Nuotta 4/2003 by Plussmeedia

Nuoren seurakunnan sanoma huhtikuu 2003

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

14:58

Sivu 1

uotta

Uskon fiilikset s.7 Pääsiäinen sodan keskellä s.10

Epävarmuus - kuolema - elämä s.12-13

Vihollisista viimeisenä

kukistetaan kuolema 1 Kor 15:26

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

14:59

Sivu 2

uotta nuotta2 cyan magenta yellow black

Nuoren seurakunnan sanoma

Kestämättömät

esikuvat "Maailma tarvitsee esikuvia" mainostaa eräs saksalainen automerkki itseään. Esikuva on erittäin tuulisella paikalla. Seuraamme tarkasti toistemme tekemisiä, esikuvan asemaan julkisuudessa nousevat ihmiset joutuvat iltapäivälehtien ja median tarkan seurannan kohteeksi. Esikuvan elämän virheliikkeitä kommentoidaan korkealta ja kovaa, armottoman rajusti. Hengellisen elämän puolella esikuvana olemisessa on vielä omat puolensa. Nuoren seurakunnan vanhemmat nuoret, isoset, nuorisotyönohjaajat, gospelmuusikot, puhujat sekä muut seurakunnan aktiivit toimivat maailman silmissä "viidentenä evankeliumina"; heihin samaistutaan, heidän puheitaan kuunnellaan ja heidän käyttäytymistään matkitaan. Ohjelma on sama kuin ”maallisellakin puolella" – ihmisen on vaikeaa olla malli-ihminen. Pelastumisen kannalta hengellisenä mallina on mahdotonta olla. Jokainen päällepäin hurskaan kuoren omaava, nöyrän kristityn esikuva on kuitenkin vain päältä kaunis ja pimeyttä sisältä. Yhdenkään meistä ei kannata tavoitella itselleen yhtäkään opetuslasta sillä perusteella, että omassa elämässämme arvot, normit ja uskonnäkemykset olisivat esikuvallisen oikeat. Ketään ei myöskään kannata lähteä seuraamaan. Eikä kenenkään kannata nostaa jotain kristittyä lähimmäistään jalustalle sillä perusteella, että tämän elämä ja usko olisi mallikkuudessaan ihaltavan hienoa ja vahvaa, sillä hurskaimmankaan lähimmäisen uskonkilvoittelu ei kestäisi lähempää tarkastelua. Loppupeleissä elämämme ongelma on aina sama: syntisyys, josta ei omin avuin pääse irti. Ainoa ihminen, jota kannattaa katsoa uskon näkökulmasta ylöspäin, on synnittömän elämän elänyt Jeesus. Hengellisen elämämme kannalta ainoa paikka, jossa kannattaa pysähtyä, on hänen ristinsä. Vaikka emme uskomme tähden tarvitsekaan esikuvia, niin ihmisenä olemisessa otamme aina mallia toisistamme eli automainos on oikeassa, tarvitsemme ihmisenä olemiseen esikuvia. Ihmisenä olemisessa esikuvilla on myös vastuunsa. Isosen työ jatkuu läpi elämän. Kesän rippikoululeirillä uskosta todistaneen isosen törttöileminen humalapäissään syksyllä diskossa ei mene seurauksitta. Nuoren seurakunnan luottoihmisinä toimivan seurustelevan parin yhteinen vuokra-asunto ei olekaan vain heidän kahden asia, vaan toimii esimerkkinä koko

muulle nuorelle seurakunnalle. Gospelmuusikon kova halu todistaa arvonsa muusikkona ja siirtyminen pubeihin ja kapakoihin soittamaan ei ole vain hänen pieni ratkaisunsa, vaan sillä on merkitystä myös satoihin nuoriin jotka valitsevat illanistujaispaikoikseen samat pubit ja kapakat seurakunnan tilaisuuksien sijaan. Kaikessa hiljaisuudessa vaimonsa nuorempaan vaihtava saarnamies ei ole yksin elämänsä valintojen kanssa. Kutsumuksensa kanssa kipuilevan seurakunnan nuorisotyöntekijän puheita ja opetuksia kuuntelee moni tarkka korvapari. Halusimme tai emme, noustessamme lavalle puhumaan, soittamaan tai laulamaan, astuessamme esiin noudattamaan kutsumustamme, olemme omassa lähipiirissämme myös opettajia ja esikuvia – niin maailma meidät ottaa. Paavalikin pähkäili tämän kysymyksen kimpussa. Hän opettaa Korinttilaiskirjessä: "Syökää mitä lihaa tahansa mutta jos se on heikommalle veljelle vahingoksi, niin älkää syökö". Meitä seurataan, koska maailma tarvitsee esikuvia. Meidän kauttamme vahinkoa sattuu varmasti, mutta toivottavasti elämämme on sellaista, että sitä sattuu mahdollisimman vähän. Onneksi kaikki epäonnistuneet isoset, seurakunnan vanhimmat nuoret, gospelmuusikot, nuorisotyöntekijät, puhujat sekä muut aktiiviset saavat tuoda taakkansa sinne, missä virheet pyyhitään pois. Kirkon tärkein juhla on ovella. Armorikasta pääsiäistä sinulle!

huhtikuu 2003 • Jumala pysäytti 4-5 • Jeesus voitti kuoleman 6 • Usko ja tunteet? 7 • Maailman sivu: Jumala on Israelin ainoa turva 8 • Pääsiäinen sodan keskellä? 9 • Noituus kiehtoo, mutta johtaa

tyhjyyteen 10 • Novelli E-miehestä 11 • Pääsiäisspesiaali 12-13 • Awards: Kiinan veteraani Päivö 16 • Levyarvostelu 18 • Claas P Jambor 21 • Markus nauttii elämästään 24

• Christoforum 6 • Maan ja taivaan väliltä 15 • Gospel kolumnisti • Prayer zone 17

• Musauutiset 20 • Arkienkeli 19 • Etsin ystävää 22 • Menovinkit 23

mikä colahti? • Kevättä tekstiviesteissä• Sitruunat colassa• Tyhjä hauta

mikä culahti? • Noidat ja muut mönkiäiset • Uutiset sotarintamalta • Valkoiset valheet

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA. 24 VUOSIKERTA ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, tommi.hakkari@nuotta.com Yhteydenotot mielellään sähköpostilla Toimituskunta: Masamitsu Amemori, Antti Mustakallio, Juhana Tarvainen, Sinikka Heiskanen, Jussi Valkonen, Virpi Rannila, Minna Korhonen, Elina Viitanen Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai tilauspalvelu@sley.fi tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT kestotilaus 34 euroa, vuosikerta 37 euroa, 1/2 vsk. 20 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen.

TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Johanna Hakkari

Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com

TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com

KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2003

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:00

Sivu 3

uotta

kala Kuukauden

Tero Huvi :

kanssa kerätä peräti 250 000 euroa Etiopiaan, Venezuelaan, Venäjälle ja Botswanaan. Tempauksella tuetaan myös lähetystyötä. Sana PULA tarkoittaa sadetta ja siunausta. Yksi nuorten tärkeimmistä kysymyksistä on se, miten oma usko saa kädet ja jalat. Koko keräys on siis muutakin kuin rahankeräystä. Se on tapa tehdä lähetystyötä ja samalla etsiä omaa paikkaansa Jumalan valtakunnassa. (Jos haluat tietää enemmän, tsekkaa www.mission.fi/pula)

Mitä sinulle merkitsevät sanat usko, Jeesus ja armo? Rakkaudestaan Jumala lähetti poikansa tähän maailmaan. Uskomalla sovitustyön todeksi omalle kohdalleni pääsen taivaaseen ja iankaikkiseen elämään. Jeesus on mulle myös vapauden ja oikeudenmukaisuuden symboli. Eka pääsiäinen muutti historian. Se on armoa.

Suomen Lähetysseuran nuorisotyönjohtaja ja Music&Mission- lehden päätoimittaja. Millainen mies löytyy näiden virkojen takaa? No Tero Huvihan mä olen. Ja koska luotsaan valtakunnallista nuorisotyötä, joku voisi luulla että asun Helsingissä, mutta yllätys, yllätys, mä asunkin Savonlinnassa. Perheeni on aika iso, mulla on viisi poikaa ja yksi tyttö ja kaikki saman naisen, eli upean vaimoni Sirpan kanssa.

Tuohon mun itseni on vaikea vastata, mutta valitettavan huonosti. En ole kiinnostunut siitä, että elän hengellistä elämää, vaan siitä, että osaisin elää täysillä ja rehellisesti Jumalaan luottaen. Se on jotain paljon enemmän kuin kaikki se ulkoinen, mihin niin usein takerrutaan.

Nuorisotyönjohtajana olet epäröimättä paljon tekemisissä nuorten kanssa. Mikä sai sinut lähtemään tälle tielle?

Onko elämäsi nyt sitä miltä viisitoistavuotiaana kuvittelit tulevaisuutesi näyttävän? Huh! Silloin en ihan näin pitkälle uskaltanut enkä halunnut piirtää viivaa. Elämä on nyt. Ei huomenna.

Hmm, oliko minulla esikuvia? En tiedä. Isosti vaikuttivat varmastikin mun oma nuorisotyöntekijä sekä SLEY:n nuoritotyön luotsaaja Mr. Heinonen, joka oli eräällä leirillä kesäisäntänä kun mä olin isosena.

Tänä vuonna on käynnissä PULA-keräys. Mikä se on?

LOTTA RÄMÖ GALLUP KYSELTY HELSINGISSÄ

Gallup

PULA-keräys on nuorisotyön iso urakka, jonka keskeisenä tavoitteena on nuorten

MARIA KORPI

Elämä on nyt

Ville Satopää, 15

Eero Halme, 19

Johanna Yliurpo, 18

- Pääsiäinen on tipuja, suklaamunia ja sitä että pääsee koulusta himaan.

- Pääsiäisenä päästään synneistä.. ja lomalle, paitsi intistä.

- Kristuksen ylösnousemisjuhla. Jeesus voitti kuoleman ja lunasti meidän syntimme ristillä.

Marjaana Nokelainen, 15

Jarko Manninen, 17

- Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus meidän syntiemme takia.

- Se on kasa nuorten tapahtumia ja yksi hengellinen etappi mun vuoden kiertokulussa.

“Mikä on pääsiäisen juju?”

Kysy kalalta: www.nuotta.com/ > kala

Miten usko näkyy arkielämässäsi?

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:01

Sivu 4

nuotta4 cyan magenta yellow black

uotta

Jumala pysäytti oman elämänsä taiturin

- Aurinko oli juuri nousemassa. Kipusimme kohti kallion huippua Ranskan Chamonixilla. Oli aivan tyyntä. Ylhäältä avautui käsittämättömän upea näköala. Tarkistin, että kaikki oli kunnossa BASE-hyppyä varten ja annoin mennä. Äkkiä tajusin, että jokin oli pielessä. Samassa kallion seinä oli aivan edessäni. Otin jaloillani vastaan törmätessäni kivikovaan kallioon. Kipu oli valtava. Sitten kaikki pimeni. - Seuraava muistikuva minulla on vasta maasta, kun makasin pusikossa. Kipu oli viiltävä, enkä pystynyt edes huutamaan apua. Kaverini luulivat minun kuolleen. Olin poukkoillut 150 metrin matkan kallion seinämää pitkin kuin räsynukke. Minulla ei ollut edes kypärää. Oli kaiken järjen vastaista, että olin ylipäätään hengissä, Tero Leppänen, 29, kertoo. Helikopteri hälytettiin apuun ja Tero kuljetettiin sairaalaan. Vasemman jalan luut olivat kokonaan poikki ja oikean jalan kantapää murtui neljään osaan. Molemmat jalat leikattiin heti ja neljän päivän päästä Tero lennätettiin takaisin Suomeen. - Muistan, kun olin pyörätuolissa ja minua kuljetettiin lentokentällä ympäriinsä. Olo oli todella avuton. Töölön sairaalaan saapuessani vastassa oli suuri joukko ystäviä, mikä lämmitti sydäntä. Kyllähän sitä kaikki varmaan joskus miettivät, että jos kuolisi, tulisiko kukaan omiin hautajaisiin. Moni ystävä oli vastassa kyynelsilmin, kun oli luullut menettäneensä minut, Tero sanoo mietteliäänä.

Tekstareita ja taikatemppuja Seuraavat pari viikkoa Tero vietti sairaalassa. - Oli tosi kiva, kun oli paljon ystäviä, jotka kävivät katsomassa minua. Koko huone täyttyi kukista ja muistamisista. Sain kavereilta yli 200 tekstiviestiä, joissa toivoteltiin pikaista paranemista. Myös BASE-hyppykaverini Iiro Seppänen kävi piristämässä minua taikatempuillaan. Oli hieno tunne, ettei tuollaisessa tilanteessa jäänyt yksin, Tero muistelee. Sairaalasta päästyään Tero joutui olemaan pyörätuolissa vielä kolme kuukautta. Kokemus oli opettavainen. - Sain välähdyksiä siitä, miltä liikun-

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:02

Sivu 5

uotta tarajoitteisesta ihmisestä tuntuu. Kaikkialle, minne menee, ihmiset tuijottavat ja säälivät.

Isä pysäytti pojan Viime heinäkuussa sattunut onnettomuus oli käännekohta Teron elämässä. Liialliselle työnteolle ja pakenemiselle tuli loppu. Tero oli työskennellyt Elämystaikurit Oy:ssä jo lähes kymmenen vuotta. Hän oli ollut mukana perustamassa yritystä ja toiminut viimeiset vuodet tuotantojohtajana. - Olin viime keväänä aivan loppu. Työ oli jo pitkään vienyt kaiken aikani ja olin todella väsynyt ja ahdistunut. En kyennyt omin voimin tekemään tilanteelle mitään. Kun jouduin tähän onnettomuuteen, tajusin heti, että Jumala halusi pysäyttää minut. Olin kadottanut yhteyden itseeni ja samalla omaan elämääni, enkä olisi selvinnyt tilanteesta ilman Jumalan apua. Tuli sellainen tunne, että kun olin aikani viettänyt holtitonta ja päämäärätöntä elämää, Jumala puuttui peliin – Isä pysäytti pojan, Tero sanoo.

Elämän uusi suunta Viiden kuukauden sairauslomalla Terolla oli aikaa hiljentyä lukemaan Raamattua ja etsimään Jumalaa. - Minulla oli ollut jo muutaman vuoden ajan sellainen tunne, että haluaisin päästä lähemmäksi Jumalaa. Luin paljon Raamattua sairaalassa ja kun pääsin kotiin, päätin aloittaa aamuni lukemalla Raamatusta aina pienen pätkän. Vietin päiviä vain maaten ja oleillen, tekemättä mitään. Löysin ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kosketuksen itseeni ja elämääni, Tero kertoo. Kun Tero palasi töihin joulukuussa, ahdistus palasi.

