Nuoren seurakunnan sanoma huhtikuu 4/2005
uotta
e v Lo Päähaastattelussa
Axl Smith 4–5 Juha Tapio ”Elämä on tässä ja nyt” 18
Asiaa seksistä ja
seksuaalisuudesta koko kansalle 6, 10-13 Nyt on aika vaikuttaa 7 Nuotta 4/2005
Sivupersoona
Reetaleenalle jokainen päivä on lahjaa Mitkä ovat sinulle varmat kevään merkit? – Pääsiäisen odottaminen ja paasto, lumen sulaminen ja kesän odotus. On hieno huomata, miten ihmiset tulevat talven jälkeen ulos kuoristaan ja heräävät uudella tavalla eloon. Kävin juuri ostamassa itselleni tulppaaneja, mikä tuo myös keväistä tunnelmaa.
Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Reetaleena, 2, on nuoresta iästään huolimatta kovan luokan muusikko. Yhdysvaltojen Teksasista juuri Suomeen palanneella Husky Rescue -yhtyeen solistilla on rauta kuumana: huhtikuun 3. ilmestyy tytön ensimmäinen täyspitkä soololevy Avaimet.
Mikä saa iloiseksi? – Elämä ja elämän lahja; se kun saa elää, hengittää ja olla yhteydessä Jumalaan. Perhe, ystävät ja matkustelu. On erityisen hienoa, jos saa yhteyden toiseen ihmiseen. Esimerkiksi esiintyessä tunnen usein, kuinka musiikki rikkoo rajoja, ja pääsen hetkeksi toisen ihmisen kanssa samaan maailmaan.
Mikä ärsyttää? – Ihmisten välinpitämättömyys ja kyynisyys, fyysinen ja henkinen kylmyys, väkivalta, pahan puhuminen, kateus, epärehellisyys ja epäoikeudenmukaisuus. Myös asioiden vääristely, stereotypiat ja ihmisten luokittelu tyhmin perustein. Se, että joku luulee tietävänsä mistä yksilössä on kysymys ilman, että tuntee tämän henkilöhistoriaa ja elämää.
on mielestäni se, jos joku uhrautuu tiskaamaan puolestani, jos olen väsynyt, tai tulee vastaan lentokentälle. Pääsiäisen kärsimysnäytelmä kertoo suurimmasta rakkauden teosta, mitä kukaan on koskaan tehnyt.
Mikä on elämän tarkoitus? – Rakastaa ja tulla rakastetuksi. Jos saan kokea olevani rakastettu ja olen käyttänyt aikaa jonkun ihmisen pyyteettömään rakastamiseen, elämälläni on ollut tarkoitus. Elämän tarkoitus on myös seurata Jeesusta, mikä helposti unohtuu. Usko ei saisi olla vain länsimaalaisille tyypillistä analyyttistä pohdiskelua, vaan uskossa ja uskosta elämistä.
Mikä on parasta, mitä sinulle on tapahtunut? – Se että minua pyydettiin Husky Rescueen laulamaan. Se on tuonut valtavasti kaikkea kivaa, vaikka on meillä omat vaikeutemmekin ollut bändin koostuessa niin vahvoista persoonista. Tätä olen paljon rukoillut ja toivonut: että saisin laulaa ja matkustaa. Kaikessa tässä näkyy selvä johdatus. Kouluun pääsy ja toipuminen vakavasta sairaudesta ovat myös olleet mieleenpainuvia kokemuksia.
Mitä on rakkaus? – Rakkaus on kauniita sanoja ja tunteita, mutta ennen kaikkea konkreettisia tekoja arjen keskellä. Tosi suurta rakkautta
Punastelua Nuotan sivuilla a Kevätaurinko herättää linnut pesänrakennuspuuhiin, ja näyttää siltä, että lämpötilan nousu ja valon lisääntyminen vaikuttaisi myös ihmisten hormoneihin. Kadulla törmää yhä useammin rakastuneeseen pariin, kuten Jaanaan ja Mattiin (s. 11), käsikädessä. Jos oma kulta ei ole vielä löytynyt, ei kiirettä parinmuodostuksessa kannata pitää. Sinkkunuoruus on vähintäänkin yhtä antoisaa kuin kasvaminen kaksistaan. Lue lisää sivulta kymmenen. Nuotan tutkivat journalistit ottivat selvää, millaista seksivalistusta nuorille annetaan esimerkiksi kouluissa. Seksin alueella kaikki on herkkää ja haavoittuvaista. Kannattaa varoa, ettei putoa heikoilla jäillä. Lisää parisuhdeasiaa keskiaukeamalla, sivuilla 6–7 ja sivulla 16. Music Televisionin juontaja Axl Smith kävelee moon walkia sivuilla 4–5. Soul-mies kantaa askeleensa Jumalan silmien alle. Nuoret ovat maailman tulevaisuus. Ei mene enää monta vuotta, kun päättäjien rivistöissä pitäisi alkaa sukupolvenvaihdos. Sinä olet tulevaisuuden vaikuttaja ja päätösten tekijä! Aloita kansalaisaktiivisuus Nuotan sivulta kahdeksan. Aktivoitua voi myös pienlähetystyön eli aktion muodossa. Maistele voisiko omaan kesälomakalenteriin lisätä parin viikon reissun vaikkapa orpokotiin naapurimaahan (s. 9). Lataa yliannostus kevätaurinkoa ja vihreitä tuoksuja. Sitä valovoimaa voi jakaa taas ympäri vuoden lähimmäisille.
Toimitus Kuva Johanna Hakkari
2
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
Kuva ja teksti Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com
Nuoren seurakunnan sanoma
Kristillisen nuorisotyön
nousu ja uho
NUORISOTYÖ ELÄÄ muutoksessa kristinuskoa ei koeta merkitykselliseksi. 2 4 6 6 7 8 9 10 11 12 14
Sivupersoona Axl Smith turvaa Jumalaan Kuka keksi seksin? Christoforum Varokaa, homot tulevat! Tulevaisuus haastaa nuoret aktivoitumaan Aktio: lähetystyön makua Sinkkunuoruus on ihanaa! Kihlapari Jaana ja Matti Seksiaukema Viisucorner
14 15 16 18 19 19 20 21 22 22 24
Ranskan kirjeenvaihtaja Kuukauden seurakuntalainen Miten löytää Se Oikea? Gospel Center: Juha Tapio Levyarvostelut Kolumni: Päivi Niemi Nuotan isoskoulu: iltahartaus Uutiset ja mää Gallup Tapahtumatori Sisko ja sen veli
Mikä colahti?
Saippuakuplat Maalaisromantiikka Sukulaiset ja isovanhemmat
Mikä culahti?
Tupakantumpit Keltainen lehdistö Häirikköoppilaat
uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 26. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Sinikka Heiskanen, Emmi Heimonen, Riikka Hämäläinen, Johannes Koskenniemi, Maria Korpi, Virpi Rannila, Lotta Rämö Toimitusneuvosto Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO Tommi Hakkari KANNEN KUVA Johanna Hakkari TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com
Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 9–16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti-to 9-16) tilauspalvelu@nuotta.com tai Kansanlähetys, 12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT kestotilaus 39 euroa, vuosikerta 42 euroa, ½ vsk. 25 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti.shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Riihimäen kirjapaino
– ainakin mikäli nuorisotyön asiantuntijoita on uskominen. Homman lähtiessä liikkeelle nuorisotyötä leimasi tapahtumakeskeisyys. Nuoria kutsuttiin tulemaan ulos heidän tutuista kuvioistaan nuorteniltoihin, leireille tai happeningeihin, jotka usein järjestettiin seurakunnissa tai muissa kristillisissä ympäristöissä. Pian suuri lamppu syttyi ja tajuttiin, että tapahtumat ovat ihan jees, mutta tässä ei voi olla kaikki. On mentävä myös nuorten pariin sinne missä he livenä ovat – kouluihin, toreille ja liikekeskuksiin. Nuorisotyöntekijät heräsivät norsunluutorneissaan ja laskeutuivat nuorisokulttuurien viidakkoon kuin lähetystyöntekijä konsanaan. Kristillinen evankelioiva nuorisotyö bändeineen ja aktioineen kehittyi. Samalla heräsi keskustelua nuorisotyöntekijän tehtävästä. Hänen kylkeensä liimattiin menttori- ja roolimallitarrat. Nuoriso-ohjuksen elämää seuraamalla nuorten piti oppia Jeesuksen seuraamisen aakkoset. Onneksi pian tajuttiin, että on epärealistista ajatella yhden ihmisen pystyvän antamaan riittävän kokonaisvaltaista kuvaa Jeesuksesta. Siirryttiin hengellisten yhteisöjen aikaan. Yhteisössä ja sen jäsenten moninaisuudessa voi Jeesuksen olemus ja evankeliumi tulla parhaiten esiin, ajateltiin. Nuoriso- ja opiskelijaseurakuntia alkoi syntyä.
SUOMESSA ELETÄÄN nyt vahvasti
tätä yhteisöllisyyden aikakautta. Tuomasyhteisöjen rinnalle on kirkon sisälle ja ulkopuolelle syntynyt mitä erilaisimpia jumalanpalvelusyhteisöjä. Kehityssuunnassa on paljon hyvää. Tuhansien ihmisten seurakunnissa jäävät paimennus, hengellinen ohjaus tai kristittyjen yhteys väistämättä etäisiksi tavoitteiksi. Kirkosta eroaminen on vakava signaali siitä, että instituutioiden tarjoamaa
Kuilu modernin nuorisotyön ja tavallisen sunnuntaijumiksen välillä on pelottava. Liian moni nuori on uponnut sinne päälakeaan myöden. Pelkästään nuorille suunnatussa jumalanpalvelusyhteisössä näen kuitenkin vaaransa. Seurakunta on aina kokonaisuus, johon kuuluvat eri ikäkaudet. Jumalanpalvelusyhteisöjen kehittämisessä tulee panostaa entistä vahvemmin monisukupolvisuuteen. Aikuisten panosta ja sukupolvien välistä yhteistyötä tarvitaan ajassamme kipeämmin kuin milloinkaan. Tämä ei kuitenkaan saisi tapahtua aikuisten ehdoilla.
MAAILMALLA ON käynnissä myös
seuraava nuorisotyön kehitysvaihe. Tässä yhteisöllisyys painottuu, mutta samalla suuntaudutaan ulospäin rakentamaan sitä ympäristöä, jossa eletään. Evankeliumin sanallisen viestittämisen, rukouksen ja keskinäisen yhteyden rinnalle ovat tulleet naulat ja pensselit. Esimerkiksi viimekesäinen Soul in the City Lontoossa kokosi 2 000 osallistujaa. Tempauksessa nuoret ehostivat ympäristöä korjaamalla ränsistyneitä kirkkoja, tekemällä puutarhatöitä puistoissa, auttamalla syrjäytyneitä ihmisiä ja huonokuntoisia vanhuksia. Tämänkaltainen yhteiskunnallisen evankeliumin painottaminen on saanut mediassa valtavasti huomiota. Joidenkin tutkimusten mukaan rikollisuustilastot ovat kääntyneet laskuun alueilla, jonne nuoret ovat tuoneet panoksensa. Yhteiskunnallinen evankeliumi auttaa varmasti tavallisia kirkosta vieraantuneita ihmisiä suhtautumaan nuoriin kristittyihin vakavasti. Kristitythän eivät enää pelkästään puhu rakkaudesta, vaan myös tekevät jotain. Hyvä näin! Samalla on vaarana toinen ääripää. Unohdetaan, että kristittyjen – myös kristittyjen nuorisotyöntekijöiden – suurin kutsumus on julistaa evankeliumia, johon julistettu sana kuuluu välttämättä. Kristityn tunnusmerkki on aina se, että Jumalan Sana on hänen elämänsä keskiössä. Kristillisessä nuorisotyössä – samoin kun jokaisen nuoren elämässä – on tärkeä paikka tapahtumille, ulospäin suuntautuvalle evankelioimistyölle, mentoroinnille, yhteisöille ja yhteiskunnalliselle evankeliumille. Kokonaisvaltainen uskonelämä kantaa kokonaisvaltaista hedelmää. Säilytetään silti balanssi. Kuka keksisi lisää ultramoderneja raamatunopetusmenetelmiä? Niillä pitäisi kyllästää koko kristillinen nuorisokulttuuri. Toivon, että seuraava nuorisotyön kehitysvaihe liittyisi tähän. Siunattua kevättä sinulle!
Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 4/2005
3
Axl Smith: Jeesuksella on hyvä boogy Music Television Nordicin juontaja Caro Axl Smith viettää lomansa mieluummin perheen ja ystävien kanssa kuin kansan kerman VIP-hipoissa. Hänen luottomiehensä on Jeesus ja huolenaiheensa maailman tila.
A
xl Smithille kansainvälisyys on tuttua muualtakin kuin MTV:n hommista – nimittäin perheen parista. Hänen äitinsä on suomalainen, isänsä iranilainen ja isäpuolensa amerikkalainen. Etunimi Caro tulee isän suvusta, toinen nimi äidin puolelta ja sukunimi isäpuolelta, joka on Axlille kuin toinen isä. Vaikka Axlin isän perhe on islaminuskoinen, hän on saanut itse löytää oman juttunsa ilman tyrkyttämistä. Axlin juttu on kristinusko.
Axl turvaa Jeesukseen – Oon kiitollinen vanhemmille siitä, että oon saanut itse pohdiskella uskonasiani, Axl sanoo. Hän on käynyt riparin Vantaalla ja ollut parina kesänä siellä isosena. Axlille usko on ennen kaikkea elämän tukipilari ja turva siitä, ettei ole koskaan yksin. – Pitää olla joku asia, mihin voi aina luottaa. Kun tiedän, että Jeesus on siinä koko ajan, se ajaa meikäläisenkin tekeen paremmin, hän pohtii.
”Kun tiedän, että Jeesus on siinä koko ajan, se ajaa meikäläisenkin tekeen paremmin.”
Usko näkyy nuoren miehen elämässä kiitollisena elämänasenteena ja tasapainoisuutena. Uskoa hän hoitaa pohdiskellen ja rukoillen. Axl suorittaa juuri asepalvelustaan Lahden sotilassoittokunnassa. Siellä rukoukseen hiljentyminen on vähän ongelmallisempaa.
4
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
– Intissä rukoilu on välillä vähän vaikeaa, kun iltaisin joku kuorsaa vieressä, joku rapistelee kirjettä alapetillä ja joku räpeltää kännykkää, Axl naurahtaa. Islamilaisesta kulttuurista Axlille on periytynyt erityinen perheen läheisyys. Perheeseen kuuluvat äidin ja kahden isän lisäksi pikkusisko ja -veli. Hän pitää tiiviisti yhteyttä myös muihin sukulaisiin ympäri maailmaa. Ulkomaanreissuja tulee Mr. Smithille paljon myös työn puolesta, ja hänellä on ollut tapana käydä katsastamassa aina paikalliset kirkot.
– Vaikka ihmiset tietääkin, että suurin osa siitä hömpästä on roskaa, silti sensaatiolehtien lukijakunta on järjettömän suuri. Käsittämätöntä! Ehkä me ollaan vaan luonnostaan niin uteliaita, Axl miettii. Glamour, tai ainakin illuusio siitä, kiehtoo ihmisiä. – Julkisuushan on periaatteessa pientä huijausta koko ajan, Axl sanoo. Onko se sitten tavoittelemisen arvoista?
”Mulla on ollut aina sellanen linja, että hauskaa voi pitää ilman alkoholiakin.” Pintaliito ei houkuttele Axlista tuli lyhyessä ajassa julkkisnimi, kun hän osallistui kilpailuun, jossa haettiin uutta juontajaa MTV:lle. Hakijoita oli 3000 ja yksi valittiin. – Julkisuus on asia, johon en ole oikein vieläkään reagoinut. En edes tajunnut, kuinka voimakkaasti se seuraa työn mukana. Yritän ainakin uskotella, ettei julkisuus ole muuttanut minua ihmisenä, Axl miettii. Axl on ulospäinsuuntautuneena ihmisenä sinut julkisuuden kanssa, eikä häntä haittaa, vaikka ihmiset tulevat joskus juttelemaan kadulla. Päinvastoin, Axl ottaa suoran palautteen mielellään vastaan. Hänestä juontajan työssä on hienoa, kun saa tavata paljon erilaisia ihmisiä. Kaikenmaailman telkkariohjelmissa keimailu ja juorulehtien palstoilla paistattelu ei Axlia kiinnosta lainkaan. Sensaatiota tämän miehen kännitörttöilyistä on turha odottaa, sillä alkoholi ei maistu hänelle lainkaan. – Mulla on ollut aina sellanen linja, että hauskaa voi pitää ilman alkoholiakin. Sitä hauskaa hän viettää mieluiten perheen ja kavereiden kanssa. VIP-partyjen pintaliito ei Axlia säväytä. – Julkkisbileissä meininki on se, että ”Diggailen sua tosi paljon!” ja kun kääntää selkänsä, niin ”What ever!”, Axl kuvailee julkkispiirien pinnallista asennetta.
