Nuotta 5/2003 by Plussmeedia

Nuoren seurakunnan sanoma toukokuu 2003

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:09

Sivu 1

uotta

Riparispesiaali

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:11

Sivu 2

uotta nuotta2 cyan magenta yellow black

Nuoren seurakunnan sanoma

Sydän pamppaillen

riparilla Tulevana kesänä se tapahtuu. Hän saapuu kantaen painavaa jääkiekkokassia, toisessa kädessä on myös makuupussi. Repussa on eväitä sekä jotain muuta pientä. Sydän pampaillen hän kävelee ystävällisiltä vaikuttavien isosten perässä hänelle osoitettuun huoneeseen. Tulevien päivien aikana sydän pamppailee vielä paljon. Hän on yhdessä elämän tärkeimmistä tienhaaroista. Elämä menee eteenpäin pitkin askelin. Hurja muutos lapsesta aikuiseksi on jo hyvässä vauhdissa. Tuleva vuosi on viimeinen pakollista peruskoulua, sen jälkeen pitää tehdä isoja elämän valintoja. Kaiken keskellä hän astuu rippikouluun, missä opetellaan vielä isompia, iankaikkisia asioita elämästä, uskosta ja Jumalasta. Hän odottaa sydän pamppaillen ensimmäisiä ihmisiä leirikeskukseen. Viime kesän leiri on hyvässä muistissa, kun hän kerää rohkeutensa ja menee vastaan ensimmäistä rippikoululaista. Pitkä isoskoulutus on takana. Vuosi nuoren seurakunnan aktiivina sai kauniin palkinnon, kun hänet valittiin isoseksi rippikoululeirille. Oman heikkouden ja ujouden kanssa on varmasti paljon työtä tämän uuden haasteen edessä. Miten menevät iltaohjelmat ja raamikset, kuinka hän osaa olla jollekin esimerkkinä? Sydän pamppaillen hän seuraa nuorten porukkaa, joka valuu hieman vastentahtoisin askelin parkkipaikalta kohti leirikeskusta. Tästä se taas alkaa. Kymmenien kertojen jälkeen jokainen leiri ja jokainen ensimmäinen päivä on aina uusi haaste ja seikkailu. Epävarmoin tunnoin hän seuraa isosia, jotka ohjailevat reippain ottein leiriläisiä oikeaan osoitteeseen. Välillä hän käy kättelemässä muutamia tuttuja naamoja: siinä tuli tuttu urheiluseurasta, ja siinä oli se luottamusmies... senkin poika on tällä leirillä. Rippikoulu on ihmeellinen ajanjakso, ainutlaatuinen seikkailu etsimään, kyselemään ja löytämään uutta ja ihmeellistä Jumalan rakkaudesta. Leiriläiset, isoset ja leirin vetäjät muodostavat muiden opettajien ja emäntien kanssa ihmeellisen pienoismaailman. Heitä kaikkia yhdistää eräs tärkeä seikka, ihmisyys. Leiri hioo ja muotouttaa porukkaa, se purkaa turhia jännitteitä ja riisuu naamarit. Kaiken tämän yllä toimii Jumalan Pyhä Hen-

ki, joka tekee työtään siellä missä Jumalan sanaa opetetaan, ja mikä hienointa, rippikoulussa sana on pääosassa.

***

Vanha tuttu ja turvallinen rippikoulumme on uudistunut. Rippikoulun tulisi kestää lähes vuosi. Tutustumisjakso on enemmän osallistuva, ja leirijaksoilta on oppitunnit korvattu opetuskokonaisuuksilla, jotka eivät kestä 45 minuuttia vaan jotain ihan muuta. Monet uudet ideat ja uudistukset ovat varmasti hyviä asioita, mutta jokin kohta arveluttaa. Yksi sellainen on riparin pitkäkestoisuus. Jos kesän leirijakso paljon vielä lyhenee ja keväälle ja syksylle tulee lisää vastuuta, saattaa jossain vaiheessa kiireisille rippikoululaisille iskeä puutumus koko hommaan. Rippikoulusysteemi toimii Suomessa hyvin; siitä kertoo korkea osanottajaprosentti. Hyvin lypsävää lehmän hoitoa ei kannata yleensä kauheasti muuttaa, eikä meilläkään ole varaa siihen, että uudistusten jälkeen nuoret alkaisivat äänestää jaloillaan ripariuudistuksia vastaan. Kaikenkaikkiaan maailma menee eteenpäin, ja meidän täytyy pysyä kehityksessä mukana. Taivaan Isän siunaamaa riparikesää 2003 kaikille teille leiriläisille, isosille, opettajille ja emännille!

toukokuu 2003 • Uutisia isältä 4-5 • Riparispesiaali alkaa: Tiedätkö mitä omistat 7 • Asenne kuntoon 8 • Awards: Kalle 9 • Riparikuplan puhkaisu 10 • Ripariranking 10 • Soinio on skeittaava isonen 11

• Peten intohimo on rippikoulu 12 • Uskon hoito 13 • Kotoinen teltta provinssirokissa 16 • Juha Tapio 20 • TV-tähti Eero 21 • Noora haluaa kertoa muillekin 24

• Kuukauden srk 14 • Maan ja taivaan väliltä 15 • Gospel kolumnisti • Prayer zone 17

• Arkienkeli + leffa 19 • Musauutiset 20 • Etsin ystävää 22 • Menovinkit 23 • Christoforum 24

mikä colahti? • kesäiset kelit • postiluukusta tipahtanut riparikirje • kurkiaurat

mikä culahti? • sars-kuume • pitkät kalsarit • kokeisiin pänttääminen

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA. 24 VUOSIKERTA ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, tommi.hakkari@nuotta.com Yhteydenotot mielellään sähköpostilla Toimituskunta: Masamitsu Amemori, Antti Mustakallio, Juhana Tarvainen, Sinikka Heiskanen, Jussi Valkonen, Virpi Rannila, Minna Korhonen, Elina Viitanen Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai tilauspalvelu@sley.fi tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT kestotilaus 34 euroa, vuosikerta 37 euroa, 1/2 vsk. 20 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen.

TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Masamitsu Amemori

Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com

TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com

KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2003

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:56

Sivu 3

Kuukauden

kala

uotta

Siljan kesään

Olen mukana kaikessa nuorisotyössä. En ole pelkkä osallistuja vaan olen tekemässä kaikenlaisia juttuja siellä. On tärkeää muistaa, että seurakunta on muutakin kuin nuorisotyötä. Varsinkin kesällä on tullut touhuttua kaikenlaisilla leireillä lapsista vanhuksiin ja se on kovin avartavaa.

Silja Salminen, 21-vuotias Harjavallasta kotoisin oleva sosionomiopiskelija. Tavoitteena on valmistua ensi jouluna kirkon nuorisotyön ohjaajaksi.

Mitä usko sinulle merkitsee?

Olen ollut niin monella leirillä, että muistot vähän sekoittuvat keskenään. Oma leiri oli tärkeä paikka, sieltä lähti monia asioita liikkeelle, ja tulin sen jälkeen mukaan myös kotiseurakunnan toimintaan.

Mitä haluat sanoa tulevan kesän riparilaisille sekä Nuotan lukijoille?

Miten olet toiminut rippikoulutyössä riparin jälkeen?

Riparilla kannattaa olla rohkealla ja avoimella mielellä sekä kokeilla, onko Jumala todella sittenkin olemassa. Nuorille yleensä haluan sanoa, että tehkää rohkeita elämänvalintoja ja toteuttakaa itseänne tekemällä sitä, mitä oikeasti haluatte tehdä.

Olen käynyt riparin jo monta kertaa: isosena, apuohjaajana ja kesätyöntekijänä.

Miksi lähdit isoseksi? Ensimmäinen syy oli varmasti se, että omalla leirillä oli kivaa, mutta se ei ollut ainut syy. Halusin kertoa uskonasioista muillekin.

JUHA HEINONEN KUVA SELINA SALMINEN

kuuluu ripari

Esa Herranen, 15, Lieto

Perttu Rintala, 15, Vahto

Elina Kantola, 16, Karinainen

- Se kun viimeisenä iltana lipunlaskun jälkeen mentiin leiriläisten kanssa salaa uimaan. Vaatteet päällä.

- Viimeisen illan rukoushetki. Meillä oli kynttiläseurat ja se oli jotenkin kaunista.

- Konfirmaatiossa se hetki kun me kaikki riparilaiset laulettiin viimeistä laulua kirkon edessä.

Heikki Laato, 15, Nousiainen

Sara Saarikoski, 15, Ypäjä

- Kaikki illat kun valvoimme ja juttelimme mökissä.

- Se koko kokonaisuus, ei sitä osaa eritellä mitenkään.

“Paras riparimuistosi?”

Kysy kalalta: www.nuotta.com/ > kala

Ensinnäkin vapautta tämän maailman kuvioista. Usko antaa mahdollisuuden olla välittämässä sitä täydellistä rakkautta, jota itse on osakseen saanut. Lisäksi silloin, kun ei jaksa rakastaa, eikä tehdä muutakaan, voi vain olla ja luottaa siihen, että on joku, joka huolehtii kaikesta.

Millainen oli oma riparisi?

Gallup

Meille opetettiin aikoinaan, että isonen on linkki leiriläisten ja vetäjien välillä. Myös leiriläisten vanhemmat katselevat aika tarkkaan, millaisia isosia on leirillä. Isosen on tärkeä muistaa, että hän on töissä seurakunnalla. Siinä tulee sitten sekin vastuu, että isosen pitäisi olla kristityn nuoren esikuva leiriläisille.

Miten muuten toimit kotiseurakunnassasi?

Kuka olet?

MARIA KORPI GALLUP KYSELTY VIIME KESÄN RIPARILAISILTA

Mikä on mielestäsi isosen tärkein tehtävä?

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:12

Sivu 4

nuotta4 cyan magenta yellow black

uotta

Mirkka tuo terveisiä Isältä Mirkka Liimatta on 20-vuotias musiikinopiskelija ja Dad’s Hellon laulaja. Muusikon ammatista tai musiikkiteatteriurasta ja omasta perheestä haaveileva Mirkka haluaa jakaa ympärilleen sitä hyvää mieltä ja rakkautta, jota on itse saanut Jumalalta. Usko on Mirkka Liimatalle vankka pohja, jolle koko elämä perustuu. Uskovasta kodista lähtöisin oleva tyttö kävi teininä läpi vaikean uskonvaiheen. - Häpesin uskoa ihmisille ja itseäni Jumalalle. Yläasteelle mennessä Jumalan suuruus ja olemassaolo kävi niin täysillä päälle, että Herra päätti päästää minut helpolla. Sain rukousvastauksena avosylivastaanoton palavaan tyttöporukkaan, jossa usko mister Jeesukseen oli suurin yhdistävä tekijä musisoinnin kera, Mirkka kertoo. Pari vuotta sitten Mirkka aloitti lauluopinnot Jyväskylän konservatoriossa. Pikkukaupungin turvallisissa ympyröissä kasvaneelle tytölle muusikkopiirien uskonnollinen kirjo oli yllätys. Jokainen tuntui uskovan mitä erilaisimpiin sekoituksiin kaikista maailman uskonnoista. - Onhan maailman uskonnoissa paljon samaa, ja joka uskonnossa on arvoja, joille voi päätään nyökytellä. Välillä vain tuntuu, että Jumalasta tehdään sellainen setä kuin itse halutaan. Jumala kootaan niistä palasista, jotka meitä miellyttävät, ja unohdetaan Jumalan pyhyys ja viha syntiä kohtaan. Koulussa Mirkka kokee olevansa melkoisen yksin perinteisen kristillisyyden kanssa. - Mulle on ollut välillä kipeäkin asia se, miten usko näkyy arjessa ulospäin. Tiukka sana Raamatusta, ”usko ilman tekoja on kuollut”, on ravistellut miettimään omaa elämäntapaa ja uskon todeksi elämistä. Tietysti usko näkyy arkipäivän valinnoissa ja keskusteluissa. Mä olen huomannut omassa sanavarastossani sellaisia sanontoja kuin ”jos Luoja suo” ja ”enkeleitä elämään”, joita käytän usein riippumatta ympärilläni olevien ihmisten arvoista. Uskon tunnustaminen lähtee pienistä jutuista ja tulee koko ajan helpommaksi. Mirkka on huomannut, että aikuiseksi kasvaessa käsitys Jumalasta ja uskosta muuttuu mustavalkoisesta paljon moniulotteisemmaksi, ehkäpä todenmukaisemmaksi. Onneksi perusfaktoja ei aikakaan voi muuttaa.

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:13

Sivu 5

uotta Usko antaa sisällön elämälle - Kristillinen kotitausta on suuri siunaus, mutta joskus mietin, onko usko sittenkin vain jotain, mitä mulle on koko ikäni kaadettu päähän totuutena. Toisinaan tuntuu, että olisi ollut hienoa löytää usko jostain muualta kuin lapsivedestään. Toki olen itsenäistyttyäni löytänytkin jutut omakohtaisemmin kuin koskaan ennen ja todennut ne varsin elämää suojeleviksi. Mirkka kertoo olevansa kyseenalaistavaa tyyppiä. Jumalan olemassaoloa hänen ei ole koskaan tarvinnut epäillä, mutta kaikki pahuus maailmassa panee välillä mietteliääksi. Miten Jumala voi olla oikeudenmukainen, kun maailmassa on niin paljon epäoikeudenmukaisuutta? Tai mitäpä jos Mirkka olisikin syntynyt toisen uskonnon keskelle? Silloinhan hän saattaisi pitää sitä totuutena. Myös taivas ja helvetti ovat vaikeita asioita. Miten oikeudenmukainen Jumala voi antaa uskon lahjan vain joillekin, eikä kaikille ihmisille? - Meistä jokainenhan tekee tyhmiä valintoja. Toiset valitsevat tyhmästi uskon vastaanottamisen suhteen ja joutuvat kärsimään siitä kohtuuttoman rangaistuksen, kun taas mulle Jumalan päätti antaa rohkeutta ja ymmärrystä valita uskonsa tunnustaminen kieltämisen sijaan. Jumalalla täytyy olla omat keinonsa puhutella jokaista ihmistä, Mirkka hämmästelee. - Silloinkin, kun oma usko on riisuttu pois, Jeesuksen sovitustyö jatkaa olemistaan. Se ei riipu uskoni vahvuudesta. Sitä paitsi usko on antanut mulle niin paljon, että vaikka se olisi minusta itsestäni riippuvainen, en silti haluaisi luopua siitä. En ymmärrä, miksi usein ajatellaan, että

usko rajoittaa elämää. Päin vastoin, usko vapauttaa mua olemaan se mikä olen. Usko on elämään sisältöä tuova asia, ei sitä vievä!

