Nuotta 2 2007 by Plussmeedia

2/07

JA PIPO PÄÄSSÄ

Heipp Älä a

– tila paru suo a uud tta Nuot istunut ta ;)

770357 713007 9

ISSN 0357-7139

IRTONUMERO 5 €

SIVUPER SOONA AIKA JANA INKAN EL ÄMÄSTÄ 1981 1987 Inka syntyy. Koulutie alkaa.

Inka

1996 Ripari. Mukaan Vihdin seurakuntanuoriin.

1999 Kotimaan aktio.

2005 Changemakeriin.

2002 KRS:n opiskelijatoimintaan.

2000 Ylioppilaaksi ja yliopistoon.

2006 Changemakerin hallitukseen.

TAISTELEE OIKEUDENMUKAISUUDEN PUOLESTA

Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-järjestössä vaikuttavan Inka Lindroosin unelma on parempi maailma. Jotta tavoite saavutettaisiin, olisi niin päättäjien ja kirkon kuin yksityisten ihmistenkin kristityn aktivistin mielestä jo aika siirtyä puheista tekoihin.

Kerro itsestäsi. Kuka oikein olet? – Vaikea määritellä itseään lyhyesti! Olen 25-vuotias valtiotieteitä opiskeleva kristitty nainen. Kai minua voisi kuvata myös idealistiksi. Suuri haaveeni on oikeudenmukaisuuden toteutuminen kaikkialla maailmassa. Olet Changemaker-järjestön aktiivijäsen. Miten, miksi ja milloin tulit lähteneeksi mukaan Changemakerin toimintaan? – Olin kuullut Changemakerista aikaisemminkin, mutta reilu vuosi sitten syksyllä Changemakerin Helsingin paikallisryhmä alkoi järjestäytyä. Siinä vaiheessa lähdin mukaan uuden paikallisryhmän toimintaan. Innostus kasvoi hiljalleen, ja lopulta huomasin olevani mukana täysillä. Järjestö pyrkii edistämään globaalia oikeudenmukaisuutta. Millaisiin asioihin pyrit

erityisesti toiminnallasi vaikuttamaan ja miksi? – Johdonmukaisuus on iso juttu, ja puheista on usein ihan liian pitkä matka tekoihin. On esimerkiksi käsittämätöntä, että ripareilla opetetaan kristityn vastuusta ja lähimmäisenrakkaudesta, mutta oppitunnin jälkeen voidaan hyvin lähteä porukalla pihalle pelaamaan futista pallolla, jonka on pahimmassa tapauksessa kutonut joku vanhemmiltaan ryöstetty 7-vuotias pikkutyttö huonoissa oloissa. Lapset kun sitovat suurimman osan jalkapalloista. Johdonmukaisuus voisikin vaikkapa ripareilla näkyä siten, että seurakuntiin hankittaisiin reilun kaupan jalkapalloja. Näin käytännön valinnat eivät olisi ristiriidassa seurakunnan opetuksen kanssa. Arvot ja käytännön teot kuitenkin kohtaavat liian harvoin tässä maailmassa. Se tekee surulliseksi.

HELMIKUU 2007 4 4

PÄÄHAASTATTELU: HANNU HATANPÄÄ TÄHTÄÄ UNELMAAN

Kansan Raamattuseuran julistaja puhuu asiaa siitä, mitä aikamme kaipaa. 7

ÄLÄ VÄLITÄ

GALLUP JA OPETUS. OLETKO PENSEÄ?

Eihän kukaan muukaan välitä! Kiveen kirjoitetut: Polttaa, polttaa, haaleaa vai kylmää? Usko siis… 10

14 JÄÄTYILEEKÖ? MIKÄ AVUKSI KYLMYYTEEN?

Hennin, Eeron ja Leenan stoorit. 14 16

MEGARAAMIS

Kymmenykset jakoon. 22 23

Kuvat Sirpa Kinnunen ja Johanna Hakkari. UUTISET JA MÄÄ MISSION POSSIBLE

GOSPEL CENTER: GARY MARTIN

32 34

GOSPEL CENTER: KLINIK PÄWEN PALSTA

35 36 37

SEURISKAVERI LEMPPARI KOLUMNI

Iik, ei kesätöitä! Miten olis aktio? In English, please.

Päivi Niemellä tuulee. Huipulla.

ISOSKOULU OSA 2:

Miten selviytyä ryhmän vetämisestä?

SARJAKUVAT POIMI JULISTEET TALTEEN :)

32 37

27 28

FIDŽILLE LÄHETYSDUUNIIN

Travelleri katsoi ikkunasta räntäsadetta. Reissu ei taida kuulostaa hullummalta? 18

ASIANTUNTIJAN VASTAANOTOLLA

Kun mikään ei tunnu miltään.

PENKKIURHEILU RULES

Sohvat pullolleen jengiä, urheilu ruutuun ja liput liehumaan. Täältä tullaan talviurheilu! Studiossa kommentoi pikaluistelija Mika Poutala…

Nuoren seurakunnan sanoma

Uusi kolumnisti Sami Liukkonen.

Mistä saat motivaatiosi järjestötyöhön? – Motivaatio liittyy oikeastaan näkemykseeni kristityn tehtävästä. Jos uskon, että Kristus käski rakastaa kaikkia lähimmäisiä, niin kuin Raamattu kertoo, mun pitäisi myös yrittää elää sen mukaan. Motivaationi lähtee myös siitä, että tahdon olla mukana kehottamassa yhteiskuntamme päättäjiä, kirkkoa ja ihan tavallisiakin ihmisiä elämään aatteidensa mukaan. Meidän pitäisi tehdä poliittisia päätöksiä ja valintoja, jotka rakentaisivat rauhaa ja toisivat hyvinvointia ihan kaikille. Mainitse jokin sinulle tärkeä kohta Raamatussa. – Tykkään Jesajan kirjasta. Siinä on paljon ihania lupauksia. Paras kohta on kuitenkin Jes. 58: 6–14. Jakeissa kerrotaan Jumalan odottavan ihmisiltä toisenlaista elämää: ”että vapautat syyttömät kalheista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle…” – Mä en ole mikään raamatunselittäjä, mutta tämä kohta voisi musta kertoa Jeesuksesta tai sitten ihan meistä kaikista. Pääpointti koko pätkässä on minusta se, että Jumala ei halua ulkokultaisuutta vaan sitä, että me toimisimme oikeudenmukaisesti ja antaisimme omastamme tarvitseville. Toimimisella en kuitenkaan tarkoita omavanhurskautta. Jumalalle ollaan kuuliaisia rakastamalla lähimmäistä ja puolustamalla heikkoja ja köyhiä. Jumalakin on heikkojen ja köyhien asialla. Miksi en siis minäkin olisi? Maailma olisi parempi paikka, jos... – Luopuisimme itsekeskeisestä ajattelustamme. Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuva Sirpa Kinnunen

PÄ ÄKIR JOITUS

RAAMATTU ON ROC K starttasi vuoden alussa. Sitä on junailemassa yli 40 eri järjestöä ja kirkkokuntaa. Teemavuoden idea on simppeli: rohkaista kristittyjä pitämään Suurta kirjaa esillä hengellisessä toiminnassa ja tietysti omien silmien edessä. Jotain ajastamme kertoo se, että tällaista teemavuotta ylipäätään tarvitaan. Eikö meidän kristittyjen kuuluisi aina ja joka paikassa toitottaa Raamatun merkitystä? Eikö ole itsestään selvää, että Raamattu rules? Ei ole. Raamatun tunteminen on ohentumassa suomalaisten keskuudessa. Lapset osallistuvat pyhäkouluihin yhä harvemmin. Koulujen uskontotunneilla ei Pipliaa opeteta kuin pintaa raapaisemalla. Sama trendi jatkuu esimerkiksi kirkon nuorisotyöntekijöitä kouluttavissa ammattikorkeakouluissa – teologisista tiedekunnista puhumattakaan. Kristillisessä nuorisotyössäkin olisi käyttöä yhdelle raamattuherätykselle. Yksinkertaisesti: Raamattua ei opeteta, Raamattua ei lueta eikä sillä ole enää suomalaisten elämässä samanlaista arvovaltaa kuin vielä jokunen vuosikymmen sitten. Raamattu koetaan vieraaksi, oman aikansa kukkaseksi.

RAKAS RAAMATTU -TEEMAVUOSI

käynnistämän uskonpuhdistuksen sloganeista oli ”takaisin Raamattuun”. Martti oli otsa kurtussa huomannut, että kirkonisät – paavi etunenässä – saarnasivat mitä ufomaisimpia oppeja, joita kansalaiset sinisilmäisesti uskoivat. Porukka ei ollut tyhmää – he eivät vain tienneet, mitä Raamatussa lukee. Tämä taas johtui siitä, ettei heillä ollut opusta omalla äidinkielellään. Niinpä Martti ryhtyi tuumasta toimeen ja käänsi Raamatun saksaksi. Jokaisella oli nyt mahdollisuus katsoa tai kuulla, mitä kirjassa todella opetetaan.

YKSI LUTHERIN MARTIN

38 38 40

EKOILUKO VAIN HIPPIEN HOMMAA? TIEDÄN, MITÄ TEET ENSI SYKSYNÄ

No hyvä, koska mä en tiedä! Amis, oppisopimus vai raamattukoulu? 42

Uskonpuhdistuksessa oli kaksi tärkeää periaatetta: Jumala pelastaa ihmisen yksin armosta uskon kautta, ja kaikki oppi ja elämä tulee rakentaa Raamatun varaan. Nämä periaatteet loivat pohjan kaikelle sille Jumalan Hengen työlle, jonka hedelmänä herätys saapui kerran tänne Pohjolaankin. Meillä suomalaisilla on ulottuvillamme monia raamatunkäännöksiä. Ja englanniksi vielä useampia. Raamattuja on kotona, kouluissa, kirjastoissa, hotelleissa ja sairaaloissa. Silti useimmat ihmiset tietävät vain vähän siitä, mitä Raamatussa sanotaan. Elämme raamattulukutaidottomuuden aikaa. Ihmiset eivät ole saaneet malleja siitä, kuinka Raamattua tulisi lukea. Raamatun selitysteoksia on pilvin pimein, mutta milloin viimeksi törmäsit suomenkieliseen raamatunlukuoppaaseen, jossa annetaan simppeleitä malleja siitä, kuinka Raamattua voi lukea ja opiskella pitkästymättä kuoliaaksi? SUHTEEMME RAAMATTUUN ei ole yhdentekevä. Raamattu on Jumalan kirja meille. Ihmiset kirjoittivat sen Jumalan Hengen inspiroimina. Raamatusta löydämme Jumalan tahdon. Se kertoo, miten päästä Jumalan yhteyteen ja miten elää ihmisenä ihmisiksi. Kristityn tunnusmerkki on, että hän rakastaa Raamattua ja tahtoo elää sen opetusten mukaisesti. Rakastamme Raamattua yhtä paljon kuin rakastamme Jeesusta. Uskomme Jeesukseen ja seuraamme häntä saman verran kuin uskomme Raamattuun ja seuraamme sen opetuksia ( Joh. 8: 3–32). Rakas Raamattu -teemavuoden tarkoituksena ei ole koota kirkkokansaa yhteisiin massatapahtumiin tai liittymään johonkin Raamattu Rakkaaksi -hihhuliliikkeeseen. Teemavuosi palvelee tarkoitustansa, jos me yksinkertaisesti otamme Jumalan meille antaman kirjan vakavammin ja luemme sitä! Mene vaikka mukaan raamattupiiriin tai perusta sellainen, jos lähin on tiettömien taipaleiden takana. Tai investoi upouuteen Raamattuun, jos se auttaa sinua innostumaan.

Päätimme Nuotassa ottaa härkää sarvista ja jatkossa esitellä erilaisia raamatunlukumalleja.

P.S.

RUKOUSALTTARI

Rukous on maailmaa muuttava voima. 43 44 46 47 48

ILTAHARTAUS OLARISTA KIRJE SINULLE TAPAHTUMATORI HELMIÄ-TAIDEPALSTA SAMILLA RIITTÄÄ VAUHTIA

Päätoimittaja

Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com

WWW.NUOTTA.COM Nuotta 2/2007

HANNU HATANPÄÄ, H. H. lyhyesti IK Ä: 26 A: Turku AS UI NPAI KK

julistaja Raamattuseuran

n TYÖ: Kansa ET: KS TU AS RR HA

keily, elokuvat Lukeminen, lenk uripihvi A: Pipp LE M PI RU OK 58: 2 KO HTA: Jes. UN AT AM RA sydämensä ja aa av tä et ä, sit n US KO : O alle. elämänsä Jumal sitä kautta oman ja haluaa nähdä ja uu Sitä, että antaut voi antaa. itä vain Jumala m a, ist lla se kokea . a saa unelmoida M OT TO : Ain

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

unelman kantaja Hannu Hatanpäällä on unelma. Unelma muutoksesta. Hän ei kuitenkaan unohdu pelkästään unelmoimaan, vaan hän on liikkeellä tekemässä työtä unelman saavuttamiseksi.

yksyllä 2003 Hannu Hatanpää koki, että Jumala kutsui häntä vahvasti. Hän kuvailee tuota kokemusta vähän samankaltaiseksi, kuin mitä Raamatussa kerrotaan tapahtuneen Paavalille Damaskoksen tiellä. Vahvasta kokemuksesta siis puhutaan. – Koen, että siinä vaiheessa aloin ymmärtää, kuka on Pyhä Henki. Jumala alkoi myös antaa minulle ihan selkeitä ohjeita siitä, miten minun pitäisi elää ja mitä elämäni voisi olla, Hannu kertoo. Seuraavana vuonna Hannusta tuli Kansan Raamattuseuran työntekijä. Tämän vuoden alusta hän on toiminut Kansan Raamattuseuran julistajana. Osa Hannun työtä on rakentaa yhteyttä eri seurakuntien kesken. – Pyrin verkostoitumaan ja haastan myös muita verkostoitumaan. En tee työtä toimistossa paperimappien enkä strategiakarttojen kautta, vaan tapaan päivittäin paljon ihmisiä: seurakuntien johtajia, vastuunkantajia ja ihan kaikkia kristittyjä, Hannu kuvailee työtään ja selventää vielä: – Työni on olla ja puhua ihmisten kanssa. Verkostoitumisessa avainsanoina ovat ihmissuhteiden luominen, rakentaminen ja vahvistaminen, Meidän pitäisi sanoo Hannu.

Raamatussa meitä ihmisiä Vaikka minä epäkehotetaan rakastamaan onnistuisin ja mokaisin, toinen toisiamme niin kuin Jumala on rakastaniin kuitenkin Jumala nut meitä. Samassa kohaina liikkuu ja on dassa luvataan, että kaikki uskollinen. tunnistavat kyllä Jumalan opetuslapset, jos he rakastavat toisiaan (Joh. 13: 34–35). Hannu ja hänen työkumppaninsa haluavat olla liikkeellä tällä periaatteella. Verkostoitumisen tärkeänä tavoitteena on löytää myös uusia keinoja tavoittaa tämän ajan ihmisiä.

Varmuutta epävarmuuteen

Nykyajan ihmisille mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarma. Tämä on todellisuutta postmodernilla aikakaudella, jota elämme. Hannu kokee, että liian pitkään on pyritty tavoittamaan ihmisiä vanhentunein keinoin. Pitäisi löytää uusia keinoja, joilla Jumalan evankeliumi voisi tavoittaa ihmisiä tässäkin ajassa. Kaikkina aikakausina perustehtävämme on kuitenkin sama: evankeliumin julistaminen. – On mielenkiintoista elää tätä aikakautta ja kohdata sen haasteita. Koen myös, että Jumala todella toimii. Vaikka minä epäonnistuisin ja mokaisin, niin kuitenkin Jumala aina liikkuu ja on uskollinen, Hannu kertoo lohdullisesta ajatuksestaan. – Tässä työssä näkee, että Jumala tänäkin päivänä todella koskettaa ja uudistaa ihmisiä! Tämän vuoden alusta asti Hannulla ja hänen työkavereillansa jotenkin päästä eroon on ollut vahvasti esillä käsite liiasta järkeilystä ja palatransformaatio. Lyhyesti sanottuna transformaatio tarta takaisin lapsenmielisyykoittaa muutosta. teen, lapsenmielisiin – Minulla on unelma Krisunelmiin ja juttuituksen kirkon muodonmuuhin seurakuntoksesta, jolla pystyttäisiin nassa. vastaamaan nimenomaan tämän ajan haasteisiin ja tarpeisiin, Hannu avaa. Tällaisesta unelmasta puhuu esimerkiksi Roomalaiskirjeen 12. luvun toinen jae: ””Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.” – Olemme innoissamme tästä unelmasta! Se on unelma, jonka puolesta on pompittu, hypitty ja rukoiltu, hymyilee Hannu ja jatkaa: – Unelmoinnin lisäksi haluan uskoa myös sen,

että Jumala antaa tästäkin konkreettisen työnäyn, kuinka voisimme olla haastamassa ihmisiä ja seurakuntia muuttamaan muotoaan ja vastaamaan yhä paremmin tämän ajan haasteisiin.

