Nuotta 6-7/2003

Nuoren seurakunnan sanoma kes채 6-7 2003

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:00

Sivu 1

uotta

Mukana sikasiisti kes채liite s. 12-29

Suuren seikkailun Marko

s.4

Narnia Suomen vierailulla s.36 Nuorten kes채 31.7.-3.8.2003

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

14:14

Sivu 2

2

uotta nuotta2 cyan magenta yellow black

Nuoren seurakunnan sanoma

Viipyykö

herätys?

Helsingissä järjestettiin muutama viikko sitten kirkkopäivät. Jo etukäteen monet tahot ihmettelivät, kuinka tämän suurtapahtuman erääksi pääpuhujaksi oli kutsuttu Yhdysvaltalainen anglikaanipiispa John Shelby Spong. Kotimaalehti kertoi kirkkopäivien jälkeen, miten kyseinen piispa selvitti Raamatun tapahtumia ihan uusiin kansiin.

Hänen mukaansa Darvinin kehitysopin jälkeen on ollut selvää, ettei mitään syntiinlankeemusta ole tapahtunutkaan vaan ihmisen vajavaisuus johtuu yhä tapahtumassa olevasta kehityksen jatkumisesta. Myös Marian raskaus ja neitseestä syntyminen muuttui kuulemma mahdottomaksi siinä vaiheessa, kun tiede sai selville, että naisella on munasolu, josta syntyvä lapsi saa puolet perimästään. Ihmiselle on aina tuottanut suurta tyydytystä tehdä itsestään Jumalaa suurempi selittämällä ja vesittämällä Kaikkivaltiaan ihmeellisiä tekoja. Ennen vanhaan nämä selitykset kuultiin ateistisen maailmankatsomuksen edustamista suunnista. Nykyään kirkko entistä enemmän viljelee tämmöisiä käsityksiä. Eräs tuttavani ihmettelikin, että jos kirkko olisi joku firma niin sen toiminta näyttäisi aika surkuhupaisalta. Mieti vaikka Nokian mainoskampanjaa, jonka lähtökohtana olisi esitellä, miten suuria puutteita on uusimmissa malleissa, miten vanhempien mallien akut tuppaavat laukeamaan helposti ja kaiken kaikkiaan koko puhelinsysteemi on hyvin epävakaa ja helposti hajoava.

Kirkko toimii juuri näin pisrtomalla Raamatun arvovaltaa. Onneksi kaikkivaltias Jumala ja Hänen Pyhä sanansa kestää touhuilevat, Jumalan sanan kieltävät sekä outoja linjoja vetävät ihmiset. Raamattu sanoo, että Jumalan Tuuli puhaltaa missä tahtoo; ihminen voi kuulla sen huminan ja ihmetellä, mutta siihen meidän osamme onneksi jääkin.

Nykyään monessa paikassa odotetaan kovasti nuorisoherätystä. Herätyksestä puhutaan ja sen eteen tehdään hartiavoimin töitä. Jossain toisessa piirissä on jo luovuttu toivosta.

Olen kuullut sellaisenkin teorian, että kirkko ja kultturimme on niin maallistunut, ettei herätys voi enää tulla. Onneksi Jumalalle on kaikki mahdollista. Antaa piispojen puhua mitä vain, antaa toisten rukoilla rystyset valkoisina ja antaa jonkun porukan jo luovuttaa.

Meistä huolimatta Jumalan Pyhä Henki toimii ja toivottavasti jonakin päivänä alkaisi myös oikea nuorisoherätys. Jotenkin tuntuu vaan siltä, että se lähtee ihan muualta kuin sieltä, jossa siitä hirveästi vaahdotaan. Oikea tapa on varmasti rukoilla täysillä ja tehdä

työtä täysillä, rakastaa lähimmäistä ja hoitaa samalla oma leiviskä siitä kakusta, minkä Herralta on saanut. Herätyksia odotellessa kannattaa iloita niistä pienistä asioista, joita tapahtuu.

On aika hauskaa, että eniten musiikkia soittavien radioasemien listaykkösenä on Juha Tapio. Monet ovat jo valmiit tuomitsemaan koko miehen joka on lähtenyt maallisille markkinoille. Ei kuitenkaan kannata hutkia turhan isolla kirveellä vaan seurata rauhassa, mitä tapahtuu kun suuri yleisö kiinnostuu ja media alkaa tehdä juttuja tästä sydämen kristitystä, jolla on paljon sanottavaa ja joka sydän verellä tekee työtänsä Herralle. Toinen hauska todistus Jumalan toiminnasta on tätä kirjoittaessani parhaillaan televisiossa pyörivä Suuri Seikkailu.

Kilpailun tunnustava kristitty käyttäytyy joka käänteessä edukseen, Markolla on henkistä voimaa, lujuutta, nöyryyttä eikä hän puhu muista pahaa. Raamattu on näkyvillä ja käytännön usko Jeesukseen paistaa läpi sadoille tuhansille television katsojille. Mikä mahtava todistus Jumalan töistä.

Pienet purot saattavat kasvaa suuriksi virroiksi ja Jumala käyttää meitä monissa paikoissa. Onneksi niin, että me olemme edelleen pieniä ihmisiä, saamme viisastella, ihmetellä ja erehtyä, mutta meillä on Täydellinen Jumala, joka on hereillä, Hän kuulee, auttaa ja antaa lahjojaan tänäkin kesänä. Armorikasta ja aurinkoista kesää sinulle.

kesä 2003 • Suuri seikkailija Marko 4-5 • Opetus: Kristityn vapaudesta 6 • Novelli: Orpolapsien rakennus 7 • Awards: Kari 8 • Venäjä aktio 9 • Top Secret 10 • Maailman sivu 11

• Musauutiset 36 • Christoforum 6 • Etsin ystävää 38 • Kuukauden srk 30 • Gospel kolumnisti 31 • Menovinkit 38 • Prayer zone 33 • Arkienkeli + leffa 35

mikä colahti?

• kesän makuinen jäätelö• Nuorten kesä • Suuri seikkailu

mikä culahti?

• auringon polttama orvaskesi • Magnum-mainos • kesäromanssi

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA. 24 VUOSIKERTA ISSN–0357–7139 TOIMITUS: Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, tommi.hakkari@nuotta.com Yhteydenotot mielellään sähköpostilla Toimituskunta: Masamitsu Amemori, Antti Mustakallio, Juhana Tarvainen, Sinikka Heiskanen, Jussi Valkonen, Virpi Rannila, Minna Korhonen, Elina Viitanen Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO: Tommi Hakkari KANNEN KUVA: Elina Viitanen

Päätoimittaja Juha Heinonen juha.heinonen@nuotta.com

• Sikasiisti kesä-liite 12-29 • Nuorten kesä 24-27 • Tuomaksen kesään kuuluu Jumala 31 • Takatalvi turnee 32 • Kaisa laskee Jumalan varaan 40

TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com

Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 tai tilauspalvelu@sley.fi tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920.

TILAUSHINNAT kestotilaus 34 euroa, vuosikerta 37 euroa, 1/2 vsk. 20 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu.

ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen.

KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2003

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:02

Sivu 3

3

Sari Essayah, kristitty poliitikko

Kuukauden

kala

uotta

Mikä sai sinut lähtemään mukaan politiikkaan?

Tässä kuussa kuukauden kalana on entinen kilpakävelijä, perheenäiti ja tänä vuonna eduskuntaan äänestetty Sari Essayah.

Voiko uskoa ja politiikkaa yhdistää? Miten?

Vuodesta -96 olen ollut mukana kunnallispolitiikassa. Sitten keväällä 2000 muutimme Paimioon ja siellä mua pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksi. Koska olimme kuitenkin juuri muuttaneet ja kaikki oli vielä hiukan levällään, kieltäydyin. Viime kesänä sitten puolueessa mietimme ehdokkaita ja kysyttiin, olisinko valmis sitoutumaan ehdokkaaksi joko vaaliliitossa tai puolueen omalla listalla.

Pohdittuani asiaa mieheni kanssa suostuin. Minut valittiin ainoalle paikalle ehdokkaaksi ja näin siinä sitten kävi.

MASAMITSU AMEMORI

Gallup

Opiskeluaikoinani Vaasassa samalla vuosikurssilla ollut uskova tyttö kutsui minua mukaan nuorten- ja opiskelijailtoihin.

Huomasin, että tuolla uskovalla ystävälläni oli jotain paljon syvempää kuin oma uskonelämäni, jonka motiivit olivat olleet enemmänkin hauskanpitoa ja kavereita.

Tunsin itseni välillä jopa vaivautuneeksi, mutta kiinnostuin uskonasioista enemmän.

Noihin aikoihin urheilin ja mulla oli hirveä kontrolli päällä, pelotti tulla uskoon kun en tiennyt, mitä muut ihmiset olisivat ajatelleet.

Jumala otti kuitenkin kiinni musta, mulle tuli rasitusvamma enkä pystynyt urheilemaan pariin kuukauteen. Jumala laitto mut todella sellaseen selkä seinääntilanteeseen. Kerran sitten jäin nuortenillan jälkeen rukoilemaan erään ystävän kanssa ja pyysin Jeesusta elämääni. Ei siinä ollut mitään suuria tunteita tai ilmestyksiä, mutta tuntien ja viikkojen ai-

kana mun ylle laskeutui varmuus ja usko, joka muuttui henkilökohtaiseksi.

Miten Jumalan johdatus on näkynyt elämässäsi?

Mitä usko merkitsee sinulle tänään?

Varjeluna ja aivan selkeänä johdatuksena. Jumala on puhunut Raamatun sanan kautta, joskus jopa profetian kautta siitä, miten hän pitää huolta ja johdattaa ratkaisujani. Ja esimerkiksi kerran, kun politiikka ei mitenkään vielä kiinnostanut minua, rukoilimme yhdessä erään kristityn poliitikon kanssa. Hän sanoi minulle, että Jumala kutsuu sua politiikan pariin.

Tuolloin ajattelin että just, niin varmaan, mutta kuinkas kävikään? Tärkeintä on luottaa Sanaan, niin se ohjaa meitä elämässä eteenpäin.

Ennen kaikkea se merkitsee armoa, sitä että saa olla Jumalan seurassa turvallisin mielin. Oli tilanne millainen hyvänsä, Jumalalla on aikaa meidän huolille, oli ne sitten pieniä tai suuria. Usko on myös elävää yhteyttä, rukousta. Mulle on tärkeetä, että tietää konkreettisesti, että siellä on joku, joka kuulee. Lisäksi meille jokaiselle on annettu tehtävä toimia ympärillämme olevilla lähetyskentillä kotona, töissä ja ystävien keskellä Jumala työtoverinamme.

Onko sulla jokin motto jonka voisit antaa elämänohjeeksi muillekin?

Kerran eräällä kisamatkalla Amerikassa näin eräässä kristillisessä kirjakaupassa taulun jossa luki: Do your best and leave to God the rest. Enempää ei voi tehdä kuin parastaan, Jumala pitää huolen lopusta. Jumalan sallimuksessa jäät Hänen armonsa varaan.

MARIA KORPI

Mikko Vaismaa

Juuso Myllyrinne

Ella Lahtinen

- Oman Kivipellon rungon rakentaminen.

- Suunniteltu pyöräretki jäi välistä.

- Vesi. Saimme vedettyä kesämökillemme vesiputken ja viemäröinnin.

- Loma. Kesän ainoa sateinen viikko sattui silloin, noh, eipä se mitään.

- Thaimaan matka kesäkuussa rakkaan mieheni kanssa.

- Mökkeily ja järvessä uiminen jäivät tosi vähälle.

Olli Helenius

Tatsi Haveri

- Perheen kanssa tehty lomareissu Suomen halki.

- Naapurin kanssa ajettu kolari.

- Savupiipun remontti kotona.

- Lomat ja perheen kanssa vietetty aika jäivät liian lyhyiksi.

Mikä meni viime kesänä putkeen? Mikä meni viime kesänä pieleen?

Kysy kalalta: www.nuotta.com/ > kala

Miten tulit uskoon?

Siinä mielessä kyllä, että jokainen kristitty on kutsuttu yhteiskuntaan Jumalan työkaluksi oikeudenmukaisuutta ajamaan.

Arvoni nousevat Raamatun ihmiskuvasta ja näin voin vaikuttaa kristittynä ja poliitikkona. Tämä on omalla tavallaan kutsumus, joka jokaisella kristityllä on omalla paikallaan.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:03

Sivu 4

4

uotta

Marko: ”Elämä on suurin seikkailu!”

Oletko viettänyt viimeisen ketista mekanismituoleineen, mutta pääkuukauden nenä kiinni tv- asiallisesti yritän keskittyä kilpailuun ruudussa? Jos tunnustat, nauttien luonnosta ja erämaan tunnelolet varmasti törmännyt masta, Marko jatkaa. myös MTV3-kanavalla juuri ratkaisuunsa päässeeseen Siviilissä Suureen Seikkailuun. Olitko valinnut oman voittaja- Marko aloitti teologian opintonsa muutasuosikkisi? Entä kuka oli ma vuosi sitten. Takana on jo nuorisomielestäsi koko kilpailun är- työnohjaajan koulutus ja runsaasti työkosyttävin tyyppi? Kai muistat kemusta erilaisista hommista. Viime syksen papin? Sain ainutlaatui- synä Marko innostui yllättäen osallistusen mahdollisuuden tutus- maan bussikurssille. Välivuoden pitämitua jo etukäteen Suuren nen ei ollut aluksi suunnitelmissa, mutta Seikkailun pappissäätyä kun opiskelujen ja bussikurssin yhdistäedustavaan Marko Saguli- minen ei onnistunut, tuntui se Markosta niin, 30. Millainen mies hän sopivalta ratkaisulta.

- Työni kristillisen OPKO-järjestön Petodellisuudessa oikein on?

- Bussikuski, sinkku ja pappi, listaa Marko asioita, joiden uskoo vaikuttaneen valintaansa mukaan Suuren Seikkailuun.

Marko tuli valituksi 1700 hakijan joukosta ja osasi omien sanojensa mukaan kuvailla itseään hakemuksessaan asioilla, jotka mediaa kiinnostivat. Ovi seikkailuun oli auki, mutta missä mietteissä papiksi opiskeleva teologi oli lähdössä mukaan kisaan?

Alkupsyykkaus - Heti alussa jouduin aika koville, kun haastattelussa alettiin tivaamaan vakaumustani ja käsityksiäni naispappeudesta ja homoudesta. Porukassa meillä oli kyllä hyvä meininki ja pappeudestani heiteltiin lähinnä huulta. Minun on helppo nauraa itselleni ja myös omalle vakaumukselleni, mutta jos se muuttuu pilkaksi, suhtaudun siihen heti varauksellisesti, Marko sanoo.

Viikkoa ennen seikkailuun lähtöä Marko oli jännittynyt mutta täynnä odotusta.

- Olen yrittänyt tsempata itseäni ajattelemaan, ettei sillä 30.000 euron rahapalkinnolla ole mitään merkitystä. Muuten saattaa tuntua aika pahalta, jos joutuukin lähtemään heti ensimmäisten joukossa maitojunalla kotiin. Ennen kaikkea odotan reissulta uusia kokemuksia ja jännittäviä tilanteita, Marko kertoo.

- Tietysti sitä ajoittain erehtyy haaveilemaan voittopotista ja rahoilla hankitusta moottoripyörästä sekä kotiteatteripa-

rusta-lehden toimitussihteerinä oli työnä liian samanlaista kuin opiskeluni, joten voimia ja intoa ei riittänyt kumpaankin.

Bussin ajaminen oli ajatuksena kiehtovan erilainen ja tuntui hyvältä vastapainolta.

Välivuosi on ollut aivan erinomainen valinta ja nyt opiskelumotivaationikin tuntuu taas lisääntyneen. Lisäksi koen bussikuskin homman tärkeäksi tulevaa papin työtäni ajatellen. En halua vieraantua täysin ympäröivästä maailmasta, vaan säilyttää kosketuksen ihmisiin ja kyvyn ymmärtää heidän arkeaan ja ajatuksiaan. Sitäpaitsi bussikortista on apua myös seurakuntatyössä, kun tarvitaan esimerkiksi bussikuskia leirimatkoilla, Marko pohtii.

Pappina saa puhua Marko Sagulin on kotoisin Kiihtelysvaarasta, Joensuun lähistöltä. Nykyinen helsinkiläinen kasvoi uskovaisessa perheessä ja tottuikin lapsena ahkeraan kirkossa käyntiin. Muuten uskonasioista ei puhuttu paljon kotona.

- Me kaikki viisi lasta kyllä puhuimme aina yhteen ääneen. Kukaan ei varmasti oikeasti kuullut yhtään mitä toinen sanoi, mutta se oli hauskaa. Sen sijaan Jumalasta puhuminen on minulle vierasta. Ehkä siinä onkin yksi syy, miksi halusin papiksi. Tuntui, että pappina minun on helpompi puhua uskostani ja Jumalasta, kuin mitä yksityishenkilönä vaikkapa kavereilleni. Olen käynyt paljon puhumassa erilaisissa tapahtumissa, kuten Maata Näkyvissä -festareilla ja nuortenilloissa.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:03

Sivu 5

5

uotta Nautin, kun saan kertoa, mitä Raamattu opettaa Jumalasta. Itselleni Raamattu on ollut aina se rakkain väline ja kanava oppia tuntemaan enemmän Jumalaa ja päästä lähemmäksi uskonasioita, Marko kertoo.

Röyhkeä peluri?

Suuri Seikkailu perustuu henkilöiden väliselle kilpailulle, jossa katsotaan kenen fysiikka kestää ja kuka onnistuu säilyttämään loppuun asti raudanlujat hermonsa. Todellisessakin elämässä kilpailu, selkään puukotus ja oman edun tavoittelu ovat valitettavan tuttuja asioita. Markon elämän ratkaisujen taustalla vaikuttavat vahvasti uskonnolliset arvot.

- Olen joskus miettinyt, millaista olisi elää ilman Jumalaa tässä elämässä. Silloin ei tietysti olisi omaatuntoakaan, jolloin olisin varmasti hävyttömin mahdollinen peluri tai ammattirikollinen. Se ei kuitenkaan loppujen lopuksi kantaisi kovinkaan pitkälle. Ei varsinkaan sen viimeisen rajan yli, jossa merkityksekästä on vain yksi asia - usko Jeesukseen, Marko painottaa.

Suuressa Seikkailussa Marko nimeää roolikseen olla porukan ryhmähengen kasvattajana ja luojana.

- Olen sellainen huuliveikko, joka pyrkii rakentamaan porukassa hyvää ja rentoa ilmapiiriä. Se on varmasti yksi suurimpia vahvuuksiani. Heikkoudekseni täytyy myöntää, että inhoan kylmää vettä, Marko irvistää.

Elämysten keräilijä Markoa viehättää kaikki uusi ja erilainen.

Hän nimittääkin itseään elämysten keräilijäksi.

- En voisi kuvitella toimivani yhdessä ja samassa työssä koko elämääni. Siitä syystä papin homma tuntuu omimmalta laaja-alaisen työnkuvansa puolesta. Nautin kaikesta uuudesta, kuten esimerkiksi tästä bussikuskin työstä, Marko miettii.

Myös harrastuksissa näkyy elämysmatkaajan piirteitä.

- Olen harrastanut läpi elämäni musiikkia ja erilaisia urheilulajeja. Tällä hetkellä laulan Cantabile-kuorossa ja harrastan kavereideni kanssa kolmiulotteista valokuvausta. Huhtikuussa olimme matkalla, ajoimme New Yorkista Denveriin, kalliovuorten yli Grand Canyonille ja sieltä Las Vegasiin. Lopuksi cruisailimme vielä Los Angelesiin ja San Fransiscoon.

Reissulla tuli näpsittyä runsaasti kuvia.

Taidan olla vähän sellainen kokemusfriikki. Siksi lähdin mukaan myös tähän seikkailuun! Onneksi Jumala tuntuu ymmärtävän myös elämäntarpeeni ja on ohjannut tapahtumarikasta elämääni eteenpäin, Marko hymyilee.

Kriisissä Tasapainoisen ja elämänmyönteisen Markon elämästä löytyy myös vähemmän onnellisia hetkiä.

- Muistan, kun 16-vuotiaana alkoi elämäni suurin uskon kriisi ja taistelu, jota kesti viitisen vuotta. Kai se oli sitä lapsen uskosta pois kasvamista ja ensimmäinen kerta, kun joutui itse vastaamaan elämän

suuriin kysymyksiin. Koulussa minulla ei ollut oikeastaan uskovaisia kavereita, mutta en tiedä olisinko edes kaivannut niitä silloin. Nyt koen raamattupiirimme ja uskovaisten ystävien yhteyden todella tärkeänä, Marko kertoo.

Ihmiselle on tyypillistä, ettei hän tarvitse Jumalaa, jos elämässä menee hyvin. Vaikeuksissa taas käännytään Suuremman puoleen. Marko on itselleen rehellinen.

- Onhan se itsekästä myöntää, että tarvitsen Jumalaa eniten silloin, kun olen hädässä. Tarvitsen Häntä, kun olen peloissani yksittäisissä tulevaisuuden ratkaisuissani. Pari kertaa olen kokenut suurta ahdistusta liittyen juuri uskonelämääni ja naisasioihini. Aina Jumala on kuitenkin auttanut ja vienyt eteenpäin, Marko miettii.

- Uskossa on parasta sen luoma turvallisuus. Minun ei tarvitse pelätä kuolemaa, kun tiedän Jeesuksen sovittaneen kaikki omat syntini. Suurin toivo, mikä tässä maailmassa meillä on, on Jumalan lupaus pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä, Marko jatkaa.

Yöeläjä Kun Marko käveli ensimmäistä kertaa minua vastaan, en voinut välttyä huomaamasta hänestä hehkuvaa suurta elämäniloa ja positiivisuutta. Markolla tuntuu olevan ainutlaatuinen kyky tarttua tilanteeseen ja elää tässä hetkessä, nauttia elämästä.

- Monesti elämä tuntuu itsessään niin mahtavalta, etten oikein malttaisi käydä nukkumaan. Se aika kun tuntuu menevän ihan täysin hukkaan. Illat teekupposen ääressä ovat niitä elämän pieniä ilonhetkiä. Tästä kaikesta kuuluu tietysti kiitos kaiken Elämän Antajalle!

TELLERVO ULJAS TELLERVO.ULJAS@HELSINKI.FI

Minun ei tarvitse pelätä kuolemaa, kun tiedän Jeesuksen sovittaneen kaikki omat syntini.

Suurin toivo, mikä tässä maailmassa meillä on, on Jumalan lupaus pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:04

Sivu 6

6

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

Kristityn vapaudesta Vapauden vangit Meillä oli aikoinaan koira, Rubens, iso Rottweiler-uros. Rubens oli kyllä koulutettu, mutta silloin kun kävelylenkillä tuli vastaan toinen uros, kaikki koirakoulun opit unohtuivat ja verenhimoinen tappaja pääsi esiin. Sen vuoksi Rubensilla täytyi pitää kuristuspantaa – ketjua, joka roikkui sen kaulalla löysänä, kun se kulki kiltisti taluttajan vieressä, mutta kiristyi heti, jos se yritti omille teilleen.

Meidän maailmamme huutaa vapautta – sellaista vapautta, jossa saa tehdä mitä tahtoo, eikä tarvitse totella ketään.

Ihminen tahtoo olla oman itsensä herra ja myös kuvittelee voivansa olla sitä. Mutta onko sellaista vapautta? Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.” (Joh. 8:34). Entä jos se, mitä me luulemme vapaudeksi, onkin ankaraa orjuutta, joka paljastuu vasta, kun haluaisimme ruveta elämään oikein ja lopettaa synnin tekemisen. Vasta silloin huomaamme, että Paha taluttaa meitä rautaisessa kahleessa, joka kiristyy kaulalla, kun yritämme vastustaa Pahan tahtoa. Kuviteltu vapautemme ajaakin meitä sellaisiin tekoihin, jotka orjuuttavat meitä yhä enemmän.

Jeesus vapauttaa synnistä Jeesus on tullut tekemään tyhjäksi Pahan teot (1. Joh. 3:8). Hän on sovittanut syntimme ja kukistanut Perkeleen, ja voi siksi katkaista ne kahleet, joissa meitä talutetaan. Hän voi antaa meille vapauden synnistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meistä tulisi synnittömiä. Vapaus synnistä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, et-

tä olemme vapaita synnin pahimmasta seurauksesta, kadotuksesta. Vapaus tarkoittaa myös sitä, ettei meitä enää taluteta kahleissa kuin sokeita pässejä, jotka eivät edes tajua, minne ovat menossa.

Jeesuksen vaputtamat voivat tehdä vastarintaa synnille ja lankeamisten jälkeenkin uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen tähden.

Jeesus vapauttaa vaatimuksista Meitä kahlitsevat myös monenlaiset itsemme ja toisten asettamat vaatimukset.

Pitäisi yrittää olla vähän parempi uskovainen, pitäisi tehdä sitä ja tätä ja vähän onnistuakin, edes joskus. Entä jos en onnistu, mitä Jumala minusta silloin ajattelee? Kelpaanko hänelle? Galatalaisille, jotka ajattelivat, että pelkkä usko Jeesukseen ei riitä niille, jotka haluavat olla tosiuskovaisia, vaan tarvitaan vielä vähän ihmistekojakin, Paavali kirjoittaa: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen” (Gal. 5:1). Jeesus on täyttänyt Jumalan lain ja kaikki sen vaatimukset meidän puolestamme, hän on lahjoittanut meille armonsa, ja se riittää.

Meidän ei tarvitse, emmekä me edes saa yrittää lisätä Jumalan täydelliseen lahjaan mitään omaamme. Me vain otamme lahjan vastaan ja kiitämme ja iloitsemme siitä. Me olemme jumalasuhteessamme vapaat kaikesta omasta yrittämisestä ja onnistumisen vaatimuksista. Minä kelpaan juuri tällaisena Jeesuksen tähden. Edes usko ei ole, eikä saa olla meiltä vaadittu oma teko, vaan sekin on Jumalan lahja, armosta annettu.

Vapaa palvelemaan Jumalaa Vapaus vaatimuksista ei kuitenkaan saa johtaa välinpitämättömään elämään. Onhan meidät vapautettu myös synnistä – emme me uudestaan saa antautua synnin orjiksi. Meitä ei ole vapautettu elämään miten tahansa, vaan palvelemaan Jumalaa ja toista ihmistä. Paavali kirjoittaa galatalaisille: ”Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne” (Gal. 5:13), ja roomalaisille: ”Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja

ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi! Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia” (Room. 6:13-14). Mikä voisi olla sen parempaa kuin vapaasta sydämestä palvella Jumalaa ja ylistää häntä siitä, mitä hän on tehnyt.

VILLE AUVINEN, PASTORI SLEY

”Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.” (Joh. 8:34) ”Vapauteen Kristus meidät vapautti.

Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen” (Gal. 5:1) Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia” (Room. 6:13-14)

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

14:03

Sivu 7

7

uotta

Novelli

Orpolapsien rakennus

Puuton niitty, jossain päin kaukana kaupungista ja yksinäisten filosofien mökeistä. Aurinko paistaa niin, että minun on turha pitää hattua päässäni tai kenkiä jalassani. Joku saattaa tulla luokseni ihmettelemään, miksi olen kiertänyt lähes kaikki niityt ja kallionkolot.

Saatan olla sekopää, mutta olen ottanut tehtäväkseni etsiä käärmeen, joka on myrkyttänyt koko hajaantuneen ihmissuvun.

