Nuotta 2/2006

Nuoren seurakunnan sanoma

2/06

Sivupersoona

ANTAA KUNNIAN JUMALALLE Jenni Koivistoinen on 23-vuotias taiteilija, muusikko ja runoilija. Musiikkijulkaisuissa ylistetty Kuopion Björk unelmoi taivaasta ja ihastuttaa yleisöä ympäri maailman persoonallisen kauniilla lauluäänellään.

Kuka oikein on Jenni Koivistoinen?

– Uu, vain Luoja luultavimmin tuntee minuuteni, ihmisyyteni piilevimmätkin sopukat ja sieluni muuttuvaisuuden. Uskoakseni uskovainen kolmiyhteisen Luojan lapsi, lempinimien lempinimi, identiteettikriisin identiteettikriisi.

Laulat Paavoharju-yhtyeessä.

Viime vuonna ilmestynyttä Yhä hämärää -levyä on hehkutettu

sekä kotimaan että ulkomaiden arvostetuimmissa musiikkilehdissä Yhdysvaltoja myöten. Miltä levyn menestys tuntuu sinusta?

– Ei se juuri elämää muuttanut, mutta onhan se ollut ilahduttavaa. Taivaan lahjana ihanan ystävyytemme sivutuotevisio on saanut virittää sielunveljiimme luomisvimman innoitusta, ainaista kiitollisuutta ja ihmetysilmestyksiä. Niin, mitä lienee…

Nuoren seurakunnan sanoma

4

6

2 Sivupersoona 4 Peukut pystyyn!

Mika luistelee olympialaisiin.

J-Possen räppäri, pikaluistelija Mika Poutala ottaa Raamatun mukaan Torinoon.

6 6 7 7 8

Raamattuopetus: Lahjoja taivaasta Christoforum Seurakuntatohtori Tämän kirjan luin: Juokse poika juokse Auttaako Amman halaus?

Amma-liikkeestä eronnut Markku kertoo tarinansa.

2

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

8 9 Isä meidän -lifestyle 10 Kokeile auttamista!

Nuotan testiryhmä selvitti eri hyväntekeväisyysjärjestöjen kuviot ja otti riskin – kokeili auttamista.

11 Sveitsin-kirjeenvaihtaja Essi Lahti kertoo kuulumisensa narkkareiden keskeltä.

12 Varoitus: Olen särkyvää tavaraa!

Psykoterapeutti Seija Leppänen kyseenalaistaa: vahvistaako kaikki, mikä ei tapa?

2

4

8

12 Tutkimus: Moni suomalaisnuori kokee olevansa ruma 13 Olet mitä luet Regina, Suosikki ja Cosmopolitan.

Mikä on nuorisolehtien maailmankuva?

14 Asiantuntijan vastaanotolla: Terapeutti, kirjailija Seppo Jokinen Fantasioista ja totuudesta – kun raja hämärtyy.

15 Kuukauden seurakuntalainen Nina Kingelin Riihimäen Narniasta

Mikä colahti?

 Murtsikkahiihto  Lisääntyvä valo  Hyväntekeväisyys

Enkeleitä ja kiusankappaleita

Mikä culahti?

 Diettiahdistus  Koulukiusaaminen  Meikkimainokset

koulupoika, Turun Kastun yläasteella oli kaksi oppilasta, joiden elämä oli kälyistä. Toinen heistä kantoi nenällään John Lennon -tyylisiä kakkuloita. Hän oli törkeän koulukiusaamisen uhri. Häntä nimiteltiin halventavilla sanoilla. Hänen tavaroitaan pummittiin ja leviteltiin ympäri koulun aulaa. Kaverin elämä oli yhtä helvettiä. Kukaan ei mennyt väliin. En edes minä.

Toinen tukalat vaiheet kokenut koululainen olin minä itse. Eräs pahamaineinen tyttö oli iskenyt silmänsä minuun! Epävarmana nuorena miehenä en osannut käsitellä tytön törkeitä puheita, jatkuvaa sättimistä ja halventamista. Myöhemmin kuulin kaiken olleen vain tytön epätoivoista yritystä saada huomioni. Thanks! Minun kohdallani kiusaamista kesti melkein vuoden päivät. Toisella kaverilla kolme pitkää vuotta.

KUN OLIN

Elämme idols-aikaa. Onko sinulla omaa suosikkia?

– Nöyrä ihailu on mielestäni rakentavampaa! Onnellisen maailmanlopun lehmipoika Ragnar Rock sykähdyttää sympaattisuutensa ylevässä lennokkuudessa. Graffa & Graffa united ja tietenkin itse Backstagetirehtööri, Kaikkivaltias Jumala, jolle yksin raikukoon kunniain kunnia!

Mikä on suurin unelmasi?

– Jumalan läpikotainen tunteminen ja iankaikkinen autuus Luojan yhteydessä.

Miksi olet kristitty?

– Olemassaolon mieltä, suuntaa ja arvoa sekä oikeudentoivoa eri lähteistä etsiskeltyäni olen päätynyt yhä enemmän vakuuttumaan Raamatun ja Jeesuksen julistaman uskovien

armahduksen ja oikeudenmukaisen tuomion sanomasta. Se on kannattavin totuus uskoa ja ainoa ilmoitus Korkeimmalta. Siinä osoitetaan Jumalan Pojan, Kristuksen, sijaisuhripalveluksellaan lahjoittamaa ehdottoman anteeksiannon ja hyväksyvän rakkauden lohtua aivan kaikille. Ja luvataan Luojan vievän Pyhän Henkensä johdattamana Jeesuksessa armoonsa turvaavat lapsensa taivaan rauhaan, jota he eivät itsessään ansaitsisi.

Evankeliumin viesti on mitä mullistavin ilotulitus myönteisintä toivoa heikoimmillekin inhimilliseen lumeansioylpistelyyn taipuvaisille syntisille. Nasaretilainen rulettaa!

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuva Jennin arkisto

voiman ja vallan väärinkäytöstä eli kiusaamisesta puhutaan onneksi yhä enemmän. Joka viides suomalainen nuori kokee tulleensa kiusatuksi. Kiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen, henkinen väkivalta, painostava vallankäyttö ja haitanteko.

Laki velvoittaa kouluja tekemään kaiken mahdollisen oppilaiden suojelemiseksi ja väkivallan ehkäisemiseksi. Yhteiskuntaan on lisäksi tullut järjestöjä, jotka ovat erikoistuneet väkivallattomuuskasvatukseen nuorten parissa. Hyvä näin.

Aihepiiri, josta Suomessa ei ole paljon puhuttu, on tytöt kiusaajina. Tyttöjen kiusaamistyyli on usein sanallista peliä, jossa kiusaaja kerää pisteitä satuttamalla kohdettaan. Tyttöjen tapa kiusata voi viiltävyydessään olla jopa julmempaa kuin poikien. Jos kiusaamisen kohde ei vastaa samalla mitalla, pisteet tuplaantuvat. Jätti-

SYSTEMAATTISESTA

potti tulee vanhempien ja opettajien ilmaantuessa peliin.

Tekstarit ja netin keskustelupalstat ovat uusia häijyjä kiusaamisen välineitä. Niissä voi julman persoonattomasti ja kaukaa sanoa toisesta melkein mitä tahansa. Enää ei edes tarvitse nähdä, miten toiseen sattuu.

Kiusaamisen takaa löytyy usein huono itsetunto, kurjat kotiolot ja kykenemättömyys selvittää omaa pääkoppaa rassaavia huolia. Kiusatusta tulee sijaiskärsijä, jonka päälle syljetään koko sisäinen törky. Hänelle kostetaan toisten itselle tekemät ikävät teot. puhuttaessa unohdetaan usein, että syrjästä seuraaminenkin on osallistumista kiusaamiseen.

Myös nauru, hymy, vaikeneminen, selän kääntäminen ja heikon puolustamatta jättäminen vahingoittavat.

Jos löydämme itsemme aktiivisen tai passiivisen kiusaajan paikalta, tulisi sitä katua Jumalan edessä. Ja jos mahdollista, myös kiusatun edessä.

Pyydä anteeksi ja tee jatkossa voitavasi heikkojen puolustamiseksi. Kiusatun vaikea tehtävä on myöntää tapahtunut, hakea apua, rukoilla väärin tehneiden puolesta ja antaa anteeksi.

Koulumaailmassa, opiskelupaikoilla ja työelämässä tarvitaan laupiaita samarialaisia, jotka eivät kulje kiusatun tai väärinkohdellun ohi, vaan puolustavat tätä – silläkin uhalla, että se tuo itselle vaikeuksia. Kannattaa myös kysyä itseltään, onko vaikka oma seurakuntaporukka kiusaamisvapaa vyöhyke, jonne syrjäytyneidenkin on helppo tulla. Vai onko porukassa sisäpiirejä, joihin pääsevät vain harvat ja valitut?

Tehkää kiusaamattomuussopimus – rakastetaan jokaista ilman ehtoja. Jos tämä toteutuu seurakuntaporukassanne edes hitusen, olette oppineet jotain keskeistä Jeesuksen käskystä rakastaa lähimmäistä niin kuin itseä.

KIUSAAMISESTA

Nyt on käynnissä ”Minä en kiusaa” -kampanja. Nuotta tukee tätä kampanjaa täysillä. Liity sinäkin 90 000 kampanjaan osallistuneen nuoren joukkoon tai käy tsekkaamassa se netissä www. iltalehti.fi/minaenkiusaa.

PS.

9 16 17 18 19 19 20 21 22 24

Kuinka kallis olen?

Skandinaavigospel rules Gospel Center: UPS Kuukauden leffa: Matti Gospel-kolumnisti: Jussi Salo Uutiset ja mää Nuotan isoskoulu, osa II Tapahtumatori Petra on löytänyt paikkansa

2

Päätoimittaja

Jussi Miettinen

jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 2/2006

3

Jäätä,

lihasta

ja luistimia MIKA PAKKAA OLYMPIALAISIIN MUKAANSA RAAMATUN Mika Poutalalle, 22, luistinradat ovat tuttuja kuin naapurin pihamaa.

Pian Mika pääsee testaamaan Torinon tekojäitä, sillä hän lähtee edustamaan Suomea olympialaisiin.

Maajoukkueeseen hän ei ole päätynyt sattumalta: takana on noin 15 vuotta hikistä harjoittelua.

Mika tunnetaan myös nimellä PlastiC, sillä hän on yksi räppäreistä viisihenkisessä pumpussa J-Posse.

4

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

M

ikaa on vaikea saada käsiinsä.

Helsinkiläinen pikaluistelija on omienkin sanojensa mukaan aina liikkeellä – haastatteluhetkellä Saksassa harjoitusleirillä. Siellä ohjelmassa on mitäs muuta kuin treeniä.

– Aamulla herätään kahdeksan maissa ja nukkumaan mennään illalla yhdeltätoista. Siinä välissä ehtii treenin lisäksi vetää kyllä päikkärit.

Mika on tehnyt pikaluistelussa lukuisia Suomen ennätyksiä ja voittanut suomenmestaruuden lajissaan useasti sekä miesten että junnujen sarjassa. Suurimmiksi saavutuksikseen hän nimeää Torinon

lisäksi osallistumiset EM-kisoihin vuosina 2003 ja 2004. Olympialaisiin hän ei ole asettanut itselleen sen kummempia mitalitoiveita.

– Eniten toivon, että Suomi saa paljon mitaleja.

Myös kisoihin valmistautumiseen Mika suhtautuu sen enempää panikoimatta.

– Valmistuminen olympialaisiin ei paljoa poikkea muutenkaan treenaamisesta.

Kunnon ajoittaminen on tänä vuonna vaan tähdätty sinne helmikuun puoleen väliin. Treenejä on tietenkin erilaisia kuten luistelua, pyöräilyä, hyppyjä, punttisalia, juoksuja – paljon erilaisia harjoituksia.

– Henkisestikään en usko, että valmistaudun olympialaisiin mitenkään erikoisesti. En mä voi sanoo, et satsaan jotenkin henkisesti enemmän – mä pidän joka päivä huolta mun hengellisestä elämästä, ja se riittää hyvin olympialaistenkin läpi.

Usein tulee mietittyä, mitkä ovat urheilijan ajatukset lähtöviivalla. Mitä uskovainen urheilija rukoilee ennen päivän kisoja?

– Oikeastaan rukoilen vain sitä, että Jumala antaisi oman kunniansa korottua kisoissa, Mika toteaa.

Syntyjä syviä kisakylissä Mika on tavannut vuosien mittaan harjoitusten ja kisojen yhteydessä lukemattoman määrän urheilijoita. Mitä muut alan ihmiset ajattelevat tyypistä, joka kertoo uskovansa Jeesukseen?

– Muut urheilijat ovat suhtautuneet tosi hyvin. Ihmiset on oikeasti kiinnostuneita uskonasioista, vaikka ne ei sitä ehkä heti aina näytäkään. Oon käynyt pitkiä ja antoisia keskusteluita monien urheilijoiden kanssa lähiaikoinakin – viimeksi kuluneella viikolla.

– Ihmiset kunnioittavat uskovaista ihmistä, jolla on oma vakaumuksensa ja joka pysyy siinä. Kyllä maailmallakin törmää uskoviin urheilijoihin, jos vaan osaa avata suunsa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Myös maajoukkueessa on mun hyvä ystävä, joka on uskossa.

rullaluistelee ja hengailee kavereitten kanssa.

Eikä vähiten aikaa vie J-Posse. Kun joukko kavereita haluaa tehdä musiikkia yhdessä, syntyy useimmiten bändi. Niin kävi J-Possellekin. Vuoden 2003 tammikuussa he tekivät ensimmäisen biisinsä nimeltään J-Posse. Bändiin kuuluvat PlastiCin lisäksi Är, Pesso, !34 ja Naarmu.

J-Possessa PlastiC pääsee toteuttamaan musiikillisia visioitaan, sillä hän sekä räppää että duunaa taustoja.

Räppärin taivas on keikoilla tai studiossa, kun taas pikaluistelijan taivas on Salt Lake City.

– En mä edes ihan tarkkaan tiedä milloin J-Posse synty. Haluttiin vaan kavereiden kanssa tehdä musaa, ja sen takia pantiin poppoo pystyyn. Tietenkin kaikki halusi kertoo Jeesuksesta siinä samassa.

Parasta J-Possessa on PlastiCin mukaan yhteys bändin jäsenten välillä.

– Hienointa on se, miten Jumala on yhdistänyt meitä tämän kautta ja miten

ollaan saatu kokea Jumalan läsnäoloa keikoilla ja biisejä tehdessä.

Räppärin taivas on keikoilla tai studiossa, kun taas pikaluistelijan taivas on Salt Lake City. Maan päällä Mika mättää mieluiten suuhunsa ”Gettopizzaa”.

– Gettopizza on vaan yleisnimi valmispizzalle. Mutta virallinen gettopizza on kyllä Saarioisten jauhelihapizza kylmänä syötynä.

PlastiCin motto on ”Sama elää, kaikkia ei voi miellyttää.” Motto on syntynyt elämän kulussa.

– Joskus yritin miellyttää kaikkia, mutta ei siitä sitten tullut loppujen lopuksi mitään. Ois ollut kiva olla tyyppi, josta kaikki tykkää. Se jo että tunnustaa uskonsa julkisesti, aiheuttaa usein vähän erilaisia tunteita. Mutta ei se mua oo haitannut.

Tulevaisuuteen Mika ”PlastiC” Poutala suhtautuu omaan rentoon tyyliinsä.

– Kaikki on Jumalasta kiinni – haluun vaan seurata Häntä minne ikinä mua kuljetetaan.

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com Kuvat Aki Saranen ja Virpi Rannila

Helmikuussa Italia kuhisee: XX TALVIOLYMPIALAISET TORINOSSA 10.–27. 2. 2006

•

• • • • • •

5 urheilumuotoa: alppihiihto, ampumahiihto, rattikelkkailu, maastohiihto, curling, freestylehiihto, jääkiekko, taitoluistelu, ohjaskelkkailu, yhdistetty hiihto, short track -luistelu, skeleton, mäkihyppy, lumilautailu, pikaluistelu 7 kisapaikkakuntaa 3 olympiakylää 2 500 urheilijaa 20 000 vapaaehtoistyöntekijää ,5 miljoonaa katsojaa paikanpäällä Mikan luistelut televisiossa 3. helmikuuta ja 8. helmikuuta.

Nuotta toivottaa Mikalle tsemppiä ja siunausta olympialaisiin!

Back to Basics – Olympiatietoutta Olympialaiset ovat neljän vuoden välein järjestettävät urheilukilpailut. Olympiatunnus, viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, kuvastaa viittä maailman maanosaa. Olympiatuli kuljetetaan kisapaikalle siten, että sen reitti kulkee kaikkien niiden kaupunkien kautta, joissa olympialaiset on aikaisemmin pidetty.

