Nuotta 1/2005 by Plussmeedia

Nuoren seurakunnan sanoma tammikuu /2005

uotta

Erikoishaastattelussa Räppäri Ruudolf:

Doupeimmat Jumala seivaa Nuotta tähyää tulevaisuuteen 7 Kaipuuta suurempaan - Klinik 18 Kasvihuoneilmiö Nyt 8-9 HB:n Rokkimimmi Johanna 2 Nuotta /2005



Sivupersoona

Johanna

on oppinut luottamaan

Tammikuun sivupersoonamme, Johanna Aaltonen, 9, toimii pääpersoonana HB-yhtyeessä, opiskelee Jyväskylässä terveystieteitä ja uskoo Jumalaan. Mikä ärsyttää? – Perusärsytys voi alkaa jo aamulla, kun näkee peilistä oman naamansa. Jos joku puhuu läheisestä ihmisestä selän takana jotain perätöntä, se saa vihaiseksi. Oma perusnegatiivisuuskin ärsyttää joskus; ärsyttää että ärsyttää. Siitä on vaikea päästä yli, vaikka tietäisikin ärsytyksen pointin.

Hienoin asia, mitä sinulle on tapahtunut? – Uskoontulo pääsiäisenä 2003 Ryttylässä. Olin ollut kauan mukana seurakunnan ympyröissä, mutta silloin voin sanoa tulleeni uskoon. HB tulee sitten hyvänä kakkosena. Varsinkin tänä syksynä se on ollut hyvä henkireikä, kun on saanut tuntea kuuluvansa johonkin. Koen myös, että se on Jumalan antama paikka, johon saan kuulua.

nähdä, kuinka Jumala tekee suuria ja ihmeellisiä tekoja. En ole niitä kuitenkaan nähnyt, mutta olen oppinut uskomaan ja luottamaan.

Miksi Jumalaan kannattaa uskoa? – Se mitä Jeesus on tehnyt meidän puolestamme, on jotain ainutlaatuista. Saa myös tuntea rauhaa, jonka vain Jumala voi antaa, ja kokea, kuinka rukouksiin vastataan. Senkin olen oppinut, ettei Jumala ole mikään toivomusautomaatti, johon ladataan rukouksia ja saadaan kaikki, mitä toivotaan.

Mitkä asiat tekisivät vuodesta 2005 täydellisen? – Ensimmäisenä tulee mieleen, että paistaisipa ensi kesänä aurinko. Toivoisin myös, että saisin keikkailla HB:n kanssa paljon ja nähdä, kuinka Jumala toimii. Suuri haaste on saada opiskelut ja bändijutut sopimaan paremmin yhteen.

Mitä toivot tulevaisuudelta? – Toivon pääseväni sellaiseen työhön, jossa viihdyn. Toivon myös perheen perustamista jossain vaiheessa ja HB:n kanssa keikkailua, sekä oman paikan löytymistä Jumalan valtakunnan työssä.

Ketä Raamatun henkilöä muistutat eniten ja miksi? – Varmaankin Tuomasta. Itsellä on usein niin paljon epäilyjä, että haluaisi vain

Uudenvuoden pyykkiä a Uuden vuoden alussa ihmiset usein pysähtyvät katsomaan taaksepäin ja toisaalta suuntaavat linssit myös tulevaan. Vuodenvaihde on myös muutosten aikaa. Monet tähtäävät muutokseen uudenvuoden lupausten avulla. Nuottakin on kokenut muuttumisleikin uudenvuoden pyykissä ja mankelissa. Kaikkia muutoksia emme voi itse hallita ja sijoittaa haluamaamme ajankohtaan. Sen tietää räppäri Ruudolf, jonka elämä heitti kolmoisvolttia. Lisää aukeamalla 4–5. Lue myös uuden kolumnistimme Päivi Niemen mietteitä tulevaisuudesta sivulta 19. Me olemme vastuussa maapallon hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Ympäristökatastroﬁt ovat todellisuutta – eivät ehkä Suomessa, mutta eri puolilla maailmaa. Lue aukeamalta 8–9, miltä tuntuisi elää esimerkiksi ilman puhdasta kraanavettä. Sivuilla 7 ja 11 ruoditaan ennustusmenetelmiä uskovan ja Raamatun näkökulmasta. Lue myös sciﬁ-tarina tulevaisuuden nuoresta seurakunnasta sivulta 16. Pesussa virkistynyt, kylkiään kiillottanut ja hieman kutistunutkin Nuotta toivottaa sinulle siunattua tulevaisuutta!

Toimitus Kuva Johanna Hakkari

Nuotta /2005

Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Nuoren seurakunnan sanoma Vaikka huomenna tulisi maailmanloppu 2 Sivupersoona 4 Ruudolfin riimit muuttuivat kertaheitolla 6 Toivottomuuden syvyydestä Taivaan toivoon 6 Christoforum 7 Mitä voimme tietää tulevasta? 8 Ekokatastrofit uhkaavat 10 Jumalan johdatus näkyy läpi elämän 11 Näyttääkö taikapallo tai kortit tulevaisuuden? 12 Millainen on trendikäs kristitty? 13 Ryhdy elokuvaohjaajaksi tai leffastaraksi

14 14 15 16 17 17 18 19 19 20 21 22 22 24

Viisucorner Kolumni: Kanna murheet ristille Kuukauden seurakuntalainen Tulevaisuuden seurakunta Sähköpääkeskus Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Gospel Center: Klinik Levyarvostelu Kolumni: Päivi Niemi Nuotan isoskoulu alkaa Uutiset Gallup Tapahtumatori Siiri sykkii elämää

Mikä colahti?

• Kirkas tulevaisuus • Joululoma • Ekologiset energiaratkaisut ja takkatuli

Mikä culahti?

• Kaamosmasennus • Syljeskely • Kulttuuriministerin Amma-matkat

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 26. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Sinikka Heiskanen, Emmi Heimonen, Riikka Hämäläinen, Johannes Koskenniemi Maria Korpi, Antti Mustakallio, Virpi Rannila, Lotta Rämö Toimitusneuvosto Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO Tommi Hakkari KANNEN KUVA Sinikka Heiskanen ja Jani Uljas TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 9–16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti-to 9-16) tilauspalvelu@nuotta.com tai Kansanlähetys, 12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT kestotilaus 39 euroa, vuosikerta 42 euroa, ½ vsk. 25 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti.shtml

tänään luen Nuottaa MITÄ UNELMOIT näkeväsi seu-

raavan vuoden tai esimerkiksi viiden vuoden aikana? Nyt unelmoiminen ja unelmien toteutumisen tsekkaaminen on helppoa. Tietokonesivustolle FutureME.org voi jokainen satunnainen nettisurﬀaaja kirjoittaa itselleen sähköpostin, joka palautuu lähettäjälleen valitun ajan kuluttua. Mitäpä jos sinä – arvoisa Nuotan lukija – miettisit vaikka leikkimielellä, mitä haluaisit elämässäsi tai elinympäristössäsi tapahtuvan seuraavan viiden vuoden aikana ja meilaisit itsellesi postin ladattuna tulevaisuuden toiveillasi? Anna palaa – itsekin päätin kokeilla! Unelmat ovat sallittuja ja jopa toivottuja. Unelmamme kertovat paljon meistä. Eräs australialainen nuorisotyön vaikuttaja sanoi saman näin: ”Silloin kun unelmat kuolevat, lakkaa elämä.”

TÄSSÄ VUODEN ensimmäisessä Nuotassa puhutaan tulevaisuudesta ja siihen valmistautumisesta. Eräs globaalin nuorisokulttuurin piirteitä on toivottomuus. Tulevaisuus ei lupaa mitään. Tuntuu, että 7-vuotiaana on kokenut elämää juuri sen verran, ettei enää odota mitään. Kaikki on mälsää, mikään ei anna riittävän hyviä kiksejä. Ennustukset siitä milloin mannerjäätiköt sulavat, miten hirmumyrskyt hurjistuvat, kuinka tuhannet eläimet kuolevat taas ensi vuonna sukupuuttoon ja miten nälänhätä ja superbakteerit leviävät, voivat osaltaan viedä elämänrohkeutta. Lisäksi kristittyä saattaa huolestuttaa – edellä mainittujen kauhuskenaarioiden lisäksi – kristinuskon aseman mureneminen Suomessa ja Euroopassa. Lait muuttuvat. Raamatun

merkitys uskon ja elämän tärkeimpänä auktoriteettina on monille – jopa kristityksikin itseään tituleeraaville – enää typerän vanhanaikaista sanahelinää menneisyydestä. Voidaan aiheellisestikin kysyä, onko pian lupa edes pitää uskoaan esillä koulussa. Miksi ylipäätään olla toiveikas, jos kaikki kuitenkin poksahtaa käsiin? Maapallon, yhteiskunnan, kirkon ja kaiken kukkuraksi oman pienen elämän ongelmat voivat tuntua niin megalomaanisilta, ettei voi kuin levittää käsiään. Korkeintaan voi yrittää nauttia nykyisyydestä.

VANHAN TESTAMENTIN stoori Da-

nielista ja hänen kolmesta ystävästään pakkosiirtolaisuudessa, keskellä noituutta ja epäjumalien palvontaa, on osuva ajankuva. Daniel kavereineen säilytti uskonsa Jumalaan, vaikka saattoi näyttää synkältäkin. He pitivät Jumalan sanaa pyhänä, rukoilivat säännöllisesti ja varjelivat itseään pahalta vastoin kaikkien muiden elämäntapaa. Jumala oli Daniel&Co:n kanssa. Daniel sai Jumalalta erityisen lahjan tulkita unia ja ymmärtää, mitä elävä Jumala tahtoo puhua toivottomuudessa. Hän kuunteli Jumalan unelmia ja sai panna elämänsä likoon niiden puolesta. Loppu on historiaa. Yksi ihminen ja Jumala on aina enemmistö. Tulevaisuudentutkija ja kirjailija Joel Barker sanoo, että suurin este positiivisille muutoksille on oma uskomme siihen, että tulevaisuus on vain jatkoa nykyisyydelle. Barker kirjoittaa, miten positiivinen muutos on mahdollista vain silloin, kun ihmiset ottavat riskejä ja ylittävät turvallisuusvyöhykkeitä. Joel Barker esittää ajankohtaisen kysymyksen: ”Mikä on sellaista, mikä on mahdotonta tehdä tänä päivänä, mutta jonka tekeminen voisi mullistaa kaiken?” Tulevaisuus on Jumalan. Jumalan luomana ja armahtamana ihmisenä saat mennä vuoteen 2005 luottavin mielin. Nuotta-lehti tarjoaa sinulle tänäkin vuotena matkaevääksi Jumalan Sanaa, ajankohtaista nuorisokulttuuria ja suuria unelmia pienille ihmisille. Armon varassa uskaltaa sytyttää tuikun pimeään.

VAPAHTAJAMME Jeesuksen Kristuksen siunaamaa vuotta Sinulle!

ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Riihimäen kirjapaino

Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta /2005

Räp-evankelista Ruudolf haluaa

voittaa sielut Jeesukselle jossain bileissä kuuntelemassa räppiä. Se oli sellaista hällä väliä -elämää, niin kuin monilla nuorilla nykyään, Rudy kertoo. Noihin aikoihin Rudyllä oli tyttöystävä, jonka kanssa oli usein vaikeaa. Rudy arveli mieltä kalvavan pahan olon johtuvan seurusteluhuolista, mutta ongelmat olivat paljon syvemmällä. Juhliminen ei täyttänyt sydämessä olevaa tyhjää paikkaa, eikä siihen pystynyt tyttöystäväkään. – Olin aika masentunut, enkä saanut enää mistään mitään irti. Tavallaan tiedostin koko ajan, että Jumalassa ja Jeesuksessa on jotain todellista, mutta samalla minua pelotti. En halunnut luopua niistä asioista, jotka itse asiassa pitivät minua orjuudessa.

Uskoontulo totaalinen muutos

avallisten kaduntallaajien tietoisuuteen Rudy Kulmala, 21, alias Ruudolf nousi viime syksynä, kun miehen ensimmäinen levy-yhtiön kanssa tuotettu kokopitkä Doupeimmat Jumala seivaa ilmestyi levykauppojen hyllyille. Tätä ennen vuoden 2001 räpin Suomen mestari oli tehnyt jo omakustannelevyjä. Räp-kentällä Ruudolf on siitä erikoinen tapaus, että hänen biiseissään puhutaan paljon Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta miehen esiintymispaikat ovat kuitenkin aivan tavallisia klubeja, joissa yleisöstä vain murto-osa on uskossa. Ruudolf on myös kertonut uskostaan avoimesti useiden lehtien palstoilla. – Mä olen tunnustava kristitty ja haluan myös sanoa sen ääneen. Mä uskon Raamattuun Jumalan totuutena ja kiihkoilen Herran puolesta, eli olen monien mielestä oikea fundamentalisti. Ruudolf julistaa evankeliumia omalla persoonallisella tavallaan. Miehen biiseissä sanoma Jeesuksesta sulautuu luontevasti riimeihin perheestä, opiskelusta, naisista, tulevaisuudensuunnitelmista, hengailusta ja hyvästä meiningistä. Räpille tyypillistä uhoamista ei Rudyn musiikissa pahemmin ole. – Pikemminkin haluan kertoa asioita hauskasti, Rudy tiivistää.

