Nuotta 4/2008 by Plussmeedia

770357 713007

ISSN 0357-7139

4/08

IRTONUMERO 5 €

SIVUPER SOONA

MirkkaPaajanen

Mirkka Paajanen on DadsHello-yhtyeen laulaja, entinen poikatyttö sekä sukunimensäkin vaihtanut nuori nainen. Mutta miten tähän on tultu? Mirkka kertaa omaa aikajanaansa elämänmakuisesti.

suuret

asiat

Taaperoikäisenä: – Kuulemani perusteella saatoin olla tavallista puuhakkaampi tapaus, yllytyshullu ja täysin vailla itsesuojeluvaistoa seuratessani ja apinoidessani seitsemän vanhemman sisarukseni tekemisiä. Pelkäsin lentokoneita ja helvettiä, mikä kertonee niistä asioista, joista kuulin ympärilläni puhuttavan. Peruskoulussa: – Olin aikamoinen poikatyttö. Suurin osa koulussa käsitellyistä asioista tuntui olevan täysin toisarvoisia, tein mieluummin kuin ajattelin. Luulen kokeilleeni kaikkia mahdollisia harrastuksia, joita Kalajoella oli mahdollista harrastaa. Kesät menivät urheilukisoja kiertäessä ja talvet viulua soittaessa. Peruskoulun viimeisinä vuosina aloin

lukea Raamattua ja muuta hengellistä kirjallisuutta. Perustimme myös Kalajoelle paikallisen kristillisen DOK:n ja luulimme tietävämme vastauksen lähes jokaiseen elämää suurempaan kysymykseen. Lukiossa: – Alkoi lukeminen jo hieman kiinnostaa. Ongelmakseni muodostui se, etten ikinä oikein ollut oppinut opiskelemaan ja niin ollen tieto ei tahtonut jäädä päähän. Hahmottaakseni asiat olisi pitänyt tietää niiden taustalla olevat ilmiöt ja asiat, jotka todennäköisesti oli opetettu aiemmilla luokilla. Siis varsin turhauttavaa. Kaikesta huolimatta kiinnostus oli ja pysyi muuta maailmaa ja hengellistä todellisuutta kohtaan.

Ensirakkaus: – Vuonna 1999. *vaivautunutta naurua* …ollakseni rehellinen, bändimme basisti, alias Miika, tuli ja soitti mut sellaiseen lemmensuohon, josta en ihan hetkeen ylös päässytkään. Koin olevani hänen kanssaan poikkeuksellisen ja hämmentävän samalla aaltopituudella ikäerosta huolimatta. Hän oli kaiken lisäksi hauska, komea, huomaavainen ja hänessä oli ja on edelleen ”asioita”, joita kunnioitan. Että terveisiä vaan Miikalle. Elämäni tärkein hetki: – ”Tahdon” Petäjäveden vanhassa kirkossa 10. 6. 2006. Avioituminen merkitsi etsimisen ja epäröinnin lopettamista. Päätöstä tehdä tästä jutusta se oikea ja läpi elämän kestävä suhde.

HUHTIKUU 2008 4 4

7 8 9

HARRI S. JUKKALAN TARINA

Homoseksuaaliset tunteet hämmentävät. Lue Harrin tarina omasta elämästään.

SINKKUELÄMÄÄ (SEX AND THE CITY)

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

ILMIÖ: KAUNEUS TULEE SISÄLTÄ

Miksi pitää olla muodikas? Entä millaisen kuvan antaa media naiseudesta? Entinen Miss Suomi sukeltaa itsetunnon maailmaan.

PARISUHTEITA

Lue tiukka analyysi suositun tv-sarjan henkilöiden elämästä. Mitä kuuluu

MEGARAAMIS: PARISUHTEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Jumala on on antanut sanassaan ihmisen käyttöohjeet. Mitä Raamattu sanoo elämän tärkeimmistä suhteista?

KATUGALLUPPI OPETUS: MIKSI MUKAAN SEURAKUNTAAN

Sinkku, seurusteleva pari ja avioliiton satamaan purjehtinut pari kertaavat oman tilanteensa hyviä ja huonoja puolia.

Carrielle, Charlottenille, Mirandalle ja Samanthalle nyt?

ELISA JA SAMULI MENEVÄT NAIMISIIN

Miten kaukosuhteesta kehkeytyi avioliittolupaus? Lue nuorten tositarina. LÖÖPPI. Nuoren seurakunnan sanoma.

Kotona olisi kivempi pelailla pleikkaa ja voihan sitä uskoa omalla tyylillään? Mutta mitä sanoo Raamattu? 10

Nuoren seurakunnan sanoma

22 23

SARJIKSET JULISTEET TALTEEN! Kuvat SXC

34 28

LEMPPARI

Joka kuukausi nuoren suosikkiraamatunpaikka. 29

JEESUS MESESSÄ

Mitä sitten kun menee tärkeä suhde poikki? Sydämmeen sattuu ja mistä apua? 30 32

HUHTIKUUN RISTIKKO UUTISET JA MÄÄ

SEURISKAVERI

Asiaa niin meiltä kuin maailmalta. Nuotta tapasi Tainan Tuusulan seurakunnasta. 35 36

KOLUMNI: HARRI HELENIUS MISSION POSSIBLE: JAPANI

Seurakuntalaisena Japanissa? Mitä on elää uskoaan maassa, jossa ei ole monta uskovaa? Miten japanilainen kristillisyys eroaa suomalaisesta?

PÄ ÄKIR JOITUS Valintoja ja tahtomista. Rakastamista, mitä ikinä on tai tulee olemaan. Tunnetta ja järkeä. Julkista lupausta ja sitoutumista, josta tahdon pitää kiinni. Lepoa ja työtä. Ja paljon sellaista, mihin en löydä sanoja. Laulajanurani tähtihetki: – Virsilevykiertue Samuli Edelmannin kanssa alkaen marraskuussa 2007. Tällä hetkellä: – Mietin, miten selviydyn tästä viikosta. Takana kolme keikkaa ja parin tunnin päästä istun bussissa matkalla Klaukkalaan virsikeikalle. Illaksi takaisin Helsinkiin firman kekkereihin ja parin tunnin yöunien jälkeen hyppään Ouluun vievään junaan. Siellä vietän kuusi tuntia DH:n [DadsHellon] treeneissä ja sitten takaisin Helsinkiin. Väsyttää. Tulevaisuudessa: – Toivon, että saisin edelleen tehdä tätä työtä ja nauttisin siitä yhtä paljon kuin nyt. Ennen kaikkea toivon tekeväni oikeiksi kokemiani asioita ja oppivani elämään niiden aatteiden mukaan, jotka koen oikeiksi. Elämään omantuntoni ja rakkauden kaksoiskäskyn mukaan. Että eläisin ihmisiksi, että rakastaisin. Eveliina Palola Kuva Mirkka Liimatan arkisto

40 38

GOSPEL CENTER: JUKKA HYNYNEN

Mitä ihmettä tekee gospeltuottaja? Jiﬀelin Jukka Hynynen kertoo omasta työnkuvastaan. 40

GOSPEL CENTER: AUGUST

Komiaa gospelia Pohjanmaalta. 42

RAAMATTU- JA RUKOUSKALENTERI

Poimi Nuotan kalenteri talteen ja saat potkua hengelliseen elämääsi. 44

NETTIPORNO

Mitä se on? Miksi se koukuttaa? Ja voiko riippuvuudesta päästä eroon? 46 48

TAPAHTUMATORI HANNA KASVOI ERON MYÖTÄ

Vieläkö tosi rakkaus odottaa? ELÄMÄNMYÖNTEINEN ja värikäs, seksuaaliseen puhtauteen tähdännyt nuorisokampanja Tosi rakkaus odottaa rantautui Amerikasta, Norjan kautta Suomeen reilut kymmenen vuotta sitten. Kyseinen kampanja sai syntyessään mediassa ennen näkemätöntä huomiota. Kaikki mahdolliset tiedotusvälineet olivat Tosi rakkaus odottaa -liikkeestä äärettömän kiinnostuneita. Tuntui huimalta, että kerrankin television uutisissa, aamuteeveessä ja iltapäivälehdissä kerrottiin oikeasti jostain kristillispohjaisesta projektista. Meillä kampanjan päätoimikunnassa oli tarkoitus auttaa nuorta seurakuntaa sydämen asioissa. Iso asia oli lupaus odottaa sukupuoliyhteyden kanssa avioliittoon. Tavoitteemme oli puhua ja opettaa asioista suoraan oikeilla nimillä. TIEDOTUSVÄLINEIDEN kiinnostus tuli meille päätoimikuntalaisille täydellisenä yllätyksenä. Vielä suurempi yllätys oli se, että maallinen media suhtautui asian uteliaan kiinnostuneesti, mutta kirkollinen media ei monesti vaivautunut ottamaan selvää asioista, vaan lynkkasi tietämättömänä koko jutun otsakkeilla ”kammottava kampanja” ja muuta vastaavaa. Monissa kirkollisissa piireissä annettiin ymmärtää, että nyt tehdään nuorille väkivaltaa sormeilemalla herkkiä ja henkilökohtaisia asioita. Tämä asenne suoraan sanoen sapetti – ainakin minua. Totta kai seksuaalisuuden alueella liikuttaessa ollaan juuri ihmisen herkimmillä elämänalueilla, mutta nyt oli kyse ammattimaisista ja kokeneista nuorisotyöntekijöistä, jotka kuitenkin vähän ymmärtävät myös nuoren sielunliikkeistä ja tunteista. Arvostelijat tuntuivat istuvan pitkien pöytien päässä tai olivat muuten uponneet kyynisen kristillisyyden juoksuhiekkaan strategisia ruumiinjäseniään myöten.

-kampanja sai oikeasti aikaan? Asioista puhumista, aitoa kohtaamista sekä vanhoista syyllisyyksistä vapautumista. Kyseessä oli ja on elämänmyönteinen seksikampanja, jonka tarkoitus on puolustaa nuoren turvallista kasvua RaaMITÄ TOSI RAKKAUS

matun ihmiskuvasta lähtevän mallin mukaan myös seurusteluasioissa. Iso painotus on sillä tosiseikalla, että epäonnistuessaan saa Jumalan armon avulla nousta ja aloittaa alusta. Huomasinkin sielunhoidossa, että monet unohdetut epäonnistumiset sai nyt tuoda Herran eteen ja aloittaa alusta. kirkossamme iso pyörä pyöri silloin vinhempaa vauhtia, kuin olimme voineet arvata. Noin viisi vuotta sitten Kirkon nuorisotyön neuvottelupäivillä oli teemana seksuaalisuus. Kirkon kasvatusasiaintoimikunnan puheenjohtajalta, entiseltä piispaltamme, kyseltiin miten kirkko tänä päivä opettaa seksuaalisuudesta. Vastaukset olivat hyvin laajoja ja ympäripyöreitä. Joku kysyi: ”Sanotteko enää, että seksiä ei pidä harrastaa ennen avioliittoa?” Tähän löytyi vastaus: ”Emme sano mitä ei saa tehdä, vaan pyrimme positiiviseen ajatteluun ja opetamme, mitä seksissä saa tehdä.” Tämän ajattelun hedelmiä saimme poimia nopeasti. Kirkon uusissa virallisissa seksuaalisuusoppaissa kukaan ei puhu odottamisesta. Eräs kristillinen nuortenlehti teki pari vuotta sitten ison kampanjanumeron seksuaalisuudesta. Kondomin käyttö ja itsensä puhtaana pitäminen opetettiin kuin ennen vanhaan kansalaistaidon tunneilla. Seksuaalinen odottaminen avioliittoon oli lyöty marginaaliin harvojen konservatiiviseurakuntien ja järjestöjen käyttäytymismalliksi. Toissa vuoden kirkon nuorisopäivillä paneelikeskustelussa oli kolme aikuista asiantuntijaa ja kaksi Tosi rakkaus odottaa -liikkeeseen kuuluvaa nuorta. Nuorten perustellessa näkemyksiään Raamatulla piispa hauskutti yleisöä nuoriin kohdistuneella pilkalla.

TIETYISSÄ PIIREISSÄ

TÄNÄ PÄIVÄNÄ seksuaalisesta odottamisesta ei enää juuri opeteta. Siksi uskovatkin nuoret muuttavat helposti yhteen, elämä muuttuu yhä rikkinäisemmäksi ja monimutkaisemmaksi. Alapään asiat tulevat kuntoon, mutta kuka hoitaisi yläpään ja tärkeimmän ruumiinjäsenemme eli sydämen? Vauhti kiihtyy ja hätä suurenee. Nyt pitäisi pysähtyä ja huomata, että Tosi rakkaus odottaa on tänään tarpeellisempi ja ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin. Toivottavasti Raamatun ihmiskuvasta lähtevät seurustelun mallit saavat vielä vastakaikua nuoressa seurakunnassa ja sen opettajissa.

Päätoimittaja

Juha Heinonen Nuotta 4/2008

nsi toukokuussa häitään viettävät nuoret, Samuli Luomaranta ja Elisa Koskenniemi, poseeraavat tottuneen oloisesti Helsingin Hakaniemen Ympyrätalon kulmilla. Elisa kääntyy pyynnöstä Samuliin päin ja yrittää saada kihlattuaan hymyilemään. Talven viimeiset pakkaset kipristelevät nuoren parin kasvoja samalla kun järjestelmäkameran salaman patterit alkavat hyytyä. Päädymme muutaman lisäkuvan jälkeen yhteisestä sopimuksesta sisälle kahvilaan lämmittelemään. Samulin ja Elisan suuri yhteinen päivä lähenee kovaa vauhtia, ja valmistelut ovat sitä mukaa edenneet. – Kyllä on ollut mahtavaa valmistella omia häitä. Päivä prinsessana on haaveiden täyttymys, Elisa hymyilee. – Kutsuja tehdessä tuli mieleen, että tulevatkohan nämä kaikki ihmiset katsomaan ja juhlimaan meitä. Ihanaa, että ollaan saatu niin paljon rakkaita ihmisiä ympärille. Samulillakin on ollut oma tärkeä roolinsa häiden valmisteluissa. – Elisa on hoitanut ideoinnit ja mä tuun vasta siinä vaiheessa kehiin, kun pitäis miettiä, miten ideat sais käytännössä toimimaan. Ne on nää putkiaivot, Samuli nauraa.

Isoveli asialle Samulin ja Elisan ensimmäiset yhteiset tärkeät hetket olivat riparikesänä 2002. – Kaikki lähti siitä kun käytiin ripari samana vuonna Karkussa, mä kesäkuussa ja Elisa elokuussa. Riparin jälkeen järjestettiin kaikkien ripareiden yhteiset kesän kaatajaiset elokuun puolivälissä, missä mun isoveli Jaakko esitteli meidät toisillemme. – Mun puolelta siinä ensitapaamisessa oli jo jotain. Tiedettiin toisemme jo jollain tasolla, ja oli vähän hassuakin, että Samulin veli, joka oli ollu mun isonen leirillä, esitteli meidät toisillemme. Esittelyä me taidettiin kuitenkin tarvita. Kesän jälkeinen syksy meni tiiviisti mesessä ja tekstareita lähetellessä. – Juteltiin mesessä ensin suurissa porukoissa ja lopulta myös kahdestaan. Muistan vieläkin Samulin hassun fontin ja vaaleanpunaiset kirjaimet. – Ainakin erotuin. No, suuri sysäys meidän jutulle oli Maata Näkyvissä -festarit samana syksynä. Oltiin roskakuskeina samoissa vuoroissa ja jaettiin aamupalaa festarikansalle. Koko tapahtuma oli meidän osalta yhtä kissanhännän vetoa. – Vikassa konsertissa oli pakko tehdä jotain ritarillista ja kun muut taputtivat biisien välissä käsiään, en keksinyt muuta kuin taputella edessä istuvan Elisan päätä. Taisi toimia.

Kaukosuhde alkaa Festareiden paluumatkalla Samulin kännykästä loppui akku, mutta tosi ritarihan keinot keksii. – Lainasin Jaakon puhelinta jossain taukopaikalla ja soitin Elisalle, joka oli lukemassa parhaillaan sanakokeisiin. Siinä meni muutama päivä ja alettiin kutsua sitä touhua seurusteluksi. – Oltiin silloin Samulin kanssa niin pieniä, mutta suurelta asialta se heti tuntui. Ja tuntuu edelleen. Samulin ja Elisan seurustelu oli alusta asti ikävän täyteistä kaukosuhdetta; Samuli asui Kuorta-

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

Elisan ja Samulin stoori:

naim i

– Usko Jeesukseen syntien sovittajana on meille molemmille tärkein juttu elämässä. Se antaa vahvan yhteisen pohjan avioliitolle, pohtivat keväällä naimisiin menevät Samuli Luomaranta, 20, ja Elisa Koskenniemi, 20.

n i i s i m

neella, josta oli Elisan luokse Turkuun tuntien ja kymmenien eurojen junamatka. – Pisin tauko on ollut kaksi kuukautta, kun kävin Australiassa. Samuli oli samaan aikaan menossa armeijaan, ja kerrottavaa oli joka päivä paljon, mutta yhteydenpito vaikeaa. Se on ollut kyllä meidän suhteen vaikeimpia hetkiä. – Mulle ja Elisalle on ollut alusta asti selvää, että halutaan nähdä niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi hiihtolomat meillä on ollut yleensä peräkkäisinä viikkoina, joten toisella viikolla mä oon menny Turkuun, ja kun mun koulu on alkanut, Elisa on tullut Kuortaneelle. Pari pendolinoa taitaa olla meidän junalippujen rahoilla ostettuja, Samuli nauraa.