Jumalan käsikirjoituksen alla Mirkan suurin unelma on hyvin perinteinen: hän haluaa oman perheen ja lapsia. Mirkan mielestä elämän tärkein asia on rakkaus, johon sisältyy niin Jumala kuin rakkaat ihmisetkin. - Läheisten ihmisten merkitystä ei voi vähätellä. Sain yksi kaunis päivä kummipojaltani postia, jossa oli piirustuksia ja tekstiä kera äitinsä suomennosten: ”Mirkka aina rakastaa ja kutittelee mua”. Sekös lämmitti! Noin sen pitäisi mennä, että meidän rakkaus välittyisi kaikille yhtä selkeästi. Rakkauden jälkeen seuraavaksi tärkeimmiksi asioiksi Mirkka listaa terveyden ja musiikin. Haaveena on, että hän voisi elättää itsensä laulamalla. Laululintu rakastaa musiikkia, mutta toivoo, ettei siitä koskaan tulisi epäjumalaa. Mitä jos Mirkka menettäisi lauluäänensä? - Se olisi mulle tosi hirveää. Toivottavasti löytäisin muita tapoja ilmaista itseäni esimerkiksi runoilla tai tanssilla. Lähtisin todennäköisesti opiskelemaan liikunnanopeksi. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Siksi yritän olla rakentamatta elämääni pelkästään musiikin varaan. Mä olen huomannut, että elämässä kipeätkin asiat ovat kääntyneet lopulta hyviksi. Kaikessa on kuitenkin valtava Jumalan suunnitelma. Me ollaan koko ajan käsikirjoituksen alla.

Usko on elämään sisältöä tuova asia, ei sitä vievä!

Kateutta on vaikea kohdata Dad’s Hellon lisäksi Mirkka vaikuttaa etnojazzia soittavassa Voices-yhtyeessä, jonka kanssa hän on keikkaillut melko ahkerasti. Koulun kautta Mirkka on mukana monenlaisissa musaprojekteissa. Aktiivisen neidon elämässä riittää touhua. Nuorempana hän oli harrastuksissaan melkeinpä yliaktiivinen: musiikin lisäksi tyttö treenasi yleisurheilua tosissaan. Nyt elämässä on sopivassa suhteessa menoa ja lepoa. Mirkka on surukseen joutunut kohtaamaan myös kateutta. Kateus on tunteista pahimpia. Se katkeroittaa ja saattaa sotkea hyvänkin ystävyyssuhteen. - Jos jokin asia tekee helposti surulliseksi niin se, ettei toinen pysty olemaan iloinen asioista, joilla mua on siunattu. Mä pyrin siihen, että mulla ei tarvitse olla kaikkea, ja voin olla iloinen siitä, jos jollakin toisella on. Mä yritän kääntää oman kateuteni voitoksi. Parhaimmillaan kateus voi tsempata kulkemaan omia unelmia kohti, Mirkka rohkaisee.

Dad’s Hellolta uusi kiekko Mirkan bändin Dad’s Hellon tuore ja ihka ensimmäinen täyspitkä ”Kun unesta tulee totta” pläjähti markkinoille huhtikuussa. Varsinainen levynjulkistuskeikka heitetään tässä kuussa Helsingin Kaisaniemessä. Dad’s Hello on kirjava poppoo eri musiikillisista piireistä tulevia muusikkoja, joista jokainen tuo bändiin omaa väriään. Mirkka kuvailee bändin musiikkia kristilliseksi soul-popiksi, jossa on jazz- ja blues-vaikutteita. Uusien tuottajien myötä levylle on saatu mukaan ”konehärdelliä”. Dad’s Hello on kokenut vuosien var-

rella joitakin henkilövaihdoksia: nykyään pianon takaa löytyy kokenut konkari Jouko Kantola. Bändin entinen laulusolisti Maija Lehtinen muutti Nizzaan, ja Mirkka siirtyi taustalaulusta bändin keulakuvaksi. - Aluksi tuntui siltä, että joudun astumaan liian suuriin, hölskyviin saappaisiin. Alkuhäsläämisen jälkeen on yhdessä bändin kanssa ilokseni todettu, että niin vain on neiti Jumalan suunnittelemalla, omannäköisellä paikallaan. Dad’s Hellon tuoreen levyn biisit ovat Maijan käsialaa. Mirkan haaveissa on päästä jossain vaiheessa laulamaan myös omia biisejä. Omannäköisiä ja omalle äänelle tehtyjä lauluja kun on aina helpompi laulaa. Bändin musiikki on selkeän julistavaa. Laulut puhuvat ihmisen pienuudesta ja Jumalan rakkaudesta. Ne eivät lyö Raamatulla takaraivoon, mutta sanoma on selkeä. - Sitä joko on näiden juttujen takana tai sitten ei ole. Kyllä sanoituksissa tulee aika suoraan selville, miksi me tätä tehdään. Mutta mistä tulee bändin nimi? - Dad’s Hello on englanninkielinen väännös vanhasta kristittyjen tervehdystavasta ”Jumalan terve”. Toisaalta se kertoo siitä, että me halutaan tuoda terveisiä yläkerrasta. Dad's Hello netissä: www.dadshello.com SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM

5/2003 Nuotta

25.4.2003

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

10:14

Sivu 6

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:15

Sivu 7

uotta

Tiedätkö, mitä omistat? Milloin riparisi alkoi?

Köyhät rikkaat

Tätä kyselen aina rippikoulun alussa. Yleisimmät vastaukset ovat: Sinä vuonna, kun täytin 15? Ei. Viime syksynä? Ei. Kun palautin rippikoulun ilmoittautumislomakkeen? Ei. No, älä kiusaa, sano jo! Rippikoulusi alkoi, kun olit suloinen pikku kakkiainen. Siinä lepäilit vanhempasi tai kummisi sylissä kastepöydän äärellä. Pappi sanoi: ”Vanhemmat ja kummit, pyhä kaste velvoittaa teitä yhdessä seurakunnan kanssa huolehtimaan hänen kristillisestä kasvatuksestaan.” Siksi sinä rippikoulua käyt. Ketään kun ei kasteta muuten vain. Kastetaan kristityksi.

Jeesuksen tuhlaajapoikavertauksessa (Luuk. 15:11-32) kerrotaan isästä ja hänen kahdesta pojastaan. Nuorempi lähtee maailmalle hummailemaan. Isoveli jää kotiin peltotöihin. Erinäisten vaiheiden jälkeen pikkuveli palaa rähjäisenä takaisin. Taitaa tuhertaa itkuakin monien harha-askeleittensa jälkeen. Isä ei kuitenkaan syyttele, vaan armahtaa ja panee parasta pöytään. Kuopus puetaan juhlavaatteisiin, alkaa soitto ja laulu. Kaikilla on kivaa, ja eniten kivaa on palanneella pojalla. Yksi kuitenkin murjottaa. Isoveli sähähtää kiukuissaan isälle: ”Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa.” Isä rauhoittelee: ”Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun.” Rikas poika tämä vanhempikin on, mutta mieleltään kuin orja – ei tuntenut omistamaansa! Entä sinä? Sinulle on avattu ristiäisissäsi hengellinen tili, jolta eivät eurot lopu; miljoonia, miljoonia… Ja ehkä elät kuin niin ei olisikaan. Moni kastettu elää käsittämättä, mitä on saanut. On valtavan tilin käyttöoikeus ihan omana, mutta tilille ei koskaan mennä. Ei se silloin hyödytä. Kaste on tällainen ihmetili. Siitä on ammennettavissa Jumalan armoa ja rakkautta rajattomasti. Se riittää kaikkien syntivelkojen maksuun. Se on kutsukortti taivaan ihaniin juhliin. Ja moni jää ulkopuolelle. Kauhea harmi! Kasteessa sinut oikeastaan adoptoitiin. On kuin Jumala olisi silloin itse sanonut: ”Tämä poika tai tyttö on minulle rakas” (Vrt. Matt. 3:16-17). Jeesuksen vertauksen esikoispoika eli kyllä lähellä isäänsä, mutta ei tuntenut tätä ollenkaan. Piti isää vain tylynä tyyppinä. Minä-

Lupaus joka pitää Kastamista ilman kristillistä kasvatusta on joskus verrattu sellaiseen onnettomaan tapaukseen, että joku äiti synnyttäisi lapsensa metsään ja jättäisi sinne paleltumaan. Tässä esimerkissä äiti tarkoittaa seurakuntaa, synnyttäminen kastetta ja sinä olet tuo vauva. Mutta eihän niin saa käydä! Sinun, kastetun, kuuluu saada parempaa! Jeesus nimittäin sanoo: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18-20) Ylihieno lupaus! Jeesus haluaa kulkea kastetun seurassa koko elämän ajan. Kastettu ei jää metsään nääntymään, kunhan vain on Vapahtajan hoidossa. Ja kaste on tänään sinullekin pääsylippu Vapahtajan syliin.

kin tunnen ihmisiä, joilla on hyvin etäinen suhde omaan isäänsä. Yksi ei edes tiedä, kuka on oma isä. Ja toinen ei haluaisi tuntea koko miestä. Samoin moni suhtautuu Jumalaan. Kasteesi kertoo, että sinulla on hyvä taivaallinen Isä. Kaste antaa oikeuden lähestyä häntä. Se oikeastaan velvoittaa sinua tutustumaan Isään. Älä usko Jumalasta kaikenlaisia juttuja ja luuloja – erehtyihän vertauksen vanhempi velikin perusteellisesti isästään. Opettele tuntemaan Isä sellaisena kuin hän on. Raamatusta ja sen mukaisesta opetuksesta kuulet Isän äänen.

Palautettava omistajalle! Vilkaistaanpa vielä tarkemmin nuorempaa poikaa. Elämä maailmalla ei ollut mennytkään ihan putkeen. Hohdokkuus katosi. Kaikki oli koettu, rahat lopussa ja humala haihtunut. Alkoi tulla nälkä ja kylmä. Häpeää herättävä ajatus nousi mieleen: pakko mennä kotiin. Pääsisipä töihin isän farmille. Palestiinan työllisyystilanteesta emme saa tietää, koska se ei ole tarpeen. Poika ei joudukaan raatamaan kelvatakseen isälle. Onhan hän poika, ei joku palkollinen. Poika tunnistetaan pojaksi siitä huolimatta, että on tosi likainen ja haisee oudolta. Isän lapseksi syntynyt on Isän lapsi. Niin on jokaisen kastetun kohdalla. Kasteessa sinuun painettiin vesileima: ”Jumalan omaisuutta ”. Voi olla, että seteli on ihan likainen ja rypistynyt. Vesileima paljastaa kuitenkin: kuulut Herran kukkaroon! Olethan siellä? Et kai ole antanut Herran omaisuutta vääriin käsiin?

Milloin riparisi loppuu? Palataanpa alkuun. Luit, että rippikoulu alkoi oikeastaan kasteesta. Mutta kaste on voimassa vielä kauemminkin. Kasteesi yhteydessä pappi puhutteli sinua: ”Armollinen Jumala on Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta vapauttanut sinut synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Antakoon hän sinulle voimaa joka päivä kuolla pois synnistä ja elää Kristukselle.” Rippikoulu eli kastekoulu loppuu sitten, kun ei enää tarvitse ”kuolla pois synnistä”. Niin kauan kuin meissä asuu vääriä asioita, ne pitää hukuttaa kasteeseen. Taas aloitetaan alusta – rippikoulu jatkuu, kasteen käyttäminen jatkuu. Mutta kerran koittaa päivä, jolloin tämä loppuu. Eikä se päivä ole konfirmaatiopäivä. Sairastin puolitoista vuotta sitten aivotulehduksen, johon luulin kuolevani. Kun sitten ajatus alkoi taas nahkeasti kulkea, alkoi kielikin laulaa. Mistä mahtoi johtua, mutta mieleen tuli koko ajan yhden konfirmaatiovirren säkeistö: ”Oi Isä, Poika, Henki Herran, nimeesi meidät kastettiin. Myös minut kuolemaasi kerran, oi ristin Herra, liitettiin. Sen osan ihmeellisen sain, kun olin pieni lapsi vain.” Myöhemmin ajattelin, ettei osuvampaa lähtölaulua olisi voinut kuvitella. Viimeisellä veräjällä peruskoulun päästötodistus, ylioppilastodistus, maisterin tutkinto ja sen sellaiset hinnoitellaan käytetyn vessapaperin arvoisiksi. Yksi on kovaa valuuttaa, ja sen sain kokea. Se, että minutkin ristin Herra liitti omakseen vajaa 30 vuotta sitten. Välikappaleena toimi vanha rovasti Niiva, mutta kastaja oli Jeesus itse. Ja hänen omansa saan yhä olla – elämässä ja kerran kuolemassa. Olethan sinäkin? PASI PALMU

Nuotan oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on uuden rippikoulusuunnitelman mukainen yksinkertainen pohdintapaikka sekä yhteydenpitoväline, jolla oppimisprosessia voidaan seurata. Riparilaiset täyttävät päivittäin tiettynä hetkenä oppimispäiväkirjaansa. Leirin opettaja kerää päiväkirjat ja voi harkintansa mukaan vastata tai kommentoida kysymyksiä. Oppimispäiväkirja on myös hyvä leirin sääkartta, joka kertoo missä mennään. Tässä yksi malli oppimispäiväkirjasta.

1. päivä 1. Piirrä päivän ilme.

2. Mitä erityistä tänään on jäänyt mieleen?

3. Mitä tänään tahtoisin kysyä?

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:15

Sivu 8

nuotta8 cyan magenta yellow black

uotta

Ylös alas, ylös alas

Asenne kuntoon!