Keikkarumba katkesi raamattukurssiin Julkisuudessa Ruudolf on siis parhaillaan kovassa nosteessa, mutta muusikon omasta näkökulmasta viime syksy ei ollut paljon aiempaa kummempi, sillä räp-

Nuotta /2005

piireissä hänellä on ollut diggareita ennenkin. Käytännössä laajaan levitykseen tullut levy on kuitenkin lisännyt kiirettä: lehdet tahtovat kirjoittaa uskovasta räppäristä, ja syksyllä keikkoja oli välistä liiaksi asti. Joku ehkä sanoisi, että muusikonkin pitää takoa silloin, kun rauta on kuumaa, mutta Rudylle viime aikojen hypetys ei merkitse kovinkaan paljon. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita, sanoo nuorimies ja kulkee rohkeasti omaa tietään: vuoden alussa hän muutti kevääksi Norjaan – ei suinkaan maailmaa valloittamaan vaan raamattukurssille sikäläiseen raamattukouluun. – Mulla on ollut jo pitkään mielessä, että jossain vaiheessa pitää pysähtyä etsimään sitä, mitä Jumala on tarkoittanut mun elämää varten. Viime syksynä musiikki vei multa kaiken huomion ja ajan, ja koko viime vuosi oli yhtä juoksua. Nyt haluan panna musahommat vähäksi aikaa sivuun, ennen kuin palan loppuun. Edes levymyyntiluvut eivät jaksa Rudyä liiemmin kiinnostaa, vaikka totta kai levyn suosio on tuonut tullessaan paljon hyvää. – Mä oon tyytyväinen, että rahaa on tullut sen verran, että pääsin Norjaan. Sekin on hyvä juttu, että pääsen kertomaan uskosta useammille ihmisille, koska levy tavoittaa uusia kuuntelijoita. Tässä vaiheessa Rudy ei vielä osaa sanoa, mitä Norjan-reissun jälkeen tapahtuu. Musiikin saralla hän haaveilee tekevänsä vielä ainakin yhden levyn. Keikkailupuolella kiehtovat erityisesti isot lavashowt.

On niin helppoa olla puuttumatta liikaa toiﬆen elämään, mutta miten mä voin katsoa taivaassa Jumalaa silmiin, jos en ole ikinä kertonut läheisimmilleni evankeliumia? räppäri lataa. Epämääräinen elämä ahdisti Rudyn isä tuli uskoon pojan ollessa nelivuotias. Isä ja uskova täti pitivät huolen siitä, että Rudy sai jo pienenä kuulla evankeliumia. – Joskus ennen yläastetta täti vei mut kristilliselle nuorten leirille. Siellä sain paljon uskovia ystäviä, ja päätin itsekin seurata Jeesusta. Koulussa Rudy ei kuitenkaan uskaltanut näyttää uskoa ulospäin, ja pikkuhiljaa liekki hiipui. Lukioiässä musiikki alkoi viedä yhä isomman osan pojan elämästä. – Kirjoittelin riimejä yömyöhään, enkä jaksanut herätä aamulla kouluun. Lopulta jätin lukion kesken. Päivät kuluivat hengaillessa; poltin pilveä ja dokasin. Jossain vaiheessa asuin kavereiden kanssa kommuunissa, jossa elämä oli aika epämääräistä. Istuin siellä monta kuukautta pelkästään pelaamassa pleikkaa. Välillä käytiin

Lopulta Rudy tarttui itseään niskasta kiinni ja marssi isänsä seurakuntaan. – Siellä soitettiin ylistysmusiikkia, ja aloin saman tien itkeä. Siinä hetkessä mun turtuneesta sydämestä purkautui paljon asioita, ja tein päätöksen, että haluan elää Jeesukselle. Jumalan kohtaaminen muutti Rudyn elämän totaalisesti. – Jumala lohdutti mua valtavasti ja täytti mun sydämessä olleen tyhjiön. Nyt mun ei tarvitse enää juosta ja etsiä. Uskoontulo tapahtui siis kertarysäyksellä, ja samaan syssyyn loppui myös pilven poltto. Aikaisemmin siitä oli ollut vaikea pitää taukoa, mutta nyt luopuminen kävi ihmeen helposti. Dokaaminenkaan ei ole sittemmin enää maistunut. – Enää en halua juoda edes saunaolutta. Siitä ei tule hyvä olo.

Biiseihin uutta sisältöä Musiikkia Rudy oli tehnyt jo pitkään ennen uskoontuloa. Elämänmuutos vaikutti biisien kirjoittamiseen pelkästään positiivisesti. – Kirjoittamisesta tuli helpompaa, kun snaijasin, mistä tässä elämässä on todella kysymys. Ennen mulla oli jonkinlainen este päällä, koska piti pitää yllä tiettyä kuvaa. Nyt mulla on myös entistä enemmän sanottavaa. Rudy kertoo saaneensa yllättävän paljon positiivista palautetta musiikistaan ja

siitä, että tunnustaa uskonsa avoimesti. Toistaiseksi Rudy on siis selvinnyt melko vähällä, mutta hän on vakuuttunut siitä, että jossain vaiheessa jokainen uskonsa näkyvästi tunnustava saa myös shittiä niskaansa. – Se on uskon hinta, joka täytyy vain kestää. Jeesus sanoi, että joka häpeää häntä ihmisten edessä, sitä hän on häpeävä isänsä edessä. Se on aika rajusti sanottu. Kaikkein vaikeimmaksi Rudy on kokenut uskosta kertomisen lähimmille ystäville ja sukulaisille. – On niin helppoa olla puuttumatta liikaa toisten elämään, mutta miten mä voin katsoa taivaassa Jumalaa silmiin, jos en ole ikinä kertonut läheisimmilleni evankeliumia? räppäri lataa.

Sinikka Heiskanen sinikka.heiskanen@nuotta.com

Kerro Ruudolf… …mikä ottaa päähän?

· ·

Se, että on okei olla uskossa, jos on uskostaan hiljaa. Että maailma ja telkkari tuputtavat kaikkea roskaa, mutta sitä ei saa tuputtaa, että vain Kristuksessa on todellinen toivo. Että YleX ei ottanut mun levyä soittolistalle, koska ne eivät halua ottaa kantaa. Että musta kirjoitetaan nyt kaikissa lehdissä, ihan niin kuin tämä olisi nyt jokin uusi juttu. Että Passion of the Christ -leffa sai 18 vuoden ikärajan ja se rinnastetaan johonkin Kill Billiin – ihan järjetöntä! Oma käytös välillä. Se, että kirkko on niin maallistunut, vaikka sillä olisi parhaat mahdollisuudet kertoa evankeliumia. Raamatusta tiedetään nykyään vain kaksi kohtaa: älä tuomitse ja rakasta lähimmäistäsi. Kun ristinkuolema ja ikuisuuskysymykset unohdetaan, jäljelle jää vain moraalikeitos ja hyvän tahdon filosofia, jolta puuttuu todellinen pohja.

· · · · ·

…mikä ilahduttaa?

· Norjaan pääsy. · Jumalan hyvyys ja armollisuus. · Se, että en tee enää niin paljon tyhmiä juttuja kuin ennen. · Että Jumalalla on hyvä suunnitelma jokaiselle, joka vain haluaa tarttua siihen. · Että olen saanut olla johdattamassa ihmisiä uskoon. · Se, kun kerrankin jaksaa raahautua urheilemaan ja hikoilemaan oikein kunnolla. Vapaapäivä, jolloin voi mennä vaikkapa levykauppaan hengaamaan ja bongaamaan hyviä sämplejä.

Kiveen kirjoitetut

Jeesus antaa tulevaisuuden ja toivon Tapasin kerran erään nuoren tytön. Ulkoapäin kaikki oli ok. Hän oli lahjakas, kaunis, aktiivinen ja suosittu. Kun tutustuimme paremmin ja luottamus kasvoi, hän alkoi valottaa minulle tarkemmin sisimpänsä tuntoja. Säihkyvän kuoren alta paljastui ihminen, joka oli joutunut turvautumaan elämässään ammattiauttajan apuun masennuksen takia, ja nyt tuo musta pilvi alkoi taas varjostaa hänen elämäänsä.

un näkee joukon nuoria yhdessä, saa vaikutelman, että he ovat täynnä elämää ja odotusta tulevaisuuden suhteen. Elämä on nyt ja tulevaisuus on vielä parempi! Vanhukset haikailevat usein elämässään taaksepäin, nuoruuteen – nuoret elävät nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Kun pääsee keskustelemaan syvemmin tuon nuorisojoukon jäsenten kanssa, joutuu huomaamaan, että monen elämää varjostaa jonkinasteinen toivottomuus. Oikeastaan toivottomuus ei ole yllätys. Yleisellä tasolla ympäristön saastuminen, ilmaston muuttuminen, sodat ja monenlaiset inhimilliset katastroﬁt luovat alitajuntaan epätoivoisen kuvan tulevaisuudesta. Henkilökohtaisella tasolla toivottomuutta tuovat perheen ongelmat, epävarmuus opiskelupaikasta ja työstä, pelko yksin jäämisestä ja sairastumisesta. Toivottomuus tulee kyllä itsestään, toivo taas on asia, joka täytyy löytää ja siitä joutuu pitämään kiinni, jottei se katoa. Olisi aivan liian yksinkertaistet-

Nuotta /2005

tua sanoa, että toivottomuus on vain ei-uskovien ongelma. Aivan yhtä hyvin masennus ja näköalattomuus voivat vallata kristityn kuin ei-kristitynkin. Yksi ratkaiseva ero Jumalan lapsella kuitenkin on verrattuna uskosta osattomaan. Uskovalla on perusta toivolle. Oma elämä ja koko maailma on lopulta Taivaan Isän käsissä. Tämä tosiasia voi kuitenkin hämärtyä elämän monimutkaisuuden keskellä. Kristitty tarvitseekin usein muistutusta siitä, että hänellä on tulevaisuus ja toivo.

Kuinka voin sanoa, että Jeesus antaa tulevaisuuden ja toivon? Joutuvathan kriﬆitytkin onnettomuuksiin, sairaﬆuvat, kuolevat sodissa ja saavat saaﬆuneeﬆa ympäriﬆöﬆä syövän!

Uskosta osattoman odotukset tulevaisuudelta perustuvat hänen omiin kykyihinsä ja voimiinsa ja lopulta hyvään onneen. Pohja on varsin hatara! Kuinka voin sanoa, että Jeesus antaa tulevaisuuden ja toivon? Joutuvathan kristitytkin onnettomuuksiin, sairastuvat, kuolevat sodissa ja saavat saastuneesta ympäristöstä syövän! Kysymys on lopulta siitä kuka ja millainen Jumala on. Raamattu sanoo, että Jumala on kaikkivaltias ja hyvä. Hänen voimansa ja valtansa on paljon suurempi kuin maailman supervaltioiden tai YK:n. Hän on paljon vahvempi kuin sielunvihollinen ja hänen kätyrinsä. Viimeinen sana on Jumalalla. Jumala on hyvä. Hän tahtoo ihmisen parasta. Usein hän antaa sitä, mikä meistäkin tuntuu parhaalta. Joskus, kun hän antaa parasta, me emme sitä huomaa ja tunnista. Meidän kasvumme ja kypsymisemme kannalta joskus on parasta kohdata vastoinkäymisiä, kokea pettymyksiä, elää harmaudessa ja yksin. Vuosien tai vuosikymmenien jälkeen näemme miksi tuo vaikea vaihe oli sittenkin hyvä ja tärkeä. Jumala on kuin aurinko. Se paistaa joskus pilvettömältä taivaalta, mutta pilvisenäkin päivänä se paistaa – joskin pilviverhon takana. Pilvisenä päivänä me tarvitsemme muistutusta ja rohkaisua siitä, että toivo ei ole turha. Silloin on syytä palata Raamatun rohkaiseviin jakeisiin ja muistuttaa itseään siitä, kuka ja millainen

Raamattu opettaa, että me elämme planeetalla, joka on nyrjähtänyt pois paikaltaan. Syntiinlankeemuksen tähden paratiisi on menetetty. Jumala kuitenkin on. Raamattu opettaa, että me elämme planeetalla, joka on nyrjähtänyt pois paikaltaan. Syntiinlankeemuksen tähden paratiisi on menetetty. Asiat maailmassa eivät ole niin kuin Jumala alun perin tarkoitti. Suuri osa ihmisistä elää erossa Jumalasta, synti hallitsee yksilöitä ja kansoja, luomakuntakin on poissa oikeilta raiteiltaan ja oirehtii milloin hirmumyrskyillä ja milloin maanjäristyksillä. Kristittykin elää tämän maailman keskellä – kuitenkin Jumalan lapsena. Kristityn tulevaisuus ja toivo tähtäävät jossain määrin tähän elämään, mutta ennen kaikkea Taivaaseen. Jeesukseen turvansa paneva ihminen saa tietää, että häntä odottaa paikka, jossa ei ole itkua, ei sairautta eikä kuolemaa, paikka jossa hän saa olla Jeesuksen kanssa aina. Rohkaistaan siis itseämme ja toinen toistamme pitämään kiinni toivosta. Toivollamme on vahva ja todellinen perusta!

Seppo Palonen

Miltä tulevaisuus näyttää? Ihmisellä on aina ollut tarve tietää edes hitunen tulevaisuudesta. Nuotta kysyi kirjailija Leena Huimalta, miltä tulevaisuus näyttää kristityn silmin.

Miten kristitty voi saada tietoa tulevaisuudesta? Onko se edes tarpeen? – Kristityillä, yhtälailla kuin muillakin, on tarve tietää tulevaisuudesta. Jossain määrin me kaikki ennakoimme jatkuvasti tulevaisuutta, jotta pystymme elämään ja että voimme edes yrittää tehdä arjessa järkeviä valintoja. Jeesuskin antaa arvon tulevaisuuden ennakoimiselle. Hän kehottaa ajattelemaan tekojen seurauksia ja tarkkailemaan merkkejä. Tavallaan tulevaisuuteen katsominen on puhtaasti maallinen asia. Toisaalta meillä kristityillä on pieni aavistus Jumalan suunnitelmasta, joka on kätketty Raamattuun. Kristityt ehkä näkevät historiassa ja tulevaisuudessa kokonaisuuden: Jumalan käden jäljen.

Miten voimme vaikuttaa tulevaisuuteen? – Jumalan maailmassa juuri me luodut voimme vaikuttaa ja meidän pitääkin vaikuttaa. Näkyyhän se historiassakin, että ihminen on maapallon olennoista eniten täällä saanut muutosta aikaan. Parempaa maailmaa me emme tästä kuitenkaan pysty omin voimin tekemään. Se ei tar-

Tulevaisuutta voi yrittää ennuﬆaa säämalleilla ja perhosiﬆa. Jumalan kädessä on viime kädessä koko tulevaisuus.

koita, että tulevaisuus olisi synkkä. Elämä vain sisältää paradoksin siitä, että Jumala pitää huolen, ja vaikka kaikki menisi pieleen, Hän silti pitää huolen. Rakkaus vaatii, että pyrimme luomaan hyvän tulevaisuuden, mutta toimintamme on aina niiden hyvien ja pahojen tekojen kanssa tasapainottelua.

