Nuotta 3/2004

Page 1

3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:00

Sivu 1

Nuoren seurakunnan sanoma maaliskuu 3 / 2004

uotta

Nuotan seurusteluspesiaali s.7- 9, 12-13 Rakkaudessa ollaan riidelless채kin l채hell채 s.4-5 Yhteishaku tulee ja polvet tutisee s.16, 19 Skybird laulaa kuin taivaan lintu s.20


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:00

Sivu 2

2

uotta

persoona

sivu Joel ja kysymyksiä rakkaudesta minä itse en riitä. Jumala on luonut meidät yhteen ajamalla itserakkauden umpikujaan. Rakkaus ei koskaan ole yksi. Se on aina vähintään kaksi. Siksi se koskettaa minua työssäni ja kotona.

Millä tavoin välittämistä voi osoittaa lähellä oleville ihmisille?

Tämän kuukauden sivupersoonana on telkkaristakin tuttu juttu Joel Hallikainen. Tuttu Juttu Shown toisena juontajana Joel pääsi ”kurkistamaan” monien parien elämään, ja omakin parisuhde on jo kunnioitettavat 22 vuotta nuori.

Ei suorittamalla, ei ansaitsemalla eikä ostamalla. Välittämistä voi osoittaa olemalla läsnä. Olemalla läsnä silloinkin, kun itse ei jaksa. Olemalla rauhassa heikko. Jumala pitää meistä huolta juuri tässä kohdassa. On välittämistä kertoa ystävälleen omasta väsymyksestä ja neuvottomuudesta; ”Minä välitän sinusta. Sinä olet minulle tärkeä ja siksi haluan kertoa sinulle, miltä minusta tuntuu.”

Mitkä ovat mielestäsi onnellisen parisuhteen avaimet? Kodinkoneiden käyttöikä on noin seitsemän vuotta. Olen huomannut, että sama aika parisuhteessa riisuu roolit ja naamiot. Arki astuu vääjäämättä esiin ja riisuu prinssin ja prinsessan vaatteet. Kun omat tarpeet ja odotukset on tyydytetty, otetaan ensimmäinen askel onnelliseen parisuhteeseen, jossa etusijalla ovat sinun, ei minun tarpeet. Korvaani särähtää aina jos pariskunta ilmoittaa, että meillä ei riidellä eikä tapella. Se on merkki siitä, että toinen alistaa ja toinen alistuu. Hyvä niin, jos se riittää, mutta omassa 22v suhteessani se ei ole riittänyt. Onnellisessa suhteessa elää kaksi toisilleen tasavertaista yksilöä, jotka täydentävät toisiaan ja ovat arjen riidoissa vuoroviikoin voitolla. Onnellisessa parisuhteessa peiton alla ei kumppanin tuhnukaan haise koskaan niin pahalta, ettei sitä edes nipin napin siedä.

Elämässä on muutakin tärkeää kuin seksi Maaliskuun Nuotta on suuri seurusteluspesiaali. Pohdimme parisuhdetta vuosi sitten avioituneen nuoren parin silmin (4-5). Sitten kysymme, miltä tuntuu kun seurustelu päättyy eroon tai jos seurustelukumppania ei ole (7). Tapetilla on myös avoliitto, tämän päivän seksuaaliset moraalikäsitykset sekä Tosi rakkaus odottaa -liikkeestä tehty tutkimus (12-13). Seurustelun lisäksi poraudumme muuhunkin ajankohtaiseen, mietimme tulevaisuutta yhteishakuajan lähestyessä (16, 19) sekä ihmetelemme uskon varjolla tapahtuneita hirmutekoja (10). Musiikkiosastossa tutustutaan ensilevynsä julkaisevaan SkyBird-yhtyeeseen (20). TOIMITUS

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka kokevat kärsivänsä rakkauspulaa?

Mitä rakkaus on? Rakkaus on antaa toisen enetä ja itsensä vähetä. Rakkaus on vilpitöntä halua tulla toisen luo. Rakkautta ei voi huijata. Rakkaus alkaa siitä, mihin epäluulo loppuu.

Mitä se merkitsee sinulle? Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; Mutta suurin niistä on Rakkaus.

Millä tavoin rakkaus on koskettanut sinua elämäsi aikana? Näin isäni ensi kerran ollessani 25v. Paradoksaalista, mutta kohtaamattomuudessamme näin rakkauden, jota vanhempani väistivät. Se, joka kiellettiin ja jota ei koskaan ollut olemassa, paljasti kasvonsa minulle olemalla poissa. Tänään minulla on viisi lasta ja vaimo. Rakkaus ympäröi minua kaikkialla. Rakkauden ydin on olla läsnä. Itserakkaus avaa tien todelliseen rakkauteen, koska

Mitä odotat rakkaudelta? Haluatko, että se täytetään vai haluatko itse olla sitä täyttämässä. Rakkaus on ehkä vielä enemmän antamista kuin saamista. Jos koet rakkauspulaa, niin etsi läheltäsi joku samanlainen ja tee hänelle se mitä toivoisit hänen tekevän sinulle. Joelin uusin levy ”Mutta suurin niistä on rakkaus” sisältää uusia hengellisiä lauluja, jotka puhuvat samoista asioista kuin Joel tässä haastattelussa. MARIA KORPI MARIA.KORPI@NUOTTA.COM KUVA: JOEL HALLIKAISEN KOTISIVUT

Poimintoja nuortenlehdistä

Kuukauden Leijona MUSIC&MISSION 01/2004 MIKKO NIKULA: Jumalalla on omat ihmeelliset tapansa puuttua elämämme kulkuun. Toisinaan teemme totaalisen väärät valinnat ja luulemme, että peli on jo menetetty. Sitten Jumala koputtaa koneemme ohjaamon oveen ja sanoo, ettei viimeiselle toivottomalle lennolle tarvitse lähteä. Sitten aloitetaan alusta, koska se, mitä aikoinaan ristillä tapahtui, riittää.

Kuukauden sammakko CITY-LEHTI 5/2004 Yhdistyksen puheenjohtajan Timo Larmelan mielestä kannabis on kuitenkin niin tärkeä asia, että sen puolustamiseen voi uhrata vapaa-aikaansa. ”Poliisin kannabiksen käyttäjiin kohdistamista vainotoimenpiteistä on ollut ihmisille niin paljon käytännön haittaa, että katsoimme tarvitsevamme oman yhdistyksen”, jo 70-luvulta lähtien kannabiksen kanssa tekemisissä ollut Larmela sanoo. Hänen mukaansa poliisi on aiheuttanut ”vainoillaan” viattomille tupruttelijoille kohtuuttomia vaikeuksia, kuten potkuja ja avioeroja.


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:09

Sivu 3

3

uotta Nuoren seurakunnan sanoma

maaliskuu 2004 • Nuoripari Suopajärvi 4-5 • Opetus: Mitä on Jumalan rakkaus? 6 • Seurustelut menee välillä kuralle 7 • Nuotan flirttiopas 8 • Maailman sivu: Miksi kristityistä tuli vainoajia? 10 • Israelilainen Daniel uskoo Jeesukseen 11

• Sukellus seksuaalisuuteen 12 • Avoliitto? TRO-väikkäri valmistui 13 • Isoskoulu osa III 15 • Katri tietää miltä tuntuu, kun ei pääse kouluun 16 • Miten selvitä yhteishausta? 19 • Jumala vei Jerryn mennessään 24

• Christoforum 6 • Paimion srk 14 • Gospelkolumnisti 19 • Prayer zone 17

• Sähköpääkeskus 18 • GospelCenter: Skybird 20 • Tapahtumatori 22

mikä colahti? • Yhteisvastuu-keräys • Black Levi • Positiivinen ajattelu

mikä culahti? • Barbin ja Kenin ero • Lumiukko • Miljonääri-Jussin naisten seksipuheet

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA 25 VUOSIKERTA ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot mielellään sähköpostilla Toimituskunta: Masamitsu Amemori, Sinikka Heiskanen, Emmi Heimonen, Karoliina Kiviniemi, Maria Korpi, Antti Mustakallio, Virpi Rannila, Lotta Rämö Juhana Tarvainen. Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Johanna Hakkari TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai tilauspalvelu@nuotta.com tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920.

Paratiisissa ei paljasta

pintaa säästelty Viikonlopun iltapäivälehdessä esiintyivät lehden mukaan uskomattoman seksikkäät Miss Suomi-kilpailun perintöprinsessat. Seksikokemuksilla retostelevat nuoret naiset saivat myös miljonääri Jussissa paljon huomiota, ja varmasti myös uusia sarjan seuraajia. Levottomat kolme näyttää kaiken seksikkäämmin ja rohkeammin, kun mikään ei enää riitä. Kuulostaako tutulta? Median markkinavoimat ovat valjastaneet seksuaalisuuden suureksi myyntivaltiksi. Paljasta pintaa, sumeita katseita ja härskejä juttuja tulee joka tuutista. Jopa siinä määrin, että kaikki television mainokset, iltapäivälehtien lööpit sekä tosi tv:n uudet jaksot on jo nähty useampaan kertaan. Seksuaalisuuden kupla on puhkeamassa. Petetyt ihmiset kysyvät, miten on mahdollista, että tuntuu pahalta. Näytän hyvältä, tuoksun ruusulle ja liikun vain kauniiden ihmisten kanssa, elämäni on kuitenkin tyhjää. Intohimon ja tyydytetyn nautinnon sijaan jäljelle jää vain tyhjyyden tunne, kun sydän on särkynyt ja sielu on haavoille satutettu. Seksuaalisuuden haavat tekevät kipeää, koska oikean seksuaalisuuden alkulähteiltä, paratiisin lämmöstä on kuljettu kauas pois. Usein unohtuu, ettei erotiikka tullut maailmaan pornolehtien tai ensimmäisten pornoelokuvien mukana. Seksuaalisuutta eivät keksineet viisaat markkinamiehet tai elokuvien tuottajat. Jumala on luonut ihmiset mieheksi ja naiseksi. Jumala antoi erotiikan lahjan Aatamin ja Eevan välille. Tästä lahjasta ensimmäiset ihmiset osasivat nauttia. He liikkuivat paratiisin lämmössä alasti, he iloitsivat paratiisin antimista, myös toisistaan, aina syntiinlankeemukseen saakka.

Tämän päivän ihminen koettaa elää seksuaalisuutensa kanssa Aatamin ja Eevan tavoin, siinä mielessä, että heidän sanottiin olevan alasti tuntematta häpeää. Tänään seksuaalisuus on vain muuttunut itsekkääksi, eletään niin kuin mistään ei tarvitsisi tuntea häpeää. Valitettavasti emme ole enää paratiisissa, syntiinlankeemuksessa ihmisen elämä muuttui radikaalisti myös tällä alueella. Aatami ja Eeva huomasivat olevansa alasti. Seksuaalisuuden ollessa kyseessä liikutaan niin herkällä alueella. Samalla, kun se voi antaa suurimman nautinnon, se voi myös satuttaa pahemmin kuin mikään muu elämämme alue... Kun palaamme lähtöruutuun, seksi ei ollut likainen ja limainen asia. Se ei ollut tarpeiden itsekästä tyydytystä, vaan Rakkauden syvimpään olemukseen kuuluva elämänvoima, joka sitoi kaksi ihmistä ihanasti toisiinsa, elämän mittaiseksi ajaksi. Meidän kannattaa palata paratiisin lämpöön. Koska Jumala on luonut meidät mieheksi ja naiseksi, saamme iloita seksuaalisuuden lahjasta. Syntiinlankeemuksen seurauksena rikomme itsemme ja lähimmäisemme. Siksi Jumala sääti hyvät ja turvalliset rajat, jotta voisimme nauttia seksuaalisuudestamme. Jumala asetti avioliiton. Seksuaalisuutensa kanssa odottaminen on Jumalan lahjan oikein käyttämistä. Aikamme puristuksessa, jossa seksuaalikäsitteet ja mielipiteet muuttuvat jatkuvasti vapaammiksi, vaatii suurta rohkeutta pitää kiinni periaatteistaan. Miss Suomi kilpailussa oli eräs rohkea kilpailija, joka sanoi odottavansa avioliittoa, ja sitä oikeaa. Tuntui hienolta, että jollain oli rohkeutta palata paratiisin tunnelmiin ja tuoksuihin. Muiden kehuessa omilla kokemuksillaan ja puhuessaan siitä, miten seksi kuuluu jokaiseen päivään. Niin se kuuluu heilläkin, jotka vaalivat Raamatun ihmiskuvaa. Paratiisissa ei paljasta pintaa säästelty, kaikki tapahtui vain siinä järjestyksessä, jonka Jumala oli säätänyt. Meillä kristityillä on haastetta pitää kiinni Raamatun ihmiskuvasta, tässäkin asiassa, seksikeskeisen mediatulvan keskellä. Kristityn kannattaa miettiä, mikä kantaa, jos vaakakupissa on Raamatun opetukset ja lööppikeskeinen yleinen mielipide.

TILAUSHINNAT kestotilaus 38 euroa, vuosikerta 41 euroa, 1/2 vsk. 24 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2004

Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:10

Sivu 4

4

nuotta4 cyan magenta yellow black

uotta

Tiinan ja Jukan unelmasta tuli totta Tamperelaisten Tiina ja Jukka Suopajärven stoori panee uskomaan, että rakkautta ensisilmäyksellä on sittenkin olemassa. Ihastumiseen voi riittää pelkkä katse. Rakastuminen vaatii ehkä jo muutaman yhteisen hetken. Sen oikean tapaamiseen ei tarvita MiljonääriJussia tai Unelmien poikamiestä. Ripaus johdatusta riittää. Vähän päälle parikymppisten Tiinan ja Jukan yhteinen tarina alkaa syksystä 2001. Jukka oli opiskellut jo vuoden verran Tampereella ja Tiina palannut juuri vaihdosta Saksasta. Elokuisena iltana Tiinan ystävä pyysi häntä mukaansa nuorten illanviettoon, johon kuului myös raamattupiiri. Kyydin oli luvannut tarjota joku Jukka-niminen kaveri.

- Se oli eka tapaaminen. Kyllä siinä molemmat taisi ihastua saman tien. Mä olin heti ihan myyty, Jukka tunnustaa. Ja mikäpä muukaan olisi kerta heitolla vienyt miestä kuin kauniit sinisilmät. - Niihin kun kerran katto… Jukka hymyilee ja vilkaisee Tiinan suuntaan. - Ihastuin Tiinassa myös avoimuuteen heti ekoista jutuista lähtien. Myöhemmin hyviä piirteitä on löytynyt lisää: Tiina on hyvä kuuntelija ja osaa keskustella melkein mistä asiasta tahansa. Tiina myös yllättää usein vaikkapa kokkaamalla hyvää ruokaa. Tiina puolestaan pitää Jukassa erityisesti toimeliaisuudesta. - En itse pysty olemaan kovin pitkään tekemättä mitään. Siksi on hyvä, että myös Jukka on toimelias. Jukka osaa myös hassutella, ja sillä on hyvä huumorintaju. Jukka on myös hellä ja huomioi aina ihanasti. Iltaisin se lukee mulle iltasatua. Siihen on mukava nukahtaa.

Seurustelu ei pelkkää hengailua Ensitapaamisen jälkeen Tiina ja Jukka törmäilivät viikoittain seurakuntakuvioissa ja yhteisissä kaveriporukoissa. Syyskuun loppupuolella he osallistuivat opiskelijoiden Starttipäiville. Kahdenkeskistä aikaa ei luontevasti järjestynyt, mutta Jukan sanojen mukaan silloin jo ”katteltiin”. Viikonlopun jälkeen Jukka päätti tarttua härkää sarvista ja soitti Tiinalle. - Jukka kertoi, että haluaisi tutustua minuun paremmin. Se oli ratkaiseva hetki, Tiina muistelee. Parin viikon kuluttua Tiina ja Jukka päättivät alkaa seurustella. Vaikka ensitapaamisesta ei ollut kulunut kuin tovi, he eivät aloittaneet seurustelua kevein perustein. Avioliitto otettiin tavoitteeksi alkumetreiltä lähtien. - Seurustelu ei välttämättä johda avioliittoon, mutta se on silti liian iso asia lähteä pilanpäiten kokeilemaan.