Istahdan kivelle ja kaivan esille välineitä: Rautalankoja, hiiren lihanpaloja ja pikkulintuja, pienen häkin, joka on toiminnaltaan hyvin yksinkertainen. Lisäksi minulla on suojahansikkaat. En tosin tiedä, ovatko ne tarpeelliset, sillä olen saanut jo myrkytyksen. Ehkä myrkytyksiä on erilaisia. En tiedä, mutta minulla on pakottava tarve poistaa kaikki paha. Tosin ristiriitainen tarve, koska myrkkyä on minussakin.

Tänään sen kurjan nappaan. Asetan vuorenhuipulle kaikkien nähtäväksi. Silloin minusta tulisi hyväntekijä, kaikkien ihmisten ja etenkin Isäni suosikki. Me maan lapset, kuten minä, olemme kaikki Isättömiä. Olemme orpoja, joiden suonissa virtaa myrkkyä. Se tekee meistä kavalia, ovelia juonittelijoita. Paikka, jossa kasvoin, oli täynnä vallankahmijoita. Sellaisia lapsia, jotka väittivät olevansa jo miehiä ja naisia. He oveluudessaan alensivat maata ja muita lapsia. Lähdin pakoon eräänä yönä. Silloin päätin, että käärme on tapettava.

- Luuletko parantavasi ihmiskunnan? kysyi synnyttäjäni huolestuneena eilen, kun kohtasi minut.

- En. Siihen eivät voimani riitä, mutta jos oman myrkkyni poistaisin. Silloin

olisin jo oikeilla jäljillä.

Synnyttäjäni sanoi minua tuulen tavoittelijaksi. Mutta en voi olla muutakaan, olen saanut tarpeekseni paiseita aiheuttavasta myrkystä. Tältä niityltä palaan tyhjin tuloksin, mutta tarpeeksi yritettyäni kaikki kääntyy hyvin.

Halki pellon juoksee mustiin pukeutunut lihava nainen, joka huutaa tuskissaan. Hänen kätensä huitovat kohti taivasta kuin sokean kädet.

- Minä vuodan! hän huutaa.

- Miksi olet tukkinut korvasi, Isä? Miksi tuhka kirvelee?

Nainen heittäytyy maahan. Hänen ylleen sataa tuhkaa. Aurinko alkaa laskea.

Kohta on pimeää.

Edessäni oleva katu on minulle yhdentekevä. Lähes kaikki, mikä siinä liikkuu, on pelkkää havaintojen valhetta.

Kuulen kaukaa sairaan naisen huutoa.

Hän huutaa hulluuttaan. Muka käärmeenmyrkkyä. Tuo paasaus tulee pian ulos sormistakin. Ihminen on eläin. Aistillinen tai älyllinen, miten häneen voi syntymältä ilmaantua käärmeenmyrkkyä. Mitään myrkkyä ei ole. Se on vanha mytologia, jonka valtaosa ihmiskaistapäistä on halunnut omaksua. Kaikki on harhaa, koko ihmisyyskin. Kaupunki on hiljentynyt.

Minulla ei ole mitään sanottavaa. Ehkä pyyntö, että tuo nainen olisi hiljaa, heitettäisiin hullujen kamariin. Erotan edessäni miehen. Hän on pukeutunut kummallisesti. Hänellä on kädessään soikio, jota hän alati koskettelee.

- Tule Isän luo, hän sanoo.

- Minä en usko Isyyteen, en myrkkyihin, en toiseen maailmaan, vastaan hänelle.

Hän katsoo minua silmät hieman nauraen ja alkaa selittää.

- Tuossa on jotakin perää, mutta se on silti harhaa. Puheet kodittomuudesta ovat silkkaa huuhaata. Jokainen voi olla

itselleen isä. Minä olen tästä hetkestä lähtien korottanut itseni kaikkien Isäksi.

Olen yli-isä.

Katson hämmentyen miestä kasvoihin. Hän nauraa viekkaasti.

- Sanoin jo, etten tunnusta Isyyttä.

Naisen vaimeaa valitusta kuuluu muurien takaa. Molemmat tahtoisivat hänen olevan hiljaa.

Istun muurilla ja kuulen, miten nainen valittaa vierelläni. Minun käy häntä sääliksi. Olemme kaikki niin avuttomia. Samalla tavalla, kun maailmasta löytyy suonia ja pilaantunutta verta, löytyy tuon naisen päältä tuhkaa. Luulen, että tuhka on hänen omaansa. En ole koskaan nähnyt kenenkään tuntevan itseään niin avuttomaksi. Itse olen avuton kuin pieni sammakko leipätaikinassa, mutta sitä ei saa näyttää. Siittäjäni opetti, että myrkky pitää peittää. Minä peitän sen sillä, että olen hiljaa. Tai, että yritän osoittaa hieman rakkautta ja myötätuntoa. Siittäjäni, tuo viisas mies, opetti, että hyvät asiat korjaavat pahat asiat. Olen kyseenalaistanut tämän käytännön kautta; mitä enemmän koetan tehdä moraalista hyvää, sitä julmempia piirteitä minusta ilmenee. Olen lukkiutunut ja silloin on parasta olla hiljaa. Polttaa vaikka savuke tai juoda kuppi kahvia. Siistiä hieman vaatteita ja lopulta kaikki on muiden silmissä hyvin.

- Isä, ota jo pois myrkkyni, huudan ja kävelen jalat maata hioen edestakaisin pitkin muurin reunoja. Olen etsinyt jo kauan, mutta Isä on mennyt piiloon. En löydä häntä. Ongelmani on pienuus, verenkierto ja jatkuva sota. Toivoisin, että veri ihoni alla tekisi rauhan. Ainoastaan muuri edessäni seisoo yhä samalla paikalla.

Nuori poika viereltäni kävelee poispäin.

Näen hänen kohtaavan kaksi suurta miestä. He pitävät minua hulluna. Ehkä olenkin. Minun synnyttäjäni kertoi minul-

le, että maailmassa oli kerran mies, jolla ei ollut myrkkyä veressään. Hän oli puhdas ja viisas, sillä hän oli Isän ainoa Poika. Mutta hänet tapettiin. Hänen oma ystävänsä kavalsi hänet. Turhaudun omaan huutooni. Olenko huutanut turhaan, kun minulle ei ole vastattu. Onko tuhka, joka tuolla ihmeellisellä tavalla on satanut, ollut hyödytöntä?

Metsän keskellä on vesiputous. Se ei ole kovin voimakas, mutta sen vesi on peiliäkin kirkkaampi. Sen ympärillä on erikokoisia kiviä. Niistä yksi on suurin. Se on asetettu kulmaan. Putouksen ympärillä kulkee joukko ihmisiä, suurajattelijoita, humanisteja, maanviljelijöitä ja synnyttäjiä. Myös pieniä lapsia, vanhuksiakin. Monenlainen ihmisjoukko, joka etsii kuumeissaan kirkasta vettä, jossa voisi pestä myrkyn aiheuttamia arpia ja paiseita.

Huomaan olevani veden äärellä. Muuri on poistunut. Olen aina vaellellut näillä kulmilla, mutten ole koskaan vain huomannut putousta. Huudan Poikaa.

Veri, joka oli puhtaana tippunut jokeen, oli kauan sitten synnyttänyt putouksen. Mies, joka tapettiin, ei ole kuollut. Kastan varpaani veteen. Näkymätön tuulahdus alkaa pestä suonikohjujani.

Suonien sota on solmittu rauhaan. Nousen ja huomaan, että kiviä on tullut yksi lisää. Taivaalta ei enää sada tuhkaa vaan vaaleata lunta. Kuulen Isäni huutavan nimeäni, se on uusi nimi. Orpo ruumiini levittää kätensä kiitokseksi.

Lopulta myrkkymäärä on tullut maassa täyteen. Pilvet nostavat kivet ylös. Ne muodostavat yläilmoihin rakennuksen, jossa kivet elävät Isänsä kodissa.

Muu maa ilmaisee laavallaan kaikki kivet, jotka eivät olleet kiinnittyneinä suureen Kulmakiveen.

SAARA RANTANEN

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:06

Sivu 8

8

Nuotta

nuotta8 cyan magenta yellow black

uotta

AWARDS

Nuotta -lehti esittelee kuukausittain nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards -palkinnon!

Kuukauden nuorisotyöntekijämme työhuoneeseen ei marssitakaan yhtä helposti kuin seurakuntien nuorisotoimistoon. Tie on tukossa, kun ystävälliset mutta tiukkalinjaiset vahtimestarit pysäyttävät minut ovella kysyen lehdistökorttia. Olen tulossa eduskuntaan tapaamaan toisen kauden kansanedustajaa Kari Kärkkäistä.

Ystävällinen ja erittäin leppoisan oloinen, hiljaista määrätietoisuutta huokuva kansanedustaja ohjaa minut eduskunnan kuppilaan. Nappaan pizzapalan tarjottimelleni ja ihmettelen samalla paikan ilmapiiriä. Ihan lähistöllä Ilkka Kanerva juttelee kovaäänisesti miesporukan kanssa, Lasse Viren lueskelee pöydässä papereitaan ja kauempana erottuu Martin Saarikankaan jykevä hahmo. Hetken päästä Anneli Jäätteenmäki ohittaa pöytämme ihan metrin päästä. Kari ihmettelee ihastuneena jotain uutta, mitä kahvion tiskille on ilmestynyt. Ovat kuulemma jotain kahvin makeutusjuttuja. Istumme pöytään ja alamme jutella.

Kari Kärkkäinen syntyi Pohjois-Savossa Varkaudessa 33 vuotta sitten. Jo nuorena miehenä aktiivi seurakuntanuori osallistui yhteiseen keskusteluun, niin kirkon kun yhteiskunnankin puolella. Politiikka kiinnosti. Uskonasiat olivat kolahtaneet nuoreen mieheen myös vahvasti.

Karilla oli halu ja näky kertoa itse kokemastaan myös muille nuorille. Evankeliumin sanoma vei eteenpäin.

Vapaapäiväpoliitikko Hän valmistui kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Vuonna 1992 Kari teki myös tärkeän yhteiskunnallisen valinnan. Ennen kunnallisvaaleja kolme puoluetta kosiskeli aktiivista nuorta miestä riveihinsä.

Kari kävi läpi puolueiden ideologiaa sekä tavoitteita ja päätyi puoluevalinnassaan silloiseen Kristilliseen liittoon eli nykyisiin Kristillisdemokraatteihin.

Pitkälti nuorilta saatu äänivyöry vei Ka-

Yhteiset asiat vievät Kari Kärkkäistä rin kaupunginvaltuustoon ja kristillinen nuorisotyö sai rinnalleen uuden näyn. Politiikka, yhteiset asiat ja tavoitteet alkoivat saada enemmän tilaa päänupissa.

"Halusin tosissaan vaikuttaa myös yhteiskuntaan. Työpäivät tein täysillä seurakunnan nuorisotyötä ja vapaapäivät kuluivat politiikan parissa. Systeemi sopi hyvin poikamiehelle eikä kirkkoherrakaan pitänyt asiaa mitenkään pahana", Kari muistelee.

Täysipäiväisesti eduskuntaan Reilut neljä vuotta sitten oli edessä iso muutos. Kari päätti yrittää täysillä eduskuntaan. Vaaleissa kävi hyvin laajan tukijoukon ja puolueorganisaation tuella ja työpaikka Varkauden seurakunnasta vaihtui eduskuntaan. Kari muistelee, että totta kai kaikki tuntui aluksi tosi jännittävältä ja hauskalta. Aika nopeasti tilanne kuitenkin normalisoitui ja työ alkoi tuntua ihan työltä.

"Yllättävän rankkaa on lähteä tiistaitai torstaiaamuisin Varkaudesta eduskuntaan. Aika usein vaikeampaa kuin aikoinaan seurakunnan nuorisotoimistoon", nauraa Kari. "Tämä työyhteisö ei ole muita kummempi. Täällä tekevät työtä tavalliset raadolliset ihmiset tavallisten murheiden kanssa ja kaiken lisäksi kuvaan kuuluu tietty kilpailuasetelma, josta on vaikea päästä pois."

Eduskuntaan pyrkiessä Karilla yksilapsisen perheen isänä oli vaalitavoitteina parantaa perheiden asemaa sekä poistaa alueellisia että sosiaalisia eriarvoisuuksia. Neljä vuotta myöhemmin mies toteaa, ettei moni asia ole mennyt eteenpäin.

Usein ihmetellään, ettei poliitikkoja näy suuressa salissa. Kari toteaa, että täysistuntojen seuraaminen antaa vääristyneen kuvan eduskuntatyöstä. "Istuntoja edustajat voivat kuunnella työhuoneissaan. Varsinainen työ tapahtuu asioita valmistelevissa valiokunnissa, joissa on kussakin 17 kansanedustajaa eri puolueista ja eri puolilta Suomea. Kari istuu ympäristö- ja hallintovaliokunnassa sekä kansliatoimikunnassa. Hallintovaliokunnan asioihin kuuluvat mm. poliisi, rajavartiosto, sisäinen turvallisuus sekä osa kirkollisista asioista.

Missä menet nuorisotyö?

Miten yhteiskuntamme päätöksiä tekevä nuorisotyöntekijä näkee sitten kirkkomme nuorisotyön tulevaisuuden. Kirkollisten työntekijöiden eriarvoisuus harmittaa miestä selvästi. "Kirkkomme päätöksenteossa kirkolliskokouksessakin tarvittaisiin tietyt kiintiöt nuorisotyöntekijöillekin, jotta heidän äänensä kuuluisi", hän toteaa.

"Yhteiskunta pyytää kirkolta apua ja mielipidettä joka asiaan ja se on varmaan ihan hyvä. Samalla on kuitenkin se vaara, että aika ja mahdollisuudet todelliseen

työhön pienenevät. Kirkon tulee pitää kilpensä kirkkaana ja satsata sanomaansa", Kari toteaa.

"Rippikoulutyö on mahdollisuus ja haaste. Rippikoulutyön ansiosta suomalainen nuori kuulee opetusta Jumalasta, Jeesuksesta ja uskosta. Erään tutkimuksen mukaan Ruotsissa jopa 40 % peruskoulun suorittaneista nuorista ei tiedä, kuka oli ja mitä teki Jeesus Kristus. Siinä meille haastetta, ettei mennä Ruotsin mallin mukaan. Kirkon nuorisotyön eräs tärkeä tehtävä on huolehtia syrjäytyneistä. Tässä on tulevaisuudessa paljon haastetta. Kun suuret ikäluokat vanhenevat, yhteiskunnan varoja joudutaan yhä

enemmän suuntaamaan vanhusten hoitoon. Tämä vaikuttaa kuntien satsaukseen nuorisotyöhön. Toivottavasti kirkolla on määrärahoja panostaa jatkossakin nuorisotyöhön", Kari miettii.

Kärkkäinen ei anna mielikuvaa kovaksi keitetystä poliitikosta, joka jyrää asioita läpi ihmisistä välittämättä. Kari toteaakin, että neljän vuoden vaalikaudet pitävät nöyränä. On ihan hyvä, että kannatus testataan tasaisin väliajoin. Se pitää pienellä paikalla. Esimerkiksi ennen tämän talven vaaleja hän oli tiedostanut, että jatkopesti eduskunnassa ei ole varma.

B-suunnitelma oli paluu Varkauden seurakuntaan ja nuorisotyöhön.

Erään tutkimuksen mukaan Ruotsissa jopa 40% peruskoulun suorittaneista nuorista ei tiedä, kuka oli ja mitä teki Jeesus Kristus.

Siinä meille haastetta, ettei mennä Ruotsin mallin mukaan.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:06

Sivu 9

9

uotta

Lähde Venäjälle Onnellinen mies Kari sanoo olevansa onnellinen mies.

Perhe on kasvanut viime vaalikauden aikana kahdella. Juuri perhe on tämän nuorisotyöntekijä-kansanedustajan arvoasteikolla selvä ykkönen. Viimeistään vaimon vaikea sairaus ja siitä paraneminen joku vuosi sitten selvensi arvojärjestyksen. Perheen tärkeys näkyy myös konkreettisesti siinä, että lähes joka keskiviikkoilta nähdään tämä kansanedustaja myös kotonaan Varkaudessa. Tottakai matkustaminen rassaa.

Perheen jälkeen arvojärjestyksessä tulevat työ, ihmissuhteet sekä terveys.

Eduskuntatyö ja perheen kasvaminen samanaikaisesti ovat luonnollisesti vähentäneet läheisiä ihmissuhteisia. Tosin politiikan kentällä Kari on saanut solmittua sadoittain uusia tuttavuuksia. Kari kertoo, että eduskuntatyö on antanut hänelle varmasti paljon lisää avaruutta ajatteluun ja katsantokantoihin.

Oman elämän ranking-listalla korostuu kuitenkin savolaismiehen luja luottamus Jumalan lupauksiin. Vaikka olenkin kristillisdemokraatti, on arjen yhteiset asiat ja hengelliset kysymykset hyvä pitää erillään. "Eduskunnassa pohditaan, miten meillä voisi täällä olla asiat mahdollisimman hyvin, mutta usko tähtää tuonpuoleiseen. Kaikissa kysymyksissä usko on hyvä perusta. Siinä on turva niin työssä kuin muutenkin ihmisenä olemisessa", toteaa mies, joka näkee tulevaisuuden avoimena. "Jos Jumala ja äänestäjät suovat, niin olen näillä näkymillä mukana seuraavissakin vaaleissa neljän vuoden päästä", toteaa Kari Kärkkäinen aidon oloinen ja mukava poliitikko, mutta hänpä onkin kirkon nuorisotyöntekijä.

JUHA HEINONEN

Oman elämän ranking-listalla korostuu kuitenkin savolaismiehen luja luottamus Jumalan lupauksiin.

Jeesus sovitti ristinkuolemansa kautta koko maailman synnit. Siksi hänen antamansa lähetyskäsky tehdä kaikki kansat hänen opetuslapsikseen on yhä voimassa (Matt. 28:18-20).

Myös Venäjän kansan 147 miljoonaa ihmistä tarvitsevat tämän evankeliumin vapauttavan ilosanoman kuulemista!

Venäjän maasta ja kansasta ei suomalaisten keskuudessa kuule puhuttavan kovin myönteisiä asioita. Moni maassa vieraillut mainitsee ensimmäiseksi maan kurjat olot, ympäristön likaisuuden ja ihmisten toivottomuuden. Tiedotusvälineetkään eivät surullista kuvaa muuta; katulapset, saasteet, rikollisuus ja työttömyys ovat lohduttomia tosiasioita. Jumalalla on kuitenkin hyvä tahto jokaista maailman kansakuntaa kohtaan. Hän voi muuntaa kehityksen suunnan ja antaa tällekin maalle tulevaisuuden ja toivon (Jer 29:11). Tämän suuren suunnitelmansa toteuttamiseen hän tarvitsee ihmisiä, työtovereitaan. Seuraavassa on Jumalan rakkauden lähetin kokemuksia aktioreissuiltaan.

Mia, 16 vuotta, oli viime kesänä ensimmäisellä aktiomatkallaan. Hän osallistui seurakuntansa nuortenporukan mukana Terijoella pidettävälle lastenleirille.

Siellä he antoivat leiriläisille päihde- ja hammasvalistusta, kertoivat tulkkien ja vesiväripiirrosten avulla Raamatun tarinoita, askartelivat ja lauloivat heidän kanssaan. Nuoret ottivat osaa myös leirin omaan ohjelmaan, muun muassa veneilykisoihin, sekä muuten leikkivät ja touhusivat lasten kanssa. Vanhempaa nuorisoa he tavoittivat järjestämällä teekutsut.

Leiriläiset olivat 7-18-vuotiaita. He tulivat erilaisista taustoista. Osalla oli perhe, osalla ei. Jotkut pienet lapset viettivät leirillä koko kesänsä. Aktiolaiset kohtasi-

aktioon! vat matkalla vaikeuksiakin, kun leirin johto ei antanut heille lupaa järjestää erillisiä tilaisuuksia evankeliumin kertomiseksi.

Sanoma Jeesuksesta eteni kuitenkin suusta suuhun- menetelmällä muun puuhan mukana. Lopuksi he saivat jaettua myös muutamia venäjänkielisiä lasten- ja tavallisia Raamattuja.

Tänä kesänä Miia on lähdössä Venäjälle uudestaan. Reissuun on valmistauduttu rukoilemalla sen puolesta ja keräämällä matkarahoja. Työnkuvaan on kuulunut ikkunanpesua ja haravointia, ja onpa suunnitelmissa hyväntekeväisyyskonsertin järjestäminenkin!

Miia kehottaa rukoilemaan aktioonlähtemistä.

-Jos innostus on Jumalan antamaa, niin kuin se varmasti on, Jumala kyllä järjestää halukkaat Venäjänmaallekin. Varoituksena kuitenkin sanoisin, että siihen voi jäädä koukkuun!

Jumalan kutsu lähetystyöhön koskee meitä jokaista. Vaan hänellä on suunnitelma elämäsi varalle. En tiedä millainen se on, mutta hän tietää! Seuraamalla Jeesusta, rukoilemalla, ja kokeilemalla erilaisia asioita hän alkaa näyttää sinulle omaa paikkaasi ja ja tehtävääsi hänen valtakunnassaan. Se ei yleensä tapahdu kertaheitolla, mutta voit luottaa hänen työhönsä elämässäsi. Rukoile siis sinäkin kutsumuksesi kirkastumista ja astu rohkeasti mukaan hänen palvelukseensa. Hän on luvannut olla kanssasi joka päivä ja pitää sinusta huolen! Raamatussa hän vakuuttaa meille, että hänen sanansa ei palaa tyhjänä (Jes. 55:10-11).

Siksi työ Herrassa ei ole koskaan turhaa!

(1.Kor.15:58) ANTTI MUSTAKALLIO KUVAT SUSANNA HONKALA

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:07

Sivu 10

10

maailman

nuotta10 cyan magenta yellow black

uotta

Salaistakin salaisempi

sivu

Tapasin tänään miehen, jonka elämästä tuskin jännitystä ja tapahtumia on puuttunut. Hän on suunnitellut ja organisoinut toimintaa joka auttoi Neuvostoliiton vainottuja kristittyjä jaksamaan eteenpäin. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Erittäin salainen.

Saanko esitellä; Pentti Heinilä!

Pentti kasvoi uskovassa kodissa, josta hän nyt on kiitollinen. Varhaisnuoruudessa asia oli kuitenkin toisin. Vanhempien kanssa käytiin usein hengellisissä kokouksissa ja usko oli tärkeä osa perheen elämää. Uskoa tuputettiin joskus ehkä liikaakin ja kun Pentti kasvoi, hän alkoi kapinoida uskonasioita vastaan. Häntä häiritsi uskovaisuuden leima. Isän virrenveisuu kuului toisinaan läheiselle pelikentälle ja tämä sai hänet tuntemaan itsensä vaivautuneeksi.

Eräänä kertana, kun hän oli jenginsä kanssa pitämässä kokousta kaverin kotona, he tekivät valan: he laittoivat kädet päällekkäin ja lupasivat pyhästi, että heistä ei ikinä tule uskovaisia.

-Myös itsetuntoni oli noina aikoina saanut kolauksia. Elin siipi maassa ja tunsin itseni huonommaksi kuin muut ihmiset. Uskovan leima ja sen tuomat nolot tilanteet eivät juuri auttaneet asiaa.

Elämä noissa nuoruuden kasvukriiseissä oli välillä varsin ahdistavaa. Sitten Pentin veli tuli rippileirillä uskoon ja sai houkuteltua Pentinkin mukaan hiihtoleirille. Siellä hänen kuvansa uskovista muuttui täysin.

-Olin ajatellut että usko on vanhusten hommaa, jotain, mikä pilaa elämän ja vie siitä kaiken hauskuuden. Nyt ympärilläni olikin nuoria, joiden iloisuus ja vapautuneisuus puhutteli minua syvästi. Kuvani uskovista muuttui totaalisesti!

Tämä sai Pentin puhumaan oman rippi-isänsä kanssa, joka julisti hänelle kaikki synnit anteeksi. Hän huomasi, että Jeesus onkin ilon ja elämän tarkoituksen antaja. Uskoontulon jälkeen Jumala alkoi myös parantaa nuorenmiehen vaurioitunutta minäkuvaa, evankeliumi vakuutti, että hänenkin olemassaolollaan on jokin tarkoitus.

Kutsu lähetystyöhön - Kolhiintuneen itsetunnon seurauksena elämäni oli täynnä suorituksia. Jumala kuitenkin alkoi puhua, että kelpaan Hänelle ilman suorituksia ja tekoja, että kel-

operaatio paan juuri tällaisena kuin olen. Aloin rukoilla, että oma paikkani tässä maailmassa löytyisi.

Aluksi yhdessä oman seurakunnan nuorten kanssa todistettiin Jeesuksesta koulussa ja kaupungin kaduilla. Vuosien kuluessa alkoivat lähetysasiat tulla pikkuhiljaa Pentin ajatuksiin enemmänkin.

Suomessa oli kyllä hyvä olla, mutta entä muualla maailmassa? Raamattu, lähetystyöntekijöiden puheet ja lähetyskirjallisuus koskettivat häntä ja voimistivat lähetyskutsua. Pentti alkoi huomata, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät vielä tiedä mitään evankeliumista. Raamattukoulutuksen jälkeen hänen matkansa suuntasi kohti sairaanhoitajakoulutusta. Pentin mielessä pyöri ajatus lähetystyöstä Afrikassa.

Toisin kuitenkin kävi. Opiskelujensa aikana Pentti sai kuulla, että Neuvostoliitossa on vainottuja kristittyjä ja että siellä on Raamatuista suuri pula.

Raamattuja bensakanisterissa 70-luvun alussa Pentti sitten lähti veljensä kanssa kuplavolkkarilla kohti Neuvostoliittoa. Ulospäin auto näytti aivan normaalilta, eivätkä tullimiehetkään huolellisesta tarkastuksesta huolimatta huomanneet, että bensakanisterin sisälle oli hitsattu toinen osasto, joka oli täynnä Raamattuja. Tällä matkalla miehet tapasivat vainotun kirkon jäseniä, joilta he saivat kuulla, kuinka monia pappeja ja pyhäkoulunopettajia oli vankilassa ja kuinka suuri puute Raamatuista uskovilla oli.

- Siitä työni sitten alkoi. Afrikka sai jäädä, kun varmistui että rautaesiripun taakse pääsi kuin pääsikin. Menin sinne, minne muut eivät menneet. Minulle on ollut tärkeää tehdä työtä siellä, missä sitä tehdään hyvin vähän, tai ei ollenkaan. Evankeliumi kuuluu kaikille, niin sanotaan lähetyskäskyssä ja siksi ei rautaesirippukaan ollut este.

Kun Pentti oli ollut työssä mukana pari vuotta hän sai tavata maanalaisen seurakunnan johtajia. Näiltä hän sai sisäpiiritietoa, jota ei monillekaan kerrottu.

Vähitellen Jumala johti hänet organisoimaan salaista avustustyötä ja hän alkoi lähettää muita raamatunkuljetus- matkoille.

Nopeasti Pentti huomasi, että maanalainen seurakunta ei toki tarkoittanut sitä, että ihmiset olisivat jotenkin piilotelleet uskoaan ja toimineet piilossa pensaan takana. Päinvastoin: ihmiset todistivat pelkäämättä uskostaan kouluissa, työpaikoilla, minne he menivätkin. Kun

kokous järjestettiin kotona, avattiin ikkunat, että ohikulkijatkin kuulisivat evankeliumia. Kun taas kokous järjestettiin metsässä, sinne otettiin mukaan torvisoittokunnat ja kuorot. Toisinaan marjastajat ja sienestäjätkin kuulivat metsässä evankeliumin sanaa.