Elämää tunnemyrskyjen silmässä eli riparilaisen kicksikäyrä Rippikoululeiri on keskimäärin kymmenen päivää pitkä ajanjakso sisällämme myllertävää tunnemyrskyä. Ripari on ladattu täyteen kaikkea sellaista, mikä saa fiilismittarimme nousemaan ja laskemaan lyhyelläkin aikavälillä. Millainen on riparilaisen kicksikäyrä, ja mitkä asiat siihen eniten vaikuttavat? Ensimmäinen päivä. Mittari pakkasella miinus 40. Vieras paikka ainakin osittain outojen ihmisten kanssa, ankeissa leiriolosuhteissa. Ei mankkoja eikä korvalappustereoita, kännykän käytössä hurjia rajoituksia. Ainoa asia mitä tuntuu olevan paljon, ovat etukäteen annetut kiellot ja säännöt sekä ulkoläksyt ja muut rukoukset. Iltaohjelmassa sekä sitä edeltävällä vapaalla käyrän miinusasteet alkavat hieman sulaa. Valitettavasti iltahiljaisuus pudottaa lukemat tosi syvälle - miten kello 23.00, auringon paistaessa, isot ihmiset voisivat mennä nukkumaan? Toisen päivän aamupäivän tuntien jälkeen käyrä alkaa nousta. Hyvät jutut kavereitten kanssa, leppoisat isoset sekä molemminpuolinen tutustuminen nostavat tunnelmaa. Iltaohjelmakin on ihan hauska. Seuraavien päivien kicksikäyrään vaikuttavat pienet asiat. Plussaa tulee yllättävän mielenkiintoisista oppitunneista, kivoista hetkistä kavereitten kanssa, joita oppii täällä tuntemaan ihan eri tavalla kuin koulussa. Ruokailut ovat kivoja tilanteita, samoin se hauska hetki kämpässä ennen isosten iltalaulua. Miinusta tulee aikaisista aamuheräämisistä, lipun nostamisen paineista, ulkoläksyistä, turhasta kahnauksesta kämppäkaverin kanssa, jonka seurauksena huomaa olevansa hetken ulkopuolinen, Myös kotipuolesta tulee turhia tekstiviestejä. Vierailupäivänä käyrä heittelehtii sekunnin välein. Kotoiset kaverit käyvät katsomassa, ja niitä on tosi nastaa nähdä, mutta täällä leirillä on hankala päästä niiden juttuihin mukaan.Riparikaveritkin ovat huonolla tuulella ja kireitä omien kavereiden edessä, kotiporukat tuovat muonatäydennystä, mutta muuten niitä on hankala kestää, vaikka toisaalta on ihan hauska nähdä. Riparipappi kertoo leirin sanomasta, ja leiriläisten valmistama ohjelmakin on toisaalta ihan jees, mutta kuitenkin hieman hävettää. Loppupuolella leiriä oppituntien suuret löytämisen tunteet nostavat käyrää, epäilyksen ääni taas laskee sitä. Toinen käyrään eniten vaikuttava seikka on kirje iltaohjelman postilaatikossa häneltä, jolta sitä eniten odotti, miinusta tulee tietysti silloin jos sen kirjeen saa joku toinen. Viimeinen ilta vie käyrää hauraasti ja herkästi huippulukemiin. Iltaohjelman aikaan voi kaikki kääntyä pahasti pakkasen puolelle, kun kaikki todellakin loppuu. Vakuutellaan, että nähdään pian, pidetään yhteyttä, eikä syksyllä luokassa mikään ole riparikavereiden välillä niinkuin ennen, mutta onko kuitenkaan niin? Kehtaako koulussa kulkea ilman naamareita? Entäpä nämä uskonasiat? Täällä on niin helppo uskoa ja laulaa ja rukoillakin, mutta mitähän kotiporukat sanoo ja kaverit? Onneksi on isoset ja seurakunnan isoskurssi, joka nostaa käyrää. Ensi vuonna uudestaan. JH

Olin muutama vuosi sitten riparilla, jossa eräs tyttö kertoi minulle heti ekoina päivinä, ettei leirillä olo pahemmin kiinnosta. Leirin vikana päivänä tämä sama tyttö valitti, ettei hän haluaisi lähteä kotiin ollenkaan, koska leirillä on niin mukavaa. Paras tapa olla nauttimatta rippikoululeiristä on vängätä vastaan joka asiassa. Hankalaksi heittäytyminen tai sisäänpäin kääntyminen tuntuukin varmaan monelle helpommalta vaihtoehdolta kuin uusiin ihmisiin tutustuminen. Jos vielä koulumaailmasta on jäänyt päälle tietyt jengi- ja

porukkajaot, niin leirin vetäjillä on mukava homma yhteishengen luomisessa! Homman ei tarvitsisi kuitenkaan olla niin. Se, millaisella asenteella riparille tulee, vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä riparista jää käteen. Viritä siis asenteesi kohdalleen, kun lähdet riparille. Vaikka konfirmaatiolahjaksi olisikin tulossa sediltä ja tädeiltä rahaa, niin sen varaan ei leirin antia kannata laskea. Kaikkea mollaava ”kouluasennekin” on paras jättää kotiin, koska ripari on ihan oma juttunsa. Se on vain kerran elämässä, ja siksi siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Jälkeenpäin on sitten turha enää katua. Väärällä asenteellasi voit menettää paljon kivaa. Siksi haluan rohkaista sinua, en-

2. päivä 1. Piirrä päivän ilme.

2. Mitä erityistä tänään on jäänyt mieleen?

3. Mitä tänään tahtoisin kysyä?

si kesän riparilainen: ripari on hyvä juttu! Sinne kannattaa lähteä oikealla meiningillä, sillä se voi muuttaa elämäsi. Jeesus, riparin päähenkilö on nimittäin tullut tuomaan yltäkylläisen elämän (Joh 10:10). Se on hänellä varattuna sinuakin varten! ANTTI MUSTAKALLIO ANTTI.MUSTAKALLIO@NUOTTA.COM

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:16

Sivu 9

uotta

Nuotta

Kallen neuvo riparilaisille: AWARDS

Nuotta -lehti esittelee kuukausittain nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards -palkinnon!

Ottakaa asioista selvää! Pilviä ja kotiin palanneita Tämä oma-aloitteinen nuorisotyö jatkui vuosia. Kalle ystävineen pyöri Helsingissä Vanhan Ylioppilastalon kulmilla, missä sen aikainen pilvijengikin liikkui. He tutustuivat huumeidenkäyttäjiin, ja joitakin kutsuttiin kuuntelemaan Sanan opetusta. Pilvijengin johtajasta ja Kallesta tuli hyvät ystävät, eikä Kalle osannut pelätä häntä. - Sen kingin muistan aina: isokokoinen ja pitkätukkainen mies, poncho päällä ja risaiset farkut jalassa. Hän hallitsi huumeiden myyntiä alueella ja oli aina aseistettu, Kalle muistelee. Lössi sai olla seuraamassa valtavia Jumalan töitä, kuten sitä että pilvijengin kingi tuli myöhemmin uskoon ja koki täydellisen muodonmuutoksen.

Kaarlo Saxell on tehnyt työtä teinivuosista asti saattaakseen nuoria Jeesuksen luo. Koko ajan hän on tullut Puoli vuosisataa Jumalan nöyryyttämäksi, ja voimaa ylhäältä jäljelle on jäänyt vain usko Kaikkivaltiaaseen, mikä se- Tähän mennessä Kalle on toiminut nuorikin on kokonaan lahjaa. Il- so-ohjaajana seitsemän vuotta Tuusulasman sitä hän ei olisi tässä. sa ja saman verran Riihimäellä. Nyt hän Kun Kalle oli 10-vuotias, hän päätti, että hänestä ei tule seurakuntanuorta. Hän tutustui silloin seurakunnan varhaisnuorten kerhoon. - Se oli kerrassaan kaoottinen mesta: riitelyä ja paikkojen rikkomista. Jossain vaiheessa iltaa paikalle ilmestyi nuorisotyöntekijä, joka napsautti television päälle. Sieltä tuli Rintintin, Kalle muistelee. Kokemus oli pelottava, eikä Kallea kiinnostanut seurakunnan toiminta enää ollenkaan. Mutta tarina ei pääty tähän. Kalle ajautui ystäviensä kanssa Helsingissä omaan omituiseen nuorisotyöhön, joka alkoi yhden ihmisen kutsumisesta kadulta. Pojat ottivat hänet rappukäytävästä luokseen asumaan, ja alkoivat rakentaa poltettuja siltoja takaisin kohti vanhempia. Tapauksia tuli useita ja Kalle sai tehdä paljon neuvottelutyötä nuorten vanhempien kanssa. - Silloin tajusin, että nuorisotyö on mun duunia. En vielä tiennyt missä muodossa sitä tulisin tekemään, mutta myöhemmin juuri seurakunnan nuorisotyö tuntui omalta.

on kahdeksatta vuotta nuorisosihteerinä Hämeenlinnassa. Väliin mahtuu kaikenlaista muuta: yhdistystoimintaa, yrittäjyyttä ja työttömyyttäkin. Kalle on nyt viisikymppinen kahden lapsen isä. Eniten häntä huolestuttaa muodollinen uskonnonharjoittaminen, ritualisointi, jossa sisältö jää muodon jalkoihin. - Seurakunta ei saisi olla mikään uskonnonhuoltolaitos. Sen tärkein tehtävä on rohkaista nuoria yhteyteen elävän Jeesuksen kanssa. Meille on annettu voimavirta, mutta jos me emme itse kytkeydy siihen, niin emme voi auttaa nuoriakaan kytkeytymään siihen. Silloin me petämme heidät. Tässä asiassa meidän pitää tehdä parannusta ja olla seurakunta, jota Jumalan Henki johtaa, Kalle lataa.

Riparille asenteella Kalle myöntää kokeneensa joskus myös pettymystä Taivaan Isää kohtaan. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei Jumalaan pettyminen ole vaarallista: emme pety varsinaisesti Jumalaan, vaan tekemäämme kuvaan Jumalasta. - Sen sietääkin mennä rikki. Se on ter-

3. päivä 1. Piirrä päivän ilme.

2. Mitä erityistä tänään on jäänyt mieleen?

3. Mitä tänään tahtoisin kysyä?

vettä, sillä Hän ei kangistu kaavoihimme tai suostu muotteihimme. Jumala on ja haluaa olla meille suuri, suurempi kuin hurjimmissa haaveissa voidaan kuvitella. Tämän kesän riparilaisia Kalle kehottaa yksinkertaisesti ottamaan asioista selvää. - Jos uskonasiat eivät sitten pidä paikkaansa, et ole hävinnyt mitään. Mutta jos ne pitävät paikkansa, etkä ole ottanut niistä selvää, olet hävinnyt. Hän haluaa myös rohkaista suostumaan kriisiin omassa uskossa. Me tarvitsemme myös niitä aikoja. Pyhä Henki vei Jeesuksenkin erämaahan. Tuntuu siltä, että Jumala vie lapsensa erämaahan

saadakseen hänen koko huomionsa. - Juuri nuo kriisit ovat usein läpimurtoja uskossamme. Kriisiytyminen Jumalan käsiin on turvallista. Jumalan armo on aina suurempi kuin syntimme, ja Hänen kunniansa on suurempi kuin mitä me saamme maailmalta. VIRPI RANNILA VIRPI.RANNILA@NUOTTA.COM

Kriisiytyminen Jumalan käsiin on turvallista. Jumalan armo on aina suurempi kuin syntimme.

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:16

Sivu 10

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta

Ripariranking

Rippikoulukuplan Ripari ei ole unelmaa – se on arkitodellisuutta. Siellä käydään läpi samoja tunteita kuin arjessakin.

Plussat TOP5 5.

Leiriromanssit. Moni ihastuu riparilla ainakin ihan vähän. Romanssinpoikaset herättävät mukavaa sipinäsupinaa ja pitkiä katseita. Joskus parejakin syntyy. 4. Iltaohjelmat. Leirin jokailtainen huumori- ja viihdepläjäys sisältyy ehdottomasti leiriplussien top viiteen. Leikkimielinen sekoilu on hauskaa vastapainoa oppitunneille. Sketsit paljastavat uskomattomia näyttelijälahjakkuuksia. 3. Kyselymieli. Ripari on loistava tilaisuus pohtia maailman menoa ja erityisesti omaa elämää ja uskoa. Oppitunneilla käsitellään uskon perusjuttuja. Ole kuulolla - mutta varo! Saatat löytää elämän tarkoituksen. 2. Kaverit. Riparin huippuantia ovat uudet ja vanhat kaverit. Missään et tutustu uusiin tyyppeihin yhtä luontevasti ja helposti kuin leirillä. Kokemus kertoo, että riparikavereista voi tulla elinikäisiä ystäviä. 1. Jumala. Riparilla parasta on ehdottomasti Jumala; Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ilman tätä kolmen koplaa koko leirin voisi jättää pitämättä. Jumala on messissä joka hetki.

Miinukset TOP5 5. Tiskivuorot. Monet leiriläiset joutuvat kukin vuorollaan tiskipaljun (tai koneen) äärelle. Tiskaaminen on märkää ja sotkuista puuhaa, mutta porukalla työ sujuu nopeasti. Tee hyvää jälkeä - saat keittiön tädit hymyilemään! 4. Tupakointi. Melkein joka leirillä jonkun täytyy päästä vetäjiltä salaa nurkan taakse kessuttelemaan. Jätä röökit kaupan hyllylle, koska a) riparilaisena olet liian nuori niitä ostamaan ja b) leirillä kunnioitetaan leirin sääntöjä. 3. Kirosanat. Kaikenlaiset törkeydet ja ärräpäät voi jättää pakkaamatta riparireppuun. Sovitaanko, että ripari on v-vapaa vyöhyke! 2. Yksin leirillä. Pahinta mitä voit kaverille riparilla tehdä, on jättää hänet porukan ulkopuolelle. Isosten homma on vetää kaikki mukaan jengiin, mutta jokainen voi tehdä parhaansa, että kaikilla olisi leirillä hyvä olla. 1. Leirin loppuminen. Koko leirin kurjin juttu on se, että kaikki kiva loppuu aikanaan. Paluu arkeen saattaa olla paremminkin ryminärysähdys kuin levollinen laskeutuminen. Mutta ei huolta - muistot ja kaverit pysyvät. Jatkoriparia odotellessa.