Takaisin festareille – kihlaus Samulin urhoollisista pääntaputuksista roihahtanut rakkauden liekki sai konkreettisen sinetin Maata Näkyvissä -tapahtumassa neljä vuotta myöhemmin, kun Samuli otti korkean polviasennon ja leperteli vapisevin äänin jotain naimisiinmenosta. – Samuli vei mut lauantai-iltana Turkuhallin yläosaan ja kosi. Se oli niin romanttista. Olin kyllä odottanut kosimista, mutta en osannut arvata että festareilla. Tuntui niin hienolta siinä hetkessä sanoa kyllä. – Olin tuonut kotoa rannekorun ja annoin sen Elisalle, kun ajattelin, ettei saataisi sinä viikonloppuna sormuksia. Seuraavana päivänä mentiin kuitenkin Turun keskustaan etsimään ja niin löydettiin kultakauppa, joka oli joulumyynnin vuoksi auki. Samulin mukaan päätös kosimisesta ei ollut ihan helppo rutiineihin tottuneelle nuorelle miehelle. – Ei oo ollu missään vaiheessa epäilystä, etteikö Elisa olisi mulle se oikea. Ennemminkin se oli suuren ja pelottavankin askeleen ottamista tuntemattomaan tilanteeseen, jossa ei oo koskaan aikaisemmin ollut. Pitihän siinä vähän etukäteen kysellä tutuilta vinkkejä, kuinka se kosiminen oikein hoidetaan. Kihlojen vaihdon jälkeen rakastavaisilla oli edessään ikävä paluu arkeen; Samulia kutsui heti sunnuntai-iltana armeijan vihreät ja edessä oli neljän viikon pitkä ero.

Itsenäisyyttä yhdessä Viiden vuoden kaukosuhde sai mukavan käänteen viime elokuussa, kun Samuli muutti vuoden armeijan jälkeen Helsinkiin, missä Elisa oli jo vuoden verran opiskellut. – Oltiin totuttu juttelemaan Samulin kanssa aina puhelimessa, joten tuntui hiukan oudolta, kun asuttiinkin samassa kaupungissa ja pääsi juttelemaan kasvotusten joka päivä. Neljäsataa kilometriä oli muuttunut yhtäkkiä viiteenkymmeneen metriin. – Ei voi sanoa, että meidän kaukosuhde on ollut erityisen vaikeaa, mutta varmasti erilaista kuin muilla. Aloitettiin seurustelemaan niin nuorina, että etäisyys on antanut aikaa itsenäistyä ja kasvaa omaksi itsekseen. Meille molemmille onkin ollut tärkeää, että ollaan saatu viettää aikaa myös omien kavereiden ja harrastusten parissa, Samuli toteaa. Ennakkoluuloilta ja ihmettelyltä ei kihlapari ole pitkien välimatkojen vuoksi välttynyt. – Vuosipäivien aikaan jotkut kaverit ovat valittaneet, ettei yhdessäoloaikaa voi noin laskea, →

Nuotta 4/2008

Kysymykset: 1. Mitä uutta olet oppinut itsestäsi seurusteluaikana? 2. Miten uskot elämän muuttuvan naimisiinmenon myötä? ELISA:

. Että ikävistäkin tunteista on hyvä sanoa ääneen eikä vain olettaa, että toinen on ajatustenlukija. 2. Pienempänä olin varma, että rouvaksi tultua on pakko pukeutua jakkupukuun tai essuun. Nyt ”isona” odotan erityisesti yhteistä kotia, arkea ja juhlaa. Odotan yhteistä loppuelämää sekä tahtoa rakastaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. SAMULI:

. Koko seurusteluaika on ollut opettavaista. Ainakin että omista tunteista pitää pystyä kertomaan ja keskustelemaan. Ollakseen rehellinen toiselle, täytyy sitä olla myös itselle. 2. Jollakin tapaa vielä vakaammaksi. Naimisiinmeno on taas yksi uusi vaihe elämässämme, joka on mahtava kokea yhdessä.

kun ootte suurimman osan ajasta olleet erossa. Mun mielestä itsestä ja toisesta voi oppia valtavasti, vaikka olisi ollutkin neljä viikkoa erossa. Ollaan juteltu joka päivä puhelimessa, ja yhteisistä keskusteluhetkistä onkin tullut meille todella tärkeitä, Elisa kertoo.

Avioliitto on lahja

2008 KEVÄT

2007 SYKSY

2006 SYKSY

naimisiin

muutto samaan kaupunkiin

kihloihin

2006 KESÄ

Elisa Australiaan

2005 TALVI

yhteiset wanhojen tanssit

2002 SYKSY

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

seurustelu alkaa

Samulin ja Elisan seurustelua on vuosien varrella sävyttänyt pitkän välimatkan lisäksi usko Jeesukseen. – Usko on ollut mun ja Samulin suhteessa vahva pohja, jolle ollaan saatu elämäämme ja suhdettamme rakentaa. Ei olla vain kahdestaan, vaan Jumala on luvannut olla meidän kanssa. Samulille ja Elisalle on ollut alusta asti selvää, etteivät halua muuttaa yhteen ennen kuin ovat naimisissa. Järkisyyt, kuten samalla paikkakunnalla asuminen, halvempi vuokra tai jo kihloissa oleminen, eivät ole saaneet parin päätöstä muuttumaan. – Se, että ollaan kihloissa mutta ei asuta yhdessä, on aiheuttanut koulukavereissa aika paljon ihmettelyä. Toisaalta se on ollut hyvä rako kertoa, että ollaan uskossa ja tahdotaan tehdä niin kuin Raamattu opettaa, Elisa kertoo. – Ollaan tehty Elisan kanssa alusta asti selvät säännöt, että seksi kuuluu vasta avioliittoon. Avioliitto on suuri Jumalan lahja, ja halutaan odottaa sinne asti, vaikka yhtään helppoa se ei tietenkään ole. Hyvää kannattaa silti odottaa. Samuli ja Elisa vihitään Turun Mikaelin kirkossa 24. toukokuuta.

Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

ES A TA N M H EN A T T I

KOHTAISTA

AJAN-

RAAMATTUA

Piispainkokous on julkistanut vuoden 2008 suomalaisen kristityn selviytymispakkauksen. Pakkaus on suunniteltu auttamaan pidemmänkin erämään ylitse. ”Miksi ruisleipää?” ”Kyseessä on vertauskuva: suomalainen kristitty tarvitsee rukiista leipää vatsaansa ja korviinsa. Raamattu on meille ruisleipää vastaavaa perusravintoa”, kommentoi eräs hiippalakki keliaakikkoja närkästyttänyttä päätöstä.

Saran, 16, on vaikea uskoa Jumalaan. ”Haluaisin tuntea sormillani Jeesuksen käsien naulanreiät. Sitten voisin olla varma. Vai voisinko? Miksi uskoisin ikuisuuteni sormieni tuntoaistin varaan?” Sara pohtii. Eniten Saralle merkitsee apostoli Tuomaan todistus: ”Tuomas sanoi, ettei usko Jeesukseen ennen kuin saa tuntea naulojen jäljet. Mutta kun Jeesus tuli hänen luokseen, Tuomas unohti vaatimuksensa ja tunnusti uskonsa. En ymmärrä kaikkea, mutta voin yhtyä siihen.”

Sitaatti Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” ( Joh. 20: 28)

EPÄILIJÄ

ES U TA U M SI EN T T

ESIKUVANA

Joosef uskoutui Nuotalle: ”Isoveljeni heittivät minut isin lellikkinä kaivoon ja myivät faaraon hoviherran orjaksi. Tämän vaimo tarjosi minulle salalempeä ja kosti kieltäytymisen heittämällä minut vankilaan. Selitin hiukan sellitovereiden unia ja pääsin siten faaraon suosioon. Nyt olen Egyptin kakkosmies. Nuorena unelmoin lammaspaimenen urasta, mutta ihmeelliset ovat Jumalan tiet.” (1. Moos. 37–41)

Jooseﬁn

HUIKEA SELVIYTYMISTARINA

Rukousta, ruisleipää ja

IL K N E H

LÖÖPPI

Johannes Koskenniemi

NELJÄS KERTA

TODEN

SANOO

Pietari kielsi Jeesuksen kolmesti kiirastorstain iltana. Ylösnoussut Mestari otti asian puheeksi Pietarin kanssa nuotion äärellä Tiberiaanjärvellä. Hän antoi Pietarille tehtävän: ”Kaitse minun laumaani”, ja kertoi sen hinnan; ”ne tappavat sinut.” Kävikö Pietarin mielessä sanoa neljännen kerran ei ja lähteä kokemaan verkkoja? Tarina ei kerro. Tiedämme vain tarinan lopun: Pietari todisti Herrasta hengellään. (Joh. 21: 15–19) Nuotta 4/2008

K ATUG ALLUPPI

Lotta Rämö

Nuotta haastatteli satunnaisesti tavattuja ihmisiä Turun keskustassa.

Mistä tietää, kuka on

SE OIKEA? – Sillä on samanlainen huumorintaju ja sen kanssa tulee hyvin juttuun. Luulen, että mun isosisko on löytänyt sen oikean. Minna, 19

– Sen tietää varmaan ainakin sitten kun sen on menettänyt. Itse en oo vielä löytänyt, ehkä mulle sitten annetaan joku selvä merkki siitä, että ”tää on se”. Helena, 19

– Sen tuntee. Kyllä sen tietää kun se tulee. Joonas, 16

– Voi tietenkin miettiä, että onko niitä vaan yksi oikea, voihan maailmassa olla useampiakin. Vaikka ei tietenkään samaan aikaan. Anton, 15

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

Miksi muk seurakunta

KIVEEN KIR JOITETUT

Miksi seurakunnan toiminnassa tulisi olla mukana?

ukaan ntaan?

Joskus tapaa ihmisiä, jotka sanovat olevansa kristittyjä, mutta eivät osallistu mihinkään hengelliseen toimintaan. Sitten on niitä, jotka kiertävät eri tapahtumissa, mutta eivät sitoudu mihinkään toimintaan. Onko tällaisissa tilanteissa kaikki kohdallaan? Nuotta nuuski, löytyykö Raamatusta tukea tälle trendille.

”Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossanne sen mukaan kuin teille on opetettu.” (Kol. 2: 6–7.) Uskossa eläminen ja uskossa kasvaminen edellyttävät juurtumista seurakuntaan. Tätä Jeesus itse alleviivasi kylväjävertauksessa, jossa kallioisessa maassa aluksi nopeasti kasvanut viljantähkä pian kuivui, koska siltä puuttuivat juuret (Matt. 13). Kuulostaako surullisen tutulta? Muistan vuosien varrelta monta kaveria, jotka ovat tulleet kohisten uskoon esimerkiksi riparilla, mutta luisuneet pois uskosta pian sen jälkeen. Usein syynä on ollut seurakuntayhteyden puute. Yhteys Jeesukseen rakentuu ja kasvaa aina seurakuntayhteyden kautta.

Mitä Raamattu sanoo seurakunnasta?

apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.” (Apt. 2: 42). Näiden neljän niin sanotun pöydänjalan varaan seurakuntaelämä ja yksittäisen jäsenen uskonelämän vahvistuminen perustuvat tänäänkin: raamattuopetus, rukous, uskovien yhteys ja leivän murtaminen eli ehtoollisen viettäminen. Miksi nämä ovat tärkeitä? Apostolien opetuksen, siis Raamatun kautta, Jeesus itse nuhtelee, parantaa ja opettaa meitä. Vain Raamatun pohjalta opimme tuntemaan Jumalan tahdon ja Jeesuksen rakkauden meitä kohtaan. Rukouksessa saamme keskustella itse Jumalan kanssa, jakaen hänelle kaikki ilomme ja surumme. Uskovien yhteydessä saamme jakaa elämän ilot ja surut. Seurakunnan jäsenenä saa itse olla toisten palveltavana ja myös itse palvella toisia, niillä lahjoilla, joita itse kullakin on. Ehtoollisessa me tulemme osallisiksi Kristuksen ruumiista ja verestä. Ehtoollisella olemme uuden liiton ytimessä, koko seurakunnan koossa pitävän voiman äärellä. Yhteys seurakunnassa perustuu juuri Kristukseen, ei vain yksittäisten uskovien hyvään keskinäiseen ystävyyteen. Ehtoollisella Jeesus saa itse palvella meitä. Siinä on jumalanpalveluksen ydin – Jumala palvelee meitä!

”Seurakunta on Kristuksen ruumis” (Ef. 1: 23). ”Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus, mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Mitä jos seurakunnan meininki Henki on yhdistänyt meidät, kaikvaikuttaa kuivalta? ki olemme saaneet juoda samaa ”Me emme saa lyödä Henkeä.” (1. Kor. 12: 12 –13.) Sinulla on kaksi mahdollisuutta: laimin seurakunnan Raamattu vertaa seurakunjäädä etsijäksi tai sitoutua itse yhteisiä kokouksia.” taa elävään ihmisruumiiseen. omilla lahjoillasi toimintaan, niin Hepr. 10: 25 Päänä on itse Kristus ja ruumiiettä se muuttuu. Aluksi moni na kasteessa Jeesuksen yhteyuusi tilanne tuntuu kuivalta ja teen liitetyt ihmiset. Olimmepa vieraalta, mutta kun tutustut ihtaustaltamme mitä hyvänsä ja tulimmepa mistä misiin, voit huomata pian viihtyväsi. Joskus toki päin maailmaa hyvänsä, Jeesukseen kastettuina muutos ei ole mahdollista ja silloin hengellinen ja uskovina olemme samaa perhettä ja yhtä arkoti voi löytyä kauempaakin. vokkaita. Summa summarum: Jumala on luonut meidät ihmiset erilaisiksi juuri siksi, että erilaisina me täydennämme toi”Me emme saa lyödä laimin seurakunnan yhteisiä siamme. Erilaisina ja erilaisin lahjoin varustettuikokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan na me voimme rakentaa seurakuntaa. Seurakunmeidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän nassa kaikkia jäseniä tarvitaan, jotta seurakuntamitä lähempänä näette Herran päivän olevan.” ruumis voi hyvin. (Hepr. 10: 25). Kristityn tehtävä maailmassa on juurtua itse Mitä vertaus seurakuntaruumiista opettaa? Kristukseen ja kutsua muitakin Jeesuksen yhteyteen. Jos ei ole omaa kotia, on mahdotonta kutAinakin kaksi kovaa pointtia: sua muita käymään. Ympärilläsi on varmasti mo1. Koska seurakunta perustuu Kristus-yhteynia, joilla ei ole hengellistä kotia (seurakuntayhteen, on mahdotonta elää kristittynä ilman yhteyttä). Jos olet itse löytänyt hyvän hengellisen teyttä seurakuntaan. Ihminen, joka elää ilman kodin, miksi et siis kutsuisi sinne muitakin? seurakuntayhteyttä on kuin ruumiinosa, joka on irti ruumiista – siis vähintäänkin ajautumassa kuolioon. 2. Jos taas on seurakunta, jossa ei opeteta Raamattua (Kristusta), se on kuin ruumis ilman Miika Auvinen päätä – siis hengellisesti kuollut. Helsingin Pyhän

Mitä eväitä elävästä seurakunnasta saa? Apostolien teot kuvaavat alkuseurakunnan elämää seuraavasti: ”Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti

sydämen kappelin teologi ja muusikkoevankelista www.myspace.com/ miikaauvinen

Nuotta 4/2008

PARI-TA SUHTEI Kuvat ja tekst it Joan na Ame mor

SINKKUNA ON VAPAA SEIKKAILEMAAN PAULIINA RANTAKANGAS on 22-vuotias nuori nainen, jonka sinkkuelämä eroaa radikaalisti tv-sarjasta: hän elää sinkkuelämäänsä täysillä Jumalan kunniaksi. – Tämä aika on korvaamatonta. Kun kerran menee naimisiin, ei sinkkuutta voi saada takaisin. Pauliina on matkustanut 30 maassa. Hän on seilannut viimeiset kaksi vuotta lähetyslaiva Douloksella. Nyt hän on asettunut takaisin Suomeen, ainakin toistaiseksi. Pauliina kertoo, että on viime vuosina oppinut paljon itsestään ja ennen kaikkea siitä, mitä Jumala haluaa hänen elämältään. – Olen saanut keskittyä siihen, mitä Jumalalla on mulle annettavana. Olen saanut kuulostella, mitä suunnitelmia hänellä on elämääni varten, ilman että kukaan mies on päässyt vaikuttamaan mun ajatuksiin. Mikä on sinun mielestäsi parasta sinkkuudessa? – Olen vapaa tulemaan ja menemään, minne Jumala minut vie. Voin vapaasti seikkailla ja toteuttaa unelmiani. Minulla on myös aikaa tutustua uusiin ihmisiin ja viettää aikaa rakkaiden ystävieni kanssa. Mitä haluaisit sanoa muille, jotka elävät samanlaisessa elämäntilanteessa kuin sinä? – Ei ole mitään syytää panikoida, Jumala kyllä tietää, mitä tahdot, ja hän haluaa lapsilleen vain parasta. Seurustelua tai naimisiinmenoa ei itsessään kannata ihannoida. Seurustelee vasta sitten, kun löytää sen ihmisen, jota ilman ei usko voivansa elää.

0

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

SEURUSTELLESSA OPETELLAAN YHTEISELON PELISÄÄNTÖJÄ ANNE JA TUOMAS tapasivat toisensa Kansanlähetysopistolla, jossa Anne opiskelee taidelinjalla ja Tuomas raamattulinjalla. He viettivät paljon aikaa samassa kaveriporukassa. Tuomas teki ratkaisevan aloitteen pari kuukautta sitten: he alkoivat seurustella. Mikä toisessa kolahti? – Ihastuin Annen iloiseen elämänasenteeseen, liikunnallisuuteen ja kauneuteen. Anne on myös hyvä kuuntelemaan ja mikä parasta osoitti mielenkiintoa minua kohtaan, kertoo Tuoma s. – Tuomaksen lähellä on hyvä olla ja hänen kanssaan on helppo puhua. Löydämme paljon yhdistäviä asioita. Tuomaksella on kiinnostava ja kiltti luonne, Anne hymyilee. Mitä seurustelu mielestänne on? – Se on aikaa, jolloin tutustutaan ja otetaan selvää, voisiko toisesta tulla elinikäinen kumppani. Seurustellessa harjoitellaan yhteiselon pelisääntöjä ja opetellaan ymmärtämään toista. Mikä on parasta seurustelussa? – Läheisyys ja asioiden tekeminen yhdessä. Opimme toisiltamme uusia näkökulmia ja suhtautumistapoja asioihin. Tuki, jota saamme toisiltamme, on myös tärkeä osa seurusteluamme. Uskonasioissa tuemme toisiamme lukemalla Raamattua ja jakamalla uskonkokemuksiamme. Entä Kansanlähetysopiston jälkeen? – Tuomaalla on paikka Tampereen teknillisellä yliopistolla ja minulla on paikka Joensuun teologisessa tiedekunnassa, mutta tulevaisuus on vielä auki, kertoo Anne.