Unelma Jumalan valtakunnasta Hannu Hatanpää on viime viikkoina pohtinut ja kirjoittanut vähän laajemminkin muodonmuutoksesta. Hän on yrittänyt selvittää muutoksen mahdollisuuksia. – Kaikkein tärkeintä olisi, että voisimme ymmärtää, mitä Jumalan valtakunta koko laajuudessaan ja kirjossaan tarkoittaa. Meidän tulisi ymmärtää, että Jumalan maailma on paljon enemmän kuin se, mitä me tässä näemme. Jumalan valtakunta on enemmän kuin näkyvä seurakunta tai kaikki seurakunnat yhdessä, Hannu miettii. – Jeesus sanoo, että etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, ja sitten teille kaikki muu annetaan. Olen viime aikoina havahtunut siihen, kuinka paljon Jeesus puhuu Jumalan valtakunnasta ja sen ilmestymisestä. Hän toki puhuu myös yhteydestä eli seurakunnasta, mutta jotenkin hän aivan erityisesti korostaa ja julistaa Jumalan valtakuntaa, Hannu sanoo. Muutosta edistäisi Hannun mielestä myös se, että me ymmärtäisimme sen, kuinka evankeliumi on Jumalan voima. – Jumala toimii myös yliluonnollisella tavalla. Raamattu sanoo, että sairaat paranevat ja ihmeitä tapahtuu niille, jotka Jeesusta seuraavat, hän muistuttaa. →

Nuotta 2/2007

ÄL Ä

Rukouksella unelmiin

ÄL Ä

VÄL IT

ÄL ÄV

Yksi suuri osa Hannun työtä on rukoustyö ja esirukousnäyn jakaminen omalla työalueellaan. Hannu näkee esirukouksen tienä hengelliseen läpimurtoon. – Jumala antaa meille ihmisille esirukouksen aiheita, esimerkiksi lähimmäisiämme. Vaikka näissä aiheissa aina ei tapahtuisikaan muutosta, esirukous kuitenkin muuttaa aina rukoilijaa, hän sanoo ja perustelee:

– Rukouksen kautta voi omassa ja toisten ihmisten elämässä tapahtua kasvua Jumalan tuntemisessa. Rukous voi olla myös tie Jeesuksesta kertomiseen. Hannu uskoo, ettei kenenkään pitäisi kokea väärää syyllisyyttä siitä, että olisi aivan pakko väkisin kertoa kavereille ja muille ihmisille uskosta. Pyhä Henki antaa voiman ja rohkeuden todistaa. – Uskon, että kun me rukoilemme, niin Jumala avaa meille tilanteita, joissa voi kertoa uskosta aivan välittömällä ja luonnollisella tavalla, Hannu lohduttaa. – Kun haluaa olla Jumalan kanssa ja luottaa siihen, että oma usko näkyy jollakin tavalla, se varmasti näkyykin. Ja vaikkei kukaan muu näkisikään, niin vähintään Jumala näkee. Se on kuitenkin tärkeintä.

ÄL

– Meidän pitäisi jotenkin päästä eroon liiasta järkeilystä ja palata takaisin lapsenmielisyyteen, lapsenmielisiin unelmiin ja juttuihin omassa lähipiirissämme ja seurakunnassa. Tällä tavalla jokainen kristitty voi olla luonnollisesti, Hannu sanoo. Hannu korostaa ennen kaikkea sitä, että joka ikinen päivä Jumalan valtakunnassa voi olla ihmeellinen ja merkillinen. – Emme voi rakentaa pelkästään kirkollisten organisaatioiden, papereiden ja kattojen varaan. Meidän on todistettava Jeesuksesta siellä, missä ihmiset todella ovat ja elettävä uskomme todeksi jokapäiväisissä ihmissuhteissamme, hän selventää. Uudentyyppinen eli postmoderni seurakunta olisi siis ennen kaikkea ihmissuhteiden verkosto, jossa pohjana on Jumalan rakkaus. – Se ei olisi mikään systeemi tai rakennus, jonne kaikkien pitäisi mennä, vaan me menisimme

sinne missä ihmiset ovat. Tätä voimme jokainen elää todeksi oman armoituksemme, arkemme, ammattimme ja työmme kautta, Hannu vakuuttaa. Hän muistuttaa, että kutsuttuja eivät ole ainoastaan he, jotka menevät seurakunnan tilaisuuksiin pitämään hartauksia: – Kutsumuksen voi löytää ja elää todeksi ihan tavallisen arjen keskellä. Arjessakin voimme rukoilla, palvella ja tuoda Jumalan valtakuntaa esiin.

Maria Sorje Kuvat Suvi-Tuuli Tasto, Hannun arkisto ja SXC / Angela Granger

LITÄ

Arjessa tapahtuu ihmeitä

Unelma, jonka vuoksi on pompittu, hypitty ja rukoiltu. Hannu Hatanpää

Ä T I L Ä V Ä L

ÄLÄ VÄLITÄ ÄLÄ VÄLIT Ä

ÄL

ITÄ

LÄ V ÄLI

ÄLÄ VÄLITÄ

TÄ

ÄLÄ VÄLITÄ

ÄL

Ä IT

ITÄ

L VÄ

ÄL ÄV

ÄV ÄL

ÄL

ÄLÄ VÄLITÄ ITÄ

ÄLÄ VÄLITÄ

LITÄ

VÄL ITÄ

ITÄ

ÄLÄ VÄLITÄ

ÄL Ä

TÄ

ÄLÄ VÄLITÄ

Ä VÄ

VÄL I

ÄL ÄL Ä V

ÄL ÄV

ÄL Ä

KIVEEN KIR JOITETUT

ÄL

KIVEEN KIR JOITETUT

ÄL Ä

ÄLÄ VÄ

VÄL ITÄ

LITÄ

Välittäm in kyselyä, en on pieniä tek oja. Hym pysähty mis yjä auttamis ta. Lässy tä toisen kohda , tervehtimisiä , kuulum nlässyn. lle, jonk isten un kuun Kuka sii VÄ LIT T t t e ä Ä M IN E lemista k ään mitä N TE K E t ai vaiseksi. E VÄ IS ä n oikeasti TÄ M K kostuu? välittänyt, oveta mielesi. ”Jo ÄT TÄ haavoittus en VA en

kaksi viisa

olisi ko olisi k sta miestä oskaan itkenyt”, skaan la . Ota heil tä opikse ulavat si.

IN H E IK O

ta heikot T K AIPA AVAT VÄL IT T so la an ikävä rtuu elon tiellä. ÄM ISTÄ . MutÄL Ä LE Onhan se lu o n IK I L AU n o nlak painovoim P IA S T ongelmis akin, eikä i, mutta niin on to tavalsa on it A SAMAR IAL AISTA sillekään . O se Jaettu mu mitään vo isaalta rhe on ka kullekin ihan ri missa KU R JA IH i. ittämiin. ksinkerta M IN E N , M A AN inen murh ta v M ä A sä T O, tu tty, e. KUK A A N EI jostakin? luuletko todella ed hkasta ja varjossamalla m VÄLITÄ SIN USTA . M M es voivasi it ä si n a it karhunpa alla takaisin ja pa ksa meille muille välittäisit? Mistä ulla muka on, m välittää itä to lauta ei k m lvelus ko u v aloa ja läm ka en rk mekin tee pöä, jota löytäisit jotain au isille mme sinu ojen kera kaikil enkään to voista is ille heijast le. Niin lle. aisit? JO S O L E T SÄ M A A IL MA O leen välttä ÄLIT TÄVÄ TU NTE IL misen vä N KUU LE K YLMÄ . IJA ja h mättä väli alu litt Y tai toisee ämisellä et hetka hden pienen ih- mahdollinen hyöty ttää, kerää sillä e at edeld n. Tuhlaa uta sitä su es su . h V yödyt jota ä t giaasi ja k in, tai niist litä siis vain niistä urin ylvät hall vain sydänvertasi untaan , jois ä , jotka väli aa lämpösi sä ja ttävät sin ta ästöliekil omaan sydänalaasi enerusta. le. . Säädä Jo h an n es

K o sken n ie mi Ku va Jo h an n a H ak k ar i

Nuotta 2/2007

K ATUG ALLUP Teksti ja kuvat Saara Räty

hyvää

MITÄ LE L U N I S I K E T JOKU VIIMEKSI?

Vilma Valtanen, 15, Rauma – Kaveri antoi mulle karkkia.

Riina Lähteenmaa, 14, Koskenkorva – Sanna halas mua.

Antero Alhonen, 16, Huittinen – Vilma soitti uutena vuotena, kyseli missä oon ja pyys tulemaan, lähdin sitten sinne.

Juho Rankinen, 16, Vammala – Tarjos autokyydin perille.

Niina Joutila, 15, Nokia – Valmentaja käski levätä, etten rasita nilkkaa, jossa on rasitusvamma.

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

KIVEEN KIR JOITETUT

kylmä, palava VAI penseä?

OLETKO

Sama kysymys, jonka Jeesus esitti Laodikean seurakunnalle, on tallennettu Raamattuun myös meitä varten: torjutko sinä kylmästi evankeliumin, oletko palavasti uskossa vai onko uskosta Jeesukseen tullut sinulle aivan samantekevä asia?

aodikealaiset kristityt olivat efesolaisten tavoin ”hylänneet ensimmäisen rakkauden”. Palavan ja innokkaan uskon tilalle oli tullut hengellinen uneliaisuus, velttous ja välinpitämättömyys. Valtaosa Laodikean seurakuntalaisista oli tullut uskoon joskus aikoja sitten, oli koettu monenlaista yhdessä, mutta nykyisin ei enää jaksanut ottaa niitä juttuja niin tosissaan. ”Uskonasiat on kyllä ihan jees, muttei koko elämän tärkein juttu”, monet ajattelivat. Olihan heillä paljon muutakin ajateltavaa, kuten mitä vaatteita hankkisi ja mihin sijoittaisi isovanhempien perintörahoja. ”Sitä paitsi, elämä on lepposaa ja mukavaa, mul on kaikkee mitä mä haluun,” moni laodikealainen kristitty pohti. Laodikea oli nimittäin rikas kaupunki, pankkitoiminnan keskus, jossa sijaitsi rahapaja. Se oli myös kukoistavan villateollisuuden keskus, jonka design-vaatteet olivat kuuluisia kautta roomalaisen maailman. Laodikean silmävoide oli sekin tunnettu joka puolella. ”Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston.” (Ilm. 3: 17.) Jeesusta ei paljon pintakiilto kiinnosta. Hän nimittäin näkee sen surullisen tyhjyyden ja rakkauden kaipuun, joka vallitsee itsetyytyväisyyden kuoren alla. Ilman syntien sovittajaa ihminen on surkea Saatanan sätkynukke, omien himojensa ja halujensa vanki. Omassa varassaan ihminen on hengellisesti sokea, kykenemätön näkemään edes omaa tilaansa Jumalan edessä.

Jeesus tuntee sinut Paitsi, että Jeesus näkee ihmisten todelliset tarpeet, hän tarjoaa myös tyydytystä näihin tarpeisiin: ”Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet” (Ilm. 3: 18).

Todellista rikkautta ei löydy rahapajasta, vaan vain Jeesuksessa ja pelastuksessa, jonka hän on hankkinut meille tuskan tulessa ristillä. Vain Jeesus voi tarjota pääomaa, joka ei pala poroksi. Hänen lahjoittamansa usko on kuin kultaa, josta on epäpuhtaudet poltettu pois. Miksi siis tyytyä katinkultaan? Laodikealaisten kuuluisat villavaatteet olivat joko kirkkailla väreillä värjättyjä tai mustasta villasta kudottuja. Jeesus kuitenkin tarjoaa hengellisen alastomuuden tilalle valkoisia vaatteita.

Ilman syntien sovittajaa ihminen on surkea Saatanan sätkynukke, omien himojensa ja halujensa vanki. Tänäkin päivänä kastettava henkilö puetaan usein valkoiseen vaatteeseen kuvaamaan Jeesuksen kasteessa lahjoittamaa puhtautta. Syntinen ihminen puetaan Jeesuksen armoon (Gal. 3: 27). Tähän valkoiseen pukuun laodikealaisia samoin kuin meitäkin kehotetaan pukeutumaan päivittäin, sillä hyvä puku on turha, jos sitä ei käytä (Mark. 16: 16).

Pyhän Hengen voitelemin silmin Vain Jeesuksen omana Pyhän Hengen voitelemin silmin ihminen näkee oman syntisyytensä ja toisaalta Jeesuksen valtavan rakkauden syntistä kohtaan. Jeesus ei ole koskaan lakannut kutsumasta laodikealaisia kuten ei meitäkään. Hän edelleen seisoo ovella ja kolkuttaa. Jokainen, joka hiljenee kuuntelemaan Jeesuksen ääntä ja päästää hänet sydämensä Herraksi saa kokea, mitä on syödä Maailmanvaltiaan pöydässä. ”Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa” (1. Tess. 5: 24). Miika Auvinen Kuva SXC / Jamie Brelsford

Nuotta 2/2007

HARR A STUSPAL STA

sokkoalppihiihtoa Katselin pienenä erityisesti jääkiekon arvokisoja sisaruksieni kanssa paljon. Kun kisailtiin toisella puolella maapalloa ja lähetykset alkoivat keskellä yötä, kannoimme olohuoneen lattialle patjoja ja herätyskellot vierellämme patjoilla maaten ja välillä nukkuen odotimme oikeaa hetkeä. Muistan hyvin sen, kuinka vaikeaa oli yrittää olla hiljaa äidin ja isän nukkuessa, kun Suomen joukkue teki maalin. Tunne, jonka ottelua yhdessä jännittäessä kokee, on mahtava ja ikävöinnin arvoinen. Ja siksi penkkiurheilu oli ja toisinaan on edelleen myös minun suosikkiharrastukseni.

aikkei lunta ehkä joka puolella Suomea näy vieläkään, talviurheilua voidaan silti harrastaa ympäri maailmaa koko kevään ajan. Maailmanmestaruuksista taistellaan monissa lajeissa. Freestylehiihdon MM-kisat järjestetään Italiassa, Madonna Di Campigliossa tammikuun lopulla. Ruotsin Åressa kisaillaan alppilajien mestaruuksista helmikuussa ja pohjoismaisten lajien mestaruudet jaetaan Japanin Sapporossa helmikuun vaihtuessa maaliskuuksi. Jääkiekon MM-kisat pelataan Venäjällä, Moskovassa toukokuun alussa.

Mika luistelee tosissaan Iloisen oloisen pikaluistelijan, Mika Poutalan, kauden päätavoite on pikaluistelijoiden matkakohtaisissa MM-kisoissa, jotka kilpaillaan maaliskuun alussa Salt Lake Cityssä, Yhdysvalloissa. Mikan tavoite on päästä 12 parhaan joukkoon päämatkallaan 500 metrillä, mikä kuitenkin vaatii kisoissa kaksi erittäin hyvää luistelua. 500 metriä kun luistellaan matkakohtaisissa MM-kisoissa kahteen kertaan ja näiden matkojen ajat lasketaan yhteen. Tavoitteen vuoksi joka päivä harjoitellaan usein kahdestikin. Lajilla on pitkä historia ja sen vaikeuden takia jokainen urheilija löytää aina jotain hiottavaa. Kaikesta tästä huolimatta Mikalle urheilu ei ole koko elämä, vaan on jotain suurempaakin. – Kun aloitin, kaikki kisamatkat olivat ihan tosi upeita, kun sai olla hotellissa yötä ja leikkiä niillä käytävillä kavereiden kanssa. Oli siistiä, kun ku-

kaan ei ollut vielä niin tosissaan. Nykyään joskus ärsyttääkin, kun joillekin urheilu tuntuu olevan koko elämä, Mika kertoo. Päivät kuluvat kisapäivinä aika pitkälle hallin ja hotellin ympärillä. Urheilun ohella erittäin tärkeitä asioita ovat ruokailu, valmistautuminen ja rentoutuminen. Urheilukisoja seuraa aina suuri joukko ihmisiä paikan päällä, mutta erityisesti televisioiden äärellä. Penkkiurheilu on suosittu harrastus kaiken ikäisten keskuudessa. Myös J-Possen, jossa Mika nimellä Plastic tekee rap-musiikkia, muut jäsenet seuraavat kisoja enemmän ja toisinaan vähemmän. Yksi suuri syy kisojen seuraamiseen on se, että näin voi päästä voittamisen makuun, kun kannustettava suoriutuu voittajana maaliin. Ja kaikkihan pitävät voittamisesta. On mukavaa olla voittajan puolella, urheilua seuratessa ja erityisesti uskoessa Jeesukseen. Kisoja kiertäessään Mika on huomannut, että hänen vakaumustaan kunnioitetaan ja että ihmisiä kiinnostaa se, miten Jumala vaikuttaa tässä maailmassa tänä päivänä. Mika muistuttaakin, ettei Jumalan ja urheilun välillä kannata tehdä kompromisseja. Uskossaan kannattaa olla avoin. Yksi Mikan lempikohdista Raamatussa löytyy Paavalin kirjeestä ﬁlippiläisille. ”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa” (Fil. 4: 13). – Liian usein me vain unohdetaan, että Jumala on meidän kanssa koko ajan. Ja koska Jumalalle ei mikään ole mahdotonta, ei meillekään hänessä, Mika miettii.

Urheilukisat seurakunnassa Myös omassa seurakunnassa voi järjestää omat maailmanmestaruuskisat. Ja niin kuin arvokisois-

0

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

Mika kuuntelee ennen kisaa usein hengellistä musiikkia, koska sanoo saavansa siitä niin hyvän ja rauhallisen olon.

