Nuotta 3/2006

Nuoren seurakunnan sanoma

3 /06

MINÄSINÄ JA KIRKKO

Sivupersoona

Mikko Suomen virallinen

Mikko Salmella on monta rautaa tulessa. Hän on pinnalla. Muusikkojuontaja-pastorin voi bongata keikalta perjantaina, kastamasta lauantaina ja Subtv:stä sunnuntaina.

Kerro, mitkä ovat julkisuuden siisteimmät jutut?

– Julkisuudessa voi tuoda itselle tärkeitä asioita ja näkökohtia esille.

On sitten eri asia, miten hyvin viestin saa perille, kun on niin paljon välikäsiä.

Millaiselta Suomi näyttää valtakunnan virallisen poppipapin silmin?

– Suomi näyttää puusta pudonneelta. Välillä on kauhea hinku Eurooppaan, mutta oma navetta tuntuu kuitenkin paljon turvalli-

semmalta paikalta. Tuulipuku ja kravatti ovat tämän päivän suomalaisen henkinen yhdistelmä.

Mun mielestä suomalaisten tulisi enemmän luottaa ja uskoa omiin juuriinsa. Kannattaisi turvautua isiensä ja äitiensä uskoon ja Juma-

laan. Niillä eväillä pärjätään maailmallakin.

Miten sinusta tuli pappi?

– Pappeus on meidän perheen sukuvika. Mun isä on pappi ja isoisäkin oli rovasti. Kai mulla oli niin

Nuoren seurakunnan sanoma

4

6

2 Sivupersoona 4 Arkkipiispa tentissä!

Jukka Paarma vastaa nuorten esittämiin tiukkoihin kysymyksiin. Mikä kirkossa oikein mättää?

6 Raamattuopetus: Jumala näkee toisin 6 Christoforum 8 Muslimista kristityksi Mikä sai koraania opiskelevan pojan kääntymään Jeesuksen luo?

9 Lintuinfluenssa tulee – oletko valmis?

2

Nuotta 3 /2006 | www.nuotta.com

8 10 Avautuminen kannattaa aina Miten voi kulkea rinnalla ja millainen on hyvä sielunhoitaja.

11 Kolme syytä miksi kirkon ovet käyvät Onko kirkko liian liberaali vai vanhoillinen?

Tutkija kertoo.

11 Räpkolumni: Maallikkosaarnaajat 12 First Aid Miksi kirkosta eroaa yli 33 000 suomalaista vuodessa. Melkein 100 joka päivä.

Lue asiantuntijoiden analyysit.

0

5

6

14 Tunne oikeutesi Ovatko kristilliset koulut jotenkin vaarallisia, kun niitä pitää sulkea?

15 Kuukauden seurakuntalainen Verkosto seurakunnan Miikka heittää voltin.

16 Urbaani unelma 16 Tämän kirjan luin: Paholaisen kirjeopisto 17 Älä ole epäreilu.

Hanki reilut eväät rinteeseen.

Mikä colahti?

 Ystävän rohkaisu  Lätkähopeamitali  Hengelliset laulut

Mikä culahti?

 Häikäilemättömät ihmiset  Lintuinfluenssa  Kristillisen koulujen lakkautusuhka

kehno mielikuvitus, etten keksinyt muutakaan ammattia. No ei kai! Mulle papin työ on Jumalan kutsumus.

En voinut oikeastaan ajatella muita hommia.

Kirkosta eroaa tällä hetkellä rutosti porukkaa. Tekeekö koskaan mieli lyödä lipereitä naulaan?

– No ei! Kirkosta eroaminen vain innostaa tekemään laadukkaampaa ja monipuolisempaa Jumalan valtakunnan työtä. Itse olen ratkaissut asian niin, että pyörin monissa tehtävissä kirkon ulkopuolellakin kertomassa Jumalasta.

Miksi kirkko ei nappaa?

– Kirkossa ei sinänsä mätä mikään.

Kirkon viesti armon ja rakkauden Jumalasta, joka kutsuu syntisiä luokseen, ei vanhene. Kirkon toiminnassa mättää monikin asia. Jumalanpalvelusuudistus meni poskelleen ja karkotti ihmiset pois kirkosta. Ihmisille on julistettava Jumalan sanaa heidän omalla kielellään. Tämän ajan kieli on monille pop-musiikki. Kirkon on

Minkä näet pastorina tärkeimmäksi tehtäväksesi?

– Mun tärkein tehtävä pappina on julistaa Jeesusta Kristusta ja jakaa sakramentteja. Mä haluan antaa itseni Jumalan käyttöön. Herra, tässä minä olen!

Jos sinulla olisi mahdollisuus parantaa maailmaa, miten sen tekisit?

– Mun suuri esikuva on U2-yhtyeen keulakuva Bono. Hän muuttaa maailmaa musiikillaan ja panee persoonansa täysillä likoon. Musiikki antaa Bonolle puheenvuoron. Samaa toivon itselleni pienemmässä mittakaavassa.

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuva Numi Nummelin

18 Gospel Center: Viimeiset mohikaanit Outi ja Lee 19 Kuukauden leffat: München ja Laitakaupungin valot 19 Levyt 19 Lähde Nuotta-matkalle Berliiniin!

20 Uutiset ja mää 21 Nuotan isoskoulu, osa III 22 Tapahtumatori 24 Laura löytää joka päivä jotain uutta

telkkarimainoksessa pitkähiuksinen kaveri istuu keittiöpöydän ääressä ja räplää tietokonepeliä. Pelaamisen lomassa hän ruikuttaa vanhemmilleen huoneensa sängyn epämukavuutta. Se ei hänen mielestään sovellu viihde-elektroniikan mukavaan käyttämiseen. Tähän hänen äitinsä reagoi sarkastisen ärtyneenä: ”Luuletko että tämä on joku Holiday Inn -hotelli?”

Mainos kuvaa osuvasti käynnissä olevaa kulttuurivallankumousta – myös kirkossa. Nuoruudesta on tullut valtakulttuuria. Se alkaa aikaisemmin ja loppuu yhä myöhäisemmin. ”Vanhoina hyvinä aikoina” lapset ja nuoret omaksuivat jotakuinkin mukisematta vanhempiensa elämänmallin.

Nyt on aika toinen. Aikuisuus on mälsää. Kuka viitsii kasvaa aikuiseksi, jos nuorena on mukavampaa? Kirkosta (=aikuisten juttu) eroaminen ei ole nuorille sen vaikeampaa kuin kännykkäoperaattorin vaihto.

HOTELLIKETJUN

mentävä sinne, missä ihmiset ovat.

On turvallista istua paksujen kiviseinien sisällä ja odottaa ihmisiä. Ulkona on paljon kylmempää.

8

Nuorisoystävällinen kirkko

2

TÄMÄ NUORI sukupolvi on etääntynyt perinteisestä kristinuskosta ja sen arvoista – puhumattakaan jumalanpalveluksista, joita on perinteisesti liputettu viikoittaisen seurakuntaelämän kohokohtana. (Poikkeuksen tästä tekee tietysti rippikoulu, joka ei ole menettänyt asemaansa nuorten must-juttuna.) Kun samaan soppaan lisätään vielä yhteiskunnan maallistuminen, kirkon äänen laimeneminen, uususkonnollisuus ja sukupolvien välinen kuilu, kiehuu keitos yli.

Onko peli menetetty? Onko kirkolla mitään vakavasti otettavaa tarjottavaa uudelle sukupolvelle 5. ikävuoden jälkeen?

Aina on toivoa. Lutherin aloittaman uskonpuhdistuksen kuningasajatuksia oli ”takaisin Raamattuun”.

Yksi rukouksen mies, jolla oli tinkimätön usko armahtavaan Jumalaan ja Jumalan sanan erehtymättömyyteen, käänsi maailmanhistorian kulun. Luther oli myös mestari siinä, miten hän käytti populaarikulttuuria evanke-

liumin viestittämiseen. Tätä kaikkea tarvitaan juuri nyt.

ENTISTÄ ROHKEAMPAA Jumalan sanan opettamista ja julistamista. Armonevankeliumia, joka tulee kohti ja kovaa. Jumalan valtakunnan työssä kaivataankin nyt kipeästi nuoria ihmisiä, joilla on selkeä hengellinen kutsumus.

Halu palvella Jumalan sanalla, omilla lahjoillaan ja koko elämällään tällä planeetalla. Kehittyivätpä kirkko ja hengelliset järjestöt mihin suuntaan tahansa, älä anna pois omaa kutsumustasi!

Tulevaisuudessa teistä Nuotan lukijoista kenties yhä useampi tulee toimimaan hengellisessä työssä oman leipäduuninsa ohella. Tämä on väistämätöntä, jos kirkko ja yhteiskunta jatkavat maallistumistaan, ja hengelliset järjestöt eivät taloudellisista syistä pysty palkkaamaan työntekijöitä.

Pelikentät tulevat näyttämään hyvin erilaisilta.

Mihin menevät ne nuoret, joilla on kutsumus Jumalalta, mutta ei paikkaa, missä sitä toteuttaa? Entä ne, jotka hakevat seurakuntayhteyttä, mutta pitkästyvät kuoliaiksi kello kymmenen messussa? Missä ovat muutoksentekijät? Radikaali Lutherin perikunta?

Kenelläkään ei ole oikeutta kanonisoida omaa hengellistä kulttuuriaan ainoaksi oikeaksi. Kaikki kunnia perinteille, mutta kulttuuri on vain kulttuuria. Raamatussa ei ole ilmoitettu yhtä ja ainoaa oikeaa liturgiaa tai musiikkityyliä.

Pitääkö uruilla säestää kaikki messut, jos niiden perään hinkuu vain kirkkomuusikko, kourallinen perinneaktivisteja ja klassisen musiikin hartaimmat ystävät?

Kulttuurin tulee muuttua jatkuvasti, jos haluamme seurata Lutherin jalanjälkiä ja unelmoida uudistuvasta kirkosta. Tässä nuorisotyöllä on paljon annettavaa. Nuorta innovatiivisuutta ja nuorisotyöntekijöiden ammattitaitoa tarvitaan nyt luotsaamaan Kirkkoa ja sen järjestöjä uudenlaiseen toimintakulttuuriin.

SITTEN SE KULTTUURI.

PS. Nuotassa /06 mainitsin joo-

gan luettelossa, jossa oli erilaisia rakentaviksi ja mukaviksi kehumiani harrastuksia. Olin huolimaton ilmauksessani.

Jooga ei kuulu rakentavien harrastusten luetteloon. Kiitos palautteesta! Helmikuun Nuotan New Age -jutusta voit kerrata lehden linjan.

Päätoimittaja

Jussi Miettinen

jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 3/2006

3

MIKÄ MESSUSSA MÄTTÄÄ?

Valtaosa nuorista vierastaa jumalanpalvelusta. Virret koetaan ikivanhoiksi, kaava jähmeäksi ja saarnat tyhjiksi. Onko vika nuorissa vai jumalanpalveluksissa?

ARKKIPIISPA JUKKA PAARMA: Voi olla molemmissa, en tiedä. Varmasti jumalanpalveluksissa on kehittämisen varaa.

Jumalanpalveluksien pitäisi olla monipuolisempia ja monimuotoisempia.

Nuorille pitäisi järjestää omia messuja.

Jotkut paheksuvat tätä ajatusta – ihanne toki on, että kaikenikäiset kävisivät samassa messussa, mutta se ei näytä onnistuvan.

Täällä Turussa esimerkiksi voitaisiin tehdä niin, että Tuomiokirkossa, joka on hyvin juhlallinen ja jylhä, pidettäisiin arvokas ja pyhyyttä korostava jumalanpalvelus. Jossakin modernissa kirkossa, vaikka Varissuolla, pidettäisiin lämminhenkinen ja intiimi jumalanpalvelus, ja sitten jossain muualla vielä nuorille suunnattu messu. Kello kymmenen on joillekin aivan liian aikainen aika, ja toisille se taas sopii mainiosti, joten myös jumalanpalvelusten alkamisajoissa pitäisi olla joustoa.

Pappien pitäisi myös olla vähemmän kaavamaisia siinä, miten jumalanpalvelus toteutetaan. Saarnoissakin on paljon parantamisen varaa sekä sisällön että esittämisen osalta.

Mitä sanoisitte nuorille, jotka valittavat, että jumalanpalvelus on vanhoja ihmisiä varten?

Kehottaisin menemään nuorten jumalanpalveluksiin. No, tietysti jumalanpalvelus on aika syvä. Liturgia ja rukoukset saattavat vaikuttaa ulkopuolisesta kaavamaisilta ja jäykiltä, mutta niissä on syvää sisältöä. Ensimmäistä kertaa käyvälle jumalanpalvelus on varmasti vieras, mutta se avautuu vähitellen. Riparilla on tässäkin iso rooli, koska sen pitäisi pystyä avaamaan jumalanpalveluksen aarteet nuorille.

Kirkossakäyvä seurakunta on vanhaa.

Onko jumalanpalveluksia ollenkaan 15 vuoden päästä?

Se keski-ikä muuten vaihtelee seurakunnittain paljon. Mutta onhan se niin, että keskimäärin kävijät ovat aika vanhoja.

Mummot ja papat ovat onneksi katoamaton luonnonvara, joten siinä mielessä en ole huolissani – heitä tulee aina lisää.

Ehkä elämän ja kuoleman kysymykset eivät ole niin ajankohtaisia nuoremmille, mutta uskon, että ne tulevat iän myötä jokaiselle ajankohtaisiksi.

Silloin jos kotona, koulussa ja riparilla on saatu hyvä opetus, sillä voi olla valtava merkitys. Mutta myös jumalanpalvelusta pitää ehdottomasti kehittää monipuolisemmaksi. Esimerkiksi tuomasmessulla on paikkansa, koska se vetää sellaisia ihmisiä kirkkoon, jotka eivät muuten siellä käy.

RIPARISTA KELPAA YLPEILLÄ Arkkipiispan mietteitä kirkon nuorisotyöstä Arkkipiispa Jukka Paarma kuvailee omaa suhdettaan nuorisotyöhön lämpimäksi mutta käytännössä nykyään jokseenkin etäiseksi.

– Olen lähinnä suunnittelupuolella mukana. Arkkipiispana minulla ei enää ole käytännön kosketusta nuorisotyöhön kovin paljon. Mutta se, että nuorisotyö toimii, on minulle todella tärkeää ja kannan siitä huolta.

Nuorisotyöllä näyttäisi menevän kohtuullisen hyvin. Ripari on kirkon nuorisotyön uljas lippulaiva – eikä pelkästään nuorisotyön. Arkkipiispa on luonnollisesti iloinen tästä.

– Riparista on tosin tullut osa nuorisokulttuuria – se kuuluu käydä. Itse olin riparilla 50-luvulla ja sen jälkeen isosena.

Meitä oli eräällä leirillä kolme poikaisoa, joista toinenkin päätyi piispaksi (Tampereen piispa Juha Pihkala). Kolmas taitaa olla kappalaisena Nokialla, arkkipiispa muistelee.

Toisaalta jokin on pielessä. Ripari ei toimi ovena, josta nuoret tulisivat seura-

4

Nuotta 3/2006 | www.nuotta.com

NUORTEN TENTISSÄ

DUUNIIN KIRKKOON?

Jukka Paarma on merkittävä mies. Hän on nimittäin Suomen ainoa arkkipiispa. Mitä mieltä hän on esimerkiksi gospelrockista, nuorten kirkosta eroamisesta ja uskonoppeja kieltävistä papeista? Nuotta asteli piispantaloon ja kysyi.

Moni Nuotan lukija on pian suuren valinnan edessä – pitäisi päättää, miksikä haluaa isona. Joku punninnee papinkin ammattia. Arkkipiispalla on näkemyksensä siitä, millaisia pappeja kirkkoon halutaan.

– Tarvitsemme pappeja, joilla on selkeä uskonnollinen identiteetti. Myös sosiaaliset taidot ovat olennaisia, koska papin tulee osata kohdata ihmisiä, mutta henkilökohtaisia taitoja voi kehittää opiskeluaikana ja myöhemminkin. Tärkeintä on halu julistaa evankeliumia.

Pitäisikö sitten papiksi pyrkivällä olla jonkinlainen kutsumus? Arkkipiispa korostaa nöyryyttä.

– On hyvä merkki, että kyselee, riittääkö oma usko papin hommaan. Varmuus omasta pärjäämisestä on huolestuttavampaa, hän sanoo.