- Tuntui, että seinät kaatuvat taas päälleni, enkä selviä tästä kaikesta mitenkään. Silloin vasta tajusin, että fyysisesti olin kyllä toipunut onnettomuudesta, mutta henkinen toipuminen oli vasta tiensä alussa. Tajusin, että olin ollut koko sairauslomani jossain määrin sidoksissa työhöni. Tein töitä internetin kautta kotoani ja jo sairaalassa ollessanikin hoidin joitakin välttämättömiä työasioita. Tein vaikean päätöksen ja jäin sapattivapaalle huhtikuun alussa. Tiesin tarvitsevani aikaa selvittääkseni itselleni, mitä elämältä oikeasti haluan. Vaikka työni olikin ollut kokemuksia tarjoavaa ja antoisaa, olin jo pitkään kysynyt itseltäni, onko tämä se juttu, jota oikeasti haluan tehdä, Tero toteaa.

Jumalan käyttöön? Usko on ollut aina osana Teron elämää. Lapsuuden Tero vietti vanhempiensa mukana lähetystyössä ja ennen armeijaan menoa usko muuttui henkilökohtaiseksi. - Yritin 18-vuotiaana olla oikea mallikristitty. Asenteeni oli tosin väärä, olin tuomitseva ja ylenkatsoin muita. Toivon, ettei minusta enää tulisi samanlaista, vaikka kaipaankin sitä yhteyttä, joka minulla oli Jumalaan. Nyt olen miettinyt paljon, mitä todella haluan tehdä sapattivapaallani. Olen rukoillut, että Jumala voisi näyttää, mikä on minun tehtäväni tässä maailmassa. En tiedä, palaanko takaisin vanhaan työhöni, vai tuleeko eteen jotain aivan muuta. Olen myös miettinyt, voisinko jotenkin hyödyntää kaikkia näitä työssäni saamiani kontakteja ja suhteita vaikka hengellisessä työssä. Yhtenä vaihtoehtona on ollut lähteä tekemään hyväntekeväisyystyötä. Aika näyttää, mihin päädyn. Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Elämä on turvallista, kun tietää, että kaikki on Jumalan kädessä.

Mielestäni onnettomuus on ollut minulle ennemminkin siunaus. Jumala näki, kuinka hukassa olin ja tuli apuun. Uskon myös, että jokaiselle annetaan kärsimystä sen mukaan, minkä verran kukin kykenee kestämään. Voi olla, että joutuminen pyörätuoliin loppuelämäksi olisi ollut minulle liian kova pala.

Kärsimys ja siunaus Pääsiäisen alla kärsimys on asia, joka askarrutta ja painaa monien mieltä. Jeesuksen ristinkuolema, maailmassa vallitseva pahuus ja ihmisten kärsimys ovat ahdistavia ja synkkiä asioita. Tero ei näe kuitenkaan onnettomuuttaan suurena kärsimyksenä. - Mielestäni se on ollut minulle ennemminkin siunaus. Jumala näki, kuinka hukassa olin ja tuli apuun. Uskon myös, että jokaiselle annetaan kärsimystä sen mukaan, minkä verran kukin kykenee kestämään. Voi olla, että joutuminen pyörätuoliin loppuelämäksi olisi ollut minulle liian kova pala. Tiedän kyllä, ettei minusta tule enää koskaan mitään juoksijaa, mutta en ole siitä mitenkään katkera. Saattaa tietysti olla, että tajuan vasta myöhemmin, mistä olen joutunut luopumaan, Tero miettii.

Lentoon Pääsiäisenä Terolla on edessään ensimmäinen koitos onnettomuutensa jälkeen. Hän on harrastanut useita vuosia erilaisia extreme-lajeja kuten riippu- ja varjoliitoa sekä laskuvarjo- ja BASE-hyppyjä. Pääsiäisenä Tero aikoo ensimmäistä kertaa onnettomuutensa jälkeen kokeilla siipiään Kilpisjärven Saana-tunturin yläpuolella. - Se on ensimmäinen koetinkivi onnettomuuteni jälkeen. Siinä selviää, pystynkö vielä tässä vaiheessa tekemään mitään. En edes tiedä, pystynkö ottamaan riippuliidossa tarvittavaa muutamaa juoksuaskelta ennen ilmaan nousua. Veri vaan vetää taivaalle, Tero hymyilee. Tero pohtii myös syitä, miksi ihminen haluaa ”leikkiä” hengellään ja harrastaa vaarallisia hyppylajeja. BASE-hyppyjen harrastajia löytyy koko maailmasta alle

tuhat. Viime vuoden aikana onnettomuuksissa kuoli yli kymmenen ihmistä. - Varmasti extreme-lajeista haetaan jännitystä elämään ja koetaan mahtavia fiiliksiä, mutta olen miettinyt, että taustalla saattaa olla myös jotain muuta. Uskon, että toiset harrastajat pakenevat omaa elämäänsä tai jotain käsittelemätöntä asiaa. Halutaan kokeilla omia rajoja ja tasapainoilla reunalla, leikkiä elämällä ja kuolemalla ja kokea olevansa elossa, kun elämä itsessään ei siihen riitä. Kai siinäkin yritetään etsiä jotain sisältöä ja tarkoitusta elämään. Monesti tuntuu, että mikään ei vain riitä. Kokeillaan aina vain hurjempia ja vaarallisempia temppuja, kunnes on menty sen rajan yli, josta ei ole enää paluuta, Tero sanoo mietteliäänä. Haastattelu on ohi. Tero kävelee hieman jalkaa ontuen poispäin. Jään mietteliäänä seisomaan kadunkulmaan. Extreme ei siis välttämättä olekaan mitään tosielämää, vaan siinäkin ihminen yrittää hakea merkitystä elämälleen ja paeta todellisuutta. Ihminen on aika hukassa, jos ei löydä tarkoitusta olemassaololleen. Onneksi Jumala puuttuu joskus peliin, jos emme löydä itse tietä ulos umpikujistamme. TELLERVO ULJAS TELLERVO.ULJAS@HELSINKI.FI

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:03

Sivu 6

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

Jeesus voitti kuoleman! Jeesus voitti kuoleman. Niin sanotaan pääsiäisenä ympäri maailmaa. Ehkä se, että Jeesus voitti kuoleman, ei tunnu oikein miltään. Miksi ei? Tällainen käsitys kuolemasta on tavallinen: Kuolema on siirtymistä parempaan maailmaan. Se on lepo kaikista vaivoista eikä siinä ole mitään pelottavaa. Kaikille käy hyvin, kun kuolee. Siksi puheet kuoleman voittamisesta tuntuvat oudoilta. Enemminkin kysyy, miksi se, mikä on näin hyvää, pitäisi voittaa?

Onko oikeaa käsitystä? Onko tämä oikea käsitys kuolemasta? Sanotaan, ettei näin voi kysyä. Mistä me tietäisimme, mikä on oikea käsitys? Jokaisella on oma käsityksensä eikä yhtä voi sanoa toista oikeammaksi. Nämä ajatukset tulevat tänä aikana aina vastaan, kun puhutaan Jumalasta, Jumalan tahdosta, pelastumisesta tai kuolemasta. Näihin ajatuksiin ei voi eikä tarvitse suostua. Voi kysyä, mikä on oikea käsitys Jumalasta, ja kysymykseen voi saada vastauksen. Raamattu kertoo oikean käsityksen. Se kertoo oikean käsityksen kuolemastakin.

tämään tätä, koska kuolema on meitä vanhempi vihollinen. Kuolema ei olekaan parempi maailma, jonne jokainen kuollut ilman muuta siirtyy, vaan vihollinen. Siksi valtava uutinen on, että Jeesus voitti kuoleman. Kuolema ei voinut pitää häntä vaan hän nousi ylös kuolleista. Hän on siis kuolemaa vahvempi ja voi pelastaa tältä viholliselta. Hän on luvannut pelastaa sen, joka uskoo häneen.

Ristiinnaulittu Jeesus pelastaa Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että ylösnoussut Jeesus näytti opetuslapsilleen kätensä ja kylkensä – siis ne paikat ruumiistaan, joihin kaksi päivää aikaisemmin oli lyöty naulat ja tehty reikä keihäällä (Joh 20:19-20). Kuoleman Voittajalla oli käsissään ja kyljessään haavat. Kuoleman Voittaja onkin juuri ristiinnaulittu Jeesus. Meille voidaan tarjota käsityksiä Jeesuksesta, joissa risti unohdetaan. Tai joku sanoo uskovansa Jeesukseen, mutta siitä, mikä liittyy ristiin, hän ei välitä. Sellainen usko ei ole uskoa kuoleman Voittajaan. Eikä sellainen usko pelasta siltä pahimmalta viholliselta. Kuoleman Voittaja on Jeesus, jolla on haavat. Usko ristiinnaulittuun Jeesuksen on tie taivaaseen.

Voitettu vihollinen JARI RANKINEN Raamattu sanoo, että kuolema on vihollinen (1 Kor 15:26), ja vihollinen tahtoo tehdä pahaa. Kuolema yrittää tehdä meille sen pahimman: viedä meidät kadotukseen, sinne missä ei ole Jumalaa ja hänen hyviä lahjojaan. Eikä meistä ole es-

Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä "Jumala on alistanut hänen jalkojensa alle kaiken". Kun sanotaan, että kaikki on alistettu hänelle, tämän ulkopuolelle jää tietysti Jumala, joka itse on kaiken alistanut Kristuksen valtaan. Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea. 1 Kor 15:26-28

Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Joh 20:19-20

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:03

Sivu 7

uotta

Usko vai fiilis - kumpi käy edellä? - Kielteisistä tunteista ei tarvitse tehdä parannusta, vaan niiden mahdollisista seurauksista; teoista, jotka ovat vääriä. Kielteisten tunteiden ilmaiseminen on opeteltava siten, ettei tehdä syntiä, eli ettei raivoissaan vahingoiteta esimerkiksi itseä tai toisia, Asko neuvoo.

Tunne-elämä on yksilöllistä

kehottaa uskovia antamaan rohkeasti

Miten kristityn tulisi suh- tunteillensa niiden vaatiman tilan. tautua joskus voimakkainakin tajuntaan putkahtaviin Vapaus tuntea kielteisiin tunteisiin? Entä hengellistä elämää uhkaa- Askon mukaan tunteet eivät kerro sitä, vaan tunteettomuuteen? olemmeko Jumalan lapsia vai emme, Onko usko vaarassa, jos vaan sen, millaisia Jumalan lapsia olemRaamatun väkevä sanoma me tietyllä hetkellä. - Tunteet ovat yhtä tärkeitä sielulle, ei aina aiheutakaan väkevää fiilistä? Kristityn tunne- kuin aistit keholle. Aistit kertovat, mitä ulelämään perehtyneen Asko kopuolellamme tapahtuu. Tunteet ovat Matikan mukaan uskovan ei viestejä siitä, mitä ihmisen sisällä tapahtarvitse olla aina iloinen ol- tuu. Tunne-elämä ei kuitenkaan ole uskon lakseen hyvä kristitty, eikä mittari. Sen sijaan uskon perusta on Jeetunteita kannata pitää us- suksen ristinkuolema ja Raamatun todistus sen merkityksestä Jumalalle ja meilkon mittarina. Millainen osa tunteilla on uskonelämässä? Määrittävätkö kristityn tunteet kenties hänen uskoaan? Etenkin nuorille kristityille nämä saattavat ajoittain olla isoja kysymyksiä. Kansanlähetyksen Seinäjoen piiripastorina toimiva Asko Matikka on pitänyt opetuksia aiheesta ja käsitellyt tunne-elämän ongelmia myös kirjassaan ”Matkalla paranemiseen”. Asko Matikka

le, Asko sanoo. - Kun opimme irrottamaan vaihtelevat tunteemme tästä perustasta, saamme kokea ne aitoina pelkäämättä Jumalan lapseuden menettämistä. Uskon oikea perusta siis vapauttaa kristityn tuntemaan, hän tiivistää. Jumalan lapsina meillä on myös oikeus negatiivisiin tuntemuksiin silloin, kun ottaa päähän.

Kristityt saattavat joskus huolestua siitä, että mahtava fiilis tuntuu katoavan, kun uskon tiellä on päästy hyvään alkuun. Mitä ilmiön taustalla piilee? - Asia on luonnollinen, kun ymmärretään, että vasta uskoon tullut ihminen tarvitsee enemmän tukea ja vahvistusta myös tunne-elämän kautta, kuin jo Raamattuun juurtunut ja sitä paremmin tunteva kristitty, sanoo Asko. - Kannattaa muistaa, että hengellisillä kokemuksilla ei voida arvioida Jumalan rakkautta, hän painottaa. Ei siis ole vaarallista, jos uskovasta ei aina niin sanotusti tunnu miltään, tai jos vahvasta opetuksesta ei välttämättä saakaan ”kiksejä”. Asko kehottaa huomioimaan ihmisten yksilöllisyyden tunteiden suhteen. - Jotkut vain ovat tunteellisempia kuin toiset. Olemme kaikki erilaisia tunne-elämämme osalta. Persoonallisuutemme lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi kotona saatu kasvatus tai yksinkertaisesti mielentila tietyllä hetkellä. Jokaisella on lisäksi oma tapansa ilmaista tunteensa, hän sanoo. Toinen voi ratketa riemuun, kun toisella saattaa häivähtää hymy huulilla samassa tilanteessa. Toinen saattaa pudota monttuun, kun toinen tokaisee: ’No, sattuuhan sitä’.

Raamatun ensisijaisuus Joissain tilanteissa usko ja tunteet saattavat olla ristiriidassa keskenään. Tällöin on syytä pitää ohjeellisena Raamatun sanaa. - Kaikki, mikä tuntuu hyvältä, ei ole oikein, eikä kaikki pahalta tuntuva ole väärin. Koska olemme langenneita ihmisiä, saattaa synti tuntua meistä hyvältä; eiväthän kiusaukset olisi kiusauksia, jos ne tuntuisivat ihmisistä pahalta. Paratiisissa "Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä, ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi." Siksi Jumalan tahtoa ei koskaan tule perustella tunteella, vaan Raamatulla, kirkon traditiolla ja sillä, miten muut kypsät kristityt kyseisen asian näkevät, Asko sanoo. Joka tapauksessa ihmisen kyky tunteisiin on Jumalan luoma, tarpeellinen asia. Askon mukaan oikea tapa suhtautua tunteisiin onkin kiittää niistä Jumalaa. Tunteiden opiskelijoita hän neuvoo hyödyntämään Vanhan testamentin psalmeja, jotka auttavat niiden tunnistamisessa. Psalmien kautta on myös mahdollista sanoittaa omat tunteensa. ANNEMARIA TOIVOLA KUVAT JARI PAUKKUNEN

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:04

Sivu 8

maailman

nuotta8 cyan magenta yellow black

uotta Nimi ei ole messiaaninen juutalainen eli hän ei usko Jeesuksen olevan Messias. Hän ei ole edes erityisen uskonnollinen juutalainen. Juutalaisuus on hänelle sekä kansallisuus että uskonto. Uskonnolliset tavat ja perinteet ovat keskeinen osa hänen juutalaista identiteettiään. Monen maallistuneen juutalaisen tavoin Nimikin viettää uskonnollisia juhlapyhiä, vaikkei uskonto muuten arkipäivän elämään vaikutakaan. Kuitenkin hän näkee maan vaikean tilanteen Jumalan puhutteluna juutalaisille. Palestiinalaisterrorismin kautta Jumala muistuttaa kansaansa, kurittaa sitä kuin isä lastaan! Vaikeassa tilanteessa ihmiset tarvitsevat apua, muistavat Jumalan ja kääntyvät hänen puoleensa. Turistien määrä maassa on parin viime vuoden aikana laskenut selvästi. Nimin kokemuksen mukaan ne kristityt, jotka tässä tilanteessa tulevat maahan, ottavat uskonsa ja Raamattuun kirjoitetut Jumalan lupaukset tosissaan. Hän sanookin arvostavansa kristittyjä, jotka tulevat Israeliin ja rukoilevat maan

sivu

Israelissa on valmistauduttu jo lähes kaksi kuukautta sodan varalle. Joka kotiin on jaettu tiedotelehti, jossa annetaan ohjeita mm. eristetyn huoneen rakentamiseksi suojaksi kaasuhyökkäyksiä vastaan. Muovi ja teippi käyvät kaupaksi. Pullotettua vettä myydään tarjoushintaan: ” Osta nyt, ennen kuin hinnat nousevat sodan sytyttyä!” Ihmisiä on kehotettu hankkimaan itselleen kaasunaamari tai uusimaan vanha. Kouluissa oppilaat harjoittelevat naamarin käyttöä ja sitä, miten toimia ohjusiskun sattuessa.