Monenlaista julkisuutta Axlilla ei ole julkisuudesta vielä mitään erityisen huonoja henkilökohtaisia kokemuksia. MTV Nordicilla hänen ei ole tarvinnut muuttaa itseään lainkaan. Saa pukeutua ja puhua ihan omaan tyyliin. – Kaverit nauraa, kun heitän ihan samoja juttuja keikoilla kuin kotonakin. Iltapäivä- ja juorulehtien välittämä todellisuus on usein kovin kaukana oikeasta todellisuudesta.
Axlille musiikki on elinvoima – etenkin jazz ja soul. Hän on pienestä pitäen laulanut, soittanut ja tanssinut. Oma instrumentti on saksofoni ja tanssinut hän on kaikkea baletista break danceen. Axl laulaa bändissä nimeltä Toibox ja tekee sille myös tekstit. Bändihomma on Axlille terapeuttista, ja teksteissään hän voi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Hän on tehnyt Unicefin kanssa yhteistyössä bändille muun muassa biisin, joka käsittelee aids-ongelmaa. – Vuoden 2002 lopussa maailmassa oli 42 miljoonaa hiv-positiivista. Ei sellasta voi täällä Suomessa edes ymmärtää, Axl taivastelee. Tämä kappale on myös tarkoitus levyttää lähitulevaisuudessa. – On ihan mahtavaa, kun saa olla mukana tärkeissä jutuissa, joissa on oikeasti sisältöä. Axl ihmettelee välillä median meininkiä: vaikka maailmalla on paljon ongelmia, joista pitäisi kertoa myös suomalaisille, lehden suurin uutinen saattaa olla tyyliin ”Jasmin Mäntylälle tulee kesä”. MTV:n juontajat tapaavat itse maailman kovimpia staroja. Jos saisit haastatella ketä tahansa, kuka se olisi? – Jumala, Axl vastaa. – Siinä jäisin varmaan kyllä aika sanattomaksi. En tietäis, mistä alottaa.
– Enemmän kannattaa etsiä sitä omaa juttua, jossa voi toteuttaa itseään, kuin starautta. Se tulee mukana, jos tulee. Turhan julkkiksen ehkä tunnistaa siitä, että sillä ei ole muuta sanottavaa kuin ”Olin viikon Karibialla”.
Mukana tärkeissä jutuissa Julkisuudessa on myös hyvät puolensa: – Parasta on, että saa oman mielipiteensä julki ja pystyy tekemään sellaisia projekteja mistä tykkää, Axl kertoo. Globaalit ongelmat, kuten rasismi, aids ja kehitysmaiden ongelmat yleensä, ovat Axlille suuri huolenaihe ja lähellä sydäntä. Lähiaikoina hän on mukana esimerkiksi SPR:n ”Musicians against racism” -projektissa, ja kehitteillä on Unicefin kehitysyhteistyöprojekti, jossa Axl on myös messissä.
Toisaalta en tahtois kysyä omasta tulevaisuudestakaan, hän pohtii. – Siitä tulis maailman lyhyin haastattelu: And that was about it. Thank you for watching!
Teksti ja kuvat Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com
Axl-box Ikä: 2 v. äri Sotilasarvo: Jääk nk In: Fu Out: K aikki muu ”Life is too setäni motto: in ku a m Sa o: Mott ”
serious to take
seriously!
e luut jotain, lähd lukee: ”Jos ha sa as ul un ap lk te tik es Vi otella sohvalla
rha od sitä kohti! Tu Mitä vaan voi tain tapahtuu. jo tä ääressä, et vaan!” tapahtua kenelle
Nuotta 4/2005
5
Kiveen kirjoitetut
Seksiä, seksiä, seksiä Eräässä laulun lurituksessa kysytään: ”Sä etkö uskalla mua rakastaa?” Se on hyvä ja oikeaan osuva kysymys. Moni ihminen ei uskalla rakastaa tai suostua rakkauden kohteeksi. Mutta moni ei myöskään uskalla rakastaa ja olla ihastunut omaan seksuaalisuuteensa – Jumalan luomaan lahjaan. Moni ei uskalla rakastaa ja ihailla sitä, että on tullut Jumalan luomaksi mieheksi tai naiseksi.
K
un Jumala loi maailman eri osaalueineen, Hän aina sanoi, että se oli hyvä. Kun hän oli luonut ihmisen, hän ensimmäisen kerran luomisen jälkeen sanoi: ”ei ole hyvä”. Jumala ei tarkoittanut: ”Kertakaikkiaan nyt lipsahti; ihmistä tarkoitin, apina tuli.” Ei, vaan Jumala sanoi: ”Ei ole ihmisen hyvä olla yksin, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.” Raamatun luomiskertomuksen mukaan ”Jumala loi ihmisen kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät” (1 Moos 1:26-27). Kun Jumala toi Adamille luomansa avun, Eevan, esittelyyn, niin Adam oli kuin puulla päähän lyöty. Hän sanoi: ”Tämä se on!” Esi-isämme, vanha Aatami, oli aivan lätkässä. Hän näki edessään maailmankaik-
6
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
keuden ihanimman luodun. Naisen! Miehenä ja naisena oleminen on suuri elämän rikkaus, joka näkyy kaikkialla, missä on läsnä molempien sukupuolten edustajia. Uskalla vain rohkeasti olla miehekäs mies tai naisellinen nainen!
seksuaalisuuden torjua eikä salli sitä, mitä luonto tahtoo tehdä ja mitä sen täytyy tehdä, mitä muuta hän tekee kuin kieltää luontoa olemasta luonto, tulta polttamasta, vettä kastelemasta ja ihmistä sen enempää juomasta kuin nukkumastakaan.”
♥
Sen ei pitänyt mennä niin!
Perisynnillä on monenlaisia ilmenemismuotoja, myös sukupuolielämän, seksuaalisuuden ja seksin alueella. Vaikka nämä ominaisuudet saattavatkin olla synnynnäisiä ja perinnöllisiä, on ne kuitenkin erotettava Jumalan luomistahdosta. Hän loi kaiken hyväksi. Ihmisen omaksi kuvakseen; mieheksi ja naiseksi. Tällä tahdon sanoa sitä, että esimerkiksi taipumus homoseksuaalisuuteen ei ole luomisen vaan lankeemuksen seurausta. Raamattu, Jumalan sana, opettaa asiasta selvästi. Niin on kirkkokin opettanut näihin päiviin asti. Moraali olisi nykyään vallitsevan käsityksen mukaan mukautettava olosuhteisiin. Miksi ei edelleen pysytä kirkon vanhalla kannalla ja pyritä ohjaamaan meidän ihmisten käyttäytymistä kristillisten Raamatussa annettujen normien mukaan? Se on ihmiselle parhaaksi. Luojako ei tietäisi, mikä hänen luomalleen on hyväksi? Jumalan voima, seksuaalisuuden lahjana ei ole työssä vasta avioliitossa; avioliitto on vain sen oikeaa käyttöä. Se on todella hengellinen, siis Jumalan asettama, sääty elää seksuaalisuutta. Koska saatana pelkää Jumalan elämänvoimaa, se vihaa avioliittoa yhtä lailla kuin se yrittää estää Jumalan rauhaa. Luther opettaa terävästi: ”Joka tahtoo
Raamattu – seksimyönteinen opus Raamattumme puhuu hyvin kauniisti seksistä miehen ja naisen välillä. Raamattu suhtautuu seksiin erittäin myönteisesti, niin kuin kaikkiin Jumalan luomistekoihin. Raamattua ei voida sanoa seksikielteiseksi. Se asettaa meidän seksuaalisuutemme hyviin ja turvallisiin raameihin, niin että emme tule vahingoitetuiksi emmekä vahingoita toista tällä upealla ja samalla herkällä elämänalueella. Se korostaa vastuuta ja asettaa siksi miehen ja naisen välisen seksuaalisuuden toteuttamisen avioliittoon. Tuntui järkyttävältä, että piispa jäi kiinni neljän ja puolen vuoden avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Vielä järkyttävämmältä tuntui se, että rikkomusta lähdettiin puolustelemaan. Armoa lähdettiin vetämään peitoksi synnin päälle. Armo kuuluu syntiselle ihmiselle, mutta armo ei tee koskaan syntiä hyväksytyksi.
Seksi ja sinkut?
Entä sitten ne ihmiset, jotka eivät ole naimisissa? Miten sen seksin kanssa on? Jokainen meistä tietää, että seksuaalisuus ei ole niin kuin ennen tykistössä sanottiin eräästä ammuksesta: ”herkkähidasteinen.” Se tarkoitti, että ammus räjähtää vasta osuessaan maahan, ei siis esimerkiksi
suojaverkkoon tai puiden oksiin. Seksuaalisuuskaan ei ole herkkähidasteinen, niin että se räjähtäisi meissä päälle vasta sitten, kun menemme naimisiin. Ihminen on seksuaalinen jo syntymästään saakka. Raamattumme antaa mallin kahdenväliseen seksiin miehelle ja naiselle, mutta sinkkuseksistä meillä ei ole ilmoituksen sanaa. Jotkut ovat tulkinneet väärin Oonanin tapauksen, Oonannimestä on sitten virheellisesti johdettu sana onania, itsetyydytys. Oonan rikkoi Jumalan lakia, joka määräsi veljen synnyttämään siemenen edesmenneelle veljelleen, jos tämä oli naimisissa ollessaan kuollut lapsettomana. Oonan laski siemenensä maahan, ettei hänen veljensä olisi saanut perillistä ja edesmenneen veljen vaimo samalla ”sosiaaliturvaa.” (1. Moos. 38:7-10.) Nuori mies kysyi minulta saunan lauteilla: ”Sanopa Hannu, onko se synti jos vetäsee kinttaaseen.” Vastasin hänelle, että siitä ei ole ilmoitusta. Olen edelleen samaa mieltä. Älä kuitenkaan tee vastoin omaatuntoasi. Älä lähde hakemaan virikkeitä sellaisista kuvista tai elävistä kuvista, jotka rikkovat kymmentä käskyä vastaan. Seksisuhde toiseen sukupuoleen on säädetty Raamatussa avioliittoon. Entä sitten, jos on tullut lankeemus seksuaalisuuden alueella, kun on tullut rikotuksi kuudetta tai kymmenettä käskyä vastaan? Tunnusta Jumalalle erheesi, tunnusta se synniksi ja usko sitten Kristuksen tähden syntisi anteeksi.
Hannu Kippo
e ASIANTUNTIJAN
V A S TA A N O T O L L A
Meitä on kaikkialla? Media ei ole jättänyt Tuupovaaran mummullekaan epäselväksi, että homoja on sitten kaikkialla. Homoseksuaaleja ei saa leimata eikä heidän käyttäytymistään saa tuomita. Leimaaminen on syvältä. Jos tästä huolimatta joku ei hyväksy homoutta, on hänet taas perusteltua leimata suvaitsemattomaksi ja vanhanaikaiseksi. Kuka on nyt pihalla, vai olemmeko kaikki? Nelosen uutuussarjassa ”Sillä silmällä” homoviisikko opastaa heteropoloja (jotka eivät ole trendikkäitä) tyylin, kulttuurin, sisustuksen, ulkonäön ja kulinarismin maailmaan.
A
ri Puonti, 39, on teologian maisteri ja Aslan ry:ssä toimiva kouluttaja ja sielunhoitaja. Aslan ry on kristillinen palvelujärjestö, joka auttaa ihmisiä tunne- ja seksuaalielämän kivuissa. Puonti ei ole yllättynyt, että media pursuaa homoutta. Se ei suinkaan ole sattumaa. – Juttu on selkeästi ja suunnitelmallisesti organisoitu. Homoliikkeen missio on normalisoida homoseksuaalisuus, ja media on tähän hyvä työkalu. Homoaktivistit ovat luoneet selkeät taktiikat, miten vaikuttaa tavallisen kaduntallaajan ja esimerkiksi kirkon mielipiteisiin homoseksuaalisuudesta sekä saada lisää jalansijaa homokulttuurille. – Asialla on myös hyvät puolensa. Kun ilmiöstä ei vaieta, oman häpeän tunteidensa kanssa kamppailevat ihmiset uskaltavat kertoa tunteistaan. Näin itsensä syrjiminen voi loppua. Homous ei ole hävettävä asia. Se ei ole sen hävettävämpää kuin heteroseksuaalinenkaan rikkinäisyys. Heteroseksuaalisella rikkinäisyydellä Puonti tarkoittaa esimerkiksi sitoutumisongelmia, pornografiariippuvuutta, seksiaddiktiota tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä johtuvia vammoja.
Levottomuudesta rauhaan
kelijalehden pääkirjoitukseen, jonka mukaan hän oli ”iloisesti rinnastanut homoseksuaalisuuden pedofiliaan ja eläimiin sekaantumiseen”. Että näin tänään.
Puonti oli mukana perustamassa Aslan ry:tä Suomeen vuonna 1991. Suurin osa Aslanista apua hakevista on heteroita, jotka haluavat parantua ja kasvaa omassa Hyväksyntää, ei hylkäämistä naiseudessaan tai miehuudessaan. – Esimerkiksi seksiaddiktio sairaute- Homoutta kutsutaan usein sairaudeksi tai na nousi yleiseksi puheenaiheeksi vasta perversioksi; ne ovat nimikkeitä joita Ari Levottomat-elokuvan myötä. Aslanissa Puonti ei halua käyttää. – Homoseksuaaliset tunteet eivät sinälolemme auttaneet seksiriippuvaisia ihmilään ole perverssi siä 90-luvun alusta ilmiö, vaan kyseessä lähtien, Puonti verLangenneessa maailmassa on normaali rakkautaa. dentarve omaan Puonti on työskenkaikki ovat rikki: sukupuoleen. Sen nellyt myös pastorina jokainen meistä joutuu tarpeen olisi pitänyt ja kiertää nykyäänkin etsimään tervettä täyttyä kuitenkin jo puhumassa eri tilaivarhaislapsuudessuuksissa seksuaalinaiseutta ja miehuutta. sa. Jos suhde omaa sesta eheytymisestä. sukupuolta olevaan Ei ole helppoa puhua Raamatun nais- ja mieskuvasta homovilli- vanhempaan on ollut etäinen tai muuten rikki, ei samastumista ole tapahtunut, ja tyksen valtaamassa yhteiskunnassa. – Vaikka sanansa valitsisi kuinka tar- oman sukupuolen rakkauden jano on erokoin, tulkitsee joku asian omien tavoittei- tisoitunut myöhemmässä iässä. Omien himojensa kanssa taisteleva ihdensa mukaisesti. Jälkeenpäin kuuleekin sitten puhuneensa hyvin mielenkiintoi- minen ei kuitenkaan hyödy tiedosta, vaan sia ja värikkäitä asioita, Puonti hymähtää janoaa tunnetta siitä, että Jeesus rakastaa viitaten helmikuussa ilmestyneen opis- häntä.
– Seksuaalinen eheytyminen on prosessi. Siinä auttavat turvallinen seurakuntayhteys, vankka hartauselämä ja säännöllinen rippi, pornografiasta kieltäytyminen ja ajatusten sekä mielikuvien puhdistaminen. Vasta kun ihminen saa kokea turvallisuutta ja hyvää oloa, seuraa eheytymistä. Syntyy tunne siitä, että Jeesus on mun puolella. Eikä Jumalan armo ole ehdollistunut meidän onnistumisiimme. Terveiden suhteiden luominen samaa sukupuolta olevien ihmisten kanssa on hyvä alku. Puonti kehottaa homoseksuaalisen ystävän rinnalla elävää keskittymään heitä yhdistäviin tekijöihin, ei erottaviin. Seksuaaliseen rikkinäisyyteen voi myös liittyä lapsuudessa tai nuoruudessa tapahtunutta hyväksikäyttöä. Silloin olennaista on ymmärtää ja saada tuntea, että se joka on uhri, ei ole syyllinen. – Langenneessa maailmassa kaikki kristityt ovat rikki: jokainen meistä joutuu etsimään tervettä naiseutta ja miehuutta. Toden totta. Meitä on kaikkialla.
Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com Kuva Nelosen tiedotus
Nuotta 4/2005
7
Mission Possible
Räsänen haastaa nuoret:
Nyt on aika vaikuttaa
Euroopan unionin komissio julkaisi vuonna 200 nuorten oloja koskevan ehdotuksen, niin sanotun valkoisen kirjan. ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” -mietinnön pohjalta on nyt tekeillä eurooppalainen nuorisosopimus ”A European Youth Pact”. Suomessa eduskunta puolestaan valmistelee uutta nuorisolakia säädöksen pohjalta. Mitä tällä kaikella on tekemistä meidän kanssamme?