Modernit olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 896.

Mä pidän joka päivä huolta mun hengellisestä elämästä, ja se riittää hyvin olympialaistenkin läpi.

Omilla vahvuuksillaan Mika ei brassaile, vaan on aika vaatimaton.

– Emmä oikein tiedä. Mun vahvuuteni ei ole ainakaan into treenata: oon niin laiska treenaamaan, että ei toista. Toisaalta kuitenkin se, että kun tykkään jostain, niin annan sille sitten kaiken. Vois sanoa että parhaita puolia on nopeus, hyvä koordinaatio ja rentous, Mika summaa.

Hän on myös vähän epävarma siitä, miksi on valinnut juuri pikaluistelun lajikseen.

– Sitä pitäis kysyä Jumalalta. Ainakin pikaluistelu on hauskaa, kun saa tehdä omia ennätyksiä. Ja se fiilis, kun saa mennä lujaa!

Kun Mikasta tulee PlastiC Mikan elämään mahtuu muutakin kuin valmennus ja luistinten terät. Hän käy koulua liiketalousopistossa Malmilla tähtäimenään yo-merkonomin paperit. Sen lisäksi hän snoukkaa, skeittaa, golffaa, Nuotta 2/2006

5

Kiveen kirjoitetut

Voimauttamista taivaasta Kun silmään menee roska, jalat kuljettavat ihmisen peilin luo, jotta kädet voivat ottaa roskan pois. Tämä on meille niin itsestään selvää, ettei koko asiaa tule ajatelleeksi. Mutta jos joutuu elämään ilman jotakin ruumiinjäsentä, elämästä tulee kinkkistä.

summaa, nimittäin 6000 denaaria. Kun denaari oli tavallinen miehen päiväpalkka niin vähiten saanutkin sai yli kuudentoista vuoden ansioiden verran omaisuutta hoidettavakseen!

Jokaiselle on annettu paljon. Sinullekin! Jumala ajattelee lahjoista eri tavalla kuin me: ”juuri ne ruumiinjäsenet, jotka meidän mielestämme ovat muita heikompia, ovat välttämättömiä” (1. Kor. 12: 22).

Jumala voi toimia nollaksi ja surkeaksi itsensä kokevan kautta paremmin kuin hengellisen rambon tai superhessun, koska heikon täytyy turvautua Jeesukseen eikä itseensä. Pyhällä Hengellä on tilaa ohjata sekä toimia hänen kauttaan.

Kunnian saa Jumala eikä ihminen.

S

eurakunta on Raamatun mukaan kuin body – elävä sellainen. Jäsenet kuuluvat yhteen, mutta pää on Kristus itse. Kuten jokaisen meidän ruumiissa niin seurakunnassakin on jokaisella jäsenellä oma paikkansa ja missionsa. Luoja on tarkoittanut, että itse kukin voisi iloiten hyväksyä ikioman paikkansa, vahvistua ja palvella koko seurakuntaa.

Miten tästä tulisi totta?

Jokainen pyhän kasteen saanut on liitetty Kristuksen ruumiiseen. Siinä lahjoitetaan kaikki se, mitä Jeesus on ja mitä hän on tehnyt puolestasi. Sait syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän lahjan, jotka Jeesukseen turvaten omistat. Yhteydessä Jumalaan avautuvat myös omat tehtävät ja armolahjat, joita Jumala on sinulle tarkoittanut.

Kyllä Luoja tietää Voimme mennä oikeastaan vieläkin kauemmas: jo sinut luodessaan Jumalalla oli mielessään jokin tai joitakin tehtäviä ja hän varusti sinut sen mukaisesti. Saamasi lahjat voivat olla joko luonnollisia tai sellaisia, jotka ylittävät arkiset kykym-

6

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

Ole mitä olet me. Sekä Room. 12:ssa että 1. Kor. 12:ssa on esimerkkejä näistä molemmista.

Näiden tietojen perusteella voit aloittaa salapoliisin hommat. Ei ole kyse jostakin ihmeellisestä asiasta – ei etsivän työkään ole sellaista kuin tv:ssä – vaan yksinkertaisesti olemassa olevien todisteiden tutkimisesta. Voit miettiä mitä lahjoja ja kykyjä sinulla on, mistä pidät, missä olet hyvä. Usein tarvitaan silminnäkijöiden vihjeitä, toisin sanoen kavereiden rohkaisua tyyliin ”sulle on hyvä jutella, sä osaat kuunnella”, ”sä piirrät hienosti”, ”miten sä osaat soittaa noin”, ja ”sä oot aina valmis auttamaan”. Luonnonlahjojen käyttöä voit harjoitella ja luonnekin voi hioutua ainakin jonkin verran. Armolahjojen salaisuudet avautuvat usein oman tai toisten ihmisten rukouksen kautta. Älä vähättele itseäsi, sitä mitä olet ja osaat. Jumala on tiennyt tarkkaan mil-

laiseksi hän on sinut luonut. Jumala ei ole antanut lahjojaan sinulle turhaan tai muuten vain, vaan jotta voisit iloita niistä ja palvella hänen seurakuntaansa. Oikeastaan juuri se, että annamme luonnonlahjamme Taivaallisen Isämme käyttöön, tekee myös niistä armolahjoja.

Henki kulkee Jumalan Henki jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin viisaaksi näkee. Älä siis jää sen enempää ylimielisenä kuin kateellisenakaan katsomaan toisia.

Muistatko Jeesuksen vertausta kolmesta palvelijasta? Yksi sai viisi, toinen kolme ja viimeinen yhden kolikon käytettäväkseen, kukin kykyjensä mukaan. Äkkiseltään tuntuu kurjalta sen viimeisen puolesta, joka sai vain yhden kovan rahan käyttöönsä. Mutta tiedätkö, että jo yksi talentti hopeaa merkitsi valtavaa

Opettele iloitsemaan arvosta ja armosta, jotka olet saanut luomisen ja Jeesuksen pelastustyön kautta. Ollaan onnellisia erilaisuudesta ja siitä, että Jeesukseen uskoessamme olemme kuitenkin yhtä.

Panostetaan evankeliumin eteenpäin menemiseen käyttämällä lahjojamme.

Iloitaan toistemme menestyksestä ja muistetaan auttaa, kun joku väsähtää.

Näinhän me luonnostaankin teemme: kun polvi osuu ovenpieleen, ei suu naura ivaten vaan huutaa irvistäen tuskasta ja kädet kiertyvät kipeän kohdan ympärille.

Mitä sulle, vasen kyynärpää, muuten kuuluu? Ellen ole sanonut sitä ennemmin, niin on tosi hienoa, että olet olemassa!

Terveisin umpilisäke alias SLEY:n opiskelijapappi Lasse Räty Kuva Johanna Hakkari

a www.sley.fi/eo/

Seurakuntatohtori

e L Ä H E TÄ K Y S Y M Y K S E S I T O H T O R I L L E Lähetä kirjeesi Nuotan seurakuntatohtorille osoitteeseen tohtori@nuotta.com otsikolla ”Seurakuntatohtori”. Liitä mukaan yhteystietosi. Julkaisemme kirjeet ja kysymykset nimimerkillä.

Seurakuntatohtori vastaa Miksi Nuotta puhuu koko ajan Jeesuksesta?

Maailmassa on vaikka kuinka paljon hyviä jutunaiheita. Nuotan lukijana olenkin ihmetellyt, että vaikka Nuotta onkin monipuolinen lehti (josta tykkään), niin siinä on aika paljon juttua Jeesuksesta. Miksi siis Nuotassa puhutaan niin paljon Jeesuksesta?

Masa Osuit ytimeen! Nuotan linja on harkittu. Maailmassa on paljon tärkeitä ajankohtaisia teemoja ja mielenkiintoisia persoonia, jotka kaikki olisivat lehtijutun arvoisia. Kuitenkin Jeesus on maailmankaikkeuden tärkein persoona ja siksi

myös kristillisen nuortenlehden tärkein jutunaihe. Monestakin syystä.

Jeesus on ainoana tyyppinä ennustanut oman ylösnousemuksensa ja toteuttanut sen. Jeesus on maailman levinneimmän uskonnon perustaja. Hänen elämänsä ja opetuksensa olivat radikaaleja ja yhä vaikuttavat tässä maailmassa.

Jeesukseen kiteytyy myös koko kristinuskon sanoma: Joka uskoo Jeesukseen, pelastuu, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen. Kaiken kukkuraksi Jeesus on mielenkiintoinen persoona. Ja Hän elää!

Siksi Nuotta diggaa Jeesusta.

Taivuttelua Pitääkö Jumalaa taivutella vastaamaan rukouksiin? Joku sano mulle

Mikä mieltäsi painaa? Onko pulssi seurakunnassasi heikko, särkeekö sydäntä vai eikö Henki kulje? Kysy seurakuntatohtorilta sitäkin, mitä olet aina tahtonut kysyä, muttet ole uskaltanut.

tällee ja mä olin ihan et mitä?!?

Eikö hän tahdokaan mun parastani.

En ymmärrä tätä.

Uskis En ymmärrä minäkään. Todellakin on olemassa tyyppejä, jotka puhuvat paljon rukouselämän esteistä. Tavallisesti niihin luetaan henkivallat ja myös Jumalan haluttomuus vastata. Opetetaan voittavasta rukouselämästä, jossa sinnikäs ja periksiantamaton rukoilija taivuttaa vastahakoisen Jumalan vastaamaan.

Näin opetettaessa Jumalasta tulee helposti hyvin etäinen. Hän ei enää olekaan rakastava isä, joka tahtoo ilomielin antaa lapsilleen kukkurakaupalla kaikkea sitä hyvää, jota he todella tarvitsevat.

Pikemminkin Jumala on etäinen ja vastahakoinen. Näin painottuu rukoilijan voimakkuus – keskipisteenä on ihminen eikä rukousten kohde eli Jumala itse.

Ihmiskeskeinen rukoustapa on ylpeää ja myös uuvuttavaa. Mahtaa olla raskasta päivä toisensa jälkeen vetää Jumala alas taivaasta ihmisten maailmaan? Usko sinä siihen, että Jumala kuulee kaikki rukoukset yksin Jeesuksen tähden. Kaikkein heikoinkin rukous on taivaan valtakunnassa voimallinen juttu. Jumala hymyilee kun kuulee lastensa äänen!

Dr. Cross Kuva alla Johanna Hakkari

Tämän kirjan luin

Nicky Cruz: Run Baby Run eli Juokse poika juokse

R

ippikouluikäisenä olin ihastunut erääseen poikaan. Sen lisäksi, että hän oli mielestäni uskomattoman söpö, hän vaikutti myös käsittämättömän fiksulta ja sivistyneeltä. Ilokseni poika suostui kirjoittamaan Ystäväni-kirjaan, jossa kyseltiin hyvinkin syvällisiä asioita esimerkiksi koulusta ja harrastuksista. ”Paras lukemasi kirja?” oli yksi kysymyksistä. Siihen kohtaan poika oli kirjoittanut huojuvalla, epäselvällä käsialallaan: Juokse poika juokse. Koska halusin tietää ihastuksestani kaiken mahdollisen, kiiruhdin oitis kirjastoon lainaamaan kirjan.

Pudotus heppakirjoista ja viidakkoseikkailuista 1970-luvun New Yorkin armottomaan jengimaailmaan oli kova.

Paikoillenne, valmiit, hep Puertoricolaisen Nicky Cruzin koti on noituuden, spiritististen istuntojen ja taikuuden päämaja. Perheen isä on spiritisti ja äiti toimii meediona. Nickyn elämä 18-lapsisessa perheessä sisältää pelkoa,

rakkaudettomuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa. Pienessä pojassa kasvavat viha ja katkeruus. Nickyn juoksu alkaa. Lopulta vanhemmat päättävät lähettää kurittoman ja kapinallisen 15-vuotiaan pojan vanhemman veljen kasvatettavaksi New Yorkiin.

Viimeiset 100 metriä Koneen laskeuduttua lentokentälle Nicky karkaa yksin miljoonakaupunkiin. New Yorkia hallitsevat ja terrorisoivat useat sadat nuorisojengit, jotka tappelevat, varastelevat, käyttävät päihteitä ja tappavat tilaisuuden tullen sekä toisiaan että poliiseja.

Nicky ajautuu mukaan Mau Mau -nimiseen jengiin ja lopulta hänet valitaan jengin johtajaksi eli presidentiksi. Mau Mau -jengistä kasvaa yksi New Yorkin suurimmista ja pahimmista jengeistä.

Kylmää ja kovaa Nickyä pelätään kaikkialla, sillä hän nauttii väkivallasta eikä pelkää mitään. Veren vuodattaminen saa hänet nauramaan.

Nickyn juoksuvauhti kiihtyy. Elämä on täynnä ahdistusta ja yksinäisyyttä, vaikka kavereita, päihteitä ja väkivaltaa riittää. Eräänä päivänä Nicky sattuu jengin mukana aukiolle, josta kuuluu trumpetin soittoa.Trumpetinsoittajan vieressä katulampun alla pianotuolilla seisoo hintelä mies Raamattu kädessään, pää alas painettuna.

Paikalle tulleet jengit hiljenevät ja vislaukset loppuvat miehen nostaessa päänsä ylös. Hän lukee Raamatusta yhden jakeen, pienoisevankeliumin. Mies pyytää jengien presidenttejä ja varapresidenttejä puristamaan hänen kättään.

Eihän kukaan kovanaamoista pelkäisi puristaa ruipelon saarnamiehen kättä? Ensimmäistä kertaa moniin vuosiin Nickyä pelottaa. Mies esittäytyy David Wilker-

soniksi ja kertoo, että Jeesus rakastaa Nickyä. ”Painu helvettiin!” vastaa Nicky.

Varoitus! ”Järkyttävä tarina” lukee kirjan kannessa.

Se on totta, mutta vain kirjan puoliväliin asti. Nimittäin puolivälin ihmeen jälkeen tarina muuttuu äärimmäisen onnelliseksi.

Juokse poika juokse on kirja rukouksesta, johdatuksesta ja elävästä Jumalasta, joka vaikuttaa väkevällä ja ihmeellisellä tavalla tänäkin päivänä. Jumala ei toimi pelkästään ruipeloiden jenkkisaarnamiesten kautta, vaan myös sinun ja minun kauttani. Mekin voimme odottaa Jumalalta suuria!

Sanotaan, että rukoileminen on vaarallista, sillä se voi muuttaa elämää. Tämän kirjan lukeminen on vaarallista samasta syystä. Jumalan armo ja rakkaus pysäyttivät Nickyn juoksun. Jeesuksen Kristuksen evankeliumin vapauttava voima voi pysäyttää myös sinun juoksusi.

Nuorisotyöntekijä Eija Joensuu

Nuotta 2/2006

7

Mission Possible

ettei meidän kristittyinä tule palvoa muita jumalia: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.”

(2. Moos. 20.)

Ikuiseen elämään taivaassa tähtäävä kristinusko ei siis ole edes samalla viivalla ammalaisuuden kanssa, jossa uskotaan jälleensyntymiseen.

Takaisin Jumalan yhteyteen

New Age -taivaalla

Markku on voinut läheltä nähdä, kuinka tähän liikkeeseen kuuluville ihmisille Ammasta on tullut eräänlainen jumala ja monet nuoret ovat olleet valmiita jättämään Amman tahdosta jopa opiskelunsa kesken. Hän haluaakin varoittaa erityisesti nuoria lähtemästä mukaan mihinkään ei-kristilliseen toimintaan.

Kristuksessa pysyminen ja Amman toiminnassa samanaikaisesti mukana oleminen oli harhaluulo.

– Lopulta tajusin jo pelkän mantran olevan hindulainen juttu ja kaukana Kristuksesta. Lisäksi olin luopunut nimestäni, jolla Jumala oli minut kasteessa kutsunut, saadakseni tilalle hindulaisen nimen, hän kertoo.

Lisäksi hän muistuttaa, että jos kristitty kokee olevansa yksin, hänen tulisi hakeutua toisten kristittyjen seuraan ja turvata Jumalaan eikä olla tekemisissä Amman kaltaisten gurujen kanssa.

”Minä tulen pian”

Koulun ilmoitustaululla on lappunen, jossa kerrotaan ensi viikolla alkavasta joogatunnista. Osallistuako vai eikö? Jos tietää, että joogaharjoitusten taustalla vaikuttaa vanha itämainen filosofia, on kristitylle luonnollista jättää joogatunnit väliin. Mutta miten pitäisi suhtautua mediassa paljon puhuttuun ammalaisuuteen? Mistä siinä on kyse?