Tunteilla leikittely ei ole koskaan hyvästä, Jukka toteaa. - Samalla me myös sovittiin heti alussa, että seurustelua ei tarvitse jatkaa, jos se alkaa tuntua pahalta. Ovi oli sillä tavalla koko ajan auki, Tiina jatkaa.

Hynttyyt yhteen vasta avioparina Seurustellessa Tiinalle ja Jukalle oli itsestään selvää, että hynttyyt lyödään yhteen vasta papin aamenen jälkeen. Yhteen muuttamisesta ei edes keskusteltu missään vaiheessa. Miksi niin – siihen pariskunnalla on yksinkertainen vastaus: Raamatun kanta ratkaisi. Itsestäänselvyys ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että odottaminen olisi aina ollut helppoa. Seksin säästämisestä avioliittoon oli pakko tehdä yhteinen periaatepäätös.


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:10

Sivu 5

5

uotta - Monena iltana ei huvittanut yhtään lähteä toisen luota bussille, mutta homma toimi, koska siitä oli sovittu yhdessä, Tiina kertoo. Kesällä 2002 Tiina ja Jukka menivät kihloihin. Sormus nimettömässä oli lupaus avioliitosta, ja häiden valmistelut alkoivatkin heti syksyllä. Häitä valssattiin Vaasassa vuosi sitten maaliskuussa. Hääpäivästä nuorella parilla on vain hyviä muistoja. Aamulla Tiina istui kampaajalla ja ihmetteli, kuinka rauhallinen on olo. Vasta kirkon ovella polvet alkoivat lyödä loukkua. Myös Jukka myöntää jännittäneensä häämarssin soidessa. Yhteinen unelma oli toteutunut.

Yhdessä Jumalan edessä Tiina ja Jukka pitävät yhteistä uskoa parisuhteessa tärkeänä, vaikkakaan eivät välttämättömänä. - Yhteisen arvoperustan ja uskon kautta tietää pitkälti jo etukäteen, miten toinen ajattelee eri asioista. On paljon helpompaa, kun kaikkea ei tarvitse perustella, Jukka sanoo. Tiinalle myös yhteiset harrastukset kristillisissä kuvioissa ovat tärkeitä. Jukka visioi jo tulevaisuuteenkin: - Jos joskus saadaan lapsia, silloin on erityisen tärkeää, että ajatellaan samalla tavalla ja kasvatusperiaatteista ollaan yhtä mieltä. Yhdessä rukoileminen on kuulunut Tiinan ja Jukan suhteeseen alusta asti. Se tuntui luontevalta heti seurustelun ensimmäisenä iltana. Joskus he ovat hiljentyneet yhteiseen rukoukseen jopa puhelimessa.

Riidellessäkin lähellä Jokaisen parin on syytä opetella riitelemään rakentavasti. Tiina ja Jukka pyrkivät noudattamaan Raamatun neuvoa ”älkää antako auringon laskea vihanne yli”. Seurustellessa he saattoivat soitella toisilleen vielä iltamyöhällä ja selvittää jonkin mieltä vaivaamaan jääneen asian. Yhdessä asuessa toisesta huomaa helposti, jos jokin kaihertaa mieltä. Tiina ja Jukka reagoivat vihastuessaan eri tavalla. Tiina mököttää ja Jukka purkaa heti kaiken ulos. Kumpikaan ei kuitenkaan ole pitkävihainen. Useimmiten riidat syntyvät pienistä jutuista, jotka toisessa ärsyttävät. Tiina muistuttaa, ettei kaikkia ärsyttäviäkään asioita toisessa voi muuttaa. Niihin on vain pakko tottua. - Kun pakottautuu olemaan toisen lähellä myös riidellessä eikä lähde esimerkiksi ulos, ongelmat on pakko selvittää heti. Muuten ne hautautuvat helposti muiden asioiden alle ja painavat siellä, Jukka sanoo. Tiina tunnustaa synnikseen juuri tuon liian hautomisen. - Mietin usein liikaa, että miten sanoisin jonkin asian. Parempi olisi vain sanoa saman tien. Tiinalle avioliitto on ollut erityisesti avoimen puhumisen opettelua. Jukka puolestaan on törmännyt omiin varjopuoliinsa. - Tietyllä tavalla tässä on saanut oppia huomaamaan oman pahuutensa. Vaikka kuinka yritän, silti onnistun välillä

sanomaan ja tekemään pahasti sille ihmiselle, jota rakastan kaikkein eniten, Jukka sanoo ja rutistaa vaimon kainaloonsa. SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM

Seurustelu ei välttämättä johda avioliittoon, mutta se on silti liian iso asia lähteä pilanpäiten kokeilemaan. Tunteilla leikittely ei ole koskaan hyvästä.


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:10

Sivu 6

6

Kiveen kirjoitetut

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

Mitä rakkaus on?

!

valitettavan oikean havainnon kanssa, että oma arvosi ja rakastettavuutesi määräytyy luonteesi ja saavutuksiesi perusteella. Olet hyvä tyyppi, jos olet sosiaalinen, mukava ja aikaansaava. Jumala näkee asian toisin ja niin tulisi meidänkin nähdä. Jumalan rakkaus on sellaista lajia, että se suuntautuu sellaiseen, joka ei ole maailman silmissä yhtään mitään ja vieläpä tekee tästä kohteesta arvokkaan. Et ole siis rakastettu Jumalan silmissä sen tähden, että olet kavereiden silmissä jotain, vaan siitä huolimatta. Jumala ei rakasta sinua yhtään vähempää sen tähden, että itse et osaa tai jaksa rakastaa itseäsi. Joka hetki Jumalan rakkaus on totta. Se on totta, koska Jumala on olemassa ja koska Jumala on rakkaus.

Joskus joku viisas sanoi, että silloin kun Suomi taisteli venäläisiä vastaan toisen maailmansodan aikana, suomalaisten sotilaiden mottona oli ”kaveria ei jätetä”. Tämän päivän Suomessa sanonta on muuttunut sijamuodoltaan ja sisältö on saanut uuden päinvastaisen Anteeksiantava rakkaus sisällön: ”kaverille ei Eräässä hengellisessä laulussa jätetä”. Rakkaus ei ole välttämättä sitä, mitä saat lukea päivittäin iltapäivälehtien kansista. Sanat ovat kyllä kauniita, mutta usein sanojen sisältö kätkee sisäänsä todellisuuden, jossa kaikki pyörii oman navan ympärillä, tai aika usein vielä parikymmentä senttiä alempana.

Enemmän kuin himoa Rakkaudella saatetaan tarkoittaa ainoastaan sellaista rakkautta, joka on kiinnostunut lähimmäisestä eroottisena olentona, omien himojen ja toiveiden tyydyttäjänä. Suuri rakkaus tuottaa isoja tunteita ja on kuin iso seikkailu, jossa kaikki muu jää arvoasteikossa alemmalle tasolle. Ehkä olet itsekin joutunut tuskailemaan sen

kysellään ”mitä rakkaus on?” Samaisen laulun kristillinen vastaus on: ”vain ristin luota löydät vastauksen”. Jumalan rakkaus ilmestyi kirkkaimmin Jeesuksessa ja Hänen ristintyössään. Monet eivät tätä ymmärtäneet Jeesuksen elinaikana, monet eivät ymmärrä sitä tänään. Jeesus koki pilkkaa ja häväistystä, vaikka Hän puhui totta. Jeesuksen päälle syljettiin ja Häntä lyötiin, vaikka Hän ei koskaan rikkonut Jumalan tahtoa vastaan. Ristillä Jeesus kantoi kaikki sinun ja myös pahimman vihamiehesi kivut ja synnit. Hänen tahtonsa on, että sinäkin olisit valmis antamaan anteeksi ja rakastamaan – myös sitä oman luokkasi ikävintä, sairainta ja vihatuinta henkilöä.

Se, olemmeko me osallisia Jumalan rakkaudesta, on elämän ja kuoleman kysymys. Sen tiesi jo eräs kirkon suuri vaikuttaja Augustinus kauan sitten. Hän sanoi: ”jos kadotat rakkauden, se on sinun kuolemasi”. Ilman Jumalan rakkautta ihminen voi elää, vaikka on kuollut. Hän puuhaa yhtä ja toista, samanlaisia asioita kuin sinäkin: herää aamulla, käy kou-

lussa, tapaa ystäviä ja itkee sydänsurujaan. Kuitenkin hän on kuollut, jos ei usko Jeesukseen Vapahtajanaan. Voisitko sinä mennä ja kertoa tälle lähimmäiselle jotain Jumalan rakkaudesta? MATTI RUSAMA KUVA JOHANNA HAKKARI

Jumala näkee asian toisin ja niin tulisi meidänkin nähdä. Jumalan rakkaus on sellaista lajia, että se suuntautuu sellaiseen, joka ei ole maailman silmissä yhtään mitään ja vieläpä tekee tästä kohteesta arvokkaan. Et ole siis rakastettu Jumalan silmissä sen tähden, että olet kavereiden silmissä jotain, vaan siitä huolimatta.


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:10

Sivu 7

7

Elinan tarina

uotta - Parisuhde on tärkeä asia, mutta Jumala ei ole tarkoittanut, että elämämme pyörii vain sen ympärillä.

Tosielämässä prinssi ei aina tulekaan valkealla ratsullaan.

- Kyllä ”sen oikean” löytämisen voi kokea, mutta pelkästään sen tunteen voimalla ei suhde pysy pystyssä. - Jokaisesta seurustelusuhteesta jää positiivisiakin juttuja mukaan. Eräs exäni opetti minut kierrättämään.

Seurustelu ei aina pääty happy endiin Kun pitkät katseet tavoittavat maalinsa, ja sydämet alkavat lyödä samassa tahdissa, alkaa seurustelu, joka huipentuu ikimuistoisiin häihin. Pitkää kirkonkäytävää kulkee kuvankaunis morsian valkoisessa hunnussaan ja pitkässä laahuksessaan yhdessä komean sulhasensa kanssa, ja sitten he elävät yhdessä elämänsä loppuun saakka. Tämä elokuvien ja satujen unelma ei aina toteudu. Monesti alkuseurustelun sykkivät tunteet ja ihana varmuus siitä, että nyt olen löytänyt sen ainoan oikean, vaihtuu katkeriin kyyneliin ja pettymykseen. Näin saattaa käydä useaankin kertaan. Seurustelun päättyessä alkaa helposti miettiä: mikä minussa on vikana? Seurustelun päättyminen ei kuitenkaan ole maailman loppu. Kun kaikki menee pieleen, kannattaa pysähtyä miettimään, mistä kaikki johtuu. Mutta koskaan ei kannata luovuttaa. SAKKE

Elinalla, 24, on takanaan seurustelusuhteita, jättämisiä ja jätetyksi tulemisia. Kelasimme elämää yhdessä taaksepäin: mikä meni pieleen ja miksi? Kahvilassa Kaisaniemenkadulla on leppoisa tunnelma. Pöydistä kantautuva posliinikuppien kilinä sekoittuu naurunpyrskähdyksiin ja jutustelun sorinaan.

Mutta kahvilan nurkassa ollaan kummallisen vakavina. Puhe on kääntynyt rakkauteen, jolla on voima satuttaa ja itkettää. Katkenneet seurustelusuhteet jättävät jälkensä, usein niin syvät ja aristavat. Eron tullessa kohdalle molempina osapuolina on vaikeaa. - Kun joutuu hylätyksi, sitä ajattelee etten kelvannut toiselle ja tuntee kauheaa riittämättömyyttä. Toisaalta jättäjänäkään mieli ei ole hyvä: siinä on vastuussa suhteen päättymisestä ja joutuu miettimään, tekikö oikein. On vähän luonneasia, kumman kestää paremmin. Itselleni valintojen tekeminen on ollut aina vaikeaa, Elina kertoo. Pahimmassa tapauksessa toinen haluaa erota, muttei ole päätöksestään aivan varma. - Olin itse tällaisessa ”ollako vai eikö olla” -kuviossa pari vuotta. Silloinen poikaystäväni ei halunnut enää seurustella, mutta hänellä ei ollut myöskään kanttia lopettaa suhdetta kokonaan. Päätettiin pysyä ystävinä, mutta pian huomasin olevani aivan lirissä siihen tyyppiin ja takerruin ilmassa olevaan toivoon yhteen palaamisesta. Pudotus, aina uudelleen hylätyksi tuleminen, oli kaikkein rankinta. Vaikeat kokemukset opettavat elämään, ja tämän suhteen loputtua Elinalla on ollut itsesuojeluvaistoa enemmän. - Tuollaisessa tilanteessa on omallakin vastuulla, mitä antaa itselleen tehdä. Toisen varaventtiilinä ei voi kauan toimia – ei sellaista psyyke kestä. Elina on oppinut, ettei sydänsurujen kanssa kannata painia yksin. Vaikka surutyö tuntuu usein raskaalta tehdä, se on parempi vaihtoehto kuin lakaista tuska maton

alle tai aloittaa heti putkeen uusi suhde. - Olen saanut paljon tukea perheeltäni ja ystäviltä huolien keskellä. Siinä vaiheessa viimeistään olen tajunnut, miten tärkeää yhteydenpito muiden ihmisten kanssa on seurustelunkin aikana.

Ruisleipää ja kermakakkua Elina haukkaa suklaacookietaan ja miettii. Mistä ihmeestä hänelle nousee ahdistus, joka syntyy heti kun suhde on alkanut? - Ehkä se on sitä, että kun toinen ei ole enää saavuttamaton, niin ei ole enää varma tunteistaan. Siinä tilanteessa ois hyvä vaan olla ja kattoo, toimiiko suhde, eihän sitä heti voi tietää. Oma identiteetti joutuu helposti kriisiin seurustelun solmukohdissa ja siksi onkin tärkeää, mistä aineksista sitä rakentaa. - Pohjimmiltaan meidän arvomme on siinä, kuinka paljon Jumala meitä rakastaa eli äärettömästi ja pysyvästi. Ihmisiltä saatu tärkein rakennusaine on palaute, jonka perheemme ja ystävämme meille antavat. Se on kuin ruisleipää. Sen jälkeen vasta tulee kumppanilta saatu palaute, joka on taas kuin kermakakkua. Perusturvaa seurustelukumppanista ei siis voi hakea, eikä toinen voi toimia terapeuttina.

Ei tiivistemehua Elina on nyt seurustellut vuoden ilman breikin breikkiä, mikä on tässä tapauksessa maljannoston paikka. Helppoa ei seurustelu vieläkään ole, mutta rauhoit-

tumista hän on itsessään huomannut. - Tähän suhteeseen ei ole liittynyt hirveää paniikkia tai tunteiden perässä juoksemista alkuaikoja lukuun ottamatta. Kun on tullut epäilyksiä seurustelun suhteen, niin olen oppinut olemaan kiikuttamatta niitä heti poikaystävälleni. Ne on useimmiten hetken mielijohteita, jotka jo on unohtuneet seuraavana aamuna, eikä niiden yhdessä puiminen aiheuta kuin pahaa mieltä. Elina ei väitä löytäneensä täydellistä miestä, ja on huomannut sen olevankin mahdotonta. - Nykyinen poikaystäväni on erilainen, mitä olin mielessäni kuvitellut. Jotkut asiat taas on paremmin, kuin olisin osannut edes unelmoida itselleni. Kaikkien haaveittensa tiivistymää ei kannatakaan etsiä – ei yhteen ihmiseen voi yhdistyä kaikki omat toiveet ja tarpeet. Siinä asettaisi aika kovat paineet toiselle. Suurin osa ongelmista seurustelussa johtuukin siitä, että odottaa kumppaniltaan liikoja tai yrittää muokata hänestä täydellistä, mikä on tosi asiassa itsekästä eikä johda hyvään. Paras edellytys kestävälle suhteelle on, että molemmat osapuolet ovat sinut itsensä ja Jumalan kanssa. VIRPI RANNILA VIRPI RANNILA@NUOTTA.COM ELINA EI HALUNNUT KUVAANSA LEHTEEN. KUVA: JOHANNA HAKKARI


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:11

Sivu 8

8

Näin vältät pahimmat mokat

nuotta8 cyan magenta yellow black

uotta

Miten flirttailen tyylillä? Kun perhoset pyörivät vatsassa, voi olla ajoittain vaikea ajatella selkeästi. Ruusunpunaisten lasien läpi kannattaa kuitenkin tiedostaa joitakin tosiasioita, ettei menetä totaalisesti kasvojaan ihastuksensa edessä. TELLERVO ULJAS

2 Jos kirjoitat kirjeen, vältä yleisiä kliseitä ja ylimenevää romanttisuutta.

1

3 Älä vakoile ihastustasi lähikaupan hyllyjen välistä!

