Nuotta 3/2005 by Plussmeedia

Nuoren seurakunnan sanoma maaliskuu 3/2005

uotta

Onko kärsimyksessä järkeä? Pääsiäispassio 12-13 Cata Mansikka-Aho 4-5 ja Petri Kosonen soivat ylistystä 18 Kuolemankauppiaasta elämänkauppiaaksi 10 Hardcore-teologiaa 7 Nuotta 3/2005



Sivupersoona

Jussi kiittää myös elämän kaamoksesta Mitä pääsiäinen sinulle merkitsee?

Jussi Valkosesta piti tulla jääkiekkoilija, mutta hän opiskelikin liikunnan opettajaksi. Maikan hommissakaan häntä ei tosin ole nähty, sillä veri vetää Jumalan valtakunnan työhön. Tällä hetkellä hän on nuoriso- ja koululaistyössä.

Parhaimmillaan pääsiäisen viettoon käyttää 40 päivää. Sen aikana tulee pohdittua erityisesti, mitä Jeesuksen tulo ihmiseksi meille merkitsee. Kuten Paavali sanoi: en halua tietää mistään muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta. Kun itse on heikoilla, tulevat Jeesuksen kärsimykset rakkaiksi. Silloin lohduttaa Paavalin muistutus siitä, keitä me olemme: sen, mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi. Oman mitättömyytensä myöntäminen on raskasta, mutta toisaalta se on vapauttavaa: saa olla täysi nolla ja paistatella Jeesuksen valossa.

Mikä on neuvosi ihmiselle, joka kulkee murheen tai uupumuksen keskellä? Älä jää yksin, pidä kiinni elämän perusasioista ja vältä kaikenlaisia ääripäitä. Lue uudelleen ja uudelleen, millainen persoona Jeesus on. Se on yliluonnollisen lohduttavaa. Jeesus itse oli kaikessa kiusattu, joten kaikkien tunteiden vieminen ristille kannattaa. Myös psalmien lukeminen voi olla helpottavaa. Jossain vaiheessa uskonelämän hoitaminenkin voi tuntua taakalta. Siitä ei kannata ottaa ylimääräistä painetta. On tärkeää säilyttää kontakti ulkomaailmaan. Tuleen ei kannata jäädä makaamaan.

Miten itse olet selvinnyt uupumuksesta? Joskus voi käydä niin, että rakastuu omaan kurjuuteensa ja siitä tulee oma lapsi, josta ei haluakaan luopua. Vastuuta tulee pakoiltua ja sairaudesta tulee syy olla tekemättä asioita. Jeesuskin kysyi sairaalta ihmiseltä: haluatko tulla terveeksi? Vähensin menemistä ja palasin työelämään pehmeän laskun kautta: oli täysin armoa, että sain aloittaa työni kevyemmällä vastuulla ja rakkaudellisten ihmisten ympäröimänä.

Koordinoit nuorten rukoustyötä. Miten rukoileminen kolahti itsellesi? Kuusi ja puoli vuotta sitten olin ensimmäisen kerran rukousmatkalla eräällä Tyynen valtameren saarella: rukoilimme paljon usean vuorokauden ajan, ja Jumalan rakkaus tuli hyökyaallon lailla. Siitä se räpeltäminen alkoi. Nyt olen huomannut, että suomalaiset nuoret alkavat innostua rukoilemaan. Jumalan rakkaus vetää nuoria Jeesuksen juttusille – siitä rukous alkaa!

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com

Pääsiäisenä päivä pitenee a Siirrymme kesäaikaan pääsiäispäivänä. Varo ettet nuku pommiin! Kun pääsiäinen kolkuttaa ovella, Nuotta syventyy pohtimaan esimerkiksi, miten paastonajan voisi viettää. Nuotan suosima ruokavalio löytyy keskiaukeamalta. Pääsiäisen aikaan on hyvä hiljentyä vaikka vähän useammin rukoukseen. Jumalan pulinaliittymällä voi lörpötellä huolimatta puhelinlaskusta. Lue sivulta yhdeksän rukouksesta, joka etenee auringon nousun myötä idästä ja jatkuu auringon laskuun asti. KK eli Kari Korhonen oli pohjalla – kuoleman kauppias. Hänen selviytymistarinansa on sivulla 11. Raamattuopetuksessa pohditaan tällä kertaa kärsimyksen ongelmaa (s.6). Pitkin pimeitä polkuja kulkee myös Viisucorner Jaakko Löytyn sävelin (s.14). Pääsiäinen on nimensä mukaan taivaaseen pääsemisen juhla – ilonjuhla. Aihetta ylistykseen siis löytyy. Cata Mansikka-aholle ylistys on keino siirtää ajatukset maallisesta kohti Jumalaa (s.4–5). Ylistyksen asenteella porskuttaa myös muusikko Petri Kosonen (s.18). Laitetaan käsiä ristiin rukoukseen ja kohti Korkeinta ylistykseen. Nuotta toivottaa hyvää pääsiäistä!

Toimitus Kuva Johanna Hakkari

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

Nuoren seurakunnan sanoma 2 Sivupersoona 4 Cata Mansikka-aho omistaa musiikkinsa Jumalalle 6 Miksi kärsimystä on? 6 Christoforum 7 Ehtoollisen juutalaiset taustat 8 Reilu kauppa parantaa maailmaa 9 Rukouksen voima kantaa 10 Askartelulla väriä pääsiäiseen 11 KK:n tie huumediileristä nuorisopastoriksi 12 Ruokaympyrä – hengenravintoa paastonajaksi 13 Mihin Jeesus kuoli?

14 14 15 15 16 18 19 19 20 21 22 22 24

Viisucorner Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Kuukauden seurakuntalainen Nuotta Awards Kristillinen TV on ase Herran työssä Gospel Center: Ylistys ja Petri Kosonen Levyarvostelut Gospelkolumnisti Nuotan isoskoulu: iltaohjelma Uutiset ja mää Gallup Tapahtumatori Sashi – koheltava seurakuntanuori

Mikä colahti?

 Pasha ja mämmi  Esirukous  Nuortenillat

Mikä culahti?

 Itämeren saastuttajat  Kantola-rumba  Vastuuttomat vanhemmat

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 26. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Sinikka Heiskanen, Emmi Heimonen, Riikka Hämäläinen, Johannes Koskenniemi, Maria Korpi, Virpi Rannila, Lotta Rämö Toimitusneuvosto Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO Tommi Hakkari KANNEN KUVA Johanna Hakkari TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 9–16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti-to 9-16) tilauspalvelu@nuotta.com tai Kansanlähetys, 12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT kestotilaus 39 euroa, vuosikerta 42 euroa, ½ vsk. 25 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti.shtml

Miksi käärmeillä ei ole jalkoja? VIERAILIN HILJATTAIN Jeesus- ri Jaakko Heinimäki tuli muun muassa ﬁlmiä levittävän kansainvälisen kristillisen järjestön päämajassa Orlandossa, Yhdysvalloissa. Opas kertoi, miten tätä maailman eniten katsottua ﬁlmiä kerran esitettiin keskellä viidakkoa. Jeesuksen kohtelusta tyrmistyneet alkuasukkaat ampuivat myrkkynuolia kohti roomalaisia sotilaita suoraan valkokankaan läpi! Uskonasioiden esillä pitäminen saa usein aikaan tämänkaltaisia primitiivisiä reaktioita. Jeesukseen ja hänen sanoihinsa joko vihastutaan tai tykästytään. Ne haastavat ottamaan kantaa: mitä minä itse ajattelen? Ketä minä ammun? Viime viikkoina on mediassa – Turun piispan ympärillä vellovan kohun seurauksena – väännetty kättä monista Jeesuksen sanoista. Pöydän toiseen päähän on istutettu luthersäätiöläiset, jotka muun muassa ehdottoman naispappeuskantansa vuoksi leimataan höyrähtäneiksi, kirkasotsaisiksi fundamentalisteiksi. Samojen hölmöläisten joukkoon niputetaan helposti muutkin uskikset, jotka toimivat eri meiningillä kuin säätiöläiset, mutta silti sanovat uskovansa Raamattuun Jumalan sanana, joka on kokonaan totta. Pöydän toisessa päässä taas istuvat sellaiset kirkonmiehet ja naiset, joiden raamattunäkemys on eri maata. Iltalehdessä Lauttasaaren seurakunnan pastori Riina Storhammar, 36, ihmetteli miten pappi voi erota ja mennä uudelleen naimisiin, mutta ei voi elää avoliitossa, kun hänet vihitään papiksi. Tämä oli hänen mielestään ”hyvin, hyvin omituista ja hurskastelevaa”. Radiossa puolestaan keskusteltiin saatanasta. K i r j a i l i j a - p a s to -

sanoneeksi, että syntiinlankeemuskertomuksen opetus on siinä, miksi naiset pelkäävät käärmeitä ja miksi käärmeilllä ei ole jalkoja!

VAIKKA NÄITÄ kiivaita keskusteluja käydään lähes pelkästään aikuisten estraadeilla, ovat niiden vaikutukset suuria nuorten maailmassa. Ripareilla, nuortenilloissa tai koulun käytävillä ei ole aina helppoa puhua Jumalan käskyistä, kun kirkonmiehet ovat kyseenalaistaneet niiden velvoittavuuden. Näiden keitosten keskellä moni nuori on takuulla miettinyt kahdesti sitä, tahtooko sitenkään opiskella kirkon virkaan. Kannattaako Raamattua lukea tai opettaa, jos se ei kerran ole totta? Jokainen ihminen mokaa elämässään monella tavoin. Raamatun keskeisimmät henkilöt ovat langenneet mitä karmeimpiin synteihin. Tästä hullunkuristen perheiden porukasta löytyy avionrikkojia, murhamiehiä, kieltäjiä, pettureita, jänishousuja, uskonnollisia fanaatikkoja. Ei ole mitään uutta auringon alla. Silti meidän ihmisten keskeneräisyys ja mokat eivät oikeuta alentamaan rimaa. Jos oikea ja väärä vesitetään, vesittyy lopulta myös armo. Tarvitaan molemmat, muuten kristinuskosta tulee löllöilyä tai ahdistavaa pinnistelyä. Eikä armo ole mitään yleisuskonnollista jumalan hyväntahtoisuutta. Jumala on armollinen, koska Jeesus Kristus ansaitsi sen meille verellään. JUMALAN KÄSKYT ovat yhtä eh-

dottomia kuin Jumalan armo. Jos Raamattuun ei voisi luottaa, ei tätäkään nuorisomakasiinia kannattaisi julkaista. Kristillinen usko nousee Sanan pohjalta: Maailmakin luotiin sanan kautta. Jeesus taas on lihaksi tullut Jumalan Sana, joka koko elämällään todisti siitä, että pyhät kirjoitukset ovat totta. Uskokin syntyy Jumalan Sanan kautta. Tämä totuus kestää horjuipa kirkko tai me itse mihin suuntaan tahansa. Kirkkohistoria kertoo nuorista, jotka ovat itsepintaisesti pitäneet Raamatusta kiinni. Laista ja evankeliumista. Ole sinä yksi heistä. Hyppää Ison Kirjan imuun.

ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Riihimäen kirjapaino

Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 3/2005

Cata etsii Jumalan jälkiä Cata Mansikka-aho on laulaja, jonka elämässä rukouksella ja kiitoksella on tärkeä osa. Ne ovat samalla sekä yhteydenpitoa ylöspäin että suuri ilon ja rauhan lähde.

uori muusikko hymyilee leveästi ja ojentaa oikean kätensä. – Kiva nähdä. Mannerheimintiellä Finlandia-talon edessä talvinen tuuli tuivertaa, mutta Cata Mansikka-ahon silmät loistavat innosta. – Tulin pari päivää sitten Kaliforniasta, San Franciscosta. Aivan mahtava matka. San Josen paikallisen seurakunnan kutsumana Cata oli viettänyt unohtumattomia hetkiä musisoiden ja evankelioiden nuoria seurakunnan järjestämissä nuorten tilaisuuksissa. Cata sai omien sanojensa mukaan tehdä työtä, jolla on iankaikkinen tarkoitus. – Tapasin valtavasti ihmisiä, joilla on sama näky kuin minulla; valloittaa nuorten sydämiä Jeesukselle. Jos Jumala suo, menen sinne ensi toukokuussa uudestaan.

Levottomat Cata tunnetaan ehkä parhaiten parin vuoden takaisesta Levottomat-elokuvan samannimisestä laulusta, jonka hän sanoitti, sävelsi ja lauloi duettona yhdessä Samuli Edelmanin kanssa. – Levy-yhtiö oli alun perin vastaan, että laulaisimme biisin yhdessä Samulin kanssa. Kappale ei ollut kuulemma tarpeeksi kaupallinen. Olivat mokomat väärässä. Levottomatkappale nousi jo ennen elokuvan ensi-iltaa radiolistojen kärkeen. Itse elokuvasta Cata ei tiennyt mitään ennen kuin se ilmestyi suurelle yleisölle. – Soitin ystävälleni kauhuissani ja sanoin, että mun biisi on seksileﬀassa, Cata muistelee. Kymmenessä minuutissa sanoitettu biisi on sanoittajan mukaan sekä omakohtainen että ﬁktiivinen. – Etsin niihin aikoihin kovasti Jumalaa. Kaiken myllerryksen keskellä sain kokea, kuinka Jumala kosketti, ja sain tuntea ikään kuin suurten siipien kaartuvan suojelevasti ylleni.

Kapinaa ja napinaa Cata eli lapsuusajan jälkeen monta vuotta kapinavaihetta. Klubit vetivät puoleensa ja uskonnollisuus inhotti. – Musta tuli hirveän kriittinen. En voinut sietää uskonnollista jäykistelyä. Etsiminen päättyi eräänä sunnuntai-iltana Tuomasmessussa, jossa Cata sai jättää elämänsä korkeampiin käsiin.

