Nuotta 4/2007 by Plussmeedia

4/07

Erikoisnum ero kaikille kesä n rippikoulula isille ja muille riparifanitta jille

770357 713007 9

ISSN 0357-7139

IRTONUMERO 5 €

SIVUPER SOONA AIKA JANA MARKUKSEN EL ÄMÄSTÄ 1983 1986 Synnyin Äiti säesti, minä lauloin, yleisö itki :P

Vuodet 2002–2007 elämäni parasta ja kasvattavinta aikaa: mahtavia ihmissuhteita, tunteikasta musiikkia, maukasta ruokaa, elämästä nauttimista! 1990 Kouluun mukanani ruma, ruskea ruoka-alusta

1992 Rokkistaran elkeet: pyhäkoulun kuoron solistina

1994 2002 1. akustinen kitara. Ylioppilaaksi Posion lukiosta. En vieläkään osaa soittaa… Syksyllä 2002 muutto kotoa Ouluun.

2007 Mukana Idols-kisassa. M Se, mistä kaikki muut kuin ystäväni minut muistavat. :P

Elämäni suurimpia käännekohtia, koska olin vihdoinkin pakotettu itsenäistymään. Sosiaalinen kyvykkyys keskustella ihmisten kanssa alkoi kehittyä huimaa vauhtia.

”Olen kristitty, koska Jeesus on ainut oikea tie.” Jos viime vuonna Idols-kilpailun alkukarsinta ei olisi sattunut yhdelle Markus Pätsin elämän ”välipäivistä”, olisimme kuulleet hänestä jo aikaisemmin. Tänä vuonna Idolsissa kilpaillut Markus haluaa lääkäriopiskelujen ohessa nauttia elämästä ja haaveilla täydellisesti Jumalan käytössä olemisesta. Miten päädyit lähtemään mukaan Idolsiin? – Piti käydä jo edellisellä kerralla kokeilemassa alkukarsinnoissa, mutta en vain jaksanut nousta sängystä sinä päivänä. Taisi silloin kyseinen karsinta sattua juuri yhdelle niistä elämän välipäivistä, jolloin ei vain voi tehdä mitään noin suurta ja merkittävää. Tällä kertaa kuitenkin väännyin paikalle hyvän ystäväni Akin innoittamana. Halusin kuulla, mitä mieltä tuomarit ovat

HUHTIKUU 2007 4 4

ÄLÄ OSALLISTU

KATUGALLUPPI OPETUS: JUMALALLA ON SULLE MEILIÄ ASIANTUNTIJAN VASTAANOTOLLA

Riparitieteentohtori vastaa kiperiin riparikysymyksiin. Lue ja opi! 12

RIPARIN VALHEENPALJASTUSKONE

Pohdi omia motiveejasi lähteä mukaan

ISOSKOULU: OSA 4 SARJIKSET JULISTEET TALTEEN!

Kuvat SXC ja Mario Alberto Trejo

RIPARIN ULKOLÄKSYT

Poimi keskiaukema talteen ja taittele. Näppärä apuväline ulkoläksyjen opiskeluun! Tätä et voi missata! 29

UUTISET JA MÄÄ

Nuotan suosittu uutispalsta.

OPETUSLAPSEUS, SIIS HÄH?

Mitä ihmettä tarkoittaa Jeesuksen seuraaminen ja opetuslapseus? Megaraamis sukeltaa pintaa syvemmälle. 18 20 21

RIPARI ON IHMISTEN PARASTA AIKAA

Neljä eri tarinaa, sama nimittäjä. Riparikokemus on aina ainutlaatuinen.

Osallistuminen on aina riski. 8 8 10

Nuoren seurakunnan sanoma

riparille. Voit vaikka yllättyä! Samalla opit armollisemmaksi toisia kohtaan.

MANNILOIDEN MUUSIKKOPERHE

Jumala loi variksetkin laulamaan. Päähaastattelussa boheemitaiteilijaperhe, joka uskoo, että Jumalan suunnitelmat ovat parhaita. 7

lauleluistani. Loppujen lopuksi tuo kisa oli erittäin mukava kokemus. Ihan mukavaa, etteivät siivet kantaneetkaan semiﬁnaalia pidemmälle – joutuipahan vähän nöyrtymään. :) Miten julkisuus on sinuun vaikuttanut? – On pitänyt antaa lehtihaastatteluja enemmän kuin ennen julkisuutta, mutta ei juurikaan muuten ole vaikuttanut, hehe. Olen edelleen se sama Markus kuin aikaisemminkin, vaikka nyt

GOSPEL CENTER: NINA ÅSTRÖM

Hyppää huikean artistin matkaan. 32 34

LÄHETYSSÄPINÄÄ PÄWEN PARHAAT

Päivi Niemi löysi itsensä lähes identtisten VIP-veljesten seurasta. 35

SEURISKAVERI

Lempäälän aktiivisen seurakunna Anna.

PÄ ÄKIR JOITUS ihmiset tuijottelevatkin kadulla hieman aiempaa useammin. Mitä tulee mieleen sanasta usko? – Luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. …toivo? – Oulun Toivoniemen värikkäät kerrostalot sekä se, että kannattaa varoa, mitä toivoo, koska se voi vaikka toteutua. …rakkaus? – Me rakastamme, koska Jumala rakastaa. Meidän pitää rakastaa kaikkia. Rakastaminen on haastava laji; siksi sitä pitääkin treenata. Mistä haaveilet? – Täydellisesti Jumalan käytössä olemisesta, musiikin tekemisestä 24/7, intiimeistä, ihmisiä koskettavista keikoista ja kesäisestä liftausreissusta. Mitä odotat ensi kesältä? – Meidän reilun kymmenen hengen porukan lähetys- ja kehitysapureissua Etelä-Afrikkaan. Siitä tulee mahtava matka! Mainitse sinulle jokin tärkeä raamatunkohta ja perustele valintasi. – Danielin kolme ystävää tulisessa pätsissä, eikä pelkästään tuon pätsin takia :P Jokaisella uskovalla tulisi olla samanlainen asenne kuin noilla pojilla. Jumala kyllä pelastaa meidät vihollisten käsistä, ja jos ei pelasta, niin ottaapahan ainakin meidät taivaaseen; mutta me ei kumarreta vihollista :) Leena Koski Kuva MTV3

38 36 37 38

LEMPPARI LEVYARVOSTELUT GOSPEL CENTER: HABAKUK

Miltä kuulostaa gospel turvallisesti Nahumin ja Sefanjan kirjojen välistä? Ota selvää! 40

URHEILUAUTO MYYNTIIN

Mun paikka, mun yhteisö sitoudu yhteisöihin.” Näin kuulee meidän setien sanovan. Tietyssä mielessä väittämä on totta. Perinteinen yhteisöllisyys on rapistunut. Vain harvat nuoret osallistuvat perinteisiin sunnuntain jumalanpalveluksiin tai järjestöjen vapaaehtoistoimintaan. Yhteisöllisyyden aika ei silti ole ohi. Se on muuttunut. Jokainen ihminen on, halusipa hän tai ei, useiden yhteisöjen jäsen. Sellaisia ovat vaikkapa oma koululuokka, kaveripiiri, curling-seura, suku tai seurakuntanuorten porukka. Yhteisöt voivat olla symbolisia. Joku kannattaa Manchester United -futisjoukkuetta, vaikka asuu Hervannassa. Omanlaisen symbolisen yhteisönsä muodostavat ne kaikki Martti-nimiset, jotka ovat liittyneet Martti-seuraan. Omia yhteisöjään on myös adoptiolapsilla tai uusioperheillä. Itse olen suurena salmiakin ystävänä vakavasti harkinnut salmiakin ystävien yhteisöön liittymistä. Oma lukunsa ovat virtuaaliyhteisöt kuten Irc-galleria, MySpace, virtuaalipelit tai Habbo Hotelli. Niiden maailmoissa halutaan luoda tuttavuuksia, fanittaa, kuunnella musaa tai katsella leﬀoja, viihtyä ja pitää hauskaa. Näillä uusilla yhteisöillä on miljoonia aktiivisia osallistujia. Kuten varmaan hyvin tiedät.

”NUORET EIVÄT ENÄÄ

on sisäänrakennettu ihmiseen. Kuorossa elämä pitenee. Ihmiskontaktien ja vertaisryhmien puute saa meidät voimaan huonosti ja kasvamaan vinoon. Hyvä yhteisö taas antaa iloa ja kantaa elämän varjokohdissa. Niihin ei silti saa heittäytyä suin päin kyselemättä. Jokaisen osallistujan tulisi kantaa vastuunsa ja miettiä huolella, mikä on itselle ja toiselle pitkällä tähtäimellä hyväksi. Monissa virtuaaliyhteisöissä 5-vuotiaiden odotetaan näyttävän 8vuotiailta. Yhteisöjen meininki saattaa olla kuin villissä lännessä tai punaisten lyhtyjen alla. Virtuaaliminä voi olla hyvin erilainen kuin todellinen minä, jollainen haluaisi olla, jos uskaltaisi tai ymmärtäisi.

YHTEISÖLLISYYDEN TARVE

tutustutaan ripariin. Yhteisönä ripari on ainutlaatuinen. Tämän Nuotan haastattelussa kirkkoneuvos Seppo Häkkinen kertoo siihen syynkin: ”Rippikoulu tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia uutta itsestään, elämästä, toisista ihmisistä, seurakunnasta, uskosta ja Jumalasta. Sitä paitsi riparilla on kivaa.” Ripariin voi jäädä koukkuun, kun nuoren seurakunnan meininki ja sanoma tulevat omakohtaisiksi. Tässä yhteisössä toimivat mahtavat periaatteet: jokainen on yhtä arvokas, Jumalan täydellisen rakkauden vyörytyksen kohde. Epävarmassa maailmassa jokainen ihminen kaipaa turvallisuutta. Riparilla sitä on tarjolla. Siellä meitä hoitavat ihmisen elämää suojelevat pelisäännöt sekä armonsanoma. Jos olet menossa riparille, tutustu siellä avoimin sydämin seurakuntayhteisön tärkeimpään persoonaan Jeesukseen Kristukseen ja hänestä kertovaan kirjaan, Raamattuun. Se kannattaa. Ihan oikeasti. Upeaa kesää kaikille ja siunausta varsinkin jokaiselle riparilaiselle!

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Nuoripari laittoi itsensä, rahansa ja aikansa likoon, että syntyisi kristillinen tv-ohjelma. 42 43 44 47 48

RUKOUSALTTARI HARTAUS KIRJE RIPARILLE MENIJÄLLE HELMIÄ VANESSA OPPI KYSELEMÄÄN

Vanessa tanssii riparin tahdeilla.

Päätoimittaja

Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 4/2007

Kaarle & Johanna Mannila: ”JUMALA LOI LAULAMAAN” 4

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

Mannilat tta • Johanna, 4042vuo & Kaarle, vuotta tta, Kim, • Lapset: Maja,lle,05vuo vuotta, Mirjam, • • •

7 vuotta, Wi tta. 3 vuotta, ja Aaron, 8 kuukau ressa. saa mi Tam Koti: Kauniaisissa ja ei ole. ia: elm nit uun ens Tulevaisuud a, am ent Unelma: Kaarlen itse rak osa n kei tär ka jon pian valmis laiva, ja nin olii mp Tra ni. olii mp on iso tra a sta olli hd laivan yhdistäminen ma lä merta. trampoliinihyppelyn keskel

anniloitten kodissa tapahtuu paljon lyhyen ajan sisällä. Kiireinen perheenisä siistii tiskipöytää ja laittaa päivälliseksi spagettia ja soijakastiketta. Siinä samalla hän vastailee kysymyksiin ja kertoo muusikkoperheen elämästä. Vaimo ja lapset ovat juuri tulleet kotiin. Vipinää riittää. Viisivuotias Wille laittaa ensi töikseen Lordin levyn soimaan, ja pian olohuoneessa tanssii hulvattomasti pari omaa ja pari naapurin lasta.

Elämäntapana musiikki – Mun nimi on Maja, siihen ei tuu ollenkaan i:tä, sanoo lapsista vanhin, kohta kymmenenvuotias tyttö. – Tossa on Kim, seitsemän vuotta, Mirjam, kolme ja Aaron-vauva, kahdeksan kuukautta, hän esittelee. Kahden ammattimuusikon työn ja pienten lasten hoidon yhteensovittaminen voisi jostakusta tuntua mutkikkaalta. Manniloille se ei kuitenkaan tuota suuria päänvaivoja. Kyse on vain järjestelyistä. – Kun Johanna opiskeli kapellimestariksi, minä hoidin lapsia. Nyt taas Johanna on kotona lasten kanssa, ja minä teen enemmän hommia. Tämä on ollut vähän tällaista vuorottelua, Kaarle kertoo. Pariskunta tapasi 80-luvun puolivälissä esiintyessään samassa lauluyhtyeessä. Naimisiin he menivät kymmenisen vuotta myöhemmin. Kun perhe alkoi kasvaa, Mannilat halusivat muuttaa maalle ja hankkivat talon Tammisaaren läheltä. Aktiivista maalaiselämää vietettiin seitsemän vuoden ajan, kunnes pitkät välimatkat ja ainainen autossa istuminen koko perheen voimin alkoi tuntua ahdistavalta. Tammisaaressa on yhä perheen toinen koti, mutta pääsääntöisesti Mannilat asuvat tällä hetkellä Kauniaisissa.

Musiikkia ei kerta kaikkiaan pidä ottaa liian vakavasti. Ihan kaikki osaavat kyllä esimerkiksi laulaa. Afrikkalaisen sanonnan mukaan minulla itselläni on vika korvassa, jos naapuri laulaa väärin. Jumala loi variksetkin laulamaan ja sammakot kurnuttamaan.

Kaarle ja Johanna Mannila ovat viisilapsisen perheen vanhemmat. Johanna on ammatiltaan kuoronjohtaja ja kapellimestari, Kaarle kutsuu itseään itseoppineeksi muusikoksi ja maailmankiertäjäksi. Nuotta vieraili keskellä taiteilijapariskunnan boheemia arkea.

Musiikkimaailmassa Kaarle ja Johanna ovat vanhoja konkareita. Molemmat ovat olleet sadoilla levyillä ja kymmenissä työpajoissa. Kaarle teki 80-luvun lopulla etnomusiikkia yhdessä Sami Aspin kanssa. Nina Åströmin kanssa hän on kiertänyt esiintymässä Venäjällä ja Ukrainassa. – Aloitin urani mainospuolella, jossa taiteesta tehtiin tuotetta. Nuorempana sitä vain tuli puuhanneeksi helpommin jotakin sen kummemmin miettimättä. Siitä onneksi sitten ajauduin hengelliselle puolelle. Olen jälkeenpäin todennut, että oikeiden vaihtoehtojen valinta voi joskus tuntua vaikealta. Silti kannattaa olla rohkea. Silloin Jumalan tahto voi tapahtua meidän elämässä, sanoo Kaarle. Uusi aluevaltaus on kehitysvammaisten teatteriprojekti, jossa Kaarle on mukana. →

Nuotta 4/2007

ISTU Olen jälkeenpäin todennut, että oikeiden vaihtoehtojen valinta voi joskus tuntua vaikealta. Silti kannattaa olla rohkea. Silloin Jumalan tahto voi tapahtua meidän elämässä.

ÄL Ä

Kaarle Mannila

Ä Mannilat kiertävät esiintymässä myös kahdestaan. Duossa Johannan vastuulla ovat viulut Kaarlen hoitaessa lyömäsoitinpuolen. Laulettavaa riittää molemmille. Repertuaariin kuuluu klassista musiikkia ja kansanmusiikkia. Lisäksi pariskunnan työsarkaan kuuluu edelleen koko liuta muita projekteja, kaikenlaisia workshoppeja ja esiintymisiä eri levyillä. Parhaillaan työn alla on esimerkiksi piakkoin julkaistava Pekka Simojoen kokoelmalevy. Kiinnostuksen musiikkiin on kumpainenkin perinyt kotoaan. Manniloitten mukaan he eivät valinneet musiikkia, sillä musiikki valitsi heidät. Nyt siitä on tullut elämäntapa, johon myös perheen lapsikatras näyttää innolla osallistuvan. Vanhemmat ovat pyrkineet siihen, että lapset otettaisiin mukaan kaikkeen musiikkiin liittyvään tekemiseen. Musiikin maailmaan on tutustuttu jo kohdussa. Pikku Mirjam on kolmevuotiaaksi varsin taitava viulisti. Maja soittaa pianoa tauotta tuntikausia aina sille päälle sattuessaan. Musiikista puhuu koko perhe. Sitä myös kuunnellaan koko ajan.

Jos minä esimerkiksi olisin keskittynyt vain omaan uraani, kaikki hienot jutut olisivat jääneet tekemättä. Elämä ei voi olla egotrippailua. Kaarle

– Minun lapsuudenkodissani äiti soitti ﬂyygeliä päivät pitkät ja isäpuoli rumpuja. Olin tavallaan musiikkikylvyssä joka päivä. Musiikkimaailma oli edustettuna laidasta laitaan ihan jatkuvasti, Kaarle sanoo. – Minä taas aloitin soittotunnit, kun äiti ilmoitti minut niille. Teini-ikäisenä kiinnostuin

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

kuitenkin ihan omaehtoisesti musiikista. Jäin monta kertaa koulustakin pois ihan vain soittaakseni, Johanna jatkaa.

