Nuotta 12/2008 by Plussmeedia

12/08

iloa u l u

MEILLE ON SYNTYNYT

Vapahtaja

SIVUPER SOONA AIKAJANA MIKAN 1983 1990 Mika Mika aloitti Poutala pikaluistelun syntyi

EL ÄMÄSTÄ 1991 1999 Ensimmäi- Ensimmäistä nen palkinto kertaa pikaluiste- rullaluistelulussa kisoissa, jonka pituus oli 140 km

n. 2000 Mika aloitti räppäämisen

2002 Valmistui lukiosta

n. 2005 Tapasi tulevan vaimonsa

2006 Valmistui yo-merkonomiksi

2008 Naimisiin!

Mikalle äminen harrastus, mutta

pä pikaluistelu on työtä, räp

usko löytyy kaikesta!

Yhden maailman parhaimman pikaluistelijan, Mika Poutalan, elämään kuuluvat usko ja räppi. Miten niiden yhdistäminen onnistuu ja mitä kuuluu muuhun elämään? Mitä sulle kuuluu juuri nyt? – Hyvää! Urheilu menee hyvin, ja olen innoissani maailmancupista! Olen nyt Suomessa vaimoni kanssa, mutta ei ole kiva sitten taas lähteä pois… Miten sä yhdistät räpin, luistelun ja uskon? – Ei niitä tarvii yhdistää. Usko on kai-

kessa ja pikaluistelu on tavallaan työtä. Ja räppi on harrastus. Miten usko näkyy sun elämässä? – Kaikessa. Puheessa, en kiroile enkä juo. Toivon, että se näkyy myös iloisuutena ja lähimmäisenrakkautena. Kenestä Raamatun henkilöstä pidät eniten? Onko sulla esikuvia, ja miksi?

JOULUKUU 2008 4 4

8 9 10 12

12 20 22

GALLUPPI: MISTÄ TULET RAUHALLISEKSI?

VETERAANIN JOULUSAARNA

Veteraani Eero Parvion kertomus Jumalan huolenpidosta jatkosodassa. 18

UUTISET JA MÄÄ

Kiinnostavia uutisia Suomesta ja muualta maailmasta!

MAATA NÄKYVISSÄ -JULISTE

Vajaa 400 ihmistä kuvautti itsensä festareiden Nuotta-pisteellä. Bongaa tutut. Kuvat Martti Pyykönen ja Jukka Peura.

26 28

SEURISKAVERI TARTOSTA IDOLS-DANIEL KERTOO OMAN SANKARINSA NIMEN

Uskova Daniel uskoo Jeesukseen!

RISTIKKO

Suursuosion saanut Nuotan

LÄHETYSLAPSEN ARKI

Asta Lehtimäki kertoo oman tarinansa. Millaista on olla lähetyslapsi kahden eri kulttuurin välissä?

JEESUS MESESSÄ SARJAKUVAT MIKSI AINA ISRAEL?

raamatturistikko tekee paluun! 30

Israel on koko ajan uutisissa. Miksi näin?

SUOMI ON MAAILMAN JOOGAKESKUS

Jooga on pop. Mitä kristityn pitäisi ajatella joogasta? Onko se hyvää liikuntaa vai

Suositut sarjakuvat messissä taas!

Neljä erilaista nuorta kertoo omasta tavastaan viettää joulua Joulunsankarin kanssa. 16

hindulaista uskonnonharjoitusta, johon ei tulisi osallistua?

JUSSI PYYSALO JOULUN YTIMESSÄ

Miksi potea joulustressiä? Se ei ole joulun tarkoitus! Jussi tietää, että oikea joulu saadaan vain Jeesuksen kanssa.

RASKAANA OLEVA NEITSYT?! LÖÖPPI. Nuoren seurakunnan sanoma. JOULUPERINTEITÄ

Nuoren seurakunnan sanoma

777 – LUPA ANTAA ANTEEKSI

James Bond ja Quantum of Solace. Mitä Bond opettaa anteeksiannosta? MAATA NÄKYVISSÄ -SPESIAALI

Mukana olimme mekin Suomen Turussa. Lue raportti upeasta tapahtumasta. GOSPEL CENTER: TERA

Tera-tason terapiaa kansalle. Upea bändi, upea meininki.

(Jos ei saa valita Jeesusta) – Epäreiluu, ei saa ottaa päähenkilöä! No, Simson, se on vahva! Miten luistelu on vaikuttanut sun elämään? – Olen saanut uusia ystäviä ja kontakteja. Olen saanut myös julkisuutta ja itsenäistynyt, kun olen ollut niin paljon pois kotoa. Miks sä räppäät? – Alotin sen ihan mielenkiinnosta. Mua kiehtoo siinä vapaus tehdä mitä vain. Mun sanoma on mun omasta elämästä ja uskosta. Ja räpin kautta voin rohkaista muita ihmisiä. Mitä ihmiset ei yleensä tiedä susta? – (Miettii pitkään) Olipa vaikee kysymys! Olen ollut liian avoin, olen kertonut kaiken… Mutta ne ihmiset, jotka on tuntenut mut vaan median välityksellä, ei yleensä tiiä, et mun isä on kuollut. Mitä sä teet sun vapaa-ajalla? – Mulla on aika paljon vapaa-aikaa, koska luistelen vaan pari tuntia päivässä. Kesäisin mä golfaan, teen musiikkia, ja viime kesänä tehtiin remonttia vaimon kanssa. Mitä sä haluut sanoo Nuotan lukijoille? – Uskokaa teidän unelmiin! Unelmat ovat Jumalalta. No, mistä sen sitten tietää, että ne oikeasti ovat Jumalalta? No sellaset unelmat, jotka on ja pysyy. Joanna Rönkkö Kuva Luisteluliitto

w w w. n u o t t a . c o m

38 40

GOSPEL CENTER: KOW

Vimpelistä kuuluu kummia. Uutta verta gospelskeneen tuo tämä timmi porukka. Mutta mistä toi nimi tulee? 42

JOULUN TURHAKE: KRISTUS

Kaupallinen joulu ei tarvitse Jeesusta. Millaisen joulun sinä aiot viettää? 43 44 45 46 47

KOLUMNI: HARRI HELENIUS RAAMATTU- JA RUKOUSKALENTERI HARTAUS TARTOSTA TAPAHTUMATORI NUOTTA VIROON -KAMPANJA

Nyt on joulu. Lahjoita Nuotta Viroon -keräykseen, jonka varoilla evankeliumi voisi levitä Virossa Nuotta-lehden välityksellä. Tilaathan Nuotta-lehden myös ystävällesi joululahjaksi. Anna kestävä joululahja – Nuotta.

PÄ ÄKIR JOITUS

Tulkoon joulu, menköön joulu sitä aikaa, kun perheen pienimmillä on sairaan kivaa ja sikatylsää ihan yhtä aikaa. Lelulehdet on selattu, toiveikkaat listat täytetty ja adventtikalenterin luukut aukeavat ajallaan. Vähän isommilla on kiire ja murhe koulun kanssa. Tuskaa lisää paine tyttöystävän joululahjasta, aika menee liian nopeasti, ei ehdi, ei kerkiä. Vielä isommat ihmettelevät, onko taas jo tämä aika vuodesta, vuosi vuodelta se saapuu aikaisemmin ja nopeammin, mitenhän rahat riittävät ja saakohan sitä joulurauhaa jotenkin aikaan. Voi kun ehtisi pikkuisen levähtää ja kohdata lähimmäisiä ja kerkeisipä kiertää joulunpyhinä vielä sukuloimassa. Vielä vanhemmat odottavat joulunpyhiä toiveikkaina: ehkä saadaan taas olla yhdessä, tai ainakin ne lupasivat tulla katsomaan, toivottavasti eivät ole kiireisiä. Joulunalus täyttyy odotuksista ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Koko vuosi on raadettu arkea tampaten, syksy on kulunut kurassa polkien ja räntää syöden, mutta sitten tulee jouluaatto: kirkot täyttyvät aattohartauksissa, hautausmaalla loistaa kynttilämeri, joulusaunan löylyt ovat megaparemmat kuin tavallisen lauantaisaunan, joulupöydässä on kinkkua, lohta ja Blå Bandia kolmena eri versiona, ja puurostakin löytyi manteli. Kaikki on täydellistä, kun väki kokoontuu, kohtaa ja nauttii Vapahtajamme syntymäjuhlasta.

ELÄMME TAAS

on sinänsä hyvä juttu. Hienoa, että Jeesuksen syntymäjuhla saa aikaan tunnelmaa ja yhteyttä. Olisipa harmillista, jos vappu olisi se juhla, jolloin ilmassa on tunnelmointia ja pyhän tuntua.

JOULUUN SATSAAMINEN

Miksi joulutunnelma menee niin nopeasti ohi? Satsaammeko kuitenkin vikapaikkaan omaa joulua rakentaessamme? Miksi kaikki on aina ohi melkein silmänräpäyksessä? Nykyään kaikki on jo melkein ohi ennen h-hetkeä. Ennen lähdettiin jouluaamuna kirkkoon, nyt homma hoidetaan aaton nousujouluhumalassa. Niin joulupäivänä saa nukkua pitkään. Viltin alta herätessä alkaa tunnelma heti laskea. Kinkku maistuu eiliseltä, parhaat suklaakonvehdit menivät jo aattona ja nyt syödään Tallinnan-tuliaisia, ja laatikotkin jäävät lämmitettyinä kurkkuun. Joulupäivän iltapäivässä on pahasti rääppiäisten maku. Yksi yö, ja tapanina alkaa odotus: seuraavaan jouluaattoon on aikaa vain 363 päivää. -hässäkän keskellä kannattaa satsata pitkäkestoiseen joulun ihmeeseen. Se löytyy, kun uskallamme pysähtyä kohtaamaan joulun sankarin. Seimeen syntyi Jumalan Poika. Hän tuli ihmiseksi tekemään Isänsä tahdon. Hän tuli näyttämään, mitä merkitsee, kun oikeasti välittää toisesta ihan ilman ehtoja, kun on valmis laittamaan itsensä likoon toisen puolesta ihan oikeasti. Ilman turhaa tunnelmointia Jeesus näytti rakkautensa meitä kohtaan Golgatan ristillä. Joulusanoman ydin kertoo meille toivosta, kun saa kohdata täydellisen rakkauden; sen, mitä tarkoittaa, kun synnit on annettu anteeksi. Sen rakkauden perusteella mekin saamme kohdata ja rakastaa toinen toistamme. Saamme laittaa itsemme likoon joka päivä myös tapanista eteenpäin. Saamme elää armosta, ja sitä armosta nousevaa rakkautta voimme omalla puutteellisella tavallamme välittää myös toisille Jumalan johdatukseen luottaen. Eletään joulun sanomasta nauttien koko vuosi.

JOULUTUNNELMAN JA

HYVÄT NUOTAN lukijat, armontäyteistä joulua sekä onnellista ja ilosanoman riemua tihkuvaa uutta vuotta 2009!

Päätoimittaja

Juha Heinonen Nuotta 12/2008

Lapsena jouluun ja sen odotukseen liittyi hyvin tiukasti se, ett채 is채ni oli puukirkon kanttori Saimaan saaressa.

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

Joulun ytimessä JUSSI PYYSALO

Lehdet ja tv muistuttavat jälleen joulukiireestä, joulustressistä, joulusiivouksesta, joulukorteista ja lahjapaineista. Kanttorin poika Jussi Pyysalo odottaa kuitenkin tuttua, perinteikästä ja lämmintä joulua.

onellepa lukijallemme on tämä mies tuttu tähän mennessä yli 25 vuotta soittaneen The Road -yhtyeen koskettimista, Maata Näkyvissä -festareiden housebandin johtohahmona sekä herkkäsävyisistä keikoistaan vaimonsa Minnan kanssa. Mies on yhtä hymyä, eikä se laannu ainakaan pahasti päästessämme jokaista suomalaista koskettavaan keskustelunaiheeseen: jouluun. Mitä joulu on, Jussi Pyysalo? – Joulu on rakkauden juhla. Jouluna Jumala antoi Poikansa syntyä pelastajaksemme ja osoitti siten äärimmäistä rakkautta. Joulu on myös ihmisten välisen rakastamisen aikaa, Jussi miettii. Pääsiäinen on monella tapaa kristikunnan suurimpia juhlia, ellei suurin, mutta joulu ei todellakaan kauas jää. Miksi näin? – Alunperin joulun tapahtumat eivät ehkä sisältäneet pääsiäisen tunnelmiin yltäviä tunnelatauksia, mutta kun alkaa pohtia, mitä jouluna tapahtui, sisältyy siihen huikea tunnemäärä. Jeesuksen syntymä; hauras pieni lapsi seimessä onkin tuleva pelastaja, Jussi tuumii. Kaupat aloittavat joulun jo lokakuun puolivälissä, mutta Pyysaloille joulun odotus alkaa ensimmäisestä adventista. – Meillä on Minna-vaimoni kanssa 7. 12. oma joulukonsertti. Tahdomme tehdä siitä hengellisen joulukonsertin ilman tonttulauluja, Jussi Pyysalo kertoo. – Siitä se joulu varmasti lähtee liikkeelle. Konserttia täytyykin alkaa valmistella heti Maata Näkyvissä -festareiden jälkeen. – Lapsena jouluun ja sen odotukseen liittyi

pukki tonttuineen ja seimenlapsi paimenineen. hyvin tiukasti se, että isäni oli puukirkon kanttoTällöin myös todellinen joulu uhkaa saada fantari Saimaan saaressa. Hänen aikataulunsa muosian leiman, jolloin siihen uskotaan yhtä vahvasti vasivat lapsuuden jouluni, ja siten sen tahtoisin kuin petteri punakuonoon: edelleen aina viettää, Jussi hymähdellen ja lapsen herkhymyilee. Paimenet kedolta ja itämaan käuskoisuutta salaa naures– Kanttori-isän aikataulu tietäjät kuuluvat täysin eri kellen. ulottui jopa aattopäivän taMitä luulet, Jussi Pyypahtumien rytmitykseen. yhteiskuntaluokkiin, mutta silti salo, voiko joulun tarkoiEsimerkiksi hautausmaalla molemmat kumartavat Jeesusta. tuksen etsimisestä tulla pidettävän hartaustilaisuuhillitön stressi ja ongelma? den äänentoistosta pääsin – No tuo kuulostaa ihan elokuvalta. ”Joulun vastaamaan jo varhain, ja hautausmaakäynti tarkoitusta etsimässä.” En kuitenkaan uskoisi, etkuuluu edelleen erottamattomana osana aattotä oikeassa elämässä joulun hakemisesta voisi päivämme tapahtumiin, Jussi kertoo. tulla ongelma. Sen joko tietää ja tuntee, tai sitä Onko jossain jälleen joulu? ei tiedä eikä tunne. Ja silloin sen voi löytää varsin helposti, jos tietää, mistä hakee. Toki jos paikka, Varmasti yhtä paljon kuin joulusta stressataan, mistä sitä etsii, on hukassa, niin sitten… kulutetaan palstatilaa sen todellisen luonteen Siellä, missä on ihmisiä, pyörii myös todennäpohdintaan. Toinen etsii suurta puurokauhaa ja köisesti raha. Jouluna tahdomme usein muistaa kolmas rauhaa sisältään. Jussi Pyysalo löytää sen läheistämme jotenkin, ja tähän väliin iskevät vuokuitenkin jostain muualta. si vuodelta uudelleen tuhannet markkinakoneis− Joulun ytimessä on se, ton rattaat. mitä Maria koki, kun odotti − Kyllähän joululla tehdään hirveästi rahaa ja Jeesusta, Jeesuksen syntymä puheet joulun kaupallistumisesta eivät ole huuja lopulta se kohtaaminen, kun haata. Markkinatalous painaa täysillä joulumarkJeesusta kumartavat niin paikinoille kaikenlaista tavaraa, ja jotenkin lapsuumenet kuin idän viisaat mieden riisutummat joulut nousevat silloin hyvinkin het. Siinä on mieletön kuva. kultaisina mieleen, Jussi muistelee. Paimenet kedolta ja itämaan – Todellisen joulutunnelman luovat joululautietäjät kuuluvat täysin eri yhlut. Kun miettii, mitä niissä oikeasti sanotaan, voi teiskuntaluokkiin, mutta silti vanhemmallekin miehelle tulla itku silkasta tunmolemmat kumartavat Jeenelatauksesta, joka niihin sisältyy. susta, Jussi summaa. Ovatko rahalla ostettavat joululahjat sitten Joulu on hyvinkin laajalti juhlittu juhla Suotodellakin kaiken pahan alku ja juuri? messa. Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää − Kyllä joulussa on hienoa joulua mieluisimpana juhlase, että pääsee ostamaan länaan. Usein kuitenkin joulusta heisille ja rakkaille joululahjat. uhkaa tulla kaupasta saatava Olemme joskus yrittäneet vietfantasia- ja elämyspaketti, joka tää sellaisia jouluja, että sovimostetaan vuoden pimeimpään me, että ”tänä jouluna ei sitten saumaan tuomaan keidasta osteta mitään ihmeellistä”, muttyötaakan keskelle. Fantasiata eihän siitä mitään ole tullut, pakettiin kuuluvat rinta rinnan Jussi hymyilee. firman pikkujoulut marras– Nimenomaan se antamikuussa ja kauneimmat joulunen ja saaminen on myös kivaa. laulut adventtina sekä joulu→ Nuotta 12/2008

Joulun ytimessä

Toivathan tietäjätkin Jeesukselle lahjoja, ties vaikka siitä on koko perinne lähtenyt. Ja onhan Jumala antanut meille jouluna Poikansa Jeesuksen Kristuksen lahjaksi syntiemme tähden!