S
uomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen selvittää EU:n lainsäädännön kiemu-
roita: – Nämä kaikki EU:n tasolla tehdyt sopimukset ovat tosiaan vain sopimuksia: EU linjaa ja asettaa tavoitteita. Nuorisoasioissa toimivalta on kansallista, eikä EU:lla ole yhtenäistä nuorisoa koskevaa lainsäädäntöä.
Suuria sanoja Näiden kaikkien nuoria koskevien sopimusten ja diilien taustalla on Lissabonin strategia: Eurooppa-neuvoston vuonna 2000 määrittelemä muutosstrategia, jolla Euroopasta pyritään tekemään kilpailukykyinen ja luova maanosa. Onnistuakseen suunnitelma tarvitsee nuoria – huomisen vaikuttajia. – Nuoret ovat innovatiivisia, luovia, aloitteellisia ja liikkuvia. Tätä pyritään hyödyntämään Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamiseksi, Päivi Räsänen sanoo. Sopimusehdotuksia lukiessa silmissä vilisee hienoja ja tärkeitä sanoja: puhutaan koulutuksesta ja työllistämisestä, sosiaalisesta vahvistamisesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta. Jää hämmentynyt olo ja ennakkoluulot vahvistuvat. Mitä jää käteen? – Totta, nämä sopimukset ovat ympäripyöreitä, epämääräisiä suosituksia, jotka meillä Suomessa aika pitkälti on jo käytössä. Mitään radikaalia muutosta ne eivät tuo, Räsänen kertoo. – Niillä pyritään kuitenkin herättelemään, tuomaan uutta näkökulmaa. On huolestuttavaa, kuinka passiivisia nuoret ovat esimerkiksi politiikassa. Hyvinvointiyhteiskunnan tuotosta on illuusio siitä, että aikuiset huolehtivat asioista ja nuoret voivat olla omassa rauhassaan. – Eurooppa on kuitenkin ikääntyvä maanosa. Tämän hetken päättäjät ovat pian vanhainkodissa. Sitä elintärkeämpää on, että nuoret ottavat vastuuta vaikuttajina ja miettivät, minkälaisen tulevai-
8
sun e e k pol a k Ku
as? i s k u oike
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
Onnistuakseen suunnitelma tarvitsee nuoria – huomisen vaikuttajia. suuden haluavat rakentaa, Räsänen huomauttaa.
Ruohonjuuritasolle Suomessa eduskunnassa lausuntokierroksella oleva nuorisolaki painottaakin erityisesti nuorten asemaa kohteiden sijasta aktiivisina vaikuttajina. – Julkinen sektori, kunnat ja valtio, ei ehdi hoitaa kaikkea nuorisotyötä, vaan tässä huudetaan kansalaisyhteisöä apuun, Räsänen sanoo. – Lainsäädäntöä tarvitaan lähinnä, jotta tehtävälle työlle saataisiin tukea ja suuntalinjat. Toimijoina ovat kuntien lisäksi erilaiset nuorisoyhdistykset, kansalaisjärjestöt ja esimerkiksi seurakunnat. Niissä tehtävää työtä pyritään tukemaan ja kehittämään. Nuoria halutaan haastaa yhä enemmän mukaan toimintaan ja sitä suunnittelemaan.
Aatteen paloa – Mielestäni kristillinen nuorisotyö on nyt erityisesti haasteen edessä. Toivon että kristityt nuoret nousisivat näkyviksi vaikuttajiksi ja suunnannäyttäjiksi ja pitäisivät esillä kristillisiä arvoja, esimerkiksi Raamatun ihmiskuvaa, ja totta kai myös evankeliumia, Räsänen sanoo. – Elämme aikaa, jossa medialla on suuri vaikutus. Herkästi saattaa jäädä näkymättömäksi se upea joukko kristittyjä nuoria, joka meillä täällä Suomessakin on. Mediassa nuorten arvot saattavat näyttää
yhtenäisiltä, vaikka toisaalta elämme moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa voisi rohkeasti ilmaista erilaisiakin ajatuksia. Toivoisinkin että kristityt nuoret tulisivat esiin myös mediassa ja muilla näkyvillä tavoilla: tieteessä, taiteessa, politiikassa... Nousisivat tämän yhteiskunnan keulapaikoille taistelemaan kristillisten arvojen puolesta, Räsänen lopettaa mahtipontisesti ja naurahtaa. Haaste on heitetty.
Vilhelmiina Koho Kuvat Vilhelmiina Koho ja Johanna Hakkari
Pahvi tee jotain!
i oa. Kuka muu vo n maailman men aa m ? le te se is it ä uh in m kotiin ka ulumisesta kuin Ei kande jäädä kymisestä ja ku ämässäni ovat nä el n je un in vo m ar us en ut ik va in aj pitää huol la :n EU a Oiva-
el s tuntuu, että urkin uusi, nokk Mutta entäs jo tun Voimariini-p tu it: aa. Miksi rd pp da na an i st ur ystiset inenkään ju äm st ne ne hassut ja m ää kä ei aan kehtaa oika on kirosana noin kai kuitenk a rv Ha ! riini-asu? Politiik sä äs äm ittämälläkään, n on jo hyvin el sokea kovasti yr la ol i vo pitäisi, kaikkiha , ei le el te min luistaisivat Maailman tilan ne asiat parem llä ky tä keasti ajatella. et lo , tä us sii at i aj tään, ette mieleen tulee ä. Sehän tiede hd te ja kovin usein ä tä pi ne kertoa miten jos minä saisin ista sipä en yrittäisi. etella edes joka aisi, mutta mik ur se ä vä hy tarvitse osata lu lta Ei pu t. n, ia ää as n iss ki ite et lip kaa, pien varma mie Kaikki on politiik i myöskään olla ta vo es ei ol na pu Ai . en ia voisi toim arvoja, joid utta on paljon EU-maata, jotta em , ik en iso ke m ik ih i ka ks a e vastaust n esimerki eikä kellään ol n. Mitä ajattele sta aa de em au el ap ist ta nv is na ja sa on valm assa tai uskonvarmasti moni kin umisesta maailm ut ka tta voin jatkossa ja jo an n, m ää äo m ke te is lm uksista, pä va en ol aassamme? Mitä ihan omassa m kunnioittaen? ta ui m ja nnalliseen poen ta at ud no ni ja llitukseen tai ku vo ha un elää ar ul viko n a, tai olla aktii pyrkiä mukaa le tärkeää asia ul in Voisinpa vaikka m naa aj hu uu ka vaikka m järjestöön, jo toimintaan ja n te or litiikkaan. Liittyä nu ka ik sa Ta as . m jännittävää nassa vaikutta usti eri tavalla at sesti seurakun ta aja ilt ä aa eä st rk ui istani. Ja m iminta on tä sti omista arvo se kin – vanhusto lli he re sa ns vereiden ka n päin. sitten jutella ka oho . Kaikki on kotii Vilhelmiina K apurin deekua na rukouksessa
e AKTIOINFO
Kesäksi aktioon? ”Menkää ja tehkää…”
L
yhytaikaiseen lähetystyöhön, aktioon, lähteminen onnistuu mitä mainioimmin kesällä, kun koulut ovat sulkeneet ovensa ja aikaa on paljon. Aktiossa pääsee tutustumaan ulkomailla tehtävään Jumalan valtakunnan työhön: kertomaan evankeliumin ilosanomasta ja auttamaan lähimmäistä. Aktioon on mahdollista hakeutua eri väyliä pitkin. Tässä muutama esimerkki tulevan kesän matkoista. Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen kahden viikon aktiomatkat valtaavat ilmanaloista kolme. Itään suuntaavat Venäjänaktiolaiset, kun taas lännessä odottaa rakas naapurimaamme Ruotsi. Lisäksi aktiolaisia on lähdössä sekä Englantiin että Italiaan. Kansanlähetyksen aktioissa tehdään paljon työtä lasten ja nuorten kanssa. Venäjällä avustetaan muun muassa lastenleireillä ja lastenkodeissa. Englannissa taas keskitytään muslimityön maailmaan. Myös Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Sley, järjestää kesällä kaksi aktiomatkaa. Toinen suuntautuu lahden taakse Viroon, kun taas toinen aktioporukka löytää itsensä kesäkuun alussa Keniasta. Keniassa aktioryhmä tutustuu muun muassa orpo- ja aids-työhön sekä maasai-heimon kulttuuriin.
sat ”Menkää ja tehkää kaikki kan minun opetuslapsikseni.” a löyLähetyskäsky on Raamatust ihminet mo si tyvä syy siihen, mik evät läht ja a ans ima set jättävät kot la Tuu an. ma asu se rapakon taak läKun tä. heis i yks on Leppänen . hetyskipinä iskee, se on menoa tyslähe on en pän Lep Tuula ajankenttien konkari. Lähtö tuli tta kohtaiseksi parikymmentä vuo sitten. n, – Koin saavani lähetyskutsu päLep , eräänlaisen herätyksen
Jumalan apurina Aktioon lähtiessä ei tarvitse valmiiksi osata paljoakaan, riittää, että on valmis laittamaan itsensä likoon. Juuri heikkoja ja vajavaisia Jumala käyttää työssään. Monesti ennen aktioita järjestetään esilähetyskoulutus, jossa pääsee kuulemaan lähetystyön konkareiden kokemuksia ja harjoittelemaan käytännön juttuja. Draamat, laulut ja lyhyet todistuspuheenvuorot ovat aktiolaisen työkaluina mitä parhaita. Aktiot eivät ole vain aktiolaisia koskevia matkoja. Kotimaassa olevien tärkeänä tehtävänä on olla lähettämässä ja tukemassa lähettien työtä. Työtä on vaikea tehdä ilman taloudellista avustusta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa vakituisia lähettejä ja tulevia aktiolaisia
Riikka ja orpolapset. Kuva on viime kesän Sambian-aktiosta. Kuvat Johanna Hakkari
esirukouksissa. Ilman Jumalan siunausta kaikki kentillä tehty työ on turhaa. Lähetystyön voi siis aloittaa ristimällä kätensä. Samalla voi kysellä Jumalalta, olisiko oma paikka lähetystyössä sittenkin jossakin kauempana. Asiaa saa pohtia ja miettiä, mutta unohtaa sitä ei kannata. Lähetyskäskyhän meille on jo annettu.
K
Emmi Heimonen
Emmi Heimonen
Haluatko kentälle käymään? esällä Kenia-aktioon lähtevä Oili Mattila muistuttaa, ettei lähetystyöhön lähtevän tarvitse olla mitenkään erikoinen ihminen. – Aktioon lähteminen ei tarkoita sitä, että täytyy olla joku superkristitty. Jumalalla on käyttöä ihan kaikille. Oili haki vuoden alussa Evankelisten opiskelijoiden aktioon ja heti tärppäsi. Päätös aktioon hakemisesta syntyi nopeasti, mutta alitajunnassa tuleva viittomakielentulkki oli kypsytellyt ajatusta jo
Lisätietoa: www.nm.fi/lahetys.php www.sley.fi/nuoriso www.fin.om.org www.mission.fi
nen kertoo. t Kutsu lähetystyöhön ei ollu nma sala inen kuitenkaan ihmeell äsky isku taivaalta. Tuttu lähetysk päLep si. isek hta ako vain tuli om avalt alan Jum tyä ryh nen halusi . hön kunnan työ ä – Totta kai lähtiessä mieless tta mu pyörii ristiriitaisia tunteita, tua uut vak yy täyt kea kaik en enn alan siitä, että on lähdössä Jum kutsumana. lähtemisen Lähetystyöhön siitä yhteydessä puhutaan usein ään iess läht tuu kaikesta, mistä jou enkuit ei en pän luopumaan. Lep ta. ises pum luo ua kaan halua puh – Kotimaassa oleviin ystäviin in yhvoi pitää nykyään aika hyv taa, hoi ita hte ssu vyy ystä teyttä ja llä. pää an paik n ikaa olis ei vaikka s– Lähetystyön tekeminen rika en tuttaa omaakin elämää, Leppän huomauttaa. – Kannattaa kehittää kielitaiin. toa ja tutustua eri kulttuureih oiruk ja ään Sitten vain kyselem ahlemaan Jumalan tahdon tap päLep , ässä eläm tumista omassa nen kiteyttää.
pidemmän aikaa. – Tiedän ihmisiä, jotka ovat olleet aktiossa, ja lähetystyö on muutenkin kiinnostanut jo pidemmän aikaa. Aktioon mukaan pääseminen aiheutti Oilissa aluksi hieman ristiriitaisia tunteita. Päällimmäisenä ajatuksena oli ilo siitä, että pääsee lähtemään, mutta samaan aikaan kävi mielessä ajatus siitä, onko sittenkään oikea henkilö lähtemään. – Olin kuitenkin rukoillut, että aktioon valittaisiin oikeat ihmiset. Saan luottaa sii-
hen, että oma lähtönikin on Jumalan johdatusta, Oili kertoo. Oili uskoo, että Kenia-aktiosta tulee hieno. Jännitettävääkin riittää. – Eniten jännitän sitä, miten elimistö paikan päällä reagoi. Saako sieltä jonkun kauhean ripulin tai tuottaako malarialääkitys sivuvaikutuksia, Oili naurahtaa. Oili toivoo pystyvänsä Keniasta palattuaan jakamaan kokemuksiaan muille ikäisilleen. – Kun nuori kertoo lähetystyöstä nuorelle, voidaan paremmin tavoittaa ihmisiä, jotka eivät lähetystyötä muuten ehkä ajattelisi. Oili kehottaa kaikkia liittymään myös
jonkun lähetin kannatusrenkaaseen. – Sitä kautta saa hyvin kuvan lähettien arjesta ja työstä.
Emmi Heimonen emmi.heimonen@nuotta.com
Nuotta 4/2005
9
Ihastuminen on ihmeellinen asia. Keväällä rakkautta pitäisi olla jokaisen rinnassa. Vaan entäpä, jos ei ole? Parhaan kaverin näkeminen käsi kädessä toisen kanssa aiheuttaa outoa nakerrusta sisimmässä. Sukulaiskäynnit päättyvät usein vihjaukseen seurustelukumppanin puutteesta, ja epätoivoiset ajatukset alkavat myllertää jo omassakin päässä. Pitäisikö turvautua postimyyntiluetteloon?
S
Sinkkuna
eurustelukumppanin löytäminen ei ole maailman yksinkertaisin asia, ja apu ongelmaan löytyy harvemmin keltaisilta sivuilta. Kun poistuu nuortenillasta tuoreen toisiaan kädestä pitävän seurusteluparin kanssa, oma olo kolmantena pyöränä on mitä kamalin. Seurustelua ei kuitenkaan pidä aloittaa vain seurustelun vuoksi ensimmäisen vastaantulevan kaksijalkaisen kanssa. Kaikella on aikansa. Seurustelu seurustelun takia ei johda hyvään lopputulokseen. Kun ihastuksen kohteena ei ole seurustelukumppani vaan seurustelu, kyllästyy nopeasti toisen isoon nenään, haiseviin sukkiin tai ikäviin luonnevikoihin. Seurustelussa itsessään ei ole kerrassaan mitään hienoa. Upeaa se on siksi, että saa tutustua henkilöön, josta välittää. Parhaimmillaan seurustelu johtaa koko elämän jakamiseen ihmisen kanssa, josta kyllä löytyy vikoja, mutta sellaisia vikoja, jotka on valmis hyväksymään.
on
ihanaa!?
Jumala vihaa hylkäämistä, eikä halua lapsiensakaan kokevan sitä. Siksi, mieti, kuinka upeaa on aloittaa seurustelu ihmisen kanssa, joka on tärkeä ja merkitsee itselle paljon. Kristityillä nuorilla ongelmana ei usein ole seurustelusuhteiden paljous vaan niiden vähyys. Kauan koukussa olleeseen matoon kun vain ei näytä tarttuvan edes sitä yhtä ahventa tai räkäkiiskeä. Nopea laskutoimitus muistuttaa kristittyjen nuorten sukupuolijakaumasta, joka usein näyttää huolestuttavalta, erityisesti tyttöjen silmissä.
Kuviteltu ongelma Vaan onko arki ilman seurustelukumppania sittenkään niin suuri ongelma kuin siitä usein tehdään? Eikö aika ilman seurustelua voi olla Jumalan suunnitelmiin kuuluva hyvä asia? Elämän tuhlaaminen seurustelukumppanin puuttumisen murehtimiseen ei kannata. Edessämme on paljon asioita, joista voi nauttia kaveriporukalla tai jopa pelkästään yksinään. Suurimmalla osalla ihmisistä on sisäinen kaipuu löytää itselleen elämänkumppani. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Jo Paavali toteaa Korinttilaiskirjeessä, että soisi kaikkien elävän niin kuin hän, naimattomana. Älä siis koe itseäsi oudoksi, vaikka puhe seurustelusta ja seurustelemattomuudesta ei hätkäyttäisi vähääkään. Sinkkuajasta voi nauttia vaikkapa harrastusten parissa, lemmikin kanssa tai heittäytymällä kokonaisvaltaisesti palvelemaan Jumalaa.