M

onet saattavat lähteä mukaan Amma-toimintaan puhtaasta uteliaisuudesta ja halusta kokea uutuuden viehätystä. Useimmilla on kuitenkin taustalla seurakunnassa tai elämässä koettu pettymys, jonka seurauksena haetaan täytettä elämään, kertoo Markku, joka on ollut mukana Amma-liikkeen toiminnassa.

Liikkeen johtohahmo Amma, Äiti, ei edellytä kristillisestä uskosta luopumista eikä kehota ketään vaihtamaan uskontoaan tai eroamaan seurakunnastaan.

Tarkoituksena on syventyä omaan uskontoonsa ja pyrkiä ymmärtämään sen todellinen sanoma. Kuulostaa viattomalta, eikö vain? Näin Markkukin aluksi ajatteli.

– Sain Ammalta uuden nimen itselleni sekä henkilökohtaisen mantran. Pyysin nimenomaan kristitylle sopivaa mantraa, sillä halusin koko ajan pysyä Kristuksessa.

Kuka on Amma? suomalaisille ut tutuksi tull Amma on tien palsleh a sin viime vuo kerrottu on sa jois ta, toil hänen Suomen-vierailuistaan ja kulttuuriministeri Tanja Karpelan vierailusta hänen luokseen.

Pienessä kalastajakylässä Intiassa syntyi 52 vuotta

USE IMM ILLE

8

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

ansiosta, vaikka olisimmekin tehneet sata vääryyttä.”

Kristinuskossa ikuisuuskysymystämme ei ratkaista tekojemme perusteella, vaan ainoastaan armosta Jeesuksen sovitustyön tähden. Jumala hyväksyy meidät juuri sellaisina kuin olemme, ei sen mukaan mitä teemme tai jätämme tekemättä.

Amman näkemys eri uskonnoista on, Ojasta allikkoon että kaikilla niillä on sama päämäärä: saaToiminta vapaaehtoistöineen ja hyvända ihminen oivaltamaan olevansa yhtä tekeväisyysperiaatteineen näyttää vaaJumalan, kaikkeuden, kanssa ja antaa ohrattomalta, mutta sisällä jeita siitä, miten tämä piilee kuitenkin susi, saavutetaan. ”He tekevät suuria oivallus joka lähestyy, myös krisKristinuskon mukaan tittyjä, lammasten vaat- tunnustekoja ja ihmeitä, ihminen ei kuitenkaan teessa. voi olla samalniin että he johtavat, koskaan Amman ajatuksista la tasolla Jumalan, Luojos mahdollista, voimme löytää samanjansa, kanssa. kaltaisia ohjeita kuin ”Minun ajatukseni valitutkin harhaan.” eivät Raamattukin antaa, kuole teidän ajatuk(Matt. 24:24.) ten kehotus rakastaa sianne eivätkä teidän toisiamme tai evästys tienne ole minun teitätoimia köyhien ja vähäosaisten hyväksi. ni, sanoo Herra. Sillä niin korkealla kuin Mutta hän sanoo myös seuraavaa: taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ”Saatamme toimia sadassa asiassa oikein, ovat minun tieni teidän teittenne ylämutta yhden väärän teon vuoksi ihmipuolella ja minun ajatukseni teidän ajaset hylkäävät meidät. Jumala kuitenkin tustenne yläpuolella.” (Jes. 55.) hyväksyy meidät yhdenkin hyvän teon Raamattu antaa meille selkeät ohjeet,

sitten tyttö, joka sai nimekseen Sudhamani. Nuorena hänen kerrotaan huolehtineen tunnollisesti perheestään ja muista läheisistään.

Lohtua ja suojaa hän haki rukoillen Krishnaa sekä meditoiden. Myöhemmin Sudhamanin ensimmäiset oppilaat antoivat hänelle nimen Mata Amritanandamayi, kuolemattomuuden

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja yhteyteen itsensä kanssa. Ihmisellä on siis halu etsiä Jumalaa ja täyttää Jumalan kokoinen aukko sydämessään. Valitettavan moni lähtee kuitenkin hakemaan täytettä tähän koloonsa vääristä paikoista kuten erilaisista uskonnollisista suuntauksista. Tällöin Jumala-aukko jää huutamaan tyhjyyttään.

Sana sanoo, että Jeesus on kerran palaava maan päälle noutamaan omiaan.

Lisäksi siellä myös varoitetaan vääristä messiaista ja profeetoista.

– Raamatussa on kohtia, joissa meidän kerrotaan joutuvan vaikeisiin tilanteisiin, jolloin monet lähtevät seuraamaan vääriä opettajia, vääriä jumalia, luopuen uskostaan. Meidän täytyy olla todella tarkkana, Markku varoittaa.

Emme tiedä aikaa emmekä hetkeä, jolloin Jeesus palaa, eikä meidän tarvitsekaan. Tärkeintä on, että olemme juurtuneet Jeesukseen ja elämme hänen sovitustyöhönsä turvautuen.

Leena Koski Kuva Johanna Hakkari

a Jutussa esiintyneen haastateltavan nimi on muutettu.

vaikka Amma ei tunnustaudukaan hinduksi. Asiaa lähempää seurannut Markku voi kokemansa ja näkemänsä perusteella sanoa Mielipide Amman noudattavan kuiHelsingin yliopiston dogtenkin hindutraditioita. matiikan dosentti, Jyri Komulainen, luokittelee intialaisperäisen tämän keen uushindu-liik Amma Kuva lsingin Sano(He i eks lais kus -kes a Amm Suomen Äiti mat, Mielipide 5. 0. 2005),

autuuden äiti. Useimmat tuntevat hänet kuitenkin nimellä Amma, äiti.

J

eesuksen tapa rukoilla teki hänen opetuslapsiinsa suuren vaikutuksen. Seurattuaan Jeesuksen epätavallista rukouselämää opetuslapset lopulta pyysivät Jeesusta opettamaan heille salaisuutensa. Mitä Jeesus teki?

Hän ei luetellut heille tukkukaupalla luovia rukoustapoja, kikkoja ja menetelmiä.

Jeesus antoi opetuslapsilleen vain yhden simppelin mallin: Isä meidän -rukouksen!

Tämä rukous tulee jotakuinkin jokaiselle suomalaiselle tutuksi viimeistään riparilla, jossa rukous kuuluu tavallisesti ulkoa päntättävien rimpsujen joukkoon.

Kuitenkin tästä rukouksesta tulee helposti värssy, jota on helppo toistaa – myös ajattelematta! Siksi on tärkeätä pohtia rukousta lähemmin ja ihan oikeasti yrittää tehdä siitä oman rukouselämän kantava voima. Sen vaikutus näkyy väistämättä elämässämme. Jumalahan on rukouksia kuuleva Jumala. Tahdotko yrittää?

Kuusi kulmaa – kuusi rukousta Isä meidän -rukous voidaan ryhmitellä monella tavalla. Tässä mallissa se on jaettu kuuteen osaan, jotka sisältävät ainutlaatuisen tärkeitä rukouselämän puolia.

Ota ne mukaan päivittäiseen jumalasuhteen hoitamiseesi.

1) Isä meidän, Pyhitetty olkoon Sinun nimesi Ensimmäisessä osassa Jeesus rohkaisee meitä kutsumaan Jumalaa omaksi isäksemme. Hän ei ole mikään persoonaton voima, vaan rakastava Iskä, joka on antanut Poikansa kuolemaan puolestamme ristillä kertoakseen rakkautensa totalitaarisuuden. Iskä on lähellä, mutta samalla erilainen kuin me. Jumala on pyhä – hän ei tee mokia, syntiä eikä virheitä. Hän tietää kaiken, voi kaiken ja osaa kaiken. Rukoilemme että voisimme elää Jumalan Sanassa ilmoitetun hyvän tahdon mukaan. Ja ymmärtäisimme, kuka Hän on.

2) Tulkoon Sinun valtakuntasi Jumala on myös kuningas. Tässä rukoilemme Jumalan tahdon leviämistä maailmassamme. Muistamme lähetystyöntekijöitä, seurakuntien työntekijöitä, poliitikkoja ja muita yhteiskunnan vaikuttajia. Emmekä unohda maatamme, omaa seurakuntaamme ja pientä paikkaamme Jumalan suunnitelmien toteuttajana.

Kuningas on antanut jokaiselle tehtävän valtakunnassaan.

rukouselämään?

synnin valta on voitettu ristillä, olemme yhä sataprosenttisesti syntisiä. Tarvitsemme joka päivä ja joka ikinen yö syntien anteeksi antamista. Pikapesua. Myös toiset rikkovat meitä vastaan. Meidän tulee antaa heille anteeksi, niin kuin Jumala on meille anteeksi antanut. Tämä varjelee meidät katkeruudelta.

5) Äläkä saata meitä kiusaukseen Rukoilemme, että osaamme tehdä elämässämme oikeita valintoja. Jumalan sana antaa toimivat peliohjeet eri tilanteisiin. Taipumuksenamme on kuitenkin etsiä oikopolkuja onneen. Pyydämme varjelusta ja herkkyyttä huomata, minne oikea tie vie. Kerromme elämämme valinnoista Suurelle Kuuntelijalle.

6) Päästä meidät pahasta Persoonallinen paha on olemassa ja voi hyvin planeetalla nimeltä Maa. Hänen

huo (Mtlenpit . 6: o 11) Isän

us dat ) joh 6: 13 a Isän(Mt.

4) Anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme Vaikka Jumalan tahto on parasta, mitä voi tapahtua, ja

a

Is (Mtän var . 6: jelu 13 b s )

Isän luonne (Mt. 6: 9)

unt tak val 0) Isänt. 6: 1 (M

3) Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme Ihmisinä tarvitsemme monenlaisia asioita päivittäiseen elämäämme. Sapuskan lisäksi tarvitsemme esimerkiksi vaatteita, terveyttä, elämänkumppanin ja hyviä kavereita. Tulemme Jumalan eteen pyytämään, että Hän jakaa meille runsaudestaan, mitä tarvitsemme. Kerromme konkreettiset tarpeemme rehellisesti. Taivas tietää paremmin.

Kaipaatko

Isän anteeksiantamus (Mt. 6: 12)

ISÄ MEIDÄN AUTTAA

tahtonaan on tuhota elämämme ja muutenkin kaikki se hyvä, mitä Jumala on luonut ja päivittäin antaa. Tässä pyydämme herkkyyttä nähdä paholaisen juonia ja voimaa vastustaa Häntä. Parasta näissä skaboissa on pysyä lähellä Jeesusta. Hän selätti Vihollisen ristillä komealla niskalenkillä!

Kolme mallia, miten rukoilla Isä meidän -rukousta 1) Rukoile päivittäin koko rukous.

Samalla pysähdy mahdollisuuksiesi mukaan kunkin osan kohdalla ja lisää niihin omin sanoin kuhunkin pyyntöön sisältyviä asioita. Jos pidät rukouspäiväkirjaa, voit kirjoittaa siihen rukousvastauksiasi! Katekismuksesta löytyy myös hyvä selitys Isä meidän -rukoukseen. Voit käyttää sitä apunasi.

2) Rukoile päivittäin koko rukous ja keskity kunakin päivänä erityisesti yhteen osaan.

Kuitenkin keskity eri viikonpäivinä eri osiin Isä meidän -rukouksessa. Ole konkreettinen. Poimi lehdistä, netistä ja kavereiltasi konkreettisia rukousaiheita.

On tärkeätä pohtia rukousta lähemmin ja ihan oikeasti yrittää tehdä siitä oman rukouselämän kantava voima.

Sen vaikutus näkyy väistämättä elämässämme.

Jumalahan on rukouksia kuuleva Jumala.

3) Tehkää Isä meidän -rukouksesta ryhmärukouksen runko.

Kokoontukaa vaikka seurakuntanuorten kanssa pitämään kunnon vanhanajan rukouskokous. Noudattakaa Isä meidän -rukouksen kaavaa. Kiittäkää aluksi Jumalaa siitä, millainen Hän on ja mitä Hän on tehnyt puolestanne. Praisebiisit ja iloiset seurakuntaveisut kehiin! Sen jälkeen edetkää Isä meidän -rukousta vapaasti rukoillen. Voitte monipuolistaa rukoilemistanne lisäämällä siihen erilaisia symboleja. Eräässä norjalaisessa luterilaisessa nuorisojumalanpalveluksessa synnintunnustus toimii niin, että osallistujat menevät rukouspisteeseen, jossa on erisuuruisia kiviä. He pitelevät niitä käsissään samalla tunnustaen syntejään. Olkaa luovia! Ryhmässä rukoilemisen sujumista helpottaa, jos olette sopineet, kuka toimii rukoustilanteen liiderinä. Näin voitte käytettävissä olevan ajan puitteissa käydä läpi koko Isä meidän -rukouksen.

Sitten vain menoksi! Rukous on annettu meitä varten. Käytä iloisesti tätä suurta etuoikeuttasi – Jeesuksen tähden linjat ovat aina auki taivaan komentohuoneeseen asti.

Jussi Miettinen Kuva SXC / Linden Laserna

a Isä meidän -rukouksen kuusikulmiomalli lainattu Mike Breenin ja Walt Kallenstadin kirjasta ”The Passionate Church”.

Nuotta 2/2006

9

J

ossakin nähdään nälkää, toisaalla lapsilla ei ole mahdollisuutta kouluun, maanjäristys vie kodin tuhansilta ja monet joutuvat jättämään kotinsa paetessaan sotaa. Maailmassa on paljon epäoikeudenmukaisuutta ja kurjuutta. Turhauttaa, kun ei pysty tekemään mitään asian auttamiseksi.

Vai voiko sittenkin? Koko maailmaa ei voi muuttaa, mutta pienikin teko voi olla jo yhden ihmisen koko maailma. Mitenkä olisi, jos esimerkiksi ystävien kanssa laittaisitte pienen kolehdin pystyyn ja lahjoittaisitte vähän rahaa hyväntekeväisyyteen? Voi ehkä tuntua, ettei oma parin euron panostus vaikuta mihinkään, mutta toisaalta: miljoonaankin euroon tarvitaan ensin se yksi ensimmäinen sentti.

Nuotta kyseli eri järjestöiltä, millaisia mahdollisuuksia näiden kautta on auttaa, kuinka suuri osa rahoista päätyy perille asti ja miten rahojen perille päätymiseen voi luottaa. Kaikissa kyselyn järjestöissä rahojen käyttöä valvotaan erittäin tarkasti monella tavalla. Kirjanpito on tarkkaa ja kaikesta toiminnasta raportoidaan sekä lahjoittajille että ylemmille toimielimille.

Mikä järjestö?

Yleisesti

Kuinka lahjoituksia käytetään?

Muuta sanottua

SLEY Herätysliike ja lähetysjärjestö www.sley.fi

Rahaa tarvitaan evankeliumin julistamiseen kotimaassa ja lähetyskentillä.

Lähetyskentillä myös muuta toimintaa, esimerkiksi Keniassa aids-orpotyötä.

Aina yli 70 %. Loppu kuluu tiedottamiseen, tilaisuuksiin, hallintokuluihin jne. Tietyissä keräyksissä apu menee sataprosenttisesti perille.

”Kun on antinsa Jumalalle antanut, niin vastuu siirtyy sillä hetkellä antajalta seuraaville huolehtijoille.”

Unicef YK:n lastenjärjestö www.unicef.fi

Tärkein tavoite perusoikeuksien turvaaminen kaikille lapsille ympäri maailman.

Vuonna 2004 73 % lahjoituksista lähetettiin kentille työhön, 27 % käytettiin kampanjointikuluihin.

Hätäapukeräysvaroista 90 % perille asti.

”Ilman investointeja ei voi tehdä kampanjaa. Mainosten on näytettävä hyvältä, jotta ihmiset saadaan mukaan lahjoittamaan.”

SEKL Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö www.sekl.fi

Kansanlähetyksellä on 97 lähetystyöntekijää 37 eri maassa. Kotimaantyö palvelee lähetystyötä.

Kun rahaa kerätään tiettyyn kohteeseen, kerätyt varat käytetään sataprosenttisesti siihen. Kulut merkitään hallintokuluihin ja rahoitetaan muilla tavoin.

”Lähetyskäskyä voi toteuttaa myös tukemalla lähetystyöntekijöitä taloudellisesti.”

World Vision Kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja maailman suurin kummilapsijärjestö www.worldvision.fi

World Visionin avun piirissä on lähes 100 miljoonaa ihmistä, joista kummilapsia on noin 2,6 miljoonaa.

Vuonna 2005 avustukset käytettiin seuraavasti: 77 % ulkomaiden hankkeisiin, 4 % kotimaan tiedotukseen ja vaikuttamistoimintaan, 4 % hanketyötä tukeviin toimintoihin, 8 % varainhankintaan, 7 % yleishallintoon.