Lahjontaa Lahjoja on monenlaisia. On sellaisia, joita voimme antaa toisillemme jouluna, syntymäpäivänä, nimipäivänä tai tuliaisiksi. Sitten on myös sellaisia, joita voimme rukoilla Jumalan antamaan meille tai toisillemme. Näitä lahjoja on jokaisella ja ne kannattaa laittaa käyttöön, varsinkin näin joulun alla. Millaisia lahjoja voi seurakunnassa laittaa peliin? – Jumalaa voi palvella niin monin lahjoin. Omalla kohdalla tulee mieleen ekana tietenkin musiikki. Sillä voin julistaa ja viedä Sanaa eteenpäin. Kuitenkin jo vierellä istuminen voi olla Jumalan sanan viemistä eteenpäin, ja kahvin kaataminen kirkkokahveilla seurakunnan rakentamista! Jussi rohkaisee. – Koin ja koen itseni kanttoriksi. En vain sanan seurakuntamuusikko-merkityksessä, vaan tahdon olla soittamassa ja laulattamassa ihmisiä työssäni monella tapaa. Koen sen kaikista omimmaksi jutukseni, ja on mahtavaa, että saan käyttää sitä Jumalan valtakunnan työssä, Jussi hehkuttaa. Eräällä tapaa Jussi on selkeästi vastannut kutsumukseensa toimiessaan housebandin muusikkona Maata Näkyvissä -festareilla. Houseband on tänäkin vuonna laulattanut festariyleisöä tutuilla ja uudemmilla kappaleilla, unohtamatta virallista festaribiisiä! Lahjoja on siis tarjolla monenlaisia, ja jokaisen kannattaa heittää peliin omat sata prosenttiaan seurakuntansa parhaaksi. Onko jonkinlaisista peruspalikoista kuitenkin suurin kysyntä? − Näinä päivinä toisista välittämisen lahjaa tarvitaan todella kipeästi seurakunnissa! Jos joku tulee arkana pälyillen ensi kertaa kirkkosaliin ja jää takarivin laitimmaiseen penkkiin istumaan, eikä kukaan tule tervehtimään ja kyselemään kuulumisia, jää se hyvinkin helposti viimeiseksi kerraksi, Jussi varoittaa. – Mutta kun joku käy viereen istumaan ja näyttää, että tulija on tervetullut ja hänestä välitetään, voi tulos olla mahtava. Olisiko meillä sitten mahdollisuus tavallaan antaa seurakunnallemme jonkinlainen joululahja, kun läheisille ja ystävillemme niitä annamme? − Anna se ilo ja rakkaus, jonka löydät Jeesuksen tuntemisesta. Anna se seurakunnalle kaikessa, mitä teet, niin parempaa joululahjaa on vaikea kuvitella, Jussi tuumaa. Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com Kuvat Martti Pyykönen sekä SXC / B. Badger, Cynthia Berridge, Sanja Gjenero, Cinzia Nicolini ja Teodora Vlaicu

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

Anna se ilo ja rakkaus, jonka löydät Jeesuksen tuntemisesta. Anna se seurakunnalle kaikessa mitä teet, niin parempaa joululahjaa on vaikea kuvitella.

K ATUG ALLUPPI

Joanna Rönkkö

Gallup tehtiin Keravalla

MISTÄ TULET

rauhalliseksi? Suvi, 20: – Musiikista.

Jenni, 19: – Kynttilöiden polttamisesta.

Niko, 14: – Yksinolosta ja musasta.

Mikael, 16: – Lukemisesta.

Arte 23: – Mä oon rauhallinen koko ajan.

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

RASKAA

ANA neitsyt?! OLEVA neitsyt

KIVEEN KIR JOITETUT

Joulu on joka pyhä, kun luet kirkossa uskontunnustusta. ”Syntyi neitsyt Mariasta…” Oletko miettinyt, että ”neitsyt” ei olekaan vain hurskas arvonimi tai tyhjä titteli? Kristityt uskovat, että Jeesuksen syntymä oli ihmeellinen, erikoinen ja poikkeuksellinen. Mutta miten tämä juttu nyt oikein menee? Missä Raamatussa muka lukee, että Maria oli neitsyt? Matteuksen (Matt. 1: 18 –24) ja Luukkaan (Luuk. 1: 26 –38) evankeliumeissa kerrotaan yksinkertaisesti ja yksiselitteisesti, että nuori nasaretilainen tyttö nimeltä Maria synnytti ihmeellisellä ja ennenkuulumattomalla tavalla poikalapsen. Hän tuli raskaaksi, vaikka oli neitsyt. Maria ei itsekään tajunnut asiaa kuullessaan siitä ensi kerran: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Hänen kihlattunsa Joosefkin tiesi asiasta ja aikoi jättää morsiamensa kaikessa hiljaisuudessa, tahtomatta häpäistä Mariaa julkisesti. Matteus kertoo, mikä sai Joosefin muuttamaan mielensä.

ta myös niistä ihmisistä, joista ei juuri muuten pidetä lukua. Luepa vaikka Raamatustasi valloittavan kaunis Marian laulu (Luuk. 1: 46 –55). Maria uskoi, että hän itse on pieni ja Jumala taas on suuri ja voimallinen. Jumalan suunnitelma on merkillinen! Se avautuu ja täyttyy syrjässä ihmisten katseilta.

Oliko se Maria sitten jotenkin erikoisen hieno tyyppi? Ei. Hän oli tavallinen, köyhä ja ilmeisesti vähän ujo tyttö, joka uskoi, että Jumala pitää huol-

Timo Nisula Kuvat SXC / Dimitri Castrique ja Timo Nisulan arkisto

Eikös ne kaikki antiikin sankarit syntyneet jotenkin ihmeellisesti? Ettei vain olisi tämäkin jotain legendaa? Evankeliumeista puuttuvat legendoille ja myyteille tyypilliset ajattomat ja symboliset piirteet. Matteuksen ja Luukkaan kertomukset ovat arkisia, konkreettisia ja toteavia. Niissä eivät jumalatEikö Jeesus ollut ihan taret pullahtele esiin toisten tavallinen ihminen? Riparilla Jumalan suunnitelma on jumalten otsalohkoista eivätkä sanottiin niin! merkillinen! Se avautuu tapahtumat sijoitu jonnekin Olipa hyvinkin! Jouluevanja täyttyy syrjässä utuisiin hämäriin. keliumissa (Luuk. 2: 7) kerroihmisten katseilta. Jo ensimmäiset kristityt ustaan, miten Maria hoiti pientä koivat ihmiseksi tulleeseen Jupoikavauvaansa alkeellisissa malaan, joka oli syntynyt neitoloissa. Mutta Luukas tietää, etseestä ja ristiinnaulittu puuhun. Tietysti pakanat tä samalla se avuton muksu on jotain muutakin: kummastelivat, ihmettelivät ja pilkkasivat tällaisJumalan lupaama suuri kuningas, koko maailta sanomaa. Mutta minkäs tosiasioille mahtaa! man ihmisten pelastaja ja Jumalan Poika. Raamatun toisessa jouluevankeliumissa sanotaan, että Mutta miksi ihmeessä? Jeesus oli sekä todellinen ihminen että todelliJo evankelistat näyttävät yhdistävän Jeesuknen Jumala – ”Isästä ikuisuudessa syntynyt tosi sen ihmeellisen syntymän ja syntien sovituksen Jumala ja neitsyt Mariasta syntynyt tosi ihminen”. (Matt. 1: 21). Kuningas Daavid jo tiesi, että jokainen ihminen on juuristaan lähtien kuoleman ja No siis miten se muka nyt sitten tapahtui? synnin perillinen (Ps. 51: 7). Jeesuksen, syntien Raamattu ei käytä terveystiedon kieltä eikä sovittajan ja Jumalan Karitsan, piti siis olla jotain selvitä asiaa lääketieteellisesti. Marian raskaus erityistä, jotain muuta kuin tavallinen virtanen. ja Jeesuksen syntymä on ihme, jonka saa aikaan Jos uskomme JeeJumalan Pyhä Henki. Muistatko, missä Pyhää sukseen syntien soHenkeä nimitetään eläväksitekijäksi? Raamatun vittajana, uskomme lehdillä Jumala kertoo olevansa sellainen elävä neitseestäsyntymiJumala, jonka tahdosta elämää syntyy sinnekin, seenkiin. missä me emme osaa sitä kuvitella. Jos uskomme kuolleiden ylösnousemukseen ja taivaaseen, uskomme neitseestäsyntymiseenkiin.

Nuotta 12/2008

LÖÖPPI

HURJAN TÄRKEITÄ UUTISIA

Johannes Koskenniemi

Hyvä herra Sarvijaakko, lähestymme sinua porukalla. Olemme paimenessa yövuorossa täällä Betlehemin lähistöllä, vahdimme laumaa lampaita. Pässit ja muut sorkkaeläimet lähinnä nukkuvat ja me lähinnä puhumme roskaa. Perussettiä siis. Nyt kuitenkin kävi niin, että meille ilmestyi suuri taivaallinen sotajoukko, etunenässään yksikin enkeli. Kuulemma Messias on syntynyt Betlehemissä talliin ja kapaloitu seimeen. Aluksi olimme ihmeissämme ja meinasimme heti höökiä sinne katsomaan. Sitten muistimme nämä lampaat, ja vähitellen koko touhu alkoi vähän epäilyttää. Mitä meidän pitäisi tehdä? Neuvo meitä, Jaakko kulta. Terveisin VÄSYNEET MAAN Parhaimmat paimeneni, kyllä meinasitte möhliä pahasti. Olisitte jättäneet lampaat sinne susien raadeltavaksi! Työnantaja olisi varmasti kiitellyt teitä myöhemmin. Ensin työt, sitten huvit. Jos Messias on nyt syntynyt (talliin? haloo?), tuskin hän on kuolemassa ennen aamua. Mikä hoppu teillä muka on? Luulitteko muuten Messias-perheen olevan kovastikin hyvillään, jos heidän herkkään perhehetkeensä tuppaisi äkkiä lauma likaisia ja karvaisia maalaismoukkia? Voisiko kukaan keksiä mukavampaa tekemistä heti synnytyksen jälkeen kuin seurustella ventovieraiden kutsumattomien pässien kanssa? Hyvin ajateltu, pojat. Jos siellä nyt olisikin syntynyt Messias, mitä se teille kuuluisi? Hänen synttäreitään viettävät kauniit ja rohkeat, eivät vissiin ”väsyneet maan”. Pysykää te paimenessa, älkää lähtekö höntyilemään minnekään. Kyllä nyt on tainnut korkki vähän narahtaa.

SARVIJAAKKO 0

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

Hevosmiesten tietotoimisto tietää kertoa, että viikonvaihde 14.– 16. 11. oli varsin vilkas. Viikonlopun tähtihetki osui lauantaihin, kun Turun kävelykadulla sytytettiin jouluvalot. Tätä oli Turussa odotettu kuin ihmissudet kuuta nousevaa. Paikalle tuli 17 ihmistä, suurin osa vahingossa. Samaan viikonloppuun osui suomalaisen iskelmälaulajan kauan toivottu jäähyväiskonsertti, jossa huhujen mukaan joku yleisön joukosta innostui peräti ta-

puttamaan käsiään yhteen. Poliisi tutkii tapausta lievänä huumausainerikoksena. Huippujännittävässä jääkiekkoliigan ottelussa 3 673 ihmistä katsoi tumput suorina vierestä, kun suuripalkkalaiset pelurit lätkivät laiskasti mustaa kuminpalaa. Ympäri maata satoi vettä, lunta, räntää tai ei yhtään mitään. Niin joo, ja Turussa oli jotkut festarit. Kymmenentuhatta kävijää.

Näin teet itsellesi

TÄYDELLISEN JOULUN Suomalainen elämysmatkatoimisto on kehittänyt käänteisen jouluretriitin. – Ajatuksena on tarjota asiakkaille mahdollisuus keskittyä jouluvalmisteluihin kerrankin kunnolla, kertoo matkatoimiston päällikkö innoissaan. Käänteiseen jouluretriittiin kuuluu muun muassa hetkipalveluksia, joissa avataan ohjatusti suklaakalenterin luukkuja, vauhdikkaita tonttuleikki-iltamia ja pakkotyötä joulupukin pajalla. – Pääosin olemme omissa tiloissamme, joissa pauhaa taustalla katkeamattomana

HENKILÖ Palatsissa kuhisee: Yhtenä tähtikirkkaana iltana erään itäisen maan kuningas laskeutui norsunluutornistaan, pakkasi tavaransa kiireesti

Sitaatti ”Paimenet sanoivat toisilleen: ’Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti’” (Luuk. 2: 5).

rakastetuimpien joululaulujen sikermä. Retriittiin kuuluu toki myös retkiä paikalliseen ostoskeskukseeen pahimpaan ruuhkaaikaan. Lopussa seisoo kiitos. – Jouluaattoiltana, heti löylykisojen jälkeen, pihaan kurvaa punanuttuisten pukkien armada. Jokainen heistä hohottaa kilpaa megafoniinsa, ja ämyreistä soi Bachin jouluoratorion eurotrance mix. Oi sitä markkinahumun riemua, fiilistelee päällikkö. – Joulu on sellainen, miksi me sen teemme, hän muistuttaa asiakkaitaan.

Kuningas otti

OMAA LOMAA ja otti hatkat. Kaipaamaan jäi puoli valtakuntaa ja prinsessa. Kuninkaan matka suuntasi kohti länttä. – Näin poikkeuksellisen tähden ja lähdin seuraamaan sitä, hän kertoi Nuotalle. – Noin kirkas ja äkkinäinen loisto voi kertoa vain siitä, että lännessä on syntynyt suuri kuningas. En halunnut hukata aikaa, vaan päätin lähteä heti tervehdyskäynnille. Mutta miten valtakunta pärjää ilman rakastettua itsevaltiastaan? – Se on loppupeleissä sivuseikka. Suurkuningas menee nyt kaiken ohi. Kotiaskareet jäädä saa, hyräili kuningas.

LAURA HEIKKINEN LÄHETYSLAPSEN JOULU soittoa opiskeleva 9-vuotias Laura Heikkinen on viettänyt 3 vuotta elämästään Japanissa. Usko on Lauralle tärkein asia elämässä, ja ilman uskoa hänen elämällään ei olisi tarkoitusta – usko on voimanlähde. Lähetyslapsena Laura on viettänyt myös jouluja Japanissa. Joulun tärkein sanoma, Jeesuksen syntymä, on Lauralle joulunvieton pääasia. Joulu merkitsee hänelle myös yhdessäoloa perheen kanssa, lämmintä ilmapiiriä, joka hänen mukaansa tulee siitä, kun saa viettää läheisten kanssa tärkeää syntymäjuhlaa. Tänäkin jouluna Laura suuntaa matkansa Japaniin joulua viettämään vanhempiensa luokse. – Japanilaisten joulu on hyvin kaupallinen juhla, eikä Kristusta muisteta kaupallisuuden keskellä. Mallia on otettu amerikkalaisilta, kertoo Laura. – Kristityt japanilaiset viettävät kyllä joulua Kristuksen syntymäjuhlana. Japanissa joulupukki on todella suuri juttu, ja joulupukin saapumista Japaniin seurataan ahkeraan. Kuten kaikki suomalaiset tietävät, pukki tulee Suomesta. Sen tietävät myös japanilaiset, sillä joulupukki lentää Japaniin Suomesta. Lauran perheen jouluun kuuluvat suomalaiset herkut, vaikka joulu vietetäänkin Japanissa. – Äiti yrittää aina tehdä mahdollisimman suomalaisen joulun. Se tekee aina suomalaisia ruokia, laatikoita, torttuja ja pipareita. Perheen joulunviettoon kuuluvat myös joululaulut ja kynttiläkirkko. Aattoiltana vietettävään kynttiläkirkkoon saapuu Lauran mukaan myös paljon ihmisiä, jotka eivät ole uskossa. Paras joululahja Lauralle on se, että saa olla yhdessä perheen kanssa; se on kaikista tärkeintä. Nykyään hän osaa arvostaa yhdessäoloa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Enää hän ei vietä aikaa perheen kanssa niin paljon kuin lapsena, joten joulu on tärkeää aikaa.

LAULAMISTA JA PIANON

Paras joululahja Lauralle on se, että saa olla yhdessä perheen kanssa, se on kaikista tärkeintä.

Älä suotta ujostele. Kyllä aikuisetkin saavat mai-

nostaa nuortenlehdessä. Tämän mainoksen lukee 5 000 ihmistä. Niin. Mainostamalla Nuotta-lehdessä tavoitat nuoret ja samalla tuet kristillisen nuortenlehden tekoa.

JOUN TL

PERI

Tek sti ja kuvat Juk ka

Saat siis hyvän mielen kaupan päälle. Kysy ilmoitustarjousta ilmoitukset@nuotta.com ja katso koot, hinnat sekä aikataulut mediakortista www.nuotta. com/medialle/mediakortti

Peu ra

Kulttuurierot Sudanin ja Suomen välillä ovat todella suuret, ja siksikin Amerin mielestä oli mukava nähdä, miten suomalaiset viettävät joulua.