Mieti, ennen kuin soitat ihastuksellesi. Jokainen soittoyrityksesi tallentuu kännykän muistiin.

4 Olemuksesi viesti on tärkeä. Joten älä näytä epätoivoiselta...

5 ... äläkä liian itsevarmalta!


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:11

Sivu 9

9

uotta

Kaikki on minulle luvallista, mutta en saa antaa minkään itseäni hallita Kyseinen raamatunkohta luetaan usein niin, että alkupuoli otetaan iloiten vastaan, mutta loppupuoli unohdetaan. Tämänkin sanankohdan edessä kannattaa kuitenkin pysähtyä nöyrästi kuuntelemaan, mitä Jumalalla on meille sanottavaa. Koska Häneltä saamme elämäämme parhaat eväät. “Kaikki on minulle luvallista”, kertoo meille ihanan totuuden. Meitä ympäröivä elämä on Jumalan suurta lahjaa ja armoa. Saamme nauttia kaikista Taivaan Isämme lahjoista. Suurin kahden ihmisen välille annettu lahja on rakkauden lahja,

!

Kolumni

Seurustelupakko

Kuinka moni onkaan kuullut sen niin ihanan kysymyksen: Jokos olet poika-/tyttöystävän löytänyt? Niin, seurustelu, rakkaat ystävät, ei ole mitään lastenleikkiä. Kun kaksi ihmistä pitää toisistaan, tunteita on armottoman paljon pelissä. Niitä on turha väheksyä. Myös seurustelemattomuus aiheuttaa tunteita. Monesti tuo viaton, tiedonhaluinen kysymys herättää kuulijassaan monenlaisia tuntemuksia. Yleensä negatiivisia. Seurustelukumppanin puute koetaan usein arvonalennukseksi. Välillä jopa tekisi mieli esitellä sellainen maailmalle – vain kyselijöiden iloksi. Seurustelematon ahdistuu, sillä ulkoiset paineet voivat olla mittavat. Oma

meidät on luotu seksuaalisiksi olennoiksi. Saamme iloisella ja reipaalla mielellä olla miehiä ja naisia. Mikä sitten hallitsee meitä? Se kavala käärme, joka paratiisissa kiemurteli, sai ihmisen lankeamaan syntiin. Näin kauniista tuli likaista. Synti on asia, joka hallitsee meitä. Joudumme kaiken kauniin ja ihanan edessä toteamaan oman rajallisuutemme, joka lähtee yntisyydestämme. Ajatuksemme, sanamme ja tekomme kertovat meille, että synti hallitsee meitä jatkuvasti. Elämämme jokaisella osa-alueella ja varsinkin ajatuksen

tasolla seksillä on iso valta hallita meitä. Jumalan sana, laki ja evankeliumi on annettu meille ohjenuoraksi elämämme käytännön kysymyksiin. Sanasta saamme selkeät ohjeet ja neuvot Jumalan tahdon mukaiseen vaellukseen. Sanasta nousee myös vastaus silloin, kun lankeamme. Se vastaus antaa toivon silloin, kun seksuaalisuuden paineet meinaavat saada vallan ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Jeesus on kantanut ristille kaikki syntimme. Myös nämä paineet. Jokainen, joka tulee katuen Jeesuksen luo, saa rik-

kulta pitää saada kainaloon, pitipä toisesta oikeasti tai ei. Täytyy olla näyttöä siitä, että on menestynyt ja ihailtu, rakastettu. Unohdamme, että Jumala rakastaa meitä suurimmalla mahdollisella rakkaudella jo nyt. Kuinka vankalla pohjalla seurustelu on, jos sen aloittaa vain kanssaihmisiä miellyttääkseen? Nuoren henkinen kypsyys on ykkössijalla mietittäessä vakavan seurustelun aloittamista. Sitä ei voi mitata iällä, seurustelukumppaneiden määrällä tai seurusteluajan pituudella. Kypsyyttä ei myöskään voi tunkea toiseen ihmiseen. Paineet johtavat usein turhiin suhteisiin. On hirveää lukea yhä nuorempien ja nuorempien turhautuneisuutta ihmissuhdepalstoilta. ”Olenko epänormaali kun en ole kertaakaan seurustellut, vaikka olen jo 12-vuotias?” Tietäen, että rik-

koontuneet suhteet hajottavat jo ennestään rikkonaisia ihmisiä. Kuinka usein itse toivon, että en olisi seurustellut kertaakaan. En olisi pettynyt ja särkynyt. Hylännyt ja kokenut hylkäämistä. Rikkonut itseäni. Rikkonut toista.

Kuka on kypsä seurustelemaan? Rakkaat ystävät. Teidän ei tarvitse seurustella, ei vielä. Ei siksi, että naapurin Annilla on jo viides poikaystävä menossa. Ei siksi, että ei olisi NIIN yksin. Seurustelkaa vasta, kun olette itse siihen valmiita, antakaa Jumalan täyttää yksinäisyytenne ja rakkauden tarpeenne. KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM KUVA JOHANNA HAKKARI

komuksensa anteeksi. Saa jatkaa matkaa puhtaalta pöydältä kohti pelastusta, eli iankaikkista elämää. Taivaassa on kaikki täydellistä, siellä ei tarvitse enää näitäkään asioita murehtia. JUHA HEINONEN JUHA.HEINONEN@NUOTTA.COM

”Kaksin on parempi kuin yksin, yksin on parempi kuin ei mitään – Ja Jumala voi nyhjäistä vaikka tyhjästä.” - vanha sananlasku


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:11

Sivu 10

10

mission

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta

Miksi vainotuista

tuli vainoajia?

possible

Kristityt ovat joutuneet koville maailmassa, etenkin kristinuskon alkutaipaleella. Ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina moni menetti vainoissa henkensä. Mutta myös päinvastainen rooli on käynyt kirkonmiehille tutuksi historian saatossa. Noitavainot ja juutalaiskysymys ovat hankala pala purtavaksi meille tämän ajan kristityille. Asiaa valaisevat seuraavassa Ketola ja Heininen. HAASTATTELUT: ANNEMARIA TOIVOLA

?

Kuolemaantuomittu odottaa tuomiotaan Auschwitz-Birkenaun leirillä. Tuomion syy: juutalaisuus.

Auschwitz-Birkenaun keskitysleiriltä löydetty teos, joka kuvaa leirin kauhuja, jossa tapettiin arviolta miljoona ihmistä.

Älä sorra äläkä ahdista muukalaista, sillä te olette itse olleet muukalaisina Egyptin maassa. Sillä jos sinä sorrat heitä ja he huutavat minua avuksensa, niin minä totisesti kuulen heidän huutonsa. 2 Moos 22:21, 23

”Kristillinen” antisemitismi (asiantuntijana dosentti Mikko Ketola)

?

Tämä kuva kertoo karua arkea siitä, että myös naiset ja lapset tapettiin ja raiskattiin holokaustin (juutalaisten joukkotuhon) kauhuissa. Paljon aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia löydät: http://fcit.coedu.usf.edu/holocaust/ resource/gallery/gallery.htm Sivulla esitetyt kuvat ovat samasta lähteestä.

Mistä noitavainoissa oli kyse? (Asiantuntijana professori Simo Heininen)

Mikä selittää sen, että monet merkittävät kirkonmiehet ovat olleet juutalaisvastaisia?

Noitavainot olivat voimakkaimmillaan 1600-luvulla. Mistä ne johtuivat?

- Juutalaisvastaisuus jossakin muodossa oli pitkään niin kiinteä osa kristillistä uskoa, etteivät monet kirkonmiehet edes ymmärtäneet siinä olevan jotakin väärää. Monet teologit ajattelivat, että Kristus oli uutena ilmoituksena korvannut juutalaisille annetun ilmoituksen, ja sen vuoksi juutalaisten pitäisi tunnustaa Kristus. Kun juutalaiset eivät tätä tehneet, kristityt ajattelivat heidän kieltäytyvän pahuuttaan, Jumalaa pilkatakseen. Katolisessa kirkossa erotettiin 1900-luvun alussa "jyrkkä" ja "maltillisempi" antisemitismi. Jyrkkää oli rotuun perustuva, sortoon tähtäävä juutalaisvastaisuus ja maltillisempaa, kirkon edustamaa antisemitismiä taas kristittyjen suojeleminen juutalaisten ”turmiolliselta” vaikutukselta.

- Taustalla oli ajan yleinen käsitys siitä, että ihminen saattoi taikakeinoin tuottaa toiselle pahaa, jopa liittoutua paholaisen kanssa. Kun sitten syytökset matkoista Kyöpelinvuorelle yms. osoitettiin mielikuvituksen tuotteiksi, lakkasivat oikeudenkäynnit. Usko noituuteen elää toki jatkuvasti esim. Afrikassa.

Mikä oli Lutherin suhde juutalaisvastaisuuteen? - Luther suhtautui aluksi melko myönteisesti juutalaisiin, mikä johtui siitä, että hän toivoi puhdistetun uskon houkuttelevan juutalaisia kääntymään kristityiksi paremmin kuin siihenastisen kirkon. Kun juutalaiset eivät kuitenkaan lähteneetkään joukolla kääntymään kristityiksi, Luther pettyi ja sai aiheen kirjoittaa kirjan ”Juutalaisista ja heidän valheistaan”. Kirja on tylyä luettavaa. Luther ei kuitenkaan kehottanut tappamaan juutalaisia.

Suomella on ollut luultua enemmän yhteyksiä natsien toimintaan Saksassa. Mikä oli tuolloin Suomen ev. lut. kirkon näkemys juutalaisista? - Asiaa ei kovin hyvin tunneta eikä sitä ole varta vasten tutkittu. Näyttää kuitenkin siltä, että monilla suomalaispapeilla oli ajalle melko tyypillinen käsitys juutalaisista: näillä oli yleiseurooppalaisessa mittakaavassa paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja sillä uskoteltiin olevan turmiollinen vaikutus kristilliseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Siis suunnilleen samanlainen käsitys kuin maltillisemman antisemitismin edustajilla katolisessa kirkossa. Hyvä kirjavinkki: Aleksandriasta Auschwitziin: antisemitismin pitkä historia / Eero Kuparinen Holokaustin kokeneiden kertomaa: www.holocaustinfo.org/kohtaloita/

Kuinka yleinen ilmiö oli? - Noitavainoja oli n. 1450–1750 kaikkialla Euroopassa sekä Pohjois-Amerikan siirtokunnissa. Vanha käsitys, jonka mukaan kirkko olisi vainoissa polttanut miljoonia naisia, on väärä. Syytettyjä on korkeintaan ollut 150 000 ja kuolemaan tuomittuja korkeintaan 60 000, joista ilmeisen suuri osa armahdettiin. Suomessa arvioidaan vuosina 1500–1750 olleen noin 1500 noituudesta syytettyä. Tavallisin rangaistus oli sakko. Alioikeudet tuomitsivat myös kuolemanrangaistuksia, mutta niiden Suomessa antamasta noin 150 kuolemanrangaistuksesta hovioikeus jätti useimmat vahvistamatta.

Olivatko vainot kirkon vai valtion asia, mikä oli kirkon vastuu? - Sekä kirkko että valtio jakoivat ajan yleiset käsitykset, eikä kumpaakaan voi sinänsä tuomita nykypäivän mittareilla. Ei myöskään voida lukea nykypäivän valtion tai kirkon syyksi sitä, mitä aikaisemmin on tehty. Uskontojen nimissä on tietysti aina tehty pahaa, esimerkkejä ovat vaikkapa ristiretket ja New Yorkin terroriiskut 11.9.

Kommentti Toivottavasti nykyajan kristityt oppivat historiasta karun läksynsä. Kristinuskon nimissä tehdyt rikokset on hyvä tuntea, koska “muuten olemme tuomittuja tekemään ne uudestaan”. Miten sinä voisit toimia rasismia vastaan? Esimerkiksi antisemitismi (juutalaisvastaisuus) ja muukin muukalaisviha nostaa huolestuttavasti päätään joka puolella Eurooppaa. Nyt on aika toimia. TOIMITUS


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:11

Sivu 11

11

uotta

y

Danielin tarina

g

Kaikki alkoi hamassa menneisyydessä, 70-luvulla, kun Danielin äiti muutti ystäväryppään kanssa Israeliin. Nuoret naiset työskentelivät kibbutsilla ja matkustelivat. Jossain vaiheessa hän rakastui messiaanisjuutalaiseen mieheen. Parin vuoden seurustelun jälkeen he muuttivat Suomeen ja menivät naimisiin. - Meillä on aika iloinen perhe, Daniel miettii. Se johtuu varmaan siitä, että äitini ja sisareni ovat uskossa. Abba (isä) kuoli ollessani 10-vuotias, hän lisää. Daniel ei ole missään vaiheessa asunut Israelissa, mutta hän käy siellä tapaamassa sukulaisia ja ystäviä parin vuoden välein. Pisimmillään poika on viettänyt siellä kuukauden yhteen menoon. - Yritän päästä tänä vuonna lehtimajajuhlille, jos saan lomaa huhtikuussa alkavasta siviilipalveluksesta siksi aikaa, Daniel suunnittelee. Israelilaisten käyttämää hepreaa Daniel ei osaa puhua kuin auttavasti, puheen ymmärtäminen sujuukin pojalta paremmin. - Isällä oli tapana puhua minulle ja Jaelille hepreaa, Daniel muistelee. Danielin unelmissa on joskus muuttaa Israeliin, ja sen hän aikoo toteuttaakin, jos löytyy hyvä elämäntilanne lähteä.

y

Daniel Mizrahi on kokenut syrjintää epäsuomalaisen ulkonäkönsä takia. Se ei paljoa häntä latistanut, mitä nyt vahvisti identiteettiä. Tämä 19-vuotias messiaaninen juutalainen on ylpeä siitä, että sattuu olemaan puoleksi israelilainen.

Tuhlaajapojan paluu

Ei mulla ollut mitään ennen kuin löysin Jeesuksen. Ei mitään minkä varaan rakentaa elämää.

Lapsenuskonsa Daniel menetti rippikoulun jälkeen. Viikonloput kuluivat muiden mukana siideriä juoden ja oksennellen. - Pian se ei kuitenkaan enää riittänyt. En saanut siitä tarpeeksi, vaan aloin

käyttää huumeita, Daniel kertoo. - Kai mä kaipasin jotain jännitystä elämääni. Meillä oli tapana myös varastella kaupoista ja murtauduttiin pariin autoonkin, hän selittää. - Etsin sisältöä elämääni ihan väärästä suunnasta, poika toteaa vakavana. Onneksi Jumala ei hylkää lastaan. Parin kolmen vuoden rellestämisen jälkeen Daniel alkoi etsiä lapsuudesta tuttua rauhaa sisälleen, sitä, jonka Jeesus voi yksin antaa. Etsimistä kesti puolisen vuotta, sitten nappasi. - Kaikki tapahtui lopulta silmänräpäyksessä, Daniel kertoo. - Jätin huumeet ja kaiken siihen kuuluneen. Annoin elämäni Jeesukselle. Daniel oli 17-vuotias tullessaan uskoon. Hänestä onkin käsittämätöntä, kuinka helposti nuori voi ajautua väärälle tielle. Daniel korostaa aikuisten ja varsinkin koulujen tärkeää roolia nuorten vahtimisessa. Ongelma on todellinen. - Ei mulla ollut mitään ennen kuin löysin Jeesuksen. Ei mitään minkä varaan rakentaa elämää, nuori mies toteaa koruttomasti.

Ihastumisesta rakkaudeksi Vahvistaakseen uskoaan Daniel lähti vuodeksi raamattukouluun Ryttylään. Raamattukoulujen eräs puoli on toimia varsin vilkkaana romanssien näyttämönä. Näin kävi Danielillekin. - Mä ihastuin häneen ihan heti, kertoo Daniel hymyillen sydämensä valitusta. Onni oli kuitenkin oikukas. Daniel sai tyytyä vuoden ajan pelkkään ystävyyteen.