Emmi Heimonen Kuvat Johanna Hakkari
Vanhapiika vai trendisinkku Aikaisempina vuosina kumppania vailla oleva ihminen luokiteltiin helposti epäonnistujaksi, vanhaksipiiaksi. Uuden vuosituhannen aikana vanhoistapiioista tai -pojista on tullut menestyviä ja trendikkäitä sinkkuja. Sinkkuus ei nykyajassa aina kuitenkaan tarkoita sitä, että hengaillaan yksin. Sitoutumisen sijasta kumppania vaihdetaan eri syistä. Joku kohtelee deittauskaveria kuin urheilussa likaantunutta paitaa: kun haju ei miellytä, vaihdetaan uuteen. Jokainen hylkäämisen kokemus, lyhyemmän tai pidemmän yhdessäolon jälkeen, jättää meihin jäljen. Ihmisen sydän on hauras ja se on erityisen helppo murskata. Sydän ei palaa entiseen muotoonsa niin kuin märkä pesusieni, vaan jää jokaisen rutistuksen jälkeen hieman lommolle.
stelematta
Viisi hyvää syytä olla seuru
sosiaalisesa liian nuorena, varsinkaan Seurustelua ei kannata aloitta asi täysin est aud vap sillä ja nauti sinkku ta paineesta. Elä elämääsi täy muutaman syyn: rinnoin. Miksi? Nuotta listasi ä, jolloin le nauttimaan niistä hetkist . Anna aikaa itsellesi. Opette t hukkuat ajatukset, tarpeet ja tuntee saat olla vain itsesi kanssa. Om an melun alle. vat liian helposti tämän maailm in. Huokoita sitä, että täytyy olla yks 2. Seurustelemattomuus ei tar en ymyks si. Hyvien ystävien merkit lehdi ja hoida ystävyyssuhteita ä ole. enä ei ä ta siinä vaiheessa, kun niit märtää valitettavan usein vas issa. ma an oop issulle kiertelemään Eur 3. Lähde likkaporukalla kesäre käy en min sta tku remematka Alpeille. Ma Tai tehkää jätkäporukalla ext asttam odo pa siip a ipuolessa ei ole om paljon mukavammin, kun kot sa. yrskyjä. telusuhteen tuomia tunnem 4. Nauti ajasta ilman seurus rakastaa. Piken kai yli jo ön, joka sinua 5. Tutustu paremmin henkilö elämäsi lukemalla Raamattua ja hoida dä linjat auki Jumalan kanssa tärkeintä suhdetta.
♥ ♥ ♥
e JAANA
J A M AT T I
Luvatut toisilleen Jaanaa ja Mattia yhdistävät samanlainen ajattelutapa, samanlainen usko Jeesukseen ja samanlainen sormus vasemmassa nimettömässä.
K
aikki alkoi elokuussa 2001, kun Jaana Korhonen Vantaalta ja Matti Herranen Liedosta tulivat tahoillaan viettämään Nuorten Kesää Ryttylän maalaismaisemaan. Nuoret esiteltiin toisilleen kavereiden kautta ja he kuluttivat suurimman osan tapahtumasta yhdessä. Jaana oli tuolloin viidentoista, Matti vuotta vanhempi. – Ihastuin Jaanaan aika nopeasti, ja kerroin siitä sitten, Matti muistelee. – Aloitteen tekeminen ei varsinaisesti ole tapaistani, mutta tällä kertaa oli pakko, kun asuttiin niin kaukana toisistamme. Jaanalle asia tuli yllätyksenä, mutta viikonlopun jälkeen hänkin huomasi ikävöivänsä Mattia. Puheluiden ja tekstiviestien siivittämänä he päätyivät pian viettämään viikonvaihdetta Karkkuun, Satakunnan Sakin 15-vuotissyntymäpäiville. Tuolloin, noin kolme ja puoli vuotta sitten, syntyi käsite ”Jaana ja Matti”.
Yhdessä kaukana ja lähellä Jaanan ja Matin kotien välillä on kilometrejä noin 170. Oli alusta alkaen selvää, ettei pari tapaisi liian usein. Yhteistä aikaa on löytynyt lähinnä viikonloppuisin ja lomilla. Väistämättömän ikävän keskellä on kuitenkin selvitty. – Jos on löytänyt jotain hyvää, ei siitä
halua luopua vaikka ei toista jatkuvasti näkisikään, Jaana painottaa. – On ihan hyvä, että seurustelun lisäksi elämässä on ollut aikaa myös kavereille, harrastuksille ja koululle. – Sitä paitsi, jos näkee viikonloppuisin pitkiä aikoja, niin tuleehan siitä tavallaan jokunen tunti jokaiselle viikonpäivälle, Matti laskeskelee. Yhteistä aikaansa Jaana ja Matti viettävät monin tavoin. Urheilullinen Jaana on saanut Matin löytämään itsensä lenkiltä, kuntosalilta ja uimahallista. Välillä on mukava rentoutua elokuvaa katsellen tai lautapelejä pelaten, tai olla ihan vain tekemättä mitään. Musiikki on molempien sydäntä lähellä, ja yhdessä onkin laulettu ja soitettu. Jaana ja Matti ovat käyneet myös kristillisillä leireillä ja tapahtumissa, rukoilleet ja lukeneet Raamattua. Nuorena seurustelevat ovat luonnollisesti olleet paljon tekemisissä toistensa vanhempien ja sukulaisten kanssa. – Jaanan mummo kutoi mulle lahjaksi villasukat, Matti kertoo hymyillen.
Yhteen hioutumista Jaanaa ja Mattia on kuvailtu harmoniseksi pariksi. Kun heidän kanssaan viettää aikaa, sen tosiaan huomaa. Parin kasvoilta paistaa hyvä olo, yhteisymmärrys ja molemminpuolinen kunnioitus. – Me ollaan oikeasti samalla aaltopituudella ja voidaan keskustella mistä vain, Matti kertoo. – Jaanan seurassa voin olla täysin oma itseni.
– Matti osaa olla päättäväinen, kypsä ja asiallinen, mutta samalla leikkisä ja söpö pikkupoika, Jaana virnistää. – Lisäksi Matti kuuntelee, huomaa jos jokin on vialla ja tahtoo selvittää asian. Erimielisyyksiltä ja pieniltä riidoilta ei toki ole vältytty. – Me ei olla niitä ihmisiä, jotka suuttuessaan heittelevät lautasia ja huutavat, Jaana naurahtaa. – Mulla on pikemminkin tapana mököttää, ja Matti taas saattaa loukkaantua siitä, etten kerro mikä mua vaivaa. – Konfliktit menevät ohi, kun niistä puhuu ja pyytää anteeksi, Matti toteaa. – On tosin vaikeaa nöyrtyä ja tunnustaa omaa heikkoutta. – Huonona päivänä on tärkeää vaan olla toisen tukena ja rakastaa, Jaana sanoo, ja Matti tarkentaa: – Olla läsnä ja osoittaa välittävänsä siitä, miltä toisesta tuntuu. Jaanan ja Matin mielestä paras määritelmä rakkaudelle on Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 13. luvussa. Samalla se toimii testinä – on hyvä pysähtyä miettimään, onko oma rakkaus toista kohtaan samanlaista kuin siinä kuvattu. Onko toista kohtaan kärsivällinen, etsiikö omaa etuaan, entäpä muisteleeko kärsimäänsä pahaa? Raamatusta kumpuaa myös parin päätös säästää seksi avioliittoon. – Vapaa sukupuolielämä on ihmistä hajottavaa, Matti sanoo. – Seksillä ei pidä leikkiä vaan se tulee säästää tilanteeseen, jossa ollaan sitouduttu.
Valoisa tulevaisuus Tämä vuosi on Jaanan ja Matin suhteessa poikennut monella tapaa edellisistä. Matti on heinäkuusta asti suorittanut varusmiespalvelustaan Säkylässä, ja pääsipä pari pyörähtelemään reserviupseerikoulun tanssiaisiinkin. Suurin muutos tapahtui kuitenkin viime joulukuussa: Jaana ja Matti päättivät mennä kihloihin. – Se oli asia, joka oli ollut selvä jo aika pitkään, Matti kertoo. – Kihlaus oli luonnollinen askel meidän suhteessa. Naimisiin tässä on tarkoitus mennä. Häiden ajankohta ei ole vielä tiedossa – asiaa kypsytellään ja katsellaan. Käytännön syistä nuorilla ei ole kiire. Jaana on tämän kevään abiturientti, tekee töitä Stockmannin Carrolsissa ja lukee yliopiston pääsykokeisiin. Matti taas pääsee armeijasta heinäkuussa, ja syksyllä häntä odottaa opiskelupaikka Teknillisessä Korkeakoulussa Espoossa. Välimatka lyhenee siis huomattavasti. – Mulla on tapana tehdä paljon suunnitelmia ja ikään kuin elää tulevassa, Jaana kertoo. – Parasta kuitenkin on, kun välillä tuntuu, että on hienoa elää juuri tässä hetkessä. – Ai niin kuin mun kanssa vai? Matti kysäisee. – Niin, Jaana vastaa ja hymyilee hellästi poikaystävälleen.
Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com Nuotta 2/2005
Syynissä koulun seksuaalivalistus
TRO-liike toimii:
Olet ehkä joskus istunut punastellen yhdessä luokkatovereidesi kanssa terveystiedon tunnilla, kun aiheena on ollut murrosikä ja seksuaalisuus. Olet ehkä myös saanut aihetta koskevia Väestöliiton vihkosia. Mutta oletko koskaan tarkemmin miettinyt, mitä näillä tunneilla tai noissa vihkosissa opetetaan? Otimme selvää. Tässä muutamia poimintoja.
M
urkkuikäisenä mieltä saattavat askarruttaa monet asiat. Terveystiedon tunneilla näihin kysymyksiin saa usein kullanarvoisia vastauksia. Faktat siitä, että muutokset ovat normaaleja, rauhoittavat mieltä. Ja illalla kotona voi sitten kerrata ja tarkistaa asioita niistä vihkosista: ”…Omasta kehittyvästä kehostaan ja sen uusista muodoista kannattaa olla ylpeä, eikä suinkaan häpeillä niitä…” Totta. Jumala on luonut meille ihmeelliset kropat, joiden tarkoitus on murrosiän kuluessa muuttua lapsenvartalosta aikuiseksi. Mieti, kuinka ihmeellisen Jumala juuri sinusta teki.
Haloo Väestöliitto
Kaikkea ei kuitenkaan kannata uskoa. Tässä muutamia esimerkkejä asioista, jotka ovat ristiriidassa kristillisen uskon kanssa. Esimerkiksi Väestöliitto kannustaa masturboimaan pornon parissa: ”…Fantasioiden tehtävä on lisätä kiihottumista ja nautintoa. Jotkut auttavat mielikuvitustaan esimerkiksi katselemalla kuvia…” Mitä sanoo Raamattu? Kuudes käsky: Älä tee aviorikosta. Luther selittää asiaa näin: Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että pidämme sanamme ja tekomme puhtaina ja kurinalaisina. Pornokuvien katselu on väärin ja kuudennen käskyn rikkomista. Ja se ei takuulla ole Jumalalle mieleistä. Parinmetsästykseen Väestöliitto antaa aika heppoisen ohjeen, ilman sen kummoisempaa sitoutumista: ”…Seksiä varten täytyy ensin löytää ihana, kiihottava kumppani… Yhdyntä on kahden ihmisen välinen rakkauden osoitus.” Seksi on tarkoitettu aviopuolisoiden väliseksi lahjaksi. Yhdyntä on toki myös rakkauden osoitus, mutta se on myös paljon muuta, se tekee kahdesta ihmisestä yhden. Vapaat seksisuhteet usein haavoittavat ihmistä, altistavat sukupuolitaudeille ja vaikeuttavat myöhempää sitoutumista. Entäpä jos vapaiden suhteiden seurauksena tulee raskaaksi? Väestöliitto antaa selkeät sävelet: ”…Jos huomaa olevansa raskaana, pitää pohtia, mikä toimintatapa on juuri omassa tapauksessa sopivin…” Sanotaan, että nainen saa päättää omasta ruumiistaan. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että siitä vatsassa kasvavasta pienestä alusta kasvaa toinen ihminen. Onko siis oikein riistää elämä tältä pieneltä? Joten silmät ja korvat valppaina opasvihkosia selaillessa! Kun seksiasiat askarruttavat, kannattaa asia ottaa puheeksi jonkun aikuisen kanssa.
Maria Korpi maria.korpi@nuotta.com a Lainaukset Väestöliiton vihkosista www.murrosikä.fi ja Pojasta mieheksi – tytöstä naiseksi.
2
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
”Voiko 3 miljoonaa olla väärässä?” ”Tosi rakkaus odottaa” -liike on jo yli kymmenen vuotta vanha juttu. Kaikki sai alkunsa Nashvillessä, Tenneseessä, kun viitisenkymmentä nuorta allekirjoitti lupauksen seurata Raamatun opetusta ja pidättyä esiaviollisesta seksistä. Suomessa ”Tosi rakkaus odottaa” -liike on vaikuttanut vuodesta 997 lähtien.
M
uutaman vuoden takainen TRO-kampanjan rantautuminen Suomeen on yhä tuoreena muistissa. Nuorille suunnattu Tosi rakkaus odottaa -kampanja käynnistyi maassamme tuolloin Kansanlähetyksen aloitteesta. Suomessakin tuhansia periaatetta kunnioittavia nuoria ihmisiä on kirjoittanut nimensä pieneen kuponkiin virallistaakseen sitoutumisensa. Kampanjaa kotimaassamme tukee noin kaksikymmentä kristillistä järjestöä ja oppilaitosta, joihin kuuluu kirkon herätysliikkeitä ja järjestöjä, kuten Kansan Raamattuseura, Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Suomen Raamattuopisto. Myös vapaat suunnat ovat kampanjassa mukana. Hetken Tosi rakkaus odottaa -rintamalla on ollut kenties alun huisketta hiljaisempaa. Pari vuotta sitten aiheesta kirjoitettiin väitöskirja. Tutkimuksen mukaan vuonna 2002 periaatteen virallisesti allekir-
joittaneita oli maassamme lähes kolmetuhatta. Suomessa TRO näyttäisi olevan hyvässä hapessa. Mitä aatteelle mahtaa kuulua kansainvälisesti?
Tuulta purjeissa ”Tosi rakkaus odottaa” on kymmenessä vuodessa levinnyt Amerikasta yli kristikunnan. Kampanja on aktivoitunut, ja TRO toimii tällä hetkellä sadassa maassa ympäri maailman. Tosi rakkaus odottaa -kampanjan amerikkalainen puhemies, professori Richard Ross mainitsee esimerkkinä TRO:n merkittävistä saavutuksista muun muassa Ugandan laskeneet aids-tilastot. – Aids-infektion saaneiden aikuisten lukumäärä on Ugandassa tippunut kolmestakymmenestä prosentista kymmeneen prosenttiin, kun hallituksessa on ryhdytty tukemaan Tosi rakkaus odottaa -kampanjaa ja muita saman tyyppisiä ohjelmia, hän sanoo artikkelissaan Focus on the Familyn internetsivuilla.
TRO-nuoret olympialaisissa Reippaasti leviävä kampanja lähti luonnollisesti liikkeelle nuorista, joille seksuaalikysymykset aina ovat ajankohtaisia. Etenkin kristityille nuorille oman vakaumuksen seuraaminen seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa on tuottanut pohdiskelua ja päänvaivaa kautta kristikunnan. Esiaviollisesta seksistä pidättäytyminen ei välttämättä ole elämän helpoimpia päätöksiä. Kristityt tekevät maailmalla jatkuvasti työtä kampanjan puolesta opettaen TRO:sta seurakunnissa, kirkoissa, nuorten tapahtumissa ja kouluissa. Nuorten parissa tehdystä työstä on syntynyt näkyviä
tuloksia. Tosi rakkaus odottaa -kampanjan käynnistymisen jälkeen viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kolme miljoonaa nuorta on allekirjoittanut TRO-kupongin. Kaikkia periaatetta ohjenuoranaan pitäviä ihmisiä ei tietenkään näin saada lasketuksi, joten tosi rakkautta odottavia kristittyjä lienee todellisuudessa enemmän. TRO:n täytettyä kymmenen vuotta astui joukko periaatteeseen sitoutuneita kristittyjä opiskelijoita esiin viime kesän olympialaisissa Ateenassa. Edustus oli maailmanlaajuinen. Kreikkaan kerääntyi tuhansia nuoria julistamaan sitoutumistaan koskemattomuuteen ennen avioliittoa. Satoja tuhansia nuoria ympäri maailman lähetti allekirjoitetun kupongin tehdäkseen periaatteensa tiettäväksi. Kupongin viesti kuului: ”Uskoen, että tosi rakkaus odottaa, annan lupauksen Jumalalle, itselleni, perheelleni, ystävilleni, tulevalle puolisolleni ja tuleville lapsilleni elinikäisestä puhtaudesta, johon sisältyy seksuaalinen pidättyminen tästä päivästä alkaen siihen saakka, kunnes solmin avioliiton.” Tällä tavoin Tosi rakkaus odottaa -liike pyrki saamaan tärkeälle sanomalleen median huomion olympialaisten aikana. Nuorten viesti oli suunnattu ennen kaikkea toisille nuorille: Jumala suunnitteli seksin avioliitossa tapahtuvaksi miehen ja vaimon väliseksi asiaksi.