Miten tulisi suhtautua maailman tarjoamiin ennustuskeinoihin? – Kaiken huuhaan erottaa yleensä siitä, että se lupaa että tulevaisuus on parempi. Tämä on vastakkaista niin uskolle kuin järjellekin. Joskus tällainen huuhaan lupaama näyttää toimivankin ja pitävän paikkansa, mutta se on silti aina valhetta, joka saattaa antaa toivoa tulevaisuuteen. Tämä toivo on kuitenkin katteetonta, eikä johda mihinkään. – Maailma tarjoaa myös niin sanottuja rationaalisia tapoja ennustamiseen, kuten talousennusteet ja ympäristöennusteet. Nykyään osataan katsoa paremmin taaksepäin kuin ennen, mikä mahdollistaa myös erilaisten johtopäätösten vetämisen maailman toiminnasta. Meidän jokaisen

on itse arvioitava, kuinka paljon luotamme historiaan, todennäköisyyslaskentaan ja luonnontieteeseen perustuviin ennusteisiin.

Miksi halu tietää tulevaisuus on niin suuri? – Se johtuu pelosta, ettemme voi hallita maailmaa. Huuhaallakin on niin paljon kysyntää, koska arvaamattomia tekijöitä on elämässä niin paljon. Ihmisen on mahdoton sietää tällaista hallitsematonta tilannetta. Meillä on illuusio, että jos tietäisimme kaikesta kaiken, voisimme rakentaa hyvän elämän. Siihen ihminen ei

kuitenkaan pystyisi. Oikeudenmukainen loppuratkaisu, joka Jumalalla on, antaa meille kuitenkin niin pitkän perspektiivin elämään, että voimme huoletta kääntää katseemme tulevaisuuteen. Jumala antaa matkan varrella ihmisen kyllä myös onnistua asioissa, joihin hän ei omin voimin pystyisi. Se kaikki hyvä tulee kuitenkin Taivaasta.

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com kuvat: Johanna Hakkari ja Ilmatieteenlaitos Nuotta /2005

Mission Possible

ss a ? a u s u t k s i a S hv

i a i v lu v iö ti ilm k e n o j o u n h ia svi M ka

Simo Frangén toimi muinoin TV-ohjelma Ekoistin ”Ekomiehenä”. Ja maailma pelastuu. Kuva: MTV3 viihdepalvelu

–

Valinnoillasi on väliä Taannoin Simo Frangén julisti maailman pelastumista televisiossa tiukassa trikooasussa ja punaisessa viitassa. Luojamme meille lahjoittamaa kauneutta tuhotaan jatkuvasti, eikä sen estämiseksi yksi supermies riitä. Yksilöinä yhdessä voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa tulevaisuudessa elämme. Hengitämmekö puhdasta ilmaa vai hautaudummeko jäteläjien alle?

Nuotta /2005

Aurinkolomalle Suomeen? Suomen neljä vuodenaikaa ovat ajoittaisesta loskasta huolimatta rikkaus. Eläminen aurinkopaahtimessa olisi pidemmän päälle hikistä. Jos ilmastonmuutosta nopeuttavat päästöt eivät vähene, voi tämäkin kuva muuttua eläväksi Suomessa. Täydellistä aurinkolomakohdetta Suomesta ei vielä vähään aikaan tule, mutta ilmastonlämpenemisen uhka on ilmatieteenlaitoksen vanhemman tutkijan Kirsti Jylhän mukaan olemassa. – Skenaariot ilmaston muuttumisesta perustuvat erilaisiin ilmastomallien antamiin tuloksiin. Niissä tutkitaan kasvihuonekaasujen vaikutusta ilmastoon. Suurin osa ilmastonmuutoksista liittyy energian tuottamisesta syntyviin päästöihin. – Keskilämpötilan on arvioitu kohoavan 1,5–6 astetta tämän vuosisadan loppuun mennessä. Lämpeneminen riippuu siitä,

kuinka paljon päästöjä saadaan hillittyä, Jylhä kertoo. Ilmaston lämpenemisen merkkejä on jo nyt havaittavissa. Valtamerien pinnat ovat nousseet 10–20 senttimetriä ja erilaiset luonnonilmiöt ovat yleistyneet. – Etelä-Euroopan kesistä tulee kuivempia ja toisaalta taas tulvat lisääntyvät. Suomessa valkoinen talvi muuttuu epätodennäköisemmäksi. – Sateet lisääntyvät täälläkin ja ilmaston lämpenemisen vuoksi ne tulevat yhä useammin vetenä. Ilmastonmuutoksen ehkäisymenetelmät saattavat tuntua yhdestä ihmisestä varsin kaukaiselta. Jylhä kuitenkin muistuttaa, että muutos lähtee yksilöstä. – Esimerkiksi omaa sähkönkulutusta kannattaa miettiä.

Puhdasta ilmaa paratiisin porteilla Suomessa kaunista luontoa pidetään

itsestään selvänä asiana. Unohdamme helposti, kuinka yksityiskohtaisen ja monimutkaisesti toimivan elinympäristön olemme Jumalalta saaneet. Taivaan Isä loi luonnon toimivaksi kokonaisuudeksi. Talouden ja teknologian kehityksen aikana ihminen on unohtanut saamansa käskyn varjella tätä kauneutta. Ihmisen teot uhkaavat elämän kokonaiskuvaa. Seuraukset välinpitämättömyydestä kärsimme itse. Luonnon ongelmat eivät tunne naapuri- tai valtiorajoja. Siksi elinympäristömme toimivuus on jokaisen maanpäällä elävän vastuulla. Me itse päätämme millaisessa maailmassa elämme siihen asti, kunnes tämä vanha ja vajavainen maailma katoaa. Paratiisissa ei puhtaasta ilmasta ole pulaa.

Emmi Heimonen emmi.heimonen@nuotta.com Kuva: WWF-Canon / Hartmut Jungius

Tarvitsetko oman maapallon?

äyttyikö komero jouluna turhista esineistä? Erehdyitkö ostamaan neonvihreän puolihameen, joka ei tarkemmin ajateltuna sovikaan silmiesi väriin? Mieti, mitä turhalle tavaralle teet, sillä jatkuva kuluttaminen uhkaa luonnonvarojamme. Jos tavaraa on liikaa, kierrätys on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ”roskiin ja tilalle uusi” -toimintamalli. Ihmisen jatkuva kulutustarve johtaa luonnonvarojen vähenemiseen ja luonnon ylikuormittumiseen, ilmenee WWF:n hiljattain julkaisemasta Living Planet -raportista. Kehitysmaissa elävät kuluttavat yhteistä luontoamme huomattavasti vähemmän kuin mahaansa ankanrinnalla ja vadelmaviinikastikkeella täyttävät eurooppalaiset. Eräiden arvioiden mukaan maapalloja tarvittaisiin kokonaiset viisi, jos kaikki kuluttaisivat yhtä vikkelästi kuin pohjoisamerikkalaiset. Eurooppalaisella kulutustasollakin maapalloja tarvittaisiin vielä toinen samanlainen. Luonnonvaroja voi säästää kuluttamalla viisaasti arkipäivässä. Lisätietoja kannattavasta kuluttamisesta eko-oppaasta, www.kuluttajanvirasto.ﬁ

a Lähteet: www.ilmatieteenlaitos.fi www.kepa.fi www.wwf.fi Sivuilta löytyy myös lisää tietoa siitä, miten voit elää luontoa säästäen.

Näkökulma:

Namibiassa puhdas juomavesi on luksusta

amibiassa lähetystyössä seitsemän vuotta ollut Tuula Valkonen tietää, millaista on, kun veden saamisen eteen täytyy tehdä työtä. – Pohjavettä on vaikea löytää ja se on usein suolaista, Valkonen kertoo. Namibiassa on yksi ainut vesiputki, josta

voi hakea vettä. Niille, jotka asuvat kaukana putkesta, veden hakeminen on kovan hien takana. – Naiset kuljettavat vettä perinteisesti pään päällä kulhoissa. Vettä tarvitaan elämiseen paljon ja sen kantaminen on raskasta.

– Jos kylässä on auto, sitä käytetään vedenhaussa. Myös polkupyöriä ja aaseja käytetään apuna, Valkonen sanoo ja kertoo, että autollakin vedenhakijat saattavat joutua matkustamaan vesiputkelle kaksikin tuntia. Vesipula vaikeuttaa ihmisten elämää Namibiassa monella elämänalueella. Viljan kastelu ja karjan juottaminen ovat pitkälti taivaalta ropisevan veden varassa.

:) :(

– Kuivuus näkyy nopeasti nälänhätänä. Kokemukset Namibiassa muistuttavat Valkosta elämän eliksiirin arvosta Suomessakin. – Arvostan vettä. Puhtaan veden maku on ihana.

Vesi vanhin voitehista

esi on elämämme perusedellytyksiä. Suomessa olemme tottuneet siihen, että sitä on aina saatavilla, vain vipua vääntämällä. Kuitenkin maailmassa yli miljardi ihmistä on kokonaan vailla vettä ja yli kaksi miljardia elää alueilla, joilla sen saaminen on kiven takana. Maailman vesivaroista neljännes on saastunut juomakelvottomaksi. Ihminen nopeuttaa toiminnallaan kirkkaan, puhtaan juomaveden muuttumista likaisen ruskeaksi. Maatalouden torjunta-aineet ja lannoitteet ovat tehokkaita vedenpilaajia. Teollisuuden jätevesipäästöt ja ilmansaasteet myrkyttävät myös tätä elintärkeätä nestettä. Ihmisten eritteet taas saastuttavat juomavettä erityisesti paikoissa, joissa vedenpuhdistus ja viemäritoiminta ei ole kehittynyttä. Ongelma ei kuitenkaan vielä ole pelkästään puhtaan veden vähäisyydessä. Vaikka maailmanvesivarastoista vain 0,01 prosenttia on makeaa, sitä riittää teoriassa kaikille. Sen jakautuminen vain on epätasaista. Eurooppalaiset voivat ottaa kuuman kylvyn joka päivä, kun taas kehitysmaassa elävän toimeentulo saattaa olla kiinni yhdestä vesiputkesta. Raamatussa Jeesus kutsuu itseään elämän vedeksi. Kristittynä meitä kutsutaan ottamaan vastuuta siitä, että jokaisella ihmisellä olisi kokonaisvaltaiset elämän edellytykset.

Kuva Johanna Hakkari / Sambialainen kaivo (josta sinä et joisi)

ä ? n is sta o o k v t i i s io ä ka J st tä Nuotta /2005

Jumala vei Israelin kansan pois Egyptistä ja ohjasi paimenet seimen luo. Hänen johdatuksensa ei kuitenkaan rajoitu menneisyyteen, vaan se koskee meistä jokaista tänäänkin. Tässä tositapahtumiin perustuvia poimintoja erään nuoren naisen elämän varrelta.

Johdatuksen sivumakua 987

Pieni mustahiuksinen ja pyöreäposkinen nyytti oli puettu tänään tavallista valkoisempaan. Pappi oli juuri saapunut, ja kodin ikkunalautoja somistivat kukat. ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, lausuttiin, ja pienen tytön päätä valeltiin vedellä. Kasteen jälkeen tyttö huokaisi syvään. Helpotuksen huokaukseen oli todella aihetta: tytölle oli juuri lahjoitettu taivaan kansalaisuus. Tämä kasvutarina alkoi käsi kädessä Jumalan kanssa – eikä se paremmin olisi voinut alkaa.

99

Kerrossängyn yläpetistä kuului hiljaista nyyhkytystä. Kun se vähitellen voimistui vollotukseksi, oli äidin pakko tulla kysymään, mikä hänen viisivuotiaallaan oli hätänä. Tyttö ei aluksi saanut sanaa suustaan, piteli vain kädessään leikkiponia,

0

Nuotta /2005

jonka harja kimmelsi oven raosta tulvivassa valossa. ”Tämä ei ole minun”, sai tyttö viimein tokaistua. ”Minä otin sen tänään päiväkodissa Sinikalta.” Äiti halasi tytärtään ja kertoi, että poni vietäisiin takaisin huomenna ja Sinikalta pyydettäisiin anteeksi. Enää ei ollut mitään hätää.

999

Kaupungissa oli joulukuun lopussa hyytävän kylmä. Kolme juuri yläasteen aloittanutta tyttöä norkoili ruokakaupan edustalla. Viimein he saivat odottamansa: isoveli ojensi tytöille kilisevän muovipussin. ”150 markkaa”, hän pyysi. ”Pitäkää hauskaa.” Tytöt menivät läheiseen leikkipuistoon piiloutuakseen poliisilta ja alkoivat juoda pulloja tyhjiksi. Yö sujui kuin siivillä. Aamulla oli paha olla.

200

Vietettiin rippileirin viimeistä iltaa. Tyttöä itketti, eikä hän ollut varma, miksi. Ehkä siksi, että hän seuraavana päivänä joutuisi eroon kaikista kavereista. Tai ehkäpä siksi, että häntä väsytti. Syynä saattoi myös olla se, että hänellä yksinkertaisesti oli oikein hyvä olla. Hän oli pienestä pitäen saanut kuulla Jumalan Sanaa ja tiesi, että hänen kaikki pahat tekonsa oli ristillä annettu anteeksi. Viime päivien aikana hän oli oppinut, mitä se hänen elämässään käytännössä tarkoitti. Hän sai jälleen kerran aloittaa puhtaalta pöydältä.

2004

Tyttö heräsi sunnuntaiaamuna tavallista aikaisemmin ja päätti aikansa kuluksi lukea vanhaa päiväkirjaansa. Muistot herättivät sekä iloa että häpeää.

