Nuotta 2/2010 by Plussmeedia

Herra,

johdata minua

tahtosi tietä

Pelasta lapsi Etiopiassa / Saara ja Päivi – tytär ja äiti / Iisak, puukko & Abraham / Mitä on palveleminen?/ Bob K & HC-kristillisyys / Rap-maailman saarnamiehet

K u u M E n E E & K y lM E n E E Koonnut Johannes Koskenniemi

S I v u PE R S oo nA

SAnA-lEHtI KAAPPASI vuoden

ykkösuutisen joulukuussa tehdes sään jutun kommunistirokkari Kari Peitsamon uskoontulosta. Onneksi olkoon Sana ja Kari! olyMPIAlAISEt AlKAvAt ja kansallistunne nousee. Taskussa oleva taivaan kansalaisuus muis tuttaa kuitenkin identiteetistä, jota menestys ei hetkauta. MonEn KESätyöMAHdollISuudEt laajenivat, kun osoittau

tui, että lääkärin hommaan pääsee ilman papereitakin. vIHElIäISIMMät AjAt

vuodesta ovat takana. Kun pimeyden eteneminen on nyt pysäytetty, seuraavat kuukaudet saadaan kulkea kohti valoa.

Antti, piilotettu

suurmies Teksti ja kuva Johanna Välimäki

ERoAKIRKoStA.fI antaa sivuillaan

arkkipiispaehdokkaiden vastata kysy mykseen, miksi kuulua kirkkoon. Päinvastaista odotellessa.

Kuukauden osuma: ”Ja meillä tälläkin kertaa joulun päähenkilö on Jeesus-lapsi, eikä keskustan puheenjohtaja.” – Kuntaministeri Mari Kiviniemi, HS 24. 12. 09

PAKKAnEn yllättI VR:n taas housut kintuissa. Tämä taas ei yllättänyt ketään. KIRKKoon Kuuluu enää alle 80 prosenttia kansasta, ja määrä vähe nee. Aika näyttää, millaiseksi meno menee valtakunnassa. EntISEn KAlAnnIn seurakunnan

vireän nuortentoiminnan alasajo hui pentui, kun pidetylle nuorisopastoril le annettiin potkut. Kenen etu?

1981 Antti syntyy 1993 Antti löytää Jeesuksen 1994 Antin eka oma mikseri 2002 The Roadin miksaajaksi 2004 Valmistuu insinööriksi

PIEtARSAARESSA oli uskonnollises

sa yhteisössä vaadittu hyväksikäytet tyjä lapsia kerta toisensa jälkeen an tamaan anteeksi, vaikka teot vain jat kuivat. Mutta kun Jeesus antoi an teeksi syntiselle naiselle, hän lisäsi: ”Mene, äläkä enää syntiä tee.”

2005 250 keikkaa yhdessä vuodessa 2007 Häät Eeva-Maijan kanssa 2010 Kolmatta kertaa Maata Näkyvissä -festareiden stagemanagerina

Jyväskylässä asuva Antti Aaltonen tavataan usein miksaamassa monissa kristillisissä nuortentapahtumissa. Syvällinen äijä avasi Nuotalle palan maailmastaan.

Mitä kuuluu? Hyvää kuuluu, sellaista normaa lia arkea. Miten löysit oman paikkasi? Äänentoisto on ollut harrastus lapsesta asti, ja olen itse oppinut miksaajaksi. Sitä on nuoresta asti hiljalleen päässyt eteenpäin. Mikä innostaa sinua palvelemaan? Meillä on maailman paras sa noma, ja olen ylpeä, kun saan olla mukana. Tiedän, miksi tätä teen,

ja siitä saan voimaa joskus raskail lekin reissuille. Kuinka kohtasit Jeesuksen? Olen ollut uskossa lapsesta asti. Jossain vaiheessa kapinoin, mutta 12kesäisenä heräsin ottamaan asiat tosissani myös omakohtaisesti. Mikä uskossa merkkaa sulle eniten? Meillä on toivo ja paikka, johon päästään, ja se asettaa asioille oi keat mittasuhteet. Maailma on vain välietappi, taivas määränpää. Tulevaisuuden suunnitelmia? Olen tyytyväinen nyt, mutta unelmani olisi joskus miksata koko päiväisesti kristillisissä kuvioissa. Terveiset Nuotan lukijoille: Anna Jumalalle se, mikä Jumalan on. Jos sulla on lahjoja, ne on Ju malan antamia, jotta antaisimme ne Jumalan käyttöön.

Pä ä K I R j o I tuS

K uu K Au d E n lu K u

Unelmana lääkäri, jääkäri vai turhimman julkkiksen pokaali? EläMME jännIttävIä aikoja. Yhteis-

hakuun tähtäävien on tehtävä elämän isoja valintoja. Jotenkin hurjaa, että siinä vaiheessa, kun oman identiteetin palasia ollaan vasta hakemassa, pitää samalla tehdä isoja, koko elämään vaikuttavia siirtoja. Oma tilanteeni ei ollut aikoinaan yhtään ruusuisempi. En tiennyt yhtään, mitä elämälläni tekisin. Kymppiluokkaakaan ei vielä ollut, joten päätin vanhempien kohtalaisen painostuksen seurauksena, että kertaus on opintojen isoäiti, ja jättäydyin ysiluokalle. Hennot unelmat paloivat kirkolliseen nuorisotyöhön tai kuuntelemaan ja auttamaan ihmisiä esimerkiksi psykologina. Tosin psykologihaaveen opinto-ohjaajani aika viileän realistisesti torppasi. Monet luokkakaverini haaveilivat isoista töistä, joissa voisi tienata rahaa. Suosikkiammatteja olivat tuomari, lääkäri, lentäjä, sähkömies ja muut kunnon äijämäiset ammatit. Joku haaveili muusikon urastakin. tänä PäIvänä yhä useampi nuori haluaa

olla julkisuuden henkilö. Unelma-ammatti on olla jonkin sortin julkkis. ’’Haluan, että minut tunnetaan. Sitten olen jotain, kun saavutan edes jonkinlaisen julkisuuden.’’ Idolsit, X-Factorit, Talentit sun muut kykykilpailut keräävät kiemurtelevat jonot unelmia ja haaveita jostain suuresta. Joku onnellinen pääseekin julkisuuteen. Iltalehti kirjoittaa ja ihmiset huomaavat kauppajonossa. Seuraa tuijottelua, ihailua ja ihmettelyä. On sairaan siistiä ja onnellista nousta tavallisen kansan yläpuolelle. Vai onko? Tony Halme oli äijien äijä − mies, josta puhuttiin ja josta kirjoitettiin. Alamäki oli nopea ja surullinen. Vain puoli vuosikymmentä sitten mielettömän vaalivoiton saanut entinen nyrkkeilijä ja isoissa jenkkileffoissakin esiintynyt showmies kuoli yksinäisenä ja hylättynä. Oman nuoruuteni iso sankari, maailman kaikkien aikojen menestynein ja lahjakkain mäkihyppääjä, on kerännyt julkisuutta enemmän kuin kukaan. Tarina ei ole ollut iloista kerrottavaa, mutta se on saanut jatkua ehkä yllättävänkin pitkään. Onnellinen loppu vaatii kyllä jo melkoista ihmettä. vIIME vIIKollA eräs rock-elämän mainetta ja kunniaa maistanut ystäväni totesi, ettei julkisuudessa ja ihmisten ihailussa ole oikeasti mitään, mikä tekisi onnelliseksi.

Ihmistä on turha nostaa jalustalle. Ihailevat katseet ja kirkuminen eivät auta, jos on sisältä tyhjä ja turta. Voi, kunpa nuoret tulevaisuuden tekijät tietäisivät tämän. Eilisen päivän unelmaammatit taitavat sittenkin olla parempia kuin nykyiset yhden yön ihmeellä maineeseen ja mammonaan tähtäävät unikuvat. otEtAAn EläMäMME sisältö, unelmat ja

todellisuus sieltä, mistä ne kuuluu ottaa. Taivaan Isän lahjaa on se, mitä olemme. Myös kaikki, mikä meitä ympäröi, on lahjaa. Sinä Jumalan lapsi: unelmoi, nauti ja elä todeksi tätä päivää Luojamme hyvässä johdatuksessa. Etsi ja kysele omaa paikkaasi rauhassa ilman paineita. Välillä sataa ja joskus paistaakin. Armottoman maailman keskellä Luojasi ei aseta sinulle suorituspaineita. Saamme palvella toisiamme ja Kaikkivaltiasta omilla lahjoillamme ja omalla paikallamme. Jumala johdattaa niin, että toisesta kirjoitetaan palstakilometrejä ja toinen jää ilman millin milliä, mutta hän ei ole yhtään julkisuuteen pongahtanutta ystäväänsä onnettomampi tai huonompi. Elämän sisältö ratkaisee sen arvon. Annetaan Jumalan tuoda siihen sisältöä. ZEMPPIä yHtEISHAKuun ja elämän valintoihin, oletpa sitten koulussa, töissä tai sillä välillä. Mukavaa helmikuuta!

Miljardi ihmistä näkee

nälkää Suur-Helsingin alueella heitetään roskiin 1,7 miljoonaa kiloa perunaa ja leipää, 1,3 miljoonaa kiloa liharuokia ja miljoona kiloa puuroa. www.home-2009.com/us/index.html Lähde YK:n verkkosivut

Juha Heinonen Nuotan päätoimittaja Nuotta 2 /2010

S I S ä llyS

10 Pelasta lapsi Neulomalla yksinkertaisen nutun voit pelastaa lapsen hengen Etiopiassa ja edistää naisten synnytysoloja. 2 Tosi mies palvelee Jumalaa. Antti kertoo, miten löysi oman paikkansa. 3 Pääkirjoitus: Unelmana lääkäri, jääkäri vai turhimman julkkiksen pokaali? 5 Voiko vanhempien kanssa tulla toimeen? Saaralla ja hänen äidillään Päivillä on läheinen suhde; he tekevät yhdessä töitä ja jakavat elämän ilot ja surut. 8 Abit vastaan amikset: ikuinen kiista. Kumpi vakuuttaa, päätä sinä! 9 Toimittajan avautuminen: Näin erotaan! Onko avioerosta tullut itsestäänselvyys? 10 Missiosivut: Neulomalla nutun voit pelastaa lapsen Etiopiassa. 11 Millaista on asua lähetyskentällä? Kirjeitä maailmalta, osa 2. 12 Ammattivaihtoehdot ovat moninaiset, miten on mahdollista löytää oma paikka? Neljä henkilöä kertoo, miten he löysivät omansa. 16 Jeesus Facebookissa. Maarit miettii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 17 Kaveri: Iitissä iloitaan yhteydestä. Nuotan toimittaja käy antamassa arvionsa nuortenillasta. 18 Arkkipiispaehdokkaat syynissä. Laitetaan arkkipiispaehdokkaat tiukkaan kuulusteluun. Ketä sinä äänestät? 20 Miten Jumalaa voi palvella? Miten löydän oman kutsumukseni? 21 Gallup. Ketä autoit viimeksi?

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 31. vuosikerta issn– 0357–7139

22 Ristikko 23 Miten voisit osallistua vapaaehtoistyöhön? 24 Kultainen keskitie on illuusio. On vain kaksi tietä, jotka vievät eri suuntiin. Kummalla tiellä sinä olet? 26 Suomessa on vain kourallinen kristillisiä lukioita. Marianne kertoo, millaista on opiskella kristillisessä ympäristössä. 29 Sarjakuvat 30 Iisakin ja Abrahamin uhri. Kuinka Jumala voi käskeä tappamaan oman poikansa? 32 Raamattu- ja rukouskalenteri 34 Tunnustuskirjat − historian havinaa vai rautaista totuutta? 36 Uutisia meiltä ja maailmalta. Mitä tapahtuu vainotulle kirkolle? 38 Kaksi bändiä, jotka bätläämisen sijaan antavat kunnian yhdessä Herralle: Connection Posse & Maallikkosaarnaajat. 40 Home: Mitä tapahtui maailmallemme? Elokuva ilmasta näyttää karun totuuden maapallomme tilasta. 42 Bob K ihmettelee, minne hardcorekristillisyys on hävinnyt. 44 Gospeluutiset raportoi, mitä kristillisessä musamaailmassa tapahtuu nyt. 45 Top 5. Maanalaisen Levykaupan myydyimmät ja Lassen suositukset. Hartaus: Mikä on parasta, mitä voit tehdä? 46 Tapahtumatori. Mitä tapahtuu? Missä kannattaa olla? 47 Miksi kannattaa tilata Nuotta? Siitä on iloa sinulle ja koululaiselle Afrikassa. 48 Antimainos: Ei se vaihtamalla parane!

Toimituskunta Maarit Alkula, Tuomas Auvinen, Riina Halme, Riikka Hämäläinen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Netta Norro, Jukka Peura, Martti Pyykönen, Saara Räty, Joanna Rönkkö, Susanna Sarimaa, Aarni Seppälä, Mikke Vepsäläinen Toimitusneuvosto Mika Falk, Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Leevi Helo, Sofia Huolman, Teemu Kakkuri, Sami Liukkonen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tea Ikonen, Tommi Hämäläinen, Sakari Nordman

toIMItuS Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimituspäällikkö Tommi Hakkari tommi.hakkari@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimitussihteeri Joanna Amemori joanna.amemori@nuotta.com

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Nuotta/Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI Puh. (09) 251 390 (ma–pe klo 8–16) tilauspalvelu@nuotta.com Sähköpostia lähettäessäsi mainitse lehden nimi. NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 49 euroa, vuosikerta 55 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu

20 Herran palvelija Meidät on kutsuttu palvelemaan Jumalaa. Miten palveleminen tapahtuu ja miten löytää oma paikka?

42 Bob K tuo Ruotsista tuulahduksen raikasta soundia ja HC-kristillisyyttä. Bändi esiintyy Helsingin Musamessuilla.

MAINOKSET JA MEDIAKORTTI ilmoitukset@nuotta.com Mediakortti löytyy netistä: www.nuotta.com/mediakortti.html ILMOITUSHINNAT Katso mediakortista, hinnat alkaen 100 e

Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko Suomen Ev. Lut. Opiskelijaja Koululaislähetys, pääsihteeri Jussi Miettinen PAINO Painotalo Auranen Oy

TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys Suomen Ev. Lut. Opiskelija ja Koululaislähetys KUSTANTAJAT Sley-Mediat Oy, toimitusjohtaja Teemu Kakkuri

Herra,

johdata minua tahtosi tietä

Kannen kuva Mikael Rydenfelt

Pä ä HA A S tAt tE lu

Saara Räsänen, 19, kysyy äidiltään seurusteluneuvoja ja istuu samoissa kaupunginvaltuuston kokouksissa. Saaran muuttaminen pois kotoa ei vienyt äidin ja tyttären läheisyyttä, mutta mitä nyt tapahtuu, kun nimettömään on ilmestynyt outo sormus?

A A R A

ä N E N

’’Äiti haluaa

mun

pARASTANI’’ Teksti Johannes Koskenniemi, kuvat Mikael Rydenfelt

Nuotta 21 /2010

nyt? Opiskelen kemiaa Helsingin yliopistos

sa Kumpulassa. Lisäksi käyn Riihimäellä koulutuslautakunnan ja kunnanvaltuuston kokouksissa, joten Riihimäki–Helsinkiväliä ravaan tiiviisti. EnSI vuonnA? Ensi vuodesta ei ole vielä tietoa. Ehkä Turussa, ehkä Helsingissä. Opiskelen kemiaa tai sitten jotain muuta. PuRIStAAKo SoRMuS? Sormusta ei ole sor messa nyt hetkeen. Se on pienennettävä nä, eli ei purista.

un Saara Räsästä pyydettiin vuosi sitten Pian sen jälkeen alkaneen seurustelun aikaulos, hänen äitinsä Päivi oli ensimmäinen na äidin neuvot ovat olleet tervetulleita. Eivät henkilö, joka tiesi asiasta. Se ei kuitenkuitenkaan ihan aina: kaan Saaraa haitannut, sillä äiti ja tytär ovat tot− Äiti on neuvonut ilman pyytämistäkin, Saara toteaa kuivasti. tuneet puhumaan kaikenlaisista asioista, myös − Olen välillä Saaraa loukannutkin, kun olen hyvin henkilökohtaisista. sanonut liian suoraan, että älä ole sitten tuol− Jos mulla on joku asia, josta haluan puhua, lainen tai tällainen poikaystävän kanssa, Päivi teen sen juuri äidin kanssa, Saara kertoo. pahoittelee. Syytkin ovat selvät. − Äiti on kokenut ja haluaa mun parastani! EtäISyyS EI vIEnyt läHEISyyttä Päiviä sujuva keskusteluyhteys lämmittää. Päivi ja Saara ovat tottuneet puhumaan julki− Olen saanut paljon meidän keskusteluissuudessa perheestään ja analysoimaan suhtamme. Olen ikään kuin saanut elää nuoruutta dettaan. Päivi on lehtien vanha tuttu työstään uudestaan, päässyt kiinni siihen tunnevirtaan, kansanedustajana ja kristillisdemokraattisen hän kuvailee. puolueen puheenjohtajana, ja SaaKaikista ei ole mukavaa tai edes rasta media kiinnostui tämän tulkovin toivottavaa jutella esimerkiksi Äiti on kokenut tua valituksi Riihimäen kaupunginseurusteluasioistaan äitinsä kansja haluaa valtuustoon viime vuonna, vasta sa. Miksi Saarasta on helppoa pumun parastani! 18-vuotiaana. hua äitinsä kanssa lähes kaikesta? Lehdissä on ihmettelevään sä− Äitiä kiinnostaa kuunnella. En vyyn esitelty äidin ja tyttären mutkatonta ja lämä puhuisi, jos häntä ei kiinnostaisi, Saara heistä suhdetta. Nyt Saaran muutettua Riihivastaa. mäen kodista Helsinkiin läheisyys ei ole vähenPäivi puolestaan korostaa Saaran avoimuutynyt, vaikka fyysinen etäisyys onkin kasvanut. den merkitystä. Suurin rooli on hänestä kui− Ei nähdä kovinkaan paljon, mutta pystytenkin yhteisellä uskolla ja arvopohjalla. Naisia tään puhumaan kaikesta, Saara kuvailee. yhdistää usko Jeesukseen syntien sovittajana. − Kummallakin on paljon omaa elämää, ja − Se tekee monenlaisen yhteyden läheiseksi, meillä on neljä muutakin lasta. En ole kaikessa Päivi sanoo. mukana... Päivi aloittaa. − Olisi varmaan erilaista, jos olisimme eri − ...vaikka haluaisitkin olla, Saara lopettaa, ja mieltä perusasioista, Saara myöntelee. molemmat nauravat.

KIljuntA PAljAStI

Entä millaisista asioista äiti ja tytär yhdessä keskustelevat? − No kuule ihan kaikista. Miehistä, koulusta ja nykyään myös politiikkaan liittyvistä asioista (toim. huom: molemmat ovat Riihimäen kaupunginvaltuuston jäseniä), Saara sanoo. − Toisten asioista ei tietenkään puhuta, hän lisää. Viime aikoina mieskeskustelut ovat keskittyneet erityisesti yhteen mieheen, ainakin sen jälkeen, kun Saara yli vuosi sitten alkoi seurustella. Päivi oli tietoinen seurustelusta hyvin varhaisessa vaiheessa. − Säikähdin, kun (kodin) yläkerrasta alkoi yhtäkkiä kuulua kauhea kiljunta. Tiesin, että jotain on tapahtunut. Päivi riensi yläkertaan katsomaan, mistä on kyse. Paljastui, että Saara oli juuri saanut viestin, jossa häntä pyydettiin ulos. − Näin hyvin pystyn pitämään asiat sisälläni, Saara nauraa.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

ISän jA äIdIn Eväät EIvät RIItä Päivi vakavoituu, kun kysyn, mitä tyttären usko hänelle merkitsee. − Koen, että se on mielettömän suurta armoa. Olen siitä nöyrästi kiitollinen. Vaikka Räsästen koti on kristitty, Saara ei ole perinyt uskoa äidinmaidossa − niin kun ei voi tehdä. Raamattua on kotona kyllä luettu ja kirkkoon on lähdetty, eikä riparia käymättömien lasten mielipidettä ole tässä asiassa kysytty. Mutta elävää uskoa eivät isä ja äiti pysty lapsilleen antamaan. − Uskon syntyminen on aina Jumalan työ, eivät vanhemmat saa sitä aikaan, Päivi selittää. Vanhemmillakin on kuitenkin tärkeä tehtävä: pitää Jumalan sanaa esillä, käydä perheen kanssa kirkossa ja sanankuulossa, lähettää pyhäkouluun, leireille ja nuorteniltoihin. Loppu on Jumalan työtä ja hänen vastuullaan. − Ei pelkillä äidin ja isän eväillä päästä pitkälle. Meidänkin kodissamme tilanne voisi olla toinen, vaikka kaikki olisi tehty ihan samalla tavalla kuin nyt, Päivi kiteyttää.