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

– Muistan elävästi sen helpotuksen tunteen, kun kuulin papin sanat: ”Sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi.” Uskoontulon jälkeen sisäisen vapauden saaminen kesti aikansa. Alkoi kivikkoinen polku, jonka aikana Jumala teki hiljaista työtään. Klubimaailman pinnallinen ahdasmielisyys ja ulkoisten asioiden korostaminen olivat lujassa. Uskoontulo muutti vähitellen Cataa ja hänen ajatusmaailmaansa. – Olen viime vuosien aikana laulanut monet kerrat mummojen kanssa virsiä ja kokenut heidän kanssaan valtavaa yhteyttä. Ulkopuolisten näkökulmasta meillä ei ole mitään yhteistä, mutta uskovina meillä on Jeesus, joka yhdistää. Tärkeänä löytönä Cata pitää sitä, ettei pidä pettyä Jumalaan, jos näkee epätäydellisyyttä uskovissa ihmisissä tai pahuutta ja vihaa maailmassa. – Jos petymme ihmisiin, olemme helposti vihaisia Jumalalle. Syytämme Häntä sodista, nälänhädästä ja elämän vaikeuksista, vaikka ne johtuvatkin usein ihmiskunnan vääristä valinnoista. Ihmiset ovat inhimillisiä ja joskus heikkoja, vain yksin Jumala on täydellinen.

Rukousta ja ylistystä Musiikki oli ennen uskoontuloa Catan elämän keskipiste. – Rakastin musiikkia jo lapsena, ja se on aina ollut osa minua. Teini-iässä musiikista tuli jopa liian tärkeä Jeesuksen vallatessa osa elämääni. Siitä tuli minulle intohimo ja nuoren naisen ajatukset elämän tarkoitus. Se vei suhde musiikkiin muuttui kaiken ajan ja ajatukset. Jeesuksen vallatessa ratkaisevalla tavalla. nuoren naisen ajatukset suhde musiikkiin muuttui ratkaisevalla tavalla. – Halusin oppia käyttämään lahjaani siten, ettei se olisi elämäni, vaan Jeesus olisi. Cata tahtoi heittäytyä täysillä Jumalan käyttöön. Ylistäminen ja ylistysmusiikki ovat olleet lähellä Catan sydäntä, ja siihen hän on viime vuodet antautunut. – Elämäni on muuttunut tämän kautta. Saan siirtää ajatukseni itsestä ja kaikesta maallisesta suureen ja ihmeelliseen Jumalaan. Cata toivookin, että ihmiset oppisivat ilmaisemaan kiitollisuuttaan ja kohtaamaan Jumalaa aidosti ja teeskentelemättä. – Kyse ei ole siitä, että elämä olisi aina helppoa, vaan siitä, että Jumala on luvannut olla kanssamme joka päivä johdattaen ja varjellen. Siinä on kylliksi aihetta kiitokseen, Cata tietää.

Teksti ja kuvat: Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Nuotta 3/2005

Kiveen kirjoitetut

Älytön kärsimys? Kristinusko on täynnä mahdottomuuksia, jotka menevät yli hilseen. Kärsimys on yksi niistä.

ahuus ja kärsimys ovat olleet viime aikoina tapetilla. Ruotsalainen piispa Martin Lönnebo kirjoitti, että kristittyjen olisi hyvä kertoa toisilleen kahdesta asiasta: elämän erämaista, joissa on tehnyt mieli jättää leikki kesken, ja lohdutuksesta, joka on kuitenkin kantanut niiden läpi. Jesajassa sanotaan: ”Herra on kuitenkin alati ohjannut heitä. Aavikon paahteessakin elvyttänyt heidän voimansa ja vahvistanut heidän jäsenensä“ (Jes. 58:11).

Ei kärsimysvapaa vyöhyke Toisen Korinttilaiskirjeen alussa paukutetaan sitä, että kristityn elämä ei ole kärsimysvapaa vyöhyke. Heikkous, kärsimys, köyhyys ja kuolema ja niiden vastakohdat kuuluvat erottamattomasti elämään. Toki voimme yrittää väistää kärsimystä leimaamalla heikkouden synniksi tai epäuskoksi. Kuitenkaan emme pääse pakoon kärsimyksen ristiä. Kärsimyksen syövereissä lohduttaa huomata, että Raamattu ei ole ”kärsimys-

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

vihamielinen” kirja. Meidän käsityksemme uskovan elämästä saattaa sitä olla, mutta Raamattu puhuu toista! Voidaan perustellusti kysyä, kokiko Job saavansa Jumalalta lohdutusta kun alta meni perhe, koti ja toimeentulo? Tai Jeremia, kun häntä sahattiin kahtia? Tai Joona valaan vatsahappojen seassa? Tai Stefanus kivisateessa? Tai Pietari väärinpäin ristillä roikkuessaan? Moni heistä ei meidän mittapuumme mukaan päässyt helpolla, mutta silti he olivat Jumalan tahdon tiellä. Raamatun ihmiset ovat kokeneet elämän koko kirjon. Jos odotetaan, että uskon myötä kärsimys lakkaa, ei luultavasti montakaan kertaa elämässä voida kokea Jumalan aitoa lohdutusta. Kristityn elämä on kärsimyspitoista, joskus jopa enemmän kuin eikkareiden. Mutta tappaako se lohdutuksen ja ilon? Raamatussa ristiriitana on juuri tämä: lohdutus ja ilo on kärsimyk-

sen keskellä olosuhteista riippumatonta. Se on jotain muuta kuin seesteinen rauhantila, jossa mikään ei liiku eikä hötky.

Jumalan sallima kärsimys En tarkoita, että jos ei ole kärsimystä ja tarpeeksi suurta ristiä, jotain on pielessä. Pikemminkin: kärsimys kuuluu syntiinlankeemuksen jälkeiseen historiaan. Kristittyä kärsimys auttaa suuntaamaan kohti taivasta. Se painaa tuulen lailla ristiä kohden, etsimään turvaa Jeesukselta. ”Te riemuitsette, vaikka jouduttekin kärsimään”, sanotaan Pietarin kirjeessä. Ahdingossakin voi siis iloita. ”Herra lähettää kuoleman ja antaa elämän, vie alas tuonelaan ja nostaa sieltä. Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden, painaa maahan ja kohottaa” (1 Sam. 2: 6–7). Paha kuuluu niihin salattuihin asioihin, joita me emme aina ymmärrä. Mutta tie-

dämme, kuka elämäämme antaa onnen ja onnettomuuden, kuka joskus sulattaa, niin kuin kultaa sulatetaan. Jos pistämme kärsimyksemme kurjan elämänkohtalon piikkiin tai jos se on Jumalan hylkäystuomio tai lähimmäistemme aiheuttama paha, tai jopa Perkeleen mielivallan osoitus, katkeroidumme. Kärsimys ei koidu tuhoksemme. Kärsimys auttaa rakastamaan Jeesusta, vaikka me emme Häntä nyt näe. Hänen kädessään on kaikki. Kärsimys ei olekaan Perkeleen ase minua vastaan tai Jumalan hylkäystuomio, vaan päinvastoin. Herra kurittaa sitä, jota hän rakastaa, jotta tämä rakastaisi Häntä ja saisi uskon kautta voittopalkinnon, sielun pelastuksen.

Juha Vähäsarja Kuva Anni Holma

e ASIANTUNTIJAN

V A S TA A N O T O L L A

aa i g o l o e t e r o c d r a H isuudesta ehtoollisen sala

Kiirastorstain tapahtumia elokuvasta The Passion of The Christ. Lue lisää elokuvasta sivulta 12-13.

Enemmän kuin leipää & viiniä Nuotan toimittaja otti selvää ehtoollisen taustoista. Asiantuntijana Antti Laato, Vanhan testamentin eksegetiikan professori Åbo Akademiasta. Laita turvavyö kiinni ja hyppää kelkkaan. Onko ehtoollisella esikuvia Vanhassa testamentissa? 1. Moos. 14 kertoo, miten Melkisedek tapaa Abrahamin ja tuo tälle ravinnoksi leipää ja viiniä. Ei ole pelkkä sattuma, että juutalaisen pääsiäisaterian oleelliset aineet tuodaan Abrahamille syötäväksi. Jeesus, joka on Melkisedekin järjestyksen mukainen ylimmäinen pappi (Ps. 110, Heprealaiskirje), asetti sittemmin ehtoollisen juutalaisen pääsiäisaterian yhteydessä. Tässä valossa on helppo nähdä tämä Melkisedekin ja Abrahamin tapaaminen VT:ssa esikuvaksi tapaamisesta, joka toteutuu Abrahamin omille lapsille uuden liiton aikana ehtoollispöydässä. Ehtoolli-

sella kohtaamme Melkisedekin pappeuden omaavan Vapahtajamme.

Liittyvätkö manna ja ehtoollinen millään tavalla toisiinsa? 1. Kor. 10 kuvaa kristittyjen taivasmatkaa ja näkee israelilaisten vaelluksen Egyptin orjuudesta Luvattuun maahan esikuvaksi tästä taivasmatkasta. Samalla tavalla kuin israelilaiset saivat syötäväksi mannaa, ravitsee Jumala myös kristikansaa taivaallisilla lahjoillaan. Ehtoollisleivän esikuvaksi on tässä valossa helppo nähdä manna.

Miksi ehtoollisella tarjotaan leipää ja viiniä? Juutalaisen pääsiäisaterian yhteydessä syötiin muun muassa happamatonta leipää ja juotiin neljä viinimaljaa. Nämä kaksi ainetta Jeesus valitsi asettamansa ehtoollisen aineiksi. Kun juutalaiset viettävät pääsiäisateriaa, he muistelevat sitä sukupolvea, joka eli Egyptin orjuudessa. He lausuvat pääsiäisaterialla ääneen uskonsa, että jos Jumala ei olisi pelastanut heidän isiänsä, he ja heidän lapsensa olisivat edelleen orjina Egyptin maassa. Niinpä juutalaiset toteavatkin pääsiäis-

aterialla: “me olimme orjina“. Leipä ja viini tekevät näin jokaiselle ateriaan osallistujalle eläväksi tapahtuman, joka kerran historiassa toteutui esi-isien kohdalla. Niinkuin isät vapautettiin kerran, niin vapautetaan nyt meidät. Jeesus sanoessaan “tehkää tämä minun muistokseni“ ei tarkoittanut nostalgisia muistosanoja vaan todellista vapautumista synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta.

”Jeesus mursi leivän.” Merkitsikö leivän murtaminen Jeesuksen ajan juutalaisille mitään enempää kuin leivän leikkaaminen merkitsee meille? Leivän murtaminen on osallisuutta yhteisestä leivästä, joka oli ”kurjuuden leipää”. Sitä isät söivät Egyptin orjuudessa. Juutalaiset söivät tätä leipää katkerien yrttien kanssa muistellen, miten egyptiläiset tekivät israelilaisten olot kurjiksi Egyptissä. Osallistumalla leivän syömiseen juutalainen osallistui Jumalan historiassa tekemään pelastustekoon. Kun me murramme ehtoollisella yhteisestä leivästä, me pääsemme osalliseksi koko ihmiskuntaa koskevasta pelastuksesta.

Onko juutalaisten uhripalveluksella ja ehtoollisella mitään yhteistä? VT:n uhrikultissa verellä on tärkeä merkitys (3. Moos. 17: 11, 14). Se tuo sovituksen Pyhän Jumalan edessä. Veri on merkkinä siitä, että Pyhän Jumalan edessä ihmisen on kuoltava. Mutta se on myös uhrikultissa sovituksen merkkinä: ihmisen sijasta eläin on kuollut ja Jumalan armo on kohdannut ihmistä. Ensimmäisenä pääsiäisenä veri myös suojeli israelilaisia Jumalan pyhyydeltä (2. Moos. 12). Pyhän Jumalan kulkiessa läpi Egyptin maan hänen edellään kulki surman enkelien aikaansaama tuho ja kuolema. Esikoiset kuolevat surman enkelien toimesta, mutta “missä surman enkeli pyhän veren näkeepi, käy ohitse“. Uhrikultissa ihminen pääsee osalliseksi veren armosta. Ehtoollisella kristitty nauttii viinissä Kristuksen veren ja omistaa itselleen anteeksiantamuksen Pyhältä Jumalalta.

Nuotta 3/2005

Mission Possible

Reilukerho kokoontuu Rastatukkaiset kierrättäjät herättävät mielikuvia muinaisesta kukkaiskansasta ja kunnon kristityllä tuppaa usein jäädä se bioastia keittiön kaapin pohjalle tyhjilleen. Kovin kaukaiselta voi tuntua myös ajatus maailman ääriin apuun lähtemisestä. Mitä on maailmanparannus ja miten voi oikeasti vaikuttaa maailman epäreiluun tilanteeseen? Lähiaikoina asia on ollut syystäkin tapetilla, ja monenlaiset keräyslippaat ja -puhelimet ovat tulleet monelle tutuiksi. Vaihtoehtoina mekaaniselle – joskin epäilemättä hyödylliselle – rahan kannuun kilauttamiselle tällä kertaa esittelyssä konkreettisia tapoja vaikuttaa ostamisen ja kummilapsitoiminnan kautta. Teoistaanhan heidät tunnetaan… Reilu kauppa Asioista välittäminen on kova sana. Kaikki Coldplay-fanit ovat huomanneet Chris Martinin käteen paksulla tussilla kirjoitetun tekstin ”Make trade fair”. Reilu kauppa on ollut viime aikoina paljon näkyvillä. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen projektipäällikkö Tuulia Syvänen muotoilee järjestön missioksi saavuttaa kehitysmaiden tuottajille ja työntekijöille oikeudenmukainen korvaus työstään. Yhteistyöhön kuuluu 52 tuottajamaata. Varmasti kaikille tuttuja tuotteita ovat esimerkiksi Reilun kaupan banaanit, kahvi, tee, kaakao ja hunaja. Reilua kauppaa voi tukea kertomalla hyvästä asiasta kaverille tai jättämällä palautetta lähikauppaan, jos sen tuotevalikoimassa on vielä parantamisen varaa. Reilulla kaupalla on myös vapaaehtoistoimintaa, johon voi osallistua monin tavoin. Pari viikkoa sitten on alkanut Reilu ostoskori -kampanja, jossa vapaaehtoiset käyvät lähikaupoissa katsomassa, mitä tuotteita eri kaupparyhmillä on saatavilla ja millä hinnalla. Syvänen toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi mukaan kampanjaan. Seurakunnat ovat Suomessa mukana Reilun kaupan toiminnassa. Syvänen kertoo, että tällä hetkellä jo 140 seurakuntaa käyttää Reilun kaupan kahvia. Kannattaa tarkistaa, kuuluuhan oma seurakuntasi

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

Reilukauppa ja kummilapsitoiminta mahdollistavat näillekin lapsille paremman tulevaisuuden. Tervetuloa reilukerhoon! Kuva: www.worldvision.fi

valveutuneiden kasvavaan joukkoon. Lähikaupassa kannattaa myös pitää silmät auki: Reilu kauppa ei toteudu ilman ostamista!