Annemaria Paukkunen Kuva Anni Holma a Lisätietoja: www.family.org www.lifeway.com/tlw
M
ikä on se paljon puhuttu, joka tuutista vastaan tuleva asia? No seksi tietenkin. Seksiä näkee ja kuulee niin televisiosta, radiosta, lehdistä kuin internetistäkin. Siitä kuiskutellaan hiljaa ujosti tai sillä ja kokemuksilla siitä rehvastellaan kavereille. Nykymaailmassa seksistä on tullut jokapäiväinen itsestäänselvyys. Mutta mitä seksi merkitsee tai mitä sen tulisi merkitä omassa elämässä? Onko aivan outolintu, jos neitsyys tai poikuus on tallella vielä 18-vuotissyntymäpäivänä? Vai missä ja miten sitä kuuluisikaan käyttää?
Seksi? Arvaapa, miksi seksi kiehtoo meitä ihmisiä niin paljon. Siksi, että Jumala loi meistä seksuaalisia olentoja. Nii-in. Jumala. Eli seksi ja seksuaalisuus eivät välttämättä aina olekaan asioita, joista kristittyjen kuuluisi noloina vaieta. Koska seksi väärinkäytettynä saa aikaan myös pahaa, teki Jumala suuressa viisaudessaan sille kuitenkin tarkat käyttöohjeet. Nämä ohjeet löytyvät Raamatusta. Niitä olisi myös hyvä ymmärtää, jottei sitten tarvitsisi lähetellä turhia virheilmoituksia keksijäosastolle.
Olet arvokas!
Jokainen ihminen on ainutkertainen. Sosiaalipsykologi Saara Kinnunen on sitä mieltä, että sanoin ei voi kertoa yhtäkään mittaa, jolla ihmisen arvoa voisi määritellä.
J
Nuotan seksiopas Seksiä satunnaisesti? Irtosuhteista ja yhdenillanjutuista ollaan monta mieltä. Niitä voidaan puolustaa esimerkiksi ”puutteella”, joka tarkoittaa siis seksin tarvetta. Horjuva selitys, sillä jokainen ihminen pystyisi varsin hyvin elämään läpi elämänsä ilman seksiä. Tai sitten voidaan perustella, että pitää kokeilla useampaa kuin yhtä jottei ”osta sikaa säkissä”. Faktaa kuitenkin on, että mies ja nainen sopivat aina yhteen. Fyysisesti nimittäin. Mutta seksi on paljon muutakin kuin tekninen suoritus. Seksuaalinenkin yhteensopivuus löytyy ennen kaikkea henkisen tason kautta. Seksi luo aina kahden ihmisen välille erityisen siteen, vaikka tämä ei olisikaan tarkoitus. Se on kuitenkin Jumalan luoma tarkoitus seksille. Irrallinen seksi saa ihmisen helposti haavoittumaan ja haavoittamaan toista. Ei. Tähän ei Jumala seksiä luonut.
Seksiä seurustellen? Ahaa! Seksiä varten pitää siis sitoutua! No nyt minä seurustelen ja olen sitoutunut kultaani, on siis oikea aika? Mutta ei. Ei sittenkään. Seurusteluakaan varten ei Jumala seksiä luonut. Seurustelu kun on tarkoitettu vaiheeksi, jossa kumppaniin pyritään tutustumaan mahdollisimman hyvin. Pohjimmiltaanhan seurustelun tarkoitus on katsoa, josko tämä henkilö olisi hyvä elämänkumppani. Ikävä kyllä, seksi syrjäyttää niin helposti keskustelut ja muut tekemiset. Joka tapaamisella ajatukset pyörivät vain siinä, päästäänkö tänään sänkypuuhiin. Ja niin ikävää kuin se onkin, on myös olemassa eron
antoi jopa van eroon hänestä. Siksi hän ihmisten aan lem kuo ainoan poikansa jokaista aa kaip ala Jum . syntien tähden estaan, laps ta ises joka see luotuaan ja iloit sanoo Saara Kinnunen.
eet oka puolelta vyöryvät pain iden hte issu ihm en, uud alis seksua ailevat ja oman itsen suhteen ohj . een Tällöin joskus elämää suuntaan ja tois jaan ja pykannattaa painaa jarrut poh hti voi yltyä sähtyä hetkeksi. Muuten vau Jumalasta. on liiaksi ja ihminen joutua ero isäännöt pel än Jumala on antanut eläm hemvan kuin ihmiselle rakkaudesta, niin mat rakkaalle lapselleen. ilöä niin – Jumala rakasti jokaista yks joutuään enk ken a suuresti, ettei halu
Ihmissuhteiden verkossa
mahdollisuus. Nyt niin ihanassa kultarakkaassa voikin ilmetä piirteitä, jotka eivät sittenkään miellytä.
Seksiä avoliitossa? Avoliitto on nykyajan trendi. Jaetaan vuode, ruuat, huoneet ja koko elämä, mutta pidetään takaportti avoinna. Ei haluta tai uskalleta sitoutua toiseen vielä kokonaan vaan kokeillaan, harjoitellaan ensin. Avioerotilastoihin tämä kokeilukulttuuri ei kuitenkaan ole vaikuttanut myönteisesti, ei sitten yhtään. Joten avoliitto ei sitten kuitenkaan ole niin hyvä juttu kuin ensin saattaisi kuulostaa. Ero on vastaan tullessaan aina vain vaikeampi, kun elämä on jo melkein jaettu yhteiseksi. Ei kannata turhaan satuttaa itseään. Niinpä seksiä ei luotu tätäkään varten.
Seksiä avioliitossa?
Seksi ja moka? Koska olemme ihmisiä, me myös mokaamme. Teemme syntiä. Näin käy myös seksin alueella. Mutta ei huolta! Kun huomaa syntinsä ja pyytää niitä Jumalalta anteeksi, ne myös anteeksi saa. Ilman pienintäkään muttaa Jumalan armo riittää aina. Muista, että Jumalan edessä on aina mahdollista aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä. Vaikka armoa riittääkin aina, ei itseään kannata kuitenkaan hajottaa.
a Lähteenä Tosi Rakkaus Odottaa -vihkonen
Maria Korpi
No nyt se löytyi! Avioliittoon Jumala on seksin luonut. Seksin on sanottu olevan Jumalan häälahja avioparille. Avioliitto on varsin turvallinen satama rakastaa, ja varsin turvallinen paikka opetella rakastelemaan. Molemmat ovat luvanneet sitoutua juuri tähän suhteeseen. Luottamus antaa avioliitolle aina hyvän perustan. Seksin kahden ihmisen välille luoma vahva side on parhaimmillaan juuri avioliitossa. Se sitoo kumppanit tiukasti yhteen. Eikä kummankaan tarvitse pelätä siteen särkymistä, mikä särkisi myös oman itsen. Ja eivätkö yleensäkin lahjat ole par-
kysyen; kelmaailmaamme toisen kanssa minua? staa raka paanko sinulle. Voitko illa on par jos ta, Seurustelu on onnellis saavat t asia t eise Yht riittävästi yhteistä. heille ja a rass seu sa viihtymään toisten Kinitä, site viä istä yhd nia muotoutuu mo nunen jatkaa.
jollakin taIhmiselämään kuuluvat aina jotka ovat valla erilaiset ihmissuhteet, rakkautta. ja parhaimmillaan ystävyyttä aa ystäoike on Kannattaa miettiä, mikä t asiat ova sa elus vyyttä, tai milloin seurust onvä, ystä ä hyv ä kohdallaan. Olenko min isihm ässä Hyv vä? ko toverini hyvä ystä ospain ei li puo osa an suhteessa kumpika tahdo tehdä. ta toista siihen mitä tämä ei lla eikä toitava än skä myö Kumpikaan ei väärin. sella pyri hyötymään toisesta iä. Voimme velj ja ria sisa e mm – Ole pitää toisistuottaa iloa toisillemme ja tea yhteentamme huolta. Voimme tun saada, Saaja kuuluvuutta, voimme antaa ra Kinnunen pohtii. mista. Tu– Seurustelu myös on jaka lta omaa pala pala tustumisessa jaamme
haita, kun niiden avaamisen on malttanut säästää juhlapäivään asti?
Jos jään yksin
istuttaa, että Tässä kohtaa lienee hyvä mu ellisuuden seurustelu ei ole mikään onn 16-vuoettä edellytys. Tilastot näyttävät, ista 16 poj ja tiaista tytöistä 26 prosenttia la ei elul rust Seu prosenttia seurustelee. ä! eläm o kok ka vaik ole kiire. Aikaahan on ilta turh a nilt mo styä Ilman hoppua voi sää sydänsuruilta ja ongelmilta. tärkeitä. – Kaverit ja ystävät ovat elin paljon, taan opi issa hte Näissä ihmissu Niissä ä. isist ihm ista mu että sekä itsestä misen iloa, saadaan tukea, lohtua, jaka pettymyksiäviihtymistä, hyväksyntää ja Kinnunen. kin. Niissä kasvetaan, toteaa opetella Ehkäpä onkin ihan viisasta in yksiens elämää ja etsiä elämän arvoja
nään, seurana ystävät. ne, että Joskus voi kuitenkin olla tilan ttii, että mie en nun Kin ra ystäviä ei ole. Saa hdollima on palj on ana onneksi nykyaik iden nuorten suuksia olla kontaktissa mu ystävää ole. kanssa, jos lähellä ei hyvää tärkeitä eläYstävät kun kuitenkin ovat mässä. inen ihmi– Jumalan ajatuksissa joka en luohän nen on tärkeä. Jokainen on tyyppi, inen aatu muksensa, aivan erityisl Saara Kinnunen sanoo. ia ja löyTähän turvaten on hyvä toim . ään eläm aan tää oikeita arvoja om
Maria Korpi maria.korpi@nuotta.com Kuva Tero Vuorenoja
Nuotta 4/2005
3
Viisucorner
e N U O T TA
T U T K I I M I S TÄ V I I S U T O N T E H T Y
Kirkasotsaista kansanmusiikkia Koivu ja tähdet, oma tölli ja savupiipusta nouseva savu lauantaiehtoona. Oma kulta kainalossa ja pellavapäiset lapset pihalla telmimässä. Haavekuva, Suomi-filkka vai – kuukauden veisu?
M
oni muistaa riparilta muiden Punaisen veisukirjan kappaleiden joukosta iloisen kansansävelmätyyppisen veisun Tuu mun vaimoksein. Laulun takana on mies nimeltä Teppo Nuorva. Siviilissä Nuorva on erityisopettaja ja työskentelee edelleen aktiivisesti musiikin parissa, vaikka tämä kappale ei aivan miehen tuoreimpaan tuotantoon kuulukaan. Tällä hetkellä on työn alla rauhaa ja rakkautta käsittelevä levy.
Mistä kaikki alkoi? Tuu mun vaimoksein -sävellys syntyi vuonna 1980, jolloin Nuorva oli vain 19vuotias. Omien sanojensa mukaan hän ei ollut lauluntekijänä aivan kokematon, mutta ei missään nimessä kokenutkaan. Kansallisromantiikka – Eino Leino ja Aleksis Kivi muiden muassa – innoitti kansanlaulunomaisuuteen. Ja jos joku miettii, niin kyllä: liehuva, valkea liina, puhtauden ja kirkasotsaisuuden symboli, on lainaa Kiveltä. Nuorva teki kaksi ensimmäistä säkeistöä laulusta mutta ei pitänyt tekemästään. Jouko Mäki-Lohiluoma, jolle hän kappaletta soitti, kuitenkin innostui ja
sai Nuorvankin hiljalleen lämpenemään hengentuotteelleen siinä määrin, että se levytettiin vuonna -83 Kulisseja-nimiselle levylle Kantri-Kustaa -bändin kanssa. Laulu oli saavuttanut jo tuolloin laajaa kansansuosiota.
Ammattimaista asennetta
Sitten romantikoille kylmää vettä niskaan: Teppo Nuorva torjuu pontevasti kysymyksen laulun henkilökohtaisuudesta. Hänellä oli kuulemma tuolloin jo ammattimainen ote musiikin tekemiseen, ja hän asettui laulun henkilön ulkopuolelle pitäen tätä hieman ”lällynä”. Alun vastenmielisyyden jälkeen Nuorva sanoo kyllä oppineensa pitämään laulusta, mutta luonnehtii sitä näin reilun parin vuosikymmenen perspektiivistä naiiviudessaan liikuttavaksi. Hän myöntää, että on mukavaa että laulu on saanut niin hyvän vastaanoton. On toki imartelevaa, että ikäpolvi toisensa jälkeen laulaa sitä rippikoulussa. Nuorva kertoo ilahtuneen kuuloisena kuulleensa nykyisen version olevan: Kun mä nään miten lahkeesi liehuu, minun rinnassa rakkaus riehuu. Jokaisen ikäpolven luovuus kunniaan.
Vilhelmiina Koho
Ranskan-kirjeenvaihtaja C’est la vie! Jäljellä on enää kaksi kuukautta vaihtarivuodesta. Tunnelmia on laidasta laitaan; toisaalta odotan innolla kotiinpaluuta, ikävöin Suomea ja suomalaisia, mutta toisaalta tekisi mieleni jäädä vielä vähäksi aikaa. Pala sydäntä jää väkisinkin tänne Pyreneille. Minun tapaukseni on ollut kai tavallista monivaiheisempi, sillä asumiseeni on tullut jälleen muutoksia, mutta tällä kertaa käytännön syistä. Asun nyt oikeastaan kahdessa perheessä: vain viikot varsinaisessa isäntäperheessäni vuoristokylässä ja viikonloput italianopettajani Paulan luona kaupungissa. Perhe tuli tähän tulokseen, koska käytännön järjestelyt, kuten kyydit, tuottivat heille ongelmia. Uskon myös, että he toivoivat voivansa viettää aikaa vain perheen kesken, mikä on ymmärrettävää, sillä he eivät ole alun perin valmistautuneet vaihto-oppilaan majoittamiseen. Vastuun
4
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
jakaminen toisen isäntäperheen kanssa varmasti helpottaa. Minulle ei kuitenkaan ole ollut ihan helppoa sopeutua uuteen järjestelyyn. Mutta vaikka perheen vaihteleminen tuntuukin perjantaiaamuisin laukkuja pakatessa rankalta, yritän ajatella positiivisesti: on rikkautta saada tutustua kahteen niin erilaiseen perheeseen ja sopeutua heidän elämänrytmiinsä. Kevät alkoi ihan yllättäen maaliskuun puolivälissä: lämpimiä ilmoja ja siitepölyjä allergiani kiusaksi. Auringon mukana heräsin horroksestani ja sain uutta intoa porhaltaa kohti kesää. Nyt mielessä pyörii, mitä kaikkea vielä haluaisi ehtiä kokea ennen kotiinpaluuta. Laskettelukausi on lopuillaan, harmikseni, sillä lautailu vuorilla on ollut unohtumatonta! Mutta kehiin astuu nyt uutta tekemistä. Vietän aikaani usein saksalaisvaihtarien kanssa tai harrastuksissa. Viikonloppuisin on nuorisomusikaalin harjoituksia ja näytöksetkin lähestyvät. Perjantaisin käyn
Tuu mun vaimoksein
♥
Sun silmäs aina mä muistan, niin yltäin murheen puistan. Kun illoin panen maate, on mielessäni aate: Minä sulle kihlat ostan, sinut vielä mä syliin nostan, kun rakas niin olet sinä mulle. Minä sulle haastelen: Tuu mun vaimoksein.