PAHoInvoIntIA yHtEISKunnAn ytIMESSä

Päivi Räsänen on eduskunnassa tottunut puhumaan perheestä ja puolustamaan sitä. Perhe on hänen mukaansa keskeinen solu sekä yhteiskunnan että seurakunnan kannalta. − Kun perhe voi pahoin, yhteiskunta voi pahoin. Ja Suomessa moni perhe voi pahoin, hän toteaa. EI tARvEttA KAPInAAn Esimerkiksi Päivi ottaa hätkähdyttävän luLäheinen suhde omaan äitiin ja perheeseen ei vun: noin satatuhatta lasta elää perheessä, josole Saarasta koskaan tuntunut ahdistavalta tai sa ainakin toinen vanhemmista on vakavasti alkahlehtivalta. koholisoitunut. − Ei todellakaan! Mä haluan olla Tähän ja muihin vastaaviin mahyvissä väleissä niiden kanssa, joidonlukuihin on Suomessa ehkä Ei pelkillä ta olen lähellä. Ehkä siksi onkin vain turruttu. Syytä olisi kuitenkin haäidin ja isän johdonmukaista, että Saara ei ole vahtua. eväillä päästä käynyt kapinaan perhettään tai sen − Olisi tärkeä herätä tajuamaan pitkälle. arvoja kohtaan. perheen merkitys. Siellä tapahtuu − Sellaista vaihetta ei ole ollut − kasvattaminen, rakastetuksi tuleainakaan vielä, Päivi hymyilee, ja jatkaa: misen kokeminen ja arkinen huolenpito, ne − Kyllä meidän perheessä on kapinoita nähty, ovat ydinjuttuja yhteiskunnan kannalta, hän mutta Saara on aina halunnut olla kiltti. kiteyttää. − Olen yrittänyt olla kiltti. Ei ole tarvinnut koPerhe on myös tärkeä hengellinen elementti, keilla rajoja esimerkiksi alkoholin kanssa, Saara mikä kirkon ja sen seurakuntien olisi hyvä nyselittää. kyistä paremmin huomata. Päivi kuvailee perPäivi kertookin pystyneensä aina luottahettä ihmisen lähimmäksi seurakuntayhteymaan Saaraan. Saara puolestaan ei ole halundeksi ja ensimmäiseksi lähetyskentäksi. nut tätä luottamusta menettää. − Perheessä kerrotaan evankeliumi ja jae− Sen voi menettää vain kerran, hän toteaa. taan se. Siellä on mahdoton esittää itseään

5 euroa ei tee onnelliseksi... joS SAISIt oStAA viidellä eurolla onnea, mitä ostaisit? Voisit ostaa jäätelön, hampurilaisaterian, kynsiviilan tai kännykorun. Tekisikö se onnelliseksi?

parempaa, ja siksi syntisyys tulee esiin. Juuri siksi sanoma syntien anteeksisaamisesta on perheessä konkreettinen juttu. Kaikki ymmärtävät, että sitä tarvitaan. Anteeksipyytämisen opetteleminen lähteekin perheestä, jos lähtee ollenkaan.

AvolIItto EI nAPPAA

Päivi Saaran mukaan: Huolehtivainen... en voi sanoa että tukeva (nauraa). Topakka, äidillinen. Ei meillä ole ollut ko tiäitiä, meillä on ollut kotiisä.

Miltä Päivin ajatukset kuulostavat Saarasta, joka on nyt kihlauksen myötä valmistautumassa perustamaan omaa perhettä? − Tutuilta. Mietin, että jos olisit kysynyt minulta samat kysymykset, olisin vastannut vain, että siinä oli aika tyhjentävä vastaus, Saara hymyilee. Saara haluaisi tulevan perheensä olevan paljolti samanlainen kuin hänen lapsuudenperheensä. − Haluaisin läheisen, yhteisöllisen perheen. Joulunpyhinä kihlat solminut pari ei ole vielä lyönyt lukkoon hääpäivää. Marssijärjestys on kuitenkin selvä: ensin naimisiin, sitten hynttyyt yhteen. Avoliitto ei ole vaihtoehto. − Ei! Se ei ole mikään liitto, Saara kuittaa. Avioliiton tärkeys on opittu kotoa. Päivin mukaan perhe rakentuu avioliiton varaan; avioliitto on siis perheen tärkein elementti. − Sitä pitää puolustaa paitsi lasten hyvinvoinnin takia, myös puolisoiden itsensä takia. Aviopuoliso on suuri Jumalan lahja, hän kuvailee.

SuuntAnA AvIolIIton SAtAMA

Saara Päivin mukaan: Pienestä pitäen hyvin sosiaali nen. Liittäisin myös häneen sa nan topakka. (Saara: En yhtään niin topakka kuin sinä!) Saara on hyvin herttainen ja suloinen, mutta... (S: Mutta?) ...aika äkki pikainen, suuttuu nopeasti ja leppyy myös. Lahjakas.

Tyttären avioliitto tuntuu Päivistä hiukan haikealta ajatukselta. − On sellainen ajatus, että näin pianko tästä pienestä tytöstä tuli jo tällainen nainen. Mutta haikeus on sivujuonne. Näin sen kuuluu mennä; ajan kuluminen vain yllätti − aika todella kiitää, hän sanoo. Päivi voi kuitenkin lohduttautua sillä, että kotona asuu kolme Saaran pikkusiskoa. − Et varmaan ikinä päästää Juuliaa (nuorinta sisarta) lähtemään, Saara nauraa. Entä miten äidin ja tyttären suhde kehittyy nyt, kun tytär purjehtii avioliiton satamaan? − Toivon, että läheiset suhteet jatkuvat. Kunnioitan kuitenkin sitä yksityisyyttä, joka kuuluu jokaiselle uudelle perheelle, Päivi sanoo, ja jatkaa: − Päätösvalta siirtyy nyt... − ...lopullisesti anopille, Saara lopettaa, ja molemmat nauravat taas.

nuottA-lEHtI haluaa olla aktiivisesti levittämässä ilosanomaa Jeesuksesta. Virossa on alettu julkaista plussnimistä lehteä. Lehden tavoitteena on Nuotan tavoin pitää esillä Raamatun sanaa etenkin siellä, missä sitä ei ennestään tunneta. Lehden toimittaminen Viroon vaatii kuitenkin rahoitusta. Nyt sinulla on mahdollisuus jakaa omastasi. SInun on HElPPo osallistua lähetystyöhön Nuotan kautta: sujauta 5 euroa kirjekuoreen tai pankkitilille, ja raha menee lyhentämättömänä Viron pluss-lehden hyväksi.

Jumalan sana tekee. IloSAnoMA jEESuKSEStA vaikuttaa. KAtSo vIRon PluSS-lEHdEn koordinaattorin terveiset missiosivulta. Liitä halutessasi yhteystietosi, niin saat terveisiä Virosta. tIlInuMERo 800015-779195 vIItE 10078 89200 42470 01519 KERäySluPA 1293 A

lEIKKAA KIRjEKuoREEn alla oleva osoite ja postimerkki. Nuotta maksaa postimaksun.

nuottA MAKSAA PoStIMAKSun

Nuotta/Pluss TUNNUS 5001710 00003 VASTAUSLÄHETYS

noKKAPoKKA

Ikiaikainen mittelö:

lUKIo vs. AMIS Teksti Johannes Koskenniemi, kuvat IStockphoto

Uskossa pitää päästä aina syvemmälle, ja sehän ei onnistu pelkällä sähköporalla.

lukiolainen: Jos pitäisi valita kymmenen kertaa uudestaan, menisinkö yläasteen jäl keen lukioon vai ammattikouluun, valitsisin lukion yksitoista kertaa. Yleissivistys on tämän päivän juttu. Jos haluaa yhtään ymmärtää maailmaa, pitää opiskella. Muuten vain vaellellaan laput silmillä ja syl jeskellään pientareelle. Kuluuhan se aika toki siinäkin. Lukion kautta pääsee työhön tietysti vähän myöhemmin ja pal

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

koille myös, mutta ehtii sitä tässä elämässä kai töitäkin tehdä. Silti jää ainakin neljäkymmentä vuotta sii henkin lystiin. Kun katsoo, mitä yläasteen luok kakaverit, jotka menivät amikseen, tekevät tällä hetkellä, ei kateeksi käy. Basso vaan heiluttaa karvanop pia, kun tuunattu Escort pyyhkäisee ohi. Joku lukee levyseppähitsaajak si, joku datanomiksi. Varmaan ihan kivaa hommaa ensimmäiset viisi

vuotta, mutta katsotaanpa uudes taan sitten viisikymppisinä. Onhan se tietysti vähän harmillis ta, että seurakunnan toiminnassa ei ole mukana melkein yhtään amista, mutta minkä minä sille mahdan. Saatan tietää, mistä se johtuu. Us kossa pitää päästä aina syvemmälle, ja sehän ei onnistu pelkällä sähkö poralla. Täytyy olla vähän muita työ kaluja: terävä pää ja pehmeät istuma lihakset. Niitä hiotaan lukiossa.

tammikuussa kysyimme, Esau vai jaakob.

jAAKoB

75 %

ESAu

25 %

to I M I t tA j A ltA

Näin

erotaan! Hyvähän se on huudella amisautoista, kun itse ajelee isän Mersulla.

Amis: Lukio on tämän maan yliarvostetuin juttu. Aina sitä hehkutetaan, mutta mitä ne lukiolaiset oikeasti osaa? Taivuttaa ruotsin epäsäännöllisiä verbejä, kirjoittaa oikein joitakin yh dyssanoja ja laatia runoanalyysejä. Niin joo, ja tanssia tietysti. Ei noilla taidoilla vielä kuuhun mennä. Kaiken sen teeskentelemisen jälkeen päähän painetaan nauretta va valkoinen lakki ja sitten tiede tään kaikesta kaikki ja ollaan suuria sankareita. Tekee ehkä vaikutuksen viisikymppisiin kukkahattutäteihin, mutta yöllä nakkikioskin jonossa painaa vähän toiset meriitit. Siitä sitten samaa humua jatke taan yliopistoon, jossa opiskellaan tonttutiedettä seitsemän vuotta, pu keudutaan haalareihin – miettikää sitä, haalareihin – ja tehdään aihees ta, joka ei kiinnosta ketään, väitös kirja, jota kukaan ei ikinä lue. Ja hup sista, sitten ollaankin työttömiä. Tälle kaikelle on luterilainen vaih toehto: opiskella oikeasti ammattiin, tehdä oikeita töitä ja saada oikeaa palkkaa. Jonkunhan ne verotkin on maksettava. En oikein enää jaksaisi kuunnella sitä, miten lukiolaiset aukovat naa maansa amiksista. Hyvähän se on huudella amisautoista, kun itse aje lee isän Mersulla. Tai viiksistä, kun itsellä ei karvat leukaa juuri varjos ta, vaikka kuinka lannoittaisi. Nämä samat kynäniskasankarit ovat pikkaisen nöyrempää poikaa, kun soittavat avuttomina putkimies tä avaamaan keittiön lavuaaria. Kaikkein vähiten tätä aukomista jaksaisi kuunnella seurakunnas sa. Ei ihme, ettei sinne tule ketään muuta meikäläistä, kun nuortenillat on nyt jo oikein räätälöity lukiolaisil le. Ikinä ei tehdä mitään, aina vaan puhutaan. Pohditaan vähän jotain predestinaatiooppia ja apokryfi kirjoja. Niin joo, ja lauletaan virsiä korkealta. Kuulostaa yhtä kivalta ja hyödyl liseltä kuin lukio.

KouluSSA oPPII PAljon hyödyllistä! Erään perjantain yhteiskunta

opin tunti kului mukavasti avioliiton laillisia kiemuroita opiskellessa. Tai eihän se monimutkaista ole: naimisiin mennessä ei voi olla jo nai misissa sekä täytyy olla 18 tai sitten saada erityislupa. Näiden kertaamisen jälkeen pääsimme itse asiaan. ”Tässä on avio liitto kaavamaisesti”, vitsaili opettaja. Vaiheethan siis ovat seuraavat: 1. Avioliiton esteiden tutkinta 2. Vihkiminen 3. Sovittelu (ei lakisääteinen) 4. Avioerohakemus 6 kk:n harkintaaika 5. Avioeropäätös 6. Omaisuuden ositus ”Kyllähän suuri osa avioliitoista nykyään päättyy eroon.” Kyllä opettaja, niin päättyy. oPPItuntI PySäyttI MInut. Negatiivisella tavalla. Toki avioeron opiskelu kuuluu lakitiedon kurssiin, mutta tapa ja panos, joka sen opetukseen käytettiin – suurin osa oppitunnista – tuntui hurjalta. Ero nähdään nykyisin hyvänä mahdollisuutena, joka käydään perusteellisesti läpi jo kouluaikana. Onneksi tunnilla ei sentään kannustettu eroamaan, ja opettajakin iloitsi 20 vuotta kestäneestä avioliitostaan. Koululla ja maailmalla on kuitenkin vaikutus ajatuksiin ja asen teisiin myös eron suhteen. onKo ERo SIttEn niin huono asia? ”Ongelma” on siinä, ettei kyse ole kahden ihmisen välisestä sopimuksesta. Kyse on liitosta, joka solmitaan Jumalan edessä. Jumala ei luonut avioliittoa rikottavaksi. Jo Raamatun alkulehdillä lukee: ”Siksi mies jät tää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi.” (1. Moos. 2: 24.) Jeesus vahvistaa tämän Matteuksen evankeliumissa: ”He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erot tako.” (Matt. 19: 6.) KuKAAn MEIStä ei voi taata, ettei

tule eroamaan. Me olemme syn tisiä ja teemme virheitä. Vaik ka avioliitto onkin suurim malle osalle nuorista kau kainen ajatus, on tärkeää laittaa oma arvomaailma myös sen suhteen kun toon ajoissa, ennen kuin vallitsevat ajattelumallit pääsevät aivopesemään ajatukset. Suomen laissa on selvä toimintamalli erotilanteisiin, mutta Ju malan silmissä ainoa rat kaisu on selvittää asiat – hänen avullaan.

Saara Räty saara.raty@nuotta.com Nuotta 2 /2010

M I SS I o

Pelasta lapsi

−NEULO NUTTU

Teksti Susanna Sarimaa, kuvat Helena Räisänen ja Aki Tuppurainen

Rakkaudella tehty vauvanvaate Nuttu auttaa vauvoja selviytymään hengissä Etiopian köyhissä oloissa. Sen neulominen on helppoa ja kaikille mahdollista.

jatus Nutuista sai alkunsa, kun Etiopiassa Airan sairaalassa hoitajat kaipasivat vaatteita pitämään vauvat lämpiminä. Lähetystyöntekijä Pirkko Tuppurainen näki erään sairaalan työntekijän ottaman valokuvan mahdollisesti Ruotsista saapuneesta villanutusta ja sai loistoidean: tällaisia nuttuja alettaisiin joukolla neuloa vauvoille. Pirkko teki itse neulontaohjeen, josta tuli nopeasti huippusuosittu. − Nuttu-projekti levisi kuin kulovalkea ympäri Etiopiaa, Pirkko Tuppurainen kerNuttujen neulojissa too. Nutut levion paljon nuoria, sivät Airan saieli kyse ei ole vain raalasta esieläkeikäisten merkiksi orpoharrastuksesta. koteihin ja moniin sairaaloihin. Nutuilla on kova kysyntä. Esimerkiksi Addis Abeban yliopistollisessa keskussairaalassa, Mustan leijonan sairaalassa, syntyy noin 500 lasta kuukaudessa.

nuoREt ASIAllA! Suomessa monet ovat innostuneet Nuttujen neulomisesta ja ottaneet

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

sen sydämen asiaksi. Nuttuja on lähetetty Suomesta Etiopiaan lähemmäs 7000 kappaletta. Nuttuja tehdään muun muassa seurakunnissa, kouluissa ja yksin kotona. Nuttujen neulojissa on paljon nuoria, eli kyse ei ole vain eläkeläisten Tuhannet nutut ovat harrastuksesta. Ikäainutlaatuisia osoituksia haarukka on laaja: lähimmäisenrakkaudesta. nuorin tietoon tullut nututtaja on 14-vuotias ja vanhin 94-vuotias. Yksi koulu on täynnä nuoria Nuttu-faneja. − Nuttu-innostus on ollut valtaisaa Kronoby gymnasiumissa, Pirkko iloitsee. Nuttujen neulomiseen eli nututtamiseen ei tarvitse olla käsityön mestari, sillä aloittelijakin pystyy saamaan vaatekappaleen valmiiksi. Tuppurainen vakuuttaa, että riittää, kun ottaa puikot käteen ja neuloo välillä oikeaa ja välillä nurjaa. Nuttu syntyy pienellä vaivalla, mutta on suuri apu!

vAuvojEn AInoA vAAtEKAPPAlE Etiopiassa alastomat vauvat tarvitsevat jonkun vaatettamaan heidät. Köyhät äidit eivät hanki vaatteita vastasyntyneilleen, koska he pitävät todennäköisempänä, että lapsi kuolee kuin jää eloon. Lapsikuolleisuus onkin Etiopiassa suuri. Joka 20. lapsi kuolee ensimmäisen elinkuukautensa aikana. Äitejä ei myöskään opeteta neulomaan, eikä lankoja tai puikkoja ole helposti saatavilla. − Naiset kutovat pyörän pinnoilla, Tuppurainen kertoo. Addis Abebassa ei paistatella aina hellesäässä, vaan öisin on usein pakkasta. Ilman nuttuja vauvojen selviytyminen olisi paljon heikommissa kantimissa. Nuttu houkuttaa äidit sairaaloihin synnyttämään − muuten he syn-

nyttäisivät kotimajoissaan. Äitiyspakkaukset on kehitetty aikoinaan siksi, että äidit kävisivät useammin neuvolassa. Etiopiassa nutut tuovat äidit sairaalaan. Tuppurainen on itse käynyt pukemassa monia vauvoja, ja hän tietää, miten nutut saavat äidit todella onnellisiksi.

nutullA läHEtyStyötä

Mieti sitä!

Tuhannet nutut ovat ainutlaatuisia osoituksia lähimmäisenrakkaudesta, johon Raamattu meitä uskovia rohkaisee. Tuppuraiselle syy rakastaa − sama, joka jokaisella kristityllä pitäisi olla − ovat nämä Jeesuksen sanat: ’’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te Auttaminen otitte minut luokja evankeliointi senne. Minä olin kulkevat alasti, ja te vaatetitte minut. Minä käsi kädessä. olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’’ (Matt. 25: 34−36.) Nuttujen tekeminen on myös osa lähetystyötä, johon jokaista Jeesuksen omaa käsketään lähetyskäskyssä (Matt. 28: 19−21). Vaikka ei itse pääsisi tekemään tai haluaisi tehdä lähetystyötä ulkomailla, Nuttuja ainakin voi neuloa, ja niistä on helppo aloittaa. Kuten Tuppurainen painottaa, ihmisellä on ruumis, sielu ja henki, ja ne kaikki tarvitsevat jotakin: henki evankeliumia ja ruumis lämmikettä. Auttaminen ja evankeliointi kulkevat käsi kädessä. Eiköhän siis oteta puikot käteen ja aletaan nututtaa?