World Vision World Vision on maailman suurin kummilapsijärjestö, joka toimii kristillis-humanitaariselta pohjalta sadassa maassa. Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Aki Temisevä kertoo, että Suomen järjestön avun piiriin kuuluu kymmenen maata. Kummilapsitoiminnan lisäksi maissa toteutetaan laajempia kehityshankkeita. Hankkeet ovat pitkäkestoisia, 10–15 vuoden mittaisia, ja niiden päätavoitteina on alueiden terveydenhuollon, koulutuksen ja ruokaturvan parantuminen. Ideana on saada paikalliset toimimaan itse: World Visionin paikalliset toimistot kartoittavat tarpeita ja yhdessä paikallisten kanssa tehdään suunnitelma, jonka he itse toteuttavat. Kysymyksessä voi olla vaikkapa kaivon rakentaminen kylään. Järjestö kustantaa materiaalit ja työ toteutetaan kyläläisten voimin.

No miten toimintaan sitten voi osallistua täältä Suomesta ja opiskelijan vähin varoin? Hankkimalla kummilapsen, jonka elämään ja kehitykseen voi osallistua kirjeenvaihdon avulla. Avustussumma on 24 euroa kuukaudessa, eli alle euro päivässä! Temisevä huomauttaa, että oiva keino on myös ryhtyä puuhaan kaveriporukalla, vaikka oman seurakunnan nuorten kesken. Tästä toiminnasta on kasvottomuus kaukana. Vuorovaikutus oman henkilökohtaisen kummilapsen kanssa motivoi ja sitouttaa avustustyöhön. Tärkeää on myös tietää, että omat työllä ansaitut roposet menevät oikeaan osoitteeseen. Temisevä vakuuttaa, että näin todella käy. Kaikki hankkeet toteutetaan World Visionin piirissä, ilman alihankkijoita. Hankkeita selvitetään neljännesvuosiraporteissa sekä jatkuvasti puhelin- ja sähköpostiseurannalla. Kerran vuodessa käydään paikan päällä katsomassa tilanteen edistymistä. 75 prosenttia saaduista

varoista menee suoraan apuun, loppuosa käytetään järjestön välttämättömiin menoihin, kuten henkilöstökuluihin.

a Lisää hyvää infoa: www.kelaa.com/ reilukauppa www.worldvision.fi

Vilhelmiina Koho

Kristillinen reilu kauppa

sesti Reilun ovat olleet alusta asti aktiivi Erilaiset kristilliset järjestöt on tehnyt Aid ian rist Ch a. Englannissa kaupan toiminnassa mukan 2. 99 ta des vuo jo kaupan parissa huomattavaa työtä Reilun kaupungilkki kaikille suklaan ystäville: vin u reil (Ensi joulua varten kaupan sukian Aidin tekemät Reilun la liikkuu huhuja, että Christ len.) n entistä rauhallisemman mie laakalenterit tuovat jouluu

Reilun kaupan järjestelmän ansiosta viljelijöiden lapset pääsevä kouluun. Lapsityövoiman käyttö on Reilun kaupan tuotannossa ehdottomasti kiellettyä. Kuva: www.kelaa.com/reilukauppa.

Uutta rukousrintamalta Matteuksen evankeliumissa Jeesus lupaa, että ”missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään”. Vuosittain järjestettävässä Global day of prayer -tapahtumassa joukko on paisunut hieman isommaksi, kun yli 22 miljoonaa kristittyä kokoontuu yhteiseen rukoukseen.

nsimmäinen Global day of prayer pidettiin vuonna 2001 Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa. Jumala antoi menestyvälle liikemiehelle näyn rukoustapahtumasta. Yli 45 000 kristittyä kokoontuikin rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Kapkaupungissa asuvat saivat kuulla satoja todistuksia Jumalan voimasta muuttaa ihmiselämä hyväksi.

Rukousverkosto laajenee Vuonna 2004 osallistujien määrä paisui jo yli 22 miljoonaan. Kaikki Afrikan 56 valtiota oli houkuteltu mukaan. Todellisena haasteena oli saada eri kulttuureista ja kirkkokunnista tulevat kristityt puhaltamaan yhteen hiileen. Vuoden 2005 rukouspäivä on tarkoitus järjestää viidestoista toukokuuta. Rukoileminen alkaa auringon nousun myötä idästä ja jatkuu aina auringon laskuun. Rukous etenee aikavyöhykkeittäin. Maailmanlaajuisen rukouspäivän avulla halutaan tuoda esille Jumalan mahtavuus ja kunnia. Samalla rukoillaan kaikkien maailman kansojen puolesta. Ensimmäisten apostolien antaman esimerkin mukaan rukouspäivänä halutaan kysellä Jumalan tahtoa ja odottaa hänen valtakuntansa tulemista rukoillen, valvoen ja kiittäen.

Emmi Heimonen Lähde www.globaldayofprayer.com

Pulinaliittymä

stävän tavoittaminen puhelimitse voi joskus olla harmittavaisen vaikeaa. Numero hälyttää jo viidettä kertaa varattua ja takaraivossa piinaa ajatus kilometrin pituisesta puhelinlaskusta. On olemassa kuitenkin ympäri vuorokauden auki oleva puheliittymä. Se ei maksa meille ihmisille mitään, eikä ole koskaan varattu. Jumala on järjestänyt viisaasti ihmisille mahdollisuuden puhua kanssaan. Jeesus maksoi rästiin jääneet puhelinlaskumme sovittamalla syntimme, ja linjat Isä Jumalan luokse aukesivat. Jumala taas ei jaa koskaan vuoronumeroita, vaan on tavoitettavissa oleva puheystävä ympäri vuorokauden. Olit siis yksin tai kaksin, suomalainen tai papuauusiguinealainen – puhu, Jumala kuulee.

Emmi Heimonen Hanna muistuttaa, että rukoileminen avaa teitä Jumalan suunnitelmien toteuttamiseen.

Hannan radikaali haave

aamatussa kehotetaan moneen otteeseen rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Lääketieteen opiskelijan Hanna Saarion haaveena on saada aikaan rukousrinki, jossa rukous jatkuu ympäri vuorokauden: rukousta kellon ympäri. Elokuussa 2004 järjestetyn Virtaa-tapahtuman rukouspajassa mukana ollut Hanna Saario korostaa rukouksen voimallisuutta. – Kaikki Jumalan valtakunnan työ läh-

tee rukouksesta. Emme voi itse saada aikaan mitään, mutta meillä on Jeesuksen tähden lupa kääntyä Jumalan puoleen ja pyytää Häneltä. Hanna muistuttaa, että rukoileminen avaa teitä Jumalan suunnitelmien toteuttamiseen.

Kommunikointia Jumalan kanssa Hannan haaveena on projekti, jossa tietyssä paikassa olisi käynnissä jatkuva rukous. Tämän toteutumiseen tarvitaan kuitenkin

Jumalan synnyttämä rukoushalukkuus. Hanna katsoo, että ympäri vuorokauden käynnissä oleva rukous on tulevaisuudessa mahdollista. – Jumala on tehnyt jo paljon rukouksen saralla. Esimerkiksi Turussa yliopistolla melkein jokaisessa tiedekunnassa toimii jo rukouspiiri. – Lisäksi olemme kartoittamassa internetin avulla, mihin kellonaikoihin esimerkiksi seurakunnat säännöllisesti rukoilevat, ja kuinka paljon päivässä on tunteja,

jolloin jatkuvaa rukousta ei ole, Hanna kertoo. Rukouksesta huolta kantavalle Hannalle puhe Jumalan kanssa merkitsee paljon. – Rukous on tapa kommunikoida. Voin kertoa kaikki asiani Taivaan Isälle ja hän kuulee. Rukous on myös Jumalan tahdon kyselemistä. Elämässä pitää antaa tilaa Raamatulle ja sieltä meitä varten löytyvälle Jumalan puheelle, Hanna muistuttaa.

Emmi Heimonen Nuotta 3/2005

e N U O TA N

PÄ Ä S I Ä I S P U U H A S T E L U Kari KK Korhonen on entinen huumekauppias, josta tuli uskoontulon jälkeen täysipäiväinen elämänkauppias. Koxxxvamaineisen huumekauppiaan täydellinen elämänmuutos on kerännyt huomiota ulkomaita myöten.

ari Korhonen vietti aivan tavallisen lapsuuden Tampereella. Kesäloma kului usein serkkupojan luona Maaningalla luonnossa leikkien ja mummon marjapuskia harventavia räkättirastaita ampuen. Suuri käännekohta oli muutto Tampereelta Kuopioon 11-vuotiaana. Erilaisesta puhetyylistään Kari sai kuulla heti ensimmäisenä koulupäivänä. – Tampereen murrettani pilkattiin, enkä kestänyt sitä. Pidin huolen, että silmilleni ei hypitä. Lupaus piti. Koulun kovikset saivat maistaa, mitä maksoi uuden oppilaan kiusaaminen. Turpiinhan siinä tuli – kuinkas muutenkaan. – Päivä päivältä puhetyylini savolaistui ja sulauduin joukkoon, mutta jotain piti tehdä, jotta olemukseni saisi vahvistusta.

Rohkeutta elämään

Rukouspiirit ympäri Suomea Jos sinulla on rukouspiiri a koulussasi ja se ei ole kartall ite – ilmoita siitä Nuottaan. Oso om on: prayerzone@nuotta.c

Laita rairuoho rehottamaan itse kuvioimaasi purkkiin tai iske narsissi omannäköiseesi pulloon! Tällä tekniikalla voit päällystää vaikka pikkuveljesi!

Utsjoki • Enontekiö • Pello • Raahe • Kokkola • Vimpeli • Alajärvi • Kaustinen • Vaasa • Soini • Nurmo • Seinäjoki • Alavus • Nakkila •Kiukainen• Kankaanpää • Tampere •Uusikaupunki • Hämeelinna • Laitila • Turku • Nummela• Helsinki • Vantaa • Järvenpää • Lahti • Mäntsälä • Vääksy • Heinola • Mänttä • Jyväskylä • Outokumpu • rvi Mikkeli • Loviisa • Kauniainen • Saarijä • Lappeenranta • Kuopio • Kangasala • emi • Teuva

Riihimäki • Kuhmoinen • Hamina • Rovani • Laihia • Lapinjärvi

ecoupage- eli lautasliinatekniikalla voi koristella mitä vain: pulloja, kukkapurkkeja, valokuvakehyksiä tai kangaskassin. Kuva voi olla kiiltokuva, kuivattu kukka, pala lahjapaperia tai lautasliina. Lautasliina on paras siirrettävä, koska materiaali on huokoinen ja imeytyy hyvin siirrettävään pintaan. Askartelukaupoissa on saatavilla Decoupage-lakkaa, mutta myös kotonurkista löydetty kalustelakka käy. Vedellä ohennettu Erikeeper tai jokin muu PVA-liima hoitaa homman myös varsin mallikkaasti. Kankaan kuviointiin käy tosin vain varsinainen Decoupage-tekniikkaan tarkoitettu lakka. Sitten hommiin: Leikkaa haluamasi kuvio irti. Erota lautasliinasta ylin kerros ja käytä sitä kuvioimiseen. Sivele lakkaa tai ohennettua liimaa esineeseen sille alueelle, johon aiot kuvan laittaa. Painele kuva varovasti paikalleen. Levitä sitten lakkaa myös kuvan päälle. Anna kuivua. Helppoa kuin mikä! Hauskoja askarteluhetkiä!

Virpi Rannila virpi.rannnila@nuotta.com

Tupakka ja viina tulivat mukaan kuvioihin. Kaikki uusi kiinnosti murrosiän kynnyksellä olevaa poikaa. – Olin katsellut kateellisena, miten yläasteikäiset kulkivat kovan näköisinä rööki huulessa. Minusta se näytti houkuttelevalta. Ei kulunut kauan, kun tarjoutui ensimmäinen tilaisuus kokeilla viinaa kavereiden kanssa. Näissä piireissä Kari Korhosesta tuli KK, joukon rohkein kundi. – Hommasin itselleni farkkuliivit, joihin kiinnitin niittejä ja eri hevibändien merkkejä. Yritin olla kaikin tavoin enemmän kuin todellisuudessa itsestä tuntui. Samoihin aikoihin alkoivat kotiintuloajat viikonloppuisin venyä aina vain myöhäisemmiksi. Sisimmän tunteista ei enää puhuttu, ja kaikki muu höystettiin kirosanoilla. – Itse ei huomaakaan, kuinka salakavalasti sitä onnistuu vähitellen peittämään sen, mitä oikeasti on. Ja sitten ei enää tiedä, mitä oikein etsii tai haluaa.

”KK, sä kuolet tohon juttuun.” Meno kiihtyy Huumeet tulivat nopeasti mukaan kuvioihin ja niiden mukana varkaudet aineiden oston rahoitukseen. – Tarvitsin 16-vuotiaana pelkästään pilveen, ryyppäämiseen ja tupakkaan yli kaksisataa markkaa – joka päivä. Sellaisia kuluja ei taskuvarkauksilla peitetty. Näpistelyt vaihtuivat pian suurempiin murtoihin ja varkauksiin.

e JEESUS

MUUTTI KARIN ELÄMÄN

Kuolemankauppiaan uusi elämä

”En mä voi sua Kari auttaa, mutta Jeesus voi.” – Aloimme tehdä pieniä murtoja toimistorakennuksiin ja eri liikkeisiin. Eräältä tällaiselta reissulta sain kaksituhatta markkaa. Ensimmäisenä mieleeni tuli ajatus: Tällä ostetaan pilveä. Huumeiden käyttö paheni päivä päivältä. Ryöstöjen lisäksi rahaa huumeisiin tuli roippeen myymisestä eteenpäin. Vankilareissujen seuratessa toisiaan usko parempaan huomiseen katosi niin Karilta itseltään kuin hänen lähipiiriltäänkin. Erityisen elävästi Kari muistaa erään poliisin sanat kuulustelun yhteydessä. – KK, sä kuolet tohon juttuun. Sanat lävistivät ja sattuivat arkaan paikkaan.