Tietyt asiat, kuten esimerkiksi kirjapainotyö piti pitää salassa, mutta uskoa ei haluttu piilotella. Tästä on selvä todis-

tus Pentin toiselta Neuvostoliiton-matkalta, kun hän meni paikallisten kontaktien kanssa syömään suureen täpötäyteen ravintolaan. Kun he olivat saaneet ruokansa, veljet nousivat seisomaan ja rukoilivat ääneen ruokarukouksensa. Vaikka salainen poliisi saattoi vaania missä tahansa nurkan takana, miehet uskalsivat ääneen kiittää Jumalaa ruoastaan.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:08

Sivu 11

11

uotta Kirjassaan Pentti kuvaa hetkiä tullissa esimerkiksi näin: - Pyysimme rukouksessa useaan kertaan matkan aikana Jumalan varjelusta ja johdatusta. Edessä oleva tullitilanne jännitti. En kokenut olevani mikään teräshermoinen sankari, vaan pikemminkin pelokas, arka jännittäjä. En pelännyt siksi, että olisimme olleet tekemässä jotain laitonta tai väärää.

En ollut liikkeellä pahantekijänä, vaan toteuttamassa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä.

Aluksi Raamattuja kuljetettiin pienissä erissä vaatteiden alla. Naiset pakkasivat kirjoja äitiysliiveihin. Sitten kuvaan astuivat bensatankit eikä mielikuvitus loppunut vielä tähänkään. Autojen rakenteisiin tehtiin salalokeroita, joihin saatiin taas moninkertaiset määrät raamattuja entiseen verrattuna. Suurimmat kuljetukset tehtiin 22 metrisellä rekalla, jonka rakennustarvikelastin uumeniin oli piilotettuna jopa yli 100 000 kirjaa.

Tulleissa oli hyvin tiukat valvonnat jotka kiristyivät entisestään ennen vuoden -80 Moskovan olympialaisia. Jos tullissa jäi kiinni, saattoi siitä seurata ankarat päiväkausia kestävät kuulustelut, auton ja Raamattujen takavarikointi sekä karkotus maasta. Ei varmasti ollut mukava seistä tullijonossa housunpuntit täynnä kirjoja, jännittämässä päättääkö virkailija tutkia minut vai pääsenkö turvallisesti ohi.

Voitto ei kuitenkaan ollut saavutettu, kun kirjat oli saatu maahan sisälle. Tämän jälkeen ne piti vielä toimittaa oikeille ihmisille, maan sisäisille kuriireille, jotka puolestaan toimittivat kirjat seurakuntien jäsenille. Raamattukuriirit olivat jatkuvasti tietoisia siitä, että jos miliisi saa kiinni, voi edessä olla monenlaisia vaikeuksia.

Kirjojen perille toimittamiseen jouduttiin usein käyttämään mielikuvitusta. Pieniä, tulitikkulaatikonkokoisia muovisivuisia yhden evankeliumin sisältäviä kirjoja saatettiin kuljettaa vaikkapa voileivän välissä vankilassa oleville uskoville.

Kun kysyin Pentiltä mikä matkoille lähdössä oli vaikeinta, hän vastasi, että vaikka matkat olivat aina mielenkiintoisia, niiden aiheuttama henkinen stressi oli välillä hyvinkin raskasta. Varsinkin rekkaprojektien kuljettajilla paineet olivat hyvin suuret, heillä kun oli oma vapaus pelissä. Ulkomaalaisille raamattukuskeille paineet olivat vain hetkellisiä, sillä kun maasta pääsi ulos, loppuivat paineet. Maassa asuvat kristityt sen sijaan elivät saman paineen alla jatkuvasti jopa vuosikymmeniä.

Vaikka stressi ja paineet olivat toisinaan suuret, Jumala kuitenkin varusti voimalla ja armolla. Sen vuoksi ei ollut vaikea lähteä vaikka tiesi että matkalla oli luvassa vaaroja.

Työssä oli mukana parhaimmillaan satoja kuriireja, jotka vapaaehtoisesti ilman minkäänlaisia korvauksia asettivat itsensä toistuvasti vaaraan saadakseen vainotuille seurakunnille näiden tarvitsemia kirjoja. Työn suuruutta kuvaa se, että raamattutyön alkaessa kaikilla seurakunnilla ei ollut välttämättä yhtään Raamattua. Sitten saatiin tieto, että yhteistyökirkkomme jokaisessa seurakunnas-

nuotta11 cyan magenta yellow black

Jännityksen hetkiä tullissa

sa oli yksi, sitten jo lähes kaikissa uskovaisissa perheissä oli omansa. Perestroikan murroksessa, ennen Neuvostoliiton lopputapahtumia, oltiin Raamattuja saatu toimitettua maahan niin paljon, että niitä voitiin jakaa runsaasti myös ei-uskoville.

Maanalaisia kirjapainoja Raamattulähetystyö ei rajoittunut pelkästään kirjojen kuljettamiseen. Autojen kätköissä Neuvostoliiton puolelle kulki myös useissa erissä kirjapainokoneen osia ja tarvikkeita. Kone koottiin jonkun uskovan kodin ullakolla, ja siellä täydessä hiljaisuudessa jopa kuukausia saattoi muutama ihminen olla painamassa ja sitomassa tarvittavia kirjoja. Jos tästä työstä jäi kiinni oli edessä varma vankilarangaistus.

Pentti näytti minulle yhden tuollaisen salaisen kirjapainon tekemän Raamatun. Koska itsekin olen kokeillut kirjansidontaa, tiedän että se on pitkää pinnaa vaativaa työtä. En voi muuta kuin nostaa hattua niille ihmisille, jotka tekivät monia ja taas monia kirjoja ja laittoivat alttiiksi oman terveytensäkin Jumalan sanan levittämisen puolesta.

- Maan alla eläneet kirjanpainajat tekivät sankaritekoja Jumalan asialla. Jokainen heistä voisi kirjoittaa jännittävän kirjan omista vaiheistaan. Heidän elämäntyönsä kuitenkaan tuskin koskaan tulee muiden tietoon. He palvelivat Herraa hiljaisuudessa, mutta saivat ruokkia suuria joukkoja Jumalan sanalla, kirjoittaa Pentti kirjassaan.

Mitäs nykyään sitten?

Kun Neuvostoliitto hajosi, alkoivat maan viranomaisetkin tunnustaa Raamatun arvon ja merkityksen. Ihmiset ymmärsivät, että kun Jumala yritettiin työntää pois yhteiskunnasta saatiin aikaiseksi vain kaaosta ja sekasortoa. Tapahtui kuitenkin ihme, ja suljettu maa avasi ovensa evankeliumille. Lähetystyöntekijät saavat nyt varsin vapaasti tehdä työtänsä maassa.

-Jos katselen elämääni taaksepäin, olen iloinen siitä, että olen saanut toimia Jumalan asialla. Olen saanut toimittaa evankeliumia sinne missä sitä muuten ei olisi ollut, toteaa Pentti.

MARIA KORPI

Lähemmäs Jumalaa Lähdin vapaaehtoistyöhön Belgiaan, pieneen Baisy Thyn kylään. Työskentelen Creative Arts Europelle, kristilliselle taidejärjestölle, joka Suomessa järjestää mm. kristillisiä taideleirejä Kansanlähetyksen kanssa.

Minulle ulkomailla olo tuntuu olevan aikaa, jolloin Jumala aina kutsuu lähemmäksi itseään. Ehkä irrottautuminen normaaleista hektisistä kuvioistani on juuri sitä, mitä jumalasuhde kaipaisi useamminkin. Elämän kiire ja hektisyys mietityttää minua usein. Niin helposti juoksemme mitä erilaisimpien asioiden perässä: haluamme poika/tyttöystävän, tietyn koulutuksen, tietyn kaveripiirin, tietyn työpaikan, matkustaa, toteuttaa kaikki unelmamme... Haluamme, haluamme, haluamme, emmekä koskaan tule kylläisiksi. Miksi emme? Taidamme juosta väärien asioiden perässä. Raamattu sanoo: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin” (Mt. 6:33). Juoksemmeko koskaan Jumalan perässä? Pysähdymmekö kysymään Jumalan tahtoa ja suunnitelmia elämämme varalle?

Ajattele, jos taivas ja helvetti avautuisivat nyt todellisina eteesi, näkisit Jumalan kasvoista kasvoihin ja tajuaisit, mi-

ten kaikki täällä katoaa, paitsi tuo ikuisuuden todellisuus, jossa mekin kerran olemme. Miten se muuttaisi elämääsi ja sitä, mikä on tärkeää? Vaikkemme näe tuota näkyä, se on silti totta. Annammeko sen muuttaa elämäämme? Me etsimme ja etsimme, ja surullista on, että Jumalalla olisi vielä niin paljon enemmän annettavaa ja puhuttavaa meille, mutta kuuntelemmeko me? Tiedän itsestäni, miten helposti kiire ja kaikki muu voi peittää alleen Jumalan. Mutta on vaivan arvoista raivata aikaa Jumalalle, ja kiireessäkin Jumala voi olla ajatuksissamme ja päätöksissämme mukana.

Saamme myös luovuttaa kaikki haluamisemme, tuskamme ja muun sellaisen Jumalan käsiin. Sanoa Jumalalle, että Sinun tahtosi tapahtukoon, ei minun!

Se on oikeastaan todella helpottavaa, sillä Jumala tietää parhaiten onko se, mitä haluamme hyväksi meille vai onko Hänellä vielä jotakin parempaa annettavana! Ohjien antaminen Jumalan käsiin tuo rauhaa ja voi olla vaarallistakin – jotakin saattaa alkaa tapahtua!

LAURA VIRTANEN

Ajattele, jos taivas ja helvetti avautuisivat nyt todellisina eteesi, näkisit Jumalan kasvoista kasvoihin ja tajuaisit, miten kaikki täällä katoaa, paitsi tuo ikuisuuden todellisuus, jossa mekin kerran olemme.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:08

Sivu 12

12

nuotta12 cyan magenta yellow black

uotta

Tiedätkö mitä teet tänä kesänä?

Kesässä on ihan oma makunsa ja tunnelmansa. Märkä ja harmaa syksy saa seuraa pitkästä talvesta, joka palelluttaa pystyyn. Sitten tulee kevät, joka on kuitenkin kylmä ja kostea. Onneksi on KESÄ.

Pitkä, ihana, valoisa ja lämmin kesä. Mitä aiot tehdä tänä kesänä? Monet tietysti suuntaavat rippikoululeirille isoseksi. Jos isospaikkaa ei ole niin mitäpä sitten? Nuorelle seurakuntalaiselle kesä saattaa olla koettelemuksien aikaa.

Seurakunnan vakijutut ovat leirien ja työntekijöiden lomien takia kiinni. Hengelliset kirkkopyhät sijoittuvat talveen ja kevääseen eli kesällä voi aika vapaasti unohtaa kaikki uskonasiat.

Kannattaa kuitenkin muistaa että, usko on kokonaisvaltainen asia. Kesälläkin meidän tulee hoitaa uskoamme.

Kesämökillä, matkustaessa tai muuten vaan kavereiden kanssa aikaa viettäessä kannattaa muistaa uskonelämän hoitamisen neljä pöydänjalkaa. Jumala ei tarkoittanut kristittyä elämään yksin kesälläkään, siksi maamme on täynnä kristillisiä kesäjuhlia.

Uskovan nuoren ei tarvitse lähteä riekkumaan rock-festareille vaan voit suunnata hyviin kesätapahtumiin, joista löydät myös nuortenohjelmaa. Gospelia, Sanaa ja yhteyttä. Kesälläkin kannattaa muistaa, että Evankeliumi on Jumalan voima. Saamme matkata kesän helteissä ja sateissa hänen omanaan ja muistaa, että usko on asia jonka kanssa saa suuntautua ulospäin. Jos pelottaa todistella ja todistaa uskosta ei ole pakko kertoa kenellekään, mutta Jumalalta saa rukoilla oikeita tilaisuuksia ja paikkoja ja huomata, että uimarannalla, grillin pihassa tai missä vain Jumala kulkee matkassa mukana. Aurinkoa, itikoita ja elämää Jumalan lupausten varassa sinulle kesä-Nuotan lukija!

JUHA KUVA MASAMITSU AMEMORI

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:09

Sivu 13

13

uotta

Kesän kohokohdat

Vaarallinen kesä Syksystä alkaen on taas odotettu kesää.

Jokainen lumesta ja tuiskeestakin nauttiva on joskus huokaissut syvään muistaessaan kesäauringon lämmön ja laineiden liplatuksen. Pitkä, ihana kesä vapauttaa ainaisesta koulunkäynnistä ja saa ihmiset paremmalle tuulelle. Luonto herää talven jälkeen kukkimaan, eikä enää ole huolta lapasista ja kaulahuiveista. Onko siis parempaa kuin Suomen suvi?

Petollisuus Keväällä päivitellään säiden lämpiämistä. Se kun on niin petollista. Auringon ensimmäiset lämpimät säteet saavat ihmiset heti vaihtamaan kevyttä vaatetta ylle, eikä aikaakaan kun kaikki nämä innokkaat hytisevät flunssan kourissa nenä vuotaen. Tässä ilmiössä on erityisen kummallista se, miten huonosti ihmiset oppivat kokemastaan. Sama kuvio käydään sinnikkäästi läpi joka kevät, ja sitten taas päivitellään miten petollinen se kevätsää onkaan.

Yhtä petollinen voi olla myös kesä, kaikesta ihanuudestaan huolimatta. Kesällä arjen säännöllinen toiminta loppuu miltei poikkeuksetta. Koulusta on lomaa ja harrastukset jäävät kesäksi tauolle.

Nuorteniltoja ei enää ole säännöllisillä paikoillaan ja kaverit häviävät kukin tahoilleen lomaa viettämään. Mahdollinen kesätyö voi pitää päivät työntäyteisinä, mutta sekään ei takaa henkistä hyvinvointia. Kesällä tylsistymisen riski kasvaa!

Nykytekniikan aikana huolestuttavan suuri ryhmä nuoria hukkuu kesäksi oman huoneen perukoille tietokoneen ihmeelliseen maailmaan. Internet on helppo pakotie tylsästä todellisuudesta. Päivät ja yöt vierähtävät ihmeen nopeasti netissä

surffaillessa, mutta sekään harvoin tarkoittaa hyvää mieltä tai laadukasta ajankäyttöä. Tuloksena on lähinnä päänsärky ja jumittuneet hartiat, eikä kesäisestä auringonpaisteesta ole havaintoakaan.

Raamattua ja rantapalloja Jos kesä ei täytäkään unelmien ja suunnitelmien mukaisia mittakaavoja, siitä voi tulla piinaavaa ja passiivista aikaa. Seurakuntayhteys on usein kesän aikana

heikkoa. Kaikilla on omat menonsa ja mökkeilynsä, eikä kokoontuminen ole säännöllistä tai sitten sitä ei tapahdu lainkaan. Se voi koitua monelle seurakuntalaiselle ongelmaksi, sillä uskonelämän ylläpitäminen ei ole helppoa yksin.

Arkiset rutiinit voivat olla vangitsevia, mutta myös tarpeellisia. Siksi kesällä rutiinien ja aikataulun puute voi aiheuttaa turvatonta tuuliajoa esimerkiksi raamatunluvussa. Raamattuun ei tulekaan tartuttua yhtä säännöllisesti kuin on ehkä ol-

Passiivisuuden voi nujertaa myös kesän ehdottomilla kohokohdilla, eli lukuisilla kesäjuhlilla. Erilaiset hengelliset kesän juhlat, joihin vanhat ja nuoret kokoontuvat Sanan kuuloon, ovat takuuvarmasti mukavaa ja rakentavaa ajanvietettä. Niillä voi kohdata uskovia tuttuja ympäri Suomea, kuunnella hengellistä musiikkia ja pitää omaa uskonelämää yllä.

Ei kannata antaa kesän suoman luppoajan valua hukkaan. Sen voi käyttää tehokkaasti omaksi iloksi lepäämällä, ulkona peuhaamalla tai vaikka matkustelemalla - miten sen arvokkaaksi koetkin. Älä unohdu pölyiseen huoneen nurkkaan tappamaan aikaa murjottamalla. Jumala näkee nyt jo kesän jokaisen päivän.

ELINA VIITANEN

nuotta13 cyan magenta yellow black

lut talven aikana tapana.

Hyvää tapaa ei kuitenkaan kannata hylätä kesälläkään. Raamattua ei kannata kantaa vintille talvivaatteiden mukana, vaan sen voi ottaa mukaan vaikka lepotuoliin ja nauttia Jumalan Sanasta samalla kun antaa auringon lämmittää.

Kaveriporukalla rannalla tai nurmikolla, kun pelataan iltaan asti ultimatea, voi välillä rauhoittua puhumaan muustakin kuin jäätelöstä. Rukousta tai yhteistä raamatunlukua kannattaa ehdottaa, sillä usein se jää väliin vain siksi, ettei kukaan tohdi ehdottaa. Ajatus siitä, että muita ei kiinnostaisi, on paholaisen ovelaa juonittelua, eikä sitä tarvitse kuunnella. Rohkeasti kavereiden kanssa hengellistä elämää ylläpitämään!

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:10

Sivu 14

14

nuotta14 cyan magenta yellow black

uotta

Kesäjuhlat ovat muutakin kuin mummujen mutinaa Tuhansia mummoja jököttää kapeankapeilla lautapenkeillä. Mustat huivit on kiristetty leuan alle ja sateenvarjot sijoitettu puolustusasemiin, milloin paahtavaa aurinkoa, milloin sadekuuroja vastaan. Juhlakentän hiekka pölisee veisuun voimasta.

Uutiskuvissa on joskus kesäisin vilahtanut mainitunkaltainen maisema. On selitetty kyseessä olevan Evankeliumijuhlat, Herättäjäjuhlat, Suviseurat tai jokin muu hieman hurahtaneiden tuhat- tai kymmentuhatpäinen kokoontuminen.

Ehkä sekunnin mittainen uutispätkä ei herätä aivan totuudenmukaisia mielikuvia.

Mitä oikeasti tapahtuu?

Kristillisillä kesäjuhlilla on toki paljon vanhuksia, mutta väkeä piisaa jokaisesta ikäluokasta. Juha Heinonen SLEY:stä kertoo, että nuorison määrä Evankeliumijuhlilla on noussut tasaisen varmasti. Viime vuonna meitä oli noin kaksituhatta. Jotakuinkin kymmenentuhannen osanottajan Kansalähetyspäivillä pyöri porukkaa suunnilleen samassa suhteessa.

Seurat ovat tärkeä osa liikkeiden toimintaa ja kuuluvat erottamattomasti myös juhliin, samoin jumalanpalvelukset ja usein lähettien siunaaminen työhönsä.

Suuren osan viikonlopuista täyttää vaihteleva valikoima konsertteja, lähetysnäyttelyjä, näytelmiä ja monenmoisten ryhmien kohtaamisia ja tapaamisia. Valinnanvaikeus taitaa iskeä jokaiseen viimeistään siinä vaiheessa, kun alkavat päällekkäiset, Evankeliumijuhlilla kanaviksi kutsutut raamattu- ja muut opetukset.

Nuorten oma ohjelma Evankeliumijuhlilla Harjavallassa nuorten ohjelma on sen verran tiivis, että perjantain ja lauantain aikana useimmat eivät omilta pirskeiltään jouda juurikaan ottaa osaa pääjuhlaan. On The Roadia ja Terapiaa, on konserttia, raamattuopetusta, vesispektaakkelia ja Riemumessua.

Tänä kesänä Turussa järjestettävien Kansanlähetyspäivien nuorten osuus Pyhät Pysäkit on kenties suppeampi mutta sitäkin musiikkipitoisempi. Kesäjuhlilla aikuiset laulavat paljon ja nuoret vielä enemmän. Sunnuntaina monet kesäjuhlat kokoavat kaikki osanottajat yhteisiin jumalanpalveluksiin ja loppuseuroihin.

(Nuorilla on myös aivan omia juhliaan, kuten Kansanlähetyksen Ryttylässä järjestämä Nuorten kesä, joka kerää 4000 pääsääntöisesti 15-20 -vuotiasta osallistujaa. Suomen kesän suurimmilla kristillisillä nuorisofestareilla on myös lyhytelokuvafestarit, joilla paras osanottaja palkitaan.)

Erilaisuus on rikkautta Monella liikkeellä on omat erityispainotuksensa ja tyylinsä myös juhlien suhteen. Jostain syystä omien laulukirjojen käyttöön ollaan erityisen ihastuneita. Körtit laulavat Siionin virsiä, Evankeliset Kannelta, rukoilevaiset 300 vuoden takaista virsikirjaa.

Tietenkin myös kokoerot vaikuttavat – lähtökohdat ovat aivan erilaiset, jos juhlat pidetään Kylväjän kesäpäivien tavoin Kangasalan lukion juhlasalissa tai vanhoillislestadiolaisten Suviseurojen tyyliin vähintään seitsemänkymmenentuhannen osanottajan voimin. Jokaiseen kristilliseen tapahtumaan kannattaa työntää ennakkoluulottomasti nokkansa. Jos tavat vaihtelevatkin, perimmäinen sisältö on sama.

Kun kukkaro sanoo ”EI” ”Tekisihän noilla juhlilla mieli kierrellä, jos vain olisi rahaa”, totesi ystäväni. Kommentti oli osittainen hutilyönti – perinteisillä kesäjuhlilla maksullisia ohjelmia ei ole nimeksikään. Telttapaikan voi lunastaa esimerkiksi koko Evankeliumijuhlaviikonlopuksi viidellä eurolla. Hinnat

vaihtelevat juhlista toisiin, mutta tarkan markan nuorelle varsinaisen ongelman muodostaa reissaaminen. VR:lle armon näköalat eivät tunnu vielä auenneen. Eräs kokeilun arvoinen keino on tiedustella kulloisenkin herätysseuran piirien järjestämien bussien reittejä. Oma kimppakyytikään ei liene hullumpi vaihtoehto, sillä mikä tahansa auto on todistetusti tila-auto, kun sen oikein ymmärtää!

Jotain kesäjuhlien kalleusluokasta kertoo se, että kerran perille päässeen juhlijan suurimmaksi menoeräksi saattaa paljastua ruoka. Teltan kesken jaetut lihapiirakkapussit ovat omiaan sosiaalisuuden ja taisteluhengen kasvattamiseksi, mutta kotiruokaa kaipaileville järjestäjät tarjoavat kuutiometreittäin riisipuuron, kalasopan ja kinkkukiusauksen kaltaisia aarteita.

Kymmeniätuhansia syitä... ...ja yksi ainoa syy Kristilliset kesäjuhlat rohkaisevat. Varsinkin ihmiselle, joka ei juuri muita uskovia tapaa, tekee hyvää huomata vähintään pari kertaa vuodessa, ettei olekaan planeetan ainut kummajainen. Siinä mielessä syitä lähteä on yhtä monta kuin muita osanottajiakin – eikä se ole vähän.

Ujolta ensikertalaiselta tai puolivahingossa mukaan eksyneeltäkin livahtaminen mukaan osaksi valtavaa juhlakansaa käy helposti. Syitä löytyy lisääkin: jokavuotinen tottumus, tuttujen tapaaminen, laadukas ohjelma ja yksinkertaisesti se, että on kivaa.

On kuitenkin eräs syy ylitse muiden: pohjaton laiskuus. Kotona harvan Raamattu on niin hiirenkorvilla kuin olisi tarpeellista ja useimpien tulee sunnuntaisin alvariinsa nukuttua kirkonmenojen ohi.

Kesäjuhlat ovatkin laiskan kristityn paras ystävä. Niille tulee lähdettyä silloinkin, kun uskoa ei jaksa hoitaa. Juhlilla ei voi olla kohtaamatta kaikkia rippileirillä paukutettuja neljää pöydänjalkaa ja itse Jumalaa.

MARIA RANTASALO

Listassa saattaa olla puutteita, joten metsästelkääpä kesämenoa vaikkapa kirkon sivuilta www.evl.fi

Kesäkuu 6.-8. Rajaton ilo -lähetysjuhlat + nuorten ohjelma Joensuu Suomen lähetysseura www.mission.juhlat/joensuu 6.-8. Koko perheen kesäpäivät ja helluntaijuhla Kauniainen , Uusimaa Suomen raamattuopisto www.sro.fi 7. Karkkugospel Karkku, Pirkanmaa Sley www.sley.fi 13.-15. Kylväjän kesäpäivät ja nuorten kesäpäivät Kangasala, Pirkanmaa Kylväjä www.flom.fi 13.-15. Sanan suvipäivät +nuorten ohjelma Vivamo Lohjalla, Uusimaa Kansan raamattuseura www.karas-sana.fi 13.-15. Koko perheen kesäpäivät Kauniainen, Uusimaa Suomen raamattuopisto www.sro.fi 20. Juhannusaaton kokkojuhla Ryttylä Hausjärvellä, Kanta-Häme Kansanlähetys www.sekl.fi 20. Juhannusjuhlia Ohtakari Lohtajalla, Keski-Pohjanmaa Esantupa Lapualla, Etelä-Pohjanmaa Forssa, Kantahäme Veteli, Keskipohjanmaa www.sley.fi 20.-22. Juhannusfestarit Kangasala, Pirkanmaa www.sley.fi 27.-29. Evankeliumijuhlat +nuorten ohjelma Harjavalta, Satakunta www.sley.fi/juhla/2003 27.-29. Kesäseurat +nuorten ohjelma Nivala, Pohjois-Pohjanmaa Uusheräys www.uusherays.fi/kesaseurat 27.-29. Radiolähetystyön kesäpäivät Turku Sanansaattajat ry www.sansa.fi 27.-30. Suviseurat Muhos, Pohjois-Pohjanmaa Vanhoillislestadiolaiset www.suviseurat.net

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:11

Sivu 15

15

uotta nuotta15 cyan magenta yellow black

Heinäkuu 4.-6. Herättäjäjuhlat + nuorten ohjelma Suonenjoki, Pohjois-Savo Herättäjä-yhdistys www.herattajayhdistys.fi 4.-6. Valtakunnalliset kansanlähetyspäivät + nuorten ohjelma Turku Kansanlähetys www.sekl.fi 11.-13. Länsi-Suomen herännäisjuhlat Eurajoki, Satakunta Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys 02-8680271, Eurajoen kristillinen opisto 18.-20. Rauhan sanan suvijuhlat +nuorten ohjelma Kempele, Pohjois-Pohjanmaa Lähetysyhdistys rauhan sana www.lyrs.fi

Paras kesäpäivä

18.-20. Rukoilevaisten kesäseurat Lappi, Satakunta Länsi-Suomen rukoilevaisten yhdistys www.rukoilevaisuus.com/kesaseurat03.php 20.-27. Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat Lohtaja, Keski-Pohjanmaa www.lohtaja.fi/kirkkomusiikkijuhlat 22.-27. Joensuun gospelfestivaalit Joensuu www.suomigospel.net

Elokuu 30.7.-3.8. Tall Ships´ Church Turku www.turunsrk.fi/uutiset 31.7.-3.8. Nuorten kesä 2003 Ryttylä Hausjärvellä, Kanta-Häme Kansanlähetys www.sek.fi/tiimi/nk2003 8.-10. Hengen uudistus kirkossamme ry:n kesäjuhla Lahti, Päijät-Häme www.hengenuudistus.fi, 9.-10. Siikasafari Ohtakari Lohtajalla, Keski-Pohjanmaa 040-5311187 Aulis Anttila 06-877222 Ohtakarin leirikeskus 28.-31. Hengelliset syventymispäivät Helsinki Suomen raamattuopisto www.sro.fi

Menikö kesätyöpaikka tänäkin vuonna sivu suun?

