Nuotta 6-7 2006

Nuoren seurakunnan sanoma

EK SP TII

Ä M

U U

E D

A T S

R PE VI Ä?

ST

E

Ä L

6–7/06

Sivupersoona

Johnun

i s k a klahjaa Johannes (Johnu) Laaksonen, 15, Kotkasta, on saanut kasvaa uskovassa kodissa. Kylkiäiseksi Jumala on antanut hänelle lahjakkuutta jalkapalloon. Ei ole siis ihme, että Johnu uskoo Jumalaan ja pyrkii maajoukkueeseen.

Mitä kesäsuunnitelmia sinulla on?

– No meillä on aika paljon pelejä, eli varmasti pelailen paljon fudista. Varmaan vähän kyläillään. Ehkä menen isoseksi lastenleireille, en ole ihan varma vielä. Kyllä peleiltä varmaan jää vapaita viikonloppuja sitä varten.

Kerropa vähän näistä jalkapallokuvioistasi.

– Mä pelaan FC KooTeePeen B-junnuissa ja olen KooTeePeen nuorten pelaajien akatemiassa. Mulla on viikossa viidestä seitsemään kertaa harjoitukset. Sitten olen ollut piirijoukkueen ja alueellisen maajouk-

kueen leireillä, ja niiden lisäksi kolmella maajoukkueleirillä. Ihan hyvin on mennyt niillä.

Mitä paikkaa pelaat?

– Keskikenttää, rooli siellä riippuu vähän pelistä.

Kävit viime kesänä riparin.

Millainen kokemus se oli?

Haittasiko se jalkapallokesää?

– Se oli ihan hyvä kokemus, oli hyviä tunteja ja tutustuin uusiin ihmisiin.

Mä olen uskovasta kodista, ja siellä olen saanut kasvaa uskoon. Riparin takia multa jäi väliin Pohjola cup, ja

Nuoren seurakunnan sanoma

4 Päähaastattelu: Mari löysi Jeesuksen Alfa-kurssilla 6 Raamattuopetus Mitä jos lähtisit raamattukouluun ja panostaisit tulevaisuuteesi?

7 Etiopialaisilla on paljon asiaa Jumalalle!

8 Fudiksen MM-kisat tulee!

Tsekkaa kristityt supertähdet!

9 Kickoff2006-fudisaktio!

9 Mitä naiivi Suomi-tyttö tekee narkkareiden ja huorien parissa?

10 Liikunta ja rukous – mainio työpari!

Lähde rukouskävelylle Nuotan messiin.

11 Nuotan kesäpelit Ratkaiset tämänkertaiset tiukat tehtävät.

2

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

12 Palaute: LISÄÄ GOSPELIA NUOTTAAN! Saamanne pitää: Nuotassa on jatkossa yhä enemmän gospelmusiikista kertovia juttuja. Uuden sarjan aloittavat

rytmiryhmäläiset Olli ja Antti.

13 På svenska. Auts.

Millaista on olla supisuomalaisena ruotsinkielisessä kansanpistossa?

13 Lähde Englantiin! Ilmaiseksi!

Lue lisää! Mission is Possible!

14 Räp ja hip hop!

Kuukauden seurakuntalainen sen tietää!

15 Biitsi ja aurinko, vaan miten voi sun ihosi? Lue lääkärin vinkit.

Tsekkaa lisäksi parhaat herkut kesän herkuttelijoille.

16 Maalaisetko juntteja?

No ei todellakaan! Tsekkaa Sammon stoori!

17 Kasvissyönti on pelleä?

Päivitä käsityksesi!

18 Aarrekartta on jo!

Lähde Suomen kesään aarteenmetsästykseen! Nyt.

20 Nuotta-juliste Ota irti ja ripusta seinälle. Kuvaaja: Johanna Hakkari

22 Ota hyvä asento ja nauti. Nuotan kesänovelli vie sinut pintaa syvemmälle.

24 Helvettiin? No way!

Tsekkaa tiekartta, jolla olet matkalla taivaaseen!

25 Kuumottaako elokuva-ala?

Asuuko sisälläsi pieni Pölönen tai Kaurismäki?

Tee lyhytelokuva. Ohjeet tarjoaa Nuotta.

Pääkirjoitus

Mikä colahti?

 Hengelliset kesäjuhlat  Lämpö ja yötön yö  ”Sen tietyn” hymy mulle

Mikä culahti?

 Sairaat kirkonpolttajat  Sekopäät huumeiden kanssa  Suomalaisten ahneus ja haluttomuus auttaa

sitä oli seuraamassa maajoukkuevalmentajia, että kyllä se vähän haittasi.

Harmittiko se jälkikäteen?

– No joo, kyllä se vähän harmitti, etten päässyt sinne. Mutta ei voi mitään, ripari oli kuitenkin tärkeämpi.

– Harjoittelukin tekee tosi paljon, ei se lahjakkuus kuitenkaan pitkälle riitä.

Mistä lahjakkuus tulee?

– Kyllä se Jumalalta tulee. Se on Jumalan lahja.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on jalkapallon suhteen elämässä?

Veikkausliigaan? Maajoukkueeseen? Ulkomaille?

– Veikkausliigaan ja maajoukkueeseen. Haluaisin pelata ammatikseni.

Se onnistuu Veikkausliigassa, mutta ulkomailla on tietysti paremmat palkat, joten aina parempi, jos sinne pääsee.

Sitä lahjaa ei ole kaikilla.

– No joo, oon miettinyt kyllä sitä.

Oon tosi kiitollinen Jumalalle siitä.

Onko sinulla realistiset mahdollisuudet Veikkausliigaan?

– On mulla aika hyvät mahdollisuudet. Ehkä 2–3 vuoden päästä voisin päästä KooTeePeen joukkuerinkiin.

Loppuun veikkaus: Mikä maa voittaa mestaruuden kesän jalkapallon MM-kisoissa?

– Brasilia.

Onko jalkapallojoukkue helppo paikka olla uskovainen?

– Välillä kyllä tulee sellaisia juttuja, mutta meillä on ihan hyvä joukkue, eikä ne kiusaa tai mitään. Kyllä ne ymmärtää.

Oletko hyvä jalkapalloilija siksi, että olet lahjakas, vai siksi, että olet harjoitellut ankarasti?

Johannes Koskenniemi johannes.koskenniemi@nuotta.com Kuvat Johnun arkistot

Lordille se mikä Lordille kuuluu Töllöttimen ääressä jännäämässä Euroviisuja. Olisin istunut siinä vaikka Suomea olisi edustanut Tomi Metsäketo, bass’n Helen tai Katri Helena. Lordin voitto oli minulle etenkin Suomen voitto siinä missä suomalaisen mäkihyppääjän mestaruus tai Kimi Räikkösen gp-osakilpailuvoitto. Hyvä Suomi!

Luulen myös, että monet kauppatorille euroviisuvoittoa juhlimaan tulleista suomalaisista tulivat paikalle ennen muuta tilanteen ainutlaatuisuuden takia, ja vasta toissijaisesti Lordia fanittamaan.

Euroviisukappaleita samoin kuin muuta ”taidetta” voi tarkastella kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin voi arvioida esityksen taiteellista tasoa.

Esityksen arvopohja voi olla kuinka surkea tahansa, mutta se ei silti riistä sen mahdollista taiteellista laatua. Jumala on antanut ihmisille luovuuden ja taiteellisuuden lahjoja maailmankatsomuksesta riippumatta.

Mitä Lordin taiteellisiin ansioihin tulee, bändi onnistui hyvin siinä mihin se pyrki. Tuskin kukaan jäi kylmäksi katsoessaan ihon kananlihalle nostanutta esitystä. Kappale pysäytti.

Bändi oli perusteellinen niin soittamisessa, pukeutumisessa kuin pyrotekniikan käyttämisessä.

Hyvin tekeminen on hienoa, siihen kannattaa pyrkiä. Ei meidän tietenkään tarvitse innostua monsterinaamioista. Innostutaan jostain kauniimmasta.

OLIN SIELLÄ MINÄKIN.

Useimmat viisut sortuivat tylsiin kliseisiin. Lordi

ENTÄ ESITYKSEN SISÄLTÖ?

ei. Tuskin bändi olisikaan voittanut, jos se olisi laulanut rahasta, urheilusta, politiikasta tai rakkaudesta.

Lordin piisi käsitteli enkeleitä, demoneja, uskovaisia ja pelastusta. Lordi siveli valtavassa hengellisessä tyhjiössä elävien eurooppalaisten sisimmän kaipuuta. Vaikka Lordilla ei ollut tarjota tyhjiöön täytettä, se ehkä herätteli sitä etsimään. Parhaimmillaan piisi houkuttelee pohtimaan hengellisiä teemoja, Jumalaa, jopa pelastusta. Tai sitten ei.

PAAVALI VIERAILI muinaisessa Ateenassa (Apt : 6–34), kaupunki oli henkiseltä ilmapiiriltään varmaan melko samanlainen kuin Euroviisuja isännöidessään. Kaupungilla Paavali katseli pyhiä paikkoja ja epäjumalien alttareita. Eräs niistä oli nimetty tuntemattomalle jumalalle.

Kun Paavali sai mahdollisuuden puhua julkisesti ateenalaisille, hän käytti tuntemattoman jumalan alttaria siltana evankeliumin julistamiselle. Hän kertoi siitä, kuka tuo ateenalaisille tuntematon Jumala oikein oli: Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Paavalin toimintamallia kannattaa soveltaa tämänkin päivän Euroopassa.

Nyt saa kertoa, että Jeesus on meidän todellinen Lordi, muuttumaton kallio, joka pelastaa. Halleluja!

KUN

PS. Kaikille Nuotan lukijoille mielettömän mahtavaa kesää. Nautitaan täysin siemauksin mansikoista, jalkapallosta ja kesästä. Kesäjuhlilla nähdään!

26 Mission on nyt!

Lähetystyösettiä olan takaa. Lue ja lähde!

28 Rohkea elämä? Mitä se voisi olla?

30 Järkkää kesän päräyttävimmät bileet.

Ohjeet Bible Partyjen järkkäämiseen.

31 Limsat on tosi ”last season”. Tsekkaa trendikkäimmät juomat Nuotan kesäjuomatestissä.

32 Nuorten Kesä, Lähetyskonffa vai Taiteiden Kesä?

Valitse kaikki ja nähdään Ryttylässä.

35 Kun bob k soi autostereossa, olet muutakin kuin peruspopittaja.

36 Uutiset, levyarvostelu ja kolumni 37 Da Vinci -koodi puhuttaa.

Katso mistä siinä on oikeasti kysymys.

40 ”Skeittaus ei sovi tytöille!”

Aijaa. Sini näyttää rennon Ollien niksit.

Päätoimittaja

Jussi Miettinen

jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 6–7/2006

3

Mari Moilanen, 26, tunsi riparista lähtien sisällään poltteen etsiä Jumalaa. Vastauksia ei kuitenkaan löytynyt, ja olo jäi tyhjäksi. Yksi puhelinsoitto sai liikkeelle tapahtumaketjun, jonka seurauksena Mari sai polvistua Jeesuksen eteen lontoolaisessa seurakunnassa. Samalla Jumala sanoi antavansa Marille tehtävän, jota hän nyt toteuttaa.

M

arille oli koko lukioajan selvä, että ylioppilaslakin napattuaan hän lähtisi ulkomaille.

– Kävin abivuoteni syksyllä reissulla Lontoossa ja ihastuin brittimeininkiin.

Aloin ottaa selvää mahdollisuuksista tehdä töitä Lontoossa.

Työvoimatoimiston opuksesta Mari löysi firman, joka tarjosi mahdollisuuden työskennellä ja asua Isossa-Britanniassa.

Työpaikkana olisi hotelli ja pestinä tarjoilija.

– Hotelli sijaitsi Heathrown lentokentän lähellä. Kooltaan hotelli oli järjettömän iso. Enkä minä ollut ikinä tarjoillut.

Mari kuitenkin pakkasi kapsäkkinsä ja suuntasi kohti Lontoon miljoonakaupunkia. Lähtöaika kotoa oli aamuyöllä kello kolme. Seuraavana aamuna edessä oli tiukkaa infopakettia.

– Sen jälkeen mulle sanottiin, että kahden tunnin päästä on sitten työhaastattelu. Ja että kannattais vaihtaa vaatteita sitä varten, Mari nauraa.