AMER ER MAJ

SUDANILAISEN JOULU AMER MAJER on 6-vuotias on kristitty, Sudanin pakolainen ja opiskelee ammattikoulussa ensimmäistä vuotta rakennusalaa. Amer tuli Suomeen seitsemän vuotta sitten ollessaan 9-vuotias. Hänelle päällimmäisenä joulumuistona on jäänyt ensimmäinen joulu Suomessa. – Sillon kun tultiin Suomeen, alle kuukausi siitä oli joulu. Siitä on hyvät muistot. Tosi hassua, kun lapset pelkäsivät joulupukkia. Meidät sudanilaiset vietiin suomalaisten kanssa viettämään joulua ja joulukirkkoon, muistelee Amer. Kulttuurierot Sudanin ja Suomen välillä ovat todella suuret, ja siksikin hänen mielestään oli mukava nähdä, miten suomalaiset viettävät joulua. Joulupukkia sudanilaiset eivät tunne. Amerille ja hänen perheelleen joulu on Kristuksen syntymäjuhla. Jouluna sudanilaiset viettävät paljon aikaa yhdessä muun muassa syöden, laulaen virsiä ja joululauluja oman maansa kielellä ja rukoillen. He vuokraavat tilan, joka yleensä on kirkko, ja viettävät siellä kaksipäiväisen juhlan, johon kokoontuu noin kymmenen perhettä joka vuosi. Ruoan he valmistavat kotona: jokainen perhe valmistaa juhlaan yleensä jotain sudanilaista ruokaa. Tarjolla on muun muassa lihaa, kanaa, salaattia, limsaa ja karkkia. Jouluna Amer muistaa viettää aikaa myös kavereidensa kanssa, ja joskus hän matkustaa sukulaistensa luokse johonkin päin Suomea. Lahjaksi hän toivookin saavansa jouluna aikaa kavereitten ja perheen kanssa sekä vaatteita.

U LEUIT-Ä

a Peu ra

Mitä sinä tekisit

ilman äitiä, isää ja sosiaaliturvaa? Taitaisit tarvita apua. Sambiassa heitä on monta: orpoja, joille sinä voit antaa toivoa.

www.sley.fi

Nuotta 10/2008

3

A RIIKK TOL

ONEN

JOULU MUMMOLASSA TAI MÖKILLÄ SUOMUSSALMELTA ON KOTOISIN 9-vuotias Riikka Tolonen. Riikka opiskelee tällä hetkellä Raamattua Kauniaisissa ja odottaa innolla joulua. Riikka on uskovan perheen lapsi ja saanut kasvaa uskoon lapsesta saakka. Hänelle usko on suuri osa elämää ja vaikuttaa moniin asioihin ja valintoihin, kuten esimerkiksi jouluun. Riikalle joulu on hiljentymisen aikaa. – Saa olla perheen ja sukulaisten kanssa, saa käydä joulukirkossa, voi hiljentyä ja juhlia Jeesuksen synttäriä, kertoo Riikka. Joulua hän viettää yleensä perheen tai suvun kesken riippuen joulusta. Joskus hän viettää joulun mökillä perheen kanssa ja joskus taas kokoonnutaan joulunviettoon mummolaan, jonne saapuu muitakin sukulaisia. Mummolassa joulua viettämässä on yleensä noin 20 ihmistä. – Joulunviettoon kuuluu se, että käydään joulukirkossa, luetaan jouluevankeliumi, lauletaan joululauluja ja syödään jouluruokaa. Sekä käydään joulusaunassa. Pukkikin käy joka vuosi, muistelee Riikka. Riikan mielestä joulussa on mukavaa se, että saa antaa ja saa lahjoja, vaikkakaan se ei ole joulun pääasia. Jouluevankeliumin ja joululaulujen kautta tulee hyvin esille joulun ydin ja muistaa lahjojen ohella hyvin sen, miksi joulua vietetään. Joululahjaksi Riikka toivoo saavansa mukavan lämpimän joulumielen ja mukavan joulutunnelman. – On ihanaa, että jouluna ei oo kiire mihinkään, vaan voi keskittyä siihen joulunviettoon. Mukavan ja mieliinpainuvan joulumuiston Riikka kuvailee näin: – Oltiin kerran perheen kanssa joulu metsässä eräkämpässä, sellasessa pikkusessa mökissä, missä ei ollu sähköjä. Kuusessa oli oikeat kynttilät. Me saunottiin, tehtiin jäälyhtyjä ja touhuttiin yhdessä perheen kanssa kaikkea.

4

Nuotta 10/2008 | www.nuotta.com

Jouluevankeliumin ja joululaulujen kautta tulee hyvin esille joulun ydin ja muistaa lahjojen ohella hyvin sen, miksi joulua vietetään.

ANNIINA HAKALA GOSPELSTARA ANNNIINA

Isä ja äiti olivat ainoasta tyttärestään tietysti todella ylpeitä ja soittelivatkin heti sukulaisille ilouutisen ilmoittaen.

JO TOISTA KERTAA Maata Näkyvissä -festareilla järjestetyn Gospelstara-kilpailun voittaja, 6-vuotias Anniina Hakala, voitti vuoden 2008 Gospelstara-tittelin ja pääsi sunnuntaina esiintymään tuhatpäisen yleisön eteen Turkuhallin lavalle. Anniina on ihan tavallinen vantaalaisen Lumon lukion esittävän taiteen linjalla opiskeleva nuori, joka on lauleskellut jo lapsesta saakka. Naapureillekin on tullut lapsena omalla pihamaalla esiinnyttyä. Laulutunteja ei Anniinan ole tarvinnut koskaan ottaa, vaan laulun lahjan hän on saanut Jumalalta. Aikaisempaa esiintymiskokemusta Anniinalla on muun muassa koulun musikaaleista, musiikkiryhmän bändin esiintymisestä ja sukulaisen rippijuhlista. Voitto oli hänelle aikamoinen yllätys, jota ei voinut oikein uskoa todeksi. – Fiilikset oli tosi hienot, ihan uskomattomat. Ei sitä oikein tajunnu, että pääsee Turkuhallin lavalle esiintymään niin monelle ihmiselle. Anniina kertoo myös jännittäneensä esiintymistään. Onnitteluja Anniinalle sateli paljon heti voiton jälkeen. Isä ja äiti olivat ainoasta tyttärestään tietysti todella ylpeitä ja soittelivatkin heti sukulaisille ilouutisen ilmoittaen. – Yhdeltä sukulaiseltakin tuli jo onnittelukortti, ja kaverit on onnitelleet paljon, sanoo Anniina. Usko on ollut Anniinalle tärkeä osa elämää jo lapsesta saakka. Hän on saanut kasvaa uskovassa perheessä ja saanut kristillisen kasvatuksen kotona. Anniina on ollut pienestä pitäen vanhempiensa mukana muun muassa evankeliumijuhlilla. Anniinan jouluun kuuluvat joulukirkko, jouluevankeliumin lukeminen, jouluruoat ja sukulaisille vietävät joululahjat. Joulun Anniinan perhe viettää kotona tai jommassakummassa mummolassa.

Eero Parvio sai kulkupeliksi panssarivaunun, ennen kuin oppi ajamaan autoa. Ennen kuin hän oli ottanut askeltakaan pappiskoulutuksen suuntaan, hän piti joulujumalanpalveluksia tuhansille miehille. Eeron tarina kertoo Jumalan johdatuksesta.

un nykyään täyttää 18, saa ajokortin ja äänestysoikeuden. Kun Eero Parvio vuonna 1943 täytti 18, se tarkoitti sitä, että koulu sai jäädä kesken. Isänmaa kutsui poikiaan. Parviolle alettiin muiden mukana antaa sotilaskoulutusta. Tarkoituksena oli koulia nuorukaisista sotilaita jatkosotaan. Eerosta tehtiin koulutuksessa panssarimies. – En ollut ajanut autolla, kun minusta tehtiin panssarivaunun johtaja, hän muistelee. Koulutus jäi kuitenkin kesken niin kuin koulu aiemmin. Kun venäläisten suurhyökkäys alkoi kesäkuussa 44, rintamalle tarvittiin nopeasti miehiä. Eero Parviolle tuli äkkilähtö sotaan.

Eero oli kotona oppinut rukoilemaan, ja sotaväkeen lähdettäessä tuttu pastori antoi matkaevääksi hartauskirjan. Lisäksi mukana oli Raamattu. – Mutta ei niitä ehtinyt paljon lukea, päivät olivat aika lennokkaita. Vaikka kuolemanvaara oli jatkuva, Eeroa ei pelottanut. – Olin niin nuori, etten osannut pelätä. Tiesin kyllä myös, että uskossa itse Kristus on läsnä, ja hänen siunauksensa on tässä ja nyt.

Oikea-aikainen oikosulku Parvio joutui pian tositoimiin. Hänen vaununsa käskettiin tien viereen odottamaan saapuvia venäläisten panssareita. Tehtävä oli toivoton, koska Parvion vanhanaikainen tankki ei pärjännyt venäläisille ollenkaan. Mutta mennä piti.

Asemapaikastaan Parvio tarkkaili, näkyisikö vihollista. Mutta aika kului, eikä ketään näkynyt. Aurinko lämmitti tumman panssarin kuumaksi ja tukalaksi. Sitten metsänlaidassa näkyi liikettä. Samassa vaunun ajaja huomasi, että heidän tankkinsa sähköjohdot savusivat. Ilmeisesti ongelmana oli kuumuus. Miehiä alkoi huolestuttaa aika tavalla, koska tulipalo vaunussa olisi ollut katastrofi. Hetken empimisen jälkeen Parvio käski peruuttaa vaunun omaan selustaan huollettavaksi. Pian Parvion vaunun tyhjäksi jääneen asemapaikan ohitse ajoi raskas venäläinen panssari, jota vastaan suomalaisten tankilla ei olisi ollut mitään jakoja.

– Olen usein ajatellut sitä tilannetta. Jos olisimme jääneet asemaamme, neuvostopanssari olisi helposti saanut vaunumme tähtäimeen, Parvio kertoo. – Savuavat sähköjohdot ovat jälkeenpäin olleet minulle merkki Jumalan varjeluksesta. Meidän lähtömme aika ei ollut vielä tullut.

Joulusaarnaajan seikkailu Lapin sodassa Pian sen jälkeen Parvio siirrettiin toisiin tehtäviin. Panssarikorpraalista tehtiin 19-vuotiaana pastori, vaikka hänellä ei ollut minkäänlaista koulutusta siihen. Hän arvelee tietävänsä syyn tähän. – Koulutusvaiheen aikana hain teologian ylioppilaille tarkoitetulle kurssille. En kylläkään päässyt sinne. Aivan vikaan valinta ei muuten mennyt. Parviosta tuli pappi myös siviilissä, ja elämäntyönsä hän

JATKOSODAN SAVUAVAT JOHDOT

antoivat panssarikorpraalille jatkoaikaa

6

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

teki Maarian seurakunnan kirkkoherrana. Lapin sodassa Parvio toimi divisioonan pastorina. Divisioonan määrävahvuus oli 10 000 – 15 000 miestä. Nuoruuttaan vihertävä pastori joutui tositoimiin jouluna 1944, kun piti toimittaa joukoille joulujumalanpalvelukset. Siihen liittyy hauska muisto. – Tapanina tuli määräys lähteä pitämään jumalanpalvelusta Sodankylään. Sain mukaani rättikattoisen avovolkkarin ja kuljettajan. Paluumatkalla Sodankylästä alkoivat ongelmat. Jäähdyttäjän hihna meni nimittäin poikki, ja matka

meinasi tyssätä siihen. Hetken miettimisen jälkeen miehet – tai pojat, miten vain – keksivät reseptin. – Työnnettiin pellin alle niin paljon lunta, että kone pysyi kylmänä, ja ajettiin Rovaniemelle kuutamossa ilman valoja. Välillä pysähdyttiin ottamaan lisää lunta, Parvio muistelee. Aika velikultia. Johannes Koskenniemi Kuvat SXC Kuvankäsittely Tea Ikonen

a Nuotta 12/2008

7

Yle Uutisten mukaan Suomessa joogataan suhteessa välilukuun enemmän kuin missään muualla maailmassa. Mikä ihmeen jooga? Jooga on ikivanha itämaisen uskonnollisuuden maailmankuvaan sidoksissa oleva, alun perin intialainen perinne, jossa pyritään voimistelun, hengitysharjoitusten ja meditaation keinoin kääntymään itseen päin ja etsimään valoa ihmisen sisäisyydestä. Sana yoga tarkoittaa yhdistymistä. Suomessa on lukuisia joogakouluja ja mahdollisuuksia joogata. Kansanopistojen tarjonnasta löytyy monenlaisia joogakursseja, ja alalla on myös paljon yksityisyrittäjiä. Jooga on varsinainen muoti-ilmiö, sillä lajin harrastajamäärä on kasvanut kovalla vauhdilla viime vuosien aikana. Yleensä Suomessa kielletään joogan uskonnollisuus ja korostetaan vain siinä nähtyjä terapeuttisia vaikutuksia. Länsimaihin tullessaan jooga on muuntautunut alkumuodostaan länsimaiseen kulttuuriin sopivammaksi. Joogasta yritetään tehdä kaikenlaisille ihmisille sopiva harrastus- ja elämänmuoto uskontoon katsomatta.

Jooga ja kristinusko Jotkut yrittävät joogata niin, että antavat harjoitteille uusia merkityksiä keskittyen joogatessaan kristilliseen meditaatioon eli rukoukseen. Jos kristitty joogaa, hänen olisi ainakin tunnettava joogan alkuperä

8

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

ja uskonnollinen filosofia. Jos nämä ovat tiedossa, voi olla, ettei jooga enää kiinnostakaan. Miksi kristitty yrittäisi etsiä eheytymistä, tasapainoa ja yhteyttä Jumalaan taholta, josta kristinuskon valossa ei voi löytää aitoa Jumalan siunausta? Jooga-asennot voivat olla hyvää ruumiinharjoitusta, mutta yhtä lailla vielä löytyy voimistelua ja venyttelyä, joka ei ole sidoksissa erityiseen filosofiaan.

Joogan vaaroja Tulee muistaa, että Raamatun mukaan itse Saatana pukeutuu valon enkeliksi. Joogaan sisäänrakennettu pelastuskäsitys on sidoksissa itämaiseen maailmankuvaan. Ihminen maailmankaikkeuden kuvana ja osana jumaluutta löytää pelastuksen valaistumalla ymmärtämään oman jumalallisuutensa. Käsitys on vastoin kristillistä pelastuskäsitystä, jonka mukaan Jeesus on ainoa Pelastaja ja ottaa syntisen, Jumalasta eroon joutuneen ihmisen yhteyteensä pelkästä armosta. Jooga voi etäännyttää kristittyä armon evankeliumista ja jopa saattaa ihmisen yhteyteen pahan henkimaailman kanssa. Jooga ei kirkasta Kristusta. Aarni Seppälä Kuva SXC / Lorant Fulop

SUOM ON

MAAILMAN

MAN

Jooga on pop ja hyvää kuntoilua monen mielestä. Miksi sitä ei saisi harrastaa? Kysyimme asiaa Jarmo Sormuselta, joka on tunnettu pastori ja raamattunopettaja. Niin, onko kristitylle hyväksi joogata? Onko teillä tullut vastaan paljon joogaavia kristittyjä? – Ei kovin paljon, vain muutamia. Jooga koetaan usein asiaksi, josta kannattaa pysyä erossa, jos pidetään Raamattua totena. Miksi joogaa ei tulisi harrastaa? – Jooga perustuu maagiseen maailmankuvaan, jossa ihminen pyrkii erilaisilla tekniikoilla saavuttamaan jumalan kaltaisuuden, eli tulemaan Jumalaksi. Vaikka ihminen on Jumalan luoma, hän ei koskaan Raamatun mukaan kehity Jumalaksi. Saatana sen sijaan kuiski jo ihmiskunnan alussa: ”Te tulette niin kuin Jumala tuntemaan hyvän ja pahan” (1. Moos. 3: 5). Ensimmäisille ihmisille tarjottiin tätä: te tulette Jumalan kaltaisiksi. Kun he uskoivat tämän, kaikki alkoi mennä pieleen. Ihminen ei löydä Jumalaa mietiskelemällä, keskittymällä itseensä tai tyhjentämällä itsensä. Ihminen ei voi itse pelastaa itseään. Raamattu sanoo: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” Ef. 2: 8–9. ”Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia.” 1. Tim. 4: 1. Voiko jooga olla hyväksyttävää missään muodossa? – Kysymys on johdonmukaisuudesta, eli siitä, mitkä asiat vaikuttavat jonkin aatesuunnan takana. Jos tiedetään, että aatesuunnan perustana on väärä maailmankuva ja jos sillä on yhteyksiä henkivaltoihin, on vaikeaa erotella tekniikka pois kokonaisuudesta. Yleensä taustalla vaikuttavat asiat työntyvät ennemmin tai myöhemmin väkisin läpi. – Tietyissä joogamuodoissa aletaan jopa uhrata epäjumalille. Suomessa joogan avulla etsitään yleensä mielenrauhaa ja liikkeitä, jotka auttavat keskittymään. – Kuitenkin mitä pidemmälle siinä mennään, sitä enemmän sen uskonnollinen ja filosofinen puoli tulee vastaan. Se on epäkristillinen, jopa antikristillinen, ja perustuu maagiseen maailmankuvaan. Siinä on joogan suurin ongelma. Tämän vuoksi kehotan kristittyjä pysymään erossa joogasta. Opetetaanko joogan vaarallisuudesta liian vähän? – Ehdottomasti. Sama ongelma on muun muassa itämaisten taistelulajien kanssa. Monet eivät tiedä niiden taustalla vaikuttavia asioita.

Kolmen kuukauden raamattukurssit alkavat 26.1.2009 ja 31.8.2009, mini 1.-7.6.2009.

TARJOLLA ELÄMÄN PARASTA AIKAA UUSI lukuvuoden mittainen gospellinja 24.8.2009 alkaen ylioppilaaksi kristillisestä lukiosta arvosanojen korotusta Karkun Kympillä KARKUN EVANKELINEN OPISTO, www.keokarkku.fi

JEESUS MESESSÄ

Riina Halme

Karo – keskustelu Tiedosto

Muokkaa

Toiminnot

Työkalut

Ohje

Plus!

Karo <karo@nuotta.com>

Emmi sanoo: No moikka!! mitäs sinne? odotaks jo joulua? Meitsi on iha ﬁilareis, ostin tänään about kymmenelle kaverille joululahjat! Karo sanoo: No mitäs.. onhan se ihan kiva ku on pari viikkoa koulusta lomaa ja sillee… Emmi sanoo: .. mutta?

et vaikuta kauhean innokkaalta?