Lämmittelylajina voisi toimia J-Possen i34:n ehdottama peukkupaini. Jos lähellä on paljon luontoa, umpihankihiihto voisi olla yksi lajeista. Mikan lajiehdotus omiin kisoihin on tennispallo-fudis, joka tarkoittaa siis jalkapalloa tennispallolla sählymaaleihin pelaten jäällä tai lumella. Jos läheltä löytyy mäkiä, voisi J-Possen Pesson ehdotus, jännittävä sokkoalppihiihto, onnistua myös. Ja jos sämpylöitä on vielä illan päätteeksi jäljellä, voisi sämpylöiden syönnin mestaruuskisat olla hyvä idea. Tärkeää on, ettei luovuutta yritetä turhaan rajoittaa. Mika kuuntelee ennen kisaa usein hengellistä musiikkia, koska sanoo saavansa siitä niin hyvän ja rauhallisen olon. Sämpylöitä leipoessa stereoihin laitetaan siis soimaan gospelia. Ennen kisojen alkua ja voitonjuhlien hulinassa muistetaan vielä kiittää rukoillen ja ylistäen Jumalaa. Häntä, joka loi vuodenajat, lumen ja luovuuden meille, rakkaille lapsilleen. ”Kiitos ettet jätä etkä unohda koskaan/ sun avul mä teen ihmeit ihan tost vaan/ joka tilanteessa voin vaan suhun luottaa/ sä saat kaikki jutut mun elämässä tuottaa.” (J-Posse/Plastic: Suojelusenkeli)

Liian usein me vain unohdetaan, että Jumala on meidän kanssa koko ajan. Ja koska Jumalalle ei mikään ole mahdotonta, ei meillekään hänessä, Mika miettii.

sa luistelevalle, hiihtävälle, hyppäävälle tai laskevalle kilpaurheilijalle, myös jokaiselle amatöörille ruoka, valmistautuminen ja rentous ovat urheilun ohella erittäin tärkeitä asioita kisapäivänä. Pitää siis miettiä, mitä kisaajat tarvitsevat ruuaksi. Ehkä ensin voitaisiinkin leipoa yhdessä sämpylöitä ja vaikka ihania laskiaispullia. Ja yhdessä mietitään parhaat lajit. Kevään lähestyessä päivätkin alkavat pidetä ja joka puolella on valoa. Lumen mahdollista vähäisyyttäkään ei kannata harmitella. Tarvitaan vain vähän mielikuvitusta ja uskoa siihen, ettei mikään ole mahdotonta sille, joka uskoo.

Leila Aura leila.aura@nuotta.com Kuvat Aki Saraneva, Gary Cowles ja J-Posse Press

Nuotta 2/2007



Pettyi itseensä Henni oli lähes täydellinen tyttö. Hän menestyi koulussa ja loisti harrastuksissa. Henni oli kaikkien suosiossa koulussa ja kotona. Vanhemmat hyväksyivät ainoalta tyttäreltään kaikessa vain parasta, ja sitä Henni halusi heille antaa. Onnistumista seurasi aina onnistuminen. Hennille epäonnistuminen ei ollut vaihtoehto. Silloinhan kukaan ei enää pitäisi hänestä! Henni oli varma, että hänen oli oltava täydellinen, jotta häntä rakastettaisiin. Kaiken menestymisen keskellä koitti päivä, jolloin Henni väsyi. Kokeiden numerot laskivat koulussa ja tanssituntien täydelliset askeleet saivat seurakseen virheitä. Miten tämä oli mahdollista? Henni luuli olevansa täydellinen, mutta nyt hän kohtasi jatkuvia epäonnistumisia. Henni pettyi itseensä ja samalla hän petti vanhempiensa odotukset. Henni koki, että epätäydellisenä kukaan ei todella välittäisi hänestä. Siispä hänen oli oltava taas täydellinen! Tärkeintä oli vain oma menestys. Omat tunteet itseä ja toisia kohtaan oli kiellettävä. Hiljalleen Hennistä alkoi tulla kylmä.

Pettyi ihmisiin Eero kävi aktiivisesti seurakuntansa nuortenilloissa. Seurakunnassa käyminen oli tärkeää oman uskon vahvistamiselle, mutta aktiivisuuteen oli toinenkin syy. Ihmiset seurakunnassa olivat erilaisia kuin muualla. Seurakunnassa ei tarvinnut yrittää saavuttaa toisten huomiota ja kunnioitusta pukeutumalla tai käyttäytymällä tietyllä tavalla. Seurakunnassa kaikki kaverit ja työntekijät arvostivat häntä juuri sellaisena kuin hän oli. Eräänä perjantaina seurakunnassa kiersi huhu yhteisestä illanvietosta. Monet olivat lähdössä jatkoille elokuvan ja saunomisen merkeissä. Kuulostaa mukavalta! Pian kuitenkin Eerolle selvisi totuus. Vain harvat ja valitut oli kutsuttu. Nurkan takaa Eero kuuli keskustelua, jossa puhuttiin leﬀaillasta. Kerrankin voitiin tehdä jotain sellaisella porukalla, jossa vain ”hyvät tyypit” olivat mukana. Ilmeisesti Eero ei ollut hyvä tyyppi. Eero joutui raadollisesti kohtaamaan sen, kuinka myös uskovat voivat pettää toisten luottamuksen.

Pettyi Jumalaan Leenan mielessä pyöri vain yksi asia: tuleva lomamatka. Tästä reissusta oli unelmoitu jo pitkään. Pian aurinkorannat, lämpimät kesäillat ja hyvä ruoka olisivat totta! Matka oli jotain, mitä kannatti odottaa. Jo pitkään Leena oli rukoillut, että matkasta tulisi yksi elämää mullistava kokemus. Leena muisti rippikoulusta, kuinka Jumala vastaa kaikkiin rukouksiin. Rukousten avulla tästä matkasta oli tulossa mahtava! Matkan jälkeen Leena ei voinut sanoin kuvailla pettymystään. Koko viikon satoi vettä ja puolet lomasta Leena makasi kuumeessa sängyn pohjalla. Loman lopussa poikaystävältä tuli tekstiviesti: seurustelu ei enää kiinnostanut. Leena masentui ja syytti Jumalaa. Kaiken keskellä Leena teki päätöksen: Jumala ei enää kuulu hänen elämäänsä. Leena päätti lopettaa rukoilemisen, hävittää Raamatun ja unohtaa seurakunnan. Jos Jumala antoi hänen pettyä ja kokea paljon vastoinkäymisiä, ei hän voinut olla hyvä. Pettymys ja katkeruus olivat ainoat asiat, mitä Jumalasta jäi mieleen.

s y y m l y K eissä m 2

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

(Jutun henkilöhahmot ovat osittain todellisia. (Jutun Nimet on muutettu.)

Mikä avuksi? Elämä ei ole helppoa. Ei edes uskovalle. Kun ihmiset tekevät yhdessä asioita, lähes aina jossain vaiheessa sukset menevät ristiin. Jonkun tunteita loukataan, tarkoituksella tai vahingossa. Nykymaailmassa monista ihmisistä tulee kylmiä. Ihmisen kylmyyteen kuuluu pettymystä, katkeruutta ja tuomitsemista. Ulospäin se näkyy usein välinpitämättömyytenä ja itsekeskeisyytenä. Me kaikki taistelemme kylmyyttä vastaan. Miten kylmyydestä sitten pääsee eroon? Miten katkeroitumisen voisi estää? Vastaus ei ole vaikea: tasapainoisella kristityn elämällä. Siihen kuuluvat seurakuntayhteys ja uskovaiset ystävät. Siihen kuuluu Raamatun lukemista ja rukousta. Lisäksi rippi ehkäisee kylmyyttä. Ripittäytyä voi sielunhoidossa toiselle luotettavalle kristitylle

tai vain puhumalla uskovaisten ystävien kanssa. Omat asiat voi myös kertoa suoraan rukouksessa. Rippi tarkoittaa omien syntiensä tunnustamista Jumalalle. Rippi on katumusta omista vääristä teoista ja rakkaudettomista ajatuksista. Ripin toinen puoli on anteeksianto ja synninpäästö. Jumalan armo on jotain niin suurta, että voimme täysin uskoa syntimme anteeksi. Kun Jumala antaa meille kaiken anteeksi, meidänkin on helpompi antaa anteeksi muille. Samalla Jumala toimii meissä ja poistaa kylmyyttä. Kylmyyden sijaan lämpö saa tilaa. Jotain voi muuttuakin! Lukemalla Raamattua Henni ymmärsi, kuinka Jumala rakastaa häntä juuri sellaisena kuin hän on. Kenties eniten juuri silloin, kun hän epäonnistuu. Rukouksen avulla Eero pystyi antamaan loukkaukset toisille usko-

vaisille anteeksi ja jopa selvittämään tilanteen heidän kanssaan. Sielunhoidon kautta Leena tajusi, että Jumalan ajatukset ja meidän ajatuksemme hyvästä eivät aina ole samanlaisia. Jumala tietää paremmin kuin me itse, mikä meille on parasta. Me voimme päästä eroon kylmyydestä. Uskon avulla ja Jumalan kanssa se on mahdollista. Vaikka me emme itse siihen pystyisi, Jumala pystyy. Aina. ”Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja” (Ef. 3: 17).

Tuomas Luoma Kuva SXC / Oleksiy Petrenko

Nuotta 2/2007

3

A SIANTUNTI JAN VA STA ANOTOLL A

Kun sydän on

JÄÄSSÄ Kuinka tavallista on, että ihmisen sisin ja tunteet jäätyvät? – Se, että tunteet ovat kokonaan jäässä, ei ole kovin tavallista. Melko tavanomaista taas on se, että emme elä ihan täysin tuntein ja vapaana, sellaisina, joiksi meidät luotiin ja tarkoitettiin.

Ihminen on saanut Jumalalta lahjaksi tunteet. Tunteet, jotka rikastuttavat ja värittävät elämää. Elämässä tärkeitä tunteita eivät ole vain hyvänolontunne ja ilo, vaan myös esimerkiksi suru on ihmisen elämään kuuluva tunne. Siitä huolimatta, että tunteet kuuluvat elämään, saattaa joskus käydä niin, että ihmisen sisin jäätyy, eikä mikään tunnu enää miltään. Kysymyksiin sisimmän ja tunteiden jäätymisestä vastaili terapeutti Salme Blomster.

4

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

Millaisiin asioihin sisimmän jäätyminen vaikuttaa ihmisen elämässä? – Tunteiden jäätyminen vaikuttaa käsitykseen omasta itsestä, toisista ja Jumalasta. Kun ihminen ei ole yhteydessä kaikkiin ominaisuuksiinsa, hänen omakuvansa vääristyy ja hän joutuu rakentamaan minuuttaan ulkoisen varaan. Hän saattaa elää suorittaen, peläten ja yksinäisenä siksi, että alun alkaen sama pelko, joka tunteet on jäädyttänyt, on estämässä aitoja kohtaamisia. Tunteitten kieltäminen lisää riippuvuuksia. Niillä yritetään tukahduttaa tietoisuuteen nousevaa tuskaa omasta tyhjyydestä. Tunteiden laimeneminen ja puuttuminen ei tapahdu yhdessä yössä. Mistä voi tunnistaa itsessään, että kaikki ei ole nyt kohdallaan? – Jo se, että huomaa, ettei mikään tunnu miltään, on eräänlainen hälytysmerkki. Yleensä se kielii masennuksesta. Masennus puolestaan peittää usein alleen juuri kohtaamattomia tunteita, joista tavallisimmat ovat raivo ja pelko. Tämä on vähän kuin kehä: masentunut ei jaksa oikein tunteakaan mitään ja ihminen, joka ei tunne mitään, masentuu.

Miten sen voi tunnistaa ystävässä? – ”Jäätyneen” lähimmäisen tuntee siitä, ettei hän päästä lähelleen. Hän on toisaalta erittäin tarvitseva, ehkä takertuvakin, mutta todellisuudessa hän pelkää intiimejä ihmissuhteita. Pahimmillaan hän pelkää itse elämää niin, että eristäytyy ja kokee olevansa kaiken ulkopuolella; erilainen ja hylätty. Tunnekylmyys saattaa ilmetä myös pätemisenä, kovuutena, kyynisyytenä, katkeruutena ja muina ”kuoleman tunteina” aina itsemurhaajatuksiin asti. Mistä voi johtua, ettei mikään tunnu miltään? – Ihminen, ja etenkin lapsi, jähmettää tai jopa jäädyttää tunteitaan silloin, kun uskoo, ettei niistä selviä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi suuret katastroﬁt, vanhempien lähtö tai ero, hyväksikäyttö, lapsen tarpeiden huono hoitaminen tai

jopa lapsen kokema hylkääminen. Lapsi ei selviä tunteistaan silloin, kun hänellä ei ole turvallista vanhempaa jakamassa hänen ahdistustaan, antamassa tunteille nimiä ja selittämässä, ettei ole mitään hätää, tästä selvitään. – Tällaiset ja monet muut lapsuuden traumat ja neuroosit vaikuttavat siihen, ettei tunne-elämä pääse kypsymään ja kasvamaan terveellä tavalla. Tunnekylmä ihminen on kadottanut yhteyden itseensä ja tunteisiinsa kipujensa vuoksi. Hän saattaa pelätä jotakin tiedostamattomaan siirtynyttä hylkäyksen kokemusta niin, ettei uskalla päästää tunteitaankaan vapaaksi.

esimerkiksi sitä, että tunnistan masentumisen sijasta olevani vihainen. Tunnustaminen on sitä, etten heti kiellä tunnetta vaarallisena tai sopimattomana, vaan myönnän sen, ”katselen” sitä. Sen jälkeen opettelen ilmaisemaan tunnettani, tässä tapauksessa vihaa niin, etten vahingoita sillä ketään. – Jos tunnetyöskentely ei suju yksin, kannattaa hakea ammattiapua. Varsinkin, jos tunteiden puuttumiseen kuuluu ahdistusta tai masennusta, on hyvä turvautua ulkopuoliseen, joka ehkä paremmin näkee tunnemöykyn sisälle ja auttaa purkamaan sen. Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com Kuvat Reijo Telaranta sekä SXC / Ove Topfer, Gary Scott ja Benjamin Earwicker Kuvankäsittely Tea Ikonen

Mistä voi saada apua? Miten saada sisin avautumaan ja solmut auki? – Tunteiden hoitoon tarvitaan kolmen T:n ohjelma. Kätketty tunne tulee Tunnistaa, Tunnustaa ja Työstää. Tämä tarkoittaa käytännössä

Kätketty tunne tulee Tunnistaa, Tunnustaa ja Työstää.

Nuotta 2/2007

5

Kuka - FIDŽILLE KRI TRAVELLER: Tuomas Wuoti

Helsinki – London – Los Angeles – Fiji – Auckland – London – Helsinki DEPARTURE: /5/2007 DURATION: 4 months

ROUTE:

Kuka? Olen 22-vuotias poikamiehen alku Suomen Turusta. Koulutukseltani olen ravintolakokki ja työelämässä ollut jo hetken aikaa. Luonteeltani olen melko spontaani ihminen ja suurimpiin intohimoihini kuuluu matkustaminen ja laitesukellus. Näiden kahden asian innoittamana saikin seuraava seikkailuni alkunsa.

Mitä? Noin kolme kuukautta sitten sain muutaman välikäden kautta kuulla seuraavanlaisesta työtarjouksesta: suomalainen Meren Saaret -lähetystö kaipaa Fidžin saarille käsistään kätevää kaveria apumieheksi metsurille. Ajatus ei kuulostanut ollenkaan hullummalta, kun katsoi ikkunasta räntäsateeseen. Lähetystön rahatilanteen vuoksi kyseessä olisi niin sanottu ”työloma”. Tavoitteena olisi kaataa tarpeeksi paikallisia mäntyjä kristillistä koulua sekä lähetystön toimistorakennusta varten. Myös paikallinen kirkko kaipaa kipeästi uusia penkkejä sekä alttaria. Heillä ei ole varaa maksaa palkkaa ja lentoliput piti kustantaa itse. Palkaksi saan ilmaisen majoituksen paikallisessa perheessä sekä mahan täyteen maittavaa ﬁdžiläistä ruokaa. Tämänkin jälkeen keikka kuulosti houkuttelevalta kun kurkkasi pihalle. Pienen rahatilanteen laskeskelun jälkeen huomasin reissun olevan toteutettavissa. Joten ei muuta kuin shortsit ja snorkkeli pois naftaliinista.

6

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

Tavoitteena olisi kaataa tarpeeksi paikallisia mäntyjä kristillistä koulua sekä lähetystön toimistorakennusta varten. Myös paikallinen kirkko kaipaa kipeästi uusia penkkejä sekä alttaria. Lippuja hankkiessani selvisi, että halvimmat lennot menevät Lontoon ja Los Angelesin kautta. Vanha koulukaverini asuu Lontoossa ja olen jo lupaillut muutaman vuoden käydä visiitillä. Nyt on aika lunastaa lupaukset, joten vietän Lontoossa neljän päivän kaupunkiloman. Los Angelesiin olen varannut viikon verran aikaa. Tarkoitus olisi vuokrata auto ja mennä sinne minne nenä näyttää.

Fidžillä ohjelmaan kuuluu puiden kaatamisen lisäksi snorklailua, sukeltelua, lähisaariin tutustumista (333 saarta työn alla), trekkailua sekä ehkä tärkeimpänä ikiomassa riippumatossa huilaamista. Paluumatkalla vielä pikainen visiitti UuteenSeelantiin. Aucklandin-visiitin suunnitelman teen sen hetkisen rahatilanteen mukaan. Paluupäivä Suomeen on alustavasti 22. 5.

ka? Mitä? Miksi? KRISTILLISTÄ KOULUA RAKENTAMAAN Miksi? Viimeiset kahdeksan kuukautta asuin Espoossa enkä siellä oikein viihtynyt. Kaamos vei voiton ja piti keksiä jotain piristävää elämään. Päätin, että syksyllä menen kouluun, mutta kevääksi pitäisi keksiä jotain pään puhdistamiseksi. Kuin tilauksesta tämä mahdollisuus tuli eteeni. Reissulla minulla on loistava mahdollisuus miettiä tarkemmin tulevaisuuden suunnitelmia ja samalla nollata tilanne ennen kouluun menoa. Olen jo ennenkin miettinyt reissaamisen yhdistämistä hyväntekeväisyyteen, ja nyt siihen tuli mainio tilaisuus. Alue, jonne koulu rakennetaan, on hyvin köyhää ja koulu tulee tarpeeseen. Eli ei muuta kuin lungi päälle, ﬂipﬂopit jalkaan, rinkka selkään ja kohti tuntematonta. Matkakuulumisia kirjoitan läpi reissun. Tuomas Wuoti

Jenni Sanssi

Nuotta 2/2007

7

IS OSKOULU

Muutosten kesä Jani on muuttanut koko elämänsä isänsä liikkuvan työn perässä. – Tää on viides koti mun elämän aikana, Jani huikkaa kantaessaan muuttolaatikkoa uuteen kotiin. Jani ei ehdi asua pitkään uudessa kodissaan, sillä riparikesän jälkeen yhdeksäs luokka hänellä alkaa näillä näkymin perhekodissa. Jani laskee laatikon. – Perhekoti oli ihan kaikkien etujen mukainen juttu. Sitä mietittiin kauan. Ensi kesä on siis isojen muutosten aikaa. Rippileiri on Janille ensimmäinen pitempi pätkä poissa kotoa. Voisi kuvitella, että jännittää. – Emmä tiijä. On siitä kai muutki hengissä selvinny, Jani vitsailee. Mitä haet riparilta? – Kai mä jotain hyvää ﬁilistä tai kavereita. Ollaan muutettu aina, kun ehdin tutustua johonkin. Olisi kiva tutustua johonkin paremmin, Jani miettii ja pyyhkii poskelle valuneita hikikarpaloita. Onko sinulle selvillä riparin isosten tehtävä leirillä tai oletko kuullut isosista mitään juttua? – Never heard, Jani kuittaa lyhyesti. Juhana Tarvainen

8

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

ISOSkoulu,

Kesäksi ku n

toon! 5 kohtaa, joilla saat its timmimm än ryhmä estäsi n vetäjän! . Ole oma itsesi

. Älä pak 2. Kaikki m okaavat josk ene minkään roolin ta ak us. Ajattele epäonnistu positiivises se. ti 3. Pysy her misesta voi oppia! eillä. Pidä h uolta, että il kannustaa mapiiri 4. Hyppää keskustelemaan. täysillä ryh mää 5. Opi olem aan armollin si. Tutustu ja ole kav eri. en itsellesi.