Hiljalleen työ alkoi sujua eri kansallisuuksien kirjossa: yhteensä työporukassa oli edustettuna noin 20 kansalaisuutta.

Asiakkaiden tilaamat viinipullotkin alkoivat kymmenen murtuneen korkin ja baarimikon opastuksen jälkeen avautua ilman häpeän punaa.

Salaperäiset sanat – Välivuosi on hyvä tapa itsenäistyä ja oli omalla kohdallani hyvin antoisaa ja upeaa aikaa.

Lähtemiseen liittyvät myös tietyt riskit.

Siksi onkin hyvä jo kotona miettiä, miten niiltä voi välttyä.

– Monet nuoret tulevat ulkomaille bilettämään, mihin liittyy aineiden käyttöä

T Y N Y S EK LÖYDETTI IN

LONTOOSSA

4

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

Whatta? ja muita lieveilmiöitä. Tällaisessa tilanteessa menee helposti porukan mukana ja luisuu tiedostamattaan kauemmaksi Jumalasta. Siksi kannattaa päättää jo ennen lähtöä, että menee mukaan uskovien yhteyteen.

– Sama pätee opiskelujen aloittamisessa: jos ei määrätietoisesti etsiydy seurakuntayhteyteen, ajautuu helposti poispäin Jumalasta.

Mari neuvoo penkomaan nettiä, josta varmasti saa selville paikallisia seurakuntia ja järjestöjä.

– Itse soitin ennen lähtöäni Opiskelijaja koululaislähetyksen toimistoon. Sieltä oli työntekijä lomalla, mutta jätin kuitenkin numeroni. Jonkin ajan kuluttua, kun olin unohtanut jo koko seurakunta-asian, sain puhelinsoiton Lontooseen. Lomalta palannut työntekijä kertoi selvittäneensä mulle lähialueen seurakunnat. Olin todella vaikuttunut, että hän oli ottanut sen asiakseen.

Puhelimen päässä ollut mies lausui Marille salaperäiset sanat: ”Puolen vuoden aikana voi tapahtua paljon.”

MIKÄ ON ALFA?

Kurjuuden arkkitehti

Monet seurakunnat ja järjestöt järjestävät Alfa-kursseja useilla paikkakunnilla. Käy seurakuntasi nettisivuilla ja seuraa ilmoittelua paikallislehdissä.

Vielä lähtiessään Englantiin Mari ei ymmärtänyt mistä uskossa oli kyse, eikä tajunnut kuka Jeesus on. Uskonasiat olivat poltelleet jo kauan sisällä, mutta niistä ei tuntunut saavan otetta.

– Uskoin kyllä Jumalaan, mutta en tiennyt, mitä ajattelisin Jeesuksesta. Olin abikeväänä istunut joka sunnuntaina kirkossa löytääkseni vastauksia. Siellä katselin usein alttaritaulua. Koska en ymmärtänyt, mikä merkitys on ristillä, kuva tuntui hämmentävältä.

Mari tunsi istuvansa kahdella eri tuolilla, ja tämä ristiriita aiheutti tyhjän olon.

– Hengailin riparin jälkeen seurakunnan kuvioissa, koska kiinnostukseni oli herännyt. Toisaalta halusin olla mukana juomassa puistossa pussikaljaa. En tuntenut ketään uskovaista, enkä tiennyt kenen kanssa olisin mennyt juttelemaan.

– Kalevi Lehtinen on kuvannut osuvasti ihmistä, joka yrittää kulkea kahta tietä:

”Sanoin seurakunnan nuortenillassa mielessäni Jumalalle, että tässä on mun koko elämäni, tee sillä mitä tahdot.” hän on oman kurjuutensa arkkitehti. Pyhä Henki ei anna iloa maailmasta eikä maailma anna iloa yhteydestä Jumalaan.

Lukioaikoina Mari yritti omin voimin parantaa itseään ja tehdä itsessään pintasiivousta.

– Lopetin kiroilun ja yritin muuttaa itsessäni kaikkia pieniä vikoja. Oli kuitenkin raskasta tajuta, etten osannut rakastaa lähimmäistäni. En löytänyt rakkautta itsestäni. En silloin ymmärtänyt, että Jumala on armahtanut minut ensin.

Oivalluksia ja kyyneleitä Polte sisällä ei loppunut Englannissakaan. Mari meni Lontoossa seurakuntaan

Alfa on kymmenen viikkoa kestävä kurssi, jossa pohditaan, mitä kristillinen usko oikein on.

MITÄ ALFA–RYHMÄSSÄ TEHDÄÄN?

Alfa-illat alkavat yhteisellä aterialla, jonka jälkeen on opetus illan teemasta. Opetuksesta keskustellaan lopuksi ryhmissä.

TEEMOJA, JOITA KURSSILLA KÄYDÄÄN LÄPI:

• Miksi Jeesus kuoli?

• Miksi ja miten lukisin Raamattua?

• Miten Jumala johdattaa meitä?

• Miksi ja miten kertoisin toisille?

• Mitä Pyhä Henki tekee?

• Miten käyttäisin loppuelämäni hyvin?

MITEN VOIN MENNÄ MUKAAN ALFAAN?

MYÖS NÄILTÄ SIVUILTA SAAT TIETOA ALFASTA: www.sekl.fi www.svk.fi www.kansanraamattuseura.fi www.alphacourse.org TULOSSA

www.alfakurssi.fi

nimeltä Holy Trinity Hounslow, josta hän oli kuullut puhelun yhteydessä. Marissa oli aina asunut pieni maailmanparantaja, ja hän menikin aluksi mukaan vapaaehtoistyöhön katulapsien pariin. Sitten seurakunnan pastori kutsui hänet Alfaryhmään.

– Alfa-kurssilla kävimme läpi uskon perusasioita. Kurssi oli täynnä vuorovaikutusta, prosessointia ja uutta tietoa.

Sain kuulla siitä, kuka Jeesus on. Elikö hän todella maan päällä? Onko Jeesuksesta historiallisia todisteita? Hiljalleen aloin ymmärtää, mistä Jeesuksessa on kyse, ja risti alkoi kirkastua mulle. Tajusin, että Raamattuun voi luottaa, se ei olekaan mytologiaa. Jeesus todella on, kuka Hän Raamatussa sanoo olevansa.

Mari pohdiskeli ja puntaroi syksyn aikana kuumeisesti kaikkea sitä, mitä hän kurssin aikana sai tietää. Vuosien etsintä ja sisäinen

polttelu saivat Marin rukoilemaan.

– Sanoin seurakunnan nuortenillassa mielessäni Jumalalle, että tässä on mun koko elämäni, tee sillä mitä tahdot. Vieressäni seisoi nuorisopastori ja hän sanoi heti rukoukseni jälkeen: ”I will give you a ministry.” Sain vahvan kokemuksen siitä, että nuo sanat oli tarkoitettu mulle. Menin polvilleni lattialle ja itkin. Sain sisälleni hyvän, levollisen olon ja rauhan.

Puolen vuoden aikana todella tapahtui paljon, niin kuin Marille oli enteellisesti sanottu. Itse asiassa aika Lontoossa muutti koko hänen elämänsä suunnan.

Jeesus kirkastui hänelle, ja se mullisti kaiken.

Kurssilaisesta koordinaattoriksi Myös lontoolaisessa seurakunnassa lausutut sanat kävivät toteen: Jumala antoi Marille tehtävän. Monien vaiheiden kautta Mari päätyi itse koordinoimaan Kansanlähetyksen Alfa-kursseja. Työhön kuuluu verkostojen luomista, koulutusten järjestämistä uusille Alfa-kurssien vetäjille ja toiminnan kehittämistä. Mari kävi itse päivittämässä tietojaan Lontoossa Alfa-kurssien syntysijoilla. Samalla reissulla hän tapasi oman kurssinsa vetäjän.

– Kiitin häntä uskollisuudesta, hän osoitti pitäessään kurssin. Mä olin nimittäin kurssilaisista ainut, joka ei kuulunut Alfa-tiimiin. Koko kurssia ei siis olisi järjestetty ilman mun mukanaoloa. Yhden ihmisen takia tehty työ osoittaa mun mielestä todellista uskollisuutta Jumalalle.

Marin päätyö, teologian opiskeleminen Helsingin yliopistossa, on pian päätöksessä. Akateemisessa maailmassa kaikki pyritään selittämään, ja siksi Mari on pitänyt tärkeänä yhteyttä muihin uskoviin.

– Ennen ajattelin, että usko on paperin makuista teoriaa. Uskossa on kuitenkin kyse suhteesta elävään persoonaan, ja yhteys Jumalaan hoitaa ihmistä.

– En halua erottaa elämästäni hengellistä sektoria, vaan elää Jumalan kanssa joka hetki. Jumala on kiinnostunut meidän arjesta. Rukous ei ole rituaali eikä mantra, vaan sillä on muutoksia tekevä voima.

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com Kuvat Jari Paukkunen ja Paolo Oliveira Santos

Nuotta 6–7/2006

5

Kiveen kirjoitetut

Muutama väite raamatunopiskelun puolesta – arvioi itse.

Veitsi viidakossa Onko Raamattu mielenkiintoinen kokoelma seemiläisiä uskonnollisia tekstejä?

On. Onko se muuta?

On. Se on ainoa luotettava miekka erilaisten vaikuttajien läpipääsemättömässä viidakossa. Ristiriitaiset väitteet versovat mediassa kuin trooppinen aluskasvillisuus, mainosliaanien sekamelska estää näkemästä selvästi.

Viidakkoveistä totisesti tarvitaan, mutta sen käyttäminen on välillä vaikeaa.

Miksi? Siksi, että Raamattua lainataan ja käytetään usein toisilleen aivan vastakkaisten asioiden puolustamiseen. No eikö tämä kerro siitä, että itse Raamattu on ristiriitainen? Mistä voin tietää, kuka käyttää sitä oikein?

Istumalihasta tarvitaan Onnellinen se, jolla on hyvä raamattuopettaja. Mutta vielä onnellisempi on se, jolla on itsellään hyvä käsitys Raamatun sisällöstä. Vain Raamattua tuntemalla voi arvioida, vetoaako joku siihen niin, että hän tekee oikeutta Raamatun kokonaisuudelle ja sen hengelle.

Hartauskirjat voivat olla hyviä ja uskon sankareiden elämäkerrat innostavia, mutta mikään ei korvaa vaivannäköä raa’an Raamatun äärellä. Kyllähän se istuma-

6

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

Tiesitkö, että aivoistasi taistellaan? Sadat saalistajat käyvät media- ja mainossotaa saadakseen ärsykkeensä analysoitavaksi aivokuorellesi. Mainokset ja kaupallinen media tahtovat rahasi ja aikasi. Ideologiset ja uskonnolliset piirit yrittävät vaikuttaa maailmankatsomukseesi ja arvoihisi. Niin kuin vaikkapa tämä lehti.

Juuri nyt luet kirjoitusta, jossa yritetään vaikuttaa ajankäyttöösi ja käsityksiisi kristinuskon pyhästä kirjasta.

Siksi moni saa raamatunopiskelun palihasta kysyy, kun aloittaa patriarkoista, ruremmin vauhtiin, jos apuna on koulu, peaa piirtämään Israelin heimoja kartalle kurssi tai muita ihmisiä. ja asettelee profeetat aikajanalle. Mutta Mitäpä jos siirtäisit se kannattaa. Vähitellen opiskelun aloittamista huomaa, että Raamatun kirjat ovat kaunis kokoRaamatun kaikki vuodella tai puolella ja ensin raamattunaisuus: ne keskustelekirjat puhuvat sinulle kävisit vat keskenään, niissä on koulua? Jos irrottautuhuikea yhteinen juoni. minen ei onnistu, netishämmästyttävän tä löytyy verkkoraamatEikä se ole pölyistä hishenkilökohtaisesti tukoulu, ja viikonloppuitoriaa! Raamatun kaikki kirjat puhuvat sinulle sin järjestetään erilaisia ja yhtäpitävästi. raamattukursseja. Radio hämmästyttävän henkiDeissä voi kuunnella hylökohtaisesti ja yhtäpitävästi oman elämäsi isoista ja pienistä vää raamattuopetusta joka ilta yhdeksälasioista. Sanalla sanoen: tulet siunatuksi! tä. Löytyisikö jostakin raamattupiiri, jossa oltaisiin innokkaasti tekstin kimpussa?