Karo sanoo: Ärsyttää ku kaikki hehkuttaa joulua jo joskus lokakuussa. Itse en oo koskaan tykänny joulusta. Ei oo kauheen ihanaa kattoa ku porukat vetää viinaa päänsä täyteen kaikki joulupäivät.. Emmi sanoo: Voi ei! ootko yrittänyt puhua niille? Mä luulen, että ne kuuntelis sua, jos oikeesti sanoisit, että sä et haluu kattoa semmosta. Ne kumminki välittää susta! Karo sanoo: Nii.. en oo kyllä viitsinyt siitä asiasta niille koskaan puhua.. Oon rukoillu tän asian puolesta ihan hulluna! Emmi sanoo: Se on just hyvä! Rukous on semmone, mikä varmasti auttaa! Jumala näkee teidän perheen tilanteen ja haluaa auttaa. Jeesuskin syntyi tänne maailmaan just heikkoja varten. Mä rukoilen myös sun vanhempien puolesta. Ja jos nyt asiat menee ihan mahdottomiks siellä, nii meillä riittää kyllä kinkkua sullekin

AB Tsekkaa muuten viel tää: Ps. 37: 39–40

Lähetä Haku

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

Pekka Rahkonen Satu Petri Pelkonen

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

Ihmeen paljon puhuttu Israel

Miksi Israel kiehtoo ja kiinnostaa? Israel vilahtelee usein rukouksissa ja raamattutuntien aiheissa. Miksi juuri Israel? Eikö Jumalan rakkaus koske yhtä lailla kaikkia kansoja? Mikä motivoi Israelin ystäviä rukoilemaan, kokoontumaan, tekemään matkoja Pyhään maahan? Entinen kansanedustaja, Israelin ystävä Erkki Korhonen jakoi ajatuksiaan aiheesta.

–K

iinnostus Israelia kohtaanhan alkaa usein siitä, että kokee hengellisen herätyksen ja alkaa tutkia Raamattua. Yleensä kaikilla uskoon tulleilla on sydäntä Israelille, Korhonen toteaa.

Sotia, vainoja ja siunauksia Israel kurkottelee tajuntaamme lähes päivittäin tiedotusvälineiden kautta. Alue tuntuu olevan yhtä taistelukenttää. Jos Jumala kerran valitsi juuri tämän kansan, miksi juutalaiset ovat eläneet koettelemusten keskellä kautta historian? Mitä Raamattu puhuu Israelista osana Jumalan suunnitelmaa? – Jumala on puhunut jo Mooseksen kirjoissa, että vaikka Israelin kansa hänet hylkää ja hän hajottaa heidät kaikkialle maailmaan, hän ei heitä kuitenkaan hylkää. Juutalaisten leviäminen eri puolille maailmaa alkoi pakkosiirtolaisuuden ajoista, jolloin kansa siirtyi Babyloniaan ja Egyptiin. – Suuri osa heistä jatkoi sieltä Venäjälle. Jumalan suunnitelma juu-

talaisten kokoamisesta takaisin Israeliin on kuitenkin alkanut toteutua: jo 1600-luvulta lähtien paljon telu, jossa kaikki maailman kansat juutalaisia on muuttanut takaisin hyökkäävät Israelin kimppuun. Israeliin, ja 1990-luvulla alkoi voi- Matteuksen jakeissa 23: 37–39 Jeemakas exoduksen, paluumuuton, sus on ennustanut, että sen ahaika. distuksen keskellä juutalaiset vihJumalan tahto on, että kaikki doin kääntyvät kansana Jumajuutalaiset muuttaisivat Israeliin. lan puoleen ja huutavat Herraa Korhonen pohdiskeavuksensa. lee, että nykyinen taRaamattu ennusMiksi kaikki kansat louskriisi on osa juutataa Israelin päivistä laisiin liittyvää Juma- ovat Israelia vastaan? maailman napana. lan suunnitelmaa. – Vaikka kaikki – Amerikan rikkaat juutalaiset maailman kansat tulevat kokooneivät ole halunneet lähteä Israe- tumaan Israelia vastaan, kukaan liin, kun heillä on ollut niin hyvät ei mahda sille mitään. Israel on eritaloudelliset mahdollisuudet. Nyt koisasemassa, Jumalan käsissä. kun he menettävät kaiken, heillä on juuret irti ja he voivat muuttaa Keitä ovat messiaaniset juutalaiset? Israeliin. Mielenkiintoisia nämä JuJuutalaiset eivät tunnusta Jeesusta malan rattaat, joiden kautta hän Raamatun lupaamaksi Messiaaksi, pyörittelee asioita. vaan odottavat vielä Messiaan tulemista. Juutalaista, joka hyväksyy Tulevaisuuden maa Jeesuksen syntiensä sovittajaksi, Raamatun lopunaikoja koskevaskutsutaan messiaaniseksi juutalaisa opetuksessa Israel on avainaseseksi. Miksei hänestä käytetä samassa. naa kristitty? – On tulossa Harmagedonin tais– Juutalaisilla on niin suuri epäluottamus kristittyjä kohtaan, koska kristitythän heitä vainosivat. Lut-

”Maailma, joka on pahan vallassa, ei voi hyväksyä Jumalan suunnitelmia, jotka toteutuvat lopullisesti Kristuksen toisessa tulemisessa. Tämä taas ei toteudu, jos Israelin kansaa omana kansanaan ei enää ole olemassa. Siksi saatana villitsee kansat Israelia vastaan kaikkia keinoja käyttäen.” Lauri Konttinen Kristillinen eläkeläinen -lehdessä 3 /2008

herkin meni valitettavasti siinä kohtaa harhaan, että suhtautui juutalaisiin erittäin kielteisesti, koska juutalaiset tappoivat Jeesuksen. Jeesuksen kuolemahan oli maailman pelastamista varten, eikä siinä juutalaisilla ollut sen enempää osuutta kuin toteuttaa Jumalan suunnitelmaa. Vaikka vain pieni osa juutalaisista uskoo Jeesukseen, jatkuvasti syntyy kuitenkin uusia messiaanisia seurakuntia. Israelissa niiden asema on vaikea. – Ortodoksijuutalaiset polttavat joskus messiaanisten juutalaisten kirkkoja ja koteja, eikä Israelin hallitus puutu siihen. Hallitus siis muodollisesti hyväksyy sen. – Rukoillaan Israelin kansalle rauhaa ja Jumalan siunausta ja että he vastaanottaisivat uskon Jeesukseen Kristukseen. He tulevat kääntymään kansana Jumalan puoleen, mutta rukoillaan, että se tapahtuisi pian. Johanna Tölli Kuvat SXC

L 채he s

4 00

kuvautti

its e ns채

M aata

N채k y v

N 채 ky v iss채

-fest a rei den

Nuot t a-p is te e ll채.

SEURISK AVERI Koonnut Aarni Seppälä

LE M PPA

en aleansinin ja astike jauhelihak aikki klassisesta K I: K M U S II K torockiin eh to ih a v ie A : Amél V E LO K U yksy S : A A IK

a VÄ R I: V at : Perun A K O RU

VUODE

MI NÄ Sander Tamm. 6. HA RRA STU KSE T: Ra diotyö ja musiikki. OP ISK ELU PAI KK A: Heino Ellerin musiikkikoulu, kuoronjohtaja . UN NIM I:

IKÄ :

ELM A-A MM ATT I:

Sinfoniaorkesterin kapellime stari. TYK KÄ ÄN : Esiintyä, näytellä ja musisoida. MIN KÄ LAI NE N? Yst ävällinen, mielenkiintoinen ja älykäs… Pisteenä i:n vä itsetunto ja äärimmilleen päälle hykehittynyt huumorintaju…

Mun kuva

5 NOPE

S E H DY T E RV taanU L U JO Arderin Ottakaa d a p r ” usta: pappi A Pidän omasta tokais e. Se laittaa n n n a noin s psi sydämee svot loistala k , n n lu aan aa a jou n palam ävelemään taiv e m ä d y s jalat k ! maan ja ä toivon teille it S ” . ä t tie

ETA

YS TÄVÄ T – Tä rkeitä SEUR A K U N TA – Yhte K IR K KO – Pyhä pa enkuuluvuus ikka R A AMA T TU – R atkaisu JE E S U S

– Pelastaja

USKO MITÄ USKO ON?

Uskoa sekä luottamista Jumalaa n, ja hänen opetuksensa mukaan eläm istä.

MIK Ä ON PAR ASTA USK

Turvallisuuden tunne.

SE UR AKUN TA OSA LLIS TUM INE N TOI

EESTI VIRO

PAULUSE KOGUDUS, TARTU Paavalin seurakunta, Tartto

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

OSSA?

MIN TAA N:

an toiminnassa jo seitseOlen ollut mukana seurakunn alanpalveluksissa ja nuormän vuoden ajan. Käyn jum ikoulun käyntiä keväällä. tenilloissa. Suunnittelen ripp ASSA: UNN RAK HYVÄÄ PAAVALIN SEU t tylsiä ja yksipuolisia, ova ossa Vir at unn rak Yleensä seu monipuolinen ja rion me mutta meidän seurakuntam an paimen on hyvä. Hiekas toiminnaltaan. Seurakunn paikalla, ja meneillään no kirkkomme sijaitsee hyvällä ja. tilo oleva remontti parantaa

räänä aivan tavallisena torstaina tajuan istuvani kännykkä toisessa ja kalenteri ja lyijykynä toisessa kädessäni. Puhelimen ruudussa on näppäiltynä puhelinnumero, joka kuuluu tukholmalaissyntyiselle, espanjalaistaustaiselle Idols-semiﬁnalisti Daniel S. Diagolle. Seuraavaksi täytyy painaa vihreää luuria. Hetken kuluttua painan kuitenkin jälleen luurin kuvaa (tällä kertaa sitä punaista) helpottuneena posket innosta punoittaen.

kaipaa useita kameroita ja julkisuutta ja kertookin, ettei pitänyt toimittajista, jotka soittelivat ja utelivat kaikkea mahdollista. Sen sijaan Daniel ikävöi uusia ystäviään, joita muista kilpailijoista muodostui. Hän ei silti ole surullinen putoamisestaan, vaan iloitsi kotiin pääsystä ja on kiitollinen kaikista niistä kokemuksista ja mahdollisuuksista, joita kilpailu toi mukanaan. Daniel odottaa innolla suuren unelmansa isolla lavalla esiintymisestä toteutuvan vielä jonain päivänä.

Välittävä lähimmäinen

Daniel osoittautuu hyvin ystävälliseksi ja leppoisaksi persoonaksi. Vaikka puhelimen pirinä herätti hänet aamulla, hän oli silti hyväntuulinen ja ystävällinen. Itseltäni tuollainen ystävällisyys ei vastaavassa tilanteessa, kesken unien, varmasti onnistuisi yhtä hyvin. Koin olevani hänen kanssaan tasavertainen, vaikken olekaan koskaan osallistunut Idolskisaan. Kaikesta havaitsee, että Daniel on tottunut välittämään ihmisistä, joiden kanssa hän on tekemisissä, eikä hän halua nostaa itseään muiden yläpuolelle. Kun kysyn, mikä hänelle on rakasta, saan vastaukseksi kuvauksen hänen tyttöystävästään, viisihenkisestä perheestään ja isovanhemmistaan. Vihattuja asioita hänen elämästään ei löydy paljon, mutta tähän kategoriaan kuuluvaksi hän mainitsee selän takana puhumisen. Kirkkokuorosta Idols-lavalle

Positiivisen Danielin Idols-muistotkin ovat pääosin hyvin positiivisia. Hän ei kuitenkaan

Idolsista tuttu

”Usko merkitsee minulle kaikkea. Se on osa elämää ja auttaa jaksamaan päivien läpi.”

Daniel kertoo innostuneensa entistä enemmän musiikista Idols-kokemuksen myötä ja on tajunnut, että hänen pitää harrastaa sitä enemmän. – Musiikki on ollut osa elämääni lapsuudesta lähtien, koska minut pakotettiin kuoroon jo pikkupoikana, Daniel muistelee nauraen ja kertoo, kuinka hän jo silloin lauloi ja soitti seurakunnassa, jossa hänen isänsä toimi pappina. Kilpailun aikana Daniel kertoi rehellisesti ja avoimesti uskostaan ja valitsi esitettäväkseen hengellisiä kappaleita, joista tuomaristokin piti yllättävän paljon.

Daniel S. Diago:

JEESUS ON MINULLE

– Ihmiset kuuntelivat ja olivat avoimia, mutta on silti surullista, ettei usko kiinnosta ihmisiä nykypäivänä. Usko kantaa

Danielin vastaus kysymykseen ”mihin uskot” on varma ja järkähtämätön. – Sataprosenttisesti Jeesukseen! Usko merkitsee minulle kaikkea. Se on osa elämää ja auttaa jaksamaan päivien läpi. Jeesus on minulle ystävä, auttaja, rakkaus ja ilo. Idols-semiﬁnalistin oma stara ja esikuva on Jeesus, koska hän on kaikista maailman staroista Danielille kaikkein läheisin. Jumalan Poika on ainoa, jota hän saattaa tähän rooliin, omaksi starakseen, edes harkita. Neljä vuotta sitten Suomeen muuttanut Daniel kertoo uskon helpottaneen vieraaseen maahan muuttamista. Vaasassa seurakunta otti hänet hyvin vastaan, ja sitä kautta hän sai uusia kavereita. Usko vaikuttaa Danielin elämässä myös pienissä arkipäivän päätöksissä ja ihmisten kohtaamisessa, minkä minäkin sain tästä ystävällisestä herrasmiehestä huomata. Opettaahan Jeesus: rakasta lähimmäistäsi – myös vihamiestäsi – sekä tuntematonta toimittajaa, joka herättää kesken unien. Daniel toivoo näkevänsä Nuotan lukijoita, uskovia nuoria, keikoillansa ja rohkaisee iloiten: – Elämä menee hyvin, kun sen elää Jeesukseen uskoen! Katriina Vesalainen Kuva Daniel S. Diago Press

Infoboksi IK Ä:

9 v.

MI TÄ TE EN NY

Opiskelen Vaasas sa bioanalyytik HA RR AS TA N: Bändissä soittamist oksi a ja laulamista, omien laulujen tekemistä PIDÄN : Kengi stä ja kelloista LE MP IH ED EL MÄ : Mandariini LE MP IR AA MA TU NKOH TA : Je r. 8

ys t ävä, a u tta j a , rak k au s j a i lo 28

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

Ristikon laati Mikko Piiroinen. Vastaukset lĂśydĂ¤t seuraavan Nuotan tapahtumatorilta. Nuotta 12/2008

MISSION POSSIBLE

LÄHETYSLAPSI KAIPAA AINA MUUALLE

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni…” Jeesus on antanut meille käskyn, jota jokaisen kristityn tulisi noudattaa omalla paikallaan. Jotkut lähtevät viemään ilosanomaa ulkomaille asti. Entä mitä lähetystyö on lähetyslapsen näkökulmasta?

sta Lehtimäki asuu Tampereella miehensä Juhan ja Frank-koiransa kanssa. Asta toimii graafisen alan yrittäjänä, piirtää sarjakuvia ja vetää Gospel-lattaritreenejä. Astan vanhemmat Pauli ja Kaija Heikkinen lähtivät Sleyn kautta Keniaan lähetystyöhön Astan ollessa yhdeksän. Mukaan lähtivät myös pienemmät sisarukset Sari ja Miika. – Silloin jännitti, mutta olin utelias. Matka oli järjettömän pitkä, ja odotin, että päätyisimme johonkin aavikolle. En ymmärtänyt, että Afrikassakin on kaupunkeja ja sivistystä. Lähtiessämme osasin vähän peruskoulussa ja lähetyskurssilla opittua

”Paluu oli aivan kauhea. Tuntui kuin olisi joutunut elävältä haudatuksi. Täällä oli pimeää, kalseaa ja väärän hajuista.” 30

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

kirjaenglantia ja pari lausetta kiswahilia. Suomesta jäin kaipaamaan Carrolsin hampurilaisia, joista näin uniakin. Ja telkkaria.

Oudonhajuinen Suomi Paluu Suomeen ei ollut yhtä helppoa 16-vuotiaalle nuorelle. Koulussa Astalla oli vaikeuksia suomen kielen kanssa. – Paluu oli aivan kauhea. Tuntui kuin olisi joutunut elävältä haudatuksi. Täällä oli pimeää, kalseaa ja väärän hajuista. En ymmärtänyt, mikä minua vaivasi, joten en osannut pyytää apua. Purin pahan oloni räi-

keään käyttäytymiseen ja kovisteluun. – Ihmiset olivat minusta pinnallisesti kovin kiinnostuneita. Lukiossakin moni halusi puhua kanssani englantia ja kuulla tarinoita. Jossain vaiheessa väsyin olemaan viihdettä, ja kieltäydyin. Turun Lutherin kirkolla sain ensimmäiset oikeat ystävät, joille olin muutakin kuin jännittävä friikki Afrikasta. Keniasta Asta jäi kaipaamaan lämpöä, luontoa, mausteisia herkkuja, ihmishulinaa… Hän on kuitenkin sopeutunut ja juurtunut hyvin Tampereelle, mutta jos hän saisi rajoituksitta valita asuinpaikkansa, se olisi Afrikka. Lähetystyöhön Asta ei ainakaan näillä näkymin lähtisi.

– Jumalan tarvitsisi osoittaa minulle ja Juhalle paikka, jossa meidän kykyjämme tarvitaan. Ihmisillä on idealistinen kuva lähetystyöstä. Moni haluaa lähteä ymmärtämättä, että lähetystyö on raskasta, raakaa

”Uskon Jumalan haluavan käyttää nimenomaan rikkinäisyyttäni. Rikkinäisestä ruukusta Pyhä Henki pääsee vuotamaan ja loistamaan ulkopuolelle.” käytännön työtä, jossa kohtaa paljon pettymyksiä.