Luomistyötä kristittyinä Workshopeista Kaarle ja Johanna innostuivat parikymmentä vuotta sitten, kun joukko etnomuusikoita tuli Suomeen Ruotsista. Innostus johti siihen, että Mannilat muuttivat Ruotsiin ja alkoivat pitää musiikkipajoja. – Ideana oli, että workshopit oli suunnattu ihan kaikille, ja niissä kävi erilaista porukkaa toimitusjohtajista lähtien. Musiikkia ei kerta kaikkiaan pidä ottaa liian vakavasti. Ihan kaikki osaavat kyllä esimerkiksi laulaa. Afrikkalaisen sanonnan mukaan minulla itselläni on vika korvassa, jos naapuri laulaa väärin. Jumala loi variksetkin laulamaan ja sammakot kurnuttamaan. Ja varmasti se on hänelle ihan yhtä arvokasta kuin jonkun Kiri Te Kanawan laulu. Sellainen on minun jumalakuvani, Kaarle valottaa workshopﬁlosoﬁaansa. Ruotsissa lähdettiin porukalla vaeltamaan Taalainmaalle. Muusikot kulkivat joka päivä 10–20 kilometrin pituisen matkan laulaen kylästä kylään. Myös lapsia oli mukana matkassa. Kulkue esitti kansanlauluja ja afromusiikkia ja konsertoi luonnon keskellä. Ohjaaja Kay Pollak teki elokuvansa Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen, 2004) kyseisen muusikkoryhmän innoittamana.

– Mielestäni elokuva kertoo meidän työstä erittäin paljon. Ajatuksenamme on, että syrjintä loppuisi musiikissa, muussa taiteessa ja yleensä elämässä. Me ihmisethän ollaan Kristuksen ruumis. Siksi meidän on pidettävä yhtä. Jumalakin on luoja, ja meidät on luotu hänen kuvikseen. Miksemme siis mekin loisi ja tekisi taidetta yhdessä, Kaarle pohtii. Uskonasiat tulivat Manniloille tutuiksi rippikouluaikana, ja Kaarle kertoo kasvaneensa lapsuuden uskoon kristittyjen isovanhempiensa vaikutuksesta. Kaarle ja Johanna vierastavat ajatusta tarkasti rajatusta uskoontulon hetkestä. – Tietenkin ihmisellä on vapaa tahto valita, mihin uskoo, mutta uskon synnyttää meissä lopulta Pyhä Henki. Siinä mielessä se ei ole omaa ansiota tai meistä itsestämme kiinni, Johanna sanoo. Manniloitten kristillinen vakaumus vaikuttaa heidän suhtautumiseensa musiikkiin ja sitä kautta omaan ammattiin. – Muusikkona ei voi loputtomiin pitäytyä napahorisontissa ja hoitaa vain omaa projektiaan tai huolehtia ainoastaan omasta menestyksestään. Jos minä esimerkiksi olisin keskittynyt vain omaan uraani, kaikki hienot jutut olisivat jääneet tekemättä. Elämä ei voi olla egotrippailua, Kaarle sanoo. – Musiikkia pitää tehdä palvelumielellä. Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat Sirpa Kinnunen

KUNNASSA

UNNASSA

ÄL Ä OSA

LLISTU

LLIS

LLI

ÄLÄ K ÄY S EUR AK

ÄL Ä

ÄLÄ OSALLISTU

ÄL Ä

ÄL Ä OS ALLISTU

Seuraku

ntaeläm ä

OTA JÄ

M P T I JA

on täynn

ä erilais

ta yhdes

sä tekem

A LLIS T

on muka

JO H D O

laulamise NMUK A IN E en peleihin, , rukoilemiseen, ä N LINJA : älä osallis keskustelu läkä hausk tu ei puhett akaan. Py ihin, äläkä talkoisii anpitoon, älä sy omassa n. Ehtooll mistään y ise nurkassasi hteisestä. kaukana sta

JO S O S

istä, joh

UT KE R

pitäisi o

sallistua

. Just joo . Hirvee

sinuakin, ja yhtä miest homma pyörii m uutenkin ä ikävöi. hienosti.

K A IK K I

P YS Y Y

n kiva.

Ei sota

PA R E M M

R paa olla o mihinkää IN H A L LIN N sallistum AN , seuraavan kerr n. atta. Älä a ä n lä tee elett Anna toisten rauh ASSASI, kun et osa o n vaikeamanna piru ä lle pikkuso SA M AT kasvoillesi kään osallistuakse assa nolata itsensä llistu NA AMA rm . Sin ivallisen h si, korkein e a T . O SA LLIS tahansa. H ymyn. taan voit ä T U VAT K U IT E N e ottaa v a rm K a IN a ottaa osa n nauttiv O SA LLIS T U M IN a. at siitä, jo , teit sinä mitä EN ON A ten anna ti e IN A R IS s lauluss heidän K I: O SA LLIS tai ehkä k asi soi muutama sä saatat munata itse T U M IN a si. K vel a a d EN ON at huojuv asiaan osa V an tornin avistuksen alavire enllistuvat m ASTE N M IE LISTÄ , k isenä . P a rempi anta osk sekaantun JO S O S u A LLIS T a olla. eeksi mon utkin. Siinä tulee a samaan U T , sa atat pääst keasti om sa Siitä tunn ä tunnelm a tasosi. enlaisiin hiihtäjiin ngen helposti e . Pidä sin a mikä puo tusti seuraisi taas ä rohse, että vii an mukaan. lestaan ei M IK S I K h o m tyisit p le it k a a tt n una. Ole ANT ennemmin nattavaa millään m aremmin, mihinkää AISIT KORTESI KE KO h u o k a il itta v e aikeasti m n vaikuta tylsistyne . Laulut tu ON , kun se ei kerr iellytettäv rilla enä. an ä ja levat laule tuiksi ilm an

Jo h a n n es K o sken n ie Ku va A m b mi er le Va n D en B ro ek e

Nuotta 4/2007

AL LI

ÄL Ä OSALLISTU TU

LLIS

ÄO

OSA

LISTU

ÄL Ä OSALLIST

OSA

ÄLÄ K ÄY SEURA

ÄL Ä OSALLIS

ÄL Ä

ÄL

ÄL Ä

STU

ALL

U T S I L L A S

LLI

ÄO

LLISTU

LÄ O

OSA

ÄL

ÄL Ä OSA

ÄL Ä

K ATUG ALLUPPI Touko Hjelt

Nuotta jalkautui Helsingin kaduille haastattelemaan sattumalta kohdattuja nuoria Raamatusta. Mitä Raamattu sinulle merkitsee?

Hannele Airola (19): – Tämäpä vaikea kysymys. Ehkä sanoisin, että se on kokoelma hienoja tarinoita.

Laura Kuisma (19): – Raamattu on tosi erilainen kirja kun muut. Sanoisin, että se merkitsee mulle lohtua.

Hei, Jumalalla on Rakkauskirje Raamattua on joskus sanottu Jumalan kirjeeksi ihmisille, eikä suinkaan miksi tahansa kirjeeksi vaan rakkauskirjeeksi. Kaivoin tuossa vanhoja kirjelähetyksiä ja löysin sieltä ensimmäisen saamani rakkauskirjeen. Siinä luki Raks Matti. Löysin sen aikoinaan keittiön lattialta ja se oli rypistetty isoksi möykyksi. Vieläkin tuo ryppyinen paperi herätti tunteita, olihan se ensimmäinen rakkaudenosoitus naiselta! –Ja silloin olin vasta nuori poikanen.

Franz Kettunen (16): – Ei se mitään merkkaa, koska en usko Jumalaan.

Christell Nurdein (15): – Samaa sanon minäkin. En usko Jumalaan, niin ei Raamatullakaan mitään merkitystä ole.

Mats Lindström (26): – Jaa, eipä oikeastaan mitään. Ei mulla erityistä syytä ole.

Kirjoittaja itse tulee luoksemme Jumalan rakkauskirje eroaa tavallisesta rakkauskirjeestä siinä, että se tuo kirjoittajan meidän luoksemme. Vaikka kuinka lukisin menneitä ja nykyisiä rakkauskirjeitä, ne eivät tuo kirjoittajaa syliini. Toisin tapahtuu, kun luen Raamattua. Raamattua lukiessani kirjeen lähettäjä tulee luokseni. Raamattu tuo meille Jumalan läsnäolevaksi. Aika turvallinen juttu, kun tiedämme, mitä Raamattu kertoo Jumalasta. Meidän luoksemme tulee Jumala, joka on luonut kaiken, mitä maailmassa on, Jumala, joka on valinnut itselleen kansan, jolle hän antoi lupaukset tulevasta Messiaskuninkaasta. Meidän luoksemme

tulee Jumala, joka lähetti Jeesuksen maailmaan. Hän on rakastanut minua ja sinua niin paljon, että kuoli takiamme ristillä.

Rakkauskirje satuttaa Rakkauskirjeessä ei yleensä kauheasti arvostella ihmistä. Raamattu, siitä huolimatta, että se on rakkauskirje, voi loukata meitä. Se voi loukata meitä, koska emme aina ymmärrä, mitä kirjeen kirjoittaja haluaa meille sanoa, ja se voi loukata siksi, että siinä ihminen osoitetaan syntiseksi. On aika rankkaa lukea, miten Jumala osoittaa minun olevan turmeltunut ja syntinen ihminen. Rankkoja juttuja ei ole kirjoitettu siksi, että Jumala haluaisi antaa bänät. Päinvastoin, Jumala haluaa, että sinä juuri syntisyytesi ja ymmärtämättömyytesi tähden yhä enemmän turvautuisit häneen. Pienellä ihmisellä ei ole syntiensä kanssa mitään muuta mahdollisuutta kuin turvata Jeesuksen pelastustyöhön.

Rakkauskirje kalastajalta Raamattu ei ole vain yksi kirje, se on oikeastaan kokonainen kirjasto. Raamatun 66 kirjassa on kymmeniä erilaisia kirjoittajia. On paimenia ja talonpoikia, kuninkaita ja valtiomiehiä, ﬁlosofeja ja runoili-

KIVEEN KIR JOITETUT

a on sulle meiliä! joita, kirjanoppineita ja profeettoja, muuan publikaani, lääkäri, pari kalastajaa. Kaikkia näitä ihmisiä Jumala tarvitsi. Ei siis tosiaan ollut kysymys yhdestä rakastuneesta miehestä tai naisesta, vaan joukossa oli hyvin erilaisia ihmisiä eri tunnetiloissa. Välillä Raamatun lehdiltä voimme lukea riemun kiljahduksia, välillä käydään jossain tosi syvällä. Mutta aina ja joka paikasta kuuluu sama viesti: Jumala ei koskaan ole hylännyt. Eikä Jumala hylkää tänään.

Fakta juttu Raamattu kertoo, että vaikka kirjoittajat olivat ihan tavallisia Jumalaan uskovia ihmisiä, kirjettä ei kirjoitettu hatusta vetämällä. Jumala ohjasi kirjoittajia kirjoittamaan sen, mitä Jumala itse halusi. Eivät ihmiset mitään robotteja olleet. Heidän luonteenpiirteensä ja tyylinsä näkyy ja kuuluu, mutta sittenkin Raamattu todistaa synnystään: ”Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet” (2. Piet. 1: 21). Kirjoittajat eivät kirjoittaneet omia luulojaan tai omia haaveitaan. He eivät olleet kirjoittaessaan yksin. Jumala oli mukana

ja ohjasi heitä. Sen tähden voit uskoa sataprosenttisen varmasti, että Raamattu on kokonaan totta. Mahtoivatkohan kirjoittajat aina edes itse ymmärtää, miten suuressa tehtävässä he olivat? Pystyivätkö he aavistamaan, että sinä lukisit niitä kirjoituksia kaksituhatta vuotta myöhemmin ja saisit niissä kohdata elävän Jumalan? Niin, luethan sinä?

Se vaan on tyhmää olla eksyksissä Matteuksen evankeliumissa (22: 29) on sana: ”Jeesus vastasi heille: ’Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.’” Se vaan on tyhmää olla eksyksissä, kun ei tarvitsisi olla. Jumalan sanasta löydämme luotettavat suuntamerkit ja siinä on myös Jumalan valtava voima. Monta asiaa elämässämme kadumme, mutta sitä ei koskaan ole kukaan katunut, että on tarttunut Raamattuun. Se on muuttanut monen ihmisen elämän. Se on sananmukaisesti pelastanut monen ihmisen hengen. Raamatun sanalla on nimittäin sellainen ihmeellinen vaikutus, että se luo uutta elämää. Raamattu on elävää sanaa. Jumalalla on valta tehdä hengellisesti kuolleista ihmisistä

On hauskaa saada postia. Itselleni päivän kohokohta on se, kun töiden jälkeen saan tutkia päivän postit. Lähettäjällä ei ole niin väliä, tärkeintä on sisältö. Yleensä päivän lähetys sisältää laskuja: autovakuutukset, henkilövakuutukset, vesi- ja sähkölaskut ja niin edespäin. Helmihetkiä ovat ne, kun kirjelähetys on ystävältä. hengellisesti eläviä. Ja aina, kun Raamattua luetaan tai sen sanaa julistetaan, jotain tapahtuu. Jotain sellaista, mitä emme välttämättä silmin näe, mutta jotain syvällä ihmisen sisimmässä liikahtaa: toisten rakkaus Jumalaa kohtaan syvenee syvenemistään, toiset loukkaantuvat ja lähtevät pois. On aika kova juttu, että jo nuorena opimme tuntemaan Jumalan tahdon Raamatusta. ”Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.” (2. Tim. 3: 14–17.)

Julkkisten seurassa Jos vakuutuit Raamatun pyhyydestä ja kallisarvoisuudesta, et ole ihan huonossa seurassa. Vai mitä olet mieltä seuraavien julkkisten sanoista? En voi sanoa muuta kuin oman aameneni heidän kommenttiensa perään.

”Uskon, että Raamattu on paras lahja, minkä Jumala on koskaan antanut ihmisille. Kaikki maailman Vapahtajan hyvät lahjat on välitetty meille tämän kirjan kautta. Se sisältää kaiken, mitä ihminen tarvitsee.” Aabraham Lincoln 1809 –1865, Amerikan presidentti.

”Me uskomme, että on sekä tieteellisintä että järjellisintä ottaa Raamatun historiallinen kuvaus kirjaimellisesti. Voimme olla vakuuttuneita siitä, että kaikki nämä asiat ovat tapahtuneet juuri niin kun ne on kuvattu Pyhässä Kirjassa. Olemme turvassa Raamatun järkkymättömällä kalliolla.” Winston Churchill 1874–1965, Englannin johtaja toisen maailmansodan aikana. Valtiomies, historiankirjoittaja ja kirjailija. Kirjallisuuden Nobel-palkinto.

”Esi-isämme ovat vuosisatojen kuluessa sekä ahdingoissa ja vainoissa että rauhan päivinä ammentaneet Raamatusta elämää, voimaa ja lohtua. Nykyhetkenä kansamme tarvitsee Jumalan sanan uudesti luovaa voimaa. Omaksukaamme nöyrällä sydämen uskolla sen siunaukset.” Kyösti Kallio, Suomen presidentti 1937–1940. Matti Rusama Kuva Stockxpert / Diego Cervo

Nuotta 4/2007

A SIANTUNTI JAN VA STA ANOTOLL A

Riparitieteen tohtorin VASTAANOTOLLA Kirkkoneuvos Seppo Häkkisen vastaanotolla valmistaudutaan kuumottavaan riparikesään viiden tiukan kysymyksen kautta.

Miksi kannattaa mennä riparille, kun vaihtoehtoja alkaa olla paljon, esimerkiksi prometheus-leirit? – Aito asia on aina aito asia. Rippikoulun korvikkeista puuttuu se, joka tekee rippikoulusta rippikoulun. Se on Jumala. Rippikoulu tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia uutta itsestään, elämästä, toisista ihmisistä, seurakunnasta, uskosta ja Jumalasta. Sitä paitsi riparilla on kivaa, ihan tutkitusti. Kyse ei ole vain urbaanilegendasta, vaan jatkuvasti tulee palautetta siitä, kuinka rippikoulu on upea kokemus elämässä. – Lisäksi rippikoulu kannattaa käydä, kun saa tiettyjä oikeuksia kirkossa. Pääsee kirkossa vihille, saa toimia kummina ja niin edelleen. Muistan joidenkin kertoneen tulleensa rippikouluun tavan vuoksi, rippilahjojen takia, kun kaveritkin tulivat, kun se on itsestäänselvyys. On syy mikä tahansa, rippikouluun on tervetullut!

Mitkä ovat riparin tavoitteet, onko ns. oppimistavoitteita? – Kirkko on aina opettanut niitä, jotka se on kastanut tai jotka haluavat kasteelle. Rippikoulun tavoitteena on auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskon todellisuutta, josta hän on kasteessa tullut osalliseksi. Jos nuorta ei ole vielä kastettu, rippikoulu valmistaa häntä kasteelle. Riparia ei siis pidetä huvin vuoksi, vaikka siellä onkin usein hauskaa. – Rippikoulun tavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Näin on piispainkokous päättänyt vuonna 2001. Ei ihan pieniä tavoitteita.

julistuksen kautta, ja seurakunta vahvistaa konﬁrmoitavia rukoilemalla heidän puolestaan ja antamalla heille tiettyjä oikeuksia. Näitä ovat oikeus toimia kummina, osallistua itsenäisesti ehtoolliselle ja asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Konﬁrmaatio ei merkitse jäähyväisjuhlaa seurakunnalle, vaan pikemminkin tervetulojuhlaa seurakunnan aktiiviseen jäsenyyteen.

Millainen on onnistunut ripari? Mitä asioita se sisältää? – Onnistunut ripari on sellainen, jonka ei aivan vielä haluaisi päättyvän. Silloin siitä jää hyvä kokemus, joka toivon mukaan on antanut eväitä tätä elämää ja iankaikkisuutta varten. Onnistuneeseen ripariin liittyy monia tekijöitä: riparilaiset, isoset, opettajat, muu henkilökunta ja ohjelma. – Ehkä suurin yksittäinen riparin onnistumiseen vaikuttava asia on ilmapiiri. Siitä kaikki ovat yhdessä vastuussa. Omalla asennoitumisella ja toiminnalla voi vaikuttaa paljon, sekä onnistumiseen että epäonnistumiseen. Rippikoulun vetäjänä minua rohkaisi suuresti se, kun tiesin riparin puolesta rukoiltavan ja saimme kaikki itsekin rukoilla riparin edestä.