Nuotta 4/2008



AVIOLIITTO OLI SEURAAVA ASKEL alkoivat seurustella 2005 syksyllä, elokuussa 2007 soivat hääkellot. Naimisiin mennessään kumpikin oli 9-vuotias. Eikö nuorena naimisiin meno pelottanut? – Meistä tuntui, että se oli seuraava askel eteenpäin, eikä sitoutuminen ole ollut kummallekaan meistä mitenkään pelottava asia. Seurusteluaikana opimme vaikeuksien kautta tuntemaan toistemme huonotkin puolet, joten tiesimme, mitä odottaa. Halusimme myös Jumalan siunauksen suhteellemme. Miten elämänne muuttui naimisiin menon myötä? – Asioita joutuu harkitsemaan enemmän ja miettimään, onko molemmilla samat toiveet ja päämäärät. Päätökset ja asiat täytyy tehdä yhdessä sekä ottaa myös vastuu toisesta. Kummastakaan ei kuitenkaan tunnu, että olisi joutunut luopumaan mistään itselle tärkeästä. Kaikissa elämäntilanteissa on helppoa olla oma itsensä, kun vierellä on joku, joka tuntee sinut täysin ja jonka kanssa voi jakaa ilot ja surut. Eikä

KRISTIINA JA HENRIK

tarvitse pelätä, että toinen olisi lähdössä jonnekin, vaan voi luottavaisesti ajatella tulevaisuutta yhdessä. Mikä on mielestänne hankalinta avioliitossa? – Seurustelussa keskittyi enemmän isoihin asioihin, jotka meissä on samaa, mutta nyt avioliitossa huomaa usein tuskailevansa pienten eroavaisuuksien kanssa. Aina ei ole helppoa ymmärtää ja kuunnella toista, kun itse tarvitsee samoja asioita, ja monesti huomaa käyttäytyvänsä uhmaikäisen tavoin omaa kumppaniaan kohtaan. Anteeksiantamisen ja anteeksipyytämisen arvo on todellakin korvaamatonta. Hienoa avioliitossa on kuitenkin se, että se antaa turvallisen paikan kasvaa, ja voi luottaa siihen, että Jumala auttaa eteenpäin. Entä parasta? – On hienoa, kun innostutaan jostakin yhdessä ja kun käydään yhdessä ulkona ja sen jälkeen palataan yhteiseen kotiin. Parhaimpia yhteisiä muistoja syntyy spontaaneista seikkailuista milloin minnekin.

RIPARI-NUOTTA

TILAA RIPARI-NUOTTA SEURAKUNNALLESI 21. 4. MENNESSÄ OSOITTEESTA WWW.NUOTTA.COM/RIPARI

Hyvä nuoriso-ohjaaja tai nuoren seurakunnan isonen. Ripari on ihmisen parasta aikaa. Ja sinne uskaltaa mennä omalla tyylillään. Siksi tarjoammekin sinulle ripari-Nuottaa. ME NUOTAN eli Nuoren seurakunnan sanoman tekijät olemme valmistaneet myös oman rippikoulupakettimme, joka on Nuotta 5/2008. Sitä suunnitellessamme etsimme uusia, raikkaita ja vastuullisia tapoja pitää esillä ripariteemaa. Halusimme valmistaa erikoisnumeron, josta olisi aidosti iloa työntekijöiden lisäksi etenkin riparilaisille itselleen. Nuottaa valmistavat nuoret toimittajat, joiden ikiomasta riparista ei ole vielä miljoonaa vuotta. Siksi rohkenemme väittää, että riparilehtemme sivuilla puhuvat nuoret nuorille ripariin sisältyvistä teemoista.

proﬁloitua selkeänä hengellisenä lehtenä. Haluamme, että sivuiltamme kuuluu rakkauden evankeliumi ja ihmisen ikävä Jumalan luokse. Nyt tarjoamme ripari-Nuottaa erikoistarjouksena seurakuntiinne.

TAHDOMME

Aikataulu: TEE TILAUKSESI 21. 4. MENNESSÄ, niin varmistat ripari-Nuottasi. Tämän ajankohdan jälkeen emme pysty takaamaan lehden saatavuutta. Ripari-Nuotta ilmestyy viikolla 9.

Ripari-Nuota n hinta vain 2 euroa kappale. Yli 150 kappa leen tilauksiss a hinta vain 1,5 euroa kappa le!

hyvä nuori lukija: kiikuta tämä mainos omalle nuoriso-ohjaajallesi ja kysy, saavatko teidän seurakuntanne riparilaiset oman ripari-Nuotan. Näin voit omalta osaltasi olla viemässä sanomaa eteenpäin kristillisen nuortenlehden välityksellä. JA SINULLE

HYVÄÄ RIPARIKESÄÄ toivottaen koko Nuotan toimitus PS. Tilaukset

ja kysymykset osoitteeseen: anna.poukka@kustannusarkki.ﬁ tai lisätietoa www.nuotta.com/ripari

Nuotta 4/2008

3

coming back ”I’m coming back to you”

CARRIE BRADSHAW, KOLUMNISTI. Sarjan sielu – sekä kenkähullu. Carriellä on sekä pidempiaikaisia että lyhyempiä suhteita. Kerta toisensa jälkeen hän kuitenkin törmää exäänsä Mr. Bigiin, näin suomalaisittain Kihoon. Toisinaan salaperäinen mies sattuu paikalle pelastamaan Carrien, toisinaan taas sotkemaan ajatukset ja elämän. Mies kuitenkin kypsyy sarjan aikana, eikä se jää huomaamatta. Sarjan lopussa pari seurustelee onnellisesti.

SEURUSTELUA

OMAN MIELEN LUKEMINEN ei ole aina helppoa. Tunteet saattavat poukkoilla, eikä oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä ja mikä olisi helppoa. Suhteet eivät pysy kasassa tuosta vain. Niiden eteen on tehtävä töitä, nähtävä paljon vaivaa. Voihan se tuntua tietyllä tapaa romanttiselta: mies tai nainen joka kerta toisensa jälkeen vetää puoleensa. Maailmassa se ei kuitenkaan mene niin. Toinen ei luultavastikaan ole enää odottamassa mielesi muutosta. Mieti valintojasi. Seurustelu on sitä aikaa, jolloin voi ottaa selville, onko toinen se ihminen, jonka kanssa tahtoisi viettää loppuelämän.

I believe

”I believe in a thing called love” Muut katsovat Charlottea toisinaan ehkä hieman vinoon, hänen ajatuksista johtuen. Hän uskoo rakkauteen ja tahtoo naimisiin. Ensimmäinen liitto päättyy eroon, lopulta riitaisaan sellaiseen. Charlotten asianajaja on juutalainen, ja lopulta he rakastuvat. Suhteen edetessä Charlotte kääntyy juutalaiseksi, ja muutaman koukun kautta pari menee naimisiin. Onnea varjostaa kuitenkin Charlotten lapsettomuus ja keskenmeno. Toive lapsesta kuitenkin toteutuu ja he saavat adoptiolapsen Kiinasta.

CHARLOTTE YORK, NELIKON TUNTEILIJA.

AVOLIITTO JA ESIAVIOLLINEN SEKSI ovat täyttä nykypäivää: kieroon katsotaan, jos ajattelet eri tavalla. Jumala on kuitenkin nähnyt parhaaksi, että ihminen elää avioliitossa, ja säästää seksin avioliittoon. Avioliitto on asia, jonka eteen täytyy tehdä töitä. Vaikeuksia tulee, olivat ne sitten arkipäiväisiä huolia, lapsettomuutta tai muuta vakavaa. Jumala näkee ja tietää kuitenkin kaikki tilanteet ja kulkee mukana. Hän kuulee rukoukset ja vastaa niihin parhaaksi näkemällään tavalla. Älä pelkää kuunnella häntä, noudattaa ohjeita ja käskyjä, joita hän on meille antanut. Tuntuivatpa ne kuinka turhilta ja tyhmiltä tahansa, nauroipa maailma kuinka paljon hyvänsä, ne ovat meidän parhaaksi. Ja me Jumalan hullut saamme luottaa hänen sanaansa.

4

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

VAIKO VILLIÄ

JA VAPAATA

SINKKUELÄMÄÄ?

Jokainen ihminen on erilainen, erinäköinen. Kuten myös jokainen ihmissuhde. Sinkkuelämää pureutuu neljän ystävän elämään ja ihmissuhteisiin. New York, shoppailu, miehet, seksi. Täydellinen resepti elämään – vai?

Stop

”Stop and stare”

Rakastaa seksiä, viihtyy erityisesti nuorten miesten kanssa. Kuvioihin astuu kuitenkin rintasyöpä, joka pysäyttää naisen. Ainakin hetkeksi… Smith Jerrodin, nuoren rakkautensa – mutta lopulta kestävän sellaisen – tuella nainen selviää syövästä. Ja palaa ennalleen. Mutta on löytänyt ”sen oikean”.

SAMANTHA JONES, NELIKON VANHIN.

MAAILMAN TAHDISSA voi olla vaikea pysyä mukana. Välillä tekee hyvää vähän hidastaa ja pysähtyä pohtimaan. Tauko voi toisinaan pelastaa myös suhteen. Mutta mitä jos pysähtyisi jo suhteen aikana hieman kuuntelemaan ja katselemaan ympärilleen? Miltä minusta tuntuu? Mitä suhteen toiselle osapuolelle kuuluu, miltä hänestä oikeasti tuntuu? PYSÄHDY MYÖS TUTKIMAAN suhdettasi Jumalan kanssa. Ehkä se kipeältä tuntuva asia onkin Jumalan tapa kutsua sinua taas hänen luokseen.

Melt

”Melt your heart” Ehkä hieman kova ja kylmä ihminen. Kasvaa kuitenkin sarjan aikana ja oppii rakastamaan erityisesti äitiyttä. Bradyn, hänen poikansa, isä on Mirandan exä. Jossain vaiheessa molemmat tajuavat rakastavansa toisiaan ja pari vihitään. Mirandan kasvua kuvaa paljolti myös tapa, jolla hän ottaa miehensä dementiaa sairastavan äidin asumaan heidän luokseen, ja hoitaa häntä.

MIRANDA HOBBES, YKSINHUOLTAJAÄITI, JURISTI.

LUOTTAMINEN EI NYKYPÄIVÄNÄ välttämättä ole lastenleikkiä. Välillä parhaalta vaihtoehdolta tuntuisi rakentaa ”mukava” kuori ympärille ja olla päästämättä ketään läpi. Eipä sillä lopulta kuitenkaan muuta saa aikaan kuin kärsimystä kaikille. Rakastaminen, oli se sitten lähimmäisen, oman kullan tai oman lapsen, on jotain kaunista ja tärkeää. Toisinaan se satuttaa, mutta se myös antaa enemmän kuin voi uskoa. Rakkaus on Jumalan lahja. Ja Jumala on rakastanut meitä, rakastaa joka hetki.

Saara Räty Kuvat FS–Film Sex and the City -pressimateriaali ja SXC

Nuotta 4/2008

5

MEG AR A A MIS

o j , a j h a L PARISU H Maailma on täynnä kauneutta. Maailma on täynnä tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia. Kaikki heidät on luotu Jumalan kuvaksi, toistensa yhteyteen. Mutta silti maailmassa on myös paljon yksinäisyyttä. Moni etsii rinnalleen ystävää ja rakastettua, jonka kanssa voisi jakaa elämän ilot ja surut.

anhat ihmiset sanoivat, että ei se elämänkumppani tule takkakivelle. Siinä oli viisaus. He halusivat opastaa aikansa nuoria aktiivisesti etsimään itselleen puolisoa. Jumala loi meidät kuvakseen, miehiksi ja naisiksi, seksuaalisiksi. Emme ole sattuman tulosta. Meitä yhdistää miehinä ja naisina se, että olemme luotuja, mutta se myös erottaa meidät toisistamme. Kristuksen teko sovitti lankeemuksen ja synnit, mutta se ei muuttanut luomistyötä. Se ei siis poistanut, onneksi, eroa, jonka Jumala meihin loi. Ole iloinen siitä, että olet mies tai nainen. Seurusteluaikana on tärkeä tutustua tulevaan puolisoon niin, että näet, miten hän kohtelee sinua, kun olette kahdestaan, ja miten hän ottaa sinut huomioon ja kohtelee sinua, kun olette ihmisjoukossa.

:26-28 1. Moos. 1 1. Moos. 2:18-24, Mark. 10:6-9, Ef. 5:31

3.Moos. 18: 22, Room. 1:2627

Ps. 139:13-16

a. 6.käsky Älä tee aviorikost

6

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

Rikkinäisinä tarvitsemme opastusta Kaikki olisi hyvin, jos kuvioissa ei olisi mukana syntiä ja Paholaista. Syntiinlankeemuksen jälkeen ihmiset ovat syntyneet Aadamin kuvina ja kaltaisina, siis valmiiksi syntisinä ja taipuvaisina syntiin. Seksuaalisuus on ihana luomisen lahja. Se tekee elämän mielenkiintoiseksi ja jännittäväksi. Seksuaalisuus on meissä yksi eniten vaikuttavista voimista. Se saa meidät liikkeelle. Se hämmentää. Itse asiassa se saa meidät rakastumaan toisiimme, perustamaan perheen. Katsokaapa vaikka luomiskertomuksen tapahtumaa, kun Jumala toi Eevan Aadamin eteen. Aadam sanoi: ”Tämä se on!” Itseäni on aina ihastuttanut huutomerkki, joka nykyisessä raamatunkäännöksessä on. Se kuvaa hyvin sitä, kuinka myyty Aadam oli. Ajattelen myös niin lapsellisesti, että Jumala oli tyytyväinen, kun näki, miten ihastunut Aadam oli Eevaan, jonka hän loi yksinäiselle sopivaksi avuksi. Jumala tiesi lahjoittaessaan meille luomisessa seksuaalisuuden, kuinka vahvasta voimasta on kysymys. Hän tiesi myös, että tuo voima voi saada aikaan myös pahaa. Siksi hän antoi Raamattuun turvalliset ohjeet, joita noudattamalla voimme saada parhaan ilon seksuaalisuudestamme ja samalla löydämme rajat, joiden mukaan elämme toistemme kanssa.

n i a s a k a, jon Ä R Ä Ä M I P P O T Y H Y L N E E U HT Kimppakivaa avioliitossa On merkittävää, että Raamattu puhuu avioliitosta kolmessa eri yhteydessä. Se puhuu siitä luomisen yhteydessä, ja Jeesus puhuu siitä lunastuksen yhteydessä. Lisäksi Paavali esimerkiksi Efesolaiskirjeessä toistaa nuo kaksi avioliitto-opetusta lähes sanasta sanaan pyhityksen yhteydessä: ”Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.” Jumala on tarkoittanut kahden ihmisen, miehen ja naisen, välisen seksuaalisuuden toteuttamisen avioliittoon. Hän osoittaa sen myös käskyissään (kuudes ja kymmenes).

Loputtomalta tuntuvassa yksinäisyydessään moni unohtaa Raamatun hyvät opetukset ja suostuu nykyisen kulutusyhteiskunnan osaksi saadakseen rakkautta. Jos joku ei suostu seurustelemaan kanssasi, jos et suostu seksiin, niin muista, että rakkaus ja pakottaminen eivät kuulu yhteen. Tosi rakkaus odottaa. Perisynnillä on monenlaisia ilmenemismuotoja sukupuolielämän alueella. Vaikka ne näyttävät synnynnäisiltä ja perinnöllisiltä, on ne kuitenkin erotettava Jumalan luomistahdosta. Hän loi kaiken hyväksi. – Ihmisen omaksi kuvakseen; mieheksi ja naiseksi. Tällä tahdon sanoa, että esimerkiksi taipumus homoseksuaalisuuteen ei ole luomisen vaan lankeemuksen seurausta. Seksuaalisuuden alue meissä on herkkä. Siksi Jumala on halunnut suojella sitä ohjeillaan ja käskyillään. Olen itse ymmärtänyt käskyjen suuren siunauksen tavattuani paljon ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella menneet rikki tällä alueella. Avioliitossa voit toteuttaa seksuaalisuuttasi niin kuin puolisosi kanssa yhdessä sovitte kumman-

kaan pakottamatta tai alistamatta toistanne.

Olen niin yksin Jo luomisen perusteella olet kiinnostava. Seksuaalisuutesi on kaiken takana. Voit itse tehdä tuon kiinnostavuutesi eteen jotakin. Älä osta aivan kaikkia vaatteita kirpputorilta tai marketin alennusmyynnistä. Pyri kehittämään makuasi. Seuraa, miten muut pukeutuvat, kysy neuvoa myyjiltä, parturilta tai vaikka kauneussalongista. Saat toki asettaa itsesi eli Jumalan äärettömän kalliin luomistyön sen paremmin esiintuoviin kehyksiin. Miehet voivat hoitaa itseään leikkaamalla nenä- ja korvakarvansa ja nyppimällä ukkokarvansa kulmista pois, hoitamalla partansa siististi, niin että viikset eivät ole liian pitkät ja hernesopan jäännöksissä. Meillä on myös vastuu siitä, miten elämme ja käyttäydymme. Hanki vähän sopivaa tuoksua. Voisiko minusta joku välittää? Se on monen kipeä kysymys. Luin pääsiäisen aikaan kiinalaisista vanhemmista, jotka etsivät työuran täysin vieneille lapsilleen puolisoa mainostauluilla puistossa. Suomessa ja monessa muussa kulttuurissa oli vanhastaan niin sanottu puhemiesjärjestelmä. Tilastot kertovat, että yksinäisten määrä maassamme lisääntyy. Pitäisikö pohtia tuollaisen järjestelmän uudelleen virittämistä? Voisitko Sinä olla apuna ujolle, yksinäiselle lähimmäisellesi? Loputtomalta tuntuvassa yksinäisyydessään moni unohtaa Raamatun hyvät opetukset ja suostuu nykyisen kulutusyhteiskunnan osaksi saadakseen rakkautta. Jos joku ei suostu seurustelemaan kanssasi, jos et suostu seksiin, niin muista, että rakkaus ja pakottaminen eivät kuulu yhteen. Tosi rakkaus odottaa.