OSA

Isoskoulutuksen toinen osa käsittelee ryhmän vetämistä. Onko sinusta vetämään ryhmää? Kalan silmät ja suuret korvat

Nykyaikainen rippikoulu on täynnä toimintaa isosten vetämissä pienryhmissä. Niiden tarkoituksena on madaltaa kynnystä, jotta Jani ja muut leiriläiset voisivat vapaasti tuoda esille omia ajatuksiaan samanikäisten seurassa. Ryhmissä tutkitaan Raamattua, saatetaan rukoilla, jutellaan, kisaillaan ja lisäksi ryhmillä voi olla kiertävä vastuu esimerkiksi iltapalan laittamisesta, luokan siivoamisesta, iltaohjelman tekemisestä tai leiripäiväkirjan kirjoittamisesta. Tärkeää on, että ryhmässä isosella on kalan

silmät ja suuret korvat. Hänen tulee ryhmässä aistia, että kaikki tulevat sekä huomioiduiksi että hyväksytyiksi. Jotkut leiriläiset syttyvät vasta pienryhmissä, vaikka oppitunneilla olisivat olleet vaitonaisia.

Kaikki peliin Isonen laittaa itsensä likoon ryhmänvetäjänä. Hän johtaa ja näyttää esimerkkiä, esittää kysymykset ja usein myös joutuu vastaamaan kysymyksiin. Hän koettaa olla innostava ja provosoiva kuin talk show Hyvät, pahat ja rumat parhaina päivinään, ja se ei ole ihan vähän. Isonen pistää toisin sanoen siis itsensä täysillä likoon ryhmässä. Siksi ryhmissä myös tapahtuu odottamatonta, suunnittelematonta ja joskus myös epäonnistumisia.

Vinkkejä raamiksiin: – Valmistele raamiksia tai muita ryhmätunteja huolella. – Tutustu Raamatun lukuun jo etukäteen ja mieti kysymyksiä, vaikka toisten isosten kanssa. – Jos ryhmäsi ei esitä kysymyksiä tai vastaile kysymyksiisi, osoita kysymyksesi suoraan jollekin henkilölle. – Tee tarpeeksi helppoja kysymyksiä.

Isosen armo on kuitenkin iankaikkisessa Jumalassa. Ryhmänvetäjän ei tarvitse kikkailla, kukkoilla, yrittää enempää kuin osaa tai peitellä jännitystään. Isosen armahdus on siinä, että hänen ja koko ryhmän perään katsoo maailmankaikkeuden Luoja. Hän troolaa taatusti syvemmällä, kuin minne pinnallisen mieleni verkot mielikuvituksessanikaan ylettyvät. Luotan tänään ja huomenna siihen, että hän pitää huolta, kun en itse näe ratkaisua – yksin tai ryhmässä.

Juhana Tarvainen Kuvat SXC / Josh Harrison, Päivi Tiittanen, Luis Alves, Boris Peterka, Benjamin Turner, Felipe Hadler ja Marco Michelini

Nuotta 2/2007

9

MITÄ

RAHALLA SAA?

Haaste:

• Laske yhteen kaikki se raha, joka sinulla yleensä

on vapaasti käytettävissäsi kuukauden aikana. • Kuinka paljon tästä rahasta olet käyttänyt itseäsi varten? • Kokeile antamista (0 %) johonkin Jumalan osoittamaan tarkoitukseen esim. kolmen kuukauden ajan. • Rukoile myös, että Jumala antaa sinun nähdä tarpeita, joissa voit auttaa. Tarpeiden koolla ei ole väliä. • Koe antamisen ilo. ”Autuaampi on antaa kuin ottaa” (Apt. 20: 35).

Sarjassa käymme läpi teemoja, jotka liittyvät kristityn ihmisen elämäntaitoihin. Opetuksia voi käyttää joko ihan omin nokkinensa oman hengellisen elämän piristysruiskeeksi tai pohtia yhdessä toisten kanssa esimerkiksi oheismatskuna raamattutyöskentelyissä tai koulun rukouspiirissä. Opetuksen sisäistämiseksi kannattaa syventyä oheisiin raamatunkohtiin ja pohtia annettuja kysymyksiä.

itä kympillä saa ? – Mitä tonnilla saa? – Mitä miljoonalla saa? Raha on luultavasti maailman halutuin ja käytetyin mittayksikkö. Rahaan liitetään unelmat, valta, resurssit, vapaus, turvallisuus ja joskus jopa usko, toivo ja rakkaus. Useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että raha ei tee onnelliseksi, ja kuitenkin lähes yhtä monta juoksee sen perässä. Raha on tarpeellinen väline

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

elämässä. Sillä mitataan työpanoksemme arvo eli ”työntekijä on palkkansa ansainnut”. Sillä hankimme tuotteita, joita ilman emme voi elää, kuten ruoka, juoma, vaatteet ynnä muut vastaavat.

Rahalla voi ostaa rakkauden korvikkeita On sanottu, että rahalla ei voi ostaa rakkautta. Kuitenkin me ostamme

rahalla rakkauden korvikkeita. Ehkä onkin juuri niin, että rakkauden puute on yksi niistä asioista, jotka synnyttävät meissä rahanhimon,

koska korvikkeet ovat suhteellisen helposti tyrkyllä. Joku on sanonut, että suurin tarpeemme on tulla rakastetuksi – sen puutteessa ihailluksi – sen puutteessa pelätyksi – sen puutteessa vihatuksi. Jos rakkaudentarpeemme ei ole täytetty, yritämme aina ostaa sen jollain tavalla. Useimmiten kyse on toisten hyväksynnän voittamisesta. Tässä koemme, että raha voi auttaa meitä. Viihteen maailmassa

MEG AR A A MIS

kaikki haluavat olla upporikkaan parhaita kavereita.

Mitä itse maksat rakkaudesta Mitä sinä teet voittaaksesi toisten hyväksynnän? Onko se vaatteesi, harrastuksesi, mielipiteesi, viinankäyttösi, onnistumisesi, tapasi bailata ja rikkoa rajoja? Rakkaudenpuute luo ihmiseen tyhjiön, joka voi olla toivottomuutta, tarkoituksettomuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa. Jos tämä tyhjiö ei ole täytetty nuorena, se on ammottava aukko vielä aikuisenakin. Tätä aukkoa sitten yritetään täyttää milloin milläkin. Monet uskovat, että elämän tarkoitus on nautinto ja unelmien tavoitteleminen. Ja sitähän rahalla saa – ainakin jonkin aikaa. Euroopan itsemurhatilastoista löytyy erilaisia ihmisryhmiä. Yksi suurimmista ihmisryhmistä koostuu rikkaista ihmisistä. Niistä, jotka ovat saavuttaneet kaikki unelmansa vain huomatakseen, ettei ole enää mitään, minkä vuoksi elää. Jonkinlainen toivo täytyy ihmisellä kuitenkin olla. Jos ei ole Jeesusta, niin silloin pidetään kiinni mistä vain, kuten esimerkiksi unelmasta tulla rikkaaksi ja ihailluksi. Mielellään molemmat. Jonot Idols-karsinnoissa puhuvat selkeää kieltään.

Kristityn suhde rahaan Monet nuoret kristityt omaksuvat jo varhaisessa vaiheessa maailman määrityksen elämän tarkoitukselle: syntyä, kasvaa, opiskella, perustaa perhe, ottaa asuntolaina, hankkia tavaraa, yrittää maksaa kaikki tämä ja kuolla pois. Edellinen kuvaus on tietenkin melko kärjistetty. Kuitenkin on niin, että suurin osa kristityistä nuorista perheistä tekee rahaan liittyviä valintoja (esimerkiksi ottavat suuria pankkilainoja), jotka suurimmalta osalta vaikuttavat heidän ajankäyttöönsä, antamiseensa, perhe-elämään sekä myös siihen, miten he voivat palvella Jumalan valtakuntaa ja elää kutsumuksessaan. Emme saaneet lippua taivaaseen, jotta sitten eläisimme itsellemme. Olemme Jumalan valtakunnan kansalaisia, Jumalan lapsia, ja kaikki, mitä olemme ja omistamme, kuuluu hänelle (Room. 6: 1–).

Haltijoita, ei omistajia Uskovina emme omista mitään. Kuitenkin meillä on kaikki Kristuksessa. Me emme ole omistajia vaan ”haltijoita”. Haltijalla ei ole oikeutta

käyttää mielivaltaisesti herransa omaisuutta. Hän saa nauttia sen etuuksista, mutta ei omistaa sitä. Jumala ei ole luvannut, että saamme kaiken mitä me haluamme, kunhan vain olemme uskovia. Hän on luvannut meille kaiken tarvitsemamme, jos ensin etsimme Jumalan valtakuntaa. Eli että ensin etsimme Jumalan tahtoa elämällemme. (Lue Matt. 6: 24–33.)

Jeesus kukkaron Herrana Ollessani vielä nuori seurakuntamme pappi opetti meille rahasta muun muassa sen, että lompakko on usein viimeinen paikka, jossa Jeesuksesta tulee Herra. Monet kristityt kokevat vielä, että heidän turvansa on rahassa, statuksessa ja työssä. (Lue Luuk. 6: 24.)

Onko Jeesus sinun kukkarosi Herra? On helppoa ja hurskaan kuuloista sanoa ”Jeesus on Herra”, mutta kun Jeesus ottaa tunnustuksemme todesta ja alkaa ehdotella asioita suhteessa rahankäyttöömme, herruus loppuu usein siihen.

Antaminen eli kylvämisen ja niittämisen laki ”Joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää. Onhan kirjoitettu: hän jakelee, hän antaa köyhille, hänen hyvyytensä kestää ikuisesti” (2. Kor. 9: 6-9). Yllä oleva teksti on valtava lupaus. Mutta tarkoittaako tämä sitä, että jos annan paljon, saan paljon? Kyllä ja ei. ”Kyllä” siksi, että Jumala antaa enemmän, jotta voisimme antaa enemmän. Tarkoitus ei ole antaa, jotta meistä tulisi rikkaita, vaan jotta voisimme antaa enemmän. Kylvämisen ja niittämisen laki

ei myöskään tarkoita, ettei uskova voisi omistaa asioita tai että meidän pitäisi elää köyhyydessä. Ei, mutta meidän motiivimme antaa ei ole se, että saamme itse, vaan koska Jumala haluaa meidän antavan valtakuntansa tarpeisiin. Halukkuutemme palvella Jumalaa ei saisi olla riippuvainen siitä, onko Jumala suonut meille maallista mammonaa. Jumala voi antaa meille enemmänkin sitten, kun sydämemme voi ottaa sen vastaan rakastumatta rahaan.

Miten sitten antaa, miten paljon ja kenelle? Joku sanoi, että kymmenykset ovat vanhan liiton ajalta eikä meidän tarvitse niistä välittää. Eräs pastori vastasi tähän: ”Hyvä on, sovelletaan sitten Uuden testamentin periaatetta, että Jeesus kutsuu meitä luopumaan kaikesta.” Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki kristityt myyvät omaisuutensa ja antavat rahat köyhille. Mutta, se voi tarkoittaa sitä, ja suhteemme rahaan ja kaikkeen mitä olemme ja omistamme, tulisi olla sellainen, että se on aina Herramme käytettävissä. Rikkaan nuoren miehen suhde omaisuuteensa paljastui, kun Jeesus kehoitti häntä antamaan kaiken köyhille (Matt. 19: 16–26). Omaisuuden määrä ei myöskään ole edellytys antamiselle. Kaikilla meillä on jotain annettavaa. Useimmiten vain määrittelemme omat tarpeemme niin korkealle, ettei mitään jää jäljelle.

Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

Monet sanovat, että sitten kun olen valmistunut, saanut työpaikan, maksanut velkani, niin sitten voin alkaa maksaa kymmenyksiä ja uhrata muihin tarkoituksiin. Eli: kun oma valtakuntani on valmis, sitten voin alkaa satsata Jumalan valtakuntaan. (Lue Hagg. 1: 4–7.) Eli jos suhde rahaan on väärä jo nuorena, sen opetteleminen on vaikeampaa aikuisena – mutta ei mahdotonta.

Kymmenykset Malakian kirjassa (3: 6–12) Jumala puhuu kymmenyksien antamisesta. Jakeessa 10 hän antaa käskyn ja lupauksen: ”Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon, jotta temppelissäni olisi ruokaa. Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot. – Silloin saatte nähdä, että minä avaan taivaan ikkunat ja vuodatan teille sateen runsaan siunauksen.” ”Temppelissäni” antaa viitteitä siihen, mihin rahamme tulisi mennä. Eli Jumalan valtakunnan työhön. Viitteitä tästä antaa myös Paavalin kehotus ”mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin” (Gal. 6: 9–10). Kristityillä on kaikki raha, mitä tarvitaan maailman evankelioimiseen ja köyhien auttamiseen. Ongelma vain on, että haltijat pitävät kiinni kukkarosta niin kuin se olisi heidän omansa. Tätä Jumala kutsuu varastamiseksi. Monet kristityt maksavat kymmenen prosenttia kaikista tuloistaan. Kirkollisvero ei tätä korvaa. Lahjat ja uhrit, joita annamme, ovat eri asia kuin kymmenykset. Mielestäni Uudessa testamentissa ei missään vaiheessa ole kumottu kymmenyksiin liittyvää käskyä tai lupausta. Se on yhä raamatullinen periaate. Yhä tänään Herra sanoo: ”Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot – silloin saatte nähdä…”

Jumala pitää lupauksensa Olen itse kokenut ja saanut nähdä monen muun ihmisen elämässä, miten Jumalan huolenpito on ilmeinen, kun hän saa olla kukkaromme Herra. Antamisen tulisi olla luonnollinen elämäntapa jokaiselle kristitylle. Tietenkin tämä elämäntapa on persoonallinen, eikä meidän tule verrata omaa antamistamme muitten kanssa. Tärkeintä on, että olemme kuuliaisia Jumalan kehotukselle ja annamme vapaasta tahdosta ilman taka-ajatuksia tai kontrollointia. Niin kuin muillakin elämänalueilla, me kaikki joskus epäonnistumme myös kukkaromme haltijoina. Myös tämä antamisen opetteleminen kuuluu opetuslapsen elämään. Mikään onnistuminen tai epäonnistuminen ei vaikuta pelastukseemme, mutta pelastuksemme tulisi vaikuttaa jokaiseen elämänalueeseemme. Matti Aspvik Kansanlähetyksen nuorisosihteeri Kuvat Stockxpert

Nuotta 2/2007

2

Pekka Rahkonen

Satu

Petri Pelkonen

Snl. 30: 9

Matt. 6: 34 ”Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää” Snl. 30: 8.