K I R j E Itä MA A I lM A ltA ohje nutun neulomiseen, sopii myös aloittelijoille: luodAAn 70 silmukkaa. KudotAAn kaksi oikein kaksi nurin

yhteensä 22 cm. SEn jälKEEn kudotaan aina oikein

neulosta 24 silmukalla, kaksi oi kein kaksi nurin 22 silmukalla ja aina oikein 24 silmukalla yht. 3 cm. KolMEn sentin jälkeen päätetään keskimmäiset 22 silmukkaa ja ku dotaan kumpikin olka erikseen aina oikein neuletta, noin kolme senttiä etukappaletta + kolme senttiä takakappaletta. SEuRAAvAllA kerroksella 24 s oi kein ja sen jälkeen luodaan 22 uut ta silmukkaa keskelle ja taas ku dotaan 24 s oikein. SEuRAAvIllA kerroksilla 24 silmuk kaa aina oikein, 22 silmukkaa kak si oikein kaksi nurin ja 24 silmuk kaa aina oikein, yhteensä 3 cm. SIttEn siirrytään kokonaan takaisin kaksi oikein kaksi nurin neulee seen, jota tehdään taas 22 cm. tuloKSEnA on siis pitkä pätkä, jos sa nelikulmainen pääaukko kes kellä. vIIMEKSI ommellaan sivusaumat yhteen. Käsille jätetään aukot.

osoite, johon nutun voi lähettää: Black Lion Hospital Medical Director Dr. Daniel Zewdineh P. O. Box 5657 Addis Abeba, Ethiopia Edullisin vaihtoehto on Economy posti. Pirkko Tuppurainen pyytää myös tilastojen takia lähettämään hänelle viestiä Etiopiaan lähete tyistä Nutuista. Sähköposti: pirkko.tuppurainen@sekl.fi

Kehitysmaissa vuosittain noin

60 miljoonaa äitiä synnyttää kotioloissa ilman ammattiapua, ja noin

neljä miljoonaa vauvaa kuolee ensimmäisen elinkuukauden aikana. Lähes

kahden miljoonan lapsen kuolema ensimmäisen vuorokauden aikana olisi estettävissä yksinkertaisin keinoin. Lähde Maailman äidit 2006 -raportti

Tälle palstalle nuoret kirjoittavat kokemuksiaan lähetyskentiltä.

Ryhdy nutun faniksi facebookissa! lisää tietoa nuttu-projektista: www.tuppurainen.fi

Seikkailut Romaniassa! Teksti ja kuva Hanna Nummela

Olen aina halunnut päästä tutustumaan vieraaseen kulttuuriin elämällä sen sisällä asioita todeksi. ’’Bus for Lifen’’ kanssa se tuli mahdolliseksi. Olen asunut kolme kuukautta romanialaisessa pikkukylässä nimeltä Codlea ja työskennellyt bussissa, jonka tehtävänä on jakaa evankeliumia ja tehdä kirkkojen kanssa yhteistyötä Itä-Euroopan maissa. BuSSI on KulKEnut Romanian pikkukylien läpi ja pysähtynyt myös isompien kaupunkien varsille. Olen nähnyt ihmisiä asumassa erilaisissa yhteisöissä ja olosuhteissa, vieraillut romani ja romania laisperheiden luona. Kulttuurit eroavat toisistaan paljon, vaikka kulkukoiria ja kerjäläisiä näkeekin joka paikassa. Eräs mieleenpainuvimmista hetkistä on ollut kohtaaminen vuo rella asuvien perheiden kanssa. Kiipesimme vuorelle jakamaan perheille isot kassilliset ruokaa. Saimme kuulla heidän elämästään ja rukoilla terveyttä 86vuotiaalle mummolle, joka hoitaa perheen pienimpiä isän ollessa kylällä töissä ja lasten koulussa. Perheillä ei kuitenkaan ole varaa asua vuoden ympäri kylällä, jo ten he vuokraavat vain talven ajaksi sieltä asunnon. Jokaisen lapsen ja aikuisen kasvoilta paistoi kuitenkin hymy, vaikka puhdasta vettä ei ole, lasten vaatteet ovat leikeistä riekaleiset, ja koko perheen on nukuttava yhdellä sängyllä. Romanikylässä Padurenissa vieraillessani ymmärsin entistä enem män yhteisöllisyydestä, jota täällä vaalitaan. Kyläläiset kertoivat olevansa surullisia lähdöstäni ja kyselivät, milloin tulen seuraavan kerran. Olin ystävystynyt heidän kanssaaan muutamassa päivässä. He ehdottivatkin muuttoa Padureniin. ”Mitä pidät romanipojista? Haluaisitko liittyä sukuumme?” sateli odottamattomia kysymyksiä. Lähimmäisenrakkaus huokuu ihmisten välillä. Jokainen aamu kylässä aloitetaan yhteisellä kotikokouksella, jossa käydään läpi jokaisen tarpeet ja selvitetään toinen toistensa ongelmia, minkä jäl keen luetaan Raamattua ja rukoillaan asioiden puolesta. Romaniassa asustaessani olenkin saanut oppia paljon uutta ja tutustua upeisiin ihmisiin.

nIMI HannaMaria nIMI: IIKä: 18 MAA: Viro M MISSIo: Olen Virossa ilmestyvän M

Plusslehden koordinaattori. Etsin ihmisiä, jotka ovat halukkaita kir joittamaan tai olemaan muissa vastuutehtävissä Plusslehdessä.

MIKSI: Uskon, että Jumala haluaa

minun tekevän tätä työtä, ja olen innoissani siitä. Uskon, että Juma la antaa meille sellaisia vastuu tehtäviä, joita voimme tehdä iloi ten. Hän antaa innon tehdä työtä. KIItoS, että tuette tätä tärkeää työtä rahallisesti ja rukouksin! Nuotta 2 /2010

n E l j ä tA R I nA A

MInun paikkani Tekstit ja kuvat Aarni Seppälä

Kuisma Seppälä, nuohooja, Mikkeli:

Ei ole kahta samanlaista työpäivää olEn nuoHoojAn oppisopimuskoulutukses

sa, eli teen päivittäin nuohoojan työtä ja kahden vuoden koulutusaikana käyn kahdeksan viikon mittaista kurssia. Työhöni kuuluu kiteytettynä tulisijojen ja savuhormien puhdistamista ja tar kastamista sekä asiakkaiden opastamista. Yläasteella olin työelämän tutustumisjaksol la töissä viikon ajan perhetuttumme nuohous yrityksessä. Sen jälkeen olin kesätöissä nuohoo jana. Myöhemmin, seurustellessani nuohoojan tyttären kanssa, pääsin työskentelemään hänen isänsä yrityksessä. Siitä sain ajatuksen, että voi sin joskus itsekin olla ihan oikea nuohooja. Parasta työssäni on oma vapaus. Ihmislähei syys on tärkeää, sillä työssäni mennään ihmisten koteihin ja nähdään sekä kuullaan kaikenlaista. Pitää siis myös osata käyttäytyä sen mukaan. Tavoitteenani on opiskella nuohoojamestarin erikoisammattitutkinto, perustaa mahdollisesti oma nuohousyritys ja saada jostain hyvältä si jainnilta oma nuohouspiiri.

Nuotta 2/2010 | www.nuotta.com

Voisin joskus itsekin olla ihan oikea nuohooja.

Jumalan johdatukseen saa luottaa.

Eeva Broberg, virologi, Tukholma:

Innostuneena uusiin haasteisiin täMän vuodEn AluStA lähtien olen ollut

töissä Tukholmassa EU:n tartuntatautivirastossa ECDC:ssa (European Center of Disease Control). Työhöni sisältyy influenssaepidemioiden seuran taa Euroopan alueella, virkamiehenä toimimista ja paljon toimistotyötä. Nämä tehdään yhteistyös sä kansallisten influenssalaboratorioiden kanssa. Aikanaan olin vaihtooppilaana Saksassa, ja siellä luettiin jo lukion biologiassa biokemiaa, joka alkoi kiinnostaa minua. Luin sitä sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ja maisteriksi valmistumisen jälkeen tein tohtorin väitöskirjaa melko pitkään. Työni tavoite on selvittää, mi ten Euroopassa ja koko maailmassa pystyttäisiin taistelemaan influenssaa ja influenssakuolemia vastaan. Haluan kannustaa nuoria löytämään alan, joka kiinnostaa. Se ei välttämättä ole se, mihin van hemmat painostavat tai kaverit menevät, vaan se, mistä itse on oikeasti kiinnostunut. Jumalan johdatukseen saa luottaa, ja uskoa, että löytää oman paikkansa.

Päivi Niemen terapiavastaanotot Tampereella ja Helsingissä www.paiviniemi.net/

n E l j ä tA R I nA A

Kai Mattsson, delfiininkouluttaja, Tampere:

tämä on oma paikkani työSKEntElEn dElfIInIEn pääkouluttajana Särkänniemen delfinaariossa Tampereella. Työ höni kuuluu delfiinien koulutusta, näytösten suunnittelua ja tekemistä sekä erilaisia hallin nollisia asioita, kuten kokouksia. Näytöksiä on talvisaikaan yksi päivässä ja harjoituksia noin kuusi. Kesällä työ on vähän erilaista, sillä silloin näytöksiä on enemmän. Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja saanut siitä tietynlaista elämänvoimaa. Mulle oli unelmajuttu, kun delfinaario rakennettiin vuonna 1985. Olen ollut täällä töissä alusta asti. Yksi asia, mikä työssäni puhuttelee minua kristittynä, on anteeksiantamus. Jos jossain treenissä yrittää jotain ja delfiini tekee ihan mitä lystää, niin seuraavalla kerralla asia pitää olla unohtunut. Ihmisen ja Jumalan välinen suhde on vähän samankaltainen. Me tössitään ja teh dään mokia, mutta saamme anteeksi ja voim me oppia virheistämme.

Saamme anteeksi ja voimme oppia virheistämme.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

Työssäni jokainen viikko ja kuukausi on erilainen.

Matti Kemppainen, musiikin moniosaaja, Helsinki:

Musiikki vie kaiken aikani

www.nuotta.com

olEn MIKSAAjA, äänIttäjä, tuottaja ja muusikko, eli teen sekalaisesti liveäänentoistoa, studiotyötä, musiikkituotantoa sekä keikkoja. Työssäni jokainen viikko ja kuukausi on erilai nen, joten en kyllästy, mikä saattaisi tapahtua, jos tekisin vaikka toimistotyötä joka päivä sa maan aikaan. Päädyin alalle harrastuksen kautta ja opiske lin musiikkiteknologiaa vähän aikaa Pop & Jazz Konservatoriossa. Työtä riittää tällä hetkellä oi keastaan enemmän kuin ehtisin tehdä. Parasta työssäni on studiotyö, koska se on luovaa, mutta myös hyvät livemiksauskeikat ovat tosi kivoja. Olen mukana paljon erityisesti kristillisissä produktioissa. Koska olen itse kristitty ja tunnen paljon kristittyjä, niin sana kiirii kristittyjen keskuudessa ja sitä kautta tulee yhteydenotto ja. Tulevaisuudessa haluaisin keskittyä soitta miseen omissa kokoonpanoissa sekä musiikin tuottamiseen ja tekemiseen, oli se sitten omaa tai jonkun muun tekemää.

j E ESuS fACE B o o K I SS A

Etusivu

Profiili

Kaverit

Postilaatikko

Jeesus

Asetukset

Kirjaudu ulos

Haku

Maarit Alkula miettii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 3. helmikuuta klo 14:45

Seinä Tiedot Kuvat Laatikot Muistiinpanot Tapahtumat Luo mainos

Tilaa Nuotta

Jaa Maarit Alkula miettii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 3. helmikuuta klo 14:45 Kommentoi En tykkääkään

Tammikuussa uudistunut Nuotta on muhkea lukupaketti täyttä asiaa. Tykkää

Sinä ja 4 muuta tykkäätte tästä Karoliina Kaveri Sama täällä! Tajusin, että kohta pitäis Näytä valokuvia käyttäjästä Maarit

päättää, mihin hakee. Enkä tiedä yhtään… Joko sä tiedät, mitä susta tulee isona?

(56) Katso käyttäjän Maarit videoita (1)

3. helmikuuta kello 15:01

Tue medialähetystyötä! Haluatko olla mukana Jumalan valtakunnan työssä Nuotta-lehden muodossa? Nyt siihen on mahdollisuus: ryhdy Nuotta-kummiksi! Tykkää

Lähetä viesti käyttäjälle Maarit

Maarit Alkula No on mulla jotain suunnitelmia, mutta en

Keskustele käyttäjän Maarit kanssa

ole varma, mikä niistä on ensisijainen. Enkä yhtään tiedä,

Tökkää käyttäjää Maarit

pääsenkö sinne, mihin haluan tai toteutuuko mun unel-

Nuotta-taajuus

mat… Tai mitä sitten tapahtuu, jos ei kaikki menekään niinkun oon suunnitellut

Yhteiset kaverit 150 yhteistä kaveria

Näytä kaikki

3. helmikuuta kello 15:07 Saara Räty Ei se haittaa, vaikket vielä tietäis, mitä haluat tehdä. Kannattaa rukoilla, kyllä Taivaan Isä johdattaa :)

Nuotta Tommi Hakkari

Aarni Seppälä

Saara Räty

3. helmikuuta kello 15:15

Radio Dei keskiviikkoisin 19:35.

Maarit Alkula Kiitos, taidanpa tosiaan laittaa kättä ristiin Kaverit

853 kaveria

3. helmikuuta kello 15:16 Sielun Vihollinen Hah, vai että rukoilla… Varmaan se mi-

Ehdota kavereita käyttäjälle Aarni

tään auttaa. Yritä vaan silmä kovana päntätä kirjojasi 24/7

Poista kavereista

ja katso, mihin se riittää. Jos silläkään mihinkään pääset.

Jaa +

3. helmikuuta kello 15:17 Jeesus Kristus Aina kannattaa rukoilla. Kerro huolesi minulle, minä kyllä pidän sinusta huolta, rakas lapsi. Minulla on sinuakin varten suunnitelma, ja vaikka se ei aina ole samanlainen kuin omat suunnitelmasi, on minun suunnitelmani sinulle parhaaksi. 3. helmikuuta kello 15:19

”Muista, että olen sanonut sinulle: ’Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.’” Joos. 1:9 Kommentoi

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

Tykkää

K Av E R I

Teksti ja kuvat Johanna Välimäki

KAvERI nIMI: Roope Mikkola IKä: 17 vAPAA-AjAllAnI: Teen musaa, käyn

kuntosalilla ja Aikalisässä.

uSKo PARAStA uSKoSSA?

− Se on iankaikkista, eikä katoa minnekään. KuInKA uSKo näK y y ARjESSASI?

− Rukoilen iltaisin.

SEuRAKuntA MIllAInEn SEuRAKuntASI on?

Iitti yllätti Albert Järvisen kotikuntana tunnettu pienehkö pitäjä Iitti pääsi yllättämään monin eri tavoin. Nuotta kävi koeajamassa nuortenillan iittiläisittäin ja löysi kauniiden maisemien ja rauhallisten katujen lomasta pirteän ja vapautuneen nuorten yhteisön. 50 KIloMEtRIn AjoMAtKA Lahdes

ta koitui onneksi, kun tunnelmalli nen talviilta kätki suojiinsa rauhalli sen Iitin. Mutkikkaiden teiden var silta löytyi kauniita tiloja ja taloja tähtitaivaan valaistessa Nissanin tietä. Määränpää valaisi kuitenkin myös sydämen.

Iitistä löytyi Aikalisänuortenilta, joka pidettiin perinteisesti vapaan seurustelun iltana. Paikalle löysi 15 –20 keskenään mainiosti toimeen tulevaa nuorta. Biljardi ja korttipelit viihdyttivät lämminhenkistä laumaa naurun ja kahvin virratessa. Parinkymmenen asteen pakka nen ei osallistujia karsinut, vaan po rukkaa riitti tässä avarassa ja kotoi sassa nuortentilassa. Kaikki tunsivat toisensa, mutta myös ulkopuolinen toimittaja otettiin juttuun mukaan. Silmää piristivät lukuisat nuorten tekemät seinämaalaukset, Guitar Hero sekä julisteet milloin mistäkin kristillisestä nuortentapahtumasta tai bändistä. Kaikesta päätellen Iitin nuoret olivat yhdessä matkustaneet Suo men suurimpiin kristillisiin nuorten

− paras! Yhtenäisyys, henki, keskinäinen välittäminen ja ihmiset saavat tuntemaan itsensä kotoisaksi ja tervetulleeksi. MItEn PäädyIt MuKAAn?

− Riparin jälkeen jäin mukaan, sillä täällä on paljon kavereita ja hyvä olla. vuodEn KoHoKoHtA?

− Maata Näkyvissä -reissu Turkuun.

IITIN SEURAKUNTA tapahtumiin, ja julisteet ylläpitivät muistoja vuosien varrelta. Aikalisätoimintaan kuuluu kes kiviikkoisten ja lauantaisten nuor teniltojen lisäksi muun muassa raamiksia ja sählyiltoja. Tekemistä reilun seitsemän tuhannen ihmisen asuttamassa Iitissä siis riittää.

nuoRISotyönoHjAAjA tuulA lEHtoRAntA MItEn EvAnKElIuMI tulEE ESIIn AIKAlISäSSä?

− Hartauksissa, leireillä, tapahtumissa sekä arjen välittämisenä. Toivon, että usko näkyisi arjessa hyvinä tekoina, toisten hyväksymisenä ja kunnioittamisena. MItEn SEuRAKuntA tuKEE nuoREn uSKoA?

− Pidämme leirejä ja raamiksia, mutta henkilökohtaiset keskustelut ovat isossa roolissa ja tuovat porukkaa lähemmäs toisiaan.

Tuula ja Johanna

Nuotta 2 /2010

SEItSEMän

Seitsemän ARKKIPIISPAehdokasta Teksti Netta Norro

Nuotan toimittaja laittoi seitsemän piispaehdokasta syyniin. Mitä piispat ajattelevat seurakunnasta ja mahdollisesta tehtävästään sen kaitsijana?

1) Miten aiotte suojella kirkon ykseyttä, kun kirkon sisällä on niin erilaisia, jopa vastakkaisia mielipiteitä? 2) Miten rohkaisette kristittyjä nuoria, jotta he säilyisivät uskossa ja seurakuntayhteydessä?

Kari Mäkinen 1) KIRKoSSA on aina ollut erilaisuutta ja erilaisia näkemyksiä; se ei sinänsä

ole minusta vaarallista tai pelättävää. Kirkko on aina etsinyt tietään erilais ten näkemysten keskellä keskustellen ja rukoillen. Olennaista on se, että erilaisille näkemyksille annetaan tilaa ja samalla voidaan pysyä kirkon te kemissä päätöksissä, yhteisessä ehtoollispöydässä ja yhteisessä rukouk sessa. Sillä tavalla voidaan yhdessä erilaisina, siis moniäänisenä ja monen laisena kirkkona kulkea eteenpäin. 2) IHMInEn Muuttuu kasvaessaan ja kehittyessään. Samalla tavalla ihmi

sen usko muuttuu ajan myötä, eikä se pysy samanlaisena. Ihmiset ympä rillä ja paikkakunta voivat vaihtua, mutta tällaisia muutoksia ei tarvitse pe lätä, kuten ei sitäkään, että jokin itsessä tai ympäröivässä ympäristössä muuttuu. Tärkeintä on tiedostaa, että Jumala ei ihmistä jätä eikä unohda. Haluan rohkaista etsimään sekä yhteyttä seurakuntayhteisöön että sellai sia ihmisiä, joiden kanssa voi pohtia uskonkysymyksiä ja elämänmuutoksia. 3) välIttää sanomaa Kristuksesta.

3) Mikä on kirkon tärkein tehtävä?

jouni lehikoinen 1) KAnSAnKIRKoSSA täytyy sallia eri näkökulmat asioista. Nä

kemyksistä keskustelu on hyvää kirkon sisällä. Mutta hengelli senä johtajana arkkipiispan tulee rohkeasti pitää esillä, että kirkko on tunnustuksellinen ja Raamattuun luottava. 2) KRIStIttynä EläMInEn ei ole helppoa nuorelle, joka kohtaa

raamatunvastaisen arvomaailman. Täytyy muistaa, että vaikka tulee pettymyksiä omaan itseensä ja toisiin ihmisiin, niin on Vapahtaja, johon ei tarvitse pettyä. Hän pitää huolta silloinkin, kun tunteet ja asiat elämässä vaihtelevat. Erityisesti nuoria rohkaisen siinä mielessä, että heillä on oma tosi tärkeä paikka Jumalan valtakunnantyössä. Nuorten välittämä viesti uskosta ja Kristuksesta on paljon tehokkaampaa kuin pappien ja seura kuntatyöntekijöiden. 3) KIRKon täRKEIn tehtävä on julistaa evankeliumia ja elää

sen mukaisesti. Sen tulee olla todistuksena Kristuksesta ja rak kaudesta niille ihmisille, jotka eivät usko. Totta kai kirkon tehtä vä on myös pysyä hengellisenä kotina, jolla on annettavaa jo kaiselle Kristukseen uskovalle ihmiselle Sanan ja sakrament tien kautta.

Seppo Rissanen 1) MEIdän KAIKKIEn pitää rakentaa yhteistä kirkkoa, ja siihen olen itse

sitoutunut. Se edellyttää yhteistä pyrkimystä Jumalan tahdon etsimiseen, mutta myös nöyryyttä erilaisten mielipiteiden hyväksymiseen. 2) SEuRAKuntAyHtEyS on keskeinen tekijä uskon säilymisessä. Usko tar

vitsee Jumalan sanan kuulemista ja sakramentteja. Tietysti kirkon elämäs sä on puutteita kuten jokaisen meidän elämässämme, mutta nämä puut teet eivät estä Jumalaa rakastamasta meitä, eikä se saa estää meitä rakas tamasta kirkkoa, joka on Kristuksen ruumis täällä ajassa. 3) KIRKon täRKEIn tehtävä on julistaa ja elää todeksi evankeliumin

sanomaa kolmiyhteisen Jumalan rakkaudesta. Muuta tehtävää kirkolla ei olekaan.