Jossain vaiheessa kesän jo lähestyessä vain ”räiskyi ympärillä ja näkyi tähtiä”. Daniel oli rakastunut. Ja Tytti sanoi yhä ei. Onneksi Daniel sai nuoren naisen pään käännettyä, seurustelua on kestänyt pian 9 kuukautta. Nuoren parin suhde toimii, vaikka Tytti asuu tällä hetkellä Ruotsissa harjoitellen lähetystyötä. - Musta oli tosi ok, että Tytti lähti. Hän on kauan haaveillut siitä, ja tykkää olla Ruotsissa, Daniel vakuuttaa. - Mä haluan nähdä Tytin onnellisena, se tekee mullekin hyvän mielen. Aika on kulunut nopeasti, ja on hyvä osata olla myös erossa toisistamme. Eikä se välimatka oikeasti mitään meinaa kun on niin palavasti rakastunut kuin minä, poika virnistää. KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM

Eksoottisin paikka: Siinain autiomaa Maailmaan ilmestymisaika: 14.8.1984 Tuleva ammatti: lentokoneasentaja Paras maku: Muumilimppari Iltaisin 18.00: Syön ja kuuntelen musiikkia Harrastukset: tasokkaan musiikin kuuntelu Unelma: -75 vuoden Volkswagenin paku kesäautoksi Levyhyllyn top 3: (now) Plutonium 74, The Datsuns, No Shame


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:11

Sivu 12

12

Nuotta tutkii seksuaalisuutta

nuotta12 cyan magenta yellow black

uotta

Raakaa lihaa

vai henkistä nautintoa? Seksiä työntyy nykyään ulos joka ikisestä markkinaraosta. Samalla vastuullisuus sukupuolielämässä on kuitenkin työnnetty käytettyjen trendien kaatopaikalle. ”Media luo seksuaalisuudesta hyvin pinnallisen kuvan. Seksi on vain paljasta pintaa: fyysistä olemista”, toteaa Suomen Raamattuopiston nuorisotyönjohtaja Jukka Niemelä. Hänet tunnetaan myös Tosi Rakkaus Odottaa -liikkeen kantavana voimana ja hahmona. Irtosuhteiden luvatussa ajassa on ehkä vaikea pitää kiinni seksiin liittyvistä Raamatun neuvoista. ”Raamattu ei kuitenkaan ole seksuaalivastainen kirja”, muistuttaa Niemelä. Raamattu tarjoaa seksille turvalliset raamit: avioliiton. ”Vastuullista seksiä harrastetaan turvallisessa ympäristössä. Avioliitto on Jumalan asettama. Mukaan tulee sitoutuminen aviopuolisoon Jumalan edessä. Seksuaalisuus on Jumalan avioliittoon antama lahja.”

Seurustelu ei perustu lihan makuun Niemelä korostaa, että seksi ei ole vain fyysinen toimitus vaan ennen kaikkea henkinen tapahtuma. ”Ihmisellä on tarve olla lähellä toista. Niinpä häntä opetetaan tekemään se fyysisesti, jolloin henkinen puoli jää taka-alalle. Tämä ei kuitenkaan toimi.” Niemelä muistuttaa, että seurustelun aikana opetellaan tuntemaan toinen ja kommunikoimaan hänen kanssaan. ”Suhdetta ei voi rakentaa seksin varaan.” Ei ole helppoa elää kristittynä vapaan seksin ajassa ja pornahtavassa mainoskulttuurissa. ”Toisaalta nyt postmodernina aikana on ehkä helpompi tuoda esille myös toisenlaisia näkökulmia”, Niemelä muistuttaa. ”Kristinusko on aina ollut vastakulttuuri: se on vihastuttanut, mutta myös saanut mielenkiintoa osakseen.” Niemelä toivoo kristittyjen olevan omantunnon ihmisiä ja sitoutumaan Raamatun neuvoihin. ”Raamatun lause ’älkää mukautuko tämän maailman menoon’, koskee myös seksuaalisuuteen liittyviä asioita.” Loppujen lopuksi kysymys on arvoista ja ihmisyydestä. ”Henkilön ihmisarvoa halveksitaan korostamalla vain yhtä puolta persoonan kokonaisuudesta.” Seksissä ei saisi koskaan olla kyse vain omien himojen tyydyttämisestä vaan Jumalalta saadun lahjan jakamisesta oman kumppanin kanssa. EMMI HEIMONEN

Seksi ei ole vain fyysinen toimitus

Ei ole helppoa elää kristittynä vapaan seksin ajassa ja pornahtavassa mainoskulttuurissa. Kristinusko on aina ollut vastakulttuuri: se on vihastuttanut, mutta myös saanut mielenkiintoa osakseen.


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:11

Sivu 13

13

uotta

Testing testing... Hei, me leikitään kotia Minulla on T-paita, jonka rintamuksessa lukee: Go against the flow. Sen alla on Paavalin sanat kirjeestä roomalaisille: ”Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä”.

Tuo virttynyt paita aiheutti keskustelua ystäväni kanssa. Hänen mielestään paidan sanoman mukainen ajattelu tekee elämästä vain vaikeaa. Eikö olisi kivuttomampaa kulkeutua virran mukana? Miksi uida vastavirtaan, kun koko maailma kuitenkin menee eri suuntaan ja siihen imuun olisi helppo heittäytyä? Niinpä ystäväni suunnittelikin tekevänsä paidan tekstillä: Go with the flow, vastaiskuksi toisinajattelulle. Enkä minä voi väittää, että olisi helppoa tai aina kivutonta olla eri mieltä asioista kuin suurin osa maailmasta. Olen kuitenkin jo päättänyt, mitä seuraavassa T-paidassani tulee lukemaan. Siihen on painettu teksti: Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan.

Mikämikä liitto Virran imuun heittäytyminen alkaa myös houkutella, kun rakastuu palavasti ja alkaa seurustella. Toisen kanssa on ihanaa olla yhdessä, ja suurin osa päivistä ja öistä tulee vietettyä tyttö- tai poikaystävän kämpillä. Tekisi mieli ottaa pieni askel eteenpäin, kokeilla toimiiko suhde, ja siksi päätetään muuttaa yhteen. Eikä sitten tarvitse maksaa kahdesta kämpästä vuokraakaan, kun on yhteinen koti. Nyt ollaan sitten avomies ja avovaimo. Ollaan avoliitossa. Hetkinen! Missä ihmeen liitossa? Kuka teki liiton ja kenen kanssa? Eikö tässä nyt puhuttu vain ko-

keilemisesta, jossa testataan millainen asuinkumppani toinen on? Tai sitten käytännön järjestelyt ajoivat yhteen, mutta ei kai tässä nyt mitään liittoa solmittu? Ei niin, ja siksi avoliittoa on alettu kutsuakin usein avosuhteeksi. Siitä voi livetä, kun toisen seura alkaa ahdistaa tai seksi ei enää suju. Tai toisinpäin: siihen on valuttu sen suurempia miettimättä, mutta umpikujan edessä on vaikea erota, kun on menty jo niin pitkälle. Lukuisten Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan avosuhteella alkaneet avioliitot rik-

koutuvat useammin kuin suoraan avioliitosta alkaneet. Ehkä ihmisjärki ei ollutkaan pettämätön, vaan löytyy jotain suurempaa.

Ketä kannattaa kuunnella? Olin ylioppilaaksi tulon jälkeen puoli vuotta raamattukurssilla. Opetuksesta ei jäänyt paljoa mieleen, koska sosiaalinen elämä, eikä vähiten seurusteluni, vei jellonan osan ajastani. Eräs tunti on jäänyt kuitenkin mieleeni, jolla opettaja otti Raamatun käteensä ja sanoi: Tärkeintä tässä kaikessa on se, miten suhtaudutte Raamattuun. Menkää metsään ja miettikää, mitä se teille merkitsee. Onko se

Tosi Rakkaus Odottaa väitöskirjan sivuilla Vuonna 1997 aloitettu Tosi Rakkaus Odottaa –liike on päätynyt suurennuslasin alle. Tuore väitöskirja on valmistunut tänä loppiaisena. Hanna Salomäki teki Käytännöllisen teologian laitoksella tutkijan hommia täyspäiväisesti noin kolme ja puoli vuotta. Työn tuloksena on väitöskirja, jossa hän tutkii, mitkä tekijät johtivat TRO-liikkeen syntyyn ja miten kansainvälistä liikettä muokattiin suomalaiseen muottiin. Myös liikkeen ideologia ja sen organisaatio ovat syynissä, sekä itse TRO–nuoret: keitä he ovat ja miksi tosi rakkaus odottaa? Tutkimukseen osallistui 114 liikkeen jäsentä, jotka täyttivät 130 kohdan ky-

selylomakkeen. Salomäki käytti myös aiheesta kirjoitettuja ylioppilasaineita tutkimuksessaan. Väitöskirjassa käy ilmi, että liikkeen merkitys on nuorille pikemminkin vahvistava kuin muuttava. Se on antanut monelle vahvuutta tehtyyn päätökseen. Yksi kyselyyn vastanneista kirjoitti: Neitsyys ei todellakaan ole in ja pop. Minun kokemukseni kertoo aivan samaa; on vaikeaa, tavattoman vaikeaa, olla aina ”se neitsyt”, vaikka se olisi kuinka tietoinen päätös. Ja kuka vielä väittää erilaisuuden olevan muotia? Joten, samankaltaisia ja –mielisiä ihmisiä etsiessäni tulin liittyneeksi TRO-kampanjaan noin vuosi sitten ja kokemukseni on ollut erittäin positiivinen.

nippu kunnioitettavia ajatuksia vai Jumalan tahto, totuus; se mitä tulee seurata? Millään muulla ei ole merkitystä. Minä en tiedä paljoakaan. Mutta uskon, että Jumala tietää kaiken.

Liikkeen nuorista 87 %:a on naisia. Heistä yksi on kirjoittanut ympäristön vaikutuksesta moraaliin: Meidän vapaassa maailmassamme irtosuhteet ovat IN ja seksiä tunkee silmiin ja korviin päivittäin. Siksi kristitynkin on vaikea suhtautua esiaviolliseen seksiin kielteisesti. Tämä on totta, elokuvat ja televisio muokkaavat mielipiteitämme viekkaasti. Aina lupauksessa pysyminen ei ole helppoa, ja eräs tutkimukseen osallistunut nainen kirjoittaakin: Omasta tosi rakkaus odottaa –kupongin täyttämisestä on kulunut reilu vuosi. Täysin puhtain paperein en voi sanoa selvinneeni. Lupaukseni nimittäin hajosi tasan vuotta myöhemmin ihmisen kanssa, joka on minulle erittäin

http://www.paukkala.com/marja/ avoliitto.php http://uskis.kellari.org/kirjoitelmat/ EsiavioEK.php VIRPI RANNILA KUVAT MARIKA AMEMORI KUVIEN HENKILÖT EIVÄT LIITY JUTUN SISÄLTÖÖN

tärkeä, ja jota suuresti rakastan. Ironista tosiaan. Kävimme jopa täyttämässä kupongit yhdessä, vaikka emme silloin vielä seurustelleet. Kysymykseen: ”kaduttaako?”, voin vastata vain myöntävästi. Tuntuu pahalta, että on tavallaan pettänyt Jumalan, itsensä, rakkaansa, sekä menettänyt jotain ainutkertaista. Tapahtuneesta huolimatta en ole päättänyt luovuttaa. Jumalani on armahtavainen ja uskon, että tosi rakkaus on mahdollista ja se odottaa. Päätökseni ei perustu tunteeseen, vaan tietoon siitä että se kannattaa. Väitöskirja oli avartavaa luettavaa, ja se kertoi objektiivisesti liikkeen eri puolista. Meidän turvamme on epätäydellisiä ja erehtyväisiä ihmisiä rakastava armahtava Jumala. True love waits! VIRPI RANNILA


4.3.2004

16:11

Sivu 14

14

The Seurakunta

uotta

Paimion srk

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka. Sivun toteuttavat nuoret itse.

Nuotta-lehti esittelee nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta AWARDS Awards -palkinnon! Nuotta

3/2004 Nuotta kopio2

Mies paikallaan

Mielen, sielun ja ruumiin seurakunta Intoa näillä seurakuntanuorilla riittää sekä suklaakonvehtien tuhoamiseen että hengellisessä työssä mukana olemiseen. Ensivaikutelma Paimion Bon apetit: pähkinöitä seurakunnan maanantai-il- purtavaksi lan raamattupiiristä on miellyttävä. Iloinen puheensori- Isoskoulutuksen ja erilaisten viikonloppuna kuuluu eteiseen asti. leirien lisäksi nuorille on tarjolla kattava Kuuden hengen porukasta menu viikoittaisia tapahtumia alkupaloislähtee hämmästyttävästi ta aina jälkiruokaan asti. Lauantai-iltaisin vanhalla seurakuntaääntä. Tunnelma on vilkas ja lämmin; tervetulleeksi toi- talolla toimintaa tarjoaa Night Café. Gosvottava. Joukkoon soluttau- pelmusiikin tahdissa voi mitellä taitojaan tunut vieras ei näytä tahtia biljardissa, pingiksessä tai perinteisemmissä lautapeleissä. Harvinainen näky haittaavan. Intoa näillä seurakuntanuorilla riittää sekä suklaakonvehtien tuhoamiseen että hengellisessä työssä mukana olemiseen. Ruuan mutustamisen ohella suunnitellaan kevään retkiä ja tapahtumia. Nuoret saavat itse vaikuttaa toimintaan ja ideoita lentelee ristiin rastiin, poikki huoneen. Pääasia ei tunnu olevan se, mihin retket tehdään vaan se, että ne tehdään mukavalla porukalla hyvässä yhteishengessä. Luovalla innolla syntyy myös yhteistyötä lähiseurakuntien kanssa. Menneen syksyn projektina musiikkiryhmä toteutti Afrikkalaisen gospelmessun yhdessä Liedon seurakunnan kanssa. Toisinaan nuoret pääsevät nauttimaan myös heille erityisesti suunnatusta kynttiläkirkosta.

eivät myöskään ole vain tunnelmasta nauttivat oleskelijat. Kävijäkunta on monipuolista: mukaan mahtuu vanhoja konkareita ja niitä, jotka keräävät vielä viimeisiä merkintöjään seurakunnan tutustumispassiin. Kun isoskoulutus on ohi ja elämässä riittää aina vain pohdiskeltavaa, voi raamattupiirin lisäksi osallistua We Want More -nimikkeellä kulkevaan toimintaan. WWM on rentoa yhdessäoloa ja keskustelua mielessä liikkuvista asioista.

Kypärät päähän ja baanalle Jotta ruumis ja mieli pysyvät tasapainossa, pitää aivojumpan jälkeen vahvistaa luustoa seurakunnan luisteluvuorolla. Mukaan mahtuvat lapsiperheet, nuoret sekä ihmiset, jotka ovat jo kauan sitten ripustaneet luistimensa naulakkoon. Jäähallissa kylmä viima ei pure poskipäitä, eikä lumituisku estä luistelun iloa. Paimion nuorisotyö on hyvin ihmisen kokonaisuuden huomioonottava. Runsas toiminta näyttää pyrkivän sekä mielen, ruumiin että sielun tasapainoon. Raamattupiirissäkin kaiken vilskeen, syömisen ja mukavan yhdessäolon keskellä muistetaan hiljentyä Jumalan edessä. Haasteena onkin vain ydinjoukon ihailtavan innon tartuttaminen laajempaan joukkoon. PAIMION NUORI SEURAKUNTA YHTEISTYÖSSÄ NUOTAN KANSSA

Mukaan mahtuvat lapsiperheet, nuoret sekä ihmiset, jotka ovat jo kauan sitten ripustaneet luistimensa naulakkoon. Jäähallissa kylmä viima ei pure poskipäitä, eikä lumituisku estä luistelun iloa.