Nimrod:

Jumala on Israelin ainoa turva puolesta. Israelissa on paljon Nimin kaltaisia nuoria, jotka uskovat Jumalaan, mutta eivät elä yhteydessä häneen. Monet heistä etsivät yhteyttä tuonpuoleiseen idän uskonnoista ja hakevat vaihtelua elämään mm. huumeista. Rukoilkaa, että Jumala avaisi heidän sydämensä näkemään Jeesuksen Messiaana, ainoana todellisena rauhan antajana. HANNA LINDBERG KUVA HEIDI TOHMOLA Haastattelu on päivätty 10.3 joten lehden ilmestymisen aikoihin on tilanne voinut muuttua monin eri tavoin.

Sodan alku on siirtynyt niin monta kertaa, että ihmiset alkavat olla pikemminkin väsyneitä ja tympääntyneitä kuin peloissaan. Maan turvallisuustilanne terroriuhan takia on jo nyt niin epävakaa, ettei Irakin vastaisen sodan katsota sitä juuri pahentavan. Suurin uhka saattaakin tulla maan sisältä, jos terroristit käyttävät tilannetta hyväkseen ja kiihdyttävät iskujaan. Israelin ei uskota jäävän varsinaisten sotatoimienkaan ulkopuolelle. Toisin kuin Persianlahden sodan aikana vuonna 1991, Israel aikoo tällä kertaa myös vastata sen alueelle tehtyihin ohjusiskuihin.

Kaasunaamarit naftaliinissa Persianlahden sodan aikana Irakista ammuttiin erityisesti Tel Avivin alueelle useita ohjuksia. Kukaan ei kuitenkaan kuollut iskuissa. Tämän takia monet eivät ota ohjusuhkaa kovin vakavasti. Jerusalemissa asuva Nimrod (Nimi) ei anna tulevan sodan häiritä mielenrauhaansa. Jos sota tulee, se tulee. Jos ei, hyvä niin. Hän ei ole uusinut kymmenen vuotta vanhaa kaasunaamariaan eikä aio rakentaa eristettyä huonetta. Nimi uskoo, kuten moni muukin jerusalemilainen, ettei kaupunkiin

tehdä ohjusiskuja. Onhan Jerusalem islamin uskon kolmanneksi pyhin kaupunki ja siellä on paljon arabi- ja muslimiasukkaita. Jos kaupunkiin kuitenkin hyökätään, Nimi ei usko naamarin tai eristetyn huoneen paljonkaan auttavan. Toki Israelin ajanmukainen ja tehokas ohjustentorjuntajärjestelmä lisää turvallisuuden tunnetta, mutta loppujen lopuksi elämä ja kuolema ovat Jumalan kädessä. Nimi ajaa työkseen ambulanssia ja on ollut kuljettamassa myös terrori-iskun uhreja sairaalaan. Nimi sanookin Jumalan olevan Israelin ainoa turva.

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:05

Sivu 9

uotta Kun Lähi-idässä pommit paukkuvat ja veri lentää kuvaruudusta silmille, niin on helppo ajatella, että uskonto on syynä tähän päättymättömään sotaan. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin sotaisa menneisyys antaa tällekin taistelulle historiallisen maaperän. Saman loputtoman taistelun jatkoa ollaan nyt valmistelemassa Irakin suunnalla. Sielläkin uskonnollinen retoriikka on raivoisaa: Saddam esiintyy oikeauskoisena islamin puolustajana eikä unohda mainita palestiinalaiskysymystä osana Irakin kriisiä. Nuorempi herra ”Pensas” (Bush) puolestaan ei vuoden 2001 syyskuun 11:n jälkeen ole lakannut muistuttamasta, kuinka länsimaiden ”pyhä velvollisuus” on puolustaa demokratiaa ja vapautta ”terroristeja” ja ”roistovaltioita” vastaan.

Pääsiäinen sodan keskellä? Miltä Lähi-idän todellisuus näyttää? Asuttuani Jerusalemissa perheeni kanssa kaksi vuotta ensimmäisen palestiinalaisten kansannousun (intifadan; arab. ”ravistelu”) aikoihin olen huomannut taistelun takana olevan jotakin muuta kuin uskonnollisen kiistan. Kyse on raa’asta politiikasta. Siis siitä, kuka saa määrätä esim. asumisesta, työpaikoista, koulutuksesta, tulonsiirroista, tasa-arvosta, turvallisuudesta ja kansallisesta identiteetistä. Kyse on täsmälleen samoista asioista kuin omassa maassamme. Näiden kysymysten ympärille kaikki puolueet ovat rakentaneet oman poliittisen ohjelmansakin.

Jerusalem kiistakaupunki Tässä Lähi-idän laajassa kriisissä on kuitenkin yksi kohde, joka tuntuu olevan selkeästi ideologinen: Jerusalem. Sen ympärillä ongelmat näyttävät olevan erityisesti uskonnollisia kiistakysymyksiä. Sehän on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pyhä kaupunki. Kuka voisi unohtaa Jerusalemin? Jo VT:n psalminkirjoittaja sanoo: “Jerusalem, jos sinut unohdan, kadotkoon

käteni voima!“ (Ps 137:5). Jerusalem on sekä juutalaisille että meille kristityille pelastushistorian kannalta tärkein kaupunki: siellä sijaitsi muinainen temppeli uhreineen, ja Jeesus ristiinnaulittiin ja nousi kuolleista Jerusalemissa. Jerusalem on erityisesti pääsiäisen kaupunki. Muslimeille Jerusalem on kolmanneksi tärkein paikka maan päällä Mekan ja Medinan jälkeen. Jerusalem on siis vahvasti uskonnollinen kaupunki. Israelissa sanotaankin: ”Jerusalem rukoilee, Haifa tekee työtä ja Tel Aviv huvittelee”. Joka vuosi juutalainen pääsiäisateria päättyy toivotukseen: “ensi vuonna (uudelleen rakennetussa) Jerusalemissa“. Se on myös Rauhan Kuninkaan kaupunki. Juuri Jerusalemiin kohdistuvat toiveet kestävästä ja ikuisesta rauhasta. Se on ollut ylivoimaisesti vaikein kysymys israelilaisten ja palestiinalaisten kiistassa.

Mikä todella mättää Jerusalemissa? Mutta olisi karkea erehdys kuvitella, että Jerusalemin merkitys sekä juutalaisille että palestiinalaisille olisi vain uskonnollinen. Lopulta sekin on syvästi poliittinen

ja kansallinen. Tosin Lähi-idässä mitkään poliittiset ja kansalliset kysymykset eivät ole irrallaan uskonnollisista ongelmista. Israelin pääministerin, Ariel Sharonin ”ystävyysvierailu” vuoden 2000 syksyllä Temppelivuorella (hepr. Har-habajit eli Morian vuorella) - tai palestiinalaisittain Harm al´Sheikhillä - oli selkeä poliittinen kannanotto, mutta se tulkittiin heti uskonnolliseksi provokaatioksi. Miksi? Koska vain uskonnon kautta saadaan omalle poliittiselle asialle ylikansalliset mittasuhteet. Israelin valtion suurimpana kaupunkina Jerusalemilla on sille erityisen vahva taloudellinen merkitys. Hurjimmat visiot ennustavat, että uskonnollis-poliittinen vastakkainasettelu kärjistyy entuudestaan. Väitetään, että nykykehityksen jatkuessa vajaan kymmenen vuoden kuluttua Jerusalemin asukkaista peräti 60% olisi joko ääriortodoksijuutalaisia tai palestiinalaisia muslimeja. Kuinka kukaan normaali ihminen voisi asua näin epänormaalissa kaupungissa? Kun tavallisilta juutalaisilta kysytään, mikä Jerusalemissa on parasta, he vastaavat: ”tie Tel Aviviin!”.

Kompromissien tie Palestiinalaisten osalta voi todeta, että Jerusalem (arabiaksi Al-Quds = "Pyhä") on myös enemmän kuin kansallisten ja uskonnollisten toiveiden tyyssija. Hekin pitävät Jerusalemia keskeisenä toiveilleen luoda taloudellisesti elinvoimainen valtio. Jerusalem on ns. Länsirannan suurin kaupunki, joka sijaitsee kahden seuraavaksi suurimman kaupungin, Nablusin ja Hebronin välissä. Ilman Jerusalemia nämä kaksi muuta suurta palestiinalaiskeskusta jäävät erillisiksi saarekkeiksi, ilman luonnollista siltaa. Mitkä olisivat Jerusalemin eristämisen seuraukset palestiinalaisten taloudelle ja toimivalle infrastruktuurille? On selvää, että ennemmin tai myö-

hemmin kaksi suurta intohimoa – kansallis-uskonnollinen kiihko ja poliittiset yritykset rauhan rakentamiseksi - joutuvat taipumaan jonkinlaiseen kompromissiin. Jerusalem on peruuttamattomasti ideologinen kaupunki, jonka ongelmat ovat sen lisäksi samat kuin kaikkien muidenkin kaupunkien: sielläkin on vuokrat maksettava ja töitä yritettävä löytää.

Mitä minä voin tehdä? Meidän kristittyjen tehtävä on yrittää toimia kiistojen keskellä enemmän lääkäreinä kuin tuomareina. Parasta lääkettä, jota jokainen kristitty voi levottomuuksien keskelle tuoda on tietysti rukous. Jumala voi tehdä sellaista, mihin parhaatkaan poliittiset aikeet ja suunnitelmat eivät pysty. Sen lisäksi on hyvä oppia tuntemaan sekä juutalaisten että palestiinalaisten ajattelua ja tukea kaikkia sellaisia poliittisia hankkeita, joissa pyritään rauhanomaisen rinnakkaiselon saavuttamiseen. Vapahtajamme opetti, että ”autuaita ovat rauhantekijät” (Matt 5:9). Meidän on syytä tiedostaa, että meille kristityille rauha ei ole piilossa haudattuna, vaan meidän rauhamme, Kristus, on ylösnoussut! Sinä voit aloittaa rauhan tekemisen omalla kohdallasi elämällä sovinnossa sinulle vastenmielisimpien ja hankalimpien ihmisten kanssa. Siitä opit, että rauha ei synny itsestään, ainoastaan aktiivisella toiminnalla. Ja rukous ”vihollisten” puolesta on aina aktiivista toimintaa: se on Kristuksen rakkauden viestittämistä lähimmäisen elämään. Sitä voi suositella myös tämän maailman poliittisille johtajille: on vaikeaa heittää pommeja sellaisen niskaan, jonka puolesta on rukoillut. JOUNI TURTIAINEN KUVAT HEIDI TOHMOLA

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:06

Sivu 10

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta

Noituus kiehtoo Pääsiäinen tuo tullessaan luudalla keikkuvat noitaakat Tiimarin ikkunaan ja pitkiin hameisiin ja huiveihin pukeutuneet virpojat kotien oville. Telkkari suoltaa typeriä teininoitasarjoja ja Harry Potter -fanit odottavat uusinta kirjaa kuin koululaiset kesälomaa. Kirjaston lastenosaston hyllyssä komeilee pitkä rivi noituuteen liittyvää kirjallisuutta. Noituus näkyy ja kuuluu koko ajan enemmän, mutta onko noitia ihan oikeasti olemassa vai onko kaikki vain harmitonta hupia?

– ja johtaa tyhjyyteen

Lapsivelho Harry Potterista nousi joku vuosi sitten valtava meteli. Onhan se nyt kummallista, että nörttipojan seikkailu noitamaailmassa kuohuttaa koko maailmaa. Pottereiden ansioita ja vaaroja voidaan spekuloida, mutta varmaa on se, että kirjojen jättimenestys on lisännyt mielenkiintoa noituutta kohtaan. Telkkarin noitasarjoilla ja pikkulikoille tarkoitetuilla noitasarjakuvilla on samanlainen vaikutus. Yhä useampi lapsi ja nuori näkee noituuden positiivisena ilmiönä. Myös perinteiset sadut vilisevät taikavoimia, tonttuja, noitia ja velhoja. Niissä noidat ja velhot ovat kuitenkin pahoja, ja lopulta paha saa aina palkkansa. Perinteiset sadut opettavat erottamaan hyvän ja pahan – uusnoituus ei sitä tee. Harry Potter -kirjoissa noituutta vieroksuvat ovat jästejä eli kaikkein typerimpiä ihmisiä. Noituutta harrastavat fiksut ihmiset.

Wicca-noituus lumoaa Laajalle levinnyt wicca-kulttuuri on uuspakanallista noituutta, joka palvoo jumaluutta luonnossa ja jokaisessa elävässä olennossa. Ihmisen yksilöllisyyttä ja seksuaalisuutta korostavien wiccojen mukaan elämässä vallitsee syyn ja seurauksen laki. Heidän eettinen perusohjeensa neuvoo toteuttamaan omaa tahtoa, mutta kieltää vahingoittamasta ketään. Wicca-noituus antaa sen harjoittajille vapauden rakentaa oman tapansa toteuttaa uskontoa. Kiehtovat pyhät rituaalit ja magia houkuttelevat mukaan yhä uusia kokeilijoita. Wicca-kulttuuri pitää itseään vakavasti otettavana uuspakanallisena uskontona eikä ohimenevänä trendinä – ja vakavasti se on syytä ottaakin. Noituus ei ole uusi ilmiö; historia tuntee tarinoita noidista usean vuosituhannen ajalta. Noituus ei ole vain leikkiä tai harmitonta puuhastelua. Jos uskomme yliluonnollisen olemassaoloon, voimme uskoa myös noituuden olevan todellista. Raamattukin suhtautuu noituuteen vakavasti.