Seppo Häkkinen 1) MItä läHEMPänä olemme Kristusta, sitä lähempänä olemme toisiamme

ja voimme kunnioittaa toisiamme. Avoin ja kärsivällinen keskustelu ja toisen kuuleminen ovat olennaisia tekijöitä luottamuksen syntymisessä. Piispan tehtävä on myös linjata, missä kulkevat rajat ja milloin astutaan kirkon opetuksen ulkopuolelle. Kirkossa tulee olla tilaa kaikille, mutta ei kaikelle. 2) joKAInEn KRIStItty tarvitsee uskonelämänsä hoitamista pysyäkseen

ja kasvaakseen uskossa. Raamatun, rukouksen, ehtoollisen ja kristittyjen yhteyden avulla kristitty voi hoitaa uskoaan. Onneksi pohjimmiltaan Jumala itse tekee työtään niiden kautta kristityssä. Uskossa ei ole kyse ihmisen suorituksista tai teoista vaan Jumalan työstä hänessä. Yksittäinen kristitty liittyy kirkon yhteiseen uskoon, joka kannattelee meitä. Ylös noussut Kristus, Pyhä Henki, enkelit ja esirukoilijat rukoilevat kanssam me ja puolestamme. 3) KIRKon täRKEIn tehtävä on toteuttaa Jumalan sille antamaa tehtävää,

lähetyskäskyä. Kirkon tulee sanoin ja teoin julistaa evankeliumia Jeesuk sesta Kristuksesta, jotta ihmiset uskoisivat Jumalaan, rakastaisivat lä himmäistään ja pitäisivät huolta luomakunnasta.

Martti Hirvonen 1) KIRKon yKSEytEEn soveltuu yhä vanha resepti: ”tärkeissä

asioissa ykseys, vähemmän tärkeissä vapaus, kaikissa rakkaus”. Kirkon pitäisi kunnioittaa mielipiteenvapautta ”ehdonvallan asiois sa”. Jo alkukirkossa oli yksittäisissä teologisissa kysymyksissä suuria mielipideeroja, mutta sanoma Kristuksesta yhdisti kaikkia uskovia. Varhaiskirkon kristityt tunnettiin keskinäisestä rakkau destaan. Tällaista mieltä tarvitaan Suomessa ja koko kristi kunnassa entistä enemmän. 2) juMAlA ylläPItää uskoa Sanan ja sakramenttien kautta. Nuoria

issä v y k ä N a t a a M -leiri 5.–7.3.2010 lisella opistolla karkun evanke

uskovia, kuten kaikkia muitakin, rohkaisen lukemaan Raamattua ja käymään säännöllisesti ehtoollisella. On tärkeää luoda sellaiset puitteet, jotka puhuttelevat nuoria, kuten jumalanpalveluksia, joissa nuorille puhutaan heidän kieltään ja joihin he itse osallistu vat aktiivisesti. 3) KIRKon täRKEIn tehtävä on välittää evankeliumin sanomaa sa

noin, teoin ja läsnäolollaan. Kirkon ja seurakunnan tehtävä on olla Jumalan todellisuuden ja rakkauden näkyvä merkki maailmassa. Kirkko on tavallaan sakramentti, Jumalan näkymättömän todelli suuden näkyvä ilmaus. Kirkon tulisi pitää esillä Jumalan valta kunnan todellisuutta, esimerkiksi eettisiä arvoja, jotka eroavat tämän kulutusyhteiskunnan arvoista ja elämänfilosofiasta.

Miikka Ruokanen 1) ERIlAISIA ja jopa vastakkaisia mielipiteitä edustavien kristittyjen pitäisi

yhdessä keskustella enemmän siitä, mikä meitä yhdistää: kirkon kallein aarre on Jeesuksen Kristuksen armon evankeliumi. Meitä yhdistävä asia on paljon suurempi ja tärkeämpi kuin ne asiat, jotka meitä erottavat! Pyhä messu on konkreettinen tapa kokea yhteyttä: Sanan ja sakramenttien väli tyksellä kolmiyhteinen Jumala liittää meidät itseensä ja toinen toisiimme. 2) uSKo on lahja, jonka vain Pyhä Henki voi synnyttää ja ylläpitää. Usko ei

ole meidän omassa varassamme, se ei ole suoritus eikä psykologinen mie lentila, vaan jumalallinen salaisuus: Kristus meissä Pyhässä Hengessään! Käytännössä meidän tulee opastaa nuoria päivittäin hiljentymään Raama tun äärelle ja rukoukseen sekä käymään säännöllisesti messussa ja osal listumaan mahdollisimman usein ehtoolliselle. Nuorille tulee antaa vas tuullisia tehtäviä messun toteutuksessa. 3) KIRKon täRKEIn tehtävä on julistaa evankeliumia puhtaasti ja ymmär

rettävästi ja siten tuoda Jumalan armo alas ihmisen hätään ja heikkouteen. Tämän julistuksen kautta Pyhä Henki herättää ihmisissä uskon missä ja milloin hän itse hyväksi näkee.

Samuel Salmi 1) ERIlAISIA ajatuskantoja ja näkemyksiä tulee kuunnella

ja kunnioittaa. Tietenkin täytyy muistaa, että on olemassa kirkon tunnustus ja järjestys, jotka määrittelevät kirkon linjan. Meidän pitää pyrkiä löytämään yhteinen sävel, joka on kaikille yksi ja sama. Yhtenä toimintatapana päämää rän saavuttamiseksi voisi olla sellaisten ryhmien kokoami nen, joissa voidaan keskustella siitä, missä kohdin mieli piteet eroavat, ja joiden tavoitteena on löytää yhteys vai keissakin asioissa. 2) RoHKAISEn heitä olemaan avoimesti kristittyjä tämän

ajan keskellä. Näin Jumala voi käyttää heitä maailmassa evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Ajassamme on mo nenlaisia ristipaineita, ja maallistumisen virrat ovat sel keästi havaittavissa ja lisääntymässä. Kun nuori viipyy Jumalan kasvojen edessä säilyttäen hyvän omantunnon sekä rehellisen ja aidon rukouselämän, hän voi säilyttää uskon lahjan, jonka Jumala on voimallinen ylläpitämään. 3) KIRKon täRKEIn tehtävä on julistaa ylösnoussutta Jee

susta Kristusta. Tämä sanoma on ollut sama Jeesuksen tyhjältä haudalta lähtien, ja siitä kirkon tulee pitää kiinni keskeisimpänä tehtävänä nyt ja aina siihen asti, kunnes kirkon aika täällä maailmassa päättyy.

MukanaÊme nossaÉ StubiÊL iveÊB andÊ( Saksa),ÊL illyÊam ongÊth ornesÊ( Saksa),Ê Kaemo,Êk ls.,ÊM innaÊj aÊJ ussiÊP yysalo,ÊS amiÊA sp,Ê MikkoÊN ikula,ÊJ uhaÊH einonen,ÊM ikkoÊV aismaa,Ê AnneÊV Šh Štal o,ÊS wingLoJumpHi,ÊA nttiÊS evanto,Ê AnneÊH opeavuori,ÊT omÊB roberg,ÊT iinaÊKar lsson,Ê ErkkiÊKos kenniemi,ÊJ ariÊR ankinen,ÊV eeraÊ Vaarnamo,Ê AnninaÊH erranen,ÊS usannaÊR antanen,ÊL iisaÊR ossi,Ê Anni-LeenaÊj aÊM arkusÊKataj isto,Êtu ttujaÊf estarikasvojaÉ LuvassaÉ Musiikkia,Ês anaa,Êy hdessŠol oa,Êf estarivideoita,Ê studioita,Êwor kshoppeja,Êhau skaaÊf estaritunnelmaa jaÊp aljonÊm uuta.... IlmoittautuminenÊal kaaÊ30.1 1.Ên umerossaÊ( 03)Ê5 13Ê 4151.ÊM ukaanÊm ahtuuÊ1 20Êe nsimmŠi stŠ. ÊO leÊn opea! OhjelmaÊj aossaÊf estareillaÊS leynÊn uorisotyšn Êp isteellŠ!

R A A M Atu n o PP I l A A nA

Mitä oIKEA palveleminen on? Teksti Johanna Välimäki, kuvat SXC / Karl-Erik Bennion ja Marjaana Kotilaisen albumi

Raamatunopettajana tunnettu nuorisotyönohjaaja Marjaana Kotilainen jakoi Nuotalle viisauttaan palvelemisesta. Hän tyhjensi napakasti ja avoimesti toimittajan kysymykset aiheesta.

olla onnellinen, vaan onni tulee osallistumalla Jumalan luomistyöhön omalla panoksella.

5. Minkälaisen esimerkin jeesus antoi?

Palveleminen on kristitylle uskotun pienen tai suuremman tehtävän toteuttamista. Palveleminen ei ole vain harvojen ja valittujen tehtävä, vaan osa kristityn elämää. Jeesus kehotti palvelemaan, ja me olemme hänen palvelijoitaan. Nuori voi palvella ihan niin kuin kaikki muutkin, sillä palvelu ei ole ikäsidonnaista. Mutta kun nuori palvelee, on oltava realistinen omien taitojen suhteen ja toimittava niiden mukaan. Muuten voi helposti polttaa itsensä loppuun, jos palvelee yli oman hyvinvoinnin.

Hän antoi kaiken pois jo tulemalla ihmiseksi. Jeesus kutsui meidät tulemaan hiljaisuuteen, lepoon ja rauhaan sekä seuraamaan Elämä ilman häntä. Hän asetti pienen ihmipalvelemista sen esimerkiksi ja ei vain maistu. asettui itse orjan rooliin pesemällä opetuslasten jalat. Ei puhunut pahaa maallisesta esivallasta vaan asettui sen alle. Meillä on usein sellainen kuva, että Jeesus oli aina vauhdissa ja tekemässä. Todellisuudessa Jeesuskin lepäsi ja valmistautui, ja niin tulee meidänkin tehdä. Jeesuksella ei myöskään ollut perhettä, mutta omasta perheestä huolehtiminen on tärkeintä, ja jopa palvelu tulee toiselle sijalle.

2. voiko palvella silloinkin, kun aika tai puhti ei meinaa riittää?

6. onko palveleminen aina pelkkää hyvän tekoa ja neuvomista?

1. Mitä on palveleminen, ja miten nuori voi palvella?

Sitten on hyvä miettiä, mihin on aikansa antanut. Omat perusasiat on oltava kunnossa, jotta voi auttaa toista. Tarvitsemme omaa ’’tankkauspaikkaa’’, sellaista, jossa saa itse olla heikko ja tarvitseva. Muuten on turha luulla olevansa Omat perusasiat muillekaan hyöon oltava kunnossa, dyksi. Kukaan ei jotta voi auttaa toista. elä toista varten, vaikka meidät on kutsuttu palvelemaan.

3. Entäs jos intoa riittää, mutta ei taitoa? Pitää uskaltaa esittää kysymyksiä ja pyytää rehellistä palautetta niiltä ihmisiltä, joiden kanssa on eniten tekemisissä: missä on hyvä, missä pitää kehittyä? Sitten on helpompi ruveta kartuttamaan taitojaan sen mukaan. Tärkeintä ei ole tekeminen vaan Jumalan armo. Kaikki palvelu on tärkeää. Jumala siunaa ja antaa armonsa kautta myös sadon palvelullemme.

Palveleminen voi olla sitäkin, että pitää suunsa kiinni, esimerkiksi surevan tai petetyn lähellä, eikä ole koko ajan äänessä. Suostuu siihen, että toinen on rikkinäinen. Todellinen palvelija on siinä epämukavuudessa mukana kärsivällisesti. Monelle masentuneelle sellainen on parasta palvelua, ja sille on paljon kysyntää.

7. Mikä palvelussa on tärkeää? Lutherin mukaan palvellessa oikean käden ei pitäisi tietää, mitä vasen tekee. Opetuslapsetkin kysyivät, mitä saisivat kaikesta vaivastaan palkinnoksi. Näin he osoittivat, ettei kukaan pysty täyttämään Jumalan tahtoa, vaan aina joku kysyy omaa kiitosta ja kunniaa. Me ollaan Jumalan käsiä ja jalkoja, ja niihin sattuu, niin kuin Jeesuksen lävistettyihin käsiin ja jalkoihin sattui. Palvellessakin sattuu, eikä aina tarvitsekaan mennä niin hyvin ja lujaa. Juuri se pitää meidät nöyrinä palvelijoina. MARjAAnA suositte-

lee: Room. 15 ja Gal. 6.

4. Miksi meidän pitää palvella? Ensinnäkin Jumala ei luonut meitä ainoastaan nautiskelemaan vaan vastaanottamaan rakkautta häneltä, mutta hän jätti rakkautensa välittämisen meidän ihmisten tehtäväksi palvelun kautta. Toinen syy on, että elämä ilman palvelemista ei vain maistu. Laiska tai välinpitämätön ei voi

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

Marjaana Kotilainen

K Atug A l lu PP I

Teksti ja kuvat Aarni Seppälä

Miten

autoit viimeksi? Robert, 18: – Autoin kaveria koulutehtävässä.

Linda, 19: – Autoin vanhusta kaupassa.

Jere, 14: – Hain polttopuita kotona.

Maria, 19: – Autoin koulumme yhteisten tilojen parantamisessa.

Sami, 20: – Hoidin kaverin koiraa.

Nuotta 2 /2010

n uotA n R I S t I K Ko Mikko Piiroinen

Ratkaisu seuraavan Nuotan tapahtumatorilla.

Nuotta 11/2009 | www.nuotta.com

MInd MAP

Teksti Maarit Alkula

Monessa paikassa on tarjolla ilmaista kerhonohjaajakoulutusta

Käy vaikka joskus vanhainkodissa lukemassa ääneen, juttelemassa tai kuuntelemassa Pyydä kaveri mukaan!

Auta vanhuksia

Samalla pääsee näkemään maailmaa

Pidä kerhoa

Kysy, tarvittaisiinko seurakunnassasi apua pyhäkoulun pitämiseen tai kerhonvetäjiä

Miten

Lähde aktioon

voisin osallistua vapaaehtoistyöhön? Hyvää tehdäkseen ei tarvitse olla huippukoulutettu hengenpelastaja tai rikas kuin Kroisos. Kuka tahansa voi lahjoittaa aikaansa hyvään tarkoitukseen ja löytää itselleen sopivan paikan toimia vapaaehtoisena.

Kerää rahaa lähetystyölle

Järjestä tapahtuma

Loman voi viettää auttamalla muita

Rukoile

Käytä luovuutta! Nosta esiin tärkeä asia

Onnistuu missä vain ja milloin vain Nuotta 2 /2010

Kuva Ville Niemi

Karu fakta 80 prosenttia Haitin väestöstä eli ennen maanjäristystä alle kahdella dollarilla päivässä. 25 prosenttia Haitin lapsista oli kroonisesti aliravittuja. Maanjäristys tuhosi yhden maailman köyhimmistä maista lähes lopullisesti. Apuasi tarvitaan. Lähde World Vision Kuvat World Vision, James Addis ja Steve Matthews

Marianne Ollilan vakioviikkoon kuuluvat harjoitukset gospelbändissä, jota vetää opiston teologi Matti Rusama (kuvassa). Hän johtaa myös gospellinjaa.

Marianne valitsi

KRIStIllISEn luKIon Teksti ja kuvat Erja Taura-Jokinen

Yhteishaun tuloksia täytyy odottaa kuukausikaupalla, mutta on myös opiskelupaikkoja, joista varmuuden syksyn opiskelupaikasta saa vaikkapa juuri nyt. Sellainen on esimerkiksi kristillinen kansanopistolukio, jossa ruokailut, asuminen ja harrastukset ovat ilmaisia. Marianne kertoo, millaista on opiskella kristillisessä lukiossa.

arianne Ollila tiesi jo pe ruskoulun yläluokilla, ettei tahdo oppilasmäärältään suureen lukioon. – Olen kotoisin Lappinimiseltä paikkakunnalta, ja sieltä olisi ollut keskustan lukioon noin 35 kilomet rin matka yhteen suuntaan. Lapsena totuin olemaan koulussa, jossa kaik ki tuntevat toisensa. Yli 500 hengen lukiossa olisin päivän aikana törmän nyt ehkä yhteen tuttuun, hän lausah taa. Marianne Ollila varmisti lukiopaik kansa kansanopistosta, Sastamalas sa sijaitsevasta Karkun evankelisesta opistosta, yhdeksännen luokan ke vätlukukauden alkaessa – eli juuri näihin aikoihin.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

– Alunperin taisin saada tiedon evankelisen opiston lukiosta mum moltani! Kotipaikkakunnaltani oli siellä ollut nuoria, ja heidän koke muksensa olivat myönteisiä. Lähetin hakemuksen ja kävin haastattelussa. Yhteishaun alkaessa paikka syksyksi oli varma. Opisto oli tuttu myös ripa rilta. Koulumatkojen minimoimisen ja pienten opiskeluryhmien lisäksi hou kuttelevana tekijänä oli kristillinen ilmapiiri.

HElPPo näyttää väRInSä Karkun kansanopistolukiota Marian ne Ollila käy nyt toista vuotta. Mitkä ovat kokemukset – rehel lisesti?

– On ollut mahtavaa! huokaisee musikaalinen nuori nainen sydämen sä pohjasta. Kristityssä perheessä varttunut nuori nainen kertoo hengellisen elä mänsä vahvistuneen. Noin kuudenkymmenen lukiolai sen joukossa on paljon sellaisia ka vereita, joiden kanssa saa kokea us kovien yhteyttä. – On toki sellaisiakin opiskelijoi ta, jotka eivät tunnusta uskovansa Jeesukseen. Heidän kanssaan on syntynyt hyviä keskusteluita puo lin ja toisin. Olen myös rohkaistunut näyttämään ”värini”. Uskonasioista kiinnostuneita opiskelee myös esi merkiksi gospellinjalla ja raamattu kurssilla. Marianne Ollila käy koulupäivinä ruokatauolla järjestettävässä päivä hartaudessa, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Myös takkailloissa ja raamattupiirissä tarjotaan Sanaa. – Ensimmäisenä lukuvuotena kä vin lähes kaikissa ohjatuissa harras tuksissa, mutta nyt olen ottanut ren nommin. Ystävien kanssa on muu

toinkin kiva hengailla. Opiston gos pelbändiin olen kyllä kuulunut alusta asti.

yHtEISö oPEttAA Lukiossa Marianne Ollila on saanut arvosanoiksi kahdeksikkoja ja yh deksikköjä. – Mukavasti on mennyt. Esimer kiksi pitkän matematiikan kurssilla opiskelijoita on vain viisi, joten siel lä saa käytännössä yksityisopetusta. Maantiedon kurssia suoritan tällä hetkellä itsenäisesti opiskelumate riaalia läpikäyden ja tehtäviä tehden osallistumatta tunneille, joille en oli si päässyt lukujärjestyksessä yhden aineen päällekkäisyyden vuoksi. Karkussa hän on asunut sekä kämppiksen kanssa että yhden hen gen huoneessa. – Koska samojen ihmisten kans sa ollaan 24 tuntia yhdessä, ihmis suhteet joutuvat koetukselle. Se on ihan luonnollista ja kasvattavaa, hän tuumaa. Tarvittaessa opistolla voi vaihtaa asumismuotoa.

sa 0 us 01 ha .2 is .3 te 19 Yh 3.1.

KOULUTTAUDU ALALLE JOLLA TÖITÄ RIITTÄÄ! Sosiaali- ja terveysalan pt, 120 ov • Lähihoitaja, peruskoulupohjainen koulutus, 3v. • Lähihoitaja, ylioppilaspohjainen koulutus, 2 v. Harva tietää ja uskoo, että kansanopistolukiossa ateriat, asuminen ja har rastukset ovat koulupäivinä täysin ilmaisia. Tänään opiskelijoita hemmotellaan vastaleivotuilla sämpylöillä, lähes hotellitason aamiaisella. Marianne Ollila tahtoi oppilasmäärältään pieneen lukioon – paikkaan, joka myös minimoisi koulumatkat. Kristillisessä kansanopistolukiossa on kymme nittäin uskovia ystäviä, mutta myös uskosta osattomia. Sanaa on tarjolla muun muassa päivähartaudessa ja raamattupiirissä.