Mikä on konfirmaatio, ja miten se liittyy ripariin? – Yleensä ajatellaan, että konfirmaatio on rippikoulun päätösjuhla. Mutta jos tarkkoja ollaan, niin rippikoulu ja konfirmaatio ovat eri asioita. Esimerkiksi oikeuden solmia kristillinen avioliitto täysi-ikäisenä saa rippikoulun käytyään, siihen ei vaadita konfirmaatiota. Rippikoulu antaa kastetulle tietoa kristinuskosta, johon hänet on kastettu. Konfirmaatiossa hän tunnustautuu tähän uskoon. – Konfirmaation keskeisiä osia ovat siunaus ja kätten päälle paneminen, uskon tunnustaminen ja esirukous. Latinan kielestä tuleva sana konfirmaatio merkitsee suomeksi vahvistamista. Konfirmaatiota sanotaan vahvistamiseksi, koska se on tapahtuma, jossa konfirmoitava tunnustaa itse ja omalla suullaan sen kirkon uskon, johon hänet on kastettu, ja joka hänen kasteessaan lausuttiin vanhempien ja kummien suulla. – Jumala vahvistaa ihmistä ja hänen uskoaan kätten päälle panemisen, siunauksen ja sanan-

Paras riparimuistosi? – Olen pitänyt kymmeniä rippikouluja ja siksi muistoja on kertynyt runsaasti. Niistä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Mutta kaksi muistoa nousee ylitse muiden. – Ensimmäinen niistä liittyy omaan rippikouluuni. Vaikka olin aina uskonut Jumalaan, siellä tajusin, mitä se minulle henkilökohtaisesti merkitsee. Tuo kokemus vaikutti koko loppuelämääni. Minulla taitaa vieläkin olla tallessa t-paita, jossa lukee ”Hän muutti kaiken”. – Toinen muisto liittyy tyttöisoseen, joka paistoi minulle yhdellä riparilla iltapalaksi nuotiomakkaran. Tavallisesti inhosin karrelle palanutta makkaraa, mutta tuo mustaksi paistettu makkara maistui erityisen hyvältä. Syy oli paistajassa, johon olin ihastunut. Hänen kanssaan olen nyt ollut naimisissa jo yli 26 vuotta. Masamitsu Amemori Kuvat Kirkon tiedotuskeskus ja SXC / Gaston Thauvin Piirros Tea Ikonen

Nuotan luotettava valheenpaljastuskone ei päästä yhtäkään salaisuutta läpi. Leiriläisten, isosten ja työntekijöiden todelliset ajatukset riparista paljastuvat, kun suut puhuvat muuta. Varoitus: ihmiset puhuvat välillä myös totta!

RIP

ARI

Toivon, että voisin kertoa riparilla Jeesuksesta, ja että leiriläiset sais yhtä ihanan riparikokemuksen, mitä mulla oli.

ALH

Nää uskonasiat ei oo ihan selviä vielä mulle itsellekään. Osaisinpa pitää silti hyvän hartauden, että pääsisin ensi vuonnakin isoseksi.

EEN

PAL

Riparilta odotan paljon uutta tietoa.

Irkku Isonen

Toivottavasti kuulen paljon nuorten omia ajatuksia ja saamme viettää hienoa rippileiriä.

2

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

Riitta Riparilainen

Pete Pastori

Taas yli viikko poissa vaimon ja lasten luota. Olisin jo loman tarpeessa. Anna Isä voimia…

Odotan tulevaa rippileiriä innolla. Odotan paljon kohtaamisia ja aitoja keskusteluja leiriläisten kanssa.

Mitenköhän selviydyn leiristä, kun en tule toimeen muiden vetäjien kanssa. Olispa siellä edes joku, johon voisi tukeutua. Voisinpa saada kontaktin leiriläisiin, vaikka olen jo muutaman vuoden niitä vanhempi. Toivottavasti mahdollisimman moni leiriläinen tulisi uskoon.

Niin monta riparia on jo takana, että enää ei jännitä. Jokainen leiri on kuitenkin onneksi erilainen.

Nelli Nuorisotyöntekijä

PAL

Anu Apuri

Mä aion läpästä riparin ihan minimivaatimuksilla. Leirille meen ihan sen takia, että pääsis vähän riehuun kavereitten kanssa.

JAS

En jaksa odottaa, että saan rippilahjaks sen skootterin, minkä porukat lupas. Onneks meidän koulun ihanin poika on mun kans samalla leirillä!

TUS

Hienoo päästä taas riparille! Toivottavasti voisin olla hyvä isonen.

Se pappi vaikutti tosi rennolta ja oli ennakkotapaamisessa oikeesti kiinnostunut mun asioista. Saisinpa leirillä tilaisuuden jutella sen kanssa.

Leksa Leiriläinen

KON

Jess… Pääsen vihdoin kostaan viime kesän leiripilat mun isoselle. Odottakaa vaan, Ismon juonet tepsii aina. Tästä tulee hauskaa.

Ismo Iso

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuvat SXC / Mokra, Helmut Gevert, Pontus Edenberg, Scott Snyder, Linda DuBose, Sixty Sixtyyy ja Stephen Phillips

Nuotta 4/2007

3

ODOTUSTEN TÄYTTYMYS:

Monet odottavat ensi kesää perhoset mahassa: jotkut ehkä uuden kesätyön takia, toiset taas paljon puhutun rippileirin puolesta. Miten sitten tulisi valmistautua tuohon ainutkertaiseen leiriin, jonka saatetaan sanoa olevan elämän parasta aikaa. Seuraavassa muutamat riparin käyneet jakavat kokemuksiaan ja antavat vinkkejä ensi kesän leiriläisille.

KYSYIMME HEILTÄ: . Missä kävit rippileirin ja milloin? 2. Paras riparimuisto? 3. Mitä riparista jäi mieleen? 4. Kolahtiko rippileiri? 5. Mitä vinkkejä antaisit ensi kesän riparilaisille?

Ariel Neulaniemi Radiotoimittaja, muusikko 1. Kangasalla Heinäkallion leirikodissa kesäkuussa 1997. 2. Toivottavasti eräs nimeltä mainitsematon isonen (Timo, hehee…) ei lue nyt tätä, sillä paras muisto taitaa kätkeytyä siihen, kun teimme hänelle poikien kanssa kepposia. 3. Kaverit, syvälliset keskustelut vetäjien kanssa, yökarkaamiset jätkien kanssa tyttöjen puolelle, raamattupiirit ja tietysti se kerta, kun hermostuin pingispelissä ja heitin mailan ”vahingossa” pellolle. Sitä mailaa sitten etsittiin koko porukan kanssa aina pahimpaan nolostumiseen saakka. Ei sovi myöskään unohtaa niitä siivousskaboja, jotka me jätkät voitimme joka päivä! Uskokaa tai

4

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

älkää, mutta huoneemme kiilsi kirkkaammin kuin leirivetäjämme päälaki. 4. Totta kai! Kaksi viikkoa kului tosi nopeasti käsittämättömän kauniissa ympäristössä, jossa isosetkin rohkaisivat hengellisten asioiden ääreen. Hienoa oli myös se, että sitä sai nuorena pojankloppina ihan avoimesti kysyä yksinkertaisia juttuja uskonasioista. Jos haluaa löytää vastauksen, täytyy esittää kysymyksiä. 5. Uskalla olla oma itsesi. Voit myös rukoilla, että riparisi olisi sinulle rohkaiseva kokemus. Muista kysyä asioista, jotka askarruttavat mieltäsi. Isoset ja leirin vetäjät ovat etenkin tyhmiä kysymyksiä varten! Ripari on vain once in a lifetime!

Antero ”Anza” Mertaranta Urheiluselostaja 1. Kävin rippikoulun Israelissa vuonna 1971. 2. Parhaimmat riparimuistot ovat varmaan niitä, kun sai tutustua paikan päällä kaikkiin niihin paikkoihin, joista Raamatussa puhuttiin. 3. Israel on hieno maa. Leirillä meillä oli hyvä yhteishenki ja teimme mielenkiintoisia matkoja ympäri Israelia. 4. Kyllä, sopivasti. Enemmän ripari kuitenkin kolahti silloin, kun olin itse rippileireillä isosena. 5. Rippileirillä nauttikaa toistenne seurasta ja hiljentykää ajattelemaan asioita!!

Eija Joensuu Tuusulan seurakunnan nuorisotyöntekijä 1. Kävin rippileirin Kokkolassa Varvilla kesällä 1990. 2. Kaikki muistot omaan ripariin liittyen ovat parhaita. Eräänä yönä yksi leiriläisistä nimeltä Maija tuli herättämään minut kädessään kamera ja uimapuku. ”Nyt lähetään Eija yöuinnille! Ota uikkarit mukaan.” Miten mahtava idea, ajattelin etsiskellessäni uimapukua pimeässä huoneessa. Emme kuitenkaan koskaan päässeet meren rantaan asti. Leirimme isoset olivat valppaita kuin hyeenat ja nappasivat hihittelevät yöuimarit kiinni leirikeskuksen eteisessä. 3. Leirin aikana sain paljon uusia ystäviä ja se oli mahtavaa. On aina mukavaa tutustua uusiin ihmisiin. Mieleen on jäänyt myös erittäin hyvä yhteishenki, maailman parhaat isoset, lentopallon pelaaminen, iltaohjelmat ja jopa pieniä välähdyksiä oppitunneista! 4. Kolahti! Ripari oli eräänlainen käännekohta elämässäni; jotenkin minusta tuntuu, että ennen riparia olin vielä lapsi ja vasta riparin jälkeen konkreettisesti alkoi nuoruus. Elämään tuli paljon lisää uusia asioita, menemisiä ja ystäviä. Myös oma usko ja siihen liittyvät pohdinnat ja kysymykset nytkähtivät uuteen suuntaan. 5. Lähde riparille avoimella ja positiivisella mielellä! Leikkimisen, riehumisen ja pelailun keskellä aikaa kannattaa käyttää myös oman jumalasuhteen ja elämän pohdiskeluun. Ripari on ihmisen parasta aikaa :)

Anssi Koivuranta Urheilija (yhdistetty) 1. Riparin kävin kesällä 2003, Käylässä. Se oli sellainen pieni, rauhallinen paikka aivan Kuusamon lähellä. 2. Paras riparimuisto… jaa-a. Vaikea sanoa jotain yhtä, mutta nyt tuli mieleen se, kun paluumatkalla tytöt meikkasivat kaikki pojat näyttämään tytöiltä. 3. Riparilaulut :D 4. No kyllähän ripari oli ihan erittäin jees. Tosi kiva kokemus. 5. Nauttikaa, opetelkaa pakolliset asiat heti leirin alussa alta pois ja kiusatkaa isosia ;D

Tsekkaa Nuotan nettisivut:

Leena Koski Kuvat kotiarkistot, Hiihtoliitto, Yle

www.nuotta.com

��

MEG AR A A MIS

Uuden maan kansalainen

Villi-ihmisestä oppilaaksi

ksen Jokainen ihminen on syntiinlankeemu ja tön tämä kesyt n, mine villi-ih kuin vuoksi aivan inen ja oppimaton. Jumalan tahdon ymmärtäm kototeuttaminen on täysin vierasta. Kun usko vinkkesta uude a asioit iä miett e alamm , lahtaa lu tulisi listä. Vääristynyt maailmankuva ja ajatte mHelpo . iseksi muka n miele lan muuttua Juma painaa min sanottu kuin tehty. Kukaan ei voi muutmielen ”nollausnappia” ja hokkuspokkus laluee n miele on n allaki Uskov si. laisek tua toisen amaan. la ”villejä” alueita, jotka joudumme kohta n villiValitettavan moni jää yksin taistelemaa uskosvän pääse tunnu eikä a, kanss ensä ihmis saan eteenpäin ja kasvuun.

Uskon kautta ihminen pääsee sisälle ihmeelliseen Jumalan valtakuntaan. Tällä löytöretkellä riittää opeteltavaa ja opittavaa koko elämäksi. Saa tutustua uuteen maailmaan, jossa Jumalan sana ja hänen tahtonsa tulevat vähitellen ymmärretyksi ja pannuksi käytäntöön. On kuin menisit aivan uuteen maahan, jossa vanhan maan lainalaisuudet eivät enää päde totutuilla tavoilla. Uudessa maassa koet myös kulttuurishokkeja, jotka ravistelevat vanhan ihmisen ajattelutapoja ja haastavat ajattelemaan uudella tavalla – uskossa! Olisihan hassua, jos ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö luulisi jo tuntevansa maan tavat tai hän ei haluaisi oppia tuntemaan maata, jossa nyt asuu. Nuori uskova on vielä hyvin kokematon Jumalan valtakunnan asioissa. Hänet on tarkoitettu oppilaaksi, jota maailmankaikkeuden Luoja kasvattaa. Wautsi, mikä kutsumus!

Oppilas

OP ET US

Jeesus kutsuu opetuslapsikseen kaikkia niitä, jotka seuraavat häntä. Ensimmäinen opetuslapseuden määritelmä voisi olla seuraava:

WORKSHOP: Mieti seuraavia raamatunpaikkoja ja vastaa kysymyksiin. Keskustele aiheesta ystäviesi kanssa. Mitä tarvitaan Jumalan lupausten vastaanottamiseen ja todeksi elämiseen? Hepr. 4: , 2 2. Tim. 3: 5–7 Luuk. 4: 26

Kuka on rakkain? Miksi tämä järjestys on tärkeä? Matt. 0: 37, 38

Opetuslapsi on henkilö, joka seuraa Jeesusta. Kaikki uskovat ovat Jeesuksen opetuslapsia (Apt. 6: 1; 9: 1, 10, 26, 36). Toinen asia sitten on, ymmärrämmekö, mitä juttu tarkoittaa ja elämmekö sitä todeksi. ”Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva” (Jes. 54: 13). Kysymykseen, mihin opetuslapsia tarvitaan, riittää vastaukseksi, että Jumala näki sen tarpeelliseksi. Se on Taivaallisen Isän kasvatustapa ja niinpä Jeesus antoi käskyn: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28: 19, 20.) Raamatun alkuteksteissä – kreikassa ja hepreassa – opetuslapsi-sana tarkoittaa oppilasta. Suomentajat ovat nähneet tarpeelliseksi lisätä lapsi-sanan, mutta pelkkä oppilas tekisi alkukielen ilmaisuille paremmin oikeutta. Joka tapauksessa Jeesus kutsuu meidät oppimaan häneltä.

Enemmän kuin oppi

Raamatun mukainen opetuslapseus tarkoittaa oppimista, jossa opittu asia on ymmärretty, laitettu käytäntöön ja vieläpä harjaannuttu siinä. Pelkkä tieto ei vielä tarkoita, että asia olisi opittu. Meidän länsimainen opetusmetodimme on pitkään korostanut vain tietämistä todellisen oppimisen ja käytännön kustannuksella. Opetuslapseus ei ole vain tiedon siirtämistä opettajalta oppilaalle, vaan Jeesuksen kanssa kulkemista ja hänen oppilaana olemista. Opetuslapsen päämäärä on kasvaa opettajansa, Jeesuksen kaltaisuutta kohti. Opetuslapsi tulee osalliseksi Jumalan luonteesta ja mielestä!

LA PS EU S,

Kenen vastuulla on opetuslapseuttaminen? Miksi on vaarallista jäädä hengellisesti alaikäiseksi? Ef. 4: –5

Millaisia uskovia Korintin seurakunnassa oli? Miksi osa uskovista mainitaan uskomattomien yhteydessä? Mikä oli pysäyttänyt uskovien kasvun? . Kor. 4: 23 Millaisia he olisivat voineet jo olla? Hepr. 5: –4

Ketkä ovat sinun verkostossasi niitä, jotka auttavat sinua kasvamaan ja elämään vastuullisesti? Mentori Koutsi Vanhemmat uskovat Solu tai pienryhmän jäsenet

Suhteilla eteenpäin Jumala käyttää toisia kristittyjä opetuslapseuttamisessa. Varsinainen oppiminen tulisi toteutua pienryhmissä Jeesuksen esimerkin tavoin. Jumala tahtoo käyttää vanhempia uskovia kasvatustehtävässään. ”Opeta meitä rukoilemaan”, pyysivät opetuslapset Jeesukselta. Miten Jeesus vastasi tähän pyyntöön? Hän näytti, kuinka se tapahtuu käytännössä. Eikä tämä tapahtunut vain kerran, vaan useasti. Mestarinsa seurassa he saivat nähdä hyvin läheltä, kuinka Jeesus kommunikoi Isänsä kanssa. Niinpä kun sitten Jeesus otettiin ylös taivaaseen, he tiesivät, kuinka tuli rukoilla. Entä kun opetuslapset kohtasivat pahoja henkiä? He olivat nähneet monta kertaa, kuinka Jeesus toimi ja niinpä he tekivät samoin. Toinen opetuslapseuden lyhyt määritelmä voisi olla:

RUKO U

J e e s u s, M sinua. O estari, minä p ää tän s peta m in e sanojas i ja tott ua kuuntelem ura ta elemaa Mitä ha aan n lu Auta m a t opettaa m tahtoasi. inua lö in ulle tä y tämää n oma t llä viikolla? ukir yhm ä.