Hannu Kippo Kuva SXC / Bethany Carlson

Saat alkaa alusta

esta hasta kirjasta viipurilais Luin kauan sitten van kir mio tuo in nuoren pap naisesta. Hän pysäytti ellä ole hän ei ett oi, san pi kon edessä kadulla. Pap illalla e junalle, mutta kutsui nyt aikaa, kun on kiir oa, san nyt jo kin ten ”Voin kui käymään pappilaan. essä kaikki ver ja ä ess nim sen että saat uskoa Jeesuk ehti iksi”, pappi sanoi ja kiir syntisi anteeksi annetu junalle. sapilaan. Itki. Ei sanonut Illalla nainen tuli pap i itkien. naakaan vaan poistu in emmin saman pastor Muutama vuosi myöh naililla ijuh lisilla evankelium eteen tuli valtakunnal nen, joka sanoi: minua? – Pastori ei taida tuntea ne. tun n kaa ella – Ei, en tod , joka pysäytti teidät – Olen se sama nainen pilaan itkien ja poispap i tul ja kerran Viipurissa ä en n kertoa pastorille, ett tui sieltä itkien. Nyt voi ä. Olin äss häd nin syn tä Tei suinkaan pysäyttänyt paltulin tarjoamaan Teille maksullinen nainen ja sen suk Jee n saa ä ett te, sanoit veluitani. Mutta, kun en saanut niin si, eek ant i tin syn veren tähden uskoa ntasin syntien anteeksia rauhaa ennen kuin löy ä. ess ver muksen rauhan tuossa

Kysymyksiä: •

Mieti, mikä meitä miehinä ja naisina yhdistää ja erottaa?

•

Jos haluni ja ilmoituksen sana, Raamattu, ovat vastakkain, kumman tulee kristityn elämässä saada ratkaista?

•

Mitä mielestäsi kertoo toisesta ja hänen rakkaudestaan se, että hän haluaa pakottaa toista vastoin tämän tahtoa?

•

Mitä mietit avioliiton tärkeydestä, kun Jumalan sana puhuu siitä sekä luomisen, lunastuksen että pyhityksen yhteydessä?

•

Mitä Jeesus opetti avioerosta Markuksen kymmenennessä luvussa?

•

Mitä seksuaalielämän muotoa kuvaillessa Raamattu sanoo: Jumala on jättänyt heidät?

•

Lue raamatunkohdissa oleva psalmin teksti ja mieti sen valossa itseäsi, olemustasi, seksuaalisuuttasi, ja mieti sitten Raamatun antamia turvallisia rajoja seksuaalisuudelle.

•

Kaikkein tärkein kysymys on, että elät Jeesuksen omana. Siitä saat voiman aloittaa langenneena alusta.

Nuotta 4/2008

7

Kauneus ”

tulee sisältä”

– KULUNUT FRAASI VAI TOTIST A TOTTA?

Media luo kuvan hehkuvasta, seksikkäästä, laihasta ja muutenkin kaikin puolin täydellisestä naisesta. Nuoret tytöt lähtevät kilvan tavoittelemaan tuota harhakuvaa ja kompastuvat hyvin helposti matkalla syömishäiriöihin ja masennukseen. Miksi? Miksi kaikki tämä, vain jotta näyttäisi kauniilta? Nuotta haastatteli Tuula Portinia, joka on teologi ja vuoden 1986 Miss Suomi.

8

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

CAN’T U C THE CRUCIFIX

16.5.2008 KLO 19-24

Miten tulisi suhtautua median luomaan minäkuvaan? – Kriittisesti. Media pyrkii kääntämään katseemme lähimmäisen sijasta itseemme. Se pyrkii tekemään meistä ihmisiä, jotka ajattelevat ”mulle, kaikki, heti!” Tuolla itseensä keskittyvällä tiellä elämä valuu hukkaan sen sijaan, että keskittyisin kyselemään, mitä Jumala elämältäni haluaa.

ÄÄNEKOSKEN PAINOTALOLLA

Miksi seuraamme muotia ja mitä haittoja siitä on? – Seuraamme muotia siksi, että muodin luojat ja media ovat saaneet meidät uskomaan, että olemme jotenkin ulkopuolisia tai outoja, jollemme kulje massan mukana. Muoti laittaa meidät ostamaan ja kuluttamaan yli tarpeemme, ja se kuormittaa ympäristöämme sekä köyhdyttää kukkaroamme. Itse kannatan kierrätystä ja kirppiksiä. Periaatteeni on jo pitkään ollut se, etten osta mitään ellen tarvitse. Miksi on väärin rakentaa itsetuntoa ulkonäön varaan? – Koska olemme paljon enemmän kuin pelkkä ulkonäkö. Hyödyllisempää olisi syvemmällä tasolla kysellä: ”Kuka minä olen?” Sitä paitsi kauneus on katoavaista. Meidän tulisi ylipäätään rakentaa elämämme kestävien, iankaikkisten arvojen varaan. Mitä Jumala sanoo ihmisen arvosta? – Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja hän on lunastanut syntiin langenneen ihmisen kalliilla hinnalla, ainoan Poikansa, Jeesuksen verellä. Ihminen on siis äärettömän arvokas Jumalan luomana ja lunastamana. Mitä Jumala haluaisi sanoa ihmiselle, joka ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä? – Jumala varmasti haluaisi rohkaista näkemään itsessä niitä hyviä asioita, joita Jumala on häneen luonut. Ja niitä meissä jokaisessa on paljon! Rippikoulukirjassa sanotaan osuvasti: ”Ainoa kestävä pohja itsensä hyväksymiselle on, että oppii näkemään itsensä Jumalan luomana. Hän on tarkoittanut minut sellaiseksi kuin olen. Olen arvokas, koska olen Jumalan suunnittelema. Hän pitää minua arvokkaana.”

Tera Sacrecy Punainen lanka Sami Asp

Miten olla iloinen sen ulkonäön kanssa, jonka Jumala on luonut? – Mielestäni parasta olisi se, että elämässä keskeisellä sijalla ei olisi minä ja ulkonäköni vaan lähimmäinen ja se, mitä hyvää voisin hänelle tehdä. Uskon, että kun ihminen saa palvella toista sillä paikalla, johon Jumala on hänet tarkoittanut, hän on onnellisimmillaan. Ulkonäöstä riippumatta. Mitä kauneus merkitsee Tuula Portinille? – Jumala on luonut paljon kauneutta ympärillemme. Kauneus virkistää ja ilahduttaa mieltä. Erityisesti luonnossa oleva kauneus usein sykähdyttää sydäntä. Ihmisessä taas usein puhuttelee sydämen kauneus.

Riina Halme Kuvat Uusi Tie / Virpi Kurvinen ja SXC / George Popa

Juha Heinonen Päivi Niemi Vapaa pääsy!

cuctc@kristitty.net Järjestää Cross Music ry, Sleyn Nuorisotyö, Äänekosken seurakunta

HARRIN TARINA:

Homoseksuaaliset tunteet haastavat kysymään,

millaiseksi Jumala

on minut luonut Harri S. Jukkala eli nuoruutensa herkkyyttään piilotellen, isän rakkautta vajaaksi jääneenä, erilaisena muiden joukossa. Aikuisiällä homoseksuaaliset tunteet hämmensivät mieltä, kunnes mies löysi muutoksen tielle lääkkeinään Jumalan rakkaus, vertaistuki ja muutokseen uskova rukous.

ykyisin Jukkala elää ehyempää elämää avioliitossa, kolmen pojan isänä ja auttaa muita seksuaalisuutensa kanssa säröilleitä Aslan ry:n puheenjohtajana sekä psykoterapeuttina.

Taustalla isän kaipuu Homoseksuaalisuus tuli Jukkalan elämään murrosiässä humalaisten kokeilujen muodossa. – Enimmäkseen ne olivat hauskoja juttuja, joille naureskeltiin, mutta muistan myös kokeneeni hylätyksitulemisen tunteen muiden taholta. Selkeämmin homoseksuaaliset tunteet nousivat pintaan noin 25vuotiaana, kun Jukkala oli jo naimisissa. Syyksi selittyy maskuliinisuuden kaipuu. – Koen heikkoutta ja voimattomuutta omassa maskuliinisuudessa. Kun tämä tarve seksualisoituu, seurauksena ovat homoseksuaaliset tunteet. Isän kaipuusta siinä kai on pohjimmiltaan kyse. Jukkala sai elää lapsuutensa ehjässä perheessä, jonka arjesta isä

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

kuitenkin oli työnsä vuoksi paljon poissa. Kaveripiirissä piinasi oma erilaisuus ja tunne siitä, ettei kuulu joukkoon. – Mun on aina ollut vaikea samaistua toisiin. Ylä-asteella viihdyin enemmän tyttöjen kanssa, koska heidän seurassaan oma herkkyys sai enemmän vastakaikua. Poikien kanssa tuntui aina, että oma erilaisuus korostui. Kovan ulkokuoren alla itki hauraus sisin, jota urheilussa pärjäävä poika pyrki piilottamaan. – Harrastin jääkiekkoa, karatea ja yleisurheilua, siis perinteisiä maskuliinisia lajeja. Urheilussa pärjäsin ja sain osakseni ihailua, mutta se ei täyttänyt omia tarpeitani.

Heteroseksuaalinen avioliitto on Jumalan juttu Murrosiässä Jukkala ei puhunut homoseksuaalisista tunteistaan, ja elä-

mää leimasi masennus. Kun tunteet häkellyttivät aikuisiällä, apu löytyi Aslanista, kristillisestä palvelujärjestöstä, joka tähtää tunne- ja seksuaalielämän kasvuun ja eheytymiseen. – Oli tosi tärkeää löytää miehiä, joilla oli sama tilanne ja jotka hyväksyivät mut. Ihan kuin olisin mennyt kotiin. Ne tyypit siellä tiesivät, mistä puhun, ja puhuivat samaa kieltä. Jukkalalle on aina ollut selvää, että vaikka homoseksuaalisia tunteita tuleekin, hän ei halua elää niiden mukaan. – Ennen uskoontuloakin mulla oli vahva kaipuu perustaa perhe ja

elää heteroseksuaalisessa parisuhteessa. Tulin uskoon 18-vuotiaana, ja ajattelin, että ilman muuta heteroseksuaalinen avioliitto, koska se on Jumalan juttu. Menin naimisiin uskovan naisen kanssa, ja sitten kun niitä homoseksuaalisia tunteita tuli, olin ihan ihmeissäni. Aslanin kautta sain onneksi alkaa eheytyä ja kasvaa miehenä.

Valinnan paikalla Moni homoseksuaalisia tunteita tunteva kokee, että Jumala tuomitsee heidät. Jukkala kuitenkin korostaa, että homoseksuaaliset tunteet ja ajatukset eivät ole syntiä. – Niiden takana on oikeutettuja tarpeita, mutta vastaus niihin ei ole niiden ajatusten mukaan eläminen, sillä Raamattu kertoo, että homoseksi on vasten Jumalan tahtoa.

Perusta oma

blogi

ja saat ilmaiseksi Nuotta-t-paidan. Lisätiedot ja ohjeet: www.nuotta.com

Et ole yksin

Muutos ja heteroseksuaalisuuden kasvu edellyttävät homoseksuaalisten tunteiden hyväksymistä tosiasiana, jota emme ole valinneet, sekä päätöstä olla lähtemättä toteuttamaan niitä. – Vastassa on tiukka kysymys: Uskonko Raamatun ilmoitukseen siitä, että Jumala on luonut minut heteroseksuaaliksi, ja että homoseksi on syntiä? Otanko tämän elämäni ohjenuoraksi ja päätän, etten ala elää homona? On mietittävä, mikä elämääni ohjaa – omat tunteeni vai Raamatun sana. Näin Jukkala kertoo omasta ehdottomasta päätöksestään. – Vaikka tunteet voimistuisivat niin, etten pystyisi enää elämään heteroseksuaalisessa avioliitossa, ainut vaihtoehto olisi elää selibaatissa. En lähtisi toteuttamaan homoseksuaalisia tunteita.

Tänään, reilut kymmenen vuotta Aslanin löytämisen jälkeen Jukkala toteaa, että miehenä kasvamisen prosessi jatkuu edelleen. Paljon on kuitenkin jo muuttunut, ja mies korostaakin muutokseen uskomista ympäristön lannistavista viesteistä huolimatta. – Homoseksuaaliset tunteeni ovat nykyisin jopa harvinaisia. Niitä tulee sellaisten ajanjaksojen aikana, joihin liittyy paljon stressiä ja heikkouden ja epäonnistumisen kokemuksia miehenä olemisessa. Nyt osaan kuitenkin tunnistaa, hyväksyä ja käsitellä niitä. Homoseksuaalisten tunteiden kanssa kamppailevia Jukkala rohkaisee muistutuksella: et ole yksin! – Meitä on paljon, jotka koemme niitä tunteita, mutta tiedämme, ettei se ole tie, jota tulee lähteä seuraamaan. On tärkeää kertoa jollekin, johon luottaa. Totta kai siihen liittyy riski tulla loukatuksi, mutta sen riskin joutuu ottamaan. Muutos on mahdollista! Johanna Tölli Kuvat SXC / Holger Dieterich ja Harri S. Jukkala

Pekka Rahkonen Satu Petri Pelkonen

Kuva 1: Matteus 6: 19. Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kuva 2: Matteus 6: 20–21. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi. Kuva 3: Sananl. 16: 20. Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. 1. Moos. 1:31

LEMPPARI Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: ”Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti.” Luuk. 2: 3–5. Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle. Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi. Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa. Luuk. 23: 23–24.

KESÄLUKIO Englantia Oxfordissa 28.7.–7.8.2008

Kurssimuotoinen KESÄLUKIO 14.–25.7.2008

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

KielitukiKESÄLUKIO 14.–24.7.2008

STARTTI KORKEAKOULUUN • oikeustiede • yleinen teologia • kasvatustiede • psykologia

Olli-Pekka Paakkunen, Lappeenranta – Nämä ovat eniten ajatuksia herättäneet kohdat Raamatussa. Ensimmäinen kertoo ilosta, joka nousee siitä, että Jeesus on syntynyt maailmaan. Voimme rukoilla Jeesusta, joka on kaikkivaltias. – Toinen kohta kertoo pahuudesta, jonka Jeesus joutui kärsimään. Siitä herää ajatus, että Pilatus olisi vapauttanut Jeesuksen, ellei kansa olisi halunnut tuomita Jeesusta. Ellei Pilatus olisi tehnyt kansan valinnan mukaan, hänet olisi otettu pois viralta. Kohdasta käy ilmi, miten kansa eli vihassa. Haastatteli ja kuvasi Johanna Tölli

KIELITUTKINTOJA • viittomakieltä, visuaalista kommunikointia • englantia, ruotsia, saksaa, espanjaa

Turun kristillinen opisto Lustokatu 7 20380 Turku puh. (02) 412 3500 info.tko@tk-opisto.ﬁ www.tk-opisto.ﬁ

JEESUS MESESSÄ

Martti Pyykönen

Antti – keskustelu Tiedosto

Muokkaa

Toiminnot

Työkalut

Ohje

Plus!

Antti <antti@nuotta.com>

Janne: No moikka Antti! Mitäs teille kuuluu? Ei ookkaan nähty pitkään aikaan. Oisko viimeks ollu sillä seurakunnan nuortenleirillä pääsiäisenä? Antti: Moi… Ei tartte teititellä

Tässähän tää…

Janne: Auts… Voi vitsi, ymmärrän kyl että tuntuu pahalta. Kuis nyt noin kävi? Antti: Emmä oikeen tiiä. Siitä on kulunut nyt niin vähän aikaa, että on aikalailla tunteet pinnassa… Tuntuu niin epäonnistuneelta ja yksinäiseltä. Janne: Hei, haluisikko tulla meille tunnin päästä? Voitas lähtee vähän käveleen, jutteleen ja tulla sit meille kattoon vaikka illan leﬀa, ostin justiinsa limua, kun ostarilla oli ale. Antti: Hmm.. kohta.

Toi kyllä kieltämättä houkuttelis. Jospa mä sitten tulen. Nähdään

AB Hienoo… soittele kun lähestyt. Ja hei… Mä alleviivasin tälläisen kohdan siel nuortenleirillä mun Raamatusta: ”Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.” Se on psalmista 139. Lueppa se kokonaan. | Nähdään!

Lähetä Haku

AIOTKO TEOLOGISEEN? Valmistaudu laadukkaasti teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa 6.-9.5. Valmennuskurssi on tarkoitettu Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan pyrkiville. Kurssilla käsitellään pääskoekirjat, hiotaan luku- ja vastaustekniikkaa aineistokokeeseen sekä selvitellään teologian opiskelun pulmakohtia. Kurssin hinta: 85 euroa. Järjestäjät: Suomen Raamattuopisto, Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys, Suomen teologinen instituutti Lisätietoja: p. (09) 512 3910, sähköposti: info@sro.fi internet: www.sro.fi

N UOTA N H U H T I R I S T I K KO

Ristikon laati Mikko Piiroinen. Oikeat vastaukset seuraavassa Nuotassa.