Porukassa onnistuu Jos ei löydy, perusta itse! Piireille sopivia Tiedetään: elämä on kiireistä, mikkikirjoja, kasetteja ja videoita löytyy mohiirikellon kädet viuhuvat vauhdilla. neen makuun.

Kuka nyhjäisee tyhjästä Mitä ruoka on ruumiille, sitä Sana on ihmisen hengelle. Raamattu ei vain kuvaa ihmisen uskoa, se synnyttää sen. Raamattu ei ole vain historiaa, vaan se luo sitä. Sen kansien väliin talletettu pelastushistoria on juuri nyt vaikuttavaa, pelastavaa puhuttelua koko maailmalle.

Jos Jumala ottaisi Sanansa pois, vajoaisimme jäätävään pimeyteen. Mutta kun hän sanoo sanan, tyhjään tulee täyteys. Epäjärjestykseen järjestys. Rauhattomuuteen rauhaa. Kaikki, mitä Jumala on sanonut, on sanottu siksi, että ihminen voisi tulla kaukaa lähelle, että rikkimenneet voitaisiin korjata. Siksi Sana – Jeesus – tuli lihaksi, ihmiseksi. Jeesus on Sana, jonka maailmaan tulo oli Jumalan puhetta ja joka tuli puhuakseen meille Jumalan sanoja.

Ihmisen kokemus Jumalasta vaihtelee, mutta Jumalan sana ei vaihtele. Se kertoo luotettavan totuuden Jumalasta, ihmisestä ja pelastuksesta.

Kun ihminen sanoo jotakin, hän kuvailee ja tavoittelee. Kun Jumala sanoo jotakin, hän luo uutta todellisuutta. Aina sinun parhaaksesi.

Danielle Miettinen Kuva Justyna Furmanczyk

Mission Possible

Etiopialaisilla on paljon asiaa Jumalalle

E T I O P I A Addis Abeba

Dim Alemseyed Mossen kuuluu Etiopian ortodoksiseen eli niin sanottuun koptilaiseen kirkkoon.

Hän ajattelee, että usko auttaa kansaa kestämään köyhyyttä ja kaikkia sen mukanaan tuomia ongelmia.

– Oletko protestantti, katolilainen vai muslimi?

Etiopiassa tämä kysymys on yhtä luonteva kuin nimen kysyminen ulkomaalaiselta. Uskonto on köyhyydestä, kuivuudesta ja poliittisista levottomuuksista kärsivälle kansalle tärkeä. Toisin kuin monessa muussa Afrikan maassa, Etiopiassa eri uskontojen rinnakkaiselo on kuitenkin ollut varsin sopuisaa.

Paasto kahdesti viikossa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa eri uskontokuntien kirkkoja ja rukoushuoneita on kaikkialla. Etiopian ortodoksit näkyvät eniten, sillä heillä on näyttävimmät kirkot ja ortodokseilla on tapana pysähtyä rukoilemaan vaikka keskellä katua. Taksikuskeillakaan ei tunnu olevan niin kiire, etteivätkö he kirkon ohi huristaessaan ehtisi tehdä ristinmerkkiä. Sinivalkoisten Lada-taksien peruutuspeileissä roikkuvat ikonit ja monessa autossa on tarroja, jotka julistavat ”Jesus loves you”.

Ortodoksikirkon pihalla Addis Abeban keskustassa käy jatkuva kuhina. Munkit ja papit kävelevät mietteliäänä ympäri kirkkoa, kaupunkilaiset tulevat kirkkomaalle

hiljentymään ja rukoilemaan. Portin vieressä istuu joukko kerjäläisiä, jotka katsovat anovasti ja ojentavat kätensä kohti jokaista ohikulkijaa.

Dim Alemseyed Mossenille ortodoksikirkko on tärkeä paikka. Hän on 27-vuotias biologian opiskelija, joka pitää raamattukoulua lapsille sunnuntaisin.

Usko näkyy nuoren miehen käytöksessä, elämänarvoissa, rukoilemisena ja lukuisien ortodoksisten juhlapyhien viettona. Etiopian ortodoksien elämään kuuluu myös paastopäivä kahdesti viikossa ja paastonaika ennen pääsiäistä. Silloin Etiopian ortodoksit eivät käytä lihaa, kalaa tai maitotuotteita. Kaikki nuoret eivät enää noudata paastoperinnettä orjallisesti, mutta enemmistö tekee yhä niin.

Köyhät hakevat kirkosta apua

Etiopian pääkaupung issa on paljon eri usk ontokuntien kirkkoja ja mo skeijoita. Eniten huom iota herättävät suuret ort odoksikirkot, joiden pih amaalla on aina paljon ihmisiä rukoilemassa.

Dim Alemseyed Mossenin mukaan enemmistö etiopialaisnuorista on varsin uskonnollisia. Maallistumista on kuitenkin havaittavissa etenkin pääkaupunkiseudulla.

Mossen kiittelee etiopialaisten lujaa yhteishenkeä ja sitä, etteivät eri uskontokunnat riitele maassa keskenään.

Tämä taas johtuu hänen mukaansa siitä, että Etiopialla

on pitkä, yhtenäinen historia – maa ei koskaan ole kuulunut siirtomaavalloille.

Dim Alemseyed Mossen ei ole huolissaan oman kirkkonsa tulevaisuudesta, vaikka protestanttien määrä Etiopiassa kasvaakin hurjalla tahdilla. Hänellä on oma arvionsa myös siitä, miksi pro-

la asuva etiopialaisnainen. Hänellä on kahdeksan lasta, eikä hän osaa lukea tai kirjoittaa. Hän ei tiedä tarkkaa ikäänsä, mutta arvioi olevansa noin 40-vuotias.

Madhanit Tunsisan päivä on täynnä työtä, sillä hän tekee lähes kaikki kotityöt.

Aviomiehen vastuulla ovat kaikki talon ulkopuolella tehtävät työt, peltotyöt ja karjasta huolehtiminen. Voimaa raskaaseen arkeen Tunsisa saa uskonnosta. Tunsisa syntyi ortodoksiperheeseen, mutta kääntyi kahdeksan vuotta sitten protestantiksi kuten aviomiehensäkin.

– Aikaisemmin elämäni tuntui ongelmallisemmalta. Kun käännyin protestantiksi, tuntui siltä kuin Jumala olisi kuullut ääneni ja alkanut auttaa.

Naimisiin vain samankaltaisen kanssa Uskonto näkyy Madhanit Tunsisan arjessa siten, että hän rukoilee paljon, auttaa joskus kirkolla esimerkiksi siivoamalla ja tekee hyviä tekoja. Uskoaan hän tahtoo välittää myös viidelle tyttärelleen ja kolmelle pojalleen.

Tunsisan kotikylässä Abellalidassa suurin osa asukkaista on protestantteja.

Tunsisan mukaan uskonnolliset erot eivät aiheuta ongelmia hänen kotiseudullaan. Naimisiin mennään kuitenkin lähes poikkeuksetta samaan uskontokuntaan kuuluvan kanssa.

– Muslimiko menisi naimisiin kristityn

ntiksi. doksista protesta vuotta sitten orto n sa ek hd ka si. i äk ty kään läheisemm Madhanit Tunsisa malaan on tullut jälkeen suhde Ju n se tä et e, ke ko Hän testantteja on päivä päivältä enemmän.

– Maalaiskylissä protestanttiset kirkot jakavat paljon ruoka- ja vaateapua köyhille. Tämä vetää ihmisiä puoleensa.

Perheenäiti jakaa huolensa Jumalan kanssa Etiopian maaseudulla savimajat ovat yhä yleisiä. Ihmiset elävät tiiviisti omissa yhteisöissään, eikä tieto muusta maailmasta kantaudu helposti kyliin saakka. Jokaisessa kylässä tuntuu kuitenkin olevan varsin komea pieni kirkko tai moskeija, joillakin seuduilla molemmat.

Madhanit Tunsisa on tavallinen maal-

kanssa tai ortodoksi protestantin? Ei, sellaiset avioliitot ovat lähes mahdottomia.

Ongelmia tulee viimeistään lasten kasvatuksessa, Tunsisa toteaa.

Uskontokunnan vaihtaminen puolestaan ei ole tavatonta. Sellaista päätöstä täytyy kuitenkin harkita pitkään, sillä muulle perheelle se voi olla järkytys.

– Luulen, että moni täällä valitsee sen uskonnon, josta hyötyy jollain tavalla.

Kristilliselle lähetystyölle riittää Etiopiassa haasteita.

Hanna Antila Addis Abeba

Nuotta 6–7/2006

7

Mission Possible Jalkapallokesä 2006 kulminoituu Saksassa pidettäviin maailmanmestaruuskisoihin. Neljä vuotta sitten Brasilian mestarijoukkue osoitti, että jalkapallokenttä voi olla erinomainen paikka myös evankeliumin levittämiseen. Nuotta katsasti tämän hetken kovimmat kristityt futaajat. Seuraavassa muutama silmälläpidettävä nimi neljästä maailman suurimmasta jalkapalloliigasta.

taistoon. Sitä vastoin Kanariansaarilta kotoisin olevan Valeronin haaveet Espanjan riveissä pelaamisesta katkesivat tammikuussa.

Edmílson (FC Barcelona) Barcelonan huippupuolustaja José Gomes Edmílson Moraes oli Lucion ja Kakán apuna voittamassa Brasilialle maailmanmestaruutta jo vuoden 2002 kisoissa.

Espanjan liigan ykkösjoukkueessa hän voitti mestaruuden viime vuonna. Kakán tavoin myös Edmílsonilla on maalin jälkeen tapana katsoa ylöspäin ja kiittää onnistumisestaan Jumalaa. Hän toteaa, että jalkapallossa maailmanmestaruuden tulevat voittamaan aina uudet pelaajat. Maailman todellinen mestari on kuitenkin Jeesus, joka on voittanut itse kuoleman.

Valeron (RC Deportivo)

Jalkapallon kristityt supertähdet Saksan historian ylivoimaisesti menestyksekkäimmässä jalkapalloseurassa pelaa kaksi kovakuntoista brassia, jotka molemmat tullaan näkemään tänä vuonna MM-kisoissa.

tyksekkäimmässä seurassa Bayern Münchenissä. Bayernin riveissä hän voitti viime vuonna Saksan mestaruuden. Mikä sitten on miehen menestyksen salaisuus? Seuran nettisivuilla Lucio ilmoittaa motokseen luottamuksen Jumalaan. Hänen mukaansa ihmisellä, jolla on Jeesus, on jo kaikki.

Lucio (FC Bayern München)

Zé Roberto (FC Bayern München)

Arviolta 1,5 miljardia katsojaa ympäri maailman seurasi suorassa lähetyksessä edellisten jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelua, jossa Brasilia upotti Saksan luvuin 2– 0. Finaalin päätteeksi voittajajoukkueen pelaajat paljastivat pelipaitojensa alta valkoiset t-paidat, joihin oli eri kielillä kirjoitettu teksti Jeesus rakastaa sinua.

Yksi näistä pelaajista oli Lucimar da Silva Ferreira. Nyt Lucio pelaa pakkina Saksan Bundesliigan kaikkien aikojen menes-

Zé Roberto on voittanut mestaruuksia paitsi Bayernin, myös Espanjan Real Madridin riveissä. Koko nimeltään Jose Roberto da Silva Junior kertoo joukkueensa kotisivuilla saavansa voimansa Jeesukselta.

Keskikentän tunnollinen ahertaja syntyi Brasilian suurimmassa kaupungissa São Paulossa. Roberton ollessa vielä pieni hänen isänsä jätti köyhän suurperheen. Lapsilla ei ollut varaa kenkiin, joten Robertokin pelasi jalkapalloa aluksi avojaloin. Eräänä päivänä seuratessaan kristillistä televisiolähetystä perheen äiti tuli uskoon.

Nähdessään muutoksen äidissään poikakin halusi pian antaa elämänsä Jeesukselle. Jumalasta hän sai isän, joka ei hylkää. Zé Roberto kertoo säästyneensä paljolta sen ansiosta, että tuli uskoon ennen kuin kirjoitti ensimmäisen maailmanluokan sopimuksensa.