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

purppuranpunaiset,

Jes. : 8

Jeesus sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” Matt. 6: 5–6

verenpunaiset,

M A AILM ALL A TAPAHTUU

Anna uutisvinkki

Mikäli sinulla on sisäpiirin tietoa mistä tahansa sähkömielenkiintoisesta aiheesta, kerrothan siitä meille a.com postitse osoitteeseen: uutisvinkki@nuott

Lumikin myöhemmät vaiheet Timo ja Kirsi Nisulan käsikirjoittama riiminäytelmä Lumikki sai ensiesityksensä Karkun evankelisella opistolla uudenvuoden aattona. Lumikki on löyhää jatkoa suositulle Kolmelle Porsaalle, joka on esitetty mm. valtakunnallisilla Evankeliumijuhlilla Harjavallassa. Samalla tavoin kuin edeltäjänsä myös Lumikki pukee kristillisen sanomansa maukkaisiin riimeihin ja istuttaa sen tuttuun satuympäristöön. Nisulat itse kuvailevat Lumikkia koomiseksi apokalypsiksi. Tutustu näytelmään osoitteessa www.snowwhitethemovie.com

Lähetystyön teesit haastavat papit keskustelemaan Teesien tavoitteena on synnyttää monipuolista, räväkkääkin keskustelua ja kannustaa pappeja näkemään lähetystyön mahdollisuudet omassa arkityössään. – Kun teologi ymmärtää lähetyksen merkityksen, hän ymmärtää kirkon olemassaolon syyn ja oman työnsä lähtökohdan, pohtii Kuopion hiippakunnan lähetyssihteeri Jukka Koistinen. Teesit löytyvät julkistamisen jälkeen Lähetysseuran verkkosivuilta: www.mission.fi/teologia

Callisto valloittaa Kristillistä metallia soittava Callisto soitti tällä erää viimeisen keikan Helsingissä ja lähtee helmikuussa Euroopan- ja maaliskuussa Amerikan-kiertueelle. Lue lisää: www. callistochaos.com ja www.myspace. com/callistochaos

Mikot juhlivat MGtH viettää 10-vuotisjuhlia, joiden kunniaksi pitkin vuotta julkaistaan kaikkea jännää. Mm. poikien tekemä A Christian Ninja -niminen humoristinen lyhytelokuva, joka on kuvattu Japanissa, salaperäinen leftoverslevy sekä duolevy. Lisätietoa: www.mgth.fi

Raamattu rakkaaksi -teemavuosi! Teemavuoden aluksi rukoiltiin, että Raamattu tulisi rakkaaksi. Kristittyjen yhteinen Rakas Raamattu 2007

-teemavuosi ponnahti käyntiin yhteisellä rukoustapahtumalla Taivallahden kirkossa Helsingissä tammikuun alussa. Illassa rukoiltiin, että suomalaiset lapset, nuoret ja aikuiset innostuisivat lukemaan Raamattua ja sen seurauksena heidän ja heidän ympärillään olevien ihmisten elämä muuttuisi. – Raamattu on kristittyjen yhteinen asia. Jumalan sanan leviämisen tulisi olla jokaiselle kristitylle tärkeää. Kun jokainen kristillinen seurakunta ja järjestö pitää esillä raamattuteemaa, niin koko Suomi kuulee, miksi Raamattu on tärkeä kirja, toteaa Fidan Outi Rossi. Lisätietoja teemavuodesta: www. rakasraamattu.fi

Intia – Hindufanaatikot hakkasivat pastorin ja kristityn avioparin Hindumilitantit hakkasivat kristityn avioparin Lakarpurissa ja tekivät väkivaltaa pastorille Raipurissa. Viidenkymmenen hengen ryhmä militantteja hakkasi pastori Philip Jagdallan 17. 12. 06, kun hän oli palaamassa seurakunnastaan. Sitten joukkio raahasi hänet poliisiasemalle ja syytti häntä ”hindujen uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta”. Kun Chhattisgarhin kristillisen foorumin (CCF) edustajat menivät lunastamaan Jagdallan vapaaksi takuita vastaan, fanaatikot olivat piirittäneet poliisiaseman ja huusivat iskulauseita kristittyjä vastaan. Poliisi lähetti pastori Jagdallan sairaalaan tutkimuksiin ja teki puolestaan valituksen hyökkääjiä vastaan – jota tekoa CCF ylisti, koska kristittyjä hyökkäysten uhreja harvoin kohdellaan näin hyvin. 20. 12. 06 noin viisikymmentä militanttia hyökkäsi kristityn avioparin, Rakesh ja Suman Senin, kimppuun. Hyökkääjät olivat vihaisia siitä, että aviopari piti säännöllisesti sunnuntaikokouksen kodissaan. Hyökkääjät uhkasivat pakottaa kaikki seurakunnan jäsenet lausumaan hindujumalien nimiä seuraavana sunnuntaina, jouluaattona. Lähde Stefanus.fi / Marttyyrien Ääni, Kanada

Romania – Keskustelua herättävä uskontolaki julkaistu Ihmisoikeusaktivistit ja useiden uskonnollisten yhdyskuntien jäsenet ovat ilmaisseet hämmästyksensä ja huolensa Forum 18 -uutispalvelulle sen takia, että Romanian presidentti Traian Basescu hyväksyi 27. 12. 06 levottomuutta herättävän uuden uskontolain. Erityistä huolta kannettiin käsitteistä ”uskonnollinen halventaminen” ja ”uskonnollisten symbolien julkinen vastustaminen”, jotka nyt kielletään. Lakia tukivat voimakkaasti maan suurin kirkkokunta Romanian ortodoksikirkko ja useat muut uskontokunnat. Saksankielisen luterilaisen kirkon piispa Christoph Klein kertoi Forum 18:lle, että hän on tyytyväinen siitä, että laki vihdoin saatettiin voimaan kuusitoista vuotta asiaa puitua. Baptistiunioni – joka on yksi kahdeksastatoista virallisesti tunnustetusta uskontokunnasta – on ollut edelleen hyvin kriittinen moniin lainkohtiin nähden. Jokaisen uuden uskonnollisen yhteisön täytyy odottaa 12 vuotta ja sillä täytyy olla jäsenmääränä 0,1 prosenttia Romanian väkiluvusta (eli yli 22 000 kannattajaa maanlaajuisesti) saadakseen virallisen aseman uskontokuntana. Lähde Stefanus.fi / Felix Corley, Forum 18

Vietnam – Kristittyjä pidätetty, seurakuntarakennus tuhottu 9. 1. 07 paikallinen poliisi hajotti Ho Chi Minhin kaupungissa Mennoniittikirkossa pidetyn rukouskokouksen. Seitsemäntoista kristittyä pidätettiin. Kokouksen hajottamisen jälkeen poliisit tuhosivat seurakuntarakennusta, minkä yhteydessä oli myös pastori Nguyen Hong Quangin perheen koti. Poliisit tunkeutuivat aamulla seurakuntarakennukseen ja vaativat rukouskokouksen lopettamista. Vaikka uskovat suostuivat lopettamaan kokouksen, poliisit pidättivät 17 osanottajaa ja veivät heidät poliisilaitokselle. Naisia oli revitty hiuksista ja muutamia uskovia oli hakattu. Kaikki uskovat

oli vapautettu iltapäivällä. Tarkkailijat ovat huolestuneita tapahtuneesta. He pitävät sitä merkkinä mahdollisista uusista vainoista Vietnamin seurakuntia vastaan nyt, kun kansainvälinen huomio maata kohtaan on vähäisempää Yhdysvaltain poistettua Vietnamin maailman pahimmin uskonnonvapautta loukkaavien maiden mustalta listalta. Lähde Stefanus.fi / Compass Direct

Intia – Käännyttämisen kieltävä lakiesitys meni läpi 30. 12. 06 Himachal Pradeshin osavaltion hallitus Intiassa hyväksyi käännyttämisen vastaisen lakiesityksen. Lain myötä on mahdollista määrätä uusia rangaistuksia pakkokäännyttämissyytteiden perusteella. Henkilö, joka saadaan kiinni toisen henkilön ”pakkokäännyttämisestä”, voidaan tuomita kahden vuoden vankeusrangaistukseen ja/tai 25 000 rupian (n. 440 €) sakkoihin. Lakiesitys määrää myös henkilön, joka aikoo muuttaa uskontoaan, ilmoittamaan asiasta alueen hallitukselle vähintään 30 päivää ennen kääntymistään tai muussa tapauksessa hän saa 1000 rupian (n. 18 €) sakon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kongressipuolueen hallinnoimassa osavaltiossa on kyseinen lakiesitys mennyt läpi. Tämä tulee edistämään mitä ilmeisimmin samaisten ”uskonnonvapaus” -lakien läpimenoa myös muissa Intian osavaltioissa. Lain voimaantulon edellytyksenä on maaherran allekirjoitus. Lähde Stefanus.fi / Marttyyrien Ääni, Kanada

Shell kuormittaa Mitä kummaa kätkeytyy Shellin ympäristötietoisen PR:n taakse? Ympäristöjärjestö Maanystävät väittää sieltä löytyvän vuotavia öljyputkia, syöpää aiheuttavia saasteita, uhanalaisia valaita sekä yhä uusia öljynporaussuunnitelmia ilmaston lämmetessä. Lue lisää: www.maanystavat.fi/shell/

Nuotta 2/2007

MISSION POSSIBLE

N O I T AC

– LYHYTAIKAISTA KAISTA LÄHETYSTYÖTÄ NUORILLE JA NUORILLE AIKUISILLE

Kaverit matkoilla – ei kesätöitä! Apeus valtaa mielen auringonpaisteesta huolimatta. Miksi kärvistelisit kesän kotinurkissa? Lähde viemään ilosanomaa lähelle ja kauas!

onen nuoren mielen täyttävät kesäsuunnitelmat Pohjolan kaamoksen keskellä. Pari viikkoa mummolassa, uintia ja jätskiä, rantalentistä kavereiden kanssa, Nuorten Kesä, löhöilyä, kesätöitä, ruohonleikkuuta, hiekkarantoja, action… Action! Mikä ihmeen action? Action on upea mahdollisuus viettää kolme

viikkoa kesästä uusien ystävien ja evankeliumin parissa kotoisessa Suomessa tai kauempana. Joka kesä lukuisat nuoret suuntaavat eri puolille palloa kertomaan siitä toivosta, joka heillä on Jeesuksessa. Bongasimme pari lyhytaikaisessa lähetystyössä ollutta henkilöä salamahaastatteluun. otetaan Anna Karela Manninen, maaliskuussa 20 vuotta täyttävä, Kemijärveltä kotoisin oleva taidelinjan opiskelija. Missä olit aktiossa? – Ruotsissa kesällä 2005 ja 2006. Mitä teitte siellä? – Finspångissa olimme muun muassa rippileirillä avustamassa. Skövdessä tavoitimme Ruotsissa asuvia suomalaisia ovilla ja yritimme saada heitä vastaamaan pieneen kyselyyn. Erityisesti pidin draamailusta, sillä laitoimme maskit päälle kesähelteellä ja suuntasimme keskustorille esittämään draamoja ohikulkeville ihmisille. Pääsimme tutustumaan myös evankelioivaan radiotyöhön, mikä oli itselleni hieno kokemus – toivottavasti myös kuuntelijoille. Mikä innosti lähtemään? – Innosti… hmm! Vaikka omassa lähipiirissä on paljon ihmisiä, joille ensisijaisesti pitäisi kertoa Vapahtajastamme, niin minulla on kuitenkin ollut pitkään sellainen olo, että jos Jumala haluaa lähettää minut jonnekin, niin olen siihen valmis. Siitä se innostus pikkuhiljaa sydämessä kasvoi. Miten valmistauduit aktioon? – Kun näin ensimmäisen kerran mainoksen, oli ainoastaan viikko aikaa ilmoittautua siihen. No, niinpä suoraa päätä tulostin hakupaperit. Kun olin saanut ne postiin, oli sydämessä rukous Jumalan puoleen: ”Herra, jos sinä näet ja tahdot, että tuo aktio on minun paikkani, niin lähetä minut.” Ihmeellisellä tavalla sain huomata, miten Jumala ENSIMMÄISENÄ TENTTIIN

johdatti: aktiomaksut selvisivät avustuksilla ja kesätyöpaikan kanssa onnistui aikataulujen sopiminen. Aktioryhmän kanssa kohtasimme ensimmäisen kerran Ryttylässä koulutustapahtumassa, jossa meillä oli opetusta, tutustuimme toisiimme, rukoilimme ja syvennyimme kuuntelemaan, mitä Jumala halusi meidän tiimimme tekevän kohdemaassa. Miltä tuntui olla kertomassa evankeliumia? – Yksinkertaisesti sanottuna – hienolta! Se, että saa olla viestittämässä eteenpäin sitä suurta rakkautta, mitä on itse saanut osakseen, on jotain todella upeaa. Kaikki ei sujunut ongelmitta, mutta vastoinkäymisiä kohdatessakin sai huomata, miten Jumala halusi niiden kautta puhua meille. Omin voimin emme voi työtä tehdä, vaan hänen antamillaan lahjoilla. Miten paikalliset suhtautuivat? – Meidät otettiin oikein hyvin vastaan. Kohdatessamme ovilla ihmisiä saimme kokea, että Jumala oli meidät lähettänyt juuri niille oville, missä erityisesti tarvitaan sanomaa paremmasta. Mikä oli parasta? – On niin monta asiaa, mutta ehkä se, miten Jumala johdatti eri tilanteissa; miten hän auttoi meitä, kun meistä tuntui, ettei me saada mitään aikaan ja miten hän rohkaisi meitä monissa tilanteissa. Meistä pidettiin enemmän kuin hyvää huolta koko ajan. Mitä haluaisit sanoa nuorille, jotka miettivät aktioon lähtemistä? – Rukoilkaa asian puolesta, älkääkä sulkeko korvia Jumalan ääneltä. Antakaa itsenne Jumalan käyttöön, sillä hän todellakin haluaa käyttää teitä!

Jumala oli lähettänyt meidät juuri niille oville, missä erityisesti tarvitaan sanomaa paremmasta.

SITTEN KÄYMMEKIN seuraavan haastateltavamme kimppuun. 31-vuotias Sami on kotoisin Laitilasta. Missä ja milloin olit aktiossa? – Mordvan tasavallassa Venäjällä, 1600 kilometriä Suomesta itä-kaakkoon kesäkuussa 2006. Millaisia hommia teitte? – Osallistuttiin kaikkeen toimintaan, mitä oli niissä kahdessa luterilaisessa seurakunnassa, joiden vieraina oltiin Saranskissa. Seuroissa ja muissa kokouksissa laulettiin, pidettiin pieniä puheenvuoroja ja esitettiin myös draamaa, josta paikalliset olivat innostuneita. Itse pääsin osallistumaan Velmeman kirkon kellon kantamiseen kellotapuliin. Oliko kohdemaan kieli ennestään tuttu? – Venäjä on ihan tuttu kieli, mutta vain yksi ryhmästämme ymmärsi ja osasi puhua sitä. Paikalliset kielet, moksa ja ersä, olivat vieraita, vaikka ovatkin suomensukuisia kieliä. Miten paikalliset suhtautuivat teihin? – Mordvassa on enimmäkseen venäläisiä, moksalaisia ja esräläisiä, joista kaksi jälkimmäistä ovat suomensukuisia kansoja. Suhtautuminen evankeliumiin on paljolti samanlaista kuin Suomessa. Siellä valtion uskontona on ortodoksisuus, johon on sekoittunut paljon pakanallisia vaikutteita luonnonuskonnoista.

Millaisia kulttuurieroja kohtasitte? – Konkreettisimmin vaikuttaa ehkä juoksevan veden ja vesivessojen puuttuminen monesta paikasta. Kesämökeiltä tuttu ulkohuussi on tavallisin ratkaisu. Köyhyyttä on paljon, mutta toisaalta pienellä osalla kansasta on rahaa enemmän kuin riittävästi. Supermarketin hintataso on Suomen luokkaa ja elintarvikevalikoima jopa runsaampi kuin mihin kotona on tottunut. Köyhien venäläisten vieraanvaraisuus on tunnettua ja suomensukuiset mordvalaiset kohtelivat meitä välillä kuin kuninkaallisia. Oliko joitain asioita, joihin oli vaikea sopeutua? – Ehkä ne vessat joissain tapauksissa ja se, ettei kahvi niinkään kuulu paikalliseen kulttuuriin. Mikä oli parasta? – Paikalliset ihmiset, joihin sai tutustua. Ystävällisyys ja vieraanvaraisuus tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Mitä haluaisit sanoa nuorille, jotka miettivät aktioon lähtemistä? – Aktioon lähtemistä tuskin ainakaan moni on myöhemmin katunut. Jos kerran jo harkitset, niin mene.

Aino Vuorimies ja Kai Niemelä Kuvat Sami Valkonen ja SXC

aktiot alkavat 6.–10. 6. 2007

Kansanlähetyksen järjestämät

Ryttylässä yhteisellä Action On -koulutuksella. Raamattuopetukset, käytännön evankelioimistapojen harjoitteleminen, yhteys, rukous, musiikki ja kenttäkohtainen ohjeistus ovat valmentamassa heti koulutuksen jälkeen tapahtuvaan lähtöön. Aktioiden ikärajat vaihtelevat kohteesta riippuen 16 ja 18 vuoden välillä. Lisätietoa: www.nm.fi ja sieltä linkki ”lähetys”.

Nuotta 2/2007

GOSPEL CENTER

Esittelyssä Gary Martin KEIKALLA SUOMESSA MAALISKUUSSA

Hello My name is Gary Martin and I was born in the State of New Jersey in the United States. I graduated from a prestigious University in Philadelphia, Pennsylvania and from there traveled to California where I achieved my Master’s Degree in Human Behavior. I met my wife, who is from Vihti, Finland, while I was at the University. My wife is a visual artist and I am a musical artist. After traveling to California we met the Lord and became Christians. We began to serve the poor and needy and began a home for those with various needs and addictions. Soon after this it was recog-

Gary Martin on yhdysvaltalainen gospelmuusikko. Saamme hänet vieraaksemme soittamaan maaliskuussa Helsingin Evankelisille Musiikkimessuille. Nuotta päätti ottaa miehen haastatteluun jo nyt. Julkaisemme Garyn haastattelun aidolla amerikan kielellä. Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

nized by many that I had a musical talent and I was invited to lead worship at our church in San Diego, California. We moved back to Washington, D.C. to start a church and we have been here since. I am currently a worship leader in our church. I also have been in a few Christian outreach rock bands. What makes you playing gospel music? – I believe music is a vehicle into the soul of man. As a Christian I can write words and play music that speaks to people’s hearts and where they are in their relationship with God. Some may not know the Lord. – Through music I can convey the love and mercy God has for

them. I like to use music as a “call” to the Lord. Other people may know God but need help understanding how he relates to them and how he relates to where they have come from. – I try to personalize my music as opposed to using generalities. I personalize my music so that I can express how much God loves each individual for who they are and how much he cares about the daily struggles they go through. How did your career as a gospel musician begin? – I have always been a person who loves to listen to and play music. I received my ﬁrst guitar when I was 12 years old. I am mainly a self taught musician with little formal training.