– Olen yleensä pyrkinyt rohkaisemaan teologianopiskelijoita. Joka haluaa tehdä Jumalan valtakunnan työtä, kelpaa papiksi.

Pappislupauksessa pappi sitoutuu kirkon oppiin ja uskoon. Hänen täytyy pyrkiä elämään niin, että voisi olla esikuvana seurakunnalle.

– Tietysti jokainen pappi on erehtyväinen opissa ja elämässä, niin kuin me kaikki, arkkipiispa tähdentää.

– Jos pappi kuitenkin jatkuvasti opettaa kirkon opin vastaisesti, on seurauksena piispan puhuttelu.

Helmikuussa kohistiin piispainkokouk-

kuntaan. Enemmistö kirkosta eroavista nuorista aikuisista on käynyt aikanaan riparin ja viihtynyt siellä. Tämä huolestuttaa arkkipiispaa.

– Olen miettinyt tätä viime aikoina aika paljon. Moni menee isoseksikin riparinsa jälkeen, mutta innostus riittää sen kaksi, kolme vuotta. Sitten myöhemmin erotaan kirkosta. En tiedä, miksi siinä käy niin.

Arkkipiispalla on kuitenkin tarjota kaksi mahdollista selitystä.

– Ehkä rippikoulussa on saatu kirkosta hyvä kuva, ja odotukset ovat korkealla. Sen jälkeen on helppo pettyä opiskelijaelämään ja aikuisen seurakuntaelämään, kun riparilla koettua fiilistä ei ehkä löydykään enää.

– Tarjotaanko siellä tarpeeksi ruisleipää, vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, kristillistä perusoppia, joka kantaisi myöhemminkin?

Mikä ihmeen arkkipiispa?

• sana ’arkki’ tulee kreikan kielestä

Sanoma selkeämmäksi Kirkon toimintaa moititaan usein sisällöttömäksi. Arkkipiispa ei yhdy kaikkeen arvosteluun, mutta myöntää, että kirkolla on parannettavaa.

– Ehkä nuorien ja nuorten aikuisten kanssa on liikaa keskitytty siihen, mikä on mukavaa ja kivaa. Hengellisyys on kuitenkin meidän vahvuutemme. Meidän pitää antaa merkkejä: tätä me edustamme, tätä varten kirkko on olemassa.

Arkkipiispa Jukka Paarma on sitä mieltä, että tilanne haastaa ja velvoittaa satsaamaan. Lapsi- ja varhaisnuorityöhön sekä ripariin itseensä on hänen mukaansa satsattu hyvin ja sen jälkeiseen aikaan liian vähän.

– Piirre on huolestuttava: onko meillä liian vähän tarjottavaa kirkossa riparin jälkeen? Ilmeisesti on. Opiskelijatoimintaan pitää satsata enemmän.

Rytmi ja räminä eivät haittaa Gospelmusiikki ja nuorten laulut kuuluvat nuorisotyöhön.

Arkkipiispa ymmärtää tämän hyvin.

– On luonnollista, että

seen tuodusta mietinnöstä, jonka mukaan naispappeutta vastustavien seurakuntapappien toimintaan olisi syytä puuttua. Naispapin kanssa yhteistyöstä kieltäytyvä voitaisiin erottaa virastaan.

Arkkipiispa piti muotoiluja liian jyrkkinä mutta perusajatusta oikeana.

– Suosituksia ei hyväksytty sellaisinaan ja asiaan palataan syyskuussa. Kirkossamme on erilaisia näkemyksiä virkakysymyksestä, ja erilaisuutta tulee hyväksyä. Naispappeutta voi vastustaa monella tavalla.

Arkkipiispa ei lupaa ruusuista tulevaisuutta kirkossa niille, jotka eivät suostu mihinkään yhteistyöhön naispapin kanssa. Pikemminkin Paarma suosittelee etsimään jonkin toisen tavan tehdä Jumalan valtakunnan työtä.

Arkkipiispa Jukka Paarma tahtoo painottaa, että kirkkomme tärkein asia on evankeliumin levittäminen. Hän toivoo, että sitä voitaisiin tehdä yhteistyössä, riippumatta joistakin eriävistä mielipiteistä: – Ihmisten vajavaisuus saa aikaan paljon erimielisyyttä. Siksi oppikysymyksissä tarvitaan nöyryyttä. Kun mediassa puhutaan kirkosta, aina tuodaan esille näitä pulmakysymyksiä ja riidanaiheita.

Siksi toivoisin, että Nuotankin välityksellä heijastuisivat sen sijaan kirkon hienot ja erinomaiset asiat – Kristuksen lahjat ja Jumalan rakkaus.

• • •

•

ja tarkoittaa johtavaa tai johtajaa historiallisesti merkittävän Turun hiippakunnan piispa johtaa hiippakuntansa hallintoa sekä on ”seurakuntien ja pappien ylin kaitsija” eräiden kirkon yhteisten elinten, kuten kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja. vastaa kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista.

Lähde evl.fi

nuorilla on oma musiikkikulttuurinsa.

Uudempaa gospelia hän ei kuitenkaan tunnusta juuri kuuntelevansa.

– Kuuntelen rauhallisempaa musiikkia, vaikka olenkin musiikillisesti aika kaikkiruokainen. Nykygospel on aika rokahtavaa, hän sanoo pilke silmäkulmassa ja jatkaa: – Mutta en minä sitä osaa paheksua.

Ymmärrän kyllä, että musiikin on uudistuttava. Uudessa gospelissa on paljon rytmiä ja räminää, mutta sanoma on selkeä, se ei haittaa.

– Minun ikäpolveni sietää Pekka Simojoen lauluja, hän toteaa.

Maata Näkyvissä -festaritkaan eivät ole arkkipiispalle vieraat. Hän oli ennen piispaksi tuloaan Turun tuomiorovasti ja pääsi näin seuraamaan tapahtuman kehitystä läheltä. Hän oli myös saarnaamassa vuosi sitten festarijumalanpalveluksessa.

– Sehän on erinomaisen hyvä tapahtuma, vaikka olen tietysti kuullut kritiikkiäkin.

Johannes Koskenniemi ja Lotta Rämö Kuvat Jaakko Heikkilä Nuotta 3/2006

5

Kiveen kirjoitetut

Jumala näkee toisin

– seurakunnan ihmeelliset ulottuvuudet Ensimmäisen helluntain jälkeen opetuslasten porukkaa alettiin kutsua seurakunnaksi eli ”ulos kutsutuiksi” ja alkuperäisiä opetuslapsia apostoleiksi eli lähetetyiksi. Jeesus lähetti apostolit julistamaan evankeliumia eli kutsumaan ihmisiä ulos maailmasta.

Sittemmin seurakunnasta alettiin käyttää muitakin nimiä, kuten Kristuksen ruumis, lauma, pyhien yhteisö ja Kristuksen morsian.

A

lkuseurakunnan räjähdysmäisen kasvun myötä kaikenkarvaiset tarpeet lisääntyivät. Monet uudet tulokkaat olivat leskiä, orpoja, köyhiä ja sairaita. Tässä tilanteessa apostolit saivat neronväläyksen. He asettivat muutamat luottomiehet seurakuntaan diakoneiksi huolehtimaan apua tarvitsevista voidakseen itse keskittyä edelleen kaikkein tärkeimpään eli evankeliumin julistamiseen.

Nyyttäreiltä ehtoolliselle ja eteenpäin Ensimmäisten kristittyjen kokouksissa vietettiin aina aluksi nyyttäreiden periaatteella järjestetty rakkauden ateria. Sen jälkeen murrettiin Vapahtajan muistoksi siunattua leipää ja juotiin sovituksen maljasta eli vietettiin ehtoollista. Tämän ohessa seurakuntalaisia opetettiin ja rohkaistiin Jumalan sanalla.

6

Nuotta 3/2006 | www.nuotta.com

kuntaa ei kannata lähestyä vaatien, käskien, kiukutellen tai täydellisyyttä etsien.

On parempi kuunnella ja kysellä, mitä seurakunta tarvitsee ja ilmoittautua palvelukseen. Ja niiden, jotka jo edustavat seurakunnan sisärinkiä on parasta lähestyä uusia tulokkaita kutsuen, arvostaen ja sisään auttaen.

Ihmeellistä yhteyttä

Vuosien saatossa seurakunta kohtasi uusia vaikeita kysymyksiä, joihin ei ollut koskaan kuultu selitystä Jeesukselta. Ihmiset halusivat tietää, mitä tapahtuu niille, jotka ehtivät kuolla ennen Jeesuksen takaisin paluuta (1 Tess), kuinka tuli suhtautua ympärileikkaukseen, epäpuhtaan ruoan syömiseen, avioelämään, ei-uskovan puolison kanssa elämiseen, hiusten palmikoimiseen, kielillä puhumiseen, profetoimiseen ja niin edelleen. Joskus vastausten löytäminen ei ottanut onnistuakseen ja syntyi riitoja.

Kuulostaako tutulta? Oppiriitojen seurauksena kirkko on jakautunut moneen osaan ja laajaa yhteisymmärrystä saataneen odottaa Vapahtajamme paluuseen saakka. Onneksi kristittyjä yhdistävät tekijät ovat suuremmat kuin erottavat.

Risti kruunaa kaiken Seurakunnilla on jatkuva kamppailu siinä, että ne muistavat pitää kirkkaana

mielessään tehtäviensä tärkeysjärjestyksen. Seurakunnan koossapitävä voima on evankeliumi. Kaikki muu hyvä tulee vasta sen jälkeen toiseksi tärkeimpänä.

Kirkko, yksittäinen seurakunta tai kristillinen järjestö ajautuu tappion kierteeseen, jos se omaksuu tärkeimmäksi tehtäväkseen minkä tahansa muun kuviteltavissa olevan hyvän asian kuin evankeliumin julistamisen. Kirkko on ristin merkitsemä. Jos se unohtaa ristin sanoman ensisijaisuuden, rististä tulee sille kompastuskivi. Mutta jos sanoma rististä saa pysyä ykkösenä, se on seurakunnalle Jumalan voima, joka tekee seurakunnasta kykenevän moneen hyvään työhön.

Hänen Majesteettinsa palveluksessa Seurakunta on opetuslasten joukko. Jeesus ei pitänyt eikä pidä yksityisoppilaita. Koska Jeesus on sitoutunut kaikkiin seuraajiinsa, näidenkin on syytä katsella toisiaan nenää nyrpistelemättä. Seura-

Koska seurakunta on laaja ja monen kirjava joukko, on tärkeää, että itse kukin löytää sieltä myös omanikäistä seuraa.

Elämän haasteiden ja kysymysten samoin kuin kaikenlaisen hauskan jakaminen on helpointa sellaisten kanssa, jotka ymmärtävät asiat selittämättäkin.

Nuoren kristityn kannalta mikään ympäristö ja mikään kaverijoukko ei voi korvata sitä elämän ja kasvun yhteisöä, minkä seurakunta tarjoaa. Niin kuin ihmisruumiin jäsenet voivat kasvaa vain yhteydessä ruumiiseen, samoin kristityt voivat kasvaa vain seurakunnan yhteydessä.

Seurakunta sisältää myös ulottuvuuksia, joita ei heti näe ja tajua. Tällainen on seurakuntaa koossa pitävä Jumalan Pyhä Henki, joka yllättävällä tavalla luo yhteyttä aiemmin toisilleen tuntemattomien ja vaikka vielä eri kieltä puhuvien kristittyjen välille. Seurakunta ja kirkko on Pyhän Hengen vuoksi rajaton ja ajaton. Eräs teologi kutsui seurakuntaa Jumalan kauneimmaksi kukaksi. Sitäkin se on.

Lohjan seurakunnan pastori Pekka Kaskinen Kuva SXC/Mistermast

Nuotta 3/2006

7

Mission Possible

Mikä sai turkkilaisen muslimin kiinnostumaan ja vakuuttumaan kristillisestä uskosta niin paljon, että hänestä tuli tunnustuksellinen kristitty? urat Inhanli syntyi Turkin Bursassa neljäkymmentä vuotta sitten. Hänen isänsä ja äitinsä pyrkivät tarjoamaan Muratille ja hänen kahdelle sisarukselleen hyvän ja perinteisen islamilaisen kasvatuksen, johon kuului viisi islamin peruselementtiä: uskontunnustuksen lausuminen, rukous viidesti päivässä, almut, pyhiinvaellus Mekkaan sekä kuukauden mittainen paasto.

– Lapsena tuntui hyvin turvalliselta istua isän vieressä moskeijassa, rivissä satojen muiden miesten kanssa. Islamilainen ympäristö oli lämminhenkinen, vaikkakin joskus liian ankara, Murat muistelee.

Murat kävi kansa- ja keskikoulun sekä ammattikoulun sähkölinjan Istanbulissa.

Vuosina 1983–1987 hän täydensi opintojaan turismin ja hotellialan ammattikorkeakoulun tutkinnolla Balikesirissa. Vuonna 1988 työskennellessään hotellivirkaili-

jana hän tutustui tulevaan vaimoonsa Sariin. Vaikka seurustelu asiakkaiden kanssa oli ankarasti kiellettyä, päätti Murat rikkoa määräystä Sarin vuoksi. Neljä vuotta myöhemmin he menivät naimisiin, ensin epävirallisesti Turkissa ja sen jälkeen virallisesti Suomessa maistraatissa.

Muratin perheeseen kuuluu täällä Suomessa hänen vaimonsa Sari ja heidän kaksi poikaansa Efe, 11, ja Özkan, 9.

Kyseenalaistava muslimi Vuonna 1980 Turkissa tapahtui armeijan vallankaappaus, jota seurasi alkava muutos islamin asemassa. Se vahvistui ja laajeni, mutta myös lahkolaistuminen yleistyi. Muratin äitikin harhautui yhteen lahkoista.

– Lahkolaisuus ajaa ihmiset aina vain pienempään maailmankuvaan, jossa vain harvat pääsevät Jumalan yhteyteen, Murat selittää. Äidin lahkolaistuminen työnsi Murattia kauemmas islamista ja sai hänet poh-

Paras tapa kohdata muslimeita on näyttää sitä rakkautta, mitä sinulle on osoitettu.

Kannattaa aloittaa ennakkoluulojen voittamisella. Pääosin muslimit ovat erittäin avoimia persoonia, ja heille on luonnollista puhua uskostaan muiden kanssa. timaan, josko elämän tarkoitus löytyisi muualta.

Suomessa Murat kohtasi monenlaisia ihmisiä: ateisteja, nimikristittyjä ja elävässä uskossa olevia. Sari ja hänen vanhempansa olivat uskovia, ja monta kertaa Murat kävi heidän kanssaan väittelyjä hengellisistä asioista.

Murat halusi puolustaa omaa uskontoaan ja rupesi lukemaan turkinkielistä Koraania voidakseen yhä paremmin väitellä ja todistaa olevansa oikeassa. Kuitenkin yksinäisyydessä hän koki, että joku yritti sanoa hänelle jotakin.

– Rupesin lukemaan Uutta testamenttiakin, koska ajattelin, että siitä olisi apua väittelyissä. Tunteeni ja ajatukseni alkoivat muuttua nopeasti. Koraanin antama Allahin pelko ja lapsuuteni kokemukset

vetivät minua toiseen suuntaan, ja Uuden testamentin sanoman kauneus, lempeys ja yksinkertaisuus taas toiseen suuntaan, hän pohtii.

Pian Murat ymmärsi, ettei itse kyennyt tekemään ratkaisua, ja hän päätti kääntyä Kaikkivaltiaan Jumalan puoleen apua huutaen. Puoli vuotta myöhemmin, elokuussa 1996, Jumala vastasi. Murat koki ja ymmärsi, kuinka paljon hän oli syntiä tehnyt, ja kuinka paljon Jumala häntä rakasti. Siinä hetkessä Murat avasi sydämensä oven Jeesukselle.

Pilapiirroksia Millä tavalla nuori suomalainen uskova voisi lähestyä muslimeja näille luonnollisella tavalla? Muratin mielestä kannattaa aloittaa ennakkoluulojen voittamisella.

Pääosin muslimit ovat erittäin avoimia persoonia, ja heille on luonnollista puhua uskostaan muiden kanssa.

Toinen tärkeä huomio on, että muslimit mittaavat sanat ja teot keskenään.