Kokeile Jeesusta Huumekauppojen kautta Kari oli tutustunut nuoreen alkoholisoituneeseen naiseen, Heidiin, joka oli nuorena ollut uskossa. Tutustuminen johti lopulta seurusteluun. – Erään kerran olimme Heidin kaverin kämpässä vetäneet piriä, joten emme saaneet nukuttua. Juttelimme kaikesta mahdollisesta. Ensimmäistä kertaa keskusteluun tulivat ihmeellisesti aivan uudet kuviot mukaan. Heidi kertoi Jumalasta, johon hän oli nuorena saanut uskoa. Sellaisia ﬁiliksiä, joita hän oli saanut silloin kokea, ei

huumeista ja viinasta koskaan ollut tullut. – Kari, kokeile Jeesusta. Ei maksa mitään ja saa mielettömät ﬁilikset, Heidi ehdotti. Pian näiden tapahtumien jälkeen Heidi sai löytää uudelleen rakastavan ja armollisen Jumalan. Kari puolestaan joutui vankilaan miettimään tekemisiään. – Katselin sellin katossa olevaa lamppua, joka oli kiinni alumiinipalkissa. Ajattelin, että jos mikään ei muutu, tohon mä hirtän itseni. Synkkien ajatusten valtaamana Kari törmäsi vankilan käytävällä uskovaan vankikaveriinsa Jukiin. – Juki, auta mua tai mä tapan itteni.

– En mä voi sua auttaa, mutta Jeesus voi. Mennään mun selliin. Pienen sellin pienellä sängyllä Kari sai Jukin kanssa kohdata Jeesuksen ja aloittaa uuden elämän. – Oloni tuntui aivan yliluonnolliselta. Itkin kaikkia menetettyjä vuosiani. Kaikki tekemäni pahuus oli nostettu pois harteiltani ja lämmin rakkaus ympäröi minua kuin kevyt, pehmeä pumpuli. Yli kymmenen vuotta myöhemmin vieressäni istuu kiireisen oloinen nuorisopastori, Heidin aviomies ja kolmen lapsen isä. Uusi mies, jonka elämän Jeesus muutti.

Nuotta 2/2005 

aasto raivaa tilaa lautaselle – noutopöytäperiaatteella, ei kurkita toisten lautasille.

Hiilihydraatteja ja kalsiumia Jumalan sanasta – varataan päivää kohden n. 100–150 g ja 2,5 dl nestemäisenä Leipälautasella oleva Raamattu on paastonajankin hengellisen ruokavalion pohja. Tuhtia ja vankkaa sanan leipää kelpaa murtaa hyvänä ja huonona päivänä. Ei tarvitse panna yhtään petäjäistä mukaan, kun kerran aitta pursuaa hyvää viljaa. Juomapuolikin hoituu Raamattua lukemalla. ”Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta

onnistuu mm. sivustolla www.sley.ﬁ/luennot/).

Rukous on paastonajan pihvi – varataan päivää kohden 75–200 g Paastoon kuuluu olennaisena osana rukous. Sille kannattaa varata aikaa eteläeurooppalaisen ruokakulttuurin mukaisesti, koska herkkua ei kannata pilata hätäilemällä. Seura vain parantaa tätäkin

o k p i s i u t s i a M

Jokaiselle on koulussa opetettu, että lautasella tulisi olla vihreää kilokaupalla ja rasvaa hiukan vähemmän. Nuotta esittelee paastonajan hengellisen tarjottimen tarjoiluohjeineen.

tosta?

Mitä Raamattu sanoo paas

ät. He muuttavat kän näköisiä niin kuin tekopyh ”Kun paastoatte, älkää olko syn paastoavan. Toän heid at isiv ki varmasti huoma muotonsa surkeaksi, jotta kaik ele hiuksesi ja pese saaneet. Kun sinä paastoat, voit tisesti: he ovat jo palkkansa i, joka on salassa. si eivät näe ihmiset, vaan Isäs kasvosi. Silloin sinun paastoa (Matt. 6:16-18). ä on salassa, palkitsee sinut” Isäsi, joka näkee myös sen, mik set taivaisiin. Tuolpaastoa, joka kantaa rukouk ”Te ette enää pidä sellaista ittamisen päivää? odotan, tuollaista itsenne kur laistako paastoa minä teiltä eudutte säkkivaattänne kuin rannan ruoko, puk Sitäkö, että te riiputatte pää si, Herran mielen ussa, sitäkö te kutsutte paastok teeseen, makaatte maan tom vapautat syyttöista paastoa minä odotan: että mukaiseksi päiväksi? Toisenla murskaat kaikki että hihnat ja vapautat sorretut, mät kahleista, irrotat ikeen t alastoman, teta vaa lle, lle, avaat kotisi kodittoma ikeet, murrat leipää nälkäise -7). 58:4 . (Jes i” apua tarvitsevaa veljeäs kun hänet näet, etkä karttele illänsä, paastojakin n. Koska kukin taaplaa tyyl stoo Raamattu kehottaa paa a kahvinjuonnin, etta lop joku karkkilakkoon ja on joka makuun. Joku ryhtyy hupaastoa. Radikaalimmat kokeilevat me toinen lopettaa lihansyönnin. istä aamuisin ja täm kiris n vyö muutakin kuin Paasto on kuitenkin paljon en on Jumalan miepöydässä. Oikea paastoamin pientä pidättäytymistä herkku ä asiasta, joka on stota voi melkein mistä hyväns len mukaista elämää. Siksi paa . Niinpä voi vietässä tai on muuten arveluttava noussut liian isoon rooliin eläm syövät päivästä ja epaastoa, jos tuntuu, että ne tää vaikka netti-, tv- tai pelikon banaaneista, pikkustota voi myös epäreiluista ajatuksista liian ison osan. Paa isesta. sii), kiroilusta tai pahan puhum veljen kiusaamisesta (jos raat ihmiseksi tulemiksi sitten oikein on? Paremma Mitä hyötyä paastoamisesta ja Raamatun lue sell siinä voittaa aikaa rukouk nen ei onnistu, mutta ainakin len mukaiseen mie alan stoon. Keskittyminen Jum kemiselle, jotka kuuluvat paa aksi. elämään ei ole koskaan hait

2

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen”, sanoo Pietari. Paastonaikana onkin hyvä palata juurille, evankeliumeihin, ja lukea niitä ajan kanssa läpi. Piinaviikolla Jeesuksen tietä ristille voi seurata askel askeleelta mistä tahansa evankeliumista. Jos aika antaa myöten, voi myös lukea selitystä johonkin evankeliumiin (netissä

e PA A S T O S P E S I A A L I ruokalajia, mutta rukous suositellaan nautittavaksi välillä myös hiljaisuudessa yksin ollen. Paastonajan rukouksen ei tarvitse olla synkkää. Jumalaa sopii kiittää kaikesta paastonaikanakin, ja varsinkin piinaviikko tuo suurimmat kiitoksen aiheemme hyvin lähelle. Kuin sitä korostaen kevätkin alkaa valjeta.

ko paasto?

Jos kevätmasennuksen kuristaessa rukous tahtoo jäädä kurkkuun jumiin, kannattaa tarkistaa Raamatusta Jeesuksen esimerkki oikeasta rukouksesta. Jeesus viettää viimeisen yönsä ennen kavallusta Getsemanen rukoustaistelussa: ”Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.”

The Passion of the Christ tuo kärsimyshistoriaan käsinkosketeltavuutta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä johtoajatuksena läpi kaiken kärsimisen ja väkivallan, että kärsimyshistorian punainen lanka on sittenkin valtava rakkaus, jonka tähden Jeesus kärsi ja joka on tuonut ihmiskunnalle pelastuksen. ”Hänen haavoissaan me olemme parannetut.”

Salaattikulhossa The Passion of the Christ – tarjoillaan kerta-annoksena halukkaille

Eväslaukusta pikkunaposteltavaa – maustetaan oman maun mukaan

Uusia makuja ja ylimääräisiä vitamiineja paastonajan ravintoympyrään on saatavissa hyvin varustetuista kotiteattereista

Paikalliset herkkukaupat tarjoavat oman kylän perinnereseptejä, joita voi nauttia ilman suorituspaineita, jos aikaa ja tahtoa on. Kirkoissa on pitkin piinaviikkoa hartauksia ja jumalanpalveluksia. Samoin hyvä hengellinen kirja, kuten vaikka C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopisto tai vaikkapa Bo Giertzin Kalliopohja, saattaa olla iloinen yllätys kokeilevalle maistelijalle. Omanlainen makuelämyksensä on myös kristillinen pääsiäistapahtuma, vaikka Quiet Action Ryttylässä. Eksoottisia herkkuja etsivälle suositellaan amerikkalaisen gospelbändin Perry and the poorboysin karua ”Ransom”-biisiä, joka maalailee pitkäperjantain tunnelmia.

Jälkiruokana todellinen paukku – varattuna yllinkyllin kaikille halukkaille Jälkiruoasta tulee paaston jälkeen todellinen pääruoka, kun Kristuksen Kirkko juhlii Herransa ylösnousemusta. Nauttiminen suositellaan aloitettavaksi pääsiäisyön messulla, jonka virsissä kaikuu kristityille harvinainen voitonlaulun pauhu – hauta on tyhjä, kuolema on voitettu, Jeesus elää tänäänkin! Messun jälkeen vaihdetaan kirkonmäellä kavereiden kanssa ylävitoset ja vanha kristillinen pääsiäistervehdys ”Kristus nousi kuolleista – totisesti nousi” ja lähdetään kotiin herkuttelemaan. Jälkiruoan nauttimista voi jatkaa kuuntelemalla tai lukemalla yhden kirkon historian kuuluisimmista saarnoista, Johannes ”Kultasuu” Khrysostomoksen pääsiäissaarnan noin vuodelta 400. Se luetaan ortodoksisissa pääsiäisyön messuissa, joten se on mahdollista kuulla radiosta kello kahden maissa. Kultasuu innostuu tosissaan: ”Helvetti otti ruumiin ja huomasi ottaneensa Jumalan, se otti maata ja kohtasi taivaan, se otti sen, mitä se näki, ja sen voitti se, mitä se ei nähnyt. Missä on pistimesi, kuolema? Hades, missä on voittosi? Kristus on noussut, ja sinä, kuolema, olet mennyttä.”

Mihin Jeesus kuoli? Tutkijat ovat selvittäneet, mihin jäämies Ötzi kuoli yli 5000 vuotta sitten. Jeesuksen kohdalla patologit ovat kuitenkin auttamatta myöhässä, koska jo opetuslapset löysivät haudan tyhjänä. Paljon tiedetään silti. Haastattelimme Turun yliopiston fysiologian professoria Jorma Topparia. – Ristiinnaulittu kuolee jonkinlaiseen sokkitilaan, joka syntyy kivusta ja nestehukasta, Toppari kertoo. Ennen ristiinnaulitsemista tapahtunut ruoskiminen ruokki tätä sokkitilaa ja nopeutti näin kuolemaa, vaikka se olikin tarkoitettu ensisijaisesti rangaistukseksi. Ristiinnaulitun nestehukka ja valtava jano paljastivat sotilaiden julman ivan: he tarjosivat Jeesukselle hapanviiniä tai viiniä, johon oli sekoitettu mirhaa. – Minun käsitykseni mukaan se teki viinistä todella pahaa, lähes juomakelvotonta, Toppari sanoo. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että ryöväreiltä, jotka kuolivat Jeesuksen molemmilla puolilla, katkaistiin näytöksen lopuksi kuoleman nopeuttamiseksi sääriluut. – Se oli tarkoitettu viimeiseksi niitiksi. Lisää kipua ja verenvuotoa, Toppari selittää. Jeesuksen sääriluita ei katkaistu. Sen sijaan roomalainen sotilas työnsi hänen kylkeensä keihään, ja haavasta valui heti verta ja vettä. Johanneksen on ajateltu antaneen tälle yksityiskohdalle symbolista merkitystä: Jeesuksen haavoista virtaa elämän vesi ja puhdistava veri. Ilmiölle on myös lääketieteellinen selitys, mikä ei sulje pois symbolista tulkintaa. – Vesi tulee keuhkopussista, jonne on kertynyt eräänlaisen keuhkopöhön myötä vetistä verta, Jorma Toppari sanoo.

Johannes Koskenniemi

Johannes Koskenniemi kautta maan. Tuoreimpia makuja piinaviikon elokuvien joukossa on The Passion of the Christ, jonka on haukuttu mässäilevän väkivallalla – todiste siitä, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, koska samaa syytöstä harvemmin kuulee evankeliumeista, jotka kuitenkin kertovat saman verisen tarinan.

Piirros Anni Holma

Mitä hyötyä on paastosta? Paasto on terveellistä

Paasto kasvattaa itsekuria

Pitkällä paastolla elimistön kuona-aineet poistuvat – kenties selluliittikin saa kyytiä. Jos sairastaa jotakin tautia kannattaa ennen pitkää paastoa keskustella lääkärin kanssa.

Kun tunnustaa, ettei elä pelkästään leivästä ja kieltäytyy jostakin, ”kurittaa lihaansa”. Näin itsekuri kasvaa ja on helpompi myös muilla elämänalueilla kieltäytyä esimerkiksi synnistä.

Nuotta 3/2005

3

e N U O T TA

T U T K I I M I S TÄ V I I S U T O N T E H T Y

Päivä jolloin toivo oli kadoksissa Ihmiselämässä tulee aina välillä vastaan hetkiä, jolloin tuntuu, että aurinko ei paista edes sinne risukasaan. Joskus voi tuntua siltä, että kaikki toivo on menetetty, eikä rotkon pohjalta pääse enää millään ylös.