– As previously mentioned, it was noticed by others that I had this talent for playing the guitar. I was immediately asked to play in some worship outreach bands and I began to lead worship in the churches. – I have played for large and small congregations and I have led for Sunday services as well as Christian seminars and conventions. I have also played in Christian rock bands for college campuses and local youth coﬀee houses. How do you feel coming to Finland? – I am very excited about coming to Finland. I have been to Finland several times and I have sung previously in the church meetings

GARY BOX

ary Martin syntyi New Jerseyn osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hän tapasi nykyisen vaimonsa Kaliforniassa. Hänen vaimonsa on kotoisin suomen Vihdistä. Pian tämän jälkeen he löysivät Kristuksen ja saivat molemmat tulla uskoon. Gary kertoo musiikin olevan hänelle väline, jolla koskettaa ihmisten sieluja. Kristittynä hän käyttää tätä välinettä levittääkseen Jumalan sanaa ihmisille. Ensimmäisen kitaransa Gary sai ollessaan 2-vuotias. Pian häntä pyydettiin soittamaan ylistysyhtyeissä. Takana onkin monenlaisia kokoonpanoja jumalanpalveluksen säestyksistä isoihin seminaareihin. Gary kertoo olevansa hyvin innoissaan mahdollisuudestaan tulla Suomeen. Hän tahtoo nähdä Jumalan voiman Suomessa voidakseen kertoa siitä Yhdysvalloissa. Laulujensa kautta hän haluaa sanoa: ”Jumala ymmärtää!” Hänen mielestään monet kristitytkään eivät usko, että Jumala todella ymmärtää. Gary kuvailee musiikkiaan hard rockiksi. Hän kertoo rakastavansa kovaa, ylistävää musiikkia. – Jumala antoi lapsilleen luovuuden, jolla voimme tehdä musiikkia, jota ihmiset tykkäävät kuunnella, Gary sanoo.

and youth gatherings. I would like to see how God is moving among the Finnish youth so that I can tell the youth here in the United States what God is doing in Finland. – I believe there can be an exchange of ideas and Christian vision through my visit to Finland. What do you like to say through your songs? – I want to say two words through my music. God understands. I think so many people go through so many things in this life and even as Christians we don’t believe God understands. Jesus knows the struggles we face just as he faced many of those same struggles while he walked on the earth. – Hebrews 4: 14 – 16 says, “Therefore, since we have a great high priest who has gone through the heavens, Jesus the Son of God, let us hold ﬁrmly to the faith we profess. For we do not have a high priest

who is unable to sympathize with our weaknesses, but we have one who has been tempted in every way, just as we are—yet was without sin. Let us then approach the throne of grace with confidence, so that we may receive mercy and find grace to help us in our time of need.” – There is grace and mercy for whatever we go through. I hope to convey this message through my music. I want people who are struggling with anger, rejection, drug addiction, broken families, sexual immorality, whatever, to feel confident that if they are willing to give these struggles to Jesus he can help and heal them. How would you describe your own music? – My music can be described as “hard rock”. I love loud music that praises God. Rock music allows me to make a loud and joyful noise to God. It also allows me to commu-

nicate with the culture of today. I don’t believe God is restricted by a type of music. There is not one Holy type of music. God has given his people creativity so that we can make music that people like to listen to. I like rock music because it communicates with the culture of today. – I have been inﬂuenced by both Christian and non-Christian bands. Such bands are P.O.D., Seventh Day Slumber, Dream Theatre, and Carlos Santana. Thank you for this interview! – I am honored to have this privilege to come to Finland to play music for the youth. I would hope that God will use me to bless the youth of Finland with a measure of his Holy presence.

Haastattelu Martti Pyykönen Kuvat Gary Martin ja Lars Christensen

Nuotta 2/2007 2/2007

3

GOSPEL CENTER

K I N I KL

Yksi tämän vuosituhannen gospeltulokkaista on vuoden 2002 tietämillä hynttyynsä yhteen lyönyt Klinik. Klinikin musiikki on raikasta, menevää rockia vankasti Raamatusta nousevilla sanoituksilla.

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

KLINIK ON

tietääkö meistä

kukaan

miten käy

alaulu, asso & taust R KUS MALI N – rummut N EN – b a, MA K KO LA JU – laulu, JA A lu, V-P K ANGAS – kitar & taustalau

IR TA N EN K IM M O V ara V Y – kit TO M M I LE

jos hylkäämme

sen uskon jolle maamme

sen suuren voiman rakennettiin

isiemme

voiman suuren Jumalan?

Maistiaisia Klinikin uudesta levystä voi käydä mutustelemassa Klinikin internetsivustolla: www.klinik.suomi.net

Miksi gospel?

Milloin, mitä, hä? – Vuoden 2002 tietämillä alkoi kokoonpano hahmottua. Minulla oli muutamia biisiaihioita, joita lähdettiin Hannu Missisen kanssa hiomaan. Kimmo Virtanen tuli mukaan laulajaksi ja Jaakko Lajunen bassoon, kertoo Tommi Levy, yhtyeen kitaristi ja biisinikkari. Monet yhtyeen jäsenet tunnetaan edelleen useista muistakin suomigospelin kokoonpanoista, kuten yhtyeen kitaristi V-P Kangas Tommi Kalenius bandista ja yhtyeen rumpali Markus Malin Daikinista ja samaisesta Tommi Kalenius bandista. Yhtye työsti demoa ja vuonna 2004 olikin jo debyyttialbumin aika. Esikoisalbumin nimeksi tuli luontevasti Debyytti. Tästä levytyksestä yhtye sai paljon positiivista palautetta ja kiitosta,

joka kannusti yhä eteenpäin. Vuonna 2006 Klinik julkaisi Maata Näkyvissä -festareilla toisen, uusimman albuminsa. Levy sai nimekseen Pysäytä ja pudota. – Ensimmäinen albumi oli hyvä, mutta tämä paljon parempi. Palaute on ollut kautta linjan hyvää ja itse ollaan todella tyytyväisiä. Tämä on ehkä enemmän nuorille suunnattu kokonaisuus ja sounditkin rokkaavat enemmän kuin edellisellä albumilla, Tommi Levy kertoo. Musiikkityylin luokittelisin melodiseksi pop-rockiksi. Kitara edellä mennään.

Tulevaisuutta? Tulevasta vuodesta on Klinikille tulossa kiireinen. Keikkoja on paljon keväälle, kesälle ja syksylle. – Emme ole levynjulkaisun jälkeen soittaneet kuin yhden keikan vasta ja odotan paljon sitä, että päästään soittamaan uusia biisejä, Tommi Levy lupailee. – Meillä on tavoitteena elää päivä kerrallaan. Emme ole tehneet turhan isoja suunnitelmia tulevaisuudelle. Jos joku saa musiikistamme jotain, on se hienoa.

– Musiikki, erityisesti gospelmusiikki, on meille kaikille luontaisin tapa kertoa, mihin uskomme. Se yhdistää tätä yhtyettä. Haluaisimme erityisesti tavoittaa niitä ihmisiä, jotka ovat olleet uskossa, mutta jääneet syrjään. Heitä pitää temmata uudelleen mukaan, Tommi kertoo. Klinikin uuden levyn kappaleet ovat koskettavia, mutta yhden kappaleista kitaristi Tommi Levy haluaisi nostaa ylitse muiden. – Tietääkö kukaan? -kappaleen syntyhistoria poikkeaa hieman muista. Sävelsin kappaleen itse, mutta .krakan Heikki Nieminen teki siihen sanat. Laulu kertoo siitä, että tuntuu kuin Suomi häpeäisi ja haluaisi unohtaa sen uskon, jolle tämä maa on rakennettu. Sitä hävetään ja kaikkea muuta halutaan tilalle. Mutta tietääkö kukaan, miten silloin käy?

Terveisiä – Oikein hyvää kevättä ja siunausta kaikille! T: Klinik Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com Kuva Klinik

Nuotta 2/2007

PÄWEN PARHA AT Olin aina miettinyt, että miltähän mahtaa tuntua olla niin pitkä. Olin aivan kadehtien katsellut, kun Harri kävelee ”päätä pidempänä” muita. Eräässä gospeltapahtumassa sitten päätin kokeilla päästä samalle tasolle Harrin kanssa. Mutta kuinka ollakaan, pääsinkin korkeammalle! Mahtavat näköalat! Sen lisäksi, että Harri on bass’n Helenin perustajajäsen ja ammattimuusikko, on paljon mielenkiintoisia asioita, joita en hänestä tiennyt. Siksipä kysyin.

) 26 (niin varmaan… i om on -metr KO ULUT US : Yo oira Pöly, lak vil o, im Va : KOTO NA AS UU n kaveri etö m si ni ja vaimon sisällä yk ET: HA RR AS TU KS ng Pro. lukeminen, AB Ki Moottoripyöräily, NA : MI KÄ TU LE E ISO käyvä perheenisä. Kunniallinen työssä TU NT UU

IK Ä:

TTA KO KE ILL A, MU MI TÄ HA LUAI SI NI ST UI SI: ON TÄ ET Ä LT KÖ ISE EPÄTOD EN NÄ hat,

estille, mutta ra Kiivetä Mount Ever ä. kunto & sydän estä Omaa isääni. KE TÄ IH AI LE T: HA SS UI N LE MP

IN IM I, MI LL Ä

ON KU TS UT TU

Holkeri, Holkki. MI TÄ KA DU T:

in uskaltanut tehdä Että en aikaisemm si pitänyt tai voinut. oli itä joitain juttuja, m UK SE SI: PA LU EN OD UU DE N VU aan säännöllisesti. lem Aion ruveta kuntoi Bleak LE MP IBÄN DI : OS TA NU TT IIN VI IM EK SI KE NE N KO NS ER itz av Kr LIPUT: Lenny VA IK EITA, EL ÄM ÄSSÄ ON MI TK Ä AS IAT IA : KS UU AL A HA NK MI KÄ TU OT TA

Lottovoiton puute. N, RA ST I RU UT UU

MI KÄ EN ITE N

rikas mököttäjä X makaroni baletti nssa leﬀailta vaimon ka kissa X

KU VA A SIN UA köyhä X

AN LU KI JO ILL RV EIS ET NU OT

ÄÄT: / MI STÄ TY KK

äkäpussi riisi X ooppera X sin kävely luonnossa yk koira X

attaa

mäkin kann ä nuotittaa, niin elä ”Kun musiikki pitä hdellä!” -le Nuotittaa – Nuotta

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

Pä ivi Nie mi

”Pidempi kuin

o t s i v a a Aila H

SEURISKAVERI KO ULUS SA ON : Ai ka kiv Tykkään oppia, ja sie aa. llä näkee kavereita. TÄ RK EIN TÄ EL ÄM

ÄS SÄ NI:

Ykkösenä perhe, sitten INH OA N: Väkivalt RA KA STAN : Mus US KO N: Jumalaa

NAUT IN: Laiskott elusta sohvalla tv:n ja käsitöidolohuoneen en äärellä. TYLS INTÄ, MI TÄ

kaverit.

TIE DÄ N: Suomen

SIK A MAGE ETA ON

aa ja sotaa.

kielioppi

Biljardi. Joku lahjoitti Ol Niittykappelille joulul arin ahjaksi bilispöydän.

iikkia ja tanssia.

HAUS KIN NE TT ISI

n ja rehellisyyteen.

TO IVO N: Kivan perheen ja taatun tulevaisuude n.

PA RA S AR TIS TI:

VU : miniclip.com

Beyoncé

a Mun kuv PÄÄDYIN SEURA KUNTA NUORE KSI:

Aila Haavisto 6

NIMI: IKÄ:

SEURAKUNTA:

Olarin seurakunta KOULU: Olarin lukion matemaattispainotteinen linja MINÄ OLEN: Sosiaalinen, ennakkoluuloton, pirteä, vastuunottaja MINUSTA TULEE:

Diplomi-insinööri OLIN ENNEN: Pienenä tosi riehakas, ala-asteella ujo ja välillä pahis. VAPAA-AIKANI KULUU:

Musan kuunteluun, tv:n katseluun, kavereiden kanssa olemiseen ja liikuntaan.

RAAMATTU ON:

Riparin kautta. Isosleirin jälkeen tutustuin paremmin muihin seurakuntanuoriin, ja syksyllä 2006 aloin käydä aktiivisesti seurakunnassa. RIPARI : Oli

Mielenkiintoinen. En ole lukenut hirveästi, mutta Asemissa (raamattupiireissä) se on tullut vähän tutummaksi.

ihan kiva. Porukassa oli pikku-gangstaa ja muita valmiita ryhmiä. Itse olin ainoa, jolla ei ollut ketään tuttua valmiiksi. Kaikki kuitenkin viihtyivät, ja isoset oli mahtavia! USKO: Se vaan on minulla. Ajattelen, että olen kyllä aina ollut uskossa. En ole tullut uskoon minään tiettynä aikana. USKO ANTAA MINUL LE: Turvaa ja yhteenkuuluvuutta johonkin suurempaan. USKON , KOSKA : Se on kehittynyt minulle pikkuhiljaa kerrallaan. Minua ei ole kasvatettu uskonnollisesti. Kirkossakin on perheen kanssa käyty vain jouluna. RUKOU S ON MINUL LE: Hiljakseen oloa. Ei välttämättä kädet ristissä.

OLA RIN TOP 5

saa olla . Hyvä yhteishenki – jokainen yyttä ielis am vih ole eikä , nsä oma itse eli” app 2. Hyvät tilat – ”vinttik tyynyineen, sohvat, pelejä… rille 3. Paljon kivaa happeninkii nuo in) llek (ja nuorille aikuisi ta 4. Kappelilla saa tavata kaverei ja siellä on mukavaa porukkaa, hyvin vanhempia nuoriakin siedetään ua puh voi le keil at, jaaj noh otyö 5. Nuoris mistä vaan

OLARIN SEURA KUNTA ON:

Tosi mukava ja läheinen. Täällä tunnen kuuluvani joukkoon. SAAN SEURA KUNNA STA:

Hirveästi uusia kavereita. Tää on vähän kuin toinen koti. TEHTÄVÄNI SEURA KUNNA SSA:

Asemien (raamattupiirien) vetäminen joka toinen viikko, sählykerhojen pitäminen ja isoskoulutus. Menen ensimmäisen kerran isoseksi kesällä. Odotan saksalaissuomalaista leiriä sikainnolla. TERVE ISENI NUOTA N LUKIJO ILLE:

Seurakunta ei oo pelkkä himouskovaisten paikka, vaan täällä saa olla ihan tavallinen!

KUU KAU DEN LÖY TÖ:

: ”Minä annan teille uuden käskyn ä min n kui n Nii ne! ian tois rakastakaa tekin olen rakastanut teitä, rakastakaa teidät t teva tun i ikk Ka toinen toistanne. tte asta rak te jos ni, ikse aps tusl minun ope 35.) toisianne.” ( Joh. 3: 34– OLA RIN SEU RAK UNTANU

ORE T NET ISSÄ :

www.niittykappeli.net

Riikk a Häm äläin en

Nuotta 2/2007

LEMPPARI

”Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän Jes. 53: 6 kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.” Antero Toikka, Kokemäki: Silloin kun olen tyytyväinen itseeni ja tunnen itseni hyväksi ihmiseksi, tällainen kohta tekee hyvää. Saatan kummastella, että harhailenko muka minäkin kuin lammas. Tajuan, että olen yhtä huono ihminen, kuin se maali-

vahti, jonka selän taakse iskin kolme maalia. Ylpeys vaihtuu surkeaan suruun. Sen jälkeen jakeen loppu aukeaa minulle. Jumala rakastaa minua, harhailijaa, niin paljon, että antoi valtavan velkani Jeesuksen kärsittäväksi. Ja siitä syystä saan ylistää Herraa. Saara Räty

JÄREÄKSI POHJAKSI • peruskoulu • kymppiluokka KESÄLUKIOT Turussa ja Oxfordissa

JATKOOPINTOIHIN • kasvatustiedettä • psykologiaa • englantia, ruotsia, saksaa, espanjaa • viittomakieltä ja visuaalista kommunikaatiota

Kirkon nuorisotyönohjaajaksi? Diakin Kauniaisten toimipaikassa on nyt 40 aloituspaikkaa. Suomen Raamattuopiston tiloissa on koulutettu kirkon nuorisotyönohjaajia 50 vuotta. Koulutuspaikkoja on nyt enemmän kuin koskaan. Nyt kannattaa hakea. Tutkinto on sosionomi (AMK). Ks. http://kauniainen.diak.fi/tutkintodiak. Hae yhteishaussa 26. 3.–13. 4. 2007. Ks. www.amkhaku.fi. Tiedustelut: Tiina.Porraslampi@diak.fi.

www.diak.ﬁ 36

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

AMMATTIIN • web designer • viittomakielen ohjaaja • lastenohjaaja • koululaisten ohjaaja • koulunkäyntiavustaja • koulunkäyntiavustajatyön erityistuntija • suntio

Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, 20380 Turku, puh. (02) 4123 500, info.tko@tk-opisto.ﬁ, www.tk-opisto.ﬁ

KOLUMNI

TOO LATE? huusi Late ja pomppi nurmikolla kuin heikkopäinen. Hän oli juuri saanut tietää, että Susannan tunteet häntä kohtaan olivat samanlaiset kuin hänellä Susannaa kohtaan. Late oli rakastunut ja häntä rakastettiin. Mahtava tunne ja mahtava asia! Late kieriskeli tuossa upeassa ﬁiliksessä ja kertoi kaikille, kuinka ihana Susanna on. Hän sai Susannalta monia kirjeitä, mutta ei lukenut niitä. Hän ei soittanut Susannalle, eikä vastannut, kun Susanna yritti soittaa hänelle. Late ei halunnut tavata Susannaa. Hän halusi vain ﬁilistellä rakastumisen tunnettaan. Susanna ei kuitenkaan luovuttanut. Sitkeästi hän laitteli Latelle viestejä, joihin Late ei edelleenkään vastannut. Hän ei edes lukenut niitä. Late vain jatkoi Susannan ylistämistä, mutta pikkuhiljaa se muuttui vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Tunne ei ollutkaan niin suuri kuin se oli ollut. Hän alkoi epäillä, että rakastikohan Susanna häntä. Ja että rakastiko hän Susannaa.

”KYLLÄ ELÄMÄ ON IHANAA!”