Perinteiset sadut opettavat erottamaan hyvän ja pahan – uusnoituus ei sitä tee. Persoonallinen paha valehtelee Vanhan testamentin kuninkailla oli apunaan tietäjiä ja velhoja, joiden temput ja ennustukset näyttivät yleensä toimivan, mutta usein ukkojen konstit loppuivat kesken. Avuksi tarvittiin kerta toisensa jälkeen Jumalan palvelijaa. (Lue esimerkiksi Daniel 2.) Tietäjät ja velhot tekivät todellisia tekoja, jopa ihmeitä, mutta Jumalan valta ylitti heidän taitonsa moninkertaisesti. Sama pätee myös nykynoituuteen. Kultteja ja rituaaleja todella harjoitetaan ja ihan oikeita ihmeitäkin epäilemättä ta-

Noituus ei ole jännittävää hupia, vaan persoonallisen pahan konkreettista toimintaa.

pahtuu, mutta kun polkua seuraa riittävän pitkälle, lopulta käteen jää vain tyhjyys. Noituus ei anna mitään todellista ja pysyvää. Tyhjyys panee etsimään taas uusia noituuden tai magian muotoja, jotka nekin johtavat vain samaan tyhjyyteen. Ainoa, joka voi täyttää tämän tyhjyyden, on kristinuskon Jumala. Noituus ei ole jännittävää hupia, vaan persoonallisen pahan konkreettista toimintaa. Kyseessä on sama persoonallinen paha, joka houkuttelee tekemään syntiä. Sillä on komennuksessaan iso joukko pahoja henkiä, jotka ovat todellisia. Pahan päätoimintamalli on valehtelu, jonka avulla se toimii niin arkielämässämme kuin henkimaailmassakin. Noituus ei ole vain satujen luudalla lentäviä pääsiäisnoitia, vaan raakaa todellisuutta, johon on syytä suhtautua vakavasti. Hen-

kimaailman asioiden kanssa ei kannata leikkiä. Olinpa sitten jästi tai pölvästi, haluan pitää näppini erossa noituudesta. TEKSTI SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM KUVA ELINA VIITANEN ELINA.VIITANEN@NUOTTA.COM

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:07

Sivu 11

uotta

joka muuttui ja miehestä, joka keksi hyödyntää Ja mitä teki Simon Viljavilla ja rehevillä mailla asusteli omana aikanaan ahkera ja pyyteetön mies, Simon Kyreneläinen. Asuntonsa Jerusalemin teloituspaikan läheisyydestä ostanut mies nautti oikeuden toteutumisesta, ja usein hän nautiskeli aamiaisen tarkkaillen risteille kuihtuvia tuomittuja. Samat Simonin viljavat maat kuuluivat valtavaksi venyneeseen Rooman valtakuntaan, mutta se oli Kyreneläiselle yhdentekevää. Hän maksoi tunnollisesti Roomalle veronsa, kun oli tarvis, ja oli maksamatta, kun ei ollut. Siinä sivussa Kyreneläisen muutaman eekkerin peltotilalla kasvoi ja hyvinvoi sitkeää spelttivehnää. Peltotilastaan Simon piti lähes yhtä hyvää huolta kuin pojistaan Aleksandoksesta ja Rufuksesta, jotka kasvoivat kuin spelttivehnä ikään; keväisin pojat kasvoivat ja voimistuivat ja syksyisin he lakastuivat sängyn pohjalle C-vitamiinin puutteesta.

Ja mitä teki Simon Simon Kyreneläinen eli ja voi kuten arvata saattaa ja niille ajoille oli sopivaa. Siinä sivussa Simon kehitteli pöytälaatikkoonsa läjäpäin luonnoksia kaikenlaisista keksinnöistä, mutta koska patenttilaki oli rakennettu liian monimutkaiseksi, Simon piti suurimman osan keksinnöistään pöytälaatikossaan eikä julkistanut koskaan niitä. Simonin pöytälaatikkoon olivat joutuneet niin luonnokset sähköuruista ja linkkuveitsestä kuin hands free -laitteesta sekä La Joconden alkuperäiset luonnokset. Toki Simonilta löytyi käyttökelpoisiakin suunitelmia. Omaa elämäänsä helpottaakseen Kyreneläinen oli kehitellyt kätevän kastelujärjestelmän pellolleen. Juuri pääsiäisen alla oli Simonin kynä käynyt vimmatusti, ja omaa kohentumisvaihettaan eläneet pojat Rufus ja Aleksandroskin olivat pistäneet isän pitkät pihakeinussa istumiset merkille. Luvassa oli uusia keksintöjä. Uusin Simonin keksintö oli hänen omien sanojensa mukaan kaiken mul-

listava. Simon oli keksinyt kehittää spelttivehnätuotantoaan niin, että vehnäpussin kylkeen kiinnitettävä tuoteseloste oli muunnettu kreikasta Ekoodeiksi. Kaikille ainesosille, säilöntäaineille ja paakkuuntumisenestoaineille oli oma E-kodinsa. Järjestyksen miehenä itseään pitävä Kyreneläinen hykerteli onnesta kirjoitellessaan maailman ensimmäistä e-koodiavainta selventämään tuoteselosteitaan. Harvat ee-benpuut pelloltaan Simon oli kaatanut, ja näivettänyt juuret E513:lla eli kansankielellä rikkihapolla. Taulukkoon hän liitti E-koodeja vastaamaan kaikkia tuntemiansa aineita. Atsovärit Simon sijoitti omaan sarakkeseensa, pääasiallisesti E200 alkaen aina E233 saakka. Simonin tuntemat jalometallit sijottuivat E-taulukossa sadanseitsemänkymmenen tienoille ja niin edespäin. Jo oli kohta Simonin elämä reilassa eikä elämästä puuttunut rokkia, rauhaa saati rakkautta. Simon tunsi järjestelmänsä pettämättömäksi ja lisäili listaansa vainioilta kotiinsa palattuaan emulgointi- tai happamuudensäätöaineita, mitä nyt mieleen sattui juolahtamaan. E:t pyörivät Simonin päässä hänen opetellessaan ulkoa omia E-koodiavaimiaan, ja hän tunsi, että E:n voisi valjastaa vielä monipuolisempaan käyttöön. Kartongille piirtämilleen erisuuruisille ja erisuuntaan sojottaville E-kirjaimille Simon keksi mainion käytön. Pian koko tunnetun maailman silmälääkärit tenttasivat potilailtaan Kyreneläisen rustaamia e-tauluja. Elämä ei patenttisäädösten näivettäessä rojaltteja muuttunut ulkoakatsottuna yhtään ruusuisemmaksi, vaan yhtälailla Simon aloitti päivänsä terassilta tarkistaen ristiinnaulitut ja siirtyi sitten vainioille jättäen poikansa toipumaan talven aiheuttamista C-vitamiinin puutostiloista.

Ja mitä teki Simon Niinpä samaisena päivänä, kun Simon harvinaisen väsyneenä palaili vainioiltaan, oli ristinkuolemaan tuomittu kak-

E:tä. si murhamiestä ja yksi, joka nyt seurasi ristin kanssa “muuten vain” , pelkästä ystävällisyydestä, tai ehkäpä puhtaasta rakkaudesta olisi paremmin sanottu. Väkeä tulvi kaduilla Kyreneläisen yrittäessä päästä kotiinsa lepuuttamaan väsyneitä jalkojaan. Ylittäessään katua hänen olkapäähänsä kuitenkin tartuttiin vahvasti. “Kameliko se siinä näykk..”, Simonin lause katkesi. Hänen selkäänsä nostettiin parimetrinen tukki, joka istui melko luontevasti, mutta raskaasti Simonin työtä tehneille hartioille. Maassa ruhjottuna makasi ristin vakitunen kantaja. Ei ihme, että tämän loppumatkan kulkemiseen tarvittiin joku auttamaan, Simon mietti nähdessään tuomitun kasvot. Jalat E270:illa, eli maitohapoilla, Kyreneläinen murehti kohtaloaan. Joutua nyt raahaamaan kuolemaan tuomitun rikollisen ristiä. Poikkipuu rupesi jo hiertämään hartioilla, kun yhtäkkiä tapahtui kummia. Matkan tekeminen oli mennä pelkäksi hullutteluksi, kun Simon huomasi ristin kantavan häntä eikä toisin päin. Väsyneelle miehelle koitti suuri helpotus. Jalat saivat taas happea, E648:ta, ja matka taittui. Kannattelijaksi muuttunut ristinpuu naulittiin oikeaan omistajaan Golgatalla. Sienessä työnnettiin E260:ta, etikkaa, janoisen miehen huulille, mutta tätä Simon ei ehtinyt näkemään. Hän riensi kotiin, olihan sapatti pian alkamassa ja kotona pojat odottivat jo hedelmiä. Kyreneläinen ei kuitenkaan saanut aja-

tuksiaan pois ristiinnaulittavan kasvoista, jotka oli katsoneet häntä Simonin ottaessa vastaan ristin. Simon meni terassilleen tähylemään risteille naulittuja. Oli tullut pimeä ja vaikka matkaa ei ollut pitästi Golgatalle, oli vaikea nähdä. Kyreneläinen sai toimia ee-pikkona seuratessaan maailmanhistorian suurinta kärsimysnäytelmää, Jumalan pojan ristinkuolemaa. “Ee-li, ee-li, lama sabaktani”, kuului hämärän keskeltä kukkulalta. Huuto karmi Kyreneläisen sisintä. Salaman välähtäessä hän tunsi huutajaksi saman miehen, jonka ristiä oli kantanut.

Ja mitä teki Simon Simon nojasi terassinsa kaiteeseen mietteliäänä ja kuori klementiinin pojalleen. Ehkä Simon ymmärsi hieman ja näytti ulospäin ymmärtävänsä vähän enemmän. Kenties hänelle aikanaan aukeni ristintyön suuri sovitus, kenties ei.

JUHANA TARVAINEN JUHANA.TARVAINEN@NUOTTA.COM

nuotta11 cyan magenta yellow black

Tämä on tarina maailmasta,

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:07

Sivu 12

uotta

epävarmuus – kuolema – elämä Tom Söderströmin, 37, elä- kuin varoen pyhän hetken vahingoittamänkertomus on kuin pää- mista. Tomilla alkoi uusi ilo lukea Jumasiäinen pienoiskoossa. lan sanaa ja rukoilla. Seurakunnastakin Tampereen Kristillisen löytyi paikka. Teatterin johtajan elämän vaiheet sisältävät kaikki Sivuroolissa hyvän näytelmän ainekset: ahdistusta, kuolemaa ja Kun Tom tuli uskoon, hän halusi jättää teatterimaailman. Jumala kuitenkin kutuuden elämän iloa. Parikymppisenä Tomille tuli tarve kyseenalaistaa isiltään opitut kristilliset aatteet. Hänella alkoi kymmenen vuoden jakso, jonka aikana hän puhkaisi suurimmat elämän kuplat, asiat joita ihmiset yleensä tavoittelevat. Siihen kuului näyttelijän yleisin intohimo: suuri halu lyödä läpi. Ei ollut väliä missä se tapahtuu - teatterimaailmassa, televisiossa tai missä tahansa suuren yleisön edessä. Näyttelijän halu oli saada arvostusta taidoille, jotka oli saatu lähes pakkomielteisellä harjoittelulla. Maailma tuntui kovalta ja kilpailulliselta ja pysyi sellaisena. Pettymyksiä katteettomiin lupauksiin, tunteiden vuoristorataa ja jatkuvaa elämän epävarmuutta – elämän sisältöä ilman Jumalaa. Tom ei kuitenkaan ollut kokeillut vielä kaikkea.

Omat voimat loppuvat Kun Tom tapasi näyttelevän vaimonsa, he antautuivat yhdessä teatterille. Molemmat opiskelivat Teatterikorkeakoulun draamalinjalla ja alkoivat sen jälkeen suunnitella oman teatterin perustamista. Kun he olivat saaneet tilan teatterille ja muutaman vuoden panostaneet siihen täysillä, talous petti ja unelma teatterista hajosi käsiin. Jo kerran kulissien takaa yleisöä katsellessan Tom muistaa miettineensä: “Tätäkö minä todella haluan?” Hän mietti myös elämäänsä kristittynä ja sitä, että siitä oli niin vähän jäljellä. Olosuhteiden puristeessa syntyi kaipuu Jumalan puoleen. Tom kertoi, että hän halusi Jumalan koskettavan häntä.

Uusi alku Tomin mielestä kristillisistä kokouksista tulleet ihmiset loistivat ja hän kaipasi omaan elämäänsä sitä loistetta. Jumala tapansa mukaisesti vastasi Tomin kaipuuseen. Hänen istuessaan täydessä kirkossa etsintä huipentui, kun hän kesken laulun murtui ja itki katsoessaan alttaritaulun kuvan ristiinnaulittua miestä. Hänen odotuksensa oli täyttynyt: hän koki kohdanneensa Jumalan. Hän puhuu kohtaamisesta ja Jeesuksen anteeksiannon ymmärtämistä nopeasti, ikään

Mitä sill tapahtu Pääsiäinen on kirkon suurin juhla. Mitä tapahtui ja mitä tunsimme, kun epäilyksen ja kipeän tuskan kautta meille valmistettiin suurin aarre – pelastuksen ihanuus. Voimme arvailla, mitä silloin tunsi Jumalan poika, ja mitä pienen ihmisen päässä liikkui.

sui häntä palvelemaan itseään draaman avulla. Kuitenkin motiivit teatterin tekemiseen piti luoda uudelleen. Vaatimattomat projektit riisuivat miestä kunnianhimosta ja riippuvuudesta ihmisten arvostukseen. Taloudellinen niukkuus opetti olemaan tyytyväinen siihen mitä on ja auttoi myös ottamaan apua vastaan ihmisiltä. Menneisyyden haavojen hoitaminen ja motiivien puhdistaminen vei muutamia vuosia, jonka aikana Jumala piti kuitenkin huolta perheen kaikista tarpeista.

Elämä voittaa Yön pimeyden jälkeen tulee aina kirkkaampi aamu. Tomin elämän harmauteen aamun nimi oli Kristillinen teatteri, joka näki päivänvalon kolme vuotta sitten. Teatteri on teatteria kristillisellä arvomaailmalla. Se näkyy niin, että esiintyjät ovat tunnustavia kristittyjä ja että esitysten sanoma välittää katsojille evankeliumin - tavalla tai toisella. Kristillisessä teatterissa Tom on saanut oppia jakamaan vastuuta, kuuntelemaan Jumalaa siinä, miten asioita rakennetaan, vastaanottaa ilolla apua ja antaa sitä muille. Jumalan siunaus on levännyt produktion yllä niin, että kesäteatterin esitykset ovat sujuneet hienosti, on löytynyt taloudellisia tukijoita ja kouluttamismahdollisuudet ovat avautuneet lähes ihmeen tavoin. Tomin tarina kertoo olosuhteista, jotka järkkyvät ja unelmista jotka haaksirikkoutuvat. Samalla se todistaa siitä, miten Jumala on voimallinen toteuttamaan suunnitelmansa jokaisen sitä haluavan ja samalla vastaanhangoittelevan ihmisen elämässä. Se on ihmeellistä. Se on Jumalan armoa.

JUSSI VALKONEN JUSSI.VALKONEN@NUOTTA .COM

Torstai. Jeesus – Jumalan poika, täydellinen Jumala ja täydellinen ihminen – on yksin maailmassa. Tehtävä ihmiskunnan puolesta alkaa olla huipennustaan vailla. Kaikki valmistelut on tehty, viimeinen ateria syöty ja ehtoollinen asetettu. Nyt Hän on yksin puutarhassa Isänsä edessä. Pyhän Jumalan kohtaaminen koko maailman pahuus harteilla; taakka alkaa nousta hartioille, se tekee heikoksi. Tehtävä pelottaa ja kauhistuttaa.... Opetuslapsia nukuttaa, nukuttaa ja nukuttaa. Mestari on pessyt opetuslastensa jalat, hän on puhunut pois lähtemisestä, pääsiäisateria on syöty. Jotain

on tapahtumassa. Viimeisien päivien tapahtumat Jerusalemissa ja aikaisemmat vaellukset vaikuttavat sen, että päällimäisenä on kuitenkin väsymys. Mestari on ihmeen hermostunut, hän on käynyt kyselemässä ja herättelemässä, mutta silti silmäluomet eivät tahdo pysyä auki. Jotain on kuitenkin tapahtumassa – miksi Jeesus vaikuttaa pelokkaalta ja hermostuneelta?