Hän mietti, missä voisi nyt olla, jos jokin asia olisikin sujunut toisin. Hänen puolestaan oli hänen elämänsä aikana rukoiltu paljon, ja ne rukoukset oli kuultu. Yksittäisinä hetkinä johdatusta oli vaikea hahmottaa, mutta pidempien ajanjaksojen jälkeen se oli ilmiselvää. Mielenkiintoista olikin, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. ”Ei tässä yksin tallusteta”, tyttö mietti ja sulki ulko-oven perässään. Oli aika lähteä jumalanpalvelukseen. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. (Ps. 139: 16)

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com

Kaksoset ja Vesimies Vaa’alla Huomisen historia on kuulemma kirjoitettu tähtiin. Ymmärtääköhän sitä kouluruotsilla?

nnustuksia ja horoskooppeja on kolmenlaisia. Ensinnäkin on kädestä ja korteista ennustaminen ja tusinalehtien horoskoopit, joita laaditaan usein summamutikassa pikkurahalla. Sitten on astrologien ja muiden ammattilaisten horoskoopit, jotka syntyvät ankaran taivaalle tähyilyn ja monen kahvitahroilla pilatun tähtikartan analysoinnin jälkeen. Ne ovat tieteellistä humpuukkia. Kolmanteen lokeroon kuuluvat spiritismi ja henkien kanssa leikkiminen. Spiritismissa ja noituudessa on kyse yhteydenottamisesta pimeyden voimien kanssa. Raamattu kieltää sen jyrkästi. Esimerkiksi spiritismi synnyttää pelkotiloja ja mielenterveysongelmia, joiden setviminen ei olekaan helppo juttu. Pimeyden voimien kanssa sekoilleen ensimmäinen askel on selkeän pesäeron tekeminen okkultismiin. Rukous, rippi ja sielunhoito auttavat aina eteenpäin. Armo riittää tässäkin! Raamatun ennustukset ja kristilliset profetiat poikkeavat ylläolevista siinä, että ne ovat tosia ja luotettavia.

Kroisos meni halpaan Ennustuksiin on luotettu läpi historian. Kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen mukaan Lyydian kuningas Kroisos oli epävarma siitä, pitäisikö hänen ryhtyä sotaan persialaisia vastaan. Kuten tuollaisissa

tilanteissa oli tapana, Kroisos kysyi ongelmaansa neuvoa Delfoin oraakkelilta. Sieltä hänelle vastattiin, että jos hän lähtee sotaan, hän tuhoaa suuren valtakunnan. Tästä rohkaistuneena Kroisos aloitti persialaisten kanssa sodan. Ennustus pitikin paikkansa, sillä hän tuhosi tässä sodassa suuren valtakunnan – omansa. Samanlaisia horoskooppeja löytyy lehdistä joka päivä. ”Ruumiinkieli kertoo enemmän kuin sanat. Tarkkaile varsinkin erään fyysistä ilmaisuvoimaa” (IL 3. 12.). Pitäisikö tämän johdosta tulkita alakerran Elsin silmäniskut ﬂirttailuksi vai yläkerran savolaisuroksen keskisormet tappouhkauksiksi? Vai pitäisikö muistaa Kroisosta ja pyyhkiä Iltalehdellä ahteria?

Kanat saavat kyytiä Miten horoskooppeihin ja ennustuksiin sitten kannattaisi suhtautua? Ehkä voisimme ottaa oppia eräältä roomalaiselta sotapäälliköltä. Tällä oli nimittäin erinomaisen hyvä tilaisuus ryhtyä meritaisteluun, mutta taisteluun sai käydä vain, jos enteet olivat hyviä. Ne tutkittiin heittämällä laivassa olleiden kanojen eteen jyviä – enteet olivat hyviä, jos kanat söivät jyviä. Tällä kertaa jyvät jäivät syömättä, mikä harmitti sotapäällikköä sen verran, että tämä potkaisi parempia pöperöitä toivoneet kulinaristikanaset kaaressa mereen. Potkuaan hän ryyditti huutamalla kanojen perään, että ”jos kerran ette syö, niin juokaa sitten”.

Teksti ja piirros Johannes Koskenniemi johannes.koskenniemi@nuotta.com Kuva Risto Heikkilä

MANAAJIA JA ENNUSTAJIA

esiintyy Raamatussa paljon. Esimerkiksi . Sam. 28 kertoo Saulista ja En-Dorin noidasta, joka manaa esiin profeetta Samuelin hengen. Pahat henget ovat siis olemassa ja tietävät asioita. Silti Mooseksen laissa sanottiin: ”Älkää kääntykö vainajahenkien puoleen älkääkä kysykö neuvoa tietäjiltä, ettette saastuttaisi itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne” (3. Moos. 9:3). Taikuus ja noituus mainitaan luetteloissa, joissa sanotaan, minkä tekijät eivät pääse taivasten valtakuntaan.

ENSIMMÄISESSÄ KÄSKYSSÄ

kielletään muiden jumalien pitäminen. Jaakobin kirjeessä sanotaan: ”Mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on meihin pannut” (Jaak. 4:5). Evankeliumeissa Jeesus ajaa ihmisistä pahoja henkiä (esim. Mark. 9: 4–29), Apostolien teoissa Paavali ja muut apostolit tekevät samoin (esim. Ap. t. 6: 6–8).

RAAMATUSSA

KERROTAAN

myös, kuinka uskoon tulleet taikuuden harrastajat hylkäävät harrastuksensa: ”Useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden.” (Ap. t. 9:9).

Ennustuksista sanottua ”Minä en henkilökohtaisesti pidä horoskooppeihin uskomista henkisenä vahvuutena.” Näyttelijä Minna Haapkylä Iltalehdessä 1. 12. 2004 ”Mitä virkaa on tuolla savenvalajan pyörällä? Ainoa hyöty siitä on, että ihmiset, joiden sydän on savesta, pantaisiin pyörähtelemään, jotteivät he pääsisi selville astrologien tyhjänpäiväisestä höpötyksestä.” Kirkkoisä Augustinus: Jumalan valtio ”Astukoot siis esiin sinua puolustamaan nuo taivaan jaottelijat ja tähtien tähyäjät, jotka aina uuden kuun tullen ilmoittavat, mikä sinua odottaa! Katso, he ovat kuin olkia, tuli polttaa heidät, he eivät voi pelastaa edes itseään sen liekistä. Ei se ole hiillos, jonka luona lämmitellään, ei valkea, jonka ääressä istuskellaan.” Jes. 47: 13–14 ”Keskuudessanne ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa, loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa kuolleilta. Jokainen, joka sellaista harjoittaa, on iljetys Herralle, ja juuri näiden iljettävien tapojen vuoksi Herra, teidän Jumalanne, hävittää ne kansat teidän tieltänne. Olkaa koko sydämestänne uskolliset Herralle, Jumalallenne. Nuo kansat, joiden maan te pian otatte haltuunne, turvautuvat ennustajiin ja taikojen tekijöihin, mutta teille Herra, teidän Jumalanne, ei ole antanut lupaa tehdä samoin.” 5. Moos. 18: 10–14 Nuotta /2005 

Kristityn vaellus ylävirtaan O

n hienoa olla trendikäs, tai näin ainakin luulisin – mistäpä minä sitä tietäisin. Moni juttu on ehdonvallan asia, eli asia, josta Raamattu ei sano mitään. Tällainen on vaikkapa tupakan polttaminen. Se ei ole ﬁksua missään mielessä, mutta ei se syntiäkään ole. Moni

Trendikäs kristitty – pyöreä neliö? Uskovaisen ei ole pakko kulkea liituraitapuvussa hiukset kammattuna tai mennä nukkumaan kahdeksalta. Silti vain kuolleet meritaimenet kelluvat myötävirtaan, ja ne ovat lokkien herkkua.

muukin asia jää kristityn oman harkinnan varaan. Sitten on toisaalta trendejä, jotka ovat Raamatun vastaisia. Niistä trendikkäimmänkin kristityn tulee pidättäytyä. Elämä on täynnä valintoja. Joukosta on välillä vaikea erottua, varsinkin uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Toisia ja

itseään on helppo pettää. Aina joukkoon ei kuitenkaan voi sulautua, eikä aina voi mennä siitä, mistä aita on matalin.

Koskissa saa taistella Moni meritaimen saattaa viettää varsin seesteistä ja rauhallista elämää muuten,

mutta kutuaikana se lähtee taistellen nousemaan ylävirtaan. Sama pätee kristittyihin: kutureissuilla on voimakkain vastavirta. Pahimmat kosket ovat ne trendit, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä, kuten seksi ennen avioliittoa ja avoliitto. Avoliitto kuulostaa järkevältä ja helpolta ratkaisulta, onhan se vähän niin kuin koeavioliitto. Kaikkea ei kuitenkaan voi kokeilla. Sitoutuminen ja yhteinen elämä iloineen ja suruineen ovat saman kolikon eri puolet. Jumala on säätänyt avioliiton ainutlaatuiseksi miehen ja naisen väliseksi suhteeksi, josta ei tarvita köyhänmiehenversioita. Siksi avioliitto on ainoa oikea puite seksille. Paljon puhutaan siitä, ettei mikään muutu papin aamenen jälkeen, mutta se ei ole totta; avioliitossa kahdesta lihasta tulee Jumalan silmissä yksi. Koirasmeritaimen saattaa kyllä muhinoida vähän kenen naaraan kanssa tahtoo, mutta ihmisen ei ole tarkoitus elää niin. Moni sanoo olevansa niin ”puutteessa”, että näköä haittaa, mutta ei ihmiseen ole upotettu mitään sellaisia seksuaalisia tarpeita, joita tyydyttämättä ei elämä suju. Ruoan tai juoman puutteeseen voi kuolla ja rakkauden puutteeseen riutua, mutta seksin puutteeseen ei ole kukaan koskaan kuollut.

Promilleja veressä? Alkoholi on toinen alue, jolla jokainen törmännee vaikeisiin valintoihin. Raamatussa ei vaadita absolutismia, mutta sanotaan kyllä, etteivät juomarit peri taivasten valtakuntaa. Siksi viinan juominen siinä tarkoituksessa, että tulee humalaan, on tuomittavaa. Toisaalta kristityn tulee olla esimerkkinä muille. Yhden tunnelmannostattajan nauttiminen illanvietossa, jossa toiset kilvan hukuttavat maksaansa, voi antaa väärän signaalin muille. Kannattaa olla tarkka siitä, missä seurassa voi juoda jotain, ja silloinkin on juotava harkiten. Huumeet ovat asia sinänsä: ne ovat osa järjestäytynyttä rikollisuutta, aiheuttavat vakavia ongelmia ja riippuvuutta käyttäjälleen sekä ovat yksiselitteisesti laittomia. Stay away from them!

”Freedom!” Kaidalla tiellä tuulee usein vastaan, ja usein se käytävä liukaskin lie. Jokainen eksyy joskus, mutta vain tyhmä tahallaan. Jeesus kuitenkin etsii eksyneet lampaat ja tuo heidät takaisin tielle. Kristinusko ei ole tarkan moraalisäännöstön pilkullista seuraamista, vaan ”vapauteen Kristus meidät vapautti” (Gal. 5:1). Siksi kristinusko on rakkautta ylösnousseeseen Jeesukseen – siitä kumpuaa halu elää hänen Sanansa mukaisesti, oli se sitten kuinka trendikästä tai trendien vastaista ikinä.

Johannes Koskenniemi Kuva Jani Uljas

2

Nuotta /2005

e N U O T TA

G O E S L E F FA

Lyhytelokuva

on enemmän kuin tuhat sanaa Nuorten Kesässä lyhytelokuvakilpailu Ensi kesän Nuorten Kesässä järjestetään neljännen kerran lyhytelokuvakilpailu, jonka pääpalkintona on muhkea summa kahisevaa. Ensi kesän kilpailussa on kaksi sarjaa: kolmen minuutin mittainen teemasarja aiheena ”Ihme” sekä maksimissaan viidentoista minuutin mittainen sarja, joka on teemaltaan vapaa. Kristillisellä sanomalla varustettuja megaluokan leffahittejä kannattaa alkaa hiljalleen miettiä, sillä aikaa on enää reilu puoli vuotta. Kynä käteen ja miettimään! Lisätietoja lyhytelokuvakilpailusta löytyy aikanaan Nuorten Kesän kotisivuilta osoitteesta www.nm.ﬁ/nk.

Videokameroiden ja tietokoneiden kehittyminen on helpottanut omien lyhytelokuvien tekemistä huomattavasti. Nappasimme elokuvaohjaaja Miika Eloa hihasta ja kysyimme muutamia käyttökelpoisia vinkkejä lyhytelokuvien kotinikkareille.

lokuvaohjaaja Miika Elo, mikä tekee elokuvasta lyhytelokuvan? – Ratkaisevaa on elokuvan pituus. Lyhytelokuviksi kutsutaan yleensä kaikkia elokuvia, jotka ovat lyhyempiä kuin 72 minuuttia. Sitä pidempiä taas kutsutaan pitkiksi elokuviksi tai kokoillan elokuviksi, Miika selventää. Lyhyiksi elokuviksi, lyhytelokuviksi, voidaan siis luokitella jopa osa musiikkivideoista ja mainoksista. Aiherajoituksia ei lyhytelokuvissa tunneta, mutta erityisesti

huumori eri muodoissa toimii hyvin. Tästä hyvänä esimerkkinä kymmenen vuoden takaiset Kummeli-hulluttelut.

Hyvä toteutus Ennen lyhytelokuvaprojektin aloittamista on paikallaan miettiä, mitä oikeastaan tarvitaan onnistuneen projektin läpiviemiseen. – Hyvä idea, käsikirjoitus ja ohjaaja, jonkinlainen kuvauskalusto, niin hyviä näyttelijöitä kuin löytyy, paljon aikaa ja

kärsivällisyyttä. Periaatteessa hyvän elokuvan tekeminen ei ole kiinni kuvauskalustosta vaan enemmänkin luovuudesta, mielikuvituksesta ja näkemyksestä. Mielikuvitus lieneekin hyvien näyttelijöiden ohella tärkein raaka-aine hyvän lyhytelokuvan luomiseksi. – Animaatioita voi tehdä vaikka stillikuvista tai repimällä lehdistä paloja. Jos on hyvä idea ja käsikirjoitus, toteutuksesta voi aina tinkiä, mutta yritäpä saada katsojat pysymään tylsän elokuvan ääressä.