Opetuslapseus yhdistää uskovan Jeesuksen opetukseen (Jumalan sanaan) ja hänen persoonaansa. Kyseessä ei ole vain oppi eikä edes Jeesuksen matkiminen (molemmat ovat kyllä tärkeitä), vaan suhde hänen kanssaan. Opetuslapsi opettelee itse kuuntelemaan, mitä Jumala juuri hänelle haluaa kommunikoida.

Miten opetuslapseus toteutuu käytännössä? Paavali sanoi: ”Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja. Minä kiitän teitä, että minua kaikessa muistatte ja noudatatte minun opetuksiani, niin kuin minä ne teille olen antanut.” (1. Kor. 11: 1, 2.)

Muuta mia käytän nön neuvo ja: 1. OTA VASTU U

Kukaan ei voi kasvaa puolestasi. Saat tutkia Jumalan sanaa, Raamattua, ja työstää sitä omaan elämääsi. Pienelle lapselle opetetaan vähitellen ruokailutapoja, jotta hän oppisi lopulta itse huolehtimaan ruokailustaan. Samoin uskovan perusasioihin kuuluu, että hän oppii huolehtimaan hengellisestä hyvinvoinnistaan. Tutki Raamattua, kaivaudu siihen ja kuuntele, mitä Jumala sinulle puhuu. Jeesus haluaa puhua sinulle henkilökohtaisesti! Yllätyt vielä, kuinka henkilökohtaisesti hän opettaa ja kasvattaa sinua eri elämänalueilla. Tärkeää on, että säilytät oppilasasenteesi koko elämäsi ajan! Opettele kuuntelemaan Jeesusta tutkimalla itse Raamattua ja keskustelemalla Jeesuksen kanssa. ”Sido todistus talteen, lukitse laki sinetillä mi-

nun opetuslapsiini” (Jes. 8: 16). ”Herra, Herra on minulle antanut opetuslasten kielen, niin että minä taidan sanalla virvoittaa väsynyttä; hän herättää aamu aamulta, herättää minun korvani kuulemaan opetuslasten tavalla” (Jes. 50: 4). 2. PYRI YHTEY TEEN

Tarvitset muita uskovia (sparraajia), jotka auttavat sinua tiellä. Käytännössä tämä tapahtuu pienryhmien, solujen ja läheisten uskovien kautta. Jos haluat kasvaa, niin etsi kypsä uskova (tai useampi), joka voi mentoroida sinua eri elämän alueilla. Valitettavan moni jättää seurakunnan ja jopa Jumalan, koska ei elä suhteessa muiden uskovien kanssa. Tarvitset ryhmää, jolle voit olla vastuullinen omasta elämästäsi. Jos tiedät, että

mit ä se

vaikkapa torstai-iltana uskova ystäväsi tulee kysymään sinulta suoria kysymyksiä ajankäytöstäsi, puheistasi ja teoistasi viikon aikana, niin tämä pitäisi sinut poissa monesta turhasta, itsesi hankkimasta kiusauksesta. 3. RAKEN NA HYVÄLLE PERUS TUKSE LLE

Rakennus rakennetaan hyville perustuksille, ja samoin on myös uskon laita. Jumala haluaa sinun kasvavan uskossasi, ja siihen tarvitaan uskon perusaineksia. Raamatussa on paljon opittavaa, mutta siellä on myös uskon kivijalkoja, jotka on syytä opetella ensimmäiseksi. Tärkeitä opetuslapseuden pilareita ovat esimerkiksi: identiteetti Kristuksessa, auktoriteetti Kristuksessa, kuinka kiusaukset voitetaan, kuinka menneisyys tuodaan Jeesukselle ja kuinka vanha ihminen päivittäin selätetään. 4. PALVE LE

Sinä olet Jumalan siunausten välikappale ja lähettiläs. Elä kutsumuksesi arvoisesti. Palvelemalla toisia opit uusia asioita ja kasvat uskossa. Sinulle on annettu opetuslapseuttamistehtävä. Joten samalla, kun itse opit elämään opetuslapsen elämää, voit opetuslapseuttaa muita. Näin esimerkiksi Timoteus teki, kun hän oppi opettajaltaan Paavalilta. Juhani Ahola juhani.ah ola@fin.o m.org Kuva SXC / Sean Carpenter

on?

Nuotta 4/2007

7

IS OSKOULU

ISOSkoulu, Ensi kesän top-riparileikit :

.

– pysytkö tahdiss a, osaatko oman ni mesi, osaatko jonkun toisen ni men? Tämä on sinun leikkisi ! 2. ZOOM – pitääk ö pokkasi ringiss ä, kun vieressäsi ist uva sanoo sinulle ”zoom”? 3. MAFIOSO – juon itteluja, lynkkauksia, salaliitto ja viä puolustuspuh ja hellyyttäee 4. Leikin vetäjä an nvuoroja. taa 3–6 hengen ryhmille ohjeen. (M osua) kolme kättä aahan saa , yksi pää ja jalka. Voittaja on ry suoriutuu tehtäv hmä, joka ästä senä. Leikitään ni ensimmäiin kaikilla on kivaa. kauan kuin

8

KU NK E

Nuotta 4/2007 2007 | www.nuotta.com

OSA WWJD?

Mitä Jeesus tekisi? Pikkuveljeni osti Motörheadyhtyeen nahkarannekkeen. Ensijärkytyksen jälkeen olen tottunut siihen ja oikeastaan pidän sitä oikein coolina. Kaikilla uskovilla ei tarvitse olla ranteessa rannenauhaa, jossa Jeesus pistää miettimään, miten tulisi toimia elämän eri tilanteissa. Voi pitää viiksihevibändin nahkahihnaa ja vaikka hankkia pari niittiä siihen, jos ei satuta itseään tai muita niillä. Samalle riparille tulee hyvin erilaisia ihmisiä. Isosen taidot joutuvat koetukselle, koska leiri ei ole Tiitiäisen satupuun lukemista. Sosiaalisia ky-

kyjä koetellaan, kun leirille tulee erityistapauksia. Ettei leiri mene ”kummelimeiningiksi”, kuten Lauran kastetilaisuus, Nuotan isoskoulun neljäs osa valmistaa sinut näihin tapauksiin.

Sosiaaliset hässäkät TAPAUS: ”Kukkoilija.” TUNTOMERKIT: Häikäilemätön Kukkoilija kerää huomiota, hauskuuttaakin, mutta enemmän häntä kiinnostaa leiritunnelman torpedoiminen kuin leiriﬁiliksen luominen. Sorsii yleensä toisia, pitää aurinkolaseja sisällä ja karkaa varmasti joka ikinen yö ikkunasta tupakalle. MOTTO: ”Ripari on seikkailu.”

sta valuu reilun

ös pahvimukin reuna

otaa! My ydälle, kunnes Lauran leuka vu ra levittelee sitä pö kahvilan pöydälle. Lau

n kaupan kahvia kirko kellertävän ruskea. levy valkoharmaa vai ori rm kaan? ma ko oli , ei tiedä aa lapsuuskuvia mu ott i pit n ne, ja miks mu – Miks me tultiin tän maan Ellinoora, en hän kyllästyi ole nooraksi, mutta sitt Elli N TII nimi oli Laurasta TIT n RIS ine A mä LAUR n nimensä. Ensim ne an lm ko ön ttö käy iviivaa ja että joten Laura otti ettei siihen tule väl ä kaikki tajunneet, ätk eiv n, ine öll nn epäkäytä teen. nimet kirjoitetaan yh , mut sit nimenmuutoksista mitä Jumala tykkää et Y, TIN nii et emmä ET ä, MI ell MÄ nim – OO N lmannellakin tee mut kyllä sillä ko ra ajattelee. Lau n, isii im na e kuitenkin. Jumala tun ne etki, ku ihmiset me im un suk an uh htu huoli. Ja vai vanen. nen sukunimensä Jur PÄ ÄH ÄN myös hä emman nimen. llis tee LAUR AA OT TA A tai kin is. Mä haluaisin jon tav n nii on Se . tod – No naurattaa. ni? Meitä molempia – Käviskö sulle Pausi äitiinsä tullut, isän ti Lauran piirteet – TA näkee selväs KA ST EPÄIVÄN KU

VIS

nenä ja suu. gat! a ajanmukaiset san iin. Mut tärkeintä – Isälläs on ollut aik mmentoi kuvien väl ko ra Lau iä, nk ini – Ihan kummelime n omaksi. lon kastettu Jumala ltä mitenkään on se, että mut on tol , eikä me päästä sie ssa kila van aan oll me et , len n vaikee selittte hä aja Vä . – Mä vankilan oven teessa Jumala avaa a. koskaan pois, mut kas kan jutun mu Lauran kädet heiluu tää, mut tajusiksä? japöydästä. keintähän kanssa. Mut hei, tär kitsastella lahjojen än väh u ntinen nn ika tai sin a on tta – Suku jojen seasta pilko lahjat. Sitä paitsi, lah ole sa las si. juh ek te od kas ei neksi vu ä on ollut puuhaa mo lapsille iltasin Tiitiäisen satupuu. Siin ttelin kyl itte lukee Aa ni. pie n oli ku n, ttii lue on lle mu ta – To ettii. henksuja, Laura mi

SIT TE N KU VA lah

Juh ana Tar vai nen

TOIMENPITEET: Kukkoilija tarvitsee läheisyyttä ja lämpöä. Ole Kukkoilijalle reilu ja rehti isonen. Juttele ja tue. Erityisen tärkeää on, ettei yhteydenpito lopu leirin loppuessa.

TOIMENPITEET: Tarvitsee yleensä yhden tiukan iskun alavatsaan. Toisin sanoen laitetaan kaveri koville, jotta huomaa olevansa kuolevainen. Anna Tietäjälle arvostusta ja anna hänen tuntea olevansa hyväksytty ilman tekojansa.

TAPAUS: ”Tietäjä.” TUNTOMERKIT: Jos tieto lisää tuskaa, tällä kaverilla on koko käsitettävissä oleva kärsimys kannettavanaan. Yrittää mollata tietämällä asiat paremmin kuin isonen. Tietäjää esiintyy lähinnä seurakunnan työntekijöiden kersoissa – etenkin pojissa. MOTTO: ”Mulla on tähän kohtaan pari rinnakkaisjaetta apokryﬁkirjoissa…”

TAPAUS: ”Flegu.” TUNTOMERKIT: Pyrkii eliminoimaan muiden kivan. Ripari on välttämätön paha jokaisen elämässä. MOTTO: ”Eka päivä se on pahin hirressäkin.” TOIMENPITEET: Hankitaan henkselit ja innostetaan mukaan futikseen, pingikseen tai vaikka neljän suoraan. Jos Flegu ei näistä syty, on pa-

rempi, että isonen vain hengaa Flegun kanssa ja juttelee asioista, jotka ovat Flegulle tärkeitä.

Jokaisen isosen missio Tärkeimpänä muista, että olet tekemisissä Jumalan luomien ihmisten kanssa. He elävät herkkää aikaa muun muassa oman kriittisen ajattelun, kotiintuloaikojen ja heräävän seksuaalisuuden kanssa. Älä sovella mitään kaavaa, vaan ole jokaiselle lähimmäinen. Kohtele jokaista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan, niin Jeesuskin tekisi. Juhana Tarvainen Kuva Stockxpert / Ben Goode

Nuotta 4/2007

9

Pekka Rahkonen Satu Petri Pelkonen

”Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee” Jaak. 1: 14.

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

Nuotta 4/2007

2

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

Ehtoollisella saamme Kristuksen ruumiin ja veren, ja niiden kautta syntien anteeksiantamuksen.

Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. – MATT. 26: 28

Ehtoollinen

Kasteessa meidät puetaan Kristukseen, otetaan hänen seurakuntansa jäseneksi.

Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. – GAL. 3: 27

Kaste

Heaven vai hell? Tiukka kysymys! Ei hätää: Kun uskomme Jeesukseen, taivaspaikka on taattu.

Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. – EF. 2: 8

Pelastus

Uskon tie vie taivaaseen ja sitä tallustellen lienee paras maailmankin halki selvitä.

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. – HEPR. : 

Usko

Jumalan sanan lukeminen ja sen oppiminen on tärkeää. Miksipä emme lukisi kirjaa, jossa Taivaallinen Isämme kertoo hyvän tahtonsa.

Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti. – JES. 40: 8

Raamattu

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra. (Jer. 29: 13–14) Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. (Hepr. 13: 8)

Usko on niin mahtava juttu, ettei sitä saa piilotella. Ja Jumala tahtoo pelastaa kaikki. Ihan jokaisen. Meidän on hyvä kertoa tätä ilosanomaa eteenpäin, jotta jokainen naapurin jamppa siitä tietää!

Kuvat SXC / Sparky, Arjun Kartha, Julie Tijorina ja Zumberto

Uskon tiellä on rankkaa yksin, mutta yhdessä kaikki on helpompaa. Seurakunnassa jokaiselle on varmasti oma paikka, jossa toimia Kristuksen ruumiiinjäseninä.

Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää. – EF. : 23

Seurakunta

Jeesus opetti meitä rukoilemaan. Rukouksessa saamme kiittää Jumalaa ja pyytää häneltä, mitä tarvitsemme.

Me saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa uskoen, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtonsa mukaisesti. Ja kun tiedämme hänen kuulevan kaikki pyyntömme, tiedämme myös, että saamme sen mitä häneltä pyydämme. (1. Joh. 5: 14–15)

Jeesus sanoi heille: ”Kun rukoilette, sanokaa näin: ’Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi.’” – LUUK. : 2

Apostolinen

tuUSKONnnustus

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

Rukous

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. – MATT. 28: 9

Lähetys

( JOH. 3: 6)

Pienoisevankeliumi Sillä joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään iäti. (Joh. 3: 36)

Usko on aavistusta paljon suuremmasta, lempeää tunnetta turvallisuudesta, luottamusta siihen, mitä ei näe, varmuutta armon lahjasta, pelastuksesta.

Usko

Ei ole mitään parempaa, kuin se, että saa aamulla, illalla, bussissa, syödessä, juostessa tai ihan vain ollessa ristiä kädet tai vain huokaista, kertoa ilot ja surut, pyynnöt ja kiitokset, ja olla varma siitä, että tällä linjalla ole katkoksia.

Rukous

Riparilaisen

käsikirja

USKOA läksyjä ja

Elämä

ulko

NÄIN SAAT VIHKON KASA A

Elämä on matka, matkalla on kaksi tietä, toinen vähän helpompi, toinen vähän hankalampi. Helpolla on hyvä huristella lujaa, mutta vauhti kasvaa helposti liian lujaksi, eikä matka pääty hyvin. Hankalalla tiellä ei yksin selviä, mutta sille tielle avuksi on lupautunut itse Jeesus, Hän johtaa, auttaa ja kantaa varmasti perille.

Toimittaneet Maria Sorje ja Tuomas Luoma

. Irrota tämä ar kk 2. Taita arkki ke i lehdestä. rran puoliksi. Taita uudestaan ja vi kerran. Taittele ni elä kolmannen in jää päällimmäise , että tämä sivu ks i. 3. Leikkaa kaikki en sivujen reunat auki, paitsi vihkon selkäpuoli. 4. Käännä kaikki sivut oikeinpäin . 5. Niittaa vihko kasaan.

KÄSKYÄ Kymmenen

Minä ajattelin: Annan sinulle ensimmäisen sijan ihmislasten joukossa, lahjoitan omaksesi kauniin maan, ihanimman koko maailmassa. Ajattelin, että sinä sanot minua isäksi, etkä koskaan käänny minusta pois. (Jer. 3: 19) Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään. (Matt. 18: 20) Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia. 2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä. 3. Pyhitä lepopäivä. 4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi. 5. Älä tapa. 6. Älä tee aviorikosta. 7. Älä varasta. 8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. 9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. 10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.

n ä d i e m Isä -rukous

Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. (Sananl. 3: 5)

Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun ikinä kuole. Uskotko tämän? (Joh. 11: 25–26)

Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi. (Jes. 54: 10)

Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. (Room. 5: 8)

Ehtoollisella saamme Kristuksen ruumiin ja veren ja niiden kautta syntien anteeksiantamuksen.

Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. – MATT. 26:28

Ehtoollinen

Kasteessa meidät puetaan Kristukseen, otetaan hänen seurakuntansa jäseneksi.

Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. – GAL. 3: 27

Kaste

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskoivat häneen. (Joh. 1: 12)

Omin voimin olemme jokainen menossa kadotukseen. Jumala kuitenkin tahtoo pelastaa jokaisen, joka häneen uskoo.

Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. – EF. 2: 8

Pelastus

Uskon tie vie taivaaseen ja sitä tallustellen lienee paras maailmankin halki selvitä.

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. – HEPR. : 

Usko

Jumalan sanan lukeminen ja sen oppiminen on tärkeää. Miksipä emme lukisi kirjaa, jossa Taivaallinen Isämme tuo julki tahtonsa.

Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti. – JES. 40: 8

Raamattu Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. (Ilm. 3: 20) Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.

HERRAN

(MATT. 28: 8–20)

siunaus

s y t e h käsky ä L

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. – MATT. 28: 9

Lähetys

Uskon tiellä on rankkaa yksin, mutta yhdessä kaikki on helpompaa. Seurakunnassa jokaiselle on varmasti oma paikka, jossa toimia Kristuksen ruumiiinjäseninä.

Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää. – EF. : 23

Seurakunta

Jeesus opetti meitä rukoilemaan. Rukouksessa saamme kiittää Jumalaa ja pyytää häneltä, mitä tarvitsemme.