Toisen päivän iltana Pitkin pimeitä polkuja kulkea saan, enkä matkani määrää mä tiedä. Mua varjojen vallat käy valloittamaan, minut mennessään tahtovat viedä. Kuka lohduttais murheista mieltä? Lohduttais sanoen: miksi etsit sä elämää sieltä, joukosta kuolleitten.

ääsiäisajan päätapahtumat ovat hyvin selkeinä kuvina monien ajatuksissa. Mutta oletko tullut koskaan ajatelleeksi, millainen päivä oli ”lankalauantai”, päivä pitkänperjantain ja pääsiäisen välissä? Mitä miettivät tuolloin Jeesuksen opetuslapset ja seuraajat, kun heidän herransa ja opettajansa oli kuollut? Heidän ajatuksissaan risteili varmasti monia asioita. Kysymyksiä siitä, miksi Jeesus kuoli. Epäilyksiä, oliko Jeesus sittenkään Jumalan poika. Masennusta, sillä kaikki toivo tuntui kadonneen. Kolme vuotta he olivat seuranneet Jeesusta, kuunnelleet hänen opetuksiaan ja katselleet hänen ihmetekojaan. Kaikki se, mitä heidän elämänsä oli ollut ja minkä varaan sitä oli rakennettu, oli äkkiä vetäisty pois jalkojen alta. Kaikki oli tyhjää. Tulevaisuus tuntui varmasti epävarmalta. Olihan Jeesus vertauskuvallisesti puhunut siitä, kuinka hän rakentaa temppelin uudelleen kolmessa päivässä, mutta toivottomuuden iskiessä ihmismieli ei aina ymmärrä ja epätoivo valtaa alaa.

Kysymyksiä ilman vastauksia Kaikkien tunteman Jaakko Löytyn käsi-

Tuskin valaisee aamulla aurinkokaan, tuskin puhaltaa lempeät tuulet. Minun Toivoni kuollut on, lohduttamaan eivät pysty nuo vaienneet huulet. Kuka lohduttais…

alaa oleva laulu Toisen päivän iltana johdattelee ajatukset tuohon lauantaihin. Laulu syntyi Löytyn suorittaessa siviilipalvelustaan 25 vuotta sitten. Tuo aika toi kuoleman lähelle nuoren miehen elämää, sillä hän työskenteli sairaalan kellarissa, siellä, minne kuolleet ihmiset tuotiin. ”Kertosäe liittyy suoraan sinne sairaalan kellariin. Pyrin pitämään itseäni hengissä. Lohdutin itseäni, että ei elämä ole täällä vaan Jeesuksen haudan äärellä. Pohdin myös pääsiäisen tapahtumia, sitä kuinka ankea se toinen päivä opetuslapsille oli. Lauluun liittyy myös ahaaelämys siitä, että toista päivää seurasi se kolmas päivä!” Löytty kertoo. Kuten opetuslapsilla pitkänperjantain jälkeisenä lauantaina, myös nykyihmisillä on usein kysymyksiä ilman vastauksia.

Ja vastauksia riittää suuntaan ja toiseen. ”Vastausten paljouden keskellä on tärkeää osata asettaa oikeanlaisia kysymyksiä. Jos matkaa elämää kysellen eteenpäin, korostuu ihmisen pienuus ja Jumalan suuruus. Ihminen yrittää nousta Jumalan rinnalle asettamalla vastauksia itse. Kysymyksien asettaminen on oikea tapa matkata eteenpäin Jumalan rinnalla”, Löytty pohtii. Niinpä. Jumala on luvannut antaa meille kaiken mitä tarvitsemme. Häneltä vastauksia kysellen voimme turvallisin mielin matkata kohti sitä maata, jonka portin avaimet Jeesus meille antoi kuolemalla ristillä meidän puolestamme.

Maria Korpi maria.korpi@nuotta.com Kuva Juhani Huttunen

Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja

Kotia kohti MUIDEN VAIHTAREIDEN kanssa olemme jo suun-

nitelleet kotiintuloa. Nyt elämä täällä saa väriä muistakin Euroopan maista, ja tärkeitä oivalluksia tapahtuu joka päivä. Muutama viikko sitten postiluukusta tipahtivat paperit koskien lentoa takaisin Suomeen. Vaikka tietenkin on jo aika miettiä paluuta, se tuli yllätyksenä. Aloin miettiä, olenko saanut tarpeeksi kokemuksia, vai pitäisikö nyt kiireellä suunnitella jotakin ikimuistettavaa. Minulle tarjoutui tilaisuus mennä Havajille, mutta hinta hipoi pilviä, joten päätin jättää reissun. Sitten mieleeni juolahti, että onhan tämä melko erikoista jo yksistään. Koulussamme on minun lisäkseni kaksi muutakin vaihto-oppilasta. Toinen on tyttö Saksasta, ja olemme olleet hyvät ystävät koko vuoden ajan. Tammikuussa saimme aivan uuden tulokkaan, tytön Itävallasta. Osat vaihtuivat, kun joku muu tuli DeSmetiin uutena, ja itse olin jo vanha asukki. Muiden vaihtareiden kanssa on

4

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

helppo ja mukava puhua, koska he käyvät läpi samoja tunteita. Mukavasti tänne pikkukaupunkiin mahtuu monta kulttuuria, vaikka amerikkalaiset sekoittavatkinvälillä meidän kotimaamme.

ILMAN PIENIÄ vaikeuksia en uskonut täältä pääseväni. Pian joulun jälkeen aloin ihmetellä, etten tunne omaa isäntäperhettäni paljonkaan. Jokainen on niin kiireinen, ettei yhteistä aikaa löydy oikein mistään. Monista valmennusohjelmista huolimatta unohdin, miten tärkeää on kertoa kaikista huolista isäntäperheelle. Niinpä omat huoleni kasaantuivat, ja lopulta luulin, että minun täytyy ehkä vaihtaa perhettä. Silmät kyynelissä aloin kertoa asiasta host-äidilleni. Puhuimme pari tuntia, ja lopulta ongelma ei ollutkaan kovin suuri. Päätimme löytää enemmän aikaa juttelulle, ja se on onnistunut melko hyvin. Kiire ei katoa mihinkään, mutta yhteiset hetket ovat osa kiireistä aikataulua. Paljon terveisiä rakkaalle perheelleni ja kaikille ihanille ystäville! Maria Pulli

Kuka näyttäisi haudan, joka tyhjänä ois? Kuka kertois Hän kuoleman voittaa? Kuka kuivaisi kyyneleet, pyyhkisi pois kaikki murheeni, aamu kun koittaa? Kuka lohduttais…

Laulu syntyi Jaakko Löytyn työskennellessä sairaalan kellarissa, minne kuolleet ihmiset tuotiin.

Kuukauden seurakuntalainen

Kati: Usko vahvistuu seurakunnassa Kuukauden seurakuntalainen Lappajärveltä, Kati Nyyssölä, toimii nuorisotyönohjaajan oikeana kätenä ja esimerkkinä nuoremmille seurakuntanuorille.

appajärveläinen Kati Nyyssölä, 19, on kasvanut uskoon seurakunnassa, jossa nuorisotyö on tarkoittanut lähinnä kesäisiä rippileirejä ja syksyllä tehtävää retkeä Maata Näkyvissä -festareille. Uuden ja innokkaan nuorisotyönohjaajan voimin seurakunnan nuorisotyö on alkanut elää. – Lappajärven nuorisotyössä oli jonkin aikaa hiljaista, mutta nyt toiminta on elpymässä. Nuoren seurakunnan toiminta, jota Katin kotiseurakunnassa nykyisin järjestetään, kuulostaa perinteiseltä nuorisotyöltä. – Kesällä pidetään rippileirejä ja lastenleiri. Muina aikoina järjestetään

Nuotta Awards

eppo Palonen on paiskinut töitä evankeliumin eteen 48 vuotta kestäneen elämänsä aikana maailman monessa kolkassa. Mies on vaatimaton, sillä maaliskuun Nuotta Awards -arvonimestään kuullessaan hän pitää elämäntyötään kovin mitättömänä. Hän on kuitenkin tehnyt hengellistä työtä neljännesvuosisadan: ensin Lähetys- eli nykyisessä Missionuorissa 8 vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi Kansanlähetykselle, missä hän työskentelee edelleen. Hengellisen työnsä hän aloitti jo ennen näitä kumpaakin, nimittäin armeijan harmaissa. – Aprillipäivänä 1981 aloitin varusmiesdiakonina. Palvelusaikana järjestin iltahartauksia, muutaman gospelkonsertin ja toimitin hengellistä lehteä sen aikaisin menetelmin, joihin kuului muun muassa käsipelillä toimiva monistuskone. – Uskostaan kirkkaasti todistaminen ja täydet valot päällä ajaminen tuotti tulosta. Työ synnytti keskusteluja niin muiden varusmiesten kuin kapiaistenkin kanssa. Seppo on valmistunut kolmivuotisen opiskelun jälkeen Järvenpään seurakuntaopistosta kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Opiskeluun ei ajanut palava kutsumus eikä henkilökohtainen usko. – Lähdin opiskelemaan kirkon nuorisotyöntekijäksi, vaikka en ollut uskossa. Olin elänyt seurakuntanuoren kivan nuo-

nuorteniltoja ja viikonlopun mittaisia nuortenleirejä. Uusia toimintamuotoja kyseltäessä Katilta löytyy muutama suunnitelma toteutettavaksi. – Minusta olisi hienoa, jos nuorteniltoja voisi pitää useammin ja järjestää vaikka saunailtoja. Oman seurakunnan kanssa voisi joskus lähteä vaikka ulkomaille.

Uutta sisältöä

– Oma uskoni saa uutta voimaa Herrasta, kun saan olla mukana Hänen työssään, ja nuortentoiminnasta olen saanut uusia ystäviä ja sisältöä elämääni. Haastattelun lopuksi Kati esittää haastattelijan toiveesta huhtikuun kuukauden seurakuntalaiselle kysymyksen. – Haluaisin kysyä, millaisia hetkiä hän toivoo kokevansa omassa seurakunnassaan tulevana kesänä? Kuukauden seurakuntalainen vaikenee – kuukaudeksi.

Kati touhuaa aktiivisesti oman seurakuntansa toiminnassa mukana ja nauttii selvästi tekemisen paljoudesta. – Minusta on ihanaa, kun saan työskennellä sekä nuorten että lasten kanssa. Leireillä, retkillä, nuortenilloissa ja muissa tapahtumissa yritän olla nuorisotyönohjaajamme apuna valvonnassa ja muissa käytännön tehtävissä. Nuorisotyönohjaajan ylistäessä Katin aktiivisuutta seurakunnan nuorisotyössä herää kysymys, mitä tästä kaikesta jää kuukauden seurakuntalaiselle käteen?

Kuva ja teksti Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

”Oma uskoni saa uutta voimaa Herraﬆa, kun saan olla mukana Hänen työssään.”

Nuorisotyötä kuolemaan asti ruuden iltanuotioineen ja retkineen, joten työ tuntui omalta. Niilo Ylivainion aikana olleet herätykset saivat Sepon silmät avautumaan uskon todellisuudelle. – Kun näin miten narkomaanit ja alkoholistit pelastuivat, tajusin, ettei seurakunta ollut pelkkää järjestötoimintaa. Sen

takana vaikuttaa elävä Jumala. Minulle tuli sellainen vanhanaikainen etsikkoaika ja sain tulla uskoon, kun juttelin kadulla evankelioimassa olleen miehen kanssa. Tärkeintä seurakunnassa Sepon mielestä on avoimuus, läpinäkyvyys, uskallus olla rikkinäinen ja ilman naamioita. Työssään hän on pyrkinyt pois virkamiesmäisyydestä ja avannut myös kotinsa oven nuortenilloille ja ottanut perheensä mukaan työhön. – Kun elämä ei jakaudu työhön ja vapaa-aikaan, vaan menee hyvällä tavalla yhteen, on jokainen sekunti tärkeä. Siitä voi tulla myös kuluttavaa, ja olenkin oppinut pitämään vapaapäivät ja lomat vasta uupumisen kautta. Vaikka Seppo on tehnyt kauan nuorisotyötä, hänellä on yhä unelmia sen suhteen.

– Haluaisin ostaa hopeanhohtoisen Volvon ja lähteä Amerikkaan raamattukouluun vuodeksi. Ja nimenomaan Volvo V70:n ja nimenomaan Amerikkaan, koska se on luvattu maa, Seppo vitsailee. Sitten hän voisi ajella ympäri Suomen Volvollaan ja opettaa Raamattua nuorille: kertoa siitä mitä se meille tänään merkitsee, kertoa, että Raamattu on totta.

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com Kuva Philippe Gueissaz ja Johanna Hakkari

Kiitos

on pullollaan Suomen Siion ijöitä. nuorisotyöntek hyviä tsaitsevat Nuo Kaikki he an a tt uo N innon. ta Awards palk nyö ot is a nuor haluaa rohkaist te ar vokkaita et ol – tekijöitä nne! omalla paikalla sarja päättyy. ds ar w A Nuotta Nuotta 3/2005

5

TV7 avasi Jumalan laajakaistan Suomen ensimmäinen kristillinen TV-kanava Taivas TV7 on jyllännyt kaapeliTV-verkossa jo yli vuoden. Yhteiskristillinen kanava haluaa tuoda evankeliumin sinne, missä ihmiset ovat.

yhyesti sanottuna Taivas TV7 perustettiin, koska Martti Ojares koki Jumalan kehoittavan nykyistä kanavayhtiön toimitusjohtajaa perustamaan kristillisen televisiokanavan. Martti Ojares totteli komentoa vaimonsa Mirja Ojareksen kanssa. Syksyllä 2003 alkoi ovia avautua kohti tavoitetta: Ojarekset saivat tuekseen taloudellisia tukijoita ja esirukoilijoita. Myös kanavapaikka avautui. Toiminta oli ihmeellisen nopeaa. Joulukuun 15. päivä 2003 TV7 lähetti ensimmäisen lähetyksensä.