Jos ne ovat ristiriidassa, on muslimin vaikeampi ottaa uskovaa tosissaan.

– Paras tapa kohdata heitä on näyttää sitä rakkautta, mitä sinulle on osoitettu, hän tokaisee.

Entä mitä Murat Inhanlilla on sanottavaa Tanskan pilapiirrosskandaalista?

Opi turkkia JEESUS KRISTUS ON HERRA

İsa Mesih Rab’dir HYVÄÄ PÄIVÄÄ!

İyi günler!

MIKÄ SINUN NIMESI ON?

Senin adın ne?

MINÄ OLEN…

Ben… YSTÄVÄ

Arkadaş

Mikä on jihad?

JIHAD on islamin voittoon saattamiseksi käytävä sota. Islamissa maailma jakaantuu kahteen leiriin, joista toinen on Rauhan huone (Dar as-Salaam) ja toinen Sodan huone (Dar alHarb). Rauhan huone on niin sanottua ”islamille kunnioitet-

8

Nuotta 3/2006 | www.nuotta.com

tua” ja toinen huone on muuta maailmaa. Perimätiedon mukaan ennen maailmanloppua Jeesus tulee uudestaan (joidenkin mielestä joku muu profeetta) ja kääntyy muslimiksi sekä taistelee kaikkea Dar alHarb’ia vastaan ja alistaa kaiken islamiin. Sen jälkeen tulee maailmanloppu.

Uskonnon voittoon saattamiseksi Koraanissa on lukuisia jakeita, jotka käskevät muslimeja sotimaan vääräuskoisia vastaan. Heille on kuitenkin oltava armeliaita, jos he alistuvat islamiin tai kantavat erikoista veroa (dzizje).

– Mielestäni tämä oli täysin järjestetty reaktio kaikin puolin. Tanskalaiset tulkitsevat oudolla tavalla sananvapautta ja muslimit ottavat tilaisuudesta vaarin mitatakseen länsimaiden valmiutta islamin läsnäololle eurooppalaisten keskuudessa.

Touko Hjelt touko.hjelt@nuotta.com Kuvat Johannes Koskenniemi

Lehdissä ja televisiossa kuhisee. Kuvissa näkyy kuolleita lintuja. Pelätään ihmisten terveyden puolesta.

Kyse on lintuinfluenssasta.

Sanastoa:

H5N1

– siis mikä? tarttua ihmisestä toiseen, mutta H5N1virus voi mahdollisesti muuttua ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi.

N

uotta haastatteli tutkijatohtori Eeva Brobergia, joka toimii Harvard Medical Schoolin mikrobiologian laitoksella, saadakseen selville, mistä tässä kaikessa oikeastaan on kyse.

Mikä on lintuinfluenssa?

Lintuinfluenssalla tarkoitetaan yleensä lintujen influenssaa aiheuttavaa virusta tai lintujen influenssatautia. Lintuinfluenssan aiheuttaa useimmiten linnuille ominainen Influenssa A -viruskanta. Sitä esiintyy useimmiten luonnon vesilinnuilla eikä se yleensä tartu ihmisiin.

Miten lintuinfluenssa tarttuu ihmiseen? Tarttuuko se ihmisestä toiseen?

Lintuinfluenssavirus infektoi ihmisiä yleensä huonosti. Ihminen voi kuitenkin saada tartunnan, jos hän on tekemisissä sairastuneiden lintujen tai niiden eritteiden kanssa paljain käsin. Aasiassa monia lintuja tarhataan avoimesti ja tällöin riski on moninkertainen. Tämänhetkinen lintuinfluenssavirus A/H5N1 aiheuttaa hyvin pienen terveysvaaran ihmisille. Nekin harvat infektiot, joita ihmisillä on esiintynyt, ovat johtuneet työskentelystä avotarhatun siipikarjan kanssa. Lintuinfluenssa ei nykyisellään voi

Voiko lintuinfluenssaa vastaan jotenkin varautua? Onko sen varalle olemassa lääkkeitä?

Eri maiden terveysviranomaiset seuraavat pandemian uhkaa ja sen kehittymistä jatkuvasti. Yksilötasolla voi varautua hankkimalla tietoa ja välttämällä matkustelua alueilla, joilla tautia esiintyy.

Mitä tarkoittaa pandemia?

Miten sellainen voi syntyä?

Pandemia tarkoittaa poikkeuksellisen voimakasta epidemiaa, joka muutamassa kuukaudessa leviää yli maapallon ja sairastuttaa noin neljäsosan maailman väestöstä. Pandemiat ovat historiassa toistuneet 10 –40 vuoden välein eikä Tietysti luultavasti tämäkään vuosisata siltä välty. aina kanPandemian uhka tulee, kun syntyy vinattaa muistaa rus, jota vastaan juuri kellään ei ole myös käsien pesemivasta-aineita. Pandemian ainen ja yleinen hyvä hygieheuttaa usein vinia. Jos pandemia alkaa levitä, rus, joka on jokavoi välttää suuria ihmisjoukkoja ja vuotisia influensnoudattaa esimerkiksi Kansanterveyslaisaviruksia toksen ohjeita. voimakLintuinfluenssaa vastaan ei vielä ole kaamolemassa rokotetta. Myöskään tavalliset pi. Lintujen ja influenssarokotteet eivät anna minkäänihmisten influenssalaista suojaa sitä vastaan. Lääke pystyvirusten kiertäminen yhtä tään kehittämään vasta pandemiaa aiaikaa väestössä saattaa olla risheuttavan viruksen synnyttyä. Suomen ki uuden pandemian synnylle. Tämä valtio on jo tehnyt hollantilaisen rokotejohtuu siitä, että influenssaviruksen pevalmistajan kanssa sopimuksen rokotteirimä voi muuntautua den saamisesta koko monella tavalla. KokoSuomen väestölle tarnaan uudenlainen vipeen vaatiessa.

Raamatussa rus saattaa syntyä esiPelottaako? merkiksi, jos tavallista Jumala sanoo Maailmalta tulvii palinfluenssaa sairastameille lapsilleen jon pelottavia uutisia, va ihminen saa lintujoista lintuinfluenssa influenssatartunnan. monta kertaa: on yksi. Sydän väpätPandemian edellytys Älä pelkää. tää ja mieltä ahdistaa. on, että virus muuntuu Miten tästä selviää? sellaiseksi muodoksi, Entä jos pandemia joka leviää nopeasti tulee?

Sairastunko ihmisestä toiseen.

INFLUENSSA: influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus INFLUENSSA A-VIRUSKANTA:

monimuotoinen, erityisesti vesilinnuille ominainen virusryhmä INFEKTIO: tartunta / mikrobin aiheuttama tauti INFEKTOIDA: aiheuttaa tartunta tai tauti minä, sisko vai kenties paras ystävä?

Eeva Broberg lohduttaa pelkäämisen olevan turhaa. Maailmassa on niin monia asioita joita pelätä. Jäänkö tänään auton alle? Voinko lentää lentokoneella? ”En usko, että lintuinfluenssaa kannattaa tai tarvitsee pelätä sen enempää kuin mitään muutakaan. Ja toistaiseksi lintuinfluenssapandemian uhka on niin pieni, etten kantaisi tästä mitään murhetta. Tilannetta kannattaa toki seurata tiedotusvälineistä”, hän sanoo.

Raamatussa Jumala sanoo meille lapsilleen monta kertaa: Älä pelkää. ”Meidän Jumalamme on kaikkivaltias ja pystyy pysäyttämään vaikka pandemiankin. Jos kuitenkin pelkää ja pohtii kuolemaa, kannattaa miettiä myös sitä, onko kuoleman tullessa valmis lähtemään. Monet asiat eivät ole pelastuskysymyksiä, mutta se on, uskooko Jeesukseen vai ei. Vaikka meillä on Jumala, joka varjelee meitä, emme tiedä omaa aikaamme. Siksi kannattaa olla valmiina”, Eeva muistuttaa.

Joten mikäpä tässä on ollessa. Lintuinfluenssa uhkaa ja moni muukin asia, mutta meillä on taivaassa Isä, joka pitää meistä huolen ja Jeesus, joka on kuollut meidän puolestamme, jotta me saisimme elää!

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com Kuvat SXC / George CruX, Davide Guglielmo ja Eeva Brobergin arkisto

a Lisätietoa: www.ktl.fi Nuotta 3/2006

9

Eveliina ja Mailis kertovat kokemuksistaan Syyllisyys painaa, mielessä myllää epämääräinen ahdistus tai johonkin kysymykseen ei löydy millään ratkaisua. Apua tuo ajatuksensa kertominen toiselle ihmiselle. Nämä ihmiset jakavat kanssamme hetken elämää tai kulkevat vierellä pidemmän matkaa, vuosienkin ajan. Heitä voidaan kutsua sielunhoitajiksi, henkisiksi tukijoiksi tai hengellisiksi vanhemmiksi.

N

uorisotyöntekijä Eveliina Viisanen ja lähetystyöntekijä Mailis Janatuinen ovat saaneet kokea vierellä kulkemisen ihmeellisen voiman.

He molemmat tietävät, miten paljon keskustelu ja yhteinen rukous auttavat.

Vaikka heillä on ikäeroa kolme vuosikymmentä, jakavat he saman tarpeen kuin meistä jokainen: tarpeen tulla kuulluksi.

EVELIINA: Mulla on muutama sellainen uskovainen ihminen, jotka ovat olleet henkisinä tukijoinani jo pitkään.

He kuuluvat mun ystäväpiiriin ja ovat minua vanhempia kristittyjä. He tuntevat minut ja historiani hyvin.

Heiltä olen saanut hyväksyntää; elämään ja uskoon liittyviä pohdintojani on kuunneltu ja arvostettu. Heiltä olen op-

Itse toivoisin olevani helposti lähestyttävä ihminen. Pitää osata antaa tilaa toisen ajatukselle eikä kertoa valmiita vastauksia. Toivoisin, että mulle uskaltaa esittää epäileKantavätkin kysykaa toistenne mykset ja jäkuormia, niin te sentymättötäytätte mät ajatukKristuksen lain. set.

Gal. 6: 2 En usko pystyväni ratkaisemaan kenenkään ongelmia vaan kulkemaan vierellä, tukemaan ja kannustamaan. Monesti omaa elämää koskeviin polttaviin kysymyksiin löytää kyllä niitä vastauksiakin ihan itse, kun saa pohtia toisen kanssa ääneen.

Olen saanut itse kokea, millaista on saada sielunhoitoa ja rukousapua.

Kymmenet vuodet minulla oli vanha ystävä, Elina, jolle sain aina kertoa huoleni ja joka rukoili puolestani. Kun Elina kuoli pari vuotta sitten, tapahtui ihmeellinen asia: eräs nainen Pohjois-Karjalasta kertoi, että Jumala herätti hänet keskellä yötä ja sanoi, että Mailis Janatuisen puolesta pitää rukoilla tästä lähtien. Tällä tavalla Jeesus antoi minulle uuden esirukoilijan.

Sielunhoitoa kannattaa pyytää joltain

vanhemmalta kristityltä. Monesti eläkkeellä olevilla ihmisillä oliJa jos joku pakottaa sinua si nuorille yhden virstan aikaa, kun matkalle, kulje he vain hänen kanssaan löytäisivät kaksi. toisensa.

Matt. 5: 41 Jos et tunne ketään, jolle purkaisit pahaa oloasi, niin kerro tarpeesi seurakunnan tai kristillisen järjestön työntekijälle – sano, että tarvitset jonkun ihmisen, jonka kanssa voit jakaa asioitasi.

Sielunhoitajalle sinun kannattaa mennä rohkeasti kertomaan ne asiat, jotka

Mielestäni sielunhoidossa on tärkeää keskittynyt kuunteleminen. Toista ei saa keskeyttää ennen kuin hän on kertonut kaiken, mitä sydämellä on. Omaa mielipidettään tai omia kokemuksiaan ei pidä tyrkyttää liian aikaisessa vaiheessa, eikä tehdä ratkaisuja toisen puolesta. Toisen murheita ei myöskään saa sivuuttaa liian kevyesti, koska ei voi tietää, miten pahalta hänestä tuntuu. Kannattaa laittaa vaikka silmät kiinni hetkeksi ja kuvitella, miltä itsestä tuntuisi vastaavassa tilanteessa.

Sielunhoitajalle on apua siitä, että hän tuntee hyvin Raamattunsa, sillä sieltä löytyy niin lohdutuksen sanoja kuin ohjeitakin. Toiselle ei kuitenkaan pidä ryhtyä ”saarnaamaan” ennen kuin hän on saanut asiansa sanotuksi – sen sijaan tulee olla herkkänä, milloin on Jumalan sanan aika.

Joskus on tilanteita, joissa sielunhoitajan apu ei riitä. Kuuntelijalla täytyy olla silmää myös siihen, että toinen on ammatillisen avun tarpeessa. Jos avuntarvitsija kuulostaa syvästi masentuneelta, hänellä on harhoja tai hän on vaaraksi itselleen, on hänet hyvä ohjata lääkäriin tai psykologille.

Sinä voit auttaa ystävääsi kuuntelemalla häntä, kun hänellä on vaikeuksia elämässään. Älä vain ala kesken kaiken kritisoida ja neuvoa häntä. Muista, että ilman lupaa ei toisen asioita saa kertoa eteenpäin. Jos tuntuu, ettet osaa sanoa mitään neuvon tai lohdutuksen sanaa, niin kerro rukouksessa ääneen Jeesukselle samat ongelmat, jotka ystäväsi juuri kertoi sinulle. Olen nähnyt monta kertaa, että sekin jo auttaa.

VIrpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com Kuvat SXC / Kadri Poldma, Jari Paukkunen ja Eveliina Viisasen arkisto

MAILIS:

pinut, että olen niin arvokas, ettei pohdintani ole turhaa, vaikkei se aina johda mihinkään.

Huomaan nyt olleeni monessa asiassa äkkipikainen ja mustavalkoinen, mutta nämä ihmiset ovat antaneet minun kasvaa ja oivaltaa asioita.

Tukihenkilöni ovat ihan tavallisia suomalaisia. Sellaisia, jotka osaavat elää kristittynä arjessa – aika käytännön läheisiä tapauksia.

En tiedä, tarvitseeko jokaisen löytää itselleen yhtä ainoaa hengellistä ohjaajaa.

Ihmiset ja paikkakunnat vaihtuvat helposti esimerkiksi muuton myötä.

Tärkeetä on löytää sellainen porukka, jossa saa sanoa ääneen omat pohdintansa, epäilynsä ja ajatuksensa. Se voi löytyä vaikka omasta kotiseurakunnasta. Vaikka isosporukasta?

0

Nuotta 3/2006 | www.nuotta.com

painavat mieltäsi: sydänsurut, itsetuntoongelmat, perheen tuskat. Myös moraalisissa kysymyksissä kannattaa pyytää apua ja neuvoja ja tunnustaa synnit, jotka painavat mieltä jatkuvasti. Olo helpottuu, kun kertoo ne toiselle, ja saa kuulla anteeksiannon sanan. Kun sielunhoitaja julistaa syntisi anteeksi, Jeesus antaa ne taivaassa anteeksi.

Sielunhoito on kappaleen matkaa kulkemista yhdessä apua tarvitsevan ihmisen kanssa, ”matkakumppanuutta”.

Jo syvien tuntojen jakaminen lähimmäisen kanssa helpottaa, vaikka kuuntelija ei sanoisi sanaakaan.

SYYTÄ,

MIKSI KIRKON OVET KÄYVÄT Räpkolumni

Suomalaiset eroavat kirkosta kiihtyvällä tahdilla.

Miksi? Nuotta esitti Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kati Niemelälle kolme syytä, ja Niemelä kommentoi Nuotan väitteitä.

Väite:

KULTTUURI ON VANHAA. Kirkon toiminta on ihmiselle vierasta.

Jumalanpalvelus on jähmeä ja vanhanaikainen ja siihen on vaikea päästä sisään. Tuoreet toimintamuodot, kuten tuomasmessu ja kauneimmat joululaulut, vetävät ihmisiä.

Kati Niemelä sanoo: Tavallaan tuossa on perää, ilman muuta.

Niillä, jotka eroavat kirkosta, ei yleensä ole mitään kokemusta, että kirkko olisi houkutteleva. Nuoret eroajat ovat sitä mieltä, että kirkolla ei ole heitä varten mitään toimintamuotoa. Kirkosta eroavat suhtautuvat kirkkoon neutraalisti tai positiivisestikin, hyvin harvoilla on mitään kirkkovihaa. He vain kokevat, että kirkolla ei ole heille mitään tarjottavaa.