Jeesus sanoi heille: ”Kun rukoilette, sanokaa näin: ’Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi.’” – LUUK. : 2

Rukous

Kuvat SXC / Sparky, Arjun Kartha, Julie Tijorina ja Zumberto

”Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän, ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua.” Jer. 1: 7

M A AILM ALL A TAPAHTUU

Anna uutisvinkki

Mikäli sinulla on sisäpiirin tietoa mistä tahansa sähkömielenkiintoisesta aiheesta, kerrothan siitä meille a.com postitse osoitteeseen: uutisvinkki@nuott

Gospelbändien biisien soinnut netissä The Rainin, Juha Tapion, bass’n Helenin, Terapian ja monen muun yhtyeen biisejä löytyy muutamilta nettisivuistoilta valmiiksi soinnutettuna. www.sci.fi/~tuotsi/kevytgospel users.jyu.fi/~juanpaiv

Delirious? julkaisee kirjan Brittiläinen gospelyhtye Delirious? julkaisee keväällä I Could Sing Of Your Love Forever -nimisen kirjan. Toukokuun 5. julkaistava kirja sisältää yhtyeen historiaa, tarinoita levytyksistä, albumeista ja kappaleista. Yhtyeen kotisivuilta voi käydä lukemassa pätkän kirjasta ja tehdä ennakkotilauksen. Hintaa kirjalle tulee alle 10 euroa. www.delirious.co.uk

Newsboys Valkoisessa talossa MN-festareillakin vieraillut australialaisyhtye Newsboys kiertää parhaillaan Yhdysvaltoja uuden albuminsa jälkimainingeissa. Washingtonin visiitillään pojat tekivät vierailun Valkoiseen taloon ja Pentagoniin. Yhtyeen sivuilta voi käydä katsomassa kuvia ja podcasteja kiertueelta. www.newsboys.com

Nina Åströmiltä tulossa suomenkielinen levy Suurimmaksi osaksi englannin kielellä laulava ja levyttävä Nina Åström suunnittelee julkaisevansa suomenkielisen levyn. Åströmin yhdeksästä julkaistusta levystä Vierelle jäät on ainut suomenkielinen albumi tähän asti, ja sekin on suomennos levystä A Friend. Åströmin ja kirjailija Pia Perkiön yhteistyön hedelmiä saamme toivottavasti nauttia parin vuoden sisällä.

Meksiko – neljä nuorta joutui väijytykseen San Juan Chamulassa Neljä evankelista nuorta miestä Growing in Christ -seurakunnasta joutui tuntemattomien, aseistautuneiden miesten väijytykseen San Juan Chamulassa, Chiapasin osavaltiossa. Agustin Gomez, 21, Carlos Perez Gonzalez, 24, Andres Gomez Gomez, 15, ja Santos Jiménez Perez, 13, olivat palaamassa kotiin vedenhakumatkalta, kun tiellä odottaneet miehet alkoivat ampua heitä. Hyökkääjät pakenivat paikalta. Veljekset Agustin Gomez ja Carlos Perez joutuivat sairaalahoitoon San Christobaliin. Carlosiin osui viisi luotia ja hänen tilansa on vakava. Agustin sai hoitoa ampumahaavoihin ja pääsi kotiin. Virallinen kanne on nostettu ja piirikunnan oikeudenkäyntiasiamies on aloittanut tutkimukset paikantaakseen epäillyt ja asettaakseen heidät syytteeseen törkeistä päällekarkauksista ja murhayrityksestä. Chiapasin osavaltiossa suhtaudutaan suvaitsemattomimmin uskonnollisiin asioihin. San Juan Chamulassa vaikutusvaltaiset heimopäälliköt ovat vainonneet evankelisia intiaaneja kaikkein pahiten ja kauimmin. Caciquesit harjoittavat ”perinteistä” uskontoa, mikä on sekoitus roomalaiskatolisia uskomuksia ja muinaista maya-uskontoa. Caciquesit ovat kokeneet kristityt vihollisina, koska protestanttinen kristillisyys on vienyt heiltä mahdollisuuden hallita paikallisia kyläläisiä. Kyläläiset ovat uskoon tultuaan yleensä lopettaneet alkoholijuomien käyttämisen ja pakanajuhlallisuuksiin osallistumisen,

mikä on tietänyt heimopäälliköille tulojen menetystä. Lähde Stefanus

Viranomaiset ovat kieltäytyneet antamasta perheen tuomia lääkkeitä pastorille. Lähde Stefanus

Intia – dalitit kokeneet takaiskun Vuonna 2005 Intian korkein oikeus asetti Kansallisen uskonto- ja vähemmistökielien komission tutkimaan ja tekemään raportin, joka koskee dalit-kristittyjen ja -muslimien oikeutta saada etuisuuksia joissain sosiaalijärjestelmissä. Kaksi vuotta kestäneiden tutkimusten jälkeen raporttia ei ole vieläkään luovutettu. Nyt kuitenkin Kastien ja heimojen kansallinen tutkintakomitea on hylännyt dalitkristittyjen ja -muslimien etuvaatimukset. – Tämä on merkittävä takaisku kristityille. En usko tämän kuitenkaan estävän daliteja kääntymästä kristinuskoon. Asian käsittely ei päättyne tähän, vaan siitä tullaan käymään paljon keskustelua, sanoi Gospel for Asian puheenjohtaja Yohannan. Lähde Stefanus

Uzbekistan – pastori Shestakov sai tuomion Uzbekistanin rikosoikeus on tuominnut kristityn pastorin Dmitry Shestakovin neljäksi vuodeksi karkotukseen laittomista uskonnollisista toiminnoista. Oikeuden tuomari M. Tulanov ilmoitti kovan oikeuden tuomion äskettäisen oikeudenkäynnin jälkeen. Eräs kansallisista johtavista evankelisista pastoreista sanoi Shestakovin odottamattomalla tuomiolla saattavan olla vakavat seuraamukset protestanttisille kristityille Uzbekistanissa. – Mahdollisesti sillä jo on, pastori sanoi kertoen menneenä viikonloppuna olleen monta tapausta, jotka oli suunnattu kristittyjä vastaan monissa paikoissa ympäri maata. Kuultuaan tuomion Shestakov sanoi oikeudelle: – Huolimatta vaimoni ja lasteni kyyneleistä annan anteeksi niille, jotka ovat toimineet minua vastaan. Pastori Shestakov kärsii korkeasta verenpaineesta ja sydänoireista.

Vaalit ja ympäristö Kansanedustajaehdokkaiden ilmastopoliittisilla linjauksilla oli yhteys ehdokkaiden vaalimenestykseen puolueiden sisällä. Tämä kävi ilmi Greenpeacen analysoitua tuoreiden kansanedustajien vaaliteemojen ja vaalikonevastausten suhdetta vaalimenestykseen. – Ehdokkaat, jotka nostivat ilmasto- ja energia-asiat vaaliteemoihinsa sekä tukivat konkreettisia uusiutuviin ja energiatehokkuuteen liittyviä toimia, saivat keskimääräistä enemmän ääniä omissa puolueissaan. Näyttäisi siis siltä, että ilmastoystävällisyys näissä vaaleissa kannatti, totesi Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta. Analyysi osoitti myös, että uudet, ensimmäistä kauttaan aloittavat kansanedustajat suhtautuvat ilmastonmuutoksen torjumiseen ja esimerkiksi energiatehokkuuden edistämiseen positiivisemmin kuin edellisen eduskunnan kansanedustajat. Suhtautuminen ydinvoimaan taas on kielteisempää. Kokonaisuutena näkemyserot edellisen ja nyt aloittavan eduskunnan välillä ovat vaalikonevastausten perusteella pieniä. Lähde Greenpeace.fi

Ilmastonmuutoksesta tiedottaminen tavoittanut suomalaiset Yhä harvempi suomalainen pystyy enää sivuuttamaan ilmastonmuutosta arkisessa elämässään. Taloustutkimus Oy:n tutkimuksessa 86 % vastanneista oli kiinnittänyt huomiota ilmastonmuutosta käsittelevään uutisointiin tai kampanjointiin. Kolmatta kertaa toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi että, kansalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ovat selvästi kasvaneet. Syitä kasvihuoneilmiön voimistumiseen osataan nimetä yhä enemmän ja tarkemmin. Lähde Ilmasto.org

Nuotta 4/2007

GOSPEL CENTER

Musiikki on vienyt Nina Åströmiä vuosien varrella Kanadasta Ukrainan lapsivankiloihin ja euroviisulavoilta Manilan kaatopaikoille. Matkojensa ihmiskohtaloista ja arkielämän kipuiluista on aikojen kuluessa jäänyt sisimpään kaivertavia asioita, jotka hän sanoo lopulta saaneensa laulujen sanoiksi.

ELÄMÄN TUTKIMUSM N

eljän vuoden tauon jälkeen Nina Åström julkaisi viime helmikuussa yhdeksännen albuminsa Landscape Of My Soul. – Levyn laulut on kirjoitettu lähinnä viimeisten kahden vuoden aikana. Tämä on ensimmäinen levyni, jonka olen itse tuottanut ja jossa soitan itse piano-osuudet. Levy on persoonallinen kokonaisuus, joka kuulostaa kaikista tekemistäni levyistä eniten minulta. Levyn kappaleiden sanoituksista ja sävellyksista suurin osa on Ninan käsialaa. Soundipuolella studiokikkailun sijaan äänitykset on otettu usean kappaleen kohdalla suoraan live-tilanteesta, mikä kuuluu levyllä. – Itse äänitykset aloitimme viime elokuussa. Suurin osa biiseistä on äänitetty live-tilanteessa, ja syksyn aikana olemme lisäilleet livesoiton päälle joitain instrumentteja äänittäjämme Kimmo Aholan kanssa. Levy kuulostaa juuri livesoiton ansiosta erilaiselta kuin edelliset levyt, ja se on sitä, mitä alusta asti haimme. Uuden levyn julkaisun jälkeen tunnelmat ovat olleet hyvät. – Jokainen, joka tekee omaa juttuaan, menee välillä vuoristorataa ylös ja alas. Välillä tulee tunne, että tämähän on ihan naurettavaa, ja toisi-

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

naan, että juuri tältä tämän pitääkin kuulostaa. Kun levy menee painoon, tulee usein jälkeenpäin tunne, että olisi pitänyt tehdä vielä joitain pieniä muutoksia, mutta tällä kertaa levy kuulostaa harvinaisen valmiilta ja kokonaiselta.

Laulamattomia lauluja – Laulujen aiheet ovat olleet kauan takissa kiinni. Ennen sanoitusten tekoa oli pakottava tarve kirjoittaa ne laulun sanoiksi. m kuvailee uutukaistaan henkilöÅström kohtaiseksi levyksi monellakin tapaa, eikä vähiten siksi, että sanoituksista näkee ja kuulee elämän kipuilua ja kasvamista. – Hirvittihän se jossain vaiheessa, kuinka lähelle sanoitukset voivatkaan tulla. Olen kuitenkin huomannut, että henkilökohtaisen kipuilumme aiheet ovatkin yleensä hyvin universaaleja; kaikki me painimme samojen ongelmien ja kysymysten kanssa, Nina kertoo ja jatkaa:

Biography 1991 NINA TEKI ensimmäisen levynsä Person 2 Person yhteistyössä Martin Kantolan kanssa.

hollantilaisen promoottorin Gerrit aan’t Goor’n kanssa, josta tuli myös hänen managerinsa ja sävellystensä sanoittaja. Tämän yhteistyön tuloksena ilmestyi kuusi levyä sekä useita muita projekteja.

1992 ALKOI YHTEISTYÖ

A MATTER OF TIME ja Moods, jotka molemmat ilmestyivät 90-luvun puolivälissä, äänitettiin Buddy Millerin studiossa Nashvillessä. Buddy on tunnettu kitaristina, laulajana ja tuottajana, ja hän on työskennellyt muiden muassa Emmylou Harrisin, Steve Earlen, Linda Ronstadtin ja vaimonsa Julie Millerin kanssa. Muusikoista levyllä mainittakoon Phil Keaggy sekä Buddy ja Julie Miller.

Nina voitti Suomen euroviisukarsinnat kappaleella A Little Bit, ja edusti Suomea Eurovision Song Contestissa Tukholmassa toukokuussa 2000. Albumi A Little Bit of Love julkaistiin samana vuonna. Samana vuonna julkaistiin myös Ninan ensimmäinen suomenkielinen levy Vierelle jäät, joka on suomenkielinen versio albumista A Friend.

VUONNA 2000

MERRY CHRISTMAS JESUS ilmestyi syksyllä 200. Samalla nimellä järjestettiin joulukiertueet Hollannissa 200, 2002 ja 2004 yhdessä hollantilaisten artistien kanssa.

Real Life. Levy äänitettiin suurimmaksi osaksi Martin Kantolan studiossa – aivan kuten Ninan ensimmäinen levykin. Yhteistyö aan’t Goor’in kanssa jatkui kuitenkin entiseen tapaan tekstinkirjoittamisen merkeissä. Muusikkokaartissa ovat muun muassa Dani Strömbäck, Kaarle Mannila ja Phil Keaggy.

2003 ILMESTYI

julkaistu Landscape Of My Soul on suurimmaksi osaksi Ninan käsialaa. Itse julkaistu ja tuotettu levy tuo Ninan livenä olohuoneeseesi. Levyllä Nina istuu pianon takana ja hänen ystävänsä, Kaarle Mannila, Kimmo Suomela Topi Kurki, Hannu Rantanen ja Buddy Miller ovat bändissä.

HELMIKUUSSA 2007

A Friend äänitettiin Hollannissa 999. Italialainen tuottaja ja muusikko Luca Genta työskenteli yhdessä hollantilaisten muusikoiden kanssa. Myös tällä levyllä Nina ja Gerrit aan’t Goor vastaavat suurimmaksi osaksi sävellyksistä ja teksteistä. NINAN NELJÄS LEVY

USMATKAILIJA

Ninan n kristity iksit ille mu usiko .

Pysyttele naluille – saat elä niin lähellä Jees 2. Pyri o ä johdatukse usta kuin ikin ä ssa lem kuin ma aan omassa jutu h s dollista 3. Ole o – laita la sasi niin hyvä ma omanlais itsesi – olet para hjasi käyttöön s tekemä tasi mus iikkia än juuri

– Luulen, että elinikäinen tehtävämme on kasvaa omaksi itseksemme. Tämän levyn myötä olen löytänyt tapoja kommunikoida armoa paremmin laulunteossa. Se on makeeta kun saa oppia! Ninalle laulunteossa ja keikoissa on kyse juuri kommunikoinnista. – Luulen, että minulla on vain yksi laulu ja yksi sanoma, jota minut on laitettu laulamaan. Välillä otan siitä vain palan, toisinaan laulan Jumalan tai jonkun toisen ihmisen kantilta. Vaikka musiikkini ei varsinaisesti olekaan gospelmusiikkia, ei siihen voi olla vaikuttamatta se, että usko Jeesukseen on elämäni tärkein asia ja kallio, jolle voin rakentaa.

Masamitsu Amemori Biography muokattu Ninan kotisivuilta Kuvat Aki Paavola Live-session kuva Pekka Kankaanpää

Nuotta 4/2007

3

MISSION POSSIBLE

Jeesus lausui kolme merkittävää sanaa opetuslapsilleen: menkää ja tehkää. Tänä päivänä nämä sanat koskevat kaikkia kristittyjä. Paljon on vielä tehtävää, sillä yhä on ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet ilosanomaa Jeesuksesta.

ähetystyö on yksi kristillisen kirkon tärkeimmistä tehtävistä. Sen tarkoituksena on julistaa evankeliumia niille, jotka eivät sitä vielä tunne. Sen perustana on Jeesuksen antama lähetyskäsky. Lähetystyö on siis jokaisen kristityn velvollisuus, mutta ennen kaikkea myös oikeus. Lähetyksen tärkein tehtävä on viestin vieminen Jumalan rakkaudesta ja Vapahtajasta, joka kutsuu yhteyteensä kaikkia. Miksi haluaisimme pitää niinkin merkittävän asian vain omana tietonamme? Olemme etuoikeutettuja julistamaan Raamatun pelastusta kaikille niille, jotka elävät vielä Jeesuksen tuntemisen ulkopuolella.

Ensimmäiset ilosanoman viejät “Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille.” (Matt. 28: 5–8.) Ensimmäiset ilosanoman viejät olivat Magdalan Maria ja toinen Maria, jotka saivat omin silmin kokea tyhjän haudan ihmeen ja olla kertomassa siitä opetuslapsille. Helluntaina opetuslapset lähtivät Pyhän Hengen rohkaisemina kertomaan ihmisille, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Silloin alkanut seurakuntien syntyminen ja ilosanoman julistaminen jatkuu vielä tänäkin päivänä.

Kokonaisvaltaista työtä – kaksi haastetta ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana” (Room. 10: 17). Jonkun on siis mentävä kertomaan, että ihmiset saisivat kuulla evankeliumista.

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

Vaikka lähetystyö on ennen kaikkea Jeesuksesta kertomista, se on myös auttamista arkipäivän asioissa. Ehkä yleisin lähetystyön toimintamuoto on niin sanottu nimikkotoiminta. Siinä kristillinen lähimmäisenrakkaus herättää halun lähteä auttamaan ja palvelemaan muita ulkomaille. Lähetystyöhön voi liittyä siis hyvin keskeisesti myös kehitysyhteistyö, jossa autetaan kaukana asuvia, köyhyydessä ja usein myös oikeudettomassa maailmassa eläviä lähimmäisiä. ”Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta. Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” (1. Joh. 3: 16–18.)