LATE PÄÄTTI LUKEA PÄTKÄN jostain Susannan kirjeestä. Kirjeessä Susanna kertoi hänelle, kuinka mahdottoman tärkeä ja rakas Late oli ja kuinka hän suorastaan janosi päästä Laten seuraan. Hän jopa kutsui Laten syömään luokseen. Susanna lupasi tarjota hänelle ”taivaallisen hyvää ruokaa”. Hetkeksi Latelle palasi tuo autuas tunne, jossa saa kokea rakastavansa ja olevansa rakastettu. Myöhemmin Late ei kuitenkaan enää lukenut Susannan kirjeitä eikä vastannut Susannan yhteydenottoihin. Ja ei, hän ei mennyt Susannan luo syömään. Pikkuhiljaa Susanna alkoikin Laten mielessä jäädä kauas taa. KULUI KYMMENEN VUOTTA… Laten kännykkä soi. Tuntematon numero. – Johtaja Late Lappalainen, puhelimessa, hän vastasi miehekkäällä äänellä.

– Hei, täällä Susanna, kertoi ihana naisääni luurin toisessa päässä. – Kuka Susanna? Taisi tulla väärä numero, sanoi Late ja sulki puhelimen. Huoneensa hämärässä valossa Susanna itki kännykkä kädessään. Mutta kaikesta huolimatta hän vielä toivoi, että saisi joskus Laten luokseen. Silloin Late ymmärtäisi, kuinka paljon Susanna häntä rakastaa… vieläkin. Vielä ei ole liian myöhäistä.

”Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani.” Jeesus ( Joh. 5: 9) Sami Liukkonen sami.liukkonen@opko.fi Kirjoittaja on Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (OPKO) Koululaistyön johtaja. Nuotan kolumnisteina tänä vuonna ovat Harri Helenius, Sami Liukkonen, Päivi Niemi ja Jussi Salo.

Nuotta 2/2007

Elämästä ei selviä kuluttamatta. Miten tehdä se oikein ja vastuullisesti?

second hand -liikkeet. Käytettyjen vaatteiden kauppa ei enää tarkoita toisen luokan kauppaa – vintagevaate kuulostaakin jo hienommalta ja majailee usein trendikkään rosoisessa kellarikaupassa hassujen asusteiden ja katu-uskottavien myyjien läheisyydessä. Nousussa on myös omien vaatteiden kustomointi: jos kätesi tuntevat himpunkaan verran vetoa ompelukoneeseen ja päässäsi vilisee luovia ideoita, vanhoista, kuluneista vaatekappaleista voi paljastua ihmeitä.

e kaikki kulutamme joka ikinen päivä. Ostamme tavaroita, käytämme tavaroita ja palveluja, joita emme aina edes tiedosta käyttävämme. Kulutamme energiaa ja vettä huolettomasti – niitä on aina piisannut. Toisaalta ympäristöuhista on viime aikoina puhuttu. Erityisesti tänä talvena ilmaston lämpeJaettu ilo… neminen on monen mielessä ja puuterilumiset maisemat toistaiseksi pitkälti ainoastaan haaveisLuonnonvarojen säästämisen ohella toinen hysa. Oli syy mikä tahansa, tosiasia on, että olemme vä puoli kirpparivaatteissa ja kierrättämisessä on pitkään käyttäneet meille siunaantuneita varoja omien henkilökohtaisten varojen säästö – ei mihuolettomasti. Kestävä kulutus on tämän päikään mitätön puoli sekään. Rahaa harvoin on liivän sana – eikä suinkaan kaa, mutta sen vähäisenvain turhaa sanahelinää. kin sijoittamista kannatTosiasia on, että olemme pitkään Miten jokapäiväisessä taa miettiä. On kivaa pakäyttäneet meille siunaantuneita elämässä voisi kuluttaa nostaa itseensä ja silloin varoja huolettomasti. vastuullisesti, esimerkiksi tällöin hemmottelu on Tähän täytyy tulla muutos. vaatevalinnoissa? todella paikallaan. Onnistunut ostos tuo usein ”Herra Jumala asetti ihmisen Keisarin uudet vaatteet hämmentävän onnelliEedenin puutarhaan viljelemään sen hymyn huulille. JosSuomalaiset tuottavat ja varjelemaan sitä” 1. Moos. 2:15. kus voisi kuitenkin mietvuosittain noin 70 000 tiä esimerkiksi kirppatonnia tekstiilijätettä, rilta tehdyn takkilöydön jälkeen ”ylimääräisten”, joista noin 40 000 tonnia tulee kotitalouksissäästyneiden eurojen sujauttamista esimerkiksi ta. Ylivoimaisen suuri osa päätyy kaatopaikalle: kolehtihaaviin tai johonkin muuhun kehittävään tekstiilejä on hankala kierrättää, koska ne sisältähankkeeseen. Mikset alkaisi säästää rahaa vaikka vät yleensä useita erilaisia kuitumateriaaleja, joiensi kesän aktiomatkaan! Näin oma hyvä mieli ta on vaikea erottaa toisistaan. kantaisi hedelmää ja tuottaisi iloa muillekin. Vanhoja vaatteita ja muita riepuja voi toki laittaa eteenpäin – kirpputori ei liene vieras ajatus nykyään kenellekään. Vaatteet pesuun ja pussiin Vilhelmiina Koho ja ei kun myymään. Se oma vanha verkkatakki Kuvat Globe Hope ja SXC / Ali Liton voi saada yllättäen uudenlaisen elämän naapurin päällä. Lisääntymässä myös Suomessa ovat www.kuluttajavirasto.fi/ostajanoppaat

is Vinkkil

irppis, lahden k aupunkita ie H i, ääk altter ppikset p areita: V – Kirpp irppis ja Kehäkir irpputorit k k va Jäähallin elastusarmeijan ane ja Ruuturou P a , L ll a y e ll e n u r n e d e p :P seu am ulkuri T d handeja – Secon ä, Kaunotar ja k ida-lähetystorit s F Helsingis rrätyskeskukset, in vanha röijy ie er v K a , k F i F o U m – tai kusto – tee itse

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

Ekoi

u i ol a

GLOBE HOPE: TOISEN KIERROKSEN

designia

eväällä 2002 Seija Lukkala keräsi ympärilleen joukon nuoria suomalaisia suunnittelijoita. Homman nimi oli HOPE: silmää miellyttäviä vaatteita ja asusteita kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ensimmäiset tuotteet syntyivät esimerkiksi vanhoista sairaaloiden ja armeijan vaatteista ja muista materiaaleista ja menivät kuin kuumille kiville. Vuonna 2003 ﬁrma laajeni ja syntyi Globe Hope. Jos haluat säästää vaatekuluissasi, unohda Globe Hope. Jos sen sijaan haluat panostaa vaatteisiisi, mutta säilyttää silti hyvän omantunnon ja hitusen enemmän luontoa, tämä saattaa olla juttusi. Sillä Globe Hope on todella designia: kekseliästä, yksilöllistä – ja luonnollisesti hintavaa.

Miltä tuntuisi kävellä talvipakkasilla armeijan vanhasta makuupussista tehdyssä talvitakissa, 225 e? Tai vyöttää itsensä entiseen armeijan nahkavyöhön, 45 e? Entä miltä kuulostaa hame, joka on ollut entisessä elämässään leikkaushuoneen lakana, 75 e?

www.globehope.com Helsingissä tuotteita myyvät mm. Desing Forum Shop, Stockmannin One Way ja Ruohonjuuri. Tuotteita löytyy myös niin Tampereelta, Turusta, Oulusta ja Jyväskylästä kuin Salosta, Kontiolahdelta ja Järvenpäästäkin. Ekoshoppaamaan! Vilhelmiina Koho

Nuotta 2/2007

... Y H T E

hteishaut lähestyvät ja jälleen lukuisten nuorten on aika tehdä elämää koskevia päätöks iä. Monesti lukio ja ammattikoulu tuntuvat olev an ne ainoat vaihtoehdot, eivätkä ne siltikään aina tunnu itselle sopivilta. Vaihtoehtoja on kuit enkin enemmän, oppisopimuksesta raamattukou luihin. Toisaalla täytyy tietää mitä elämältä tah too, toisaalla taas saa lisäaikaa tulevan suunnittelu un. Nykyään on helpottavaa tiet ää, ettei mikään sulje toista vaihtoehtoa pois . Ennen ammattikoulusta ei päässyt yliopist oon, nykyään se ja lukuisat muut reitit eteenpäin ovat mahdollisia. On hyvä myö s muistaa, ettei kaikki pakosti kaadu rahaan. Aina kannattaa ottaa selvää, onko mahdollista saada opintotukea, asumis tukea… Yrittänyttä ei laita!

Aina kun olet eksymässä tieltä, milloin oikeaan, milloin vasempaan, sinä omin kor vin kuulet takaasi ohjeen: Tässä on tie, kulkekaa sitä. Jes. 30: 21. Nykyajan helpotuksista huo limatta usealle valinta on vaikea. Tukea saa kaikeks i onneksi monelta suunna lta: koulun opinnonohjaajie n huoneet täyttyvät nuorista , lukioiden ja ammattikou lujen opot kiertävät kouluja, kou luilla on tutustumispäiviä… Om a perhe on myös hyvä ja tärkeä tuki. Silti täytyy muistaa, että pää tös on sinun, lopulta kyse on kuitenk in sinun elämästäsi. Muista kuitenkin olla aina avoinna yhdelle: Jumala tukee juur i Sinua, on valmis kuuntelemaan ja ohja amaan jokaisessa elämäntilanteessa. Tässäkin . Rukoile ja ole avoin tulevalle. Jumala pitä ä sinusta huolen, oli tiesi mikä tahansa. Saar a Räty Kuva Josia h Norton

Mikä?

Välivuosi

10. luokka Am mattikoulu

Lukio

Työt

Oppi sopi mus Raamattu koulu Ak tio

+ Tarjoaa aikaa miettiä tulevaisuut ta.

Jatkoa peruskoululle. Tarjoaa mah dollisuuden nostaa numeroita jatko-o pintoja varten. On myös välivuotta par empi vaihtoehto pohtia tulevaa.

I p

Ammattikoulu takaa lyhyessä ajas sa ammattitutkinnon. Sisältää run saasti työssäoppimista, teoriaa on huo mattavasti vähemmän kuin lukiossa.

Lukio on hyvin yleinen vaihtoeh to ja se löytyykin lähes joka kunnasta. Lukion käynti helpottaa yliopistoon/ko rkeakouluun pääsyä. Antaa myös aikaa pohtia tulevaa ammattia. Suoraan töihin lähtö houkuttele e, mutta niiden löytäminen ilman koulutu sta on vaikeaa. Suhteet voivat olla avu ksi tässä tilanteessa. Oppisopimus tarjoaa hyvän vaih toehdon suoralle töihin lähtemiselle. Se on työssä oppimista, josta maksetaan palk kaa. Opintoja täydennetään oppilait oksessa. Saa tutkinnon. Raamattukoulun merkeissä saa viettää laatuaikaa uskovan joukon kan ssa, Jumalan sanan ääressä. Raamatun tun temus kasvaa ja saa pohjaa koko eläm älle. Aktio on lähetystyötä pienemm ässä jaksossa, isomman ryhmän kanssa. Eri järjestöt järjestävät aktioita ja mai den lista kasvaa yhteensä suureksi. Aktio on hyvä tapa saada kokemusta lähetyst yöstä ja päästä olemaan lähellä Jumalan sanaa.

A jo O am lin ed

To asi Ty lai pai

Työ työ tod poi

Ei v kou

Välil Arke

6-vu ja tarj ovat y Kann etsiä, a erilais

T E I S H AU S S A –

Välivuosi vähentää pisteitä ens i kevään yhteishaussa, kenties merkittävä n määrän. Sitä paitsi kukapa ei lais kistuisi viettäessään kokonaisen vuoden ilman mitään?

dolliintoja pi

Ilman kovaa työntekoa arvosan at eivä parane ja vuosi voi mennä hukkaa t nkin.

Kustannukset Joutuu itse maksamaan kaiken elleivät vanhemmat pulita.

a sti tta-

Ammattikouluun on turha men nä, jos ei tiedä mitä tahtoo. On myös mahdollista, että lähi mmästä ammattikoulusta ei löydy toivom aasi linjaa, matkat voivat käydä pitk iksi, edessä voi myös olla kotoa muutto .

a se on koua

Toiselle positiivinen, toiselle neg atiiv asia: lukio on erittäin teoriapaino inen tteinen. Työharjoittelua ei lukioaikaan kuulu lainkaan. Kirjat tulevat kalliiks i ja vanhat painokset eivät välttämättä kelp aa.

utta on sä

Työpaikka ei ole taattu, koulutt amaton työntekijä laitetaan hyvin suurell a todennäköisyydellä ensimmäise nä pois työpaikalta.

Perusduunin palkoilla ei välttäm ättä pysty elämään leveästi.

don ssä

Ei voi jatkaa suoraan ammattikor keakouluun. Paikkaa voi olla vaikea löytää.

Riippuu mistä roikkuu.

ma-

Välillä liika sosiaalisuus voi när ästää. Arkeen paluu saattaa olla vaikeaa .

6-vuotiaille on melko vähän vaih toehtoja tarjolla, varsinkin ulkomaille ikärajat ovat yleensä seitsemästätoista ylös päin. Kannattaa kuitenkin pitää silm ät auki ja etsiä, ainakin Kansanlähetys järj estää erilaisia kotimaan-aktioita 6-v uotiaille.

Jotkin kansanopistot, kuten Kar kun evankelinen opisto, tarjoavat kym ppiluokan yhteydessä myös ilmaise n ruuan ja asumisen.

Ensimmäisen vuoden kirjat mak savat n. 200–300 €. Myös työvaatteet täytyy usein maksaa itse.

Ensimmäisen vuoden kirjat mak savat n. 500 €.

000 → Miniraamattukoulut ovat halvemp ia. Opiskeluihin saa usein opintotuk ea ja asumislisää! Se vaihtelee kohteesta ja pituudesta riippuen. Tsekkaa eri järjestöjen nettisivuja.

Nuotta 2/2007

4

RUKOUSALT TARI

mme eille. Tule uksi! m e s a a k iiri, kertokouspiireistä. Rohkais p s u o k u r ii ta ru anne tooimmen kouluissa toimivis s s u l u o k Su os aan tietoja julkaisem

Rukousalttarille voit pysähtyä poimimaan rukousaiheita kuukauden jokaiselle viikolle. Rukousalttarin aiheet ovat käyttökelpoisia esimerkiksi koulun rukouspiirissä tai iltahartauden yhteydessä.

Viikko 7

• Anna Raamatun sanan vaikuttaa meissä, niin että kunnioittaisimme sinua sanoilla ja teoilla ja voisimme olla rakkautesi todistajia. • Varjele meitä, että kuulisimme sinut omien huoliemme, elämän hyrskynmyrskyn, välinpitämättömyytemme, pelkojemme ja turhuuksien keskellä. • Rukoilemme kaikkien ystäviemme puolesta. Etenkin niiden ystävien puolesta, jotka eivät vielä tunne sinua. Vaikuta meissä ja auta meitä olemaan heille parempia ystäviä.

Viikko 9

• Vahvista meitä, että voisimme Jeesuksen avulla vastustaa pahan houkutuksia. • Auta meitä ymmärtämään, että vaikeuksilla, murheella, masennuksella ja muilla ikävillä asioilla voi olla oma tehtävänsä. • Ohjaa meitä kulkemaan sitä tietä, jonka olet meille antanut, vaikka se tuntuukin välillä raskaalta ja vaikealta. • Auta meitä tukemaan toinen toistamme, niin että voisimme toimia yhdessä sinun kunniaksesi ja kaikkien parhaaksi. TA: S I A HT NKO A J A 4. 2. ä v i ä . ä 5. 2. np v i ä l ä i t p t vä 6. 2 n n i i y ä g p r K s e i l – l neb kansa – Ru n e t s i . mela ä 4. 2 v – Saa i ä p . ävän n 8. 2 – Yst e n i a i sk 28. 2. ä v – La i ä alan p v e l a –K ä 8. 3. v i ä p isten – Na

Jos me todella haluamme rukoilla, meidän on ensin opittava kuuntelemaan, sillä Jumala puhuu sydämen hiljaisuudessa. Äiti Teresa

LOPPUHARTAUS Viikko 6

• Rohkaise meitä tulemaan kaikkine vikoinemme eteesi ja turvautumaan anteeksiantoosi. • Kiitos Raamatusta. Valaise ja lohduta meitä sanallasi. • Anna meidän, sinun seurakuntasi, olla valona maailmassa, niin että evankeliumi leviäisi kaikkialle maailmaan. • Varjele meitä maailman synkkyydeltä, harhapoluilta ja epäuskolta. • Anna valoa sisälle, vaikka ulkona olisikin synkkää.

Hartaus Olet ehkä kuullut sanonnan, että maailma on kylmä paikka. Kuten arvata saattaa, kyse ei suinkaan ole lämpötiloista. Nouseehan maapallon lämpötila hitaasti mutta valitettavan varmasti vuosi vuodelta. Ja samaan aikaan tuntuu, että kylmyys maailmassa lisääntyy, nimittäin ihmisen sisimmässä asuva kylmyys.

Viikko 8

• Auta meitä ymmärtämään, miten kärsit ristillä, koska rakastat meitä niin paljon. • Irrota kaikki kahleet, joilla synti sitoo meitä. Päästä meidät vapauteen kaikesta siitä, mikä kahlitsee ja ahdistaa. • Auta meitäkin rakastamaan, antamaan anteeksi ja olemaan tukena läheisillemme, että voisimme heijastaa suurta rakkauttasi heihin. • Auta näkemään niiden hätä ja ihmisarvo, joiden ohi kuljemme. Kiitos, että autat heitä, joiden hätää me emme näe.