Väite:

Maallikkosaarnaajat Kuvat SXC / Sefton Billington ja Sami Alajarva

TOIMINTA EI TAVOITA. Kirkko elää omaa elämäänsä yhteiskunnassa irralla ihmisistä. Poikkeus on

ripari, mutta se ei saa nuoria sitoutumaan kirkkoon. Nuoret aikuiset, jotka nyt eroavat kirkosta, ovat aikanaan käyneet rippikoulun ja ehkä tykänneetkin siitä.

Kati Niemelä sanoo: Isoin osa kirkosta eroajista on käynyt riparin, ja se on ollut useimmille heistä kiva ja hauska kokemus. Se on kuitenkin valtaosalle jäänyt hengellisesti merkittömäksi eikä se ole vaikuttanut näiden ihmisten uskonelämään.

Koska useimpien kotitausta ei ole ollut hengellinen, rippikoulu on jäänyt irralliseksi, eikä ole voinut liittyä mihinkään heidän elämässään. Monilla eroavista on myös negatiivisia kokemuksia rippikoulusta, mutta useammilla muistot ovat kuitenkin hyviä.

En tiedä siitä, elääkö kirkko omaa elämäänsä. Osittain se on enemmän tiedotuksen ongelma: ihmisillä ei ole tietoa kirkon toiminnasta. Moni kirkosta eroava luulee, että kirkon toiminta on pelkkiä jumalanpalveluksia. Kirkon toimintahan on hyvin monenlaista ja riippuu paljon seurakunnasta, millaista toimintaa siellä on. Monet seurakunnat ovat hyvin uudistavia.

Väite:

SISÄLTÖ ON TYHJÄÄ.

Jäljellä on vain kuoret. Kun ei uskalleta sanoa mitään, ettei kukaan loukkaantuisi, kukaan ei loukkaannu. Tulos on, että kukaan ei loukkaannu, mutta ketään ei myöskään kiinnosta se, mitä

sanotaan. Siksi koetaan, että kirkolla ei ole mitään annettavaa.

Kati Niemelä sanoo: Kirkon kannanotoilla on taipumus ärsyttää. Varsinkin sellaisille, jotka ovat valmiiksi etäällä kirkosta, kirkon lausunnot saattavat olla viimeinen niitti. Eroajissa on kaksi joukkoa: toiset eroavat, koska kokevat kirkon vanhoilliseksi, ja toiset taas, koska kokevat kirkon liberaaliksi.

Etenkin nuoret aikuiset kokevat, että kirkko on suvaitsematon. Vanhat miehet puolestaan pettyvät useimmiten kirkon liberaalisuuteen. Toki on myös nuoria aikuisia, joita häiritsevät kirkon liberaalit kannanotot.

Toisaalta kirkon varovaisuus ja selkärangattomuus kannanottojen suhteen ärsyttää ihmisiä. Kirkko puuhastelee epämääräisten asioiden kanssa, kun sen tulisi puhua kristinuskon keskeisistä asioista.

Jotta ihmiset pysyisivät kirkossa, kirkon kosketuksen ihmisiin on oltava mahdollisimman henkilökohtainen. Juuri yhteiskunnallinen työ pitää ihmisiä jäseninä. Vanhoilla ihmisillä kirkko ja isänmaa kuuluvat yhteen, ja kirkon jäsenyys on osa suomalaisuutta. Nuoret aikuiset eivät enää näe asiaa samalla tavalla. He voivat uskoa tai olla uskomatta Jumalaan, mutta eivät koe tarvitsevansa kirkkoa hoitamaan heidän hengellistä elämäänsä. He ajattelevat että voivat hyvin uskoa ilman kirkkoakin.

Johannes Koskenniemi Kuva SXC / Andre Bogaert ja Kati Niemelä

Nuotta 3/2006 2/2006



Kutsumuksen on säilyttävä

V

iime vuonna Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta erosi 33 043 ihmistä. Tilanne on sama muuallakin Euroopassa luterilaisen kirkon piirissä. Myös anglikaanikirkko Britanniassa kärsii jäsenkadosta. Mitä tämä kertoo ajastamme, ja mitä kirkon

• Kristillisiin seurakuntiin kuuluu noin 85 % suomalaisista.

• Viime vuonna evankelisluterilaisesta kirkosta erosi 33 043.

• Eroluvut ovat suuria etenkin pääkaupunkiseudulla.

tulevaisuuden eteen pitäisi oikein tehdä?

Teologian tohtori Timo Eskola Suomen teologisesta instituutista puhuu meneillään olevasta suuresta kulttuurimuutoksesta.

– Sille on tyypillistä, että kristinuskon perinteisesti edustamat uskomukset ja arvot syrjäytetään, hän toteaa.

Eskolan mukaan on todennäköistä, ettei laaja kirkosta eroaminen pysähdy. Ainut väline, joka kirkon työntekijöillä on tässä tilanteessa käytössään, on sana.

– Olennaista on, että työntekijöiden kutsumustietoisuus säilyy, ja että etsivä saa kirkossa kuulla syntiselle julistettavan evankeliumin.

Eskola sanoo, etteivät kirkosta eroavat ole seurakuntien aktiivisia

Työmuodot eivät tavoita

E

rityisesti nuorille aikuisille, eli kahtakymmentä vuotta vanhemmille nuorille, kirkolla ei ole tarjota vastaavaa toimintakokonaisuutta, kuten esimerkiksi muutamaa vuotta nuoremmille ripari-ikäisille on. Tästä syystä ei ole ihme, että kirkon aktiivisissa jäsenissä on tämän ikäryhmän kohdalla hävikkiä.

Jyväskyläläinen diakoniatyöntekijä Anssi Savonen on työssään saanut tarkastella läheltä kirkon eri toimintamuotoja ja -tapoja. Mikä aiheuttaa kadon tässä ikäryhmässä?

– Kiinnostusta kristillisiä asioita koh-

taan on varmasti monilla, mutta kirkosta on vaikea saada otetta. Vieraantuneisuuteen liittyy tiedon puutetta ja jopa vääriä uskomuksia. Monet nuoret aikuiset eivät kunnolla tiedä esimerkiksi sitä, mitä on lähetystyö tai diakoniatyö, tai mikä on kirkon pohjimmainen sanoma, Anssi summaa.

Sellaiset kirkot kasvavat, joissa Raamattua opetetaan ja evankeliumia julistetaan puhtaasti. Tämä tulisi sisäistää kaikessa kirkon suunnittelutyössä. Asia unohtuu helposti vaikka kyseessä on näinkin yksinkertainen ”luonnonlaki”.

1600-luvun virret eivät innost

K

irkossa kävijöiden virsirunoilijan elämäärä laskee ja mäkerta ja saavu• Musiikkieroavien lukutukset. Yhdektarjontaa pitää määrä kasvaa. Yksi syy sännen luokan päivittää kuulijoiden sunnuntaijumalanpalkeväällä järjesnäköiseksi. veluksien suosion lastetään valtakuun on musiikillisen • Myös musiikin on kunnallinen puhuttava samaa tarjonnan suppeus ja virsituntemukkieltä kuulijan yksipuolisuus. sen ja tulkinnan kanssa.

Tämän päivän nuoret koe, jonka reputovat vieroittuneet virsistä ja taneet jätetään arveisukulttuurista. Ehdotankin, motta luokalle. että peruskoulun opetussuunniTai sitten ei telmaan liitetään pakolliseksi aineeksi Tai sitten lähestytään ongelmaa toisesta virrenveisuuta kaksi tuntia viikossa ykkösuunnasta. Suomen gospelpappa Pekka sestä ysiluokkaan asti. Historian tunneilla Simojoki on uransa aikana vieraillut lukäydään järjestelmällisesti läpi jokaisen

2

Nuotta 3 /2006 | www.nuotta.com

vä

FIRST AID Onko kirkko out? Ovatko yli 33 000 kirkosta eronnutta ihmistä väärässä? Kolme asiantuntijaa analysoi tilannetta ja antaa konkreettistä ensiapua. Lue!

jäseniä vaan niitä, jotka eivät käy jumalanpalveluksissa tai raamattupiireissä.

– Kirkolla ei ole mitään annettavaa uskonnottoman ihmisen kysymyksille. Sen sijaan kirkon opetuksen tulee synnin ja armon julistuksen kautta synnyttää kuulijoissa tarve tulla yhä uudelleen Kristuksen luokse.

Voidaanko kansankirkko vielä pelastaa, ja onko siitä kiinni pitäminen nyky-

Kohtaamisen tärkeys On tärkeää, että opiskelevat ja perheelliset nuoret saisivat omannäköisensä paikan, jossa olla evankeliumin äärellä, ja josta löytää muita samanhenkisiä ihmisiä.

– Vaikka elämmekin individuaalisessa yhteiskunnassa, jossa yhteisöllisyys on katoava luonnonvara, ihmiset haluavat tulla kohdatuiksi ja tarvitsevat ryhmää, johon kuulua, Anssi sanoo.

Erilaiset seurakunnassa synty-

tilanteessa perusteltua?

Eskolan mielestä kansankirkko on aina ollut enemmänkin kuvitelma kuin todellisuus.

– Taivaaseen ei mennä jäsenkirjan perusteella. Tämä on luterilainen käsitys kirkosta. Todellinen kirkko löytyy sydänten tasolta, ja sen näkee vain Jumala. Siksi kirkolla on aina toivo ja tulevaisuus. Ne nimittäin eivät riipu ihmisistä vaan Jumalasta.

Ulkonaisen kirkkolaitoksen tulevaisuuteen hän suhtautuu pessimistisemmin.

– Meillä tulee käymään samoin kuin tähän mennessä on käynyt Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Luterilaisten määrä vähenee, verotulot laskevat ja kirkon toimintaedellytykset huononevat. Lisäksi kirkon työntekijöiden sitoutuminen kir-

kon opinkäsitykseen vähenee ja uskonnollinen identiteetti heikkenee.

Tällaisessa tilanteessa on Eskolan mukaan tärkeää, että sekä seurakuntien työntekijät että herätysliikkeet säilyttävät työnäkynsä.

– Työhän ei lopu tästä maailmasta ikinä. Evankeliumi tekee tehtävänsä kaikkialla, missä sitä saarnataan. Siinä mielessä mikään ei koskaan muutu eikä kirkon tulevaisuus ole sen huonompi kuin sen menneisyyskään.

vät yhteisöt vakiinnuttavat ihmiset paikalleen. Tähän kirkon olisi pyrittävä yhä selvemmin.

– Olen kokenut, että joskus ihmisiä pitää miltei raahata seurakunnan tilaisuuksiin, että he juurtuisivat kirkkoon. En tarkoita tietenkään pahassa mielessä raahaamista, vaan rohOlisi tärkeää, kaisua, että opiskelevat ja kannusperheelliset nuoret tamista saisivat omannä-

ja kohtaamista, Anssi selittää. Kun haetaan nuoria innostavia työmuotoja, on syytä varoa erilaisia temppuja, joilla ihmisiä houkutellaan mukaan. Toiminnan ydin on oltava evankeliumi ja uskon vahvistaminen. Erilaiset retket, sählykerhot ja toimintaillat ovat hyvä kuorrute, mutta niistä ei saa tulla pääasia.

siikki ei tavoita 99 prosenttia väestöstä.

– On mietittävä, mikä on musiikin tehtävä. Onko se esittää tyhjille saleille keskiajan sävellyksiä vai auttaa kirkkokansaa tulemaan evankeliumin äärelle?

tä ensin, tarjonta sitten, hän tuumii.

Hän haluaisi rohkaista nuoria ihmisiä itse tarttumaan kitaran kaulaan ja musisoimaan Jumalan kunniaksi. Myös uskova voi olla taiteilija – niin muusikkona kuin tanssijanakin! On äärimmäisen tärkeää, että nuoret ymmärtävät tämän. Kristilliset taidepainotteiset tapahtumat, leirit ja opiskelupaikat auttavat taiteilijanalkuja löytämään oman identiteettinsä uskovana ja luovana ihmisenä. Ihmiset huomaavat, etteivät ole asian kanssa liikkeellä yksin. Tältä pohjalta on hyvä ponnistaa korkealle!

Annemaria Paukkunen Kuva STI

• Olennaista on kutsumustietoinen työnäky.

• Evankeliumin tärkeys ei muutu.

Touko Hjelt touko.hjelt@nuotta.com Kuvat Anssi Savosen arkisto ja SXC / Daniel Wildman

köisensä paikan.

nosta! kuisissa seurakunnissa ympäri Suomea ja on päässyt näkemään, miten kirkollisten tilaisuuksien musiikkikulttuuri on ristiriidassa valtaväestön tottumusten kanssa.

– Ihmisille on puhuttava heidän omalla kielellään. Tämä koskee myös musiikkia. Ei se ole ihme, etteivät jumalanpalvelukset vedä nuoria, koska he ja 1600luvun urkumusiikki eivät puhu samaa kieltä, Pekka Simojoki laukoo.

Simojoen mielestä musiikin muodolla ei niin ole väliä, kunhan evankeliumi ei lauluista katoa. Jos oletetaan, että kymmenen prosenttia väestöstä kuuntelee gospel-musiikkia, ja heistä noin kymmenen prosenttia kuuntelee urkumusiikkia, on selvää, että jumalanpalvelusten mu-

Kristillinen taiteilija Onneksi hidasta muutosta tapahtuu.

Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan käy niin, että kun ihmiset vaativat ja haluavat kuulla heitä koskettavaa musiikkia, sitä aletaan myös pikkuhiljaa tarjota. Simojoki kutsuu tätä positiiviseksi kulttuurivallankumoukseksi.

– Se ei tapahdu ylhäältä päin piispojen ja kanttoreiden toimesta, vaan sen saa aikaan valtava kysyntä. Kysyn-

Touko Hjelt Kuva Philippe Gueissaz

Asiantuntijan vastaanotolla

Kristillisiä kouluja lakkautetaan, opettajat eivät saa opettaa tunnustuksellisesti, Enkeli taivaan halutaan poistaa joulujuhlasta… Saako koulussa enää kristitty ollakaan? Mitä maassamme tapahtuu, kansanedustaja Päivi Räsänen?

e n n u T

Miten kristittynä tulisi suhtautua siihen, että kaikki kristillisyys yritetään hävittää koulun perinteestä?

– Tällainen kehitys on tosiaan menossa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla. Ajattelen, että sen tulisi kannustaa meitä elämään kristittyinä arkipäivässä. On hyvä herätä myös rukoilemaan koulumaailman puolesta – on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on oikeus sisäistää kristillisiä arvoja ja kuulla evankeliumia.

Mihin vetoavat ne, jotka tällaisia muutoksia tahtovat tehdä?

– Usein vedotaan siihen, että uskonnonopetus ei enää saa olla tunnustuksellista vaan ”oman uskonnon opetusta”. Uskonnon harjoittaminen ja opettaminen erotetaan toisistaan. Uskonnonvapauslaki ei kuitenkaan kiellä kaikkea: oman uskonnon ope-

OIKEUTESI

tus, samoin kuin koulun juhlat, saavat sisältää esimerkiksi rukouksia, virsiä ja raamatunlukua. Se kaikki katsotaan kuuluvaksi suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. On tärkeää tietää, että myös koulujärjestelmämme hallinnossa on henkilöitä, jotka oman vakaumuksensa tähden tahtoisivat vähentää kristillisyyttä.

Kuinka lainsäädäntö puolustaa kristillistä opetusta ja kasvatusta?

– Kristittyinä me voimme vedota uskonnonvapauslain tuomaan oikeuteen elää uskoamme arkipäivässä. Kyse on niin sanotusta positiivisesta uskonnonvapaudesta. Jos joku koulusta kieltää esimerkiksi rukouspiirin pitämisen, hän rikkoo tätä oikeutta vastaan. Vapaus harjoittaa uskontoa on perustuslakiin kirjattu oikeus. Ikävä kyllä uskonnonvapauslakia tulkitaan usein väärin, sekä tahattomasti että tahallisesti.

Mitä etuja on kristillisessä koulussa?