Lähtivätkö kaverisi mökeilleen tai matkoille sinun jäädessä nököttämään kotiisi?

Tuttu tunne minulle ainakin. Älä vajoa silti toivottomuuteen. Ehkäpä tämäkin päiväsi on elämisen arvoinen.

Monesti asetamme kesälomallemme kohtuuttoman kovia odotuksia. Pitäisi tehdä sitä ja tätä, käydä siellä ja siellä.

Sitten petymme helposti, kun emme saavutakaan tavoitteitamme. Tyytymättömyys on tehokas elämänilon tappaja, kun taas tyytyväisyys ja iloitseminen olemassaolevista asioista saavat onnellisiksi.

Oli elämä sitten millaista tahansa. Muistan, kun ollessani kaverini kanssa Singaporessa hän ahdistui kun tajusi, ettei millään ehdi matkalla käydä jokaisessa haluamassaan paikassa. Itse nautin reissusta suunnattomasti, kun otin sen vastaan Jumalan hyvänä lahjana minulle. Sellainen se todella olikin. Olimme nimittäin armeijassa, soittokunnan esiintymismatkalla.

Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan.

Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa.

Elämä on lahja. Sillä on arvo itsessään.

Monesti vain ajattelemme elämämme

merkityksellisyyden perustuvan sille, miten paljon asioita ehdimme tehdä, nähdä tai kokea. Jumalan armo ja rakkaus meitä kohtaan eivät ole kuitenkaan niistä riippuvaisia. Ne eivät myöskään muutu olosuhteidemme tai tunteidemme mukana.

Jumala on hyvä, satoi tai paistoi! Tarkemmin ajateltuna sadepäivä saattaakin olla suuri mahdollisuus. Silloin voi nimittäin pysähtyä. Olla lomalla kiireestä ja suorituskeskeisestä elämäntavasta.

Miettiä mitä haluaa elämältään. Ehkä haaveillakin, tai jopa unelmoida! Olin talvella kaksi viikkoa kuumeessa. Suosittelen. Sen jälkeen olivat elämäni asiat paljon paremmin tärkeysjärjestyksessä kuin ennen aavistamatonta "lomaani".

Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä.

Erilainen tekeminen ja puuhastelu saattaa joskus viedä meitä kauemmaksi itse Elämän Antajasta. Tai saatamme ikään kuin juosta häntä karkuun, piiloutuen tekemistemme taakse. Pelkäämme kohdata hänet ilman tekojamme, alastomana, koska ajattelemme, että meidän täytyy suorittaa jotain hänelle. Kohdatessaan ihmisiä Jeesus ei kuitenkaan juuri kysele, mitä he ovat puuhailleet. Päinvastoin.

"Mitä haluaisit minun tekevän sinulle", on hänen kysymyksensä sairaille ja elämän kolhimille ihmisille. Ai minulleko?

Haluaisitko SINÄ tehdä MINULLE jotain?!

En ole miettinytkään. Aika hätkähdyttävää!

-Uskotteko te, että minä voin auttaa teitä?

-Uskomme Herra, he vastasivat.

Silloin hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: -Tapahtukoon teille niin kuin uskotte.

Erilaisena kesäpäivänä kannattaa pysähtyä pohtimaan elämäänsä yhdessä Mestarin kanssa. Ihmeellisenä Neuvonantajana hänellä on todistetusti hyviä neuvoja. Hän on kiinnostunut elämästäsi, sen pienimmistäkin yksityiskohdista, ja ennen kaikkea sinusta! On ihanan vapauttavaa huomata, että hänen kanssaan voi ottaa iisisti ja levähtää. Olla vaan. Aivan rauhassa. Anna hänen tehdä sinulle se, mitä kaipaat ja tarvitset!

Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.

ANTTI MUSTAKALLIO KUVA MASAMITSU AMEMORI (Raamatunkohdat Valitusvirret 3:2223 Jesaja 30:18 sekä Matteus 9:28-29 ja 11:28-30)

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:11

Sivu 16

16

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Sinä kesänä Se kesä oli tajuttoman lämmin. Heti kesäkuun alusta aurinko paahtoi niin kuumasti, että hiki valui pitkin selkää, jos vähänkin enemmän itseään rasitti. Ihan kuin aurinko ei olisi tajunnut, ettei Suomi sijaitse päiväntasaajalla. Mulle lämmin sopi mainiosti. Mulla oli loma, ja ihonvärin perusteella mua olisi voinut luulla eteläeurooppalaiseksi. *** Äiti oli sitä mieltä, että pieniä kauppoja piti suosia. Siksi me ostettiin ruokamme aina samasta lähikaupasta, vaikka isoissa marketeissa olisi varmasti ollut halvempaa. Mun teki törkeästi mieli jätskiä, ja niinpä lampsin sisään tutun kaupan ovesta, kuten satoja kertoja aiemminkin. Tänään kaupassa oli kuitenkin jotain erilaista. Mä en tiedä, onko ihmisellä vaistoja, mutta mä aistin jotain uutta.

Jotain sellaista, mistä mä pidin…

Uudella myyjätytöllä oli ruskeat hiukset kahdella saparolla ja valloittavin hymy, minkä mä olin eläessäni nähnyt. Se nauroi iloisesti ääneen jonkun asiakkaan jutuille. Mä seisoin jäätelöaltaan vieressä ja tuijotin sokeasti jäätelötuutti-mehujäämerta, joka avautui mun silmien eteen.

Mä ajattelin, että rakkautta ensi silmäyksellä on sittenkin olemassa ja heräsin vasta, kun lempeä tytön ääni kysyi mun takaa: - Etkö sä osaa päättää?

Mä pelästyin niin, että hyppäsin varmaan neljä senttiä ilmaan ja käännyin ympäri. Myyjätyttö nauroi koko valkoisen

hammaskalustonsa säihkeellä, ja mua nolotti.

- Eeeeiku mä… kyllä mä… tai siis näitä on niin paljon, mä änkkäsin ja kuulostin varmasti tasan niin dorkalta kuin kukaan vaan voi kuulostaa kesäisenä päivänä lähikaupan jäätelöaltaalla, kun se on just yllätetty haaveilemasta. Tyttö katsoi mua hymyillen silmiin ja suositteli uutta lakutuuttia. Mä nappasin jätskin ja syöksyin kassalle.

Kaupasta lähtiessä mun naamalla paistoi sellainen tyhmänonnellinen hymy, että vastaantulijat varmasti luuli mun ottaneen jotain. Mä kurvasin uudella fillarillani Ärrän kulman ympäri sellaisella vauhdilla, että olin ajaa naapurin mamman päälle. Mamma-parka pelästyi niin, että sen huolella kiharrettu peruukki valahti vasemmalle poskelle.

- Herttinen sentään! siltä pääsi.

- Sori, ei ollut tarkoitus pelästyttää, mä huikkasin mennessäni. Mua ei huvittanut jäädä kuuntelemaan tädin näkemyksiä liikennesäännöistä ja nuorison piittaamattomuudesta. Mä olin vakuuttunut siitä, että tästä tulisi mun tähän astisen elämäni paras kesä. *** Kotona mä huomasin heti, ettei kaikki ollut niin kuin piti. Äiti istui keittiön pöydän ääressä, vaikka se oli aikonut mennä moikkaamaan ukkia vanhainkodille. Se tuijotti mua pöydän yli, ja äkkiä tajusin, että se oli itkenyt. Mulla nousi pala kurkkuun ja hartioissa ja selässä kulkivat kylmät väreet. Mä tiesin, mitä oli tapahtunut jo ennen kuin äiti avasi suunsa.

- Isä lähti? mä puoliksi kysyin, puoliksi totesin.

Äiti ei sanonut mitään, nyökkäsi vain hiljaa. Sen naama vääntyi pahaan irvistykseen, ja sitten se purskahti itkuun. Mä en tiennyt, mitä mun olisi pitänyt tehdä.

Mä olisin halunnut juosta pois, jonnekin, minne tahansa. Mä olisin halunnut huutaa. Tätä mä olin pelännyt pienen ikäni, niin kauan kuin jaksoin muistaa. Mä olin kuullut monta kertaa, miten isä oli uhannut häipyä, aina kun ne oli tapelleet.

Mä en tajua miten kaksi niin erilaista ihmistä oli koskaan päätynyt naimisiin.

Isä oli varsinainen bisnesmiehen prototyyppi. Se pyöritti omaa pientä sähköalan firmaansa niska limassa. Firman menestys oli sille kaikki kaikessa, eikä muulle jäänyt kauheasti aikaa. Isä toivoi, että äiti olisi myös tehnyt duunia isän firmassa.

Kyllähän äiti joskus auttoikin isää paperihommissa, mutta sillä oli myös oma työnsä seurakunnan lastenohjaajana. Äiti rakasti lapsia ja työtä niiden parissa eikä halunnut luopua siitä isän takia. Sitä isä ei kai koskaan sulattanut. Sen mielestä äidin pitäisi ajatella perheen toimeentuloa ja firman menestystä eikä vain laulattaa lapsia kaiket päivät. Isän mielestä äidin työ oli joutavanpäiväistä jeesustelua. Äiti taas inhosi sitä, että kaikki piti ajatella rahassa.

Ne oli ollut naimisissa melkein parikymmentä vuotta. Monta kertaa ennenkin ne oli aikonut erota, mutta tähän asti asiat oli saatu aina sovittua. Nyt näytti siltä, että erosta tulisi totta. Isä oli jo vuokrannut itselleen kämpän keskustasta ja aikoi tulla viikonloppuna pakkaamaan kamansa.

Miten isä saattoi noin vain häipyä? Eikö se yhtään tajunnut tai välittänyt, miltä musta ja mun siskosta tuntui? Ja miksi sen piti tapahtua nyt, kun kaikki oli niin hyvin. Oli kesä ja kaverit ja nätti myyjätyttö… Ja yhtäkkiä kaikki - koko kesä ja koko elämä - oli pilalla. Mun teki mieli kirota lujaa.

*** Moneen päivään mä en tehnyt mitään.

Ulkona paistoi aurinko, mutta mä en olisi halunnut edes nousta sängystä. Äiti oli tavallistakin hiljaisempi. Mä tiesin, että silläkin oli hirveän paha olla, mutta en osannut lohduttaa. Yhtenä päivänä äiti kehotti mua rukoilemaan. Se kuulemma auttoi.

Mä uskoin kyllä Jumalaan, mutta mua ei kiinnostanut puhua sille mitään. Mä en tarvinnut sellaista Jumalaa, joka katsoo vain sormien läpi, kun tällaista paskaa tapahtuu. Ahdistus mun sisällä kasvoi koko ajan enkä mä tiennyt, miten pääsisin siitä eroon.

Lauantaina Lasse soitti ja kyseli, miksei musta ollut kuulunut koko viikolla mitään. Mä mutisin jotain epämääräistä, että kotona on vähän kriisiä. Se ei kysellyt enempää. Lasse on siitä hyvä tyyppi, ettei se utele turhia. Me oltiin tunnettu ihan skidistä asti, ja se tiesi, että mä kerron sitten, jos jotain kerrottavaa on.

Jätkillä oli tarkoitus juhlistaa porukalla Iiron synttäreitä, ja Lasse pyysi mua mukaan. Yleensä mä kyllä lähdin, mutta nyt mua ei kiinnostanut. Mä ajattelin, ettei mun kannata lähteä sinne murjottamaan. Porukat vaan kyselisi kuitenkin liikoja. Mä pyysin Lassea kertomaan jätkille terveisiä ja sanoin, etten pääse.

Jotain mun oli kuitenkin pakko tehdä.

Multa lähtisi tällä menolla järki, jos vielä makaisin kotona. Mä kaivoin fillarin varastosta ja suuntaisin Sauna-aholle päin.

Siellä asui yksi tuttu Ketolan perhe. Äiti tunsi ne jostain seurakunnan kuvioista, ja pentuna mä kävin niillä usein kylässä. Mä en tiedä mistä mä sain päähäni lähteä käymään niillä. Mulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä mä siellä sanoisin tai tekisin, mutta jokin ajoi mua eteenpäin. ***

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:12

Sivu 17

17

uotta - Kyllä sä saat vihata sun isää, Hessu sanoi.

- Tuossa tilanteessa on ihan normaalia, että sä tunnet vihaa. Sun ei kuitenkaan tarvitse elää sen vihan kanssa loppuelämääsi. Siitä voi päästä eroon, mutta ensin sun täytyy antaa tunteille vapaus purkautua. Muuten on vaikea päästä vihasta ja surusta yli.

- Miks Jumala sallii tällaista paskaa?

Nauttiiko se siitä, kun saa kiusata ihmisiä?

- Ei Jumala ole mikään sadisti. Me ihmiset vaan syytetään aina ensimmäisenä kaikesta pahasta Jumalaa. On totta, että Jumala sallii meidän elämään myös kipua ja surua, enkä mä tiedä miksi niin on. Se on sellainen mysteeri, johon Jumala vain itse tietää vastauksen. Ehkä niistä vaikeuksista voi seurata jotain hyvääkin.

Mutta sen mä tiedän, että Jeesus elää meidän kanssa kipujen läpi. Se ei jätä meitä koskaan yksin.

Hessun ääni oli matala ja rauhoittava.

Se oli työntänyt lippiksensä takaraivolle ja istui jalat koukussa ruohontahraamat farkut käärittyinä polviin asti.

- Susta saattaa tuntua, että sun isä on hylännyt sut. Jumala hylkäsi Jeesuksen silloin, kun Jeesus kuoli ristillä. Jumala tosiaan käänsi omalle lapselleen selkänsä, koska Jumala vihaa syntiä ja siinä hetkessä Jeesuksen päällä oli kaikki maailman synnit. Jeesus siis tietää ihan tasan tarkkaan, miltä susta tuntuu. Sitä paitsi mä en usko, että sun isä on sua hylännyt.

Mä olen ihan varma siitä, että se rakastaa sua ja sillä itselläänkin on paha olla.

Ei se ole lakannut sua rakastamasta,

vaikka se lähtikin pois kotoa.

- Ei se oo ikinä sanonu mulle että se rakastais! mä parkaisin.

- Me suomalaiset miehet ollaan vähän tämmöisiä jörriköitä, ei oikein osata sanoa ääneen mitä ajatellaan. Mutta varmasti sun isä on monta kertaa jotenkin muuten osoittanut, että se tykkää susta.

- Ainakin se aina haluaa pelata mun kanssa pleikkarilla. Ja osti se mulle uuden fillarin.

- Se on sen tapa osoittaa, että se välittää susta. Ei sun vanhempien väliset asiat liity suhun. Se ei ole sun vika, jos ne ei pärjää keskenään. Susta tuntuu varmasti nyt tosi pahalta, mutta vielä pahemmalta tuntuu, ellet sä pysty antamaan sun isälle anteeksi, Hessu sanoi ja nousi seisomaan. Se näytti siltä, että aikoi jatkaa ruohon leikkaamista.

- Mun tarvii varmaan lähtee kotiin, mä sanoin ja mutisin lopuksi vielä kiitoksen.

- Tule taas käymään joku päivä, Hessu sanoi ja hymyili.

- Voitais käydä kokeilemassa, jos nappaisi uistimeen. Ja kerro äidille terveisiä.

Mä lupasin kertoa. Hyppäsin fillarin selkään ja lähdin polkemaan kotiin. Mulla oli jo kymmenen kertaa parempi mieli kuin tullessa. Jospa Hessu oli oikeassa.

Jospa mä jonain päivänä pystyisin antamaan isälle anteeksi. Ehkä isä ja äitikin antaisivat toisilleen anteeksi. Ehkä kaikki päättyisi sittenkin hyvin. Ainakaan elämä ei loppuisi tähän. ***

Kesäactionia Kaverit ovat siellä missä sinäkin Älä vaikeroi yksinäsi haikaillen kesätöissä raatavan bestiksesi perään. Mene ja tutustu uudelleen siihen nimeen, jonka olit jo kännykästäsi poistanut. Ota riparikuvasi esille, etsi unohtunut naama, soita, tee treffit ja varaa litra minttujäätelöä kylmälaukkuun.

Älä katso veteen Järvivesi kuhisee iilimatoja ja jääkylmät pohjavirtaukset nousevat patsaina pintaan, mitä kauemmin laiturin päässä jännität. Kesäpäivä sisällä on ponttoonilaiturilla norkoilua. Ilman kastautumista on mahdoton uida, eikä nenä kiinni tuplalasissa koko hommasta tule kesää. Ensimmäinen askel on vaikein ja ratkaisevin. Se on otettava päästäkseen liikkeelle. Yhden jälkeen on helppo pitää liike yllä ja siirtyä kirmaamaan laitumille, tai snorkkeloimaan pintavesiin.

Viilaa kyntesi ja teroita hampaasi Kesä on aina kun haluat sitä. Vesisateessa, märissä vaatteissa ja huonotuuli-

sena on äärimmäisen tärkeä kokea kesä.

Nuotan kesäpeli on todellinen kesän kulmahammas, jolla voi pureskella pitkienkin sateiden aikana.

Anna iso käsi Jos kesätyötä ei irronnut kaupungin puutarhoilta, puistoista tai rakennustyömailta on sinulla edelleen mahdollisuus tehdä työtä ja ruskettua. Kartoita sukulaiset ja tuttavat, olisiko jollakin rakenteilla mökkisauna, ulkorakennus tai vaikka vain reilu kasvimaa ja muutama herukkapensas. Pikkuaskareissa auttaminen ja seura ovat kummallekin osapuolelle antoisa kokemus. Tuhlaa apuasi ja aikaasi toiselle. Se on parasta mitä kesällä voi antaa ja saada.

Koulurutiinien rikkoutuminen, säännöllisen unirytmin katoaminen sekä vaihtuvat maisemat antavat mahdollisuuden irroitella koko rahan edestä, mutta usein säännöllisen seurakuntayhteyden jäädessä kesälaitumille suhde Jumalaan etääntyy. Tartu Raamattuun toisella ja puhelimen luuriin toisella kädellä. Kutsu kaveriporukkasi raamikseen. Yhdistäkää kesään erottamattomasti Jumalan sana.

Kaavat löytyvät Käsityölehdestä, eivät kesästäsi Samanlaiset kesät puuroutuvat yhdeksi möykyksi. On vaikea erotella oliko se kaksi vai kolme vuotta sitten juhannuksena, kun heitettiin tikkaa, grillattiin makkaraa ja päiviteltiin säätä. Varmasti oli, mutta mitä sitten? Tee itsellesi täysin erilainen kesä. Miltä kuulostavat pyöräilyreissu Ahvenmaalle, erämaavaellus Lapissa, kalliokiipeily yhdistettynä kalastukseen tai vaikka oman kotielokuvan tekeminen kaveriporukalla?

Toimi ja relaa! Älä säästele actionia, mutta muista myös velloa raikkaalla vastaleikatulla nurmella.

Paini välittämättä ruohotahroista, syöksy frisbeen perään, hypi keinusta, haasta kaverisi shakkimatsiin ja "moshaa" kesäkaljullasi aina kun kuulet Juha Tapiota Novalta. Älä hukkaa tätä kesää!

JUHANA TARVAINEN KUVA TAPIO JOHANSSON

Mulla oli vielä hirveästi opittavaa uskosta ja luottamuksesta Jumalaan. Täytyisi kai käydä useammin Ketoloilla juttelemassa. Ja ehkä äidinkin kanssa voisi näistä jutella. Sen mä kuitenkin tajusin jo nyt, ettei mun oloa helpota ainakaan se, että mä syytän Jumalaa äidin ja isän erosta.

Mä vilkaisin kelloa, joka näytti olevan puoli yhdeksän. Kauppa oli vielä auki. Mä en tarvinnut sieltä mitään, mutta halusin poiketa silti sisälle. Voisinhan viedä vaikka äidille lihapasteijoita, joita se rakasti.

Mä olin käynyt kaupassa melkein joka päivä, mutta en ollut nähnyt uutta myyjätyttöä sen ensimmäisen kerran jälkeen.

Ei kai se ollut voinut lopettaa töitä? Vastahan se oli tullut. Ja mä en ollut ehtinyt saada selville edes sen nimeä. Jos se on tänään vuorossa, mä kyllä kysyn, mitä se duunaa illalla, päätin kauppaan astuessani. Se oli niin helmi mimmi, ettei sitä pitänyt päästää käsistä. Sitä paitsi se oli hymyillyt niin nätisti ja katsonut suoraan silmiin. Tai ehkä se hymyili niin kaikille...

Kassan takana istui yksi vanhemmista myyjistä. Mä en edes yrittänyt kieltää pettymystä itseltäni ja olin jo kääntyä ovelta takaisin, kun myyjätytön pirteät saparot ilmestyivät esiin pussikeittohyllyn takaa. Jäätelötiskin kohdalla se huomasi minut ja väläytti tutun hymynsä.

- Käviskö suklaatuutti tällä kertaa? se kysyi, ja mä tiesin, että mun kesästä tulisi sittenkin jotain.

SINIKKA HEISKANEN SINIKKA.HEISKANEN@NUOTTA.COM KUVA ELINA VIITANEN

nuotta17 cyan magenta yellow black

Ketolan Hessu puski pihamaallaan ruohonleikkuria. Mies näytti ihan yhtä isolta ja lempeältä kuin pari vuotta sitten, kun viimeksi kävin siellä. Se selvästi yllättyi minut nähdessään ja sammutti leikkurin.

- Katos, Juuso. Kylläpä sä oot saanu vartta. Mikä sut tänne paiskas? se kysyi.

- Kuhan poikkesin, pitkästä aikaa, mä sanoin ja tuijottelin kengänkärkiäni.

Hessu oli pitkän aikaa hiljaa, katseli mua vain tutkivasti. Mulle alkoi jo tulla vaivautunut olo. Mitä mä siellä oikeastaan tein? Miten mä nyt näin änkesin puolituttujen luokse kutsumatta, vaikkei mulla ollut edes mitään asiaa. Mä olin jo kääntymässä kannoillani, kun Hessu vihdoin aukaisi suunsa.

- Onko sun paha olla sen eron takia? se kysyi.

Hessu siis tiesi, mitä oli tapahtunut.

Siksi kai mä olin tullut. Hessu oli aina ollut älyttömän turvallisen ja viisaan oloinen. Mä en tiennyt ketään muutakaan, kenelle olisin voinut puhua. Äiti oli itse niin rikki, ettei siitä ollut apua. Liisa oli liian keskittynyt sen jätkäkaveriin, eikä me muutenkaan oikein osattu puhua kipeistä asioista siskon kanssa. Kaverit taas ei kuitenkaan tajuaisi. Lopulta mä uskalsin katsoa Hessua silmiin.

- Mä en voi olla vihaamatta isää, mä sanoin.

Mun teki mieli itkeä. Vatsasta nousi iso möykky, joka tukki koko nielun ja melkein salpasi hengityksen. Mun oli tosi paha olla, ja samalla kuitenkin tuntui siltä, että pelkästään Hessun katse jotenkin lohdutti.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:13

Sivu 18

18

uotta

RISTIKON LAATI MIKKO PIIROINEN

nuotta18 cyan magenta yellow black

Nuotan lomaristikko

Jos haluat osallistua arvontaan l채het채 ratkottu ristikko osoitteeseen: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki.

Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja. Laitathan mukaan nimesi, yhteystietosi ja puhelinnumerosi.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:13

Sivu 19

19

uotta nuotta19 cyan magenta yellow black

Nuotan askarteluspecial Kikkailua ja chikkailua Kesälomalla ehtii tehdä kaikkea kokeellista, kuten askarrella erilaisia juttuja. Tuotokset voivat olla joko tuliaisia kesävierailuja varten tai sitten omaksi iloksi. Nuotan askarteluspesiaalissa teemme taikataikinasta jääkaappimagneetteja ja avainnaulakon. Taikataikinaan ainekset löytyvät omasta kotikeittiöstä, joten ei kun leipomaan!

Tarvitset: Taikataikinaa Mosaiikkitippoja lasista Magneettinappeja Akryylimaalit Siveltimen

1

AVAINNAULAKKO

TEKSTI JA KUVAT VIRPI RANNILA

JÄÄKAAPPIMAGNEETTI

Taikataikinan resepti: 1 dl suolaa 2 dl jauhoja 1 dl vettä 1 rkl öljyä

Muotoile taikataikinasta haluamasi muotoisia paloja. Paina niiden keskelle mosaiikkitippa ja laita ne leivinpannulle paperin päälle (kuva A).

Paista uunissa 175 asteessa niin kauan, että palat ovat kovia. Maalaa palat ja liimaa toiselle puolelle magneettinappi (kuva B).

Kaulitse taikina levyksi ja leikkaa siitä talon muotoinen pala. Nosta se leivinpannulle paperin päälle (Kuva 1). Taivuta rautalangasta koukut, kattoparru ja parveke pihtien avulla sekä leikkaa ikkunaan risti (kuva2). Paina rautalangat kiinni taikinaan (kuva 3). Paista talo uunissa 175 asteessa kunnes se on kova. Maalaa talo haluamasi väriseksi. Ripustuksen voit tehdä kaksipuolisen tarran avulla (kuva 4).

Tarvitset: Taikataikinaa Rautalankaa Sivuleikkurit Pihdit Akryylimaaleja Siveltimen

3

2 a

b

4

4

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:16

Sivu 20

20

nuotta20 cyan magenta yellow black

uotta

Hammaspeikkopeli Pelin idea Kesällä tulee syötyä monenmoista makeaa. Sinä ja pelitoverisi kuulutte nyt siihen ryhmään, joka riemuitsee siitä eniten: hammaspeikkoihin. Matkaatte vastapäivään pitkin hampaistoa nopan osoittamin askelmäärin. Useisiin hampaista liittyy tapahtuma, jonka löydätte hampaan numeron avulla sivun reunasta. Saatatte jopa joutua hetkeksi käväisemään kielellä. Hampaistoon on sijoitettu askelmia, jotka vievät sinut pelistä pois. Ensimmäisestä kerrasta seuraa kuitenkin vasta varoitus – kun astut johonkin turmiohampaista toisen kerran, on peli osaltasi ohi ja sinun on aika siirtyä katsomoon. Pisimpään purupinnalla pysynyt on voittajapeikko!

PELIN SUUNNITTELU JUHANA TARVAINEN JA LOTTA RÄMÖ KUVITUS HANNA-RIIKKA HEIKKILÄ

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:18

Sivu 21

21

uotta 1-1 Yritä pistää kielesi rullalle ja pitää se rullattuna kierroksen ajan.

1-2 Tämä hammas johdattaa sinut kielellä sijaitsevaan Bic-kynän korkki makualueeseen. On aika käyttää kynää muuhunkin kuin pureskeluun: kirjoita oma hammaspeikkomainen ansioluettelosi.

1-5 Olet saapunut todelliselle apajalle: tässä hampaassa on suuri, mehukas ja kutsuva reikä. Saat järsiä sitä onnellisena yhden heittovuoron ajan.

1-7 Turmiohammas: hammaslääkärin imelä banaanimönjä yltää tännekin ja pilaa peikon päivärytmin.

2-1 Punaiset liput liehuvat, hampaat ovat murskana. Lopettakaa peli ja menkää nauttimaan kesäpäivästä, sellaisten

määrä kun on rajoitettu. Mikäli ette kuitenkaan vielä saaneet tarpeeksenne, aloittakaa peli alusta.

2-3 Turmiohammas: suuhun saapuu ulvoen hahmo suoraan painajaisistasi hammaslääkärin turbiinipora.

2-5 Pidä juhlapuhe hammaspeikkojen vuosikokoontumisessa. Puheessa tulee mainita termit: ”Pohjanmaan lakeudet”, ”tärkeistä tärkein” sekä ”kirahvi”.

2-6 Tästä hampaasta siirryt kielen pinnalle, happamaan makualueeseen.