Viikko 10

• Auta meitä uskomaan sanasi lupauksiin. • Auta meitä heittäytymään rukoukseen ja kuuntelemaan rukouksessa sinua. • Kiitos isosista, seurakuntanuorista, nuo-

risotyönohjaajista, papeista, evankelistoista ja muista, jotka ohjaavat meitä tuntemaan sinut. Anna heille voimia työssänsä. • Naistenpäivänä rukoilemme erityisesti kaikkien naisten puolesta. Anna voimia niille naisille, jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Kiitos elämämme tärkeistä äitihahmoista sekä merkittävistä tytöistä ja naisista. • Kiitos, että olet antanut meille anteeksi niin paljon. Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuvat SXC / Christie Thomas, Steve Knight, Lucretious, Muris Kuloglilja Kula, Armin Hanisch, Crister Røming Austad, Dario Puteo, Stephen Hyun, Robbie Ribeiro ja Kimberly V.

Oma hyvinvointi on toisen hyvinvointia arvokkaampaa. Rahan ja vallan himo vaikuttaa vahingollisesti niin yksittäisten ihmisten kuin kansakuntienkin välisiin suhteisiin. Valitettavasti me kristitytkään emme ole turvassa tältä kylmyydeltä ja pimeydeltä. Paha pyrkii koukuttamaan meidätkin toisiamme ja Jumalaa vastaan. Mikä siis avuksi? Onko ihmisen tyytyminen osaansa pakkasukon kaverina vai voisiko jotenkin taistella ihmiskunnan jäätymistä vastaan? Kylmyyteen on yksi lääke – rakkaus. Jumalan rakkaus voi lämmittää ihmisen sisimmän. Jumalan rakkaus saa meidät rakastamaan toisiamme (. Joh. 4: 9). Rakkaus onkin kaikista tärkein vastalääke kylmyyteen. Lisäpotkua tähän maailmanparannustyöhömme voimme hakea Uudesta testamentista – mitä Jeesus tekisi niissä tilanteissa, joihin päivän mittaan joudumme? Joskus lämmön levittäminen voi olla hyvinkin konkreettista: itselle pieneksi jääneen untuvatakin lähettämistä rajan taakse, muutaman sanan sanomista yksinäiselle luokkakaverille, vanhempien auttamista kotitöissä, tarjoutumista hoitamaan hetken ajan naapurin yksinhuoltajaäidin lapsia? Rakkauden työtä on myös apua tarvitsevien puolesta rukoileminen. Mitä sinä voisit tehdä? Kenen tai minkä asian puolesta sinä voisit tänään rukoilla? On hyvä muistaa, että kukaan meistä ei tee tätä maailmanparannustyötä yksin. Meitä kristittyjä on paljon ja mikä tärkeintä, meidän kanssamme ja meidän kauttamme työtä tekee ihmistä kohtaan hyvä Taivaan Isä. Yhdessä me voimme saada paljon hyvää aikaan jo tämän elämämme aikana! Ja kerran taivaan kodissa kaikki murhe ja vääryys on lopullisesti poissa. Siellä me saamme paistatella Jumalan rakkaudessa, siinä lämmössä ja rauhassa, minkä vain Jumala voi antaa. Rukous: Herra, näytä minulle, missä minua eniten tarvitaan ja käytä minua rakkauden työssäsi. Aamen. Biisi: virsi 509 Heidi Ekosaari Olarin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Kuva SXC / Hansi Lebrecht

Nuotta 2/2007

KIRJE SINULLE, JOKA

et välillä tunne hengellisiä tunteita MONESTI KUULEE, että ihmiset voidaan jakaa kahteen

ryhmään. Toiset ovat tunneihmisiä ja toiset järki-ihmisiä. Jotkut tekevät ratkaisuja ﬁilispohjalta ilman suurempaa järkeilyä. Jaottelu on kuitenkin keinotekoinen: Jumala on luonut järjen ja tunteen. Kumpaakin tarvitaan! Funtsitaan vähän tätä tunneosastoa. Mitä sitten, jos uskovana ei juurikaan tunnu miltään? Ehtoollispöydässä ei tunne pyhien yhteyttä, saatikka sitten enkelparvien ja itse Jumalan läsnäoloa. Raamattuopetukset tuntuvat kuivilta ja liturgiat loppuun kalutuilta. Virret vinkuvat ja kaiken tämän keskellä pitäisi vielä uskoa. Vieruskaverilla tuntuu olevan ﬁilikset kohdallaan ja ylistys lähtee luonnostaan. Missä vika? SUOMALAINEN GOSPELYHTYE The Rain laulaa osuvasti: ”Itselleenkö sydän löi, oven lukkoon sinetöi, käperryitkö kiinni tunnelmiin kunnes ne haalistuu.”

huume antaa mahtavia ﬁiliksiä ja nostaa kädet kohti kattoa ylistyksessä. Sen käyttöön saattaa liittyä ikävä krapula. Kun arki taas alkaa, ei kenties mikään tunnu miltään. Usko jääkin narikkaan värjöttelemään ja odottelemaan perjantaista nuorteniltaa – ihmisrukan jälleen lähtiessä ponnistelemaan helmikuiseen viimaan. JEESUS EI TAHTOISI jäädä narikkaan. Jeesus haluaisi olla mukana jokaisessa elämämme viimassa. Jeesuksen rakkaus ei ole riippuvainen tunteistamme. Vaikka kuinka tulisi lunta tupaan, ei hän jätä meitä. Tunteet myrskyävät, mutta Jeesus lupaa olla meidän kanssamme vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat. Hänen rakkautensa sinuun ei järky eikä hänen rauhanliittonsa horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi. (Jes. 54: 10.) P.S. Jumalan kanssa saa olla hyvä ﬁilis! Paavali kehoittaa

KUN USKOSSA MENEE LUJAA, gospelrock jauhaa rouheasti

ja uskovien ystävien kanssa on mahtavaa olla, korostuu helposti uskon tunnepuoli. Se, mitä uskomme, jää takaalalle: muuttumaton Jumala ja hänen sanansa lupaukset korvautuvat tunnehuumeen käytöllä. Sitä vedetään leireillä ja konserteissa hyvien uskisystävien seurassa. Tunne-

Nuotta 2/2007 | www.nuotta.com

meitä ﬁlippiläiskirjeen 4. luvussa: ”Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa!” Mikäpä sen parempaa iloitsemista Herrassa kuin hänen sanassaan ja sanastaan nauttiminen, luettuna ja laulettuna! Martti Pyykönen

TAPAHTUM ATORI

FESTARIMEININKIÄ inikoossa m

Pohjoismaiden suurimman kristillisen nuortentapahtuman ”jatkot” uusitaan tänä vuonna. Maaliskuussa Karkun evankeliselle opistolle kokoonnutaan jälleen festaritunnelmissa. Leirillä on hyvä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, antaa palautetta menneistä festareista ja syventyä Jumalan sanaan hyvän opetuksen äärellä.

Yhteishenki korkealla

ärsitkö sinäkin ajatuksesta, että marraskuuhun ja Maata Näkyvissä -festareihin on aikaa vielä yhdeksän kuukautta? Ei hätää, Maata Näkyvissä -leiri on täällä. Pohjanmaalta kotoisin oleva Milka Sarento päätti viime vuonna vähentää

Maata Näkyvissä -festareiden tuomia vieroitusoireita ja osallistui historian ensimmäiselle Maata Näkyvissä -leirille. – Festareilla oli tosi kivaa ja ajateltiin ystävien kanssa leiriä vähän niin kuin festareiden jatkoina, Milka kertoo osallistumispäätöksen syntymisestä.

Milkan mukaan juuri leirin lämminhenkisyys ja hyvä ohjelma tekivät leiristä niin mahtavan. – Parasta leirillä oli ehdottomasti yhteishenki. Kaikki ottivat toisensa hienosti huomioon. Lisäksi esiintyjät olivat hyviä, HB:n musiikkiin leirillä ihastunut neito kertoo.

Viime vuoden nimekäs esiintyjäkaarti saa tänä vuonna jatkoa, kun viikonloppuna menossa mukana ovat muun muassa The Rain, Saraste ja Pekka Laukkarinen. Vauhdikasta ja vilskettä täynnä olevaa leiriä voidaan odottaa tänäkin vuonna, kun eri taiteenalojen ammattilaiset opastavat leiriläiset taiteen saloihin. – Viime vuonna ainakin sketsipajassa sai kivasti toteuttaa itseään, Milka muistelee. Synttäreitään leirin aikoihin viettävä Milka ei aio jäädä paitsi tämänkään vuoden leiristä. Lisätietoja leiristä: www.maatanakyvissa.fi Emmi Rydenfelt

t u n u t s i d Uu n Nuotta ! ne 48-siv24u-isivuisen hinnalla

vanhan

A K E E LL OM AK 8 – 1 5) E LL A L O IS T E I– H O 17 (T T IL A A 5 1 3 92 A .CO M 2 ) 9 O (0 NU TT A: IM E LL V E LU@ L L E A P H S U P AU M L A : T IL TA .CO .N U OT P O S T IL : WWW S Ä H KÖ Ä T IS T NE

TILAAN NUOTAN KESTONA 43 e / vuosi VUOSITILAUS 48 e / vuosi EKAT 6 KK 29 e

Hinnat voimassa toistaiseksi (2/07)

Maksaja

Saaja

Nimi Osoite

Nuotta / Kustannus Oy Arkki TUNNUS 5001710

Puhelin Sähköposti

00003 VASTAUSLÄHETYS

TAPAHTUM ATORI

Musamessut lähestyvät Kannen kuva Stockxpert / Luba Nel

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 28. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Sirpa Kinnunen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Martti Pyykönen Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET P. (09) 2513 9217 ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, tilauspalvelu@nuotta.com NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 43 euroa, vuosikerta 48 euroa, ½ vsk. 29 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/media.html ILMOITUSHINNAT Katso mediakortista, hinnat alkaen 100 e TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINO Uusimaa Oy

Kevättalven iso gospelkoitos ja -katselmus Evankeliset Musiikkimessut lähestyvät. Keskiviikosta sunnuntaihin jatkuva tapahtuma on täynnä gospelia, Jumalan sanan opetusta, yhteyttä, draamaa, iltajumiksia sekä paljon muuta. Luvassa on amerikangospelia Gary Martinilta, levynjulkaisukeikka Tommi Kalenius bandiltä sekä levylistoilla viihtynyt HB, Afrikasta palannut Juha Tapio, terapeuttista rockia soittava Tera, Ruudolf ja monia muita. Sanaa jakavat Panu Mäkelä, Kalle Vaismaa, Juha Heinonen, Miika Auvinen, Anne Hopeavuori, Päivi Niemi ja monet muut. Draamapuolen iso nimi on NutTura. Lisätietoa: Sleyn nuorisotoimisto (03) 223 7056 / nuoriso@sley.ﬁ. Ohjelma löytyy netistä www.sley. fi/nuoriso

Helmileiri Esantuvalla Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä… Mutta kevät on tulossa! Esantupa Lapuan Kauhajärvellä on hyvä paikka heräillä talviunilta ja venytellä kaamoksen jälkeen. Helmileiri nuorille järjestetään perinteisesti ”vanhojen tanssien” aikaan 16.–18. 2. Kyynelhelmiä vai tahroja paperilla? Kysymykseen etsitään vastausta profeettojen ja apostolien kirjeistä ja kirjoituksista. Raamatun, takkatulen ja ehkä kevätauringonkin valossa vekkareina ja lukkareina ovat Juha Heinonen ja Raimo Lähteenmaa. Leiri maksaa 30 euroa, ilmoittautumiset: musti@sley.ﬁ Vielä muutama paikka jäljellä!

Sleyn ripareilla on vielä tilaa Sleyn nuorisotyö järjestää ensi kesänä yhdeksän riparia, joista muutamat ovat jo täynnä, mutta joillekin leireille vielä mahtuu mukaan. Tilaa on ainakin Hietoinrannassa ja Mustajärvellä. Katso lisää netistä www.sley.fi/nuoriso

Kansanlähetyksen riparit 2007 Kesän 2007 riparit ovat täyttyneet kovaa vauhtia. Löydät riparit, niiden ajankohdat ja luonnehdinnat nettisivultamme www.nm.fi. Vielä on muutamia paikkoja sporttiriparille, kysy myös mahdollisia peruutus-

��

Haapagospel Haapavedellä 3. 3. 07 Konsertissa Liikuntahallilla klo 19 Tommi Kalenius duo ja klo 20 Juha Tapio band. Klo 22 messu kirkossa.

paikkoja muille ripareille! Varaa oma paikkasi nopeasti! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: (019) 779 2253 tai riparit@sekl.ﬁ

ACTION kesä 2007 Joko on kesälomasuunnitelmat tehty? Lähde mukaan Kansanlähetyksen aktioon kokeilemaan lyhytaikaista lähetystyötä! Action on hieno mahdollisuus viettää kolme viikkoa kesäkuussa kansainvälisessä ilmapiirissä uusien ystävien ja evanke-

Lisätietoja Reetta Paavolalta, reetta.paavola@evl.ﬁ, 044 3598 533.

liumin parissa. Kesän aktiokohteina mm. Ruotsi, Italia ja Venäjä sekä kotimaassa järjestettävä festari-action. Action alkaa 6.–10. 6. 2007 Ryttylässä kaikille tiimeille yhteisellä Action On -koulutuksella, aktiokohteissa ollaan käytännön työssä 11.–28. 6. 2007. Aktioista palataan Ryttylään, jossa on Action Goes On -paluutapahtuma 29. 6. Lisätiedot ja hakemuslomakkeet löydät netistä osoitteesta www.nm.fi

Mikä colahti?

Armo

Flunssa

Uusi koulureppu

Ekoteot

Mikä culahti? Vähättelevät vanhemmat

Räkiminen

haalea patteri

viheltää hymniä

pakkaselle

alaston jalkapohja ottaa leivänmuruja kyytiin

eilen pesussa värjäytyneiden pyykkien

puna heijastuu taivaalta

naapurin kalpea huokaus

kaikuu

rappukäytävässä

Teksti Riikka Hämäläinen Kuvat Sirpa Kinnunen

EMME TARVITSE TA LVEA. KANSA ON JO KOHM EESS

. . . n i m a S A L A M JU

...vauhdissa m ukana... Tipaton tammikuu on tänä vuonna myös lumeton ja märkä. Rinteeseen ei ole päässyt muualla kuin Lapissa, paitsi jos sattuu omistamaan lumitykin. Himoksen hiihtokeskuksen vieressä asustavaa lautailija Sami Kemppaista lumen vähyys aavistuksen verran harmittaa. − Tänä talvena on peruttu ainakin lautakisoja ihan urakalla, ja moni kaveri joutuu aika vähillä treeneillä lähteen lautailun MM-kisoihin. Itte oon lopettanu kilpailu-urani jo kauan sitten, niin ei se mun juttuihin enää niin paljoa vaikuta, Sami veistelee. Sami on aktiivisesti ollut ajamassa Suomeen kristillistä extreme-lajien verkostoa nimeltä Godspeed. Työkseen Sami on seikkailupalveluyrittäjä. Hurjastelijan elämään mahtuu enemmän kuin pelkkä vauhti ja extreme-kokemukset. Elämän rakentaminen ei Samilta onnistu ilman vakaata pohjaa. Pohjan ja suunnan antaa Jeesus. − Jeesus on antanu mulle tulevaisuuden ja

toivon. Hän on esimerkki kaikkeen mitä teen, tai siis ainakin hänen on tarkoitus olla, Sami kertoo ja jatkaa: – Jos hän on kantanut kaikki mun synnit ja häpeän ristillä niin miksen mä häntä silloin ottas mukaan kaikkeen mitä teen? Sami kuuluu virallisesti Jämsän evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, mutta hän laskee oman kotiseurakuntansa hieman väljemmin. Samille seurakunta ovat erityisesti uskovat luottoihmiset hänen ympärillään. Seurakunta on hänelle porukka, jonka kanssa voi jakaa elämän iloja ja suruja luottamuksella, sekä etsiä Jumalan tahtoa elämään. Se on hieno asia, joka pitää tiellä ja kantaa heikoilla jäillä.

Poliisin poika Alun perin Sami syntyi Sallassa, ja lapsuuden hän vietti Mäntyharjulla, josta muutti kymmenen vuotta sitten Jämsään. Hänellä on kolme pienempää sisarusta ja äiti ja isä. − Äiti toimii diakonina seurakunnassa ja isä on eläkkeellä ylikonstaapelin virasta. Laki ja evankeliumi ovat tulleet tutuiksi jo pienestä asti. Sisarusten kanssa on tullut puuhattua vaikka mitä, Sami heittää.

Iän kasvaessa myös vastuu lisääntyi. Sami on vetänyt seurakunnan kerhoja ja ollut isosenakin. 80-luvulla hän alkoi harrastaa lautailua ja kaipasi itselleen uskovaa porukkaa, jonka kanssa laskea. Muutaman vuoden aikana hän tutustui muutamiin muihin uskoviin, ja yhdessä he perustivat Gospel Boarders -yhdistyksen.

Jumalalle tilaa elämään Missä näin monessa mukana ollut mies sitten on vajavainen ja kiusattu? − Mulle suurin kiusaus on varmaan ollu itseriittoisuus. Sitä kun pyrkii itte tekeen liikaa, niin välistä Jumalalle ei jää niin paljon tilaa toimia. Toisena voisin mainita saman heikkouden mikä oli Jaakobillakin, eli luontainen vahvuus. Sekin saa luottamaan liikaa itseensä, Sami pohtii. Seuraavaksi Sami suuntaa Siilinjärvelle kansainväliseen lumilautailijoille suunnattuun opetuslapseuskouluun. Taloudellinen tilanne tosin on hankaloittanut lähtöä niin rankasti, että Sami laskee kouluun pääsyn jo pieneksi ihmeeksi. Samalla hän on kuitenkin saanut kokea, että mihin Jumala kutsuu, siihen hän myös varustaa. Touko Hjelt Kuvat Sami Kemppaisen arkistot