Saksan Bundesliiga

Italian Serie A Italian pääsarjan Serie A:n vauraimmassa joukkueessa AC Milanissa pelaa tällä hetkellä peräti viisi Brasilian kansalaista.

Kahdesta tässä esitellystä jälkimmäinen nähdään tänä vuonna Lucion ja Zé Roberton rinnalla Brasilian maajoukkueessa.

8

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

Serginho (AC Milan) Sergio Claudio dos Santos eli Serginho on Zé Roberton tavoin kotoisin köyhistä oloista. Hän kertoo käyttäneensä vaatimattomat ansionsa jo 13-vuotiaana kokaiiniin ja muihin huumeisiin. Rahaa ei jäänyt aina edes ruokaan. Kerran Serginho sai ottelussa päähänsä tavallista vakavamman tällin. Päästyään sairaalasta hänen vaimonsa, joka oli aiemmin ollut mukana hengellisissä piireissä, kehotti miestään osallistumaan Athletes for Christ -nimisen järjestön tilaisuuteen.

Muutaman kokoontumisen jälkeen mies halusi tulla uskoon. Myös vaimo palasi takaisin Jeesuksen luokse.

Kaká (AC Milan) Vuonna 1982 syntynyt Ricardo Izecson dos Santos Leite, lyhyemmin Kaká, on

MM-kisoissa maalin tekeminen kalpenee sen kokemuksen rinnalla, minkä Kristuksen seurassa voi saada. yksi viime vuosien puhutuimmista jalkapalloilijoista. Onnistuessaan maalinteossa Kakálla on tapana nostaa etusormensa kohti taivasta. Tällä tavalla hän haluaa osoittaa antavansa kunnian Jumalalle.

Niille, jotka eivät vielä ole sopineet välejään yläkertaan, Kaká muistuttaa, että vain Jeesuksen joukkueessa voi voittaa.

Espanjan liiga Tällä hetkellä Espanjan liigassa kärkipaikkaa pitävän Barcelonan brassipakki Edmílson on myös valittu mukaan MM-

Toisen espanjalaisen huippuseuran Deportivo de La Coruñan Juan Carlos Valerón Santana oli viime MM-kisoissa eräs Espanjan tärkeimmistä pelaajista. Onkin harmillista, että Valeron loukkasi polvensa tammikuussa niin pahasti, ettei pysty edustamaan maataan laisinkaan tänä vuonna. Valeron kertoo aina uskoneensa Jumalan olemassaoloon, mutta ymmärtäneensä Jeesuksen merkityksen vasta alettuaan lukea Raamattua. Nyt Valeron sanoo antaneensa koko elämänsä Jumalan käyttöön.

Englannin Valioliiga Pohjois-Amerikassa ei pitkään aikaan osattu ymmärtää eurooppalaisen jalkapallon loistokkuutta. Vahinko on kuitenkin pikkuhiljaa alkanut korjaantua, ja nyt on Englannin valioliigaankin muuttanut jo monta taitavaa jenkkifutaajaa.

Tim Howard (Manchester United, Everton F.C.) Pakkoliikkeitä aiheuttavasta Touretten syndroomasta kärsivä Tim Howard pelaa MM-kisoissa maalivahtina USA:n maajoukkueessa. Howard allekirjoitti viime vuonna jatkosopimuksen maailman rikkaimman joukkueen Manchester Unitedin kanssa, mutta lähti äskettäin viettämään ”välivuotta” Evertoniin. Asiaan ei pystynyt vaikuttamaan edes ManU:n oma pastori John Boyers. Kristillisiä opetusvideoitakin tehnyt Howard sanoo, että vaikka kaikki hänen saavutuksensa huomenna vietäisiin pois, niin kaikesta huolimatta hänelle jäisi Jeesuksen antama rauha.

Brian McBride (Fulham F.C.) Suomen Antti Niemen kanssa Fulhamissa pelaava Brian McBride oli itsestään selvä valinta jenkkien maajoukkueeseen. Tunnustava kristitty on useaan otteeseen valittu Yhdysvaltojen kaikkien aikojen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Erityisesti pääpelaajana kunnostautunut hyökkääjä tietää kuitenkin sanoa oman kokemuksensa pohjalta, että jopa MM-kisoissa maalin tekeminen kalpenee sen kokemuksen rinnalla, minkä Kristuksen seurassa voi saada.

Jari Paukkunen Kuvat SXC / Afonso Lima, Andreas Schmidt ja Marta Rostek

Action!

Kickoff2006

tarkoittaa potkua uskon alkutaipaleelle

J

alkapallon MM-kisat ovat ovella.

Saksaan kokoontuu pian satojatuhansia faneja ympäri maailmaa, kymmenien kisamaiden joukkueet ja huoltajat, käsittämätön määrä median edustajia ja järjestäjiä. Myös kristilliset järjestöt ovat innostuneet levittämään ilosanomaa jalkapallokansan sekaan.

Kisojen yhteydessä järjestetään kristillinen suurtapahtuma Kickoff2006.

Sen ovat ideoineet yhdessä Saksan luterilaiset ja katoliset seurakunnat sekä monet kristilliset järjestöt. Tapahtumalle on haettu näkyvyyttä raskaalla kädellä.

Kirkot ovat auki yleisölle ja niille faneille, jotka eivät onnistuneet saamaan lippuja stadionille, sillä kirkkokansalle tarjotaan mahdollisuutta kirkkojen tiloissa katsella ruuduilta mittelöitä ja saada hengellistä ruokaa. Kaupungeissa järjestetään katujalkapallokisoja ja laulukilpailuja, ja myös itse pelit on huomioitu erilaisin tempauksin ja tietoiskuin.

Tarkoitus on kohdata ihmisiä kaikkialta maailmasta ja vastata heidän hengelliseen tarpeeseensa eli levittää hyvää sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, ja osoittaa muulle maailmalle saksalaista vieraanvaraisuutta.

Raus aus dem Abseits Eihän mikään iso tapahtuma ole tapahtuma ilman tunnuslaulua. Germaani lauluntekijä Andi Weiss sävelsi Kickoff2006:lle oman tunnarin nimeltään Raus aus dem Abseits – pakene pimeästä.

Kappaleella halutaan herätellä kisayleisöä avartamaan näkökulmaansa huomaamaan lähimmäisen toivottomuus ja köyhyys. Biisistä saatavilla myyntituloilla rahoitetaankin avustusjärjestö World Visionin maailmanlaajuista toimintaa.

Saksalaiset uskovat ovat iskeneet hengelliseen kultasuoneen. Ei tarvitse juuri kodistaan poistua, kun vastaan tulee turisteja ympäri maailmaa, joille voi kertoa ilosanomaa ja osoittaa lähimmäisenrakkautta. Vaikka paikalle apajille pyrkivät luultavimmin kaikki muutkin uskonnot, lahkot ja maailmankatsomukset, on kyseessä kerta kaikkiaan fantastinen tilaisuus kohdata, keskustella ja rakastaa toisinuskovaa.

Touko Hjelt Kuva Kickoff2006

MITÄ MÄ TÄÄLLÄ TEEN?

ON HARMAA PÄIVÄ, ja teen voileipää juuri sisään tulleelle asiakkaalle. Hän kiroaa sveitsinsaksaksi kaveriaan, joka myi hänelle huonolaatuista kokaiinia. En ymmärrä paljoakaan. Mielessäni pyörii vielä keskustelu prostituoidun kanssa, joka työskentelee ilman vapaapäiviä ja kokee syyllisyydentunteen painavan jatkuvasti.

Mitä minä, pieni naiivi tyttö, teen punaisten lyhtyjen alueella kaukaisessa maassa, jossa puhutaan vierasta kieltä? ”Mitä oikein teet täällä? Miksi olet tullut tänne?” kysyi eräs asiakas minulta pari päivää sitten. ”Haluan oppia lisää ihmisistä ja Jumalasta”, sanoin. ”Oppia lisää? Mitä tarkalleen olet oppinut?” Hyvä kysymys! Vuosi tuntuu kuluneen valtavaa vauhtia. Elokuun lopussa lähden takaisin Suomeen ja aloitan tavallisen yliopistoopiskelijan elämän. Pian on aika miettiä, mitä kaikkea jäi käteen. Yksi asia on varmaa: Tämä vuosi on muuttanut minua.

Luulen, että osaan vasta muutaman vuoden päästä sanoa tarkemmin, miten.

Tunnen nyt enemmän ihmisiä ja elämäntarinoita kuin vuosi sitten, ja olen päässyt kokeilemaan uusia asioita. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli viiden päivän pääsiäisaktio, jonka teimme paikallisen Pelastusarmeijan kanssa.

Kannoimme tyhjää ruumisarkkua ympäri Zürichiä (myös rikkaammilla alueilla) ja kyselimme ihmisiltä, onko heidän jumalansa kuollut. Tuloksena hyvin vihaisia ja hyvin kiinnostuneita reaktioita – ei oikein mitään siltä väliltä – ja ihmisiä tuli uskoon. Provosointi taitaa olla yksi loistava tapa viedä evankeliumia eteenpäin.

Sanomaamme ei pitäisi voida suhtautua neutraalisti.

• ”Ihmiset kai toivovat tulevansa jotenkin kosketetuiksi, mutta eivät odota sen tapahtuvan – varsinkaan kadulla. Kaikilla näyttää olevan kamala kiire”, sanoi tiimikaverini katsellessaan ympärilleen keskikaupungilla. Kodittomia ja työttömiä on siinä mielessä helpompi lähestyä, että heillä on aikaa. Työmme sisältää paljon kadulla oleskelemista siellä, missä huumeriippuvaiset viettävät aikaansa. Olin

aluksi vähän yllättynyt siitä, miten helposti heidän kanssaan pääsee kontaktiin varsinkin, jos löytyy joku yhteinen tuttu.

Sellainen löytyy lähes poikkeuksetta kokeneiden huumetyöntekijöiden joukosta.

Aina joskus joku alkaa yhtäkkiä kertoa elämäntarinaansa, vaikkei ole koskaan ennen nähnyt minua. Taitaa olla yksi ihmisen perustarpeista kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan jollekin. Eräs alueen pitkäaikainen työntekijä sanoi minulle syksyllä, että 80 prosenttia tästä työstä on kuuntelemista. Näillä ihmisillä on paljon annettavaa, ja osaan vain aavistella, miten valtaviin asioihin Jumala voi heitä käyttää, jos he tulevat uskoon. Jo nyt he ovat antaneet minulle paljon. Ennen kaikkea he ovat haastaneet minua.

sevin kokemus on ollut nähdä, miten Jumala toimii yksittäisten tuttujen ihmisten elämässä. Miten huumeista vuoden vapaana ollut Jan on ottamaisillaan kokaiinia, mutta tulee järkiinsä, koska satumme tulemaan juuri oikealla hetkellä paikalle. Miten Marco vapautuu huumeista kokeillessaan viimeisenä keinona rukoilla Jeesusta. Miten Thomas puhuu meille rukouksen hyödyttömyydestä ja kymmenen minuuttia myöhemmin rukoilee itse kanssamme.

En tiedä, miten näiden ihmisten elämäntarinat menevät eteenpäin, mutta varmaa on, että he ovat joutuneet kosketuksiin Jumalan Sanan kanssa, ja sillä on iankaikkisia vaikutuksia.

Mitä minä, pieni naiivi tyttö, teen punaisten lyhtyjen alueella kaukaisessa maassa, jossa puhutaan vierasta kieltä?

Eniten olen ihmetellyt sitä, mitä kaikkea Jumala on tehnyt omassa elämässäni. On ihan valtava etuoikeus ylipäänsä lähteä tällaiseen työhön! Täällä olen kohdannut entistä enemmän ihmisiä, jotka todella tarkkailevat, elänkö sanojeni mukaan ja tiedänkö, mistä puhun. Jokainen uusi luottamussuhde tuo vastuuta.

Jumala on monta kertaa muistuttanut minua uudestaan tästä tosiasiasta, joka alun perin sai minut lähtemään: ”Hän kykenee varjelemaan sen, mikä on haltuuni uskottu” (2. Tim 1:12). Tehtävämme ei ole mitään vähempää kuin olla täydellinen, mutta virheitä ei tarvitse pelätä, koska Hän voi korjata sen, mitä rikomme.