Jumalan asialla Asta kertoo uskostaan ja siitä, miten Jumala on käyttänyt hänen taustaansa. – Usko on kaikki. Minä en luo sitä, enkä pysty siihen vaikuttamaan, mutta tarvitsen sitä kipeästi pysyäkseni eheänä ja oikealla tiellä. Pyhä Henki synnyttää sisälläni uskoa ja sen johdosta myös tekoja. Jumalassa minulla on voimaa, jolla selviän uskomattomista tilanteista. Hänen käskyään toteuttaen saan myös maata sohvalla verskoissa ja antaa itseni levätä. – Uskon Jumalan haluavan käyttää nimenomaan rikkinäisyyttäni. Rikkinäisestä ruukusta Pyhä Henki

pääsee vuotamaan ja loistamaan ulkopuolelle. Jumala ei kuitenkaan voinut toimia elämässäni ennen kuin suostuin luopumaan siitä synnistä, jossa elin. Luterilaisuus korostaa sitä, että olemme syntisiä, ja se

Rastat ovat kahdeksan vuotta olleet kertomassa afrikkalaisesta lapsuudesta. Pitkät rastat ovat Astan omaa hiusta, vaikka mummot ovat luulleet villalangaksikin.

SARJAKUVA ERILAISUUDEST

Asta Lehtimäki

onkin totta. Mutta emme saa olla synnin orjia! Pyhä Henki ei voi vapaasti toimia ihmisessä, joka palvoo jotakin muuta jumalaa, esimerkiksi rahaa, seksiä tai mainetta.

Elämä sarjakuvana Lopuksi Asta kertoo kirjastaan ja sen sanomasta. – Maija-Kaisan aloitin jo lukiossa. Silloin en osannut purkaa tunteitani sanoiksi, joten oikukkaan alter egon piirtäminen auttoi. – Lukijoille haluan sanoa, että koskaan ei ihmisen ulkokuoresta näe niitä taakkoja, haavoja ja aarteita, joita hän kantaa! Muissa maissa asuneista lapsista kasvaa herkästi pakolaisia. Jos oman kulttuurin löytämisessä ja

MAIJA-KAISA

matkalaukkulapsi sopeutumisessa ei auteta, saattaa ihminen jäädä ajelehtimaan maailmalle. – Jos lähetystyöhön liittyvistä negatiivisista asioista ei saa puhua, ne tulevat ulos jollain rumalla tavalla. Liian moni lähetyslapsi myrkyttyy täysin kristinuskoon vanhempiensa näyn takia. Terve ja tasapainoinen suhde Jumalaan syntyy, kun luovumme tekopyhyydestä ja silti toteutamme Jumalan tahtoa elämässämme aktiivisesti. Puolustetaan ääneen arvojamme ja ollaan ylpeitä juuri siitä omasta itsestä! Netta Norro Kuvat www.astagraphics.net

KIR JA-ARVOSTELU Netta Norro

MAIJA-KAISA matkalaukkulapsi Asta Lehtimäki

Asta Lehtimäki on viettänyt seitsemän vuotta elämästään Keniassa perheensä kanssa lähetystyössä. Maija-Kaisa matkalaukkulapsi on kertomus lähetyslapseudesta, joka pohjautuu pitkälti Astan omiin kokemuksiin. Maija-Kaisan seikkailut on toteutettu sarjakuvamuodossa. Upeat ja värikkäät kuvat saavat Hyvätkään jutut eivät itsestään lehenkilöt elämään. Sarjakuvien viä. Tekemistä riittää, kun aletaan rinnalle on liitetty Astan omia myydä sarjakuva-albumia. muistoja ja kuvia Kenian ajoista. Asta on tuonut sarjakuvien kautta osuvasti esille lähetyslapsena olemisen rikkauden ja hienot kokemukset. Hän käsittelee rehellisesti myös huonoja puolia: kipeitä eronhetkiä, ainaista kaipuuta ja ikävää, sekä erilaisuuden tunnetta. Suomessa koko elämänsä asuneen henkilön voi olla vaikeaa ymmärtää kirjan tapahtumia ja piirtäjän näkökulmaa. Juuri siitä syystä kirja avartanee ihmisten mielikuvia lähetystyöstä ja lähetyslapsista.

Mikään ei ole yksinkertaista, ainakaan jos olet kuten Maija-Kaisa, menevä multikulturelli! Tässä albumissa seurataan kahden nuoren tarinaa: todellisen ja piirretyn. Tervetuloa mukaan Kenian savanneille ja taas takaisin Suomeen.

Värikäs ja hauska, 80-sivuinen sarjakuvaalbumi Afrikassa kasvaneen lähetyslapsen paluusta ja sopeutumisesta Suomeen, ”kotimaahansa”. Asta Lehtimäki

Hinta: 12,90 €

Maija-Kaisa matkalaukkulapsi

Kustannus Oy Uusi Tie I (019) 779 2307 I tilauspalvelu@uusitie.com

Koonnut Johanna Tölli

1809 rakennettu kaksikerroksinen kirkko sijaitsi syrjäisellä seudulla, ja nyt jäljellä ovat pelkät perustukset. Vaikka kirkko ei ollut käytössä, siellä oli tarkoitus alkaa pitää jälleen jumalanpalveluksia. Kirkon omaisuuden varastaminen ei ole epätavallista Venäjän köyhällä maaseudulla, eikä kyseessä ole ensimmäinen vahingonteko.

JA MÄÄ

Reuters

Nyt tapahtuu Luther-koulussa jo yli 1000 oppilasta Valtavan suosion saanut Lutherkoulu on herättänyt hyvin kiinnostusta. Jo nyt yli 1000 on ilmoittautunut opiskelemaan uskonpuhdistajamme kanssa. Luther-koulun opettaja Erkki Koskenniemi iloitsee innostuneesta vastaanotosta, aktiivisesta keskustelusta ja hyvästä palautteesta, mitä sivustolta on luettavissa. Liity sinäkin ilmaiseen Lutherkouluun sähköpostillasi osoitteessa www.sley.fi/luther-koulu Kun ilmoittaudut mukaan Luther-kouluun, saat noin kerran kahdessa viikossa sähköpostitse pienen jakson Lutherin tekstiä. Luettuasi sen läpi voit halutessasi osallistua keskusteluun yhdessä muiden mukana olijoiden kanssa.

Maailmalta MN-keräyksellä maasaipapille moottoripyörä Sleyn nuorisotyö käynnisti viime syksyn Maata Näkyvissä -festareilla keräyksen, jonka tarkoituksena oli kerätä rahat kenialaiselle maasaipastorille hankittavaan moottoripyörään. Keräyksellä on nyt saatu kasaan tarvittavat 2 000 euroa, ja moottoripyörä on juhlallisesti luovutettu pastorille. Maasai-pastori työskentelee ainoana pappina Kachiadon maasaialueella, jossa on 25 seurakuntaa. Kaukaisimpiin seurakuntiin hänellä on matkaa 50 – 60 kilometriä. Aiemmin pastori on liikkunut lähiseura-

Nuotta 10/2008 | www.nuotta.com

Afrikan kaksinkertaistuvat kaupungit kuntiin kävellen ja kaukaisempiin paikallisliikenteen pikkubusseilla. Koska Kachiadon alueen tiet ovat huonokuntoisia ja alueen teistä vain yksi on päällystetty, matkustaminen on ollut hidasta ja hankalaa. Kun pastori taittaa matkat omalla moottoripyörällään, varsinaisten papin tehtävien hoitamiselle jää enemmän aikaa. Sley Kuva Jorge Vicente

Kymmenen tuhatta uskoon Billy Grahamin kokouksessa Evankelista Billy Graham sai tämän vuoden maailmankiertueensa päätteeksi nähdä Taiwanin Taipeissa lähes 10 000 antavan elämänsä Jeesukselle. Loka-marraskuun vaihteessa järjestetyssä nelipäiväisessä tapahtumassa Grahamia kuunteli yhteensä yli 150 000 ihmistä. Kyseessä oli suurin Taipein kuuluisalla vapaudenaukiolla koskaan järjestetty hengellinen tapahtuma. Lisäksi lapsille järjestetyssä erityistapahtumassa vieraili 33 000 kävijää. Taiwanin-vierailullaan Graham tapasi myös maan presidentin, Ma Ying-jeoun, joka kutsui evankelistavierastaan ”yhdeksi maailman tunnetuimmista saarnaajista”. www.christianpost.com

Lasarus opettaa kaupunkilaisorvoille maanviljelyä Lasarus-projekti on yksi tavoista, joilla pyritään auttamaan aliravitsemuksessa, sairaina ja toivottomuudessa eläviä orpolapsia. Maailmassa heitä on noin 143 miljoonaa. Yksinomaan Sambiassa elää 900 000 lasta, jotka ovat menettäneet ainakin toisen vanhemmistaan tai elävät vanhempiensa hylkäämänä. Monet lapsista siirtyvät kaupunkeihin ja elävät kaduilla. Lusakan seurakuntaan kuuluvat äidit perustivat Lasarus-projektin vuonna 1999, ja nyt projektin huostassa on 41 kaupunLuku-, kilaisorpolasta. kirjoitus- ja laskutaidon

lisäksi Lasaruksessa opetetaan vihannesten viljelyä ja kanojen hoitoa projektin käytössä olevalla 40 aarin maatilalla. Noin 90-prosenttisesti lahjoitusten avulla toimiva Lasarus sekä ruokkii ja vaatettaa lapset että opettaa heille Raamattua. www.christianitytoday.com

Nigerian ”lapsinoidat” täyttävät turvapaikat Nigeriassa, Akwa Ibomin läänin turvapaikassa asuu yli 150 hylättyä lasta, jotka on leimattu noidiksi ja joita syytetään perhettään kohdanneista onnettomuuksista. Esimerkiksi kuolemantapaus perheessä tai lapsen öinen itku voi vakuuttaa vanhemmat siitä, että heidän lapsessaan vaikuttaa paha henki. Ennen kadulle heittämistä monia lapsista on viillelty, heitetty tuleen ja heidän iholleen on kaadettu syövyttävää happoa, jotta he ”tunnustaisivat” olevansa riivattuja. Monet noidiksi syytetyt lapset hakataan kuoliaiksi, myrkytetään, hukutetaan tai haudataan elävältä, koska Saatanaa yritetään karkottaa heidän sielustaan. Noitauskon takana ovat uskonnolliset johtajat, jotka ovat sekoittaneet kristinuskoa ja paikallisia uskomuksia keskenään ja saaneet aikaan noituutta pelkäävän ääriryhmän. Kun lapsi tunnistetaan riivatuksi, hänen uskotaan voivan saastuttaa muutkin perheenjäsenensä. Pahojen henkien karkottaminen, jota nämä uskonnolliset johtajat tarjoavat, maksaa lasten vanhemmille vuoden palkan. Elleivät heidän ”vapauttamisseremoniansa” toimi, lapsia pidetään kahlittuina kirkoissa, kunnes he tunnustautuvat noidiksi. Nigeriassa toimiva brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö Stepping Stones auttaa noidiksi syytettyjä lapsia antamalla heille kouluopetusta ja neuvottelemalla lasten vanhempien kanssa, että he ottaisivat lapsensa takaisin kotiin. www.telegraph.co.uk

YK:n asuinyhdyskuntaohjelman UNHABITAT tuoreen raportin mukaan Afrikan kaupunkiväestö kaksinkertaistuu 20 vuodessa. Kaupunkiväestön kasvuvauhti tarkoittaa sitä, että viimeistään vuonna 2030 Afrikan kaupungeissa on 759 miljoona asukasta. Aiempiin arvioihin verrattuna tulos on huolestuttava, sillä esimerkiksi vuosi sitten vastaava luku oli noin 373 miljoonaa. Raportissa huomautetaan myös, että Afrikassa väestönkasvu etenee poikkeukselliseen suuntaan. Muualla maailmassa kaupunkiväestön kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan lähivuosina. Kiihtyvä muuttoliike maalta kaupunkeihin tuo mukanaan haasteita kaupunkisuunnittelun, asuntotuotannon ja peruspalvelujen tarjoamisen alueilla. www.global.finland.fi

Journalisti-opiskelijalle 20 vuotta vankeutta loukkauksesta islamia kohtaan Journalismia opiskelevan Sayed Parwez Kambakhshin, 24, väitetään syyllistyneen jumalanpilkkaan lisäämällä Koraania arvostelevia kommenttejaan iranilaisen kirjoittajan artikkeliin. Ensin Kambakhsh sai kuolemantuomion, mutta rangaistus muutettiin 20 vuoden vankeudeksi. Hänen väitetään lisänneen internetistä löytämäänsä naisten oikeuksia käsittelevään artikkeliin muun muassa lauseen: ”Nämä ovat islamin todelliset kasvot: profeetta Muhammed kirjoitti pyhän Koraanin jakeet omaa etuaan tavoitellen.” Syytetty kertoo tunnustaneensa teon vasta kun afgaaniviranomaiset kiduttivat häntä. Oikeudenkäynti on herättänyt huomiota laajalti, ja päätökseen ovat puuttuneet EU:n lisäksi monet kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. www.timesonline.co.uk

Kotimaasta

Kirkko katosi venäläisestä kylästä

MN-festareiden puhujavieras katosi

Lähes 200 vuotta sitten rakennetun kirkon huomattiin kadonneen venäläisestä Komarovon kylästä. Vuonna

Nuorisotyöntekijä, jonka Sambian kirkko lähetti MN-festareiden puhujavieraaksi, katosi junamatkalla

Helsingistä Turkuun. Sleyn lähetin, Ville Auvisen, seurassa matkustanut nuorisotyöntekijä oli poistunut paikaltaan vessaan ennen Saloa, mutta junan saavuttua Turkuun hän ei enää ollut kyydissä. Myöhemmin selvisi, että miehen oli nähty astuvan ulos junasta Salon kohdalla. Hänestä tehtiin katoamisilmoitus, ja hänen epäillään loikanneen Norjaan. 23-vuotiaalla nuorisotyöntekijällä on Norjassa sukulaisia. Poliisi tutkii tapausta nimikkeellä kadonnut henkilö. Sambialaisesta laaditaan etsintäkuulutus, jonka avulla hänet voidaan tavoittaa, mikäli hän joutuu viranomaisten kanssa tekemisiin.

pietisminajan virret olisi voinut kirjoittaa Kotiteollisuus-bändin Jouni Hynynen, sillä ne ovat perkelettä ja saatanaa täynnä. Sieltä puskee maailman todellisuutta: kauhu on kauhua ja toivo toivoa, Mika Ijäs kommentoi. Tutkimuksen mukaan etenkin virsien sanoitukset olivat mielenkiintoisempia rocksovituksissa kuultuina. Ijäs keräsi tutkimusaineistonsa ”Voimalla virttä” -levyn tuotantoprosessista. Syksyllä 2007 Alavuden seurakunnassa julkaistu levy sisälsi nuorten soittamia rockversioita virsistä, ja tuhannen kappaleen painos myytiin loppuun muutamassa kuukaudessa.

Kotimaa

www.settinetti.fi, www.kotimaa.fi

Eroakirkosta.fi -sivustolla tietoturvariski

Kirkon työntekijän uusi ammatti: chattityöntekijä Kirkolliskokous hyväksyi vuosien 2009 –2011 budjettiin kolmen nuorisotyöntekijän palkkaamisen chattityöntekijöiksi. Heidän on tarkoitus osallistua nettikeskusteluihin ja siten toimia erityisesti nuorten rinnallakulkijoina. Etenkin kriisien, kuten Kauhajoen kouluampumisen, yhteydessä internetin tarjoama yhteisöllisyys on korostunut, ja järkytystä puitiin esimerkiksi IRC-Galleriassa 370 000 suomalaisen voimin. Vaikka uusien, ajanmukaisten tapojen merkitys kansan tavoittamisessa tiedostetaankin, samassa kirkolliskokouksessa tehtyä aloitetta mediapapin palkkaamisesta Radio Deihin ei kuitenkaan hyväksytty. www.evl.fi Kuva SXC / Svilen Mushkatov

Rokimpaa oppia virsistä Kirkon nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Mika Ijäs tutki rockmusiikin ja virsien yhteensovittamista ja totesi yhdistelmän lähentävän nuoria ja virsiä. Ijäksen opinnäytetyön aiheena oli rockmusiikki virsikasvatuksen menetelmänä. – Virsissä pääsee suoraan asiaan, eikä niissä jaaritella. 1600-luvulla

Tampereen vapaaajattelijoiden ylläpitämä Eroakirkosta. fi-palvelu voi olla kirkosta eroajille tietoturvariski. Kirkosta eroavat täyttävät palveluun henkilöturvatunnuksen, nimen ja asuinpaikkakunnan salaamattoman nettisivun kautta. Tämä on vastoin tietosuojavaltuutetun toimiston suosituksia, joten on mahdollista, että henkilötiedot joutuvat vääriin käsiin. Jos vastaavanlaisen, salaamattoman sivuston käyttäjä unohtaa sulkea selaimen, koneella näppäillyt tiedot voi kaapata koneen välimuistista. www.kotimaa.fi

Kirkko ja rakkauden ammattilaiset Rakkauden ammattilaiset on uusi City.fi-verkkopalveluun perustettu yhteisöalue, jolla luterilainen kirkko pyrkii lähestymään nuoria ja tarjoamaan keskusteluapua. Yhteisössä kysymyksiin vastaamisesta ja keskustelusta vastaavat kirkon työntekijät, muun muassa ”poppipappi” Mikko Salmi. Lisäksi parisuhdeterapeuteilla on omat palstansa. Keskustelu jakautuu joko suhteet ja rakkaus tai usko ja elämä -aihealueille. Hankkeen projektisihteeri Henna Hauta-ahon mukaan tarkoituksena ei ole erotisoida kirkkoa nimeen liittyvistä mielleyhtymistä huolimatta. Enemmistön kritiikki kuuluu hankkeessa mukana olevien ennakkoodotuksiin. Marraskuun puoliväliin mennessä 4. 11. perustettu yhteisö oli kerännyt 70 jäsentä. www.city.fi/yhteisot/784/ www.kotimaa.fi

Nuotta 12/2008

777

– Lupa antaa anteeksi 007 Quantum of Solace tarjoaa vauhtia ja Bond-meininkiä, vaikkei ehkä aivan perinteisimmillään. Keskeisenä teemana ennätysmäärän katsojia saaneessa elokuvassa on kosto. Mutta miten sopii kosto kristityn elämään?

lassikkohahmojen menestys sen kuin jatkuu. Lepakkomiehen jälkeen vuorossa on kauan odotettu Bond. Tilanteesta kuin tilanteesta selviävä naistenmies palaa jälleen omana itsenään. Tai ainakin melkein. Bond on läpi elokuvan melko verinen. Drinkin laadulla ja valmistustavalla ei ole merkitystä. Bond-tyttö ei olekaan helppo nakki. Ja ei, et kuule legendaarista repliikkiä: Bond. Nimeni on James Bond. Näistä seikoista huolimatta elokuva on katsomisen arvoinen!