Kahden seuraavan kierroksen ajan sinun tulee olla mahdollisimman hapan peikkokollegoillesi: mökötä, lauo kyynisiä kommentteja äläkä missään tapauksessa edistä mukavaa pelitunnelmaa.

2-8 Saavuit viisaudenhampaaseen, siispä sinun on aika osoittaa sivistyksesi. Vastaa yhteen seuraavista kysymyksistä. Apuna saat käyttää internetiä tai kirjallisuutta. Mikäli tietolähteitä ei ole ammennettavissa, anna mielikuvituksesi pulputa. a) Millaisen esikäsittelyn osterivinokas (Pleurotus ostreatus) vaatii ennen syömistä? b) Mitä tapahtui Lüneburginnummella vuonna 1945? c) Mitä harmia aavejäytiäinen (Atropus pulsatoria) tuottaa ihmiselle? d) Millä lempinimellä suomalaiset kutsuivat Dana Zátopkovan aviomiestä vuonna 1952? e) Miten tervehditään lugandaksi?

3-2 Pese oikealla puolellasi istuvan hampaat.

3-3 Päädyt kielen karvaalle makualueelle. Tehtävänäsi on tehdä pöyheä kukkaseppele ja kruunata sillä joku pelitovereistasi. Luovuus on sallittua.

3-5 Armishammas. Mikäli rekisterissäsi on varoitus, se pyyhkiytyy pois.

3-7 Suuntaa kulkusi kohti kielen makeaa makualuetta. Tehtäväsi on saada pelitoverisi innostumaan: tyyli on vapaa, kunhan he tuulettavat toden teolla.

3-8 Hammaspeikollakin on joskus känkkäränkkä. Seuraavan 8 askelman ajan sinun tulee pitää hampaat irvessä.

Edetä saat vain puolet nopan silmäluvusta. Puolikkaat askelmat pyöristetään ylöspäin. (1=1, 2=1, 3=2...)

4-1 Matkasi suuntautuu kielen marjapuuro-makualueeseen. Tehtävänäsi on sepittää ja lausua marjapuuron makuinen kesäruno.

4-3 Nälkä kurnii sinun ja peikkokuomiesi vatsassa. Mene ja tee pientä purtavaa koko porukalle.

4-5 Turmiohammas: Vademecum tekee tehtävänsä. Huuhtoudut siniseen ja väkevään suuveteen.

4-6 Tästä siirryt kielen suolaiselle makualueelle. Nyt saat sulkea silmäsi ja kuvitella kelluvasi Kuolleessa Meressä kunnes vuorosi jälleen koittaa. Varo kuitenkin ajelehtimasta liian kauas – muista räpiköidä silloin tällöin rantaa kohti.

4-8 Teit harha-askeleen. Tältä paikalta on jo kauan sitten poistettu viisaudenhammas. Syljen mukana ajaudut hampaaseen 1-6.

nuotta21 cyan magenta yellow black

Tapahtumat

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:19

Sivu 22

22

uotta nuotta22 cyan magenta yellow black

Elävänä euroopassa

Kohteena kotisuomi Muu maa mustikka, oma maa mansikka. Kotimaassakin voi kesällä tehdä vaikka mitä.

Aina ei tarvitse lähteä kesälomareissulle ulkomaille. Suomessa matkustaminen on halvempaa ja reissut ovat helpommin järjestettävissä. Yhden kesän aikana voi ehtiä tehdä muutamankin erilaisen kesäreissun kotomaassa. Suomessa on vielä paljon näkemistä – uudet paikat ja kokemukset odottavat sinua ehkä jo aivan kulman takana.

Kaupungeissa on paljon sellaista, mitä ulkomaalaiset turistit tulevat katsomaan. Mitä jos heittäytyisit turistin housuihin muutamaksi päiväksi ja kävisit katsastamassa jonkun kaupungin nähtävyydet. Suomen kaupunkeja tullaan katsomaan kauempaakin, miksi me emme tekisi sitä myös?

Kaveri ja sukulaiskierrokset ovat myös oivallinen kesämatkustamisen muoto. Junalla pääsee kätevästi matkustamaan paikasta toiseen. Pieni hurjapäisyys voi myös olla tervetullutta, vai mitä sanot ideasta hypätä summissa johonkin bussiin tai junaan ja katsoa mihin se vie? Paikan päällä voi sitten alkaa selvitellä, millaiseen keskukseen päätyi ja mitä siellä voi tehdä.

Pyöräileminen on kesän ykkösjuttu.

Suomi on siihen oivallinen maa tasaisine maineen ja hiljaisine autoteineen. Suomessa on monia hyviä pyöräilyreittejä ja melkein jokaisessa taajamassa on leirintäpaikka tai hostelli, jossa väsynyt pyöräilijä voi levähtää. Pyörän selästä näkee paljon enemmän kuin auton kyydistä!

Myös patikoiminen on loistava tapa viettää kesää. Se on mahdollista missä päin tahansa Suomea - joko puolen tunnin ajomatkan päästä Helsingistä tai Lapin tuntureilla. Jos mukana on joku kokeneempi retkeilijä, on patikoiminen turvallisempaa. Pidemmän reissun tekemisessä kannatta välineisiinkin jo kiinnittää huomiota, sillä tässä lajissa niillä on todellakin merkitystä.

Kesätapahtumista toiseen kirmaaminen on myös hauskaa. Kesällä Suomessa tapahtuu paljon. Hengellisistä kesätapahtumista voit lukea enemmän tämän lehden viimeisiltä sivuilta. Eikä sovi myöskään unohtaa huvipuistoja. Ne ovat oiva kohde kesäretkille.

Suomen kesä on täynnä toimintaa tai lokoisaa oleilua, keskitytään siis kotimaiseen!

VIRPI RANNILA

Junalippu Eurooppaan on tehokas tapa nähdä ja kokea paljon, se antaa myös mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Jos mietit kannataako lähteä, vastaa kutsuun, osta lippu ja mene.

En ollut matkustanut ulkomailla yhtään missään. Kesäkuun 1. päivä hyppäsimme Jyväskylästä junaan, mukanamme painavat rinkat sekä sydän täynnä odotusta. Matkareittimme kulki Helsingistä Tukholman kautta Köpenhaminaan, jossa pysähdyimme ensimmäisen kerran vuorokaudeksi. Sieltä Hampuriin 4 päiväksi, sitten Jugoslavian kautta viikoksi Kreikkaan ja sieltä reiluksi viikoksi Itävaltaan, loppupäässä sitten Alankomaiden kautta Tukholmaan ja kotiin. Paras oppi reissulla tuli kantapään kautta. Tässä muutamia reunahuomioita elämää suuremmalta matkalta vuosien takaa.

Ensimmäiseksi kannattaa miettiä aika tarkkaan kenen kanssa lähtee matkalle. Junamatkailussa on sen verran erityiset olosuhteet, että pinna saattaa joutua tiukalle. Meillä oli Arton kanssa takana pitkä ystävyys ja selvisimme pienillä vaurioilla, mutta tapasimme matkalla porukoita, jotka olivat hajonneet kokonaan tai olivat ilmiriidoissa keskenään. Matkasuunnitelma on hyvä tehdä kohtuullisen tarkkaan ja siitä kannattaa myös pitää kiinni.

Olimme sopineet, että menemme tapaamaan Arton tuttuja Hampuriin. Tukholmasta mukaamme liittyneistä naispuolisista matkustajista toinen sekoitti hieman allekirjoittaneen päätä. Istuin junassa naispuolisen matkustajan kanssa Hampurin asemalla 2 minuuttia ennen kuin juna jatkoi matkaa, kun näin Arton laiturilla kävelemässä hermostuneen näköisenä kuin jotain etsien. Ehdin junasta pihalle juuri ennen sen lähtöä.

Välillä kannattaa satsata majoitukseen. Varsinkin matkan kestäessä liian monta yötä junassa alkaa rassata pääkoppaa ja koko kroppaa. Ärtynyt tun-

nelma vaikuttaa rajusti viihtyvyyteen.

Motelliyön jälkeen jaksoi toisen naamataulua sekä huonoja vitsejä paljon paremmin kuin nukkuessa aseman penkillä tai junassa.

Ahnehtiminen on pahasta myös nähtävyyksien bongailussa. Yritin pitää mielessä ettemme täytä jokaista matkapäivää laukkaamalla nähtävyyksiltä toiselle mutta kuitenkin loppumatkasta alkoi olla semmoinen fiilis, ettei mikään enää tuntunut miltään. Parhaat kokemukset kahdelle pitkän matkan juoksijalle jäi hetkistä Olympian lehdossa, jossa vietimme kiireettömän iltapäivän vetäen antiikin ajan henkeä sisäämme, myös Ateenan Areopagilta lähti kortti historian opettajalle. Älä hätäile liikaa. Koska olimme molemmat ensimmäistä kertaa ulkomailla, olimme ultravarovaisia. Mietimme usein missä vietämme seuraavan yön ja illalla ilman yöpaikkaa oleminen alkoi ahdistaa. Vähemmällä hätäilyllä matkasta olisi jäänyt vielä parempi muisto.

Erikoiset olosuhteet vaativat tsemppaamista myös uskonhoitamisessa.

Maalaispojalle iso Eurooppa tarjosi paljon nähtävää. Monenlaiset houkutukset ja kiusaukset kulkivat myös kintereillä, siksi uskonelämän hoitaminen oli erittäin tärkeää myös reissussa. Raamattu on tärkeä matkakumppani reilaajallekin, rukous on matkakaverin kanssa paras yhteydenpitoväline päivittäin, muutaman hädän hetkellä erityisesti. Esimerkiksi kun huomasimme Jugoslaviassa illan suussa, ettei juna Ateenaan lähdekään tänä iltana vaan edessä on yö Belgradin asemalla ja kaduilla. Muutaman kerran reissun aikana oli mukava myös löytää kirkko, jossa sai hiljentyä ja osallistua Jumalanpalvelukseen. Matkailu antaa ja avartaa ja hyvästä reissusta riittää paljon vielä vuosien päähän.

SAKARI HEISKA

Via Balticalla Tallinnaan autolautalla ja yöksi Pärnuun.

Ensimmäiset pari tuntia autossa olivat ehdottomasti matkan pisimmät. Turtuessa pitkiin ajomatkoihin kilometrit taittuivat kuin huomaamatta.

Puolalainen liha oli halpaa muuallakin kuin jauhettuna lihatiskissä. Kaksikaistaisella tiellä ei ollut lainkaan paheksuttavaa kulkea neljä rinnakkain. Mitä etelämmäksi Via Balticalla kulki, sitä enemmän tienposkissa näki muistoristejä kertomassa holtittomista ohituksista ja välinpitämättömyydestä tien päällä.

22.4. Tiistai

23.4. Keskiviikko

Baltian maiden tullimuodollisuudet osoittautuivat heti alkumatkasta melkoisiksi tapahtumiksi. Passit ja auton paperit kerättiin talteen, minkä jälkeen tilanne jumittui täysin. Passit lojuivat aikansa tiskillä toimettomina, huumekoiraa ulkoilutettiin, ja viimein passit palautettiin. Samankaltainen kontrolli käytiin läpi vähintään kahdesti, mutta usein vielä kolmannenkin kerran rajanylityksessä. Myöskin takaluukun alituinen aukominen tuli tutuksi tulliasemilla.

Liikennekulttuuri oli todellinen shokki.

Aamusta alkaen liikkeellä Krakowan kauniissa päivässä. Auschwitz, matkan eräänlainen puolimatka esittäytyi keskellä yötä varsin synkkänä. Yövartija heltyi esittelemään taskulampun valossa keskitysleirin informaatioi tauluja. Jouhevaa keskustelua ei yönhämärissä syntynyt, sillä yhteisiä sanoja meillä oli noin tusinan verran. Enempää ei tässä ympäristössä tarvittukaan. Ajaessa loputtomalta tuntuvaa leirin muurinvierustaa hahmottaa palasen käsittämättömästä tuhoamisesta.

21.4. Maanantai

24.4. Torstai

25.5. Perjantai

Säiden helliessä oli helppo taittaa matkaa. Hevoset tekivät pelloilla työt ja kanat juoksentelivat maantien vieressä. Päivään mahtui Liettuan sekä Latvian pääkaupungit, sekä yöllinen vierailu Siauliain ristikukkulalla.

Päätöspäivänä ehdimme tutustua Pärnun kaupunkiin. Kilometrejä kertyi vajaassa viidessä päivässä noin kolme tuhatta.

Kaikki päättyy aikanaan, vaan konsanaan ei milloinkaan.

JUHANA TARVAINEN

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:20

Sivu 23

23

uotta

pituisen lenkin Paholaisen Puutarha -nimisessä autiomaassa. Lämmintä noin +30.

Läksy numero yksi: laita telttaan aina painoa pohjalle! Ruokatauolta kaupungista palattuamme huomasimme myrskyn vieneen telttamme. Se kuitenkin löytyi myöhemmin jonkin matkan päästä.

13.9.

Matka kohti itää alkaa. San Bernadinon kohdalla kuuntelemme Yölintu-orkesterin samannimisen biisin. Leiriytyminen Mojave National Preservissä, jossa oikeasti liikkuu todella hämärän näköistä porukkaa. Lehmänkuvaisissa liikennemerkeissä on luodinreikiä. Eksymme hiekkateillä kaukana bensa-asemista.

6.9.

14.9.

Suunta pohjoiseen Salt Lake Cityyn.

Leiriytyminen lähellä Grand Canyonia.

Läksy numero kaksi: jos on valittavana motelli taikka hostelli, valitse aina motelli. Kahden hengen huoneen hinnassa olisi ollut vain kosmeettinen ero mutta hostellihuoneen kunnosta oli kosmetiikka kaukana. McDonaldsin ruoka alkaa oikeasti tökkiä.

15.9.

Grand Canyon on oikeasti vain typerän iso ja haalistuneen värinen rotko. Mielipide

7.9.

Yliopistosarjan jenkkifudismatsi rankkasateessa ja vierailu mormonien päätemppelissä.

8.9.

Upeaan matkaan ei aina tarvita juuri muuta kuin riittävästi aikaa, vuokra-auto ja myrskyn kestävä teltta.

Teimme ikimuistoisen kaksiviikkoisen äijäreissun Yhdysvaltojen läntisiin osavaltioihin.

Aamulla kaupasta pari kiloa kuivalihaa ruoaksi ja matkaan. Kalliovuorten ylitys Denveristä länteen ja ensimmäinen yö Colorado National Monument -puistossa teltassa. Juokseva vesi ja siistit teltta-

Lensin jo viikko aikaisemmin Coloradoon entisen vaihtariperheeni luo matkaa. Yllätykseksemme huomasimme, että auton vuokraus tulee kaikkein halvimmaksi tehdä Suomesta käsin Kilroyn kautta. Jenkkifirmoilla oli kaikilla sopimuksissaan hämäriä lisämaksuja, jotka vältimme vuokraamalla auton suomalaisen matkatoimiston kautta – jenkkifirmalta!

muodostui pian sen jälkeen kun emme onnistuneet saamaan vaadittua lupaa laskeutua kanjonin pohjalle telttailemaan. Matka jatkuu koilliseen kohti Coloradoa. Ajelemme tunnettua route 66:ä ja radiosta alkaa yllättäen soida... Darude! Suomipojalle tulee koti-ikävä. Tie numero 666 karmii selkäpiitä.

16.-17.9.

11.9.

2.9.

4.9.

9.9.

Edelleen ajetaan länteen ja saavutaan San Franciscoon, jossa odottaa vaihtarivuoden aikainen ystävä Steven. Tiesimme, että Steven asuu hienostoalueella vanhassakaupungissa mutta emme sitä, että sama kaupunginosa on myös homomaailman keskus. Ok, olimme turvassa koska meitä luultiin pariksi ja koska vietimme päivät jossain aivan muualla, mm. tutustuen legendaariseen Alcatraz-vankilaan, josta on tehty useita leffoja.

27.8.

Antti saapui Denverin lentokentälle Coloradoon ja vuokrasimme auton lentokentän läheisyydestä. Hieman ennakkotiedoista poiketen autonvuokraaja aikoi antaa käyttöömme vanhan kansan Chevy Malibun. Enää olisi vain puuttuneet koira, lastenlapset ja rollaattori takapenkiltä.

Kieltäydyimme kohteliaasti ja vaadimme saada allemme jotain hieman sporttisempaa. Pienen taistelun jälkeen oven eteen ajettiin upouusi Chevrolet Monte Carlo...

Matka jatkuu länteen. Ajoa kertyy päivälle noin 14 tuntia. Suuntana Reno, niiden uhkapelurien luvattu maa, joilla ei ole varaa mennä Las Vegasiin. Kaupungilla on rauhatonta, joten pysyttelemme motellissa ja katsomme TV:stä ohjelmaa, jossa poliisiauto ajaa takaa rattijuoppoa.

paikat yllättävät. Kengät sisään skorpionien varalta.

5.9.

Muutaman tunnin ajomatka edelleen länteen Utahin puolelle Moab-nimiseen kaupunkiin. Melontahaaveet jäivät katsellessa vasemmalla kuivuuden vuoksi puroksi kuivunutta ”jokea”. Päädyimme läheiseen Arches National Parkiin telttailemaan ja vaeltamaan noin 10 kilometrin

Kohtalokkaan tapahtuman vuosipäivä, mutta meillä ei ole aikaa katsella paraateja. Pitkällä matkalla rannikkoa pitkin etelään emme kyllä katsele Tyyntä valtamertakaan, koska kova sumu puskee tielle. Matkanteko hidastuu ja saavumme illalla myöhään Los Angelesiin Californian Lutheran Universityyn, jossa vanha kaveri majoittaa poikasolunsa lattialle.

Ensimmäisenä iltana osallistumme jumalanpalvelukseen ja toisena paikallisen opiskelijakahvilan Open Microphone -iltaan, jossa nousen lavalle kertomaan vitsejä suomeksi. Antti toimii esinaurajana yleisön joukossa.

Vielä pari yöpymistä luonnonpuistoissa, toisena yönä 3 700 metrin korkeudessa Kalliovuorten kansallispuistossa. Sitten takaisin Denveriin, lentokoneeseen ja kotiin.

MIKKO LESKELÄ

nuotta23 cyan magenta yellow black

Road trippin

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:21

Sivu 24

24

nuotta24 cyan magenta yellow black

uotta

Katutaiteet Taiteiden kesässä Taiteiden Kesän eräitä uutuuksia tulevana suvena ovat trash-taide sekä skeittaus. Lähdimme ottamaan selvää, mitä nämä workshopit pitävät sisällään.

Skeittausta taideleirille tulee pitämään Aki Haaslahti, joka on harrastanut lautailua eri muodoissa yli 10 vuotta. Tulevan leirin ohjelmasta hän ei osaa sanoa vielä mitään tarkempaa, mutta vauhtia tulee leirillä riittämään.

- Paikalle on tarkoitus tuoda Maata Näkyvissä -festareilla koekäytetty vauhdinottotorni ja hyppyboksi. Leiriläiset pääsevät kokeilemaan siinä rullalautailua ja pyöräilyä omaan tahtiin, ja ehkä muutaman kerran päivässä saattaa olla joku pienimuotoinen näytöskin, Aki tuumii.

Leiri ei tule olemaan pelkkää skeittausta, vaan mukaan mahtuu myös paljon muuta mukavaa tekemistä.

- Leirillä on mahdollista tavata muita samanhenkisiä nuoria, saada hyvää kristillistä opetusta ja tietysti skeitata ja pyöräillä, nuori hurjapää lisää.

Kynnyksen leirille tuloon ei pitäisi olla korkea, vaikka tasokasta opetusta onkin luvassa.

- Otetaan vaan rennosti ihan fiiliksen mukaan, Aki pohtii tulevaa koitosta.

ja on perehtynyt erityisesti kankaalle tehtäviin öljymaalauksiin. Saken erityisalaa ovat puolestaan graffitit. Tähän roska-taiteen alaan kuuluvat lähes kaikki mahdolliset taiteen muodot aina valokuvauksesta askarteluun.

- Trash-taide on iso genre nykytaiteessa, eikä sitä voida rajata tarkasti. Siihen kuuluvat esimerkiksi sarjakuvat, graffitit, maalaukset ja muut vapaamuotoiset taiteet, Ville selventää.

Mitään tarkkaa suunnitelmaa ei poikien mukaan leiriä varten tehdä, vaan ohjelma määräytyy leiriläisten omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. Kaikkea trash-taiteeseen liittyvää on siis mahdollisuus kokeilla. Trash-taide –workshoppia pojat suosittelevat lämpimästi kaikille trash-taiteesta kiinnostuneille.

- Jos haluat kasvattaa taidenäkemystäsi, tai et ole löytänyt vielä oikeaa tapaa ilmaista itseäsi ja ajatuksiasi, tämä on juuri sinulle, Ville rohkaisee.

MASAMITSU AMEMORI MASAMITSU.AMEMORI@NUOTTA.COM KUVAT NUORTEN KESÄ

Roska-taidetta Toista Taiteiden Kesän uutuutta, trash-taidetta, tulevat pitämään Sakke Matikka ja Ville Löppönen. Ville opiskelee Helsingin kuvataideakatemiassa maalaustaidetta,

Huippuohjaaja ja käsikirjoittaja Lyhytelokuvafestareilla Nuorten Kesän Lyhytelokuvafestareiden tuomaristossa tullaan näkemään mies suoraan suomalaisen elokuvaosaamisen huipulta. Yksi tuomareista, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Olli Saarela, on tullut suomalaiselle elokuvayleisölle tutuksi mm. elokuvistaan Rukajärven tie, Bad luck love, sekä Rölli ja metsänhenki.

Vaimon ja kahden poikansa kanssa Helsingissä asuvan Saarelan tie elokuvaohjaajaksi on varsin mielenkiintoinen. Aikoinaan lääkärin ja arkkitehdin urista haaveilleen ohjaajan tie on käynyt aina palomiehestä elokuvaohjaajaksi. Kaikkea on ohjaaja kokeillut aina teatterista lähtien.

Taustaansa mies itse on tyytyväinen.

- Ohjaajan työssä täytyy osata hiukan kaikkea, mutta ei kuitenkaan mitään,

Saarela veistelee.

Kiireisen miehen kiireet alkoivat varsinaisesti reilu viisi vuotta sitten, kun Saarelan ensimmäinen merkittävämpi elokuva Lunastus sai ensi-iltansa. Loistavan vastaanoton saanut elokuva ennusti Saarelalle aikaisia aamuja ja unettomia öitä.

Näin myös tapahtui, ja Rukajärven tie valmistui pari vuotta myöhemmin. Viime vuonna ilmestynyt Rölli ja metsänhenki jatkoi jo lähes perinteeksi tullutta menestystä. Kuukaudessa Röllin oli nähnyt lähes 200 000 pientä ja hiukan suurempaa elokuvanystävää. Parhaillaan mies häärii uuden elokuvan kimpussa, josta on tulossa kallein Suomessa koskaan tehty elokuva.

Kaikki pallot ilmassa Kysymykseen elokuvaohjaajan työstä Saarela luetteli valehtelematta lähes puoli tuntia kaikkea maan ja taivaan väliltä.

- Ohjaaja on mukana lähes kaikessa; käsikirjoituksen muokkauksessa, ohjaussuunnittelussa, pukusuunnittelussa, lukuharjoituksissa, rahoituksen suunnittelussa ja näyttelijöiden valinnassa. Ohjaajalla on oltava homma hanskassa tai muuten koko jutusta ei tule mitään, Saarela kertoo.

Hän painottaa lisäksi yhteishengen luomisen tärkeyttä työssään.

- On osattava kannustaa ja tukea koko tiimiä, koska pitkien kuvausreissujen aikana yhdeltä jos toiseltakin alkaa usko ja kärsivällisyys loppumaan, kun paahdetaan aamusta iltaan jossain korvessa.

Kysymykseen vaikeimmasta asiasta ohjaajan työssä Saarelalla on vastaus valmiina.

- Ehdottomasti haastavinta tässä työssä on todentaa idea elokuvaksi. Se on samalla palkitsevinta, jos siinä onnistuu.

Rehellistä ja konstailematonta Elokuun alussa järjestettävillä Nuorten Kesän Lyhytelokuvafestareilla on pääpalkintona luvassa 500 euroa, sekä kuvausstudioaikaa laadukkaassa editointipajassa. Saarelalla on muutama hyvä neuvo, joilla päästä käsiksi hienoihin palkintoihin.

- Avoimuus, rehellisyys ja konstailemattomuus iskevät minuun. Teennäisyys ja laskelmoiminen kannattaa jättää. Jääräpäisyydellä, kovalla halulla ja rohkealla asenteella pääsee pitkälle, mutta nöyryyttä pitää löytyä, listaa ammattiohjaaja neuvojaan.

MASAMITSU AMEMORI MASAMITSU.AMEMORI@NUOTTA.COM

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:21

Sivu 25

25

uotta

Jos saisit itse päättää mitä hautakiveesi kerran kirjoitetaan, mitä siinä lukisi? Kysymys saattaa kuulostaa etäiseltä, jos elämää on todennäköisesti jäljellä vielä vuosikymmeniä. Ainakaan minä en alta kaksikymppisenä kloppina osannut ajatella niin sairaan kauas. Sinusta en tietenkään mene sanomaan. Lienee kuitenkin totta, että nuorena eletään tässä ja nyt. Silloin tulee harvoin pohtineeksi, että tänä päivänä tehdyt elämänvalinnat ovat tulevaisuuden rakennuspalikoita.

Raamattu antaa kuitenkin tukea tämänsuuntaisille ajatuksille. Saarnaajan kirjassa sanotaan: "Etsi Luojaa nuoruudessasi ennen kuin pahat päivät tulevat (Saar 12:6)" Nuoruus onkin erityistä Jumalan etsimisen aikaa. Joidenkin tutkimusten mukaan uskossa olevista aikuisista jopa 90 prosenttia kertoi armon salaisuuksien avautuneen ennen kuin he täyttivät 18 vuotta. Nuoruuden isot ja pienet ratkaisut vaikuttavat tässäkin suhteessa koko elämänhistoriaamme.

Puhe Jumalan etsimisestä vaikuttaa ensi kuulemalta ihmiskeskeiseltä jutulta.

Ihan kuin kaikki riippuisi vain meistä ja omista ratkaisuistamme. Totuus on kuitenkin muuta. Kukaan ei voi etsiä Jumalaa ja Hänen suunnitelmiaan ellei Hän itse tee ensin aloitetta. Jeesus sanoi saman näin: "Ei kukaan voi tulla minun luokseni ,ellei Isä, joka on minut lähettänyt vedä häntä (Joh 6:44)." Kun tunnemme imua taivaallisiin, kyse ei ole pelkästään "nuoruuden herkistä vuosista" vaan siitä, että Jumalan pyhä Henki toimii erityisellä tavalla. Kuuletko kutsun? Tunnistatko sen?

Hei, missä olet?

Kutsuttu palvelemaan

Kun ensimmäiset ihmiset lankesivat paratiisissa ensimmäiseen syntiin, he piiloutuivat häpeissään Jumalalta. Jumala ei kuitenkaan jättänyt heitä kuin nallia kalliolle. "Missä sinä olet?" -huuto kaikui paratiisipuiden keskellä. Toki Jumala tiesi tarkasti, mitä ihminen oli tehnyt ja minne hän yritti kätkeytyä kaikkinäkevän Jumalan röntgenkatseelta. Jumalan esittämä kysymys oli pikemminkin ihmiselle itselleen osoitettu kutsu: "Tule esiin piilostasi, myönnä syntisi ja kuule mitä Minä sinulle sanon." Tämä asetelma ei ole muuttunut miksikään sitten ensimmäisten ihmisten päivien. Jumalan isän sydämeltä kantautuu korviimme sama huuto: "Missä sinä olet?" Mekin olemme rikkoneet Jumalan tahdon ja itse asiassa alitamme riman 24 tuntia vuorokaudessa.