Tarvitaan sekä lähettäjiä että lähtijöitä Käytännössä suomalainen lähetystyö alkoi 1860-luvun lopulla, jolloin Lähetysseuran ensimmäiset lähetystyöntekijät lähetettiin Ambomaalle, nykyiseen Namibiaan. Tässä joukossa oli mukana Martti Rautanen, joka toimi muun muassa raamatunkääntäjänä ja opetus- ja kasvatustyössä. Monilla lähetystyöntekijöillä on siis jokin ammatti, jossa he työskentelevät kohdemaassa. Jotta ihmiset voisivat lähteä, tarvitaan niitä, jotka ovat lähettämässä. Mikä on oma paikkani lähetystyössä? Joitakin Jumala saattaa kutsua viemään evankeliumia

Borneon viidakkoon tai Euroopan suurkaupunkeihin, toisia taas rukoilemaan lähtijöiden puolesta. Esirukous lähetyskentillä olevien puolesta ja yhteydenpito esimerkiksi kirjeitse ovat tärkeitä tehtäviä. Ei ole siis vähäpätöistä olla lähettäjänä. ”Vanhurskaan rukous on voimalli-

nen ja saa paljon aikaan” (Jaak. 5: 16). Lähtijänä voi olla myös omassa kotimaassaan ja niissä arkipäivän tilanteissa, joita kohtaamme. Oletko nimittäin tarkistanut, joko naapurisi matti tai maija on kuullut Jeesuksesta? Leena Koski

Rajan takana

Afrikan sydämessä Pohjanmaalta kotoisin oleva lastentarhanopettaja Heidi Punkari, 26, vaihtoi lakeudet tasankoihin. Hän on tällä hetkellä lähetysyhdistys Kylväjän määräaikaislähettinä Etiopiassa. – Kiinnostus lähetystyöhön syttyi joskus rippikouluikäisenä. Opiskeluaikoinani osallistuin nuorille järjestetyille aktiomatkoille Venäjän Karjalaan ja tutustuin Kansanlähetyksen kansainvälisyyslinjan kautta Kairossa tehtävään työhön. Näiden jälkeen minulle vähitellen vahvistui ajatus siitä, että ehkä Jumala voisi käyttää minuakin työrukkasenaan ulkomailla. Miksi lähdit lähetystyöhön? – Jeesuksen antama lähetyskäsky kuuluu jokaiselle, myös minulle. Kristitty voi kuitenkin olla lähetystyöntekijä yhtä hyvin koti-Suomessa omalla paikallaan kristittynä eläen. Lisäksi olin kiinnostunut vieraista kulttuureista ja halusin yrittää auttaa erilaisissa oloissa eläviä ihmisiä. Mitä työtä teet Etiopiassa? – Olen Etiopiassa vapaaehtoisena määräaikaistyössä. Ensisijaisesti toimin Ginnirin suomalaisen koulun opettajana. Miten pitkään siellä olet? – Tulin viime elokuussa ja työskentelen kevätlukukauden loppuun. Mahdollisesti jatkan myös ensi lukuvuoden. Mitä usko sinulle merkitsee? – Usko antaa elämälleni tarkoituksen. Saan tuoda huoleni Jeesukselle ja pyytää hänen johdatusta elämälleni. Miten rohkaisisit nuoria, jotka etsivät omaa paikkaansa ja tehtäväänsä? – Jos ulkomailla tehtävä lähetystyö kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti aktiomatkalle lähtemistä. Sinun ei tarvitse sulautua mihinkään kuviteltuun lähetystyöntekijän muottiin, Jumala voi käyttää meistä jokaista.

Miten pitkään olet ollut siellä? – Olen täällä toukokuuhun asti eli noin 1,5 vuotta. Mitä usko sinulle merkitsee? – Syntien sovitusta ja rauhaa Jumalan kanssa. Jumalan lapseutta ja Jeesuksen jokapäiväistä seuraamista. En tiedä, miten enää selviäisin ilman uskoa, koska ainoastaan Jeesus voi vastata kaikkiin tarpeisiini, joista yksi suurimpia on yksinäisyys. Ihminen on niin kauan yksin, kunnes kohtaa Luojansa. Miten rohkaisisit nuoria, jotka etsivät omaa paikkaansa ja tehtäväänsä? – Jumala ei ikinä petä. Mihin hän kutsuu, siellä ihmisellä on aina paras olla. Se ei tarkoita helppoa elämää, mutta epävarmakin, vain Jumalan varassa oleva elämä, on aina ihmiselle paras ja luonnollisin olotila. – Rakentakaa Jeesuskalliolle, niin rakennuksenne kestää ja saatte huomata omistavanne kaiken sen, mitä tarvitsette.

Sodankylästä kotoisin oleva elektroniikka-asentaja, ylioppilas Janne Björninen, 23, tajusi kolme vuotta sitten, että kaukaiselta ajatukselta tuntunut lähetystyö oli myös hänen juttunsa. Kutsu kävi naapuriin, Venäjälle.

Etu-Aasian metropolissa

– Ymmärrettyäni, että saatan jonain päivänä lähteä, tutkin erilaisia mahdollisuuksia ihan mielenkiinnosta aina Filippiineiltä pingviinievankeliointiin. Vain Venäjä jostain syystä jäi sydämelle. Ajattelin alussa Pietarin katulapsityötä, mutta uskon, että se oli vain koukku, jolla kiinnostukseni saatiin oikeaan maahan. Miksi lähdit lähetystyöhön? – Minun kohdalla se tarkoitti lähtemistä, ei pelkää lähetystyön tukemista Suomesta käsin. Siihen minua ajoi sisäinen tunne siitä, että haluan mennä sinne, missä evankeliumista ei ole tullut itsestäänselvyyttä, paikkaan, missä se on uusi asia. Mitä työtä teet Venäjällä? – Käytännössä suurin osa ajasta menee omien seurakuntanuorten kanssa. Koen kuitenkin suurimman tehtäväni olevan yksinkertaisesti uskova opiskelija niiden ihmisten keskellä, joita Jumala elämääni antaa. Ei siis mitään sankarillista ja ihmeellistä vaan ihan tavallista elämää uskovana Jeesuksen kanssa.

Annakaisa Hosiojalla, 24, uteliaisuus tutkia maailmaa on ollut suurena tekijänä vaikuttamassa siihen, miksi hänestä tuli lähtijä. Mutta ennen kaikkea Annakaisa kuitenkin uskoo Jumalan johdatukseen tässäkin asiassa.

– Uskon, että Jumala on tehnyt minusta jollain tapaa seikkailunhaluisen ja järjestänyt elämäni niin, että voi nyt käyttää tuota jännityksenkaipuutani seurakunnan rakentamiseksi. – Alunperin olisin kai ollut valmis lähtemään minne tahansa. EtuAasian kentälle kaivattiin lähtijöitä, innostuin, ja niin sitten minäkin sain lähteä tutustumaan siellä tehtävään työhön. Miksi lähdit lähetystyöhön? – Halusin olla siellä, missä evankeliumia tarvitaan. Sittemmin olen ymmärtänyt, että evankeliumia tarvitaan kaikkialla. Jumala kutsuu jokaista omaansa jakamaan siitä hyvästä, mitä me itse saamme. Lähetystyöhön lähteminen voisi siis olla vaikkapa tutustumista omaan naapuriin tai koulukaveriin ja Raamatusta kertomista tälle. – Siksi lähdin Suomesta maailmalle, että sieltä löytyi minulle se omannäköinen paikka. Minkälaista työtä lähtijänä teet? – En ole varsinainen lähetti. Opiskelin muutama vuosi sitten ensimmäisellä Etu-Aasian matkallani kevään ajan paikallista kieltä. Sitten palasin Suomeen ja opiskelin muita juttuja muutaman vuoden. Nyt tarjoutui tilaisuus lähteä uudelleen palvelemaan jo tutuksi tulleeseen kaupunkiin ja seurakuntaan. Tällä kertaa olen suomalaisen lähettiperheen lastenhoitaja. Miten pitkään olet siellä? – Tällä kertaa pestini Etu-Aasiassa kestää syksyyn saakka. Yhteensä siis noin puoli vuotta. Mitä usko merkitsee? – ’Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy’ (Hepr. 11: 1). – Uskon kautta olen pelastettu elämään Jumalan kanssa nyt ja ikuisesti. Se on lahjana saatua luottamusta, jonka vuoksi voin elää jännittävää elämää rohkeasti, pelkäämättä, luottaen Raamatun lupauksiin. Miten rohkaisisit nuoria, jotka etsivät omaa paikkaansa ja tehtäväänsä? – Jumalalla on oma aikataulunsa sinulle ja minulle. Tykkään ajatella, että meillä jokaisella on oma HOPS, henkilökohtainen opintosuunnitelma. Välillä se tuntuu hitaalta ja vaivalloiselta, mutta se on rakkaudella laadittu. Etsi rohkeasti ja kärsivällisesti, ole uskollinen vähässä, sillä paikalla, jolla juuri nyt olet, ja luota Herraan!

Leena Koski Kuvat lähettien kotiarkistot

Nuotta 4/2007

PÄWEN PARHA AT Päivi Niemi

KUMPI JA KAMPI

eli Tero vai Tuomas?

LEMPIRUOKA:

Jauheliha + spagetti. Riisi ja kana.

TUOMAS: TERO:

KENGÄNNUMERO:

42. 42,5.

TUOMAS: TERO:

SUOSIKKIGOSPELBÄNDIT: TERO: Terapia, Petra.

VIP-yhtyeen rumpali ja kitaristi ovat jokseenkin samannäköisiä. Huomasin sen jo monta vuotta sitten lasten leirillä Kokkolassa, kun tutustuin näihin pikkuvesseleihin. Silloin nämä mukavat ja huumorintajuiset kaksospojat harjoittelivat seurakunnan treenikämpillä kovasti Terapia-yhtyeen biisejä. Nyt nämä mussukat ovat kasvaneet jo aikuisiksi ja musiikki on vaihtunut oman VIP-yhtyeen biiseiksi. Mutta edelleenkin on vaikea erottaa Tero ja Tuomas toisistaan…

TUOMAS:

Matkii, eli samat.

MINKÄLAISET AUTOT? TERO:

Sininen Ford Escort. Ford Escort.

TUOMAS: Tummansininen

ONKO TEILLÄ ”YLILUONNOLLISIA KYKYJÄ” TOISTENNE SUHTEEN, NIIN KUIN KAKSOSILLA VÄITETÄÄN OLEVAN? MITEN SE TOIMII?

On meillä. Usein on sama biisi mielessä kun toisella. Ja jos toisella on murheita, sen tietää ja voi rukoilla sen puolesta.

TERO:

TUOMAS:

RIITELETTEKÖ?

Ei enää, pienempänä joka päivä. Nuorempana oltiin kateellisia toiselle ja riideltiin, mutta ei enää. Nykyään huumori ja harrastukset yhdistää. TERO: Joo, elämä opettaa, ei pidä ottaa niin tosissaan.

TERO:

TUOMAS:

KUMPI ON KUMPI? Tuomas soittaa rumpuja, Tero kitaraa ja laulaa. Eli kuvassa Tuomaksella on vähän partaa… MISSÄ NOIN MUKAVIA POIKIA KASVAA?

Suomen Pohjanmaalla, Kokkolassa. IKÄ JA SIVIILISÄÄTY: 2, kumpikin seurustelee ja on kihloissa.

JÄNNITTÄÄKÖ ESIINTYMINEN: TERO:

Ei.

TUOMAS:

Ei nykyään enää.

OLETTEKO PALJON TEKEMISISSÄ KESKENÄNNE, VAIKKA ASUTTE

OLETTEKO TEHNEET JEKKUJA IHMISILLE HUIJAAMALLA, ETTÄ OLETTEKIN

JO POIS KOTOA? Päivittäin

TOINEN, ELI TERO ESITTÄNYT TUOMASTA JA PÄINVASTOIN?

ollaan tekemisissä.

KOSKA OLETTE TULLEET USKOON?

Lapsesta asti hengelliset asiat opittu ja omaksuttu. HARRASTUKSET:

Musiikki, ihan lapsesta saakka. TERO: Musiikki ja urheilu. TUOMAS:

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

TERO:

Joo, pienenä huijattiin opettajia ja sukulaisia.

MILLÄ LAILLA OLETTE ERILAISIA, VAIKKA NÄYTÄTTE AIKA SAMANLAISILTA?

(Yhdestä suusta:) Luonteiltamme.

SEURISKAVERI

VA PA A- AJ AL LA olen kave Hoidan aika paljon lap reiden kanssa. sia. KO ULUS SA

myös hengailen kaverei ja opiskelen muka ah den kanssa kerasti. VII ME KS I nauroin paljon venäjän tunnilla, kun opettaja lohkaisi kauhean hyvän jutun . MI ELUI TE N kuun telen musiikkia, sekä katselen tv:tä ja leﬀoja. EN ITE N ÄR SY TT ÄÄ toiste n ihmist en kiusaaminen ja toisel le pahan tekeminen. ED US KU NTAVAA LIT En kauheasti seurann ut oli nuorisovaalit, sai . Koulussa tuntumaa

i k ä M a n Johan äänestämisestä. Ja va ali sai tietoa politiikasta paneeli, ja muusta. YS TÄVÄ NI ovat erittäin tärkeitä, kivoja ja ihania elämä ssä. Ilman niitä olisi aika tylsää . VIH AIS EN A huud an ja ra Menen lenkille tai mu ivoan. uten vaan ulos rauhoittumaan. ILO ISE NA hymy ilen paljon ja nauran . Oon vaan iloinen!

JO S PÄ IVÄ SS Ä OL

ISI TU NT I EN EM

viettäisin sen kaverei

JO S SA ISI N OL LA

MÄ N,

den kanssa.

PÄ IVÄ N

olisin joku kuuluisa H JO KU TO IN EN, oll esim. Keira Knightle ywood- näyttelijä, y.

Mun kuva

NIMI Johanna IKÄ 7 SEURAKUNTA

voisi tietysti sein, mutta kunnassa u a ik a ee k Sitä lu K män. Seura DÄ SE U R A ja oppia enem luetaan ja opetellaan A LO IN K ÄY ea k lu . sa n tain t, jois riparin jälkee M ER K ITSE E M IN U LL E on raamikse iellä saa kysyä, jos on jo S N TA . U ee a K k u ä A tt R n a , U ä SE ss Raam tosi hyvä. asiaa elämä tosi tärkeää ita ja saa opetusta. yttävää. Se on ys k paljon kavere U R A K U N TA in, mihin U SKO eä… On jota en asia. N SE , rk ä tä ej ir in le k n on te LE M PÄ Ä LÄ lj Tie ki aina, pa yvä aan, turvallin laisHyvä meinin ja raamiksia, mikä on h ystyy luottam A A M ATU STA on Rooma ip u ja a h IR k to u N h il p n ro JA te on IR lj on or IK a lj u n i pa LE M P nilloissa on p ralla isoset anto n niistä vieläkin. ri a ip R . juttu. Nuorte kuin vain omasta seu je ir k ä in s sieltä, tykkä jia muualtak orille on järjestetty myö is sevia kohtia R A IL LA R A A M ATU N u tk N ja . a IN V IE istiä isko, meg kunnasta JO S SA IS Olisi ollut si päällä. taa: sählyä, K SE SS A … en d hyvin toimin arinkäyneille… ve e K ER TO M U p Jeesus kävele terviksellä ri nähdä, kun rmasti uskokin! va Vahvistuisi U N N A SS A

R A A M AT TU

LEM PÄ ÄL ÄN SEU RA

KU NN AN

. Nuorisotyöntekijä Jus TO P 5 si Sa ja nuorisopappi Henri Ka lo 2. Uusi Alku –tapahtum rvinen. a 3. Lempäälän kolme om loppiaisena. aa bändiä, Sacrecy, Sanan Voima ja 4. Tervajärven leirikesku Unseen s eli Tervis 5. Hyvä yhteishenki

Mäki

Lempäälän seurakunta PERHEESEENI KUULUU

isä, äiti ja kaksi pikkuveljeä LUONTEENI

Iloinen, positiivinen elämänasenne VAHVIN PUOLENI

Sosiaalinen, tulen erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen HARRASTAN tanssia, luen paljon ja kuuntelen musiikkia LEMPIRUOKANI

Lihapullat ja muusi LEMPILEVYNI

The Rainia kuuntelen paljon

ÄL LÄ on kivaa ku n tul lumet sulaa, pääsee mene ee lämmin, mä ja skootterilla. Kaikki pu än pyörällä hkeaa kukkaan ja on nätin näköistä. KE VÄ

TERVE ISE NI NU OT AN LU KIJ OIL

Rakastakaa lähimmäisiä LE nn hyvänä niitä ja muistaka e, pitäkää a kertoa, että rakastatte. Sitä ei voi kos kaan sanoa liikaa.