...ja hyvä tarina Onko lyhytelokuvien konkarilla antaa arvokkaita ohjeita, joita noudattamalla onnistuu luomaan ainutlaatuisen tuotoksen? – Niin kuin kaikkia elokuvia tehdessä, hyvä käsikirjoitus on kaiken lähtökohta. Nerokkaasti kerrottu, dramaturgisesti kiinnostava tarina tai mikä tahansa toimii. Se on sama kuin hyvä vitsi. Ensin tarvitaan

hyvä vitsi eli käsikirjoitus, mutta sen lisäksi se pitää osata kertoa oikealla tavalla ja rytmillä. Hyvä elokuva, johon kaikki ohjaajat pyrkivät, on Miikan mukaan älykäs, perustuu loistavaan ideaan, siinä on nerokas käsikirjoitus ja se kertoo jostain, eli sillä on oikeasti jokin sanoma. – Hyvässä lyhytelokuvassa jokainen sekunti on kiinnostava, yksikään kohtaus ei ole turha, tarina on täynnä yllätyksiä, näyttelijät saavat roolihahmonsa elämään ihan oikeasti ja koko elokuvan toteutus on taiteellisesti huippuluokkaa.

Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com Kuvat: Miika Elo ja Masamitsu Amemori a

Miika Elo ottaa vastaan lyhytelokuvaideoita ja käsikirjoituksia: miika.elo@spot.ﬁ tai www.spot.ﬁ.

Nuotta /2005

3

e N U O T TA

T U T K I I M I S TÄ V I I S U T O N T E H T Y

The Road julistaa uutta alkua viisuboksi: Kappale: Uusi vuosi Sanoittanut: Antti Saarenketo Syntynyt: Julkaistiin The Roadin esikoislevyllä Tsernobyl-vuonna 1986. Ensimmäisen levyn ensimmäinen biisi.

Tammikuun viisukornerissa on vuorossa palanen ikivihreää suomigospelia: the Roadin Uusi vuosi, julkaistu vuonna 986. Sanomaltaan laulu on ajankohtainen myös juuri tänään. Kappaleen ydin Ihmisen on turha koittaa löytää pelastusta itsestään. Raamatun pelastus tarjotaan niille, joiden mahdollisuudet omassa varassa ovat mitättömät – eli meille kaikille. Omat tuet ensin romahtaa, sitten Jeesus

vasta aloittaa. Usko on Jeesuksen työtä meissä. Elä uusi vuosi, ota alku uus, siihen sinulla on mahdollisuus. Meillä kaikilla on minä tahansa päivänä mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä. Jumala on sovittanut meidän pahat tekomme yksin käsittämättömän rakkautensa tähden. Tänään, tässä ja nyt sinä olet armoitettu. Se pelastuu, joka takertuu ristin sovintoon. Syntiemme kertakaikkinen anteeksiantamus ansaittiin Golgatan kukkulalla. Jeesus Nasaretilainen, Jumalan ihmiseksi tullut Poika, kantoi meidän syntimme ristille ja voitti ne kuolemallaan. Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Me olemme saaneet hänet omaksemme jo kasteessa. Elä ja koe vaikka avautuis sullekin taivaan tie. Kristityn elämä, toisin kuin usein väitetään, voi olla toisinaan myös oikein kivaa. Raamattu toimii oppaanamme suurissa kysymyksissä, ja sen perustalla on turvallista elää taysillä. Kerran koittaa päivä, jolloin kristittyjen kilvoitus täällä loppuu. Viimeisellä tuomiolla Jeesus kutsuu omansa, avaa selälleen

The Road: Uusi vuosi Kun uskonasioissa tahdot selvyyteen täytyy tietää mihin perustaa sillä omat tuet ensin romahtaa sitten Jeesus vasta aloittaa.

oven taivaaseen ja vetää meidät vapauteen. Mahtaa olla hienoa, siellä.

Elä uusi vuosi, ota alku uus siihen sinulla on mahdollisuus. Elä ja koe vaikka avautuis sullekin taivaan tie

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com Kuva kirjasta: The Road, Tie , totuus ja tehtävä

Alku aina hankalaa, kun ahdistaa, sisimpää kun myllertää. Mutta siitä alkaa, tiedän, vuosi uus, kun kaikki vanha häviää. Elä uusi vuosi... Joka voittaja on se säännöt sanelee, siksi Jeesusta kuunnelkaa. Se pelastuu joka takertuu ristin sovintoon. Elä uusi vuosi... Hän pudotti riman, kaatoi telineet, poisti esteet luokse Jumalan. Avas selälleen oven taivaaseen ja vetää meidät vapauteen. Elä uusi vuosi...

Kolumni

Voihan murhe ja kurjuus! ERÄÄNÄ

PERJANTAI-ILTANA

rankan työ- ja kouluviikon jälkeen laitoin The Rainin Kiitos ja anteeksi -levyn soimaan ja rojahdin sängylle. Kaikki vielä hoitamattomat asiat ja edessä olevat tentit pyörivät mielessä. Tuntui että panokset on nyt kulutettu loppuun ja on pakko vähän latailla akkuja. Olin ehtinyt nukkua jo hyvän tovin, kun kello soitti. Levykin oli jo lakannut soimasta. Loikoilin vielä sängyllä, kun yhtäkkiä alkoi jostain kuulua puhetta. Säikähdin ja nousin istumaan. Sitten musiikki alkoi soida. Olin löytänyt Rainin levyltä piiloraidan.

NUORUUS EI OLE lainkaan help-

poa ja huoletonta. Tulevaisuus näyttää sekavalta, mutta maailma huutaa järkeviä ratkaisuja ja suuria päätöksiä. Itse on vielä niin keskeneräinen ja pää täynnä kysymyksiä. Ympäristö vaatii loistosuorituksia ja huipputuloksia. Oma energia tuntuu hupenevan jo siihen, että koittaa selvittää päänsä tässä myllerryksessä. Kun esitelmien deadlinet, tiskivuorot ja kokeet painavat päälle, on tärkeä muistaa, että ei tarvitse tehdä kuin parhaansa. Loput saa jättää Jumalalle. Parhaansa tekeminenkään ei aina

4

Nuotta /2005

tarkoita kymppiplussaa ja papukaijamerkkiä. Ei tarvitse olla edes yhtä ahkera kuin kaveri, vaan kaiken saa ja kaikki pitää tehdä omien voimien mukaan. Välillä sitä huokailee, että olisikin suurin huolenaihe se historian esitelmä, mutta ei. Kaikki kaatuu niskaan, eikä kenellekään voi edes puhua. Silloinkin taakan saa jakaa ja kaiken roudata ristille. The Rain rokkaa piiloraidalla: ”Isä ja minä puhutaan salaisuuksista / Ja mun ajatuksista / Ja siitä, kun jokin pelottaa / Ja kun sydän ei rauhaa saa..” Se Yksi juttukaveri on aina tavoitettavissa. Olin juuri päässyt tuona kurjana perjantai-iltana murehtimisen makuun. Oli siinä hymy sitten aika herkässä, kun piiloraidan loppupuolella sanottiin: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil.4:6–7). Kiitos ja anteeksi vaan! Riikka Hämäläinen

teen

Kuukauden seurakuntalainen

Mikaelissa on meininkiä Mikaelin seurakunnan TOP5

(ei missään virallisessa järjestyksessä kylläkään)

- Kaverit ja ystävät - Leirit - Porukka, jossa on helppo uskoa - Maata Näkyvissä –festarit - Kokonaisuus!

us,

ee,

et,

Nuotan uudella palstalla tutustutaan seurakuntanuoriin ympäri Suomen maata. Nuoret paljastavat ikioman kotiseurakuntansa salaisuudet ja suuret persoonat. Uuden palstan avaa Markku Vuotila Turun Mikaelista.

uotilan Markku on piristävän iloinen ja nauravainen nuorukainen. Hänet voi helposti löytää Turun Mikaelin seurakunnan nuorten joukosta. Sinne hän löysi tiensä klassisella tavalla riparin jälkeen, sillä isoskoulutuksen myötä hän jäi lopullisesti koukkuun. – Olen aina joskus miettinyt, että miten tänne mukaan olen tullut. God’s Gas oli

Nuotta Awards

riparini jälkeen ihan uutta täällä. Kerran sitten tulin kurkkaamaan nuorteniltaan, yksin. Oikeasti olen tosi ujo, enkä yleensä käynyt missään ilman kavereita. Silloin kuitenkin jostain syystä tulin tänne. Turun Mikaelin seurakunnassa tekemistä riittää runsaasti. On esimerkiksi nuorteniltoja, sählyä, leirejä ja jäävuoroja Elysee Arénalla. Löytyy omat nettisivut ja jonkinnäköistä lehdentynkääkin. Kokemus-tapahtuma ja God’s Gas -kahvila tuovat omaa lisäväriään toimintaan. NuHa, eli Nuorten Hallitus suunnittelee esimerkiksi ohjelmaa leireille. Tällä hetkellä NuHa on kehittämismietteiden alla. Markku on ollut mukana melkeinpä kaikessa, ainoastaan kahvilavapaaehtoisen hommien hän myöntää jääneen omalta kohdaltaan väliin. – Ja jos unohdin listasta jotain, niin olen varmasti ollut siinäkin mukana, hän kommentoi vielä nauraen. Mikaelin seurakunnan nuoret ja toiminta saavat vakikasvoltaan paljon kiitosta. Toimintaa on runsaasti, se on monipuolista, porukka on mukavaa ja turvallista. Kaikkea tätä Markku kuvailee varsin yleispätevällä sanalla: kivaa. – Täällä käy bändejä soittamassa, on upeita leirejä ja täällä voi hengata muuten vaan. Ja täällä uskaltaa olla vapaammin uskossa kuin muualla, kun tietää, että kavereilla on samat ajatukset näistä asioista.

Maria Korpi maria.korpi@nuotta.com

- Iältään 19v - Harrastaa seurakunnan salibandyä ja tietokoneita (kotisivujen tekemistä, koneella leikkimistä...) - Räppää gospelbändissä nimeltä NJK - Asustaa Turussa - Opiskelee Turun AMK:ssa elektroniikkaa, mutta haaveilee atk-opinnoista - Vinkkaa netistä: www.turungg.ﬁ

Tatu Koutonen on Raahen laulava nuorisopastori hänet nuorisotyöhön, jota tänään nuorisopastorina tekee. Myös musiikilla on ollut osuutta asiaan.

atu Koutonen on toiminut rippikoulu- ja nuorisotyössä Raahen seurakunnassa pian viisitoista vuotta. Hän sanoo lähtökohtansa nuorisotyössä olevan se, että jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Tatu on pitänyt rippikoulua Raahessa yli 2000 nuorelle. – Olen osallistunut kirkon työhön oikeastaan lukioajasta lähtien. Kahtena kesänä olin nuorisotyön harjoittelijana kotiseurakunnassani Alavieskassa. Lauloin seurakuntanuorten muodostamassa Credo-lauluryhmässä parisen vuotta. Lukioajan jälkeen olin Kansanlähetyksen nuorisotiimissä talkoolaisena vuoden ennen teologianopintojen alkua, ja tämä vuosi rohkaisi minua jatkamaan työtä nuorten parissa, Tatu sanoo. Hänen mukaansa elämänkokemukset kirkon työssä johdattivat

Tietoisku Markusta

Laulu vei Raaheen – Kokkolassa toimin Syke-yhtyeen laulusolistina ja toiminnan organisaattorina parisen vuotta. Samalla tulin mukaan SRO: n työyhteyteen Cr Mundi -yhtyeen kautta, jossa olin mukana seitsemän vuotta. Yhteyteni Kokkolaan jatkui opiskeluaikani kesäteologikesinä, joiden hedelmänä syntyi Kokkolan Gospelkuoro. Sitä johdin viitisen vuotta projektikuorona, kertoo Tatu. Nykyiseenkin työpaikkaansa hän tutustui aluksi musiikin merkeissä. – Raahen seurakuntaan tulin ensi kertaa vierailulle Cr Mundin kiertueella, ja sen jälkeen kesäteologina työskentelemisen kautta päädyin vakituiseen työsuhteeseen seurakunnan nuorisoteologiksi.

Nuorisopastorin haasteita Tatu sanoo nuorisotyön tuntuvan ajoittain

hyvinkin vaativalta ja haasteelliselta. Aina olo ei tunnu riittävältä kaiken pyörityksen keskellä. Nuorisokulttuuri ja nuorten kanssa olo muokkaa myös omaa persoonallisuutta. – Nuorten parissa toimiessa pysyy elämän sykkeessä mukana! Koen roolini ja tehtäväni nuorten vierellä kulkijaksi. Toivoisin voivani olla turvallinen, aito, jämäkkä ja läsnäoleva persoona työssäni. Olen usein kokenut, että työ on ollut juhlaa – silti vaikeaa, mutta väkevää. Kahta samanlaista päivää ei ole. Tässä työssä saa laittaa itsensä ja lahjansa likoon. Se on iloinen, mutta myös kuluttava asia. Voimavaroja työhönsä Tatu kerää henkilökohtaisen jumalasuhteen hoitamisesta, seurakuntatyöstä ja ystävien kohtaamisesta. Hän sanoo lähtevänsä työhaasteiden keskelle ehtoollispöydästä.