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:08

Sivu 13

uotta

loin ui? TEKSTIT JUHA HEINONEN KUVAT ELINA VIITANEN

Perjantai. Pitkääkin pitempi päivä – päivä jolloin saatanalla on valta, joka on taivaasta sille annettu. Pilatus, Herodes ja sotilaat toimivat oman roolinsa mukaisesti, kuten taivaassa on säädetty. Lyönnit, ruoskimiset, huudot ja pilkkaamiset sekä pitkä tie ristiä kantaen. Kaikki on pientä sen rinnalla, että on yksin. Yksin maailman pahuus harteillaan Pyhän Jumalan edessä. Jumalan hylkäämänä, onnettomana ja häpäistynä, mutta kuitenkin rakkautta täynnä. Jeesuksella on ristillä edelleen

huoli näistä häntä pilkkaavistä ihmisistä. Pimeys on laskeutunut, linnut ovat lopettaneet laulunsa jo kauan sitten. Maa tärisee. Jeesus huutaa, jossain repeää temppelin esirippu. Jumala on kuollut, huutavat tuonelan joukot. Kaikki on mennyttä. Luulimme ja odotimme paljon. Kaukaa näimme, kun hänet raahattiin ristille. Ihmiset pilkkasivat ja ivasivat – samat ihmiset, jotka vielä viime sunnuntaina hurrasivat meille. Jeesus antoi ottaa itsensä kiinni, hän ei teh-

mas, epäilijä loppuun saakka, ei ollut ensimmäisellä kerralla paikalla. Jeesus haki Pietarin Gennesaretin järveltä takaisin evankeliumin töihin. Samalla hän paistoi kalaa rannalla aamupalaksi. Jeesus antoi ennen taivaaseen nousemistaan tärkeän tehtävän: ”Menkää ja kertokaa minusta, kastakaa ja opettakaa minun nimessäni ja Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun saakka”. Hämmennys ja hämäännys oli täydellinen, kun henkensä edestä pelkääville miehille tultiin kertomaan ihmeellinen tie-

to: Jeesus ei ole haudassa, hauta on tyhjä. Johannes ja Pietari juoksivat todistamaan omin silmin, mitä olivat kuulleet, ja aivan totta – hauta oli tyhjä! Mitä tämä tarkoitti, minne Jeesus oli viety? Naiset puhuivat enkelistä, joka kertoi Jeesuksen nousseen ylös, mutta eihän se ollut mahdollista. Hän oli kärsinyt tappion, hänet oli otettu kiinni ja tapettu ristillä. Olihan Jeesus opettanut monenmoista, mutta hän puhui usein vertauksilla, eivätkä tavalliset Galilean miehet voineet uskoa ja ymmärtää, mitä Jeesus tarkoitti. Hauta

nyt vastarintaa ja me jäimme yksin. Petimme myös hänen luotamuksensa, mutta mitä olisimme osanneet tehdä? Hän kuoli karmean kuoleman. Meille jäi suru ja kaipaus sekä paljon muistoja, hyviä hetkiä, jotain opetuksia – sekä tietysti paha olo siitä, että petimme luottamuksen. Jeesuksen ollessa vahva oli helppo luvata niin paljon. Yhtäkkiä hän oli heikko ja tilanne muuttui, en halunnut kuolla. Ja nyt hän on poissa. Toivo on mennyt.

Sunnuntai. Tyhjän haudan ihme. Jeesus on noussut ylös. Hän, joka kuoli yksin, häpäistynä ja kiusattuna, huutaen ”Isäni, miksi minut hylkäsit”, on noussut kuolleista. Kaikkivoipa rakkaus herätti Jeesuksen. Hylätty Jeesus jätti henkensä Isänsä käsiin. Synnin, kuoleman ja Perkeleen valta oli voitettu. Jeesus nousi kuolleista ja alkoi ilmestyä ihmisille. Hän ei ollut henkiolento tai haamu. Hän oli kuolleista noussut ihminen, jonka käsissä ja jaloissa olivat naulanjäljet kertomassa tehdystä ristin sovitustyöstä ihmisten hyväksi. Jeesus jaksoi opettaa lannistuneita seuraajiaan Emmauksen tiellä, hän jaksoi tulla opetuslastensa luo ja palasi takaisin kun Tuo-

oli tyhjä. Sitten se tapahtui; kaikki yksitoista opetuslasta saivat nähdä omin silmin ylösnousseen Jeesukseen. He näkivät naulanjäljet ja ilo täytti särkyneet sydämet. Jeesus ei syyttänyt heitä pelkuruudesta eikä kysellyt, missä he olivat olleet, kun häntä vietiin ristille. Jeesus rakasti heitä ihmeellisellä rakkaudella – sellaisella rakkaudella, josta koko maailma saisi tietää.

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

uotta

15:09

Sivu 14

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:10

Sivu 15

uotta

v a s t a a m m e Psykoterapeutti Seija Leppänen

Lääkäri Hannu Ylönen

Tällä palstalla kristitty lääkäri, psykoterapeutti, opettaja sekä pastori vastaavat teidän kysymyksiinne. Lähetä kysymyksesi: Nuotta/Maan ja taivaan väliltä, PL 184, 00181 Helsinki tai sähköpostitse toimitus@nuotta.com viitteellä maan ja taivaan väliltä.

m e

Opettaja Harry Ruotsalainen

j a

Pastori Eero Junkkaala

K y s y

Maan ja taivaan väliltä saat siellä lahjaksi Jeesuksen ja koko pelastuksen. 3. Mene juttelemaan jonkun uskovan ihmisen kanssa ja pyydä, että hän rukoilisi puolestasi ja antaisi sinulle synninpäästön, joka on henkilökohtainen vakuutus Jumalan armosta juuri sinulle.

”Mistä tietää, että on Jeesuksen oma ja voiko Jeesuksen omassa olla riivaaja?” -PIENI TIETÄMÄTÖN OPISKELIJAJeesuksen omassa ei voi olla riivaajaa, sillä Pyhä Henki ja paha henki eivät voi asua samassa talossa yhtä aikaa. Eri asia on, että kiusaaja kiusaa niitä, jotka uskovat Jeesukseen. Kristityn elämässä käydään sisäistä kamppailua, sillä kristitty on yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas. Tämä tarkoittaa sitä, että jokin minussa vetää ja houkuttelee synnin suuntaan, vaikka kristittynä tiedän, että syntiä kannattaisi välttää. Jeesuksen oma on jokainen, joka on kastettu ja uskoo Jeesukseen. Jos olet epävarma uskostasi, kokeile jotain seuraavista neuvoista: 1. Lue Raamatusta Jumalan lupauksia (esim. Joh 6:37, Matt 9:2 tai Room 3:23,24) ja kiitä häntä siitä, että ne ovat totta juuri sinulle juuri nyt. 2. Mene ehtoolliselle ja usko, että

naimisiin uskosta osattomien kanssa, ja tästä lisääntyi syntien määrä maailmassa. Jättiläiset voivat olla vain suurikokoisia ihmisiä. EERO JUNKKAALA

”1. Mooseksen kirjan 6. luvussa puhutaan Jumalien pojista. Keitä he olivat? Samassa luvussa puhutaan myös jättiläisistä. Mitä ne sitten olivat?”

”Haluaisin kysyä Raamatunkohdasta Luuk 14: 15-24. Keitä ovat nuo kutsutut? Ovatko he uskovan kodin lapsia, joita on aina opetettu seuraamaan Jeesusta? Mutta jakeessa 24 sanotaan, etteivät he pääse pitoihin.”

-OUTOJA KYSYMYKSIÄ-

-HUOLESTUNUT-

Kyseinen kohta ei ole ihan Raamatun helpoimpia. Jumalan pojilla Raamattu tarkoittaa joskus enkeleitä ja yksikössä tietenkin Jeesusta. Mutta toisinaan myös samaa kuin Jumalan lapset, siis Jumalaan uskovat ihmiset. Minusta paras selitys tähän raamatunpaikkaan on, että Jumalaan uskovat ihmiset menivät

Kutsutut saattavat alun perin tarkoittaa Jeesuksen vertauksessa juutalaisia. He saivat ensin kutsun, mutta torjuivat sen. Siksi Jumala kääntyi pakanoiden puoleen. Samalla teksti puhuu kaikista niistä, jotka ovat kuulleet kutsun ja torjuneet sen. Näitä voisivat olla uskovan kodin lapsetkin, jotka kyllä varmaan ovat kuul-

EERO JUNKKAALA

Oikeus ja kohtuus? Jääkiekon lisäksi olen seurannut telkkarista tiiviisti sarjaa nimeltä Oikeus ja kohtuus. Siinä seurataan amerikkalaisten lakifirmojen toimintaa vaikeissa eettisissä tilanteissa. Monet puheet ja opetukset ovat itselläni viime aikoina liittyneet siihen, mitä sarjassa tapahtuneet asiat ovat saaneet mielessä liikkumaan. Sarjassa harvoin pääsee itse oikeus voitolle ja monet jaksot ovatkin päättyneet siihen kun syyllinen on kävellyt vapaana pois oikeussalista ja syytön on tuomittu. Aika synkkää ja ahdistavaa? Meistä jokainen voi kuvitella itsensä konkreettisesti oikeussaliin, ja vielä oikein sinne syytetyn penkille. Syytöksenä on meidän syntisyytemme. Pahat sanat, teot ja erityisesti ajatukset. Tässä vaiheessa ei ole enää mitään puolusteltavaa. Olemme umpisyyllisiä ja kuoleman-

tuomiota luetaan jo... Takarivissä nousee mies seisomaan ja kävelee salin etuosaan. Mies tunnustaa tehneensä kaiken sen mistä sinua ja minua syytetään. Täysin syytön mies maksaa meidät vapaiksi. Jeesus ottaa kaiken syntimme kannettavakseen. Ei tapahdu oikeus ja kohtuus, joka meille kuuluisi, vaan armo. Jumalan ARMO VOITTAA OIKEUDEN! En uskalla suositella amerikkalaissarjan seuraamista kenellekään, mutta armoa suosittelen kaikille. Sen varaan saa jäädä kokonaan. Ilman tekoja ja omaa yritystä; Jumalan suunnitelman varaan antautumista. Vaikealtahan se tuntuu saada jotain lahjaksi, kun on tottunut tässä maailmassa ansaitsemaan kaiken. Rukoillaan nöyryyttä Jumalan edessä, niin että voisimme tämän ihmeellisen armon ymmärtää ja uskoa omalle kohdallemme todelliseksi

asiaksi. "Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta, mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi." Room 3:22-24 JUSSI SALO WWW.THERAIN.FI

Nuotan sivuilla saamme vuonna 2003 lukea kahden gospelmuusikon, Jussi Salon ja Harri Heleniuksen mietteitä.

leet Jumalan kutsun. Jos sen on kuullut, mutta ei ole ottanut vastaan, on syytäkin olla huolestunut. Ensimmäisten kutsujen jälkeen Jumala lähettää sanansa ”kaupungin kaduille ja toreille”, jotta kuka tahansa voisi tulla sisään Jumalan valtakuntaan. Moni uskovan kodin lapsikin on lähtenyt ”kaduille ja toreille” ja onneksi kutsu kuuluu sinnekin. Kaikkia kutsutaan ja kaikki saavat tulla. EERO JUNKKAALA

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:11

Sivu 16

Nuotta

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Jeesuksen seurassa Kiinassa ja Suomessa

AWARDS

Nuotta -lehti esittelee kuukausittain nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards -palkinnon!

Päivö Parviainen elää värikästä elämää. Pirteä 90vuotias lähetysveteraani kiertää säännöllisesti pitkin Suomea rippikouluissa, vankiloissa ja kouluissa. Siellä hän kertoo ihmisille ystävästään ja työtoveristaan Jeesuksesta. Haastattelun aikanakaan hän ei malta aina pysyä aloillaan, vaan nousee aina välillä seisomaan tuolistaan, kun tahtoo erityisesti painottaa jotain asiaa. Kysyn Päivöltä, mikä saa hänet yhä vieläkin kulkemaan Jeesuksen asialla. Suurimpana syynä vaikuttavat omat elämänkokemukset. Päivö ei saanut vanhemmiltaan kristillistä kasvatusta, mutta kun hän oli yhdeksänvuotias, hänen lastenhoitajansa hankki hänelle Uuden testamentin. Sitä lukiessa Päivö tuli lapsenuskoon. Lastenhoitajan muuttaessa pois vähän myöhemmin Päivön usko kuitenkin hiipui. Oman siskon kuolema kuitenkin pysäytti Päivön, kun hän oli rippikouluiässä. -Olin silloin niin suuressa pimeydessä, että jos olisin äkisti kuollut liikenteessä tai muuten, niin tokkopa olisin taivaaseen päässyt, hän huokaisee. Rippikoulu kuitenkin toi asiaan muutoksen. Konfirmaation ehtoollispöydästä noustessa Päivö tiesi, että hän oli saanut syntinsä anteeksi. -Koin itse lapsuudessa tätä pyhien yhteyttä lastenhoitajan kanssa, mutta sitten kadotin sen, niin että neljä tärkeää murrosiän vuotta meni omilla teilläni. Toivon, että nykypäivän nuorten ei tarvitsisi kokea samaa, vaan että he saisivat tulla uskoon ja voisivat sitten pysyä siinä. Eikä Jeesuksen, maailman Vapahtajan esitteleminen nuorille läheiseksi ystäväksi ole turhaa työtä, Päivö toteaa rauhallisesti. -Suuressa joukossa voi olla vaikka yksi ihminen, joka sitten uskoo ja ottaa vastaan, hän sanoo, naurahtaa ja jatkaa. Kyllä jokaisen kannattaisi vielä eläkepäivilläkin kysellä Herralta, että etkö Sinä ottai-

si minuakin vielä kokoamaan ihmisiä sinun valtakuntaasi.

Lähetyskutsu Kiinaan Kysyn Päivöltä hänen lähetyskutsustaan, sillä olen itse monesti miettinyt, miten sen voi oikein saada. Päivön kohdalla ei tulkinnoille jäänyt juurikaan varaa. -En ollut vielä kahtakymmentäkolmea, kun istuin Tehtaankadulla ravintolassa lukemassa koulukirjojani. Yhtäkkiä näin edessäni itseni kokoamassa tavaroita Kiinaan ja kuulin nämä sanat: ”Minä vien sinut Kiinaan ja tuon sinut sieltä takaisin ja olen sinun kanssasi kunnes saatan sinut kirkkauteeni.” - En oikein osannut soveltaa sitä silloin elämääni. Kuitenkin, kun 11 vuotta myöhemmin tavarani vietiin Kiinaan, niin huomasin, että hyvänen aika, näitä laukkujahan on seitsemän, kuten ilmestyksessäni! Nuo sanat merkitsevät Päivölle paljon, ja ovat osin jo toteutuneet hänen elämässään. Kiinaan perustettiin Mao Tsetungin johdolla kansantasavalta lokakuussa 1949, jolloin ulkomaalaisten oli vetäydyttävä aktiivisesta toiminnasta seurakunnissa. Suomen Lähetysseura

kutsui lähettinsä maasta pois, mutta Päivö koki, että hänen oli jäätävä Kiinaan seuraamaan, miten hänen seurakuntalaistensa käy. Aika oli hankalaa, mutta Päivö selvisi ja pääsi lopulta Suomeen vuonna 1954.