• Kaksoistutkinto, lähihoitaja ja ylioppilas, 3,5 v. Opintoihin sisältyy työssäoppimista alan työpaikoilla. Osa työssäoppimisjaksoista on mahdollista suorittaa ulkomailla. Lähihoitajien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. Tutkinnon suoritettuasi voit jatkaa opiskeluasi ammattikorkeakoulussa. Osa hakijoista kutsutaan valintakokeeseen. Lisätietoja www.hdo.fi > lähihoitaja. Hakeminen www.haenyt.fi. Koulutukset alkavat elokuu 2010 alussa.

t ime Avo stolla i p o ovet 2.2010

0. . ke 1 2-18 klo 1 toja ie t ä is L .fi .hdo www

Alppikatu 2 A, 00530 Helsinki

www.hdo.fi

Tu r u n k r i s t i l l i n e n o p i s t o Oikeustiede 23.8.2010–29.4.2011

– Korvatulpat on joskus ihan hyvä vaihtoehto – jos tahtoo keskittyä luke miseen tai mennä nukkumaan mui ta aikaisemmin.

vAlKolAKIn KAnSSA goSPEllInjAllE Viikonloppuisin opiskelijat lähtevät pääsääntöisesti kotiin. Marianne Ol lilan matka Karkusta Kokemäelle tait tuu ilman vaihtoja junalla. Kotiväki ajaa 40 minuutin verran häntä ase malle vastaan. – Jos opistolla on jokin mielenkiin toinen viikonlopputapahtuma, osal listun siihen. Hän ei missään vaiheessa ole ka tunut suomalaisittain harvinaisen lu kiomuodon valintaa. Jos opinnot sujuvat suunnitellus ti, vuoden päästä keväällä juhlitaan lakkiaisia. Kristillinen kansanopisto on niin mieluinen paikka, että hän pitää mahdollisena jatkoopintoja saman oppilaitoksen gospellinjalla.

SuoMESSA KuuSI KAnSAnoPIStoluKIotA

Yleinen teologia 23.8.2010–29.4.2011

Kristillinen kansanopistolukio on Karkun lisäksi Portaanpään Kristilli sessä Opistossa Lapinlahdella ja Rau daskylän Kristillisessä opistossa Yli vieskassa. Kolme muuta kansanopistolukio ta sijaitsevat Hartolassa, Orivedellä ja Mikkelin Otavassa. Kansanopistolukio sopii nuorelle, joka haluaa opiskella toisella paikka kunnalla tai jolle opiskelu kotipaikka kunnan päivälukiossa on hankalaa. Pakollisten kurssien määrä on ta vanomaista lukiota hieman pienem pi, sillä kansanopistolukiot noudat tavat aikuislukion opetussuunni telmaa. Opiskelijaksi voi siirtyä myös kes ken lukuvuoden. Esimerkiksi Karkun evankelisessa opistossa on useampia nuoria, jot ka ovat tulleet mukaan kotikuntansa lukiossa ensin jonkin aikaa opiskel tuaan.

Psykologia ja kasvatustiede 23.8.2010–29.4.2011

www.kansanopistolukiot.fi

Kielet ja viestintä 23.8.2010–29.4.2011 Perusopetus 16.8.2010–27.5.2011 10-luokat eli lisäopetus 16.8.2010–27.5.2011 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 16.8.2010–toukokuu 2013 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 16.8.2010–toukokuu 2013 Viittomakieli ja visuaalinen kommunikointi 23.8.2010–17.12.2010

Turun kristillinen opisto Lustokatu 7, 20380 Turku puh. (02) 412 3500 info.tko@tk-opisto.ﬁ www.tk-opisto.ﬁ

htumaan a p a t s u o k u nalliseen r n u k a lt a v n istaudutaa lm a v a ll e Tampere

ä v i ä p s u t s i r K.5.2010 Hakametsän jäähallissa 1

Haka mpereella una 2010 Ta p p ereen p va m n Ta ää t järjestävä ä Iv ä pidet -P an S m tu tu IS ah R K rtap . lut. seura allissa. Suu mpereen ev metsän jääh kristilliset yhteisöt Ta at ja seurakunn ä. än vetämän m ty kuntayh

minen kyn toteutu , Reijo lähetyskäs polven aikana u Happonen u tämän suk rukoilemassa mm. Markk sa Pylvänäinen, Arto

Ve at mo Rämä, kia esittää Päivässä ov u Nyman, Ti epo. Musiik n R an ti H at , M ta tio, a n p Telara ja piis onatan Rau kku Koivisto a, kuten Jo it k ko ei H si u e u ss m Kähäri, Mar i ja Exit. La n kristittyjä ok vi oj ri . m u Si sa et a o as joukk HB, Pekk n ohjelm ia Helenius, sa iltapäivä an lt i si en HannaMar saa smusikaali kilän uutuu

yyden t yhteisöllistyvät e s k u n n e is nallisessa valm eksi käynn 10 on uusi vaihe valtakun ssä 2008. vä vahvistamis äi 20 tusp päivä

Kris Kristus istyi Turun Tampereen joka käynn , sa ilemaan. is ko ss ru i se ja yhteis kokoontu rukouspro tä is m ih en yhteyttä 0 yj 00 tt ti 10 is ana kr es h tä lä myö Siellä tuman teem tapahtuman oida. Tapah is et ja kr n tä Tampereen et ko h ja tä, per an vahvistaa teisöllisyyt män työtä haluta a, joka on yh lmennus. Tä p va ta is än im äm lio el ke een a an ke om ev oh Su a R le av on än muual ita korost te äv h vi le su is n m aa aitoja ih den toivot okonaisuu valmennusk a. osin tulevina vu

10 000 nuorta lukee tämän tekstin.

Mainosta Nuotassa! ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti.html

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

S A R j A K u vAt

Pekka Rahkonen Satu Petri Pelkonen

Saarn. 5: 17 Myös kuluttaa hän kaikki päivänsä pimeydessä; ja su rua on hänellä paljon, kärsimystä ja mielikarvautta. Joh. 3: 20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.

Job 12: 22 Hän [Jumala] paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän. Ps. 119: 105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.

1. Joh. 1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jee suksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Nuotta 2 /2010

RAAMIS

Abrahamin ja Iisakin

uHRI

Teksti Pirkko Valkaman kirjasta Siunaus kaikille kansoille Kuva IStockphoto

Miten Jumala, joka käskee ’’Älä tapa’’ voi pyytää Abrahamia tappamaan ainoan poikansa? Mistä Abrahamin ja Iisakin uhrissa on oikein kyse?

Iisakin uhraaminen (1. Moos. 22: 1–17)

umala tahtoi koetella Abraha mia ja sanoi hänelle: ”Abraham!” Abraham vastasi: ”Tässä olen.” Ja Jumala sanoi: ”Ota mukaasi ainoa poikasi Iisak, jota rakastat, lähde Morian maahan ja uhraa hänet siel lä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle osoitan.” Aamulla heti noustuaan Abraham satuloi aasin ja otti mukaansa kaksi palvelijaa sekä poikansa Iisakin. Pilkottuaan puita polttouhria varten hän lähti matkaan kohti paikkaa, jonne Jumala oli käskenyt hänen mennä.

olmantena päivänä Abraham näki paikan etäältä. Silloin hän sanoi palvelijoilleen: ”Jää kää tänne ja pitäkää huolta aasista, minä ja poika menemme tuonne ru koilemaan ja palaamme sitten luok senne.” Abraham otti polttouhripuut ja antoi ne Iisakin kannettavaksi; hän itse otti tulen ja veitsen, ja sit ten he jatkoivat yhdessä matkaa. Iisak sanoi isälleen Abrahamille: ”Isä!” Ja Abraham sanoi: ”Niin, poi kani?” Iisak sanoi: ”Tässä on tuli ja puut, mutta missä on karitsa poltto uhriksi?” Abraham vastasi: ”Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan polt touhriksi, poikani.” Sitten he jatkoi vat yhdessä matkaa.

K 30

un he tulivat paikkaan, jonka Jumala oli Abrahamille osoit tanut, Abraham rakensi sinne

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

alttarin ja latoi puut paikoilleen. Sit ten hän sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille puiden päälle. Mutta kun Abraham tarttui veit seen uhratakseen poikansa, Herran enkeli huusi hänelle taivaasta: ”Ab raham, Abraham!” Abraham vastasi: ”Tässä olen.” Herran enkeli sanoi: ”Älä koske poikaan äläkä tee hänel le mitään. Nyt minä tiedän, että si nä pelkäät ja rakastat Jumalaa, kun et kieltäytynyt uhraamasta edes ai noaa poikaasi.” Ja kun Abraham katsoi ympäril leen, hän huomasi oinaan, joka oli sarvistaan takertunut pensaikkoon. Abraham kävi hakemassa oinaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta. Abraham antoi sille paikalle nimeksi ”Herra katsoo”. Niinpä vielä tänäkin päivänä puhutaan ”Herran katsomavuoresta”.

erran enkeli huusi Abraha mille uudelleen taivaasta: ”Näin sanoo Herra: Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minul ta ainoaa poikaasi, minä vannon it seni kautta, että siunaan sinua run sain määrin ja annan sinulle jälkeläi siä niin paljon, että he ovat kuin tai vaan tähdet tai hiekanjyvät meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valloit tavat vihollistensa kaupungit.”

braham ja Iisak kulkivat loppumatkan vuorelle kahdestaan. Iisak kantoi polttouhripuut. Kun he tulivat Jumalan osoittamaan paikkaan, Abraham alkoi rakentaa alttaria. Alttarin rakentaminen vei jonkin aikaa. Abraham varmasti odotti ja toivoi koko ajan jotakin muuta ratkaisua. Mutta sitten alttari oli valmis. Puut olivat paikallaan. Abraham sitoi poikansa ja pani hänet puiden päälle. Iisak ei ollut enää mikään pieni poika. Hän oli nuorukainen. Hän olisi voinut paeta tai taistella vastaan. Iisakin on täytynyt vapaaehtoisesti alistua isänsä ja Jumalan tahtoon. Juutalainen historioitsija Josefus kertoo, että Iisak oli tuolloin 25-vuotias. On myös mahdollista,

että Iisak on ollut vähän yli kolmekymmentävuotias, kuten Jeesus oli kuollessaan. Josefus sanoo, että Abraham kertoi Iisakille Jumalan suunnitelmasta ottaa Iisak luokseen, ja Abraham tarjoutui uhriksi Iisakin tilalle. Mutta Iisak halusi alistua Jumalan päätökseen.

ESIKuvA jEESuKSEn uHRIStA Iisakin uhraaminen oli esikuva ja profetia siitä, miten ’’Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.’’ (Joh. 3: 16.) Tässä lienee yksi syy, miksi Jumala antoi käskyn muodossa: ’’Ota poikasi, ainokaisesi, jota rakastat’’.

Jeesuksen kasteen yhteydessä Jumala ilmoitti: ’’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.’’ (Matt. 3: 17.) Abrahamin ei oikeasti tarvinnut uhrata poikaansa. Vasta Golgatalla uhri toteutettiin. Kertomuksessa Iisakin uhraamisesta on monia piirteitä, jotka muistuttavat evankeliumien kuvauksia Jeesuksen kärsimystiestä: 1) Abraham ja Iisak kulkivat loppumatkan kahden. Jeesuskin kulki loppumatkan Isän kanssa kahden − opetuslapsetkin jättivät hänet. 2) Iisak kantoi itse polttouhripuut. Jeesus kantoi itse omaa ristiään. 3) Iisak alistui isänsä ja Jumalan tahtoon. Jeesus sanoi, että kukaan ei riistä häneltä hänen henkeään, vaan hän itse antaa sen (Joh. 10: 17−18). 4) Heprealaiskirjeessä sanotaan, että Abraham sai poikansa takaisin ylösnousemuksen ennusmerkkinä. Jeesus kuoli, mutta hän nousi kuol-

Kysymykset: MIlloIn SInun on vaikea

totella Jumalaa? onKo HElPPo uskoa Jumalan

hyvyyteen? MItä SInullE merkitsee, että

Jumala on antanut oman Poikansa kuolemaan sinun puolestasi? leista ja valmisti ylösnousemuksellaan meille ruumiin ylösnousemuksen.

juMAlA tIEtää, MItä tEKEE Kun Herran enkeli oli estänyt Abrahamia uhraamasta Iisakia, hän sanoi: ’’Nyt minä tiedän, että sinä pelkäät ja rakastat Jumalaa, kun et kieltäytynyt uhraamasta edes ainoaa poikaasi.’’ Herra sanoi tämän Abrahamin tähden. Hän kyllä tiesi etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Jumalalta ei mikään tulevaisuudenkaan asia ole salassa. Abrahamin asenne Jumalaan oli tullut osoitetuksi siinä, että hän totteli Jumalaa. Jaakob sanoo kirjeessään, että Abrahamin teoissa hänen uskonsa tuli todeksi, se usko, josta sanotaan: ’’Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi.’’ (Jaak. 2: 21−26.) Sijaisuhri oli ollut valmiina, vaikka Abraham ei ollut sitä aiemmin nähnyt. Kun Abraham ja Iisak kulkivat kohti uhripaikkaa, Iisak kysyi isältään, missä oli uhrikaritsa. Abraham vastasi: ’’Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan polttouhriksi, poikani.’’ Sanoessaan tämän Abraham sanoi tietämättään valtavan to-

tuuden. Jumala antoi oinaan uhriksi Iisakin puolesta. Jumala antoi Jeesuksen uhriksi meidän puolestamme. Ilmestyskirjassa kerrotaan, että teurastetun Karitsan elämänkirja on kirjoitettu jo ennen maailman luomista (Ilm. 13: 8). Jumala on siis katsonut uhrikaritsan jo ennen maailman luomista. Kun Johannes Kastaja näki Jeesuksen tulevan luokseen, hän osoitti Jeesusta ja sanoi: ’’Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!’’ (Joh. 1: 29.)

vuoREllA tAPAHtuI PAljon Abraham antoi paikalle nimeksi ’Herra näkee’, ’Herra katsoo’. Kirjoittaja lisää, että vielä hänen aikanaankin vuorta kutsuttiin Herrankatsomavuoreksi. Jumala oli katsonut sekä uhrin että uhripaikan. Jumala oli käskenyt Abrahamin mennä Morian maahan vuorelle, jonka hän osoittaisi. Matkaan kului Beersebasta kolme päivää, joten todennäköisesti kyseessä̈ on sama Morian vuori, josta Raamattu puhuu myöhemminkin. Toisessa Aikakirjassa kerrotaan, että Salomo rakensi temppelin isänsä Daavidin määräämälle paikalle, jebusilaisen Araunan puimatantereelle, Morian vuorelle, missä Herra oli ilmestynyt Daavidille (2. Aik. 3: 1). Samalla vuorella Jerusalemissa, jonne Abraham rakensi alttarin uhratakseen poikansa ja jossa Jumala pysäytti tuhon Daavidin aikana, Jumala itse Kristuksessa sovitti maailman itsensä kanssa! (2. Kor. 5: 19, KR 38.) Mutta ensin sinne rakennettiin temppeli, jossa vuosisatojen ajan uhrattiin valtavat määrät eläinuhreja. Sekä temppelirakennus kaikkine yksityiskohtineen että myös lukemattomat uhrit olivat esikuvia Jumalan Karitsasta, joka otti pois maailman synnit. Kun Jeesus kuoli ristillä, kaikkein pyhimmän edessä oleva esirippu repesi kahtia ylhäältä alas merkiksi siitä, että temppelin Herra oli kuollut ja tie taivaalliseen kaikkein pyhimpään oli auki. Todellisuus oli korvannut symbolit. (Luuk. 23: 45− 46; Hepr. 9: 12, 24.)

Rukous Kiitos, että olet antanut ainoan Poikasi kuolemaan minun puo lestani. Auta minua ymmärtä mään ja olemaan kiitollinen sii tä, mitä olet puolestani tehnyt. Opeta minua olemaan kuuliai nen sinulle, anna minulle tahtoa elää sinun käskyjesi mukaan. Haluan luottaa sinun hyvään tahtoosi. Aamen. Nuotta 2 /2010

R A A M At tu - j A Ru KouS K A lE ntE R I Koonnut Riikka Hämäläinen

BIBlE And

PRAyER

Tuunaa viikko Nuotan rukousaiheilla ja raamattutärpeillä. Vuodessa luet Raamatun läpi Nuotan kalenterin matkassa.

uPdAtE 8.2. – 28.2.

8.2. c c c c

2. Moos. 28: 1– 43 Matt. 25: 31 – 26: 13 Ps. 31: 9 –18 Sananl. 8: 12 –13

Rohkaise minua tule maan eteesi anteeksi antoosi turvaten.

15.2. c c c c

2. Moos. 39: 1 – 40: 38 Mark. 1: 1–28 Ps. 35: 1–16 Sananl. 9: 11–12

”Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta, vuorilinna, johon minut pelastat.” Ps. 31: 3

9.2. c c c c

2. Moos. 29: 1 – 30: 10 Matt. 26: 14 – 46 Ps. 31: 19 –25 Sananl. 8: 14 –26

Valaise ja lohduta Raamatun sanalla.

16.2. c c c c

3. Moos. 1: 1 – 3: 17 Mark. 1: 29 – 2: 12 Ps. 35: 17 –28 Sananl. 9: 13 –18

Laskiaistiistai

10.2. c c c c

2. Moos. 30: 11 – 31: 18 Matt. 26: 47 – 68 Ps. 32: 1–11 Sananl. 8: 27 – 32

”Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä!” Jes. 55: 6

17.2. c c c c

3. Moos. 4: 1 – 5: 19 Mark. 2: 13 – 3: 6 Ps. 36: 1–13 Sananl. 10: 1–2

Tunnustan edessäsi heik kouteni. Anna voimaa pa rantamaan tapani.

11.2. c c c c

2. Moos. 32: 1 – 33: 23 Matt. 26: 69 – 27: 14 Ps. 33: 1 –11 Sananl. 8: 33 – 36

Varjele minua maailman pimeydeltä ja epäuskon sokeudelta.

12.2. c c c c

2. Moos. 34: 1 – 35: 9 Matt. 27: 15–31 Ps. 33: 12–22 Sananl. 9: 1–6

Auta meitä, sinun seura kuntaasi, olemaan valo na maailmassa. 12.−14.2. Etelä- ja Länsi-Suomen OPKOn opiskelijaleiri Vihdin Enä-Sepässä

18.2. c c c c

3. Moos. 6: 1 – 7: 27 Mark. 3: 7 – 30 Ps. 37: 1 –11 Sananl. 10: 3 – 4

Pese minut puhtaaksi anteeksiantamuksellasi.

19.2. c c c c

3. Moos. 7: 28 – 9: 6 Mark. 3: 31 – 4: 25 Ps. 37: 12 –29 Sananl. 10: 5

Anna voimaa palvella Sinua ja seurakuntaasi.

13.2. c c c c

2. Moos. 35: 10 – 36: 38 Matt. 27: 32 – 66 Ps. 34: 1–10 Sananl. 9: 7 – 8

Rukoilemme nuorten palestiinalaisten musli mitaustaisten kristit tyjen puolesta, että he löytäisivät kristityn puolison itselleen.

20.2. c c c c

3. Moos. 9: 7 – 10: 20 Mark. 4: 26 – 5: 20 Ps. 37: 30 – 40 Sananl. 10: 6 –7

Pidä minusta kiinni, Isä.

22.2. c c c c

3. Moos. 13: 1– 59 Mark. 6: 1–29 Ps. 39: 1–14 Sananl. 10: 10

”Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdin gossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan.” Ps. 91: 15

23.2. c c c c

3. Moos. 14: 1–57 Mark. 6: 30 – 56 Ps. 40: 1–10 Sananl. 10: 11–12

Auta minua ymmärtä mään, että vaikeillakin asioilla on elämässäni oma tehtävänsä.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

24.2. c c c c

3. Moos. 15: 1 – 16: 28 Mark. 7: 1–23 Ps. 40: 11–18 Sananl. 10: 13 –14

Ohjaa minua kulkemaan antamaasi tietä.

25.2. c c c c

3. Moos. 16: 29 –18: 30 Mark. 7: 24 – 8:10 Ps. 41: 1–14 Sananl. 10: 15 –16

Vahvista minua, että voittaisin hou kutukset ja pelot.