– Kristilliset koulut ovat syntyneet vanhempien tarpeesta saada lapsille koulu, joka tukee kotikasvatusta. Kristillisessä koulussa voidaan lähteä selkeästi muodostetusta maailmankatsomuksesta liikkeelle – se on lapsen ja nuoren kannalta turvallinen kasvuympäristö. Kouluissa korostetaan kristillistä ihmiskuvaa, sitä, että jokainen on arvokas. Se antaa selkeän perusteen esimerkiksi koulukiusaamista vastaan.

Kristillinen kasvatus voi toki toimia tavallisessakin koulussa.

Voiko yksittäinen nuori vielä huoletta julistaa evankeliumia koulussaan?

– Tahdon painottaa, että kristitty nuori ei todellakaan riko mitään lakia julistaessaan evankeliumia koulussaan.

Vaikka laissa määritelty uskonnonopetus ei ole uskon harjoittamista tai evankeliumin levittämistä, laki koskee vain opettajia – ei oppilaita.

Yksi hyvä tapa on perustaa kouluun rukouspiiri ja mainostaa sitä vaikkapa ilmoitustauluilla.

Uskonnontunnin keskusteluissa kannattaa tuoda oma vakaumuksensa esille.

Rohkaisen myös pitämään kristillisiä aamunavauksia – itse pidin ensimmäisen hengellisen puheeni nimenomaan lukion aamunavauksessa. Kun sen jälkeen menin oppitunnille, historian opettaja totesi: ”Olipa hieno puhe, aluksi luulin, että siellä oli seurakunnan lehtori puhumassa!” Siitä jäi kannustava olo. Pidetään Jeesusta esillä ja kerrotaan siitä, mitä hän meille merkitsee!

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com Kuvat Päivi Räsänen ja SXC / Laura Tulaite

4

Nuotta 3/2006 | www.nuotta.com

Kuukauden seurakuntalainen Tapaan Miikka Vuorisen Kauniaisten asemalla. Kauniaisten lukiota käyvä Miikka on kiiruhtanut haastatteluun suoraan vanhojentansseistaan.

Frakki on vaihtunut rennon sporttiseen asustukseen.

– Ihan hyvin se meni. Tanssiparin mekko oli vaan niin iso, että se oli jatkuvasti vähän tiellä, Miikka kommentoi tanssiaisia.

Espoolainen Miikka Vuorinen kuuluu Verkosto-seurakunnan nuorisosoluun. Verkosto on pääkaupunkiseudulla syksystä 1999 vaikuttanut soluyhteisö, joka toimii luterilaisen kirkon sisällä. Solut ovat pienryhmiä, jotka kokoontuvat esimerkiksi jäsenten kodeissa. Kotiryhmiä Verkostossa on tällä hetkellä noin 35. Verkosto-seurakunta korostaa Raamatun tutkimisen ja rukouksen merkitystä, avoimuutta toisille soluissa ja yhteisiä opetuspainotteisia jumalanpalveluksia, joita järjestetään joka sunnuntai.

Mitähän tästä tulee?

Miikka kävi Espoon seurakunnan riparin kesällä 2004, ja saman vuoden lopulla Verkoston nuorten solu perustettiin. Solu alkoi

ka pidetään solun toimitilassa Huopalahden aseman vieressä, yksi solulaisten kotona järjestettävä pidempi Long night sekä yksi yhteinen vierailu Verkoston messussa. Nuorisosolu on alkanut järjestää myös tyttöjen ja poikien iltoja.

Solun tavoitteena on kasvaa. Kun solusta tulee esimerkiksi yli kymmenhenkinen, solu jakaantuu.

– On tärkeää, että solu on pieni, jotta kaikki saavat suunvuoron, Miikka tähdentää.

Jakamista ja solujakautumista

Verkosto on lähtenyt viemään solutoimintaa eteenpäin kouluttamalla esimerkiksi Tampereen seurakunnissa. Tavoitteena on tuoda seurakuntiin solutoimintaa täydentämään jo olemassa olevaa toimintaa. Soluilla pyritään tavoittamaan niitä, joita perinteinen seurakuntatoiminta ei tavoita. Miikka rohkaisee nuoria mukaan: – Solu ei ole mikään sisäpiiri, vaan uudet ihmiset ovat Verkoston nuorisosoluun enemmän kuin tervetulleita!

– Vinkkinä vaan, että valtaosa solumme jäsenistä on sinkkuja, Miikka motivoi pilke silmäkulmassa.

Ulkona paukkuu pakkanen, mutta sehän ei Miikan menoa haittaa. Vanhojen tanssit eivät uuvuttaneet Miikkaa – päinvastoin!

Hän heittää vielä parit voltit ja slaidit hankeen. Kamera ja toimittaja ovat Miikkaa ennen kohmeessa.

Kukin valmistaa nuorisosolun illoissa vuorollaan ruokaa. Virran lailla soljuva ilta sisältää sanaa, ylistystä ja opetusta. Solulaiset jakavat illoissa paljon omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Miikalle jakaminen on erityisen tärkeää.

– Monista uskoon liittyvistä asioista en edes pysty puhumaan muille kuin solulaisille, Miikka kertoo.

– Solun vahvuus onkin pienuus – kun tuntee kaikki, on helppo avautua.

Miikka on vauhdikas persoona ja toivoisi solutoimintaankin lisää actionia.

– Olisi kiva peuhata solun kanssa ulkona ja sitten rupatella vaikka nuotiolla. Täytyykin ehdottaa! Miikka keksii.

Nuorisosolussa käy tällä hetkellä yhdestä yhdeksään nuorta ja kolmesta viiteen vetäjää. Perjantaisiin koti-iltoihin solulaiset kutsuvat ystäviään.

– Muutamat vieraat eivät tukahduta avointa keskustelua, Miikka huomauttaa.

Verkosto laajenee

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com

Soluelämää seurakunnassa Miikka IKÄ:

6

VIIKON TÄYTTÄVÄT:

Vapaapalokuntatoiminta, vartion vetäminen, pyöräily, Verkoston solu UNELMAKÄMPPÄ:

Rauhallisella alueella lähellä metsää tai puistoa, jossa pääsee polkemaan MIELIALAA NOSTAA: Hyvä sää

Verkoston nuorisosolun top 5 . Torstaisen Flow nightin katkeamaton illan kulku 2. Hyvä ruoka, jota ei koskaan jää yli 3. Kynttilät 4. Snuukkaus = maataan lattialla pimeässä gospelmusiikin soidessa hiljaa ja tuodaan omat ajatukset Jumalan tykö 5. Keskustelut tyttö– poika-jutuista

MIELIALAA LASKEE:

kokoontua neljän vetäjän ja kolmen nuoren voimin.

– Olen ollut alusta asti mukana. Aluksi epäilytti, mitähän tästä tulee. Erityisesti jännitti, millaisia vetäjät olisivat, Miikka kertoo.

Epäilykset ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi. Solu on Miikalle tärkeä juttu.

– Solu auttaa pitämään rytmiä yllä hengellisessä elämässä. Illoissa oppii aina myös jotain uutta, Miikka kuvailee.

Solu kokoontuu kerran viikossa. Kuukauteen mahtuu kaksi torstain Flow nightia, jo-

Lisää Verkosto-seurakunnasta: www.verkosto.net

Sarjis Tea Ikonen

Katteettomat lupaukset, epäonnistuminen ja häviäminen

Nuotta 3/2006

5

Ilmiö

Tekisi mieli kertoa Jeesuksesta, mutta miten? Ujostuttaa aloittaa juttelua kavereiden kanssa aiheesta, jos keskustelu ei sattumalta siihen solju. Traktaattien jakaminen kadun kulmassa tuntuu vanhanaikaiselta, lukeeko niitä edes kukaan? Nyt on kuitenkin evankeliointiin tulossa uusia tuulia, sillä Turusta kuuluu kummia!

K

esäkuun alkupuolella Turussa järjestetään tapahtuma, jossa Jeesuksesta kerrotaan aivan uudella tavalla! Turkuun odotetaan saapuvaksi noin tuhatta nuorta ja nuorta aikuista ympäri Suomen, sekä myös esimerkiksi Englannista, Saksasta ja Ruotsista.

Päivien aikana järjestetään erilaisia palvelutempauksia, jotka jaetaan kolmeen osaan: käytännön palvelua, aktiviteetteja ja taiteita. Käytännön palvelu tarkoittaa

Tämän kirjan luin Narnian luoja kirjoitti myös muita laadukkaita ja kristillisiä teoksia. Paholaisen kirjeopisto on nerokas ja oivallinen kuvaus ihmisen kiusauksista.

”P

aras keino paholaisen karkottamiseksi, jollei hän tottele Raamatun sanaa, on nauraa ja ivata häntä, sillä hän ei voi sietää pilkkaa”, totesi Luther aikanaan. Saman lauseen kirjoitti C. S. Lewis kirjansa Paholaisen kirjeopisto (1942) ensimmäiselle sivulle. On melkoisen selvää, että kehitellessään kirjan sisältöä hän on pitänyt lausetta keskeisenä.

Vaatii aikamoista mielikuvitusta ja jok-

6

Nuotta 3/2006 | www.nuotta.com

lippuja tapahtuman jokaisena iltana järjestettävään tilaisuuteen. Siellä soivat gospelin ykkösnimet, ja sitä siivittävät multimediaesitykset sekä mitä erilaisimpia taidemuotoja hyödyntävä lavashow.

Viimeisenä iltaisin järjestetään rukouspalvelu.

Miksi? esimerkiksi pihojen siivoamista, autojen pesemistä tai vanhainkotivierailuja. Aktiviteetit voivat olla urheilullisia nuorille tarkoitettuja palvelutempauksia, esimerkiksi katukorismatseja tai vaikka jalkapalloturnaus. Evankeliumia kerrotaan myös taiteiden, kuten musiikin, maalauksen ja tanssin avulla.

Kaikki tämä toteutetaan ihmisille ilmaiseksi. Urbaanin unelman tavoitteena on tuoda evankeliumi jokaisen turkulaisen luokse palvellen ja rakkauden tekoja tehden.

Päivän aikana Urbaanissa unelmassa tapahtuu monenlaista.

Aamu alkaa aamiaisella ja ylistys- ja rukoustilaisuudella. Sen jälkeen tapahtuman osallistujat jakautuvat eri puolille Turkua toteuttamaan palvelutempauksia.

Tempausten aikana ihmisille jaetaan vapaa-

”Vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa 8 prosenttia suomalaisista kertoi olevansa uudestisyntyneitä kristittyjä, joilla on henkilökohtainen usko Jeesukseen. Luku on aivan valtavan vähän. Siksi haluamme tehdä tätä työtä. Haluamme nähdä, että jotain todellista tapahtuu. Haluamme nähdä, että Suomen kansa voisi uudestaan löytää uskon Jeesukseen”, Markus Nikkanen kertoo.

Tapahtuman järjestäjillä on sydämessään unelma herätyksestä. He eivät vain istu ja odota sitä vaan todella toimivat unelmansa eteen. ”Tahdoimme löytää tälle ajalle toimivat tavat levittää uskoa, sillä tuntuu, että ihmiset kyllä tietävät, mitä kristityt vastustavat, mutta eivät, kenen puolella kristityt ovat. Tässä tapahtumassa me ensin rakastamme ja palvelemme, sitten vasta puhumme. Se on tapamme tuoda evankeliumi ihmisten lähelle”, Nikkanen kertoo.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Urbaani unelma juontaa alkunsa jo oikeastaan Raamatusta asti. Siellä Jeesus antaa lähetyskäskyn, tehtävän jokaiselle uskovalle kertoa evankeliumia kaikille maailman ihmisille. Siitä tässä kaikessa on kyse.

Jos halutaan etsiä vähän lähempää juuria Urbaanille unelmalle, kannattaa kääntää huomio ensinnä Markus Nikkaseen, Urbaanin unelman koordinaattoriin. Vuonna 2000 Nikkanen oli Englannissa Manchesterissa. Siellä oli anglikaanien järjestämä aktiotapahtuma,

johon saapui yli 11 000 nuorta eri maista.

Kymmenen päivän ajan siellä kerrottiin erilaisten rakkauden ja palvelun tekojen kautta kaupungin asukkaille Jeesuksen rakkaudesta. ”Siellä muhun kolahti jokin. Traktaatit ja muut eivät olleet lainkaan mun juttu kertoa evankeliumia, vaikka niidenkin jakamista olin kokeillut. Tapahtuma oli todella hieno, kaikki se auttaminen, katukahvilat ja katuevankeliointi… Se oli mieletön juttu. Tapahtuman aikana ihmisiä tuli uskoon valtavia määriä”, Markus muistelee.

Markus jäi pohtimaan, miksei Suomessakin voitaisi järjestää jotain samanlaista.

Kului muutama vuosi, ja Markus sai kutsun Turkuun järjestämään vastaavaa tapahtumaa. Tapahtuman nimi on Urbaani unelma. ”Tunnen, että monet langat ovat menneet yhteen. Tunnen tässä työssä todella Jumalan antaman sykkeen”, Markus toteaa.

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com Kuvat www.urbaaniunelma.com

a Tapahtuman suojelija on Arkkipiispa Jukka Paarma.

Urbaani unelma

Tapahtuma, jonka tavoitteena on tuoda evankeliumi jokaisen turkulaisen luokse MILLOI N? 6.– .6.2006 MISSÄ? Turussa KUK A? Turun seudun kristilliset seurakunnat

MIK Ä?

VOI KO MEN NÄ MU KAA

N?

Kyllä!

LISÄTIETOA NETISSÄ :

www.urbaaniunelma.com

Paholaisen kirjeopisto seenkin kieroutunutta näkövinkkeliä keksiä kirjoittaa romaani paholaisen kertomana. Lewisin idea on kuitenkin hauska: Paholaisen kirjeopisto on kokoelma kirjeitä, jotka kokenut paholainen kirjoittaa paholaisveljenpojalleen. Oppipojan työmaa on englantilaisnuorukainen, josta – kaikista ponnisteluista huolimatta – tulee kristitty heti kirjan alkupuolella.

Lopputarina kertookin sitten henkiolennon taktiikoista ja sinnikkäistä yrityksistä saattaa nuori uskovainen kiusauk-

seen ja pois Vihollisen käsistä – ja lopulta Alhaisen Isän kotiin, helvettiin.

Kuten takakansikin mainostaa, on kirja sekä hauska että vakava – ja molempia yhtä aikaa. On koomista lukea, kuinka ihmisiä kutsutaan potilaiksi ja projekteiksi, ja kuinka paha kerta toisensa jälkeen saa kaatua omaan sukkeluuteensa. Kertojan näppärät sanavalinnat ja paholaisten keskinäiset suhteet saavat väkisinkin välillä hymähtämään. Kuvaukset ihmisen elämästä, tunteista ja ajatusmaailmasta ovat toisinaan todella osuvia.

Toisaalta juuri osuvuutensa vuoksi kirja täytyy ottaa myös vähän tosissaan: ihminen on yllättävän helposti keploteltavissa pahan pauloihin. Eri elämänvaiheet tuovat tähän tosiasiaan vielä omia yksityiskohtiaan. On totta, että kristittynä

eläminen ei vielä tarkoita perille pääsemistä. Matkalla on vielä paljon mutkia, joissa on vaarana lähteä toiselle polulle.

Paholaisen kirjeopisto on mielestäni hyvä lukukokemus. Sen pitkät kappaleet ja pohdinnat eivät päästä lukijaa helpolla, mutta miksi niiden pitäisikään? Aihehan on kuitenkin äärimmäisen vakava.

Loppuun vielä lainaus kirjasta – paholaisen pohdintaa aiheen tiimoilta: ”Ajan pitkään joko Isämme tai Vihollinen tulee sanomaan ’minun’ kaikesta, mitä on, ja varsinkin jokaisesta ihmisestä. Kyllä he lopulta saavat tietää, kelle heidän aikansa, heidän sielunsa ja ruumiinsa todella kuuluvat – eivät ainakaan heille, kävi miten kävi.”

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com

Nuotta testaa

Reilut eväät

rinteessä Älä ole epäreilu vaan kerää rinnereppuun Reilun kaupan reilut eväät.

Y

hä useammista ruokakaupoista on saatavilla jatkuvasti laajentuva valikoima Reilun kaupan tuotteita. Reilu kauppa takaa kehitysmaiden viljelijöille oikeudenmukaisen korvauksen heidän tekemästään työstä.

Miksi maksaa reilulla kädellä?