Kosto on suloinen, jokainenhan sen tietää. Kuinka herkullista on nöyryyttää sitä luokkakaveria, joka pilkkasi sinua. Se, jos jokin, tuntuu hyvältä. Camillella, Quantum of Solacen Bond-tytöllä, on taustalla karuja kokemuksia. Lapsena perheensä menettänyt nainen tekee yhteistyötä Bondin kanssa. Kohde on eri, mutta tavoite sama: kostaa omien rakkaiden puolesta. Satuttaa sitä, joka on satuttanut.

Ratkaisuna kosto

Apua ahdistukseen?

Hyvää viihdettä tarjoava Quantum of Solace jatkaa siitä, mihin edellinen Bond päättyi. Elokuva alkaa takaa-ajokohtauksella, joka sijoittuu muutamia tunteja eteenpäin Casino Royalen lopusta. Vesper, Bondin rakas, on kuollut, ja agentti janoaa kostoa. Eikö se ole ihan luonnollista? Eikö kuka tahansa haluaisi saattaa vastuuseen ne ihmiset, jotka satuttavat lähimmäisiäsi ja sinua?

M: Luulin voivani luottaa sinuun. Sanoit, ettet tahdo kostoa. Bond: Teen velvollisuuteni.

Camille: Sinä menetit jonkun? Bond: Niin menetin. C: Oletko saanut kiinni sen, joka teki sen? B: Ei, en vielä. C: Kerro kun saat, tahtoisin tietää, miltä se tuntuu…

Bond on taitava kiertämään tekonsa puheilla. 007, lupa tappaa. Eikä Bond häikäile käyttää lupaansa. Elokuva on väkivaltainen. Bond ei ole järin hellämielinen ihminen, Bondin pomo M saakin huolestua kerran jos toisenkin Bondin toimista. Bond tähtää tavoitteeseen keinoja kaihtamatta ja viholliset saavat tuntea sen nahoissaan. Teot eivät kuitenkaan tuo Vesperiä takaisin. Mathis (Bondille Vesperistä): Hän olisi tehnyt mitä tahansa vuoksesi… anna anteeksi hänelle, anna anteeksi itsellesi. Kosto. Se korjaa kaiken. Se tuo hyvän tunteen. Ja kuitenkin: sitä tunnetta kestää vain pienen hetken. Kostaessa sorrut täysin samaan kuin henkilö, jolle olet kostamassa. Tosiaankin, anteeksianto… Vai vanhanaikaista? Ei, enpä usko. Vaikeaa?

Kuinka herkullista on nöyryyttää sitä luokkakaveria, joka pilkkasi sinua.

Kyllä, se pitää paikkaansa. Ei ole helppoa pyytää tai antaa anteeksi. Elämässä ei kuitenkaan pääse eteenpäin, jos elää vain pohtien, miten kostaa jotain. Anteeksianto on upea lahja, aivan liian harvoin annamme toisillemme todella anteeksi. Onhan meillekin annettu anteeksi suuremmat virheet kuin voisi uskoa. Me olemme saaneet syntimme anteeksi, miksemme mekin siis antaisi toisillemme anteeksi.

Todellinen turva Camille (Bondille): Toivon että voisin vapauttaa sinut, mutta vankilasi on itsessäsi. Quantum of solace – hiukkanen lohtua. Bond ei sitä juurikaan löydä. Mutta meille sitä on tarjolla. Maailma houkuttelee mukanaan, meidän on helppo rakentaa ympärillemme vankila. Kostonhimo, viha, yksinäisyys, epätoivo – nykymaailmassa on helppo luoda vääränlainen turvapaik-

KOULUTRAGEDIAT 2008

JULKILAUSUMA TV- JA NETTIVÄKIVALLAN RAJOITTAMISEKSI Kauhajoen koulusurmat ovat pysäyttäneet Suomen kansan ja nuorison jo toisen kerran vuoden sisällä raakojen väkivallantekojen äärelle. Koska joukkoviestimet ja media toimivat tämän päivän nuorison yhtenä selkeänä arvomaailman kasvattajana, odottavat allekirjoittaneet henkilöt merkittävää asennemuutosta tv-kanavien ohjelmiston ennakkotarkastukseen.

Me olemme saaneet syntimme anteeksi, miksemme mekin siis antaisi toisillemme anteeksi.

”Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme.” 1. Joh. 4: 9 –11.

Allekirjoittaneet tahot ilmaisevat huolensa siitä, että televisioohjelmien moraalinen taso on laskenut vuosi vuodelta ja väkivalta on televisiossa esillä lähes jatkuvasti useimmilla suomalaisilla tv-kanavilla ilta-aikaan. Pidämme tärkeänä, että Yleisradio pidättäytyy K5 väkivaltaa esittävien tv-sarjojen esittämisestä, pyrkii saamaan vastaavat elokuvaesitykset minimiin ja vaatii kaupallisia tv-kanavia tekemään vastaavankaltaisia päätöksiä väkivaltaisten ohjelmien vähentämiseksi merkittävästi nykyisestä tasosta. Vaadimme myös eduskuntaa ryhtymään lainsäädäntöön, jotta väkivaltaa ja kuolemaa ihannoivat nettisivut voitaisiin säätää maassamme kielletyiksi. Yhteystiedot: Timo Suutari, Lampitie 23, 97900 Posio Netti: www.adressit.com/kauhajokimemorial

Elämänviisautta, joka on koeteltu käytännössä! �

�

Vuoden Kristillinen kirja 2008 -yleisöäänestyksen 2. sija

ITSETUNNON RAKENNUSPALIKOITA

�

Päivi Niemi

ka melkeinpä mistä vain. Kosto ei tuo lopulta turvaa eikä hyvää mieltä. Ainoa turva on Jumala, kaikkivaltias Isä, joka on armollinen meitä syntisiä lapsia kohtaan. Sinä olet rakastettu. Jumalalta saat rukoilla voimaa elää hänen tahtonsa mukaista elämää, voimaa unohtaa viha ja katkeruus ja rakastaa lähimmäistä.

Kirja käsittelee tunneelämän kipuja ja rikkinäisyyttä, mutta ennen kaikkea toipumista sekä uuden elämän ja hyvän itsetunnon löytämistä.

Hinta 20 €

�

Kauppiaaltasi www.paiva.ﬁ

Turkuhallissa rullattiin mainoksia ylös ja paljastettiin niiden takaa katsomonosia. Messukeskuksessa rakennettiin pommisuojaa. Bussit valuivat noroina valtateitä pitkin Suomen Turkuun. Oli taas se aika vuodesta. Marraskuussa oli Maata Näkyvissä.

24.

Maata Näkyvissä -festarit keräsivät Raamatun sanan äärelle kolmena rin päivänä yli 10 000 nuorta. Suu ronse pääk n ntai imu oli taas laua pakliin uhal Turk na aika a jonk tilla, kautui noin 11 000 innokasta. Pääkonsertissa esiintyivät Sanc i kävi tus Real (USA) ja HB. Nopeast olselväksi, että Sanctus Realia ei että , siksi vain reille festa tu lut valit den bändin nimi sattui hyvin vuo aviisuor ja an akka teemaan. Voim ykvaisen rockin päälle rakennetut hysinkertaiset melodiat toimivat löön vin, ja sanoitukset sopivat yhtä nkuin nokka vesilinnulle. Festarika sa tykkäsi. Näyttävän keikan veti myös uukodistunut HB, joka oli viettänyt Pää. uolla kata keik ko alkuvuoden nkin konsertin ykköstykki tuli kuite KiiSuomesta: 96-vuotias entinen itti vallo n iaine Parv ö Päiv nan-lähetti än lyhyessä puheenvuorossaan itseä mat rem nuo ta keskimäärin 80 vuot kuuntelijansa. – Jeesuksella on kaikki valta Kiiiainassa, Suomessa, Turussa, Parv asi. hurr ö yleis ja ti, julis nen

Ihmeellinen päivä

ät Maata Näkyvissä -festarit järjestäv kelis evan n Turu ja Sleyn nuorisotyö nuo n Sley nat. akun seur et luterilais le on risotyön johtaja Juha Heinosel feskuitenkin selvää, kenen ansiota on. s esty men iden tare ja – Festarit ovat joka vuosi ihme etann le meil on Ne . lahja Jumalan siinä tu. Me koetetaan olla uskollisia ettu. ann on le meil tehtävässä, mikä ssä. käde alan Jum on Muu aTänä vuonna festareiden teem us”. llisu tode n lline tode na oli ”epä taan Ensi vuonna puolestaan juhli ä”. päiv sloganilla ”ihmeellinen ja – Elämä ei ole pelkkää festaria asti juhlaa, vaan siihen kuuluu vahv eet. myös meidän arki ja arjen ihm maa anta alan Jum on ä eläm Koko aja ihmettä, Sleyn nuorisotyön joht aa. teem avaa n Juha Heinone Joha nnes Koskennie mi Kuvat Heikki Peräa ho

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

L I L V i t t e h ä l Veteraani Maata Näkyvissä -festareilla

ILLITSI yleisön

Mausteita todellisuuteen à la Maata Näkyvissä Maata Näkyvissä -festareiden tämänvuotinen teema ”Epätodellinen todellisuus” näkyi muun ohjelman lisäksi erityisessä Reality Special -tempauksessa. Viisi ennalta valittua nuorta vietti lauantaipäivän suljetussa huoneessa ilman yhteyttä ulkomaailmaan. VALITUN VIIDEN päivää ryyditettiin muun muassa artistivierailuilla ja muilla aktiviteeteilla. – SwingLoJumpHi kävi täällä tanssittamassa ja Claas P. Jambor pelaamassa pöytälätkää. On ollut monenlaista muutakin tekemistä, kuten pantomiimia, Reality Specialista vastannut toimistosihteeri Anniina Vilja kertoo. Illan lopuksi jokainen pääsi vielä katselemaan pääkonserttia aitiosta käsin yhden valitsemansa kaverinsa kanssa. Minna Koivusalo, 20, Kaustiselta, ja Tuukka Hautala, 9, Kangasalta, olivat onnellisten valittujen joukossa. – Meitä on kuljetettu ympäri ämpäri pitkin hallia. Ollaan koettu tosi paljon kaikenlaista, Minna kuvailee kokemusta. – Ehkä paras juttu oli The Rainin poikien vierailu Reality Special -huoneessa. Heidän kanssaan ehti istua ja rupatella kunnolla, hän sanoo. Tuukka Hautalalle oli jäänyt Reality Specialista mieleen hiukan erilainen kokemus. – Varmaan se tanssiminen oli hienointa, Tuukka nauraa. FESTAREILLA JÄRJESTETTIIN Reality Specialin lisäksi toista kertaa Gospelstara-kilpailu. Gospelmusiikin ammattilaisista koostunut tuomaristo arvosteli positiiviseen henkeen neljäkymmentä laulajaa, jotka tulkitsivat täpötäydelle Daltons’ Saloonille lähinnä klassisia riparihittejä. Tutut biisit sytyttivät kaksisataapäisen yleisön, joka yltyi elämään kisailijoiden mukana loistavasti. Voittajaksi selviytyi upealla Swing low -tulkinnallaan Anniina Hakala Vantaalta. Palkinnoksi Anniina pääsi esiintymään liki kymmentuhatpäiselle yleisölle päälavalla sunnuntain konsertissa.

Nuotta 12/2008

GOSPEL CENTER

Tera tunnetaan suomigospelissa vuonna 2005 lopettaneen, seitsentoistavuotisen uran tehneen Terapian manttelinperijänä ja työn jatkajana. Tera aloitteli vuotta myöhemmin Terapian kitaristi-laulaja Petri Lassilan ja kitaristi Antti Honkkilan päätettyä, että ”kyllähän miehellä bändi pitää olla”. Yhtyeen rumpali ja basisti löytyivät lähipiiristä, ja rytmipuolesta tulivatkin vastaamaan Realismi-yhtyeessä soittavat Matti Honkkila sekä Pike Määttä. Yhtyeeltä on ilmestynyt Uusi Veri -levy, joka on saanut hyvän vastaanoton. Rockin ja metallin maailmassa liikkuva musiikki soi ja puhuu kovaa.

Tera on: PETRI LASSILA

laulu & kitara kitara &

ANTTI HONKKILA

taustalaulut basso MATTI HONKKILA rummut PIKE MÄÄTTÄ

Viisi nopeaa Teran rumpali Matti Honkkilalle 1. JATKA! MEGA, GIGA, TERA…:

Tarpeeks iso!

Öööh… haha.

2. JOS TERA-YHTYEESEEN 1 SOITIN+SOITTAJA LISÄÄ, MIKÄ? DJ! 3. TERA SOITTAA TANSSILAVALLA TANGOA, MITÄ ON TAPAHTUNUT?

Ei soita.

4. VOIKO TURUSTA TULLA MITÄÄN HYVÄÄ? Voi! 5. ONKO KITARA LYÖMÄSOITIN?

Linkit! Tsekkaa Tera netistä! www.tera.name

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

On!

Kysyy ja kulkee omalla tiellään.

Tera.

Muutama vuosi on ehtinyt vierähtää – Terapian perinnön – Teran historiaa. Yhtye on ottanut välittömästi yleisönsä, ja tähän kirjavaan porukkaan ovatkin sulautuneet rinta rinnan niin vanhat Terapia-fanaatikot kuin nuoremmatkin raskaan mansegospelin ystävät. Maata Näkyvissä -festareiden vilinässä sai Nuotta varattua hetken Teran isä & poika – kitaristi & rumpali -kaksikon aikaa. Turkuhallin mediabunkkerin syövereissä pohdittiin Teran ja Terapian suhdetta, katseltiin näkymiä Teran menneisyyteen ja tulevaisuuteen sekä fiilisteltiin sunnuntain päätöskeikkaa! Tera-luokan Terapiaa?

Biisit täyttä terasta

Tera ja Terapia jakavat historiassaan yhteisen laulaja-nokkamies Petri Lassilan sekä kitaristi Antti Honkkilan. Heidän lisäkseen tuoretta Teraa edustavat Realismi-yhtyeestä tunnetut rumpali Matti Honkkila ja basisti Pike Määttä. Antti Honkkila kertoo kuitenkin Terapian olevan varsin neutraalisti mukana nyky-Teran tominnassa. − Terapia-historia ei ole taakka eikä taika. Terapian ansiosta on paljon hyviä biisejä, joita on kiva soittaa, mutta yleisö muuttuu, ja yllättävän nopeasti ollaan huomattu, kuinka yleisö ei enää tunnekaan vanhoja Terapia-kappaleita, vaan lähinnä nämä uudet Teran kappaleet, ja niin sen pitääkin mennä, kitaristi Antti Honkkila tuumaa. − Teraa aloitellessa suurin haasteeni oli luoda oma nimi rumpalina. Jos elämäni ei puhu Jeesuksesta, Alkuun Teran keikkasetin koostuesniin on suuni siitä turha puhua. sa pääosin Terapian vanhoista kappaleista koetin treenata ne mahdollisimman hyvin, mutta Teraa voin soittaa omalla laillani, Matti kertoo. Antti Honkkila vakuuttelee Teran olevan selkeästi oma projektinsa, joka mahdollistaa paljon sellaista, mitä Terapian kanssa ei olisi tullut tehtyä. – Terapian ominaissoundiin vaikuttivat niin vahvasti Terapian muusikot, että Tera on oma bändinsä ehdottomasti. Terapiassa oli vahvoja soittajia, mutta se ei taipunut aivan kaikkeen, ja esimerkiksi Tämä maa -kappale olisi jäänyt Terapialta tekemättä, Antti summaa. Yhtye ei ole lähtenyt kehittämään vanhoja Terapia-kappaleita eteenpäin, vaan silloin kun ne keikkasettiin kuuluvat, ne soitetaan sellaisenaan. – Olen opetellut ne soittamaan mahdollisimman hyvin alusta saakka, mutta onhan niissä pakostakin omaa sävyä, rumpali Matti Honkkila toteaa. – Vanhoja Terapian kappaleita soitetaan järjestäjän toiveiden mukaan. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Toisaalta on ihan jees, että ne vähentyvät hiljalleen, Antti jatkaa.