Tässä kuussa Nuotta Awards -palkinto kuuluu miehelle, joka tahtoo olla nuorille takaporttina, turvana ja ohjaajana. Hänellä riittää energiaa menoon ja projektiin jos jonkinlaiseen. Saanen esitellä: Timo Sjöblom! Riparin jälkeen Timo kulki paljon mukana seurakunnassa. Siellä hän sai kokea, miten nuorisotyönohjaajat kohtasivat henkilökohtaisesti ja välittivät. Siitä tuli myös itselle halu ja palo sen suuntaiseen työhön. Armeijan jälkeen hänellä sitten oli olo, että nuorisotyönohjaaja voisi olla hänen ammattinsa. Näky oli niin selvä, ettei hänellä käynyt edes mielessä, ettei hän pääsisi pääsykokeista läpi opiskelemaan alaa. ”Olen huomannut että on joku, joka välittää ja kenestä pitää kertoa eteenpäinkin. Työhöni saan uskomattoman paljon lisäenergiaa, kun näen lapsen tai nuoren kasvojen ilmeen tämän ymmärrettyä jotain”, Timo kertoo. Hän myöntää, että joskus on käynyt mielessä kokeilla jotain muutakin työtä, mutta toteaa heti perään kasvaneensa niin kiinni työhönsä, ettei siitä enää osaisi irrottautua. Virallisesti Timo on varhaisnuorisotyöntekijänä Paimion seurakunnassa. Tällä hetkellä hän on kuitenkin virkavapaalla, jota hän käyttää olemalla mukana Sininauhaliiton Vektori -nimisessä hankkeessa. Projektin tarkoituksena on järjestää varhaisnuorille opetusta ja valistusta päihteistä ja hyvinvoinnista yleensä. Tarkoitus ei ole varsinaisesti julistamalla julistaa evankeliumia, mutta toiminta tapahtuu kristillisiin arvopohjiin perustaen. Pyrkimys on antaa turvallisuutta lapsuuteen ja opettaa ottamaan lähimmäiset huomioon. ”Haluamme tuoda perussanomaa nykypäivän keinoin. Tarkoitus ei tietenkään ole silti poissulkea tavallista evankelioimista”, Timo sanoo. Timo haluaa rohkaista nuoria hakeutumaan seurakunnan työhön. Hyviä, päteviä ja motivoituneita nuorisotyönohjaajia tarvitaan koko ajan. MARIA KORPI


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:11

Sivu 15

helm ik uu

Nu o

ulu ko s o is

15

uotta

Isosen työkalulaatikko

04 20

ta n

Nuotan isoskoulu osa 3

Topi Ahava Topi Ahavan sanoilla on painoarvoa. Hän on 19-vuotias ja hänen teologisen tiedekunnan opintokirjassaan lukee 536 opintoviikkoa (professorilta lienee mennyt pilkku väärään paikkaan). Ensi kesänä Topi on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippileirillä sekä Leppävaaran seurakunnan kaupunkiriparilla, oletettavasti tuntiopettajana. Ei mikään perusplanttu siis.

Ensimmäisessä osassa kävimme läpi leirille pääsemisen karikot ja toisessa väsäsimme räjähdysaltista kamaa isosen McGyverin, eli Raamatun kanssa. Tässä osassa ihastutaan silmittömästi, lorvitaan täysillä, lojutaan rannalla ja tehdään kaikkea, mitä isonen tekee ennen leiriä, leirillä ja jotkut sen jälkeenkin.

Sivistyssana: Fremissi Sanonta: Aikaansa seuraava on sitä jäljessä Saapuneissa tekstiviesteissä: OON MÄLIKKÄLÄSSÄ Lahja: Kuutti-pehmolelu Kuutti Nimi: Topi Sovituksen salaisuus: Ihmisestä riippumaton

Ennen leiriä Isosena oleminen alkaa paljon ennen varsinaista rippileiriä. - Isosena oleminen ennen leiriä on toivottavasti koulutusta ja muuta toimintaa sekä tutustumista toisiiin isosiin, Topi listaa. Vaikkei koulutuksista mitään kuuluisi, ei isonen saa jäädä nurkkaan odottamaan kesää. Jokaiselta isoselta voi odottaa jotakin ennen leiriä. - Kaikkien isosten velvollisuus olisi Raamatun lukeminen ja kaikkein tärkeimpänä rukoileminen leirin ja erityisesti pikkustensa puolesta, Topi kertoo.

Leirielämää Leirillä kaikki on toisin kuin oli kotona suunnitellut. - Hyvä isosporukka sisältää monenlaisia rooleja. Jokaisen ensisijainen velvollisuus on olla leiriläisiä varten riparilla. Tärkeintä kuitenkin on, että pikkusilla on hyvä ja turvallinen olo. Isosen velvollisuudet pysyvät leirin aikana samanlaisina kuin leiriä ennen.

Isosen tärkein työaika - Vapaa-aika kuluu yleensä joko tekemättömien töiden parissa tai sitten valmistellen jotakin tulevaa ohjelmaa. Lähes yhtä tärkeää on ladata omia akkuja tai vaikka pelata beach volleyta. Leiriläisten päästessä vapaalle tunneilta tahti muuttuu. Leiriläisen vapaa-aika on aktiivisinta isosen työaikaa, Topi luennoi. Miehet on verensä puolesta luotu seikkailijoiksi, siksi poikien kanssa meininki voi leirin vapaa-aikoina olla erilaista kuin tyttöjen. - Poikien lähestyminen leirillä on toimintapainotteista. Pelataan futista, saunotaan ja välillä painitaan oikein kunnolla. Tytöt ilmeisesti tekevät tällä välin tyttöjen juttuja. Tähän ei Topillakaan ole vastauksena kuin surkea olan kohautus.

- Isosen tulee ennen kaikkea olla läsnä ja vain ja ainoastaan leiriläisiä varten. Pieniltä tuntuvat asiat ovat todella tärkeitä. Se, että isonen tulee juttelemaan tai se, että lauletaan yhdessä, voi tuoda leiriläiselle turvaa tai luottamusta koko ripariin.

Kutinaa, tutinaa ja pitkiä katseita Monille rippileirille tuleville leiri on ensimmäinen viikonloppua pitempi aika poissa kotoa. Rippileirin aikana ehtii tutustua moneen uuteen ja kiinnostavaan kaveriin. - Leiriläisten keskinäiset ihastumiset ovat väistämättömiä. Yleensä nämä tapukset ovat ihan söpöjä juttuja, eikä niistä koidu kellekään mitään harmia. Parinmuodostuminen on hyväksyttävä, kunhan ei rikota leirin sääntöjä, poistuta alueelta tai myöhästellä tunneilta pitkittyneen kyhnäämisen seurauksena. Hieno juttuhan se on, jos tyttö ja poika löytävät toisensa, Topi pohtii voimatta peittää hymyään.

Pientä rajaa ja karanteenikausi Isosten ja pikkusten väliset ihastumiset ovat hieman kimurantimpia juttuja. - On väärin sanoa, että siinä isonen ja pikkunen, tyttö ja poika ovat tasavertaisessa asemassa. Lisäksi ongelmia tuottaa se, että isosen omistautuminen vain yhdelle pikkuselle rajoittaa isosen toimintasädettä rankasti. Isonen on leirillä pikkusia varten, monikossa, Topi kiivailee.

- Itse asiassa isosille ja pikkusille pitäisi määrätä parin kuukauden karanteeni leirin jälkeen, jolloin ei saisi ihastella muutoin kuin omaksi huvikseen ja aivan itsekseen, Topi lisää. Isosena oleminen jatkuu pitkään leirin jälkeenkin. Heti ei välttämättä hahmota, että isonenkin on pelkkää lihaa ja verta.

Iltaohjelmista Suunnilleen samoin kuin lettutaikinan “kaikkea kaks” -nyrkkisääntöön, voisi sanoa, että iltaohjelman valmistukseenkin on oma suuntaa-antava formaatti. - Hyvä lähtökohta on, että iltaohjelma on valmistettu ennen iltaohjelmaa. Toinen tavoiteltava asia olisi, että mahdollisimman moni pääsisi iltaohjelmissa esille, Topi painottaa. Tuntuu paljon mukavammalta, että sama naama ei soita, laula, näyttele kuollutta, pidä huonoa sketsiä ja valmistelematonta iltahartautta. - Leiriläisiä tulisi rohkaista siihen, että vastuu jakautuu ohjaajien, isosten ja leiriläisten kesken iltaohjelmissa, Topi sanoo.

Dagen efter Riparin jälkeen paluu arkeen tuntuu kolholta. Olo on kaihoisa ja kaikki omat askareet maistuvat puulta. Jatkoriparit ovat vielä kaukana, nuortenillat kaukana

syksyssä, eikä tee mieli palata arkeen. - Riparin jälkeen tulisi isosten koordinoimia riparitapaamisia. Kesä on täynnä tapahtumia, eikä riparitapaamiseen tarvita edes niitä. Pelkässä porukan yhteen saamisessa on syy riparitapaamiselle, Topi kannustaa. Ensi kerralla katsotaan kuinka pahasti Nicolò Machiavellin puurot ja vellit olivat sekaisin ja luistatetaan kytkintä leirin iltahiljaisuuden jälkeen. JUHANA TARVAINEN JUHANA.TARVAINEN@NUOTTA.COM

Topin Iltaleikki ensi kesän ripareille Ripariryhmä muuttuu dementiaosastoksi. Siinä miljöö, jossa peli tapahtuu. Hampaat ovat kaikilta pudonneet, joten mukana pysyäksesi on huulet pidettävä koko ajan hampaiden päällä. Eläinten nimet kiertää ringissä niin, että ensimmäinen sanoo eläimen vieressään istuvalle, joka jatkaa viestiä eteenpäin. Samaa eläintä ei tietenkään saa sanoa toista kertaa, ja koko ajan on huulet pysyttävä hampaiden päällä. Naurusta putoaa samantien. Keksikää itse suunnanvaihtoja ja muuta sälää.


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:12

Sivu 16

16

Yhteishaut on nyt päällä

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Punaisissa valoissa piti odottaa vuosi. - Ikävät uutiset tuntuvat niin lopullisilta siinä vaiheessa, kun ne kuulee, Katri sanoo. Pääsykokeen jälkeinen elämä on kuitenkin tarjonnut paljon. Katri on mielestään oppinut uutta itsestään ja voinut elää ”täyttä elämää”. Erityisen kiitollinen Katri on ystävistä, jotka ovat olleet hänen tukenaan. - Tuntuu hyvältä, kun ihmiset kannustaa ja välillä potkiikin elämässä eteenpäin, Katri korostaa. - Toivon, että kaikilla samassa tilanteessa olevilla on tällaisia tukijoukkoja.

Yhteishaun kynnyksellä valtaa monet pelko siitä, ettei ovi toivottuun oppilaitokseen aukenekaan. Katri Halme on pyrkinyt kahdesti lukemaan logopediaa Helsingin yliopistoon ja molemmilla kerroilla joutunut pettymään. Pettymyksen jälkeen on kuitenkin vielä elämää. - Pyrkiessäni ensimmäisen kerran ei opiskelupaikka tuntunut välttämättömältä, Katri muistelee. - Kirjoitusten jälkeen tahdoin antaa itselleni vähän lomaa, ja pyrin siksi vain yhteen paikkaan.

Oikeutettu suru ja uuden alku Pettymyksen keskellä on Katrin mukaan oikeus surra. Opiskelu on toki tärkeä asia. Kaikilla on kuitenkin lupa pitää kiinni haaveistaan ja unelmistaan. Se vaatii usein sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. - Kaikki ei mene aina miten haluaisi, eikä varsinkaan siihen aikaan kun haluaisi, Katri toteaa. – Kaikella on aikansa, eikä ne ajat ole meidän käsissä. Kun pieni ihminen kohtaa ikäviä asioita, ei hän voi kuin levitellä käsiään suuren Jumalan edessä. Tuntuu käsittämättömältä, että vastoinkäymiset kuuluvat Jumalan suunnitelmaan lapselleen. Se suunnitelma on meille tuntematon, mutta sen takana on meitä rakastava Jumala. - Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään auttaa Herra, Katri muistelee kotinsa keittiöön kirjailtua sananpartta. - Tässä kaikessa riittää meille oppimista koko elämän ajaksi.

Hylättyjen lista Kun tieto pääsykokeen tuloksista tuli, täytyi Katrin suunnitella vuotensa uudelleen. Syksyksi hän päätyi Raamattukurssille Karkkuun. Siellä tuntui, ettei aika mennyt hukkaan. Tammikuussa 2003 Katri muutti ystävänsä kanssa Helsinkiin: lukemaan pääsykokeisiin, näkemään maailmaa ja työskentelemään Hesburgerissa. Keväällä Katri haki taas, tällä kertaa paremmin valmistautuneena – ja tulos oli sama. - Tuntui kurjalta mennä taas lukemaan nimensä hylättyjen listalta, Katri kertoo. - Tuntui, että koko kevään mittainen uurastus oli ollut turhaa. Syksyllä Katri hyväksyttiin kuitenkin matematiikan koulutusohjelmaan. Yliopistopaikan ansiosta Katrille tarjoutui tilaisuus opiskella logopediaa sivuaineena. Tulevana keväänä Katria odottaa taas pääsykoe.

LOTTA RÄMÖ LOTTA.RAMO@NUOTTA.COM

Lohtua ja ystäviä Kun Katri kuuli, ettei ollut tullut hyväksytyksi, tuntui olo turhautuneelta. Taas

Pelit Tammikuun Nuotassa arvostellun Omnious Horizonsin vanhempi veli Catechumen-peli ponnistaa samoista perusideoista. Ensimmäisen vuosisadan Roomassa vainot ovat voimakkaimmillaan ja kristityt joutuvat olemaan äärimmäisen varovaisia ottaessaan uusia jäseniä seurakuntaan. Pelaaja on Catechumen, oppilas, joka joutuu tilanteeseen jossa pahan voimien yllyttämät roomalaiset vangitsevat opettaja ja useita muita kristittyjä. Catechumen lähetetään Jumalan nimissä pelastamaan heidät varmalta kuolemalta pahuuden voimien käsistä. Mukaansa pelaaja saa hengen miekan ja pelin edetessä enkelit saapuvat rohkaisemaan häntä sanalla sekä varustamaan useilla

hengellisillä aseilla, kuten kaksiteräisellä miekalla ja Salomonin sauvalla. Katakombeista pelaaja saattaa löytää myös vanhurskauden haarniskan, joka suojaa pimeyden voimien hyökkäyksiltä. Mutta jos joku vihollinen on päässyt puolustuksen läpi, voi pelaaja saada uskonsa, jonka korvaa pelissä energia, takaisin lukemalla sieltä täältä löytyviä raamatunjakeita. Catechumen on hyvin perinteinen 3dräiskintäpeli, joka on toteutettu sankarin näkövinkkelistä. Valitettavasti siinä on muutama ns. tyyppivika, jotka vaivaavat myös sekulaaripelejä: Tyhmät hirviöt, jotka juoksevat seinää vasten vaikka vieressä on ovi ja ärsyttävät tasohyppelysessiot: mm. pitkä huone, jonka toiselle puolelle pääsee vain pomppimalla ohuita palkkeja pitkin. Aseetkin kärsivät jonkun verran alitehoisuudesta, petyin mm. Mooseksen sauvaan, jonka luulin toiseksi viimeisenä aseena olevan vähän tehokkaampi kuin se osoittautui olevan: alitehoinen raketinheitin.

Peli onnistuu kuitenkin luomaan tehokkaan tunnelman ilman verta ja suolenpätkiä. Synkät katakombit, ahtaat käytävät ja kaikessa rauhassa etenevän pelaajan yllättävät hirviöt nostavat onnistuneesti niskakarvat pystyyn. Vaikka peli kristillinen onkin, jää hengellinen puoli loppujen lopuksi aika pieneksi. Mutta mitäpä muuta voi peliltä odottaa. Ohjekirjassa tekijät kertovat, että he eivät yritä pakkosyöttää mitään

vaan ovat tehneet pelin, jonka lähtökohdat tukeutuvat Raamattuun. He kuitenkin selvästi rohkaisevat pelaajaa tutustumaan Jumalan sanaan. Catechumenia ja vähän uudempaa Ominous Horizonsia voi tilata osoitteista www.datauniversum.fi, www.maanalainenlevykauppa.com tai valmistajalta www.n-lightning.com. ANSSI LAUTAMO


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:12

Sivu 17

17

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

E N ZO

PR AY ER

Kuinka vetää rukousvälkkä? Olet varmasti tehnyt tämän havainnon itsekin: kun rukousvälkällä tai muulla yhteisellä rukouskokoontumisella on vetäjä, sujuu rukoushetki luistavammin. Vetäjän ei tarvitse olla joka kerralla sama, vaan johtajan tehtäviä voidaan vaihdella kaikkien innokkaiden kesken. Älä huoli, jos sinulla ei ole aiempaa kokemusta, sillä rukousjohtamiseen pätee sama kuin elämään yleensäkin: harjoituksella tullaan mestareiksi! Rukousvälkän puolesta rukoilu ja siihen etukäteen valmistautuminen antaa lyhyeen välituntiin ryhtiä. Tässä pari vinkkiä vetäjän valmistautumisen avuksi.