Lähdin tänne, koska halusin oppia luottamaan Jumalaan, ja olen oppinut siitä jotain törmäilemällä omaan rajallisuuteeni. Olen alkanut oppia, että olen rakas.

”Ostaisitko minulle kahvia, kun kerran olet kristitty?” ”Osaatko sanoa jonkun hyvän syyn olla varastamatta näitä astioita?” ”Mitä hyötyä on rukoilemisesta?” ”Mitä eroa on uskovalla ja ei-uskovalla?” ”Oletko aina ollut uskollinen Jumalalle, kun olet ollut uskossa?” Usein olen kysellyt Jumalalta, mitä ihmettä vastaan, ja tähän mennessä Jumala on uskollisesti tuonut mieleeni jonkin raamatunkohdan, josta on ollut apua. ”Huuda minua avuksesi niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joista sinä et tiedä” (Jer 33: 3).

• ”Entä tulokset? Näkeekö niitä?” on minulta kysytty pari kertaa. Virallisten tilastojen mukaan viime vuonna 32 huumeriippuvaista asiakastamme aloitti terapian, mutta yhden vuoden perusteella voin sanoa nähneeni vain, että ihmisiä tulee uskoon, menee terapioihin ja sortuu ehkä uudelleen huumeisiin. Minulle rohkai-

•

*nimet on muutettu

Essi Lahti Sarja päättyy.

Ilmiö

Nuotta lähti liikkeelle yhdessä Urbaani unelma -tapahtuman rukoustiimin vetäjän Jopi Pietiläisen ja ”unelmasihteeri” Ida Tuuren kanssa valmistamaan maaperää tapahtumalle.

Kuka tahansa voi koska tahansa lähteä rukouskävelylle ja sen avulla tuoda tärkeät asiat vaikkapa omassa kotikaupungissa Jumalan eteen.

– Rukous on kaiken perusta. Urbaani unelma -tapahtumassa on paljon asioita, jotka eivät olisi mahdollisia ilman rukousta. Itse asiassa koko tapahtuman syntymiseen on vaikuttanut voimakkaasti kristittyjen yhteinen rukous, kertoo Pietiläinen.

Kiireettömänä kierrokselle – Aina ei ole pakko nyhjätä kirkon nurkassa rukoilemassa itsekseen ja hiljaa, vaan voi olla konkreettisesti mukana valmistamassa tapahtumaa ja maaperää vaikka rukouskävelyn merkeissä, sanoo Urbaani Unelma -tapahtuman rukoustiimin vetäjä Jopi Pietiläinen.

Yhdistämällä rukouksen ja iltapäiväkävelyn voi olla elävästi mukana valmistamassa eri paikkoja ja itseään tuleviin tapahtumiin. Kehotetaanhan Raamatussa tuomaan kaikki hankkeet Herran eteen, niin suunnitelmat menestyvät (Sananl.

16: 3).

Kesäkuisessa Urbaani unelma -tapahtumassa toteutetut palvelutempaukset oli ripoteltu ympäri Turkua. Esimerkiksi Kauppatoritempauksessa oli jaossa 2000 Raamattua ja ruisleipää – elämän leipää sen kaikissa muodoissa. Vanhuspalvelussa nuoret viettivät aikaa vanhusten kanssa. Tarkoituksena oli siis muistaa rukoillen näitä paikkoja.

0

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

Rukouskävelyyn kannattaa valmistautua varaamalla tarpeeksi aikaa.

– Jutun avain on siinä, ettei mihinkään ole kiire. Jokaisella paikalla voi rauhassa syventyä rukoilemaan kyseisen paikan, siellä tapahtuvien asioiden ja siellä elävien ihmisten puolesta, Jopi opastaa.

Rukouskävelyyn on monia eri lähestymistapoja. Pietiläinen kertoo kaksi eri näkökulmaa, joista voi toteuttaa joko vain toista tai sitten molempia.

– Aina voi lähteä liikkeelle rukoilemalla tärkeiden paikkojen puolesta, kuten kaupungintalon, liike-elämän keskuksien ja sosiaalisten tilojen puolesta, Jopi selittää.

– Toisaalta näkökulmaksi voi ottaa rukoilemisen kristittyjen seurakuntien puolesta. Käydä kirkoilla rukoilemassa kristityille yhteyttä ja siunata kirkkojen ja seurakuntien tekemää työtä, hän jatkaa.

– Rukoilkaa Jumalan Hengen siunausta kristillisen todistuksen leviämiseksi urbaaniksi maallistumis-kehityksen kourissa olevaan yhteiskuntaamme ja sen ihmisille, sanoo arkkipiispa Jukka Paarma Urbaani Unelma -tapahtuman kotisivuilla.

Jo opetuslapset aikoinaan…

Kierrokselle voi lähteä joko yksin, kaverin kanssa tai pienessä ryhmässä. Kävelyn jälkeen voi tehdä ryhmän tai kaverin kanssa yhteenvedon siitä, mitä rukouskävelyn aikana on koettu.

Lopuksi voi vielä rukoilla yhdessä kävelyn aikana mieleen tulleuden aiheiden puolesta.

Luukas kertoo evankeliumissaan siitä, miten Jeesus lähetti opetuslapsiaan pareittain kaupunkeihin ja kyliin, joihin itse meni sitten myöhemmin perässä (Luuk.

10: 1 –24). Opetuslasten mallin mukaisesti voi nykyäänkin lähteä liikkeelle ja valmistaa maaperää Raamatun ilosanomalle.

Rukoilla kannattaa Pyhän Hengen kehottamalla tavalla (Room. 8: 26–27).

Leena Koski Kuvat Elisa Teronen

a www.urbaaniunelma.com

Laatinut Mikko Piiroinen

NUOTAN KESÄPELIT!

J

os haluat osallistua arvontaan, lähetä tämä ristikko täytettynä osoitteeseen: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Liitä mukaan nimesi, katuosoite, postinumero, postitoimipaikka, gsm-numero ja sähköpostiosoitteesi.

Voit voittaa kirjapalkintoja pitkän kesän ratoksi!

Julkaisemme seuraavassa Nuotassa ristikon oikeat vastaukset.

Sudokun ohjeistus

Lisätehtävä

Täytä ruudukko yhdeksällä eri kristillisellä symbolilla siten, että kukin symboli esiintyy kullakin vaaka- ja pystyrivillä vain kerran. Lisäksi ruudukko on jaettu pienempiin 3 x 3 ruudukoihin, joihin jokaiseen myös tulee kukin symboli vain kerran.

Tiedätkö muuten, mitä kukin symboli tarkoittaa? Yhdistä oikea kuva nimeen: usko, toivo, rakkaus, ekumenia, Pyhä Henki, Jumalan kolminaisuus, alfa ja omega (Jeesus on kaiken a ja o, alku ja loppu), sekä Kristusmonogrammi (joka muodostuu Kristus-sanan kreikankielisistä alkukirjaimista).

Nuotta 6–7/2006



Gospel Antti Kokko, 20 v.

Pro Fide OPISKELU: DIAK-ammattikorkeakoulussa Kauniaisissa RUMPUSETTI: Kumun moposetti BÄNDI:

OLLI: Yksi prosentti soundia: loput fiilistä ja vastustamatonta imua, joka vie mukanaan.

ELÄMÄSI PARAS KEIKKA:

Mistä sitten on hyvä keikka tehty?

ANTTI: Hyvästä kontaktista yleisöön.

OLLI: Vuorovaikutuksesta lavalla soittajien kesken – sekä bändin ja yleisön kesken. Tämä kaikki kuorrutettuna Jumalan läsnäololla!

Vielä edessäpäin. Oulussa oli aika kivaa.

Jumalan juoksupoikana

MUSIIKILLISIA ESIKUVIA:

Apulannan Sipe LEMPIKOHTA RAAMATUSSA:

Monia, esim. Matt. : 28–30

KASARI VAI HEVI?

Pater Noster ja Lordi KAHVI VAI TEE? Kahvi ILTAVIRKKU VAI AAMUVIRKKU?

Iltavirkku ANTIN TERVEISET NUOTAN LUKIJOILLE: ”Syökää

Olli Helenius ja Antti Kokko, kristittyinä muusikkoina teette molemmat gospelia.

Millä tavoilla usko Jeesukseen vaikuttaa tekemäänne musiikkityöhön?

OLLI: Se merkkaa sitä, että keikkareissuilla keskitytään musan soittamiseen eikä musiikkimaailman lieveilmiöihin.

Lapsesta asti olen ollut kiinni uskossa,

kaurapuuroa ja käykää kirkossa säännöllisesti, mutta käykää myös kebabilla ja Pro Fiden keikalla! Diggailkaa toisianne, älkää dissatko!”

Mistä on hyvä komppi tehty? Muun muassa tätä Nuotta uteli kahdelta gospelrumpalin viranhaltijalta. Olli Helenius ja Antti Kokko, stage on teidän!

SUOMIGOSPELIN

Tie tuolille Gospelkonkari Olli Helenius, 34, vaikuttaa tällä hetkellä Juha Tapion ja Pekka Laukkarisen komppiköörissä. L-60° on Ollin oma bändi, jonka kanssa tie on vienyt aina Saksanmaalle asti. Ollin soittohistoria alkoi ala-asteikäisenä: vanhemmat pakottivat 7-vuotiaan Ollin ensin kitaratunneille.

OLLI: Kahdeksanvuotiaana sitten aloittelin sukkapuikoilla tyynyjen ”tamppausta”. 11-vuotiaana sain ekan rumpusetin. Me oltiin uskovaisia murkkuja, joten oli luonnollista alkaa soittaa kristillistä rokkia.

Pro Fide on tehnyt vuosikymmeniä tavoittavaa musiikkityötä. Vuodesta 1997 rumpuja paukutellut Antti Kokko tutustui kolme vuotta sitten Suomen Raamattuopiston nuorten raamattukurssilla Pro Fiden pitkän linjan rumpaliin Jukka Niemelään. Niemelä oli jo pidemmän aikaa etsinyt itselleen jatkajaa yhtyeeseen, ja Antin jäätyä opistolle opiskelemaan hän kysyi, olisiko Antti kiinnostunut Pro Fiden rumpujakkaran paikasta. Koesoiton jälkeen jakkara oli Antin.

Fillejä ja fiilistä Rockmusiikissa rytmi on keskeisessä roolissa – siksi myös rumpalin rooli ja työpanos on enemmän kuin tärkeää.

Rumpali laskee biisin käyntiin ja vastaa osaltaan paitsi tahdista, myös monesta muusta: musiikin dynamiikasta ja koossapysymisestä.

OLLI: Rummut ovat bändissä koko homman syke ja selkäranka. Rumpujensoiton fyysisyys on mahtavuutta!

ANTTI: Rumpali näyttää, missä kaappi seisoo: hänellä on joka tilanteessa lopul-

2

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

linen veto-oikeus. Kun rumpali on tyytyväinen, koko bändi toimii.

Joskus taotaan settiä niin että hiki virtaa. Toisinaan taas fiilistellään

Olli Helenius, 34 v.

BÄND IT: L-60°, Juha Tapio, Pekka Laukkarinen TYÖ : Musiikki

MU UT KII NN OSTU KSE N KO HTEET: Kuntosal

i, perhe

RU MPUS ETTI:

Toinen musta isokokoine n Yamahan rock-setti, toinen Slingerlandin 70-luvun alun retro-setti

MU SIIK ILLISIA ESI KU

Lista on loputon.

LEM PIKOHTA RA AM

VIA :

ATU SSA :

Tällä hetkellä Psalmi 62

ELÄ MÄ SI PAR AS KEI

KK A:

L-60°:n kanssa Saksassa.

KA SAR I VAI HE VI?

Kasarihevi!!

KAHV I VAI TEE ? Ka hvi ILTAV IRK KU VAI AA MU VIR KK U?

Aamuvirkku

OLLIN TERVE ISE T NU

LUK IJO ILLE:

OTAN

”Hyvää kesää!

Yhteisestä rakkaudestan ne teidät tunnetaan!”

vispilöillä. Humppaa ja tuplabasareita – mutta mistä hyvä komppi oikein syntyy, rumpalit Kokko ja Helenius?