Ripariin mahtuu paljon. On naurua ja ystävyyttä, uusia kamuja ja hassuja kepposia. Mutta mukana voi olla myös kyyneleitä, syrjimistä ja tympääntymistä, väsymystä sekä epävarmuutta. Aina kaikki ei mene nappiin. Ripari voi tuntua kymmenen päivän keskitysleiriltä. Mitäs peliä tämä tämmöinen on? Kaikenhan piti olla mukavaa. Onko kaikki vain tuurista kiinni? Voinko minä osua riparille joka on tuhoon tuomittu? Älä pelästy – ei tässä ole tuurista kyse. Jumala haluaa antaa jokaiselle mieleenpainuvan riparin. Jotkut porukat ovat vain vähän haasteellisempia. Niiden kautta Jumala haluaa opettaa ja kasvattaa meitä. Ei ole sattumaa, jos mukaan eksyy sinusta maailman ärsyttävimpiä tyyppejä. Voit itse päättää, miten suhtaudut heihin. Voit pyytää Jumalalta rakkautta heitä kohtaan. Itse asiassa voit vaikuttaa monella eri tavalla riparin ilmapiiriin ja sen onnistumiseen. Suhtaudu kaikkiin ystävyydellä. Älä puhu pahaa toisista selän takana. Jos sinua syrjitään tai kiusataan, nosta asia esiin ja kerro asiasta turvalliselle henkilölle. Älä jää yksin pahan olosi kanssa, sillä jo asian ääneen sanominen auttaa paljon. Rukoile riparisi puolesta jo etukäteen ja sen aikana. Jumala ei ole kitsas antaessaan, ja Hän kuulee pyyntösi. Rukoilla kannattaa myös riparin aikana, yhdessä ja erikseen. Ja vaikka leiri ei sillä hetkellä tuntuisi siunatulta, se on sitä tulevaisuudessa. Näin kävi minulle: itkeskelin riparilla yksin vessassa, kun en uskaltanut tutustua muihin. Jäin kuitenkin mukaan toimin-

puhkaisu

taan ja aloin viihtyä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, miten tärkeä juttu ripari oli minulle, ja olen kiitollinen siitä. Älä siis tuudittaudu ennen riparia haavekuvaan taivaasta maan päällä, vaan myönnä tosiasiat. Ole rehellinen itsellesi, toisille ja Jumalalle. Silloin voivat ihmeet alkaa. VIRPI RANNILA

4. päivä 1. Piirrä päivän ilme

2. Mitä erityistä tänään on jäänyt mieleen?

3. Mitä tänään tahtoisin kysyä?

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:17

Sivu 11

uotta

Soinio on skeittaava isonen Lapinjärvellä tapaamani nuoren herran koko nimi on Juuso Arvo Uolevi Soinio. Ensi kesänä isoseksi aikovan Juuson elämän valopilkku on uskon lisäksi skeittausharrastus. Kun Juuso omien sanojensa mukaan halusi rullalaudan ”joskus pienenä”, eivät porukat tahtoneet ollenkaan lämmetä ajatukselle. -Vanhemmat eivät ostaneet lautaa, koska he pelkäsivät minun telovan itseni, ja lisäksi se tietenkin oli kallis, hän muistelee. Nyt 15-vuotias Juuso kertoo, että hän aloitti skeittauksen pienen odottelun jälkeen kolmentoista ikävuoden hujakoilla kaverilta saadulla laudalla. Vauhdikasta harrastustaan mies on siis tähän mennessä ennättänyt ylläpitää pari kesää. -Kiehtovaa skeittauksessa on hyvä fii-

lis, joka tulee, kun joku uusi juttu onnistuu. Harrastuksen hyvä puoli on myös siihen liittyvä vapaus. Skeittaamaan voi lähteä silloin, kun itseä huvittaa eikä tarvitse esimerkiksi stressata treeneistä, Juuso sanoo. Skeittauksen lisäksi hän puuhaa paljon muutakin. Aikaa kuluu mm. salibandyn ja kitaransoiton parissa.

Isonen näyttää esimerkkiä Juuso kävi vuosi sitten vaellusriparin, jonka hän kertoo olleen melkoinen elämys. -Oma riparini oli kokemuksena tosi siisti. Menoa ei haitannut edes vaelluskenkien jääminen matkan varrelle tai se, että sain reissulla oksennustaudin, hän naurahtaa. -Koska minulla oli hienoa omalla riparillani, haluan itsekin auttaa vastaavan kokemuksen tarjoamisessa tuleville rippikoululaisille, kesällä Lapinjärven seurakunnan riparilaisten kaitsijaksi mielivä

5. päivä 1. Piirrä päivän ilme

2. Mitä erityistä tänään on jäänyt mieleen?

3. Mitä tänään tahtoisin kysyä?

Juuso perusteleekin. Viime kesän vaellusriparilla ennakkoluulot oli voitettu Juuson mukaan jo ensimmäisenä päivänä, ja kaikki olivat heti kavereita keskenään. -Omien isosten kanssa oli helppoa puhua, koska he tulkitsivat riparilaisten kanssa saman ikäisinä ihmisinä asioita itsekin nuorten näkökulmasta. Kun isoset ja riparilaiset ovat kavereita keskenään, voidaan uskonjutuistakin keskustella parhaiten. Lisäksi isosena olemisessa tärkeä juttu on mielestäni esimerkin näyttäminen oman ikäisille nuorille, hän pohtii. Harrastuksestaan innostuneena Juuso toteaa, että esimerkiksi skeittausripari olisi ”asiajuttu”. -Isoset voisivat olla esikuvina pikkuisilleen sekä harrastuksen osalta että uskonelämässä. Silloin mahdollisesti skeittauksesta innostuneet riparilaiset näkisivät, ettei ole yhtään kummallista, jos skeittaaja on uskossa. Itse olen ta-

vannut uskovia skeittareita, eikä heitä ole aivan vähän, hän kertoo. -Yleensä esimerkiksi skeittarit ovat toistensa kavereita, ja jutella voi mistä tahansa. Siitä huolimatta uskossa ei tietenkään ole kyse skeittauksesta vaan itse uskosta, joka loppujen lopuksi on kokonaan oma asiansa, hän sanoo. Ensi kesän riparilaiset Juuso toivottaa tervetulleiksi ja toivoo näiden saapuvan leirille avoimin mielin. -Tavoitteena kuitenkin on, että ensi kesän ripari olisi jokaiselle mukava juttu. Minua leiri hiukan jännittää, mutta samalla uskon sen olevan paikka, jossa Jumala vaikuttaa, eikä homma siksi voi mennä pieleen, Juuso sanoo. ANNEMARIA TOIVOLA KUVA: JARI PAUKKUNEN

25.4.2003

10:18

Sivu 12

uotta

Petellä on sormensa pelissä ripariuudistuksessa

5/2003 Nuotta

Rippikoulu on kokemassa erikoisia muutoksia, mistä on kysymys, kun puhutaan vuoden mittaisesta riparista sekä riparilaisen elämästä kolmessa korissa. Kuusamosta kotoisin olevan nuorisotyönohjaajan, Pete Ketolan, tie on kulkenut seurakuntatyön ja Tansanian kautta Laihialle, tuonne tarkan markan pitäjään.

Pete on virkavapaalla Laihian seurakunnan nuorisotyönohjaajan virasta ja toimii tällä hetkellä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa lapsi- ja nuorisotyön hiippakuntasihteerin viransijaisena

luttu myös selventää. - Prosessiluonteesta uudessa rippikoulussa kertoo myös rippikoulun puolivuotinen kesto. 8-10 päivän intensiivinen leirijakso on siten vain osa rippikoulukokonaisuutta.

Rippikoulua päivittämässä

Usko, elämä ja rukous

Muutamia vuosia seurakuntien rippikoulutiimejä Lapuan hiippakunnassa kouluttanut Ketola on ollut mukana toteuttamassa uutta rippikoulu-uudistusta. Uudistuksen tarkoituksena on ollut hienosäätää vanhaa rippikoulukaavaa, jotta rippikoulujen suosio pysyisi jatkossakin korkealla. Esimerkiksi vuonna 2001 rippikoulun kävi yli 90 % 15-vuotiaiden ikäluokasta. - Uudistettu rippikoulusuunnitelma ei pyri antamaan yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten rippikoulu tulisi toteuttaa, vaan kannustaa seurakuntia yksilölliseen suunnitteluun, Pete kertoo. Uudessa rippikoulusuunnitelmassa rippileirin roolia osana rippikoulua on ha-

Uuden rippikoulu-uudistuksen pohjana ovat Ketolan mukaan niin sanotut kolme koria: usko, elämä ja rukous. Niiden pohjana ovat katekismuksen kolme osaaluetta eli kymmenen käskyä, uskontunnustus ja Isä meidän –rukous. - Kymmenen käskyä antavat pohjan nuoren elämänkysymysten käsittelyyn. Uskontunnustus taas antaa vastauksia syntyneisiin uskonnollisiin kysymyksiin. Uskon sisällön opetus saa vastakaikua nuoren omista kysymyksistä. Rukouksessa ja jumalanpalveluselämässä liitytään jatkuvasti niihin aiheisiin ja kysymyksiin, jotka ovat rippikouluopetuksessa esillä, Ketola selventää kolmen korin tarkoitusta.

- Usein törmään siihen, että nuori myös rippikoulussa ollessaan mieltää olevansa koulussa, jossa oppitunnit alkavat ja päättyvät. Kuitenkin rippikoulussa pyritään entistä enemmän muodostamaan sellaisia kokonaisuuksia, joihin tulee aineksia kaikista koreista. Oppituntimaisuus ja opettajakeskeisyys vähenevät, kun opetuskokonaisuudet rakentuvat monipuolisemmin koko opettajatiimiä koskeviksi, Ketola uskoo. Yhtenä uutena uudistettavana asiana on lisäksi tehostaa rippikoululaisten oppimista ja sen seurantaa. - Oppimisen arviointiin kiinnitetään huomiota oppimispäiväkirjojen ja keskustelujen avulla. Oppiminen on rippikoulussakin motivoivaa, jos opetettavilla asioilla on todellisia yhtymäkohtia nuoren elämään.

Iltasoitto Isosena ja leirin vetäjänä lukemattomilla rippileireillä mukana olleena Petelle on sattunut paljon hauskoja ja noloja tilanteita. - Isosajalta muistan erään tilanteen rippileiriltä Kuusamon Käylästä. Olimme saaneet leiriläiset nukkumaan ja halusimme sitten isosporukalla vielä laulella muutamia veisuja. Koska joukossamme oli soittotaitoinen pianisti, siirryimme kirkon puolelle, jotta leiriläiset ja vetäjät eivät heräisi. Kirkon urkuja siinä viriteltiin käyttökuntoon, mutta katkaisijaa ei löytynyt mistään. Nokkelana isosena huomasin seinässä kolme nappulaa: ”miehet”, ”naiset” ja ”iltasoitto”. Ajattelin, että tuosta iltasoitto-nappulastapa painan. Seurauksena oli, että Käylän kirkonkellot soivat kuuluvasti keskellä kesäyötä, kunnes päävirtakytkimestä saimme sähköt katkaistua. Edellisen kommelluksen lisäksi konfirmaatiokierrokset ovat jääneet hyvin nuorisotyönohjaajan mieleen. - Erityisen hienoja hetkiä ovat ne, kun saa käydä konfirmaatiopäivänä nuorten kodeissa ja kertoa vanhemmille, kuinka fiksu ja hyvä tyyppi heidän nuorensa oikeasti onkaan. Sellaista hyvää ja kannustavaa meidän jokaisen tulisi saada kuulla, jotta jaksaisimme. Usein nuorilta ja vanhemmilta saakin kuulla hyvää palautetta, ja siksipä sitä aina innostuu uudelleen rippikoulusta. MASAMITSU AMEMORI

6. päivä 1. Piirrä päivän ilme

2. Mitä erityistä tänään on jäänyt mieleen?

3. Mitä tänään tahtoisin kysyä?

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:19

Sivu 13

uotta

Hyvän maan hedelmät Neljäs varma uskonelämän hoitamisen väline on seurakunta. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin kristittynäkään. Seurakunnassa meillä on toinen toisemme, jotta voimme kuunnella, auttaa ja rukoilla yhdessä. Apostoli Paavali kehoitti kasvattamaan hyvät juuret, jotta uskon puumme pysyisi pystyssä arjen myrskytuulissa. Hän kirjoitti Kolossalaisille: ”Juurtukaa Häneen, rakentakaa elämänne Hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa

Elossa kesän ja koko elämän Rippikoululaisen isoimmat kysymykset leirillä liittyvät uskoon. Mitä usko on, mistä se tulee ja miten se kestää? Raamattu opettaa meille, että usko on lahja, jonka Jumala meille antaa. Kuinka sitten kestämme ja jaksamme uskossa koko elämämme ajan? Joku elää uskossa kasteen armoon luottaen kehdosta arkkuun saakka. Useimmille käy kuitenkin niin, että jossain vaiheessa elämää usein jo ennen riparia - uskon asiat unohtuvat, tai niistä ei ole saatu tietoa ollenkaan. Siksi on hyvä, että on olemassa ripari, jonka aikana pureudutaaan kysymykseen siitä, miten selviän uskossa Jeesukseen aina perille saakka. Luukaan evankeliumin 8. luvussa Jeesus kertoo kylväjä-vertauksen. Kylväjä on Jumala, ja siemen on Jumalan sana eli evankeliumi Jeesuksesta. Jyvät menevät kylväessä neljään paikaan. Ensimmäiset

putoavat tien laitaan, mistä ne joutuvat lintujen ruuaksi. Nämä siemenet ovat niitä ihmisiä, jotka kuultuaan Jumalan sanan kääntävät sille heti selkänsä. Kavereiden luomat paineet, omat kiireet ja muut kuviot saavat aikaan sen, että heti Jeesuksesta kuullessa tulee sellainen olo, ettei tämä asia kuulu minulle. Toiset siemenet putoavat kalliolle ja lähtevät kasvuun, mutta kunnon kasvualustaa ei löydy. Tällaisia ovat ne ihmiset, jotka ottavat sanan iloiten vastaan, mutta uskovat vain hetken aikaa. Riparilla on helppo uskoa Jumalaan, ja uskonasiat tuntuvat kovasti kiinostavilta. Leirin jälkeen muut kiireet ja vanhat kuviot saavat aikaan sen, että uskonasiat alkavat tuntua kaukaisilta. Tuntuu siltä, että ne kuuluivat vain sinne leirille. Vertauksessa kolmas ryhmä siemenistä putoaa keskelle ohdakkeita. Ne alkavat kasvaa, mutta ohdakkeet ja rikkaruohot tukahduttavat ne. Näitä ovat ihmiset, jotka kuulevat sanan, mutta elämän