26.2. c c c c

3. Moos. 19: 1 – 20: 21 Mark. 8: 11–38 Ps. 42: 1–12 Sananl. 10: 17

”Herra antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi ki veen.” Ps. 91: 11–12

2. Moos. 37: 1 – 38: 31 Matt. 28: 1–20 Ps. 34: 11–23 Sananl. 9: 9 –10

Rukous jokaisen yksinäisen ja hyljeksityn puolesta. Ystävänpäivä Laskiaissunnuntai

21.2. c c c c

3. Moos. 11: 1 – 12: 8 Mark. 5: 21–43 Ps. 38: 1–23 Sananl. 10: 8 – 9

Auta tekemään oikein, kun tekee mieli tehdä väärin. Messun aihe: Jeesus, kiusausten voittaja

Messun aihe: Katumus ja paasto

c c c c

Messun aihe: Jumala laittoi itsensä alttiiksi minun tähteni

Helmileiri Lapuan Esantuvalla 19.−21.2.

Tuhkakeskiviikko

14.2.

27.2. c c c c

3. Moos. 20: 22 – 22: 16 Mark. 9: 1–29 Ps. 43: 1–5 Sananl. 10: 18

Rukoilemme Gazan uusien uskovien puoles ta, joiden täytyy pitää uskonsa salassa, niin että Hamas ei löytäisi ja rankaisisi heitä.

28.2. c c c c

3. Moos. 22: 17 – 23: 44 Mark. 9: 30 – 10: 12 Ps. 44: 1– 9 Sananl. 10: 19

Auta rukoilemaan sinnik käästi ja pysymään kiinni Raamatun lupauksissa. Messun aihe: Rukous ja usko

8: 31

sityn

tuhat tapaa rukoilla ”Kun jumalanpalvelukseen oli tullut niin paljon esirukouspyyntöjä, ettei kaikkia niitä ollut mahdollista lukea esirukouksen aikana, me pyydettiin halukkaita rukoileen sakastiin messun jälkeen niiden aiheiden puolesta.” Kellari Hyypsä MIKä on SInun tapasi rukoilla? Tai tahtoisitko kertoa jostain ajatuksestasi liittyen rukoukseen tai vaikkapa saamastasi rukousvastauksesta? Lähetä ni mimerkillä vinkkisi, ideasi tai kokemuksesi Nuottaan: riikka.hamalainen@nuotta.com

lisätietoa tapahtumista: nm.fi, opko.fi ja nuoriso.sley.fi Kuukauden rukous:

Kuukauden kiitosaihe:

Rukoilemme herätystä Suomeen.

Kiitos oikeasta talvesta!

mala tiiksi

2: 8

ieli

sus, aja

23: 44 12

innik kiinni issa.

yHtä MInä RuKoIlEn Herralta, sitä minä

pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloi suutta ja tutkistella hänen temppelissänsä. Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päi vänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle. Niin kohoaa nyt minun pääni vihollisteni yli, jotka minua ympäröivät, ja minä uhraan riemuuhreja hänen majassansa, Herralle minä veisaan ja soitan. Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle. Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sa naasi: ”Etsikää minun kasvojani”. Herra, minä etsin sinun kasvojasi. Psalmi 27: 4–8

Miten tiedottaa seurakunnan tapahtumasta?

IlMAISIA MAInoKSIA jAoSSA!

PoHdItKo SoPIvAA, valtakunnallista ja edullista tiedotustapaa järjestä mällesi kristilliselle tapahtumalle? Otamme nyt kalenteriin vastaan tapah tumamerkintöjä seurakunnissa järjestettävistä tapahtumista ilmaisella yhteistyösopimuksella Nuotan kanssa. Kysy yhteistyömahdollisuuksista ajoissa ennen tapahtumaa osoitteesta: riikka.hamalainen@nuotta.com

nyt rukoillaan facebookissa

– onko Prayerbook nuotta jo sinun kaverisi? EtSI PRofIIlI ”Prayerbook Nuotta” ja lisää kaveriksesi. Facebookissa

nähdään! PRAyERBooKIn jäSEntEn rukousaihe helmikuulle: ”Rohkaise seura

kuntien paimenia ja opettajia julistamaan puhdasta Sanaasi: lakia ja evankeliumia.” Nuotta 2 /2010

H y vä K yS y M yS

tunnistatko

tunnuStuStunnu KIRjAt? Teksti Martti Pyykönen Kuvat SXC / Dimitri Castrique

Olet saattanut nähdä kirkon tai seurakuntatalon kirjahyllyssä punakantiset Tunnustuskirjat. Mitä tuo opus kätkee sisäänsä, miksi sillä lyödään naapuria päähän ja mikä on tuon kirjan tarkoitus? Otetaanpa asiasta selvää.

unnustuskirjojen salaisuutta tutkiessa täytyy lähteä liikkeelle hyvin kaukaa. Palatkaamme historiassa miltei 1900 vuotta taaksepäin, aikaan, jolloin hiljalleen seurakunniksi järjestäytyvän kristikunnan keskellä alkoi liikkua kastetunnustus. Se muotoutui hiljalleen sellaiseksi, jonka mekin opettelemme riparilla. Apostolinen uskontunnustus

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

tunnetaan yhtenä kolmesta vanhan kirkon tunnustuksesta: ’’Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan...’’ Uskontunnustusta lausuessamme sitoudumme Raamatun sanaan ja julistaudumme irti sellaisesta opetuksesta, joka väittää, ettei Jumala ole kaikkivaltias, taivaan ja maan Luoja. Tätä samaa kaavaa edeten tun-

nustamme uskomme myös Jeesukseen Kristukseen, joka todella syntyi neitseestä, ristiinnaulittiin ja nousi kolmantena päivänä kuolleista. Kerromme uskovamme myös Pyhään Henkeen, sekä syntien anteeksiantamukseen, ruumiin ylösnousemukseen ja siihen, että meitä kaikkia odottaa taivaassa iankaikkinen elämä. Lopuksi vakuutamme tämän olevan totta, luotettavaa ja varmaa. Aamen. Tällaisia suuria uskontunnustuksia tunnemme kaksi muutakin: Nikean ja Athanasioksen uskontunnustukset. Laajempi Nikea on vuodelta 325 jKr. ja vieläkin mit-

tavampi Athanasios lähes samalta vuosisadalta.

yKSIMIElISyydEn KIvIjAlAt Nämä kaikki kolme edellä mainittua uskontunnustusta muodostavat juhlalliselta kuulostavat kolme vanhan kirkon tunnustusta. Luterilaiset tunnustuskirjat, eli Yksimielisyyden kirja, alkaa näillä tunnustuksilla. 1500-luvulla luterilaiset uskonpuhdistajat halusivat sitoutua ensimmäisenä kaikkeen siihen opetukseen, joka oli koottu näiden vanhojen uskontunnustusten suojiin. Uskontunnustuksia Tunnustuskirjoissa seuraa Augsburgin tunnustus. Tuo teksti olikin sitten jo

urssi sk

K e n e l l e : S i n u l l e, j o k a t a h d o t k e h i t t y ä muusikkona tai musiikin harrastajana ja kasvaa k r i s t i t t y n ä . N u o r i l l e j a n u o r i l l e a i k u i s i l l e. M i tä : Y k s i t y i s o p e t u s t a , y h t y e i t ä , t e o r i a a , s o i t t o a j a l a u l u a k e i k o i l l a j a s t u d i o s s a . lu o v u u d e n i l o a . R a a m a t t u o p e t u s t a . U U t ta ! M u s i i k k i t e k n o l o g i a a eli äänen käsittelyä ja tekniikkaa. M i S S ä j a M i l lo i n : Pä ä k a u p u n k i s e u d u n biitissä. opiskella voit lukukauden tai -vuoden. Va S ta aVa o P e : Mikko nikula.

m en R a uo

attuopi

Tunnustuskirjoja eteenpäin pläräämällä tulee eteemme seuraavaksi Schmalkaldenin opinkohdat. Niissä Martti Luther määrittelee ne asiat, joista luterilaiset ovat katolisten kanssa samaa mieltä, asiat, joissa luterilaisilla on oma linjansa, sekä ne, joissa voidaan tehdä myönnytyksiä. Schmalkaldenin opinkohtia seuraa Melanchthonin Tutkielma paavin vallasta ja johtoasemasta. Se määrittelee luterilaisten suhtautumisen paaviin ja hänen valtaansa. Seuraavaksi edessämme onkin varsinainen timantti aarteitten joukossa. Vähä katekismus lienee ainakin nimenä tuttu, mutta täällä majailee myös sen isoveli, Iso katekismus. Lutherin katekismukset opettavat kristinuskon perusasiat selkeästi ja ytimekkäästi: Vähä katekismus tavalliselle kansalle ja Iso katekismus papistolle. Lutherin teksti on jopa huvittavan lennokasta, ja hän ehtii Ison katekismuksen esipuheessaan moittimaan paikallisen papiston ’’laiskoiksi paksumahoiksi’’ ja ’’vatsanpalvojiksi’’. :) Viimeisenä, muttei suinkaan

S u o m e N R A A m At t u o P i S t o Helsingintie 10 02700 Kauniainen puh. (09) 512 3910 i n fo @ s r o. f i , w w w. s r o. f i / p k

ilinja S

MItä MIEltä PAAvIStA?

edes rinnalle, vaan niiden sisältö nousee Raamatusta. Koska on raaka totuus, että ajattelemme joistakin asioista vaikkapa roomalaiskatolisten kanssa hyvinkin eri tavalla, on hyvä merkitä ne asiat näkyville. Samoin kuin apostolisessa uskontunnustuksessa sanoudumme irti niistä, jotka väittävät, ettei Jumala luonut maailmaa, sanoudumme Augsburgin tunnustuksessa irti vaikkapa katolisten opetuksesta, että uskosta johtuvat hyvät teot olisivat mukana antamassa meille pelastusta. Suomen evankelis-luterilainen kirkko julistaa, että sen opettama usko perustuu Raamattuun, kolmeen vanhan kirkon uskontunnustukseen sekä luterilaisiin tunnustuskirjoihin. Siksipä onkin hyvä, että tämä vaikealtakin tuntuva kirja voisi lyhyen avauksen jälkeen olla hieman helpommin lähestyttävissä. Jos mielenkiinto heräsi, löydät Tunnustuskirjat vaikkapa kirjastosta. Selaile ja tutustu vailla stressiä. Varsinaista aikamatkailua voit harrastaa vilkaisemalla Yksimielisyyden kirjan alussa olevaa allekirjoitusten listaa. Nimensä paperiin ovat laittaneet kymmenet kreivit, vapaaherrat ja herttuat, jotka ovat aikanaan sitoutuneet siihen, että heidän hallitsemillaan mailla kirkoista kaikuisi luterilainen opetus − pelastus yksin uskosta, yksin armosta, Kristuksen tähden.

uorten

k ik

Keisari ei suoraan niellyt tunnustusta, vaan roomalaiskatolisten onnistui vakuuttaa keisari omilla vastapuheenvuoroillaan, ja Augsburgin tunnustus vaati vielä Augsburgin tunnustuksen puolustuksen. Se majaileekin heti seuraavana Tunnustuskirjojen lehdillä.

R aa m a

Lutherin teksti on jopa huvittavan lennokasta, ja hän ehtii Iso katekismuksen esipuheessaan moittimaan paikallisen papiston ”laiskoiksi paksumahoiksi” ja ”vatsanpalvojiksi”.

Mu si on st

Tunnustuskirjat siis määrittelevät, mihin ja miten me uskomme. Ne eivät mene Raamatun edelle, eivät

K e N e l l e : S i n u l l e, j o k a h a l u a t o p p i a t u n t e m a a n Raamattua ja itseäsi. etsit paikkaasi elämässä ja seurakunnassa. Haluat oppia elämänhallinnan ja t o i s t e n a u t t a m i s e n t a i t o j a . 1 6 – 2 6 - v u o t i a i l l e. S i S ä ltÖ : R a a m a t t u o p e t u s. K r i s t i n u s k o n p e r u s t e e t . i t s e t u n t e m u s. i h m i s s u h t e e t j a v u o r o v a i k u t u s. H e n g e l l i n e n k u t s u m u s. S i e l u n h o i t o. l ä h e t y s t yö. m u s i i k k i j a i l m a i s u . Av u s t u s t y ö. o p i n t o m a t k o j a Suomessa ja ulkomailla. m i S S ä j A m i l lo i N : Pä ä k a u p u n k i s e u d u l l a Suomen Raamattuopistossa. opiskella vo i t l u k u k a u d e n t a i - v u o d e n . vA S tA AvA o P e : A r i N i e m i .

tunnuStuSKIRjojEn tEHtävä

SijoituS elämääSi

Per

vähäisimpänä, on Yksimielisyyden ohje. Se ei enää taistele katolista kirkkoa vastaan, vaan järjestää luterilaisen kirkon sisäisiä asioita. Lutherin ja Melanchthonin jo kuoltua tarvittiin tunnustus, jonka mukaan voitaisiin luterilaisen kirkon asioita hoitaa ja johon nojata päätöksissä, joita nuoren kirkkokunnan sisällä tehtäisiin.

n tu

ensiaskeleitaan ottavan luterilaisen kirkon itsenäisyysjulistus. Tammikuussa 1530 keisari Kaarle V kutsui valtiopäivät koolle Augsburgiin. Keisari tahtoi tietää, mistä hänen valtakunnassaan riehuvassa kiistassa luterilaisten ja katolisten välillä oli kysymys. Martti Lutherin oli valtakunnankirouksen vuoksi mahdotonta saapua Augsburgiin, joten teologi Melanchthon sai tehtäväkseen muotoilla tunnustuksen, jossa tehtäisiin selväksi ne syyt, jotka luterilainen papisto ja teologit näkivät roomalaiskatolisuuden ongelmiksi.

S U o M e n R a a M at t U o P i S t o Helsingintie 10, 02700 Kauniainen puh. (09) 512 3910 i n fo @ s r o. f i , w w w. s r o. f i / m u s a l i n j a

JA MÄÄ Koonnut Johanna Hartikainen Lähetä uutisvinkki Nuottaan osoitteeseen uutisvinkki@nuotta.com

KotIMAAStA donkkinetti tutustuttaa nettipelaajat Raamattuun

Kirkon mediasäätiö tukee Roskisprinssiä

Donkkilehti vastaa lasten oppimis tarpeisiin kehittämällään kristil lisistä peleistä koostuvalla Donkki Netillä. Helppotajuiset internetissä pelattavat pelit eivät edellytä raa mattuosaamista. Niiden tarkoituk sena on innostaa lasta tutustumaan Raamatun henkilöihin, antaa kim mokkeita raamatunlukuun ja auttaa muistamaan ulkoa tärkeitä jakeita. Donkin raamattupelit löytyvät osoitteesta www.donkki.net. www.evl.fi

Kirkon mediasäätiö myönsi viime vuonna suurimman tukensa, 60 000 euroa, Raimo O. Niemen ohjaa malle nuorten ja nuorten aikuisten elokuvalle Roskisprinssi. Elokuva kertoo Jedistä, jota vanhemmat pai nostavat lähtemään kotoa. Jed läh tee kaupunkiin, tapaa muun muassa Lulun ja alkaa uusien tuttavuuksien sa kautta pohtia yhteisöllisyyttä ja armeliaisuutta. Elokuva kuvataan PohjoisKarja lassa talven ja kesän 2010 aikana.

Elokuvan tuottaja, Periferia Pro ductions Oy haki elokuvan rooleihin nuoria 17 – 23vuotiaita näyttelijöitä PohjoisKarjalasta muun muassa nettiilmoituksella. Vuonna 2005 perustettu Kirkon mediasäätiö tukee uskontoa ja elä mänkatsomusta käsittelevää oh jelmatuotantoa, ohjelmien levittä mistä ja ohjelmaalueeseen liit tyvää koulutusta ja tutkimusta. www.evl.fi www.periferiaproductions.fi

Kirkkoon liittyneitä ennätysmäärä

Krusifiksin piirtäneelle lähtöpassit kotiin

patsaita. Psykologin arvio ei pal jastanut mitään, mikä olisi antanut aihetta epäillä, että poika olisi vaa raksi itselleen tai muille. www.breitbart.com

Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon liittyi viime vuonna yli 12 000 uutta jäsentä, joka on enem män kuin koskaan aikaisemmin. Kirkosta eronneiden määrä puoles taan kääntyi jyrkkään laskuun. Kirkkoon kuuluu 79,7 prosenttia suomalaisista. Kirkkoon liittyminen on viime kesästä lähtien ollut en tistä helpompaa, sillä se onnistuu myös internetissä, liitykirkkoon.fi palvelun kautta. www.evl.fi

MAAIlMAltA Egyptiläiskristittyjä pakkoavioliittoihin muslimien kanssa Egyptissä asuvia kristittyjä naisia on pakotettu sekä menemään nai misiin muslimin kanssa että kään tymään muslimiksi. Tapauksia, joissa naiset joutuvat sieppausten, kääntymykseen pakottamisen ja pakkoavioliiton uhreiksi, värittä vät usein väkivallanteot, kuten raiskaukset, pahoinpitelyt ja nä lässäpito. Kun koptikristitty nainen pako tetaan kääntymään muslimiksi ja avioitumaan muslimimiehen kans sa, hänen perheensä ei hyväksy

häntä takaisin. Miehen jättäminen puolestaan häpäisee naisen suvun. Koska islam on Egyptin ”valtion uskonto”, muslimiksi kääntyminen on helppoa, mutta takaisin kristi tyksikääntymistä ei hyväksytä. Viime vuonna Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan Egyp tin hallituksen tapa käsitellä kopti kristittyihin kohdistuvia rikoksia on puutteellinen. Lisäksi Egyptin hallitus on osal listunut kirkon omaisuuden tuhoa miseen, ja viranomaisen tiedetään syyllistyneen muslimista kristityksi kääntyneen naisen raiskaukseen. www.bpnews.net

Yhdysvaltain Massachusettsissa 8vuotias poika erotettiin koulusta määräajaksi seurauksena krusifik sin piirtämisestä. Oppilaille oli an nettu tehtäväksi piirtää jotain, mitä heille tulee mieleen, kun he ajatte levat joulua. Kun poika piirsi ristillä riippuvan tikkuukon, jolla oli silmien paikal la rastit, hänet lähetettiin koulusta kotiin ja määrättiin psykologisiin testeihin. Pojan isä kertoi, että perhe oli äskettäin vieraillut pyhäkössä, jossa poika oli nähnyt paljon krusifiksi

vAInotun KIRKon uutISIA 30 vangittiin uskonmissionsa tähden Eritrean hallitus on pidättänyt ja vanginnut 30 iäkästä kristittyä nais ta, jotka kuuluvat metodistien pe rustamaan Faith Mission seurakun taan. Valtion turvallisuuspalvelun paikallisosasto pitää naisia vankeu dessa, mutta heitä vastaan ei ole esitetty syytteitä.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

International Christian Concernin edustajan Jonathan Rachon mukaan tapaus on vain osa alueella koetuis ta vainoista. – Hallituksen virkamiehet ovat vanginneet muitakin kristittyjä. Yleensä kristittyjä vastaan ei nosteta syytteitä, Racho kertoo. Eritreassa on kommunistihallitus, ja koska kommunismin aatteet ovat

kristinuskon vastaisia, kristityillä on maassa vaikeat olot. Maan kolme virallista kirkkoa ovat ortodoksinen, roomalaiskatolinen ja evankelis luterilainen kirkko, mutta arvioiden mukaan metodistinaisten pidätys ei liity siihen, että ryhmä ei kuulu edellä mainittuihin. www.wnd.com

tobyMac juoksee jälleen Amerikkalaismuusikko TobyMac aikoo juosta puolimaratonin hyvän asian puolesta. Tämä viime vuonna aloitettu perinne keräsi Nashvilles sä 5 000 dollaria monikulttuuriselle New Hope Academy koululle. Tänä keväänä haasteeseen on kutsuttu osallistumaan myös Toby Macin fanit. Hyvää pääsee tekemään Country Music Half Marathon juok

jeesus-elokuva kuohutti Pakistanissa Pakistanissa noin 50 mailoin ja kir vein aseistautunutta muslimia hyök käsi Chakin katoliseen kirkkoon keskeyttääkseen Jeesuselokuvan esittämisen. Muslimien hyökkäyksessä louk kaantui seitsemän kristittyä, kaksi heistä vakavasti. Kolme loukkaantu neista oli osaaikaisia evankelistoja. Lisäksi väkivallantekijät tuhosivat projektorin, polttivat kelat, joille

Kilot kuriin kehitysmaiden hyväksi

Laihduttaja sitoutuu lahjoittamaan 15 euroa jokaista laihdutettua kiloa kohti laihdutuskampanjassa.

sulla Nashvillessä ensi huhtikuussa. Maksamalla 85 dollarin osallistumis maksun fanit saavat muun muas sa akustisen konsertin ja illallisen TobyMacin seurassa. TobyMac julkaisee albuminsa To night 9. 2. 2010. www.fleim.fi

tehohyökkäyksiä rauhaa hierovaan Israeliin Palestiinalaisterroristit ovat tehos taneet israelinvastaisia hyökkäyk siään. Gazasta Israeliin suunnat tujen ammusten lisäksi EteläLiba nonista on löydetty kymmenen pommia, joiden takana on toden

elokuva oli taltioitu sekä ryöstivät rahat, joita seurakuntalaiset olivat lahjoittaneet evankelistojen tuke miseksi. Silminnäkijän todistuksen mu kaan väkivallantekijät olivat itsekin katselleet elokuvaa, ja osa heistä oli jopa kiivennyt puuhun nähdäk seen paremmin. Heti kun elokuvas sa oli kuvattu Jeesuksen ylösnou semus ja taivaaseenastuminen, nämä muslimiyleisön jäsenet oli vat raivostuneet.