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

Nuotta 3/2008

3

Toimittanut Tuomas Luoma

Lähetä uutisvinkki: uutisvinkki@nuotta.com

JA MÄÄ Kotimaa Ehtoollisella käynti lisääntyy Ehtoollisella käynti on lisääntynyt luterilaisessa kirkossa. Yhä useammassa jumalanpalveluksessa vietetään ehtoollista ja yhä useampi myös käy ehtoollisella. Kasvu on jatkunut jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan. Tuoreimmat vuoden 2007 tilastotiedot kertovat kasvun jatkuvan. Kun vuonna 2006 ehtoolliselle osallistui yhteensä 2 494 000 kävijää, vuonna 2007 heitä oli 2 533 000. Syy jatkuvaan kasvuun nähdään usein jumalanpalvelusten uudistusprosessissa. – Taustalla on ollut pitkäkestoinen ja merkittävä jumalanpalveluskäytännön murros. Ennen jumalanpalveluksessa tärkeää oli puhuttu sana – esimerkiksi saarna ja raamatuntekstit. Nyt sana ja ehtoollinen yhdessä ovat jumalanpalveluksen ydin, kertoo Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkielämän yksikön johtaja Kai Vahtola. Lähde www.evl.fi

Uskonnon ylioppilaskokeen kysymykset vaikeita

Nykymuotoisessa ylioppilastutkinnon reaalikokeessa kokelas voi suorittaa vain yhden tai halutessaan useampia kokeita. Keskittyminen yhteen tai kahteen aineeseen parantaa kokelaiden tietämystä, nostaa kokeen tasoa ja kiristää myös pisteytystä. Professori Risto Saarinen vakuuttaa lukio-opetuksen riittävän ylioppilaskokeissa:

– Harrastuneisuudesta on tietenkin etua, mutta sitä ei vaadita. Lukemalla kurssit pääsee ihan laudaturiin asti. Tänä keväänä erityistä perehtyneisyyttä vaadittiin esimerkiksi Vanhan testamentin apokryfikirjoja käsittelevässä kokeen kuudennessa kysymyksessä. Lähde Kotimaa Kuva SXC / Arjun Kartha

Kristian Meurman Tasaus-lähetiksi Idols-kilpailussa menestynyt Kristian Meurman on ryhtynyt Suomen Lähetysseuran Tasaus-keräyksen lähettilääksi. Tasaus-keräys on Suomen Lähetysseuran tiedotus- ja varainkeruukampanja, jolla tuetaan kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa.

EU kehottaa Turkkia kunnioittamaan uskonnonvapautta

Ulkomaat Autoileville papeille nollatoleranssi Unkari on alkanut soveltaa kaikkiin autoilijoihin yhtäläistä nollatoleranssia alkoholin suhteen. Uusi laki kumoaa vanhan lain, jonka mukaan autoilevilla papeilla oli ”työvaatimusten vuoksi” erivapaus ajaa autoa alkoholin lievän vaikutuksen alaisena. Unkarin valtio ja katolinen kirkko sopivat vuonna tehdyssä konkordaatissa 1974, että ehtoollista nauttineiden pappien promillemääriä katsottiin muita autoilijoita lievemmin. Lähde LogosMedia

Ortodoksipiispa vastustaa naisten meikkausta

Lähde SLS

Uskonnollisuus tekee onnelliseksi Tuoreen tutkimuksen mukaan uskonnolliset ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ei-uskovat. Professori Andrew Clark Pariisin kauppatieteellisestä korkeakoulusta toteaa, että uskonnolliset ihmiset selviävät helpommin järkytyksistä, kuten työn menettämisestä tai avioerosta. Clarkin tutkimuksen mukaan uskonto on eräänlainen suojamuuri, joka suojaa elämän pettymyksiltä. Psykologian professori Markku Ojanen selittää onnellisuutta monella eri tekijällä. – Uskovaiset varmasti kokevat elämänsä mielekkääksi ja arvokkaaksi, sillä ajatus ihmisestä Jumalan kuvana on vahva. Uskonnollisilla on myös usein hiukan enemmän ihmissuhteita sekä terveellisemmät elämäntavat. Myös avioliitto on ihmiselle hyväksi, Ojanen listaa. Uskonnollisuuden ja onnellisuuden suhteesta on esitetty myös toisenlaisia argumentteja. Vaikka uskonnollisuus voi antaa elämälle tarkoituksen, se voi joidenkin mukaan johtaa myös huonoon itsetuntoon ja epäonnistumisiin. Tutkijat ovat kritisoineet myös onnellisuutta itsessään, sillä se on tutkimuskohteena hyvin häilyvä ja henkilökohtaisen kokemuksen varassa. Lähde Kotimaa

Euroopan unioni on kiinnittänyt jälleen kerran huomiota Turkin ihmisoikeus- ja uskonnonvapaustilanteeseen. EU:n ulkoministerit asettivat 19. helmikuuta kahden vuoden aikarajan tilanteen parantamiselle Turkissa, mikäli Turkki haluaa jatkaa EU-prosessiaan. EU kehottaa Turkkia kunnioittamaan uskonnonvapautta. EU vaatii maata myöntämään ei-islamilaisille yhdyskunnille juridisen henkilön aseman. Niiden tulee saada oikeus uskonnonopetukseen ja hengellisten johtajiensa koulutukseen. Turkki ei voi myöskään rajoittaa ulkomaalaisten toimintaa turkkilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä. Ulkoministerit myös edellyttävät Turkilta suvaitsevaisen yhteiskuntailmapiirin rakentamista sekä kansallisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista. Myös naisten ja lasten asemaa tulisi kohentaa. Lähde LogosMedia

Muslimit vastustavat terrorismia

Venäjällä Jekaterinburgin ortodoksinen piispa Vikenti ilmaisi voimakkaasti kantansa naisten meikkauksesta. Vikentin mukaan ”Jumala loi meidät kauniiksi, mutta me vääristämme kauneuden meikeillä”. Hänen mielestään naisten tulisi käyttää enemmän aikaa rukoilemiseen ja vähemmän kaunistautumiseen. Piispa Vikenti on aiemmin tullut tunnetuksi lausunnoistaan, joissa hän tuomitsi tietokonepelit. Piispan vastaväittäjäksi on asettautunut kiovalaisen luostarin johtaja Joasaf, joka on kirkollisen nuortenlehden päätoimittaja. Hänestä kirkon tulisi lähestyä nuoria näiden omalla kielellä. – Jos nuori tyttö tulee kirkkoon, ulkoinen kauneus on hänestä aluksi varmastikin tärkeämpi asia kuin hengellinen elämä. Jos kirkko voittaa hänet puolelleen, hänen ajatuksensa voivat muuttua, Joasaf pohdiskelee. Lähde LogosMedia Kuva SXC Kuvankäsittely Tea Ikonen

Yli 90 prosenttia muslimeista vastustaa jyrkästi terrorismia. Niin ikään yli 90 prosenttia muslimeista haluaa demokratiaa ja sananvapautta. Myös länsimaiden teknologista tasoa ihaillaan, sen sijaan perinteisten moraaliarvojen rapistumista arvostellaan. Terrorismia kannattavat perustelevat ajatuksensa tavallisesti poliittisilla syillä, kuten Israelin ja palestiinalaisten konfliktilla, ei uskonnolla. Tieto käy ilmi tuoreesta mielipidekyselystä, jonka amerikkalainen Gallup Institute teki 35 muslimimaassa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 35 000:tta muslimia. Tutkimuksen tekijät arvostelevat länsimaiden tiedotusvälineiden kielteistä islam-kuvaa, jossa pääosassa ovat pyhää sotaa julistavat sheikit. Myös monet haastatellut muslimit ovat pahoillaan siitä, että lännessä kaikki muslimit leimataan usein terroristeiksi. Lähde LogosMedia

Algeriassa suljettava seurakuntia Algerian viranomaiset ovat määränneet kahta suurta kristittyjen yhteisöä lopettamaan toimintansa. Näi-

den seurakuntien johtajat osallistuivat äskettäin Arab Visionin tuottamaan Raamatun opetussarjaan. Eräs Arab Visionin tuottajista, joka on toimittanut tv-opetuskurssia, sanoi hallituksen ratsian tulleen yllätyksenä. Algerian protestanttisten kirkkojen presidentti Moustafa Krim kirjoitti protestoidakseen tapahtunutta ja pyysi kansainvälistä apua. Arab Visionin johtaja on todella huolestunut boikottiin joutuneiden seurakuntien puolesta. – Olemme tehneet työtä näiden seurakuntien kanssa; heillä on ollut merkittävä osa Kabyle-kristittyjen liikkeessä ja he ovat olleet aktiivisia kertoessaan Kristuksesta televisiossa. On selvää, että Algerian hallitus on nyt kiristämässä viime vuonna voimaantulleita antikristillisiä lakeja. Lähde Stefanus

Kristittyjä kuollut Etiopiassa Muslimimilitantit tappoivat ainakin kaksi kristittyä ja vahingoittivat yli kymmentä maaliskuun 3. päivänä Nensabon kaupungissa Etiopiassa. Sotilaat hyökkäsivät seurakuntaan, jossa oli meneillään hengellinen tilaisuus. Lähteiden mukaan hyökkäys on osa wahhabistien alueella asuvien muslimimilitanttien pyrkimystä ajaa kristityt pois muslimienemmistöiseltä alueelta. Tarkoituksena on tuhota kirkkorakennukset ja hajottaa kristilliset ryhmät, jotka tekevät lähetystyötä. Lähde Stefanus

Ympäristö Ilmastonmuutos puhuttaa YK:n kehitysohjelman johtajan Kemal Dervisin mukaan ilmastonmuutoksen suurimmat haitat on mahdollista torjua, mutta se edellyttää radikaaleja toimia.

– Vielä pari vuotta sitten en tiennyt ilmastonmuutoksesta juuri mitään, Dervis tunnustaa. – Nyt pidän sitä aikamme tärkeimpänä kysymyksenä, joka on huomioitava aina, kun puhutaan talouskasvusta, kehityksestä ja tulevaisuudesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat konkreettisesti ympäri maapalloa. Siinä missä Suomessa surraan vähälumista talvea, Bangladeshissa lisääntyneet tulvat huuhtovat mennessään koteja ja Australiassa juomavesivarastot uhkaavat kuivua. Suunnanmuutos ei ole helppo, mutta Dervisin mukaan täysin mahdollinen. – Se edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Rikkaiden valtioiden on näytettävä esimerkkiä, mutta myös kehitysmaiden osallistuminen on välttämätöntä. Lähde GlobalFinland

Kallis ruoka ongelma kehitysmaissa Ruuan kallistuminen puhuttaa Suomessa, mutta kehitysmaiden perheiden ruokalaskuun maataloustuotteiden hintojen nousu aiheuttaa suhteessa vieläkin suuremman hyppäyksen. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen arvioi, että Suomessa ruuan osuus kulutusmenoista on noin 13 prosenttia. Monissa kehitysmaissa se on 40 –60 prosenttia. – Suuri osa kehitysmaiden perheiden ostamasta ruuasta on raakaaineita, joten esimerkiksi viljan hinnan nousu näkyy välittömästi ruokalaskussa. Teollisuusmaissa raakaaineiden suhteellinen osuus ruuan hinnassa on huomattavasti pienempi, Pyykkönen sanoo. Lähde GlobalFinland Kuva Tea Ikonen

vaihtoehto päivälukiolle

OPISTOLUKIO turvallinen kristillinen opiskeluympäristö ylioppilaaksi 2 - 4 vuodessa täyden palvelun talossa opiskelet, aterioit ja asut maksutta

o ke w.

u kk ar

.fi

Puh. (03) 513 4151

Nuotta 4/2008

SEURISK AVERI Koonnut Riina Halme

Mun kuva

M INÄ Nuutinen NI M I: Taina IK Ä: 6 lan seurakunta linen TA : Tuusu SE UR AK UN nen ja sosiaa nen, persoonalli OLEN : Iloi i ss N: Nykytan HA RR AS TA LE E IS ON A: TU TA misiin liittyvä. M IN US tai joku muu ih Liikunnan ope kki bändit ovat yhtä hyviä. I: Kai PA RA S BÄ ND : innekään. ITÄ TI EDÄN M TÄ IN LS kä voi mennä m ei TY tä is m ke te itään Se kun ei ole m uuntelemaan. K liian nopeasti. A: AV IT TA OLEN , teen asiat aina tinen maa. en lin äl iv rs kä lla Joku eksoot EN OSAA : O SI N KÄYDÄ: SSA TA HTOI iset. PA IK KA , JO m ih t : Muu appi EL ÄM ÄSSÄ meidän nuorisop TÄ RK EI NTÄ tä et Se : SÄ ÄS IV PÄ Ä SS PA RA STA TÄ ä nuortenillassa. oli mukana tässPÄIVÄN JOKU MUU : ilmaa. OLLA hnyt paljon maa nä JO S SA IS IN ja t nu ke ko on Olisin joku, joka

TUUSUL AN PA RA STA TU

NUORI SEU

US UL AN SE

R A KU N TA

Hyvä henki, ja SSA: toistensa kanssase että kaikki tulee toimeen .

PÄ ÄDYI N SE

UR AK UN NA

UR AK

Riparin ja isos UNTANUORE KSI: koulutukse RI PA RI : O ma ripari oli ka n kautta. ikista paras. Kaikki olivat in toimeen kaikki nostuneita ja tulivat en kanssa. US KO : Se on tosi tärkeä asia . Semmoinen johon voi aina turvata. RU KO US : R ukoilen joka ilt a. Se on avunpyyntö, jossa hu Siitä tulee levo olet voi tuoda Jumalalle. llinen olo. RA AM AT TU : Aina ku n lukee Raamat niin tietää koko tua, ripariaikoihin. ajan enemmän verrattuna P hyviä vinkkejä salmeissa erityisesti on .

Ryhmäkuva

VA IK UT TA VI N TA PA

Se kun Jeesus ku HTUMA RA AMATUSSA : oli ristillä meidä puolesta. n kaikkien

TU US UL AN TO P 5

NA STAT ME INI NG

. Nuortenillat 2. Isoskoulutus 3. Leirit/tapahtumat 4. Ompeluseurat* 5. Nuortenmessut

*Ompeluseura on juuri rip seura, johon he voivat ilm arin käyneille suunnattu ja tekemään kaikkea siih aiseksi tulla ompelemaan en liittyviä asioita. Om pe-

Nuotta 4/2008 2008 | www.nuotta.com

luseurojen jälkeen pidetä teena olisi, että riparilai än vielä hartaus, ja tavoitset jäisivät vielä seurojen jälkeen alkavaan nuort eniltaan. RA AM AT UN KO HT A:

Päivällä ei aurinko vahin yöllä. Herra varjelee sin goita sinua eikä kuunvalo ut suojelee koko elämäsi. He kaikelta pahalta, hän askeleesi, sinun lähtösi rra varjelee kaikki sinun ja tulosi nyt ja aina. Ps. 2: 6–8

KOLUMNI

Harri Helenius

Mitä oli k aan R a KK au S ? CITY-LEHDESSÄ kyseltiin 70:ltä nuorelta, mitä on rakkaus. Vastauksia oli tullut monenlaisia ja niissä kantavana teemana oli yleensä turvallisuus, epäitsekkyys ja luottamus, mutta myös usein sydänsurut ja kaipaus. Itse kirjoittelin lukioaikana vihkon sivuun rakkaudesta paljon ajatuksia. Yhdessä raapustuksessa luki, että ”ihminen joka rakastaa minua, potkii takapuolelle silloin kun vajoan itsesääliin ja pudottaa maan pinnalle kun leijun liian korkealla”. Rakkaus on kummallista sen takia, että jokainen tietää mitä sillä tarkoitetaan, mutta kukaan ei voi tarkasti määritellä sen olemusta. Rakkauden määritettä ei ole hakattu mihinkään kallioon. JUMALA SANOI Jeesuksen suulla meille: ”Minä olen rakkaus.” Se antaa meille hyvin laajan kuvan, mitä Jumala meille voi olla. Jos määritteet laitetaan suoraan City-lehden vastaajien vastauksiin, Jumala on turvallinen, epäitsekäs ja luotettava, mutta aiheuttaa myös sydänsuruja ja kaipausta. Todellisuus voi olla näitä kaikkia, mutta on varmasti myös paljon enemmän. Rakkaudessa ja Jumalassa on myös se yhteinen asia, että jokainen tietää mitä tarkoitetaan, mutta rakkautta tai Jumalaa ei voi nähdä. Lähes jokainen haastateltu sanoi silti uskovansa rakkauteen. Meidän suhteemme Jumalaan on toivottavasti samanlainen – usko pysyy vahvana, vaikka vastoinkäymisiä tulee. MIELENKIINTOINEN kommentti löytyi nuorelta mieheltä, joka sanoi, että ”rakkaus on sitä, että on valmis antamaan toiselle kaiken anteeksi”. Tämä on myös suurinta Jumalassa, joka on rakkaus: A.R.M.O. – ansioton rakkaus meidän osaksemme.