7. päivä 1. Piirrä päivän ilme

2. Mitä erityistä tänään on jäänyt mieleen?

3. Mitä tänään tahtoisin kysyä?

huolet, rikkaudet ja nautinnot vievät uskon. Monelle käy niin, että pikkuhiljaa omat murheet tai kiinnostavat maailman houkutukset vievät uskon mennessään. Seurakunnan nuortenilta ei tunnukaan niin kiinnostavalta kaverin houkutellessa diskoon tai koulun bileisiin. Neljäs ryhmä kylväjävertauksen siemenistä putoaa hyvään maahan ja tuottaa satakertaisen sadon. Hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä ihmisiä, jotka sanan kuultuaan ottavat sen vastaan ja elävät uskossa luottaen Jumalan lupauksiin. Tällaiset ihmiset elävät uskossa vapaina siinä mielessä,että he tietävät, että Jeesus on antanut heille synnit anteeksi. He hoitavat omaa uskonelämäänsä neljällä tavalla. Ensinnäkin lukemalla Raamattua. Raamattu on Jumalan oma ilmoitus meille. Kun luemme Raamattua, kohtaamme siellä Jumalan ihan konkreettisesti. Tämän vuoksi Raamattua kannattaa lukea, vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta. Jos ei jaksa lu-

sen mukaan, mitä teille on opetettu.” Uskonvahvistus ja kestävät eväät lähtevät siis siitä, mitä meille on Raamatun sanassa opetettu. Raamattu antaa kestävät eväät pysyä uskon tiellä. Se kannattaa ottaa tosissaan, sillä se sisältää ajankohtaiset pelimerkit meidän jokapäiväiseen elämäämme tänäänkin. Kun elät uskossa Jeesukseen, olet siemen, joka on kylvetty hyvään maahan. Hoida uskoasi Raamatun, rukouksen, seurakunnan ja ehtoollisen avulla. Et ole taivastiellä yksin, vaan sinulla on mukana paras matkakumppani, Jumalan Pyhä Henki, joka on uskosi synnyttänyt. Hän kasvattaa ja puolustaa uskoasi ja mahdollistaa sen että kerran pääset perille taivaaseen. Hyvää matkaa! JH KUVA MASAMITSU AMEMORI

nuotta13 cyan magenta yellow black

kea paljoa, kannataa lukea vaikka jae tai kaksi päivässä. Rukous on toinen tärkeä uskonelämän perusjuttu. Rukouksessa saamme tuoda Jumalalle kaikki murheemme, ja hän myös kuulee ne. Kiitosaiheiden kanssa kannattaa myös tulla Jumalan eteen. Rukous on silta, jota pitkin voimme kävellä Isän luo aina uudestaan ja uudestaan. Uskonelämämme tarvitsee myös varmoja merkkejä. Omasta itsestämme emme niitä löydä, mutta onneksi meillä on ehtoollinen, Jeesuksen asettama pyhä ateria, jossa maistamme taivasta. Saamme nauttia Jeesuksen ruumiin ja veren viinin ja leivän muodossa. Meille sanotaan alttarilla: sinun edestäsi annettu ja vuodatettu. Ehtoollinen on varma merkki Jumalalta. Leipää ja viiniä nauttimalla saamme uskoa syntimme anteeksi ja jatkaa matkaa puhtaina.

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:19

Sivu 14

uotta

kuukauden seurakunta

Sauvo-Karunan srk

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka. Sivun toteuttavat nuoret itse.

KOMMENTTEJA "Oon mukana seurakunnan toiminnassa, koska monet muutkin on, ja tunnelma on hyvä. Oppii uskonasioita." "Ei kukaan hauku, vaikka oon mukana seurakunnan toiminnassa, koska niin suuri osa nuorista on." "Iikka aina ymmärtää meitä nuoria." "Kaksivuotisessa isoskoulutuksessa on se hyvä puoli, ettei tartte kiirehtiä, ja on ne pro-isoset jotka opastaa meitä nuorempia. Huono puoli on se, että se kestää niin kauan." "Seurakunnan jutut on tosi hauskoja, ja kaikkea muuta kuin jäykkiä, synkkiä ja epämukavia."

FAKTAT Missä: Etelärannikolla Turun ja Salon puolivälissä Sauvossa asukkaita: 2850 Jäseniä seurakunnassa: 2595 Kirkkoherra: Kalle Eloheimo Nuorisotyönohjaaja: Iikka Viitanen Muita työntekijöitä: yhdeksän

IIKKA

TOIMINTA

Kohta kolme vuotta Sauvossa majaillut nuori perheenisä laulaa bändissä nimeltä Syvä Sininen. Iikka on siis se sama Iikka Viitanen, joka on säveltänyt jo parisen kertaa Maata Näkyvissä -tunnaribiisin, ja juontaakin festareilla. Iikan työviikkoon kuuluu kolme päivää viikossa kunnan ja kaksi päivää seurakunnan nuorisotyötä, eli rippikoulua ja isoskoulutusta. Lisäksi kaikki special-hommelit, joita Iikka apujoukkoineen järjestelee kiitettävän paljon. Alkajaisiksi Iikka sai tehdä töitä saadakseen Sauvon nuorison mukaan seurakunnan toimintaan, ja hän on myös onnistunut siinä hämmästyttävän hyvin. Sauvon nuoriso kun ei ennen ollut kovin innokasta seurakuntanuorisoa. Tähän pisteeseen pääsyyn tuskin vähiten on vaikuttanut Iikan uskomattoman positiivinen ja kannustava asenne nuoria kohtaan.

*Nuortenillat, joissa lauletaan, leikitään ja rauhoitutaan, eli viihdytään *Varttikirkot, eli tiivistetty jumalanpalvelus rennomman kaavan mukaan *Isoskoulutus, joka on Sauvossa kaksivuotinen. *Isoskoulutusleirit *Rippikoulut: hiihtolomalla laskettelupitoinen talvirippikoulu sekä kesärippikoulu *The Road oli syksyllä keikkailemassa, ja hyvällä menestyksellä olikin *Leffapotpuriyö, jossa koko yö katsotaan elokuvia… *Pro-isosten oloilta *Iikanpäiväkonsertti ja nimpparinyyttärit

Nuotan oppimispäiväkirja päättyy.

Riparimuistoja

8. päivä 1. Piirrä päivän ilme

2. Mitä erityistä tänään on jäänyt mieleen?

3. Mitä tänään tahtoisin kysyä?

Johanna Aaltonen, HB, vuoden 2002 tulokasbändin solisti

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:20

Sivu 15

uotta

Psykoterapeutti Seija Leppänen

v a s t a a m m e Opettaja Harry Ruotsalainen

m e Pastori Eero Junkkaala

Tällä palstalla kristitty lääkäri, psykoterapeutti, opettaja sekä pastori vastaavat teidän kysymyksiinne. Lähetä kysymyksesi: Nuotta/Maan ja taivaan väliltä, PL 184, 00181 Helsinki tai sähköpostitse toimitus@nuotta.com viitteellä maan ja taivaan väliltä.

j a

Lääkäri Hannu Ylönen

K y s y

Maan ja taivaan väliltä Mitä järkeä on uskoa Jeesukseen? Miksi uskoisin Jeesukseen, kun siitä on evankeliumeissakin niin ristiriitainen kuva. Ja mitä mieltä on siinä, että jonkun tappamisesta ristillä seuraisi jotain hyvää minulle? Ei kai tappamisessa ole koskaan mitään hyvää? - VIHAINEN NUORI -

Hyvä vihainen nuori! Kyllä kristinusko todella näyttää aika jär-

jettömältä. Eräs mies halusikin kerran perustaa hiukan fiksumman uskonnon. Hän meni kuitenkin varmuuden vuoksi kyselemään kristityltä piispalta joitain vihjeitä, miten menestyvä uskonto voitaisiin panna liikkeelle. Piispa vastasi: "Ensin teidän pitäisi kuolla uskonne puolesta ja sitten nousta kuolleista. Tulkaa sitten kysymään lisää." Maailma on täynnä ihmisten yrityksiä kehittää hyvä ja järkeenkäypä uskonto. Ne ovat pääasiassa keskenään ristiriitaisia, ja jokaisessa tarjoillaan jonkinlaisia tekojen rappusia, joilla kiivetään lähem-

mäksi Jumalaa. Monissa on myös jonkinlainen uhritoimitus, koska ihmiskunnan selkäytimessä on tietoisuus, että Jumalaa ei voi lähestyä ilman jonkinlaista välittäjää. Kristinusko poikkeaa muista siinä, että kyse on Jumalan ihmiseksi tulosta. Siinä Jumala ratkaisi tämän uhrikysymyksen lähettämällä oman Poikansa lopulliseksi ja kertakaikkiseksi uhriksi. Samalla pelastusasia hoidettiin kerralla kuntoon niin, että me emme voi enää millään teoilla ansaita sitä. Voimme vain ottaa vastaan tai torjua.

Evankeliumeissa välittyy näistä asioista "neliulotteinen" kuva, joka näyttää läheltä tarkasteltuna rosoiselta kuin suuri maalaus, mutta joka oikeasta näkökulmasta katsottuna muodostaa kauniin, monipuolisen ja ehtymättömän rikkaan kuvan Jumalan pelastusteosta. Kyllä tappamisesta voi tulla jotain hyvää, sillä useimmiten vasta kuoleman kautta syntyy uutta elämää. EERO JUNKKAALA

Joonan merkki Seisoskelin myöhään yhtenä iltana basistimme Jaakon kanssa katselemassa tähtitaivasta. Oli tosi pimeää ja tähtiä näkyi todella paljon – varmaan miljoonia. Siinä mietiskelimme ääneen, miten hullua on, että jokainen tähdistä on aurinko ja jokaista tähteä kiertää enemmän tai vähemmän planeettoja. Monta kertaa tulee miettineeksi, kuinka helppoa olisi kertoa Jumalasta kavereille, jos Jumala antaisi itsestään selvän merkin. Jo Jeesuksen aikana ihmiset pyysivät merkkiä, mutta Jeesus

Johanna: - Mulla on oikeastaan pelkästään hyviä muistoja omalta rippileiriltäni. Olin Forssan seurakunnan pyöräilyriparilla, ja kymmenen päivän aikana poljimme saarta ympäri. Meitä ei ollut kovin monta, ja ryhmästä kasvoi leirin aikana uskomattoman tiiviis, Johanna muistelee. Leirillä oli turvallista olla, se oli hieno tunne. Ripari oli minulle aikaa, jolloin syntyivät perustukset riparin jälkeiselle uskoon kasvamiselle. Tiivistettynä: ripari oli mahtava kokemus, sellaisen soisi ihan jokaiselle. Parhaina hetkinä Johannan mieleen ovat jääneet iltahartaudet. - Usein päädyimme illalla rantakallioille kauniisiin maisemiin, joilla saattoi kuunnella hartautta katsellen upeaa auringonlaskua. Ripari oli minulle aikaa, jolloin rupesin ajattelemaan uskonasioita, ja se on sitä varmasti monelle muullekin.

vastasi tähän sanomalla: ”Ainoa merkki joka teille annetaan on Joonan merkki”. Silloin kukaan ei vielä käsittänyt, mistä Jeesus puhui, mutta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen monille valkeni, että Jeesus vertasi omaa ylösnousemustaan Joonan vapautumiseen kolmen päivän jälkeen kalan kidasta - varmasta kuolemasta. Tähtitaivaan katselu laittaa ihmisen pienelle paikalle. Sitä tajuaa oman pienuutensa maailmankaikkeuden äärellä. Joonaan merkin täyttänyt Jumalan Poika

on meidän reittimme koko maailmankaikkeuden Herran luo. Jumala on jo antanut meille merkin itsestään. Merkin, joka on ainoa ja suora reitti Jumalan luo. Tie elämän perimmäiseen kysymykseen on auki. Ei missata sitä!

Nuotan sivuilla saamme vuonna 2003 lukea kahden gospelmuusikon, Jussi Salon ja Harri Heleniuksen mietteitä.

Harri Helenius Harri Helenius, Bass´n Helen

Raikka: - Isosiskoni joka pyöri seurakunnan hommissa oli menossa myös riparille isoseksi. Riparille ilmoittautuessa ei ollut tiedossa mille leirille siskoni pääsee ja siksipä minä jouduin valittemaan päiväkoulun. Se oli pitkäveteinen ja kuiva kokemus, odottelin konfirmaatiopäivää rippilahjat mielessä, ainoita ilonaiheita olivat nuorisonohjaajan soittamat gospellevyt sekä vieressä istunut ihastukseni kohde. Konfirmaatiopäivänä nuorisonohjaaja tuli yllättäen rippijuhliini ja pyysi mua katsomaan seurakunnan rumpuja. Innostuin seurakunnan porukan hyvästä tunnelmasta ja jäin mukaan niihin touhuihin. Aikaa myöten tulin siellä sitten uskoon.

Harri: - Perheeni taustat ovat vapaiden suuntien puolella, joten en käynyt rippikoulua kuten monet muut, sillä en ollut kirkon jäsen. Tosin silloin olisin halunnut kaikkien kavereiden lailla mennä riparille, mutta se ei ollut mahdollista siinä vaiheessa. - Kävin oman rippileirini vasta Bass ´n Helenin aikana aikuisrippikoulussa. Leiri koostui viikonlopuista leirikeskuksessa. Saunoimme pappien kanssa ja kävimme läpi luterilaisen uskon perusasioita. Rippileirillä kahlasimme peruskysymyksiä läpi pohjamutia myöten. Koin, että leiri oli todella tärkeä minulle. Riparilla läpi käytyihin perusasioihin olisin tuskin muualla koskaan törmännyt.