Saara Räty Taustakuva SXC / Sanja Gjenero

LEMPPARI ”Pidä vierelläsi viisaus, se torjuu vieraan naisen, joka sanoillaan sinua julkeasti viekoittelee.” Sananlaskut 2: 6 Niko Vallenius, Nokia: – Luomiskertomuksessa opimme, ettei ihmisen ollut hyvä olla yksin, vaikka hän elikin yhteydessä Jumalan kanssa. Ihminen tuli onnelliseksi vasta saatuaan kaltaisensa kumppanin. Itse olen seurustellut vähän yli kaksi vuotta ja tiedän parisuhteen merkityksen. Se antaa voimaa, iloa, onnellisuutta, turvallisuutta. Toisen ollessa vierellä ei tarvitse olla yksin. Kuitenkin monet ihmiset ovat valmiita luopumaan näistä asioista nautinnon takia

JÄREÄKSI POHJAKSI • peruskoulu • kymppiluokka KESÄLUKIOT Turussa ja Oxfordissa

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

seuraten mielihalujaan. Nautinto kestää kuitenkin vain hetken, mutta katumus saattaa kestää lopun ikää. Onnellisuus ei kuitenkaan löydy omia haluja toteuttamalla. Onnellisuus löytyy rakkaudesta. Vain tyhmä vaihtaa suhteen rakkauden yhteen yöhön. Olkaamme siis viisaita ja uskollisia omalle kumppanillemme, niin voimme tulla yhdessä onnelliseksi Luojan tarkoittamalla tavalla. Maria Sorje

JATKOOPINTOIHIN • kasvatustiedettä • psykologiaa • englantia, ruotsia, saksaa, espanjaa • viittomakieltä ja visuaalista kommunikaatiota

AMMATTIIN • web designer • viittomakielen ohjaaja • lastenohjaaja • koululaisten ohjaaja • koulunkäyntiavustaja • koulunkäyntiavustajatyön erityistuntija • suntio

Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, 20380 Turku, puh. (02) 4123 500, info.tko@tk-opisto.ﬁ, www.tk-opisto.ﬁ

LE V Y T

Jaakko Löytty: Maailman kaikissa kylissä (2006) Löytyn Jaakko ei kaipaa suuria esittelyjä. Ainakin oletan, että Jaakon yli 30 vuotta kestänyt ura on koskettanut useaa suomalaista matkan varrella. Tuoreimmallaan Jaakon sanoja lainaten ”Löyttyn pappa itte esittää punasen seurakunnan nuorisoveisuja”. Levyn neljästätoista laulusta moni on varmasti ennestään tuttu, kuten Voi hänen rakkauttaan, Mennään kotiin, On meillä unelma ja Kallis hunajan pisara. Tuntuu hauskalta kuulla välistä Löytyn lauluja hänen itsensäkin esittämänä. Levyä ei tarvitse kuunnella pitkään huomatakseen, että levyä voi hyvin suositella myös ”nykydigi-

taalimusiikkiallergisillekin”. Soundimaailma on varsin juurevaa oikeiden soittimien ja oikeiden soittajien ansiosta. Toki tietotekniikkaakin on hyödynnetty sopivasti tukemaan musiikkia. Äänimaisemasta löytyy mielenkiintoisia instrumentteja, kuten esimerkiksi moottoripyörä, polkupyörän kellot, tuulikello, balafoni sekä tabala. Välistä monimuotoinen kilinä alkaa käydä todella hermoille. Oman säväyksen se silti luo. Jaakko tulkitsee omia laulujaan varsin monimuotoisen värikkäästi, välillä kuiskaten, väliin huutaen. Jaakon tulkinta jakaa varmasti mielipiteitä. Välillä nasaali ääni koettelee korvia, välillä vertaseisauttava tulkinta saa laulujen sanoman perimmäisiinkin sydämen sopukoihin. Itselleni levy saa heräämään varsin ristiriitaisia tunteita. Osa biiseistä ärsyttää lahjakkaasti. Osa taas suorastaan kutsuu kuuntelemaan. Päällimmäisiksi kappaleista jäi mieleen Sillä sinun on valtakunta herkällä tulkinnallaan sekä Itkumuuri blues/ rock-poljennollaan. Levy päättyy nasevaa itseironiaa sisältävään Löyttyn pappan bluesiin. Viimeisinä sanoina kuuluu: ”Pidetään tupakkitauko.” Voin kyllä astmaatikkona antaa pienen vihjeen: ei kannata!

Löyttyfaneille plätty lienee itsestäänselvä hankinta. Tutustumisen arvoinen kokonaisuus Maailman kaikissa kylissä on kaikille muillekin alkukantaisen rouheasta meiningistä pitäville.

Laura Joensuu: Helsinki (2006) Kovan kiikaroinnin jälkeen alan saada selvää Laura Joensuun levyn mukana tulleen tiedotteen sanallisesta annista. Teksti kertoo nuoren laulajattaren tulleen tutuksi suurelle yleisölle jo lapsitähtenä tyttönimellään Laura Pakarinen. En siis ilmeisimmin kuulu kovinkaan suureen yleisöjoukkoon. Lapsitähteyden jälkeen ensimmäinen soololevy Lauralta ilmestyi 2003, joka kantoi nimeä

Kaduilla tuulee. Nyt käsittelyssä on siis toinen soolo, Helsinki. Lauran levy kutkuttaa korvia popin ja rokin havinalla, pirteyden ja positiivisuuden säestyksellä. Väkijoukko soiton ja tuotannon puolella on tuttua porukkaa monesta muustakin gospeljulkaisusta. Pelkästään nimiä selaamalla olisin odottanut levyltä enemmän kuin mitä levy ensi kuulemalta antaa. Levy toimii kyllä ihan mallikkaasti niin soiton, laulun kuin tuotannon osaltakin, muttei siitä jää juurikaan mitään käteen, eikä pienoinen mitäänsanomattomuus lyriikoissa helpota asiaa. Laura hoitaa laulupuolen mallikelpoisesti omaten hyvän äänen sekä myös kyvyn käyttää sitä. Levyn musiikki tuo myös varmasti omat rajoitteensa äänenkäytölle, johon olisi odottanut vielä enemmän vokaalista ilotulitusta. Lauran aviomies Sami Joensuu on kirjoittanut levyn kaikki tekstit. En osaisi kyllä levyä tekstien puolesta gospellevyksi sanoa. Loppujen lopuksi levy kokonaisuutena on sujuvaa kuunneltavaa, eikä varmasti pure ketään. Hampaita jäin silti kaipaamaan. Sami S. Asp

vaihtoehto päivälukiolle

OPISTOLUKIO turvallinen kristillinen opiskeluympäristö ylioppilaaksi 2 - 4 vuodessa täyden palvelun talossa opiskelet, aterioit ja asut maksutta

Lue lisää lukiosta ja ensi KESÄN KURSSITARJONNASTA

www.keokarkku.fi Karkun evankelinen opisto 37

Mainiementie 50, 38100 KARKKU Puh. (03) 513 4151 Nuotta 3/2007 | www.nuotta.com

GOSPEL CENTER

Habakuk – gospelrockia kera sähkö Habakuk on ollut suomigospelin perusvarmoja nimiä jo koko kaksituhatluvun. Yhtye julkaisi juuri uuden pitkäsoiton, ja Nuotta onkin ottamassa selvää, mitä heille juuri nyt kuuluu. Alussa… Kun tarkastelun alla on jo vuodesta 1998 soittanut yhtye, lienee sopivaa aloittaa sillä, mistä kaikki alkoi. Habakuk perustettiin Huittisissa yhdessä olleen kaveriporukan kesken. Kaverukset löivät soittimensa yhteen Jumalan kunniaksi, ja tuloksena oli rockyhtye varustettuna sekä saksofonistilla että viulistilla. – Lähdimme tekemään alusta

Habakuk on: – laulu – sähköviulu ja taustalaulu MAR KUS – rummut LASSI – saksofoni ja taustalaulu TAN ELI – basso MIK KO – kitara JUH A – kitara

MIS KA

JAA KKO

Nuotta 4/2007

saakka omia kappaleitamme. Olisihan se ollut helpompaa soittaa covereita, mutta tämä antoi meille omanlaista musiikkia soitettavaksi, yhtyeen saksofonisti Lassi tuumaa. Harva yhtye kuitenkaan aloittaa Habakukin tavalla. Soitettuaan yhdessä vasta alle vuoden he avasivat pelin voittamalla vuoden 1999 gospelin SM-kilpailut.

Pikkuprofeetta? Yhtyeen nimi voi tuntua tutulta Raamattunsa tuntevilta, ja Habakuk löytyykin sieltä Vanhan testamentin loppupuolelta, turvallisesti Nahumin ja Sefanjan kirjojen välistä. Yhtyeen nimen syntytarina liittyy kuitenkin perin kiinteästi jo lauteilta vetäytyneen tamperelaisen Terapiayhtyeen basistiin, Mikko Heikkilään.

– Nimen syntytarina on aika humoristinen. Odottelimme ensimmäisen keikkamme alkamista Huittisissa, yhtyeen ollessa vielä nimeä vailla. Soundcheckiä tekevä Terapian Mikko Heikkilä soitti bassoaan hokien ”Habakuk, Habakuk”. Siitä se sitten otettiin, Lassi kertoo.

Levyjulkaisuja Gospelin suomenmestaruuden siivittämänä yhtye julkaisi ensimmäisen lyhytsoittonsa samaisena vuonna 1999. Paikalleen ei Habakuk jäänyt polkemaan, sillä plakkariin on kertynyt pitkäsoittoja jo kolme kappaletta. Viimeisin pitkäsoitto Ikkuna taivaisiin julkaistiin tämän vuoden maaliskuussa. – Levyntekoprosessi oli todella kokonaisvaltainen kokemus, Lassi

valottaa. Satsattiin kaikkemme peliin, ja tammikuussa tahti oli jo aika hektinen. Habakuk aloitti uutukaisen pitkäsoittonsa valmistelun jo vuoden 2006 maaliskuussa, kun kätensä loukannut kitaristi saatiin jälleen mukaan. – Osa kappaleista oli jo valmiina, mutta viimeistään syksyllä olivat kaikki kappaleet jo kunnossa, Lassi kertoo. Nyt Habakukin kolmas pitkäsoitto on ollut julkaistuna kuukauden päivät ja palaute on ollut kautta linjan hyvää. Yhtye itse luokittelee Ikkuna taivaisiin -albuminsa hieman entistä rokimmaksi pakkaukseksi, ja esille pääsevätkin niin perinteiset kitarat, bassot ja rummut kuin Habakukin erikoisuutenakin pidettävät sähköviulu ja saksofoni.

ähköviulun ja saksofonin Lavalla Keikkoja yhtyeelle onkin jo tullut koko vuoden varrelle, mutta mitäpä Habakuk keikoiltaan odottaa? – Hienoin keikka on sellainen, jossa yleisö on mukana. Ei pelkästään hyppimässä ja taputtamassa, vaan elämässä musiikissa mukana. Sellainen keikka, jossa henkinen ja hengellinen puoli toimii. Habakuk on varmasti paljon liikkeessä ja matkalla. Monella yhtyeen jäsenellä on jo perhettäkin. Mikä saa Habakukin muusikot yhä uudelleen ja uudelleen tienpäälle? – Se on se palaute, että ihmiset on saaneet keikoillamme musiikin kautta löytää Jeesuksen, ehkä ensimmäistä kertaa, tai ehkä saaneet palata takaisin. Se, että Jumala toi-

mii meidän musiikin kautta. Se saa lähtemään, kertoo kolmen lapsen isä ja Habakukin saksofonisti Lassi. Toki musiikin tekeminen on mukavaa itsessään, mutta ei se pelkästään kanna.

Terveisiä Habakuk toivoo, että kaikki, jotka Nuottaa lukevat, ottaisivat ne lahjat käyttöön, mitä Jumala on meille antanut, antaisivat ne Jumalan käyttöön. Habakukin kappaleita voi käydä maistelemassa Habakukin juuri uudistuneilla verkkosivuilla osoitteessa: www.habakuk.net Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com Kuvat Habakuk

”Jumala toimii meidän musiikin kautta. Se saa lähtemään.” Habakukin saksofonisti Lassi

URHEILUAU

TO M

e t n a j r Tv-sa

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

O MYYNTIIN

n o o k an te

ELÄMÄNTAPA

J o s ko to vo i t k n a s i e i n ä y T V7, a tsoa o netist ä osoi hjelma t tt w w w. t v7.fi eesta MNA: n w w w. kotisivut: mixum menu o re t e d i a . co m / Sivuil la ka t so o n m a h d o a tule llista vi mista myö s s t a o h j e l t ra i l e r i t.

Satulle ja M iksulle Satu ja Mikaeli ”Miksu” Panulalle ovat aamuyön tunnit tuttuja. Avioparin työpäiviä venyttävät tehokkaasti niin oma päivätyö kuin heidän TV7kanavalle tuottamansa ohjelma Me nuoret aikuiset. Kahvinkeitin poriseekin vielä illansuussa, kun saavun heidän kotiinsa Vantaan Pakkalaan.

– Ollaan valittu tämä tie ja halutaan jatkaa, vaikka se tarkoittaisi pitkälle venyviä työpäiviä. Kun sydämessä on johonkin asiaan palo, Jumala antaa siihen voimia. Voimavarat ja rahat olisivat jo loppuneet, jos emme olisi oikealla tiellä.

lettiin syksyä 2005, kun Satu ja Miksu Panulan sydämessä alkoi itää ajatus kristillisen tv-ohjelman tekemisestä. Kun TV7 tarjosi Satulle ja Miksulle ohjelma-aikaa, he pitivät kiinni näystään ja lähtivät uskossa liikkeelle. – Meillä ei ollut mitään resursseja: ei kameroita, editointiohjelmia, valoja. Eikä oikeastaan aikaakaan. Tyhjästä kuitenkin nyhjäistiin ohjelma nimeltään Me nuoret aikuiset, MNA. Tv-sarjan teko merkitsi vapaa-ajan kutistumista olemattomaksi ja luopumista upouudesta autosta. – Olimme juuri ottaneet lainan ja ostaneet urheiluauton, josta olimme kauan haaveilleet. Päätimme vaihtaa auton teknisiin laitteisiin, joita tarvitaan televisio-ohjelman tekoon, aviopari muistelee. Vaikka Satun ja Miksun on pitänyt totutella lyhyisiin yöuniin, eivät he kadu päätöstään lähteä tekemään tv-ohjelmaa.

Joukkuehenkeä Ensimmäinen Me nuoret aikuiset -ohjelma näki päivänvalon tammikuussa 2006. Satu ja Miksu puursivat kaiken ohjelmaan liittyvään itse ensimmäisen kahdeksan kuukauden ajan. Alkoi kuitenkin tuntua, ettei heidän ei ole tarkoitus puskea töitä pelkästään kahden. Syntyi idea perustaa työryhmä toteuttamaan televisio-ohjelmaa. Aviopari mietti Me nuoret aikuiset, MNA, -tiimiin sopivia ihmisiä ja lähetti heille kirjeet. Porukka saatiin kasaan ja intoa pursuavat tiimiläiset kokoontuivat ensimmäiseen palaveriin. Työtä on jatkettu yhteisvoimin syksystä 2006 lähtien. – Tiimissämme on nyt yhteensä kymmenen jäsentä. Yritimme kasata kokoon mahdollisimman monipuolisen joukon eri ammattiryhmien edustajista. Mukana on esimerkiksi toimittaja, tiedottaja ja maskeeraaja. Myös kristitty vaatemerkki 316 on mukana ohjelman teossa. Vaatemerkin kaksi perustajajäsentä kuuluvat tiimiin ja heidän ﬁrmansa sponsoroi ohjelmiin vaatteet.

Mikrofonin varressa Me nuoret aikuiset -ohjelma tulee joka toisen viikon maanantaina ja uusintana saman viikon keskiviikkona. Jaksot koostuvat haastattelu-, uutis- ja palauteosioista, jotka Satu toimittaa ja juontaa. Haastateltavat kertovat erilaisia elämänstooreja, joilla niin nuoria kuin nuoria aikuisia ravistellaan ajattelemaan ja haastetaan antamaan elämänsä kokonaan Jumalalle. Ohjelmassa esitellään myös MNA-tiimiläisiä, jotka elävät uskovina arjessa ihmisten keskellä. – Olennainen sanoma ohjelmassa on, että kun ihminen antaa Jumalalle oikeudet johdattaa elämäänsä, on hän onnellisimmillaan. Usein sähläämme miljoonaa asiaa yhtä aikaa kuuntelematta, mitä Jumala haluaa meille antaa. Kun saamme häneltä jonkun jutun sydämelle, siihen pitäisi uskossa tarttua. Jumala kyllä vie asian päätökseen, eikä mikään tehtävä ole liian pieni hänen silmissään, Satu muistuttaa. MNA on televisio-ohjelman lisäksi myös näky tehdä työtä nuorten aikuisten parissa eri muodoissa. Haaveena on, että työ voisi tulevaisuudessa olla laajamittaista radion, konserttien, tapahtumien ja nuorille aikuisille suunnattujen iltojen kautta. – Kirkkaana mielessä on näky siitä, että MNA voisi olla kanava kertoa Jeesuksesta monille ihmisille. Kuljetaan eteenpäin rukoillen ja vaikean paikan tullen jopa huudetaan apua Jumalalta, Miksu summaa. Ja tietenkin he myös juovat litroittain kahvia. Virpi Rannila Kuva Elina Latvala

Me nuoret aikuiset TV7-kanavalla joka toinen maanantai klo 21.40. Uusinta keskiviikkoisin klo 23.30.

Nuotta 4/2007

4

RUKOUSALT TARI Rukoile Nuotan kanssa kirkkovuoden matkassa. Rukousalttarilta voit poimia kirkkovuotta seurailevia rukouseväitä joka viikolle rukouspiiriisi, hartauksiin tai vaikka iltarukouksiisi.

Viikko 15

– Kiitos pääsiäisestä ja ylösnousemuksestasi. – Kiitos siitä, että tänäänkin saamme luottaa mahdollisuuksiin ja ihmeisiin, jotka voit saada elämässämme aikaan, vaikka meistä tuntuisi toivottomalta. – Luo elämää ja toivoa kaikissa, jotka tuntevat olevansa hukassa. – Vakuuta meille, että ylösnoussut Kristus kulkee kanssamme joka päivä murheen ja epäilyksenkin hetkinä.

Viikko 16

– Auta meitä uskomaan, että ylösnousemuksesi on totta. Auta ottamaan vastaan ylösnousemuksen todistajien sanoma, jonka saamme lukea Raamatusta. – Karkota epäilyksemme ja vahvista uskoamme sinuun. – Ole kanssamme ja rohkaise meitä kertomaan anteeksiantamuksesi sanoma lyöjille ja lyödyille. – Auta meitä kevään stressissä ja kiireessä. Anna myös lepoa sylissäsi.