ANTTI: Tyylitajusta ja mielikuvituksesta. Ja hyvästä biisistä ensinnäkin.

mutta kyllä ristintien valitseminen on jokapäiväistä uskoontuloa ja uudistumista: Jeesus on mun kaikki tai ei mitään.

ANTTI: Keikoilla emme viimeisen biisin jälkeen vain painu takahuoneeseen, vaan jäämme mielellämme juttelemaan ihmisten kanssa myös uskonkysymyksistä – se on yhtä tärkeää kuin soittaminen. Hyvä puoli on se, ettei tarvitse soittaa puoliltaöin tunkkaisessa baarissa. Toisaalta usein koulukeikat ovat aikaisin aamulla…

OLLI: Toivottavasti kaikessa, mitä teen, on Jumalan siunaus. Sitä rukoilen.

ANTTI: Ilman Jeesusta elämä olisi aika järjetöntä – ja sen kyllä joskus näkeekin ihmisistä. Siksi on tärkeää, että evankeliumia julistetaan.

Gospelmuusikon huiput ja haasteet Kristitty muusikko kohtaa monenlaisia haasteita, joista osa on varmasti sellaisia, joita ei viihdemuusikkona välttämättä kohtaisi. Mikä innostaa teitä tekemään kristillistä musiikkityötä?

OLLI: On hienoa olla mukana ”Jumalan juoksupoikana”. Rakkaus Jumalaan ja ihmisiin motivoi, vaikka välillä on kyllä vaikea motivoitua.

ANTTI: Tietysti on hienoa, kun musiikin kautta pystyy muuhunkin kuin pelkkään viihdyttämiseen. Keikoilla tarkkaan kuunteleva yleisö toimii muistuttajana, että kannattaa soittaa!

Mikä on bänditouhussa raskainta – ja nyt emme puhu ainoastaan ympäri maata roudattavasta rumpusetistä.

Kärsiikö jokin asia musiikin tekemisen takia?

ANTTI: Bändiin liittyvät asiat vievät aikaa ja energiaa, joka on tietysti pois esimerkiksi vaimon ja opiskelun parissa vietetystä ajasta.

OLLI: Perhe kärsii, jos tulee oltua paljon keikoilla. Raskainta on yömatkustus ja liian aikaiset nousut…

Mistä ette kuitenkaan luopuisi työssänne tai musiikissa?

OLLI: Live-soittamisesta!

ANTTI: En mistään!

Minkälaisissa paikoissa yleensä keikkailette? Millaista yleisöä haluaisitte tavoittaa?

OLLI: Soitan kapakoissa, kirkoissa, kouluissa, vankiloissa, festivaaleilla, kotimaassa, ulkomailla. En halua jakaa yleisöäni enkä musiikkiani kategorioihin. Haluan soittaa kaikille, ketkä haluavat kuulla: kertoa heille oman tarinani ihmisenä.

Omasta näkökulmastani ja rehellisenä itselleni haluan tätä tehdä.

ANTTI: Melkeinpä mieluisimpia ovat koulukonsertit, koska siellä on paljon nuoria, jotka eivät vapaa-ajallaan lähde gospelkonsertteihin. Yleisömme koostuu usein teini-ihmisistä, joille haluaisin viestittää, että on rakastava Jumala, jolla on jokaiselle oma paikkansa ja tarkoituksensa tässä maailmassa ja taivaassa.

Jeesus on kuollut jokaisen ihmisen syntien puolesta ja haluaa ettei kenenkään tarvitsisi elää muiden odotusten mukaisesti, vaan jokainen miettisi itse, mitä kannattaa tavoitella. Kuten Roomalaiskirjeen 12. luvun alussa sanotaan: ”Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.”

LIVET PÅ EFÖ Miten viettäisin välivuoden? Töihin, ulkomaille vai sohvan pohjalla.

Mikään ei kuulosta tarpeeksi houkuttelevalta. Me päätimme viettää vuoden opistossa, som heter… eiku, joka on nimeltään Evangeliska folkhögskola i Österbotten, eli EFÖ.

S

e sijaitsee Vaasassa kauniin meren rannalla lähellä keskustaa.

Opistolla on viisi linjaa: musiikkilinja, tietokonelinja, virkistäytymislinja sekä maahanmuuttaja- ja kielilinja. Kaksi viimeistä on yhdistettynä, ja niillä voi opiskella ruotsia ja suomea. Lisäksi on yhteisiä aineita, joista voi valita mielensä mukaan, kuten esimerkiksi Usko ja elämä, Eväitä elämään, Opi tuntemaan Raamattua sekä käsitöitä. Opetuskielenä on ruotsi.

Me olimme tuon kysymyksen äärellä, Riikka (23 v.) joulunaikaan ja Maaria

Mission Possible TÄSSÄ ON TEHTÄVÄSI,

jos otat sen vas-

taan!

NUOTTA ETSII KAHTA INNOKASTA KRIS-

nuorta lähtemään vuodeksi Isoon–Britanniaan.

Youthworks -nimistä dynaamista nuorisotyöntekijöiden verkostoa.

SAATTE tehtävään ilmaisen koulutuksen. Lisäksi teille maksetaan lentoliput, majoitus, täyshoito sekä viikkorahaa.

säännöllisesti Nuottaan, ja kun palaatte, teitä voi odottaa uusi missio.

RAPORTOITTE

teidät sijoitetaan seurakuntiin, joissa tehtävänänne on tavoittaa nuoria osana International Christian

TÄMÄ VIESTI TUHOUTUU

PERILLÄ

Suvi Jääskeläinen Kuvat Jukka Peura / Kristitty.net, SXC / Daniel Wilson ja Dave Meacham

Lähde i s k e d o u v in! i t n a l g En

perässä ja jotkut taas paenneet sotaa.

Koska EFÖ:n perusarvot ovat kristilliset, ilmapiiri on lämmin ja kaikki, niin oppilaat kuin opettajatkin, ovat yhtä suurta perhettä. Vaikka koulussamme on edustettuna monia eri uskontoja, kaikki osallistuvat vapaaehtoisesti joulunäytelmään, uskonnon opetukseen ja aamuhartauteen. Hieno tapa, joka EFÖ:llä edelleen elää, on laulaminen ennen jokaista ruokailua.

Aikamme opistolla on ollut värikäs ja rikastuttava. Olemme tutustuneet moniin eri maista tulleisiin ihmisiin sekä tehneet sellaisia asioita, joita ei ehkä muuten olisi tullut tehtyä. Esimerkiksi opiskelleet kiinalaisen ruuan saloja, kutoneet mattoja ja poppanoita sekä käyneet esiintymässä ruotsinkielisellä ala-asteella.

Siispä suosittelemme toisen kotimaisen kielen opiskelua (sekä opistovuotta) joka iikalle.

Vi hoppas härlig sommar och soliga väder till er!

Maaria Neittaanmäki ja Riikka Perälä Kuva Ann-Katrin Mannfolk

M

TITTYÄ

Antti ja Olli, kiitos haastattelusta. Nuotta toivottaa komeita komppeja kaikille rumpaleille!

a Ollin L-60°-bändiä voi seuraavan kerran kuulla ja kokea Haapaveden Raastinrockissa 28. 6. Pro Fiden taas tapaa kesätauon jälkeen Hengellisillä Syventymispäivillä: merkkaa siis 25. 8. Temppeliaukion kirkko kalenteriisi.

(19 v.) syksyllä. Koska kumpikaan meistä ei ole lähtöisin kaksikieliseltä alueelta, emme ole ennen kokeneet ruotsin kieltä tärkeäksi emmekä tottuneet kuulemaan – saati sitten käyttämään – sitä. Vaasassa on kuitenkin nödvändig… eiku, välttämätöntä osata molempia kotimaisia kieliä saadakseen töitä.

Mutta miksi kokopäiväisesti ruotsinkieliseen kouluun? Kyllä sitä kaverit ihmettelivät. Itsekin ensimmäisten päivien jälkeen mietti, mihin ihmeeseen olen joutunut. Alussa oli vaikeuksia ymmärtää kieltä, mutta parin kolmen kuukauden kuluttua helpotti.

– Kun yli puoli vuotta on kulunut, ruotsi alkaa olla jo takaraivossa: se eksyy uniinkin, Maaria kommentoi.

– Kotona arjessa yhtäkkiä huomaa ajattelevansa ruotsiksi.

Tosin emmehän me pelkästään ruotsia koulussa puhu. Käytämme ruotsin lisäksi suomea ja englantia.

Koulussamme on kaksikymmentäviisi eri kansallisuutta. Opiskelijoita on Afrikasta, Aasiasta, Etelä- ja Väli-Amerikasta sekä Euroopasta, eli ympäri maailmaa.

Jotkut ovat tulleet Suomeen puolison

itsestään heti kun tilaisuuteen tartutaan. Älä viivyttele!

oi! Olen Colin Piper -niminen britti. Yhdessä vaimoni Melissan kanssa johdamme International Christian Youthworksia. Työnämme on palvella sellaisia henkilöitä, joilla on halu tavoittaa nuoria Kristukselle ympäri maailman. Upean työmme takia olemme matkustaneet ympäri maapalloa. Satunnaisesti olemme käyneet myös Suomessa.

Täällä Suomessa haluamme auttaa seurakuntia tekemään Jeesuksesta osan nuorten elämää. Haluamme myös tarjota kristityille nuorille mahdollisuuksia osallistua lähetystyöhön ja antaa samalla johtajuustaitoja ja pätevyyksiä. Voimme lähettää suomalaisia melkein minne tahansa: Afrikkaan, Amerikkaan, Australiaan, Lähi-itään. Tällä hetkellä erityisen kiinnostava mahdollisuus meillä on Britanniassa.

Yhteistyössä Nuotan kanssa tarjoamme täysin kulutonta vuoden pituista paikkaa Britannian tiimissä paikallisen seurakunnan keskuudessa. Sinulla tulee olla Jumala ja nuoret lähellä sydäntäsi sekä hyvä englannin kielen taito. Lisäksi sinun tulee olla valmis raportoimaan tekemisistäsi säännöllisesti Nuottaan.

Jos olet kiinnostunut tästä tai jostain muusta ICY:n tarjoamasta lähetystyömahdollisuudesta, käy nettisivuillamme www.icy.org.uk ja etsi Suomen lippu kohdasta ”Mission, Gap Year, Job Opportunities”. Voit myös kirjoittaa minulle sähköpostia osoitteeseen colin@icy.org.uk.

Mission is possible!

Colin Piper Kuva SXC / Maxine Perron Caissy

Kuukauden seurakuntalainen

Hymy. Se pojasta jää mieleen kiharoiden lisäksi. Vili Sarennon saa hymyilemään helposti. Joo, ihmiset, jotka saavat toiset tuntemaan itsensä erittäin hauskoiksi, ovat kivoja.

– Maailman toiseksi paras skeittaaja Rob Dyrdekin jälkeen, mutta se ei vaan ole kauhean tunnettu vielä, kun Vili ei tykkää kuuluisuudesta. Se tykkää enemmän 2Dkuin 3D-peleistä. Näin mä kuvailisin kauhajokelaista Vili Sarentoa, pojan ystävä kertoo silmät säihkyen.

Vili pelaa jalkapalloa ja kuuntelee jenkkirappia, soittaa rumpuja ja skeittaa.

Skeittaamisen Vili selittää sanomalla, että no, temppuilu on hauskaa. Paras skeittaaja on Rodney Mullen ja suosikkitrikki tällä hetkellä 360 flip. Perjantain myöhäisillassa kuunnellaan Radio Deitä.

– Boombox on kova, Vili nauraa, juontajat ovat aivan parhaita ja ne soittaa ihan hyvää musiikkiakin.

Ja Vilin musa-top3 kuuluu näin: 1.

C.R.O.W., 2. Japhia Life, 3. T-Bone.

Vilin isä toimii nuorisopappina Teuvalla, ja Vilikin kulkee nuoren seurakunnan toiminnassa mukana siellä, aina perjan-

4

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

taisin nuortenilloissa ja keskiviikkoisin raamattupiireissä. Teuvan nuoreen seurakuntaan on kiva kuulua, koska porukka on täynnä mukavia tyyppejä. Nuorisotalo on paikka, missä tulee riehuttua ja pelailtua, mutta siellä saa myös rauhoittua. Ja se on hyvä. Sieltä löytyy Raamattu, josta Vili toivoo myös tulevalla rippileirillään tänä kesänä oppivansa lisää.