Raikka Hakamäki, The Road

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:21

Sivu 16

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Kotoinen teltta Provinssirockissa Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Toiset puhuvat provinssiteltasta, toiset taas gospelteltasta. Asiakkaat kutsuvat telttaa jeesusteltaksi. Tärkein asia on, ettei Raamatulla lyödä päähän. Jeesustelttaan on helppo astua sisään, koska teltoissa ei ole kynnyksiä. Gospelteltan kantava voima on Jouni Vainio – tuttavallisemmin rokkivaari. Jouni on reilu ja retee. Hänen seurassaan on

helppo olla, koska asioista ei tehdä monimutkaisia. Tänä kesänä hän on pystyttämässä Kansanlähetyksen suurta valkoista telttaa viidennentoista kerran Seinäjoen Provinssirockiin. Mikä saa hänet palaamaan vuosi vuoden jälkeen Provinssiin? - Tuntuu, että olen siellä omalla paikallani. Olen aina pitänyt käytännön hommista, liian hienot hommat eivät sovi minulle. Rakkaus on laittanut jalat alleni. Jouni on päättänyt olla teltalla niin kauan kuin jaksaa ja Jumala suo. Miten festareille tulevat nuoret sitten suhtautu-

vat gospeltelttaan? - Pääasiassa meihin suhtaudutaan kunnioittavasti. Olen saanut tutustua moneen festarikävijään vuosien aikana ja monet nuoret tulevat vuosi vuoden jälkeen tervehtimään. Jälleennäkemiset ovat aina iloisia. Ehkä festarilaiset ovat onnellisia, että jokin asia on pysynyt samana vuosikausia. Teltan ovelta ei ole käännetty pois ketään, joka tulee apua pyytämään. Ilmaista kahvia ja teetä on jaettu kauan, on istuttu alas ja puhuttu niistä asioista, jotka painavat. Keskustelut kääntyvät lähes väistämättä uskonasioihin, sillä hyvän ilmapiirin aistii moni jo telttaan astuessaan.

Positiivista aktivoitumista Jouni oli itse uskoon tullessaan 37-vuotias. Heti seuraavana vuonna hän oli Provinssissa kertomassa Jeesuksesta. Hän haluaa elää toteuttaen lähetyskäskyä ja kannustaa siihen myös muita. - Evankelioiminen on tosi kova juttu! Ajattele, että koko maailman ylläpitäjä haluaa käyttää meitä, pieniä ihmisiä, työssään. Saadaan palvella omilla lahjoillamme, olla etulinjassa, pioneerityössä, Jouni hehkuttaa. Jouni tekee myös leipätyökseen nuorisotyötä. Hän pyörittää nuorten työpaja Bestistä, jonka tavoitteena on aktivoida nuoria työelämään ja eroon erilaisista kierteistä. Hänen lähellään ovat ihmiset, jotka eivät saaneet hyviä pelikortteja elämään. Ne ihmiset, joiden koti on ollut rikkinäinen ja joiden sydän on kipeä.

Lähetyskärpänen kehiin - Lähetystyö ei ole ainoastaan merten taakse menemistä, vaan se on lähimmäisten kohtaamista ja rakastamista, Jouni muistuttaa. Hän toivoisi nuorten lisäksi näkevänsä enemmän aikuisia evankelioimassa.

- On hyvä, että tiimeissä on eri-ikäisiä ihmisiä. Moni nuori kaipaa turvallista isätai äitihahmoa, ja keskustelu juuri aikuisten kanssa on tärkeää. Evankelioimistyöhön pitäisi kouluttaa paljon kaikenikäisiä ihmisiä. Gospelteltalle hommiin on jokainen tervetullut. Jos tuntuu ettei halua puhua, voi toimia esirukoilijana, kahvinkeittäjänä, järjestysmiehenä, siivoojana tai yövahtina. Myös musikanteille ja draaman esittäjille löytyy paikka. Tai jos ei halua tulla paikan päälle, voi koota kotona porukan, joka rukoilee Provinssiteltan puolesta. Jokaisen panos on tärkeä. VIRPI RANNILA VIRPI.RANNILA@NUOTTA.COM

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:21

Sivu 17

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

PR AY ER

NE ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi, kiitosrukouksesi ja rukousvastauksesi Nuotan Prayer Zone sivuille: www.nuotta.com/ prayerzone tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse prayerzone@nuotta.com Sivuilta voit liittyä myös Prayer Zone rukousrinkiin.

Rukouspiirit rules! Toimimme Jumalan mielen mukaisesti silloin, kun rukouksessa annamme ystäviemme, uskomattomien kavereidemme ja koulumme tarpeiden tulla sydämeemme. Silloin kannamme toistemme taakkoja ja täytämme Kristuksen lain (Gal.6:2). Miksi sitten emme lyyhisty, vaikka oma elämä ja ympärillämme vallitseva epätoivo ja kaaos voivat tuntua ylivoimaisen suurelta taakalta? Esirukouksen ydin on siinä, että Jeesus on kantanut kaikki raskaat asiat ja kaiken synnin. Hän täytti kaiken ristillä. Siksi kannamme toistemme taakkoja vain vähän matkaa – Jumalan luokse. Astumme Hänen eteensä Jeesuksen nimessä ja annamme painavan hänelle. Silloin tapahtuu jokapäiväinen ihme - Hänestä puhkeaa virvoittava lähde ja voi jopa nähdä, että erämaa alkaa kukkia. Esirukoilijan ei tarvitse pelätä maailman tarpeita, koska meillä on väkevä Jumala, jonka hartiat kykenevät kantamaan kaiken ja joka luo aina uutta elämää. Rukousvälkän aluksi siis helpottaa tieto siitä, että Jeesus kantaa minua koko ajan. Olen hänen kantamuksensa. Rukousta edistää myös se, että nimeän oman taakkani yksityiskohtaisesti (esim. paine kokeista, huonotuulisuus, riita kotona, väsymys) ja sanon se ääneen rukouksessa Jeesukselle. Minun tulee luottaa siihen, että hän kuulee rukoukseni, ottaa todella taakkani ja kantaa sen. Kun omat asiani ovat hoidossa, voin liittyä yhteiseen rukoukseen ja kantaa oman kouluni ja kaverini Jumalalle. Ilomme on pyytää, että Hän toisi Poikansa valon ihmisten kohtaamisiin. Lopuksi voin kiittää Jumalaa siitä, että hän on todella kuullut rukouksemme.

Ps. Moi kaikki koulujen rukouspiirit! Laittakaahan kouluvuoden päätösterveiset Prayer Zoneen. Millainen oli ihmeellisin saamanne rukousvastaus, hellittämättömin kestorukouksenne tai paras yhteinen kokoontumisenne? Kirjoita lyhyt juttu ja lähetä se osoitteeseen: prayerzone@nuotta.com

Kokoonnumme rukoilemaan joka päivä aamuvälitunnilla. Rukouspiiri, jossa on tyttöjä ja poikia, on mukava paikka, koska siellä saa kääntää katseen Jeesukseen ja rauhoittua hetkeksi kaiken kouluhälinän keskellä. Olemme rukoilleet erityisesti sitä, että saisimme olla koko olemuksellamme Jumalan käytössä koulullamme. "Jumala, joka sanoi: ’Tulkoon pimeyteen valo’, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan." (2Kor.4:6). Uskovien yhteys rohkaisee rukouspiirissä. Usein Pyhä Henki on ihan erityisesti läsnä ja antaa voimia koulupäivään.

- Kangasalan lukion rukouspiirille Jumalan siunausta ja Pyhän Hengen tulta.

18.5.2003 4. sunnuntai pääsiäisestä Taivaan kansalaisena maailmassa 1. lukukappale Jes. 4: 2–6 2. lukukappale 1. Joh. 3: 18–24 Evankeliumi Joh. 15: 10–17

• •

•• • •••• • • • • •• •• • • • • ••• • • • • •••• • • • ••

5. sunnuntai pääsiäisestä Sydämen puhetta Jumalan kanssa 1. lukukappale 2. Moos. 17: 8–13 2. lukukappale Jaak. 5: 13–16 Evankeliumi

•

Toukokuun rukous: Isä, täytä suomalaiset nuoret rukouksen Hengellä, niin että rukoilemme hengessä ja totuudessa sinun ajatustesi mukaan. Kiitos, että silloin voimme nähdä mitä haluat ja voit kauttamme tehdä. Aamen. Luuk. 11: 5–13

29.5.2003 Helatorstai Korotettu Herra 1. lukukappale Jes. 33: 5–6 2. lukukappale Ap. t. 1: 1–11 tai Room. 8: 31–39 Evankeliumi Luuk. 24: 46–53

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuotan nettisivuille ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Näin voimme olla teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.

Ef. 1: 16–23 Evankeliumi Joh. 17: 18–23

7.6.2003

- Rauhaa hämillään ja peloissaan olevalle. Olen yhtä eksynyt Jumalasta kuin itsestäni. Tunteeni heittävät vuoristorataa, enkä tiedä mistä etsiä. - Elämäniloa ystävälle, joka on pahasti masentunut. - Jumalan apua isälleni ja äidilleni heidän ongelmissaan.

Joel 3: 1–5 2. lukukappale Ap. t. 2: 1–13 Evankeliumi Joh. 3: 16–21

Kirkkovuosi

25.5.2003

•

- Kahden opiskelevan sisaruksen puolesta, jotka ovat ajautuneet sisarussuhteessaan pahaan kriisiin. Anotaan keskinäistä anteeksiantoa ja sitä, että Jeesus saisi eheyttää heidän elämänsä ja estää pysyvät välirikot.

TAMPEREEN YHTEISKOULUN LUKIOLAISET

- Kuopion Lyseon lukion rukouspiiriin iloa yhteisestä uskosta ja osuvia rukouksia.

•

NIINA ORPANA

Tampereen rukouspiiri tervehtii Nuottalaisia!

Rukoilemme…

Utsjoki• Enontekiö• Pello•Raahe• Kokkola•Vimpeli• Alajärvi•Kaustinen•Vaasa•Soini• Nurmo•Seinäjoki•Alavus• Nakkila•Kiukainen•Kankaanpää• Tampere•Uusikaupunki•Hämeelinna•Laitila•Turku• Nummela• Helsinki•Vantaa• Järvenpää•Lahti• Mäntsälä•Vääksy• Heinola•Mänttä• Jyväskylä• Outokumpu• Mikkeli• Loviisa• Kauniainen •Saarijärvi • Lappeenranta • Kuopio • Kangasala

1.6.2003

6. sunnuntai pääsiäisestä Pyhän Hengen odotus 1. lukukappale Sak. 14: 7–9 2. lukukappale

Helluntaiaatto Tule, Pyhä Henki 1. lukukappale Jes. 59: 20–21 2. lukukappale Ap. t. 19: 1–6 Evankeliumi Joh. 14: 8–17

8.6.2003 Helluntaipäivä Pyhän Hengen vuodattaminen 1. lukukappale

15.6.2003

Pyhän Kolminaisuuden päivä Salattu Jumala 1. lukukappale 4. Moos. 6: 22–27 tai Jes. 66: 1–2 2. lukukappale Ef. 1: 3–6 (7–10) 11–14 Evankeliumi Matt. 28: 16–20

5/2003 Nuotta

25.4.2003

uotta

10:22

Sivu 18

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:23

Sivu 19

uotta

Nuotta katsoo ja arvostelee uusimmat nuorisoleffat.

Leffat Pianisti Kuvittele tilannetta, jossa Suomessa pääsisi vallalle uusi hallitus, jonka mielestä helsinkiläiset ovat syy valtion ongelmiin ja heistä ja heidän juonistaan tulisi päästä eroon. Kaikki helsinkiläiset haluttaisiin merkitä ja erotella muista suomalaisista. Heidät ajettaisiin muureilla rajattuihin lähiöihin ja espoolaiset ja vantaalaiset saisivat muuttaa heidän taloihinsa. Kuolemanrangaistuksen uhalla yhteydet helsinkiläisiin kiellettäisiin ja heitä käytettäisiin muiden puolella vain orjatyövoimana. Pikkuhiljaa helsinkiläisiltä alkaisi loppua ruoka ahtaissa olosuhteissa, heidän vartijansa hakkaisivat ja kiduttaisivat heitä, koska helsinkiläiset ovat alempiarvoisia ihmisiä, pettureita. Vähitellen näitä ryöstettyjä ja alistettuja ihmisiä ryhdyttäisiin kuljettamaan junalasteittain kohti tuntematonta päämäärää ja lopullista ratkaisua. Helsinkiläiset itse yrittäisivät tulla toimeen miten kuten: nöyrtymällä, mielistelemällä, kapinoimalla, pakenemalla ja piiloutumalla joidenkin espoolaisten avulla. Kuitenkin heidän tilanteensa olisi toivoton: valtatie ulos ghetosta kulkisi kaasukammioihin. Tällaisen tilanteen keskelle joutui puolanjuutalainen muusikko Wladyslaw Szpilman (Adrien Brody). Ohjaajakuuluisuus

Roman Polanskin filmi Pianisti kertoo Varsovan puolen miljoonan juutalaisen järkyttävistä olosuhteista ja kohtaloista saksalaisten miehityksen aikana toisessa maailmansodassa. Tositarina piirretään musiikilleen omistautuneen pianistin ja hänen perheensä kohtalonsinfoniana. Juutalaisten vaino kuvataan karuina ja puhuttelevina kuvina. Tätä rikosta ja vääryyttä on ihmiskunnan mahdoton unohtaa. Kuitenkin hävityksen, kauheuden ja mielettömyyden keskellä Szpilmanin kädet loihtivat kauniita säveliä, jotka kietovat hänen kohtalonsa ihmeellisellä tavalla saksalaisen upseerin armahtavaisuuteen. Pieni toivonväre oikeudenmukaisuudesta ja ihmisten välisestä suvaitsevaisuudesta sykkii sittenkin raunioiden keskellä. Polanskin filmi herättelee miettimään pahuuden ongelmaa: onko se minussa, sinussa vai meissä molemmissa? Raamatun mukaan se on meissä kaikissa ja tiukasti. Se ei ole vain tehdyissä synneissä vaan myöskin ajatuksissamme ja tekemättä jättämisissämme. Pianistin elämänkohtalo kertookin ihmisten oikeista ja vääristä valinnoista ja niiden vaikutuksista. Massan mukana meneminen ja ylempien käskyjen totteleminen saivat ihmiset mukaan järkyttävään massamurhaan. Rohkeutta tarvittiin vastustamiseen ja hyljeksittyjen auttamiseen, oikean tekemiseen. Elokuva julistaa yksit-

täisten ihmisten armahtavaisuuden kauneutta pahuuden keskellä, eikä silloin rodulla tai kansallisuudella ole väliä.

PIANISTI Ohjaaja: Roman Polanski K-15 148 minuuttia 3 oscarin voittaja: paras ohjaaja, paras miespääosa, paras sovitettu käsikirjoitus Lisää filmistä: http://www.thepianist-themovie.com JOHANNA HAKKARI

Kaikki helsinkiläiset haluttaisiin merkitä ja erotella muista suomalaisista. Heidät ajettaisiin muureilla rajattuihin lähiöihin ja espoolaiset ja vantaalaiset saisivat muuttaa heidän taloihinsa.