Viikko 17

– Kiitos Pyhästä Hengestäsi. Johdata meitä elämässämme Pyhällä Hengellä ja auta meitä seuraamaan totuuden tietäsi, sillä emme kestä omassa varassamme. – Opeta meitä pitämään huolta toinen toisistamme. – Kiitos, että olet hyvä paimen, ja pidät huolta jokaisesta lampaastasi, etkä kadota ainuttakaan silmistäsi. Kiitos, että etsit meidät, kun olemme eksyneet. – Älä anna meidän joutua kauas luotasi. Jos lähdemme omille teillemme, vedä meidät takaisin luoksesi.

Viikko 18

– Näytä meille totuutesi, kun harhailemme pimeässä. – Maailman hulabaloo vie välillä mukanaan. Täytä meidät ilollasi, jota maailma ei voi antaa. – Kiitos, että tahdot uudistaa meitä, kuten keväällä herätät luonnon uuteen kasvuun. – Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes näemme sinut taivaan kodissa. – Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen.

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

A JA N K OHTAIS TA: – Pitkäp erjantai 6. 4. – Pääsiä ispäivä 8 . 4. – 2. pääs iäispäivä 9. 4. – Kansa invälinen veteraan ipäivä 27 . 4. – Vappu . 5.

HARTAUS

Jeesuksella on meille vastaanotto. Saamme puhua hänelle oman asiamme ja myös oppia erottamaan hänen äänensä oman sydämemme äänten sekamelskasta. Anna-Lea Tiilikainen

Jaa omastasi

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuvat SXC Kollaasi Tea Ikonen

MEILLÄ TÄÄLLÄ LEMPÄÄLÄSSÄ on paljon kauppoja. Noin 80 niistä kaupoista on eksynyt jostain syystä samaan paikkaan ja sovussa ne kaikki ovat mahtuneet jopa ihan saman katon alle. Tällä viikolla näiden kauppojen yhteinen festivaali on kantanut nimeä Tasa uspäivät. Siis tämmöinen kauppiaiden perusoivallus: myydään muutama päivä kaikkea paljon, halvalla ja tasarahalla. Varmasti ihan hyvä idea(park), mutta samaan aikaan toisaalla Tasaus tarkoittaa juuri päinvastaista. Eli että omasta yltäkylläisestä elämästä tinkimällä autettaisiin kehitysmaiden ihmisiä. Lähetysseuralla luulisi olevan nimeen jo ihan tuotemerkki, mutta näköjään ei. Höh. Kun nämä kaksi kovin erilaista tasausta laitetaan rinnakkain, saadaan aikaan tosielämän yhtälö. Paljon helpompi on juosta sen tasarahatavaran perässä kuin luovuttaa omastaan senttiäkään. Raaka yleistys, mutta silti, ju nou. Tuntuisi tässä kovin tekopyhältä kannustaa muita muuttamaan käyttäytymistään, kun huomaa itse toimivansa vain omaa napaa hivelevään suuntaan. Mutta toisaalta, jos asioista tästä syystä vaietaan, ei ainakaan tapahdu mitään. Kristittynä eläminen on jatkuvaa säätöä. Rukoillaan, että Jumala voisi olla meitä muuttamassa epäitsekkäämpään suuntaan. Keinot on monet, sano mummo, kun kissalla pöytää pyyhki.

Jussi Salo Lempäälän seurakunta Kuvaaja SXC / Sanja Gjenero

Nuotta 4/2007

KIRJE SINULLE, JOKA M ILLA IS TA ON

RI PP IKOU

RIPPILEIRILLE

LU LE IR ILLÄ ? Itse en aik nyt leirille vaan oinani menpäivärippikoul uun. Rippileirim minulle vieras, aailma onkin siinä mielessä, ettei minulla ol kokemusta rip e omakohtaist pileiriläisenä ol a emisesta. Ripp kavereiden pu ileirillä olleiden heista päätelle n leirille olisi ka Monelle se on nnattanut men ollut yksi parh nä. aista kokemuk ensimmäisten sista, joita eläm parinkymmen ä en vu od Voi harmi. en aikana on ta rjonnut. OLEN KU UL

LU T, ET TÄ RI

OLET MENOSSA

joittamaan ruko uksen sata kerta a ruutupaperille kun muut pelas sillä välin, ivat ulkona futis ta. Pasilla on lu kihäiriö.

TO SI AS IA SS

A HA RVAN

YS TÄVÄ N rip pileiri on ollut loppuun asti sil alusta kkaa ihanuutta . Ihmisiin on en helppo pettyä. sinnäkin aina Lisäksi tiivis yh teisö ja nuoruu tuntemukset so sikään kuuluvat siaalisista pain eista tuovat rip teensa. Monet ariin omat haas ovat ainakin et ukäteen pelän sopeutuisikaan neet, etteivät eh rippileirin jeng kä iin. Huolenaihei sia: Entä jos en ta voi olla erila löydäkään kave ireita? Olenko yk ajan, kun en tu sin koko leirin nne ketään mui st a riparilaisista? M nuotiolaulut ei itä teen, kun vät nappaa? En ole varma, mih in uskon…

PP ILEI RI LL Ä saadaan elinikä uidaan ja syöd ään paljon, isiä ystäviä, jute llaan syvällisiä, tytetään pieruj ihastutaan, sya tuleen, itketää n, lauletaan ilt taan, tehdään anuotiolla, naur kavereille jäyni eä, pelataan jalka asioita Jumala palloa ja opita sta ja uskosta. an Vi iko n tai parin pitu riparilaisten, iso inen toisten sten ja riparin JO KA IN EN RI henkilökunnan aika on parhaim PP ILEI RI ON kanssa vietetty millaan kotoisa ER IL AI NE N. on huippumuk Toisten mielest a ja unohtumat Rippileirin yhte ava, toisten mie ä leiri onta yhteiselo isö on turvallin lestä hämmen a. Us en ko ja nasiatkaan eivä ilmapiiri lämm cooleimmankin tävä kokemus. in. Porukan t kaikille uppo jäbän silmänur a välttämättä ju leirin aikana. Si kka kostuu viim sessä iltaharta uri rippilti rippileiri on eisessä yhteiudessa. Voi räkä kenties elämän miettiä hengel . paras tilaisuus lisiä juttuja ja po htia omaa suhd seen. Riparilla KA IK KI EN RI etta Jeesukkannattaa ehdo PP ILEI RI KO ttomasti kyseen KE M UK SE T ja selvitellä väle eivät toki kuul muistojen parh alaistaa asioita jä Jumalan kans u nuoruusaimmistoon. Ys sa piittaamatta piteistä. Riparin täväni Pasi kerto leirin aikana sil muiden mielitarkoitus on se o joutuneensa mätikuksi. Kun lventää Sinulle kolmiyhteisest Pasi ei vielä ko yrittämällä selvi keskeisiä asioita ä Jumalasta, hä lmannellakaan ytynyt kunnial nen armostaan hänen poikans lisesti Isä meidä ulkoluvusta, m ja siitä, mitä a on puolestam n -rukouksen ääräsi lievästi vir me tehnyt. Iso tekijät ovat rip kaintoinen iso set ja leirin työn pileirillä Sinua nen hänet kirvarten. Kysy he kysymykset, m iltä pahimmat itä ikinä keksit.

Nuotta 4/2007 | www.nuotta.com

An ne ma ria Pa uk

ku ne n

nut a u t s i d u U tt o u N n e ! n 48-sivui isen hinnalla

-sivu 4 2 n a h van

E E LL A M AK K LL A LO – 1 5) A V E L I–TO 8 ALL A O 92 17 (T OM 3 1 5 T IL A A 2 ) T O TA .C (0 9 E LL A : LU@ N U E IM V L L E A PU H AU S P .CO M L A : T IL U OT TA P O S T IL W W.N W : S Ä H KÖ Ä T N E T IS

TILAAN NUOTAN KESTONA 43 e / vuosi VUOSITILAUS 48 e / vuosi EKAT 6 KK 29 e

Hinnat voimassa toistaiseksi (4/07)

Maksaja

Saaja

Nimi Osoite

Nuotta / Kustannus Oy Arkki TUNNUS 5001710

Puhelin Sähköposti

00003 VASTAUSLÄHETYS

TAPAHTUM ATORI

Destination Kannen kuva Stockxpert / James Thew

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 28. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Sirpa Kinnunen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Martti Pyykönen Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET P. (09) 2513 9217 ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, tilauspalvelu@nuotta.com NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 43 euroa, vuosikerta 48 euroa, ½ vsk. 29 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/media.html ILMOITUSHINNAT Katso mediakortista, hinnat alkaen 100 e TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINO Uusimaa Oy

Vaasan kristilliset seurakunnat järjestävät yhdessä kaksikielisen Destination-tapahtuman sunnuntaina 29. 4. 2007 klo 16.30 alkaen. Tapahtumapaikkana on Övis Gymnasium osoitteessa Koulukatu 31. Illassa on mukana mm. The Rain, Unity, HB ja Päivi Niemi. Tapahtumaan on vapaa pääsy! Lisäinfo: kai.niemela@sekl.ﬁ

Action Mitä teet ensi kesänä? Aktiokesä 2007 kutsuu juuri sinua. Aktiot käynnistyvät kaikille yhteisellä Action on -koulutuksella 6.–10. 6. Ryttylässä. Tämän jälkeen aktioryhmät lähtevät eri puolille Suomea ja Eurooppaa. Itään suuntautuvia aktioita on Venäjällä Länsi-Inkerissä, Mordvan tasavallassa ja Siperiassa. Muut ulkomaan kohteet ovat Viro, Ruotsi, Italia sekä Englanti. Kotimaassa on mahdollisuus osallistua festariaktioon ainakin Provinssirockissa ja Raumanmeren juhannuksessa. Tarjolla on myös netti-, rukous- ja Rakasta Ryttylää -aktio, joista viimeksi mainittu on Urbaani unelma -tyyppinen aktio, jossa rakkauden teoin välitetään hyvää sanomaa Jeesuksesta Ryttylässä ja lähiympäristössä. Aktio on hyvä mahdollisuus hypätä vähäksi aikaa lähetystyön ihmeelliseen maailmaan luterilaista väylää pitkin. Aktioiden hakuaika on parhaillaan käynnissä. Suuntaa siis nettisivullemme www.nm.fi (linkki lähetys), josta löydät lisätietoa ja hakupaperit aktioihin. Lisätietoa aktioista saat myös kai.niemela@sekl.ﬁ tai 050 466 6261.

Taiteiden Kesä Ryttylässä järjestettävä Next Generation for Jesus -taideleiri vyöryttää juhlavuotensa kunniaksi valittavaksi reilut 20 pajaa, jossa opiskella taiteita kansainvälisten, osaavien opettajien johdolla. Opettajina mm. Sami Asp, Jari Levy, Ari Laitinen, Nina Åström, Titta Tunkkari, Tuire Colliander, Ricky Carranza ja monia muita. Taideleiri järjestetään tulevana kesänä jo 30. 6.– 8. 7. 2007. Suuntaa siis välittömästi Nuorten

Maailman nettisivuille www. nm.fi/tk ja varaa paikkasi suositulla monitaiteellisella leirillä.

Nuorten Kesä 5.–8. 7. 2007 Kuinka mukavaa onkaan kokoontua suurella joukolla yhteen keskikesän auringon alle kyläjuhlaan Ryttylään! Kesätuulen vihmoessa hipiää on suurenmoista saada kuulla hyvää opetusta, väkeviä puheenvuoroja ja tämän hetken viileintä musiikkia. Mukana mm. Ariel, Tommi Kalenius, Jim Mills, Taiteiden Kesä, HB, Flamez-musikaali, Ilkka Jääskeläinen ja monia muita. Kansanlähetyksen 40-juhlavuoden kunniaksi tapahtuman ohjelma on ilmainen. Tsekkaa ohjelma netissä www.nm.fi/nk

Can’t U C the Cruciﬁx Äänekoskella 18. 4. Can’t U C the Cruciﬁx pidetään perinteisesti Äänekosken Painotalolla. Mukana tänä vuonna ovat HB, Lumina Polaris, Klinik

ja Saraste. Puhepuolesta vastaavat Juha Heinonen ja Petri Harju. Luvassa on tunnetusti hyvää meininkiä, jota kannattaa tulla aistimaan kauempaakin! Lisätietoja www.kristitty.net/cuctc

Valtakunnallinen isoskoulutus Karkussa 27.–29. 4. Vielä ehtii mukaan isoskoulutukseen! Mukana mm. Juha Heinonen, Ville Auvinen, Musti Lähteenmaa, Liisi Portin, Erkki Koskenniemi ym. Viikonlopun hinta on 25 e. Ilmoittautumiset Karkun opistolle (03) 513 4157.

Siikkarijamit Isokyrön Tervajoella 16. 5. Siikkarijamit Tervajoella Kylkkälän kylätalolla 16. 5. klo 19 alkaen. Mukana on Juha Heinonen ja Musti Lähteenmaa. Jamien jälkeen alkaa sähläily kylätalon palloilusalissa ja jatkuu yömyöhään – varaa siis verkkarit ja sisäpelikengät mukaan. Lisätietoja musti@sley.ﬁ

Kuvat Sirpa Kinnunen

Sing to Him a new song. Play skillfully with a shout of joy! Ps. 33: 3

Lif

dan

ce f

loor HE R HY T H M Yo u are the m usic

IS T

a If God is

I t ’s a Pink

Life is a dance floor Yo u g e t w h a t y o u’r e g i v e n

ll how

y o u u s e it …

Vanessa oppi kyselemään Vanessa Virta on nuori tanssinharrastaja Pirkanmaalta. Viime kesän riparilla Vanessa oppi, että kysymyksiin kannattaa etsiä vastauksia.

anessa on harrastanut tanssia taukoamatta viisivuotiaasta asti. Tuolloin baletista alkanut tanssiharrastus sisältää nykyisin street-dancea, nykytanssia ja jazzia. Tänä keväänä hän aloitti aerobicin vetämisen viidesluokkalaisten poikien futisjoukkueelle. – Yllättävän innoissaan pojat on olleet ja tulleet ihan hyvin mukaan hommaan, vaikka voisi muuta kuvitella, kertoo Vanessa. Vaikka tanssi viekin paljon aikaa, ehtii Vanessa siinä sivussa koulun lisäksi olla monessa mukana. Tällä hetkellä hän käy seurakunnan isoskoulutusta ja on mukana myös kunnan nuorisovaltuustossa. – Nuorisovaltuustossa on ollut oikeastaan aika jännää, kun pääsee mukaan kokouksiin ja päättäjiä näkemään. Se on hauskaa, sanoo Vanessa.

Kysellen riparille Ripari oli Vanessan mukaan oikein mukava kokemus. Vanessa oli odottanut riparia paljon, sillä ennen riparia häntä alkoivat kiinnostaa monet asiat, ja pää oli täynnä kysymyksiä. Hän odotti myös riparin ryhmähenkeä ja yhdessäoloa. – Toki vähän jännitti aluksi mennä sinne, kun ei tuntenut ihan kaikkia muita riparilaisia. Sitä mietti, että millaisiakohan muut ovat ja millaiseksi leiri muodostuu. Kyllä se sitten tosi mukava leiri olikin ja tuli kaikkia omia sisäpiirijuttujakin, kun niin tiiviisti oltiin leirin ajan yhdessä, kertoo Vanessa. – Vaatteet tosin loppuivat minulla kesken, ja äiti joutui tuomaan niitä vierailupäivänä lisää. Niitä kannattaakin varata mukaan tarpeeksi paljon, hän kehottaa tulevia riparilaisia. Mielessä olleisiin kysymyksiin Vanessa sai riparin aikana paljon vastauksia, mutta yhtä aikaa pää täyttyi yhä useammilla kysymyksillä. Koska uskonasiat kiinnostavat kovasti, on Vanessa kokenut isoskoulutuksen hyväksi jatkoksi riparille.

– En haluaisi uskoa siihen, että täällä vaan ollaan ja sitten kuollaan pois. Usko on tärkeä asia, se antaa toivoa, miettii Vanessa. Tulevan kesän riparilaisille hän haluaa sanoa, että ripari on aikamoinen kokemus, mitä ei koe missään muualla. – Riparille kannattaa mennä myös avoimin mielin ja kuunnella, vaikka ei itse ihan samaa mieltä olisikaan, hän sanoo.

Rukous kannattaa! Vanessalle jäi riparilta päällimmäiseksi mieleen ihan käytännön opetus rukouksesta. Uimassa

Vanessa Virta 6

NIMI: IKÄ:

PARASTA RIPARISSA: Yhdessäolo PARASTA RUOKAA:

Kana ja riisi

PARAS PÄTKÄ RAAMATUSSA:

ollessa yhden isosen kalevalasormus oli tipahtanut järven mutaiseen pohjaan. Kyseisenä päivänä tunneilla oli käsitelty asioita rukouksesta, rukouksen voimasta ja rukousvastauksista. Illalla pari leiriläistä ja yksi isonen lähtivät uudelleen sukeltelemalla etsimään sormusta järven pohjasta. Vanessa kertoo, että kaikki olivat aivan varmoja, ettei sormusta ikinä tulisi sameasta vedestä löytymään. Eräs leiriläinen kuitenkin rukoili laiturilla sormuksen löytymisen puolesta. – Ihme tapahtui, se sormus tosiaan löytyi! Se oli jotenkin niin iso juttu silloin, ja sekin, että se vielä tapahtui juuri sinä rukouspäivänä, ihmettelee Vanessa. Riparin pohjalta saamiensa kokemusten perusteella Vanessa on sitä mieltä, että kysymyksiensä kanssa ei kannata jäädä yksin pähkäilemään. – Niiden selvittämiseksi voi rukoilla ja mennä seurakuntaan muiden ihmisten luo pohtimaan asioita. Myös Raamatun sana ”kolkuttakaa niin teille avataan” merkitsee minulle tätä, hän toteaa.

”Kolkuttakaa niin teille avataan.” PARAS JUTTU USKOSSA:

Sen tuoma toivo

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com