Sanoma nuorille Tatu kertoo, että nuoria opettaessaan hänen periaatteenaan on ajatus siitä, että

Jumalan kuvana jokainen heijastaa jotakin Jumalan olemuksesta. – Erilaisina ihmisinä olemme tasa-arvoisia, ja jokaisella on annettavaa toisille. Myös nuoret voivat opettaa, paitsi toisiaan, myös vierellä kulkevaa kirkon työntekijää. Yksi työlleni asettamistani tavoitteista on, että nuorelle voisi kasvaa terve itsetunto. Jumalan tunteminen ja itsensä tunteminen ovat sukua toisilleen. Tästä kasvaa itsetunto ja itsensä hyväksyminen. Niiden kanssa rinnan vahvistuu myös toisten ihmisten kunnioittaminen. Tatu iloitsee nuorisopastorina siitä, että työ nuorten parissa saa pohjautua Jumalan tekemään työhön ja kasteen armoon. – Kastettuna kristittynä elän uskoa todeksi. Opettelen päivittäin kääntymään Jumalan puoleen ja luottamaan Sanan lupauksiin. Jokapäiväinen sitoutuminen uskoon kaikissa elämän kysymyksissä on tärkeää. Sitä haluan korostaa.

Annemaria Toivola Nuotta /2005

5

e SCIFI-NOVELLI

V U O D E LTA 2 05 4

Sastamala 2054 Nuori seurakunta ei vanhene koskaan Sastamala, lauantaiaamu, tammikuu 2054. Kylmän asfaltin yö oli edennyt siihen pisteeseen, josta ei ole paluuta. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alkaa luonnostella Nuotan Kuukauden seurakunta -esittelyä.

Istuva Frakinselkä ja Lakimiehen Kauhu katsoivat ensin toisiinsa ja sitten nurkassa makaavaan tuubaan. Toimintaamme tuo tuoreutta nuortenomimme Ritolehdon tuuba, jolla hän säestää yhteislaulut. Myös harpun ja vetopasuunan hankkimisesta on käyty vakavia keskusteluja. Laulamme riennoissamme lähinnä vuoden 43 virsikirjan osastoja Nuoret, Pop ja Simojoki-Kaskinen, mutta viime aikoina olemme käyttäneet myös 1800-luvun virsikirjaa, jonka väkevät sanoitukset piirtyvät teräviksi silhueteiksi tuuban maalaamaa iltataivasta vasten. – Menee vähän taiteelliseksi. ”Tuuban maalaama iltataivas”, herää nyt, Voitto sanoi. – Onko sen pakko olla nuortenomi, kirjoita ennemmin ”nuorisotyöntekijä”. Sitten voisi kertoa jotain Möhkäleestä, ehdotti Vihreä. Seurakunta aikoo rakennuttaa meille uudet tilat uimahallille varatun tontin viereen. Möhkäleeksi ristitty kompleksi rakennetaan juuri muotiin tulevaan neuvostorealismityyliin sieväksi betonibunkkeriksi. – Ketään ei kiinnosta meidän tilamme. Tehdään jotain uutta, kerrotaan vaikka jotain meidän ongelmistamme, Ritolehto ehdotti. Isoin ongelma meillä on tyttöjen vähyys toiminnassa. Se on tietysti valtakunnallinen ongelma. Paini-illat, metsäretket ja yösaunat keräävät poikia kuin välähdys sinistä taivasta ihmetteleviä katseita, mutta tyttöjä ei tahdo saada millään houkuteltua mukaan, ja sekös on pojilla jatkuvana huolenaiheena. Yhteislaulutkin kärsivät tästä epäsuhdasta. Olemme silti toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Naista väkevämpi -illat ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan, ja vuoden alusta aloitamme Kiristääkö korsetti? -kerhon, jossa puhutaan muodin joskus epämukavistakin vaatimuksista, aikamme naisihanteesta ja tietysti evankeliumista. – Kuulostaa epätoivoiselta mainostamiselta, Epsilon huomautti. – No, tilanne on paha, sanoi Kolme Neljännestä. – Annapa tänne se paperi, inspiraatio iski, vaati Reino. Ei tässä kannata kuvailla tai maalailla. Tulkaa katsomaan ja tehkää Sastamalan nuoresta seurakunnasta omannäköisenne.

erveiset Sastamalan nuoresta seurakunnasta! Meille kuuluu hyvää. Suurin riemumme ja kiitoksen aiheemme on kokopäiväinen nuorisopastorimme Kurkiainen, jonka seurakunta palkkasi meille vuoden lopussa. Käytännössä se tarkoittaa, että Kurkiainen notkuu nuokkarilla kaikki päivät ja viettää aikaa meidän nuorten kanssa – luulisi siinä työssä kehittyvän shakissa, neljänsuorassa ja hiekkadyynisnoukkauksessa aika nopeasti, mutta Kurkiainen jaksaa edelleen yllättää. – Eilen viimeksi voitin muuten shakissa, sen voisi mainita tuossa, pastori Kurkiainen keskeytti työn. – Vastustaja tosin pelasi sokkona, Kolmonen huomautti. – Keskitytäänkö tähän juttuun? Alkua voisi muuttaa, se on tylsä. Aloitetaan suoraan sillä, mitä toimintaa meillä on, ehdotti Jalohaukkojen Sukua. Viikoittaisen nuortenillan lisäksi meillä on viikolla kolme raamua, joista yksi on englanninkielinen. Se järjestetään liveyhteydessä oregonilaisen ystävyysseurakuntamme kanssa. Virallisten kokoontumisten lisäksi nuokkarin ovet ovat auki melkein aina, ja siellä on alati väkeä viettämässä aikaa Kurkiaisen kanssa ja keskenään. Perjantain ja lauantain välisenä yönä nuokkarilla vietetään joka viikko Kylmän asfaltin yötä. Silloin juodaan tynnyritolkulla hyvää islantilaista kahvia, luetaan Raamattua läpi ja katsellaan vanhoja gospelkonsertteja multimediakellarissa (varustettu viiden richterin täräyttäjällä ja Tuhat tuoksua -hajugeneraattorilla). KAY: n univelkoja nukkuu sopivasti sunnuntaiaamun messuun asti, ja jos se tulee liian aikaisin, illalla on rukousmessu. – Kuulostaa tasapaksulta. Joka seurakunnalla on aina samat jutut, kaikilla on kansainvälinen raamu ja multimediavehkeet, sanoi Helmikuu. – Mitä sitten meillä on erikoista, mietti Ismo.

6

Nuotta /2005

Hiekkadyynisnoukkaus on helteisiksi muuttuneiden talvien keﬆosuosikkilaji.

Johannes Koskenniemi johannas.koskenniemi@nuotta.com kuva Jani Uljas

e SINUN

Tälle palstalle voit lähettää: 1) mielipidekirjoituksesi (max. 2000 merkkiä) 2) herkimmät runosi 3) parhaan valokuvasi tai piirustuksesi, 4) kysymyksesi elämän kiperistä asioista (Nuotan toimitus etsii sopivan henkilön vastaamaan juuri sinun kysymyksiisi)

Kysymys

oivoisin tähän kysymykseen jonkinlaista vastausta. Ovatko homot ja lesbot huonompia ihmisiä arvoltaan kuin muut ”tavalliset” ihmiset? Vaikka he eivät voi mitään sille, millaisiksi ovat syntyneet, pitäisikö heidän hävetä itseään ja peitellä olemustaan? Miksi Jumala ei sitten antanut heidän syntyä ”normaaleina” jos se on väärin?

-ajattelija-

Vastaus

iitos hyvästä kysymyksestäsi! Jumala rakastaa homoja siinä missä maailman kaikkia muitakin ihmisiä – myös sinua ja minua! Jokaisella ihmisellä on korvaamaton arvo Jumalan silmissä luomisen ja lunastuksen perusteella. Jumalan rakkaus ei valikoi. Jeesus itse aikanaan radikaalisti kohteli suurella rakkaudella

esim. huonomaineisia naisia ja veronkiertäjiä – yhteiskunnan pohjasakkaa. Hän kertoi tulleensa erityisellä tavalla etsimään niitä, jotka ovat kadonneita ja elämässään pihalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, että Jeesus olisi hyväksynyt synnin. Aviorikkojalle hän sanoi: ”Mene, äläkä tee enää syntiä!” On siis muistettava, että ihmistä suuresti rakastava Jumala vihaa syntiä eli kaikkea sitä, mikä on Raamatun sanan vastaista ja samalla ihmistä vahingoittavaa. Kristillinen kirkko on kautta vuosisatojen luomisjärjestyksen ja Jumalan sanan käskyjen perusteella luokitellut homoseksualismin aktiivisen toteuttamisen synniksi. Homoseksualistiset taipumukset tai kiusaukset eivät kuitenkaan itsessään ole syntiä. Samalla on muistettava, että jokainen ihminen kamppailee koko elämänsä ajan oman rikkinäisyytensä ja omien syntiensä kanssa. Tämä ilmenee eri tavalla eri ihmisten kohdalla. Se on sitä syntiinlankeamuksen aiheuttamaa tragediaa, jos mikä.

ÄÄNESI

Postianne julkaistaan sen mukaan, miten on tilaa. Toimitus ei julkaise asiattomia viestejä. Kaikki tekstit suoraan sähköpostilla osoitteeseen:

toimitus@nuotta.com

(otsikko: Sähköpääkeskus) Piirrustukset: Nuotta, PL 184, 00181 HKI. Liitä kaikkiin ilmoituksiisi myös yhteystiedot, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, vaikka ilmoitus julkaistaisiinkin nimimerkillä.

On olemassa erilaisia teoriota siitä, mistä homoseksualismi saa syntynsä. Toiset ajattelevat, että homoseksualismi on synnynnäistä, toiset taas panevat homoseksualismin lapsuudessa ja nuoruudessa saatujen tunnevammojen piikkiin. On ihmisiä, jotka todistavat rukouksen ja terapian kautta eheytyneensä homoseksuaalisuudesta. Suomessakin järjestettävät ”seksuaalisen eheytymisen konferenssit” ovat hyvin suosittuja. Moni etsijä on saanut apua ja monet kyyneleet ovat tulleet vuodatetuiksi. Miksi kaikki parantumista kaipaavat eivät parane, on tiukka kysymys. Samaa luokkaa kuin muutkin rukousaiheemme, jotka näyttävät jäävän vastaamatta tahtomallamme tavalla. Joka tapauksessa taivaassa sitä ollaan ehjiä koko porukka. Sitä ennen me syntiset ihmiset tarvitsemme haavoihimme balsamia. Jumalan armohoitoa - sanaa ja sakramentteja. Tsemppiä!

Jussi Miettinen

Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja

Moi! VUODEN VAIHTUESSA huomaan,

että pian on puolet vaihtarivuodesta takana. Aika kuluu koko ajan nopeammin. On mielenkiintoista nähdä perinteisiä tapahtumia ja tutustua uusiin tapoihin. On myos hienoa kertoa ihmisille mitä me Suomessa teemme eri tavalla. Perheet kerääntyivat yhteen marraskuussa, kun vietimme kiitospäivää. Teimme päivällistä koko päivän. Kiitimme Jumalaa asioista, joita Hän on meille antanut. Sitten söimme paljon kalkkunaa ja muita herkkuja. Ruoan lisäksi ohjelmassa oli pelejä, joita kiireiset perheet eivät arjen keskellä ehdi pelata. Ruoka on täällä suurimmaksi osaksi pikaruokaa. Koululounas sisältää yleensä hampurilaisen ja ranskalaiset

tai pitsaa. Ihmisillä ei ole aikaa valmistaa aterioita, joten ne täytyy ostaa valmiina. Tämän eron Suomeen verrattuna huomasin ensimmäisinä päivinä Amerikassa. Toinen ero löytyy koulusta. Säännöt ovat tiukempia, ja niihin harvoin tehdään poikkeuksia. Urheilujoukkueet ovat osa koulua ja nostavat kouluhenkeä huomattavasti. Koulun maskotti löytyy vaatteista, seiniltä ja kaupoista.

tia. Oli hienoa kuulla miten muut ovat sopeutuneet ja mitä he ovat tehneet. Oli myös hyvä pysähtyä miettimään mennyttä ja tulevaa. Ihmettelen miten paljon minun elämäni on muuttunut heinäkuun jälkeen. Olen tottunut uuteen kieleen, ja tämä kaupunki ja sen ihmiset ovat tulleet minulle tutuiksi. Koko ajan olen varmempi siitä, että lähtö tänne oli mahtava päätös.

YHTENÄ VIIKONLOPPUNA kokoonnuimme muiden vaihto-oppilaiden kanssa vaihtamaan kuulumisia. Tapasin ensimmäisen kerran suomalaisen Etelä-Dakotassa. Kieli oli yllättävän vaikeaa ja huomiota herättävää, joten puhuimme melko paljon englan-

Maria Pulli, USA

Nuotta on mukana kahden vaihtarin, Maria Pullin ja Tytti Rintasen, vaihtarivuodessa. Nuotta /2005

7

Gospel Center

Klinik

soi kaipuuta suurempaan olisi varmaan syytä miettiä, onko oikealla alalla, Hannu pohtii. – Vain jos jakaa aidosti itsestään, voi siitä myös joku toinen saada jotain. – Mutta kristillisesti proﬁloituneiden muusikoiden päälle saatetaan kasata myös tiettyjä paineita, rumpali Markus Malin huomauttaa. – Niin, odotetaan tietynlaista evankelistan roolia, Hannu sanoo. – Ei sitä välttämättä negatiivisena koe, mutta välillä se voi vain luoda lisää paineita! – Ja sekulaarispuolella ennakkoasenteet saattavat olla sellaisia, että jos on gospel-bändi, ei voi soittaa hyvää musaa, basisti Jaakko hymähtää. – Mutta meillä on paras sanoma! Klinik haluaa tehdä työtään rehellisesti niin Jumalan kuin ihmisten edessä. Sanoituksista ei yritetä pinnistää suuria massoja miellyttäviä hienouksia, vaan niissä käsitellään elämää epätäydellisyytensä ymmärtävän ihmisen näkökulmasta. Debyytille sanoja kirjoittivat bändin jäsenten lisäksi Juha Tapio ja Jari Levy. Sävellysten pohjat työstävät useimmiten Tommi ja toinen kitaristi Hannu Nissinen. – Joskus melodia vain alkaa soida päässä vaikka autoa ajellessa, Tommi kertoo. – Silloin saatan hyräillä biisin vaikka kännykän vastaajaan, etten unohda sitä!