Mökin paikan mä mettään raivaan alle kaartuvan, korkean taivaan, viereen veen, joka venhettä kantaa, jonka aurinko kultaa rantaa. Koivun kaajan laijasta lehdon. Siitä teen minä kiikkuvan kehdon. Siinä lasta kun liekuttaapi, unen saapi pikkuinen. Tuu mun vaimoksein. Olen minä sua kattellut, niin kirkkotietä kun astellut oot yksinäs, allapäin. Sinut sulkenut siunauksiin, että Luojamme varjelis sun elämäs eteenpäin.
katolisten nuorten kanssa seurakunnassa, jossa nuorteniltoja vetävät huippumukavat nuoret munkit ja nunnat. Ylistetään, rukoillaan ja jutellaan. Viime kuussa oli evankeliointileiri. Kävimme peruskoulun ja lukion tunneilla kertomassa uskostamme; siitä mitä Jeesus meille merkitsee. Samalla selvitimme myös, että me uskovaiset emme ole ulkoavaruudesta, vaan elämme elämäämme ihan inhimillisesti. Ainoana erona muihin on, että elämme sitä Jeesukselle. Meidät otettiin uskomattoman hyvin vastaan ja todistuksemme kosketti monia. Sain itsekin rohkaisua evankeliumityöhön, kun näin, miten Jumala toimi kauttamme! Vaikka meillä protestanteilla ja katolilaisilla on teologisia eroja, joita ei voida vähätellä, se ei muuta Jeesusta mihinkään. On upea huomata, että samalla tavalla Jeesusta ylistetään täällä ja yhtä lailla Pyhä Henki on läsnä täälläkin uskovien keskuudessa. Kristittyjen riitaantuminen ja jakautuminen eri leireihin ei ollut Ju-
En mä voi sulle onnea taata. En mä paljon luvata saata. En voi kotia mä kultaa kantaa, mutta parhaani koitan antaa. Kun mä nään miten liinasi liehuu, minun rinnassa rakkaus riehuu. Sua ootan ja melkeinpä palvon, yöni valvon, aatellen: Tuu mun vaimoksein.
malan tahto. Jeesus rukoili, että me ”opetuslapset” olisimme yhtä. Historiaa emme kuitenkaan voi muuttaa, mutta voimme antaa tilaa Kaikkivaltiaalle: Hänen rakkautensa yhdistää ja ylittää rajoja! Taivaassa (viimeistään) kristityt ovat yhtä.
Tytti Rintanen Ourdis-village, France
Kuukauden seurakuntalainen Lyhyt oppimäärä Emiliasta iot pihat
Lempikirja: Hylätyt talot, aut laiskirje Lempikirja Raamatussa: Rooma 998. ässä: Neljäs luokka vuonna Lempivuosi tähänastisessa eläm
olla oma itsensä. – Ala-asteella oli vapaata ja sai Lempiaine koulussa: Ruotsi en! en nukkumaanmenoa: Syömin Lempiasia enn
aan oman kysymyksensä Emilia heittää vuorostaan ilm ottaan: seuraajalleen toukokuun Nu nnassasi?
– Mitä haluaisit muuttaa seuraku
Emilia ei emmi alla odottelee hyKankaanpään linkkariasem lossa oleva Emimyilevä tyttö. Koulusta tu Kankaanpään lia johdattelee minut halki kahvilaan. keskustan pieneen, somaan
ii elämässään olainen Kankaanpäästä, eht milia Raittila, 16-vuotias luki ksi musikaalilisä rastuksensa, klarinetin, paljon. Ainoan ”virallisen” har utoilemassa roa mik aa, pelaa sählyä, käy nen tyttö soittaa pianoa, laul voisi kutsua an ma ilian tietä seurakunnan huo – ja tietty seurakunnassa. Em perinteiseksi. nnan kuorossa, Ennen riparia olin jo seuraku – Olen uskovasta perheestä. vaikka porukka us, em kok Ripari oli vahvistava ja siellä toiminta tuli tutuksi. a. olikin tosi villiä, Emilia summa suuksissa käy än seurakunnan nuortentilai npä kaa Kan Emilia arvioi, että antaisin on nuorteenkymmeneen nuorta. Lau noin viidestäkymmenestä kuu tori Miika Niemisen ksi viikoittain on nuorisopas tenilta Papiksella, minkä lisä vielä erikseen nuort erikseen tytöille ja pojille ja johtama raamis, sählyvuoro mä raamis. ten omalla porukalla pyörittä on aina tähtäysit on hauskoja. Nuortenilta – Täällä on rento olla ja tyyp ntyminen ja ustärkeää on rukoushetkissä hilje piste viikonlopussa. Erityisesti Emilia kertoo. konvahvistuksen saaminen, mmät kaverit keasti myös koulussa, ja lähi Emilia tunnustaa väriään roh ossa myös ruviik an än lukiossa kokoontuu kerr ovat siellä tukena. Kankaanpä rukouspiiriläiksi lisä sten gellisten aamunavau kouspiiri, ja seurakunnan hen unavauksen. set saavat pitää viikoittain aam
E
än
Isostelusta voimaa omaankin elämä
mennään taas. Seurilla isosena, ja tänä kesänä Emilia oli viime kesänä ripa ään viikonlopun eilu, jossa jo keväällä järjestet rakunnassa on meneillään kok täessä Emilia valleiriä varten. Haastattelua teh mittainen orientaatio kesän än isoselämys oli uun innokkaana: viime kes mistautui kyseiseen viikonlopp den seurakuntain. Viime kuun Nuotan kuukau varsin vahvistava kokemus sek toivoo kokevanä ymyksen, millaisia hetkiä täm lainen heitti seuraajalleen kys rippileiriin: – Riri . Emilian toive liittyykin juu sa seurakunnassa ensi kesänä n toiminnassa nna uten kerkiä olla paljon seuraku parin lisäksi en varmaan mu kreettisesti kon a tull i hienoa, jos siellä joku vois mukana, mutta olisi todella ! essa sellaisessa kokemuks uskoon. Haluaisin elää vierellä
Vilhelmiina Koho
Nuotta 4/2005
5
Kuka on Se Oikea?
Pikatesti
Kymmenen kysymystä Sen Oikean valitsemiseksi
Häämarssi raikaa, sukulaiset tuijottavat ja äiti itkee etupenkissä. On aika marssia sen oikean kanssa alttarille, sanoa ”tahdon” ja aloittaa yhteinen taival, kunnes kuolema erottaa. Helppoa kuin lapsen teko, kunhan löytäisi ensin Sen Oikean.
K
uinka voi löytää Sen Oikean kaikkien niiden tuhansien ihmisten joukosta, joita päivittäin tapaa? Kertooko kuudes aisti vai tietääkö sen muuten vain, kuten jotkut väittävät? Voivatko jotkut järjelliset analyysit, joihin käytetään tietokonetta ja joissa sovitetaan yhteen arvoja, paljastaa Sen Oikean? Täysin inhimillisestä näkökulmasta katsottuna ajatus, että maapallon yli kuudesta miljardista ihmisestä vain yksi ainoa olisi Se Oikea, on hiukan liian paksua. Jos olisi vain yksi ainoa, kuinka voisit olla varma, että hän on juuri naapuriseurakunnan Liisa eikä australialainen Cindy, jota et ole koskaan tavannut? Jos eläisit kahdeksankymmentä vuotta hyvin ulospäinsuuntautunutta elämää ja tapaisit joka päivä sata uutta ihmistä, kohtaisit elämäsi aikana yhteensä alle kolme miljoonaa ihmistä – alle puoli prosenttia maapallon väestöstä. Kuinka voit väittää tämän pienen laskelman pohjalta, että olet löytänyt sen ainoan oikean? Vaikka uskoisitkin, että sinulle on varattu juuri se oikea, mitä hyötyä siitä on sinulle? Kuinka voit varmasti tietää, kuka se on?
Missä olet? Jotkut ihmiset väittävät, että Se Oikea vain sattuu kohdallesi, ja usein se onkin näin. Kuitenkin juuri oikealta näyttävä ihminen voi osoittautua vääräksi. Kukaan ei tunne itseään täydellisesti. Kun kysymyksessä ovat rakkausasiat, olet vieläkin haavoittuvampi. Jokainen solu ruumiissasi pakottaa sinua jatkamaan. Voit huijata itseäsi, koska haluat tehdä niin. Voit mennä naimisiin ”unelmasi” kanssa ja epäonnistua täydellisesti. Raamatussa ihmisiä ovat ohjanneet näyt, ääni
6
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
1. Tuetteko toisianne tunnetasolla? Tykkäättekö toisistanne? Viihdyttekö toistenne seurassa? Jokainen saa kolhuja ja masentuu elämän varrella. Hyvässä avioliitossa molemmat puolisot saavat rohkaisua ja voimaa toisiltaan. taivaasta ja muunlaiset yliluonnolliset keinot, mutta edes Raamatussa yliluonnolliset tapahtumat eivät ole ainoita ohjauksen keinoja. Päätökset tehtiin usein sen perusteella, mikä ymmärrettiin Jumalan tahdoksi kirjoituksissa, ja käyttämällä järkeä. Tässä vanhemmat olivat avainasemassa. Raamatussa ja nykyäänkin monissa maissa avioliitot ovat pääsääntöisesti vanhempien järjestämiä. Viisaat vanhemmat kuitenkin ajattelevat lastensa parasta ja usein he kysyvät nuorten mielipidettä. Lopputulos voi olla erittäin hyvä. Nykyään suurin osa kristityistä ainakin länsimaissa menee naimisiin, koska on rakastunut, eikä sen vuoksi, että on kuullut ”äänen” tai vanhemmat ovat sen päättäneet. Silti näissä asioissa mielipiteen kysyminen muilta ei olisi yhtään hullumpi asia. Järjellisesti ajatellen et voi saavuttaa varmuutta siitä, että tietty tyttö kolmen penkkirivin päässä sinusta on juuri Se Oikea sinulle.
Tahdon! Raamatun vastaus Sen Oikean metsästäjille on turhauttava: Tiedät Sen Oikean varmasti sinä päivänä, kun seisot papin edessä ja sanot tahdon. Siihen päivään asti voit joutua elämään epävarmuudessa, mutta sen jälkeen asia on loppuun käsitelty. Joudut tekemään valinnan yksin, ja kun olet sen tehnyt, kuulet oven sulkeutuvan takanasi. Sinun valinnastasi on yhtäkkiä tullut Jumalan valinta. Jumala kysyy sinulta vaikeita kysymyksiä, kun olet harkitsemassa avioliittoa. Ne ovat enimmäkseen kysymyksiä sinusta, ei niinkään kumppanistasi. Voitko kestää paineita? Pystytkö sitoutumaan ja pysymään sitoumuksessa? Oletko oikea ihminen hänelle? Jumalan päätarkoitus ei ole yhteensopivuus vaan kysymys, joka koskettaa avioliiton ydintä: voitko sanoa tahdon ja pitää sanasi kuolemaasi saakka? Jos voit, olet löytänyt Sen Oikean ja sinusta on tullut Se Oikea.
Teksti Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com a Lähde: Tim Stafford: Rakkaus, seksi, seurustelu.
2. Osaatteko keskustella? Avioliitto ei perustu hyvään ulkonäköön, vaan hyvään keskinäiseen kommunikointiin. Voitteko keskustella aivan mistä tahansa mielenkiintoisesta ai-heesta? Jos keskustelette ainoastaan uskomattoman hyvästä rakkaussuhteestanne, sillä on vaarana kuihtua. 3. Voitteko työskennellä yhdessä? Voitte miettiä yhdessä, mitä voisitte tehdä toisten ihmisten hyväksi yhdessä. Voisitteko käydä siivoamassa jonkun luona tai suunnitella yhdessä juhlat? 4. Voitteko hyväksyä ja kunnioittaa toistenne vanhempia? Me olemme osa perheitämme ja perheemme osa meitä – pidimme heistä tai emme. Sinun ei ole pakko pitää heistä, mutta sinun tulee hyväksyä heidät, koska se merkitsee samalla kumppanisi hyväksymistä. 5. Onko teillä sama arvomaailma? Teidän ei tarvitse äänestää samaa presidenttiehdokasta tai pitää samantyylisistä huonekaluista, mutta teillä tulee olla samanlaiset arvot. Muuten teillä ei ole pohjaa ratkaista erimielisyyksiä. 6. Pystyttekö auttamaan toisianne kasvamaan jumalasuhteessa? Teillä molemmilla tulee olla henkilökohtainen suhde Jumalaan.
Se tarkoittaa, että molemmat rukoilette, luette Raamattua ja olette muutenkin asettaneet Jumalan ykköseksi elämässänne. Terveellä suhteella on hengellinen ulottuvuus. 7. Onko teillä ratkaisemattomia ihmissuhteita menneisyydessänne? Rakkauden elpyminen on tunnetusti epävakaata. Et voi korvata jotain, joka puuttui edellisestä rakkaussuhteestasi – monet yrittävät tätä. Menneisyys tulee jättää kokonaan menneisyyteen. 8. Voitteko luottaa toisiinne? Luottamuksessa on kyse arviostasi henkilön luonteesta. Luotat johonkuhun jos olet varma, että hän toimii oikein. Jos sinulta puuttuu luottamusta, mikään ei korvaa sitä. Ette voi tulla toimeen ilman luottamusta. 9. Oletteko riidelleet ja sopineet? Suhteen tulisi kestää riidat ja pahat tuulet. Opetellessasi hyväksymään ja antamaan anteeksi tarvitset ominaisuuksia, joita kuuluu hyvään avioliittoon. 10. Oletteko seurustelleet riittävän kauan? Ette voi tuntea toisianne riittävän syvästi, jos ette ole tunteneet tarpeeksi kauan. Kuinka kauan on tarpeeksi? Vuosi seurustelua on lyhyt aika, jonka aikana voit kyllä nähdä rakkauden sokaisevien vaikutusten läpi ja huomata selvemmin mihin olet joutumassa.
Teksti Masamitsu Amemori masamitsu.amemori @nuotta.com a Lähde: Tim Stafford, Rakkaus, seksi ja seurustelu.
uotta
Nuotta 4/2005
ď›œ7
Gospel Center
Juha Tapio
”Elämä on tässä ja nyt”
Juha Tapion juuri ilmestynyt levy ”Ohikiitävää” hohkaa vielä lämpöä uutuudessaan, ja itse artistin voi bongata milloin mistäkin päin Suomea kitara kourassa.
J
uha Tapion monta kevätpäivää ja -yötä on kulunut studiossa levyä viimeistellessä, mutta kun vapaapäivä on koittanut, hän on vetänyt pienen poikansa Mikaelin pulkalla ylös kalliolle. Siellä on isäkin saanut nuuhkia raitista pakkasilmaa. Juhan keväässä on ollut myös jännitystä, kun vuoden verran työstetty levy on saatu nippa nappa julkaistua aikataulussa. – Olen hidas biisintekijä. Ensimmäisiä kappaleita aloin tehdä jo viime keväänä. Alun perin levynhän piti ilmestyä jo syksyllä 2004, Juha kertoo. Uuden levyn biisit ovatkin jokainen loppuun hiottuja, ja paljon on myös karsiutunut matkan varrella pois. Juha ei tahtonut tehdä pelkällä hitillä ratsastavaa albumia. – Tarkoitus on, ettei levyllä olisi yhtäkään kappaletta pelkkänä täytteenä.
Ohikiitävä elämä Levyn kantavaksi teemaksi on noussut ajatus siitä, että elämä on lyhyt pätkä ikuisuudessa. – Ensimmäinen sinkku ”Arvaamatta tuuli kääntyy vastaan” kiteyttää hyvin le-
8
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
vyn ajatuksia siitä, kuinka tämän pienen hetken maan päällä voimme auttaa toinen toistamme, Juha kertoo. Vaikka työt ovat täyttäneet muusikon ajatukset, on Juha ehtinyt pohtia myös elämän suuria kysymyksiä. – Aikaisemmin sitä haki elämän tarkoitusta suurista ja hienoista käsitteistä, mutta nyt pienten asioiden tärkeys on noussut pintaan. Elämä on niissä pienissä jutuissa, Juha pohtii. – Elämä on tässä ja nyt! Ja mun tehtävä on elää se elämä, joka on mulle annettu. Juhalle usko on elämän peruspohja: – Uskon, kun en muutenkaan osaisi elää.
Tuhat keikkaa ja vähän muutakin Juha Tapio on ehtinyt olemaan monenlaisessa mukana, ja viimeisimpien laskelmiensa mukaan tuhannen keikan raja on korvilla. Keikkailu miehelle siis maistuu. – Oikeastaan aina lähdetään keikalle, kun pyydetään, jos aika vaan sopii, Juha lupaa. Ronkeli hän ei keikkapaikkojen suhteen ole. – Laulan siellä, missä ihmiset lauluja haluaa kuulla. Keikkoja on paljon seurakunnissa, palloiluhalleissa ja yökerhoissa. Juha heittää, että kesän festareillekin olisi kiva päästä, jos kutsu käy. Levyn tekeminen ja studiotyöskentely keikkailun sijaan on Juhan mielestä kuluttavaa puuhaa. – En ole mikään studiokettu. Levyn
tekemiseen liittyy monenlaisia, niin henkisiä kuin fyysisiäkin paineita. Lempibiisien kanssa tulee kyllä studiossakin hyvä tekemisen meininki. Juhan tuotantoa voi nyt kuulla myös muiden artistien suusta. Hän on tehnyt kaksi kappaletta Yö-yhtyeelle, yhden Anna Erikssonille ja yhden tekstin Klinikille.