Nuoret mielessä Päivö on aidosti huolissaan nuorten vaikeuksista perheiden hajotessa. Myös Jumalan Sanan opetuksen puute huolestuttaa. - Nuorten täytyy saada vahvaa ruokaa, muuten he kiusausten tullessa luopuvat uskostaan. Olisipa hyvä jos jo rippikoulussa nuoret valmistettaisiin siihen, kuinka kovaa elämä uskovana voi olla ja kuinka koville Jumala haluaa meitä laittaa, hän paukauttaa (2.Tim.3:12). Päivö antaa myös monesti niin tylsältä tuntuvaan raamatunlukuun mielenkiintoisen näkökulman: -Jeesus sanoi: ”Olen puhunut tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi” (Johannes 15:11). Jeesus on puhunut Raamatussa siksi, että voisimme olla iloisia. Mitä Jeesus teki maan päällä ollessaan, sitä hän tekee edelleen. Kun tutustuu Ju-

malan Sanaan, sitä haluaa lukea lisää. Omaan masennukseenikin Päivöllä on omat lääkkeensä: -Pitää muistaa, minkälainen toivo meillä kristityillä on Jeesuksessa. Ei pidä katsoa, mitä pahaa perkele tekee, vaan tulee katsoa Jeesukseen, joka antaa meille elämän. Sitä, mitä hän tekee ja kuinka paljon hän on kanssamme joka päivä. Päivö kehottaa nuoria myös pitämään huolta ruumiistaan, joka heille on annettu. -Terveydenhoito tulee edullisemmaksikin kuin sairaanhoito, hän sanoo ja nauraa. ANTTI MUSTAKALLIO KUVAT SLS KUVAPALVELU / PANU HALLAMAA

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

16:17

Sivu 17

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

PR AY ER

NE ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi, kiitosrukouksesi ja rukousvastauksesi Nuotan Prayer Zone sivuille: www.nuotta.com/ prayerzone tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse prayerzone@nuotta.com Sivuilta voit liittyä myös Prayer Zone rukousrinkiin.

Rukouksen prinsiippi Kuulin kerran kristittyjen joukosta, jota Jumala siunasi runsaasti. Kun tätä seurakuntaa tutkittiin tarkemmin, saatiin selville, että sen jäsenet rukoilivat paljon. Tarkemmin katsottuna selvisi, että he rukoilivat erityisesti naapuriseurakuntien puolesta! “Antaessaan saa” on Jumalan valtakunnan periaate, joka toimii myös rukouksessa. Tässä voisi olla yksi vihje koulun rukouspiiriin. Se toimii vaikka niin, että valitsette lähialueeltanne toisen koulun, jonka puolesta alatte rukoilla säännöllisesti. Jos naapurikoulullanne on jo rukouspiiri, voitte vaihtaa rukousaiheita ja Jumalan valtakunta saa tulla keskellenne esirukoustenne kautta. Autuaampi on antaa kuin ottaa! Apt. 20:35 MAARIT ALM

Kuopion Lyseon lukiosta: Lukion rukouspiirimme alkoi opettajamme suurella avustuksella. Hän rohkaisi meitä kokoontumaan yhdessä rukouksessa Jumalan kasvojen eteen. Alku oli hiukan kangertelevaa, mutta nyt piiri on lähtenyt mukavasti käyntiin. Kokoonnumme kerran viikossa välitunnilla. Rukoilemme nuorisoherätystä kouluumme, jotta pieni piirimme saisi kasvaa ja yhä useammat saisivat oppia tuntemaan Jeesuksen. Kuopion Lyseon lukio toivottaa siunausta kaikkiin koulujen rukouspiireihin!

Rukoilemme… - että Kuopion Lyseon lukion rukouspiiri saisi olla voimakas ja rohkea rukouksessa ja että rukouspiiri saisi kasvaa. - avioliittomme eheytymisen puolesta ja että Jeesus antaisi perheeseemme keskinäistä rakkautta ja uudistaisi meidät. - että jaksaisin uskoa parempaan huomiseen ja selviäisin minua kauan vaivanneesta sairaudesta. - ei-uskovien kavereideni puolesta, että he voisivat avata sydämensä Jumalalle ja huomata Hänen loppumattoman armonsa ja rakkautensa. - ystäväni puolesta, joka on erittäin väsynyt elämään ja on todella uupunut. Haluan rukoilla hänelle voimia jatkaa. - äitini ja isäni puolesta, että he voisivat löytää Herramme armon.

Utsjoki• Enontekiö• Pello•Raahe• Kokkola•Vimpeli• Alajärvi•Kaustinen•Vaasa•Soini• Nurmo•Seinäjoki•Alavus• Nakkila•Kiukainen•Kankaanpää• Tampere•Uusikaupunki•Hämeelinna•Laitila•Turku• Nummela• Helsinki•Vantaa• Järvenpää•Lahti• Mäntsälä•Vääksy• Heinola•Mänttä• Jyväskylä• Outokumpu• Mikkeli• Loviisa• Kauniainen •Saarijärvi • Lappeenranta

• • •

•

•• • •••• ••• • • •• • • • • ••• • • ••• •• • • • • ••

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuotan nettisivuille ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Näin voimme olla teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.

Huhtikuun rukous: Isä, Jeesuksen nimessä rukoilemme tässä kuussa oman ja erityisesti naapurikoulumme oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan puolesta. Kiitos rakkaudestasi heitä kohtaan. Lähetä taivaasta Pyhä Henkesi, jotta Kristus voisi kirkastua heidän sydämissään. Aamen.

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:17

Sivu 18

nuotta18 cyan magenta yellow black

uotta

Levyt

Vellu Suoperä: Täytä (2002) Suomeksi lauletun ylistysmusiikin kentälle on ilmestynyt uusi levyttävä artisti, jonka nimi on Vellu Suoperä. Vellun tuore levy Täytä on julkaistu Fresh Records -levymerkille, jonka tarkoituksena on edistää ylistysmusiikin tasoa Suomessa. Ensikuulemalta levyn voisi tuohon tavoitteeseen kuvitella myös pääsevän. Tällä sarallahan Suomessa tunnetaan jo laajemmin Petri Kosonen bändeineen, joten Petri saa nyt seuraa ylistysmusiikin esittäjien pariin. Itse asiassa Petri on pienellä panoksella mukana myös tällä äänitteellä, sillä hän laulaa yhdessä kappaleessa ja soittaa pianoa toisessa. Pienet ovat siis ympyrät, mutta sehän ei estä ylistämästä. Kaikkien raitojen sävelet ja sanat ovat Vellun käsialaa. Useimpien kappaleiden yhteyteen on liitetty jokin raamatunkohta, joka on ollut kirvoittamassa ajatuksia sanoitukseen. Sovituksista ja tuotannosta vastaa monitaitoinen rumpali Dan Weeks, jonka panos näkyy ja kuuluu joka puolella levyä. Muina taustavoimina häärivät mm. herrat Heinonen, Helenius, Huovinen, Salminen ja Sakara sekä Jäntti, joka vastaa äänityksistä ja miksauksesta. Levyllä on selkeästi pyritty tekemään erilaista ylistysmusiikkia kuin mihin on to-

tuttu. Mistään hirvittävän suuresta linjanmuutoksesta ei välttämättä ole kysymys, mutta trendirumpukomppia, särökitaraa ja jopa säröbassoa on kuultavissa tällä äänitteellä. Osa kappaleista on yllättävän rankkoja. Mukaan mahtuu toki liuta rauhallisempiakin kappaleita, mutta pikaisesti laskettuna levyn yhdestätoista kappaleesta melkein puolessa soi avosointu särötettynä. Perinteinen pianosoundi loistaa poissaolollaan, mutta rhodes saa kyllä kyytiä senkin edestä. Useimmiten ylistysmusiikki on käsittääkseni yhteislaulutyyppistä meininkiä, johon voi yhtyä, mutta tässä on kuitenkin kyseessä enemmän artistinen esiintyminen. Ristiriitoja kuuntelijan mielessä voi välillä aiheuttaa sanoman ja musiikin yhteentörmäys. Vellun ääni on rauhoittava, soinnukas ja puhdas. Ääni ei ole liian persoonallinen, eikä Vellu varsinaisesti revittele missään kappaleessa, mutta eihän sellainen ylistysmusiikin luonteeseen kuulukaan. Joissain paikoissa sanojen rytmittäminen rauhallisemmin olisi tuonut vielä paremman lopputuloksen. Laulumelodiat ovat yksinkertaisia ja niillä pystytään luomaan rauhallinen ylistysilmapiiri, mutta välillä sävelkulut tuntuvat kuitenkin jopa liian vaisuilta ja kappaleet tuntuvat jäävän harmonisesti köyhiksi. Jotain kertoo sekin, että levyä on nyt kuunneltu aika ahkerasti, mutta mikään levyn melodioista ei ole jäänyt päähän soimaan. Sanat ovat henkilökohtaista Jumalan korottamista ja niitä on hankala kritisoida, sillä mikä minä olen toisen ylistystä arvostelemaan. Bassoa olisin kuitenkin laittanut isommalle.

Tulus: Turhaa. Antaa tulla totuuksia, idiootti! (2002) Legendaarinen jyväskyläläinen gospelkuoro Tulus on julkaissut kantaaottavan ja ajatuksia herättävän neljän kappaleen ja yhden videon cd-levyn Turhaa. Antaa tulla totuuksia, idiootti!. Perinteisemmän kuoromusiikin ystävät älkööt vaivautuko tätä ostamaan, mutta jos haluat etsiä elämällesi uutta suuntaa tai olet kyllästynyt nyky-yhteiskunnan täydellisyyttä ihannoivaan ahdistavan hektiseen trendimenoon, hanki ihmeessä tämä äänite. Ver-

hommastaan hyvin ja lausuu englanninkieliset sanat moitteettomasti. Ehdoton plussa tulee myös siitä, että sanoista ja melodioista saa todellakin selvän eikä ole lähdetty sille tyypilliselle metallihevin örvellyslinjalle. Komppipuolella on vähä-

tailukohtia Tulus hakee tällä kertaa Mieskuoro Huutajista, Seminaarinmäen Mieslaulajista ja niinkin eksoottisesta ryhmästä kuin Ultra Bra (onhan taustavoimissa häärimässä itse Antti Lehtinen). Odotettavissa on todellakin konemusiikkia, äänimaailmojen luomista ihmisäänillä ja jopa tuplapedaaliheviä, kun taas sanoituspuolella otetaan terävästi kantaa nykymenoon. Monesti sanotaan, että huumori on vaikea taiteenlaji ja niin se on tässäkin, mutta Tuluksen voi kuitenkin todeta onnistuvan herättämään vakavia ajatuksia huumorin keinoin. Kuuntelija huomaa olevansa oman soppansa keittäjä ja suorastaan idiootti, kun ei ymmärrä Jumalan armon saati itse Jumalan suuruutta. Lisäksi ovela veto on ollut laittaa levyn kannet sanomalehden artikkeleista kootun kollaasin muotoon. Artikkelien seassa vilisevät sikin sokin biisien sanat ja kuulija saa tehdä todellisen työn etsiessään niihin jotain tolkkua. Kaiken kukkuraksi yksi lehtiartikkeleista on levyarvostelu, jonka itsekritiikillä viedään pohja tämänkin arvostelun tekemiseltä. Evankeliumin sanoman eteenpäin viemisessä (melkein) kaikki keinot ovat sallittuja ja tässä on yksi uusi piristävä vaihtoehto!

sen tempon heilahteluja, mutta harjoitus tekee mestarin. Teksteissä lauletaan paljon mystisestä Julia-hahmosta. Taustoja tarkemmin tuntematta en voi olla esittämättä ilmaan nousseita kysymyksiä tästä Juliasta, jolla elämä tuntuu menevän lujaa alamäkeen, ja jos oikein ymmärsin, niin Julia on myös päättänyt päivänsä itse. Kuka on Julia? Onko hän joku todellinen henkilö? Miksi hän teki itsemurhan? Miksi levyllä lauletaan Jumalan armon sijaan niin synkistä asioista? Vai onko koko levy jonkinlainen omakohtainen, aiheeseen liittyvä surutyö? Näihin kysymyksiin ei löydy vastausta ainakaan levyn kansista ja ne jäävät siis kaihertamaan mieltä. Luottakaamme kuitenkin levyn viimeisen biisin viimeisiin sanoihin: ”Just try to pray until the morning light…”

Deep Insight: Julia (2002) Kriitikko Timo Jouppi Uransa alkutaipaleella oleva Deep Insight edustaa raskaamman metallimusiikin genreä. Ensimmäistä pitkäsoittoa odotellessa bändi on julkaissut viisi kappaletta käsittävän cd-levyn Julia. Kaikki kappaleet ovat englanninkielisiä. Levyn yleistunnelma on synkkä, mutta ei välttämättä luotaantyöntävän synkeä. Vokalisti Jukka Nikunen selviytyy

Olen 30-vuotias luokanopettaja ja perheenisä Pohjanmaalta. Basson varressa heilun tällä hetkellä Exitissä. Irtopinnoja kertyy huhtikuussa Time-Tarhan ja Heurekan keikoista. Palautetta kriitikolle voi antaa osoitteessa timo.jouppi@nuotta.com

17.4.2003

19.4.2003

21.4.2003

4.5.2003

Kiirastorstai Pyhä ehtoollinen 1. lukukappale 2. Moos. 12: 1–8, 11–14 2. lukukappale 1. Kor. 10: 16–17 Evankeliumi Matt. 26: 17–30

Hiljainen lauantai Jeesus haudassa 1. lukukappale Job 19: 25–27 2. lukukappale 1. Piet. 3: 18–22 Evankeliumi Matt. 27: 62–66

2. pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen 1. lukukappale Ps. 73: 23–28 2. lukukappale 1. Piet. 1: 18–23 Evankeliumi Matt. 28: 8–15

2. sunnuntai pääsiäisestä Hyvä paimen 1. lukukappale Miika 7: 14–20 2. lukukappale Hepr. 13: 20–21 Evankeliumi Joh. 10: 1–10

18.4.2003

20.4.2003

27.4.2003

11.5.2003

Pitkäperjantai Jumalan Karitsa 1. lukukappale Jes. 53 2. lukukappale Hepr. 5: 7–10 tai Hepr. 10: 12–20 Evankeliumi Matt. 27: 33–54

Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! 1. lukukappale Hoos. 6: 1–3 tai Jes. 25: 8–9 2. lukukappale 1. Kor. 5: 6–8 Evankeliumi Matt. 28: 1–8

1. sunnuntai pääsiäisestä Ylösnousseen todistajia 1. lukukappale Sak. 8: 12–13 2. lukukappale Ap. t. 13: 23–33 Evankeliumi Luuk. 24: 36–49

3. sunnuntai pääsiäisestä Jumalan kansan koti-ikävä 1. lukukappale 5. Moos. 30: 19–20 2. lukukappale Hepr. 11: 2, 13–19 Evankeliumi Joh. 14: 1–7

Kirkkovuosi

Lähde: http://www.evl.fi/kkh/to/ kjmk/kal/index.shtml

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:19

Sivu 19

uotta Nuotta katsoo ja arvostelee uusimmat nuorisoleffat.