Vielä muutama vuosi taaksepäin Teuvan nuoren seurakunnan toiminta ei ollut lähellekään yhtä aktiivista, mutta asiat todellakin muuttuvat. Nykyään nuorisotalolla soi musiikki. Nauru raikuu ja ulkona pelataan koppipalloa.

Tieto siitä, että ei tarvitse olla täydellinen voidakseen kokea olevansa rakastettu, on Vilille ehkä tärkeintä kristinuskossa. Ja on hienoa saada ajatella, että kuoleman jälkeen pääsee paikkaan, jossa ei enää milloinkaan satu mikään.

– Meidän talon keittiön ovesta pääsi silloin suoraan kirkkoon, kirkon etuosaan.

Ekoja lapsuudenmuistoja on varmaan joo tuo, me asuttiin silloin vielä Kanadassa.

Se oli aika hassua, Vili selittää.

Vilin elämään kristinusko on kuulunut aina, vaikka usko ei ehkä aina ole niin vahvalta tuntunutkaan. Liikkuvalle pojalle pitkäaikainen kova selkäkipu oli koettelemusta, mutta lopulta rukoileminen auttoi. Eniten uskoa ovatkin vahvistaneet rukouksiin saadut vastaukset.

Kesässä parasta on vaan oleminen ja rentoutuminen. Myös Nuorten Kesään Ryttylään olisi elokuussa todellakin kiva päästä, jos vain kavereita saisi mukaan lähtemään. Vilin mielestä ohjelmassa kiinnostavinta ovat viime vuonna ilmestyneen Herätys-levyn artistit. Veli hyökkää huoneeseen kertomaan tehneensä tänään kaksi maalia jalkapallossa. Ou jee.

Lopulta, haastattelun jälkeen, pääsen skootterin kyytiin. Ensimmäinen matka skootterin kyydissä jännittää, koska olen ehkä vähän nynny. Koko matkan toistan Herran Siunausta mielessäni, mutta yhtäkkiä huomaan, ettei enää pelotakaan.

Tunne saa hymyilemään. ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen” (Ps. 91: 11–12).

Leila Aura

Asiantuntijan vastaanotolla

Kesän mukana auringonoton sesonkiaika on käsillä.

Kysyimme auringonoton vaaroista ja kesäisen ihon hoitamisesta lääketieteen tohtori ja ihotautien erikoislääkäri Susanna Virolaiselta.

Miksi UV-säteily on haitallista?

– Oikein annosteltuna auringonotosta ei ole vaaraa. Haitat syntyvät yhtäkkisestä liika-annostuksesta tai jatkuvasta altistuksesta auringonvalolle esimerkiksi ulkotyöntekijöillä etelässä. UV-säteily aiheuttaa vaurioita ihon soluille, ja jos vaurioita tulee paljon lyhyessä ajassa tai tasaisesti pitkän ajan kuluessa, solujen korjausmekanismit eivät ehdi korjaamaan kaikkia virheitä. Riski on erityisen suuri talvella etelään matkustettaessa, kun iho ei ole tottunut auringonvaloon.

Miten suojautua liialliselta auringonvalolta?

– Suojavoiteita kannattaa ehdottomasti käyttää. Voiteissa valikoima on runsas ja markkinoilla on paljon hyviä tuotteita. Suomessa riittää matalan kertoimen suojat, etelänmatkoille kannattaa varata korkeamman kertoimen voiteita. Suojakertoimeen vaikuttaa UV-altistuksen lisäksi ihotyyppi, joita on neljää lajia. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat palavat helposti ja ruskettuvat huonosti, kun taas neljänteen ryhmään kuuluvat ruskettuvat helposti ja palavat harvoin. Yleensä suomalaiset kuuluvat ryhmään kaksi.

Jos ihosi ei pala helposti ja olet Suomessa, aloita suojakertoimella 15 ja vähennä kerrointa sen mukaan kun ihosi tottuu auringonvaloon.

Miksi iho palaa ja mitä ihossa silloin tapahtuu?

– Iho palaa, kun se altistuu nopeasti voimakkaalle UV-säteilylle. Ensimmäisen asteen palovammassa iho punottaa ja on arka, toisen asteen palovammassa ihossa on havaittavissa rakkuloita. UV-säteilyn seurauksena ihon solut vaurioituvat ja ihoon syntyy tulehdusreaktio.

Mitä tehdä, jos polttaa ihonsa?

– Tulehdusta voi lievittää hydrokortisonivoiteella, antihistamiineilla ja tulehduskipulääkkeillä. Pysy sisätiloissa, pidä kosteita ja viileitä kääreitä palaneessa ihossa ja suojaa palanut kohta vaatteilla.

Muista pitää auringonotossa järki kädessä, ettet polta itseäsi!

Iho kyllä paranee ajan myötä, mutta älä polta sitä uudestaan.

Miksi iho ruskettuu?

– UV-säteilyn seurauksena ihon melaniinisolut tuottavat melaniinipigmenttiä, joka kertyy ihoon, ja iho tummuu. Iho uusiutuu noin kuukaudessa, joten rusketuskin lähtee nopeasti pois.

Miten saa kauniin rusketuksen ilman palamisen vaaraa?

– Pitää tuntea oma ihotyyppi: kaikki eivät rusketu vaikka olisivat kuinka kauan auringossa. Auringonotossa kannattaa muistaa, että rusketus tulee hiljalleen.

Aloita auringonotto varovasti ja vältä keskipäivän hetkiä. Mikäli olet keskipäivällä

pihalla, suojaudu hyvin suojavoiteilla ja muista lisätä voidetta päivän mittaan.

Muista pitää auringonotossa järki kädessä, ettet polta itseäsi.

Miten ihoa tulee hoitaa auringonoton jälkeen?

– Kannattaa käydä suihkussa, jos on hikinen ja hiekassa. Iho kannattaa rasvata kosteuttavalla perusvoiteella, joka voi kesällä olla kevyempi ja vesipitoisempi kuin talvella. Jos iho tuntuu aralta, pehmeät vaatteet päälle. Muista myös juoda riittävästi vettä.

Masamitsu Amemori Kuvat Masamitsu Amemori ja Rodolfo Clix

HerkkuCorner

Kesä on hyvän ruoan ja hyvien ystävien aikaa. Välillä tulee kuitenkin hetkiä, jolloin paitsi ystävät, myös perinteiset kesäherkut alkavat kyllästyttää. Elämän vaikeina aikoina Nuotta auttaa – niin näinäkin hetkinä.

O

n olemassa kesäherkkuja, jotka eivät vanhene koskaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vaahtokarkit (kylminä tai tahmeina), letut (mitä korkeampi voltti, sitä parempi lettu) ja jäätelö tuoreiden mustikoiden mustikoiden kera. Nämä ovat yhtä olennainen osa kesää kuin sadepäivät, sinilevä ja syksyn pelkääminen.

Mutta moneen muuhun kesän klassikkoon turtuu. Välillä sitä paitsi sitä vain haluaa olla erilainen. Silloin ei välttämättä tarvitse liimailla hirviönaamaria nassuun, koska keinoja on muitakin. Seuraavassa esitellään kavalkadillinen vaihtoehtoisia

kesäreseptejä, kokeiltuja ja hyväksi havaittuja.

Kiltaveljen suklaabanaanit Oma veikkaukseni taivaasta on, että siellä istutaan iltaa ja paistetaan tällaisia nuotiolla. Nämä ovat nimittäin kovin hyviä.

Et tarvitse muuta kuin banaanin, suklaata ja tulta. Hankittuasi nämä tee puukolla syvä pitkittäinen viilto banaanin koveralle puolelle. Paina syntyneeseen vakoon kolme tai neljä palaa suklaata.

Työnnä tuotos tikun nokkaan ja paista hellävaroen hiilloksella. Kuori mustuu ja suklaa sulaa. Nautitaan lusikalla kuoren sisältä.

Käytetyn suklaan kannattaa olla vaaleaa (kuvassa on kokeiltu tummaa). Kaikenlaisia suklaakoostumuksia voi toki kokeilla. Suklaabanaaneita on myös mahdollista valmistaa grillissä tai foliossa.

Fazerin sininen dippikastike Itku ei ole kaukana, jos suklaa on unohtunut aurinkoon ja päässyt sulamaan. Poru on kuitenkin turhaa, sillä sula suklaa on

mitä mainioin dippikastike. Kaada suklaa kulhoon ja kasta siihen raakoja porkkanatai kurkkuviipaleita. Maista ja hätkähdy.

Karkottaja Wayne Gretzky mainitsee ennätykset rikkoneen uransa yhdeksi salaisuudeksi sen, että hänellä oli tapana syödä ennen illan peliä muutama rankasti valkosipulilla päällystetty leipä. Puolustajat pysyivät kuulemma kaukana.

Sama tepsii varmasti myös kesäisemmillä kentillä. Ei siis muuta kuin vaaleaa leipää grilliin tai hiillokselle keräämään väriä (musta ei ole väri). Sen jälkeen päälle puserrettua valkosipulia halutun vaikutuksen verran. Kruunaa karkottaja kaatamalla päälle oliiviöljyä.

Kalamausteet Jos joskus löydät itsesi seisomasta nuotion ääressä kädessäsi tuore itsepyydystetty hauki tai ahven, saatat harmitella sitä, että jätit kaikki mausteet kotiin. Ahvenhan maistuu toki maukkaalle ilman mitään kylkiäisiä, mutta haukipa onkin

aivan toinen tarina – pohjoisessa jänkäkoiraksi kutsuttu rantarosvo herättää tunteita moneen suuntaan.

Varmoja voidaan olla vain siitä, että mausteiden kanssa hauki maistuu paremmalle kuin ilman. Luonto tarjoaa nälkäiselle herkuttelijalle omat mausteensa: männyn- ja katajanneulaset tekevät makuelämyksestä kertaluontoisen.

Louhisaaren juoma Mannerheimin toinen suosikkijuoma.

Louhisaaren juoma on nestemäistä kultaa, kurkun suloisinta kostuketta. Valmistetaan vedestä, viinimarjapensaan lehdistä, sokerista ja sitruunahaposta (tarkka ohje löytyy googlaten netistä).

Minun on jotenkin vaikea sulattaa sitä, että jotain näin hyvää syntyy jostain niin arveluttavasta kuin viinimarjapensaan lehdistä. Kai se on niin, että tämä, niin kuin elämän ihmeellisemmätkin asiat, on tehty nauttimista, ei ymmärtämistä varten.

Johannes Koskenniemi johannes.koskenniemi@nuotta.com

Nuotta 6–7/2006

5

Nuoret maanviljelijät eivät ole mitään juntteja ja mökkihöperöitä maajusseja.

Siitä elävänä todisteena on nurmijärveläinen maanviljelijä Sampo Paulanto.

S

ampo Paulanto ei ole päätynyt ammattiinsa sattumalta eikä edes yhteishaun kautta. Metsälän tila on ollut Paulannon suvulla jo 70 vuotta.

Sampo on tilan maanviljelijä kolmannessa polvessa. Vanhemmat ovat jo muuttaneet talosta, mutta sukupolvenvaihdos isältä pojalle on vielä edessä.

– Maanviljelijäksi ryhtyminen on iso päätös. Mun on pitänyt harrastaa paljon itsetutkiskelua, kun oon miettinyt sopiiko tää homma mulle. Maanviljelys on kuitenkin kokonainen elämäntapa – ei pelkkä ammatti, Sampo muistuttaa.

– Vaikka sukutiloilla aina toivotaan, että nuoriso jatkaa tilan pitämistä, en koe painostusta. Mulla on vapaus valita, Sampo huomauttaa.

– Oon kasvanut tähän homman pikkuhiljaa ja ottanut hiljalleen tilasta vastuuta itselleni, Sampo kertoo.

– Oon rukoillut Jumalan johdatusta ja nyt oon tässä, hän toteaa mutkattoman tyytyväisenä.

Lukion jälkeen Sampo suoritti Järvenpäässä vuoden mittaisen maatalouden perustutkinnon, joka antaa pätevyyden maanviljelyyn. Tämän jälkeen Sampo opiskeli vielä agrologiksi Hyvinkäällä.

– Parhaat opit tähän työhön ei ole kuitenkaan peräisin kouluista vaan isältä ja sedältä työn kautta, Sampo myöntää.