Mistä suomalaista kitaragospelia surraava Klinik on tehty? Kun yhdistää runsaasti kokemusta ja soittotaitoa, raikkaita ideoita ja syväluotaavaa sanomaa, on jäljen oltava kuuntelun arvoista. Orkesteri osoittaa odotukset oikeiksi: Klinik on musiikkiterapiaa korville ja sielulle.

Missiona nuoret aikuiset

linik on vuonna 2002 perustettu, nykyisin viiteen mieheen kasvanut orkesteri, jonka soitannassa yhdistyvät brittipopin, skandinaavisen haikean melankolian ja soljuvan melodisuuden ainekset. Vaikka porukan yhteissoitanta on vasta suhteellisen nuorta, on miehille kertynyt musiikillista historiaa useiden tunnettujen gospel-yhtyeiden riveistä. Sävelet ovat selvät: Klinik on pojille kanava tehdä Jumalan työtä niillä lahjoilla, joita Hän on itse heille suonut. Vuoden vaihtuessa Klinikille kuuluu hyvää – ja syystäkin. Keikkoja tehdään mukavaan tahtiin ja kesällä julkaistu esikoisalbumi Debyytti on saanut hienon vastaanoton. Omakustannetta työstettiin monessa eri paikassa pitkällä aikavälillä:

8

Nuotta /2005

tiedostoja siirreltiin tietokoneesta toiseen ympäri maata jopa siinä määrin, että Tekniikan Maailma -lehti kiinnostui bändin musiikkiteknisestä taituroinnista. Klinik halusi pitää riman alusta asti korkealla, ja siksipä soundeja etsittiin pitkään. Mutta se kannatti: – Kaikesta teknisestä säätämisestä ja univelasta huolimatta ilmapiiri säilyi hyvänä, ja se mielestäni kuuluu myös levyllä, kitaristi Tommi Levy iloitsee. Pitkien välimatkojen vuoksi Klinikin porukka kokoontuu yhteen melko harvoin, mutta treenaus on silloin sitäkin intensiivisempää. Tulevaisuutta suunnitellaan, mutta päivä ja hetki kerrallaan. – Bändillä on selkeä priorisointi siten, että halutaan pitää jokaisen

perhe-elämä ykkössijalla, kitaristi Hannu Nissinen kertoo. – Vaikka kyllähän musiikin vuoksi aina jotain uhrauksia joutuu tekemään. – Ajanpuute ja turhautuminen ovat haastavinta tässä hommassa, laulaja Kimmo Virtanen pohtii. – Mutta onneksi saamme rohkaisua toisiltamme, perheeltä, yleisöltä ja ylhäältä!

Vastuullinen asema Bändin pojat tiedostavat, että gospelmuusikko on jollain tavoin esikuva ja näkyvä malli kristitystä. Usko on kuitenkin Klinikille luonnollinen asia elämässä: se on maa jalkojen alla. – Jos joutuisi jonkun kristityn kaavun vetämään niskaan aina ennen keikkoja,

Klinik keikkailee erilaisissa tapahtumissa, seurakunnissa ja kouluilla. Bändin erityisenä missiona on tavoittaa musiikillaan 18–40 -vuotiaiden ikäryhmää, sillä monet nuoret aikuiset eivät välttämättä koe enää kuuluvansa nuorten porukkaan, ja ovat jääneet sivuun seurakuntien toiminnasta. – Haluamme välittää tälle sukupolvelle toivoa, Hannu painottaa. – Rohkaisua siitä, että Jumala pitää huolen ja rakastaa meitä vikoinemme kaikkinemme, olivatpa elämäntilanteet mitkä tahansa. – Jos joku herää miettimään ikuisuuskysymyksiä biisejämme kuullessaan, niin silloin olemme päässeet tavoitteeseemme, Tommi summaa. Klinik ei kuitenkaan ota suuria paineita tai rakentele omia visioitaan siitä, mitä bändin kautta tulisi tapahtua. Pojat luottavat, että bisnes on Jumalan käsissä. – Jos Jumala haluaa meitä käyttää, niin hän tekee sen suuressa armossaan ja meidän hienot suunnitelmamme eivät siinä paljoa paina!

Teksti Suvi Jääskeläinen Kuva Klinik (www.klinik.suomi.net) a

Klinik on koettavissa livenä lähitulevaisuudessa ainakin Kuopiossa 28.1 sekä Evankelisilla musamessuilla maaliskuussa Helsingissä.

Levyt Riku Rinne: Extreme (2004) www.rikurinne.com

Klinik Hannu Nissinen, 27

Kimmo Virtanen, 35

rooli bändissä: kitaristi työ / opiskelu: Toimii konsulttina rakas raamatunpaikka: Matteus 6:25-34 musiikillinen historia: “Pentuna aloitin harmonikalla valssaamisen. Kouluiässä haitari vaihtui rock-musiikin innoittamana sähkökitaraan, ja siihen on toistaiseksi jämähdetty...”

rooli bändissä: laulaja työ / opiskelu: Pitää musiikkiliikettä rakas raamatunpaikka: “Mutta Suurin niistä on rakkaus.” musiikillinen historia: “Soitin noin 15 vuotta pianoa erilaisissa musiikkiopistoissa. Yläasteella Heleniusten veljesten ja Ryötin Petrin kanssa perustettiin bändi, josta muovautui mm. Heaven Up. Bändiprojekteja siis 13-vuotiaasta lähtien.”

Tommi Levy, 31 rooli bändissä: kitaristi, bändin yleismies työ / opiskelu: Art Director mainostoimistossa rakas raamatunpaikka: Psalmi 23. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa. musiikillinen historia: “5-vuotiaana soitin viulua musiikkiopistossa ja rumpuja aloin lyödä samoihin aikoihin. Koulussa oli bändiviritelmiä, ja 15-vuotiaana liityin veljieni bändiin Heurekaan, jossa soitin sääli-tamburiinia ja muita lyömäsoittimia. Vuosina 1996-99 soitin kitaraa Levy & Grammarissa.”

Jaakko Lajunen, 28 rooli bändissä: basisti työ / opiskelu: Työskentelee automaatiosuunnittelijana rakas raamatunpaikka: Ef.1:8-9 musiikillinen historia: “Sellonsoiton opinnot alkoivat 5-6 -vuotiaana ja jatkuivat aina lukiovuosille saakka. Basso tuli rinnalle yläasteella.”

Riku Rinne tunnetaan pitkän linjan nuorisotyöntekijänä, joka on kiertänyt Suomea jo 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu kokoelmalevy, jossa on parhaita paloja Rikun kuudelta aikaisemmalta levyltä. Mukaan mahtuu myös pari ihan uutta kappaletta. Ja vaikka missään ei asiasta varsinaisesti puhutakaan, vaikuttaa siltä, että vanhojakin lauluja on laitettu nykyaikaisempaan kuosiin. Levyn kansissa tai nettisivuilla ei myöskään mainita, ketkä levyllä soittavat, mutta lujalla ammattitaidolla kuulostaa homma taittuvan. Riku Rinne luottaa sävellyksissään paljon kitarapainotteiseen rankempaan rokkiin. Ja kitaristiin on luotettu paljon ainakin soolojen muodossa. Hyvänkuuloisia hevijuttuja sieltä irtoaakin – ei voi moittia. Komppiryhmällä on myös langat hyvin käsissään. Soitto sujuu ja loppusoitoissa päästään aina vähän irrottelemaan. Taustalaulut soivat kuulaasti ja osassa kappaleista kuullaan myös voimallista puhallinsektiota. Teksteissään Riku luotaa kokemuksiaan nuorisotyön tekemisen keskellä. Paljon on pimeyttä ja synkkyyttä nähty, mutta aina on toivon lyhty tuonut valoa taivaanrantaan. Riku suoriutuu solistin tehtävistä kohtuullisesti, mutta luulenpa ettei Riku ole asiasta sen suurempia paineita ottanut. Tärkeintä on sanoma. Toivotetaan Rikulle voimia ja siunausta tärkeässä tehtävässä seuraavalle kymmenen vuoden jaksolle!

Levyarvostelija Timo Jouppi timo.jouppi@nuotta.com

Markus Malin, 24 rooli bändissä: rumpali työ / opiskelu: Opiskelee pop/jazz -muusikoksi rakas raamatunpaikka: Luuk.23:43 musiikillinen historia: “Aloitin rumpujensoittamisen vuonna 1989 ja lukiossa aloin treenata hieman aktiivisemmin. Nyt opiskelen Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiassa pop/jazz -muusikoksi.”

Bändit huomio! Lähettäkää levynne arvosteltavaksi Nuottaan. Osoite on: Nuotta/levyarvostelu, pl 184, 00181 Helsinki

Kolumni

TULEVAISUUS

ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ juttelin ystäväni kanssa tulevaisuudesta. Mietittiin turvallisuutta, raha-asioita ja terveyttä, ihan noin yleisesti. Ja sitten hoksasin näin yrittäjän kannalta merkittävän asian. Vaikka asiakkaita ei joka päivälle riitäkään, välillä on aivan totaalisesti matti kukkarossa, eikä pienyrittäjän osa Suomessa ole muutenkaan helppo, niin merkittävästi turvallisuuden tunnetta kuitenkin lisää usko Jumalaan. Ajateltiin sitten ihmisiä: opiskelijoita, yksinäisiä, työttömiä ja yrittäjiäkin, joilla ei ole uskoa, eikä suhdetta Jumalaan. Täytyy olla todella toivotonta ja epävarmaa, kun ei yhtään tiedä kuinka elämässä käy! Itse ajattelen, kun olen jo 8 vuotta elänyt ihmisten lahjoitus-

ten varassa, välillä todella tiukalla budjetillakin, että Jumala on kuitenkin luvannut pitää meistä omistaan huolen. Ja mitä Jumala lupaa, sehän on totta, eikö niin? Eli paljon turvallisempi on, raha-asioissakin, suunnitella ja elää kohti tulevaisuutta, kun on suhteita ylöspäin, Jumalaan joka rakastaa meitä ihan tajuttomasti ja on luvannut pitää meistä huolen.

ON NIIN TURVALLISTA ja rohkai-

sevaa tietää, että Jumalalla, joka on maailmankaikkeuden suurin voima, Rakkaus, Totuus, Elämä, Kaikkivaltias ja Luoja, ei tässä maailmankaikkeudessa ole tärkeämpää tekemistä kuin rakastaa meikäläistä! Jokaisella meil-

lä on oikeus ajatella niin! Ristillä se rakkaus tuli niin konkreettiseksi kuin vain voi. Ja tämä sama Jumala on kiinnostunut meistä, haluten olla osana meidän sunnitelmiamme, haaveitamme ja tulevaisuuttamme. Minä en tästä mahtavasta asemasta luopuisi ainakaan mistään hinnasta. Yläkerrasta meitä muistetaan: ” Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.” Wau! Päivi Niemi a Päivi Niemi on Nuotan uusi kolumnisti. Nuotta /2005

9

Nuotan isoskoulu alkaa Ensi kesän riparit häämöttävät jo horisontissa. Tällä palstalla, lyhyen oppimäärän isoskurssilla, Nuotta evästää isosia tärkeään tehtäväänsä aina tuokokuuhun saakka.

euraavissa Nuotissa syvennytään isosen elämään erilaisten teemojen kautta. Helmikuussa pohditaan isosen asemaa, roolia ja tehtävää. Onko isonen leiriläisten pomo vai bestis? Jatkossa mietitään myös hartauksiin valmistautumista. Koostuuko hyvä hartaus kynttilöistä, gospelballadista ja kyyneleistä? Nuotta antaa tietysti vinkkejä myös viihdeosastoonkin. Miten syntyvät parhaat sketsit? Miten ujompikin leiriläinen saadaan leikkeihin mukaan? Tärkeää on valmistautua ripariin henkisesti, ja Nuotan isoskoulussa mietitäänkin esirukouksen ja pohjatyön merkitystä. Sinuakaan, joka olet ja toiminut isosena tai olet kenties liian vanha seurakuntasi ripareiden isoseksi, ei olla unohdettu! Isosen tehtävä jatkuu, jatkuu ja jatkuu...

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com

Vinkki:

Miten olla isonen riparin jälkeen? 1. Pyydä omat pikkusesi mukaan nuorteniltaan. 2. Vaihda leiriläisten kanssa sähköpostiosoitteita, ja laita mailia tulevista seurakunnan tapahtumista. 3. Lähde pikkusten kanssa leﬀaan tai pizzalle. 4. Haasta koko leiri mukaan sunnuntain jumalanpalvelukseen. 5. Rukoile leiriläisten puolesta.

Näkökulma

Elämää riparin jälkeen? Viime kesän riparilainen! Ovatko muistot kesän riparista jo päässeet haalistumaan? Miten on uskon laita? Onko sekin jo hiipunut? Ovatko isosesi innostaneet mukaan koulutukseen ja toimintaan? Ensi kesänä on nimittäin sinunkin tilaisuutesi päästä riparille iltaohjelman tähdeksi, ryhmävetäjäksi ja hartauden suunnittelijaksi. Sinusta tulee loistava isonen! 20

Nuotta /2005

ntensiivisen riparin jälkeen väsy iskee innokkaimmallekin isoselle. Univelat maksettuaan voi isosen kokovuotista tehtävää jatkaa arjessa. Sketsejä ei tarvitse enää valmistaa joka illalle, vaan leirin jälkeen isosen tehtäviin kuuluu tukeminen, innostaminen, rohkaisu ja esimerkkinä oleminen.

Kalannin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Vesa Kiertokari, miksi isosen työ leiriä ennen ja sen jälkeen on tärkeää? – Liikaa ei sovi vaatia tapahtuvaksi kymmenen, saati sitten viiden, päivän leirillä. Uskon liekki on nuorissa toivottavasti ehtinyt syttyä, ja sitä liekkiä täytyy pitää

yllä. Pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta edistää, jos ei panna liikaa painoa ﬁilikseen ja tunteisiin. Fiilikset tulee ja menee – Jeesus pysyy!