• •

1. Mieti teema

Laita lyhyesti rukousaiheesi, kiitosrukouksesi ja rukousvastauksesi Nuotan Prayer Zone sivuille: www.nuotta.com/ prayerzone tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse prayerzone@nuotta.com Sivuilta voit liittyä myös Prayer Zone rukousrinkiin.

“Isä, rukoilemme Suomen koulujen puolesta. Täytä koulumme vanhurskaudella, ilolla ja rauhalla - tulkoon sinun valtakuntasi niihin! Kiitos, että rukous koulukaveriemme ja opettajiemme puolesta on oikea ja sinulle mieluisa, sillä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Jeesuksen nimessä, amen.”

Ennen kokoontumista kannattaa miettiä teema, jonka kimppuun käydään yhteisessä rukoushetkessä. Rukoile kotona, mieti ja kuuntele Jumalaa, mikä voisi olla ajankohtainen aihe. Etsi teemaan sopiva raamatunpaikka, joka tukee rukousta. Koulun rukouspiirissä aiheena voi olla koulukavereiden pelastuminen, johon sopiva raamatunjae on esimerkiksi 1. Tim. 2:3-4: Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Saman luvun alusta löytyy kehotus rukoilla vallanpitäjien puolesta. Sen voi ottaa tueksi opettajien puolesta rukoilussa. Hyvä rukousaihe on myös koulun yleisen ilmapiirin parantuminen eli Jumalan valtakunnan näkyminen käytännössä ilona ja keskinäisenä rakkautena. Tästä kertoo Roomalaiskirje 14:17: Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa. Lisäksi kannattaa rukoilla oman kaupungin ja naapurikoulujen puolesta.

• •• • •••• • • • • •• •• ••• • • • ••• • • • • •••••• • • • • •• • •

Prayer Zone rukouspiirit

2. Valitse toteuttamistapa Rukoustapoja on monia, ja uusia voi keksiä niin paljon kuin haluaa käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Joskus voi olla hyväksi siunata jokaista rukousvälkälle osallistujaa erikseen, pyytää Isältä rohkeutta, viisautta ja voimia elää Jeesuksen todistajana koulussa. Yksi vauhdikas tapa aloittaa rukousvälkkä on rukoilla kaikki yhtä aikaa yhteen ääneen sovitun teeman pohjalta. Tämä antaa ujolle ja hiljaisellekin mahdollisuuden päästä mukaan! Jos sovittu teema jakautuu luontevasti pienempiin osiin, näitä osa-alueita voidaan rukoilla pareittain (esimerkiksi niin, että yksi pari rukoilee seiskaluokkien, toinen kasiluokkien ja kolmas ysiluokkien puolesta). Lopuksi on hyvä kiittää Jumalaa jo valmiiksi siitä, miten hän tulee vastaamaan rukouksiin. Loppukaneetti: Muista, että rukous on suhde Jeesuksen ja Isän Jumalan kanssa! Valmistaudu hyvin, mutta anna Jumalan Hengen johdattaa rukoushetki alusta loppuun. EEVA KETTUNEN JA MAARIT ALM KUVA KAROLIINA KIVINIEMI PS. Anna palautetta PZ-sivusta sekä vinkkejä siitä, mistä aiheista haluaisit lukea tältä sivulta kirjoittamalla osoitteeseen prayerzone@nuotta.com. Kuulemme myös mielellämme koulusi rukouspiirin kuulumisia!

• Utsjoki • Enontekiö • Pello • Raahe • Kokkola • Vimpeli • Alajärvi • Kaustinen • Vaasa • Soini • Nurmo • Seinäjoki • Alavus • Nakkila • Kiukainen • Kankaanpää • Tampere • Uusikaupunki • Hämeelinna • Laitila • Turku • Nummela • Helsinki • Vantaa • Järvenpää • Lahti • Mäntsälä • Vääksy • Heinola • Mänttä • Jyväskylä • Outokumpu • Mikkeli • Loviisa • Kauniainen • Saarijärvi • Lappeenranta • Kuopio • Kangasala • Riihimäki • Kuhmoinen • Hamina • Rovaniemi • Teuva • Laihia • Lapinjärvi Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuotan nettisivuille (tai osoitteeseen prayerzone@nuotta.com) ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Näin voimme olla teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.

Rukoilemme… - Ihmissuhteideni puolesta, jotta ne tervehtyisivät. Elämä on sekalaista.

Koulun rukouspiirin terveiset - Että saisin vahvistua uskossani Jeesukseen ja saisin pelastusvarmuuden.

Viime syksyn aikana Jumala on vahvistanut tosi paljon meitä jokaista ja antanut meille rohkeutta. Rukousaiheenamme ovat lähiaikoina pidettävät koulukierrokset. Pieni tiimi kiertää paikkakunnan yläasteita, lukioita ja ammattikoulun.

Rukoillaan, että Isä avaisi ihmisten sydämiä Hänelle. Kiitosaiheenamme on kaikki se, mitä Jumala on jo tällä paikkakunnalla tehnyt, etenkin nuorissa. EEVA-MARIA VEHKALAHDEN KOULU, HAMINA

- Toivon rukousta terveyteni puolesta. Se horjuu nyt pahasti niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, vaarantaen samalla kaikki tulevaisuudensuunnitelmani. - Pyytäisin teiltä, että rukoilisitte hyvän ystäväni puolesta. Hän on masentunut ja on ajatellut itsemurhaa viime aikoina.

KUVA: ANTTI MUSTAKALLIO

Viime syksynä aloitimme koulullamme yläasteen ja viereisen lukion yhteisen rukousvälkän. Rehtori suostui ihan myönteisesti asiaan, ja aloimme kokoontua muutaman oppilaan joukolla kerran viikossa rukoilemaan. Myöhemmin syksyllä rupesimme pitämään välkkää kaksi kertaa viikossa, ja nyt vuoden alusta joka päivä! Jumala on järjestänyt koko jutun, ja on hienoa päästä yhdessä rukoilemaan. Uskomme, että Jumala tekee ja vaikuttaa meidänkin koulussa, kun siellä rukoillaan.


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:12

Sivu 18

18

Sähköpääkeskus Nyt kaipaamme kuulla sinun äänesi hyvä Nuotan lukija! Tälle palstalle voit lähettää: 1) mielipidekirjoituksesi (max. 2000 merkkiä), 2) herkimmät runosi, 3) parhaan valokuvasi tai piirrustuksesi, 4) kysymyksesi elämän kiperistä kysymyksistä (Nuotan toimitus etsii sopivan henkilön vastaamaan juuri sinun kysymyksiisi), 5) etsintäkuulutusilmoitukset (olet bongannut jossain tapahtumassa henkilön johon haluat ottaa yhteyttä, tee se Nuotan kautta), 6) Etsin ystävää -ilmoitukset (oma sähköposti nimimerkiksi ilmoitukseesi, jotta ihmiset osaavat vastata). Tällä palstalla on siis monien lukijoiden kaipaamia vanhoja hyviä palstoja ja tukku uusia yhteen tuotuna.

Areena on teidän, antaa palaa! Parhaat tuotokset palkitaan!

Gallup

Postianne julkaistaan sen mukaan, miten on tilaa. Toimitus ei julkaise asiattomia viestejä. Kaikki tekstit suoraan sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@nuotta.com (otsikko: Sähköpääkeskus) Piirrustukset: Nuotta, PL 184, 00181 HKI. Liitä kaikkiin ilmoituksiisi myös yhteystiedot, puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteesi, vaikka ilmoitus julkaistaisiinkin nimimerkillä.

LOTTA RÄMÖ GALLUP TEHTY KALLION LUKIOSSA

nuotta18 cyan magenta yellow black

uotta Mielipidepalsta

Kysymys

Lahjana elämä

Kertokaa mulle onko kaikki kiva ja hauskanpito syntiä. Aina joku selittää että tanssiminen, disco ja pieni ryyppääminen on niin väärin. Miksi uskominen on niin ryppyotsaista touhua kun kaiken saa muka anteeksi vai saako?

Uskotko joulupukkiin? Mikä on paras lahja, minkä olet saanut? Itselleni lahjoista suurimman sain muutamia vuosia sitten tai ainakin silloin ymmärsin tuon lahjan merkityksen. En kuitenkaan saanut sitä joulupukilta, vanhemmilta tai ystäviltä. Sain lahjan, jonka vastaanottaminen on suuri kunnia, lahjan taivaasta. Sain uskon Jeesukseen. Minun tarvitsi vain avata muuri sisimmässäni. Tuosta lahjasta saan kiittää Herraa joka päivä. Tämä maailma on kylmä ja kova paikka. On kuitenkin annettu lupaus paremmasta niille, jotka Jeesuksen tunnustavat. Tuohon ajatukseen voin luottaa ja antaa elämäni Hänen käsiinsä. Saan etsiä omaa paikkaani, eksyä ja silti tietää, etten ole yksin. Mihin oikeastaan uskon? En voi nähdä Häntä. Uskon näkymättömään voimaan, joka on keskellämme koko ajan. Olen siis aivan idiootti? Eihän tuollaista voi olla! Ja kuitenkin usko Jeesukseen muuttaa ihmistä. Häneen uskovien välille syntyy voimakas yhteenkuuluvuus ja rakkaus. Se on parasta, mitä olen elämäni aikana kokenut. Hyväksymme toinen toisemme tasavertaisina Jumalan lapsina. Maailmassa on paljon pahaa: sotaa ja väkivaltaa. Jos me kaikki eläisimme niin kuin on opetettu, maailma voisi olla parempi paikka. Ja se on mahdollista. On vain avattava sydämensä vastaanottamaan sanoma sovitustyöstä ja pelastuksesta, ei siis joulupukista.

NIM. NO?

Vastaus: Kuule, Raamatun lupausten mukaan kaiken saa anteeksi. Tämä anteeksianto perustuu Jeesuksen kärsimyksiin ja kuolemaan ristillä meidän puolestamme. Siksi Jumala armahtaa eli antaa meille anteeksi. Koska Jeesus on kärsinut ja kuollut puolestamme niin me saamme elää. Meidän kysymyksemme ei enää pitäisi olla, että miten paljon saan rikkoa Jumalaa vastaan. Parempi olisi kysellä armoon luottaen, miten elän Jumalan yhteydessä täyttä elämää. Näin elämästämme ja uskostamme tulee varmasti sisältörikkaampaa. Raamattu antaa meille ohjeita uskonelämään ja siellä sanotaan tiettyjen asioiden kuten alkoholista juopumisen sekä esiaviollisten suhteiden, olevan syntiä ja siksi näitä Raamatun sääntöjä kannattaa noudattaa, koska ne on annettu meidän parhaaksi. Sitten on asioita, joihin Raamattu ei vastaa suoraan ja ne ovat niin sanottuja ehdonvallan asioita. Discot ja monet muut asiat menevät tämän alueen piiriin. Uskovan kannattaa kuitenkin viettää aikaansa mahdollisimman paljon semmoisissa paikoissa, jotka tekevät hyvää uskonelämälle ja discot ja bileet vievät meitä varmasti väärään suuntaan. Kannattaa olla omantuntonsa kanssa tarkkana. Kaiken kaikkiaan synti on sydämen eroa Jumalasta. Tarvitsemme armoa ja Jumalan rakkautta, jotta pelastumme synnistämme ja pääsemme taivaaseen. Tämän kaiken saamme Jumalalta lahjana eli armon kokeminen on hyvin iloinen asia eikä ryppyotsaisuudesta ole tietoakaan, onhan evankeliumi toiselta nimeltään ilosanoma. JUHA

TERV. VALONLAPSI Keskustelu jatkukoon

Kuva Kesäisen Helsingin ihmeitä. Aina kannattaa olla kamera mukana, ei sitä tiedä millaisia kuvauskohteita ilmaantuu matkan varrelle. Valokuvan lähetti Anna.

Iiro Peltonen, 18

Markus Karvinen, 18

- Noin 3-4 kuukautta sitten.

Laura Saarinen, 16 - Joskus vuosi sitten. Ja olen kyllä vieläkin…

- Ihastuminen on aika laaja käsite. Mutta taisi olla viime kesänä.

Johanna Noro, 17 Nelli Turunen, 17

- Joululoman alussa.

- Lokakuussa. Kyseessä oli tosin aika lyhytaikainen ihastuminen.

Milloin olet viimeksi ihastunut?


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:12

Sivu 19

19

uotta

Kun unelmat eivät toteudu

Jalat vapisevat ja hermot ovat pingottuneet lähes katkeamispisteeseen. Tulevaisuuden suuntakompassi kieppuu villisti ympyrää eikä pysähdy, vaikka kuinka käskisi, huutaisi tai kiristelisi hampaita. Yhteishaku saapuu, ja minä olen jo pudonnut kyydistä. Äiti auta!

Agronomi, tradenomi, mertonomi, sosionomi Yhteishaussa hakijan suurimpana ongelmana on usein epätietoisuus siitä, mihin edes hakea. Erilaiset ammattinimikkeet kuulostavat kyllä hienoilta, mutta eivät kunnolla havainnollista, mitä työt oikeasti pitävät sisällään. Yliopistoista ei valmistu suoraan mihinkään ammattiin ja korkeakoulujen linjatkin saattavat kuulostaa täydeltä heprealta. Missä työssä voi käyttää hyväkseen luovuutta, historiaa ja kauppatieteitä? Suoraa vastausta on vaikea löytää. Ensimmäinen askel oikean alan löytämiseksi on nujertaa saamattomuuden peikko ja aloittaa aktiivinen etsiminen. Puhu toiveistasi ääneen. Kysele vanhemmiltasi ja

heidän työkavereiltaan, sukulaisilta ja ystäviltä, millaista heidän työnsä on. Jos lähipiiristä ei löydy ketään, joka voisi antaa napakoita neuvoja, hyökkää koulun opinto-ohjaajan kimppuun, käy sitkeästi netissä ja kokeile erilaisia ammatinvalintatestejä. Sopivimmalta tuntuva ala löytyy varmasti vähitellen. Mittatilaustyönä tehdyn ammatin löytävät vain harvat.

Turku, Tampere, Helsinki, Oulu Paikkakunta on yksi pienimmistä ongelmista opiskelupaikkaa mietittäessä. Siispä ennakkoluulot ja kaunat eri kaupunkeja kohtaan kannattaa heittää saman tien roskakoriin. Oikealla varustuksella maamme arktisemmassakin osassa voi elää jäätymättä ja positiivisella mielellä pääkaupunkiseudun hektistä elämänmenoa voi oppia sietämään. Ihminen on loppujen lopuksi hyvinkin sopeutuva ja jokaisessa opiskelukaupungissa on jotakin positiivisesti yllättävää. Älä siis luovu unelma-ammatistasi vain, koska opiske-

lupaikkakunta ei kuulu top 5 -suosikkikaupunkeihisi.

Väijy, metsästä, pyydystä, käy kiinni Pääsykoekirjojen metsästys vaatii tarkkaa vainua ja oikeata ajoitusta. Pyydystäminen kannattaa aloittaa ajoissa, sillä sadat nuoret vaanivat samoja kirjoja. Varaa opukset kirjastosta. Voit myös kysellä tovereilta lainaksi heidän vanhoja kirjojaan. Hätätilanteessa pienen omaisuuden sijoittaminenkaan painettuun tekstiin ei tunnu kohtuuttomalta. Myös lukeminen kannattaa aloittaa suhteellisen rivakasti. Viime hetken sisällysluettelon selailulla ei pääse pitkälle.