Seuraavaksi protestilauluja? Juha on miettinyt viime aikoina paljon pyöriteltyä moraalikeskustelua, joka jää lyhyeen puhuessaan vain siitä, mitkä asiat ovat kiellettyjä. – Vanhan testamentin profeettojen kirjoituksista voi lukea paljon siitä, kuinka maailmassa on paljon pienen ihmisen sortamista ja eriarvoisuutta. Kaunaa ja katkeruutta on paljon sisällä. Moraalikeskustelun pitäisi Juhan mielestä ulottua myös näihin epäkohtiin eikä pysähtyä, kun elämä näyttää olevan päällisin puolin kunnollista. Hän kritisoi myös vallalla olevaa elämäntapaa, jossa ihmiset tavoittelevat vain omaa etuaan: – Meidät on laitettu tänne auttamaan ja kestämään toinen toisiamme, Juha sanoo. – Toiset eivät voi olla vain väline oman onnen saavuttamiseksi. Todellinen onni löytyy ehkä vaikeuksien sietämisestä ja
”Meidät on laitettu tänne auttamaan ja kestämään toinen toisiamme.”
voittamisesta. Juhassa elää pieni saarnaaja, joka on huolestunut yhteiskunnan epäkohdista. Seuraava juttu, mitä Juhaa kiehtoisi kokeilla, on protestilaulu. – Jos osaisin, niin haluaisin tehdä laulun, jossa otetaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuva Warner Music Finland
Juhan meininki Mikä ottaa päähän? va– Se, kun ihmiset kitisee ja sikua pik ista littaa säästä ja mu taa lait ppo hel oista. Itsekin on on, se kitinävaihe päälle. Usk taa kut vai uu, puh että se mitä lä Kyl . een äm syd myös omaan kur i tos kin tua tun aa siinä alk . ajan o kok ttaa vali jalta, jos Mikä saa hymyilemään? a, – Koti ja perhe. Se on parast mitä mulla on! it Mitkä kolme asiaa ottais le? rel saa mukaan autiolle k– Vaimon ja pojan. Sitten vai ivelu pal in tell ka Hilton-ho ät hyv i olis llä hee neen, että per oltavat alkeellisissa oloissa.
Levyt
NMB: Sielunvoittaja (2004) www.nmb.fi
NMB eli No Man’s Band on Jyväskylän suunnalta tuleva orkesteri. Toimintaa on tiettävästi ollut vuodesta 1996 alkaen. Nyt on käsillä kuudes pitkäsoitto Sielunvoittaja. Orkesteri soittaa hieman punksävytteistä suomirokkia ja lähin referenssi on mielestäni supisuomalainen Zen Cafe. Bändissä soittaa Miika Partala (laulu, kitara), Jesse Kajanne (basso, laulu), Matti Partala (rummut, laulu) ja Mikko Tuliniemi (kitara, laulu). Ensivaikutelma musiikista on synkkä. Biisit, soittotyyli ja laulutapa iskevät tajuntaan melko karulla tavalla, mutta pidemmän päälle lohtua ja pehmeyttäkin alkaa löytyä. Kappale Katkeruuden ylistys on eräänlainen anti-ylistysbiisi, jossa annetaan kyytiä katkeruuden hengelle. Sen käsketään pysyä poissa. Kappaletta Synti sielusta en kykene kuuntelemaan enkä kommentoimaan. Arvioikaa itse! Raita 9 on hitaampi kap-
Gallup: Mistä tykkäät? pale, jossa lauletaan menetetylle pikkusiskolle. Pikkusiskon virkaa laulussa hoitaa Cata Mansikka-Aho. Laulussa on koskettava tarina ja idea naisäänen käytöstä piristää kokonaisuutta. Loppua kohden levy käy herkemmäksi. Tempot hidastuvat ja anarkia katoaa jonnekin. Mutta näinhän meille kaikille käy iän myötä. Murrosikä ei voi olla ikuinen. Anyway, keikkaa äijillä näyttää olevan kohtuullisesti tulossa eli lähtekäähän keikalle katsomaan meininkiä. Sielunvoittaja-levystäkin on jo otettu uusintapainos, mikä tarkoittaa sitä, että sitä on myity ahkerasti. Voimia NMB: n jatkamiseen.
hoitaa Heikki Aaltonen. Hän on siis ilmiselvä keulahahmo, vaikken orkesterin visuaalisesta live-ulkomuodosta mitään tiedäkään. Muut ketut ovat sitten Ruinin veljekset, joista Teppo hoitaa basistin tontin ja Taneli rumpalin. Sointukettuja taas ovat veljekset Niskaset, joista Kalevi hoitaa koskettimet ja Ilmari kitarat. Viimemainittu on myös vastuussa orkesterin sävellyksistä. Ota siitä sitten selvää, mutta yksi asia on varma. Orkesterin nimestä ei ota Erkkikään selvää. Kaikesta huolimatta poppoo soittaa groovahtavaa pop-rokkia ilmavalla ja freesillä tyylillä. Tyyli on iloinen ja nuorekas. Ilmeinen posi-
tiivisuus huomattiin myös Keuruun Uusi elämä -bändikilpailussa, jossa HK sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle yhden toisen orkesterin kanssa. Kuiskauksia -ep sisältää neljä kappaletta. Soitto sujuu letkeästi, ja tyylillisesti mieleen tulee orkesteri nimeltä Ultramariini. Levyn soundista jää kuitenkin vähän demomainen vaikutelma. Eikä uskottava soitto korvaa solistin panosta. Heikin pitää olla todellinen pomo, joka pistää laulullaan ketut ojennukseen. Lempparibiisiksi nousi nimikkoraita Kuiskauksia, jonka mallikas kitarointi ja basismi jäävät päähän soimaan.
Timo Jouppi timo.jouppi@nuotta.com
– Esteratsastuksesta. Se on vaan niin kivaa!
Ilona, 16 – Kilparatsastuksesta, koska se on mun laji.
Heikki ja ketut: Kuiskauksia (2004) www.heikkijaketut.com
Bändit huomio! Mikäli et vielä ole tutustunut ryhmään nimeltä Heikki ja ketut, niin tästä se alkaa. Ja nimestähän se alkaa. Orkesterissa lauluosuudet
Tiia, 15
Lähettäkää levynne arvosteltavaksi Nuottaan. Osoite on: Nuotta/levyarvostelu, pl 184, 00181 Helsinki
Terhi, 16 – Poikaystävästä (Joni), kun se vaan on niin kiltti.
Gallup tehtiin Kuusamossa Rukalla.
Riikka Hämäläinen
Kolumni
Tahdotko sinä...? KERRAN ERÄÄSSÄ luentotilai-
suudessani, kun sai jäädä esittämään kysymyksiä, muutamat nuoret ihmettelivät tatuoitua vihkisormustani. ”Kuinka sä uskalsit ottaa, entäs jos tulee ero...” ja niin edelleen. Vastasin, että uskovana minulla oli naimisiin mennessäni vähän niin kuin sellainen meininki, että ”kun mennään niin sitten ollaan kanssa”. Kultaisen killuttimenhan voi pistää taskuun jos ei halua sitä muille näyttää, niin kuin monet tekevät, tai sen voi heittää pois perheriidan sattuessa. Tatuoidusta sormuksesta on aika hankala päästä, sahaamatta, eroon. Eli tämä vasta on oikeaa kristillistä sitoutumista! Ja nämä parikymppiset neidit kuuntelivat suu auki ja vedet silmissä, niin
uutta ja ihmeellistä opetusta rakkaudesta se heidän mielestään oli! Yksi heistä kertoi, kuinka juuri oli muuttanut poikaystävänsä kanssa yhteen ja jo huonekaluja ostaessa he olivat sopineet, että jos ja kun tulee ero, niin sää otat toin lipaston ja mää toin sohvan. Minä ajattelin mielessäni, että voi kauheata miten epävarmalle pohjalle tulevaisuus rakennetaan. Että onpa itselläni asiat hyvin, kun olen onnellisesti naimisissa miehen kanssa, joka on oikeasti sitoutunut olemaan kanssani loppuelämän ajan!
OLENKIN JOSKUS Lasselta kysynyt, tykkäätkö musta vielä silloin vanhanakin kun olen rupsahtanut, ryppyinen ja lihava evankelistahevimummo, ja hän on luvannut tykätä! Sellainen sitoutuminen tuo turvallisuuden tunnetta
ja onnellisuutta. Kunpa kaikki oikeasti osaisimme sitoutua rakastamaan, jatkamaan vaikeuksista huolimatta, rukoilemaan, kantamaan toistemme kuormia, rohkaisemaan ja ottamaan huomioon. Iloitsemaan ja suremaan, ELÄMÄÄN yhdessä. Minä ainakin; TAHDON!
Vuonna 2005 Nuotan kolumnisteina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo.
Päivi Niemi Nuotta 4/2005
9
e N U O TA N
ISOSKOULU OSA 4
Hartauden kyhäämisen aakkoset Rukouksesta liikkeelle Kaikessa hengellisessä työssä on hyvä lähteä liikkeelle rukouksesta. Valmisteletpa hartautta yksin tai toisten isosten kanssa, hiljenny aluksi rukoukseen. Pyydä Jumalaa olemaan kanssasi, kun valmistelet hartautta. Pyydä häntä johdattamaan hartautta hyväksi katsomallaan tavalla.
Mihin tähtäät Hartauksia on monenlaisia. Kaikkien hartauksien ei tarvitse mennä saman kaavan mukaan. Usein oikeanlaiset elementit hartauteen löytyvät, kun ensiksi selvittää itselleen, mitä haluaa sanoa kuulijoille. On hyvä, jos pystyy yhdellä lauseella ilmaisemaan hartauden tavoitteen. Tavallisesti hartaudessa käytettävä aika on siinä määrin lyhyt, ettei kannata yritää sanoa liian paljon. Yksi asia riit-
tää. Tavoitteena voi olla esimerkiksi, että rippikoululainen ymmärtää Jumalan olevan kiinnostunut hänen asioistaan tai että Jumala rakastaa häntä henkilökohtaisesti.
Millaisista aineksista koota hartaus? Tavoitteen jälkeen on aika pohtia, millaisilla keinoilla siihen päästään. Perinteisesti hartaudessa lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja, rukoillaan, hiljennytään, luetaan Raamattua, pidetään lyhyitä todistuspuheita ja kerrotaan kertomuksia, joihin liittyy jokin hengellinen opetus. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä luovuutta ja mitä erilaisimpia elementtejä hartaudessa. Välillä hengellinen näytelmä tai pantomiimi saattaa sanoa enemmän kuin tuhat sanaa puheessa. Joskus taas pelkkä hiljaisuus oikeana hetkenä voi olla kaivattu piste i:n päälle.
Illan teema: Sovitus Laulu 6: Golgatan veren voima Rukous: Maisa Laulu: 58 Näytelmä: Autuas vaihtokauppa (Pilvi, Tytti ja Juho) Puhe: Jaakko Laulu 23: Riihikirkkohymni Puhe & iltapiiri: Mika
Kiinnitä huomiota hartautta valmisteltaessa: 1. Kirjoita hartaudesta yksinkertainen runko, josta käy ilmi: kuka tekee, mitä, missä vaiheessa. 2. Varmista, että laulujen sanat ja melodiat tukevat hartauden teemaa. 3. Harjoitelkaa näytelmä huolella siinä tilassa, missä hartaus toteutetaan. 4. Varmista, että hartaustila on kunnossa. Penkit, patjat,
20
kynttilät, mahdollinen alttari ja risti ovat oikeilla paikoilla sekä kitara ja muut soittimet ovat samassa vireessä. 5. Muista, että rukoilla voi monella tavalla: yksin, pienissä ryhmissä tai vaikka kirjoittamalla rukouksia paperille. 6. Mieti etukäteen, miten hartaustilanne rauhoitetaan.
Todistuspuhetta suunniteltaessa Rippikoululaiset odottavat usein innolla oman isosensa
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
todistuspuhetta. He haluavat kuulla, kuinka Jumala on vaikuttanut tavallisen nuoren elämässä. He haluavat varmistua siitä, että Jumalaan voi luottaa oikeasti vielä tänä päivänäkin. On hyvä muistaa todistuspuhetta suunniteltaessa, että emme ole ensisijaisesti kertomassa itsestämme vaan Jumalasta ja hänen suurista pelastusteoistaan. Kerro siis rohkeasti ja rehellisesti niistä asioista, joita Jumala on sinulle tehnyt ja sinun elämässäsi vaikuttanut. Jos puheen pitäminen ja suunnittelu tuntuu vaikeal-
ta, niin älä epäröi pyytää apua joltakin vanhemmalta isoselta tai leirin opettajalta.
Katso kokonaisuutta Kun olet saanut hartauden valmiiksi, katso sitä kokonaisuutena. Puhutaanko siinä Jeesuksesta? Suuntaako hartaus kuulijoiden katseet Jeesukseen vai johonkin muuhun? Jos hartaus ei kirkasta Jumalan kunniaa, on syytä aloittaa hartauden suunnittelu alusta.
Teksti Mika Falk Kuva Johanna Hakkari
Maailmalla tapahtuu
Uutiset ja mää Uusi kristillinen elokuva nuorilta nuorille
Virsiopetuksesta kysymys eduskunnalle Kansanedustaja Lauri Oinonen (kesk.) on tehnyt kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle koskien virsiopetusta kouluissa. Aikaisemmin virsiopetuksella on ollut aamuhartauksien lisäksi vankka sija koulujen uskonnon ja musiikin opetuksessa. Näin ei enää ole, ja Oinonen onkin huolissaan nuoresta sukupolvesta, jolle kansankirkkomme virret ja musiikki jäävät täysin vieraiksi. Oinosen mielestä on tärkeää, että kristillisellä kasvatuksella ja virsiopetuksella olisi turvattu sija koulujen aamunavauksissa ja että niillä olisi sijansa musiikin ja uskontokasvatuksen opetussisällössä.
Gospelin suomenmestaruuskilpailut toukokuussa Keuruulla
K
urikasta kajahtaa jälleen. Uskispoika-elokuva saa jatkoa uudesta Lintu ja kala -elokuvasta, joka näkee ensi-iltansa lauantaina 23. päivä huhtikuuta Kurikan Kinossa. Eteläpohjalaisnuorten voimin toteutettu elokuva kertoo tavallista teinin elämää viettävästä Saarasta (Suvi-Marja Harmanen) ja hänen kaverisuhteistaan peruskoulun päättymisen jälkeisenä kesänä. Lintu ja kala -elokuva on kuvattu kesällä 2004 Kurikassa, Ilmajoella ja Ähtärissä. Sen tekijät ovat pääosin entisiä ja nykyisiä Kurikan ja Ilmajoen 15–25-vuotiaita seurakuntanuoria. Lisäksi yli viidenkymmenen eri tavoin mukana olleen joukkoon kuuluu muutamia aikuisia, mukaan pyydettyjä kavereita, tuttuja ja musiikintallentajia. Oman joukkonsa muodostavat useat bändit, jotka ovat antaneet musiikkiaan elokuvan käyttöön. Kaikki elokuvan varsinaiset tekijät ovat olleet mukana ilman korvausta. Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Anna Peräaho. www.lintujakala.net.
Kymmenennet Gospelin SM-kilpailut käydään toukokuun 7. päivä Keuruun lukion salissa. Demojen perusteella valitaan kymmenen bändiä loppukilpailuun, jossa ammattitaitoinen raati ruotii ja valitsee voittajat. Jokainen bändi saa tuomariston antaman palautteen. Demoja voi lähettää 15.4. mennessä osoitteeseen SM Gospel 2005 / Markku Sandberg PL 99 42701 Keuruu.
Kevin Max ja Luna Halo Suomeen Kevin Max, tunnetun kristillistä rockia soittavan DC Talkin soolouraa tekevä jäsen, saapuu Suomeen konsertoimaan huhtikuussa. Mukanaan Maxilla on yhdysvaltalainen Luna Halo, joka on viime aikoina kerännyt itselleen mainetta lämmittelemällä muun muassa Velvet Revolveria ja Hoobastankia. Sekä Kevin Max että Luna Halo ovat esiintyneet Maata Näkyvissä festareiden pääesiintyjänä, Max vuonna 2002 ja Luna Halo 2001. Konsertti järjestetään huhtikuun 28. päivä Helsingin Nosturissa kello 20 alkaen. www.kevinmax.com, www.lunahalo.com.