Miten liekki säilytetään palavana? – Riparin vetäjien ja isosten on tärkeä pitää leiriläisiin yhteyttä ja kutsua heitä mukaan toimintaan. Kuukauden breikki heti aluksi voi pilata paljon. Toimintaahan seurakunnissa riittää: nuortenillat, peli-illat, raamattupiirit, leirit, retket, isoskoulutus ja kerhonohjaaminen.

Miten uskoa voi hoitaa arjessa? – Mitä aikaisemmin löytää paikkansa jumalanpalveluksessa, sen varmempaa on,

etteivät Jeesus ja usko jää yhden illan jutuksi. Raamattu saa mielellään myös kulua käytössä. Ja ei muuta kun peppu kohti kirkonpenkkiä ja Raamattu kouraan! Kaivetaanpa myös ne viimekesän riparilaisten puhelinnumerot, ja kysytään kuulumisia. Jospa vaikka saisi seuraa sunnuntain messuun…

Riikka Hämäläinen

”Älkää siis huolehtiko huomispäiväﬆä, se pitää kyllä itseﬆään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” Matt 6:34

Kuva Jani Uljas

Maailmalla tapahtuu

Mikä on TG05? Pienellä paikkakunnalla iso liikuntasali on vaikea saada gospel-konserttien aikana ihan täyteen. Kolkko sali tuntuu tyhjältä, jos vain muutamassa penkissä istuu jengiä. Entinen koulu, nykyinen lomanviettopaikka oli pienempi. Eikä tunnelmaa puuttunut.

– Olihan siellä vähän sellainen ﬁilis, että olisi ollut soittamassa jonkun olohuoneessa, mutta mukavaa oli, luki yhden bändin kotisivuilla sen jälkeen, kun he olivat heittäneet keikkansa täällä. Paikassa oli järjestetty ennemminkin seuroja ja pyhäkouluretkiä, mutta tällä kertaa haluttiin nuorille ohjelmaa. Mietittiin ajankohtaa ja päädyttiin pyhäinpäivään. Myöhemmin tapahtuma siirtyi tammikuun loppuun. Tapahtuman nimi on siis Tammigospel. Tapahtumaa järjestämässä ovat olleet nuoret sisarukset ja heidän ystävänsä, si-

sarusten vanhemmat ja Teuvan seurakunta sekä Sley. Tarkoitus on alusta asti ollut järjestää vaihtoehtoinen rock-tapahtuma. Pyhäinpäivägospel 2001 oli siis ensimmäinen happening. Lavalla esiintyivät Juha Tapio trio ja Pro Fide. Vuoden 2002 pyhäinpäivänä oltiin taas koolla. Silloin lavalle nousivat Trabant ja Sävel7. Vuosi sitten järjestettiin siis ensimmäisen kerran Tammigospel ja illan tähtinä loistivat Punainen Aurinko sekä Ariel band. Raamattuopetuksesta vastasivat Musti Lähteenmaa ja Antti Kiviranta. Tänä vuonna lavalla nähdään jotain

uutta. Esiintymään saapuu nimittäin Laajakaistaliittymä ja luvassa on myös breakdance-show. Ilta huipentuu .krakan konserttiin. Tapahtuma on ehkä tavallinen, mutta ainakin minusta pienissä tapahtumissa on tunnelmaa. On iloista nuorisoa koolla. Äiti keittää keittiössä kahvia ja väliajalla ostetaan kioskista sämpylöitä ja karkkia. On kivaa. On Tammigospel 2005.

keskimäärin vajaa kolme ja puoli tuntia päivässä. Televisioton päivä ei suuntaudu sinänsä televisiota vastaan. Kampanjan kärki kohdistuu kahteen asiaan. Sillä pyritään kiinnittämään huomiota siihen, kuinka paljon aikaa television parissa kuluu. Tämä aika on poissa perheeltä, ystäviltä ja harrastuksilta. Toinen keskeinen teema on se, mitä katsotaan. Usein harmittomilta näyttävät viihdesarjat markkinoivat kyseenalaista elämäntyyliä, arvoja ja kulutusmalleja.

Kristillinen Medialiitto on suomalainen kristilliseltä arvopohjalta nouseva median yleisöjärjestö. Sen toimintamuotoina ovat mm. Media Watch, keskustelupalstat, uutis- ja ajankohtaisseuranta sekä aktivismikampanjat.

Leila Aura

Vietä televisioton Nuutinpäivä 13. 1. Kristillinen Medialiitto haastaa suomalaiset viettämään päivän ilman televisiota Nuutinpäivänä 3.. Kansanperinteen mukaan silloin loppuu joulunaika: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi”.

ksi televisioton päivä ei ole edes kovin radikaalia, sillä esimerkiksi Saksassa vietetään televisiotonta viikkoa ”Eine Woche ohne Fernsehen”. Myös USA:ssa erilaiset tv-paaston muodot ovat varsin tavallisia yleisöjärjestöjen kampanjointikohteita. Intermediatutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät aikaa eri medioiden seuraamiseen päivittäin yhteensä 9 tuntia 20 minuuttia. Ajasta suurimman osan vie televisio, jota suomalaiset seuraavat

Nuotta toimitus a Televisiottomaan päivään voit liittyä Kristillisen Medialiiton internet-palvelussa www.kml.ﬁ Nuotta /2005

2

Gallup

Tapahtumatori

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Isoskoulu

Gallup tehty Helsingissä.

Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Ole tervetullut isoskoulutusleirille 28.-30.1.2005 Ryttylän Kansanlähetysopistolle! Viikonlopun aikana opimme yhdessä tekemisen ja luovan toteuttamisen kautta, mistä aineksista hyvä isonen koostuu. Tule tutustumaan uusiin ihmisiin, syventämään suhdettasi Jumalaan ja antamaan oma panoksesi leirin toteuttamisessa! Hox! Edellisen vuoden isosille on luvassa oma kanava leirin aikana… Menossa mukana mm. Augene, Pekka Laukkarinen, Kai Lappalainen, Antti Kiviranta, Jussi Miettinen, Jarmo Muroma, Lars Pajuniemi, Ilkka Päiväsaari, Antti Sevanto, Mikko Tiira, Johanna Tuori, Jussi Valkonen, Matti Viitanen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: nuorisotiimi@sekl.ﬁ, (019) 779 2250 ja tarkempi ohjelma http://www.nm.ﬁ > tapahtumat.

3k Johansson, 16 – Hyvää työ- tai opiskelupaikkaa.

Hyvää Uutta Vuotta! Vaikka vuosi vaihtui, niin muistathan silti 3K:n illat omalla paikkakunnallasi? Jos on päässyt unohtumaan, voit tarkistaa asian netistä: http://www.kolmekohtaamista.com . Sivuilla kerrotaan tulevien 3K -iltojen aiheet, ajat ja paikat. Tervetuloa kohtaamispaikalle!

Helmileiri jälleen Esantuvalla

Juhani, 16 – Jatko-opiskelupaikkaa ja vaihtooppilasvuotta.

Yksi lähestyvän kevään merkki on jokavuotinen Helmileiri Esantuvalla Lapuan Kauhajärvellä. Tänä vuonna se ei edes osu päällekkäin lukiolaisten vanhojen päivän ja tanssiaisten kanssa. Helmileiri on viikonloppuna 18.-20.2. Esantuvan maalaisidyllin ja tunnelman lisäksi elämänläheistä raamattuopetusta annostelevat Juha Heinonen ja Musti Lähteenmaa. Sanan valossa tutkitaan kiusauksia ja sydämen luopumista Jumalasta teemalla ”Kaikki kiiltävä ei ole kultaa” unohtamatta ”Uskon kultaa” joka tulessa puhdistuu. Jäähelmiä, kuurankukkia ja lumiloistoa saadaan yhteisistä ulkopeleistä pihamaalta. Helmileiri on tarkoitettu 15-20-vuotiaille, jotka kaipaavat evankeliumin lepoa ja yhteyttä uskonystäviin. Leiri maksaa 30 euroa täysihoidossa omin lakanoin. Ilmoittautumiset 14.2. mennessä Raimo Lähteenmaalle p. 0400 506837, sp. musti@sley.ﬁ . Tervetuloa vaikka ensikertaa!

Mitä jos Tampereella

Aini, 15 – Hauskanpitoa ja ulkomaanmatkaa.

Tampereella Luther-talolla kysellään helmikuun alussa ”mitä jos”. Perjantaina 4.2. kello 19.00 alkavassa tapahtumassa soittelee On C , The Road sekä Apollos, sanomapuolella mukana myös Lasse Räty. Ilta päättyy riemumessuun. Lauantaina samaan kellon aikaan pippalot jatkuvat Juha Tapio trion sekä Tummaa valoa -yhtyeen tahdittamana, mukana myös Juha Heinonen. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisätietoa Sleyn nuorisotoimistosta Tampereelta, puh:03 2237056

Megailta Harjavallassa Harjavallan legendaarinen tanssihalli Valtatie 2 täyttyy gospelkansasta perjantaina 28.1.kello 19.00. Harjavallan megaillassa Valtatie 2:n varrella esiintyvät Bass’n Helen, Egoeimi sekä Juha Heinonen.

Tammigospel 2005 Tammikuun viimeisenä viikonloppuna lauantaina 29.1. Teuvan Norinkylässä Loma-Opintolassa. Ilta alkaa kello 19 ja esiintymään saapuu Laajakaistaliittymä ja luvassa on myös breakdance-show. Raamattuopetuksesta vastaa Musti Lähteenmaa. Ilta huipentuu .krakan konserttiin.

Jenna, 15 – Pääsisi opiskelemaan jonnekin.

Nuotta /2005

Tilaa uudistunut Nuotta Suomen suurin kristillinen nuortenlehti on uudistunut vuodenvaihteesta. Tilaa Nuoren seurakunnan sanoma ja saat 12 numeroa kokonaan kiiltävälle paperille painettuna suoraan kotiin kannettuna. Nuotta on mainio lahja, josta on iloa ympäri vuoden. Tilaushinnat: 39 e / kestotilaus, 42 e / vuosikerta, 25 e / 6 kk.

Voit tilata Nuotan: www.nuotta.com/tilaa.shtml tilauspalvelu@nuotta.com (09) 2513 9217 (ti-to 9-16)

Nuotta /2005

Siiri sykkii elämää Siirin perhe on sangen ässää possea. Siihen kuuluvat sisarusparvi Siiri, Saara, Sini ja Sami, sekä vanhemmat Seppo ja Soile. Siinä koko Kujalan perhe, jonka kuopuksena Siiri on saanut kasvaa ja uskoa.

iiri Kujala on Elimäeltä kotoisin oleva 18-vuotias neitokainen. Kotipaikkakunta jäi yläasteen jälkeen taakse, kun Siiri muutti Hämeenlinnaan. Hämeeseen Siirin toivat leipuri-kondiittorin opinnot, jotka nyt ovat loppusuoralla. Kolmas vuosi on menossa, ja sen jälkeen kaikki on auki – ”mutta Herran hallussa”. Siiri on pitänyt leipomisesta aina. Isänpäivinä hän oli se, joka pyöräytti tuoreet aamupalasämpylät vuoteeseen ja hääräsi muutenkin keittiössä. Opiskelu ammattikoulussa on ollut hauskaa ja haastavaa. Paras saavutus, Taitaja 2005 ﬁnaaliin pääseminen, liikkuu suomenmestaruustasolla. Kisoihin karsitaan eri ammattialoilta kahdeksan taitajaa, jotka kisailevat suomenmestaruudesta ensi tammikuussa.

Asennetta ja huumoria Siiri ei ole löytänyt luokaltaan uskovia ystäviä. Omasta uskostaan hänen on ollut kuitenkin aina helppo kertoa. – Olen tuonut sen esiin humoristisen rennosti toteamalla: ”mä oon muuten hihhuli”. Onhan se vähän hämmennystä herättänyt, muttei ole silti karkottanut ihmisiä. Samanikäisten uskovien ystävien puute on tosin harmillista. Seurakuntayhteyskin on vähän heikossa hapessa sen takia. Kuitenkin Siirin on mahdotonta ajatella elämää ilman uskoa. – Olen saanut Jeesukselta niin paljon kaikkea hyvää, ettei mulla ole mitään syytä epäillä Jumalan olemassaoloa ja rakkautta, hän miettii.

Tulessa makaaminen kielletty Elämässä on hyvien juttujen lisäksi myös varjoja. Siirillä todettiin hiljattain reuman tyyppinen sairaus, joka aiheuttaa särkyä ja turvotusta käsissä. Hänellä on kuitenkin ihmeellinen taipumus olla valoisa kaikesta huolimatta. – Kerron pahasta olosta yleensä aika pian eteenpäin, enkä jää rypemään siihen. Yksi hyvä ystäväni asuu Jyväskylässä, joka on tukemassa vaikeina hetkinä. Hänelle voin kertoa kaikesta ja hän on esirukoilijani. Uuden vuoden lupauksille Siiri näyttää kieltä. – Sitä tulee päätettyä kaikenlaista vuoden alussa, ja kuitenkaan lupaukset eivät usein pidä. Seurakuntayhteyden suhteen voisin kyllä lopettaa nahjustelun ja mennä hommaan mukaan.

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com

”Mä oon muuten hihhuli!” Siirin super-safka: Laita kahdelle henkilölle riisiä kiehumaan. Vielä parempaa on riisiruisseos. Riisin valmistuessa silppua pieni sipuli ja kuullota se öljyssä pannulla. Lisää mukaan ruokalusikallinen currya. Suikaloi pannulle noin neljä porkkanaa ja wokkaa kasviksia kunnes riisi on kypsää. Lisää kypsä riisi pannuun, ja kaada mukaa kaksi desiä tomaattimehua sekä kourallinen pakasteherneitä. Mausta suolalla ja hauduta. Nauti wokki patongin kanssa.

Helmikuun Nuotassa

• Miten löydän kutsumukseni? • Ystävänpäivän suuri ystävätesti • Raportti: 24 h Herran työssä • Bändiesittelyssä Kisko

Nuotta /2005