Nimettömän suomalaislahjoittajan käynnistämässä laihdutuskampan jassa parannetaan kehitysmaiden ihmisten elämää laihduttamalla. Kukin lahjoittaja sitoutuu teke mään 15 euron lahjoituksen jokaista laihdutettua kiloa kohti. Kampanjan aloittaneen hyväntekijän toivee na on tukea erityisesti koulutusta Nepalissa. www.evl.fi Kuva SXC / Asif Akbar

näköisesti Iranin tukema Hizbollah. Historiassa on lukuisia esimerk kejä terroristien pyrkimyksistä tuhota Israel juuri rauhanneuvotte lujen aikana. Uusin hyökkäysten aalto alkoi joulukuun lopulla Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun matkustettua Kairoon neuvotte lemaan Egyptin presidentin Hosni Mubarakin kanssa Israelin ja Pa lestiinan välisten rauhanneuvotte lujen jatkamisesta. www.theisraelproject.org

Poliisit kieltäytyivät ottamasta vastaan rikosilmoitusta, joka tehtiin varastamisesta, varastetun tavaran hallussapidosta ja kirkkorakennuk sen tuhoamisesta ja häpäisemises tä. Kristittyjä kehotettiin sopimaan asia kylänvanhinten kesken. www.compassdirect.org

NOSTURI TELAKKAKATU 8 PERJANTAI 26.3. KEvIN MAx (USA) bOb K (SWE) Lumina Polaris Saraste Jukka Niemelä Essi Tuomala Helsingin kertsi Riemumessu, The Road Lasse Räty Johannes Häkämies LAUANTAI 27.3. Tera Mikko goes to Heaven Donkey Ride G-Powered Kaemo Mikko vaismaa Juha Heinonen Anne Hopeavuori Santeri Marjokorpi Helsingin EO SUNNUNTAI 28.3. Jumalanpalvelus Juha Heinonen Teijo Mathlin House-band SLEyN NUORISOTyö (03) 223 7056 37 nuoriso@sley.fi www.sley.fi/nuoriso Nuotta 1 /2010

g oS PE l

Rap-maailman SAARNAAJAT

Onko rap menneen talven lumia vai urbaanin sukupolven trendikäs valinta? Kaksi bändiä kertoo, miksi he ovat valinneet rapmusiikin evankeliumin julistamisen väyläksi.

Tekstit Elisa Sirainen, kuvat Anssi Lautamo (Maallikkosaarnaajat) ja Janne Erola (C-Posse)

Gospel on usein kymmenen vuotta myöhässä. Jussi Halonen

Rap ei ole enää iskostettu vain yhteen tiettyyn tyyliin, vaan sitä yhdistellään muun muassa jazzin, reggaen, funkin, trancen ja jopa heavy metalin joukkoon.

MAALLIKKOSAARNAAJAT

aallikot on nerokkaiden riimien ja melkoisten biittien rap-yhtye. Juho Autio (Kylvö) ja Jussi Halonen (Paappa) väsäävät yhdessä musiikkia Jumalan kunniaksi. Yhtye aloitti vuonna 1999 ja on saanut vuosien saatossa kiitosta hyvästä lavameiningistään muutamaan otteeseen ei-uskovaltakin taholta. Aloittaessaan rap-musiikin tekemisen Juho huomasi, että siinä on helppoa kehittyä ja saada sanotuksi tiettyjä asioita. Riimien kirjoittamisen lisäksi Juho tekee biittejä myös muille räppäreille. Juholle rap on myös hyvä keino selventää omaa ajatusmaailmaa. Jussille tärkeämpää kuin viimeiseen asti hiottu musiikki on pyrkiä palvelemaan kuulijakuntaa. Jussista on helppoa koota ajatuksia riimeiksi. Haastavaa onkin saada sanoitukset ymmärrettäviksi sellaiselle ihmiselle, jolle uskonasiat eivät ole kovin tuttuja.

lAPSuudEnuSKo Maallikot-kaksikko tulee kumpainenkin uskovasta perheestä, joten räppääminen Jeesuksesta on luon-

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

tevaa. Etiopiassa lähetyslapsena kasvanut Jussi kävi Suomeen palattuaan rippikoulun, missä usko tuli henkilökohtaiseksi. Juhon usko taas kasvoi lapsuudenuskosta henkilökohtaiseksi pikkuhiljaa, ilman selkeää uskoontulohetkeä. Kun Juho ja Jussi alkoivat riimitellä ensimmäisiä kappaleitaan, ei niissä välttämättä ollut kuitenkaan kristillistä sisältöä. Tänä päivänä heillä on entistä enemmän pyrkimystä tuottaa muuta kuin yhteiskunnallista musiikkia. Se on ajanut Juhon ja Jussin räppäämään Maallikkosaarnaajissa materiaalia, joka pyrkii olemaan ensisijaisesti hengellisesti rakentavaa.

juHon uudEnvuodEnluPAuS Kaksikko keikkaili vuodenvaihteessa Karkussa. Onnistuneen keikan lisäksi Juho lupasi Jussin puolesta, että Jussi äänittäisi vuoden 2010 kuluessa levyn. Vaikka yhtyeen viimeisin julkaisu onkin vuodelta 2005, on Maallikoille kertynyt suunnilleen levyllisen verran uutta musiikkia, jota

esitetään keikoilla. Aika näyttää, toteutuuko uudenvuodenlupaus.

goSPEl on MyöHäSSä Juho arvelee kristillisen rapin saattaneen pudota pahasti kyydistä, kun nykyään rap-musiikki on usein vain sellaista klubibängäystä. Jussikin tuumii, että gospel ylipäätään on usein kymmenen vuotta myöhässä. Maallikkosaarnaajat haluaa kuitenkin tehdä nimenomaan gospelia, koska kumpikin ajattelee, että sillä on lopulta eniten annettavaa. Maallikkosaarnaajien elämä pyörii lähinnä arkisten asioiden parissa, mutta onneksi aikaa riittää musiikin tekoon, keikkailuun ja seurakuntayhteyteen. Molemmat tekevät töitä opiskelujen ohessa: Jussi teologian opintojen ja Juho diplomityön, sillä hän pyrkii valmistumaan tulevan kesän loppupuolella. Muun ohella Jussi vetää kavereidensa kanssa Sleyn nuorteniltoja. Lempiraamatunkohdakseen Maallikkosaarnaajat nostaa Sananlaskut 3: 5: ’’Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.’’

lE v y t

Leevi Helo

CONNECTION POSSE

ri seurakunnista tulevien nuorten tarve päästä käyttämään omia lahjojaan sai heidät perustamaan ryhmän, jossa oli luontaista toimia yhteiskristilliseltä pohjalta. Nimi Connection Posse kuvaa bändin halua palvella yli seurakuntarajojen.

RAP RIKKoo RAjojA C-Possen Peten (DJ Panic) mukaan rap on jatkuvasti niin soundillisesti kuin tyylillisestikin sulautuvaa musiikkia. Rap ei ole iskostettu vain yhteen tiettyyn tyyliin, vaan sitä yhdistellään muun muassa jazzin, reggaen, funkin, trancen ja jopa heavy metalin joukkoon. Pete uskoo, että rap on nykyajan urbaanille sukupolvelle melko yleinen valinta. Rap ei myöskään ole kulttuurinsa puolesta sullottu vain yhteen ideologiaan tai kulttuuriin, joten rap antaa täysin vapaat kädet esittäjälleen. Tämän puolesta myös kristitty voi ilmaista omaa uskoaan sen kautta. − Esimerkiksi vanhan ajan runonlausuja voisi hyvinkin ajatella itseään rap-taiteilijana, mikäli hän lausuisi runonsa rytmikkäästi (rap = rhythmically accomplished poetry), Pete valaisee.

lAHjAt KäytöSSä Kokoonpanoon kuului aluksi kuusi jäsentä, mutta vaihtelevien elämäntilanteiden seurauksena nykyinen kokoonpano on vaihdellut. Kaikki ryhmän aktiiviset, eli viimeisimmällä levyllä mukana olleet jäsenet asuvat nykyään pääkaupunkiseudulla opiskelu- ja työasioiden merkeissä. Jokaisella on luonnollisesti omat harrastuksensa ja kiinnostuksen kohteensa. Näitä kiinnostuksen kohteita musiikin lisäksi ovat muun muassa valokuvaus, urheilu ja esittävä taide. Ryhmä koostuu siis monipuolisista kyvyistä ja se on vieläpä tiivis kaveriporukkakin, jossa vietetään paljon aikaa. Viimeisimmän Connection Possen albuConnection Possen min (Sankari) sanoituksien luomisvire amkokoonpano: mennettiin hyvin pitkälti Raamatusta. EsiHeikki Mujunen = Hegel merkiksi kappale Älä pelkää on kokoelma Saku Tolppanen = Paradox erilaisia kohtia, joissa kehotetaan Jeesuksen Peter Regalado = DJ Panic seuraajia olemaan pelkäämättä. Keikkoja C-Possella on juuri sen verran kuin niitä kannattaa ja jaksaa tehdä. Pete itse tekee muun ohella kohtalaisen paljon dj-keikkoja erilaisten muiden yhtyeiden kanssa, ja hän soittaa välillä levyjä eri nuorisotapahtumissa. Connection Possen sävellyksiä kuunnellessa huomaa todella, kuinka erilaisuus muuntautuu rikkaudeksi. Ryhmä taitaa räppäämisen sekä suomen että englannin kielellä tyylikkäästi. Peteä viimeksi puhutellut kohta Gal. 5: 22−24: ’’Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.’’

KAtAjAIStA gRoovEA

Katajainen Kansa: Osani Olkoon Vuonna 2009 päivänvalon nähnyt kokoonpano julkaisee heti ekana vuonnaan maukkaan levyllisen lep poisaa groovepataa. Reggaerytmit keinuvat komeasti harmonikan (kyllä!) luodessa hyväl lä maulla suomalaista äänimaise maa. Kun minä soitan harmonikkaa, ihmiset ovat kummissaan, mutta tällä levyllä se tuo juuri oikean hyp pysellisen maustetta hiphopin kyl keen ja on osaltaan luomassa bän din omaa soundia. Vaikka ulkona on lunta kainaloi hin saakka ja pakkastakin omiksi tarpeiksi, Katajaisen Kansan levy lämmittää sekä soitannollisesti että laulullisesti. Suuri plussa hienoista blosareista! Tekstit ovat selkeitä, oivaltavia ja hauskojakin. Minuun osui ja upposi eräs äänitteen viimeisen kappaleen rivi: ”Kuppi kahvia ja Raamattu kou rassa, on pala taivasta...” Tuo com bo toimii myös teenjuojille. Ota aikaa Raamatun lukemiseen vaikka kahvikupillisen ääressä ja kuuntele Katajaista Kansaa.

Nuotta 2 /2010

lE ffA

HOME

-elokuva:

On myöhäistä olla PESSIMISTINEN Teksti Saara Räty, kuvat elokuvasta

Home on elokuva kodistamme maapallosta ja siitä, mitä me olemme sille tehneet. Ota hyvä asento pehmeällä sohvallasi ja pysähdy miettimään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa sinuun ja lähimmäisiisi. Miten sinä voisit vaikuttaa?

lokuvalla voi vaikuttaa. Yann ArthusBertrand ymmärsi tämän ja ohjasi elokuvan, joka on kuvattu kokonaan ilmasta. Home pureutuu ongelmiin, joista kyllä enemmän tai vähemmän puhutaan, mutta joille liian harva tekee yhtään mitään. Home ei ole kristillinen elokuva, mutta se käsittelee luonnon ja yhteiskunnan ongelmia, joita on hyvä syventää Raamatun kanssa. Meillä on velvollisuus huolehtia yhteisestä maapallostamme. Jumala loi maailman ja ihmisen. Uskonnontunneilla törmää monesti sanapariin viljellä ja varjella. Tämä on meidän tehtävämme. Jumala

on antanut luonnon ihmisen käyttöön ja hallittavaksi, mutta vastuullisesti. Ihminen ei saa tuhota ja käyttää luontoa, miten sattuu. Syntisyys on kuitenkin päässyt tässäkin asiassa valloilleen, eikä yhteinen pallomme voi hyvin.

täMä tARInA on toSI Home on täynnä karuja faktoja. 80 prosenttia Kilimanjaron jäätiköstä on poissa, ja ihmiset kärsivät veden puutteesta, sillä joet eivät enää virtaa kesäisin. Viime vuosina erityisesti Kreikassa on ollut runsaasti maastopaloja. Sen lisäksi, että palot tuhoavat ihmisten kodit ja elämät, niistä vapautuu paljon kaasuja ilmakehään. Ilmastonmuutos on totta, sitä ei voi kieltää. Toisaalta, ilmasto on muuttunut ennenkin, ja ihmiskunta on selvinnyt hyvin. Se ei kuitenkaan vapauta meitä huolehtimasta Jumalan luomasta. Luonnosta huolehtiminen toteuttaa myös Jumalan käskyä rakastaa lähimmäistä. Me tarvitsemme luontoa ja sen tarjoamia elinmahdollisuuksia. Home painottaa sitä, ettei ole aikaa olla pessimistinen. On hyväksyttävä asiat, joiden tiedetään olevan totta, ja tehtävä niille jotain.

tASAn EI Käy luonnonvARAt Me olemme ahneita. Tarpeemme kuluttaa kasvaa, sillä keksimme uusia tarpeita jatkuvasti lisää. Kaikkien elämä ei kuitenkaan ole tällaista.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

Home www.home2009.com/

Katso ilmaiseksi www.youtube.com/user/homeproject

Afrikan maista Nigeria on suurin öljynviejä. Nigeriassa 70 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Puolet maailman köyhistä elää maissa, joissa on runsaasti luonnonvaroja. Me länsimaalaiset kulutamme iloisesti ja paljon ja monesti vieläpä turhaan. Samaan aikaan päivittäin 5 000 ihmistä kuolee saastuneeseen juomaveteen. Yksi miljardi maailman ihmisistä on vailla puhdasta juomavettä. Paljonko sinä käytit vettä eilen? Me teemme ja kulutamme − köyhien maiden asukkaat maksavat seuraukset. Jeesus opetti Matteuksen evankeliumissa: ’’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’’ Arjessa kohtaamme useita tilanteita, joissa voimme toteuttaa tätä käskyä.

Teemme myös paljon valintoja, joilla voimme vaikuttaa luontoon. Raamatussa puhutaan paljon siitä, kuinka pieni on suurta. Tekojemme ei tarvitse olla suuria. Pienillä teoilla on hyvä aloittaa. Tärkeintä on tehdä kaikki rukoillen. Meidän tulee toimia, mutta meidän ei tarvitse pelätä. Kaikki on lopulta Jumalan käsissä, ja hän pitää omistaan huolen kaiken keskellä.

g oS PE l

bob K Suomessa 26.3. EvAnKElISEt

Musiikkimessut, Helsinki 27.3. BoRgRoCK, Borgå /

Porvoo

bob K

Info: www.bobk.se,

http://borgrock.fi/

PEtER laulu jonAtAn kitara tjEt kitara AdAM basso loREnS koskettimet nElSon rummut

Ruotsalainen bob K kysyy:

Missä on HC-kristillisyys? Teksti Riikka Hämäläinen, kuvat Veijo Lyytikäinen

Kymmenvuotista taivaltaan tänä vuonna juhliva yhtye bob K saapuu maaliskuussa Suomeen. Tuliaisina he tuovat Ruotsista tuoreen albumin ja uudet soundit.

uonna 2000 porukka eri kristillisissä bändeissä soittaneita nuoria miehiä kokoontui jammailemaan yhdessä ja syntyi yhtye bob K. Kevyellä soulilla ja popimmalla otteella aloittaneen bändin soundi on laulajavaihdoksen jälkeen muuttunut rockimmille urille. − Kun laulajamme David lopetti, etsimme uutta laulajaa. Tulimme siihen tulokseen, että kosketinsoittajamme Peter on paras laulaja meille. David oli soul-fani. Kukaan muu meistä ei ole soulin Yhtyeen nykyistä musiikkityyliä ystävä, joten aloimme eton verrattu muun muassa siä soundia Kentiin ja U2:seen. ja tehdä kappaleita, jotka istuisivat parhaiten Peterin äänelle, kitaristi Jonatan Samuelsson kertoo. Yhtyeen nykyistä musiikkityyliä on verrattu muun muassa Kentiin ja U2:seen. Bob K on julkaissut kaksi albumia ja kaksi singleä. Soundimuutos kuuluu maaliskuussa julkaistavalla kolmannella pitkäsoitolla.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

että meidän kanssa hengailu ja keikalla oleminen on saanut olla vaikuttamassa asenteisiin, Jonatan iloitsee ja jatkaa: KuKAAn EI olE RoCKStARA − Eräänkin kerran, yhden vierailevan muusikon asenne kristinuskoa kohtaan oli muutoMAllA MAAllAAn tunut keikkareissun jälkeen positiivisemmaksi. Bob K:n jäsenet ovat kristittyjä. Yhteisenä kutPohjoismaiden suurimmassa gospelsumuksena yhtyeellä on erottautua valona synkän maailman keskellä ja olla tuomassa toivoa. musiikkitapahtumassa soittaminen oli bändil− Haluamme olla valo pile ainutlaatuinen kokemus. − Puhumme edelleen bänmeässä. Uskomme JeesukOlen Jumalan armosta din kanssa siitä, kun soitimseen näkyy väistämättä siinä, pelastunut syntinen, me vuonna 2008 Maata Nämitä teemme ja mitä laulammikä on auttanut itseäni kyvissä -festareilla Suomesme, Jonatan pohtii. Rohkaisua missionsa tosa. Olo oli kuin oikealla rockpaljon. Kun mokailen, staralla. Ulkomailla ollessa teuttamiseen he ovat saaneet keskityn Jumalan meidät otetaan vakavammin muun muassa sähköpostianteeksiantoon. kuin Ruotsissa. Kotiin palaviesteissä. − Olemme saaneet viestessa saa taas pudota maan tejä, joissa ihmiset ovat kertoneet, mitä ovat pinnalle, hän nauraa. Haastavimpana keikkapaikkana Jonatan musiikkimme välityksellä kokeneet, Jonatan pitää Tukholmaa, jossa musiikkitarjontaa on kertoo. paljon ja siksi ihmiset myös valikoivampia Bändin missio todentuu paitsi levyjen ja keikkojen välityksellä, myös silloin, kun heillä musiikin suhteen. on tuuraajina ei-kristittyjä muusikoita. − Silloin tällöin keikoilla on soittamassa HC-KRIStIllISyyS on HAAStAvAA myös muusikoita, jotka eivät ole uskossa. Ruotsin lisäksi bob K on keikkaillut muissa Tällöin me ollaan ja toimitaan kuin aina muulPohjoismaissa sekä Baltian maissa, ja nähnyt loinkin: esimerkiksi rukoillaan yhdessä ennen laajan spektrin kristillistä nuorisokulttuuria keikan alkua, ja tuuraajat saavat tietenkin olla kiertäessään tapahtumissa ja seurakunnissa. mukana. On ollut mukava kuulla jälkikäteen, Jonatan on huomannut, että hardcore-kristil− Uusi levy on hyvin erilainen aikaisempaan tuotantoon verrattuna, Jonatan lupaa.