Leffat Näkymätön Elina Nuotastakin tutun ohjaajan Klaus Härön ensimmäinen täyspitkä elokuva Näkymätön Elina pureutuu ajankohtaiseen ongelmaan: isän menettämiseen. Vaikka elokuvan päähenkilö on 11-vuotias tyttö, elokuva ei ole pelkästään lapsille. Elinan isot kysymykset, ydinperheen särkyminen ja siitä seuraava uhma ja kapina ovat tämän päivän nuorison suuria ongelmakohtia. Siksi Näkymätön Elina -elokuvan todellinen kohderyhmä olisivatkin nuoret. Nuorten tavoittamista ei ainakaan helpota se, että elokuva sijoittuu 1950-luvun alun Pohjois-Ruotsiin. Naapurimaa 50 vuotta sitten tuntuu varsinkin elokuvan alkuminuuteilla puuduttavalta miljööltä, mutta tarina ja leffan henkilöhahmot vievät vähitellen mukanaan. Elinan yksinäiseen kaipuuseen ja tuskaan samaistuu niin, että jossain vaiheessa elokuva meinaa kääntyä ahdistavaksi. Elina käy tapaamassa kuollutta isäänsä suolla. Äidin arki on raskas, eikä hän jaksa pysähtyä tutkimaan tyttärensä sielunmaisemaa. Elina haluaa samaistua isäänsä ja tämä aiheuttaa vaikeuksia koulussa varsinkin vanhan johtajaopettajan kansaa. Johtajaopettaja onnistuu roolissaan mainiosti. Ruotsalainen näytteliälegenda Bibi Andersen vääntää opettajaren roolissaan sellaiset oppilasta nöyryyttävät toimintamallit, että ainakin allekirjoittaneelle tulivat hyvin mieleen

omat ala-asteaikaiset traumat. Sivuviestinä Näkymätön Elina painottaa aikuisen ja varsinkin opettajan suurta vastuuta siitä, millaisia aikuisia meistä kasvaa; lapsuuden vääryydet muistaa koko elämän. Elina joutuu ensin opettajan silmätikuksi ja lopulta opettaja kääntää hänelle kokonaan selkänsä. Tytöstä kasvaa lopullisesti näkumätön siinä vaiheessa, kun hän on opettajalle pelkkää ilmaa. Vaikka 50-luvun Pohjois-Ruotsissa ei aurinko paistaa, elämä on köyhää ja elokuvan päähenkilö viettää pitkiä jaksoja jutellen kuolleen isänsä kanssa suolla, elokuvassa on myös valoisat puolensa. Onnellisen lopun lisäksi elokuvaan on saatu kätkettyä runsaasti pientä ja hiljaista huumoria. Henkilöhahmot johtajaopettajaa lukuunottamatta ovat hauskoja ja valoisia, koulun uuden opettajan jännite suhteessa johtajaopettajaan aiheuttaa naurua. Myös viimeisiään vetävästa autosta saadaan ihmeen monet naurut. Klaus Härön aikaisempikin, televisiossa esitetty tuotanto on osoittanut, että hän osaa kuvata lasten tuntoja syvältä. Päähenkilö Natalie Minnevik on osassaan kerrassaan mahtava: Elinan kasvukivut, kaipaus ja tuskainen uhma on helppo lukea hänen hiljaisesta olemuksestaan. Myös myötäilevämpi pikkusisko onnistuu roolissaan. Jotenkin toivoisi, että tämän päivän särkyneiden perheiden ja muun juurettomuuden keskellä elävät lapset, nuoret ja aikuiset löytäisivät elo-

kuvateatteriin katsomaan Elinan kamppailua surun, kaipauksen ja uhman keskellä. Elokuva esittelee nuoren ihmisen surua ja kasvua, mutta antaa myös vastauksia. Elina voittaa surunsa ja vie suolta keräämänsä kukkaset isänsä haudalle. Elämä voittaa ja jatkuu. Ennen loppukohtausta katsojalle tarjotaan mielettömän vahva joukkokohtaus koulun ruokalasta; allekirjoittaneelle tuli mieleen Kuolleiden runoilijoiden seura elokuvan vastaavan tyyppinen kohtaus, jossa oppilaat kunnioittivat kouluista erotettua opettajaa. Näkymätön Elina on vahva elokuva tä-

män päivän kysymyksistä. Sen soisi löytävän enemmänkin katsojia – myös aikuisia – kuin se ehkä elokuvateattereissa kerää. Kenties elokuvan esittäminen myös televisiossa korjaa tulevina vuosina tilanteen. JUHA HEINONEN

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:20

Sivu 20

uotta - Moni artisti ei enää halua palata vanhoihin kappaleisiin, vaikka ne olisivatkin hittejä. Me tuomme nämä gospelin helmet livenä kuultaviksi, toteaa Toni MäkiLeppilampi Freedom -orkesterista.

Freedom

Melodiseksi aikuisrokiksi musiikkityyliään luonnehtiva orkesteri soittaa tällä hetkellä ainoastaan cover– biisejä lähinnä ajanpuutteen vuoksi, mutta tulevaisuudessa Freedom saattaa esittää myös omia biisejä. Ainakin Jukka on huhujen mukaan joitain omia biisejä tekaissut.

Tukka putkella Jos olit viime syksynä Maata Näkyvissä –festareilla, muistat varmasti tämän hullunhauskan bändin. Ainakin itselläni meinasivat pöperöt mennä väärään kurkkuun, kun katselin poikien revitystä messukeskuksen ruokalan lavalla. Exitin, The Roadin ja muiden legendaaristen gospelbändien biisejä uudelleen herätellyt Freedom sai kyynisen toimittajanalun lisäksi parisataa muuta innokasta kuuntelijaa lavan eteen pomppimaan. Tämä kieli pos-

Cover-biisien lisäksi Freedomin tavaramerkkinä on mahtipontinen lavashow. Poikien nuoruusajalla saattaa olla jotain osuutta asiaan. -Jos on viettänyt nuoruutensa tukkahevin kulta-aikoina, niin eivätköhän ne mahtipontiset maneerit ole jääneet sieltä aika luontaisiksi. Treenattu on 13-vuotiaana tennismailan kanssa peilin edessä, Miika paljastaa.

– kieli poskella ja sydän taivaassa kella soittava yhtye perustettiin jokunen vuosi sitten lähinnä kokkolalaisista miehenaluista. Tuolloin bändin toimintaa olivat aloittelemassa nykyisestä kokoonpanosta Jukka Hänninen (kosketinsoittimet), Tero Moilanen (rummut), Lasse Kortelainen (kitara) ja Juho Kinaret (laulu). Myöhemmin remmiin liittyivät Toni MäkiLeppilampi (basso), sekä Miika Halmetoja (kitara).

Lavaesiintymiseen uutta potkua haluaville Freedomin laulajalla on omat niksinsä: -Lavallahan täytyy toimia niin kuin tuntuu luontevalta, mutta tuplata tuo tekeminen kymmenellä. Sen jälkeen tarvitaan vielä hieman huumoria ja ripaus yleisönkosintaa.

Lahjattomat treenaa

Amerikan meiningillä vanhoja gospelmusiikin helmiä esittävä poppoo ei musiikkiaan kauhean vakavasti ota, mutta usko Jumalaan merkitsee bändiläisille paljon. -Usko Jumalaan on elämän perusta, The Rock, Miika kertoo ja Juho jatkaa: -Usko on jokapäiväistä uudistumista kaikkivaltiaan edessä ja luottamista ristillä tehtyyn mahtitekoon meidän puolestamme. Ainahan se uskonelo ei suju kuin elokuvissa, joten armon varassa sitä porskutellaan. Mitäpä tuohon enää lisäämään.

For the love of God

Mahtipontisella soitannolla ja mielenkiintoisella lavaesiintymisellä vakuuttava bändi erottuu selkeästi edukseen gospelin laajalta rintamalta. Tämä oli kai alun perinkin poikien tarkoitus. -Idea Freedomista lähti siitä, kun Jukka heitti ajatuksen vastaiskusta valloillaan olevaa musiikkityyliä vastaan. Lopen kyllästyneenä softiin keskikastin pop/rock –vääntöön ajattelimme tehdä epätrendikästä vääntöä mahtimeiningillä, bändin laulaja Juho muistelee. Kovinkaan vakavalla asenteella pojat eivät ole matkassa, vaan treenailu on täysin satunnaista ja vakavuusaste on juuri sitä miltä se näyttääkin. -Treenit ovat ennen keikkaa, jos löydetään siihen jostain aikaa. Freedom ei ole mikään kunnianhimoisen korkealle tähtäävä bändi, vaan tämmöisten kummien ukkeleiden hauska evankeliointikone, Juho tiivistää.

Tutustu bändin kotisivuihin osoitteessa: http://nuoti.ton.tut.fi/freedom/ MASAMITSU AMEMORI

Nuotan runokilpailu! Viime vuonna valtaisan suosion saanut rakkausrunokilpailu saa jatkoa! Jos olet pöytälaatikkoon runoja rustaava ajattelija tai inspiraation virrassa säkeitä säkenöivä riimikko, niin sinulla on mahdollisuus näyttää kyntesi! Nuotta järjestää runokilpailun, jonne voit osallistua aiheiltaan mitä erilaisimmilla runoilla. Eikä ihan mitä tahansa kilpailua: Voittajarunosta nimittäin sävelletään ihka oikea laulu, joka julkaistaan nuotteineen kesäkuun Nuotassa. Säveltäjämestarina toimii tänä vuonna Minna ja Jussi Pyysalo, jotka tunnetaan The Roadista, Riemumes-

susta, Minnan soololevystä “Tuulahdus” sekä lukuisista muistakin gospel-projekteista. Vinkki runokilpailijoille: ota huomioon runoa rustatessasi, että siitä tehdään laulu. Vapaamuotoinen runo ei taivu helpolla sävelmäksi. Lyriikka puolestaan toimii paljon paremmin. Myöskin vapaamuotoisista runoista julkaisemme parhaat kesäNuotassa, mutta eniten odotamme lauluiksi soveltuvia lyyrisiä runojanne. Lähetä runosi (voi olla useita samalla kilpailijalla) 29.4.2003 mennessä osoitteeseen: Nuotta / runokilpailu, PL 184, 00181 HKI. Tai kätevästi sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@nuotta.com. Laitathan mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Luovia hetkiä runojen merkeissä!

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:20

Sivu 21

uotta

Saksalainen gospelmuusikko Claas-P. Jambor:

- Asun Pohjois-Saksassa, Frankfurtin ja Schleswigin välissä. Teen kiertueita bändini kanssa ympäri maailmaa. Vietämme tien päällä suurimman osan ajastamme, USA:ssa kierrämme 3-4 kuukautta vuodessa, mies kertoo. Claas-P. kasvoi Saksan ja USA:n välillä, koska hänen isänsä oli laivaston kapteeni. Gospelmuusikko on tehnyt kristillistä nuorisotyötä teini-ikäisestä alkaen. - Olen matkustellut usean muusikon matkassa ja konsertoinut neljällä eri mantereella. Georgiassa toimin erään kirkon musiikillisena johtajana. Kuulun Creative Arts Europe -ryhmään, joka kiertää ympäri Eurooppaa. - Kuulun myös nuorten kirkkoon täällä Frankfurtissa. Ja tietysti keikkailen ja sanoitan, olenhan ammatiltani muusikko. - Vapaa-ajallani tykkään myös hengailla ystävieni kanssa, katsoa leffoja ja lukea hyvää fiktiota, Claas-P. kertoo.

Jumala-suhteessakin on alamäkiä

Metallia tiskin alta Claas-P:n ensimmäinen instrumentti oli piano. Nykyään hän soittaa sekä pianoa että kitaraa ja lisäksi laulaa. - Vanhempani laittoivat minut pianotunneille kun olin viiden vanha. Soitin sitä 16-vuotiaaksi, jolloin vaihdoin kitaraan. Olin aina halunnut soittaa vanhaa kunnon rock’n rollia! Ollessani USA:ssa eräs muusikko huomasi, että minussa on potentiaalia laulajaksi, joten hän antoi minulle laulutunteja - ilmaiseksi! Claas-P. Jambor alkoi kehittyä laulajana uuteen suuntaan. - Kuulostin noihin aikoihin hieman country-laulajalta, mutta silloin vasta tutustuin ääneeni. Myöhemmin minulla on ollut monta eri opettajaa, ja olen itsekin kouluttanut monia laulajia. Soitin vuosia popmusiikkia ja hard rockia, kunnes tapasin erään jazz-laulajan New Yorkista. Aloimme työskennellä yhdessä. Haastoimme toinen toistamme ja lauloimme yhä korkeammalta ja nopeammin ja yhä vaikeampia skaaloja - lavalla livenä! - Tilanteista kehittyi eräänlaisia laulutaisteluja, mutta se paransi valtavasti lauluääntäni. Aiemmin, kun en vielä tuntenut tätä heppua, en edes ajatellut tekeväni jazz-tyyppistä musiikkia. Nyt uudempi musiikkini pohjautuu paljolti yh-

Usko on Claas-P. Jamborille tärkeä asia. - Rakastan Jeesusta! Luotan häneen ja yritän joka päivä elää hänen kanssaan. Vihastunko koskaan Jumalalle? Kyllä, mutta se on normaalia. Kaikissa suhteissa on ylä- ja alamäkiä. - Jeesus on elämäni todellisuus, ja kaikki mitä olen tai teen, on jotenkin linkitetty Häneen – vaikkei se aina ulospäin näyttäisikään siltä. Erityisen tärkeitä ovat vapaus ja armo! Lue vaikkapa Gal. 5:1 ja Room. 8:1 Claas-P. Jambor odottaa Suomen-vierailua innokkaasti. - Olen ollut Suomessa aiemmin kahdesti, mutta viime kerrasta on aikaa. Pidin paikallisista ihmisistä ja sain paljon ystäviä. Itse asiassa kiersin USA:ssakin erään suomalaisen tanssijan kanssa, jonka tapasin Suomessa ollessani. Joten odotan innolla, millaisen vastaanoton saan tällä kertaa. Siitä tulee varmasti hauskaa! TEKSTI KAROLIINA KIVINIEMI Claasin voit tavata pääsiäisenä Ryttylässä, jossa hän esiintyy Kansanlähetyksen Quiet Action -tapahtumassa.