Kävelemään opettelemassa Hiljalleen kanava alkaa löytää pidempiaikaisen linjansa. Kanavan päätoimittaja Ulla Aurio-Roihu kiteyttää TV7:n päälinjauksen: – Lähtökohtana on yrittää ymmärtää, mikä on Jumalan mielen mukaista. Vahvana kivijalkanamme on Kristus. Alkutaipaleellaan oleva kanava pyrkii tulemaan joka päivä paremmaksi ja kaivamaan hyvät lähtökuopat. – Tällainen yksivuotias lapsi on vielä kuin kävelemään opettelemassa. Ylilyöntejä tai rimanalituksia voi tapahtua, mutta mitäs sitten! Aurio-Roihu tokaisee rohkein mielin. TV7 pyrkii palvelemaan ihmisiä, jotka

haluavat uskolleen vahvistusta, sekä niitä, jotka eivät pysty tai jaksa lähteä seurakuntiin. – Haluamme palvella myös heitä, joilla on Jumalan kokoinen aukko sydämessään – halu koputtaa. Kanavan saama runsas, pääasiassa positiivisen rohkaiseva palaute hämmentää Ulla Aurio-Roihua, joka on kokenut TValan työntekijä. Palautteen määrä ja laatu kertovat paljon. – Ihmisillä on oikeasti Sanan nälkä. Palautteesta välittyy myös ihmisten tyytyväisyys siitä, että ylipäätänsä on olemassa suomalainen kristillinen TV-kanava.

Vahvaa ruista medianälkään Aurio-Roihun toiveena on että jokainen TV7:n ohjelma kertoo katsojalle, että kyseessä on kristillinen kanava. Kristillisellä televisiolla on Aurio-Roihun mielestä tarjottavaa nimenomaan suomalaiseen kulttuuriin. – Suomalaisen, joka ei uskalla näyttää jumalasuhdettaan, on nyt lupa tehdä se TV:n ääressä neljän seinän sisällä. Taivas TV7:n päätuote on ohjelma-aika, jota tarjotaan seurakunnille ja kristillisille järjestöille. Kanava tuottaa myös itse ohjelmia, mutta tarkoitus on, että kanavan oma ohjelma ei ainakaan lisäänny, vaan saataisiin lisää yhteistyötahoja tekemään kanavalle ohjelmia. Kun TV7:n oma ohjelmisto päättyy, näytetään kanavalla eurooppalaista GODtv:tä. Aurio-Roihu harmittelee, että kanava on jossain määrin tullut leimatuksi GOD-tv:n takia. – GOD-tv:n on tarkoitus vähentyä sen myötä, kun saamme lisää ohjelmia. Mielestäni on kuitenkin suomalaistenkin hyvä

nähdä, millaista tv-kristillisyys on muualla maailmassa. GOD-tv tarjoaa mahdollisuuden siihen.

Aika maalaa tulevaisuuden Tällä hetkellä noin 280 000 taloutta pääkaupunkiseudulla pystyy katsomaan TV7: ää. Muualla sen katsomiseen tarvitaan kaapeliyhteys, maksukortillinen digiboxi sekä maksukortti (5€/kk). On perustettu myös kahviloita, joissa TV7:ää voi käydä katselemassa. Ainakin Kajaanissa on tällainen kahvila. Ulla Aurio-Roihu on valtavan optimistinen kanavan tulevaisuuden suhteen. – Päämääränä olisi, että TV7 tavoittaisi kaikki suomalaiset… vähintään! – Näkisin, että meillä on tulevaisuudessa laaja linjasto lastenohjelmia, eri seurakuntien ja järjestöjen nuortenohjelmia, gospelia… Aurio-Roihu piirtää kädellään sateenkaarta tiiliseinään ja jatkaa listaa. – Raamattuopetusta, kristillistä draamaa, haastatteluohjelmia ja niin edelleen. Erityistä painoa päätoimittaja haluaa antaa lasten- ja nuortenohjelmille. – Nuoriso on ollut kanavan perustamisesta lähtien erityisasemassa ja suurena kohderyhmänä kanavan ohjelmistoa ajatellen, Aurio-Roihu korostaa. – Nuoret ovat tulevaisuuden Suomi, ja tahdomme olla tukemassa heidän kristillistä arvopohjaansa.

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com a Lisätietoja: www.tv7.fi www.ristintuki.fi

Medialähetys rikkoo rajoja Lähetystyötä tehdään myös television välityksellä. Radio- ja TV-lähetystyön merkitys on suuri niissä maissa, joissa kristittyjen elämää pyritään rajoittamaan. Tällaisissa suljetuissa maissa TV tai radio saattaa olla ainoa keino saada opetusta kristinuskosta. SAT-7 SAT-7 on Lähi-idässä arabiankielinen kristillinen satelliittitelevisiokanava, joka

6

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

aloitti lähetyksensä vuonna 1996. SAT-7 pyrkii olemaan kirkon ääni ja rakentamaan myös hienovaraista ja kunnioittavaa keskustelua muiden uskontojen kanssa.

Kanava lähettää kristillistä ohjelmaa Lähiitään ja Pohjois-Afrikkaan noin 20 tuntia viikossa.

IRR-TV International Russian Radio and Television on yhteiskristillinen medialähetystalo, joka tuottaa mediapalveluja yhteistyössä kristillisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa Suomessa ja ulkomailla. IRR-TV: n perustivat parikymmentä vuotta sitten

Hannu ja Laura Haukka. Toiminta alkoi venäjänkielisillä TV-ohjelmilla entisen Neuvostoliiton alueella. Lähetystalon kohdealueina ovat Kaukoitä, Lähi-itä sekä IVY-maat, Venäjä merkittävimpänä. IRR-TV lähettää kristillisiä TV-ohjelmia esimerkiksi Aasian katastroﬁalueilla.

a Lisätietoja: www.sat7.org www.irrtv.fi

Lehikoinen haastaa kirkon

Nuotan mediapaneelissa

Uskontoon liittyvät asiat puhuttavat jälleen. Uskonto ei ole enää tabu, josta on vaiettava, vaan sillä on uutisarvoa jopa televisiossa. Otimme yhteyttä eri asiantuntijoihin ja vaikuttajiin, joilla on painavaa sanottavaa aiheesta.

Teksti Riikka Hämäläinen Kuvat: KT, Lehikoisen arkisto ja Riikka Hämäläinen Viestintätieteiden tohtori Taisto Lehikoinen esittää uskonnollista mediaa käsittelevässä väitöskirjassaan, että uskonnollinen kokemus on yhä enemmän teknologiavälitteinen. – Media ja uskonto ovat aina liittyneet yhteen. Jo Lutherkin sai sanomaansa levitettyä kirjapainotaidon ansiosta, Taisto Lehikoinen muistuttaa. Nykyään maallistuminen näkyy vähäi-

senä osallistumisena kirkon toimintaan. Seurauksena median rooli kirkon vaikutuskanavana kasvaa. – Mediakristillisyyden yleisö on suurempi kuin seurakuntien aktiivijäsenten määrä. Sunnuntain TV-jumalanpalvelukset tavoittavat viikoittain 500 000 katsojaa. Evankelikaalinen ja herätyskristillinen kirkko ovat käyttäneet paljon televisiota sanoman eteenpäinviemisessä. Niiden luoma mediakristillinen pohja heijastuu luonnostaankin esimerkiksi TV7:ssä. – Totta kai mediatarjonnan täytyy sopia kulttuuriin, josta se ponnistaa. Mutta miksi vaikka amerikkalaistyylinen TV-kristillisyys ei sopisi Suomeen? Onhan meillä televisiossa keskimäärin puolet ulkomaista ja amerikkalaista ohjelmistoa. Miksi tämä olisi sen isompi ongelma uskonnollisten ohjelmien kohdalla, Lehikoinen ihmettelee. On suuri mysteeri, miksi suomalainen luterilaisuus on niin yksityiselämään rajoittunutta. – Lutherkin käytti populäärikulttuurin muotoja esimerkiksi sanoittaessaan juomalaulusävelmiä hengellisiksi lauluiksi. Miksipä kirkko ei siis voisi lähteä taisteluun maallistumista vastaan sen omilla aseilla esimerkiksi television avulla? YLE:llä uskonnollisten TV-ohjelmien tarjonta on tällä hetkellä minimitasolla. Hengellistä ohjelmatarjontaa ovat sunnuntain TV-jumalanpalvelukset 35 kertaa vuodessa sekä viisiminuuttiset Pisara-hiljentymishetket, joita on vuodessa 65 lähetystä. – Protestanttisia kirkkoja on kritisoitu siitä, että ne olisivat sijoittaneet ”väärään hevoseen”, kun YLE-yhteistyö ei vaikuta kovin hedelmälliseltä, Lehikoinen sanoo. – Kirkko pelkää, että jos lähdetään yhteistyöhön kristillisten erikoiskanavien kanssa, sen YLEyhteistyö vaarantuu. Miksi kirkon pitäisi muka valita puolensa? Eikö hedelmällisintä olisi olla monessa mukana, koska siten tavoittaa monipuolisemman yleisön? Lehikoinen kysyy. Taisto Lehikoinen on myös Kristillisen Medialiiton puheenjohtaja. KML pyrkii sekä edistämään kristillisen median toimintaedellytyksiä että tuomaan kristillistä näkökulmaa mainstream-mediaan.

Kirkon tiedotuskeskuksen toimituspäällikkö Juha Rajamäki vakuuttaa, että uskonnollista ohjelmistoa yritetään jatkuvasti saada yleiskanaville lisää. Kyse on lähinnä resurssien puutteesta.

– Keskusteluja uusista ohjelmista käydään jatkuvasti. Kun teemme ohjelmia, haluamme tehdä laadukasta TV-ohjelmaa. Olemme hyvin tietoisia siitä, että myös uskonnollisten ohjelmien yleisö on vaativa, Juha Rajamäki sanoo. Kirkon tavoitteena on olla koko kansan kirkko myös televisiossa. – Kriteerinä on valtakunnallisuus. Tekemiemme ohjelmien on oltava kaikkien suomalaisten nähtävillä eli valtakunnallisilla kanavilla. Tästä syystä siis esimerkiksi yhteistyö Taivas TV7:n kanssa ei ole saanut tulta alleen. – Kun on mahdollisuus olla valtakunnallisilla kanavilla, emme satsaa muuhun, Rajamäki sanoo. Rakenteilla on Kirkon mediasäätiö, jonka tarkoituksena on aktivoida ohjelmantekijöitä tuottamaan uskontoa ja elä-

Uskonnolliset aiheet ja kirkon työntekijöiden yksityiselämä paistattelevat median hehkuvassa valokeilassa. Ovatko suomalaiset kääntäneet katseensa kohti kirkkoa? – Vaikka uskonto onkin palannut julkisuuteen, se ei välttämättä tarkoita sitä, että ihmiset olisivat uskonnollisempia tai että he hakisivat uskonnollisuutta esimerkiksi TV:stä, kommentoi Titus Hjelm, Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen tutkija. Hänen mielestään on tärkeää, että uskonnollisista ja uskontoon liittyvistä aiheista ylipäätään keskustellaan mediassa. – Se, että kirkon yleinen linja kristillisten TV-ohjelmien suhteen on maltillinen – ei niinkään julistusohjelmia tukeva – ker-

mänkatsomuksellisia aiheita käsitteleviä ohjelmia. Säätiön pitäisi olla tänä syksynä käynnissä. – Valtavan mediatarjonnan keskellä ihmiset kaipaavat myös ohjelmia, joissa keskustellaan oikeista asioista, Rajamäki toteaa.

too paljon suomalaisesta kristillisyydestä, jossa kirkko on tuttu yhteiskunnallinen instituutio, mutta uskonnollisuus koetaan yksityisasiaksi, Titus Hjelm sanoo. Suomalaista uskonnollisuutta leimaa niin sanottu mainstream-kirkkokristillisyys. – Suomalainen kirkkokristillisyys on eräänlaista toimitususkonnollisuutta: häät ja hautajaiset vetävät porukkaa kirkon lehtereille, mutta sunnuntaisin salit kaikuvat tyhjyyttään. Titus Hjelm arvelee, ettei esimerkiksi Taivas TV7:n sanoma tavoita kovin hyvin keskivertotapakristittyä. Mikä sitten tavoittaisi? – Kirkolla on suuri haaste miettiä, miten nuorisotyön ja vanhustyön väliinputoajat sekä nukkuvat kristityt tavoitettaisiin paremmin. Nuotta 3/2005

7

Gospel Center

Petri Kosonen

ä st ö n n y y p n la a m Ju ja ta h jo n se k Ylisty Jumala antoi Petri Kososelle työtarjouksen, ja hänen ei auttanut muu kuin ottaa paikka vastaan. Hän on palvellut ylistyksenjohtajana jo kymmenisen vuotta.

Mitä tulee ekana mieleen, Petri? iMusiikki: Hillsong (Australiala tärkit me nen kirkko, jolla on vää ylistysmusiikkitoimintaa) Maallistuminen: Yök! Suomi: Sauna ja ruisleipä Ihminen: Masterpiece Mämmi: Ok. Jeesus: Paras!

Ruotsissa syntyneelle ja siellä nykyäänkin asuvalle Petri Kososelle on ollut jo teini-ikäisestä asti selvää, että hän tekee isona musiikkia Jumalalle. Silloin ylistyshommat olivat Petrille vieraita. – En edes halunnut alun perin tulla ylistyksenjohtajaksi. Praisemusiikki oli mielestäni tylsää, Petri Kosonen naurahtaa. Parikymppisenä hän sai uudenlaisen kokemuksen siitä, mitä ylistys voi olla. Hänelle myös profetoitiin tulevasta tehtävästä. Pikku hiljaa palaset loksahtelivat kohdalleen ja palvelustyö alkoi hahmottua.

Ylistys on elämäntapa Petrin työ on hyvin kokonaisvaltaista. Aikaa menee kokouksiin, tapaamisiin, matkustamiseen, keikkoihin, sähköpostin lukemiseen ja puhelinkeskusteluihin. Lisäksi Petri varaa aikaa jumalasuhteelle, perheelle sekä lepäämiseen. – Elämä on kieltämättä kiireistä, muttei kuitenkaan stressaavaa, Petri sanoo. Petrin elämä ei ole mikään ihan tavallinen ”svenssonliv”, mutta hänen mielestään Jumalaa voi kiittää kuka tahansa mattimeikäläinen. – On väärinkäsitys, että Jumalaa ylistetään vain silloin, kun tuntuu siltä. Kiitollisuus ja ylistys ovat enemmänkin elämänasenne. Petristä Jumala on aina kiitoksen ja ylistyksen arvoinen. Hänelle ylistäminen on hyvin luonnollista. Se on hänelle laulamista ja puhumista Jumalalle. – Ylistys on ilmaisua niin, että sydän on mukana. Se on vähän niin kuin rukousta.

