitä pitkin kevättä kuitenkin, Lauri pohtii toiveekkaana.

Riparinsa Lauri kävi tänä kesänä Karkussa. – Mahtava, suosittelen kaikille, Lauri tokaisee ykskantaan kysyttäessä tunnelmia leiristä. – Toivoisin pääseväni isoseksi ja olenkin lähdössä kevään mittaan isoskoulutukseen mukaan. Olisi mahtavaa päästä tekemään sitä työtä itsekin. Päästä takaisin niihin ympyröihin. Kirkkonummelta Lauri ei ole löytänyt omaa paikkaansa seurakunnassa, vaan tuli osin kaverinsa kehoituksesta ja osin isosensa vaatimuksesta käymään Helsingin kertsissä. – Vastaanottavainen ja avomielinen, kuvaa Lauri tuntemuksiaan ensimmäisestä nuortenillasta. – Mietin, että luuleeko kaikki mua heti saatananpalvojaksi tai joksikin muuksi pukeutumiseni perusteella, mutta toisin kävi ja mut otettiin avoimesti mukaan. Satakunnan sakissakin Lauri on ehtinyt muutaman kerran käydä, mutta välimatkat tekevät estettä sinnepäin. Raamatun Lauri uskoo olevan yksinkertaisesti totta, vaikkakaan ei aivan sanatarkasti. – Sanatarkkuutta toki heikentää se, että se on monen eri ihmisen kirjoituksista koottu ja käännetty monelle kielelle, Lauri tuumaa.

Lauri Lavanti Kirkkonummella SYNTYNYT: . 0. 99 PIPO VAI LIPPIS? Pipo. KAHVI VAI KAAKAO? Kaakao. FUTIS VAI LÄTKÄ? Talvella lätkä.

KUKA?

MISSÄ?

…ja jalkapalloilija

Loppusanat

Mukaillen jo kovin kulunutta sanontaa: tätä nuorta ei musiikki ole kuitenkaan onnistunut pelastamaan urheilulta. Lauri pelailee jalkapalloa FCK-joukkueessa ja harjoituksia riittää 2–3 kertaa viikossa. Futista Lauri on pelannut vuodesta 2001 saakka ja kysymys jalkapallon tai jääkiekon paremmuudesta aiheuttaakin ongelmaa. Talvet tämä mies nimittäin kiekkoilee kavereittensa kanssa lähijäillä. – Seuratasolla en koskaan lätkää ole aloittanut, kun varusteet on niin monimutkaisia ja kalliita, tällä lailla se on paljolti hauskempaa. Opin luistelemaan kolmevuotiaana, joten luistimet on tutut, Lauri kertoo.

– Tahtoisin sanoa vielä yhden asian: Ihmiset, dissatkaa popkulttuuria! Sen ainoa tarkoitus on tuottaa rahaa ja tehdä klooneja toinen toisistamme. Olkaa aitoja, kuunnelkaa heviä! Lauri pyytää kohteliaasti anteeksi, sillä hänen on lähdettävä, jotta ehtisi vielä kotoaan hakemaan jalkapallovarusteet ja rientämään bussipysäkille. Sanomme hyvästit ja minä jään vielä juomaan kolajuomani loppuun eräässä Kirkkonummelaisessa ravitsemusliikkeessä. Ilta pimenee ympärillä. Niin, olkaa aitoja. Vaikkette kuuntelisi heviä. Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com