”Kummina toimivat ovat erityisen hyvässä asemassa, koska he saavat säännöllisesti tietoa siitä, mihin rahoja on käytetty.”

Fida International Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö www.fida.info

Lähetystoimistot perustavat seurakuntia ja järjestävät raamattukoulutusta. Evankeliointia tapahtuu n. 50 maassa 400 lähetin voimin. Kehitysyhteistyöhankkeita on 60 n. 25 maassa. Lisäksi humanitääristä apua.

Kehitysyhteistyössä 90 %, humanitäärisessä avussa ja kummitoiminnassa 95 % päätyy perille. Loppu menee hallintokuluihin.

”Tässä ketjussa valvontaa on hyvin monella tasolla moneen suuntaan. Pyrimme myös tiedottamaan moneen suuntaan monella tavalla mihin rahat käytetään.”

Suomen Lähetysseura Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö www.mission.fi

Seurakunta-, julistus-, diakonia- ja sosiaalityötä, kummilapsityötä, terveydenhoitotyötä, koulutusta ja yhteisönkehittämishankkeita eri puolilla maailmaa.

Ulkomaantyöhön yksityisten lahjoituksista käytetään n. 80–85 %. Lahjoittamisen innostamiseen, kotimaantyöhön kuten nuortentapahtumiin ja varainhankintaan 10–15 %. Hallintoon, rahojen lähettämiseen, työn laadun kehittämiseen ja raportointiin n. 5 %.

”Uutuutena meillä on verkkolahjoittaminen Villagelife-palvelun kautta. Sen kautta voi tehdä täsmälahjoituksia muun muassa kehitysyhteistyökohteisiimme eri mantereilla. Lahjoittaminen toimii pelinomaisesti, kannattaa käydä katsastamassa, www. villagelife.fi”

SPR Suomen Punainen Risti www.redcross.fi

Rahaa voi lahjoittaa erilaisiin projekteihin.

Näistä lisää tietoa esimerkiksi netin kautta.

Rahaa käytetään esimerkiksi avustustarvikkeiden hankintaan ja jakeluun sekä avustustyöntekijöiden kuluihin.

”Kriittisin valvontaporukka ovat avunsaajat itse. He tarkkailevat hyvin tarkkaan avustustyöntekijöiden käyttäytymistä, ovatko he tasapuolisia vai suosivatko joitain ryhmittymiä, puolueita tai uskontoja.”

Kirkon ulkomaanapu Kehitysyhteistyön ja katastrofiavun järjestö www.kua.fi

Rahaa tarvitaan pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön, katastrofityöhön ja pakolaisapuun, kirkkojenväliseen yhteistyöhön sekä ihmisoikeus- ja rauhatyöhön.

Vuonna 2004 menot jakautuivat seuraavasti: Ulkomainen avustustyö 88,7 %, tukitoiminnot kotimaassa 8,9 %, yleishallinto 2,4 %. Yksittäisen keräyksen kulut vaihtelevat ja voivat jäädä hyvinkin alhaisiksi jos yhteistyökumppaneilta saadaan ilmoituksia lahjaksi tai muita alennuksia.

”Luottamus rakentuu kahden asian varaan: hyvä tilintarkastus ja täysi läpinäkyvyys työssämme.”

HALUATKO AUTTAA? 0

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

Action!

e Z Ü R I C H I N K U J I L L A TA PA H T U U

ESSI TAVOITTAA NARKKAREITA

ME AINAKIN HALUAMME!

N

uotta päätti lahjoittaa 50 euroa hyväntekeväisyyteen.

Eräänä perjantai-iltana Nea Kivistö, Heikki Repo, Annamari Juurakko ja Esko Pekkarinen Tampereen Messukylästä lyövät viisaat päänsä yhteen. He, sekä nuorisotyönohjaaja Sepi Seurakunnasta, aikovat päättää, mihin rahat lähetetään.

Ensimmäinen vartti kuluu syvän hiljaisuuden vallitessa. Vain paperit kahisevat, kun he lukevat Nuotan keräämiä tietoja eri järjestöistä ja eri mahdollisuuksista auttaa ihmisiä. Tämän jälkeen he ryhtyvät keskustelemaan heränneistä ajatuksista.

– Minä olen eniten Kirkon ulkomaanavun kannalla, toteaa Heikki ensimmäisenä.

– Ensinnäkin se on kirkon osanen.

Toisaalta siellä on tämän erilaisen lahjan kohdalla selkeitä esimerkkejä siitä, mitä milläkin saa ja kenen elämään se vaikuttaa.

Nea on heti samaa mieltä.

– Se jäi minullekin päällimmäisenä mieleen. Monipuoliset lahjoitusmahdollisuudet, ja sen lisäksi vielä kulujen osa on tosi pieni, joissakin järjestöissä se oli paljon suurempi.

– Minä taas toivoin konkreettisuutta.

Sen takia Kirkon ulkomaanapu ihastutti.

Jos valitsisimme sen, tietäisimme ihan varmasti, mihin 50 euroa käytetään, pohtii nuorisotyönohjaaja väliin.

– Olihan tässä monta hyvää järjestöä, mutta minullekin jäi Kirkon ulkomaanapu päällimmäiseksi mieleen, sanoo Esko. Tähän jatkaa Annamari: – Minulle ensimmäisenä jäi mieleen sama kuin teillä muillakin.

Mitä ihmettä! Hehän ovat heti aivan yksimielisiä valinnasta. Eihän tästä tarvitse sitten enää edes äänestää. Seuraavaksi he alkavatkin pohtia tarkempaa käyttöä rahoille. Se on jo selvää, että jollekulle annetaan lahja. Pohdinnan jälkeen he haluavat rahoittaa koulupuvun kuudelle eritrealaiselle tytölle, kalastusverkon Ruandaan sekä tomaatinsiemeniä ja kuokan sudanilaiselle perheelle.

Mutta hetkinen. Näiden yhteishintahan ylittää Nuotan lahjoittaman 50 euroa jo runsaasti. Ei kuitenkaan hätää. Nämä nuoret nimittäin päättävät kasata omista pusseistaan puuttuvan 26 euroa. Mikäs siinä, hienoa asennetta ja halua auttaa.

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com Kuvat Maria Sorje ja Johanna Hakkari

V

ielä kymmenen vuotta sitten Zürich tunnettiin koko Euroopassa huumekaupunkina. Aika lähellä tätä punaisten lyhtyjen aluetta oli ”Neulapuisto”, joka oli jatkuvasti täynnä huumeriippuvaisia. Lopulta sieltä ajettiin kaikki pois, kun Zürich halusi puhdistaa maineensa. Poliisi kuljeskeli siellä jatkuvasti ja kaivinkoneilla kaivettiin iso kerros neuloja sisältävää maata pois.

Ongelma ei ole enää niin näkyvä, mutta silti vähintään yhtä iso. Nykyisin huumeita käytetään pääasiassa sisällä. Täällä on myös kaupungin ylläpitämiä paikkoja, joihin ihmiset saavat mennä laillisesti ottamaan huumeita ja joista saa ilmaisia puhtaita neuloja. Huumeriippuvaisten elämää helpottavia palveluja on muutenkin tarjolla paljon, mutta surullisen harva niistä pyrkii auttamaan heitä irti huumeista. ”Ei niitä voi auttaa” on mielipide, jonka kuulen usein.

• Joululoman jälkeen aloitin taas työt Chrischtehüslissä (”Kristuksen talossa”, nimi kadunihmisten antama), jossa huumeriippuvaisia autetaan eteenpäin terapioihin. He saavat myös ruokaa ja vaatteita ja voivat nukkua tai istuskella sisällä päivisin.

Olen nyt päättänyt erikoistua huumetyöhön. Työpäivät ovat pitkiä, ja niiden aikana lähinnä hengaamme ihmisten kanssa kadulla tai sisällä. Välillä on rentouttavaa päästä keittiövuoroon tuijottamaan astioita ja olemaan epäsosiaalinen.

On kiva tietää, että Jumala on työnantajani, eikä minun tarvitse todistella pätevyyttäni hänelle. Joskus tunnen oloni aika

epäuskottavaksi, kun en osaa saksaa kunnolla enkä edes tunne huumemaailmaa.

Minulla ei ole muuta annettavaa kuin itseni. Välillä yllätyn, kun kadunihmiset ovat kiinnostuneita kuuntelemaan, mitä kaikkea elämässäni on tapahtunut. Kaikki kokemukseni ovat kuitenkin niin pieniä heidän vaikeuksiinsa verrattuna.

• Huumeista eroon pääseminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä varsinkin niille ihmisille, jotka jäävät edelleen samoihin huumeita käyttäviin kaveriporukoihin.

Kannustaviakin tarinoita kuulee onneksi aina välillä. Chrischtehüslin seinällä lukee: ”Huumeet ovat vahvoja. Jeesus on vahvempi.”

Yksi työkaverini kävi vähän aikaa sitten vierailulla evankelisessa huumeterapiakeskuksessa. Siellä oli yllättäen viisi entistä Chrischtehüslin asiakasta, jotka kiittivät siitä, että olimme kannustaneet heitä. Kukaan työntekijöistä ei ollut tiennyt, että heitä oli siellä. Chrischtehüslissä oli tavalliseen tapaan huomattu, että ne asiakkaat olivat kadonneet jonnekin.

Tuloksia ei kuulemma näe tässä työssä usein, mutta on kiva tietää, että joskus niitä tulee, vaikkemme näkisi niitä.

• Joululomalla kävin kotona Suomessa, kaukana huumeympäristöstä. Oli ihanaa olla taas maassa, jossa puhutaan minun kieltäni ja jossa on niin paljon rakkaita ihmisiä. Joskus muistelen haikeudella viime vuoden lukiolaisen elämääni kotona, mutta se oli vaikeampaa kuin tämä. On haasteellisempaa levittää evankeliumia tutussa kouluympäristössä kuin olla virallisesti kokoaikainen lähetystyöntekijä.

Täällä on ollut paljon enemmän aikaa viettää Jumalan kanssa ja tutustua Raamattuun paremmin. Käytännön työssäkin oppii paljon sitä, millä on iankaikkista merkitystä. Tähän mennessä olen saanut paljon enemmän kuin antanut. Olen pitänyt elämäni ensimmäisiä evankelioivia puheita, oppinut rukouksesta lisää, keskustellut saksaksi vaahterasiirapista ja tuntenut itseni rakastetuksi joka päivä.

Välillä olen ollut todella innoissani, kun olen uskaltanut jotain uutta tai tutustunut Jumalaan paremmin. Yhtenä sellaisena hetkenä tajusin, että Jumala on myös innoissaan. Hän ei ajattele, että ihan kiva, kun pieni luomus harjoittelee tekemään jotain hänen kunniakseen, vaan hän on oikeasti innoissaan. Jumala iloitsee ja riemuitsee palvelijoistaan ja kirjoittaa meistä kirjaakin (Sef. 3: 17, Mal. 3: 16).

Essi Lahti Kuvat Essi Lahti, www.om-ch.ch, www.fin.om.org

Nuotta 2/2006



Psykoterapeutti Seija Leppänen arvioi pinnallisten nuortenlehtien haittoja nuoren minäkuvalle.

Seija Leppäsen mukaan joidenkin nuortenlehtien, kuten Cosmon tai Reginan, lukemisen vaikutukset ovat hyvin salakavalat, sillä tällaisia lehtiä luetaan yhä nuorempana.

– Suurin ongelma on siinä, että nuorille on hyvin vaikea perustella, miksi kaikkia lehtiä ei kannata lukea, Leppänen toteaa ja jatkaa: – Media ja kulttuurimme on normalisoinut asioita, jotka eivät ole normaaleja – ihmisen psyykelle terveellisiä.

Elämyskulttuuri on tuonut kaiken, mistä aiemmin on vaiettu, julkiseksi. Tämän kulttuurin tuotosta ovat esimerkiksi tositv, juorulehdet ja seksin pursuileminen mediassa.

– Itseään suojellakseen nuoren kannattaa jättää tietyt lehdet lukematta. Ei siksi, ettei saisi tietää asioista, vaan siksi, ettei minäkuva vääristyisi, Leppänen perustelee.

Minäkuvan hämärät rajat – Kun kaikki on normalisoitu, nuoret eivät enää osaa erotella, mikä on normaalia ja sopivaa heidän ikäisenään ja mikä ei, Leppänen sanoo.

– Nuorilla on aina ollut halu nähdä, mikä on aikuisten maailma. Vaarana on vaan se, että he sisäistävät väärän systeemin.

Leppästä huolestuttaa myös, onko koko lapsuus hukassa.

– Harvoin kodeissa todella kannustetaan lasta olemaan täysillä lapsi. Enemmänkin kannustetaan ottamaan vastuuta, johon lapsi ei ole vielä valmis. Onneksi Suomessa on kuitenkin paljon myös hyviä, tasapainoisia koteja.

Vaikka aikuiselämän paineet kasautuisivatkin yhä nuorempien niskaan, ei lapsi ole yhtään aikuisempi nykyään kuin ennenkään.

– Ihmisen psyyke ei ole kehittynyt kulttuurin vauhdissa eikä kestä ennenaikaista aikuismaailmaan törmäämistä, Leppänen kertoo.

Laastari ei auta, kun on sisältä rikki Mainonta ja media vaikuttavat Leppäsen mukaan jokaisen minäkuvaan vähintään tiedostamattomalla tasolla, mikä saa aikaan tiedostettua käyttäytymistä.

– Mitä huonompi minäkuva on, sitä enemmän hyväksyntää hakee ulkoisilla asioilla, kuten ulkonäöllä tai seksillä.

Elämyskulttuurissa seksistäkin on tullut kuin leivän syömistä – tavallinen ei enää riitä.

– Nuoret tytöt, joilla minäkuva horjuu, lähtevät toteuttamaan mediasta saamiaan seksuaalisen käyttäytymisen malleja. Olen tavannut nuoria tyttöjä, joille ei mikään tunnu enää miltään, Leppänen kertoo.

Olet sitä, mitä syöt Kaikkia nuortenlehtiä ei todellakaan voi kutsua kristillisiä arvoja tukeviksi. Koska kaikenlaista median tuotetta on saatavillamme, on valinnan vastuu itsellämme.

Minkä lehden luen, mitä katson tv:stä, millä nettisivuilla käyn?

– Tässä ei ole moralisoinnin vaan rohkeamman kristillisen opetuksen paikka, Leppänen kehottaa.

– Lapsuudelle ja nuoruudelle kannattaa uskaltaa antaa aikaa.

Vastavirtaan uiminen vahvistaa enemmän kuin uuvuttaa.

– Ei pidä sulautua massaan. Uskovan pitää näyttää värinsä niin kuin rokkarinkin pitää näyttää värinsä, Leppänen tähdentää.

– Jumala on tehnyt meidät jokaisen ainutlaatuiseksi ja uniikiksi, ja vain Hänellä on meihin käyttöohje. On valinnan paikka, lukeeko sitä manuaalia vai Reginaa.

Riikka Hämäläinen

Suomalaislasten käsitys omasta ulkonäöstä huolestuttavan kielteinen Nuori tutkija Miia Lähde tekee Tampereen yliopistossa parhaillaan väitöskirjaa tyttöjen ja poikien ulkonäkökokemuksesta.

Hän pyrkii väitöskirjassaan selvittämään, mitä ulkonäkö merkitsee lapsille.

– Pro gradu -tutkielmani tulokset osoittivat, että suomalaisten 10–13-vuotiaiden käsitys omasta ulkonäöstään on selkeästi kielteisempi kuin pohjoismaisilla ikätovereilla, Lähde kertoo.

Ulkonäkönsä näkevät kielteisenä erityisesti suomalaiset tytöt, mutta myös pojat.

– Väitöskirjassa aion selvittää molem-

2

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

pien sukupuolien käsityksiä, sillä ulkonäkö näyttää nykyään olevan yhä tärkeämpi myös pojille.

Tytöillä muun muassa tunne rakkaudettomuudesta ja epäonnistumisesta ovat kyselytutkimuksen perusteella yhteydessä kielteiseen kuvaan omasta ulkonäöstä. Ulkonäköön tyytymättömien poikien identiteetti on monitahoisemmin kielteinen. Pessimismi, itseviha ja yksinäisyys liittyvät myös usein ulkonäkökielteisyyteen.

– Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. Itsetunto on nimittäin jatkuvassa muutostilassa ja käsitys ulkonäöstäkin siis vaihtelee jatkuvasti, Lähde painottaa.

Se, miten koemme ulkonäkömme, vaikuttaa paljon koko minäkuvaamme.

– Ruumis on kuitenkin konkreettisin osa itseämme ja siksi tärkeä

osa minuuttamme, Lähde selventää.