Rakkautta on se, että Jumala silti päivittäin kärsivällisesti huutaa nimeämme ja kutsuu tulemaan esiin. Hän tarjoaa mokanneelle uutta starttia - syntien anteeksiantamusta ja kaikkia taivaan aarteita.

Sinullekin! Usein merkkinä Jumalan kutsusta on epämiellyttävä kaiverrus omassatunnossa: olen tehnyt väärin! Kutsu tavoittaa meidät varsinkin Jumalan Sanan vaikutuspiirissä. Sanan kautta Jumala herättää omassatunnossamme syyllisyyden ja tarjoaa lääkkeeksi evankeliumia, Jeesuksen meille ansaitsemaa anteeksiantamusta. Elämämme tärkein ja kauaskantoisin asia on suhteemme Jeesukseen. Taivaan ovella ratkaisee vain yksi juttu: Oletko Jeesuksen tuttu? Jumalan kaikkein tärkein kutsu on kutsu uskoa ja omistaa evankeliumi. Kaikki mitä Jeesus teki ristillä kuuluu juuri sinulle! Saat olla Jumalan ystävä (Joh 15:14-15)!

Kun kuulemme, että Jumala rakastaa ja arvostaa meitä sellaisina kuin olemme Jeesuksen ristintyön tähden, se antaa valoisan näköalan elämään. Jeesus kuoli meidän ruumiimme, henkemme ja sielumme puolesta. Jumala rakastaa meitä kokonaisina ihmisinä! Jumala pelastaa ihmisen irrallisuudesta yhteyteen. Viallinen tietokone palautetaan valmistajalle korjattavaksi. Mekin löydämme elämämme syvimmät ulottuvuudet valmistajamme yhteydessä, jumalasuhteen kautta.

Saamme Jumalalta lahjaksi uuden elämän. Pakettiin kuuluu myös kutsu elää uutta elämää Jumalan tahdon mukaisesti. Tätä varten Jumala on antanut sinulle omanlaisesi persoonallisuuden, kykyjä ja lahjoja. Jumala kutsuu sinua selvittämään, miten sinä voit ainutlaatuisena ihmisenä ja ainutlaatuisilla lahjoilla varustettuna elää maksimaalisesti Jumalan kunniaksi. Tutustu Raamattuun. Rukoile Jumalan johdatusta. Kokeile lahjojasi palvelemalla seurakunnassa. Kutsumus on sitä, että ihminen tulee sinuiksi itsensä kanssa ja ymmärtää, miten Jumala tahtoo juuri häntä käyttää evankeliumin levittämiseen ja seurakunnan rakentamiseen. Kutsumuksen selvittäminen auttaa mielekkään elämän ja paikan löytämisessä. Siinäpä purtavaa kesälomalle!

Jeesus Kesämme täyttyy kaikenlaisista asioista.

Ihmiset ympärillä, reisumme ja retkemme, itikat ja mehiläiset, lämmin aurinko, vihreä nurmikko sekä sininen vesi tuovat elämäämme paljon iloa ja riemua. Toisiinaan elämä ymrärillämme täyttyy myös surusta ja kaipauksesta. Emme ole koskaan yksin vaan mukanamme kesän helteillä ja ukkoskuuron yllättäessä kulkee uskollinen matkakumppani, Herramme ja vapahtajamme, Jeesus Kristus. Sana sanoo, että koska hän on käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä joita koetellaan. Jeesus tietää, miltä tuntuu olla ihminen. Hän tuntee meidän ilomme ja surumme. Hänelle saamme kertoa murheemme ja huolemme, Hän ymmärtää ja auttaa ja ennekaikkea hän pelastaa ja armahtaa. Jeesus kärsi ja kuoli, jotta me voisimme elää elämäämme täysillä luottaen Armoon. Jeesus voitti kuoleman, ristintyön tähden saamme uskossa turvata häneen, kuulumme voittajan puolelle. Kuulumme Jumalalle. Jeesus sanoo: tule ja seuraa, Hän ei jätä eikä hylkää vaan kulkee kanssasi koko kesän ja loppuelämäsi.

SAKARI HEISKA

JUSSI MIETTINEN

Nuorten kesä - kohtaaminen: “Nautin tunnelmasta ja iloitsen lahjoista” Vilja Hynninen, 19, tietää, täkkiä se tanssiminen tuntui todella hy- miten jonkun asian tekee, ei ole niin suur- Kenelle suosittelisit ta merkitystä, sillä kaikki mitä tekee voi taideleiriä? millaista on olla Taiteiden vältä ja helpolta. olla jotenkin kaunista.

Kesässä. Hän on ollut taideleirillä tanssimassa jo neljä- Miksi tanssit?

Kaikille ja kaikenlaisille. Erityisesti sellaisille, jotka kokevat, että eivät tarvitse nä kesänä ja toivoo pääseMikä taideleireiltä erityisesti taiteita tai eivät ole taiteellisia. vänsä mukaan tänäkin Koska Jumala on antanut mulle ilon ja ha- on jäänyt mieleesi? lun tanssia. Ja koska tanssiminen on vuonna. kivaa.

Xariksen esitykset ja breikkitemppujen Mitä olet oppinut leireillä? harjoittelu nurmikolla vapaa-aikana. Se, Miksi haluat mennä että siellä voi hengailla kesäisessä sääs- No tanssia tietysti. Olen oppinut myös taideleirille aina uudestaan?

Mitä Taiteiden Kesä -leirit sä ulkona ja siellä oppii uusia asioita sen, että mun ei tarvitse päteä, eikä yritovat antaneet sinulle?

Aluksi, kun en harrastanut tanssia, halusin mennä tanssimaan. Myöhemmin halusin mennä kokemaan sen ilmapiirin, kun kristityt taiteilijat tekevät yhdessä.

Taiteen tekeminen maallisissa ympyröissä on niin erilaista. Hengellisissä ympyröissä arvot ovat aidompia ja oikeampia.

Miten innostuit tanssiharrastuksesta?

Mä olin taideleirillä ja tanssin siellä ja yh-

muuallakin kuin tunneilla.

Sellaisia malleja, miten voi elää taiteilijana ja antaa sen, mitä tekee Jumalalle.

Olen tajunnut, miten paljon voi olla sellainen luova ja miten Jumala voi vaikuttaa tanssissa.

Miten kuvailisit taideleirin tunnelmaa?

Aika vapautunut ja avoin. Voi vain heittäytyä kokeilemaan kaikkea uutta. Sillä,

Mitkä ovat taideleirin hyvät puolet?

tää olla hyvä ja täydellinen, vaan koska tanssi on Jumalan lahja, se on Jumalan mielestä kaunista. Se on tärkeintä.

LAURA KURUNMÄKI

Raamattuopetukset ja se, että opettajat ovat kristittyjä ja elävät todeksi uskoaan elämässään ja taiteessa. On myös kiva, että treenitunteja on tarpeeksi.

nuotta25 cyan magenta yellow black

Mistä löydän elämän mielekkyyden?

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:22

Sivu 26

26

nuotta26 cyan magenta yellow black

uotta

Kesäkylä odottaa!

1.-3.8. Ryttylässä

Elokuinen Nuorten Kesä koostuu kesäkylämeiningistä, Jumalan sanasta ja tasokkaista bändeistä.

Nuorten Kesä -festivaaleja vietetään tänä kesänä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 1.-3.8. Ryttylän kesäkylässä. Teemana tämän kesän festareilla on yksinkertaisesti ?Jeesus. Uutta on se, että festarit alkavat jo torstai-iltana. Näin on kaikilla mahdollisuus päästä seuraamaan, mitä edellisen viikon Taiteiden Kesässä ja Urheilun Kesässä olleet nuoret ovat oppineet. Tunnelma on mahtava, kun nuoret pääsevät nauttimaan täysillä Jumalan antamista lahjoista! Torstai-illan päätteeksi tarjotaan nuotiopaikalla rosvopaistia ja fiilistellään kesäisen maalaiskylän rauhas-

sa ennen kuin rock räjähtää soimaan perjantaina.

Perjantaina päästään kuuntelemaan Nuorten Kesän ensimmäistä ulkomaista pääesiintyjää, ruotsalaista New Born Soulia. Perjantai-iltana luvassa on myös lyhytelokuvafestivaalit. Kristilliset lyhytelokuvafestarit pidetään Nuorten Kesässä nyt toista kertaa ja tänä vuonna niin palkinnot kuin tuomaristokin ovat huippuluokkaa. Tuomaristossa istuu tuottaja Timo J. Malmin, nuorisotyönjohtaja Jussi Miettisen, elokuvan äänisuunnittelija Ilkka Väisäsen ja tanssija Titta Tunkkarin lisäksi maan menestyneimpiin elokuvaohjaajiin kuuluva Olli Saarela. Voittaja saa ensimmäistä kertaa Suomessa jaettavan kristillisen elokuvapalkinnon, joka on arvoltaan 500 euroa. Lisäksi voittajan on

Juha Tapion odotettu levy julkaistaan Nuorten Kesässä Lauantaina 2. elokuuta yhdeksi Suomen gospeltaivaan kirkkaimmaksi tähdeksi noussut Juha Tapio julkaisee kolmannen levynsä. Materiaalia tältä levyltä on kuultu jo Radio Novalta ja Radio Suomesta. Juha Tapion ”Mitä silmät ei nää” oli Radio Suomen viikon 17 soitetuin kappale.

Nuorten Kesän pääkonsertissa lauantai-iltana on siis Juha Tapio Bandin levynjulkkarikeikka. Uudella levyllä kuullaan kuulemma niin balladeja kuin rockiakin.

– Paras levy, mitä ollaan tehty. Ihan selkeesti, sanoo Juha Tapio itse levystään Juhana Tarvaisen haastattelussa.

Juha Tapio julkaisi tammikuussa 1999 ensimmäisen, ”Tuulen valtakunta” –nimisen levynsä, joka saikin heti osakseen suurta suosiota. Toinen pitkäsoitto ”Tästä kaikesta” julkaistiin vuonna 2001. Samana vuonna Juha siirtyi luokanopettajan työstään täyspäiväiseksi muusikoksi ja kiertää Suomea ahkerasti niin trubaduurina kuin trion ja bändinsäkin kanssa. Juha Tapio Bandissa soittavat Juhan lisäksi Olli Helenius (rummut), Lasse Sakara ja Miika Colliander (kitarat), Jaakko Kämäräinen (basso) ja Ville Riippa (koskettimet).

mahdollista saada kuvastudioaikaa laadukkaasta editointipajasta! Ohjeet lyhytelokuvafestareihin osallistumisesta Nuorten Kesän internetsivuilla www.sekl.fi/tiimi/nk2003. Lyhytelokuvat tulee lähettää Ryttylään kesäkuun loppuun mennessä.

Lauantai on täynnä monenlaista teke-

Sunnuntaina heti aamusta on ohjelmassa, lauantain tapaan, Jeesus Freaks – talkshow. Se on kristillinen talkshow, jota isännöi asiantuntija, usko.netin nuorten koordinaattori, Mikko Leskelä. Hän lupaa pistää vieraat koville. Aiheet ja vieraat vaikuttavat mielenkiintoisilta. Lauan-

mistä. Päivällä kuunnellaan muiden muassa Paddingtonia, Mikko Goes to Heavenia ja Maallikkosaarnaajia sekä vietetään aikaa laareissa eli opetuskanavissa ja avoimessa kylässä, jossa voi tehdä kaikkea beach volleyn pelaamisesta luovaan rukoilemiseen. Päivä huipentuu Iso J –kyläjuhliin, jossa Juha Tapio julkaisee levynsä ja toinen ulkomainen pääesiintyjä, The Benjamin Gate, esiintyy.

Mukana lauantai-illassa ovat myös kansainvälinen Xaris-tanssiryhmä, taiteidenkesäläiset sekä Kalevi Lehtinen. Kyläjuhlien jälkeen luvassa on ylistystä Petri Kososen ja Vellu Suoperän johdolla ja mikä olisikaan hienompi päätös hienolle päivälle kuin ilotulitus?

taina kuullaan mm. europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholaa, Päivi Niemeä ja Jussi Miettistä, sekä sunnuntaina mm.

Seppo Palosta ja tanssija Dorotheé Bretziä. Aiheet liikkuvat nuorisokulttuurista kiusauksiin.

Sunnuntaina on myös armonpöytä katettu! Kylämessu alkaa aamukymmeneltä. Sunnuntaina iltapäivällä on aika heittää hyvästit kesäkylälle! Tie, totuus, elämä – tilaisuudessa siunataan kyläläiset ja kuunnellaan Exitiä ja The Rainia.

LAURA KURUNMÄKI KUVAT NUORTEN KESÄ

VeggieTales –elokuva Jonah Nuorten Kesässä esitettävä Jonah-elokuva tuo Suomeen ilmiön, joka Amerikassa on ollut valtava jo monta vuotta: VeggieTales-piirretyt. Jonahissa seikkailevat VeggieTales-hahmot ovat kristillinen vastine niille kauhistellun väkivaltaisille piirretyille, joita televisio nykyään on pullollaan. Tarinoissa seikkailevat vihannekset, kuten Larry Cucumber ja Bob Tomato, ovat varsin harmitonta väkeä kaikista konservatiivisimpienkin kristittyjen mielestä. Jonah-elokuvaa on edeltänyt koko joukko musiikkia, kirjoja ja kristillisväritteisiä videoita, joita rapakon takana hinkuvat niin lapset kuin aikuisetkin.

Suomessa VeggieTales ei ole aikaisemmin ottanut oikein tuulta alleen. Ongelma lienee se, että kukaan ei ole innostunut kääntämään niitä suomeksi. Nuorten Kesään Jonah on kuitenkin hauska valinta: tuskin kukaan meistä on koskaan liian vanha katsomaan hyvin tehtyä ja selkeän kristillistä elokuvaa - vaikka se olisi piirrettykin.

Jonah-elokuva esitetään perjantaina 1.8. klo 16.00 ja 21.00, lauantaina 15.30 ja 22.30 sekä sunnuntaina klo 11.30. Näytökset ovat osa Kylä Avoinna peruskattausta. Lipun hinta on 3 euroa, eikä se kuulu lippupakettiin.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:22

Sivu 27

27

uotta

The Benjamin Gate – vihdoin Suomessa

Mitä tulee, kun yhdistetään 70-luvun funk-, soul- ja disko-musiikkia tämän päivän Rhytm and Bluesiin? Lisätään siihen vielä kaunisääninen laulajatar ja viisi taitavaa soittajaa, niin saadaan New Born Soul. New Born Soul soittaa nimensä mukaisesti uudestisyntynyttä soulia, jossa yhdistetään eri musiikkityylien parhaat puolet.

New Born Soul on ruotsalainen, vuonna 1997 perustettu, kuusihenkinen orkesteri. Se on keikkaillut ympäri Ruotsia jo monta vuotta ja onkin kasvattanut suosiotaan tasaisen varmasti. New Born Soul työstää parhaillaan ensimmäistä pitkäsoittoaan.

New Born Soul koostuu laulaja Hannah Westinistä, kosketinsoittaja Martin Börjessonista, rumpali Kristoffer Strömbergistä, basisti Fredrik Karpista sekä kahdesta kitaristista Emanuel Lundgrenista ja Samuel Denckeristä. He haluavat lauluillaan koskettaa ja herättää ajatuksia kuuntelijoissaan.

New Born Soul on Nuorten Kesän toinen pääesiintyjä ja esiintyy perjantai-iltana samassa konsertissa suomalaisen gospelin kärkinimen, Bass’n Helenin, kanssa.

New Born Soulin musiikkia ja kuvia löytyy bändin nettisivuilta www.nbs.nu.

New Born Soul Nuorten Kesässä perjantaina 1.8. klo 18.00.

Eteläafrikkalainen The Benjamin Gate tulee Nuorten Kesän ulkomaiseksi pääesiintyjäksi. Orkesteria odotettiin esiintymään jo viime marraskuun Maata Näkyvissä –festivaaleille, mutta se peruutti tulonsa viime hetkellä viisumiongelmien vuoksi.

The Benjamin Gate mainostaa tekevänsä musiikkia rohkeasti omalla tavallaan. TBG soittaa energisiä pop-rock -melodioita, jotka laulaja Adrienne Lieschingin voimakas laulu kruunaa. Bändi kuvaa itse kirjoittamiaan sanoituksia ”extreme-ylistykseksi”. The Benjamin Gaten soundi muistuttaa maalliselta puolelta tuttua irlantilaisbändi The Cranberriesia.

Laulaja Adrienne Lieschingin lisäksi The Benjamin Gateen kuuluvat basisti Costa Balamatsias, kitaristit Marc Pautz ja Chris Poisat sekä rumpali Brett Palmer. TBG aloitti vuonna 1998 ja julkaisi ensimmäisen levynsä ”Untitled” vuonna 2001. Viime vuonna bändiltä ilmestyi lisää materiaalia, kun toinen pitkäsoitto ”Contact” julkaistiin.

TBG keikkailee enimmäkseen Yhdysvalloissa ja toivoo myös tekevänsä läpimurron maallisen musiikin puolella. Orkesteria on verrattu P.O.D.:n ja Creedin kaltaisiin maailmanluokan orkestereihin, jotka ovat myös kantaneet kristillisen bändin mainetta. Lisää The Benjamin Gatesta heidän kotisivuillaan www.thebenjamingate.com. The Benjamin Gate Nuorten Kesässä lauantaina 2.8. klo 18.00.

Taiteiden Kesää vietetään taas heinäkuun lopussa Yli 20?

Olenko taiteellinen? Millaisia lahjoja Jumala on minulle antanut? Next Generation for Jesus –taideleirillä Ryttylässä etsitään vastausta näihin kysymyksiin ja opetellaan eri taiteenaloja jo kuudetta kertaa. Taiteiden Kesän suosio on ollut suurta viime vuosina. Niin taidepajoja kuin osallistujiakin on tullut lisää joka vuosi.

Taideleirillä opetetaan paljon sellaistakin, mitä ei ehkä heti kutsuisi taiteeksi.

Pajoja on yhteensä yksitoista: tanssipaja, teatteri, valokuvaus, kuvataide, musiikki, digi-ääni, digi-kuva, trash-taide, skeittaus, breakdance ja kirjoittaminen. Tanssista ja teatterista löytyy eritasoisia ryhmiä.

Tänä vuonna uusia pajoja ovat Ville Löppösen ja Sakke Matikan vetämä trashtaide-paja, Aki Haaslahden vetämä skeittauspaja sekä Ilkka Väisäsen digi-ääni-paja. Todella suosittu tanssipaja jakautuu keski- ja jatkotasoon jakautuvaan Xaris-leiriin, jossa opetellaan modernia tanssia, sekä alkeis-, keski- ja jatkotasoon jakautuvaan jazz/street -tanssiin. Tanssipaja on uudistunut siten, että tänä vuonna tanssijat saavat valita itselleen sopivan tasoisen tekniikkatunnin aamuksi. Se voi olla joko balettia tai modernia. Iltapäivän tunnit ovat perinteiseen tapaan omaa lajia.

Uusia opettajia on myös mukana. Uusien pajojen opettajat Ilkka Väisästä lukuun ottamatta ovat uusia, kuten myös toimittaja Danielle Miettinen kirjoittamispajassa, Gabriel Bienczycki jazz/street -keskitason opettajana, Andreas Starr jazz/street -jatkotason opettajana, Jari Levy kosketinsoitto-opettajana ja Olli Helenius rumpuopettajana. Uusien opettajien lisäksi paikalla on monta vanhaa tuttua. Opettajat ovat todellisia ammattilaisia niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Taiteiden Kesää vietetään kansainvälisessä tunnelmassa Ryttylässä. Taideleiri-idean vanhemmat Jim ja Anne Mills ovat paikalla useiden ulkomaalaisten opettajien lisäksi. Tieto Suomen kristillisistä taideleireistä on kiirinyt maailmalle, sillä edellisinä vuosina leireille on tullut oppilaita muun muassa Virosta, Latviasta ja Yhdysvalloista.

Taiteiden Kesä Ryttylässä 26.–31.7. (Xaris-leirin jatkotaso alkaa jo 24.7).

Leirin hinta 175 euroa ja hintaan kuuluu seuraavana viikonloppuna Ryttylässä järjestettävä Nuorten kesä –festivaalin lippupaketti. Lisätietoa leiristä osoitteesta www.sekl.fi/tiimi.

Kaksikymppisille on nyt aivan omaa ohjelmaa Nuorten Kesässä! Kolme kohtaamista on yli 20-vuotiaille tarkoitettua ohjelmaa, johon voi osallistua pitkin viikonloppua mm. samaan aikaan kylä avoinna –ohjelman kanssa. Perjantaina teemana on ”minä”, lauantaina järki ja tunteet sekä sunnuntaina kutsumus. Teemoista keskustellaan asiantuntijoiden johdolla ja musiikista vastaavat Minna ja Jussi Pyysalo.

Ei pelkästään taiteita Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa jotain myös urheilijoille! Urheilun Kesä keskittyy tänä vuonna jalkapalloon ja opettajana toimii egyptiläinen jalkapalloilija Baher Ghaly. Urheilun Kesän tarkoitus on tukea urheilijoiden kristityn identiteettiä ja auttaa heitä löytämään oma paikkansa Jumalan valtakunnassa. Luvassa on opetusta urheiluevankelioinnista jalkapallon taktiikkaan.

Urheilun Kesä 2003 järjestetään samaan aikaan Taiteiden Kesän kanssa Ryttylässä eli 26.–31.7. ja osa ohjelmasta on taiteilijoilla ja urheilijoilla yhteinen. Lisätietoa leiristä saa osoitteesta www.sekl.fi/tiimi.

nuotta27 cyan magenta yellow black

New Born Soul – raikasta soundia Ruotsista

y

g

y

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:23

Sivu 28

28

uotta

Nuotan runokilpailu ratkesi!

Saimme käsiimme Nuotan runokilpailun satoa tarkoituksenamme tehdä yhdestä laulu. Runot olivat keskenään hyvin erilaisia. Jokaisessa oli oma viehätyksensä ja sanomansa. Jotkut kirjoittajat olivat jo löytäneet selvästi omaa tyyliään. Kaikki saamamme runot eivät taipuneet käsittelyssämme musiikin kuvioihin. Laulutekstin kun pitäisi noudatella jonkinlaista rytmiä , ainakin meidän tyylimme mukaisissa melodioissa. Useat kilpailun runoista toimivat siis ehdottoman hienosti itsenäisinä teksteinä, mutta lauluksi asti emme niitä osanneet kääntää. Osaa olisimme joutuneet muokkaamaan liian paljon ja runo olisi ollut sen jälkeen jo toinen.

Se ei olisi ollut tekijälle reilua.

Heti ensilukemalta mieleemme jäi Lapualaisen Anna Eväsojan ytimekäs runo ”Taivaan tuulet”. Siitä lähdimme laulua tekemään. Nuotinnus on tehty ensimmäisen säkeistön mukaan, joten laulajat joutuvat hieman tulkitsemaan muita säkeistöjä laulaessaan. Emme halunneet tätäkään tekstiä muokata pikkusanoilla tai sanojen muunnoksilla. Tehköön kukin laulaja sen itse, jos katsoo tarpeelliseksi.

Kiitos jokaiselle kirjoittajalle! Jatkakaa tunteidenne purkamista paperille.

Yhdelläkin pienellä ajatuksella voi olla arvaamattoman suuri merkitys toiselle. Vapahtajammekin kehoitti: ”menkää ja tehkää..” Vaikka sitten runoja tai lauluja. Jakakaa tuotoksianne toisille. Mikään Isän työ ei ole turhaa.

MINNA JA JUSSI PYYSALO Vinkki: Pyysalot voit tavata esimerkiksi Nuorten kesässä

Taivaan tuulet

SAV. MINNA JA JUSSI PYYSALO SAN. ANNA EVÄSOJA

Sateenkaaren päästä päähän, etsijät totuuden ikuisen, uneksivat rakkaudesta, joka antaa vastauksen.

Aamukasteen läpi näkee, palan salattua taivasta, unen, joka ihmisen tekee, osalliseksi suuresta armosta.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:24

Sivu 29

29

uotta

kuinka mä??? on joskus uskominen Jeesukseen vaikeaa. kuinka mä pystyisin siitä kertomaan. enhän mä osaa. mä vaan itteni nolaan. silti Jeesus sanoo näin. käännä kasvos minuun päin. annan sulle kaikki mitä tarvitset. pian jo sanoja musta suustas huutelet.

Vaikken olekaan kirjekyyhky on mullakin oikeus runoilla. Ja usein ne suuret nimet aloittaa myös jostain. Tulevaisuuden Nuotta-kykyjä esittäytyy täällä. Kraak.

älä elä uskossa puoliksi,eikä muuten vaan...elä Jeesukselle kokonaan...!!!!!

HANNA-KAISA PELTONIEMI

(NIMETÖN) Etsivänä löysin Prinssit ovat ratsastaneet ohitseni valkeilla ratsuillaan.

He eivät ole huomioineet tunteitani ollenkaan.

Vain pinnallisuutta ja pukeutumisen taitoa, ei kuitenkaan mitään aitoa.

Kristittynä oleminen on siksi usein vaikeaa, kun ei tiedä ketä oikein odottaa.

Se oikea voi tulla ja mennä, etten edes paikalle ennä.

Prinsseistä suurin on kuitenkin vielä saapumatta, eikä hän tule ilmoittamatta.

Hän rakastaa minua virheineni, parantaa rikkoutuneen sydämeni.

Jeesuksen varaan yritän jättää elämäni, kuten myös rukoukseni, toivoni, unelmani.

Aina se ei tosin helppoa ole, mutta eihän mikään maailmassa ilmaiseksi tule.

- RIIKKA LEVÄNEN

Tunnen tyhjyyden rinnassani, kylmän maailman ulkopuolellani.

Mistä löytää voisin lämmön?

Kuka poistaisi tunteen tyhjyyden?

Kerto: Löysin Jumalan, Herramme.

Avulla poikansa Jeesuksen.

Nyt kolmiyhteisyyttä ylistän, kunniaksi armollisen Luojan.

Olin etsijänä yksin ilman turvaa.

En tiennyt, mitä etsin enkä tiennyt mitä maailmalta löytäisin.

Lopulta huomasin, oli vastaus edessäni.

Kerto: Olin etsinyt turvaa ja lämpöä.

Enää etsi en, sillä löysin Jumalan kautta Jeesuksen Kristuksen, Onnellinen olen, enää yksin kulje en.

Kerto:

Yön harso

SANTERI PALIN

Liekki kynttilässä hiljaa tanssii tahdissa ajatusten. Hyräilyni kaikuu läpi avaruuden. On yö, kun silmäni vihdoin kiinni suljen, on niin pimeää, keskellä pimeän yön, niin hiljaista, että voisin kuulla liekin laulun, voisin kuulla unelmani kaiun, joka nousee kuin veden höyry, kohti pimeää avaruutta.

Silmäni jälleen avaan, näen sen valon, joka hiljaa tanssii tahdissa ajatusten.

Puhallan kynttilän sammuksiin ja nukahdan omiin ajatuksiin.

On niin hiljaista, että voisin kuulla liekin laulun, voisin kuulla unelmani kaiun, joka nousee kuin veden höyry, kohti pimeää avaruutta.

Muistan vielä kai sen laulun,joka minut pienenä uneen saattoi. Muistan vielä kai sen liekin, jota katsoessani muistin iltarukouksen.