Kaupassa käsi ei aina tartu muita kalliimpaan Reilun kaupan tuotteeseen. Reilussa meiningissä raha tavoittaa kuitenkin paremmin sen, joka on työn tuotteen eteen tehnyt. Kauppaa käydään ilman turhia välikäsiä. Näin taataan viljelijälle suurempi osuus tuotteen loppuhinnasta.

Paitsi että Reilun kaupan viljelijät saavat tuotteista paremman hinnan, maksetaan viljelijä- ja työyhteisöille myös erillistä Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu elinolojen parannuksiin.

Rinne-eväiden luettelosta löydät myös tiedon, miten tuotteista saadut Reilun kaupan lisät on käytetty.

Geobar-myslipatukka (rusina-karpalo) Kuvaus: Terveellinen ja raikas vaihtoehto suksi-snackiksi. Parempaa kuin epäreilut lajitoverinsa, ja hintakin on kilpailukykyinen. Nami!

Alkuperämaat: Etelä-Afrikka (rusina) ja Chile (hunaja)

Reilu meininki: Reilun kaupan lisätulojen avulla viljelijät ovat pystyneet myös opettelemaan viininviljelyssä tarvittavia taitoja.

Hinta: 1,20 e (35 g)

Suklaahippukeksit Kuvaus: Tosi suklainen tapaus slalom-seikkailuun.

Alkuperämaat: Dominikaaninen tasavalta (suklaa) ja Paraguay (sokeri) Reilu meininki: Paraguaylaiselle viljelijäyhteisölle on suunnitteilla rakentaa Reilun kaupan lisätuloilla oma kaivo, sillä tällä hetkellä kaikki juokseva vesi täytyy hakea kävelymatkan päässä sijaitsevasta lähteestä.

Hinta: 3,50 e (200 g)

Appelsiinimarmeladi Kuvaus: Levitä marmelaatisi vaikka paahtoleivälle. Marmeladi on todella voimakasta, ehkä jopa happoista.

Alkuperämaa: Paraguay (sokeri) Hinta: 4,95 e (340 g)

Reilun kaupan banaanit Kuvaus: Luonnonmukaisesti viljellyt banskut ovat kiireisenkin kiitäjän evästä.

Alkuperämaa: Ecuador

Reilu meininki: Banaaninviljelijät käyttivät Reilusta kaupasta saamiaan tuloja vuonna 2003 esimerkiksi viljelijöiden koulutukseen ja terveysvakuutuksiin. Myös viljelijöiden lapsille maksettiin lukuvuoden alussa koulunaloitusraha.

Hinta: 2,40 e / kg

Clipper-kaakaojuomajauhe Kuvaus: Tämä suklaajuoma voittaa hiihtokeskusten kaakaot. Arvokas jauhe ei valitettavasti ole kovin riittoisaa vaan lysti loppuu lyhyeen.

Alkuperämaa: Dominikaaninen tasavalta Reilu meininki: Reilun kaupan ansiosta vähäosaisimpiin viljelijäyhteisöihin on toimitettu terveyspalveluja ja kylien köyhimpiä perheitä tuetaan muun muassa ostamalla näiden lapsille koulutarvikkeita.

Hinta: 5,95 e (400 g)

ria. Aprikoosit tuovat kaivattua kirpeyttä. Makeita banaaneja saisi olla enemmänkin.

Alkuperämaa: Brasilia, Etelä-Afrikka, Pakistan ja Uganda Reilu meininki: Koulutus, työstä saatu oikeudenmukainen korvaus ja mahdollisuus lainan ottamiseen näkyvät parannuksina lukuisten banaanin- ja ananaksentuottajien elinoloissa.

Hinta: 3,95 e (500 g)

Trooppinen pähkinäsekoitus Kuvaus: Kerää kumpareilla proteiinisi cashew-, pekan- ja parapähkinöistä. Sekoitus sisältää myös rusinoita ja banaanilastuja. Varo, ettei näihin iske himo!

Hinta: 3,40 e (200 g)

Pirkka appelsiini-mangotäysmehu Kuvaus: Pirtsakka, sokeriton ja C-vitaminoitu mehu herättää aamu-unisen rinnehirmun. Huippu hinta-laatusuhde!

Alkuperämaa: Kuuba Reilu meininki: Reilun kaupan lisillä on muun muassa hankittu viljelijöille uusia koneita, sähköä, suojavaatteita ja työkenkiä sekä kunnostettu köyhimpien perheiden koteja.

Hinta: 1,50 e / l

Fair Trade -mysli Kuvaus: Energinen välipala vaikka maidon kanssa. Hunajalla, kanelilla ja hedelmillä maustettu mysli ei kaipaa edes lisäsoke-

Riikka Hämäläinen

Reilu kauppa takaa…

Tuotannossa ei käytetä lapsityövoimaa. aan • Ihmisoikeuksia kunnioitet sia euk oik n ide ja työntekijö valvotaan. lli• Tuotteet viljellään mahdo simman luonnonmukaisesti.

• Tuotteet ovat korkealaatuisia.

•

Nuotta 3/2006

7

Gospel Center

Olette pitkän taipaleen gospelmuusikkoja. Kuinka pitkään olette esiintyneet yhdessä?

– Me tutustuttiin vuonna 1987. Siitä alkaen on oltu yhdessä liikkeellä. Minä aloitin oman urani Outi Terhona vuonna 1977 ja Lee vuoden 1982 tienoilla.

Oliko teille itsestäänselvyys lähteä keikkailemaan kahdestaan?

– Itsestäänselvyys… hmm… sanotaan paremminkin häkellyttävä yllätyslahja Jumalalta. Me ollaan parhaat kaverukset.

Puoliskot.

Miltä tuntuu esiintyä puolison kanssa?

Syntyykö erimielisyyksiä musiikin tekemisestä tai kiertueella ja keikoilla?

– Me ollaan varmaan sekä suorasanaisimmat kriitikot että kannustajat toisillemme. Meillä on hyvin samanlainen maku ja sama näky asioiden suhteen. On kivaa harjotella ja esiintyä yhdessä.

Mikä on eksoottisin paikka, jossa olette esiintyneet?

– Meidän kylän poliisiasema.

Eroaako Keski-Euroopan yleisö suomalaisesta?

– Yllätyksiä on koettu molemmissa paikoissa.

Suomi vai Itävalta?

– Jaa että kumpi on mustikka ja kumpi mansikka? Rakkaat ystävät, kirkkaat järvet ja kajakit, laakeelakiset tunturit ja nuotio, koskematon luonto… Sanotaanko, että molemmista maista löytyy.

Mitä touhuatte ennen keikkaa?

Onko teillä backstage-salaisuuksia?

– Ennen keikkaa rukoilemme järjestäjien kanssa, jos se on mahdollista. Kysellään

VIIMEISET MOHIKAANIT

Outi ja Lee Müller ovat gospelkonkareita.

Itävallassa asustava hippipariskunta saapuu Suomen kiertueelle maaliskuussa.

Nuotta kyseli puolivakavia avioparin kiertue-elämästä.

aulu

u

vähän paikkakunnan tilanteesta ja lähdetään liikkeelle siltä pohjalta.

Outi & Lee kiertueella Suomessa: 6. 3. 8. 3. 9. 3.

26. 3. . 4.

Salon kirkko 9.00 Rauma / Nuorten Talo 9.00 Iisalmi / Vanha Kirkko 8.00 Tampere / Pispalan kirkko 7.00 Helsinki / Musamessut / Pyhän Sydämen kappeli 8.00 7. 4. Helsinki / Temppeliaukion kirkko 9.00

8

Nuotta 3/2006 | www.nuotta.com

Entä perinteeksi muodostuneita tapoja ennen keikkaa?

– Pyrimme olemaan ajoissa paikalla! Sitten on roudausta ja sound-check. Jossain vaiheessa pystytetään cd-pöytä. 70-luvulla jeesushippiherätyksen aikoihin kaverit joskus jopa kiersi rukoillen konserttirakennusta keikan aikana. Jos meillä on aikaa, on tosi koskettavaa kiertää rukoillen esimerkiksi vankiloissa tuolirivejä ennen kuin vangit tuodaan sisälle. Siinä tilanteessa on melkein pakko rukoilla.

Jännitättekö esiintymistä?

– Olis hyväkin säilyttää sellanen terve ”holy fear”, pyhä jumalanpelko. Me jännitetään molemmat ehkä enemmän kah-

denkeskisiä sielunhoitokeskusteluja. Niissä tapahtuu joskus häkellyttäviä käänteitä, joissa saattaa mennä jauhot suuhun.

Millaisia projekteja teillä on meneillään?

– Luettiin jalat alta vievä K. P. Yohannanin kirja Revolution in World Missions, suomeksi Haaste joka tulee sydämestä.

Jumala tekee suuria ”Gospel for Asia” -porukan kautta. Me äänitämme nyt sen tiimoilta englanninkielistä cd:tä, jonka avulla haluamme kannattaa kyseistä työtä. Lähetystyöstä kiinnostuneet voi tsekata osoitteen www.gfa.org. Sieltä voi tilata kirjan ilimatteeks.

Millainen on jeesushipin taivas?

– Jeesuksen luokse pääseminen on taivasta. Jeesuksen odotus on kuin pyhän

juhlan aattoiltaa. Raamatun kuvausten mukaan taivas on jotain niin kä-sit-tämät-tö-män ihanaa, ettei sitä tässä ruumiissa kestäiskään. Onneksi saadaan uusi ruumis.

Ajatelkaa nyt: nähdä Jeesus kasvoista kasvoihin. Siinähän sulais siihen paikkaan! Ei maan päällä sellaseen rakastumisen tunteeseen yllä ihmisen ymmärrys.

Paavali kirjoitti, että kun se temmattiin Paratiisiin, ei ihmisen sanat pysty kuvaileen sitä, mitä se siellä kuuli. Hetkellä millä hyvänsä Jeesus voi tulla ja temmata omansa taivaaseen! www.outi-loves-lee.com

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat Outin ja Leen arkisto

Leffat

München

M

enestysohjaaja Steven Spielberg on tarttunut uusimmassa elokuvassaan todella kuumaan aiheeseen. Juutalaisten ja palestiinalaisten välien selvittelyt ovat olleet maailman politiikan otsikoissa siitä saakka, kun Israelin valtio perustettiin.

Muistan hyvin, mitä tapahtui Münchenin olympiakisoissa vuonna 1972.

Kahdeksanvuotias penkkiurheilija seurasi ihmeissään palestiinalaisterroristien tunkeutumista olympiakylään. He ottivat kaikki Israelin joukkueen 13 jäsentä panttivangeiksi. Vuorokautta myöhemmin kaikki panttivangit ja osa sieppaajista saivat surmansa epäonnistuneen vapautusyrityksen jälkeen Münchenin lentokentällä. München kertoo tämän surullisen tapahtuman seurauksista, jotka pikkupojalta jäivät aikanaan Lasse Virenin juoksujen varjoon.

Tositapahtumiin perustuva elokuva

kertoo Israelin tiedustelupalvelun perustamasta ryhmästä, jonka tehtävänä on etsiä ja salamurhata 13 palestiinalaista terroristia, joiden selitetään olleen mukana Münchenin verilöylyssä.

Elokuva kertoo ryhmän toiminnasta varsin tarkasti. Se piirtää seikkaperäistä kuvaa ryhmän johtajasta, Israelin tiedustelupalvelun upseerista, sekä hänen ryhmästään. Samalla myös ryhmän uhrit kuvataan tavallisina ihmisinä.

Juuri tämä piirre elokuvassa on saanut sekä juutalaiset että palestiinalaiset takajaloilleen. Molempien mielestä on väärin, että vastapuoli kuvataan tuntevina, sympaattisina ja aidosti elämään suhtautuvina inhimillisinä ihmisinä.

Tämä seikka tekee myös elokuvan katsomisesta aika rankan kokemuksen. Kun uhri kuolee, niin silloin kärsii oikea ihminen eikä toiminta elokuvien tunteeton ja paha roisto. Verenvuodatuksella jopa hieman mässäillään. Elokuvan kuluessa salamurhaajien aluksi kirkasotsainen porukkaa saa täsmäiskuissaan aikaan paljon ulkoista tuhoa. Samalla tapahtuu paljon tuhoa myös ihmisen sisällä. Salamurhilla on omat seurauksensa.

München ei kerro, kuka on oikeassa, se ei tule kummankaan puolelle. Elokuva kertoo kuitenkin, mitä tapahtuu, kun väkivalta saa otteen, kun paha kostetaan pahalla. Silmä silmästä ja hammas hampaasta ei johda kuin jatkuvaan koston

kierteeseen. Repiminen ja tuhoaminen ei rakenna mitään vaan tuhoaa kaiken myös ihmisen sisältä. Siinä on Münchenin melkoisen hyvä ja tärkeä viesti.

sisältö kadota niin Maallikkosaarnaajien räbäytyksestä saa juuri sitä mietittävää mitä ihmiset todella tarvitsevat. ”Saarnaajien” musataustat on tehty aika pitkälle sämpläämällä pätkiä sieltä täältä ja lisäämällä niihin beatit ja bassot – näin yksinkertaisesti sanottuna.

Soundeja löytyy niin klassisesta musasta kuin kitarapohjaisesta funkista. Levyn soundimaailma on mukavan rosoinen ja lämpimän kotikutoinen. Itse pidänkin enemmän juuri tämäntyylisestä ”eiliiansteriilistä” räpistä, joka kuulostaa siltä, että se on tehty maan alla eikä missään liian steriileissä olosuhteissa.

Pieni kehitysehdotus Maallikkosaarnaajille olisi se, että biisien ns. kertosäkeitä tai kohtia jotka jäävät parhaiten päähän, kannattaisi jollain tavalla vielä korostaa pohjien soundimaailmassa ja ylipäätänsä kokonaisuudessa. Nyt saattaa käydä vähän niin, että biiseistä tulee vähän liian tasapaksuja – samat samplet

jauhavat lähes läpi kappaleen. Toisaalta ehkä tämä kommenttini suistaisi vain valitun linjan liian kaupalliseen suuntaan.

Kannattaa kuitenkin kokeilla!

Eli ei muuta kuin tsemppiä tulevaisuuteen – tämä on suolainen debyytti!

Juha Heinonen

Laitakaupungin valot

M

ikä pelko on yhteinen kaikille ihmisille? Aivan oikein: jäädä yksin, toisten hylkäämäksi.

Kulttiohjaajan maineen jo eläessään saavuttaneen Aki Kaurismäen uusin elokuva Laitakaupungin valot kertoo juuri siitä: yksinäisyydestä.

Laitakaupungin valot päättää elokuvien Kauas pilvet karkaavat ja Cannes Grand Prix’llä palkitun Mies vailla menneisyyttä aloittaman sarjan. Ensimmäinen kertoi työttömyydestä ja toinen

asunnottomuudesta. Trilogian kolmas osa jatkaakin kehityskaaren loppuun; työttömyys voi viedä asunnottomuuteen ja totaaliseen yksinäisyyteen.

Elokuvan päähenkilö, yövartija Koistinen, etsii maailmasta omaa paikkaansa.

Pääseminen piireihin ei ole helppoa. Niin lähimmäiset kuin yhteiskunnan kasvoton koneistokin murskaavat hänen vaatimattomat haaveensa kerta toisensa jälkeen.

Yhteiskunnan hylkäämältä Koistiselta viedään työ, vapaus ja lopulta toivo. Koistinen on tosi passé myös naisten silmissä. ”Voiko yksinäisyyteen kuolla? Kyllä voi”, oli erään kampanjan slogan viime vuosilta. Kaurismäki on löytänyt Koistisen eli Janne Hyytiäisen silmistä juuri sen yksinäisyyden, mikä jää mietityttämään katsojaa päiväkaupalla. Elokuva haastaa pohtimaan millainen lähimmäinen itse on? Niin, montako yksinäistä sinä tunnet?

Kaurismäen tuottama, käsikirjoittama ja ohjaama elokuva kuuluu sarjaan elokuvia, joita matkailunedistämiskeskus ei sponsoroisi. Rekvisiitta on tuttuun tapaan 50-luvulta, ravintolat ankeita ja asunnot synkkiä. Tuttua Kaurismäkeä.

Synkän tarinan lopulla on kuitenkin valoa: ”Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään” 1 Moos 2: 18.