– Siksi onkin erityisen huolestuttavaa, että kuudesluokkalaisista suomalaistytöistä jopa 43 prosenttia valitsi kyselytutkimuksessa kielteisimmän vaihtoehdon ”olen ruma” kertoessaan ulkonäöstään.

Suurten ulkonäköpaineiden aiheuttamisesta syytetään usein mediaa, mutta tässä tutkimuksessa se ei kuitenkaan selitä suurta pohjoismaista eroa. Yhtälailla Ruotsin ja Norjankin mediassa vilkkuvat paljas pinta, hoikat ja kauniit.

– Tutkimuksessa löytyi viitteitä siitä, että suomalaislapset eivät saa tarpeeksi tukea myönteisen minäkuvan kehittymiselle, Lähde kertoo.

Syitä voi Lähteen mukaan etsiä lasten läheisistä ihmissuhteista.

– On tutkittu, että suomalaisilla koululaisilla on vähemmän tärkeitä aikuissuh-

teita kuin pohjoismaisilla ikätovereillaan.

Suomalainen kulttuuri, jossa arvostetaan vaatimattomuutta ja itsensä väheksymistä, on epäilemättä myös yksi syypää lasten kielteiseen kuvaan ulkonäöstään.

– Lapset sisäistävät kulttuuriset asiat hyvin. He myös tiedostavat, että on paljon vaatimuksia, joita he eivät voi täyttää.

Tulokset perustuvat Eriarvoinen lapsuus: vertaileva tutkimus Pohjoismaissa tutkimusprojektin vuonna 2002 kerättyyn aineistoon.

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Aukeaman kuvat SXC / Marius Largu, Kadri Poldma, Tom Haynes ja Dragon Sasic

Olet mitä luet

Lehtihyllyn ääressä silmät sumenevat, sillä lehtien tarjonta on käsittämättömän laaja. Pelkästään nuorille on suunnattu monia julkaisuja Madista Mixiin ja Tex Willeristä Trendiin.

Nuotta sukelsi nuorisolehtien maailmaan ja poimi niistä kolme tarkkaan syyniin. Mitä irtonumeroista paljastui, ja mitä löytyi rivien välistä?

Regina

Kohderyhmä tytöt teini-ikäisistä 25-vuotiaisiin Sisältää novelleja, Regina Astron

”Löydä kosmiset kykysi”, Tarotennustuksia, seksifantasioita, vitsejä ja leikkejä, jotka Regina on määritellyt sallituiksi.

Buenoa: Palsta ”Elämä tässä ja nyt”, jossa voi kysyä apua ongelmiinsa.

Scheissea: Taikauskoa enemmän kuin Grimmin saduissa, elämän kilpistyminen seksiin ja seksikkäänä olemiseen.

Lainaukset

” ” ” ” ”

Kyllä sinne naimisiin ehtii, ensin kannattaa kokeilla, onko meistä saman kylpyhuoneen jakajiksi.”

Yhteiselämästä ei tule mitään, jos elämän perusarvot ovat erilaisia.”

Rakasteleeko hän sinua oikein? Uudet vinkit joka torstai!”

Sinä ja hän – tuleeko teistä pari? Sillä, miten monta kirjainta nimissänne on, on merkitystä.”

Pythagoraan onnenpyörä kertoo tulevaisuutesi.”

Suosikki

Kohderyhmä 0–8-vuotiaat nuoret Sisältää haastatteluja bändeistä, juttuja näyttelijöistä, klassikoksi muodostuneen Bees and honey -lääkäripalstan ”Äidille en kerro ja lääkäriin en mene”, starojen suhdetoimintaa, Itsensäpaljastamon ”Minulle tuli mieleen, että voisin liiskata räät kirjan väliin” sekä julisteita niistä, jotka ovat ainakin hetken kuuminta hottia.

Buenoa: Marginaalibändien esiin nostot.

Scheissea: Suosikkien alkoholija huumesekoiluista kerrotaan kritiikittömästi.

Lainaukset

” ”

Näin hiuksesi selviävät kunnialla Halloween-bileistä. Ja pysyvät kauemmin pystyssä kuin sinä!”

Onneksi amerikkalaista kulttuuria on tuotu Suomeen niin innokkaasti viime vuosina. Nettitutkimuksen mukaan tyypit (Disturbed) ovat kuumakalleja, jotka heiluttavat nyrkkejään tarpeen tullen, käyttävät alkoholia väkevämpiä päihteitä ja kertovat seksikokemuksistaan mielellään.”

On jännä, että menestys näyttää tekevän kaikista asioista sallittuja.”

”

Lopuksi

Cosmopolitan

Kohderyhmä 8–29-vuotiaat naiset Sisältää Hollywoodin ihmemaan

kuulumisia, uusia seksiasentoja, ulkonäön kohennusvinkkejä ja kansikuvan epänormaalin täydellisen naisen ”Täydellinen Eva Longoria – menetin rooleja kauneuteni tähden.”

Buenoa: Terveyspalstan motivointi lopettaa tupakanpoltto.

Scheissea: Seksistä on tehty suorituskeskeistä akrobatiaa. Lehti on irtoseksin ja avosuhteiden airut.

Sivuilla piirretään esiin Cosmonainen, ja vain yli-ihminen täyttää kaikki vaatimukset.

Lainaukset

” ” ” ”

Mutta eikö olisi vielä hienompaa jos voisit niittää mainetta erotiikan ylipapittarena?”

Mittailet katseellasi yökerhon naistarjontaa. Mikä on varma merkki siitä, että nainen on hyvä sängyssä?”

Joidenkin mielestä kannattaa iloita siitä hyvästä, mitä saa, ja etsiä mies käsiinsä silloin kun tekee mieli seksiä.”

Ole hänen uskottunsa, niin hän haluaa aina palata luoksesi. Ja seksin takia myös, tietenkin!”

Monesti luemme kaikenlaista ymmärtämättä, mikä vaikutus sillä on meihin. Ihminen on yllättävän monimutkainen keksintö – mieltänsä voi saastuttaa huomaamattaan. Lukemamme vaikuttaa ajatuksiimme, minäkuvaamme, käyttäytymiseemme ja kohtaloomme. Se, että lehdissä poljetaan kristilliset arvot mennen tullen, ei enää ylitä uutiskynnystä. Älä silti mene vipuun. Jumalan sanan mukaiset elämänarvot ja elämäntapa suojelevat sinua.

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com Nuotta 2/2006

3

Asiantuntijan vastaanotolla

ja Mitä hyötyä on mielikuvituksesta? Voiko fantasiamaailman keskellä vieraantua todellisuudesta? Seppo Jokinen on 33 vuotta hoitotyössä mukana ollut terapeutti ja kirjailija. Hän vastasi Nuotan fantasiamaailman hyötyjä ja uhkia koskeviin kysymyksiin.

Mitä fantasiat ovat?

Miksi ihmisillä on fantasioita?

– Fantasiat ovat yhtä kuin kyky kuvitella asioita, joita ei välttämättä ole tapahtunut. Siis mielikuvitusta. Fantasioita on kaikilla ihmisillä. Joillakin voimakkaammin, kuten keksijöillä, taiteilijoilla tai lapsilla, joilla on leikeissään mielikuvamaailma mukana.

Mihin fantasioita tarvitaan vai ovatko ne tarpeettomia?

– Jos lapsi esimerkiksi joutuu kasvamaan väkivaltaisessa perheessä, fantasiat voivat olla pakokeino todellisuudesta per-

4

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

heeseen, jossa rakastetaan. Fantasiat ovat siis tärkeä selviytymiskeino lapsille ja aikuisille vaikeissa olosuhteissa. Fantasiat ovat joillekin ihmisille välttämättömiä arjesta selviytymisen kannalta.

Voiko fantasioita käyttää minuuden rakennusaineina?

– Kyllä. Taiteilijat ja muut luovat ihmiset käyttävät fantasioita luovuudessaan.

Fantasioita voidaan käyttää myös hoitotyössä. Tietynlaisissa toipumisprosesseis-

totuudesta

sa voidaan kehoittaa nuorta esimerkiksi hakemaan jokin mielikuvaturvapaikka.

Mielikuvitusta hyödynnetään hengellisessäkin työssä. Kun on oikein vaikeaa, voi mielessään mennä Jeesuksen tykö ja hänen syliinsä ja rukoilla, että Jumala on mukana.

– Identiteetti ei lapsilla ja nuorilla ole vielä vakaa. Lapsi peilaa itseään muihin ihmisiin ja saa peilin kautta, esimerkiksi vanhemmilta, opettajilta tai koulukavereilta, toivottavasti hyvää palautetta, ja identiteetti rakentuu hyvään suuntaan.

Myös oma itse ratkaisee. Minuuden peilin tulisi olla rehellinen, todellinen ja rakkaudellinen, mutta aina se ei valitettavasti tätä ole. Kuten sanottu, fantasiat voivat säilyttää psyyken ehjänä vaikeissa olosuhteissa, mutta auttaa myös luovuudessa.

Liittyykö fantasiointiin haittatekijöitä?

Missä kulkee raja terveen ja epäterveen fantasioinnin välillä?

– Terveen mielikuvituksen raja heikkenee, jos fantasiamaailma alkaa hallita.

Rajaa on vaikea määritellä. Jos ihminen ei uskalla elää normaalissa maailmassa, fantasiointi haittaa sosiaalisia suhteita.

Esimerkiksi liiallinen tietokonepelien pelaaminen voi johtaa riippuvuuteen. Riippuvuudessa perustarpeet ovat voineet jäädä tyydyttämättä, ja ihminen hakee tyydytystä elämäänsä riippuvuuden kohteen avulla. Sairaudesta on kyse silloin, kun ihminen elää jatkuvasti mielikuvamaailmassa.

– Eli jos koko ajan kuvittelee olevansa joku muu kuin todellisuudessa on, jää oma elämä elämättä. Minuus on kateissa.

Voiko Raamatusta tai jostakin muualta saada ohjenuoraa mielikuvitusmaailmaan?

– Raamatussa puhutaan myös näkyjen näkemisestä, mutta toisaalta Jeesus julistaa totuuden tekevän vapaaksi. Riippuvuus on uskallettava nähdä. Totuus on ovi ulos riippuvuudesta, myös hengellinen totuus. Lapsenkaltaisuus on Raamatun mukaan toisaalta hyvä asia. Lapsi on suurin ja pääsee taivasten valtakuntaan.

Totuus ja todellisuus täytyy pitää mukana lapsenkaltaisuudessa.

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat SXC / Hilary Quinn ja S. Jokisen arkisto

Kuukauden seurakuntalainen

Nina on Narnian jokapaikan höylä Ulkona hyytää pakkanen niin että hengittäminen sattuu. Riihimäen pappilan yläkerta taas huokuu lämpöä, ja nuoria loikoilee sohvilla aivan kuin pakkasta ei olisi haistettukaan.

Olemme saapuneet Narniaan, joka viiman jälkeen tuntuukin satumaalta.

N

uoret ovat kokoontuneet Narniaan jokaviikkoiselle Eväspysäkille. Kuukauden seurakuntalainen Nina Kingelin kaataa kahvia kohmeiselle toimittajalle ja kuvaajalle, ja pian juttu alkaa luistaa. Nina kertoo, että usko on kulkenut hänen elämässään mukana pienestä pitäen. Kaverit ovat suhtautuneet siihen hyvin.

– Joskus kaverit koulussa kysyy, että mitä siellä seurakunnassa oikein tapahtuu – mä kun käytän vapaa-ajastani täällä ison osan. Monesti seurakunnan toiminnasta voi olla aika kummallinen käsitys, mutta syntyneet keskustelut onneksi selventävät asioita.

Nina käy laulutunneilla ja soittaa itsekseen pianoa, rumpua ja bassoa.

Hän on vanha konkari seurakunnan kuvioissa: pienenä Nina kävi tyttöleireillä ja -kerhoissa, kunnes yläasteen alkaessa alkoi itse vetää alaastelaisille kerhoa. Takana on myös isosen pesti oman hiihtolomariparin jälkeen ja lukuisat isoskoulutuk-

set. Nina antaa täydet pisteet Narnian toiminnalle.

– Ohjelma on monipuolinen, ja täällä tutustuu uusiin ihmisiin, koska nuoria on paljon mukana.

Savukoneita ja säveliä Narnian nuoria kokoontuu viikoittain isoskoulutukseen, Eväspysäkille ja Olkkariin. Seurakunnan spesiaalirepäisy on kerran kuussa järjestettävä Moonlight-messu. Messussa soittaa Narnian nuorista koostuva porukka.

Seurakunnassa on kaksi vakituista bändiä: Rivien välissä sekä Minä ja pojat.

Parasta Ninan mielestä ovat messut. Myös konsertit ovat siistejä, ja niissä pääsee käyttämään savukoneita, valoja ja äänitekniikkaa. Onpa Narnian lavoilla pistäytynyt vähän tunnetumpikin poppoo Kanadan Vancouverista.

– Perry and the Poorboys oli täällä keikalla, ja pääsin silloin hoitamaan valoja. Se oli mun ensimmäisiä kertoja, ja bändi sanoi tykänneensä niistä, Nina hehkuu.

Eväspysäkki jatkuu vielä Narniassa, kun on aika pistää pipo päähän ja tallata juna-asemalle. Vielä on yksi arvoitus selvittämättä: miten Ninasta tuli Kingi?

– Konfirmaation yhteydessä alboja merkattiin liimaamalla maalarinteippi henkareihin. Kingelin lyhentyi Kingiksi, ja siitä lähtien lempinimi on ollut käytössä, Nina nauraa ja menee mukaan jubailemaan toisten narnialaisten kanssa.

Viisi olennaista Nimi: Nina Emilia

Kingelin

Ikä: 6 vuotta Koulu:

Riihimäen lukio Lempinimi: Kingi Kengän numero: 38

Jos Narnian nuoret olisivat… …makeinen: vaahto-

karkki

…vaate: tuulipuku …elokuva: Narnia …biisi: Evankeliumi …kännykkämalli:

läppäpuhelin

…tv-ohjelma: Kummeli

Tsekkaa: www.narnianuoret.com

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com Kuvat Jari Paukkunen

Sarjis Tea Ikonen

Nuotta 2/2006

5

Oletko miettinyt, kuinka arvokas oikeasti olet? Jos kaulaasi ripustettaisiin hintalappu, kuinka suuri lukema siinä olisi?

Maailma on täynnä arvomme ja hintamme mittaajia. Koulu laittaa meidät selkeään järjestykseen lukuaineiden keskiarvon perusteella. Harrastukset, punttisali, kaveripiirimme, kaikki meitä ympäröivä mittaa arvoamme. On tärkeää, miltä näytämme, millaisia vaatteita käytämme, mitä syömme ja juomme. Kaikki vaikuttaa arvoomme maailman silmissä. rvomme ja hintamme eivät löydy kuitenkaan tvsarjojen maailmasta, eivät elokuvista, eivät nuorten lehdistä tai edes Henkan ja Maukan tai jonkin muun muotiliikkeen katalogista.

Arvomme ei perustu siihen, mitä osaamme tai mihin pystymme.

Arvomme perustuu siihen, mitä me olemme Kaikkivaltiaan Jumalamme, Luojamme silmissä. Raamattua lukiessa salaisuus paljastuu nopeasti. Luomiskertomus huipentuu siihen, kun Jumala muovaa savesta oman kuvansa. Jumala halusi maailmaan jonkun, jolla on erityisasema; jonkun, joka pitää huolta kaikesta täällä, ja siksi Hän muovasi savesta ihmisen käyttäen itseään mallina.

Tämän jälkeen tapahtui jotain todella huikeaa. Jumala puhalsi savesta valettuun kuvaan oman henkensä. Niin tämä savesta muovailtu kuva alkoi elää, hengittää, kävellä ja juosta. Jotain korvaamattoman arvokasta oli syntynyt: oli syntynyt Jumalan kuva.

Minua ei myydä halvalla Tämä Jumalan puhaltama henki sieraimissamme seikkailemme täällä Jumalan kuvina, Hänelle korvaamattoman arvokkaina ja äärettömän rakkaina. Pieni vilkaisu peiliin saa meidät usein epäile-

6

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

mään tätä totuutta: ”Minäkö muka korvaamattoman arvokas? Minäkö Jumalan kuva? Kuka minusta välittää?” Synkät ajatuksemme saavat tiettyä tukea Raamatustakin. Kun luemme luomiskertomusta pari lukua eteenpäin, törmäämme siihen, että ihminen lankesi syntiin. Jumalan kuva turmeltui, meistä tuli syntisiä ja pahoja.

Raamatun lukemista kannattaa kuitenkin jatkaa vielä pidemmälle. Synti turmeli meidät, mutta jotain tärkeää jäi jäljelle.