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:24

Sivu 20

uotta

Juha Tapio tänään

- Tärkeää on erityisesti oman pojan kasvun seuraaminen. Sitä ei kuitenkaan voi tietää, miten levy vaikuttaa työn jatkumiseen, muuttuuko työnkuva. Ei tässä työssä voi olla viisivuotissuunnitelmaa. Fiilis on avoin, katsotaan mitä tapahtuu.

Juha Tapion kevääseen kuuluu uuden levyn tekoa. Kysyn heti aluksi, mitä hänelle kuuluu juuri nyt, ja hän kertoo tulevansa suoraan levyyhtiöltä.

Kierrät Suomea sekä yksin, triona, että bändin kanssa. Mitkä ovat näiden erot?

- Tänä keväänä on purkitettu uutta levyä. Alkuvuosi on treenattu. Levy-yhtiön kanssa on punottu juonia, on otettu kuvia kesällä julkaistavaa levyä varten. Samanaikaisesti tuotantoprosessin edetessä on kuitenkin tehty keikkaa, joten vauhtia ja tekemistä on riittänyt.

- On hyvä että kaikki nämä vaihtoehdot ovat olemassa. Vaihtelu tuo lisää jaksamista. En tee enää mielelläni niin paljon trubaduurikeikkoja. Toisaalta yksin soittaessa on todella vapaat kädet, ja syntyy ehkä lähin kontakti yleisöön. Bändin kanssa soittaessa taas saa energiaa siitä miten muut soittavat, saa olla osa kokonaisuutta. Trio on kahden muun välimuoto. Jokaisen omat jutut pääsevät näkyviin, ja silti ei ole yksin. Se on ehkä nautinnollisinta.

Onko tämän levyn tekeminen sitten jotenkin eronnut aiemmista? - On paljonkin, puitteet levyn tekemiselle ovat paremmat. Levy tehdään nyt isommassa levy-yhtiössä. On paremmat studiot, ja miksausaikaa on löydetty enemmän. Uusi levy tulee olemaan kuin eri maailmasta aiempiin verrattuna. Tulos on lähempänä omaa tavoitetta.

Tuleeko mieleesi jokin kommellus joltain keikkareissulta?

Mikä on laulujesi tärkein viesti?

- Kun olimme kiertueella ennen studioon menoa, oli yksi uusista kappaleista kohtalokas. Melkein jokaisella keikalla joku alkoi soittaa väärää kappaletta tai väärässä sävellajissa. Pahin tilanne oli Kokkolassa, jossa laulun alku parinkymmenen sekunnin ajan oli kuin väkevä pommi jokaisen soittaessa mitä sattuu. - Kommellussarja edellisvuoden Maata näkyvissä -festareita edeltäneeltä kiertueelta tulee myös mieleen. Oli oikein digitaalinen äänentoistopöytä. Kolmella keikalla katosivat sähköt kesken kaiken, ja yleisö jouduttiin pyytämään aivan lavan reunalle. Toisaalta tämä loi hienon tunnelman ja koululaisten ennakkoluulot artisteja kohtaan karisivat helpommin. - Pieniä kommelluksia tai tavaroiden unohtumisia varmasti tapahtuu joka keikalla, mutta jotenkin niihin on niin tottunut, ettei niitä sitten yhtäkkiä muistakaan.

- Yhä edelleen minulla on evankelistan kutsumus. Laulujen tekemisessä tärkeintä on se, että kokonaisuudesta välittyy punainen lanka, uskon näkökulma, sekä Jeesuksen teot ja se, että koko elämä lepää uskon varassa. Uskoisin, että jos teen lauluja rehellisesti itselleni, niin sanoma välittyy silloin myös kuulijoille. Jumala voi laulujen kautta puhua ihmisille, jokaiselle sitä, mitä kukin tarvitsee.

Mikä on suosion ja sanoman välinen jännite? - Ei ole koskaan ollut sellainen olo, että peilistä olisi katsonut tähti, eikä tarkoitukseni olekaan koskaan ollut pyrkiä tähdeksi vaan nimenomaan kertoa, mitä asiat merkitsevät. Toisaalta, kukaan ei kuuntele sellaista musiikkia josta ei pidä, vaikka sanoma olisikin paikallaan. Jos musiikistani ei pidettäisi, niin etsisin kaiketi toisen tavan kertoa evankeliumia.

Mikä musiikkihommissa on parasta? - Siinä on niin paljon hyvää!! Olen kiitollinen siitä, että saan tehdä tätä työkseni. Voisin vain luetella hyviä puolia: esiintyminen, laulaminen, vuorovaikutus yleisön kanssa, keikan jälkeiset jutteluhetket välillä asiasta ja välillä asian vierestä, reissuelämä, bändin reissut, jotka kyllä ovat työmatkoja, mutta tuntuvat puoliksi lomalta, se että saa tehdä biisejä ja että syntyy jotain uutta. Erityisen hienoa on se, kun saa kuulla jonkun laulun merkinneen jollekin ihmiselle jotain, kun kuulee, että on osunut jollain laululla ihmiseen, vaikka tämä ei omissa käsissä olekaan.

Miltä tulevaisuus näyttää? Onko odotuksia, onko pelkoja?

SILJA SALMINEN Juha Tapio esiintyy monissa eri kristillisissä tapahtumissa. Kuvassa Juha on vuoden 2002 Maata Näkyvissä festareiden pääkonsertissa. Kuva: Pekka Lehtonen

Mitä löytyy kääntöpuolelta? - No kyllä sieltä löytyy se sama reissuelämä. Vaikkakin se on antoisaa, on se myös todella raskasta ja aikaa vievää. Se vie aikaa perheeltä, kavereilta ja harrastuksilta. Sosiaalinen elämä ja kotonaoloaika jää vähemmälle. Lisäksi kun muilla on juhla, on itse aina töissä. Ei siinä taida muita huonoja puolia ollakaan.

Olit opettajana ennen muusikoksi ryhtymistä. Oliko muutos vaikea? - Oikeastaan tein keikkoja jo sinä aikana ja aloin olla ylityöllistetty. Ensimmäinen levykin oli olemassa jo sinä aikana. Toi-

nen homma oli jätettävä, ja vaihdos oli selvä. Olihan sitä rukoiltu ja suunniteltu etukäteen.

Mikä musiikin lisäksi on tärkeää elämässäsi? - Ensinnäkin musiikki on todella tärkeää. Vaikka se ei olisi työtäkään, on oma musisointi ja laulaminen kivaa, varmasti soittelisin ja laulelisin joka tapauksessa. Musiikin lisäksi tietysti tärkeitä ovat arvot ja usko. Perhe on parasta mitä on, ja tärkeintä!! Kaukana sen jälkeen tulevat futis, muut harrastukset ja kivat asiat.

Juhan riparimuisto - Vietin mukavan leirin Lapissa, paikkakuntaa en enää muista. Itselläni jäi hyvä fiilis koko leiristä. Minulla oli kuitenkin jonkinlainen identiteettikriisi tuolloin. Olin juuri ennen leiriä tullut uskoon, enkä oikein tiennyt, olenko isonen vai pikkunen. Viisastelin kaikille ja opetin siinä missä muutkin vetäjät. - Kaikkein mukavimpana muistona mieleen tulee ilta, jolloin olin kipeänä sängyssäni. Olin hieman ihastunut erääseen tyttöisoseen, ja juuri ihastuksen kohteeni tuli illalla istumaan viereeni ja peittelemään minut. Se lienee kaikkein paras muisto.

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:25

Sivu 21

uotta

Onni tulee pienistä asioista

Telakka on nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettu keskusteluohjelma, jota Eero isännöi yhdessä kaverinsa Ilkka Hynnisen kanssa. Eeron mukaan Telakka poikkeaa monista samalle kohderyhmälle tarkoitetuista ajankohtaisohjelmista ainakin siinä, että Telakalla pureudutaan yhteen teemaan kerrallaan pintaa syvemmälle. Kesän mittaan ohjelmassa käsitellään aiheita, jotka ovat alle kolmekymppisille tärkeitä. Syynin alla ovat muun muassa äänestäminen, seksi, pelot ja ympäristöasiat. Eero ja Ilkka ovat ohjelman juontajia, toimittajia ja studioisäntiä. Inserttipätkiä pojat kuvaavat ympäri Suomea. Keskustelijoiksi Telakalle ei kutsuta niinkään julkkiksia vaan tavallisia tallaajia. Eero uskoo, että hyvä teema houkuttelee katsojia. - Jos tekee hyvää ohjelmaa, katsojia riittää varmasti. Asiallinenkin ohjelma on viihdyttävä, jos se on katsottava eli hyvin tehty. Tarkoitus on rakentaa ohjelma niin, että katsoja jää koukkuun.

Aikamoinen haaste Positiivista uskovaisuutta Eero uskoo vakaasti, että journalismi ja media vaikuttavat ihmisten ajatteluun. - Sehän on journalismin tavoite – antaa ihmisille työkaluja järjestää ajatuksiaan ja omaa elämäänsä, joka on useimmiten melko kinkkistä. Jos pystyn ohjelmallani vaikuttamaan, niin ei siinä mitään. Toimittajan työssä palautetta saa tosi harvoin. Eeron pyrkimyksenä on puhua jossakin Telakan jaksossa uskosta. - Tietenkään en voi ajatella, että puhuisin telkkarissa niin kuin Punaisen auringon keikalla. Mutta ei usko voi olla tulematta tavalla tai toisella näkyviin. Toivon, että voin välittää raikasta uskon kuvaa sillä mitä teen. Eeron mielestä on harmi, että kirkko ja usko nousevat mediassa esiin vain silloin, kun kirkon sisällä on jotain hämminkiä tai joillakin on napit vastakkain. Kirkkoa ei nähdä uskovien yhteisönä. Media retostelee negatiivisilla asioilla, sillä huono uutinen on aina isompi kuin hyvä uutinen. - Ei Hesarissa voi tietenkään kirjoittaa, että Jeesus elää, vaikka se on kaikkein suurin uutinen. Mutta kirkko on tärkeä yhteiskunnallinen toimija. Sen tekemästä työstä voisi nosta esille positiivisia juttuja, kuten kirkon ulkomaanapua tai perhetyötä. Miksi niistä ei kirjoiteta? Tietenkin se vaatii uskovalta jonkinlaista siviilirohkeutta ehdottaa aamupalaverissa, että haluaisin tehdä jutun hengellisestä aiheesta, Eero pohtii.

Usko ei mahdu kahvikuppiin Usko on Eeron elämän suurin asia. Kaikki palautuu jollakin tavalla siihen. - Usko on elämän ainoa toivon lähde. Olen saanut kokea, että Jumala todella toimii ja on ollut mukana monessa jutussa. Joskus usko tuntuu olevan kaukana, mutta sitten minua taas herätellään tajuamaan, että se on lopulta ainoa juttu, joka merkitsee. Ne ovat sellaisia uskonvahvistuskokemuksia. Jonkun mielestä on pelottavaa ajatel-

la, että on olemassa jotain suurempaa, joka vaikuttaa elämään. Eeron mielestä se on vain hirmuisen turvallista. - Uskostani on tullut viime aikoina yksinkertaista. Uskon – ja se riittää Jumalalle ja itselleni. Enää en jaksa rakennella uskoa niin kuin joskus ennen. Välillä on hirveän vaikea hyväksyä sitä, että kaikkeen ei saa täällä vastausta. Usko on niin suuri juttu, että se ei mahdu tähän kahvikuppiin tai tuohon paperiin.

Eero uskoo tekevänsä toimittajan hommia jatkossakin. Hän on edennyt alalla jo siihen pisteeseen, ettei kelkkaa tee mieli ihan heti kääntää. Toimittajan työssä näkee harvoin kahta samanlaista päivää. Toisaalta työn liikkuvuus ja irralliset työsuhteet vaikeuttavat paikalleen asettumista. Työrintamalla haasteita riittää, mutta Eero haaveilee myös omasta perheestä. Kaikkein eniten hän toivoo voivansa olla elämässään jollekin hyödyksi tai iloksi. Nyt päällimmäisenä mielessä on kuitenkin Telakka, jonka kuvaukset ovat jo täydessä vauhdissa. Eero myöntää, että vähän jännittää – mutta vain vähän. - Onhan tämä aika kumma tilanne, missä nyt olen. En minä sitä kiellä, etteikö tämä olisi aikamoinen mahis ja oikeasti iso haaste. On tosi siistiä päästä tekemään Telakkaa. Mutta se, että on kivaa, ei voi olla missään duunissa pidemmän päälle se juttu. Isoveljeni sai jokin aika sitten lapsen. Silloin tajusin, miten paljon isompaa on esimerkiksi lapsen saaminen kuin mikään duunijuttu ikinä. SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM

Eeron elämä vaikuttaa menestystarinalta. Mies on 25 vuotias ja päässyt toimittajan urallaan jo omaan tv-ohjelmaan asti. Tyttöystävä Laura löytyi kesätyöpaikalta, ja nyt pari on onnellisesti kihloissa. Kaikki tuntuu käyneen helposti. Näin ei kuitenkaan ole. - Pari vuotta sitten elin täydellisessä aallonpohjassa. Silloin tapahtui kamalasti huonoja juttuja peräkkäin – ihmissuhdeongelmia, sairautta ja kuolemaa lähipiirissä. Oli huono olla, ja opinnotkin jäivät sivuun, Eero muistelee. Suohon vajoaminen on syöksymistä omaan itseen. Maailma ympärillä jatkaa menoaan, mutta masentunut keskittyy vain omaan sisimpäänsä. Jos suosta haluaa nousta, on tarrauduttava johonkin ympärillä olevaan. Eero uskoo myös Jumalan parannusvoimaan. - Ikinä ei saa sanoa toiselle, että Jumala vain kurittaa sua, älä valita. Mutta kurjemmat vaiheet elämässä antavat realistista näkökulmaa siihen, mikä on oikeasti tärkeää. Loppujen lopuksi elämä on aika yksinkertaista, ja pienet asiat tekevät onnelliseksi. Näitä ”pieniä” asioita elämässä ovat Eeron mielestä esimerkiksi ystävät. Silti kukaan ei tee lehtijuttua siitä, että Eerolla on ystävä, vaan siitä, että Eerolla on tvohjelma. Ystävä ei ole sillä tavalla iso juttu – ja kuitenkin paljon isompi.