Jenni Sanssi

MISSION POSSIBLE

an asukosenttia yli 127 miljoon Japanissa vain 0,87 pr essa ev. om Su n ttyjä. Sen sijaa kaan väestöstä on kristi Millaista tä. tös es ,7 prosenttia vä lut. kirkkoon kuuluu 81 vana voi ulu ku än mmistöryhmä he vä ja nä tty sti kri elämä ssa? Sen ja sumopainin kotimaa siis olla sushin, mangan n Takaki. Ke n ine ila sa asuva japan tietää nykyisin Suomes

aki sai kasteen Topisto-opiskelija Ken Tak ääsiäisenä 1991 nuori ylio asuu Suomessa ja , issa mis nai 8 Takaki on kiossa. Nyt vuonna 200 ntekijänä. Ken Taista kirjallisuutta Sleyn työ kääntää japaniksi luterila tettiin. kas et hän t vuodesta 1991, jolloin kakin elämä on muuttunu gen ja myös usHen än Pyh sain ä teen yhteydess – Uskon, että pyhän kas in seurakunnan nnu vieraa vaikeuksia elämässäni ja ossa. Monien kon. Kasteen jälkeen tuli usk t ollu en in Voin sanoa, että sillo aa. aik n siki jok ä est s aloin kuleyd taa yht untaani ja palautti minut kotiseurak vaiheiden kautta Jumala too uskoontulostaan. kea uskon tietä, Takaki ker

Ken Takaki: SYN TYN YT Japanissa 99 Tokiossa KA STE TTU vuonna EN vuonna 996 MU UTTAN UT SUO ME

VAT vaimo AnnaJapanin lähetti, yn Sle n ine ent , Kaisa hia ria ja lapset Akira, Ma ja Jos Sleyssä lee nte ske työ LÄ TÄLLÄ HET KEL issa internet-lähetystyön par

PER HEE SEE N KU ULU

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

Japa nsias

L E N Y T I T S I R K

E LÄMÄÄ

työntekijä kunnan ainoa palkattu ät jaetaan on pappi, ja muut tehtäv . ken kes n seurakuntalaiste positiivi– Kristityillä on nykyään t yhteisevä tek nen maine, koska he den töikau rak aita okk kunnassa arv olleet myös t ova t hää set tilli Kris tä. ten suosiosei-kristittyjen japanilais aan uskova san n ala Jum lta sa. Toisaa jatkuvasti n kristitty joutuu edellee muassa un mu on äer tekemään pes in sereyvi liitt in oih Uusivanha evankeliumi ont usk muihin ret ulottumonien jaJapanissa lähetystyön juu monioihin. Se pahoittaa too ker aki toteaa. Tak aki an. Tak oria ltä, hist mie älle vat pitk panilaisten on Jaorian alkaVaikka kristittyjen määrä Japanin lähetystyön hist nFra i in sankk läk mu siel t iitta evä jesu van siitä, kun panissa pieni, pät ilarit ön Japausp sty per ety läh isen itti ym alo pys ier a Xav oss cisco mat usk n, ine em luk nissa vuonna 1549. kuin täälläkin: Raamatun ssa ruvae en, kas min n ärä käy a mä siss n luk Kristittyje jumalanpalve ara vaino yhteydessä heitä alettiin vainota. Ank koileminen ja uskovien siltta mu n ylläpitta, ide vuo asio jatkui lähes 300 oleminen. Näiden vät usvoimin ytti in säil a om ei jotk n ä, ine niit oli ihm loinkin tämiseen ttyinä. n Jumalan itaa tarv ä siin n vaa ty, konsa ja elivät piilokristi pys ani avasi Takaki. Vasta vuonna 1853 Jap sanan voimaa, muistuttaa oin Sill . aille om ulk en elle uud t ove testanttisten Jumala pitää huolen sekä katolisen että pro ivat alko at aaj ova kristitty arn ssa ety läh kirkkojen – Jumalan sanaan usk vaino pääten a ja kaikkillin ass Vira ailm in. ma ani alla Jap a kki tull on kai nos pai en isessa väaid utt om olu ulk tyi vuonna 1873 na aikoina ollut abs anissa läkenelJap ole ei nyt Se teh ä. on äss y Sle yhm ta. tukses hemmistör . tien ttaa läh sta ope alu se hetystyötä 1900-luvun lekään helppoa, mutta onusk Her on än ssa mm ani ene Jap n aan – Nykyisi meitä luottam (Ps. a siis voi isiin ans ihm tah an a ma Kuk . vaa aus tur n vap non raan kui uskonsa aa ja jatkaa periaatteessa tunnustaa 118: 8), Takaki huomautt , iset ihm t eise läh tta mu avoimesti, vielä: ja ystävät, aa tarviesimerkiksi sukulaiset – Taistelevaa seurakunt ti. ses ltei kie sen Krisan suk asia Jee : voivat suhtautua taan myös Japanissa nustin liumin tun ja nke iin eva n tett työ kas ut itus sov Kun min tuksen sava een vak aut oi akk toiv uskoni äidilleni, hän julistamiseen, lähimmäisr ihen en äist allin imm ”tav si läh ja tuli a ksi ust ti, että min Jumalan kunnia . aki Tak ttää seli , en” ksi. min parhaa ssa suolä muisSeurakunnat ovat Japani Lopuksi Ken Takaki vie una ratt ver iin unt rak seu malaisiin tuttaa: eaa pienimitustyössä pieniä. Ken Takaki tot – Vaikka Kristuksen sov issa unn meille rak ettu seu ann sa on isis missä luterila valmistettu armo suurimnotetja taa ntä vas a jäse oss 20 n usk noi ja olevan ilmaiseksi lä vie ä ovana lisä usk Hän . missa yli 100 jäsentä tavaksi, Jumalan sanaan mujon, en pal uks a ksa kim tut ma en än erä min sen, että kristittynä elä mänsä. kirkkojen juelä o ten kok ttis en tan hän tes pro ssa n kaa itse asia llistuu Japaainen krismalanpalveluksiin osa Mutta se kannattaa. Jok istä ihm 40 tävään ja n llyt noi mie in äär epä kim tua nissa kes titty voi jou eeseen ant joka pyhä. epäedulliseen elämäntil ä luothyv on tta uskonsa takia. Mu dattaa nou ja an ala Turvapaikka seurakunta Jum ään taa hyv seu a . Ylösess aan lais ani jeit Takakin mukaan jap hänen hyviä elämänoh alanistä jum me ä tain pitä nun ala sun Jum on a rakunnass noussut elävä laista toinen mo ksi lisä en lta. uks huo vel pal hyvää pyhäkoulua, mintaa, muun muassa ja nuorten Joha nna Juu palu oma iltakirkkoa, raamattu-, kisto sekä ninopiskeluKuvat Ken Tak akin kuva-ar naistenpiirejä, englan ja iä retk enie Koo n Eug iste ja ala er unt Krem rak SXC / Aron ryhmää, seu japaniään lest mie en Hän . isiä myyjä isia ja osallaiset ovat vastuuntunto toimintaan an unn rak seu listuvat ssa seuraaktiivisesti, koska Japani

tun kohTakakille tärkeä Raama esi huuuks ”Av 15: 50: Ps. ta on ollut minä niin ä, da minua hädän päivän pitää n sinu ja a, tahdon auttaa sinu mien aki Tak ” ua. min n ma kunnioitta elle, hän ös lestä näin on käynyt my in, sillo ui aut pal an ja usko Jumala aan pasan n ala Jum us ttam kun luo lautui.

NUOT TA SELVIT TÄ Ä

Mikä on 90-vuotias Karkun opisto?

Harjavaltalainen Helmi Kontio aloitti opiskelun Karkun evankelisella opistolla vuonna 1928.

MN-leirillä tanssinut Tiina Pöyliö (turkoosin teepaidan alla musta pusero) arvioi evankelista opistoa kodin veroiseksi paikaksi.

Karkun evankelinen opisto täyttää kuluvana vuonna 90 vuotta. Sen suojissa nuoret ovat kautta Suomen historian saaneet oppia tuntemaan evankeliumia ja uskovien ihmisten huolenpitoa.

ynttärivuosi näkyy erityisesti Karkkugospelissa ja Kankaanpäässä pidettävillä evankeliumijuhlilla kesäkuussa. Marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina opisto viettää juhlavuoden pääjuhlaa, johon liittyy lauantai-illan nuortenohjelma. 97-vuotiaaksi ehtinyt harjavaltalainen Helmi Kontio tuli Karkkuun opiskelemaan 17-vuotiaana: – Ensimmäiseksi meille annettiin säkit, jotka piti täyttää oljilla. Teimme itse patjamme, hän muistelee. 1920-luvulla opiskelijat työskentelivät myös keittiössä opintoihinsa liittyen: – Me tytöt vatkasimme vispipuuroa kylmässä komerossa!

Aika täyttyy Maaliskuussa 2008 opistolla asuvat muun muassa kolmen kuukauden raamattukurssilla opiskelevat kokkolalainen Sofia Huolman ja kemijärveläinen Tiina Pöyliö. Kauppatieteiden opiskelujen lomassa huoahtava Pöyliö sanoo sydämestään opiston olevan kuin pala taivasta: – Eihän tällaista voi muualla kokea: koko ajan uskovien yhteyttä, hyvää Raamatun opetusta, lois-

Soﬁa Huolman osallistui raamattukurssin lomassa MN-leirille ja sen taidepajaan.

tavaa ruokaa valmiiksi katetusta pöydästä, harrastusmahdollisuuksia, lepoa… Hänestä opisto on yhtä hyvä paikka kuin koti. Raamattukurssi on antanut tärkeitä oivalluksia: – Olen luonteeltani toimelias ja usein mietin, miten ehdin tehdä elämässä kaiken haluamani. On tunne siitä, että aika loppuu. Hiljattain kuulimme opetusta Jumalan aikakäsityksestä. Hänen perspektiivistään aika täyttyy. Tämä sai minut ajattelemaan asioita ihan uudella tavalla.

Opiston arkitöissä Sofia Huolman haki raamattukurssia varten Evankelisten opiskelijoiden stipendiä ja sai. Hän on opiskellut Helsingissä teologiaa, mutta on keskeyttänyt pänttäämisen luokanopettajan sijaisuuksiin: – Raamattukurssin ansiosta teologian opinnot ovat alkaneet jälleen kiinnostaa. Opisto on hemmotellut monin tavoin. Sekä Tiina että Sofia ovat tehneet opiston arkitöitä vähän samaan tapaan kuin Helmi Kontio aikanaan. Sofia toimi yövalvojana Maata Näkyvissä -leirillä maaliskuun alussa. Tiina puolestaan riensi auttamaan keittiön työntekijöitä yli satapäisen nuorten joukon ruokailtua. Seuraava kolmen kuukauden raamattukurssi Karkun evankelisella opistolla käynnistyy syyskuun alussa.

Erja Taura-Jokinen

Nuotta 4/2008

GOSPEL CENTER

n e n y n y H Jukka

– gospeltuottajan

muo to ku va

Tuottaja on melko epämääräinen käsite tavalliselle musiikinkuluttajalle. Tuottaja ei varsinaisesti sävellä eikä sanoita. Tuottaja ei välttämättä myöskään soita instrumentteja levyllä eikä äänitä. Kuitenkin lähes jokaisen levyn kansiteksteissä on tuottaja mainittu erikseen. Muun muassa Kraka-yhtyeen rumpalina sekä Jiffelin tuotantopäällikkönä tunnettu Jukka Hynynen sanoo kokevansa tuottajan roolin kaikkein omimmakseen.

−S

uomessa musiikintuotannon käsitteet ovat pahasti sotkeutuneet, valottaa Hynynen aihepiirin monimutkaisuutta. − Suomalaisten levyjen kansissa saattaa sekä tuottajan että kustantajan kohdalla lukea levy-yhtiön nimi, mikä ei vastaa todellisuutta. Tuottaja kuitenkin liittyy musiikin tekemiseen, eikä esimerkiksi levynteosta aiheutuneiden laskujen maksamiseen.

Tuottajan tehtävät Tuottajan rooli on melko monimuotoinen. Työ on myös hyvin vaihtelevaa, sillä jokainen yhtye ja artisti, jonka kanssa tuottaja työskentelee, on omanlaisensa. − Tuottajan tarkoitus on ymmärtää, mitkä osa-alueet artistissa tai bändissä ovat hyviä ja mitkä vaativat kehittymistä, sekä tarjota vas-

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

tauksia siihen, miten yhtye tai artisti voi parantaa kehitystä vaativilla alueilla, kiteyttää Jukka. − Tuottajan apua artisti tai yhtye voi tarvita esimerkiksi, jos artistilla on jäänyt päälle huonoja maneereja, joita pitäisi kitkeä pois. Tuottajan on hyvä analysoida, mistä pitää ja mistä ei. Ihannetilanne tietysti on, jos artisti ja musiikki on valmista ja tuottaja vain katsoo päälle, että esimerkiksi musiikin tallennusprosessi tehdään hyvin. Tuottajan rooli on isompi tehtäessä töitä sellaisten sooloartistien kanssa, joille tuottaminen aloitetaan niinkin tyhjästä kuin artistille sopivien kappaleiden valinnasta. − Kun taas tuotetaan kymmenen vuotta yhdessä soittanutta rockyhtyettä, voi tuottajan tehtävä rajautua äänitysprosessin valvomiseen, sanoo Jukka ja jatkaa: − Jokainen tuottaja on myös eri-

lainen. Joku tuottaja voi olla lähinnä bändituottaja, joku toinen taas voi olla hyvä ohjelmoimaan. Itse olen eniten pop/rock-tuottaja.

Tuottajan muotokuva

Aloittelevan bändin ABC: 1. TREENATKAA

paljon yhdessä

Tuottajan työpäivä on to2. MIETTIKÄÄ, mikä on yhtyeen oma della monimuotoinen. Työjuttu ja kehittäkää kokonaisuutta päivään kuuluu artistiin ja siihen suuntaan hänen materiaaliinsa tutus3. ETSIKÄÄ tuottajatyyppi antamaan tumista, musiikin kuuntelua palautetta ja auttamaan kehittymisessä: sekä sen hiomista yhdessä tehkää esimerkiksi demo tuottajan kanssa artistin kanssa, äänityksiin 4. TEHKÄÄ paljon keikkoja ja miksaukseen osallistu5. EROTTUKAA joukosta ja tehkää mista sekä musiikin kannalhittibiisejä ta oikeiden tekijöiden kuten miksaajien etsimistä. − Tuottajalla on kaiken aikaa oltava visio lopputuloksesta ja hänen on ohjattava tuotantoprosessia tuon vision mukaisesti, tähmusiikillinen ymmärrys ja osaamidentää Jukka. nen. Monet ovat multi-instrumen− Tuottajan tärkein ominaisuus talisteja, kun taas toisilla on erityistä on ymmärtää melodiaa, rytmiä ja perehtyneisyyttä esimerkiksi puhalsanoituksia sekä erottaa valmis timiin tai jousiin. − Jotkut ovat alkaneet tuottajiksi musiikki keskeneräisestä. Näiden luontaisten ominaisuuksien lisäksi artisti- tai muusikkopohjalta kokeon hyvä opetella soittamista, mu- muksen kautta. Toiset taas ovat lähsiikkiteknologiaa sekä musiikinteo- teneet alalle puhtaasti fiilispohjalta riaa. Myöskään sosiaalisista taidois- ja luonnostaan erottaneet hyvän ta ei ole koskaan haittaa, hymyilee biisin huonosta. Itse olen taustaltani Jukka. pop/jazz-musiikkipedagogi. OpettaTuottajilla on usein vahva yleis- janhommia en kuitenkaan ole paljoa

tehnyt, sanoo musiikkialan yrittäjänä vuodesta 2001 toiminut Jukka.

Gospelin haasteet Huolimatta tuottajien tärkeästä roolista on heitä alkanut näkyä erikseen nimettyinä henkilöinä gospellevyillä vasta viime vuosina. Suomalainen gospel ja sen luonne tuo omat haasteensa tuottajalle. − Levynteon budjetti on gospelissa usein pienempi ja ostavaa yleisöä vähemmän. Usein gospellevyt pitää tehdä nopeammin ja halvemmilla kamoilla, mikä tekee laadun säilyttämisestä haastavaa. Silloin kun on enemmän rahaa levyntekoa varten, voidaan myös palkata useampia spesiaaliosaajia tuotantoon, pohtii Jukka. − Gospelia tehtäessä pitää myös miettiä, kenelle musiikkia ollaan tekemässä. Tämä vaikuttaa tietysti sanoituksiin. Kuitenkin haluan itse seistä rehellisyyden sekä avoimuu-

den takana sanoitusten kanssa, sanoo Jukka ja vertailee: − Kaupallisen musiikin yksinomaan myynnin edistämistä varten tehtyjä tuotannollisia ratkaisuja voidaan verrata gospelissa vallitseviin ”pakollisiin sanoihin” kappaleissa: käytetään tiettyjä sanoja väkisin, jotta saavutetaan päämäärä ja musiikin voidaan sanoa olevan gospelia. – Tällöin musiikista saattaa kuitenkin kadota aito rehellisyys. Myös gospelissa tuottajan ja artistin pitää saavuttaa yhteisymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja kenelle. Tarkka ja yksiselitteinen kuvaus tuottajan roolista jää siis edelleen saavuttamatta. No, onko se ihme, kun koko musiikin synty- ja tekoprosessi on suuri mysteeri ja jokainen yksittäinen levyprojekti on luonteeltaan ainutlaatuinen. Tuomas Auvinen ��

Kuvat Erne Hakala

CY CMY

��

�� ww w.

m jukk ahynynen.co

��

GOSPEL CENTER

A U G U S T

hakee särmää HAULIKOSTA

ja laulaa ARMOKESKEI

ändin laulaja-kitaristi Esa Klapuri ehti töiltään hetkeksi istahtamaan lounaalle. Mies on ammatiltaan musiikkipedagogi. Pitkänhuiskea muusikko riensi tapaamiseen Kälviältä musiikkiluokanopettajaa tuuraamasta, ja haastattelun jälkeen olikin jo kiire pitämään soittotuntia Keski-Pohjanmaan konservatoriolle. Levyprojekti alkoi viime syksynä valmistuneesta Kivi-sinkusta. Sinkun teko maistui niin hyvältä, että bändi halusi tehdä pitkäsoiton. Levyn tuottajana toimi Jonas Olsson ja kustantajana Aikamedia. Uudella levyllä kuultavat biisit ovat pitkälti Esan käsialaa. Sanoituksissa bändi on perusasioiden äärellä, mikä juontuu laulajan omista kokemuksista. – Olen elänyt lain alla, pyrkinyt omien tekojen kautta harjoittamaan kristillisyyttä. Muutama vuosi sitten armo kirkastui ystävän neuvoessa lukemaan Lutherin Isoa katekismus-

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

ta. Tämä kuuluu levyllä vapautuneisuutena. Ei tarvitse eikä voi itse ponnistella pelastuksen saavuttamiseksi.

sellaista alkuvoimaisuutta. Sanoittajana haluan ilmaista voimakkaita asioita. Mukana on miehekkäitä ja poikamaisiakin juttuja.

Vakavia poikia?