Jäljelle jäi Jumalan rakkaus ja samalla meidän arvomme. Olemme Jumalalle niin tärkeitä, että hän käynnisti pelastussuunnitelman. Raamattu sanoo, että meistä on maksettu kallis hinta, ja se on totta. Jumala uhrasi oman poikansa vain siksi, että me olemme hänelle niin rakkaita ja arvokkaita.

Jumalan rakkaus ei paljon lohduta silloin, kun omaa kuvaa katsoessa vessan peili näyttää Linnanmäen Vekkulan peiliseinältä. Kaverit jättävät välitunnilla kokonaan sivuun. Ainoa saatu palaute on pilkallinen sana tai pahemmassa tapauksessa lyönti tai potku. Kuinka voin kokea olevani arvokas silloin, kun kotona minulle todetaan, etten ole minkään arvoinen, ja huomaan aina jääväni ympäristön tallaamaksi. Huono palaute ympä-

ristöstä syö itsetuntomme ja saa meidät luulemaan olevamme muita huonompia.

Verratessamme itseämme muihin olemme varmasti epäreiluja itsellemme.

Meissä kaikissa on kaksi puolta. Kirkas puoli on se, johon kuuluvat roolit ja mallit ja jonka mukaan me hoidamme päivän rutiinit. Haluamme näyttää vahvoilta voittajatyypeiltä. Koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa näytämme persoonamme kirkkaampia puolia.

Meissä on myös himmeämpi puoli, sillä kannamme sisällämme myös pelkoa, epävarmuutta ja omia heikkouksiamme, jotka pyrimme salaamaan suurelta yleisöltä. Omat salaisuutemme tuntevat

Armo on juuri tätä.

Sinun ei tarvitse yrittää, pärjätä, kelvata tai tsempata, vaan Kaikkivaltiaan edessä yksin armo riittää. vain läheisimmät ystävämme ja perheen jäsenet, ja joskus edes he eivät tiedä kipeämpiä puoliamme. Kun vertailemme itseämme muihin, näemme himmeät puolemme, kun taas kaverissa kiinnitämme huomiota vain hänen kirkkaisiin puoliinsa. Huomaa, että kaverisi saattaa ajatella samoin katsoessaan sinua.

Maailman paras paikka Kipeän elämän keskellä kärsimme omista heikkouksistamme ja kipeistä kohdistamme. Maailman viesti on selkeä: Älä välitä.

Yritä vain olla kaunis ja rohkea, suuri ja

vahva. Luota sisäiseen sankariisi ja omaan vahvuuteesi. Tsemppaa ja jaksa. Pieni ihminen joutuu tässä sekamelskassa helposti päästään pyörälle. Miten jaksan ja miten kestän, kun itsetuntoni on heikko?

Silloin on mahtava tietää, että minua väheksyvä maailma on väärässä, minä olen korvaamattoman arvokas, olen tärkeä ja ainutlaatuinen. Minua rakastetaan.

Maailmassa on oikeasti aina yksi paikka, jossa olen aivan ykkönen. Se paikka on Kaikkivaltiaan Jumalan silmien alla.

Armo ei lopu ikinä Siellä viihtyi vanha Paavalikin. Hän kertoi kärsivänsä jostain suuresta ongelmasta, joka söi miestä toden teolla. ”Olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, saatanan enkeli rusikoi minua”, todistaa Paavali Toisessa korinttilaiskirjeessä. Paavali pyysi kolme kertaa Jeesukselta, että tämä ottaisi pois hänen ongelmansa. Jeesus vastasi: ”Minun armoni riittää sinulle.” Sama totuus on totta meillekin: Hänen armonsa riittää.

Armo on juuri tätä. Sinun ei tarvitse yrittää, pärjätä, kelvata tai tsempata, vaan Kaikkivaltiaan edessä yksin armo riittää. Olet luomisen perusteella Jumalalle arvokas ja ristin työn perusteella sinusta on maksettu kallis hinta. Olet ainutlaatuinen, armahdettu Jumalan lapsi, ja saat elää sellaisena kuin olet elämää omalla paikallasi, vapaana ja korvaamattoman arvokkaana ihmisenä, koska armo riittää aina.

Juha Heinonen Kuva SXC / Kat Callard

Gospelin pohjoinen ulottuvuus Kuinka monta norjalaista gospelbändiä osaat nimetä? En minäkään. Mutta pakkohan niitä on olla olemassa pilvin pimein.

K

irjoitettuani ylläolevan lihavoidun virkkeen (johon viittaamista muuten pidetään lehtipiireissä huonotapaisena) suoritin vähän tutkivaa journalismia. On niitä, nimittäin norjalaisia gospelbändejä. Eikä pelkästään norjalaisia. Pohjoismaat näyttäisivät olevan täynnä laadukkaita kristillisiä bändejä, joista en ole ikinä kuullut. Skandinaavigospel onkin kova sana.

Esittelen seuraavassa löydökseni maittain. Poiminnoista ei kannata vetää liikaa johtopäätöksiä, koska ne eivät pyrikään edustamaan tasaisesti maansa gospelkulttuuria tai -historiaa.

Ruotsi Aloitamme katsauksemme rakkaasta länsinaapuristamme, tuosta kädenlämpöisten saunojen ja Mats Sundinin maasta.

Jostain syystä ruotsalainen musiikki on aina ollut maailmalla monta kertaa suomalaista musiikkia suositumpaa ja myydympää. Sama pätee gospeliin. ABBA:n, Ace of Basen ja Kentin kotimaa on tuottanut ja tuottaa edelleen isoja nimiä myös gospellavoille. Seuraavat viisi ansaitsevat maininnan.

Nimi: Blindside Nettisivu: www.blindside-silence.com Kieli: englanti

Luonnehdinta: P.O.D.-tyylistä hardrockia. Vaikuttaa lähinnä Pohjois-Amerikassa, vaikka käy välillä kotona Ruotsissa.

Kolme levyä läpäissyt Billboards TOP 100 -listan, mikä on turkasen kova meriitti eurooppalaiselle gospelbändille. Ansainnut kehuja live-esiintymisellään.

den muun muassa Seinäjoella ja Joensuussa. Kävi viimeksi Suomessa kuluvan vuoden tammikuussa, silloin Keuruulla.

Keikkaillut laajalti muuallakin Euroopassa ja käynyt myös Meksikossa. Suosittu Japanissa. Kitaristi Carljohan Grimmarkia kehutaan usein. Hämmentävän nopea mies kyllä onkin. Vieraillut muun muassa legendaarisessa Saviour Machinessa.

Jerusalem www.jerusalem.se englanti, harvemmin ruotsi Dinosaurus. Perustettu 1975, oli ensimmäinen ruotsalainen raskasmetallibändi.

Kohtasi luonnollisesti aikanaan muutosvastarintaa kirkossa ja sen ulkopuolella.

Jenkeissä suosittu 1980-luvulla. Vieraili Suomessa 1980. Keskushahmo radikaali Ulf Christiansson, joka on julkaissut myös soololevyjä. Julkaisi 9 vuoden tauon jälkeen vuonna 2003 levyllisen uusia lauluja – tai biisejähän ne kai lähinnä ovat.

Charizma www.charizma.com englanti

Ensimmäinen levy vuodelta 1985. Debyyttialbumi saavutti Puolassa suurta suosiota. Viihtynyt Ruotsin single- ja albumilistoilla, korkeimmillaan sijalla 3. Musiikillisesti kevyempää kuin ylläolevat, mikä ei tosin sano paljon. Keikkaillut kolme kertaa Pietarsaaressa ja kahdesti muualla Suomessa. Suomen euroviisukarsinnoissa mukana olevan Jennien biisiä Take me higher oli tekemässä Charizman kitaristi Thomas Karlsson.

B.I.G. www.bigcom.se ruotsi, englanti

laskettavaa musiikkia henkilöä kohden eniten maailmassa. Siihen lukuun sisältyy paljon muutakin kuin gospel, mutta on sekin toki suosittua. Norjan kirjeenvaihtajamme kertoo, että amerikkalainen gospelpoppari Michael W. Smith veti Bergenissä 1500-paikkaisen salin molemmissa konserteissaan täyteen.

Norjassa, kuten muuallakin Pohjoismaissa, kuunnellaan enemmän ulkomaista musiikkia – niin maallista kuin kristillistäkin – kuin Suomessa, jossa suomalainen musiikki on säilyttänyt asemansa hyvin. Jos Norja kuitenkin joutuisi sulkemaan rajansa jostain syystä, norjalaiset gospelin ystävät eivät jäisi aivan tyhjän päälle. Seuraavat nimet lohduttaisivat nimittäin silloinkin.

Purified in Blood www.xpurifiedinbloodx.com englanti Kantaaottava vegaanikuusikko Länsi-Norjasta. Vaikutteita Iron Maidenilta ja Slayeriltä. Saavuttanut menestystä kotona ja ulkomailla. Kiertäneet USA:ta kahdesti. Energiset live-esiintymiset tuoneet julkista kiitosta ja “paras livebändi”-ehdokkuuden.

Expect a Miracle www.eam.no englanti Oslolainen kohta 12-vuotias bändi. Basisti ja rumpali pysyvät ja hoitavat laulupuolenkin, kitarat ja kosketinsoitin kiertäviä. Hyvänkuuloista kohtuullisen hidasta rockia. Keikkaillut myös ulkomailla. Toimituksen valinta.

The Livingstones www.the-Livingstones.net englanti

Narnia www.narniaworld.com englanti Melodista ja uusklassista metallia, kallellaan heviin päin.

Narnia esiintyi Suomessa ensimmäisen kerran 1998 Stratovariuksen lämppärinä. Sen jälkeen se on vieraillut usein Suomessa käy-

Brothers In God. Puhdas poikabändi, joka esittää periruotsalaista poppia. Melodiat parhaimmillaan varsin tarttuvia. Levyjä ruotsiksi ja käännöksiä näistä englanniksi. Esiintynyt Suomessa Maata Näkyvissä -festareilla.

Norja Vuonojen ja valitettavan tasokkaiden hiihtäjien maassa ostetaan kristilliseksi

Joka maassa on oltava (tai ainakin oltava ollut) yksi Elävät kivet – Livingstone -teemalla nimellään leikkivä gospelbändi.

Norjassa sen muodostaa neljä miestä ja nainen. Kekseliäämmän suuntaista pop-

rockia, perustuu jossain määrin inspirointiin. Kuulostaa hyvältä. Lista oli jo valmis, mutta Livingstones tuli myöhässä paikalle ja teki itselleen tilaa. Tuhosi näin nimettömäksi jäävän norjalaisen bändin ainoan mahdollisuuden ikinä esiintyä Nuotassa. Minkä sille voi, että jotkut ovat parempia kuin toiset.

Marte & Ole Kristian Sameien www.sameien.no norja ja englanti Paikalliset Minna ja Jussi Pyysalo.

Laulavat yhdessä komean kuuloisesti ja tulosta kuuntelee mielellään. Taustalla perussetti ynnä saksofoni sekä viulu. Alkoivat toimintansa viime vuonna ja ovat nyt jo paikallisilla listoilla tuoreella singlellä La meg høre deg, tosin vasta maakunnallisesti. Heistä norjalaiset kuulevat vielä.

Skrent www.skrent.no norja Itse kuvailevat musiikkinsa olevan sekoitus poppia, rockia, soulia, funkia ja jazzia.

Minulla ei ole siihen lisättävää, mutta heidän kitaristinsa halusi vielä todeta soittavansa mieluusti bluesia. Kai hänelle on annettava suunvuoro, sillä Skrent seisoo tai kaatuu kitarasoolojensa varassa. Eiköhän se pystyssä pysy.

Tanska Norjaa vielä ymmärtää peruskouluruotsilla ihan kiitettävästi, mutta tanska onkin sitten toinen juttu. Siksi Tanska jääkin tässä lapsipuolen asemaan, johon se maantieteellisesti toki kuuluukin, mokoma Keski-Euroopan kanssa veljeilevä tasanko. Valkean ja kylmän pohjolan kova metalli, jota tapaamme Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, on Tanskassa harvinaista – Grönlannista en tosin osaa sanoa.

En kuitenkaan tahdo tehdä Tanskalle vääryyttä. Osa suomalaista gospelhistoriaa on nimittäin tanskalaista: vuoden 1993 Maata Näkyvissä -festareilla oli esiintymässä tanskalainen Brother 2 Brother. Sittemmin kyseinen bändi on kuitenkin mitä ilmeisemmin lopettanut toimintansa.

Vääryyden välttämiseksi myönnän toimituksen erityismaininnan Internal Healing -bändille, joka on yhden miehen (Gulli Johansen) projekti. Sillä on tilillään ensimmäinen Färsaarilla julkaistu kristillinen metallilevy. Johansen itse mainitsee sen olevan “ihan hyvä yhden miehen tekemäksi, vaikka se onkin vähän heikkolaatuinen.”

Johannes Koskenniemi Kuvat bändien www-sivuilta

Nuotta 2/2006

7

Gospel Center

UPS: Filippa Fagerlund saksofoni, tinapilli, laulu Rosa Rönkkö koskettimet, laulu Henrica Fagerlund kontrabasso, laulu Veronica Fagerlund viulu, laulu Mikael Mäkelä kitara, laulu Miika Salo kitara Jussi Verkkonen rummut Ville Saarikangas miksaus

erottuu edukseen UPS-niminen orkesteri sai alkunsa maaliskuussa 2004 aamujumalanpalveluksen jälkeisessä kahvitilaisuudessa erään henkilön kaadettua kahvikuppinsa. Paljon on tuon tapauksen jälkeen ehtinyt bändin osalta tapahtua, mutta motto on pysynyt edelleen samana, ups.

U

PS on seitsemänhenkinen gospelyhtye Helsingistä. Bändin soitinkokoonpanoon kuuluvat tavanomaisten bändisoittimien lisäksi muun muassa kontrabasso, viulu, saksofoni ja tinapilli. Vajaa kaksi vuotta vanhan UPS:n soitantaa leimaa omaperäisyys ja kokeellisuus.

– Musiikkityylimme on jotain folk-, pop- ja rockmusiikin väliltä. Tavoittee-

8

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

namme on soittaa UPS:lta kuulostavaa musiikkia. Suomalainen kansanmusiikki on kivan kuuloista, ja siihen suuntaan haluamme musiikkiamme viedä, Fagerlundin sisarukset selventävät.

Edesmenneeseen Ultra Brahan paljon verrattu UPS tuo vaihtelua suomalaisen gospelmusiikin rintamaan. Moniääninen laulanta raikkailla sanoituksilla ja folkahtavalla musiikilla höystettynä saa kurttuisimmankin otsan suoristumaan. Yhtye hakee omaleimaista tyyliään tuomalla soittajien voimakkaat puolet esiin.

– Sanojen ja musiikin pitää täydentää toisiaan. Jos musiikki on huonoa, sanojakaan ei jaksa kuunnella, painottaa Henrica musiikin tärkeyttä.

Pitkäsoittoa ja keikkoja Alun perin house-bändistä kasatun UPS:n kokoonpano on vuosien varrella hiukan muuttunut Miikan tultua mukaan kuvioihin puolitoista vuotta sitten ja yhden laulajan lähdettyä yhtyeestä. Tasaisesti reilut kaksikymmentä keikkaa vuodessa soittava yhtye ei tavoittele tähtiä, vaan tekee keikkaa kysynnän mukaan.

Sitä on riittänyt.

– Mennään miten keikkaa tulee, ja soitetaan siellä, missä meitä halutaan kuulla, Jussi sanoo ja jatkaa: – Ollaan myös mietitty, halutaanko soittaa kristillisellä vai maallisella puolella. Tavoitteena on, että pääsisimme jatkossa soittamaan enemmän sellaisiin paikkoihin, missä ei ole ennen soitettu gospelia.

Musiikin ja ennen kaikkea gospelmusiikin soittaminen tuntuu bändiläisten mukaan omimmalta tavalta viedä ilosanomaa eteenpäin.

– On suurta Jumalan armoa saada palvella ja kertoa evankeliumia niillä lahjoilla, joita olemme Jumalalta saaneet, muusikot toteavat.

Sanoitukset käsittelevät tavallista arkea Jumalan huolenpidossa ihmisläheisesti.

– Kai se on niin, että suu puhuu sitä mitä sydän on täynnä. Sanoitukset läh-

tevät paljolti omista kokemuksista ja tunteista, ja toivomme, että ne voisivat jollain tavoin koskettaa ja siunata ihmisiä, sanoittaja Filippa kertoo.