Hietalan Eero on monelle tuttu kaveri Punaisen auringon kitaranvarresta. Toimittajana mies on paiskinut töitä Hesarissa ja tamperelaisessa Radio Moreenissa. Kesällä Eeron naama tulee tutuksi TV-kakkosella, missä hän alkaa pyörittää keskusteluohjelma Telakkaa.

Eero on kesällä Telakalla

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:26

Sivu 22

nuotta22 cyan magenta yellow black

uotta

m e n o v i n k i t ONNEN PÄIVÄT K20 Nuorten aikuisten Onnenpäivät-tapahtuma järjestetään tänä vuonna Turku-Tukholma ˆkevätristeilynä 16.-17.5.2003. Onnen salaisuuteen syvennytään merellisessä meiningissä tasokkaiden luentojen, kristittyjen yhteyden, puheiden ja konserttien parissa. Mukana mm. Nina Åström trio, Seija Leppänen ja Tommi ja Päivi Kalenius. Risteilyä isännöivät pastorit Jussi Miettinen ja Timo Pöyhönen. Ohjelma ja tarkemmat tiedot löytyvät Internetistä osoitteesta www.sekl.fi/tiimi. Laivalle varattuun auditorioon mahtuu 200 nopeinta vähintään 20-vuotiasta ilmoittautujaa. Ilmoittautumiset Suome Matkatoimistoon puh. (02) 273 0920 / Irma Honkaharju, os. irma.honkaharju@smt.fi, fax (02) 232 0025.

HELATORSTAI MEGAILTA TOHOLAMMILLA Perinteinen Helatorstai megailta -tapahtuma pidetään Toholammilla ala-asteen salissa 28.5. Mukana illassa ainakin Turvakytkin, Goke, Juha Heinonen selä Lammin omaväki. Konsertin lisäksi, iltamessu ja nuorten jatkot.

KESÄ ALKAA KARKKUGOSPELISTA Lauantataina 7.6. kokoonnutaan aloittamaan kesää Karkun rantaan Karkkugopelin merkeissä. Puolilta päivin alkaen aina myöhään yöhön saakka tarjoillaan ohjelmaa kahdella lavalla. Mukana mm. The Rain, The Road, Punainen Aurinko,MoG, Signifer, Juha Tapio, On C, Erkki Koskenniemi, Juha Heinonen, Lasse Räty sekä monet muut. Kaikki hengenravinto on ilmaista - vain ruoka maksaa. Illan lopuksi myös messu vanhaan malliin Karkun kirkossa. Lisätietoja karkusta 03-5134151 tai www.sley.fi/ nuoriso

JUHANNUKSENA JOTAIN IHAN MUUTA, JUHANNUSFESTARIT KANGASALLA 20-21.6. Kangasalan juhannusfestarit starttaavat juhannusaattona heti puolelta päivin ja päättyvät juhannuspäivänä riemumessuun. Luvassa 24 tuntia täyttä ohjelmaa: Konsertteja, raamattuopetuksia, interaktiivinen sanatuokio johon jokainen kännykän käyttäjä voi vaikuttaa, futisturnaukset, seikkailurata sekä tietysti kokko. Mukana menossa mm Juha Tapio, Bass’n Helen, MoG, Maallikkosaarnaajat, The Road, Menorah, Minna & Jussi Pyysalo, Tero Huvi, Päivi Niemi, Juha

etsin ystävää Lähetä kirjeenvaihto-ilmoituksesi osoitteella: Etsin ystävää, Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Tai mieluummin: toimitus@nuotta.com Jos käytät nimimerkkiä, liitä ilmoitukseen mukaan nimesi ja osoitteesi.

Jos haluat vastata ilmoitukseen: Laita vastauksesi kuoreen, päälle lyijykynällä vastaanottajan nimimerkki ja se numero, jossa ilmoitus julkaistiin. Liimaa postimerkki valmiiksi ja sujauta vastauskirjeesi isompaan kuoreen ja postita osoitteella: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Nuotta toimittaa kirjeesi eteenpäin.

Shalom! Olen lähdössä Tel-Aviviin Israeliin vapaaehtoistyöhön kesä- ja heinäkuuksi. Mielestäni olisi mukava tavata siellä ja pitää yhteyttä sinuun, jos olet samoihin aikoihin suuntaamassa samaan suuntaan. Voisimme toki tavata vaikka ennen lähtöäkin. Siunattua matkaa sinulle. -MS-

Heinonen, Ipe Vettenrtanta sekä monet muut lisätietoja www. kangasalanseurakunta. fi/ festarit

NUORTEN EVANKELIUMIJUHLAT HARJAVALLASSA 26 - 29.6. Eräs kesän suurimmista nuorisofestareista on valtakunnalliset evankeliumijuhlat. Tänä vuonna Harjavallassa pidettävään tapahtumaan odotetaan noin 2000 osallistujaa. Nuorten ohjelmassa on luvassa tuttuun tapaan laadukasta musiikkia, selkeää raamattuopetusta, keskustelukanavia, jumppahetkiä jalkapalloa sekä sekä muuta liikuttavaa liikuntaa. Tämän vuoden spesiaali numerona on sunnuntain vastaisena yönä vesihiihtostadionilla pidettävät vesifestarit jotka koostuvat hyvästä musiikista, draamasta, yhteydestä sekä tietysti vesihiihdosta. Riemumessu sekä rukousmessu kuuluvat myös ohjelmaan. Mukana evankeliumijuhlilla on mm. Juha Tapio band, Terapia, Sonic, Habakuk, the Road, On C, Dora, Keinosydän, Musti Lähteenmaa & coke, Harri Helenius duo, Kalmisto projekti, Tuulevi Laakso, Juha Heinonen, Ville Auvinen Tapahtumaan on edelleen VAPAA PÄÄSY. Alueella myös nuorten oma telttapaikka eli makkari matkaan ja Harjavaltaan. Lisätietoja Sleyn nuoriso-

toimistosta esim www. sley.fi / nuoriso

PYHÄT PYSÄKIT 4.-6.7.2003 TURUSSA Kansanlähetyspäivät houkuttelee Turkuun nauttimaan kesästä ja jäätelöstä! Päivien nuorten ohjelma Pyhät Pysäkit tarjoaa Suomigospelin kärkeä, kuten Exit, Bass'n Helen, Juha Tapio band ja Syvä Sininen. Elämän tärkeimmän kirjan salaisuuksia raottamassa mm. David Babcock, Jarmo Sormunen ja Kai Lappalainen. Tapahtumaan vapaa pääsy, lauantai-illan konserttia lukuunottamatta. Lisätiedustelut: 02-251 9540 tai 019-779 2250.

TAITEIDEN KESÄ 26.-31.7.2003 Jo kuudetta vuotta Nuorten Kesä -festareita ennakoi Taiteiden Kesä -taideleiri Ryttylän kauniissa maalaismaisemassa. Leiri sisältää opetusta erittäin suosituista tanssi-työpajoista aina breakdanceen ja uuteen Trash-taiteeseen asti. Leirin muita ulottuvuuksia on mm. Urheilu-special, joka sisältää jalkapallo-työpajan lisäksi myös maastopyöräilyn ja skeittailun ystäville harjoituksia isolla rampilla. Bändiworkshopeissa jokainen soittaja saa henkilökohtaista soitonopetusta taidokkailta opettajilta ja lopuksi kootaan bändi, jolla on mah-

Etsi ystävää sähköpostilla! www.nuotta.com osoitteesta löydät palvelun, jolla voit etsiä ystävää sähköpostilla. Kirjoita selaimeesi: www.nuotta.com sitten valitse “Missä olet”. Palvelu on tarkoitettu vain Nuotan tilaajille. Sähköpostilla ystävän etsiminen käy paljon nopeammin, eikä tarvitse odotella lehden ilmestymistä. Tsekkaa ihmeessä! Nuotan nettisivuilta löytyy Missä olet -palsta, joka on tarkoitettu Nuotan tilaajille. Nuotan “Etsin ystävää” tunnus on “nuotta” ja salasana “rules”.

Olen 16-vuotias, ruskeahiuksinen hieman ujo, mutta juttuun päästyäni puheliaskin tyttö. Etsin kamuja 02-alueelta ja miksi en kauempaakin. Myös olisi kiva, jos olisi poika, jonka kanssa mennä yhdessä esimerkiksi MN-festareille Turkuun. Luen Raamattua ja rukoilen, että voisin löytää jonkun jonka kanssa jatkaa matkaa. Huumorintaju on plussaa. -YKSINÄINEN TYTTÖ -

Lähes nelikymppinen taiteilija, kirjoittaja ja vapaa etsii sinua 1966-1973 syntynyt uskova nainen. Sister, luovuutesi on plussaa, kirjoita rohkeasti järven rannalla asuvalle velimiehelle. -KEVÄÄNTUULET-

dollista soittaa myös Nuorten Kesä -festareilla. Lisätietoja: nuorisotiimi@sekl.fi tai puh. (019) 779 2250

?JEESUS -NUORTEN KESÄ 31.7.-3.8.2003 Yksi Suomen suurimmista kristillisistä kesäfestareista kutsuu jälleen nuoria ja nuoria aikuisia juhlimaan ja hiljentymään maailman parhaan asian tiimoilta. Kesäkyläksi muuntuneen Ryttylän lähetyskeskuksen alueelle kokoontuu jälleen tuhansia nuoria sinun lisäksesi. Ulkomaiset ja kotimaiset bändit, lyhytelokuvafestari-ilta, praise-hetket, kylämittelöt, raamattubaari, beach volley -turnaus, K20-speciaali ja café Mönönen kaiuttavat tänä vuonna monen muun aktiviteetin lisäksi vanhentumatonta sanomaa otsikolla ?Jeesus. Lähde kavereiden kanssa telttailemaan tai varaa majoitus yhteismajoituksesta. Festaripaketti sisältää ruoat ja konsertit sekä telttapaikan. Tarkempia tietoja ja hintoja nuorisotiimi@sekl.fi tai puh. (019) 779 2250. Seuraa myös ilmoittelua tulevaisuudessa.

Tilaa Nuotta Tosi halvalla vain 34 euroa kesto Voit tilata: -Lähetä tilaus osoitteeseen: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki - internetistä: http://www.nuotta.com - S-postilla: lehtitilaus@sley.fi - Puhelimella 09-2513 9217 (ti-to 9-16) - Faksilla: 09-2513 9280

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com w

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:27

Sivu 23

uotta

Kaveri hei. Älä leikistä suutu, kyllä me voidaan tilata uudistunut Nuotta sullekin. Tosi edullisesti vain 34 euroa kestona. Soita heti 09-2513 9217 (ti-to 9-16) tai netistä www.nuotta.com

kesäkuun Nuotassa • Nuorten kesä • Avartaako matkailu? • Mitä on kristityn vapaus • Tangotyttö Anne • Top secret Raamattusalakuljettajan seikkailut m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com

nuotta23 cyan magenta yellow black

uotta

5/2003 Nuotta

25.4.2003

10:29

Sivu 24

uotta

Jalasjärveläinen Noora Nimell kävi riparinsa jo hiihtolomalla helmikuussa. Noora kertoo tykkäävänsä olla erilainen kuin muut. Siksi lähteminen hiihtolomaleirille ilman tuttujen kaverien seuraa ei pelottanut: -Sanoin jo monta vuotta sitten äidilleni, että haluun lähteä eri riparille kuin kaverini. Lisäksi rakastan kynttilöitä ja pimeää vuodenaikaa. Halusin, että konfirmaatiojuhlassani poltettaisiin kynttilöitä, hän kertoo. Riparista tulikin merkittävä. Se oli Nooralle paikka, jossa sai jännittämättä kysellä paljon uskonasioista. -Siellä uskalsi olla oma itsensä, kun ei ollut tutussa kouluporukassa. Se oli uusi tilanne, uskalsin avautua enemmän ja tutustua toisiin leiriläisiin. Nooralle usko on kuulunut luontevana osana elämää. - Riparilla olin siitä sitten ihan varma. Koskaan ei ole ollut sellaista tunnetta, ettenkö uskoisi. Kuitenkin Noora kertoo pelänneensä pienenä kuolemaa ja itkeneensä sitä äidilleen. Nyt usko tuo kuitenkin hänelle elämään rauhallisen ja luottavaisen olon.

Rohkeasti uskovana -Pari vuotta sitten kyllä vähän pelkäsin, mitä ihmiset musta ajattelee. Sitten kuulin puheen jossa sanottiin, että sillä ei ole väliä, mitä muut uskosta ajattelee, kunhan vain itse tykkää siitä. Nyt Nooran ei tarvitse miettiä,

minkälaisen paidan hän laittaa aamulla päälle. -Mä uskallan kertoa uskostani muille, ei mun tartte sitä häpeillä, hän sanoo. Kysymystäni Nooran harrastuksista seuraa aikamoinen luettelo: Repertuaarista löytyy kuoroa, pianonsoittoa, koripalloa ja cheerleadingia, jota hän käy harrastamassa Seinäjoella asti. Lisäksi Noora on aloittanut vähän aikaa sitten kitaransoiton opinnot. -Mä haluun tehdä koko ajan jotain. Jos ei oo mitään tekemistä, tylsistyn. Noora viihtyy myös kavereiden seurassa ja kristillisissä tapahtumissa. -On mahtava tunne kun niissä näkee muitakin uskovaisia. Uutena vuotena tapahtumassa tuntui kuin olisin tullut suureen perheeseen.

Tulevaisuus? Yläasteen jälkeen Noora haluaisi suorittaa yhdistetyn ylioppilas- ja parturintutkinnon. Partureita löytyy tämän nuoren rastapään suvusta kuulemma enemmänkin, muun muassa isä ja äiti. Lopuksi kysyn, mitä Noora haluaisi sanoa ensi kesänä riparille lähteville. -Kannattaa olla vaan ihan oma itsensä ja kysellä paljon, koska ripariaika on elämässä sitä varten. Myös vetäjät ja isoset on leirillä riparilaisia varten. Kannattaa ottaa vaan kaikki irti siitä! ANTTI MUSTAKALLIO KUVA JUSSI VALKONEN

nuotta24 cyan magenta yellow black

Noora haluaa kertoa muillekin