8

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

Livenä seurakunnissa Petri oli Suomessa palvelutyön merkeissä ensimmäistä kertaa vuonna 1996. Siitä lähtien hän on tavannut muusikoita eri puolella Suomea, ja ylistysbändiä on alettu kasata. Nykyään bändi kantaa nimeä Undivided Hearts. – Oikeastaan joka keikalla on eri kokoonpano, koska keikkoja on niin paljon. Bändin yhtenä tärkeänä tukipilarina on esimerkiksi rumpali Mika Roine, jonka kanssa aloitin yhteistyön vuonna 1998 hänen ollessaan vasta 16-vuotias, Petri kertoo. Keikkaillessa Petri ei ainoastaan tupsahda paikanpäälle ja vedä settiä läpi, vaan hän usein myös kertoo, mistä ylistyksessä on kysymys.

Levyllä olohuoneissa Petri Kososelta bändeineen on ilmestynyt kolme levyä: Maat, kaupungit (2000), Kunnia on Herran (2001) sekä Kultainen sydän (2004). Lisäksi hän on ollut muutaman muun gospel-levyn tekemisessä mukana. Ennen jokaisen levyn tekemistä Petrillä on ollut vahva olo, että ”nyt pitää äänittää”. Kaikki kolme levyä ovat live-äänityksiä. Kultainen sydän on tehty jo määrätietoisemmin kuin kaksi ensimmäistä äänitettä ja antaa kuvan bändin tämänhetkisestä suunnasta. Siinä lauluporukka on isompi kuin aikaisemmin ja Petri johtaa ylistystä kitaralla. Petrillä on ollut mielessä myös studiolevyn tekeminen. Hän haluaa kuitenkin tehdä vain levyjä, joilla on jotain merkitystä. – Odottelen taas sitä oloa levyn tekemisestä! Seuraava levy saattaa hyvinkin olla vaikka eri kielellä, Petri heittää ajatuksen ilmaan.

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com

Petrin viesti nuorille: Pyrkikää elämään lähellä Jeesusta!

Levyt

Petri Kosonen & Undivided hearts: Kultainen sydän (2004) www.undividedheart.com

Petri Kosonen & Undivided Hearts julkaisi joulukuun alussa kolmannen ylistyslevynsä nimeltä Kultainen sydän. Edellisestä levystä onkin jo kulunut kolmisen vuotta. Uusi levy on äänitetty live-taltiointina Keuruun juhannuskonferenssissa kuten aikaisemmatkin kaksi äänitettä. Kultainen sydän on tuplalevy kuudentoista laulun voimalla. Lauluista yli puolet on suomalaista tekoa. Tekijöistä mainittakoon Wellu Suoperä, Petri Kosonen, Matti Kankaanniemi, Johanna Haapakoski ja Asko AliLöytty. Soittoryhmä on pysynyt pääosin samana: Petri Kosonen (kitara, piano, ylistyksen johto), Mika Roine (rummut), Hannu Huhtala (basso), Petri Laarko (sähkökitara), Jussi Korvajärvi (koskettimet) ja Sami Saarikoski (saksofonit). Varsinaisesta ylistämisestä eli laulusta levyllä vastaavat Johanna Haapakoski, Kaisa Huhtala, Saara Kuusisto, Maija Heikkinen, Jaana Yrttiaho, Aino-Kaisa Seesvaara, Asko Ali-Löytty ja Mika Kosonen. Musiikillisesti liikutaan perinteisillä ylistysmusiikkilinjoilla, joskin aikaisemmista levyistä on menty aavistuksen verran rokimpaan suuntaan. Mukaan mahtuu vauhdikkaita menopaloja, mutta myös

rauhallisempia herkkiä hetkiä. Sanomaltaan laulut ovat selkeitä ja meiningiltään mukaansatempaavia. Soundit ovat miellyttäviä, eikä mikään juuri särähdä korvaan. Laulajat ovat mahtavassa vireessä ja johtajan seuraaminen on vakuuttavaa. Yleisö tuntuu riehaantuvan välillä ihan meluksi asti. Ja mikäs siinä – sehän potkii ylistäjiä vauhdikkaampaan menoon. Soitto sujuu svengaavasti eikä voi juuri moittia. Toisinaan tosin rumpalin trioli-ﬁllit pistävät korvaan, kun niitä tuli eräässäkin kappaleessa minuutin välein. No – ei kait siinä, jos tykkää niistä.

HB: Turhaa tärinää? (2004) www.hbmusic.net

HB on forssalainen gospelkvartetti, joka julkaisi viime syksyn MN-festareilla uuden sinkun Turhaa tärinää? Sinkku sisältää kaksi uutta biisiä: nimikkobiisin ja kappaleen Valvokaa. Orkesterin jäseniä ovat Antti Niskala (kitara), Tuomas Mäki-Kerttula (basso), Samuel Mäki-Kerttula (rummut) ja Johanna Aaltonen (laulu). Sinkulla on myös paljon kosketinsoittimia ja kansien mukaan niitä soittaa Toni. Ikähaarukka jäsenillä liikkuu akselilla 19–22 vuotta. Orkesterikin on tällä perus-

teella melko nuori, eivätkä nettisivutkaan kertoneet bändin historiasta tai synnystä sen enempää. Aikaisemmin yhtye on kuitenkin jo julkaissut yhden levyn ja ilmeisesti sinkku antaa viitteitä siitä, että elossa ollaan vieläkin. Elämän jatkumisesta kielii myös HB:n elämää suurempi keikkalista. Kai sitä sitten nuorena jaksaa porskuttaa. Ja sitten itse musiikin pariin. HB on ehkä hieman keventänyt linjaa edellisen levyn tiimoilta, mutta soittaa edelleen raskaampaa heavyrock-tyyppistä musaa. Referenssinä tulee mieleen Nightwish, No Doubt ja Dreamtheater. Sovituksilla on saatu miellyttävää vaihtelua biiseihin ja kuulija ei missään vaiheessa ehdi kyllästyä. Soitto on kaikin puolin vakuuttavaa. Kitarakompit jyräävät mureasti ja komppiryhmällä on taustalla omat kujeet. Kompit vaihtuvat usein mutta sujuvasti, ja rumpali ja basisti ovat kuin saman suvun ilveksiä. Johanna hoitaa solistin tonttia arvokkaasti ja konstailematta. Sanoista saa hyvin selvää ja sanomakin on selkeä. Laulun olisi voinut miksata isommallekin, vaikka tiedän kyllä, että tähän tyyliin kuuluu se, että musaa täytyy ”luukuttaa”. Se kuulostaa heti paremmalta lujempaa. Toivotan voimia keikkailuun ja jos törmätään, niin haluan nimmarin. Olen fani!

Maanalainen levykauppa ALKUVUODEN MYYDYIMMÄT TUOT TEET

(helmikuun puoliväliin asti)

 HB: Uskon puolesta! (hard rock) 2 Narnia: Destert Land (melodic metal) 3 The Rain: Tie 36 (hard rock) 4 Crimson Moonlight: Veil of Remembrance (black metal) 5 Antestor: Forsaken (black metal) 6 DivineFire: Glory Thy Name (power metal) 7 Seven Places: Hear Us Say Jesus (modern worship) 8 Newsboys: Devotion (Modern Worship) 9 Michael W. Smith: Healing Rain (pop) 0 777 Tyttöjen paita

Timo Jouppi timo.jouppi@nuotta.com

Bändit huomio! Lähettäkää levynne arvosteltavaksi Nuottaan. Osoite on: Nuotta/levyarvostelu, pl 184, 00181 Helsinki

Kolumni

Teloituspuun merkki LUIN ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ LEHTEÄ, jossa kerrottiin netissä olevista erilaisista kotisivuista. Toisaalta, eivät ne kenenkään varsinaisia ”koti”sivuja ole, koska harvapa haluaisi kotiinsa sellaista materiaalia mitä monilta sivuilta löytyy. Lehdessä kerrottiin huolestuneena erityisesti sivuista, joille on kerätty kuvia sodan julmuuksista ja muista ahdistavista asioista. Selvää on, että kyseiset sivut voivat jättää herkimmille kävijöille pitkään kestäviä traumoja. Ihminen on aina ollut julma, mutta onneksi nykyinen ”sivistys” on rauhoittanut tilanteen siinä määrin, että kovinkaan pahoja julmuuksia ei ole enää Suomessa tarvinnut nähdä kuuteenkymmeneen vuoteen. Sen sijaan jäljet ja tarinat pysyvät vahvasti sotaveteraanien muistoissa niin kauan kuin heitä keskuudessamme kävelee. Thaimaasta palattuani totesin, että on aivan eri asia katsoa katastroﬁa ja sen jälkiä silmästä silmään kuin mukavasti olohuoneen sohvalta TV:n välityksellä. Asiat ”heräävät henkiin” ja ne myös herättävät omantunnon puhumaan hyvin vahvasti ihmiselämän todellisesta tar-

koituksesta ja siitä kuinka hauras elämä on. Kaiken tämän digitaaliviihteen ja eri puolilla todellista maailmaa samaan aikaan käytävien sotien ja tuskan keskellä on syytä kirkastaa omien kasvojen eteen kuva miehestä, joka 2000 vuotta sitten teloitettiin julmasti rikollisena senaikaista teloitus- ja kidutusvälinettä käyttäen. Jumalaksi tullut ihminen kärsi silloin kaikkien nykyisin kärsivien puolesta ja lunasti meille paikan auringosta – ikuisen elämän. Merkiksi sen totuuden vastaanottamisesta aion vastaisuudessakin pitää kaulassani teloituspuun merkkiä.

Vuonna 2005 Nuotan kolumniﬆeina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo.

Harri Helenius Nuotta 3/2005

9

e N U O TA N

ISOSKOULU OSA 3

a n e e r a i t s e t n a Iltaohjelm Isoskoulutuksen tämänkertaisessa osassa paneudutaan iltaohjelman suun nitteluun ja toteutukseen.

eiripäivä on lähes pulkassa. Sen aikana on pähkäilty monenlaista oppitunneilla, hikoiltu pallon perässä nurmella, pulahdettu järveen ja syöty ainakin neljästi. Seuraa osio, joka kenties on eniten odotettu: iltaohjelma. Sen on tarkoitus olla hetki, jonka aikana leiriläiset saavat rentoutua ja oppia uutta toisistaan. Parhaimmillaan rento iltaohjelma auttaa ryhmäytymisessä ja samalla rakentaa siltoja leiriläisten ja riparin ”henkilökunnan” välillä. Leirin isosen, nuoriso-ohjuksen tai papin hullutellessa katoavat monet väärät ennakkoluulot. Isosella on suuri osa iltaohjelman , järjestämisessä. Siksi illan suunnittelu kannattaakin aloittaa jo ajoissa. Hyvä iltaohjelma on sekoitus huumoria, leikkiä ja rauhallista lauleskelua. Hartaudellisemmatkin osiot sopivat usein illan luonteeseen. Kullakin leirin johtajalla on omat must-juttunsa, jotka on huomioitava iltaohjelmaa tehtäessä. Kukin riparinpitopaikka tarjoaa omat mahdollisuuten-

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

sa ja rajoitteensa. Hyväksihavaittuja yksityiskohtia ei kannata pyrkiä muuttamaan pelkästä muuttamisen halusta. Iltaohjelman kulkua helpottaa juontajaisonen, jonka on oltava huolellisesti perillä siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Luovat tauot, jolloin kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, luovat levottomuutta. Ja tarkasti huolta aikatauluista! Ja muuten: jos olet yhtään epävarma siitä, sopiiko jokin iltaohjelman osio kokonaisuuteen vai ei, jätä se pois tai ainakin kysy leirin vetäjiltä ensin!

Simojoki-Kaskista Illan alussa, lopussa ja jokaisessa välissä on aina aikaa luikauttaa muutama laulu. Sopikaa kuka toimii laulujen aloittajana. , Laulurepertuaarissa kannattaa suosia sekä tuttuja että uusia lauluja, jottei mikään ala maistua puulta. Laulut tuovat iltaan hengellistä sisältöä ja kenties kaivattuja hengähdystaukoja. Laulujen valinnassa kannattaa myös muistaa päivän teemat ja

oppituntien aiheet.

Yhdessä telmimistä Iltaohjelmissa kannatta panostaa erityisesti yhteisiin aktiviteetteihin, kuten peleihin ja leikkeihin. Rennot tutustumis- ja nimenmuistamisleikit ovat alkuleiristä varsin hyödyllisiä. Kuitenkin tämänkaltaiset leikit voivat luoda joissakin leiriläisissä kohtuuttomia paineita. Muista, että erittäin usein joukossa on nuoria, jotka kärsivät oppimishäiriöistä! Leirin tarkoitus ei ole alleviivata toisten heikkouksia vaan vahvuuksia. Leikeissä löytyy jokaiselle leiriläiselle jotakin: mielikuvitus ja aikaisemmat kokemukset käyttöön! Isosen on tärkeää olla pelissä täysillä mukana innostamassa. Nolausleikit, joissa yksi leiriläinen asetetaan naurunalaiseksi, täytyy unohtaa kokonaan. On tärkeää, että kaikilla on leikeissä hyvä olo sekä henkisesti että fyysisesti.

Komediaa Näyttelemisestä pitävän isosen lempipuuhaa ovat jokailtaiset sketsit, jotka takaavat leiriläisten naurulihaksille töitä. Tälläkin alalla on kuitenkin mahdollista epäonnistua – sen välttämiseksi kannattaa sketsejä suunnitellessa pysyä hyvän maun rajoissa. Harjoitteleminenkaan ei ole pelkkää lahjattomien touhua. Sketseissä ei pidä kyseenalaistaa leirillä opittuja asioita tai arvoja. Kaksimielisyydet eivät riparille kuulu eivätkä tiettyjä ihmisryhmiä pilkkaavat vitsit. Laadukkaat perinteet, sopivasti hullut ideat ja niiden värikäs toteutus ovat toki tervetulleita. Ilta toisensa jälkeen jatkuva tarina voi myös toimia mainiosti.