Tutina, tärinä, hermoilu, voi mikä moka Kaikki on täydellistä. Mielenkiintoinen opiskeluala on löytynyt. Kirjat on hankittu ja luettu. Mikä voisi enää mennä pieleen? Pääsykoe lähestyy ja huomaat olevasi jännityksestä kipeä. Monet tahot ovat on-

Opiskelupaikatta jääminen ei kuulu maailman suurimpien katastrofien joukkoon, vaikka välivuoteen liittyy usein negatiivinen sävy. Se on kuitenkin enemmän hyvä tilaisuus kuin menetys. Mahdollisuuksia on monia: työt, maksulliset kansanopistolinjat, vapaaehtoishommat. Vuosi kuluu yllättävän nopeasti ja sen jälkeen on taas mahdollisuus yrittää. Kompromisseja opiskelupaikan suhteen ei kannata tehdä. On turha pelätä alhaisia sisäänpääsyprosentteja ja hylätä unelmansa niiden vuoksi. Jos et pyri, et voi myöskään saavuttaa. Siis rohkeasti yrittämään. Oikealla asenteella et voi kuin voittaa. EMMI HEIMONEN EMMI.HEIMONEN@NUOTTA.COM KUVA MASAMITSU AMEMORI

- Linkit yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sivuille: www.opetusministerio.fi/koulutus - Kevään yhteishaun tarkat hakuajat löytyvät oppilaitoksen kotisivuilta. - Suuntaa-antava ammatinvalintatesti: www.mol.fi/avo. Sivuilla on myös eri ammattien kuvauksia ja tietoa oppilaitoksista.

12-vuotias mummo Telkkarista tuli viime vuonna yksi edelleen pysäyttävä dokumentti. Siinä kerrottiin harvinaisesta sairaudesta, jossa ihminen vanhenee 8 kertaa nopeammin kuin normaalisti. Ohjelmassa seurattiin tähän tautiin sairastuneen 12 vuotiaan tytön ja hänen perheensä elämää. Tyttö eleli kuin kuka tahansa ikäisensä, mutta näytti ihan pieneltä mummolta ryppyineen päivineen. Elinaikaa oli lääkärien toimesta annettu noin 15-vuotiaaksi saakka. Tytön leikkiessä toimittaja heitti legendaarisen satukysymyksen: ”Jos hyvä haltija antaisi sinulle yhden toivomuksen, mitä toivoisit?”. Tyttö mietti hetken ja sanoi: “Toivoisin uuden lelun, vaikka Barbien!”

Äkkiä olisi voinut kuvitella, että tyttö lataa tietysti toiveenaan, että parantuisi sairaudestaan, mutta hän toivoikin uutta nukkea! Elämä satuttaa jokaista. Joitain enemmän, toisia vähemmän. Tuonkin tytön elämässä ja perheessä on koettu monia vaikeita tilanteita, joita voin vain kuvitella. Elämänilo oli kuitenkin säilynyt. Jokainen päivä on lahja Jumalalta. Vaikeuksien keskellä Hän auttaa ja on myös hyvissä päivissä mukana. Tämän maailman jälkeen on tulossa sellainen maa ja taivas, jossa ei ole mitään pahaa. Siellä kaikki on hyvin. Jeesus on siellä meitä vastassa. Sinne kun on silmät

suunnattuna, on myös syy elää tätä elämää. Nähdään siellä viimeistään! ” Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen.” Room. 16:27

Nuotan sivuilla saamme vuonna 2004 lukea kahden gospelmuusikon, Jussi Salon ja Harri Heleniuksen mietteitä.

Jussi Salo

nuotta19 cyan magenta yellow black

Miten selvitä yhteishausta?

nistuneet luomaan sinulle tehokkaasti paineita. Edessäsi on se yksi päivä, joka ratkaisee kaiken. Vanhemmat toivovat opiskelupaikkaa lapselleen. Ystäväpiirissä käydään kilpailua, kuka pääsee sisään, kuka ei. Jopa yhteiskuntamme luo betonikuulien kokoisia odotuksia tulevien opiskelijoiden niskaan: opiskele, valmistu, tee työtä! Pieni jännitys terästää aina koesuoritusta, mutta ylimääräinen hermoilu kannattaa jättää kotijoukoille. Olo ehkä helpottuu, jos blokkaa puolet ulkopuolelta asetetuista odotuksista pois ja asettaa itse itselleen realistisen päämäärän. Mutta ennen kaikkea: Itselleen pitää antaa lupa myös epäonnistumiseen. Monet yrittävät opiskelemaan useammin kuin kerran.


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:12

Sivu 20

20

uotta

Skybird – kohti korkeuksia - Se, että soitamme gospelia, antaa merkityksen työllemme. Koemme, että ne tunnit ja päivät, jotka kuluvat keikoilla tai treeneissä eivät ole turhia, sillä emme tee työtämme yksin vailla päämäärää, vaan voimme luottaa Korkeimman johdatukseen, kertoo Skybird-yhtyeen alataajuuksista huolehtiva Jari Hautio. Skybird on soul/groove -tyylinen kristillinen bändi pääkaupunkiseudulta. Bändi koostuu kuudesta muusikosta, joita yhdistää kiinnostus soul-, funk- ja jazzmusiikkiin. Vaikutteita on saatu mm. bändeiltä Jamiroquai, Brand New Heavies ja Incognito. Skybird on kohta kouluikään varttunut bändi, jonka historian alku sijoittuu vuoden 1997 lopun Helsinkiin. - Bändi alkoi hahmottua kuutisen vuotta sitten opiskelija-asuntolassa Helsingin Kalliossa, kun kitaristi-Simo ja harpistiJouni tutustuivat toisiinsa ja innokkaina bluesdiggareina kehittelivät ideaa bluesgospelkokoonpanosta, Elina muistelee ja jatkaa: - Jouni ja Simppa saivat kokoon soittajat, mutta laulaja puuttui vielä. Ajatus bändistä kiinnosti itseäni, ja tarjouduin tulemaan mukaan treeneihin. Ensimmäinen keikka, jossa esitimme enimmäkseen englanninkielisiä cover-biisejä, meni kaiketi ihan mallikkaasti, ja niin syntyi The Shakin' Skybirds -niminen yhtye, josta sittemmin tuli Skybird. Melko varttuneen bändin taival tuolta vuoden 1997 ajoilta tähän päivään ei ole ollut aivan mutkatonta. Muuttuneet elä-

kukin soittaja on persoona ja keksii itse omat juttunsa, Kimmo selventää. Elina kertoo sanoitusten syntyvän usein pitkienkin aikojen kuluessa. Sävellykset ovat voineet olla pitkäänkin hautumassa, ennen kuin niihin on löytynyt sanallinen puoli. - Kaikkiin sävellyksiin ei ole syntynyt väkisin vääntämisenkään jälkeen sanoja. Ne ovat vieläkin tipusten biisihautomossa. Ehkä ne lopulta kuullaan jollakin keikalla, laulaja arvelee. Skybirdin musiikista on heleä-äänisellä laulajalla oma mielipiteensä. - Taivaanlinnut soittavat enimmäkseen letkeää ja iloista musiikkia, joka pistää jalkaterää vipattamaan ja sormia napsumaan. Toivomme, että biiseistämme voisi tulla kuulijalle valoisa ja mukava fiilis – onhan gospel ilosanomaa!

Luotettava

mäntilanteet ja suuri kokoonpano ovat tuoneet monia haasteita matkan varrelle. Myös itse musiikki on tuottanut toisinaan harmaita hiuksia. - Suurin kipuilu Skybirdillä on liittynyt omannäköisen musiikkityylin löytämiseen. Alkuaikojen ohjelmisto oli blueshenkistä ja englanninkielistä. Vähitellen, kun jaksettiin tarpeeksi monet kerrat hikoilla ja häröillä treenikämpällä, alkoi omanlainen tyyli löytyä, Elina kertoo.

Soi kuin taivaan lintu Skybirdin musiikki on heleää, suorasanaista ja kaunista. Siinä on jotain vanhaa tuoreilla vivahteilla. Kuinka moiset laulut syntyvät? - Elina tekee melodiat valmiiden sointupohjien päälle. Sävellysten tyyli juontaa juurensa jostakin brittiläisen acid jazzin ja 70-luvun jazzfunkin välimaastosta. Lopullisen formaatin luo bändin yhteissoundi;

Skybird julkaisi helmikuun alussa ensimmäisen täyspitkän albuminsa, joka sai nimen Luotettava. Pitkäsoiton rungoksi on koottu vuosien varrella syntyneitä ja soitettuja biisejä, jotka edustavat kattavasti Skybirdin eri puolia. - Täydensimme pakettia uusilla torvisovituksilla, taustalaulajilla ja maukkailla perkussioilla. Tuloksena saimme levyllisen raikasta gospelia, kommentoi Jari uutta levyä. Luotettava äänitettiin PlayRoom-studiolla Helsingissä. Levyn ensimmäiset pohjat yhtye äänitti toukokuussa 2003. Syksyn ja talven aherrusten tuloksena saatiin purkkiin levyllinen Skybirdiä. - Vuodenvaihteen jälkeen suurin osa äänityksistämme oli kasassa ja pääsimme kuulemaan ensimmäisiä maistiaisia


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:12

Sivu 21

GospelCenter

Levyt L-6oº (2003) www.L-60.com

Skybird Jari Hautio: basso Jouni Juntunen: huuliharppu/ saksofoni Simo Kauranen: kitara Kimmo Mustonen: koskettimet Heikki Rusama: rummut Elina Vaittinen: laulu

Puhaltajat: Jussi Junttila Pietari Junttila Antero Suvilaakso

Tuotanto: Luotettava (2004) – täyspitkä albumi Skybird (2000) – kolmen kappaleen demo Uskollinen ystävä (2001) – yhden kappaleen demo, suunnattu keikkajärjestäjille

levylle menevistä biiseistä. Miksaus ja hienosäätö jatkuivat tammikuun viimeiselle viikolle asti, mutta saimme kaiken juuri ajoissa valmiiksi ja painoon levynjulkaisua varten. Kokonaisuutena olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Levy kuulostaa ehdottomasti Skybirdiltä, Jari toteaa. Bändin tulevaisuudesta kysyttäessä Elinalla on vastaus valmiina: - Skybird keikkailee lähitulevaisuudessa mm. Musamessujen opiskelijakonsertissa ja Quiet Action -tapahtumassa Ryttylässä. Meitä voi kuulla myös tulevan kesän Evankeliumijuhlilla. Lisätietoa Skybirdistä löydät nettiaalloilta osoitteessa: www.skybird.info MASAMITSU AMEMORI MASAMITSU.AMEMORI@NUOTTA.COM KUVAT PETRI TAKALA

Kaikille tuttu Olli Helenius on pistänyt pystyyn orkesterin, jonka nimi on L-6oº. Orkesterin nimen takana on Helsingin sijainti maailmankartalla eli 60 astetta pohjoista leveyttä. Helsinki sattuu olemaan orkesterin kotipitäjä. Ryhmä on kompaktisti liikuteltavissa, sillä se on kvartetti eli Olli (laulu, komppikitarat), Miika Colliander (kitarat ja taustat), Jaakko Kämäräinen (basso ja taustat) ja Jussi Huttunen (rummut). Mihinkäs sitä osaava nelikko enemmän porukkaa tarvitseekaan? Koskettimiakin levyllä kyllä on, mutta kaipa Miika on ne entisenä pianistina soittanut, vaikka sitä ei kansiteksteissä mainitakaan. Nettisivujen mukaan ryhmä on ollut liikenteessä jo vuodesta 2001 eri nimillä ja eri kokoonpanoilla. No sitten asiaan. L-6oº soittaa trendikästä ja melodista pop-rockia, jonka suurimpana suomalaisena suunnannäyttäjänä pidän The Rasmus -yhtyettä. Trendikkäitä saundeja ei kuitenkaan missään nimessä ole tehty sanoitusten kustannuksella. Olli ei teksteissään saarnaa, mutta antaa paljon pohdittavaa kelle tahansa elämästä kiinnostuneelle. Melodioiden melankolia tukee tekstien surumielisyyttä ja ilmaan jääkin leijumaan monia kysymyksiä tästä mysteeristä, jonka nimi on elämä. Ja kuten sanottu, Olli ei saarnaa vaan aloittaa sanoen ”I don´t know all the answers” kappaleessa Broken. Sisäpiirin tieto muuten kertoo, että levy on väsätty ilman tietokoneiden tappavaa tarkkuutta eli pienet virheet sallien. Tämä tuo omaa elävyyttä meininkiin ja hyvältä kuulostaa. Levyllä (yht. 42 min) on 11 kappaletta ja kaikki ovat englanninkielisiä, sillä orkesterilla on vahva pyrkimys ulkomaille ja lupaavalta näyttää. Orkesteri on ruotsalaisen Endless Sweden levy-yhtiön kirjoilla ja tuore levy on julkaistu myös Ruotsissa. Ruotsalaisten kultainen kädenjälki näkyy edukseen koko tuotannossa saundeista lähtien. Loppukommenttini: Minä pidän!

His Voice: Worship-Live (2003) www.hisvoiceworship.net Kesällä 2003 taltioitiin helluntaikonferenssin ylistysteltassa Keuruulla His Voice -ylistysryhmän toinen äänite Worship-Live. Levyllä (yht. 55 min) on 11 kappaletta, joista kaksi on englanninkielisiä. Kappaleet ovat yhtä lukuun ottamatta lainatavaraa, mikä on ylistysmei-

ningissä hyvin tyypillistä. Mitäs sitä uusia biisejä tekemään, kun vanhoissa on varaa valita. Orkesterissa on seitsemän laulajaa, kitaristi, basisti, pianisti, rumpali ja ylistyksen liidaaja eli johtaja. Ylistysmusiikin arvostelussa ja gospelmusiikissa laajemminkin pitää erottaa toisistaan kaksi asiaa: itse ylistys ja tekninen toteutus. Milloinkaan ei arvioida itse ylistystä vaan pelkkää teknistä toteutusta. Eihän kukaan voi tulla tuomitsemaan: ”väärin ylistetty!”. Herraa voi ylistää vaikka hiljaisuudessa yksin. Näistä lähtökohdista Worship-Live on perusvarmaa ylistystä perussovituksilla ja perussaundeilla varustettuna. Mikään ei oikeastaan ärsytä. Ehkä tähän juuri pyritäänkin. Mahdollistetaan se tunnelma, jossa ylistäminen voi tapahtua. Levyn aloitusraidaksi olisin kuitenkin valinnut jonkun toisen kappaleen. Siellä on parempiakin biisejä myöhemmin. Uskokaa pois!

Laura Pakarinen: Kaduilla tuulee (2003) Kunnon tutkiva journalisti kaivaa aina ensin historialliset faktat pöydälle ja jatkaa siitä tähän päivään. Tässä tyydyn vain toteamaan, että Laura Pakarinen on joskus voittanut laulukilpailuja, vaikka ei toimittajan tietojen mukaan olekaan sukua Hanna Pakariselle saati Laura Pausinille. Oli miten oli, Laura Pakarinen on nyt julkaissut levyn, joka kantaa nimeä Kaduilla tuulee. Se sisältää 11 kappaletta, joiden säv. san. -osastolta löytyy Pekka Simojoki, Lasse Heikkilä, Hessu Laaksonen, Vellu Suoperä ja Anssi Tiittanen. Sovituspuolella vaikuttaa Ville Riippa, Kaj Karjalainen ja Roland Näse -niminen herra, joka viittaa kokolailla koneellistettuun komppiryhmään. Niin, ja kitarassa häärii yllättäen vanha studiokettu Jarmo Nikku. Lauralla on upea ja puhdas ääni, josta löytyy sävyjä ihan laidasta laitaan, jopa rankempaan karjaisuun asti. Lauran ääni muistuttaa etäisesti iskelmätähti Anna Erikssonin ääntä, mutta ehdottomasti positiivisessa mielessä. Vaikka Laura on vielä melko nuori, on musiikki kallellaan iskelmän suuntaan. Ehkä konekomppi aiheuttaa tämän vaikutelman. Sovituksetkin tuntuvat välillä vähän halvoilta. Onkohan hakusessa ollut vanha Janita (ei Janina), jonka levyillä onnistuneesti yhdisteltiin koneita ja oikeita soittimia. Omat suosikkibiisit löytyivät levyn loppupuolelta: #9 Kädetön rakkaus, joka on mallikelpoinen uusinta Lassen vanhasta biisistä, #10 Pyhä, joka on Vellu Suoperän käsialaa, ja trendikompilla varustettu #6 Luulen, että tiedän. Kysymys kuuluukin, miksi parhaat palat olivat vasta lopussa ja miksei kannessa mainita, että fonissa on Joonatan Rautio? Tai siltä se ainakin kuulosti.