Tommi Hakkari Kuva Marja-Leena Hukkanen

Levyt Maallikkosaarnaaja Backpacker Records 2005 www.goodthings.org/ms/ Taas on levylautasella ceedeellinen niin suoraa sanomaa, että pitää oikein ottaa lakki pois päästä.

Gospelräppiduo Maallikkosaarnaajat tuuttaa 9 biisiä sen verran voimakkaita ajatuksia, että kuulija tuskin voi jäädä kylmäksi. ”Kristuksen takii meitä uskotaan tai vainotaan” (Kappeleesta Usko tai älä).

Maallikkosaarnaajissa vaikuttaa kaksi MC:tä: Pappa Halone ja Kylvö. Uskaltaisin melkein sanoa, että nämä kaksi kaverusta ovat tämän päivän julistajia siinä missä kuka tahansa pappi tai seurakunnan työntekijä! Jos kirkkojen saarnoista alkaa

UniSon: Lintu www.unison.fi UniSonin jazzahtava groovemusa on miellyttävä piristys suomalaisessessa gospelscenessä.

Demo-cd Lintu sisältää 5 biisiä: 3 suomeksi laulettuna ja 2 englanniksi.

Unisonin kokoonpano muodostuu rummuista, kosketinsoittimista, bassosta,

saksofoneista ja laulusta. Eli ihan peruselementeillä maalaillaan – mutta tyylikkäästi ja taidolla. Eerika Niemelän raikas lauluääni on miellytävää kuunneltavaa, kuin myös kokonaisuus kaikenkaikkiaan.

Muusikot ovat osaavia ja sävellykset monipuolisia.

Levyltä löytyy monta nautittavaa hetkeä kaikille fonisoolojen ystäville. Tänä ylituotetun musiikin aikakautena on ihan miellyttävää laittaa välillä cd-soittimeen UniSonin kaltaista kevyttä ja kaunista melodista musiikkia.

US:n sanoitukset ovat hyväntuulisia, rohkaisevia ja hoitavia: ”Mä tiedän mitä sä oot: Sä oot ihminen, joka kaipaa ymmärrystä. Mä annan sulle ilon, elämän.”

(Kappaleesta Kadulla.)

Eli pakka on kunnossa. Ei muuta kuin kokopitkää tuottamaan!

Aku Lundström

Lähde Nuotta-matkalle Berliiniin!

Nuotta järjestää uskomattoman elämyksen, jota et voi missata. Tarkoitus on matkustaa yhdessä vuoden suurimpaan kristilliseen nuortenjuhlaan. Calling All Nations -tapahtuma täyttää Berliinin legendaarisen olympiastadionin kymmenien eri maiden nuorista. Paikalla ollaan yhdestä syystä: iloitsemassa yhteisestä uskosta – kohtaamassa Jeesusta.

Lähde siis mukaan! Olisi hienoa saada Nuotta-joukkue kasaan heinäkuun megatapahtumaan. Paikkoja on rajoitetusti.

Vetäjäksi matkalle on lähdössä ainakin Nuotan päätoimittaja Jussi Miettinen.

Matkan kesto: 14. 7.–17. 7. 2006 (tapahtuma ja vapaa sunnuntaipäivä Berliinissä) Matkan hinta: 299 e (sisältää matkat, majoitukset ja tapahtuman sisäänpääsyn) Kysymykset ja ilmoittautumiset: berliini2006@nuotta.com Ilmoittaudu ennen: 27. 3.

Lisätietoa tapahtumasta löydät: www.callingallnations.com Lisätietoa matkasta löydät: www.nuotta.com/berliini2006 Nuotta 3/2006

9

Maailmalla tapahtuu kki

Anna uutisvin

Uutiset ja mää Mida sa veel ootad? kysellään Hapsalussa The Road suuntaa bussinsa huhtikussa Tallinnan-laivalle. Päämääränä on kaunis kylpyläkaupunki Haapsalu, siellä järjestetään 7.– 8. 4. Kristillinen nuorisotapahtuma teemalla ”mitä sä vielä odotat?” The Roadin lisäksi tapahtumassa nähdään ja kuullaan paikallista väriä etunenässään Nuorten kesässäkin vierailut Crux-yhtye sekä Trubaduureja Suomenlahden molemmin puolin. Opetuspuolesta vastaa Juha Heinonen sekä Kari Tynkkynen. Tapahtuman ohjelma löytyy myös netistä www.sley.fi/nuoriso

Elämäni Missio Suomen lähetysneuvosto ja Maailman evankelioimisen Suomen keskus (MESK) järjestävät Nuorten Lähetyskonferenssin ELÄMÄSI MISSIO 3.– 6. 8. 2006 Ryttylässä.

Kansanlähetyksen järjestämän Nuorten kesän yhteydessä pidettävä lähetyskonferenssi tulee olemaan laajapohjaisin Suomessa koskaan järjestetty nuorten ja nuorten aikuisten lähetystapahtuma.

Tapahtumaan tulee 2–3 ulkomaista puhujaa ja iso joukko suomalaisia lähetysvaikuttajia. Elämäsi missio sisältää

lähetyshaasteita, kanavia ja workshoppeja lähetyksen eri alueilta (esim. kokonaisvaltainen lähetys, media, islam, aids, lapset , lähetys & rukous…) sekä slummin, lähetysbasaarin + muita extreme-mission haasteita.

Tällainen tapahtuma voidaan menestyksekkäästi toteuttaa vain kaikkien suomalaisten kristittyjen yhteistyöllä.

Lisäksi noin 3 000–4 000 nuorta, jotka osallistuvat Kansanlähetyksen Nuorten kesä -tapahtumaan, pääsevät osalliseksi lähetysteemasta. www.lahetyskonffa.fi

Toimittanut Masamitsu Amemori

kemisen lomassa tutustua seuraan ja ihmisiin. Tarjoamme teltassa myös kuumaa mehua, jotta väki pysyisi lämpimänä, Jouko Makkonen kertoo Gospel Boarders ry:n puolesta.

Mukaan voivat tulla kaikki asiasta kiinnostuneet, lautailutaidoilla tai ilman. Ryhmähintaisen hissilipun saa ilmoittautumalla etukäteen osoitteeseen hesa@gospelboarders.com. www.gospelboarders.com www.talmaski.fi

Suomen laajin lista gospelmusiikin suurista ja vähän pienimmistäkin kotimaisista tekijöistä löytyy tällä hetkellä Kirkon Nuortenkeskuksen sivuilta. Pieniä tietoiskuja yhteystietoineen löytyy aina laulajalauluntekijä Tiina Asikaisesta gospelyhtye Ääriviivaan asti. Mikäli kyseiset nimet eivät kerro mitään, mene ja ota selvää. www.nuortenkeskus.fi

Luterilaisten seurakuntien järjestämät Virtaa välillämme -parisuhdekurssit alkavat jälleen tulevana keväänä yli viidessäkymmenessä eri seurakunnassa. Kurssi on tarkoitettu 18–30-vuotiaille pareille, joilla ei ole akuuttia kriisiä. Suhdekurssin tavoitteena on muun muassa jakaa kokemuksia ja ajatuksia, opetella kuuntelemaan, syventää sitoutumista ja arkirakkautta ja tutustua uusiin ihmisiin. www.virtaavalillamme.fi

Suomessa ostetuista banaaneista jo kahdeksan prosenttia on Reilun kaupan banaaneja. Reiluja banaaneja myydään kaikkien kauppaketjujen myymälöissä, ja Siwa-ketjun kaupoissa banaanit ovat viime kesäkuusta alkaen olleet kaikki reiluja. Reilujen banaanien voittokulku etenee myös muissa maissa, sillä vuonna 2004 niiden menekki kasvoi maailmassa keskimäärin kolmanneksella.

Suomessa on myynnissä jo lähes sata erilaista Reilun kaupan tuotetta. Reilun kaupan kahvia käyttää tarjoiluissaan esimerkiksi 150 seurakuntaa ympäri maata.

Kehitysmaissa asuvat viljelijät ovat tähän mennessä saaneet suomalaisten ostamista Reilun kaupan tuotteista lisätuloja yli viisi miljoonaa euroa. Viljelijät sitoutuvat ekologiseen tuotantoon ja saavat tuotteistaan reilun hinnan.

Reilun kaupan hedelmiä on myyty Suomessa maaliskuussa viisi vuotta. Viisivuotisjuhlat näkyvät maaliskuussa ruokakaupoissa ja keskustassa, missä voi tavata banaanipukuisia ihmisiä.

Gospel Boarders järjestää rinnepäivän Keravalla

Raamatun tekstejä julkaistu yli 2 400 kielellä

Kalannin nuoret pyöräilevät Nuorisopäiville

Koko Raamattu tai jokin Raamatun osa on julkaistu maailmassa jo 2 403 kielellä.

Uusi tai Vanha testamentti on saatavissa 1 115:lla ja koko Raamattu 426 kielellä. Pelkästään Euroopassa voi hankkia Raamatun 61 eri kielellä. Kansainvälisen Yhtyneiden Raamattuseurojen tilasto vuodelta 2005 kertoo, että Raamatun kääntäminen uusille kielille eteni edelleen viime vuonaa. Nyt esimerkiksi gulmancemankielinen Raamattu tavoittaa 800 000 ihmistä Luoteis-Afrikan maissa ja cheke holon kielelle käännetty Uusi testamentti alle 10 000 Salomon-saariin kuuluvan Santa Isabelin asukasta.

Kalannin seurakunnan nuoret ovat nuorisotyönohjaaja Hanna Laivon johdolla suunnitelleet pyöräilyretkeä ensi toukokuussa pidettäville Kirkon Nuorisopäiville Raumalla 5.–7. 5.

– Idea syntyi päivien teemasta Laatukaista. Katselimme päivien esittelyvideon ja jo aiemmin mielissä muhinut idea pyöräretkestä kesäaikaan sai selkeän suunnan: Raumalle, kertoo Hanna Laine idean alkuperästä.

Aivan koko matkaa ei voida taittaa pyörätietä pitkin, mutta vanha Raumantie Uudenkaupungin ja Pyhärannan kautta on autoliikenteen suhteen rauhallista ja maisemat kauniita. Varsinainen laatukaista siis. Mukaan lupautuneita on tällä hetkellä Laineen mukaan kymmenkunta, varsinainen ilmoittautuminen on kuitenkin vasta huhtikuussa. Haastekirjeet lähiseurakunnille lähtevät kuulemma maaliskuun aikana, mutta suullisesti on naapurit jo haastettu. Ainakin Uusikaupunki ja Laitila ovat ottaneet haasteesta onkeensa.

– Matkan teko on tässä tempauksessa jo tärkeä osa koko reissua. Matkalle lähtiessä voidaan yhdessä rukoilla, tien päällä laulaa hengellisiä nuorten veisuja ja pysähtyä evästauoille kauniin luonnon keskellä. Huoltoauto huolehtii välinehuollosta ja väsähtäneistä. Aikaa olemme arvioineet matkaan kuluvan noin kolme tuntia.

Kalannin seurakunta haluaa tempauksella myös mainostaa ensi syyskuussa Kalannissa olevaa Veressä on elämä -tapahtumaa.

– Pyöräilemme Raumalle itikka-logolla varustetut paidat päällä, sekä jaamme kyseisen tapahtuman mainoksia ihmisille.



Gospelartistit aakkosittain netissä

Kristillinen lumilautaseura Gospel Boarders kutsuu lumilautailevia kristittyjä Talmaan Keravalle lauantaina 11. 3.

2006 viettämään rinnepäivää. Samalla seura pyrkii tekemään itseään tunnetuksi myös muulle lautailukansalle.

– Pystytämme rinteen juurelle GB:n esittelyteltan, jossa voi las-

Virtaa välillämme -kurssit alkavat

Reilun kaupan hedelmien osto lisääntynyt Reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa kasvoi viime vuonna voimakkaasti ja yksinomaan Reilun kaupan banaanien menekki kaksinkertaistui. Kaikista

Sarjis Jenni Sanssi

20

Nuotta 3/2006 | www.nuotta.com

sisäpiirin tietoa Mikäli sinulla on nkiintoisesta miele mistä tahansa han siitä meille ot rr ke , ta aihees oitteeseen: os sähköpostitse otta.com uutisvinkki@nu



Isoskoulu 3

Ihastuttaa, vihastuttaa, raivostuttaa, naurattaa, ärsyttää, punastuttaa, itkettää, nolottaa, jännittää, innostaa, pelottaa, kaduttaa, väsyttää…

Hartausten väsääminen on taitolaji Hartauselämä on iso ja tärkeä osa leiriohjelmaa. On aamuhartauksia, leirikirkkoja iltahartauksia ja yörukouksia. Aamuhartaus aloittaa päivän ja virittelee päivän aiheisiin, iltahartaus kokoaa päivällä opitun ja eletyn ja rauhoittelee tulevaa yötä varten.

Hartauksiin kuuluu Raamatun Sanaa, ehkäpä joku tarina tai omakohtainen kertomus ja musiikkia. Lisäksi kynttilät, risti ja joku aiheeseen liittyvä esine auttavat keskittymään hartauteen. Kun hartaushetki valmistellaan ja toteutetaan hyvin, se palvelee lepokeitaana kaiken touhun ja tohinan keskellä.

Monelle riparilaiselle juuri leirin hartaushetki on riparin mieleenpainuvin muisto. Mieleen on jäänyt hämmästys siitä, että niin iso joukko nuoria on yhdessä hiljaa. Hartaus on paras ja aidoin silloin, kun se on sinun näköisesi. Se, mitä ja miten puhut riparilaisille Jeesuksesta on heille todella tärkeää. Olet kristityn nuoren malli.

Hartauksien valmistelu vie aikaa ja siksi siihen on hyvä alkaa valmistautua hyvissä ajoin. Jos hartauden kanssa on ongelmia, kysy vinkkejä ja apua työntekijöiltä.

Leiriaikana ei saisi unohtaa myöskään omaa hartauselämää. Jeesuksen esimerkki on hyvä: Vetäydy välillä hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen, avaa Raamattu, rukoile.

Saat siitä voimia uusiin tehtäviin ja tilanteisiin. Kannattaa ottaa se Raamattu käteen jo nyt, lukea sitä ja rukoilla, niin se on tuttua ja turvallista sitten myös leirillä.

Ole armollinen itsellesi. Jokainen tekee virheitä, jokainen epäonnistuu. Saat olla oma itsesi. Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet. Siunausta isosen työhön!

L

eirielämä saa meissä käyntiin melkoisen tunnemyllyn, eikä ihme.

Isonen on kaveri, kuuntelija, innostaja, tukija, kiusaamisen estäjä, ryhmän ohjaaja, luottohenkilö, jokapaikan höylä…

Isosen paikka leirillä on haastava.

Hänen on päästävä lähelle riparilaisia, samalla kuitenkin muistaen, että on yksi työntekijöistä. On luotava lämpimät suhteet leiriläisiin, mutta pidettävä kiinni leirin säännöistä. Ehkäpä paikan löytämiseen auttaa tehtävän kirkkaana pitäminen: Olen leirillä riparilaisia varten ja antamassa heille aikaani. Olen evankeliumin asialla.

Onneksi vaatimukset eivät ole ylivoimaiset. Isonen tekee työtään omalla persoonallaan ja niillä lahjoilla ja ominaisuuksilla, joita hän on Taivaan Isältä saanut. Kaikkea ei tarvitse hallita. Isonen saa olla keskeneräinen!

Isoset + vetäjät = tiimi Isoskoulutuksen aikana valmistaudutaan leirielämää varten. Opitaan monia käytännön taitoja: iltahartauksien pitämistä, iltaohjelmien suunnittelemista ja läpiviemistä sekä ryhmänohjaustaitoja. Samalla harjoitellaan ihmissuhdetaitoja.

Isosten me-hengen pitäisi toimia. Leirillä eletään yhdessä kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa. Siksi on tärkeää, että puhalletaan yhteen hiileen, kaveria ei jätetä ja hommat tehdään tasan. Se, miten isoset suhtautuvat toisiinsa, kohtelevat toisiaan ja toimivat yhdessä, on koko ajan riparilaisten tarkkailun kohteena.

Vanha viidakon sanonta on, että kolmantena leiripäivänä itketään. Siinä vaiheessa ollaan jo aika tuttuja ja väsyneitä.

Joskus myös isosten välit menevät solmuun ja tulee riitoja. Ne selvitellään riitapukarien kesken. Raamatun opetus siitä, että ei mennä riidoissa nukkumaan on viisas (Ef. 4: 26).