Teksti: Lotta Rämö ja Ville Välkky Kuvat: Riikka Hämäläinen ja Johanna Hakkari a Seuraavassa isoskoulussa sukelletaan hartauden valmistelun mielenkiintoiseen maailmaan.

Maailmalla tapahtuu

Uutiset ja mää Marzi Nyman tuottaa gospelia

urakalla. Exit on julkaissut levyn, jonka tuotto ohjataan hyökyaaltokatastroﬁn uhrien hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Singlelevy Miksi näin? sisältää kaksi uutta kappaletta, Jari Levyn sanoittaman ja säveltämän Miksi on näin? ja Pekka Simojoen kappaleen Jumalan silmin. – Olemme parhaillaan kokoamassa uu-

Jaksaisko rukoilla koko yön?

Kuolemankauppaa yläastelaisille Riku Rinteen Vuoden kristillinen kirja -kilpailun voittanutta KK Kuolemankauppias -kirjaa jaetaan kaikkiin maamme yläasteisiin. Kouluille lahjoitetut kirjat toimivat äidinkielen- ja uskonnonopetuksen sekä päihdevalistuksen oheismateriaalina. Oppilaille lahjoitetut kirjat antavat myös nuorten läheisille mahdollisuuden tutustua Kari KK Korhoseen, entiseen huumeidenkäyttäjään ja nykyiseen nuorisotyöntekijään.

Kansainvälinen nuorten rukousrintama haastaa seurakuntanuoria rukoilemaan koko pääsiäistä edeltävän yön. Jos inspiroi lähteä messiin tai muuten vain tahdot tietää, mistä on kyse, niin tsekkaa netistä lisää: www.wholenight.com

Cata Mansikka-aholta tulossa ylistyslevy Laulaja Cata Mansikka-aho kokoaa parhaillaan materiaalia ensi syksynä julkaistavaa suomenkielistä ylistyslevyä varten. Tarkoituksena on pyytää eräiltä suomalaisen gospelmusiikin kärkinimiltä sanoituksia levyä varten. Levyn singlelohkaisu julkaistaan elokuun 24. päivänä Helsingin kulttuuritalolla järjestettävässä konsertissa, joka televisioidaan. www.xrossmedia.com/cata

Teksti ja osa kuvista: Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Trubaduuri Ariel Neulaniemi äänittää ensimmäistä kokopitkää levyään uuden bändinsä kanssa tulevana keväänä. Tuottajaksi on lupautunut kitaristi Marzi Nyman. Kevät on muutenkin varsin aktiivista aikaa bändille, sillä edessä on minikiertue. Ensimakua tulevalta levyltä voi kuunnella bändin nettisivuilta www.arielin.com.

Alkuvuonna julkaistu ennätysmäärä gospellevyjä

Vuosi 2005 on jo tähän mennessä ollut tuottoisa Suomen gospelrintamalla. Lukuisat artistit ovat julkaisseet levyjä oikein

sia kappaleita seuraavaa levyämme varten. Näiden kappaleiden sanat liittyivät niin selkeästi tämän katastroﬁn tunnelmiin, että tuntui luontevalta tehdä niistä single uhrien auttamiseksi, Exitin jäsenet kertovat. Turvakytkin julkaisi helmikuussa kolmannen pitkäsoittonsa, joka kantaa nimeä Maailma ja minä. Tuottaja Ville Riipan piiskaamana bändi on saanut aikaan varsin mallikkaan levyn, jonka makupaloja voi käydä kuuntelemassa yhtyeen kotisivuilta www.turvakytkin. com. Tehokaksikko Simojoki-Kaskinen väsäili viime vuoden konserttikiertueellaan levyllisen lauluja, jotka ikuistetaan äänitteelle maaliskuussa 2005. Näiden laulujen syntyprosessi etsii vertaistaan. Ne kirjoitettiin halki Suomen ulottuneella konserttikiertueella, jossa jokaisella paikkakunnalla yleisö sai esittää aiheita, joista Anna-Mari valitsi yhden ja kirjoitti siitä runon. Illan aikana Pekka sävelsi tuoreen tekstin lauluksi. Alkuvuoden muita mielenkiintoisia levynjulkaisijoita ovat muun muassa .kraka, Habakuk, Daikini ja Canister.

ki  nna uutisvink

tietoa on sisäpiirin Mikäli sinulla mielenkiintoises tahansa lei mistä m ä kerrothan siit ta aiheesta, eeseen: tt oi os sähköpostitse le otta.com uutisvinkki@nu

Nuoriso-ohjaajat!

Tilaa Ripari-Nuott a riparilaisillesi.

Klassikko jo synty essään.

Tilaa koko leirille ripa rievästä tosi huokeaa n hintaan. Soita numeroon 09-2 513 9217 (ti-to 9-16) tai tilauspalvelu@nu otta.com Nuotta 3/2005

2

Gallup

Tapahtumatori

Future tulee taas

Mitä pääsiäinen sinulle merkitsee?

13.–15. 3. 2005 nuorisotyön vaikuttajat kokoontuvat Lohjalle Vivamoon. Future on tarkoitettu kaikille nuorisotyön konkareille ja työalasta kiinnostuneille läpi Suomen Siionin. Kolmipäiväinen tapahtuma koostuu luennoista, seminaareista, rukouksesta, kotiryhmistä, konserteista ja yhdessäolosta. Nuorisotyöntekijöiden kohtaamispäivien pääluennoitsija on anglikaani nuorisotyönvaikuttaja Mike Reisch Englannista. Kurssimaksu on 25 euroa, majoitushinnat täysihoidoilla 58–92 euroa majoituksen tasosta riippuen. Teemana Futuressa on ”Ajankohtainen nuorisotyöntekijä, kohtituleva nuorisotyöntekijä.” Tervetuloa! Futuren järjestää Meskin nuorisojaos Menet.

Mitä jos? Elina, 14 – Pääsiäismunia ja pupuja.

Sumiaisissa (17.3.) ja Ylistarossa (18.3.) kysellään Mitä jos? The Road on jälleen tien päällä. Ylistarossa ollaan koolla rovastikunnallisissa merkeissä ja kuullaan The Roadin lisäksi myös Luotettavaa Todistusta ja Juha Heinosta.

Quiet Action

Helena, 13 – Virpomisoksia ja muuta pääsiäiseen liittyvää.

Pääsiäistapahtuma Quiet Action kutsuu tänäkin vuonna lähes puoli tuhatta nuorta Ryttylän Kansanlähetysopistolle 24.–27. 3. Olethan sinäkin tulossa? Tänä pääsiäisenä teemana on oma paikka lähetystyössä – missä, miten ja milloin sitä voi tehdä? Tapahtuman opetuksista vastaavat monien muiden lisäksi Mikko Tiira, Jussi Valkonen, Jussi Miettinen, Ilkka Päiväsaari ja Kai Niemelä sekä Saksasta saapuva stand up -koomikko-evankelista Andi Weiss. Totta kai tapahtumassa nautitaan myös monipuolisesta musiikista, artisteina muun muassa Jukka Leppilampi, bass’n´Helen, Daikini ja Petri Kosonen kumppaneineen housebandina. Pureudu pääsiäisen todelliseen sanomaan hyvässä seurassa – tervetuloa Ryttylään!!! Tapahtuman järjestää SEKL:n Nuorten Maailma. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset Nuorisotiimille 18. 3. 2005 mennessä: (019) 779 2250, nuorisotiimi@sekl.ﬁ ja www. nuortenmaailma.ﬁ > tapahtumat.

Ristin pääsiäinen Lohtajalla, Ohtakarin leirikeskuksessa vietetään pääsiäislauantaina 26.3. Ristin pääsiäistä. Tarkempaa tietoa päivän ohjelmasta voit kysellä Mustilta, 0400 506 837, musti@sley.ﬁ .

Evankeliset Musiikkimessut lähestyvät

Jenna, 15 – Ei oikeastaan muuta kuin pidennettyä viikonloppua.

Joonas, 14 – En ole erityisemmin miettinyt, mutta onhan pääsiäisellä tietysti uskonnollinen merkitys.

Masamitsu Amemori

Nuotta 3/2005 | www.nuotta.com

Varma kevään merkki on Evankeliset Musiikkimessut 31. 3. – 3. 4. Helsingissä. Torstaina alkavassa tapahtumassa on luvassa korkeatasoista musiikkia sekä laadukasta sanomaa. Torstai-illan opiskelijakonsertissa Vanhalla Ylioppilastalolla esiintyvät mm. Turvakytkin sekä Joose Keskitalo. Perjantaina Agricolan kirkon kryptassa nähdään ja kuullaan esim. The Rainia sekä Daikinia. Paikalla on myös The Road, jonka johdolla vietetään Riemumessua. Raamattuopettajina ovat Kalle Vaismaa ja Heikki Haataja. Lauantain kolmessa konsertissa ovat mukana Juha Tapio band, bass´n´Helen, Jukka Leppilampi sekä paljon muuta. Myös .kraka on konsertissa julkaisemassa uutta levyään. Puhumassa ovat esimerkiksi Päivi Niemi sekä Juha Vähäsarja. Katso netistä tarkka ohjelma, tai soita ja pyydä esite Sleyn nuorisotoimistosta p. (03) 223 7056 ja www.sley.ﬁ/ nuoriso.

Tulossa: isoskoulutusta Sleyn isoskoulutuksen toinen, valtakunnallinen osio on 22.-24.4. Karkun evankelisella opistolla. Menossa mukana ovat mm. Juha Heinonen, Raimo Lähteenmaa ja Lasse Räty. Viikonlopun hinta on 20 e. Ilmoittautumiset Karkkuun numeroon (03) 513 4151.

ď &#x160;Voit tilata Nuotan: www.nuotta.com/tilaa.shtml tilauspalvelu@nuotta.com (09) 2513 9217 (ti-to 9-16)

Tilaa upea ja uudistunut

uotta Nuotta 3/2005

Sashi tykkää elämän hulluista jutuista

Kuka Sashi Viime kesän riparilainen, kouvolalainen Sashi Mustonen on varsinainen koheltaja. Nuoren miehen elämässä riittää puuhaa niin koulussa kuin seurakunnassakin. Myös iloinen hulluttelu tuo väriä persoonallisen nuorukaisen elämään.

uusitoistavuotias Sashi hörppii cappucinoa kouvolalaisessa kahvilassa. On perjantai-iltapäivä. Sashilla on takanaan viikon viimeinen koulupäivä ja kaveriporukalla järkätty maidonjuontikilpailu. – Mie join 2,4 litraa. Sashi on saavutuksestaan ylpeä. Kun hänen kanssaan juttelee hetkisen, selviää, että hulluttelu taitaa olla osa kaverin arkipäivää.

Lastenleireiltä riparille Sashin perheeseen kuuluu äiti ja Sashi. Poika kertoo olevansa uskovasta kodista. Kouvolasta tuli Sashin kotipaikka adoption kautta. Alun perin hän on kotoisin Intian Kalkutasta. – Kouvolassa on mukava asua. Täällä on kaikki kaverit ja oikeastaan ihan kaikkea! Päiväni kuluvat läksyjä tehdessä ja seura-

kunnan juttujen parissa. Pisimpinä päivinä lähden kouluun kahdeksalta aamulla ja tulen kotiin illalla kymmenen jälkeen. Sashi on Urheilupuiston koulun ysiluokalla. Hän harrastaa partiota ja toimii pyhäkoulun ja seurakunnan kerhon vetäjänä. Illalla on vuorossa jokaviikkoinen yökahvila, jonka pyörittämiseen hän osallistuu. Aikaa tuntuu riittävän etenkin hengellisille asioille. Seurakunnassa Sashi on ollut mukana lapsuudesta asti. Kesäkuussa oli rippikoulun vuoro. Sashi kuvailee rippikoulukokemustaan vauhdikkaaksi. – Leirillä oli mahtavaa! Iltaohjelmat ja hartaudet olivat loistavia. Oikeastaan koko kokonaisuus oli niin hieno, etten pysty erittelemään mitään riparin parhaita juttuja. Oli vauhdikas ja ihan seko meininki, Sashi muistelee hymyillen. – Olen säilynyt lapsenuskossa, mutta riparilla koin kasvavani aikuiseen uskoon, hän miettii. Tulevaisuuden suunnitelmiensa suhteen Sashi on nuoreen ikäänsä nähden harvinaisen selvillä. – Ensin lukioon, sitten raamattukouluun ja sieltä teologiseen. Yläkerrasta olen saanut tämän kutsumuksen liian selkeästi ja monta kertaa!

Hauskaa olla pittää Sashi sanoo nauttivansa elämässä eniten hulluista jutuista.

tonen

shi Samuel Mus

 nimi Joel Sa  6 vuotta volassa  asustaa Kou ralia ras mesta Aust  maailman pa s kinkkukiusau  lempiruoka n herrasta Taru sormuste  paras leﬀa

– Mie teen niin hulluja juttuja, ettei kukaan arvaakkaan. Puhun nyt esimerkiksi Stigalla syöksyrinteestä laskemisesta. Saman jutun oon tehnyt myös koulutuolilla, jossa on lipat alla. Hulluusbravuurinsa Sashi kertoo olevan kirkon ympäri juoksemisen sokkona sukkasillaan.

Vakavakin puoli tyypistä löytyy. Kun kysyn elämän tarkoitusta, Sashi sanoo painokkaasti: – Näyttää muille, että on uskossa ja myös elää sen mukaan. Tähän olen itse pyrkinyt esimerkiksi koulumaailmassa. Omaa uskoa on tärkeää tuoda esiin.

Annemaria Toivola

Luvassa huhtikuussa:



 Artisti Reeta-Leena Korhola  Onko aktio sun juttu?  Uutta matskua Juha Tapiolta  Nuotan seksi- ja seurusteluopas Lehti ilmestyy 8.4.