Juha Tapiolta uusi levy
Raamattu kannesta kanteen -maraton Isonkyrön Lehmäjoella Isonkyrön Lehmäjoen Nuorisoseura, Lehmäjoen kyläyhdistys ja Ylistaron Untamalan kyläyhdistys järjestivät pääsiäisen aikana Raamattu kannesta kanteen -lukumaratonin Lehmäjoen pankin kerhohuoneella. Kylän historiallisen maratonin alkuosuudelle lähti kirkkoherra Erik Silvola kiirastorstaina kello 10 rukouksella ja lukemalla ensimmäisen vuoron. Koululaiset vievät Jumalan viestiä eteenpäin koulutuntiensa ajan. Lehmäjoen kylällä oli edessään mittava urakka, sillä Raamatussa on 66 kirjaa. Psalmien kirjan lukeminen kesti yli viisi tuntia, kun taas lyhimmässä kirjassa viivyttiin kolmisen minuuttia. YHYRES-yhdistyksen nettisivut osoitteessa www.yhyres.fi.
kki
Anna uutisvin
Nuotan ystävyyskoulun kuulumisia:
tietoa on sisäpiirin Mikäli sinulla mielenkiintoises tahansa lei mistä m ä kerrothan siit ta aiheesta, eeseen: tt oi os e sähköpostits le otta.com uutisvinkki@nu
ori
asamitsu Amem Toimittanut M
”Läänimme draamafestivaalit ovat ohi ja saldomme oli tällä kertaa 2 pokaalia ja 12 kunniakirjaa. Hymy oli herkässä, kun osallistujat yhdessä draamaklubin ohjaajan, opettajamme Mr Ongomben, kanssa luovuttivat saavutukset seminaarille. Näytelmämme eivät oikein menestyneet, mutta soololausunnassa opiskelijamme melkein vuosittain menestyvät. Lausunta on vahvaa draamaa, kun nytkin aiheena oli roskikseen heitetyn katulapsen tuska ja toisaalta aids. Aids-pokaali oli jaossa ensimmäistä kertaa ja esitys oli niin tehokas ja mukaansatempaava, että seminaarimme sen perusteella valittiin läänimme aids-valistusta toteuttavaan ryhmään. Emme vielä tiedä, mitä meiltä odotetaan, mutta olemme valmiita. Jotainhan on tehtävä ennen kuin kaikki kenialaiset ovat kuolleet. Katulapsen, nuoren naisen tarina jatkaa valtakunnalliseen kisaan pääsiäisviikolla.” Lähde sinäkin mukaan ystäväkoulutoimintaan ja hanki oma ystäväkoulu Keniasta. Lisätietoa: www.sley.fi/eol
Reetaleenalta ensimmäinen soololevy Maailmalla mainetta niittäneen Husky Rescuen (Miika Colliander, Ville Riippa, Marko Nyberg, Anssi Sopanen) solisti Reetaleena julkaisee huhtikuun 13. esikoisalbuminsa Avaimet. Alicia Keysin ja Macy Grayn viitoittaman laulaja-pianisti Reetaleenan ensimmäinen albumi koostuu tulkitsijan omista sävellyksistä, sanoituksista ja sovituksista. Mustaa r&b:tä valkoiseen pop-rockiin sekoittava ja niitä hiphopilla, soulilla, funkilla ja jazzilla hämmentävä esikoisalbumi on kuuntelukokemuksena ainutlaatuinen. Reetaleenan puhdas, vahva ja persoonallinen soundi sekä harvinaisen laaja laulurekisteri on hioutunut lukuisilla keikoilla ja monissa opinahjoissa. Sinkkulohkaisua Elokuvaa on ollut mahdollista kuulla radiokanavilta jo useamman viikon ajan. www.reetaleena.com www.husky-rescue.com
Ripari-Nuotta
Klassikko jo synty essään. Muusikko Juha Tapiolta on ilmestynyt uusi pitkäsoitto, joka kantaa nimeä Ohikiitävää. Levy sisältää kaksitoista keskenään erilaista kappaletta ja on edeltäjäänsä rouheampi ja rohkeampi. Ensimmäinen sinkku Arvaamatta tuuli kääntyy vastaan on jo jonkin aikaa ollut kuultavissa radiossa, ja uutta materiaalia silläkin saralla on luvassa. www.juhatapio.com.
Nuoriso-ohjaaja. Tila a koko leirille riparievä stä tosi huokeaan hintaan. S oita numeroon 09-25 13 9217 (ti-to 9-16) tai tilausp alvelu@nuotta.com Tarjous voimassa 15.4 . saakka.
Nuotta 4/2005
2
Tapahtumatori
Isoskoulutus NYT
Sleyn nuorisotyön isoskoulutus järjestetään Karkun evankelisella opistolla 22 - 24.5. Kurssilla opiskellaan tiiviissä tahdissa isosena olemisen saloja sekä sukelletaan Raamatun maailmaan isosen silmin. Mukana isoskurssilla Juha Heinonen, Musti Lähteenmaa, Lasse Räty, Eki Koskenniemi sekä Helena Karjalainen. Tule sinäkin, ilmoittautumiset Karkkuun 03 5134151. Kurssi maksaa 20 euroa.
Soivappu Isossakyrössä 30.4. Vapunaattona kokoonnutaan Etelä-Pohjanmaan sydämeen Soivapun merkeissä. Tapahtumapaikka on Kylkkälän Kylätalo Isokyrön Tervajoella. Kello 19.00 alkavassa tapahtumassa on luvassa musiikkia, Sanaa, yhteyttä, ruumiin ja sielun kulttuuria sekä ravintoa. Ohjelmassa on Goge yhtyeen musikaalin kantaesitys, Augustyhtyeen musisointia, Musti Lähteenmaan ja Juha Heinosen Sanan opetusta Siikkarijamia sekä muuta yhteistä hubaa, illan isäntänä toimii Antti Iivari. Lisätietoa Mustilta musti@sley.fi.
Can´t U C to Crucifix Äänekoskella 13.5. Emmekö huomaa ristillä riippuvaa Jeesusta? kysellään Äänekoskella perjantaina 13.5. Äänekosken painotalolla pidettävässä tapahtumassa musiikista vastaa Turvakytkin, HB sekä Jage. Puhepuolella kuullaan mm. Päivi Niemeä, Tero Huvia, Heikki Kärhää sekä Juha Heinosta. Mukana roikkuu myös Mikko Vaismaa. Lisätietoja www.kristitty.net /cuctc
Nuorten kesä täyttää 40v.
Nuorten Kesä –festareitten yhteydessä järjestetään jo kolmatta kertaa lyhytelokuvafestarit 5.8.2005. Parhaan elokuvan tekijä pokkaa ELSAPALKINNON (elokuva jolla on sanoma), 500 euron palkinnon ja tietenkin mainetta ja kunniaa! Tänä vuonna elokuvafestareilla on kaksi sarjaa: 1. Avoin sarja, pituus max 15 min ja 2. Teemasarja. Teemana IHME, pituus max 3 min. Palkinnon voittaa yksi elokuva, joka valitaan molempien sarjojen voittajista. Tänä vuonna lyhytelokuvaraadissa ovat mm. ohjaaja Miika Elo, director of photography Juge Heikkilä, teatteriohjaaja Arto Myllärinen, muusikko Mirkka Liimatta sekä nuorisotyön johtaja Jussi Miettinen Osallistumisohjeet löydät netistä: www. nuortenmaailma.fi kohdasta Nuorten Kesä. Elokuva tulee lähettää 8.7.2005 mennessä.
Tervetuloa taiteilemaan Nuorten Kesää edeltää perinteiseen tapaan suosittu kansainvälinen taideleiri Taiteiden Kesä – Next Generation for Jesus. Workshoppeina ovat kuvataide, musiikkiteatteri, valokuvaus, trash-taide, breakdance (2 tasoa), bändipaja (kitara, sähkökitara), Laulu, Xaris alkeet ja keskitaso, Jazz&Street alkeet ja keskitaso sekä uutuutena rap ja sirkus. Taideleirillä opettavat ulkomaiset ja suomalaiset ammattitaiteilijat. Workshoppien, illanviettojen, ja raamattuopetusten lomassa leiriläiset osallistuvat Nuorten Kesä -festareille esiintyvinä taiteilijoina. Workshopit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja leiristä, ilmoittautumiset ja ohjelma www.nuortenmaailma.fi. tai (019) 77920/ nuorisotiimi
Nuoren seurakunnan kesän kohokohta Nuorten Kesä on julkaissut kesäohjelmansa. Nuorten Kesä tuo Hausjärven maalaismaisemaan – aitoon kesäkylään – hyviä sananjulistajia, seminaareja, kansainvälistä ja kotimaista gospelmusiikkia, urheilua, elokuvia ja kesäniloja. Nelipäiväisessä tapahtumassa esiintyvät Suomi-gospelin kärkiniemien lisäksi mm. brasilialainen pianovirtuoosi Adlan Crux, Perry and The Poor Boys (Kanada), Outi ja Lee (Itävalta), Mammuth (Ruotsi), räppäri Ruudolf ja Jeni Varnadeau (Amerikka). Ulkomaisena pääjulistajana tapahtumassa toimii Danilo Valla Italiasta. Laajan musiikkitarjonnan lisäksi Nuorten Kesässä esitetään myös elokuvia. Perjantaina 5.7. palkitaan paras kristillinen lyhytelokuva ELSApalkinnolla; tapahtumassa saa myös Suomen ensi-iltansa koskettava Ugandan lapsisotilaista kertova dokumentti ”Invisible Children”. 4.-7.8. 2005 pidettävä tapahtuma on samalla suuret syntymäpäivät. Nuorten Kesää edeltänyt Nuorten Herätyspäivät järjestettiin ensimmäisen kerran 40-vuotta sitten! Juhlavuoden kunniaksi tapahtumassa arvotaan muhkeat syntymäpäivälahjat. Pääpalkintona on kuumailmapalloajelu, Hummer-ajelu, 40-karkkipussia ja 40 euron arvoinen lahjakortti. Tapahtuman järjestävät SEKL/Nuorten maailma, Janakkalan rovastikunta ja Hausjärven kunta. Lisätietoja tapahtumasta ja ohjelma www.nuortenmaailma.fi. tai (019) 77920
22
Uusi kristillinen elokuvapalkinto Nuorten Kesä-festareilla!
Nuotta 4/2005 | www.nuotta.com
Nuorten kansanlähetyspäivät 1.-3.7. Porissa
Teeman ”Hoitava Rakkaus” merkeissä järjestetään Kansanlähetyspäivillä muhkea nuortenohjelma, jossa mukana mini BNH, Ilkka Päiväsaari, The Rain, Päivi Niemi, Lauri Kiviranta, Jussi Miettinen, Prayer Zone Band, Porin DOK ,Tuukka Salmenkorva, Arto Hukari, Lauri ja Asako Palmu, Marko ja Kirsi Piittala, Watson, HB, Rampe & co, Reino Valkama,Sakari Kalliomaa, Päivi Räsänen, Niina Karlsson, Ariel, Johanna Tuori, Jussi Miettinen, Turvakytkin, Antti Kiviranta, Amos unplugged. Tapahtumassa on raamattuopetusten, konserttien ja messujen lisäksi kohtaamisia koko juhlakansan kanssa. Tapahtuma on ilmainen. Lisätietoja tapahtumasta www.nuortenmaailma.fi. tai (019) 77920/ nuorisotiimi
Opiskelijaristeily Turku–Tukholma Kansanlähetyksen Kolme Kohtaamista järjestää opiskelijaristeilyn kesän kynnyksellä 22.-23.5.2005. Opiskelijaristeilyllä kohtaamme Jumalan lisäksi toisiamme ja ympäröivän maailman polttavia haasteita. Ohjelmavastuussa risteilyllä toimivat mm. Tommi Kalenius houseband, Bass´n Helen, Tuukka Salmenkorva, Ilkka Päiväsaari sekä Jussi ja Danielle Miettinen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tiedustelut ja ilmoittautumiset risteilyille: Suomen Matkatoimisto / Eija Ropponen, puh, 010 826 6820 sähköpostilla: eija.ropponen @ smt.fi Suomen Matkatoimisto/Eija Roppanen
Tilaa Nuotta
Voit tilata Nuotan:
www.nuotta.com tilauspalvelu@nuotta.com (09) 2513 9217 (ti-to 9-16)
uotta
Luvassa toukokuussa:
Suuri riparinumero Seikkailu siniseen eli aksonia on tiedossa Mikä juttu on IRC-galleria? Lehti ilmestyy 9.5.
Nuotta 4/2005
23
Miksut eivät turhista riitele Mikaela ja Mikael Römer, eli ihan Miksut vaan, ovat isosisko ja pikkuveli Helsingistä. Kilpailua ei sisarusten välillä ole, vaan isosisko on vuotta nuoremman veljensä tienraivaaja ja -viitoittaja monissa asioissa. – Miksulta on hyvä kysyä aina neuvoja esimerkiksi kouluasioissa, koska se on vuosi sitten käynyt samat jutut läpi, Mikael sanoo. Mikael sai myös riparille lähtöön lisäintoa, kun oli nähnyt kuinka hauskaa siskolla oli ollut edellisenä vuonna. – Mikaelin viime vuoden riparin jälkeen meidän suhde on parantunut huomattavasti. Me käydään samoissa tapahtumissa ja kaveripiiri on sama, Mikaela kertoo. Sisarukset juttelevat nykyään toisilleen paljon myös uskonasioista ja lukevat yhdessä Raamattua.
Veri on vettä sakeampaa Kiistojakin välillä syntyy, mutta lähinnä väärinymmärryksistä tai silloin kun jompikumpi on jo valmiiksi huonotuulinen. Molemmat ovat samaa mieltä siinä, että ystävyys sisarusten kesken on erilaista ja ehkä syvempääkin kuin tavallinen kaverisuhde.
Mikä siinä sitten on erilaista? – Kun on asunut koko elämänsä samassa kodissa, niin tuntee toisensa tosi hyvin, Mikael pohtii. – Eikä veljen seurassa pelkää esimerkiksi itsensä nolaamista, toisin kuin ehkä muiden kavereiden seurassa, Mikaela lisää. Sisarussuhdetta maustaa myös tietty itsestäänselvyys siitä, että toinen on siinä aina. Verisidettä kun ei voi mitenkään purkaa. Sisaruksia ollaan aina, vaikka mikä tulisi.
Urheilu ja usko yhdistää Mikaelaa ja Mikaelia yhdistää kristillinen usko ja kotoa saatu arvopohja. Harrastukset ovat myös yhdistävä tekijä. Molemmat harrastavat uintia ja tennistä, ja lisäksi Mikaela yleisurheilee ja Mikael vesipalloilee. Mikael on hyvin vauhdikas ja ulospäin suuntautunut eikä jää sanatto-
maksi missään tilanteessa. Siskonsa sen sijaan on luonteeltaan tarkkailevaisempi. – Mikael tykkää esimerkiksi halailusta, josta minä taas en pidä, Mikaela kertoo. Parasta pikkuveljessä on kuulemma huumorintaju. Mikael kuvailee siskoaan vastuuntuntoiseksi, ystävälliseksi ja järkeväksi. – Parasta isosiskossa on se, että voin puhua sille kaikesta, ja Miksu kuuntelee, Mikael kertoo siskostaan.
niitä ajatuksia, Mikael kertoo. – Armo on kuitenkin tarjolla jokaiselle, hän painottaa.
Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com
Matkaeväitä riparilta Römerin sisarukset ovat kasvaneet kristilliseen uskoon pienestä pitäen. Riparilla on kuitenkin ollut tärkeä rooli molempien uskontiellä. Molemmat lähtivät nuoren seurakunnan toimintaan mukaan riparin jälkeen. – Ennen riparia ei ollut oikein selkeää kuvaa siitä, mitä on olla kristitty, Mikaela pohtii ja jatkaa: – Nykyään uskaltaa näyttää uskonsa ja tietää, että on meitä muitakin. Viime aikoina on tullut erityinen huoli ei-uskovaisista läheisistä. – Mulle tulee joskus ajatuksia siitä, että ei-uskovaiset olisivat jotenkin vähempiarvoisia, mutta yritän tukahduttaa
– Nykyään uskaltaa näyttää uskonsa ja tietää, että on meitä muitakin. Viime aikoina on tullut erityinen huoli eiuskovaisista läheisistä.
Sisko ja sen veli Mikaela in lempinimet: Miksu, Michel mtui oman Raamatun kulute ja le isil sola mat kirjat: Kirje efe vas ja a voj Psalmit. Niistä saa neu . ihin asio in tauksia vähän kaikki ttärit parasta keväässä: Syn puvii tar ei kun (27.3. 7v.) ja se, in eisi ust var hin keutua niin isoi ta leffa: Taru sormusten herras trilogia seuärsyttävintä: Kun kaikissa siin rakunnissa ei keskitytä tärkei hen asioihin, vaan ainoastaan gaillaan. dä mukavinta: Se, kun saa näh kut vai ki kuinka Jumalan Hen taa ihmisissä. Mikael Milempinimet: Miksu, Miklis, Rölis, Gig eli, ikk Ma ka, Michel, er Ym , ppä Ym , ppä mer, Röm moman Raamatun kulutetui Kir , eet kirj n vali Paa : jat mat kir a, kirj je heprealaisille, Tuomarien lmit. Kuninkaiden kirjat ja Psa ea luk voi Hienoa niissä on, kun Jumalan armosta. ttärit parasta keväässä: Syn kin ten kui on (30.4. 6v.). Talvi mun lemppari. leffa: Perikato en, ärsyttävintä: Maallistumin a. oss usk ole ei ja kun kaikki taimukavinta: Saada odottaa . syä pää vaaseen