Rakkaudesta Mä haluan rakastaa hiljaa ja rauhassa.

Pehmeästi.

Haluan kertoa kuinka paljon välitän.

Se on sisälläni rakkaus.

Se on yksinäinen.

Kukaan ei halua sitä.

SATU TUOMISTO

Se minun, minun lauluni on, minun ajatukseni, jota hyräillessäni mieleni rauhoittuu.

LARISSA DARTH

nuotta29 cyan magenta yellow black

Runokilpailun satoa

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:25

Sivu 30

30

kuukauden seurakunta

uotta

Virtain srk

Tule NuoTiOn loimuun, älä yksin sä jää…

Virtain seurakunnan nuoret saivat uudet nuorisotilat tämän vuoden alusta. Entiset tilat olivat vanhassa Kanttorilassa, josta piti lähteä homeongelman vuoksi. Nyt ollaan vuokralla keskellä kylää. Kohtuullisen demokraattisesti äänestettynä paikan nimeksi tuli NuoTiO. Nuotio on entinen liikehuoneisto. Katutasossa näyteikkunan takana on nuorisotoimisto ja perältä löytyy ah, niin tärkeä sohvanurkkaus. Kierreportaiden päästä löytyy kellarikerroksen pelitilat ja keittiö. Biljardipöytä on ehkä eniten käytössä, muutakin aktiviteettia harrastetaan… Mutta miten paikkaan on kotiuduttu Kanttorilan jälkeen?

- 2-kerroksinen tila on hieno, kun voi sukkuloida kerrosten välillä.

- Biljardille on kunnon tila.

- Sijainti on loistava, keskellä keskustaa, löytää helposti.

- Mukavat oleskelutilat.

- Tilat saatiin rempalla toimiviksi, kun yläkerrasta purettiin väliseinä pois. Oikein hyvät tilat.

- Näyteikkuna on mahtava.

- Kokkikerholle on avarammat tilat kuin entisessä. Uunia ei aluksi ollut mutta sekin on nyt saatu.

sältää 3 leiriä, yhden draamakoulutuspäivän, harjoitustehtäviä ja tietysti joka toinen tiistai koulun jälkeen pidetyn kaksituntisen. Kimmo Pasanen kahlasi koko kurssin läpi ilman poissaoloja. Oliko kova urakka?

- Olihan siinä aikataulussa sovittelua.

Siihen kun tottui ja sopeutui, oppi vähän säntillisyyttä kun piti muistaa kaikki jutut.

Kurssin pituus tuntuu sopivalta. Joissain seurakunnissa isoskoulutus on kaksivuotinen. Itse pidän tätä yksivuotista hyvänä, vaikka koulutusjuttuja onkin sitten useammin.

Riparit edessä Virtain seurakunnassa on riparikierros jo puolivälissä. Kaksi ryhmää kävi leirinsä hiihtolomalla, kesäkuun alussa on kolmas ja elokuun alussa viimeinen ripari.

Mitä on mielessä tulevilla isosilla?

- Hyvällä mielellä leirille lähdössä.

- Totta kai toivoo että olis hauskaa.

- Mutta ei tätä palkan vuoksi tehdä.

Kokemus ja uudet kaverit on enemmän mielessä.

- Kun on vain vuoden vanhempi riparilaisia, ei voi lähteä leirille auktoriteettiasenteella. Rennolla mielellä mukaan.

VIRTAIN NUORI SEURAKUNTA

Isoskoulutus Isoskurssi on Virroilla iso juttu. Isostodistuksessa komeilee 80 tuntia. Se si-

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka.

Sivun toteuttavat nuoret itse.

Marjo Ala-Soinin runo: RISTIKUNINGAS Uusi aamu.

Ei syytä huoleen.

Sain hyvät kortit.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:26

Sivu 31

31

uotta

Tuomaksen kesään kuuluvat Tuomas Koskenniemen kesä kuluu pitkälti kesätöiden merkeissä, välillä nuorimies ehtii kuitenkin kavereiden kanssa kalaan, pelaamaan jalkapalloa ja rantalentistä. Monien mielestä usko joutuu kesällä kriisiin, kun säännölliset viikkotoiminnat lakkaavat. Tuomaksella on asiaan toinen näkökulma.

- Omat kesäni ovat aina täyttyneet leireistä ja kesätapahtumista. Kesän lämpöön ovat selkeänä osana kuuluneet kaverit sekä Jumalan sana. Joskus syksyn pimeinä hetkinä usko on ollut enemmän koetuksella, Tuomas miettii.

Vaikka tänä kesänä rennon leirielämän korvaa sisätyö puhelinvaihteen hoitajana, ei Tuomas ole huolissaan.

Haastattelun lomassa pizzaa syövä nuori mies miettii, ettei usko ole kuitenkaan kiinni omista tunteista ja tuntemuksista.

- Sana ja sakramentit ovat totta ja toimivat uskonelämässä, koska Jumala on niissä läsnä ja toimii elävällä tavalla. Kun pääsee sunnuntaina ehtoolliselle, saa luotaa Raamatun lupaukseen, että “joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” (Joh 6:54) Tämä on Jumalan Sanaa ja varma pohja elämässä.

Usko Jeesukseen on Tuomakselle kokonaisvaltainen asia. Usko on Jumalan lahja ja Jumala toimii samalla tavalla armonsa kautta kesät talvet eli koko vuoden ympäri.

- Usko merkitsee ennenkaikkea sitä, mitä Jeesus on puolestani ristillä tehnyt.

Syntini on sovitettu ja anteeksi annettu.

Häneen saan uskoa ja sillä perusteella pelastua.

- Tuntuisi mahdottomalta ajatella elä-

kaverit ja Jumalan sana

mää ilman Jumalaa. Kyllä usko muokkaa elämäni suunnan ja valinnat kokonaisvaltaisesti. Viime kädessä Jeesus vie taivaaseen, toteaa Tuomas mutustelessaan viimeisiä pizzan paloja kurkustaan alas.

Syntini on sovitettu ja anteeksi annettu.

Häneen saan uskoa ja sillä perusteella pelastua.

JUHA HEINONEN KUVA TOMMI HAKKARI

When the Son begins to reign!

Radio Dei:n toimittaja pyysi ottamaan haastatteluun mukaan sellaisia levyjä, jotka ovat olleet jollain tavalla tärkeitä ja merkityksellisiä omassa elämässä ja/tai soitannossa vuosien varrella.

Haastattelupäivänä kaappasin levyhyllystä nopeasti 20 hopeakiekkoa ja lähdin ajelemaan kohti maamme pääkaupunkia.

Matkalla kuuntelin sitten valmiiksi sopivia biisejä lähetykseen. Hämeenlinnan kohdalla soittimeen luikahti yksi pitkään pölyä kerännyt, monille tuntematon levy; DeGarmo&Key: D&K. Teininä kyseinen levy oli jatkuvasti omassa voimasoitossa. (Voin lainata jos jotain kiinnostaa kasari-rock-pop-osasto :) Kiekon päättää hieno slovarintynkä, jonka teksti sai taas pitkästä aikaa kyyneleen pitkätukan silmäkulmaan...

Hyvä niin. Ei hävetä. “ ...I looked again and saw our fallen world, but I was never less afraid. I thought about the world we’re waiting for, just beyond these painful days...And we will serve our Lord forever, in a world that’s safe and sane. And we will learn to live forever. When the Son begins to reign...” DeGarmo&Key Jumala pysäytti ja kosketti biisin kautta, josta itsellä oli lähinnä nostalgiset fiilikset. Kyseinen biisi ei mahtunut itse ohjelmaan, mutta automatkalla se sai ajatukset virtaamaan. Tässä ollaan menossa taivaaseen. Siitä saa olla onnellinen vaikka maailma potkiikin päähän, ja uskovaisena onkin vaikeaa elää.

Elämässä tulee vastaan monenlaista vaikeutta ja muutoksiakin. Usein unohtuu se, että kerran kaikki loppuu. Ra-

kennetaan uudet taivaat ja uudet maat.

Tämän päivän murheet poistuvat lopullisesti. Jumalan Poika alkaa hallitsemaan! Kuinka mahtavaa onkaan, kun on TOIVO paremmasta!

Iankaikkista iloa ja elämää odotellessa. “Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme.” Room. 8 JUSSI WWW.THERAIN.FI

Nuotan sivuilla saamme vuonna 2003 lukea kahden gospelmuusikon, Jussi Salon ja Harri Heleniuksen mietteitä.

Jussi Salo

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:27

Sivu 32

32

nuotta32 cyan magenta yellow black

uotta

Takatalvi turnee Kuinka vähällä ihminen selviää?

Mukaan jokainen sai ottaa kolmella eurolla tavaraa ja huovan. Elämysmatka alkoi Tampereen juna-asemalta, ja määränpää selvisi lähtölaiturilla vasta hetki ennen lähtöä. Matkan tarkoituksena oli testata suomalainen luonne äärimmäisissä olosuhteissa. Kestääkö kantti, pitääkö pinna, venyykö hermo ja riittääkö ruoka?

Kolme keskenään karaistunutta ja uhmakasta nuorta oli juottautunut yhteen aiemmilla matkoilla, joten pienen matkan ei pitänyt koetella kolmikon välejä. Kolmen päivän extremereissua jopa vähäteltiin.

Kemi iski välittömästi kovan kovaa vasten. Tiukka koillistuuli pyöräytti sellutehtaan hajut silmille heti junasta astuttua ja matka oli katketa siihen. Tuleen ei saa jäädä makaamaan takoi päässä, ja lähdimme kiireellä keskustaan.

Perämeren kylmän viiman piiskatessa kasvoja, uupumuksen yltäessä täyteen voimaansa ja nälän vaivatessa ärtymys toisia kohtaan yltyi matkan edetessä.

Matkatoveria käytettiin tuulensuojana, väsymys purettiin toisen mollaamiseen ja niukkien eväiden jakamisesta oikein käytiin keskusteluja vielä kauan ruoan loppumisen jälkeenkin.

Keskustan ulkopuolelta, merenlahden toiselta puolelta löytyi oivallinen paikka laavulle. Kiikelinniemi tarjosi tuulensuojaa ja näkösuojaa ainakin hetkeksi.

Oma fiilis vaihteli ruokailutilanteen mukaan. Uskoa laavun kestämiseen riitti, kun ruokaa oli tarjolla. Tyhjällä vatsalla ei kaveria kiitelty tai pidetty seikkailumeininkiä yllä. Laavun rakentamisen jälkeen aika kului rattoisasti supermarkettien käytävillä norkoillen, ja haikaillen suklaapatukan perään.

Yöllä havaittu valoilmiö ei ikäväksemme osoittautunut aamuruskoksi, vaan sellutehtaan valonheittimeksi. Kylmyydestä johtuen Kiikelinniemen leiri oli pu-

Lyhyiden neuvottelujen jälkeen oli luovuttava unelmasta, yöstä poliisitalon putkassa.

Poliisin säännöt kieltävät yöpaikan antamisen kaltaisillemme seikkailijoille.

rettava ja lähdettävä hakemaan yösijaa kaupungin keskustasta. Merenlahti ylitettiin peläten avantokohtia ja virtauspaikkoja. Kylmä ja nälkä ajoivat heikon lihan liikkeelle, ja vaihtoehtoina yösijaksi olivat yökerhot ja Kemin lumilinna. Lumilinnan portti aukesikin kuin taikaiskusta, ja muurit takasivat viimattoman ympäristön hetkeksi, kunnes lapiksi manaava mies meuhkasi meidät ulos linnasta. Oli löydettävä toinen tie linnaan, tai keksittävä muu yöpaikka. Päät kohvassa ja läpikotaisin huurteessa rynnimme Kemin poliisitalolle. Lyhyiden neuvottelujen jälkeen oli luovuttava unelmasta, yöstä poliisitalon putkassa. Poliisin säännöt kieltävät yöpaikan antamisen kaltaisillemme seikkailijoille, mitä vahvasti protestoimme.

Routa ajoi pohjoiseen Kemistä oli päästävä pois, pohjoiseen kenties. Routa ei välttämättä vielä paksunahkaista karjua kotiin aja, mutta sietämätön nälkä ja jatkuva läävän haju kylläkin. Reilun kymmenen kilometrin kävely yöllä, vastatuuleen nojatessa, tuntui loputtoman pitkältä. Kaikki energia kului matkantekoon ja kulku oli hiljaista harvoja perisuomalaisia säänmanauksia lukuunottamatta, jotka kuitenkin puuroutuivat yksittäisiksi urahteluiksi ulvovaan tuuleen. Rungiuksen muumioituneita luita seuraten löytyi pappilan päärakennus, ja yösija heltisi puoli neljältä yöllä. Jalomielinen vastaanotto Keminmaalla jäi muistoihin matkan kohokohtina.

Tehtävämme ei antanut meille lupaa jäädä viettämään aikaa pappilan lämpöön, vaan viiman tervehtiessä tappavin suudelmin poskia jatkui matkamme. Päiväruoka hoitui sujuvan neuvottelijan turvin. Ryhmän kansainvälinen ja taidokas diplomatia hurmasi Keminmaan ala-asteen rehtorin, minkä tuloksena reilut karjalanpaistit ruokalassa.

Tuuli ei laantunut ja matka takaisin Kemiin oli yhtä tuskainen kuin yöllinen menomatka. Matkaa viivästi muutaman kilometrin harharetki, sekä vaalityö, jota teimme. Tuskan laukaiseva puhelinsoitto matkanjohtajalta sai aikaan sekalaisen tunnevyöryn. Häpeällistä, että matka jäi yötä lyhyemmäksi kuin oli tarkoitus, toisaalta, ihanaa, että matka kääntyi kohti etelää.

Jonkun tämäkin matka oli tehtävä.

JUHANA TARVAINEN

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:27

Sivu 33

33

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

Loman rukoushitti

Koulujen terveiset Tämän kuun rukousterveiset tulevat Kulosaaren yhteiskoulun rukouspiiristä. Niitä lukiessa muistetaan, että Jumala toimii tänäänkin ja kuulee rukouksemme, vaikka vastaus tuntuisi viipyvän. Hän rakastaa kansaansa ja nostaa heikot kunniaan! (Ps. 149:4) Meillä Kulosaaren yhteiskoulussa on kuluneen kevään ajan sinnitellyt pieni rukouspiirin alku, jonka toiminta ei ole ollut ihan esteetöntä. Kun kyselimme koululta tilaa, jossa saisimme kokoontua rukoilemaan, saimme tyrmäävän vastauksen. Joskus muinoin oli samantyyppisestä piiristä kehittynyt lahko, meille kerrottiin. Emme siis saaneet aloittaa piiriämme.

Keräsimme kuusi nimeä anomuspaperiin, jonka käsittelyssä koulumme hallituksella meni kauan. Lopulta saimme luvan kokoontua koulun käytävillä. Keräännymme portaiden alle muutaman hengen joukolla pari kertaa viikossa juttelemaan ja rukoilemaan, usein kiireessä ja hieman poissaolevina.

Piirimme ei kasva, sillä mainostaminen ei ole sallittua. Eikä meillä itsellämme taida olla rohkeutta, ei aina haluakaan, pyytää ihmisiä mukaan.

Pyytäisin esirukousta rukouspiirimme puolesta, että porukkamme saisi viisautta ja iloa toimia Herran rakkauden heijastajana koululla. Luulen, että usein tunnemme rukoilevamme turhaan. Tämä on hätähuuto pienen piirimme puolesta! Rukoillaan, että Jumalan tahto saisi tapahtua myös meidän koulussamme. Kiitos siitä, ettei rukous ja suorittaminen ole kuitenkaan uskomme kohde, vaan armahtava Jumala, Jeesus Kristus. Jaak. 5:16.

Lomalla vapaudesta nauttiessa minulle on ollut merkittävää ymmärtää millainen Jumala on ja mitä hän minusta ajattelee. Hän katselee minua luomanaan ihmisenä, jona olen tarkoitettu elämään hänen lähellään. Vaikka heikkouteni ja puutteeni ja syntini ei ole häneltä piilossa, olen hänelle kuitenkin mieluisa Jeesuksen tähden. Jeesuksessa olen hänelle rakas ja jopa ihastuttava. Hän nauttii seurastani!

Ihmeellistä, voin rentoutua keskustellessani hänen kanssaan! Hän näkee elämäni unelmat, vaikeudet ja myös tahtoni tuntea hänet ja seurata häntä.

Hän iloitsee vahvistaessaan uskoani hänen hyvyyteensä. Kaikki esteet hänen rakkautensa lähelle tulemiseen on poistettu Jeesuksen veren vuodatuksella (Hepr.10:19). Minulla on täysi oikeus astua Hänen hyvyytensä vaikutuspiiriin rukouksessa! Olitpa lomalla biitsillä, mökillä, veneilemässä tai kesäkaupungissä, niin kesäillat voit käyttää rukoilemalla Häntä ja anoa Hänen rakkautensa heräämistä omassa ja kaikkien suomalaisten nuorten sydämissä.

JUSSI VALKONEN Ps. Varo ihosi palamista auringossa, mutta älä pelkää antaa Jumalan rakkauden sytyttää sydäntäsi Hänelle.

Isä, anna meidän suomalaisten nuorten ymmärtää sinun rakkautesi meitä kohtaan.

Kiitos Jeesus, että uskon kautta asut sydämissämme ja rakkautesi on elämämme perustus ja kasvupohja. Kiitos, että rakkautesi meitä kohtaan on todellista. (Ef.3:17) Rukoilemme...

- Armeija-aikani puolesta! Voimaa ja kestävyyttä.

- Pyydän rukousta itseni puolesta. Olen uskossa, mutta tuntuu etten tiedä enää ”missä mennään”. Vastausta avonaisiin kysymyksiini.

- ihmissuhdeongelmieni puolesta, ja sen puolesta ettei Jumala jättäisi mua yksin.

• • •

•

•• • •••• • • • • •• •• • • • • ••• • • • • •••• • • • •• •

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuotan nettisivuille ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi sekä yhteyshenkilön sähköpostiosoite. Näin voimme olla teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.

- Siunaa Herra meidän koulua. Anna sydänten kääntyä puoleesi. Anna meillekin oma rukouspiiri.

- että saisin joko parantua sairauksistani, tai sitten Jumala antaisi voimaa niiden kestämiseen. Kiitos!

KUVA: ANTTI MUSTAKALLIO

PR AY ER

NE ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi, kiitosrukouksesi ja rukousvastauksesi Nuotan Prayer Zone sivuille: www.nuotta.com/ prayerzone tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse prayerzone@nuotta.com Sivuilta voit liittyä myös Prayer Zone rukousrinkiin.

Tämän kerran Prayer Zonen rukouksen on tehnyt on Antti Mustakallio, joka rukoilee kotona mutta myös koulullaan Sibelius Akatemiassa. Jos tehtäisiin gallup Suomen ajankohtaisista rukousaiheista, niin Antin kirjoittamana rukousaihe olisi varmasti tärkein. Anna rukouksen puhutella sydäntäsi ja rukoillaan sitä kestohittinä vaikka Nuorten Kesä 2003 puolesta. Löydät aiheeseen johdattavan rukouksen Efesolaiskirjeen 3 luvusta jakeista 16-19.

Utsjoki• Enontekiö• Pello•Raahe• Kokkola•Vimpeli• Alajärvi•Kaustinen•Vaasa•Soini• Nurmo•Seinäjoki•Alavus• Nakkila•Kiukainen•Kankaanpää• Tampere•Uusikaupunki•Hämeelinna•Laitila•Turku• Nummela• Helsinki•Vantaa• Järvenpää•Lahti• Mäntsälä•Vääksy• Heinola•Mänttä• Jyväskylä• Outokumpu• Mikkeli• Loviisa• Kauniainen •Saarijärvi • Lappeenranta • Kuopio • Kangasala

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

uotta

13:28

Sivu 34

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:29

Sivu 35

35

uotta

Nuotta katsoo ja arvostelee uusimmat nuorisoleffat.

Leffat The Matrix Reloaded (USA, 2003) Genre: Sci-fi / jännitys K-11 Ohjaaja: Andy & Larry Wachowski Kesto: 2 h 18 min Pääosissa: Keanu Reeves, Laurence Fishburne, Carrie-Anne Moss Kuten nimestä voi päätellä kyseessä on jatko-osa Matrixin keinotodellisuusseikkailulle. Tämä scifielokuva jatkaa edeltäjänsä tavoin kuvitelmaa ihmiskunnan tulevaisuudesta koneiden ylivallan armoilla.

Tarinan taustaidea on mielikuvitusta kutkuttava: tietämättään ihmiset elävät vain keinotekoisesti luodussa mielikuvamaailmassa, tietokoneohjelmassa - kaunista elämää, jossa jokin on kuitenkin pielessä. Maailma ja ihmiselämä valintoineen ja kohtaloineen onkin harhaa: ennaltasuunniteltua tietokoneohjelmaa.

Koneet ovat ottaneet maailmassa ylivallan ja kytkeneet ihmiset säiliöihin tuottamaan lämpöenergiaa. Ihmiset eivät tiedä kuitenkaan olevansa vankeja, sillä heille syötetään koodattua keinotodellisuutta, Matrixia.

Osa ihmisistä elää maanalaisessa Zionissa, ja nämä kapinalliset vierailevat Matrixin keinotodellisuudessa yrittäen vapauttaa lisää ihmisiä todellisuuteen ja taisteluun koneita vastaan. Toivottomalta tuntuvaan taisteluun kapinalliset saavat valoa uskomalla ennustukseen vapautta-

jasta, joka tulee pelastamaan ihmiskunnan.

Matrixissa vangitulle ihmissuvulle löytyi profetoitu vapahtajahahmo Neo(Keanu Reeves), joka elokuvan kuluessa löysi piilevät voimansa ja kykynsä taistella ihmiset orjuuttavaa mielikuvamaailmaa Matrixia vastaan. Kun Matrixissa Neolle selvisi todellisuuden “oikea” luonne, Matrixissa Neo oppi uhmaamaan koodimaailman sääntöjä vapauttamalla mielensä ja uskomalla voimaansa muokata todellisuutta. Luotien pysäyttäminen, valtava iskunopeus ja erilaiset hypyt kuvaavat Neon taistelutapaa. Matrixin räiske jatkuu Reloadissa, mutta Neo joutuu kohtaamaan taas uusia yllätyksiä todellisuudesta. Hänen voimansa eivät olekaan rajattomat ja sankarin rooliin kuuluu myös valtava vastuu ihmiskunnasta. Koneiden luoma ohjelma osoittautuu myös entistä kierommaksi ja Neo joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja pelastaakseen rakkaan Trinitynsä (Carrie-Anne Moss) hengen.

Matrix trilogian kaksi ensimmäistä osaa herättävät pohtimaan monia tärkeitä kysymyksiä. Millainen maailmamme, jossa elämme, oikeastaan on? Mitä on vapaus valita ja onko sitä? Miksi asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat? Mitä valta on?

Matrixeissa pureudutaan mielenkiintoiseen valinnan vapauden probleemaan.

Onko ihmiskunnan kohtalo heidän omissa vai korkeammissa käsissä? Valitseeko Neo todella vai tapahtuvatko asiat niin kuin ne on ennalta tarkoitettu? Entä onko valinnanvapaus lahja vai pikemmin kirous? Entä muuntuuko todellisuus katsojan silmien mukaan?

Kapinallisten ihmisten johtaja Morpheus (Laurence Fishburne) ja Trinity us-

kovat vakaasti Neon voivan pelastaa ihmissuvun. Kaikki heidän toimintansa rakentuu tämän uskon ja oraakkelin antamien ilmoitusten varaan. Toivo ja rakkaus nousevatkin Reloadedin kantaviksi teemoiksi taistelun keskellä.

Neon vapauttajahahmossa on selvästi nähtävissä väännelmä Kristuksesta.

Ennustettu valittu tulee vapauttamaan vangit, jotka eivät itse tiedä olevansa vankeja. Tämä kuvaa osuvasti myöskin ihmisen suhdetta syntisyyteen. Emme välttämättä ymmärrä ja tunne olevamme vankeja, mutta Raamatun kautta Jumala osoittaa meille rajallisuutemme, mielemme ja tahtomme kahleena olevan perisynnin, josta emme omin voimin taistelemalla pääse eroon.

Matrixit tarjoavat mielenkiintoisen ajatusleikin kaikkivoipaisuuteen hairahteneille ihmisille. Ne kuvaavat ihmiset heikkoina ja suuren systeemin määriteltyinä ja manipuloituina osasina. Mielikuvamaailmassa elämisen kuvaus ei liene

kovin kaukana nykyisestä media- ja viihdekulttuuristakaan. Millaisessa todellisuudessa me vietämme suurimman osan ajastamme? Mitä todella on sen todellisuuden ulkopuolella, joka välittyy aisteillemme?

Matrix Reloaded tarjoaa tutuin vihreähämyisin sävyin vauhdikkaita taistelukohtauksia ja erikoistehosteita, mutta tällä kertaa myös enemmän olemassaolon pohdintaa. Samanlaista jännitettä kuin ensimmäisessä osassa ei tässä pätkässä ole, vaan mukana on lämmittelyn ja pakollisen välijakson tunnelmaa. Elokuva hämmentää ja jättää salaisuudet puoliavoimeksi. Toivottavasti viimeisessä osassa vyyhti selviää lopullisesti.

JOHANNA HAKKARI

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:30

Sivu 36

36

uotta

Metallievankelistat Ruotsista eivät suostu kompromisseihin Narnia haluaa olla sataprosenttisesti Jeesuksen käytössä eikä suostu kompromisseihin.

Kouvolan jäähallissa voi aistia odotuksen tunnelman. On se ilta, kun Narnia julkaisee uuden levynsä The Great Fall’. Marssin Narnian levypöydän luokse ja löydän sieltä saman miehen, jonka olen jo nettisivuilta bongannut. Narnian laulaja Christian Rivel puristaa kättäni asiankuuluvan rivakasti – onhan hän metallimiehiä. Istumme alas juttelemaan bändistä nimeltä Narnia.

Narnia Suomessa ei ole mikään uusi näky. Bändi on tehnyt kuuden vuoden ajan keikkoja ympäri Suomen. Vuodesta 1998 bändi on ollut mukana erilaisilla festareilla ja konserteissa, niin hengellisellä kuin sekulaarilla puolellakin. He ovat saaneet hyvää palautetta melodisesta metallimusiikistaan, ja heillä on Suomessa vankka fanikunta. Sanomas-

taan he eivät koskaan tingi. He haluavat julistaa lauluillaan ilosanomaa elävästä Kristuksesta. Aina ennen lauluaan ”Long live the King” he kertovat kuka on heidän kuninkaansa ja ketä he haluavat seurata.

- Emme tunne mitään kompromisseja tässä asiassa: haluamme olla selkeitä kutsumme mukaisesti. Jokainen bändin jäsen haluaa seistä tämän saman asian puolesta.

Suomessa Narniaa nähdään tulevaisuudessa ehkä vielä enemmän.

- Jumala on selkeästi laittanut Suomen sydämellemme ja haluamme seurata tuota näkyä. Meillä onkin nyt neuvottelut käynnissä, että voisimme tehdä Suomessa vielä enemmän keikkoja, Christian kertoo ja kiittää kaikesta tuesta, jota he ovat suomalaiselta yleisöltä saaneet.

-Olemme Jeesukseen uskovia muusikoita ja soittamme melodista metallia. Sen kummepiin laatikoihin meillä ei ole tarvetta musiikkiamme luokitella.

- Jumala on selkeästi laittanut Suomen sydämellemme ja haluamme seurata tuota näkyä.

Sama missio Uuden levyn äänittäminen kesti kauan, koska bändi halusi olla varma levyn sanoituksista.