Vuosi sitten keväällä julkaistu demo Musta tuntuu saanee jatkoa vielä tämän vuoden puolella pitkäsoitosta, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. Lisää menevää folkia ja hyvää sanomaa siis luvassa. www.upsista.net Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Leffa

M

atti-elokuvan alkaessa mietin, että tuntuu jotenkin väärältä olla katsomassa elokuvaa ihmisestä joka vielä elää. Minulle, nelikymppiselle penkkiurheilijalle, Matti Nykänen on antanut monia unohtumattomia ilon ja riemun kokemuksia. Suurin osa elokuvayleisöstä on sen verran nuorempaa sukupolvea, että he tuntevat Matin iltapäivälehtien lööpeistä ja vitsinä ihmisten puheista.

Nuoruudestani muistan tilanteen Jyväskylän asemakadulla keväällä 1982.

Suunnistimme nuortenillan jälkeen Jyväskylän assalle tuttuja bongaamaan. Katu suljettiin aina autoilta iltayhdeksältä, sen jälkeen siitä tuli lähiseudun suosituin nuorten kohtauspaikka. Puolenyön aikaan hieno valkoinen Saab puikkelehti ihmisten seassa. Huomasimme, että meille tuttu laukaalainen b-maajoukkueeseen kuuluva mäkihyppääjä ajoi autoa.

Yhtäkkiä poliisiauto saapui paikalle pillit soiden. Saabin takapenkiltä könysi kadulle tuore maailmanmestari Matti Nykänen tolkuttomassa humalatilassa. Poliisit tervehtivät varsin innokkaasti tätä 20-

vuotiasta urheilusankaria ja matka sai jatkua.

Meilläpäin asui ala-asteikäinen Pauliina-niminen tyttö, joka oli todella innostunut Matti Nykäsestä. Hän oli tapetoinut huoneensakin Matin kuvilla. Pauliinan naapurissa asui eräs Jyväskylän hiihtoseuran mäkihyppääjä. Tämä viestitti Matille Pauliinasta, eikä aikaakaan kun tytön kotona ovikello soi ja hämmästys oli suuri Matin saapuessa tervehtimään faniaan.

man yksinkertainen kaveri on yllytyshullu ja hänelle ei viina sovi.

Menestyksen hetkinä Matti saa vierelleen vääriä kavereita. Nick Nevada näyttää ja kuuluu oikean elämän Mike Sierralta hyvin paljon.

Hiihtoliiton miehet ja kaupunginjohtaja painavat villaisella, salaavat, peittelevät ja kieroilevat kulisseissa raha mielessään. Matin valmentaja – oikean Matti Pullin näköinen ja oloinen ”maisteri” – saa oikeutetusti synninpäästön.

Jasper Pääkkönen onnistuu Mattina loistavasti olemaan hukassa oleva mäkimies.

Muutkin roolit ovat uskottavia ja luontevia, parhaana Peter Franzén siipiveikkona.

Aleksi Mäkelä on aina elokuvissaan käsitellyt ihmisenä elämisen kipeitä puolia hämmästyttävän kepeästi ja epäaidosti.

Matti-elokuvassa näyttää yllättäen kehitystä tapahtuneen. Matin juomingeista

tehdään huumoriakin. Vaikka kännisekoiluja mahtuu elokuvaan miljoona, niin elokuvan loppupuolella alkaa bailauksesta todellakin olla iloiset hetket takana.

Matin tulevaisuus?

Elokuva loppuu tilanteeseen, jossa Matti pääsee vankilasta. Tunnelmat ovat toiveikkaat. Niinpä, sen me olemme varmasti oikealle Matti Nykäselle velkaa.

Jokaisen katsojan pitää tajuta, että on oikeasti kovaa epäonnistua elämässään ja elää se koko ajan julkisesti.

Elokuva on tavallaan muistelmateos ihmisestä, joka on jossain hyvä mutta niin monessa suhteessa valtavan huono.

Surkuhupaisaa on se, että Matin epäonninen elämä kiinnostaa meitä niin paljon, että leffateatterit täyttyvät. Järkyttävä tosiseikka on myös se, että Matin vanhemmat, sisaret ja muut läheiset joutuvat myös todistamaan kaikkea tapahtuvaa.

Onneksi Matti ei ole valtavan huono elokuva ja siinä on onnellinen loppu.

Mutta mitä se kertoo elämästä ja ihmisestä, jää kyllä aika tavalla hämärän peittoon.

Juha Heinonen Kuvat Solar Films / Sanna Hedström

a Matti on rankkaa katsottavaa eikä sovi perheen nuorimmille.

Takaisin itse leffaan Matti-elokuva ei onneksi unohda sitä, että nyt kerrotaan tarina ihmisestä, joka on ollut ainutlaatuinen mäkihyppääjä. Urheilusaavutukset saavat ison osan elokuvassa. Huippuvuosien saatossa tapahtuneet kohellukset ovat esillä, tosin mutkat suoristuvat ja asiayhteydet ja vuosiluvut vaihtelevat varmaankin tarkoituksella.

Elokuvan tekijät ovat sanoneet koko ajan tekevänsä fiktiota eivätkä tositarinaa. Neljästä vaimostakin vain kaksi on mukana elokuvassa, hyvä niin.

Matin ongelmien syyt ja seuraukset kerrotaan selkeästi. Mukava, mutta hie-

Kolumni

Päiväkodin lapset ovat pihalla taas… töissä päiväkodissa, ja hän kertoilee aina välillä kaikista lasten kanssa sattuneista tapahtumista.

Eräänä päivänä yksi poika oli tullut kertomaan: ”Äiti sanoi, että Jeesus on satua.” Ilmeisesti tästä oli ollut pojan kotona jotain juttua, ja äiti oli ilmaissut kantansa näin. Äitini oli kuitenkin vastannut pojalle: ”Vaikka joku on sitä mieltä, että Jeesusta ei ole olemassa, niin on se silti.”

Pojan ilme oli kirkastunut silminnähden. Olikin suuri ilo kuulla, että Jeesus on sittenkin olemassa, vaikka

ÄITINI ON

ihmiset todistelevat toista. Poika oli ilmeisesti hiljaa mielessään kaivannut juuri sitä, että joku kertoo Jeesuksen olevan olemassa. Elämässä on sittenkin joku, joka pitää meistä huolta, missä sitten kuljemmekin. kertoa sulle tässä ja nyt. Siitäkin huolimatta, että ihmiset eivät usko Jeesukseen, hän elää ja vaikuttaa meidän jokaisen elämässä.

Kaikki se mitä meidän ympärillä tapahtuu, tietysti antaa erilaisia suuntia siihen, mitä ajattelemme. Median

SAMAN TAHDON

myllytys vaikuttaa siihen, mitä ostamme ja arvostamme tai vihaamme.

Jeesus ei saa nykypäivänä paljoakaan sijaa medioissa, ainakaan positiivisissa merkeissä. Tekeekö se Jeesuksesta olemattoman? Ei. Hän odottaa siinä sinunkin vierelläsi, ja odottaa että lopetat yksin oman elämäsi säätämisen ja otat vastaan sen rakkauden ja toivon jota hän sinulle tarjoaa. ”TÄMÄ JEESUS, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin, kuin näitte hänen

taivaaseen menevän.”

Apt. :.

Jussi Salo

Vuonna 2006 Nuotan kolumnisteina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo.

Nuotta 2/2006

9

Maailmalla tapahtuu kki

Anna uutisvin

Uutiset ja mää HB julkaisee albumin

palvelusliitteen laulut ovat nyt äänitteinä YLE:n musiikkiohjelmien tekijöiden ja radiohartauksien pitäjien käytössä.

Pakistanin kirkot vastustavat jumalanpilkkalakia

HB-fanien pitkä odottelu päättyy näillä näppäimillä, sillä uuden levyn julkaisuun on aikaa enää kuukausi. Maaliskuun aikana ilmestyvän levyn äänitykset on saatu ääniteltyä, ja miksauksia on aloiteltu tammikuun alussa Petrax-studiolla Hollolassa ja ne tullaan lopettamaan helmikuun puolessa välissä. Odotukset uuden levyn osalta ovat ainakin HB:n jäsenten mukaan korkealla. Musiikkityyli on saanut keikkasoitannan perusteella lisää vaikutteita muun muassa Within Temptationilta ja Nightwishiltä, ja kuullaanpa tulevalla levyllä raskasta poljentaa myös kuorolaulannan säestyksellä. www.hbmusic.net

Pakistanin kirkot ovat järjestäneet paasto- ja rukouspäivän painostaakseen hallitusta uudistamaan kiisteltyä jumalanpilkkalakia. Kirkkojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mielestä lakia käytetään usein pienen kristityn vähemmistön sorron ja painostuksen välineenä. Pakistanissa on vuodesta 1986 lähtien ollut voimassa laki, jonka mukaan Koraanin ja profeetta Mohammedin pilkasta voidaan tuomita jopa kuolemaan. Kristittyjen osuus syytettyjen määrästä on ollut jatkuvasti paljon suurempi kuin heidän osuutensa Pakistanin väestöstä.

Pietarin katulapsityöstä kirja

Olipa kerran laulu – nuotiolauluja ja nuottikirja Tammikuussa julkaistiin levyllinen uusia nuotiolauluja Olipa kerran laulu -albumin ja nuottikirjan muodossa. Kyseessä on levyllinen uusia yhteislauluja ja nuottikirja, jossa on mukana Turvakytkin-yhtyeen lauluja. Äänite on osa Turvakytkimestä tuttujen Tommi Kaleniuksen ja Lasse Mikkosen opinnäytetyötä Diakonia-ammattikorkeakoulussa. www.kristitty.net/olipakerran

Virsikirjan virret ja jumalanpalveluslaulut levytettiin Vuonna 2002 alkanut Yleisradion ja Kirkkohallituksen yhteinen virsiäänitystyö on saatu päätökseen. Kaikki vuonna 1986 hyväksytyn virsikirjan 632 virttä sekä kirjaan 2000-luvun alussa lisätyn Jumalan-

Kuvataideopettaja Pirjo Niemelä tutustui viime keväänä Pietarin katulapsityöhön ja kokosi näkemänsä kirjaan Nevan lapset. Kirja on karua kerrontaa Pietarin ja koko Venäjän surkeista oloista. Niemelä kuvaa elävästi kaupunkia, lapsia ja heitä auttavan Pietarin lastensuojelusäätiön työtä. Säätiö tekee työtä lähes kolmenkymmenen palkatun työntekijän voimin ja erilaisten apurahojen, lahjoitusten ja talkootyön turvin. Järjestö on perustanut Pietariin turvakodin, päiväkeskuksen, perhekeskuksen ja tukiasuntolan. Koska valtion lastenkodit ovat täynnä, Pietarin kaupunkikin kyselee säätiöltä paikkoja lapsille. www.pietarinkatulapset.fi

Toimittanut Masamitsu Amemori

sisäpiirin tietoa Mikäli sinulla on nkiintoisesta miele mistä tahansa han siitä meille ot rr ke , ta aihees oitteeseen: os sähköpostitse otta.com uutisvinkki@nu

Kutsu kaveritkin Nuotan tilaajiksi ja ansaitse samalla itsellesi The Rain -tuotteita

Lisätietoja www.nuotta.com Oletko jo kuullut Urbaani unelma -tapahtumasta?

Urbaani unelma on Turun seudun kristillisten seurakuntien yhdessä järjestämä tapahtuma, jonka tavoitteena on tuoda evankeliumi jokaisen Turun seudulla asuvan tietoisuuteen rakkauden tekojen välityksellä. 6.– 11. 6. 2006 tuhat kristittyä nuorta ja nuorta aikuista siivoaa talojen pihoja, pesee autoja, järjestää päiväkerhoja, taidenäyttelyitä ja urheilutapahtumia ilmaiseksi eri puolilla Turun seutua.

Kaikkien tempausten yhteydessä jaetaan kutsuja illan tilaisuuksiin. Tapahtuman jokaisena iltana järjestettävässä tilaisuudessa soi kristillinen rock, jota siivittävät multimediaesitykset ja mitä erilaisimpia taidemuotoja hyödyntävä lavashow. Illat päättyvät ajankohtaisia aiheita käsittelevään puheeseen ja rukouspalveluun.

Urbaani unelma -tapahtuman virallisena suojelijana toimii arkkipiispa Jukka Paarma. www.urbaaniunelma.com/fi/

Kännykkästressi iskee Tutkijat ympäri maailmaa ovat vakuuttuneita kännyköiden aiheuttamasta stressistä nuorille. Nuoret pelkäävät jäävänsä paitsi jostain, jos eivät ole tavoitettavissa kellon ympäri. Yhä useampi nuori kärsii-

Sarjis Jenni Sanssi

kin öisten tekstari-äänien aiheuttamista uniongelmista ja keskittymisvaikeuksista.

– Loppuunpalamisen aikapommi tikittää nuorten keskuudessa, sanoo Karlstadin lukion lääkäri Ulla Palenius Nya Wermlands-Tidningenin haastattelussa.

Tarjarockissa ruoskittiin alastonta miestä Tammikuussa presidentti Tarja Halosen kannatustilaisuudessa, Tarjarock 2006 -tapahtumassa, nähtiin musiikkiperformanssi, jonka lopulla taiteilija Jan Vilhelm riisuutui alasti. Sitten lavalle nousi mies, joka ruoski häntä vyöllä.

Performanssia ei ole nähty muissa Tarjarock-tilaisuuksissa, joita järjestettiin muun muassa Kuopiossa. Niissä presidentti oli henkilökohtaisesti läsnä.

Tarjarockin perustaja ja taiteellinen johtaja, helsinkiläinen nuorisopastori Haka Kekäläinen sanoo Karjalainen-lehden haastattelussa, ettei performanssia olisi esitetty Joensuussa, jos Halonen olisi ollut yleisön joukossa.

– Tämä esitys oli suunnattu selkeästi nuorille aikuisille, Kekäläinen sanoi. Tilaisuuden ikäraja oli 18 vuotta.

Masentuneisuus ajaa nuoria päihteiden käyttöön Uutistoimisto Reuters tiedottaa amerikkalaisnuorten huolestuttavasta tilasta – kaksitoista prosenttia 16–17-vuotiaista amerikkalaisista kärsi viime vuonna masennuksesta SAMSHA:n (Substance Abuse and Mental Health Services Administration) mukaan.

Tutkimus on osoittanut, että masentuneet nuoret tupakoivat, juovat alkoholia ja käyttävät huumeita todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät ole masentuneita. Masennuksen hoitaminen lääkityksellä on kuitenkin kiistanalaista, sillä masennuslääkkeiden käytöllä on tutkimuksissa havaittu yhteys itsemurhariskiin nimenomaan nuorilla masentuneilla.

Kustannus Oy Arkki Nuotan kustantajan nimi vaihtuu.

Entinen Sley-Kirjat Oy vaihtuu Kustannus Oy Arkki -nimen alle. www.kustannusarkki.fi

20

Nuotta 2/2006 | www.nuotta.com

Isoskoulu 2

Vastuuta on monenlaista.

On omavastuuta, ympäristövastuuta, taloudellista vastuuta, emme ota vastuuta ja edesvastuuta. Millaista sitten on isosvastuu? astuu on keskeinen sana isosen tehtävässä. Käytän sitä tässä jutussa 22 kertaa, vaikka itse asiassa se ei ole kovinkaan osuva sana, koska yleensä se tarkoittaa sitä, että jos joku ei mene toivotulla tavalla, vastuullinen ihminen tuntee sen nahoissaan. Isosen töissä vastuun laiminlyönti ei merkitse isoselle itselleen hengen tai jonkin muun kertaluontoisen edun menettämistä. Isonen ei välttämättä kärsi vastuuttomuudestaan ollenkaan. Seuraukset kantavat vetäjät tai pahimmassa tapauksessa riparilaiset.

Mitä on isosvastuu?

Okei, kaikki varmasti ymmärtävät, että isosen on oltava vastuullinen. Mutta mitä se tarkoittaa? Otetaanpa tähän väliin puhelu asiantuntijalle. Ville Auvinen, SLEY:n Turun pastori ja monien riparien konkari, miten isonen voi olla vastuullinen?

– Hänen on jo ennen leiriä tajuttava, että hän ei enää ole riparilainen. Hän kuuluu leirin johtajiin, Auvinen vastaa.

Isoset ja vetäjät muodostavat siis leirin johtoportaan. Se on parhaimmillaan tiimi, jossa kaikki puhkuvat yhteiseen hiileen. Vetäjien ja isosten keskinäisten

välien on siis toimittava, ja niiden on leirille elämään tietoisesti kristittynä, Autoimittava luotolla. Ennen leiriä isoset ja vinen sanoo. vetäjät sopivat miten leirillä toimitaan.