Bändin rukouspyyntö: ”Saamme bändille jatkuvasti monenlaisia tarjouksia erilaisista yhteistyökuvioista. Tar vitsisimme viisautta siihen, mihin kaikkiin kannattaa lähteä mukaan ja mihin ei, koska kaikki ei tunnu kantavan hyvää hedelmää, eikä kaikkeen riitä resurssitkaan.”

lisyys, jossa kristilliset elämäntavat otetaan todesta, vaikuttaa olevan harvinaista: − Kristinuskon totuuksiin uskominen on selkeästi yleisempää kuin HC-kristillisyys, jossa usko näkyy elämässä erottuvasti esimerkiksi raittiutena. Jonatan on itse kasvanut kristityssä perheessä. − Päätin nuorena, että tahdon olla kristitty. Se päätös minun on tehtävä edelleen joka päivä, hän sanoo. Paitsi, että Jonatan tahtoo olla uskossa Jeesukseen, hän tahtoo myös elää uskossa HC-kristityn elämäntapaa. Kristinuskon totuuksiin − Tahdon yrittää olla parhaani uskominen on selkeästi yleisempää mukaan hardcore-kristitty. Olimme kuin HC-kristillisyys, jossa vaimoni kanssa juhlimassa uutta usko näkyy elämässä erottuvasti vuotta kutsuilla, jossa minulle taresimerkiksi raittiutena. jottiin lasia skoolattavaksi. Koska en tahdo juoda alkoholia, kysyin, onko lasissa oleva juoma alkoholipitoista, hän kertoo ja jatkaa: − Osittain tunsin itseni typeräksi esittäessäni tällaisen kysymyksen. Olen tällainen rokkari, Jonatan osoittaa silmillä roikkuvaa rocktukkaansa. − Kuka ’’cool rockstara’’ varmistaa, että juoma on alkoholitonta? hän nauraa. HC-kristitty rockstara myöntää, että lukuisissa tilanteissa HC-kristittynä eläminen on haastavaa. − Se ei ole helppoa, ja jokainen joskus epäonnistuu. Olen Jumalan armosta pelastunut syntinen, mikä on auttanut itseäni paljon. Kun mokailen, keskityn Jumalan anteeksiantoon. Jeesus kuoli puolestani ihan syystä: en ole täydellinen, hän sanoo. − Kun tavoittelee HC-kristityn elämäntapaa, ei kannata yrittää muuttaa kavereiden, seurustelukumppanin tai muiden läheisten elämäntapoja. Ainoa elämä, jonka muutoksiin voit vaikuttaa, on oma elämäsi, Jonatan kannustaa.

Uskoontulemisia HERätyS PuHututtAA aina kristikuntaa.

Uskovat rukoilevat ja odottavat herätystä. Tietyissä paikoissa julistetaan herätyksen alkaneen, mutta mitään suurta ihmettä ei kuitenkaan tapahdu. Onko vielä herätystä? Raamattua lukiessa näyttää siltä, ettei tämän maailman loppupeleissä ihan hirveitä herätyksiä enää luvatakaan. Enemmän puhutaan luopumisesta, paatumuksesta ja isoista eksytyksistä. Samaan aikaan kristittyjä kehotetaan tarkkuuteen. Meidän tulee olla valveilla ja valmiina. tänä PAAtuMuKSEn AIKAnA on kuitenkin

sairaan hienoa huomata, että ihmisiä tulee uskoon. Joulun aikaan lueskelin erästä kristillistä joululehteä, jossa Joel Hallikainen kertoi tulleensa uskoon autossa radiojumalanpalvelusta kuunnellessaan. Auto piti pysäyttää, kun sana tuli kohti. palkittu ohjaajasuuruus Klaus Härö kertoi naistenlehdessä, että hän tuli uskoon riparin jälkeen konfirmaatiossa. Joka kesä rippikoululeirillä moni nuori tulee uskoon. Syksyisessä Nuotassa Joonas kertoi, miten riparilla uskonasiat kolahtivat. juMAlA toIMII SAlAtuStI mutta kuitenkin niin, että voimme todeta herätystä olevan yhä ilmassa. Uskoa syntyy ja usko saa vahvistua. Aika on viileän kitkerä. Monella tavoin uskonvastaisen maailman keskellä meidän turvamme on elävä Jumala, joka toimii tänäänkin.

Juha Heinonen

Nuotta 2 /2010

Koonnut Tuomas Auvinen

Peter JoukaInen studIoon P

eter Joukainen, Hämeen lahja suomigospelille, paineli stu dioon kuun alussa. Ruumiil taan ja mieleltään nuoren mutta sy dämeltään vanhan ja sielultaan vä hintäänkin keskiikäisen miehen toi sen pitkäsoiton on määrä ilmestyä huhtikuussa 2010. Kansilehtiin painetaan tutun ja ta sokkaan bändin lisäksi myös isom paa nimeä. Todellinen oman tiensä kulkija palkkasi levylle taiteelliseksi tuottajaksi muun muassa VesaMat ti Loirin ja The Crash yhtyeen levy jä tuottaneen sekä The Rasmuksen tuotannossa vaikuttaneen musiikin moniottelijan Hannu Pikkaraisen. Lu vassa on siis entistä tasokkaampaa ja erottuvampaa Peteriä. Kunnianhimoisen, musiikin am mattilaisuuteen tähtäävän laulunte kijän tuleva äänite tulee eroamaan selkeästi esikoisesta. Luvassa on re hellistä, elämänmakuista ja maanlä heistä tekstiä suomigospelin valta virtaa ja kaavoja rikkovalla musiikilla höystettynä.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

Julkkarikeikka lauantaina 10. 4. klo 17.00 Aitolahden kirkossa Tam pereella.

Bob K ja Kevin Max yhteiskiertueelle Vuoden 2008 Maata Näkyvissä fes tareilla yleisöä villinneet ruotsalais komistukset palaavat kuvioihin. Maaliskuussa pitkäsoiton julkaise va yhtye lähtee äänitteen tiimoil ta yhteiskiertueelle kansainvälisen gospeltaivaan tähtisikermän ker maan kuuluvan Kevin Maxin kanssa. Fanit kotoSuomessakin saavat nauttia sekä korville että silmille tar joiltavasta paketista. Koko konkka ronkka piipahtaa Helsingin Nosturis sa Evankelisilla Musiikkimessuilla 26. 3. 2010 sekä Porvoossa Borgrock tapahtumassa seuraavana päivänä.

Saraste albumilistalle Ainakin suomigospelin naispuolis ten yleisöjen sydämiä murskaavan pikkujättiläisen Sarasteen debyytti albumi Kolme yötä hautausmaalla ja

muita tarinoita saavutti julkaisuvii kollaan 47 kunnioitettavan 25. sijan Suomen Top 40 albumilistalla. – Sehän tuntuu äärettömän hy vältä. Kaunis kiitos ja syvä kumarrus tästä levyn ostaneille ja kaikille tuki joukoille, sanovat yhtyeen jäsenet. Saraste kiilaa tiensä kovaan po rukkaan. Gospelbändeistä korkeam malle ovat parin viime vuoden aikana yltäneet vain The Rain, Exit sekä HB.

donkey Ride studiossa Kovassa nousukiidossa ollut Donkey Ride aloitti esikoisalbuminsa ääni tykset. Maineikkaan tuottajan Jonas Olssonin (mm. Deep Insight, Disco Ensemble jne) johdolla tehtävä ääni te julkaistaan elosyyskuun vaih teessa 2010. Esituotanto alkoi jo syksyllä 2009, ja huhujen mukaan kappaleita on uudistettu rajustikin. Albumin tii moilta yhtye julkaisee nettisinkun 30. 4. Vappugospeltapahtuman yh teydessä.

AC/jC tulee ja kovaa Maata Näkyvissä festareilla 2009 isolla showmeiningillään päälavan kertaheitolla valloittaneet äijärockin suurlähettiläät valmistelevat ensim mäistä äänitettään. Promopaketiksi nimetty kokonaisuus lähtee liikkeel le alkuvuodesta. Ep:n mittaisen levyn myötä yhtye alkaa olla pakettina valmis, ja keikka myynti aloitetaan toden teolla. Koti sivut osoitteessa www.acjc.fi.

Pro fideltä levy Suomen vanhimpiin gospelyhtyei siin lukeutuva Pro Fide on julkaissut uuden albumin. Tammikuun kuudes ilmestynyt pitkäsoitto on järjestyk sessään yhtyeen kolmastoista. Vuosikymmeniä toimineen ja noin 40 soittajaa yhteensä käsittäneen gospellegendan tyyli uudistui jälleen kerran, sillä sävellystyön takaa löyty vät pääosin yhtyeen nuorempaa pol vea edustavat kitaristi Markus Iko nen sekä rumpali Antti Kokko.

HA R tAuS

Parasta mitä tehdä? MIKä on PARAStA mitä voin toisille tehdä?

Maanalaisen levykaupan myydyimmät: 1. KAEMO: Perustus 2. KATAJAINEN KANSA: Osani Olkoon 3. KLS: Sokea toista taluttaa 4. FIREFLIGHT: unbreakable 5. OLLI HELENIuS: Kulkea kuin vapaa KUUKAUDEN YLLÄTTÄJÄ on Kata jainen Kansa. Erikoinen yhdistelmä, joka toimii: reggaeta, suomalaista haikeaa melankoliaa ja hienoa hen gellistä sanomaa. Huomaatko, että listan kaksi kär kipaikkaa ovat vallanneet suomen kieliset reggaebändit? Suomeen on rantautunut uusi juttu! Monesti mie timme levykaupassa/yhtiössä, mikä on seuraava juttu. Voiko jotain uutta vielä tulla? Onko kaikki jo keksitty?

tERvEISIn lASSE, MAANALAINEN LEVYKAUPPA www.maanalainenlevykauppa.com

SUOSITTELEN Kls.: Sokea toista taluttaa Raskasta rokkia hyvillä soundeilla, hyvät lyriikat, hienot kannet vaik kakin hieman synkät, mutta hieno idea... Huima parannus edelliseen le vyyn. Tämä tulee uskoakseni ole maan vuoden 2010 parhaita suomi rocklevyjä kristillisessä skenessä!

Varmaan sen välittäminen, minkä itse koen elämässäni parhaak si. Elämässäni on paljon ihmisiä. On sukulaisia, ystäviä, kavereita, naapureita, työn kautta tutuksi tulleita, joukkuekavereita ja satun naisia ohikulkijoita. Niin varmasti sinullakin. Mitä heille voisi antaa, mitä tehdä heidän puolestaan? Mieleen tulee paljonkin asioita. Eihän siitä niin kauan ole, kun oli aika miettiä joululahjoja. Niin usein on ajatuksissa, että pitäisi näh dä, sanoa rohkaiseva tai lohduttava sana, mutta vaikeissa paikoissa sanat tuntuvat häviävän. Usein tuntee olevansa riittämätön. Parasta mitä voin tehdä, on rukoilla heidän puolestaan. Kantaa rukouksessa Jumalan luo ja pyytää varjelusta, että Jumala antaa heille tahtonsa mukaan, mitä he elämässään tarvitsevat. jouduIn loPPuvuodEStA yllättäEn leikkaukseen. Kaiken epä varmuuden ja pelon keskellä koin myös luottamusta ja rauhaa. Tiesin ja sain kokea, että puolestani rukoiltiin. Se antoi lohdun ja rauhan. Sain olla Jumalan turvallisissa käsissä. KIRjAHyllyä jäRjEStEllESSä osui käteeni Katekismus. Selailin sitä hieman ja pysähdyin Herran siunauksen kohdalla. Luin sen seli tyksen ja se kolahti kovasti. Juuri tätä olen saanut kokea ja juuri tätä haluan jakaa elämässäni oleville ihmisille. Saat elää Jumalan siunauksen varassa. Silloinkin, kun koet yllät täviä tilanteita, silloinkin, kun suunta tuntuu olevan hukassa, sil loinkin, kun kaikki on juuri niin kuin pitääkin, saat olla Jumalan rakkauden ympäröiminä. Voit luottaa, että Jumala on kanssasi ja antaa rauhan.

Tulkoon teidän kaikkien osaksi Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys! (2. Kor. 13: 13)

Tuula ”Umbro” Lehtoranta Iitin seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Nuotta Nuotta 21/2010 /2010

lähde mukaan! tAPAHtuMA-

toRI

”Kl:n nuorisotyötä parhaimmillaan. Kantaaottava ja tuore tapahtuma.”

”vuoden tiukin toimintapläjäys.” ”Musamessuilta ja Maata näkyvissä -festareilta tuttu juha Heinonen tekee sen taas. uskomaton roolisuoritus!”

∏Megailta Harjavallassa 5. 2. 2010

Harjavallan seurakuntatalolla vie tetään Megailta. Mukana menossa Kaemo, Hencca & Bigband, Juha Hei nonen, Timo Orre & Harjavallan nuori seurakunta.

∏Helmileiri Esantuvalla 19. – 21. 2.

Maaseudun rauhaa, hyvää ruokaa tuvassa, villasukkien keskinäistä yh teyttä, järvi jäässä, sauna ja hanki sekä raamattuopetusta... Tätä kaikkea on luvassa Lapuan Kauhajärvellä 19.– 21. 2. Helmileirillä. Perinteinen Helmileiri kokoaa nuoria ympäri Pohjanmaan Sanan ja Siikka rin ääreen. Iltaohjelmassa armoitetut esittäjät laittavat itsensä jälleen li koon ja hauskaa on takuulla kaikilla. Ilmoittautumiset sähköpostilla: musti@sley.fi 10. 2. mennessä tai kunnes leiri on täysi. Hinta on 35 eu roa ja petipaikka luvassa 40 ensinnä ilmoittautuneelle.

∏Raamattukurssille Karkkuun!

Sleyn kolmen kuukauden raamattu kurssit järjestetään Karkun evanke lisella opistolla 1. 2. ja 30. 8. alkaen. Tenteistä ja kokeista vapailla kurs seilla perehdytään Raamattuun luo tettavien opettajien seurassa, nau titaan uusista kristityistä ystävistä ja valmiiksi katetun noutopöydän an timista. Tutustumisviikolla 22.– 26. 2. saa kurssiin tuntumaa 90 euron täysihoi tohintaan. www.keokarkku.fi, puh. 03 513 4151.

Nuotta 2 /2010 | www.nuotta.com

∏Maata näkyvissä -leiri 5.–7.3.

”tajunnanräjäyttävää... eturivin nuorisokulttuuria. tykkäsin!”

”taattua oPKo-laatua. Raamatullinen, rohkea ja rockvivahteinen. oscar tulossa?”

ilmoittautumiset (7. 3. mennessä): olli.lehmonen@opko.fi, 040 416 3714.

Karkun Maata Näkyvissä leirillä ele tään festarimeininkiä kevättalven hankien keskellä. Karkun evankeli sen opiston salissa tavataan tuttu ja ja tutustutaan uusiin ihmisiin ja ihmeisiin. Kansainvälistä väriä festarileirille tuo saksalaisista veljeksistä koostu va Stubi Live Band sekä kauniisti lau lava tyttönen Lilly Among Thornes. Suomen mainetta pitää yllä uu den levynsä julkaissut kls., Kaemo, Mikko Vaismaa, GPowered sekä mo net muut. Minna & Jussi Pyysalo sekä Sami Asp pitävät housebandina tun nelmaa katossa. Mukana myös pal jon Sanaa, ääntä, kuvaa ja liikettä festarimeiningillä. Pidä kiirettä ja ilmoittaudu Karkun evankeliselle opistolle, 03 513 4151. Zekkaa ohjelma www.sley.fi/nuoret

∏jesus – fact or fiction?

∏jumalan suunnitelmiin

Evankeliset Musiikkimessut Helsin gissä pesevät kasvojaan maaliskuun lopussa 26.–28. 3. Nosturissa perjantaiillan huumaa tarjoavat Amerikan gospellegenda Kevin Max sekä ystävälliset rokkivei kot länsinaapurista: bob K. Pohjois ta ulottuvuutta tuo Lumina Polaris, mukana myös listasijoille pompan nut Saraste. Opetusta tarjoavat mm. Jukka Niemelä ja Essi Tuomala. Ilta vaihtuu yöksi Agricolan kir kossa Roadin ja Riemumessun tah tiin messussa, jossa saarnaa Johan nes Häkämies. Lauantai vietetään pitkän kaavan mukaan. Mukana esim. Tera, Kaemo, Donkey Ride, GPowered sekä Mikko Goes to Heaven. Mukana myös Mik ko Vaismaa, Anne Hopeavuori ja Juha Heinonen. Zekkaa ohjelma www.sley. fi/nuoriso

isoskoulutus ja nuorten leiri Enä-Sepässä 12.– 14. 3. 2010 Kuuluvatko minun elämäni tapahtu mat Jumalan suunnitelmiin? Voinko saada Jumalan suunnitelman selvil le omassa elämässä, löytää paikkani ja kasvaa kantamaan vastuuta seu rakunnassa, isosena, tulevassa am matissa? Mm. näitä kysymyksiä pohdim me rukouksen, musiikin ja yhdessä tekemisen hengessä. Leirillä myös isoskoulutusta OPKOn tulevan kesän leireille! Artistivieraana Aarni Seppälä Duo ja menossa mukana mm. Olli Lehmo nen, Jussi Valkonen ja talon oma ryt miorkesteri. Tule Sinäkin! Lisätietoja www.opko.fi/nuoret ja

Miksi uskoisin Jeesukseen? Mitä tie dämme hänen historiallisuudestaan? Voiko evankeliumien kertomuksiin luottaa? Näihin ja moniin muihin kysymyk siin vastaa Pohjoismaiden tunnetuin kristinuskon puolustaja, ruotsalai nen Stefan Gustavsson Suomenkier tueellaan 15.– 19. 3. Gustavsson vierailee Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoilla. Luennot ovat englannin kielisiä ja kaikille avoimia. Katso tarkemmat tiedot osoittees ta www.opko.fi.

∏Quiet Action 1.– 4. 4. 2010 Pääsiäisen ihmeellinen sanoma sä väyttää! Jätä taaksesi arjen stressi ja tule Ryttylään viivähtämään pääsiäi sen sanoman äärelle. Luvassa mm. kivaa yhteistä tekemistä, raamattu opetuksia, musiikkia ja draamaa. Esiintyjinä Olli Helenius trio, Pu nainen Lanka, MGtHduo, Katajainen Kansa, Ryttylän Kansanlähetysopis ton musiikkiteatterilinja ja Antti Se vanto & Kengätmonologi. Ilmoittautumiset 14. 3. mennessä www.nm.fi

∏Musamessut on nosturissa

EdEllISEn RIStIKon RAtKAISu

Tilaamalla Nuotan annat mahdollisuuden koulunkäyntiin Keniassa. elää äärimmäisessä köyhyydessä. 5 miljoonalla kenialaisnuorella ei ole mah dollisuutta käydä koulua. Koulutuksella on suuri merki tys koko valtion kehitykseen.

noIn PuolEt KEnIAn väEStöStä

tukea Itierion Sekkari nimisessä koulussa tehtävää opetustyötä. Jokaisesta uudesta tilauksesta lahjoitamme 10 euroa koulun hyväksi. Saat kiitosterveiset Itierion koulun oppilaalta. nyt SInullA on MAHdollISuuS

tIlAA ItSEllESI tAI lAHjAKSI!

Leikkaa irti ja postita

Kyllä, tilaan nuotan kestotilauksena 1. vuodeksi hintaan 45 e (norm. 49 e). ensimmäiset 3 kuukautta hintaan 15 e.

Miksi ihmeessä joku tilaisi Nuotan?

Lehden saajan nimi: Katuosoite: Postinumero ja toimipaikka: Puhelin: Sähköposti:

Tilaan lehden lahjaksi Maksajan nimi: Katuosoite: Postinumero ja toimipaikka: Puhelin: Sähköposti:

nuottA MAKSAA PoStIMAKSun

Nuotta / SleyMediat Oy

TUNNUS 5001710

00003 VASTAUSLÄHETYS

Eveliina, 15: ”Mun mielestä Nuotta sopii nuorille, jotka on uskossa tai on kiinnostuneet uskosta. Nuotta on myös varmasti erinomainen tuki sellaisille henkilöille, jotka eivät tule uskovasta perheestä. Se on varmasti tuki myös niille, joiden uskoa ei hyväksytä.”

Kyllä, haluan mahdollistaa kenialaisen nuoren koulunkäynnin.

Irtonumero 5 e ISSN 0357-7139

770357 713007

Halusin elää täysillä ja pitää hauskaa. Ajattelin, että nuorena pitää nauttia elämästä, ottaa kaikki irti. Pullo tunnissa takaa rentouden ja hyvän fiiliksen. Bailatessa elämän murheet unohtuu. Ja mitä naisiin tulee, ajattelin: miksi tyytyä yhteen, kun maailmassa pimuja riittää.

Nyt mä oon alkanu kelata, et onko tässä mitään järkeä. Ei tällaisesta elämästä jää mitään käteen, ainoastaan paha mieli. Mä ajattelin, että haluaisin vaihtaa mun elämäni suuntaa. lähteä ähteä toisen johdettavaksi.

Ei ne asiat kuule vaihtamalla parane.

− Vaihtamalla paranee.