Kymmenen vuoden varrella

Bändin promokuvat uhkuvat suomalaista vakavaa äijäenergiaa. – Vakavuus ei ole mitenkään tarkoitushakuista, ja on joukossa iloisempiakin kuvia. Ei me vakavia poikia olla. Osittain syy voi olla kuvausolosuhteissa. Ulkona oli todella kylmä pelkät puvuntakit päällä – ehkä se veti vakavaksi, Esa tuumii. Kuviin on eksynyt myös vanha haulikko. Mitä sillä halutaan kertoa? – Haulikon avulla haluttiin hakea särmää. Jos ei hae rajoja eikä kokeile, niin kaikki on keskivertoa ja tylsää. Bändin idea on ollut aina kokeilla kaikenlaista, ehkä vähän liikaakin. Augustin musiikkia on joskus kuvailtu perussuomalaiseksi. – Ehkä musiikissamme on jotain

Kymppijuhliaan viettävä August on muuttunut vuosien varrella. – Sellainen kiva asia on tapahtunut, että ollaan opittu soittamaan – ainakin jotenkin. Ja kun pitkään soittelee yhdessä, niin yhteistyö helpottuu. Lisäksi lauluääneni on muuttunut täysin. Aiemmin mulla ei ollut minkäänlaista laulutekniikkaa, Klapuri summaa. Musiikin tekeminen on kivaa vielä kymmenen vuoden jälkeenkin. – Juuri poikien kanssa pohdittiin, miksi ja miten bändi jaksaa tehdä kymmenen vuotta töitä. Voimaa saa siitä, kun homma perustuu kaverisuhteille. Miksi bändi haluaa tehdä juuri gospelia? – Gospel on luontevaa. Mielel-

lään sitä laulaa asioista, jotka on tärkeitä itselle. Evankeliointinäky on myös koko ajan kirkastunut. Bändin historiassa on sattunut myös ikäviä asioita. – Meidän miksaaja Santapakan Mika oli juuri tullut uskoon. Ehdittiin Mikan kanssa tehdä muutama keikka. Mika oli innoissaan tästä touhusta, mutta hän kuoli tapaturmaisesti. Hän oli rakennustyömaalla ja tippui talon katolta. Se jotenkin entisestään selvensi niitä ajatuksia, että tekemällämme työllä on merkitystä. Tiedettiin, että Augustin Syvät vedet -levyllä oli ollut merkitystä Mikalle.

Isi on idoli Bändin johtoajatuksena on tänä päivänä evankeliumin levittäminen. – Ristin sanomasta kaikki lähtee liikkeelle, ja siihen pi-

BÄNDI: laulu/kitara rummut SAMI sähköbasso JUHANA kitara TUOMO kitara ESA

JUHA

Vuoden alussa kälviäläiseltä August-yhtyeeltä ilmestyi pitkäsoitto Ennen kesää. Yhtyeen pojat kuvaavat musiikkiaan kuulaaksi kuin kevätaamu. Musiikki sisältää voimallisia melodioita, maalailevia kitaroita, herkkyyttä, lämpöä, juurevuutta, särmää ja kirkasta evankeliumia.

KEISESTÄ ELÄMÄSTÄ tää aina palata. Toki edelleen meillä on mukavaa yhdessä ja musiikki on kiehtovaa. Yhdessä luominen ja uuden löytäminen on todella hienoa, laulaja hehkuttaa. Augustin musiikki on nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua. Faneja kuitenkin löytyy jokaisesta ikäluokasta. – Omat lapset on väkisinkin joutuneet kuuntelemaan lauluja. Isi taitaa olla idoli. Muutaman lehtihaastattelun jälkeen olen noussut Lordin kanssa samalle viivalle lasteni mielestä, Klapuri naureskelee. Tulevaisuuden suhteen bändi haluaa kulkea johdatuksessa. – Voi olla vaarallista lähteä unelmoimaan liikaa, koska ne asiat eivät ole meidän käsissä. Edelleen on kuitenkin haussa yksi täydellinen kappale, joka koskettaa sekä meitä että suurta yleisöä.

Esa Klapuri

Eveliina Palola Kuva August

Nuotta 4/2008

4

A A MA T T R U K O U S KA

Seuraamalla Nuotan raamattukalenteria luet Raamatun läpi vuodessa. Rukoile rukouspiirisi kanssa yhdessä Nuotan messissä päivän aiheiden puolesta.

14. 4. TAITO

6

   

Joos. 9: 3 – 0: 43 Luuk. 6: 9 – 7: 0 Ps. 83: –9 Sananl. 3: 4

Anna minulle voimaa hylätä kaikki, mikä murentaa uskoa sinuun.

15. 4. LINDA

   

Joos. :  – 2: 24 Luuk. 7: –37 Ps. 84: –3 Sananl. 3: 5–6

Avaa minulle sanasi ja opeta tuntemaan Kristuksen rakkaus.

21. 4. ANSSI, ANSELMI 22. 4. ALINA

7

   

Joos. 22: 2 – 23: 6 Luuk. 20: 27–47 Ps. 89: 4–38 Sananl. 3: 7–9

Varjele lankeamasta epätoivoon,joka estää turvautumasta sinuun.

28. 4. ILPO, TUURE

8

   

Tuom. 8: 8 – 9: 2 Luuk. 23: 44 – 24: 2 Ps. 99: –9 Sananl. 4: 9–0

Kiitos, että olet koko ajan kanssani, vaikka en näe sinua.

   

Joos. 24: –33 Luuk. 2: –28 Ps. 89: 39–53 Sananl. 3: 20–23

Anna minulle rukouksen Henki, niin etten vain puhuisi vaan myös kuuntelisin, mitä sinä tahdot minulle sanoa.

29. 4. TEIJO    

Tuom. 9: 22 – 0: 8 Luuk. 24: 3–53 Ps. 00: –5 Sananl. 4: –2

Auta jättäytymään rakkautesi varaan ja luottamaan siihen, että sinä saatat päätökseen työsi minussa.

16. 4. JALO, PATRIK

   

17. 4. OTTO

Joos. 3:  – 4: 5 Luuk. 8: –7 Ps. 85: –4 Sananl. 3: 7–8

   

Joos. 5: –63 Luuk. 8: 8–43 Ps. 86: –7 Sananl. 3: 9–0

Rukoilemme Jumalan varjelusta Irakin seurakunnalle, jonka kidnapattu arkkipiispa on löydetty kuolleena.

Anna minulle avara sydän, niin että ottaisin huomioon myös toiset.

23. 4. YRJÖ, JYRKI,

24. 4. PERTTI

JYRI  Tuom. :  – 2: 9  Luuk. 2: 29 – 22: 3  Ps. 90:  – 9: 6  Sananl. 3: 24–25

   

Herra, opeta minua rukoilemaan hengessä ja totuudessa Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Rukoilemme vaikean hmongkristittyjen tilanteen puolesta Laosissa. Erityisesti muistamme lapsia, jotka kärsivät viranomaisten kovista otteista.

30. 4.

MIRJA, MIIA , MIRA , MIRVA  Tuom. :  – 2: 5  Joh. : –28  Ps. 0: –8  Sananl. 4: 3–4 Rukoilemme Intian kristittyjen puolesta.

Tuom. 2: 0 – 3: 3 Luuk. 22: 4–34 Ps. 92:  – 93: 5 Sananl. 4: –2

1. 5. VAPPU    

Tuom. 3:  – 4: 20 Joh. : 29–5 Ps. 02: –28 Sananl. 4: 5–6

Vappu, helatorstai Kri stus astu i taiv aase en! Kiitos, että sinä et jättänyt meitä orvoiksi. Kun nousit taivaaseen lähetit lupauksesi mukaan meille Pyhän Henkesi.

5. 5. MAINI

9

   

Tuom. 2:  – Ruut. : 22 Joh. 4: 4–22 Ps. 05: –5 Sananl. 4: 25

ja Muuta pelko toivoksi, epäusko kous heik si, ksek amu luott uulo epäl voimaksi.

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

6. 5. YLERMI    

Ruut. 2:  – 4: 22 Joh. 4: 43–54 Ps. 05: 6–36 Sananl. 4: 26–27

7. 5.    

HE LM I . Sam. :  – 2: 2 Joh. 5: –23 Ps. 05: 37–45 Sananl. 4: 28–29

Toukokuun Nuotta n Rukoilemme Vietnamin kristittyje ilmestyy näinä päivinä! e puolesta, että Jumala antaa heill taa todis ja elää utta viisa ja aa voim vaikeissa olosuhteissa niin, että heidän elämänsä voivat ohjata se. vietnamilaisia Kristuksen luok

on Kiitos Totuuden Hengestä, joka t ja puolustajani, kun koettelemukse ahdistukset kohtaavat minua.

8. 5. HEINO    

. Sam. 2: 22 – 4: 22 Joh. 5: 24–47 Ps. 06: –2 Sananl. 4: 30–3

se Pese se mikä on likaista, kastele mikä on kuivaa, paranna se mikä on haavoittunut.

18. 4.

VALTO, VALDEM AR  Joos. 6:  – 8: 28  Luuk. 9: –27  Ps. 87: –7  Sananl. 3:  Kiitos, että kuulet kaikki hiljaisetkin huokaukseni ja tiedät murheeni.

19    

J L P S

Rukoi päiväl tilante

25. 4. MARKKU,

Auta minua lepäämään lähelläsi kuin lapsi äitinsä sylissä.

Kiitä pidät ja ruk vahvi jatku

MARKO, MARKUS  Tuom. 4:  – 5: 3  Luuk. 22: 35–53  Ps. 94: –23  Sananl. 4: 3–4

2. 5. VUOKKO, VIIVI

   

Tuom. 5:  – 6: 3 Joh. 2: –25 Ps. 03: –22 Sananl. 4: 7–9

Täytä minut Henkesi voimalla, niin että minusta tulee pieni ja sinä yksin olet suuri.

9. 5. TIMO    

. Sam. 5:  – 7: 7 Joh. 6: –2 Ps. 06: 3–3 Sananl. 4: 32–33

Uudista minut Pyhän Hengen lahjoilla.

   

T L P S

3. 5    

T J P S

Ruko kristit rohke liumia

   J  

Ruk seur vah kail

A T T U- J A

S KALENTERI

ildät

ylissä.

IIVI

malpieni

14.4. – 11.5.

19. 4. PILVI, PÄLVI

   

Joos. 9:  – 20: 9 Luuk. 9: 28–48 Ps. 88: –9 Sananl. 3: 2–4

Rukoilemme Sri Lankan päivä päivältä huononevan ihmisoikeustilanteen puolesta.

26. 4. TERTTU    

Tuom. 6:  – 40 Luuk. 22: 54 – 23: 2 Ps. 95:  – 96: 3 Sananl. 4: 5–6

Kiitämme, että Eritreassa pidätetyt kristityt on vapautettu ja rukoilemme, että Herra vahvistaa Eritrean kristittyjä jatkuvan vainon ja paineen alla.

3. 5. OUTI    

Tuom. 7:  – 8: 3 Joh. 3: –2 Ps. 04: –23 Sananl. 4: 20–2

Rukoilemme nuorten iranilaisten kristittyjen puolesta, että he voisivat rohkeasti todistaa ja jakaa evankeliumia iranilaisille.

10. 5. AINO, AINI

20. 4. LAUHA

   

Joos. 2:  – 22: 20 Luuk. 20: –6 Ps. 89: –3 Sananl. 3: 5–6

Opeta minua luopumaan omista eduistani, jos niiden mukaan toimiminen on vahingoksi toisille ihmisille.

27. 4. MERJA    

Tuom. 7:  – 8: 7 Luuk. 23: 3–43 Ps. 97:  – 98: 9 Sananl. 4: 7–8

Kansallinen vä. veteraanipäi tai un nn rukoussu Opeta minua turvautumaan sinuun kaikessa ja jättämään rukouksessa elämäni pienet ja suuret asiat sinun hoitoosi.

4. 5. ROOSA, RUUSU

   

Tuom. 9:  – 20: 48 Joh. 3: 22 – 4: 3 Ps. 04: 24–35 Sananl. 4: 22–24

Anna Pyhän Henkesi olla joka päivä luonani, niin että näen huolenpitosi minusta ja opin ymmärtämään sinun tahtosi.

11. 5. OSMO

. Sam. 0:  – : 5 Joh. 6: 43–7 Ps. 07: –43 Sananl. 5: –3 Helluntai. ten Jos ei heilaa Rukoilemme Venäjän evankelis seurakuntien puolesta, jotka ovat helluntaina, niin ei vahvojen ennakkoluulojen ja tark se mitään.

   

. Sam. 8:  – 9: 27 Joh. 6: 22–42 Ps. 06: 32–48 Sananl. 4: 34–35

kailun kohteena.

   

M ui st a Ä it ie np äi vä – ä! ri äi ty Rukoilemme kaikkien äitien ja isoäitien puolesta.

Koonnut Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com

HARTAUS Jolla on Jumala… VASTA VIIME VIIKOLLA otin jouluvalot pienestä pihakuusesta pois. Olen odottanut lunta ja lumen tuomaa valoa. Lunta ei kuitenkaan ole tullut, joten pieni kuusi on saanut jouluvaloillaan valaista pihaamme. Nyt odotan kevättä. Olen jo nähnyt ensimmäiset joutsenaurat! VIIME KESÄNÄ punoimme rippikoululaisten kanssa rukoushelmet. Joka päivä touhuamisen ja tekemisen keskellä hiljennyimme hetkeksi. Pysähdyimme kuuntelemaan hiljaisuutta ja Jumalaa. Rukoushetki aloitettiin pitämällä kiinni kullanvärisestä, suuresta ja kauniista Jumala-helmestä. Jumala-helmen rukous on: Sinä olet ääretön. Sinä olet lähellä. Sinä olet valo. Jumala-helmi on elämänhalun ja elämänrohkeuden helmi. RUKOUSHELMIEN RUKOUKSET ovat kuin pelastusrengas, joka on kannatellut minua pimeän talven ajan. Kun ulkona on isojen, hiljaa alas leijailevien lumihiutaleiden sijasta satanut vettä, minä olen katsonut pihalla yksin seisovaa pientä kuusta, tarttunut hiljaisuuden helmeen ja rukoillut: ota yksinäisyyteni, olen sinun. Illalla nukkumaan mennessä olen pitänyt kiinni pyhän huolettomuuden helmestä ja kuiskannut: Sinä tiedät, mitä minä tarvitsen. Varjele minut huolehtimasta. Päivän huolien ja kiireiden keskellä rukouksenani on usein ollut Avilan Teresan ihmeellinen rukous: ”Älköön mikään häiritkö sinua, älköön mikään sinua kauhistako. Jolla on Jumala, siltä ei puutu mitään.” Tämä rukous auttaa jättämään murheet Jumalan hoitoon. Tämä rukous tuo valon pimeyden keskelle. Tämä rukous antaa rauhan. Jolla on Jumala, siltä ei puutu mitään!

Eija Joensuu Tuusulan seurakunnan nuorisotyöntekijä Kuvat SXC ja Eija Joensuun arkisto Kuvankäsittely Tea Ikonen

Houkuttava ja koukuttava

Nettiporno on taas pinnalla. Täydellisen sananvapauden nimeen vannovat nettifriikit arvostelevat pornografisia sivuja Internetistä suodattavaa nettisensuuria. Miksi porno on niin houkuttelevaa? Miksi se on syntiä? Miksi siitä on niin vaikea puhua ja miksi netti on luonut uuden ulottuvuuden koko ilmiölle? Pastori Janne Koskela on törmännyt pornoon erityisesti nuorten miesten kanssa käydyissä sielunhoidollisissa keskusteluissa.

−U Janne Koskela

Nuotta 4/2008 | www.nuotta.com

udessa testamentissa kreikan sana porneia merkitsee haureutta ja huoruutta, Jumalan sanassaan kieltämiä esiaviollisia tai avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita, valottaa pastori Janne Koskela termin porno etymologiaa ja jatkaa:

− Pornografia merkitsee siis haureellista seksuaalisuutta sisältävää kuva- ja videomateriaalia. Sen tuottaminen, jakelu ja käyttäminen, liittyipä siihen pornoteollisuuden lieveilmiöitä kuten rikollisuutta tai ei, on aina syntiä kuudetta käskyä vastaan. Pornoteollisuus välittää hyvin suorituskeiskeiseksi, tekniseksi ja ulkoiseksi vääristettyä kuvaa seksuaalisuudesta. Toinen ihminen muuttuu tyydytyksen välineeksi ja menettää persoonallisuutensa. − Jeesuksen puhe vuorisaarnassa sulkee sisäänsä myös pornon, korostaa Janne: ”Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” (Matt 5: 27–28.) − Pornossa rakkaus, toisen kunnioittaminen, palvelu ja elinikäinen sitoutuminen seksuaalisuuden perusedellytyksinä korvataan himolla, hetken tyydytyksellä ja hyväksikäytöllä, sanoo Janne suorasukaisesti jatkaen: − Haureudesta opetetaan Raamatussa myös ensimmäisen Korinttilaiskirjeen kuudennessa luvussa: ”Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiseensa, mutta siveetön teko osuu ihmisen omaan ruumiiseen.” (1. Kor. 6: 18).

itsetyydytystä. Ihminen kykenee elämään myös ilman seksiä, vaikka seksikyllästetty kulttuurimme ei sitä kovin katu-uskottavana vaihtoehtona markkinoikaan, sanoo Janne.

Addiktion noidankehä

Internetin uhat

Pornon yhteydessä puhutaan myös riippuvuudesta eli addiktiosta, jonka vuoksi siitä on niin vaikea päästä eroon halutessaankin. − Pornon käyttäminen aiheuttaa hyvin usein alkoholismiin ja muihin vakaviin addiktioihin verrattavaa riippuvuutta. Mikä tahansa addiktio on hoitamattomana syvenevä kierre, joka uhkaa raunioittaa koko ihmisen, sanoo Janne. − Addiktion syventyessä myös toleranssi kasvaa. Tarvitaan entistä enemmän ja vahvempia ärsykkeitä, jotta addikti saa saman tyydytyksen tai helpotuksen kuin aikaisemmin. Tilannetta voi verrata uhkapeleihin, joissa panoksia pitää koko ajan kasvattaa. Pornoriippuvuus aiheuttaa myös vieroitusoireita sekä eräänlaisen noidankehän addiktin yrittäessä vapautua kierteestä. − Yrittäessään vapautua addikti huomaa yhtäkkiä kaikkien ajatustensa pyörivän riippuvuuden, sen hankkimisen ja käyttämisen ympärillä. Kun hän lopulta antaa periksi ja palaa käytökseensä, siitä aiheutuva huono omatunto ja syyllisyys ajaa taas entistä syvemmälle riippuvuuteen helpotusta etsimään, sanoo Janne.