Tera tunnetaan vetävistä biiseistään ja nokkelista sanoituksistaan. Miten nämä kappaleet syntyvät? – Meillä on itse asiassa kahdenlaista tapaa käytössä, Antti kertoo. – Toisinaan biisi tuodaan treeneihin sanat ja kitarariffit valmiina, ja aletaan testailla rumpujen ja bassojen osalta Petrin antaessa jotain suuntaviivoja rumpalille ja basistille. Toinen vaihtoehto on se, että Petri tulee käymään meillä, ja omassa kotistudiossani äänitetään kahdestaan kitarat, laulut ja bassot, ja minä teen rummut tietokoneella. Tästä voidaan sitten bändin kanssa jatkaa, Antti valottaa. – Lopullinen biisi hioutuu joka tapauksessa vasta yhdessä bändikämpällä vääntämällä, Matti Honkkila toteaa. Jos urheilutoimittajalla on vakikysymyksensä, niin löytyypä sellainen gospeltoimittajaltakin. Siispä onko uutta materiaalia kasassa, milloin seuraava levy? – Keikalla kuullaan varmasti muutama vielä levyttämätön biisi, mutta muutenkin materiaalia alkaa olla kyllä levyn verran, Antti Honkkila paljastaa. Teran nettisivusto vihjaakin, että yhtye on varannut studioaikaa keväälle, joten uutta äänitettä lienee odotettavissa.

Mission Tera Jokaisen bändin on toimintansa aikana mietittävä syntyjä syviä. Miltä pohjalta nousee Tera tähän aamuun? – Jos elämäni ei puhu Jeesuksesta, niin on suuni siitä turha puhua. Tera ei halua kävellä ohi eikä varsinkaan yli, vaan kohdatessaan ihmisen – oli hän sitten keikkajärjestäjä, tapahtumavieras tai huoltoaseman kassa – olla tavallamme Kristus lähimmäiselleen. Sitä rukoillaan, Antti Honkkila lataa. – Musiikillisesti emme haluaisi tehdä samalla lailla kuin muut. Ei sillä, että siinä mitään vikaa olisi, mutta miksi tehdä jotain, mikä on jo tehty? Meillä on selkeä tavoite siinä, että musa olisi sellaista, mitä voisi soittaa missä tahansa, Antti jatkaa. – Tera ei puhu niinkään spiikeissä sanoilla, vaan tahtoo kysyä musiikilla sellaista, mitä muut eivät kysy. Luoda toiminnan kautta sellainen kysymys, johon on sitten helppo vastata, Antti Honkkila valottaa.

Tera today Jokaisella yhtyeellä on varmasti omat tapansa valmistautua keikkaan. Miten Tera sen tekee? – Rukous on meille kaikille tärkeä, ja varsinkin Petrille Battery, Antti naureskellen kertoo. – Pyritään kaikki valmistautumaan siten, että lavalta poistuessa voisi todeta antaneensa kaikkensa. – Osaltaan se valmistautuminen on minulle sellaista psyykkausta, ettei enää lavalle istuessa tarvitse alkaa nostattamaan fiiliksiä, rumpali Matti toteaa. Lämpötila alkaa kohota pienessä huoneessamme, ja Claas P. Jambor aloittelee Tera ei halua kävellä ohi keikkaansa lasin toisella puolella. Mitä Teeikä varsinkaan yli. ralle kuuluu tähän päivään? Entä millaisin tunnelmin seuraavaa keikkaa odotellaan, kun sunnuntaina Teran tahtiin päätellään Maata Näkyvissä 2008 -festarit? – Teralle kuuluu hyvää. Hioudutaan yhteen yhä paremmin ja yhteissoitto paranee, kun tunnetaan toistemme maneerit lavalla, Antti summaa. – Tietää millä tyylillä jokainen yhtyeen jäsen soittaa ja mitä on seuraavaksi keneltäkin odotettavissa. Festarit ovat valtava Jumalan kansan juhla, ja kyllähän se keikka vähän kutkuttaa ja jänskättää, mies hymyilee. Aina on kiva soittaa. Kuvat ja teksti Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com

Nuotta 12/2008

KOW GOSPEL CENTER

Tuoretta go

Digitekniikan nousu ja tulo on siivittänyt musiikkiskeneä sen joka tasolla. Äänitteitä on helpompi saada ulos, ja yhtyeitä syntyy kuin sieniä sateella. Yksi heistä on Vimpelistä maailmalle ponnistava KOW.

–B

ändimme sai alkunsa Jussin ja Jaakon autotallibändistä vuoden 2004 kesällä, ja sitten siirryttiin soittamaan seurakunnan tiloihin maaliskuussa 2005, kiitos nuoriso-ohjaajallemme Timo Turpelalle, kertoo yhtye ja jatkaa: – Vähän ajan päästä Leevi liittyi yhtyeeseen, jota täydensivät vielä Tero ja vasta äskettäin Jesse.

Esikuvia Alternatiivista rokkia soittava yhtye ammentaa vaikutteensa raskaasta ja melodisesta musiikista. – Mutta jos yksi bändi pitäisi mainita yhteiseksi esikuvaksi, olisi se ilman muuta The Rain. Soitimme paljon Rain-covereita yhtyeen alkuaikoina, hehkuttavat bändiläiset ja jatkavat: – Muut vaikutteet tulevat bändiläisten henkilökohtaisista mieltymyksistä. Yhtyeen eriskummallinen nimi juontaa juurensa jo lähes klassikoksi muodostuneen tarinan mukaan. – KOW-nimi kehittyi aivan vahingossa vitsailun seurauksena, ja se sattui kuulostamaan mielenkiintoiselta ja omaperäiseltä. Tämän vuoksi se jäi sellaiseksi. Kun saimme esiintymisiä, emme enää halunneet vaihtaa nimeä, koska jotkut olivat jo kuulleet nimen ja ajattelimme, että sana leviäisi. Nimi on kieltämättä usein herättänyt kysymyksiä, kertoo Leevi.

Irti massasta Musiikkiskeneä seuratessa tuntuu joskus siltä, että pitäisi olla jo tun-

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

nettu tullakseen tunnetuksi. Tarjontaa on uusmedioiden myötä enemmän kuin koskaan aiemmin, ja yhtyeen tulee olla yhä omalaatuisempi erottuakseen joukosta. – Kyllä KOW on yleisesti otettu lämpimästi vastaan. Ihmisten ei ole yleensä tarvinnut kuunnella montaakaan kappaletta kiinnostuakseen meistä. Toisin sanoen jos joku on tykännyt, kiinnostus on yleensä herännyt lähes heti. Vielä ei ole tullut kritiikkiä, joka tosin varmasti olisi kehittymisen kannalta ihan hyvää välillä. – Muutamia keikkojakin on jo sovittu. Se piristää aina, kun pyydetään soittamaan jonnekin, ja se auttaa meitä jaksamaan tehdä tätä hommaa. Kysyntää on ollut kiitettävästi bändin nuoresta iästä huolimatta, ja fanit kyselevät silloin tällöin bändin suunnitelmista, kertoo yhtye.

Hyvät biisit tekee bändin – Ainutlaatuisen meidän bändistä

KOW on:

TERO LATVALA

JAAKKO KAUNISTO

LEEVI HARJU

laulu, kitara JUSSI KOIVURANTA basso

koskettimet rummut JESSE KETONEN kitara

tekevät ainutlaatuiset biisit. Olemme pyrkineet omaan juttuumme siitä lähtien, kun siirryttiin covereista omiin biiseihin. Biiseihin ammennetaan vaikutteita useista tyyleistä jazzista metalliin, mikä luo omalaatuisen kokonaisuuden. Yhdessä kappaleessa saattaa jyllätä raskaita riffejä, kun taas seuraavassa tanssahtelee popahtava kosketinkuvio. – Emme kopioi keneltäkään, vaan kaikki on omaa. Meille on tärkeää tehdä omia asioita puhtaasti ja sen kautta yrittää vaikuttaa mu-

gospelverta Vimpelistä

www.kowband.com

siikillamme ihmisiin. On mahtava huomata sen vaikutus silloin kun se näkyy, kertovat muusikot.

Visioita ja tavoitteita Visiosta keskusteltaessa yhtye heittääkin astetta abstraktimman ja pohdiskelevamman vaihteen silmään: – Musiikillisesti KOW haluaa ylittää itsensä uusien biisien teossa. Musiikillista virettä on tarkoitus pitää yllä mahdollisimman pitkään. Epävireydet kuuluvat elämään. Siksi säännöllinen ”virittäminen” on tarpeellista niin ihmisten elämässä kuin musiikissakin, kertoo Jesse. Abstraktista visiostaan huolimatta bändin tavoitteet sekä viesti ovat selkeääkin selkeämmät:

– Tahdomme lisää keikkoja ja esiintymisiä uusissa paikoissa ympäri Suomea. Pitemmän tähtäimen tavoitteena on päästä studiolle nauhoittamaan levy. Olisi hienoa päästä esiintymään suurelle yleisölle, kertoo Tero ja antaa puheenvuoron Jaakolle: – Sanoituksemme kertovat Jumalan rakkaudesta ja siitä, kuinka hän välittää. Lyriikat kertovat myös ihmisten elämästä ja sen koettelemuksista. Musiikin kautta meidän on luontevinta levittää Jumalan sanaa. Saamme luottaa siihen, että pääsemme kerran taivaan kotiin.

Tuomas Auvinen Kuvat Jussi Försti

Nuotta 12/2008

4

Tämän joulun turhake numero 1. Rakas joulupukki. Tahtoisin, että jouluhässäkkä alkaisi lokakuun puolenvälin sijaan jo syyskuun alkupuolella. Lisäksi haluan vuoden aikana ilmestyneet cd:t ja dvd:t. Ja uuden laajakuvatelevision. Ja kännykän, parhaan mallin. Ja sitten myös hirveästi rahaa.

Kristus

oulukuussa voi vain huokaista syvään. Joulu tulee joka vuosi yhtä yllättäen ja nopeasti, siitä huolimatta, että kaupoissa se on jo ennen aikojaan. Siivous on kesken, jouluruoat vaiheessa, ja pahus! Lahjat! Mitä ihmettä sitä tänä vuonna ostaisikaan? Joululaulut alkoivat soida aivan liian aikaisin, puhumattakaan kauppojen hyllyistä, jonne jouluaiheiset tuotteet ilmestyvät lokakuun puolenvälin tienoilla. Voiko tämän kaiken keskellä enää nauttia joulusta?

Aihetta juhlaan ”Suun ruoka, juoma, meno muu, laps hankeen hukkuu, unhoittuu.” Lässynlää, joo joo, tiedetään. Tarviiko sitä nyt aina jauhaa? Kyllä, kyllä tarvitsee. Kiireisen maailman keskellä joulun sanoma unohtuu äkkiä. Meillä on lupa valmistella joulua, siivota talo mukavaan kuntoon, muistaa rakkaita lahjoilla, syödä hyvin… Mutta tärkeintä emme saa unohtaa: syytä sille, miksi tämän kaiken teemme. Joulu on valon juhla. Jeesus syntyi maailmaan, jotta voisi kuol-

Jouluista aa tsekkailtav

otyölle) (lahjoita orp yölle) www.sley.fi p ita or ot ekl.fi (lahjo

www.s pilahja.fi www.parem inenlahja.fi la en www.tois le si hma.fi www.lahjak en lahjat fi/tasaus/onn s. au www.tas .fi alainenjoulu www.suom

Raamatusta

Luuk. 2: –20

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

la puolestamme. Jotta me saisimme syntimme anteeksi. Mielettömän hienoa, eikö? Ja kyllä, sitä onkin syytä juhlistaa! Maailma pitää Kristusta vuodesta toiseen joulun suurimpana turhakkeena. Korvaajia löytyy niin joulupukista kuin tontuistakin. Todellisuudessa Kristus on suurinta ja tärkeintä, mitä meillä on.

Suomalaiset toivovat rakkautta Suomalaisen työn liitto teetti lokakuussa Suomalainen joulu 2008 -tutkimuksen. Siinä tutkittiin muun muassa suomalaisten lahjatoiveita, rahanja ajankäyttöä jouluun, sekä joulun parhaita ja stressaavimpia asioita. Tutkimukseen osallistui 1012 suomalaista. Usko tai älä, kärjessä toivelistalla eivät ole cd:t, dvd:t, viihde-elektroniikan

uusimmat mallit tai raha. Ylpeänä voin kertoa, että meistä tutkimukseen osallistuneista 48 prosenttia toivoo rakkautta ja hellyyttä. Tutkimuksen mukaan 44 prosentin mielestä joulussa parasta on yhdessäolo perheen, ystävien tai läheisten kanssa. Eniten paineita sen sijaan aiheuttaa 41 prosentin mielestä lahjojen

Jeesus syntyi maailmaan, jotta voisi kuolla puolestamme.

Joulun top-3 turhakkeet

KOLUMNI

Hellitä jooko vähän ja nauti! Kaikilla on paljon hauskempaa. Valmisteltu joulu on loistojuttu, mutta joulun todellinen ﬁilis ei synny ulkoisista asioista. 2. JOULULAHJAKSI SUKAT. Kuinka ihanaa onkaan avata kivasti paketoitu paketti ja… sukkia? Kiitos, perussukkia olen aina toivonut lahjaksi. 3. SUKLAAPUKIT. Kuka niistä oikeasti tykkää? Toki suklaa aina maistuu, mutta eikös mieluummin panostaisi oikeasti laadukkaaseen sellaiseen?

Harri Helenius

1. KIIRE.

Top-3 lahjavinkkejä Lahjoita kehitysmaahan esimerkiksi koulutarvikkeita, vuohi tai opettaja kuukaudeksi. Erihintaisia lahjoja löytyy väliltä 4–3900 e. 2. TEE SE ITSE! Villasukat, valokuvakansio, lahjakortti… Mitä ikinä keksitkin! Itse tehty lahja ilahduttaa varmasti, ja paljon. 3. YHDESSÄOLO. ”Lupaan, että tulevien kiireiden keskellä siivoan… / vietämme päivän…” Mielikuvitus on rajanasi. Maailman kiireissä läheisille ei meinaa löytyä aikaa. Valmistele ihana pelipäivä, elokuvailta, vie ystäväsi johonkin mukavaan paikkaan… Ole luova! 1. TOISENLAINEN LAHJA.

ELÄMÄ KONDIKSEEN heräsin taas huomaamaan, että mun oma huone on kuin räjähdyksen jäljiltä – vaatteita siellä täällä, papereita, kirjoja ja lehtiä epämääräisesti hajallaan. Kaikki kesken jääneet hommat odottamassa tekijäänsä ja vaatteet menossa kaappiin tai pyykkiin – kun vaan muistais kumpaan. Siivoominen jää helposti siihen hetkeen, kun joku on tulossa kylään ja pitää äkkiä saada romut piiloon, että kehtaa yleensä edes kutsua kavereita.

YKSI PÄIVÄ

LUULEN, ETTÄ asia on tuttu myös monelle muulle. Joku on sanonut, että oma huone kuvastaa ihmisen luonnetta ja elämää yleensäkin. Jos ihmisen huoneessa on kaikki vähän vaiheessa, ei voida olettaa, että mikään muukaan asia pysyis hillittömän hyvin järjestyksessä. Sekaisen huoneen omistajalla on ehkä kova meininki, mutta ei välttämättä kaikki asiat ihan hanskassa.

Miltä kuulostaisi, jos tänä vuonna ei stressaisikaan niin hurjasti? hankinta. Joulukiire ja stressi lienevät jokaiselle erittäin tuttuja tunteita. Siivoaminen, koulu- ja työtehtävät, jouluruoat ja ne aina yhtä vaikeat lahjat. Kukapa ei hermoilisi?

Kämäisen tallin salaisuus Ehkä tänä vuonna kannattaisi hieman pysähtyä ja hengittää. Rakkaus

ja hellyys, ei huonoja toiveita. Ehkä tämän vuoden lahjat voivat olla jotain hieman erilaista? Entä miltä kuulostaisi, jos tänä vuonna ei stressaisikaan niin hurjasti? Ehkäpä jonkin asian voisi jopa jättää tekemättä. Jeesuksen joulu ei ollut mikään loistokas ja upeasti valmisteltu juhla. Hän syntyi kämäiseen talliin, eläinten sekaan. Mutta Jeesus sai osakseen runsaasti rakkautta ja hellyyttä. Muista nämä asiat valmistautuessasi jouluun! Muista se tärkein. Jeesus Kristus on Vapahtajamme, joulun ehdoton keskipiste!

Siunattua joulua! Saara Räty Kuva Tea Ikonen

VAIKKA ON hyvä juttu, että elämä on tietyssä määrin kuosissa, puhui Jeesus meille myös tietystä huolettomuudesta: ”jos Jumala huolehtii linnuista, kuinka paljon enemmän hän huolehtiikaan teistä”. Se ei varmaankaan tarkoita sitä, etteikö omaa huonetta kannattaisi siivota tai omaa elämää yrittää pitää järjestyksessä, mutta se kehottaa meitä laittamaan asiat oikeaan arvojärjestykseen. TÄRKEIMPÄNÄ ASIANA on pitää hyvät välit ja yhteys kunnossa yläkertaan. Jumala kyllä johtaa meidän elämää, jos me annamme hänelle aikaamme. Lisäksi meidän elämän päälle laskeutuu siunaus, jos me autetaan vähäosaisia ja jaksetaan kuunnella kavereiden huolia, sen sijaan että me puunattais oman huoneemme koriste-esineitä.

huoneessa on Raamattu lehtipinon päällä tai The Rainin paita vaatepinon päällimmäisenä, on asiat melko hyvällä mallilla. Silloin voidaan päätellä, että kommunikointi yläkertaan on kunnossa. Ja vaikka hetkellinen sekava tilanne olisikin parhaillaan päällä, voi olla tyytyväinen, että elämä on kuitenkin pääasiallisesti hallinnassa. Elämän ykkösarvojen pitäminen elämän romujen päällimmäisenä pitää elämän kondiksessa.

JOS SEKAISESSA

Nuotta 12/2008

BIBLE

AND

RAK

PRAYER

UPDATE

8. 12. – 4.1.