Ole rohkea ja selvitä riita-asiat, mutta kuitenkin niin, että riparilaiset eivät kuule eivätkä tiedä asiasta. Leiri on riparilaisille ainutkertainen kokemus, eikä isosten tai isosen ja työntekijöiden väliset konfliktit saa pilata sitä. Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen ovat todella vaikeita, mutta välttämättömiä.

Juttuun riparilaisten kanssa Miten sitten päästä juttuun leiriläisten kanssa? Ole oma itsesi, mene rohkeasti peleihin mukaan, keksi puheenaiheita

vaikka ruokajoJeesuksen opetus: tulu jatkuu. Nuo nossa maitopurMitä te tahdotte Nuotan isosko n aa am st sa pano kin kuvituksesta ihmisten tekevän ta tulee jatkos än seuriksen (nimim. itse en teille, tehkää se entistä enemm osankareihin: is muuta keksinyt), heille (Matt. 7: 12). todellisiin työn ko kirkon lippu mene riparilaisten siin. Samalla ko Punastuttaa saa ansaitsekanssa saunaan laiva rippikoulu tan siuo N ja ihastuttaa ta io (tietenkin tytöt tytom maansa hu n!

Mitäs sitten jos töjen ja pojat poikiki sa os vuilla jatk isosten kesken, en kanssa. Muuten tai isosen ja leiriläinuorisotyönohjaasen kesken alkaa ihastuttaa? ja repii pelihousunTämä ei ole mitenkään mahdotonta. sa!) jne. Riparilaisten kanssa oleminen ei Leirillähän vietetään paljon aikaa yhdesvaadi mitään vippaskonsteja. Eikä ainasä ja opitaan tuntemaan toisiamme. kaan että puhut pahaa toisesta leiriläisesMuista kuitenkin, että olet leirillä kaikkia tä tai isosesta. Sellainen ei rakenna leiririparilaisia varten. Olet myös isostiimin henkeä. Älä myöskään lankea kateuden tärkeä jäsen. Seurustelukuvioiden myötä pauloihin, jos huomaat toisen isosen nohuomio keskittyy vain siihen yhteen ihapeammin luovan luontevia kontakteja rinaan ja muu porukka unohtuu. Siksipä parilaisiin. viisautta on pitää hommaa pikkuisen tuMuista myös, että olet jokaista leirililla, mutta päästää roihuamaan vasta leiläistä, yhtä hyvin hiljaista ja vetäytyvää rin jälkeen. Jos tunteet ovat kestäviä, ne kuin hankalaa ja vilkasta tyyppiä varten. jatkuvat myös leirin jälkeen.

Jos hengailet yhden riparilaisen kanssa koko ajan, laiminlyöt muut! Taas auttaa

Nuorisotyönohjaaja Sirpa Klapuri Kuva SXC / Yarik Mission

Kysymyksiä 1. Miten hoidat uskonelämääsi?

2. Uskallatko olla hetken hiljaa vai täytätkö elämäsi melulla (musiikilla, tv:llä, peleillä)?

3. Muistele hartaus joka sinulle on jäänyt mieleen.

Miksi se jäi mieleen?

Nuotta 3/2006

2

Tapahtumatori Kaukana kotoa?

Kannen kuva SXC / Paulo Pereira

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 27. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Virpi Rannila, Lotta Rämö, Joona Salminen Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Päivi Niemi, Ilkka Päiväsaari, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ismo Vettenranta TAITTO Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) tilauspalvelu@nuotta.com TILAUSHINNAT kestotilaus 41 euroa, vuosikerta 44 euroa, ½ vsk. 27 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu.

MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti. shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen.

TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA Uusimaa Oy

EO:n 75-vuotisjuhla Jyväskylässä lauantaina 25. 3.

• 17.00 Konsertti keskusseurakuntatalolla. Mukana OnC, Lasse Räty, Pasi Lampinen. kaupun• 20.00 Iltamessu ginkirkossa, Petri Harju ja Pasi Lampinen.

Maata Näkyvissä -leiri 10.–12. 3. 2006 Mitä jäi sydämen pohjalle marraskuussa Turkuhallin sykkeessä? Ystävällisiä kasvoja, kohti osuvia sanoja ja Korkeimman kosketusta.

Tie vie ja elämä jatkuu.

Maaliskuussa kohdataan Maata Näkyvissä -leirillä, joka järjestetään Karkun Evankelisella Opistolla 10.–12. 3. 2006.

Viikonlopun mittaisella leirillä luvassa uusia ystäviä, hyvää musiikkia, studioita, workshoppeja, kykygaala, festarivideoita, antoisia raamattuopetuksia ja hauskaa festarimeininkiä. Mukaan mahtuu 120 ensimmäistä ilmoittautunutta.

Toimi siis pian!

Ilmoittautumiset Karkun Evankeliselle Opistolle, numeroon (03) 513 4151. Tarkka ohjelma osoitteessa www.maatanakyvissa.fi. Tervetuloa!

FUTURE 06 Nuoriso- ja varkkarityöntekijöiden kohtaamispäivät 26. 3.– 28. 3. 2006 Lähetyskeskuksessa Ryttylässä.

Future on ilmiö, joka rakentaa siltoja herätyskristillisten nuoriso- ja nyt ensi kertaa myös varkkarityöntekijöiden välille. Futuresta tekee ainutlaatuisen sen monimuotoisuus. Osallistujat tulevat eri kirkkokunnista. Yhteys on mahdollista – erilaisuudesta huolimatta!

Futuressa on aikaa pysähtyä, puhua ja hiljentyä. Tutustua ja verkostoitua… Future kokoaa yhteen alansa ammattilaisia, friikkejä, opiskelijoita ja aktiivisia maallikkoja. Tänä vuonna mukaan kutsutaan erityisesti nuorta sukupolvea.

Hinnat: koko tapahtuma 78 euroa, yksi päivä 38 euroa.

Futuren järjestää Mesk/Menet-toimikunta yhdessä Kansanlähetysopiston kanssa.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset 13. 3. mennessä Kansanlähetysopisto p. (019) 779 2237 tai nettisivuilla www.mesk.net

ACTION – lähetystyötä nuorille Mitä tekisit ensi kesänä? ACTION on upea mahdollisuus viettää kesää kansainvälisessä ilmapiirissä uusien ystävien ja evankeliumin parissa. Actio-

nissa sinulla on myös tilaisuus vahvistaa identiteettiäsi Jumalan lähettämänä ja osana maailmanlaajuista Jumalan perhettä.

Kesän 2006 aktiot alkavat yhteisellä ACTION ON -leirillä Ryttylässä 10.– 13. 6. Leirin aikana tutustut omaan tiimiin ja muihin aktioihin lähteviin.

Koulutuksen jälkeen vietät kolme viikkoa valitsemassasi kohteessa. ACTION GOES ON -paluutapahtuma 6. 7. kokoaa aktioihin osallistuneet vielä kerran yhteen miettimään ja pohtimaan koettua. Paluutapahtuman jälkeen osallistumme Kansanlähetyspäiville Alajärvellä 7.– 9. 7.

Katso aktiokohteet ja hinnat nettisivulta www.nm.fi. Voit ladata sivulta myös hakupaperit tai pyytää suoraan numerosta (019) 779 2250. Hakuaika ensi kesän aktioihin päättyy 3. 4. 2006. Ikäraja aktioihin on kohteesta riippuen 16 –25 vuotta. Uutuuskohteena mm.

Netti-Action!

Quiet Action – pääsiäistapahtuma Ryttylässä 13.–16. 4. 2006 Tapahtuman ohjelmassa rautaista Sanan opetusta, pääsiäisen tunnelmia, rukousta ja ylistystä, upeita henkilöitä, Actionia, konsertteja ja paljon muuta. Voit rukoilla rukoushuoneessa, paneutua Raamatun punaiseen lankaan toden teolla tai nauttia vaikkapa Wanhan Ajan Wirsiseuroista.

Perjantain ja lauantain pajoista löytyy monta mielenkiintoista ja ajankohtaistakin aihetta. Iltatilanteissa pääset nauttimaan hyvästä gospelista, taiteesta ja väkevistä julistajista!

Mukana menossa mm. Turvakytkin, Danilo Valla (ITA), Lars Pajuniemi, On C, Leif Nummela, Ato Essay (ETH), Joose Pitkänen, Mikko Haapasaari, taidelinjan produktio, bass’n Helen, Jarmo Muroma, Mika Falk, houseband, Jussi Miettinen ja monia muita.

Tsekkaa tarkempi ohjelma netistä. Info ja ilmoittautumiset: nuorisotiimi@sekl.fi (019) 779 2250 tai nettisivulla www.nm.fi

Evankelisilla musiikkimessuilla luvassa iloisia yllätyksiä ja kaiken kokoista gospelia Suomen pitkäikäisin gospeltapahtuma Evankeliset musiikkimessut järjestetään tänä vuonna Helsingissä 30. 3.–2. 4.

Luvassa on tuttujen artistien vastapainona runsaasti uusia tulokkaita sekä muutama iloinen yllätys.

Tapahtuma alkaa torstaina Vanhalla opiskelijakonsertilla, sunnuntaina kaikki päättyy koko perheen yhteislaulukonserttiin. Torstaina Vanhalla yleisöä viihdyttää mm. Juha Tapio band, Ariel & Supremos sekä uusi tulokas melodisen heavyn gospeltaivaalla, Norman. Opetuksesta vastaa mm.

Miika Auvinen.

Perjantai-iltana Tuomiokirkon kryptassa tunnelmoi mm. radion soittolistoilla viime aikoina soinut bass’n Helen, uuttakin ohjelmistoa on kuulemma mukana. Konsertissa mukana myös tietyissä piireissä kulttisuosioon noussut Saraste. Musiikin vastapainona lavalla yllättää Taika-Petteri temppuineen sekä persoonallinen trubaduuri Teri Mantere.

Ilta päättyy Tuomiokirkossa iltamessuun.

Lauantai on täynnä musiikkia ja hyvää sanaa. Päivä

käynnistyy HB:n odotetulla levynjulkkarikonsertilla. Illan konserttiosuus päättyy The Rainin raskaaniloisissa tahdeissa. Välillä saamme nähdä ja kuulla mm. Oratoriota, Egoeimiä, Ruudolfia ja kumppaneita, Waisgayta, Kalle Vaismaata, Anne Hopeavuorta, Musti Lähteenmaata ja monia muita.

Pyhän Sydämen kappelissa lauantaina esiintyy odotetut vieraat Itävallasta. Outi ja Lee Müller tuovat maantuoksuisia ja Jumalan armon täyteisiä tuulahduksia omassa konsertissaan. Lauantai-illan pääkonsertissa esiintyy myös Euroopan isoilla lavoilla viime aikoina kannuksia hankkinut Deep Insight. Wingdomin paikalle kiinnitetyllä yhtyeellä on energiataso ja asenne kunnossa.

Musiikkimessut huipentuvat sunnuntaina ehtoollismessuun. Musamessujen ohjelma netissä www.sley.fi/nuoriso.

 Suuri riparinumero

Puh. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15), sähköposti: ilmoitukset@nuotta.com

 Lehti ilmestyy 7. 4. 2006



Kysy mainostarjousta

Luvassa  Onko pääsiäinen totta?

4/06:  Oratorio jyrähtää

Tilaa tilauslomakkeella | Puhelimella (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) | Sähköpostilla tilauspalvelu@nuotta.com | Netistä: www.nuotta.com

KUN VAADIT SISÄLLÖLTÄ ENEMMÄN

Älä tyydy muovikuoreen TILAUSLOMAKE Tilaan Nuotan kestona 41 e / vuosi

Lehden saaja Nimi

Ilmestyy 11 kertaa vuodessa

Nuotta maksaa postimaksun

Osoite

vuositilaus 44 e / vuosi 6 kk määräaika 27 e

Maksaja

Puh. Sähköposti

Nuotta / Kustannus oy Arkki TUNNUS 5001710 00003 VASTAUSLÄHETYS Nuotta 3/2006

23

UUTTA Viimeistä teinivuottaan viettävä vantaalaistyttö iloitsee uskostaan ja tahtoo tehdä työtä ihmisten kanssa.

– Nimeni on Laura Alho ja olen 19vuotias, esittäytyy valoisa nuori nainen. Hän asuu vanhempiensa kanssa Vantaan Viertolassa, harrastaa monenlaista liikuntaa, tykkää matkustelusta ja opiskelee Diakonia-ammattikorkeassa sosionimiksi. Lisäksi Laura on ollut mukana seurakuntansa kuvioissa riparistaan lähtien.

– Siitä on nyt viisi vuotta, kuulostaapa paljolta, Laura naurahtaa.

– En mä oikeasti ole niin vanha!

Mutta paljon on viiteen vuoteen mahtunutkin. Laura on ollut ripareilla isosena ja isosista vastaavana vetäjänä, vapaaehtoistyössä nuorisokahvila Walkersilla ja vetänyt lasten seikkailukerhoa. Miten ihmeessä joku jaksaa pyöriä seurakunnassa niin kauan?

– Sitä olen itsekin välillä ihmetellyt, Laura hymähtää.

– Mutta kai samanhenkinen seura merkitsee aika paljon. Olen saanut seurakunnasta ystäviä. Myöhemmin olen päässyt myös järjestämään erilaista toimintaa ja siinä sivussa oppinut paljon uutta.

Erilaisin silmin – En voi sanoa tulleeni uskoon, vaan pikemminkin olen kasvanut siihen pikkuhiljaa, Laura kertoo.

– Seurakunnassa kasvu on vahvistunut ja uskostani on tullut elävä.

Uskovien yhteydestä on tullut tärkeä juttu.

Usko merkitsee Lauralle tietynlaista varmuuden tunnetta ja tietoisuutta siitä, ettei koskaan tarvitse selvitä yksin.

– Maailmaa katsoo vähän erilaisin silmin, kun asioita selittää Jumalan toiminnan kautta, eikä vain sattuman tai kohtalon, hän miettii.

Laura kertoo yrittävänsä elää sen mukaisesti, miten Raamatussa opetetaan. Viime aikoina Laura on miettinyt erityisesti suhdettaan lähimmäisiinsä.

Hän kehottaa avarakatseisuuteen: – On helppoa alkaa arvostella muita, mutta kellään meistä ei ole oikeutta tuomita toista ihmistä. Kun kerran kukaan ei voi olla täydellinen, niin jokainen on yhtä arvokas sellaisena kuin on.

– Mun mielestä usko on iloinen asia. Jeesus on kuollut ristillä meidän puolestamme, jotta me pääsisimme taivaaseen. Meidän ei tarvitse olla täydellisiä – uskonelämäänkin kuuluu epätoivon hetkiä, Laura korostaa.

LYHYESTI Nimi: Laura Maria Katariina Ikä: 9 Väri: semmoinen vaaleanvihreä Tuoksu: vastaleikattu ruoho Maku: tuore mansikka Paikka: auton ratti Inhokki: hämähäkit Sana: Ps. 39: 7 –8 Unelma: matkustaa Afrikkaan

– Raamattu on kirja, joka opettaa aina jotakin. Uskossa löytää joka päivä jotain uutta.

Johdatukseen luottamista Lauralla on menossa uusi vaihe elämässään. Hän omistaa ajokortin ja astiasarjan, opiskelee ammattiin sekä suunnittelee muuttoa oman katon alle. Kesällä ikäkin alkaa jo kakkosella.

– Tuntuu hyvältä ja mukavalla tavalla jännittävältä, hän kuvailee.

– On kiva siirtyä uuteen elämänvaiheeseen, kun kuitenkin tietää, että ei ole yksin. Perhe, ystävät ja Taivaan Isä ovat kanssani edelleen.

Kun Laura valmistuu sosionomiksi, hän voi työskennellä monessa eri paikassa, esimerkiksi lastentarhanopettajana ja vanhusten tai kehitysvammaisten parissa. Erityisesti Lauraa kiinnostaisi lastensuojelutyö.

– Toivon tulevaisuudelta niitä aika lailla perinteisiä juttuja: onnellisuutta, perhettä ja sitä, että saisin nähdä mahdollisimman paljon maailmaa, Laura tuumii.

– Erityisesti olisi hienoa, jos voisin kulkea sellaista polkua, jolle minut johdetaan. Jumala tietää kyllä, mikä minulle on parasta.

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com