Mutta jos porno on ollut ajankohtaista jo Jeesuksen aikana, miksi siitä on uusmedioiden ja erityisesti Internetin myötä tullut taas ajankohtainen keskustelun aihe? Janne Koskelan mukaan ilmiö liittyy yksityisyyteen. − Kaikki pornografinen materiaali on haitallista, mutta Internet on tehnyt pornon hankkimisen ja käyttämisen ennennäkemättömän helpoksi. Oman tietokoneen ja kodin lähes täydellinen yksityisyys yhdistettynä netin rajattomiin mahdollisuuksiin on monille erittäin koukuttava yhdistelmä. Materiaalin hankkimiseksi ei siis enää tarvitse lähteä kioskille tai kauppaan ostamaan seksivideoita. Riittää, että avaa tietokoneen. Näin siis klassinen vaara siitä, että törmää aikuisviihdettä ostaessaan isoäitiinsä kaupan kassalla on Internetin myötä poistunut.

Riippuvuus estää sitoutumisen Pornoriippuvuuden noidankehä pyörii siis paljolti samalla mekanismilla kuin esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus. Oman olon lisäksi porno vaikeuttaa myös parisuhteen solmimista sekä sitoutumista. Ajatukset saattavat kieroutua ja korkeat ihanteet koko elämän kestävästä avioliitosta ja sitoutumisesta menettävät arvonsa. − Miksi sitoutua, nähdä vaivaa ja ottaa torjutuksi tulemisen riski, kun näennäisen riskitön, vaivaton ja huoleton seksuaalinen tyydytys vaikuttaa olevan vain muutaman napin painalluksen päässä? kysyy Janne retorisesti. Itsetyydytys liittyy pornoon vahvasti. − Raamattu ei suoraan ota kantaa itsetyydytykseen. Kuitenkin luomiskertomuksesta lähtien seksuaalisuus on tarkoitettu miehen ja vaimon välille. Toiseksi Paavali kirjoittaa, että kaikki on meille luvallista mutta kaikki ei ole hyödyksi, emmekä saa minkään antaa hallita itseämme. Olennaista on se, että kenenkään ei ole pakko harrastaa

Irtiotto ja eheytyminen Pornoriippuvuudesta on vaikea puhua. Syitä voi olla monia, mutta yksi on varmasti pelko siitä, mitä muut ajattelevat. − Kaikki ne kristityt nuoret miehet, joiden kanssa olen asiasta puhunut, ovat kuvitelleet olevansa yksin ja ainoita kristittyjä moisen vaivan kanssa. Kun tuntee olevansa epäonnistunut ja saastunut, ei tee mieli avautua muille. Häpeä eristää tehokkaasti yksinäisyyteen. Asiasta on vaikea puhua myös siksi, että siitä ei puhuta missään. Pornoriippuvuudesta voi kuitenkin muiden riippuvuuksien tapaan päästä eroon. − Tarvitaan rehellisyyttä, Jumalan apua ja toisten ihmisten tukea. Ensimmäinen askel on, että myöntää ongelmansa ja uskaltautuu hakemaan apua. Etsi luotettava sielunhoitaja ja kerro suoraan ongelmastasi. Rippi tuo Jumalan anteeksiantamuksen ja suuren helpotuksen tunteen, mutta ei usein poista riippuvuuden syitä lopullisesti. Siksi tarvitaan päivittäistä parannusta ja kilvoitusta sekä toisten ihmisten tukea. Älä jää yksin, rohkaisee Janne ja jatkaa: − On hyvä muistaa, että myös kuudetta käskyä rikkovat synnit kuuluvat Kristuksen sovitustyön piiriin! Tuomas Auvinen Kuvat Janne Koskelan arkisto ja SXC / Emil Liljeström

a m l e j h o i r a t Fes ! . 5 . 1 n a a t s i julka

Käsiohjelman voit tilata osoitteesta WWW.MAATANAKYVISSA.FI tai numerosta (03) 223 7056.

TAPAHTUM ATORI

Vallankumous pian täällä! Kannen kuva Stockxpert

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 29. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari tommi.hakkari@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Joanna Amemori, Tuomas Auvinen, Riina Halme, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Tuomas Luoma, Sirpa Kinnunen, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Martti Pyykönen, Saara Räty Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Jari-Pekka Järvinen, Sami Liukkonen, Jussi Miettinen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Lauri Parvio, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tea Ikonen, Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen

Nyt se on täällä, ensimmäistä kertaa Suomessa: Revoluzone! Innostava lähetystapahtuma nuorille ja nuorille aikuisille. Revoluzone on kesäaktioiden training camp Ryttylässä 16.–18. 5. 2008. Mukaan mahtuvat kaikki lähetyksestä kiinnostuneet. Älä jätä väliin tapahtumaa – liity mukaan vallankumoukseen. Informaatiota jakavat www.revoluzone.org ja www.nm.fi.

Miika Auvisen keikat 17. 4. klo 18 Riihimäki, Hämeenkatu 14, opiskelijailta 18. 4. klo 19 Helsinki, Tähtitorninmäki, Suomen Lähetysseuran opiskelijalähetys 28. 6. Kankaanpää, Evankeliumijuhlat www.myspace.com/miikaauvinen

1. 5. SoiVappu Vaasan Rukoushuoneella

Nyt Sleyn Isoskoulutukseen.

kello 18.00. Luvassa vappuista menoa, mukana mm. Norman, Esa Luomaranta sekä paljon muuta.

Sleyn Nuorisotyön valtakunnallinen isoskoulutus pidetään Karkun evankelisella opistolla 25.–27. 4. 2008. Mukaan mahtuu ilmoittautumalla Karkkuun (03) 513 4151. Kurssin hinta on 25 euroa. Mukaan on tulossa ainakin Anne Hopeavuori, Liisi Portin, Musti Lähteenmaa, Juha Heinonen, Eki Koskenniemi, Timo Nisula sekä Jukka Peura.

Life’08!? Kansainvälinen Taiteiden Kesä laajenee kesällä 2008. Perinteisten taideworkshopien rinnalle tulevat omat pajat toiminnasta ja tieteestä kiinnostuneille. Kesäkylän annista päästään nauttimaan myös viikonloppuna, kun Nuorten Kesä yhdistyy leirikokonaisuuteen uudella tavalla. Ilmoittautuminen taideleirille alkaa pian, seuraa nettisivuja www.nm.fi!

DOK-leiri Uskossa?!

Sleyn nuorisotyön ripareilla on vielä paikkoja vapaana Tunnetko jonkun, jolla tulevan kesän riparipaikka olisi vielä hakusessa? Sleyn nuorisotyön ripareilla ainakin Karkussa ja Mustajärvellä on vielä muutamia paikkoja vapaana. Ota yhteyttä www.sley.fi/nuoriso.

2.–4. 5. Ryttylä. Vihdoinkin oma leiri DOK-ryhmille! Viikonlopun aikana pohdimme omaa uskoamme ja miten se näkyy arjessa. Avoin kaikille DOK-nuorille. Mukana remuavat Johanna Tuori, Mari Miettinen, Rampe sekä Tode. Ilmoittautumiset 18. 4. mennessä puhelimitse: (019) 779 2250 tai sähköpostitse: doksihteeri@sekl.fi Lisätietoja www.nm.fi.

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET YAP Solutions Oy / Nuotta, PL 22, 01621 VANTAA. Puh. 030 39778 (ma–pe klo 8–16), fax (09) 794 031, tilauspalvelu@nuotta.com Sähköpostia lähettäessäsi mainitse lehden nimi. NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 44 euroa, vuosikerta 48 euroa, ½ vsk. 29 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu

Heroes on Mustajärvi 3.– 4. 5. Mustajärven leirikeskuksessa Mellilässä vietetään viikonloppuleiriä teemalla Heroes. Sankaruutta Mustajärven suoperäisistä maisemista etsivät myös Timo Nisula, Juha Heinonen sekä Jukka Peura. Leiri sisältää opetusta, toimintaa, saunaa ja mukavaa yhdessäoloa. Kaikki tämä vain 10 euroa. Lisätietoja antaa Timo Nisula, Lutterin perikunta www.sley.fi/perikunta.

Can’t U C the Cruciﬁx perjantaina 16. 5. Jokakeväinen Keski-Suomen hypertapahtuma saa painotalolla Äänekoskella sukat pyörimään jaloissa. Kello 19.00 alkavassa tapahtumassa mukana Tera, Punainen Lanka, Sacrecy, Sami Asp, Päivi Niemi sekä Juha Heinonen. Tapahtumaan on edelleen vapaa pääsy. Tänä vuonna entistä vahvemmin mukana pyörii myös juhlavuottaan viettävä Maanalainen levykauppa.

MAINOKSET JA MEDIAKORTTI ilmoitukset@nuotta.com Mediakortti löytyy netistä: www.nuotta.com/medialle/mediakortti ILMOITUSHINNAT Katso mediakortista, hinnat alkaen 100 e TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Lauri Parvio Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINO Uusimaa Oy

MUSAMESSUT VUOSIMALLIA 2008. Perinteinen gospeltapahtuma on yhä voimissaan ja keräsi satapäisen yleisöjoukon. Kuva on lauantai-illan pääkonsertista, jossa supersuosittu Claas-P. Jambor hurmasi yleisön hyvällä musiikilla ja selkeällä sanomalla. Kuva Musamessut / Karoliina Kiviniemi

TUTUSTU:

W W W. S LE Y. FI / N U O R I S O W W W. N M . FI W W W. N U O T TA .CO M

EDELLISEN RISTIKON RATKAISU

NUOTTA TAHTOO VÄLITTÄÄ TOIVON SANOMAA TÄMÄN AJAN IHMISILLE. Nuotta on lehti täynnä ajankohtaista asiaa elämästä, uskosta, ihmissuhteista ja gospelista. Ympäristöteemoja unohtamatta. Eli siis AITOA TAVARAA NUORTEN MAKUUN. Valtavan suosion saanut tarjouskampanjamme jatkuu edelleen. Voit vielä tilata Nuotan vuodeksi kotiisi (jatkuva kestotilaus) USKOMATTOMAAN 32 EURON HINTAAN (norm. 44 €). Saat siis 11 NUMEROA ELI 536 SIVUA TÄYTTÄ ASIAA! Tai jos et vielä ole aivan vakuuttunut Nuotan huikeudesta ja haluat tilata maistiaisen tai vaikka lahjan kaverillesi, kannattaa laittaa korvan taakse Nuotan tutustumistarjous; 3 KUUKAUDEN LEHDET edullisesti vain 9 EUROA. Tällä tavalla saat 144 SIVUA LUETTAVAA suoraan postilaatikkoosi kannettuna.

Tilaa

Nuoren seurakunnan sanoma. TILAA ALLA OLEVALLA LOMAKKEELLA PUHELIMELLA: 030 39778 (MA–PE KLO 8–16) SÄHKÖPOSTILLA: TILAUSPALVELU@NUOTTA.COM NETISTÄ: WWW.NUOTTA.COM

TILAUS ON JATKUVA SÄÄSTÖTILAUS, jonka voit lopettaa halutessasi tutustumisjakson jälkeen. Kestotilaus (jatkuva säästötilaus) on aina edullisin tilausmuoto. Tilaus jatkuu toistaiseksi, kunnes tilaaja muuttaa tilauksen määräaikaiseksi tai irtisanoo sen kirjeellä tai puhelimitse. Voit perua tilauksesi sovitun tilausjakson jälkeen (3 kk tai vuosi).

TILAAN NUOTAN EKAT 3 KK 9 e (norm. 24 e) KESTONA 32 e vuosi (norm. 44 e) VUOSITILAUS 40 e (norm. 48 e)

Hinnat voimassa vain huhtikuun 2008 ajan

NUOTTA

Saaja

MAKSAA POSTIMAKSUN

Nimi Osoite

Nuotta / Kustannus Oy Arkki TUNNUS 5001710

Puhelin Sähköposti Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa.

Maksaja

00003 VASTAUSLÄHETYS

Faktaboks i

Hanna Räty 5 vuotta PE R H E is ä, äiti ja kak si siskoa H A R R A ST U K SE T ku vataidekoulu musikaalin , tek nuortenillat eminen, lenkkeily, N IM I

15-vuotias Hanna Räty nauttii keväästä ysiluokan ponnistusten lomassa. Viime syksynä päättyneestä seurustelusta on jäänyt ihania muistoja ja asiat ovat sillä mallilla, että elämä hymyilee.

IK Ä

Hanna kasvoi

R A A M AT U

N KO H

Ps. 34: 9. H TA ERON KOKEN EI LLE erra on lähel lä niitä, joilla on särk yn taa ne, joilla yt sydän, hän pelason murtunut mieli.

myötä

e klassinen tarina, pikkuinen ja isonen löytävät riparilla toisensa. – Ei se ripariin vaikuttanut mitenkään, nautin riparista ihan riparina, Hanna toteaa. Riparin jälkeen oli tapaamisia, joissa tuli sitten juteltua toisen kanssa vähän enemmän. Juhannusta kokoonnuttiin viettämään riparikaverien ja samassa nuorisoporukassa käyvien kanssa. Siellä Hanna

5 nopeaa

a millaan hieno

U parhaim SE U RU ST EL akku loppu KÄ N N YK KÄ n enapuu enne VI H RE Ä om

ien ja jälkeen kukk us su Ä ÄN I hiljai tapa VI elämän KA H

huomasi toisenkin olevan kiinnostunut, ja pari alkoi seurustella. Välimatkaa oli, sillä molemmat asuivat eri paikkakunnilla. Kesä kuluikin odotellessa seuraavaa tapahtumaa, jossa taas näkisi oman kullan. – Mesetettiin ja tekstailtiin, välillä soiteltiin. Onneks kuitenkin oli paljon tapahtumia! Toiseen ehti tutustua kesän aikana paremmin, kiinnostuksenkohteissa oli paljon yhteisiä ja varsinkin alkuun oli helppoa puhua tulevaisuudesta ja itselle tärkeistä asioista, kuten lähetystyöstä. Hanna kuvaa kesän olleen kliseisesti sanottuna ruusuilla tanssimista.

Hanna kävi avoimuuskoulun Kuten hyvä yleensä, tämäkään ei kestänyt ikuisesti. – Se kaikki meni hirveän nopeasti. Kaverivaihe jäi kokematta, sitä vaan tajus, et hei, mehän ollaan yhdessä! Hanna miettii. Juttu pääsi menemään liian vakavaksi, eikä Hanna kokenut ole-

vansa vielä valmis siihen. Hannalle seurustelu on vakava asia, joka tähtää lopulta avioliittoon, ennemmin kuin huvin vuoksi hengailuun. 15 vuoden kieppeillä pyörivälle tytölle se oli liian varhainen ajatus. – Ekan kerran kun sitä rupes miettimään, tuntui ihan hirveeltä! Halusin vaan haudata sen ajatuksen, Hanna sanoo. Asia ei kuitenkaan jättänyt rauhaan vaan pyöri päässä. Hanna ei pystynyt puhumaan kenellekään ja pyöritteli mietteitään useita viikkoja. Ajatuksena ei ollut pistää poikki vielä poikaystävän kanssa keskustellessakaan, mutta parin tunnin keskustelu päättyi sopimukseen olla kavereita. – Se keskustelu oli tosi vaikea aloittaa, eikä se ollut helppo. Mutta lopulta se oli syvällisin keskustelu, mitä käytiin, jaettiin ajatuksia ja tunteita, rukoiltiin Jumalalta apua tilanteeseen, se oli tosi hienoa, Hanna hymyilee. Päällisin puolin kaikki oli näyttänyt olevan hyvin ja asiassa olikin monelle selittämistä. Hanna toteaa käyneensä avoimuuskoulua asian läpikäymisen kanssa. – Mä rukoilin tosi paljon, et ahdistus unohtuis ja ne hyvät ja ihanat muistot vois nousta esiin.

Jumala on suunnitellut kaiken Ero meni siinä suhteessa hyvin, että molemmat ovat edelleen hyvissä väleissä. Ei samanlaisissa kuin ennen,

mutta kuulumisten vaihtaminen ei tuota ongelmia. Toisesta löytyi myös tukea eron jälkeisinä aikoina. – Kamalaa oli, kun ties satuttaneensa myös sitä toista. Ei oikein tiedä, miten olis hyvä, itkee omaa eroa, mutta kuitenkin kuuntelee, kun kaverit valittaa yksinäisyyttä. Täytyy vaan luottaa, että Jumala on suunnitellut kaiken just itselle parhaaks, Hanna pohtii.

”Armo on ykkösjuttu” Toisaalta hiljainen ja rauhallinen, toisaalta sosiaalinen ja eläväinen Hanna on kasvanut uskovassa perheessä ja oppinut asiat jo pienenä. – Siinä 13-vuotiaana usko tuli henkilökohtasemmaks ja aloin lukea Raamattua päivittäin. Tyttö olikin lukenut sen jo kertaalleen läpi ennen rippileiriä. Leirin jälkeen asiat vielä hieman selkenivät ja nuortenilloista alkoi tulla tärkeämpiä. – Usko on ihan kaikki kaikessa. En halua ajatella miten monista tilanteista edes olis selvinnyt ilman sitä, Hanna miettii. Hän muistuttaa siitä, että Jumala on luonut meidät juuri tällaisiksi kuin olemme ja rakastaa niin hyvinä päivinä kuin syvimmissä surun hetkissä. – Armo on ihan ykkösjuttu. Se on jotain niin käsittämätöntä, ihanaa ja ainutlaatuista, ettei voi kun ihmetellä. Saara Räty