8.12. KYLLIKKI, KYLLI 9.12. ANNA, ANNE,

   

Hoos. 0:  – 4: 0 Juuda : –25 Ps. 27: –5 Sananl. 29: 5–7

Anna voimaa parannukseen ja luottamus Raamatun lupauksiin.

ANNI, ANU, ANNELI, ANNIKKI, ANNIKA, ANNUKKA  Joel :  – 4: 2  Ilm. : –20  Ps. 28: –6  Sananl. 29: 8

Anna epäilysten haihtua, vahvista uskoani.

15.12. HEIMO    

5

Miika :  – 4: 4 Ilm. 6: –7 Ps. 34: –3 Sananl. 30: –4

Avaa silmäni näkemään, mitä sinä olet minulle valmistanut.

22.12. RAAFAEL

   

Sak. 2:  – 3: 0 Ilm. 2: 8 – 3: 8 Ps. 4: –0 Sananl. 30: 8–20

Kiitos, että sinä olet todellinen tänäkin päivänä.

29.12. RAUHA



   

Sak. 4: –2 Ilm. 20: –5 Ps. 48: –4 Sananl. 3: 8–9

Islamilainen uusivuosi Rukoilemme kaikkien muslimien puolesta.

Nuotta 12/2008 | www.nuotta.com

10.12. JUTTA    

AADA  Miika 5:  – 7: 20  Ilm. 7: –7  Ps. 35: –2  Sananl. 30: 5–6

Aam. :  – 3: 5 Ilm. 2: –7 Ps. 29: –8 Sananl. 29: 9–20

Rukoilemme että Jumala antaa Burmaan oikeamielisen ja oikeudenmukaisen hallituksen, joka edistää uskonnonvapautta

Opeta meitä jakamaan joulun iloa keskenämme.

23.12. SENNI    

Sak. 4:  – 5:  Ilm. 4: –20 Ps. 42: –8 Sananl. 30: 2–23

Rukoilemme että Uzbekistanin suhteet länsimaihin paranevat ja kehittyvät vapauden ja uskonnonvapauden hyväksi

   

AT TA A A S Ä TÄ M

E JA M

Nah. :  – 3: 9 Ilm. 8: –3 Ps. 36: –26 Sananl. 30: 7–9

Rukoilemme että Jumala antaa ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta Jordanian pääasiassa etnisille, perinteisille kristityille uskontokunnille ja kasvavalle protestanttiselle seurakunnalle.

24.12.

AATAM I, EEVA, EEVI, EVELII NA  Sak. 6:  – 7: 4  Ilm. 5: –8  Ps. 43: –2  Sananl. 30: 24–28 Jouluaatto Auta meitä muistamaan joulun todellinen sanoma vapahtajamme syntymäpäivänä.

11.12.

TATU, TANELI, DANIEL  Aam. 4:  – 6: 4  Ilm. 2: 8 – 3: 6  Ps. 30: –8  Sananl. 29: 2–22 Kiitos kaikista ihmisistä, jotka tahtovat johdattaa toisia Jeesuksen luo.

OLLA

Aam. 7:  – 9: 5 Ilm. 3: 7–22 Ps. 3: –3 Sananl. 29: 23

Nuorten adventtileiri Esantupa, Kauhajärvi, Lapua 2.–4.2. Pyydän, että voisin elämälläni kertoa Jeesuksesta.

13.    

O I P S

Kiitos Jeesuk kuin o

19.12. IIRO, IISAKKI, 20

AAPPO  Hab. :  – 3: 9  Ilm. 9: –2  Ps. 37: –9  Sananl. 30: 0

IIKKA, ISKO  Sef. :  – 3: 20  Ilm. 0: –  Ps. 38: –8  Sananl. 30: –4

KER  H  I  P  S

Auta antamaan yltäkylläisyydestäni niille, joilla on tyhjät kädet ja joiden elämä huutaa lähimmäistä.

Kiitos että tulet kaikkialle sinne, missä on pelkoa ja surua, ja sinnekin, missä sinua ei osata edes odottaa.

Kun s auta m hellä

25.12.    

Sak. 8: –23 Ilm. 6: –2 Ps. 44: –5 Sananl. 30: 29–3

Joulupäivä Kiitos, että synnyit keskellemme ja kärsit kuoleman, jotta pelastuisimme.

1.1.

31.12. SYLVESTER,

TAAVI, DAAVID  Mal. :  – 2: 7  Ilm. 2: –27  Ps. 49: –9  Sananl. 3: 0–24

SILVO  Mal. 3:  – 4: 6  Ilm. 22: –2  Ps. 50: –6  Sananl. 3: 25–3

   

Haaste 09 uudenvuodenleiri 30. 2. – . . Ryttylässä.

Uudenvuodenaatto

Siunaa tämä vuosi, unelmani ja haaveeni.

Kiitos Isä kuluneesta vuodesta. Sen iloista ja suruista.

12.12. TUOVI    

18.12. AAPO, RAMI,

30.12. TAAVETTI,

Uusivuosi Karkku 30. 2. – . .

OITUS:

Vuoden viimeisiä viedään! Raamattumaraton alkaa olla loppusuoralla, ja vuoden alusta alkaa taas uusi rundi. Hyppää matkaan vaikka tänään! Päivän rukouksesta saat voimaa loppuvuoden rutistukseen.

16.12. AULI, AULIKKI, 17.12. RAAKEL

Anna anteeksi se paha, mihin olen tietoisesti tai tietämättäni syyllistynyt.

SI R

UUN UUT

! VA R NOKS

. Moos. :  – 2: 25 Matt. :  – 2: 2 Ps. : –6 Sananl. : –6

Uudenvuodenpäivä

26.12.

TAPAN I, TEPPO, TAHVO  Sak. 9: –7  Ilm. 7: –8  Ps. 45: –2  Sananl. 30: 32 Tapaninpäivä Kiitos perheestä! Rukoilemme rikkinäisten perheiden puolesta.

2.1. AAPELI    

. Moos. 3:  – 4: 26 Matt. 2: 3 – 3: 2 Ps. 2: –2 Sananl. : 7–9

Herätä halu etsiä läheisyyttäsi maailman kiireen ja hälinän keskellä.

HAN  S  I  P  S

Kiitos kaikk

3.1    

. M P S

Tee m palvel sydäm todeks

US:

O L L A K O U K U T TA V A A !

tupa, .2.

äni

AKKI,

urua,

me lesta.

Raamattu läpi vuodessa Nuotan kalenterin messissä! Nuotan kalenterin avul27.11. HILKKA la voit lukea vuoden aikana joko • Vanhan testamentin (päivän . ruutu + psalmin jakeet ja sananlasku),

13.12. SEIJA    

Ob. : –2 Ilm. 4: – Ps. 32: –8 Sananl. 29: 24–25

Kiitos, että kelpaan sinulle Jeesuksen tähden juuri tällaisena kuin olen.

20.12. BENJAMIN,

   

Dan. 4:-34 2. Piet. :-2 Ps. 9:97-2 Sananl. 28:7-8

Rakkaudesta •

Sytytä valosi talven pimeyteen ja sydämeeni.

•

Uuden testamentin (päivän 2. ruutu) tai koko Raamatun (kaikki neljä kohtaa/päivä).

14.12. JOUKO    

Joona :  – 4:  Ilm. 5: –4 Ps. 33: –3 Sananl. 29: 26–27

3. adventti (kolme kynttilää!) Anna voimaa vielä viimeiseen rutistukseen ennen joululomaa.

21.12. TUOMAS,

KERKKO  Hagg. :  – 2: 23  Ilm. : –9  Ps. 39: –24  Sananl. 30: 5–6

TOMI, TOMMI, TUOMO  Sak. : –2  Ilm. 2: –7  Ps. 40: –4  Sananl. 30: 7

Kun sytytän adventin kynttilöitä, auta muistamaan, että sinä olet lähellä minua.

4. adventti (4 kynttilää)

27.12.

Talvipäivä seisahtaa – vuoden pisin päivä

Kiitos, että tahdot tulla kaikkiin koteihin.

3.1. ELMO, ELMER    

. Moos. 5:  – 7: 24 Matt. 3: 3 – 4:  Ps. 3: –9 Sananl. : 0–9

Tee minusta elävän Jumalan palvelija, joka kuuntelee avoimin sydämin sanaa ja antaa sen tulla todeksi jokapäiväisessä elämässä.

28.12. PIIA

   

Sak. 2:  – 3: 9 Ilm. 9: –2 Ps. 47: –20 Sananl. 3: –7

Viattomien lasten päivä Ota suojaasi kaikki lapset, joita tänäänkin kidutetaan ja surmataan.

4.1. RUUT

 . Moos. 8:  – 0: 32  Matt. 4: 2–25  Ps. 4: –9  Sananl. : 20–23

kaukaisessa eteläisessä maassa asui nuori mies. Hän asui kivisessä talossa kaupungin laitamilla. Hän oli palavasti rakastunut erääseen läheisessä talossa asuvaan neitoon ja ajatteli häntä usein. Nuori mies tiesi, että myös tuo neito rakasti häntä. Eräänä päivänä mies rohkaistui ja päätti mennä kysymään neitoa puolisokseen. Hän lähti kotoaan ja astui tytön kodin oven eteen ja koputti. Hetken päästä kuului sisältä tytön ääni: – Kuka siellä? – Minä, vastasi poika. – Valitettavasti en voi päästää sinua sisään, kuului neidon vastaus, ja poika lähti surullisena kotiinsa. Muutaman päivän kuluttua poika tunsi, että ei voinut enää odottaa, vaan lähti jälleen neidon talolle ja koputti ovelle. Tyttö kysyi taas, kuka tulija oli, ja pojan vastattua ”minä” ei päästänyt häntä taaskaan sisälle. Poika lähti surullisena kotiinsa, mutta yritti uudestaan vielä kerran. Sama toistui. Nuori mies oli ymmällään. Hän ei voinut ymmärtää, miksi tyttö näin torjui hänet. Eräänä iltana miettiessään asiaa hän nöyrtyi, nousi ja käveli hiljaa tytön oven taakse ja koputti. Hetken päästä tyttö kysyi oven läpi, kuka tulija oli. Tällä kertaa poika vastasikin: – Sinä. Tyttö hymyili, avasi oven pojalle, ja he rakastivat toisiaan.

KERRAN ERÄÄSSÄ

rakkautemme kohde on minä, emme voi avautua toiselle ja rakastaa. Rakkautta kuvaa myös ortodoksien teologinen runo Artan sillasta. Se kertoo sillasta, jota rakentajat rakensivat päivisin, mutta joka yö silta sortui ja vajosi jokeen. Eräs lintunen lennähti rakentajien luo eikä laulanut, vaan puhui ihmiskielin: – Jos ihmistä ette uhraa, ei silta seisomaan jää. Mutta älä uhraa orpoa, vierasta tai matkamiestä, vaan ainoastaan rakennusmestarin kauniin kumppanin… Rakastaakseen täytyy ihmisen rakentaa silta toisen ihmisen sydämeen. Se ei ole helppoa, sillä hänen on oltava valmis uhraamaan itsensä ja oman tahtonsa rakastaa ainoastaan itseään. Hyvin usein minun näennäinen rakkauteni onkin vain itsekkyyttä peitettynä itse kudotun rakkauden kuorrutuksella. Haluan itselleni elämänkumppanin, tyttö- tai poikaystävän, että minulla olisi hyvä olla ja joku, jota koskettaa. Rakastan itseäni toista ihmistä hyväksi käyttäen ja nautin hänen minulle antamastaan huomiosta. – Me, me, I love myself. I’ve got my picture on my shelf. Mies ja nainen on luotu täysin erilaisiksi, ja sen tähden he täydentävät toisiaan. Mies ja nainen löytävät miehekkyytensä ja naisellisuutensa toiseudesta eli siitä, että he uskaltavat rakastaa toista, joka on ihan erilainen kuin minä. Se opettaa ihmistä ottamaan huomioon toisen tarpeet ja toiveet, eikä käyttämään toisen tunteita hyväksi.

NIIN KAUAN KUIN

Kiitos, että tulit valoksi pimeään maailmaan.

HANNU, HANNE S  Sak. 0:  – : 7  Ilm. 8: –24  Ps. 46: –0  Sananl. 30: 33

HARTAUS

Jos olet saanut kalenterista tukea raamatunlukuun, rukouselämään tai vinkkejä viikonloppumenoihin, niin laita mailia tulemaan. Näin tiedämme, kannattaako palstaa jatkaa edelleen.

Ylistän sinua, Isä, Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta.

Rakastanko Jumalaa sen tähden, että hän antaa minulle asioita ja osoittaa rakkauttaan koskettamalla minua Pyhällä Hengellään? Voimme helposti luoda itsellemme epäjumalan odottaen, että hän vastaa mielikuvituksemme tuotosta. Jumala on kuka hän on, eikä meidän mielipiteemme muuta häntä. Hän on Rakkaus, Pyhä ja Oikeudenmukainen, ja sen tähden me kunnioitamme ja rakastamme häntä. ”Hän ei ole kesy Leijona.” ENTÄS JUMALA?

Joona Toivanen Tarton seurakunta

Koonnut Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com

Nuotta 12/2008

TAPAHTUM ATORI

Kannen kuva MN / Antti Tuppurainen

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 29. vuosikerta

Evankelisten musiikkimessujen käsiohjelma on ilmestynyt Maaliskuun lopulla pidettävillä Musamessuilla esiintyy suomigospelin kärkikaarti HB:stä ja The Rainista lähtien. Lähemmät tiedustelut Sleyn nuorisotoimistosta ja netistä www. sley.fi/nuoriso.

ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari tommi.hakkari@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Tuomas Auvinen, Riina Halme, Riikka Hämäläinen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Jukka Peura, Martti Pyykönen, Netta Norro, Saara Räty, Aarni Seppälä Toimitusneuvosto Mika Falk, Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Soﬁa Huolman, Sami Liukkonen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Lauri Parvio, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tea Ikonen, Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET YAP Solutions Oy / Nuotta, PL 22, 01621 VANTAA. Puh. 030 39778 (ma–pe klo 8–16), fax (09) 794 031, tilauspalvelu@nuotta.com Sähköpostia lähettäessäsi mainitse lehden nimi. NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 45 euroa, vuosikerta 50 euroa, ½ vsk. 33 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu MAINOKSET JA MEDIAKORTTI ilmoitukset@nuotta.com Mediakortti löytyy netistä: www.nuotta.com/medialle/mediakortti ILMOITUSHINNAT Katso mediakortista, hinnat alkaen 100 e TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Lauri Parvio Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINO Uusimaa Oy

Ahventtileirillä matkustetaan todelliseen joulumaahan Esantuvan adventtileiriä vietetään 12.– 14. 12. teemalla Seikkailumatka joulumaahan. Luvassa superhienoa ohjelmaa. Mukana leirin vilskeessä ovat ainakin Samuli Luomaranta, Antti Koskenniemi, Juha Heinonen, vanha ystävämme joulupukki sekä tietysti sinä. Leirin hinta 30 e. Ilmoittautumiset viimeistään 4. 12. Sleyn nuorisotoimistoon nuoriso@sley.fi tai (03) 223 7056.

Uusivuosi vaihtuu Karkussa Karkun legendaarisessa uudenvuodentapahtumassa pähkäillään tänä vuonna maailman suurinta, kauneinta ja tärkeintä ihmettä, kun teemana on rakkaus. Miten Kaikkivaltias rakastaa pientä ihmistä, mitä on meidän vastarakkautemme ja entäpä missä sydän lyö ja katse kohtaa? Mukana artisteja, esiintyjiä, Sanaa, draamaa, yhteyttä, rukousta ja raketteja ja paljon enemmänkin. Seuraa ilmoittelua, lue sähköpostiasi ja zekkaa www.sley.fi/nuoriso.

Vuoden ensimmäiset tosi bileet Lempäälässä Uusi alku -tapahtumaa vietetään Lempäälän Hakkarissa lauantaina 10. 1. Luvassa jälleen interaktiivista ohjelmaa sekä Sanaa ja musiikkia. Mukana ainakin Tera, HB, Olli Helenius trio, Pekka Laukkarinen band, Aarni Seppälä, Juha Heinonen, Anne Hopeavuori, Mikko Oikarinen, Henri Karvinen, Tiina Koskinen, kanavat, nuorten puheenvuorot ja illan päätteeksi metallimessu. Lisätietoja www.uusialku.com.

Vielä ehdit ripareille 2009 Kansanlähetyksen ripareille vuodelle 2009 on vielä vapaita paikkoja.

Tutustu vaihtoehtoihin ja varaa paikkasi www.nm.fi > riparit.

Haaste2009 – Haasteena Raamattu 30. 12. 08 – 1. 1. 09 STOP! Oletko kyllästynyt tapahtumiin, joissa mennään jatkuvasti pää kolmantena jalkana eikä keneenkään ehdi tutustua kunnolla? Oletko kyllästynyt massatapahtumiin, joissa elämän suuria kysymyksiä raapaistaan vain pinnasta? Jos vastasit vähintään toiseen kysymykseen KYLLÄ, niin tule viettämään erilainen uudenvuodenvaihde Ryttylään. Leirin hinta: 40 €.

Ilmoittautumiset 19. 12. mennessä Nuorten Maailman nettisivuilla www.nuortenmaailma.fi tai nuorisotiimi@sekl.fi. PS. Kyllästyminen ei ole ehto osallistumiselle!

ISKO Helmikuussa 2009 Isoset luovat riparin tunnelman. Tahdotko sinä tulevan kesän isoseksi? ISKO antaa eväitä isosena toimimiseen niin junnuleireillä kuin ripareillakin. Koulutus järjestetään Ryttylässä 30. 1.– 1. 2. Tsekkaa ohjelma netistä ja ilmoittaudu mukaan! www.nm.fi

IRTONUMER0 5 € ISSN 0357-7139

770357 713007