- Jeesus on elämäni todellisuus, ja kaikki mitä olen tai teen, on jotenkin linkitetty Häneen – vaikkei se aina ulospäin näyttäisikään siltä. Erityisen tärkeitä ovat vapaus ja armo! Lue vaikkapa Gal. 5:1 ja Room. 8:1

teistyömme varaan! - Vuosien myötä olen soittanut yhä enemmän ylistysmusaa ja modernia rockia. Olen ottanut vähän vaikutteita Bon Jovin musiikista, lisännyt himpun verran funkia Jamiroquailta ja lainannut myös vähän Ben Harperia ja paljon Delirious-yhtyettä. Kuuntelen todella monentyylistä musiikkia.

26-vuotias Claas-P. Jambor on muusikko ja ylistyksenjohtaja, joka on tehnyt kristillistä nuorisotyötä melkein koko ikänsä. Lisäksi hän kiertää bändinsä kanssa ympäri maailmaa soittamassa musiikkia Jeesuksesta.

”Jeesus on elämäni todellisuus”

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

16:15

Sivu 22

nuotta22 cyan magenta yellow black

uotta

m e n o v i n k i t QUIET ACTION NUORTEN PÄÄSIÄISTAPAHTUMA PIDETÄÄN RYTTYLÄSSÄ 17.-20.4.2003. Ohjelmassa on tuttuun tapaan tasokkaita konsertteja ja inspiroivia raamattuopetuksia sekä uutuutena Anna-Maija Raittilan käsikirjoittama ja Taidekoululinjan esittämä pääsiäisnäytelmä Ruukunkantaja. Lauantai-illan pääkonsertissa esiintyy laulaja Claas-P. Jambor Saksasta! Mukana myös Taideleireiltä tuttu pastori Jim Mills. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Kansanlähetyksen nuorisotiimistä, puh. (019) 779 2250, os. nuorisotiimi@sekl.fi tai Internet www.sekl.fi/tiimi. Tervetuloa!

ONNEN PÄIVÄT K20 Nuorten aikuisten Onnenpäivät-tapahtuma järjestetään tänä vuonna Turku-Tukholma -kevätristeilynä 16.-17.5.2003. Onnen salaisuuteen syvennytään merellisessä meiningissä tasokkaiden luentojen, kristittyjen yhteyden, puheiden ja konserttien parissa. Mukana mm. Nina Åström trio, Seija Leppänen ja Tommi ja Päivi Kalenius. Risteilyä isännöivät pastorit Jussi Miettinen ja Timo Pöyhönen. Ohjelma ja tarkemmat tiedot löytyvät Internetistä osoitteesta www.sekl.fi/tiimi. Laivalle varattuun auditorioon

mahtuu 200 nopeinta vähintään 20-vuotiasta ilmoittautujaa. Ilmoittautumiset Suomen Matkatoimistoon puh. (02) 273 0920 / Irma Honkaharju, os. irma.honkaharju@smt.fi, fax (02) 232 0025.

RISTIN PÄÄSIÄINEN OHTAKARISSA Lauantaina 19.4. kokoonnutaan Lohtajan Ohtakarissa pääsiäisen merkeissä. Mukana ainakin Goke-yhtye sekä Musti Lähteenmaa.

SOI VAPPU 30.4. KAUHAJOEN KIRKOSSA Alkaen klo 19 mukana Minna ja Jussi Pyysalo, Goke, Vesa Erkkilä ja Musti Lähteenmaa. Jatkoilla vappuseurat Esantuvalla.

ISOSKOULUTUS KARKUSSA Sleyn nuorisotyön valtakunnallinen isoskoulutus järjetetään Karkussa 2-4.5. Viikonlopun aikana opiskellaan tiiviisti isosen perustehtäviä. Kurssi on tarkoitttu ensisijaisesti niille, jotka olivat mukana alueelliseessa ykkösosassa, mutta uudetkin tulokkaat ehtivät vielä mukaan. Kurssimaksu on 20 euroa. Niille, jotka maksoivat alueellisessa osiossa toinen osa on ilmainen. Ilmoittautumi-

etsin ystävää Lähetä kirjeenvaihto-ilmoituksesi osoitteella: Etsin ystävää, Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Jos käytät nimimerkkiä, liitä ilmoitukseen mukaan nimesi ja osoitteesi.

Jos haluat vastata ilmoitukseen: Laita vastauksesi kuoreen, päälle lyijykynällä vastaanottajan nimimerkki ja se numero, jossa ilmoitus julkaistiin. Liimaa postimerkki valmiiksi ja sujauta vastauskirjeesi isompaan kuoreen ja postita osoitteella: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Nuotta toimittaa kirjeesi eteenpäin.

Etsi ystävää sähköpostilla! www.nuotta.com osoitteesta löydät palvelun, jolla voit etsiä ystävää sähköpostilla. Kirjoita selaimeesi: www.nuotta.com sitten valitse “Missä olet”. Palvelu on tarkoitettu vain Nuotan tilaajille. Sähköpostilla ystävän etsiminen käy paljon nopeammin, eikä tarvitse odotella lehden ilmestymistä. Tsekkaa ihmeessä! Nuotan nettisivuilta löytyy Missä olet -palsta, joka on tarkoitettu Nuotan tilaajille. Nuotan “Etsin ystävää” tunnus on “nuotta” ja salasana “rules”.

set Karkkuun 03- 5134151.

VAPPUGOSPEL 2003FESTAREILLA Festari jyrähtää käyntiin Kouvolan jäähallissa vappuaattona 30.4 klo 19 ja bileet jatkuvat yöllä yhteen asti. Lavalle astuu esiintymään suomigospelin kärkinimiä mm. Egoeimi, Juha Tapio band sekä The Rain. Yhdysvalloista saapuu Limit X, kolmen kaveruksen muodostama hiphop-kokoonpano. Varmasti odotetuin vieras on naapurimaamme Ruotsin metallimusiikin ylpeys Narnia. Uutta maustetta VappuGospeliin tuo viereisessä Lyseon liikuntahallissa järjestettävä Praise Celebrate, jossa esiintyvät mm. Petri Kosonen band sekä Praise Factory. Puheenvuoron käyttävät Johannes Amritzer Ruotsista ja Juha Ketola. Molempiin tapahtumiin pääsee samalla lipulla, joka on todella edulliset 8 euroa. Käy tsekkaamassa nettisivut www.vappugospel.com

RITALA GOSPEL SAVONLINNASSA 16-17.5. Ritala gospel jyrähtää 3. kerran Savonlinnan kristillisellä opistolla kaksipäiväisenä tapahtumana. Luvassa on runsaasti musiikkia, raamattuopetusta, keskustelukanavia sekä molempina iltoina ehtoollisen viet-

to. Mukana mm. Pekka Simojoki, Dad,s Hello, The Road, Punainen aurinko, Pastorin iltavapaa, Teuvo .V Riikonen, Juha Heinonen, Aatto Lamminpää sekä Tero Huvi . Ritalagospeliin on vapaa pääsy. Lisätietoja esim Sleyn nuorisotoimistosta 03-2237056 ww. Sley.fi /nuoriso

PYHÄT PYSÄKIT 4.-6.7.2003 TURUSSA Kansanlähetyspäivät houkuttelee Turkuun nauttimaan kesästä ja jäätelöstä! Päivien nuorten ohjelma Pyhät Pysäkit tarjoaa Suomigospelin kärkeä, kuten Exit, Bass'n Helen, Juha Tapio band ja Syvä Sininen. Elämän tärkeimmän kirjan salaisuuksia raottamassa mm. David Babcock, Jarmo Sormunen ja Kai Lappalainen. Tapahtumaan vapaa pääsy, lauantai-illan konserttia lukuunottamatta. Lisätiedustelut: 02-251 9540 tai 019-779 2250.

TAITEIDEN KESÄ 26.-31.7.2003 Jo kuudetta vuotta Nuorten Kesä -festareita ennakoi Taiteiden Kesä -taideleiri Ryttylän kauniissa maalaismaisemassa. Leiri sisältää opetusta erittäin suosituista tanssi-työpajoista aina breakdanceen ja uuteen Trash-taiteeseen asti. Leirin muita ulottuvuuksia on mm. Urheilu-special, joka sisältää jalkapallo-työpajan lisäksi

myös maastopyöräilyn ja skeittailun ystäville harjoituksia isolla rampilla. Bändiworkshopeissa jokainen soittaja saa henkilökohtaista soitonopetusta taidokkailta opettajilta ja lopuksi kootaan bändi, jolla on mahdollista soittaa myös Nuorten Kesä -festareilla. Lisätietoja: nuorisotiimi@sekl.fi tai puh. (019) 779 2250

?JEESUS -NUORTEN KESÄ 31.7.-3.8.2003 Yksi Suomen suurimmista kristillisistä kesäfestareista kutsuu jälleen nuoria ja nuoria aikuisia juhlimaan ja hiljentymään maailman parhaan asian tiimoilta. Kesäkyläksi muuntuneen Ryttylän lähetyskeskuksen alueelle kokoontuu jälleen tuhansia nuoria sinun lisäksesi. Ulkomaiset ja kotimaiset bändit, lyhytelokuvafestari-ilta, praise-hetket, kylämittelöt, raamattubaari, beach volley -turnaus, K20-speciaali ja café Mönönen kaiuttavat tänä vuonna monen muun aktiviteetin lisäksi vanhentumatonta sanomaa otsikolla ?Jeesus. Lähde kavereiden kanssa telttailemaan tai varaa majoitus yhteismajoituksesta. Festaripaketti sisältää ruoat ja konsertit sekä telttapaikan. Tarkempia tietoja ja hintoja nuorisotiimi@sekl.fi tai puh. (019) 779 2250. Seuraa myös ilmoittelua tulevaisuudessa.

Aina kannattaa antaa palautetta: toimitus@nuotta.com

Can’t u c the Crusifix Äänekoskella Perjantaina 16.5. Äänekosken liikuntatalolla kello 19.00 jyrähtää käyntiin nuorisotapahtuma, josta ei laadukasta sanomaa eikä huippugospelia puutu. Mukana tapahtumassa mm. MoG, Maallikkosaarnaajat, bass’n Helen, HB, Päivi Niemi, Juha Heinonen sekä Tuukka Salmenkorva. Uskokaa tai älkää – tapahtumaan on vapaa pääsy!

www.sley.fi/nuoriso

Tapahtuman järjestää Can’t U C Crucifix- tiimi sekä Sleyn sekä Kansanlähetyksen nuorisotyö

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com w

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

16:16

Sivu 23

uotta nuotta23 cyan magenta yellow black

Nuoriso-ohjaajat

Ripari-Nuotta tulee taas! Jo legendaariseksi muotoutunut ripari-Nuotta ilmestyy 15.5. Halutessasi voit tilata tätä erikoisteemanumeroa erittäin edulliseen hintaan. Tilaa vaikka koko rippikouluryhmällesi! Toimi pian! Tilaukset 22.4. mennessä. Tilata voit kätevästi vaikka netissä, jossa on myös lisätietoa: www.nuotta.com/riparinuotta tai soita: 09-2513 0217 (ti-to 9-16) tai s-posti: lehtitilaus@sley.fi

Tilaa Nuotta Voit tilata: -Lähetä tilaus osoitteeseen: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki - internetistä: http://www.nuotta.com /tilaanuotta - S-postilla: lehtitilaus@sley.fi - Puhelimella 09-2513 0217 (ti-to 9-16) - Faksilla: 09-2513 9280

m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com

4/2003 Nuotta taitto

27.3.2003

15:23

Sivu 24

uotta

Isoskoulutusviikonloppuun saapunut Markus Munne istuu edessäni ja hörppii teetä. Persoonallinen olemus ja elämänmyönteiset ajatukset tekevät vaikutuksen pöydässä istujiin. Juttelemme uskonasioista. 19-vuotias heinolalainen miehenalku kertoo olleensa pienenä lapsenuskossa. 14-vuotiaana Markus "eksyi" kaverinsa pyynnöstä nuorteniltaan, josta hän sai hengellistä ravintoa ja tukea. Myös ripari oli Markukselle hyvä ja tärkeä kokemus. Siellä hän sai tukevaa kasvupohjaa uskolleen. - Oon saanut olla ihmeellisessä Herran huomassa ja johdatuksessa oikeastaan läpi elämäni. Vaikka tulee kolhuja, Herra hoitaa ja suojaa. Ja niitten kautta näkee, että Jumala on, kun hän auttaa, Markus kiteyttää.

Totta kun toimii Tällä hetkellä Markus ajattelee olevansa uskossansa siinä vaiheessa, että haluaa palvella ihmisiä ja levittää sitä. Nuorella luottamushenkilöllä on juuri takanaan ensimmäinen kirkkovaltuuston kokous. - Jumala on tarkoittanut niin, että emme pidä uskoa pelkästään itsellämme, vaan levitämme sitä myös eteenpäin. Sitä kautta tulee myös oma kasvu, kun saa olla käytössä. On tärkeää sitoutua johonkin seurakuntaan, olla uskollinen sille. Myös isosena olo on Markukselle iso asia. - Vaikka moni vähätteleekin ripareita, niin musta se on hyvä juttu. Lähetyskäskyyn kuuluvat molemmat, sekä kaste että opetus. Leireillä on sitten hyvä mahdollisuus niidenkin kuulla Jeesuksesta, jotka eivät muuten varmaan missään olisi uskonasioiden kanssa tekemisissä. Isosen rooli uskovan esimerkkinä ja lähellä olevana ihmisenä on tärkeä.

Kaiken, mitä olen tarvinnut, olen saanut lahjaksi Jumalalta.

-Se kannattaa käyttää hyvin. Sen voi käyttää myös tosi huonosti, mutta silloin se ei ole ihana lahja eikä mielekästä. Kun päämäärä eli taivas on selvillä, ja katse suunnattu Jeesukseen, niin muukin elämä saa merkityksen. On paljon asioita, joita voi tehdä tai sitten olla vaan. Harrastuksikseen Markus mainitsee liikunnan ja musiikin. Pianon lisäksi saksofoni on tullut vähän aikaa sitten mukaan instrumenttivalikoimaan. Hän on harrastanut ennen myös tanssia. Taiteellinen ilmaisu kiinnostaakin Markusta. Haaveena ja visiona on kertoa ihmisille uskosta taiteen avulla, ehkäpä jopa ulkomaillakin asti. Lähetystyö on nimittäin miehen mielessä. - Kiinnostavin työkohde olisi Etelä- tai Väli-Amerikka. Toinen haave olisi asua Roomassa pari vuotta apostoli Paavalin tavoin.

Rohkaisun sanoja Lopuksi Markus rohkaisee iloitsemaan elämästä Jumalan johdatuksessa: -Kaiken, mitä olen tarvinnut, olen saanut lahjaksi Jumalalta. Hänen tahtonsa on hyvä ja hän pitää meistä huolen. Häneen luottaen on hyvä elää. Tällaisessa riittää minulla ainakin opettelemista. ANTTI MUSTAKALLIO ANTTI.MUSTAKALLIO@NUOTTA.COM KUVA JUSSI VALKONEN

Ihanaa elämää - Elämä on ihanaa, se on kovin kaunis ja upea lahja, Markus huokaisee kysyessäni hänen ajatuksiaan elämästä.

Jumalaan luottaen on hyvä elää.

toukokuun Nuotassa • Elämää kolmessa korissa • Juha Tapio tänään • Kicksit ja fibat • Suuri riparispektaakkeli

nuotta24 cyan magenta yellow black

Markus nauttii elämästä