Pienen ja henkisesti hennon ripariRiparilaisena voi venkoilla vähän miten laisen silmissä isonen on valtava tähti, vain – se kuuluu oikeastaan asiaan – mutjonka tekemisiä ja sanomisia seurataan ta isosena ei sovi sooloilla. Älä siis tee tai jatkuvasti. Se sanotaan aina ja joka paisano mitään, mitä et toivoisi vetäjien näkassa, ja se kuulostaa vähän turhan drakevän tai kuulevan. maattiselta, mutta se on silti ihan totta.

– Nuorille poikaisosille yhteispeli on Muista omaa ripariasi ja omia isosiasi. usein vaikeampaa. Se on koko leirin yhEsikuvana eläminen ei kuitenkaan tarteishengelle vahingoksi, jos isonen rikkoita sitä, että vetäisi ylle hohtavan valkoisen kaavun ja piilotkoo yhteisiä sääntöjä, Auvinen sanoo. taisi sen alle kaikki synKun olin tinsä ja heikkoutensa. itse ensimtuu. Nuo tk ja u ul ko Uskovan elämä ei ole mäistä kertaa os is Nuotan stamaan no pa sa mitään hattaramaista isosena, ja nios tk ja ta tulee uriksen se än kiiltokuvaa riparilla sen menomaan m em en entistä eihin: isoar nk enempää kuin tosieläpoikaisosena, sa ön ty in todellisi mässäkään. Ei siitä selminulle oli itkirkon lippuko ko la al m siin. Sa se it sa laista kuvaa tarvitse sestäänselvää, an a sa laiva rippikoulu si n ta tai saakaan antaa. että tiesin, miuo N iota maansa huom Mutta esimerkkiä ten asiat pitäisi kin! vuilla jatkossa pitää toki näyttää siihoitaa ja mitä tä, miten uskovainen pitäisi milloinnuori käyttäytyy. Älä puhu pahaa muista kin tehdä. Enpä isosista, vetäjistä tai riparilaisista näiden tainnut koskaan tulla ajatelleeksi, että selän takana riparilaisille. Parasta olisi vetäjillä ja kokeneemmilla isosilla oli yhtietysti, jos et puhuisi pahaa selän takana teensä kokemusta kymmeniltä ripareilta. kenestäkään, mutta kukapa siihen pysOnneksi he olivat ennenkin nähneet entyisi. Valitse siis maali ja tilanne huolella, simmäisen kerran poikaisosia. jos tunnet pakottavaa tarvetta panetella Esikuva pikkaisen.

Isosen on hyvä tiedostaa asemansa osaVastuussa kenelle? na leirin johtoa siksikin, että riparilaiset Isonen voi rohkeasti ajatella Paakyllä ymmärtävät sen hetkessä. valin tavoin olevansa Jumalan työ– Isonen on tarkkailun alla 24 tuntia toveri. Mutta kelle isonen on työsvuorokaudessa. Hän on kristityn nuoren tään vastuussa? Jumalalle, vetäjälle, esikuva, ja sen takia isosen täytyy tulla

riparilaiselle, itselleen vai Jumalalle?

– Varmasti kaikille näistä. Hengellisesti tietysti Jumalalle, ja käytännön toimissa leirin vetäjille, Auvinen sanoo, ja nostaa vastuulle vielä yhden suunnan: – Isonen on vastuussa myös riparilaisten vanhemmille, jotka ovat tuoneet oman lapsensa leirille ja joilla on siksi oikeus odottaa leirin johdolta, että he toimivat oikein.

Ripari on ainutkertainen tilaisuus monelle nuorelle oikeasti selvittää välinsä Jeesuksen kanssa. Jumalan valtakunta tulee riparilla lähelle. Isosen on helppoa pilata se tilaisuus, se ei oikeastaan vaadi paljoakaan. Kysy vaikka raamiksessa, että ei kai kukaan aikuisten oikeasti näihin Jeesus-juttuihin usko, ja paketti alkaa olla kasassa.

Ajattele leirille mennessäsi, että Jumala on antanut sinulle – sinun vastuullesi – ne nuoret, jotka saat omaan ryhmääsi.

Suhtaudu siihen asian vaativalla vakavuudella. Valmistele siis iltahartautesi ja raamiksesi huolella ja rukouksella. Ole uskollinen Jumalan Sanalle. Sinua kuunnellaan ja sinun sanasi muistetaan.

Näin minuakin neuvottiin ennen ensimmäistä isoskertaani. Kun nämä neuvot yhdisti kunnianhimoon ja tuloshakuisuuteen, seurauksena oli arvattavasti päänsisäistä sekaannusta. Se on nimittäin niin, että ihminen kyllä kylvää, mutta Jumala antaa kasvun. Itse sinä et siis voi saada yhtään nuorta uskomaan, tai edes itse omillasi uskoa. Siihen tarvitaan Jumalaa. Älä siis stressaa; Jumala tekee, mitä tahtoo.

Johannes Koskenniemi Kuva SXC / Dan Penton

pohdittavaksi yksin ja kaverin kanssa 1. Mieti, miten itse suhtauduit isosiisi. Miltä heidän sanomisensa ja tekemisensä tuntuivat?

2. Sano mielessäsi ”ripari on riparilaisia varten, minä olen siellä töissä” 20 kertaa.

3. Kysy leirin vetäjiltä ennen leiriä, kuinka monta riparia heillä on vyöllänsä. Laske omasi. Suorita vähennyslasku ja kirjoita erotus muistiin.

4. Mieti, miten voit suhtautua kaikkiin tuleviin riparilaisiisi mahdollisimman samalla tavalla riippumatta ulkonäöstä, käytöksestä tai siitä, kuinka paljon satut hänestä pitämään.

5. Ymmärrä, että et voi suoriutua kohdasta neljä kovinkaan hyvin ja lupaa silti itsellesi tekeväsi parhaasi.

Nuotta 2/2006

2

Tapahtumatori Kaukana kotoa?

Kannen kuva Markus Haataja

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 27. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Virpi Rannila, Lotta Rämö, Joona Salminen Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Päivi Niemi, Ilkka Päiväsaari, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ismo Vettenranta TAITTO Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) tilauspalvelu@nuotta.com TILAUSHINNAT kestotilaus 41 euroa, vuosikerta 44 euroa, ½ vsk. 27 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu.

MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti. shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen.

TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

EO:n 75-vuotisjuhla Jyväskylässä lauantaina 25. 3.

• 17.00 Konsertti keskusseurakuntatalolla. Mukana OnC, Lasse Räty, Pasi Lampinen.

• 20.00 Iltamessu kaupunginkirkossa, Petri Harju ja Pasi Lampinen.

Maata Näkyvissä -leiri 10.–12. 3. 2006 Mitä jäi sydämen pohjalle marraskuussa Turkuhallin sykkeessä? Ystävällisiä kasvoja, kohti osuvia sanoja ja korkeimman kosketusta.

Tie vie ja elämä jatkuu.

Maaliskuussa kohdataan Maata Näkyvissä -leirillä, joka järjestetään Karkun Evankelisella Opistolla 10.–12. 3. 2006.

Leirillä mukana festareilta tuttuja kasvoja ja artisteja – HB, MN-Houseband, Mikko Vaismaa, Daikini, Juha Heinonen, Linko, Päivi Niemi, Ville Auvinen, Lasse Räty, Erkki Koskenniemi, Musti Lähteenmaa, Anne Hopeavuori, Anne Vähätalo ja Juhana Tarvainen.

Viikonlopun mittaisella leirillä luvassa uusia ystäviä, hyvää musiikkia, studioita, workshoppeja, kykygaala, festarivideoita, antoisia raamattuopetuksia ja hauskaa festarimeininkiä.

Mukaan mahtuu 120 ensimmäistä ilmoittautunutta. Toimi siis pian! Ilmoittautumiset Karkun Evankeliselle Opistolle, numeroon (03) 513 4151. Tarkka ohjelma osoitteessa www. maatanakyvissa.fi. Tervetuloa!

FUTURE 06 Nuoriso- ja varkkarityöntekijöiden kohtaamispäivät 26. 3.– 28. 3. 2006 Lähetyskeskuksessa Ryttylässä.

Future on ilmiö, joka rakentaa siltoja herätyskristillisten nuoriso- ja nyt ensi kertaa myös varkkarityöntekijöiden välille. Futuresta te-

kee ainutlaatuisen sen monimuotoisuus. Osallistujat tulevat eri kirkkokunnista. Yhteys on mahdollista – erilaisuudesta huolimatta! Futuressa on aikaa pysähtyä, puhua ja hiljentyä. Tutustua ja verkostoitua… Future kokoaa yhteen alansa ammattilaisia, friikkejä, opiskelijoita ja aktiivisia maallikkoja. Tänä vuonna mukaan kutsutaan erityisesti nuorta sukupolvea.

Futuressa ovat äänessä mm. Noel Richards ja Colin Piper (UK), Pekka Laukkarinen, Jussi Miettinen, Elina Pääkkönen, Teuvo V. Riikonen, Eero Junkkaala, Kalevi Lehtinen, Pekka Simojoki, Juha Heinonen, Jukka Pulkkinen, Mariaana Kotilainen, Wellu Suoperä, Kai Niemelä, Jukka Jämsen, Christoffer Perret, Hannu Vuorinen, Timo Pöyhönen, Panu Mäkelä, Markus Lehtonen, Maikki Kuittinen, Mooses Laukkanen, Juhani Ahola, Ariel & Supremos, Riku Rinne ja Juhani Ahola.

Hinnat: koko tapahtuma 78 euroa, yksi päivä 38 euroa.

Futuren järjestää Mesk/Menet-toimikunta yhdessä Kansanlähetysopiston kanssa. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 13. 3. mennessä Kansanlähetysopisto p. (019) 779 2237 tai nettisivuilla www.mesk.net

Helmileirille Lapuan Kauhajärvelle ja Filippiin Esantuvan leirikeskuksessa järjestää Sley jälleen Helmileirin 17.– 19. 2. nuorille.

Tänä vuonna helmet punotaan Raamatun Filippiläiskirjeestä ja keskinäisestä yhteydestä. Tietysti myös ulkoillaan raikkaassa kevättalvessa. Mukana ”ilossa” ovat Juha Heinonen ja Musti Lähteenmaa. Viikonlopun hinta 30 euroa. Ilmoittaudu ajoissa ennen kuin täyttyy, sähköposti: musti@sley.fi

”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.” Joh 15: 7 Sarjis Petri Pelkonen

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA Uusimaa Oy

Job 3: 23

Jer 10: 23

Ps 138: 3

Deep Insight Evankelisilla Musiikkimessuilla 30. 3.–2. 4. 2006 Maalis-huhtikuun vaihteessa tapahtuu Helsingissä. Evankelisiin Musiikkimessuihin on panostettu tänä vuonna laadullisesti niin sanoman kuin artistienkin osalta.

Ainoana poikkeuksena käsiohjelmaan on, että kansainvälisesti menestynyt ja muun muassa Him:n sekä The Rasmuksen kanssa esiintynyt Deep Insight korvaa pois jäävän Wingdom-yhtyeen.

Tänä vuonna Musamessut keräävät koko kristillisen gospelmusiikin kerman Helsinkiin, joten paikalle kannattaa lähteä kauempaakin. Majoituskin on järjestetty.

Torstain opiskelijakonserttia tähdittää muun muassa Juha Tapio ja Ariel. Perjantaina mukana esimerkiksi Bass’n Helen ja Taikuri ja ilta huipentuu Tuomiokirkon GoKen riemumessuun. Lauantaina useiden musiikkityylien sekä -tapahtumien sävyttämä päivä huipentuu pääkonserttiin, pääesiintyjinä The Rain sekä Deep Insight.

Ohjelma ja lisätietoja netistä osoitteesta www.sley.fi/nuoriso

Huomio kristityt muus t ja elokuikvo a tekijät! n-

Kysy mainostarjousta Puh. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15), sähköposti: ilmoitukset@nuotta.com

Lähettäkää te arvosteltava oksenne ksi os. Nuotta/A Nuottaan rvostelut, PL 184, 00 181 Helsinki

 Lintuinfluenssa ja evankeliumi

Luvassa  Miksi kirkosta erotaan?

3/06:  Outi ja Lee – viimeiset mohikaanit  Lehti ilmestyy 0. 3. 2006

 Tilaa tilauslomakkeella | Puhelimella (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) | Sähköpostilla tilauspalvelu@nuotta.com | Netistä: www.nuotta.com

KUN VAADIT SISÄLLÖLTÄ ENEMMÄN

Älä tyydy muovikuoreen TILAUSLOMAKE Tilaan Nuotan kestona 41 e / vuosi

Lehden saaja Nimi

Ilmestyy 11 kertaa vuodessa

Nuotta maksaa postimaksun

Osoite

vuositilaus 44 e / vuosi 6 kk määräaika 27 e

Maksaja

Puh.

Nuotta / Sley-Kirjat TUNNUS 5001710 00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköposti Nuotta 2/2006

23

Petra

on löytänyt paikkansa Iloisen tytön puheet hyvästä ja rakastavasta Jumalasta saavat paikallisen kahvilan vakiokävijöiden katseet kääntymään. Hän on Petra Kuhalampi, lukion ensimmäistä luokkaa käyvä tyttö, ja kyllä, hän puhuu Jumalasta, joka muuttaa joka päivä hänen maailmaansa.

P

etra Kuhalampi, 16, on musikaalinen seurakuntanuori Alajärveltä.

Tiensä seurakunnan ympyröihin tyttö on löytänyt vanhempiensa kanssa seuroissa käyden.

– Olen käynyt seuroissa ihan pienestä lähtien ja nukkunut monet päiväuneni seurakuntatalolla. Yläasteelle mentäessä löysin tieni nuoren seurakunnan toimintaan, Petra kertoo.

Yläasteen ensimmäisen vuoden jälkeen alkoi rippikoulu, joka oli tytön mielestä mukava kokemus. Seurakunnan kuviot ja uskonasioiden perusteet olivat jo valmiiksi tuttuja, joten mitään erityistä uutta ei riparilla tullut vastaan.

– Riparille mennessäni odotin hyvää opetusta, rukousta ja kasvamista uskossa, ja hyvin odotukset täyttyivätkin. Päällimmäisenä käteen jäi monet uudet uskovat kaverit.

Riparin jälkeen Petra on ollut tiiviisti mukana oman seurakuntansa toiminnassa. Hän juontaa ystävänsä kanssa torstaiiltaisin gospelohjelmaa paikallisessa radiossa, laulaa gospelbändissä ja on ollut isosena ripareilla.

– Hiihtolomalla olisi taas tarkoitus mennä isoseksi, Petra toteaa.

Omassa seurakunnassa kivaa Ripari vahvisti Petran tunnetta siitä, että omalla paikalla seurakunnassa on hyvä olla.

– Yläasteen alussa oli apinointia ja kapinointia, mutta riparin jälkeen vahvistui

tunne siitä, että seurakunnan porukassa on hyvä ja kiva olla.

Erityisesti Petran mieltä lämmittävät yhteiset matkat tapahtumiin ja konsertteihin, joihin ei yksin tulisi lähdettyä. Toivomuslistalla nuoren seurakunnan toimintaan on ylistysmusiikin lisääminen ja suurempien tapahtumien järjestäminen.

Muuten toiminta on kaikin puolin hyvää ja monipuolista, ja viikonloppujen nuorteniltoihin Petra osallistuu aktiivisesti.

– Nuortenilloista puolet on suunnattu riparilaisille, ja sisältävät siksi välillä todella perusasioita, mutta niissäkin illoissa on tärkeää olla mukana, että tutustuu ennen riparia uusiin leiriläisiin ja on heille esimerkkinä mukana illoissa.

Jumala pitää huolen Usko Jumalaan on Petralle kantava voima, jota ilman tavallista elämää on vaikea kuvitella.

– Kukaan ihminen ei pysty täyttämään sitä paikkaa, minkä yksin Jeesus voi täyttää. Ilman uskoa elämä olisi varmasti paljon enemmän kaaosta, Petra uskoo ja jatkaa: – Ilman uskoa tuskin ryyppäisin ja rällästäisin, mutta olisin varmasti aika erilainen ihminen. Uskossa ei ole aina kiva tai helppo olla ja usein tuntuu, että ajautuu kauas Jumalan luota, mutta onneksi Jumala on pitänyt kiinni, Petra iloitsee.

Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Faktaboksi Musiikki: The Beatles, Frail

ja Superchick

Ärsyttää: Itsekeskeiset ihmiset,

toisten tuomitseminen Parasta: Jumalasuhde, perhe, terveys, hyvä musiikki Oma seurakunta: Kiinteä porukka, lämminhenkinen, kaikkien hyvä olla Haave: Saisi elää pitkän ja terveen elämän ja saisi mahdollisimman paljon ihmisiä mukaan taivaaseen