21

uotta Aamen: Aamen (2004) www.aamen.net Nokian suunnalla vaikuttavat viisi kolmekymppistä äijää pistivät vuosia sitten päänsä yhteen ja perustivat gospelbändin, jonka nimi on Aamen (älä sekoita tälläkin palstalla olleeseen A-men orkesteriin). Ja paljon on luruissa vettä virrannut, ennenkö saatiin orkesterin eka levy ilmoille. Mutta semmostahan se on, kun projektissa on kiinni omat ja muidenkin rahat. Tiedän kyllä kokemuksesta. Aamen soittaa omien sanojensa mukaan 80-luvun hevimeininkiä. Levyn ensivaikutelma toi kuitenkin mieleen 90-luvun U2 Achtung Baby -levyn tunnelmat, mutta kyllä siellä sitä 80-lukuakin on mukana. Suomalaisista hengen heimolaisista lähimpänä on varmasti Terapia. Sävellyksistä ja sanoituksista vastaavat yhtyeen kitaristit Timo Saari ja Jori Nissi sekä laulusolisti Marko Kallioniemi. Sanoista saa hyvin selvän, kun kerran suomeksi lauletaan ja sanoma on selkeästi esillä. Solistin ääni on mahtavan karhea ja se on eräänlainen sekoitus Yöyhtyettä ja Sir Elwoodin Hiljaisia värejä. Soittohommat ovat selkeästi harrastuspohjalla, mutta yllättävän kunnianhimoisia ja silti toimivia ratkaisuja on sovituksissa saatu aikaan. Erityisesti komppiosastolla rumpali Toni Saari ja basisti Janne Colliander (Miikalle sukua?) tarvitsisivat tiukemman otteen vakuuttaakseen kriitikon armottoman korvan. Lempparibiiseiksi nousivat rauhallisemmat Jumalan sade ja Lammastarha, mutta muuten monotoninen saundi läpi levyn alkoi puuduttaa. Aamen.

Kriitikko Timo Jouppi Olen 30-vuotias luokanopettaja ja perheenisä Pohjanmaalta. Basson varressa heilun tällä hetkellä Exitissä. Irtopinnoja kertyy huhtikuussa TimeTarhan ja Heurekan keikoista. Palautetta kriitikolle voi antaa osoitteessa timo.jouppi@nuotta.com Bändit huomio! Lähetä levysi Nuottaan arvosteltavaksi osoitteeseen: Nuotta / levyarvostelu, PL 184, 00181 Helsinki


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:13

Sivu 22

22

nuotta22 cyan magenta yellow black

uotta

Tapahtumato r i EVANKELISET MUSIIKKIMESSUT HELSINGISSÄ Kun talvi taipuu kevääksi, on käsillä Evankeliset musiikkimessut. Suomen vanhin gospeltapahtuma järjestetään Helsingissä 25 – 28.3. Tämä suomigospelin suurkatselmus esittelee tänäkin vuonna monipuolista gospelia monenikäiseen makuun. Tapahtuma alkaa torstaina 25. päivä Vanhalla. Opiskelija-ikäisille suunnatussa konsertissa esiintyy mm. Skybird, Mog sekä Juha Tapio trio. Perjantaina Helsingin urheilutalolla soittavat bass’n Helen, rap-ryhmä Laajakaistaliittymä, HB sekä omaleimainen trubaduuri Joose Keskitalo. Lauantain konserteissa Urheilutalolla soittavat mm. Juha Tapio band, Paddington, Kraka sekä Terapia. Illan suussa Pyhän Sydämen kappelilla kuullaan ja nähdään Mustarastasta sekä turkulaista On C -yhtyettä. Puhepuolesta musamessuilla vastaavat mm. Ville Auvinen, Juha Heinonen, Miika Auvinen, Marko Sagulin, Päivi Niemi ja monet muut. Tilaa Sleyn nuorisotoimistosta (03-223 7056) postikortteja, jotka sisältävät tapahtuman ohjelman. Lisätietoja myös netistä www.sley.fi/nuoriso

QUIET ACTION NUORTEN PÄÄSIÄISKONFERENSSI RYTTYLÄSSÄ 8.-11.4.2004 Perinteinen Quiet Action kutsuu sinut pääsiäiseksi Ryttylään. Ohjelmassa hyvää musaa, vahvaa opetusta ja kaikkea muuta. Pitkäperjantain midiseminaarissa tutkitaan Pyhää Henkeä ja armolahjoja pintaa syvemmältä. Mukana mm. Nina Åström, Mikko Goes to Heaven, TBoG, AuGene, Skybird, Alpha Omega (SWE), Ruukunkantaja by taidelinja, Jussi Miettinen, Päivi Räsänen, Pekka Reinikainen, Jukka Jämsén, Lars Pajuniemi, Seppo Palonen, Jussi Valkonen, Ralf Salo, Maarit Alm & Prayer Zone, Arto Hukari, Marko Linjala, Antti Kiviranta, Reino Valkama, Joose Pitkänen, Asko Matikka, Esa Laitinen… ja paljon muuta! Ilmoittaudu Quiet Actioniin 2.4.04 mennessä: nuorisotiimi@sekl.fi tai (019) 779 2250. Hinnat: 45-60e majoituksesta riippuen. Lisätietoa netissä: www.nm.fi

FUTURE NUORISOTYÖNTEKIJÖIDEN KOHTAAMISPÄIVÄT RYTTYLÄSSÄ 21.-23.3.2004 Suunniteltu sinulle - olitpa konkari, spesialisti tai jokapaikanhöylä. Sinulle, joka kaipaat uusia unelmia, rukousta ja yhteyttä. Mukana mm. Paul Fleischmann (USA), Jussi Miettinen, Ulla Saunaluoma, Mikko Aalto, Kalevi ja Leena Lehtinen, Marjaana Kotilainen, Riku Rinne, Elina Pääkkönen, Jukka Pulkkinen, Jukka Niemelä, Hannu Mikkonen, Juha Heinonen, Seija Leppänen, Seppo Juntunen, Kalle Vaismaa, Maikki Kuittinen, Juhani Ahola, Antero Laukkanen, Arto Valkeapää, Jose Turunen, Kari Hämäläinen, Jouni Pietiläinen. Musiikki: House band, Minna ja Jussi Pyysalo, Exit unplugged, Wellu Suoperä & band. Aiheita: Minun elämäni, Nuorisotyöntekijän sudenkuopat, Vaikuttava nuorisotyöntekijä, Särkyneitten sydänten majatalo, Nuorisotyöntekijän survival kit, Parhaani Hänelle. Info: Ilmoittaudu Futureen 6.3.04 mennessä: nuorisotiimi@sekl.fi tai (019) 779 2250. Hinnat: 85 euroa/koko tapahtuma, 43 euroa/yksi päivä. Lisätietoa netissä: www.mesk.net/menet

RISTIN PÄÄSIÄINEN OHTAKARISSA Pääsiäisen aikaan liikutaan Lohtajan Ohtakarille Musti Lähteenmaan johdolla pureutumaan meidän kannaltamme maailman ihmeellisimpiin tapahtumiin. Ristin pääsiäistä vietetään Ohtakarissa 10.4. Lisätietoja Mustilta musti@sley.fi

VALTAKUNNALLINEN ISOSKOULUTUS KARKUSSA Sleyn nuorisotyön valtakunnallinen isoskoulutus pidetään Karkun Evankelisella opistolla 23 25.4. Leiri on tarkoitettu pääsääntöisesti heille, jotka ovat olleet mukana alueellisessa ykkösosiossa, mutta jos se jäi väliin, mukaan mahtuu vielä ilmoittautumalla Karkkuun 035134151. Kurssi alkaa perjantaina 18.00 ja päättyy sunnuntaina 14.00. Kurssin hinta on 20 euroa.

SOIVAPPU VAASASSA Vapun päivänä eli 1.5. juhlitaan vappua Vaasassa. Soivappu on nuorille ja opiskelijoille suunnattu tapahtuma, jonne ilmoittautumisensa on jo varmistanut ainakin Juha Tapio, Musti Lähteenmaa , Kalle Vaismaa ja Juha Heinonen. Lisätietoja seuraavassa lehdessä.

VAPPUGOSPEL 2004FESTARI LÄHESTYY! Perinteeksi muodostunut VappuGospel-festari järjestetään jo 19. kerran Kouvolassa vappuaattona 30.4. Paikkana on tällä kertaa Mansikka-ahon urheiluhalli ja juhlinta kestää koko illan iltaseitsemästä yöyhteen. Esiintyjiksi ovat varmistuneet gospelkentän kärkinimet Terapia, The Rain,Think twice, Pekka Laukkarinen band sekä Juha Tapio band. Viimeksimainittu on niittänyt menestystä myös radioasemilla hiteillään "Mitä silmät ei nää" sekä "Ukkosta ja ullakolla". Viimevuotiseen tapaan järjestetään ylistyspohjainen Praise celebration Lyseon liikuntahallissa eli kahteen tapahtumaan pääsee samalla 8 euron lipulla. Praisen esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. Vellu Suonperä band, Praise Factory sekä ylistystanssiryhmä Ti bog. Puhujiksi ovat lupautuneet Joakim Lundqvist (Swe) ja Petra Pihlajamaa. Luvassa tuttuun tapaan vapun kovimmat bileet ja vahvaa sanomaa hyvän musiikin parissa. Jokaiselle siis löytyy takuuvarmasti oma juttunsa molemmista halleista. Festarit ovat kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti ja kävijämäärä on pyörinyt reilussa kahdessatuhannessa. Tulevan vapun jälkeen aletaan pikkuhiljaa valmistaua vuonna 2005 vietettävään 20vuotisjuhlaan. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.vappugospel.com

Nuotta 10 vuotta sitten Nuotalle vuosi 2004 on juhlavuosi. Lehteä on julkaistu yhtämittaan jo 25 vuotta. Tällä palstalla poimitaan parhaita juttuja kymmenen vuoden takaa.

Maaliskuu 1994 Musiikkimessuilla Helsingissä: Reportaasissa evankelisista musiikkimessuista ihmeteltiin The Roadin jaksamista kommentilla ”Sedät jaksavat heilua ja julistaa evankeliumia”. Lisäksi uutisoinnin aiheena oli Jussi Pyysalon säveltämän Riemumessun ensiesitys. Terveiset Lillehammerin Olympiatunnelmasta: Lempäälän srk, SLEY:n nuorisotyö ja HEO järjestivät yhteisen kisareissun Norjaan Lillehammeriin Olympialaiset -kerran elämässä-taktiikalla. Noin 30 hengen ryhmä kävi katsomassa joukkuemäen, yhdistetyn viestin, naisten kolmenkympin ja pari lätkämatsia. Reissu oli onnistunut ja matkalaiset tyytyväisiä. Olympialaisissa oli mukana tietysti myös Nuotta. Mirja ja Iikka Viitanen kertoivat mitä mieltä ovat paastosta: “Tekisi kyllä hyvää paastota, niin hengellisellä kuin ruokapuolellakin. Rukouselämä ja raamatunluku voisivat elpyä. Tärkeintä on se, että on tulossa pääsiäinen! Se on mieletön juhla Kristuksen sovitustyön takia!”

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com w


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:21

Sivu 23

uotta

Tsekkaa ja vinkkaa kaverillesikin. Nuotta on nuoren seurakunnan sanoma. Tilaa se lahjaksi! www.nuotta.com tai puhelimella (ti-to 9-16) 09-2513 9217 Hinnat: kestotilauksena 38 euroa vuosikertatilauksena 41 euroa 6 kk määräaikaisena

Haetaan harjoittelijaa Nuottaan

Tässäkö sinun mainoksesi? Ota yhteyttä

24 euroa

tilauspalvelu@nuotta.com

www.nuotta.com/harjoittelijaksi

m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com


3/2004 Nuotta kopio2

4.3.2004

16:21

Sivu 24

24

uotta

- Risti kaulassani muistuttaa minua siitä, että aina on olemassa yksi, joka kuuntelee, miettii Jerry. - Vaikka minulla olisi kuinka suuri ongelma niin tiedän, että Jumalaan voin luottaa eikä hän kyllästy kuuntelemaan. Kesällä 2000 oli urjalalaisen Juho Pakkasen, tuttavallisemmin Jerryn, aika käydä rippikoulu. - Ennen riparia olin kyllä miettinyt juttuja, mutta elin tavallisen pojan elämää, Jerry kertoo. - Riparin jälkeen se ei enää tuntunut hyvältä, hän jatkaa. Seuraavat kuukaudet kuluivat asioiden läpikäymiseen ajatuksen kanssa. Välillä Jerry tapasi riparikavereita ja rippipappiaan Lasse Rätyä. Viimein tuli aika, jolloin etsikkoaika oli ohi. - Jossain vaiheessa se vain oli menoa, Jerry summaa.

Jumalan puhuttelussa Koulussa nuoren miehen usko hävettävästi häviää taka-alalle. Jerry opiskelee Ahlmanin ammattiopistossa Tampereella Maatalouden perustutkintoa. Poika on tietojensa mukaan maatalouspuolen ainoa, joka tietää paremmasta. - Kun muut vaan riehuu, tappelee ja rällästää, siinä sitten yrittää olla mukana. Ja samalla pysytellä mahdollisimman ulkona touhusta, Jerry pohtii kouluelämän koukeroita. - Luen pelottavan vähän Raamattua, poika tunnustaa. - Joskus, kun kännisten kavereiden kommentit tuntuu pahalta, niin tartun Raamattuun ja itku silmässä luen sitä. Jumalan puhutteluun Jerry joutui vähän aikaa sitten koulussa. - Työskentelin peltileikkurilla, tein kaikki jutut niin kuin ennenkin. Silti meinasi lähteä kolme sormea irti, Jerry kertoo. - Elämä vilisi silmissä. Aloin miettiä tekojani, sitä että pitäisi lukea enemmän Raamattua, hän hiljentyy.

Rokkaava nuorisotyönohjaaja? Musiikkia poika harrastaa muutenkin kuin vain kuuntelemalla: rumpujen paukuttelua on takana jo 2,5 vuotta. - Eräs kaverini, joka on musiikillinen monitaituri, opetti minut alkuun, Jerry muistelee. - Päätin heti, että minusta tulee maailman paras jazz-rumpali. Pelkkää pöydänkantta tämä nuori herra ei siis aio jäädä koputtelemaan. Levyhyllyn Elvis, The Rain, Oratorio ja Narnia näkyvät myös omassa soittamisessa. - Kavereiden kanssa haaveillaan gospelhevibändin perustamisesta, mutta vielä puuttuu basisti. Toisten kavereiden kanssa suunnitellaan puhtaan 50-luvun rokin soittamista, Jerry juttelee. Tulevaisuutta poika suunnittelee puntteja nostellen. Armeija odottaa valmistumisen jälkeen. - Joskus minusta tulee kyllä rokkaava nuorisotyönohjaaja. Ensin käyn armeijan, saatan kyllä jäädä sinnekin. Mutta sitten haen Diakiin, Jerry suunnittelee. Ellei sitten musiikki vie mennessään. - Mutta yhtäkaikki Jumala pysyy mukana, eihän niiden armeijan huutavien kapiaisten kanssa muuten pärjää. KAROLIINA KIVINIEMI KAROLIINA.KIVINIEMI@NUOTTA.COM

Jerry kertoo muuttuneensa uskoontulon jälkeen siten, ettei ainakaan enää jaksa riehua ja kiroilla kuten ennen.

huhtikuun Nuotassa • The Passion of the Christ • Esittelyssä Frail • Mikä on totuus? Uskallatko pitää valehtelupäiväkirjaa?

nuotta24 cyan magenta yellow black

Jumala vei Jerryn mennessään


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.