- Halusimme tehdä sellaiset sanoitukset, jotka Jumala haluaa levylle tulevan.

Levyllä käsitellään aika vaikeita aiheita, se on kuin profetia: samoja asioita on tapahtumassa nyt maailmanpolitiikassa.

Se kertoo ihmisen ylpistymisestä ja siitä mihin se johtaa.

Narnian näky on pysyä nöyrinä Jumalan kanavina, koska silloin Jumala voi tehdä enemmän kuin voisimme ikinä kuvitella. He tuntevat olonsa turvalliseksi kaikenlaisten yleisöjen edessä, koska Jumala tuntee jokaisen kuulija tarinan. He toivovat, että ihmiset voisivat olla vastaanottavaisia heidän keikoillaan. Erityisesti he rukoilevat, että ihmiset löytäisivät identiteettinsä Kristuksessa ja oman paikkansa Jumalan työpelloilta.

- Me soitamme musiikkia, toiset kiertävät puhumassa, mutta olemme kaikki

samaa tiimiä. Pyhä Henki yhdistää meidät.

Narnia ei halua luokitella musiikkiansa mihinkään luokkaan. Heidän musiikkiaan voidaan sanoa gospelmusiikiksi tai heavyks i- bändille sillä ei ole merkitystä.

- Olemme Jeesukseen uskovia muusikoita ja soitamme melodista metallia.

Sen kummempiin laatikoihin meillä ei ole tarvetta musiikkiamme luokitella.

Tulevaisuudesta bändi ei tiedä paljoakaan: keikkoja tehdään siellä täällä ympäri Eurooppaa. Suomeen bändi on tulossa lokakuussa, sillä kertaa Vaasaan.

- Olemme avoimia ja katsomme mihin Jumala avaa meille ovia, Christian kuittaa.

VIRPI RANNILA

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:31

Sivu 37

37

uotta

Miki Okada: Ilo (2002) Pyhä Klaani: Syksy (2002) www.koti.mbnet.fi/p-klaani Näin kevään korvalla on lehden toimituksen käsiin saapunut Pyhän Klaanin Syksy-aiheinen levy. Biisejä levylle on valikoitunut 12 kappaletta. Niiden sävelistä ja sanoista vastaavat veljekset Rami (laulu) ja Hannu Kaakinen (rummut). Ei kahta ilman kolmatta, kuuluu sanonta, ja niinpä kitaraa soittaa kolmas velipoika Paavo Kaakinen. Bassoa soittaa Sami Katajaroutio ja toista kitaraa Ville Hämäläinen.

Pyhän Klaanin musiikki tuo suomalai-

Minna Pyysalo: Tuulahdus (2002) www.tunti.com/minnapyysalo

Minna Pyysalo on säveltänyt täyslaidallisen kappaleita ja rustannut paljon sanoja melodioiden jatkeeksi. Lopputuloksena on raikas keväinen Tuulahdus. Kun päälle viskataan läjäpäin ammattimiehiä soittamaan, luulisi lopputuloksen olevan kutakuinkin tuotantoryhmän toivomusten mukainen. Toteutuivatko toiveet? Siihen en edes minä pysty vastaamaan, mutta tässä hieman arvioita uudesta levystä.

Taustalla häärivät Olli Helenius (rummut), Juha Verona (basso), Marzi Nyman (kitarat), Kaarle Mannila (taustalaulut), Joonatan Rautio (fonit) ja tietenkin Minnan mies, Jussi Pyysalo (koskettimet &

Kirkkovuosi Kesälläkin kannattaa käydä jumalanpalveluksissa.

Kirkkovuoden päivät löydät vaikka netistä: http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/kal/index.shtml Raamattu löytyy: http://www.evl.fi/raamattu/

Kriitikko Timo Jouppi Olen 30-vuotias luokanopettaja ja perheenisä Pohjanmaalta. Basson varressa heilun tällä hetkellä Exitissä. Irtopinnoja kertyy huhtikuussa Time-Tarhan ja Heurekan keikoista.

Palautetta kriitikolle voi antaa osoitteessa timo.jouppi@nuotta.com

y

Pohjanmaan Kurikan ja Ilmajoen suunnalta tulee ryhmä nimeltä A*men. Neljän hengen poppooseen kuuluu Ariel Neulaniemi (laulu & koskettimet), Jussi Tulisalo (kitara), Ilkka Kuusisto (basso) ja Markku Tulisalo (rummut). Pojat ovat väsäilleet kuunneltavaksemme demon, ja tässä siitä hiukan palautetta…

Biisimateriaalia kuvailisin pirteäksi melodiseksi jenkkirockiksi, ja luulenpa, ettei tämä kuvaus kauas heitä, sillä Toton vaikutus kuuluu siellä täällä ja mainitaanhan yhtye myös levyn lehtisessä. Biisit ovat sovituksiltaan aika vaikeita, ja tämä asettaa varsinkin bändin komppiryhmälle melko korkean riman. Ajoittain mennäänkin rimaa hipoen. Laulu toimii hyvin, sillä Arielilla on selkeä ja puhdas ääni. David Paich- tyyppiset käännökset ja juoksutukset sopivat tyyliin Arielin pianossa. Sanomaltaan levy on selkeä ja julistava. Ei muuta kuin lisää hyviä biisejä tekemään ja treenikämpälle viilaamaan.

Ja muistakaa, että metronomi ei ole vihollinen vaan soittajan paras ystävä.

g

A*men: Demo 2003 www.nic.fi/~uskikset/amen. html

sista bändeistä mieleen Apulannan ja CMX:n. Välillä vokalistin äänestä löytyy myös Metallica-tyyppisiä sävyjä, ja biisimateriaali soinnutuksineen hakeutuu toisinaan jopa kansanmusiikkimaisiin tunnelmiin. Sanoituksista löytyy nerokkaita riimityksiä. Huumorilla höystetty ’Katajainen kansa’ tuo mieleen jopa Suomalaisen messun. Välillä lauluissa esitetään vakavia kysymyksiä, välillä esitetään suoria vastauksia. Omaksi suosikikseni nousi levyn päättävä ’Harhailija’, joka miellytti niin sanojen kuin musiikinkin puolesta.

Yllättävillä sovituksilla lauluihin on saatu uutta tenhoa, mutta mollivoittoisuus tekee levystä hieman uuvuttavan kokonaisuuden. Tasapaksuksi levyn soundimaailmaa ei kuitenkaan voi moittia. Erilaisia sävyjä on löydetty joka soittajalle, mikä on positiivinen asia. Teknisen toteutuksen osalta todettakoon, että homma toimii ihan OK. Komppiryhmä on tiukasti kasassa, eikä kitaristeillakaan taimi heitä mihinkään suuntaan. Poikien soittotaitoa yhtään epäilemättä on syytä kuitenkin muistaa, mihin nykypäivän tietokoneilla pystytään. Tässä kohtaa en siis ole varma, kuuluuko osa krediteistä äänittäjä Mikko Oinoselle. Mutta mitäs väliä sillä on, jos homma saadaan tällä tavoin kuulostamaan paremmalta. Kaikkihan niin tekevät, toiset enemmän, toiset vähemmän. Mutta keikalla nähdään… ja kuullaan!

taustalaulu). Muusikot ovat monista yhteyksistä tuttuja ja soittavat varmasti sen, mitä pyydetään. Tältä ryhmältä ei takuulla lopu luovuus kesken, vaikka päivästähän se on kiinni meillä kaikilla. Soittopuoli toimii odotetusti hyvin. Marzilla on tosin välillä vähän outoja kitarasaundeja, ja Kaarlen lauluideat taas tulevat välillä kuin puskasta, mutta nämä asiathan eivät ole mitenkään uusia yllätyksiä. Sessiomuusikoita kasaamalla saa varmasti hommat hoitumaan, mutta ei se kuitenkaan yhteen hitsautunutta bändiä voita.

Laulupuoli Minnalla on hyvin hanskassa. Minnan äänessä on jotain Maria Laaksomaista, joskin vähän enemmän räväkkyyttä ja rokkia. Fraseeraus tuntuu kuitenkin toimivan parhaiten rauhallisemmissa kitaran tai pianon säestyksellä lauletuissa biiseissä. Bändibiiseissä voisi olla enemmän rauhaa ja vähemmän kulmikkuutta. Alarekisterissä laulusoundi tuntuu muuttuvan vähän erilaiseksi – vähemmän ilmavaksi. Elämää?- kappaleessa rajuutta ja rokkia pitäisi olla enemmän.

Tyyliltään biisit kulkevat rauhallisen popin ja rockin maastossa. Välillä käydään akustisemmissa ja kerran jopa afromaisissa tunnelmissa. Melodioissa ei ole pyritty niinkään hittikertosäkeistöihin vaan kertovaan Joni Mitchell -tyyppiseen tarinointiin. Sovituksilla biiseihin on saatu erilaista elämää, eikä levyä ole ollenkaan pitkästyttävää kuunnella. Tietynlainen linjakkuus ja kokonaiskuva jää kuitenkin vähän vaisuksi, mutta jos pitää valita tasapaksun ja vivahteikkaan väliltä, niin mieluummin vivahteikas. Sanoitukset tuntuvat olevan ”Minnan omasta elämästä”, ja niitä kuunnellessa tulee välillä myös oma elämä mieleen. Levy on siis mitä luultavimmin tehnyt tehtävänsä.

y

Levyt

Miki Okada on japanilainen naislaulaja, jonka Ilo-levyn on kustantanut SLEY-kirjat.

Levy on ilmeisesti suunnattu Japanin markkinoille, sillä suurin osa lauluista lauletaan japaniksi. Levyn yhdestätoista kappaleesta kolme on suomenkielisiä.

Lauluista neljä on Mikin käsialaa, ja loput ovat suomalaisten gospelsäveltäjien ja –sanoittajien tuotantoa raikkaasti uudelleen sovitettuina. Levyn muusikot ovat kaikki suomalaisia.

Levy on ylistysmusiikki-tyyppistä piano-perkussio-kitara -pohjaista meininkiä.

Mikin kirkas ja iloinen ääni on tietenkin pääosassa, ja sitähän kelpaa kuunnella.

Laulussa on rauhoittavaa puhtautta ja luonnollisuutta. Ettei vaan kyseessä olisi Japanin oma Laura Pausini? Soittopuolella on pitäydytty minimalismissa - mihinkäs muuhun pienellä porukalla voikaan ryhtyä. Homma toimii hyvin, ja sovituksilla on saatu toimivaa musiikkia aikaiseksi. Kahdessa ekassa biisissä piano tosin soittaa erikoisen alhaalta.

Anyway, jos haluat kuulla ylistystä japanin kielellä tai sinua kiinnostaa kuulla esim. Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen laulut Elämä on nyt tai Tänään häneen uskon japaniksi, niin hanki tämä levy käsiisi.

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:32

Sivu 38

38

nuotta38 cyan magenta yellow black

uotta

m e n o v i n k i t JUHANNUKSENA JOTAIN IHAN MUUTA, JUHANNUSFESTARIT KANGASALLA 20-21.6.

VIELÄ EHTII Kangasalan juhannusfestarit starttaavat juhannusaattona heti puolelta päivin ja päättyvät juhannuspäivänä Riemumessuun. Luvassa 24 tuntia täyttä ohjelmaa: konsertteja, raamattuopetuksia, interaktiivinen sanatuokio, johon jokainen kännykän käyttäjä voi vaikuttaa, futisturnaukset, seikkailurata sekä tietysti kokko. Mukana menossa mm Juha Tapio, Bass’n Helen, MoG, Maallikkosaarnaajat, The Road, Menorah, Minna & Jussi Pyysalo, Tero Huvi, Päivi Niemi, Juha Heinonen, Ipe Vettenrtanta sekä monet muut lisätietoja www. kangasalanseurakunta. fi/ festarit

NUORTEN EVANKELIUMIJUHLAT HARJAVALLASSA 26 - 29.6.

Eräs kesän suurimmista nuorisofestareista on valtakunnalliset Evankeliumijuhlat. Tänä vuonna Harjavallassa pidettävään tapahtumaan odotetaan noin 2000 osallistujaa. Nuorten ohjelmassa on luvassa tuttuun tapaan laadukasta musiikkia, selkeää raamattuopetusta, keskustelukanavia, jumppahetkiä, jalkapalloa sekä sekä muuta

liikuttavaa liikuntaa. Tämän vuoden spesiaalinumerona on sunnuntain vastaisena yönä vesihiihtostadionilla pidettävät vesifestarit jotka koostuvat hyvästä musiikista, draamasta, yhteydestä sekä tietysti vesihiihdosta. Riemumessu sekä rukousmessu kuuluvat myös ohjelmaan.

Mukana Evankeliumijuhlilla on mm. Juha Tapio Band, Terapia, Sonic, Habakuk, the Road, On C, Dora, Keinosydän, Musti Lähteenmaa & coke, Harri Helenius duo, Kalmisto-projekti, Tuulevi Laakso, Juha Heinonen, Ville Auvinen Tapahtumaan on edelleen VAPAA PÄÄSY. Alueella myös nuorten oma telttapaikka eli makkari matkaan ja Harjavaltaan. Lisätietoja Sleyn nuorisotoimistosta esim www. sley.fi / nuoriso

NUORISOTIIMI KUTSUU! Mikäli et vielä tiedä, mitä mielekästä tekisit kesälomien jälkeen, paikkasi saattaa olla Kansanlähetyksen legendaarisessa nuorisotiimissä. Nuorisotiimi on vuoden prosessi, johon kuuluu korkeatasoista raamattuopetusta, yhteyttä sekä ennen kaikkea monipuolista nuorisotyötä tapahtumien järjestelystä, toimistotyöstä, koulukäynneistä, taideleirien toteuttamisesta aina ulkomaille suuntautuneeseen aktiomatkaan asti. Tule mukaan nuorisotiimiin! Nuorisotiimi antaa hyvät valmiudet vaikka kokopäiväiseen hen-

etsin ystävää Lähetä kirjeenvaihto-ilmoituksesi osoitteella: Etsin ystävää, Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki.

Tai mieluummin: toimitus@nuotta.com Jos käytät nimimerkkiä, liitä ilmoitukseen mukaan nimesi ja osoitteesi.

Jos haluat vastata ilmoitukseen: Laita vastauksesi kuoreen, päälle lyijykynällä vastaanottajan nimimerkki ja se numero, jossa ilmoitus julkaistiin. Liimaa postimerkki valmiiksi ja sujauta vastauskirjeesi isompaan kuoreen ja postita osoitteella: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki.

Nuotta toimittaa kirjeesi eteenpäin.

Hei sinä uskova 20-25 vuotias neitokainen. Sinua etsii 24-vuotias maalla viihtyvä uskova nuorimies, jolle maatalous on sydäntä lähellä. Toivottavasti se on myös sinulle. Pidän musiikista ja luonnossa liikkumisesta. Toivottavasti Jeesus on elämäsi ykkönen. Niin Hän on minullekin.

Jään odottelemaan kirjettäsi.

-MAALAINEN

gelliseen työhön. Lisätietoja hakulomakkeineen saat tietenkin – nuorisotiimistä: seppo.palonen@sekl.fi tai (019) 779 280.

PYHÄT PYSÄKIT 4.-6.7.2003 TURUSSA Kansanlähetyspäivät kutsuu Aurajoen rannalle kesäiseen Turkuun! Luvassa raikas, eri ikäpolvet yhdistävä viikonlopputapahtuma, jossa nuorille on myös omaa ohjelmaa. Pyhät Pysäkit –nimellä kulkeva Kansanlähetyspäivien monipuolinen nuortenohjelma koostuu viidestä pysäkistä.

Pysäkeillä esiintyvät mm.

Bass'n Helen, Juha Tapio Band, Exit ja Syvä Sininen.

Tapahtumassa kuullaan myös Mikko Goes To Heavenia ja Juri Veikkolan vetämää Housebandia.

Elämän tärkeimmän kirjan salaisuuksia raottamassa ovat mm. David Babcock, Jarmo Sormunen ja Kai Lappalainen, Jussi Miettinen ja Seppo Palonen. Lauantai iltana klo 17.00 julkaistaan koko Kansanlähetysliikkeen yhteinen nuorisotyön näky – Nuorten Maailma (Youth World).

Tapahtumaan on vapaa pääsy lauantai-illan megakonserttia lukuun ottamatta. Lisätiedustelut: 02-251 9540 tai 019-779 2250.

?JEESUS -NUORTEN KESÄ 31.7.-3.8.2003

suven suurimmista kristillisistä kesäfestareista kutsuu jälleen maalaiskylään maailman parhaiden juttujen pariin. Luvassa yhdellä päivällä pidentynyt kesäkylä, jossa on luvassa vaikka mitä teeman ?Jeesus -tiimoilla. Ulkomaiset ja kotimaiset bändit, puheet ja opetukset, rosvopaisti-iltamat, Taiteiden Kesän parhaat, lyhytelokuvafestariilta palkintojen jakoineen, Jonah-uutuusfilmi, praise-hetket, ilotulitus, kylämittelöt, raamattubaari, aktiviteetit, beach volley -turnaus, K20speciaali ja café Mönönen...

Kesäkylässä tapahtuu!

Kylävieraina ovat mm.

Benjamin Gate, New Born Soul, levynsä julkaiseva Juha Tapio Band, Kalevi Lehtinen, True Babes of God, Bass´n Helen, Jussi Miettinen, Terapia, The Rain, Matti Kari, Exit, Mikko Goes To Heaven, Ilkka Päiväsaari, Paddington, Leif Nummela, Seppo Juntunen, Kai Lappalainen, Timo Rämä, Jarmo Sormunen, Eero Junkkala, Xaris, Petri Kosonen, Jussi & Minna Pyysalot, Jussi Valkonen, Jim Mills, Olli Vainio...

Lähde kavereiden kanssa telttailemaan tai varaa majoitus yhteismajoituksesta. Festaripaketti sisältää ruoat (kaksi ruokaa päivässä) ja konsertit sekä telttapaikan.

Tarkempia tietoja ja hintoja nuorisotiimi@sekl.fi tai puh. (019) 779 2250.

Nuorten Kesä - yksi Suomen

Etsi ystävää sähköpostilla!

www.nuotta.com osoitteesta löydät palvelun, jolla voit etsiä ystävää sähköpostilla. Kirjoita selaimeesi: www.nuotta.com sitten valitse “Missä olet”. Palvelu on tarkoitettu vain Nuotan tilaajille. Sähköpostilla ystävän etsiminen käy paljon nopeammin, eikä tarvitse odotella lehden ilmestymistä. Tsekkaa ihmeessä!

Nuotan nettisivuilta löytyy Missä olet -palsta, joka on tarkoitettu Nuotan tilaajille. Nuotan “Etsin ystävää” tunnus on “nuotta” ja salasana “rules”.

TAITEIDEN KESÄ – VIELÄ MAHTUU! Jo 150 nuorta on varmistanut paikkansa Kesän tasokkaimmalla kristillisellä taideleirillä. Jo kuudetta vuotta järjestettävässä Taiteiden Kesässä on luvassa historiansa monipuolisemmat workshopit.

Leiri sisältää opetusta erittäin suosituista tanssi-työpajoista aina breakdanceen ja uuteen Trash-taiteeseen asti. Tämä paja toteuttaa leirin aikana mm. suuren graffitin Sakke Matikan ja Ville Löppösen johdolla.

Xaris-leirillä ja jazz/streetworkshopissa sinulle on tarjolla kolme eri tasoryhmää. Näissä suosituissa tanssipajoissa opettajina ovat mm. Dorothee Bretz, Gabriel Bienczycki, Andreas Starr ja Paula Korvajärvi. Breakdancepajassa opettajana on Antti Lahtinen. Leirin muita ulottuvuuksia on mm. urheilu-special, joka sisältää jalkapallo-työpajan lisäksi myös maastopyöräilyn ja skeittailun ystäville harjoituksia isolla rampilla. Bändiworkshopeissa jokainen soittaja saa henkilökohtaista soitonopetusta mm. Olli Heleniukselta ja Sami Aspilta ja lopuksi kootaan bändi, jolla on mahdollista soittaa myös Nuorten Kesä -festareilla. Laulun saloihin sinua tutustuttaa Rasmus Forsman. Lisäksi leirillä on kirjoittamisen paja, jossa runojen ja proosan lisäksi perehdytään journalismin jännittävään maailmaan. Pajassa sinullakin on mahdollisuus tutustua lehden teon eri vaiheisiin käytännön toiminnan kautta. Voit myös kaivaa isän vanhan järjestelmäkameran kaapista tai ostaa tullessasi kiiltävän digikameran ja ikuistaa tunnelmia, luonnonkauneutta ja kavereita valokuvauspajassa, jossa opettajana Freelance valokuvaaja Philippe Gueissaz. Voit perehtyä myös liikkuvaan digi-kuvaan alan ammattilaisen, Ossi Laakson rautaisessa opetuksessa.

Tänä vuonna olemme yhdistäneet tavallisen teatterin, fyysisen teatterin ja miimin työpajat.

Markku Laitisen ja Arto Myllärisen mukana pääset tutustumaan jokaiseen osa-alueeseen, oman tasoryhmäsi mukana. Lisäksi leiriltä löytyy musiikkiteatteri jossa mm. West side Storyssä näytellyt Michael Fajgel opettaa sinulle, miten laulu esitetään ja kuinka lavalle luodaan hahmo.

Eikä tässä vielä kaikki! Leirin yhteiset aamuohjelmat, gaalaillat ja koko Nuorten Kesä –festari kuuluu tähän tuhtiin pakettiin!

Tilaa tarkempi esite tai varaa paikkasi heti, ettet vaan jää ilman tätä kesän huippujuttua! nuorisotiimi@sekl.fi tai puh.

(019) 779 2250

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com w

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:33

Sivu 39

39

uotta

Kaveri hei. Älä leikistä suutu, kyllä me voidaan tilata uudistunut Nuotta sullekin.

Tosi edullisesti vain 34 euroa kestona.

Soita heti 09-2513 9217 (ti-to 9-16) tai netistä www.nuotta.com

m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com

nuotta39 cyan magenta yellow black

uotta

6-7/2003 Nuotta

6.6.2003

13:34

Sivu 40

40

uotta

taidolla. Tuurilla ei ole shakin kanssa miToijalan kupeessa sijaitse- Haasteita, kiitos! tään tekemistä.Vain pelaamalla ja lukevassa sisäoppilaitoksessa opiskelee 40 matemaatti- Matematiikkalinja ei ole kevyt. Lukion malla kehittyy, hän kertoo sesti lahjakasta nuorta. Yk- oppimäärä käydään kahdessa vuodessi heistä on 17-vuotias nak- sa. Oppilaat käyvät läpi pitkän matema- Turva ristissä kilalainen, Kaisa Matomä- tiikan pakolliset kurssit jo yläasteen jälki. Laskento ei kuitenkaan keisenä kesänä. Lisäksi opintosuunni- Kaisa on kasvanut uskovassa perheesole hänen elämässään yk- telmaan sisältyy työharjoittelu. Tiukka sä, ja niinpä uskonasiat ovat tulleet tuopiskelutahti ei ole kuitenkaan tuottanut tuksi jo pienenä. Ripari oli kuitenkin kössijalla.

Tapaamme Kaisan bussipysäkillä keskellä rauhallista peltomaisemaa. Kilometrin kävelyn jälkeen saavumme Päivölän kansanopistolle. Keskellä pihaa seisova korkea kivitalo on matematiikkalinjalaisten tukikohta ja Kaisan asuinpaikka kaksivuotisen lukion ajan.

Astuessamme sisään mielikuva laitosmaisesta, hiljaisesta ja steriilistä sisäoppilaitoksesta rapistuu välittömästi.

Ei tämä vaikuta koululta. Kotoisen sekaisilla käytävillä on tietokoneita ja shakkilautoja. Vastaan kävelee avoimia, ihan tavallisen näköisiä nuoria. Tyttöjen siiven seinälle on ripustettu isoja fysiikan kaavoin koristeltuja julisteita – joku oli kuulemma harjoitellut kokeeseen.

- Matematiikka on kiinnostanut alaasteelta asti, Kaisa kertoo omassa, valoisassa nurkkahuoneessaan. - Kun kuulin tästä paikasta ysiluokalla, tulin tutustumaan ja päätin jäädä.

Kaisa muutti Päivölään kesällä 2001 ja on viihtynyt erittäin hyvin. Kahdessa vuodessa ympärillä olevat ihmiset ovat tulleet tärkeiksi. Kaikkien on täytynyt olla tekemisissä kaikkien kanssa.

- Tää yhteisö on ehdottomasti suurin syy mun viihtymiseeni. Vaikka me ollaan erilaisia, kiinnostuksen kohteet ovat samoja, selittää Kaisa.

Kaisalle vaikeuksia. Hän on opiskellut jo myös muutamia matematiikan korkeakoulukursseja. Kaisa on tyytyväinen oppimaansa.

- Matematiikka on täsmällistä ja kaunista. Kun on pitkään pohtinut jotain ongelmaa ja saa sen ratkaistuksi, on mukava olo, Kaisa sanoo hymyssä suin.

- Päivölässä olen saanut haastavaa ja innostavaa opetusta.

Menestystäkin on matematiikassa ollut. Kaisa voitti tänä vuonna Suomen Akatemian järjestämän Viksutiedekilpailun. Aihe Kaisan tutkielmalla oli melkoinen: ”Kompleksikertoimisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen harpilla ja viivaimella”.

Työssä Kaisa kehitti uuden ratkaisutavan, joka asiantuntijoiden mukaan osoittaa poikkeuksellista luovuutta ja ammattimaista ajattelukykyä. Ei sellaiseen ihan jokainen pysty.

Matematiikan lisäksi on eräs toinenkin älypeli Kaisalle mieleinen – shakki. Nappuloiden siirtoa ja taktikointia on tullut aktiivisesti harrastettua jo kuusi vuotta. Haastavia vastustajia löytyy, sillä moni muukin päivöläläinen on shakin ystävä.

- Parasta shakissa on, että voittaja ratkeaa

Kaisalle eräänlainen käännekohta.

- En ollut ennen tajunnut, kuinka suuri juttu se oikeasti on, että Jeesus kuoli meidän puolesta. Se merkitsee mulle taivaspaikkaa, hän kertoo. – Usko vaikuttaa siihen, mitä suustaan päästää ja

miten elämänsä elää. Vaikka toki omia tekemisiään saa hävetä jatkuvasti.

Päivölässä järjestetään viikottain iltahartaus, jossa halukkaat nuoret saavat yhdessä lukea Raamattua, laulaa ja keskustella. Raamattu ja toisten uskovien läsnäolo ovatkin Kaisalle erittäin merkittäviä, sillä ilman niitä hän saattaisi vieraantua Jumalasta. Lempiraamatunkohdakseen Kaisa mainitsee psalmin 139.

- On hienoa lukea, että Jumala on luonu mut tarkoituksella juuri tällaiseksi kun mä oon, hän sanoo.

Kaisa on tämän kevään abiturientti.

Ensi syksyn suunnitelmissa ovat matematiikan opinnot Turun yliopistossa ja myöhemmin tutkijan ammatti, mutta kaikki on hänelle vielä avointa.

- Tulevaisuus pelottaa, mutta eiköhän Jumala pidä musta huolen, Kaisa sanoo varmasti.

- Taivaan isällä on suunnitelma mua varten ja Hän pitää siitä kiinni.

LOTTA RÄMÖ LOTTA.RAMO@NUOTTA.COM

elokuun Nuotassa • Nautinnot puntarissa. Jumalan lahja vai riippuvuuden airut? • Tangotyttö Anne • .kraka

nuotta40 cyan magenta yellow black

Kaisa laskee Jumalan varaan