Maalla ei tule tylsää!

Kun Sampo kertoo arjestaan, ei voi muuta kuin ihmetellä, miten yksi mies voi ehtiä niin paljon. Maanviljely kun ei ole pelkkää kylvämistä ja puimista! Sampolla on myös iso talo ja pihapiiri hoidettavana.

Talo lämmitetään polttamalla puuhaketta, joten etenkin kylmällä saa jokaisen lämpöasteen vuoksi tehdä työtä.

Ne puutkin, josta haketta tehdään, pitää kaataa – tilan metsistä tietenkin. Myös vesi tulee omasta porakaivosta. Melkoinen omavaratalous! Elintarvikkeet Sampo sentään ostaa kaupasta, mutta lähin sellainenkin on kymmenen kilometrin päässä.

1 Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

Maanviljelijän kiireisintä aikaa ovat kevät ja syksy. Vuodenajat eivät odota.

Raskaiden työpiikkien aikaan Sampolla on apunaan kaksi yli seitsemänkymppistä renkiä.

– Isäni ja setäni auttavat kylvö- ja korjuutöissä. He ovat melkoisia teräspappoja! Yksin en ehtisi millään tehdä töitä ajallaan, Sampo toteaa.

Viljellen ja varjellen Maanviljelijänä Sampolle monet Raamatunkohdat, joissa puhutaan viljelemisestä, avautuvat paljon syvemmin ja konkreettisemmin kuin kaupunkilaiselle.

Sampo tahtoo kirjaimellisesti viljellä ja varjella maata.

– Haluan tehdä Jumalan tahdon mukaan ja kunnioitan luontoa, enkä heitä sinne huolettomasti mitä tahansa, hän korostaa.

– Pyrin siihen, etten kuormita ympäristöä ja että maa pysyy hyvässä kunnossa.

Vaikka Sampo ei ole luomuviljelijä, hän muistuttaa suomalaisen viljan puhtaudesta.

– Kaikki suomalainen vilja on kuin luomuviljaa verrattuna keskieurooppalaiseen kemiallisesti raskaasti käsiteltyyn viljaan.

Ongelmana liika vilja Kuten nykyään vähän joka alalla, on maanviljelyksessäkin omat epävarmuustekijänsä. EU:n myötä viljan hinta on laskenut ja sitä kompensoidaan EU-tuilla.

Tuet kuitenkin pienenevät koko ajan.

Viljan ylituotanto on maailmanlaajuinen ongelma, vaikka toisella puolella maapalloa kuollaan nälkään.

– Suomessa maanviljelyn kannattavuus ei näillä näkymin tule paranemaan, Sampo ennustaa.

Olosuhteista huolimatta nuori maanviljelijä suhtautuu tulevaisuuteen yllättävän positiivisesti.

– Kristittynä en anna olosuhteiden lannistaa, Sampo painottaa ja jatkaa: – Jos tarve vaatii, alan tehdä esimerkiksi talvisin muita töitä. Tällä hetkellä pärjään hyvin tällä.

Monille suomalaisille tiloille erikoistuminen esimerkiksi luomutuotteisiin tai maatilamatkailuun on ratkaisu taloudellisiin ongelmiin.

Kaikesta epävarmuudesta huolimatta Sampon mielestä maanviljelijöitä tarvitaan Suomessa.

– Tuntuisi tosi hölmöltä, jos Suomessa ei viljeltäisi lainkaan. Aina on ollut vaikeita aikoja, ja on mahdollista, että tulevaisuudessa tulee tilanteita, jolloin ei voida kuljettaa elintarvikkeita ulkomailta, Sampo heittää pohdittavaksi.

Usko ja rukous traktorin kyydissä Maanviljelijän työ on kevät- ja syksypainotteista. Pelkkää työntekoa maanviljelijän elämä ei kuitenkaan ole, vaan muulloin on enemmän vapaa-aikaa ja etenkin talvi on kovin leppoista. Silloin Sampo tykkää harrastaa muun muassa ruuan laittoa ja liikuntaa. Hän lukee paljon hengellistä kirjallisuutta ja isännöi Keravalla nuorten aikuisten raamattuiltoja. Sampo on löytänyt seurakuntayhteyden ja kiinnostuksen Raamattua kohtaan jo opiskeluaikoinaan Hyvinkäällä.

– Oon kasvanut kristityssä kodissa.

Kävin pienenä äidin pitämässä pyhäkoulussa ja vanhempien mukana kirkossa.

Se tuntui silloin tylsältä. Riparikaan ei

Metsälän tila

Metsälän vuosi

– Pihapiirissä on kuusi rakennusta. Yksi niistä on vuonna 1 valmistunut Sampon kotitalo – Kissat Miisa ja Tiikeri pitävät rotat loitolla – Kuusi lammasta ovat EU:n hommissa laiduntamassa suojavyöhykenurmea – Kaksitoistavuotias Damaro-ruuna on entinen ravuri, joka toimittaa nykyään pullahevosen virkaa – Sadan hehtaarin peltoalueella kasvaa vehnää, ohraa ja rypsiä. Tilan vehnä päätyy laadusta riippuen leipäviljaksi tai rehuksi, ohrasta tehdään olutmallasta ja rypsistä öljyä – Kahdentoista hehtaarin metsäalueesta saa puita tilan omiin tarpeisiin – Pihalla komeilee myös pieni hoidettu kasvimaa, josta Sampo nostaa muun muassa pottunsa

Kevät – Sampo myy edellisen kesän viljasadon ja tekee suunnitelman seuraavalle kesälle – Siemenviljan lajittelu – Koneiden huolto ja kunnostus kevään töihin – Äestys-, ja kylvötyöt koittavat Kesä – Viljan ja rypsin kasvukausi – Kasvinsuojelutyöt – Kuivaheinän korjuu – Tuotantorakennusten kunnostamista tai uudelleenrakentamista – Hukkakauran noukkiminen Syksy – Koneiden huolto ja kunnostus syksyn töihin – Sato korjataan pelloilta leikkuupuimurilla, kuivataan viljankuivaamossa ja varastoidaan – Pellot muokataan talvilepoon

Talvi – Lumenaurausta lähialueella, metsätöitä, talon lämmityshakkeen valmistamista – Edellisen syksyn viljasadon myynti – Tehdään tulevan kesän viljelysuunnitelma ja hankitaan väkilannoitteet ynnä muuta tuotantopanoksia

Maanviljelijän työn plussat ja miinukset + Työn vapaus: On samalla pomo ja duunari. + Työn tuloksen näkee pian ja konkreettisesti. + Saa olla paljon ulkona luonnossa. + Työ on vaihtelevaa ja monipuolista.

napannut sen enempää, Sampo kertoo lapsuudestaan.

– Nuorena ajattelin, että uskovaisena olo on tosi tylsää ja että voin tulla sitten joskus vanhuksena uskoon. Opiskeluaikoina tajusin ettei se ihan niin mee, vaan mun pitää ratkaista välit Jumalan kanssa henkilökohtaisesti.

Sampo kertoo isoäitinsä esirukouksen kantaneen häntä tähän pisteeseen.

– Rukoilin ja parin viikon kuluttua löysin uskovaisten nuorten porukan Jokelasta. Aloin miettiä kuka oon, miksi, mihin meen ja miten voisin elää elämää omana itsenäni, mutten itselleni, vaan Jeesukselle, Sampo kertoo.

– Jumala on kuitenkin ollut aina se sama isä vaikka meikäläisen tunteet on heitellyt ylös ja alas. Uskoontulokaan ei ollut mikään ratkaisu mun kaikkiin ongelmiin, Sampo toteaa.

– Uskovana sitä vaan näkee, että on syntinen, mutta armahdettu syntinen.

Huomaa, ettei ole täydellinen. Toivoisinkin, että Jumalan armo kirkastuisi enemän ja osaisin sitä kautta arvostaa itseäni.

Riikka Hämäläinen Kuvat Elisa Teronen

– Työn yksinäisyys.

– Itsellä on kaikki vastuu, mikä on välillä rankkaa.

– Työympäristö on myös koti, joten työstä voi joskus olla vaikea irrottautua.

Valveutunut äänestää Kasvissyönti ei ole vain hippien hommaa, vaan tärkeä kannanotto luomakunnan puolesta.

S

mahalla

yömällä jatkuvasti lihaa kannatamme luontoa kuormittavaa lihantuotantotaloutta. Paitsi että tuotantoeläimet joutuvat elämään epäeläimellisissä olosuhteissa, lihantuotanto kuluttaa energiaa moninkertaisesti kasvien kasvattamiseen nähden. Myös suuri osa viljelykelpoisesta maasta on tuotantoeläinten laidunmaana tai siinä kasvaa karjanrehua. Kasvisten kierrättäminen eläinten ruoansulatuksen kautta on silkkaa ravinnon ja luonnonvarojen tuhlausta.

Tutki asiaa ja varmista riittävän monipuolinen ruokavalio (muista B-12-vitamiinipillerit). Kasvissyönti on myös terveellistä, koska sydän ja verisuonesi eivät tukkeudu eläinrasvoista. Mieti mitä syöt!

Luomuruoka ei ole trendihömpötystä, vaan eettisempi ja puhtaampi vaihtoehto. Valveutunut kuluttaja välttää myös erilaisia geenimanipuloituja tuotteita.

Monesti luullaan virheellisesti, että kehitysmaiden nälänhätä johtuu ruuan vähyydestä maailmassa. Kuitenkin esimerkiksi Euroopassa EU joutuu jatkuvasti rajoittamaan maanviljelyä ylituotantoa hillitäkseen. Kysymys on siis vain jakeluongelmasta: ruokaa ei saada sinne, missä sitä tarvitaan.

Afrikassa ei nähtäisi nälkää, jos ruoka jaettaisiin tasaisesti. Älä siis heitä ruokaa pois. Päinvastoin: jokainen lusikallinen on kallis, siunauksen arvoinen lahja.

ta . s a u u r s u Kiitos Jees n.

Aame

Riikka Hämäläinen Piirros Tea Ikonen Lähde www.vegaaniliitto.fi

Nuotta 6–7/2006

1

ia festa ia ihan is a r il ä r p e ym i sänä jälleen änä ke n ä ä t iikki, te rjes oi mus reita jä olella s u telö p a jä k Jo si ja ä maata. apohjia lk ausja h a ä a t id dat. P o kutit h k a ik k u m r n nu i, jos ädelles sulaa k illä. e h ysy re kaa ja p . Herää ilmassa mä a a m e Ala etsiä v tä t haa mallilla s. Sä elä laisella iaan il ”Heräty is m to , t n amaa ihaava v t e is k huoma m nk ien a on. Ih evat kukkape s maailm k rhien o kevät tu ljon, ju liian pa et tallaten ja it tärn en se uks

unohta yli istut n ä rä areni ja s i n pe s n u il asioide a s lat. K at n.” en ava esäjuh lat oliv al k keimmä sanat, mutta h a u j J i . ö m l eliu iin p ääte Kuulen isin? ien uuluu j pieniä, Evank dä jäätelöä n urin k iksi ava tyspäiv e n M h ä i. lä n ä n s iä a s m Ke syö i su han a herän Kan limme i antoi meidän i ollut ainut ta ko ja Alajärve ä vuonna ”Aik ihin o ä n i n m ä m iä, on t urin a isä se e a miett teema ka, joss imme. Mutta säolo, a eni onnels olisi aik k i e t a y d . n p h ä t ja tä” its in. Y alus ää herä omaan n tärke kuin h säjuhlista pid ut tuntemaan in kotiin. n tä valv o j rä olisikaa e h n a a aik ama iksi ke at min lähteä takais v – Olisi i huoma m , a y s ja y t s ja u a l a O usko alta lau s Sann omaa kaikki tui aina haike o 7-vuotia u 1 , n in k it muu jättäm a tun iettii. ykkeen seksi, j i l nee e a lammi m ukavuusvyöh m ll o iä ä il ll iv se pä m t minut . Jos it lähetys Mutta amiinä täytä vaikeaa Kansan S huoma a ll uussa. n s o n n te i e e is o n o aa J nen v iv a en , voi to erääminen on k o in k lien v k n y ii ä h V etä si umijuh tä h tarpeek 2. 7. pid vankeli usemati se, et E .– o t 6 auil n .

L S a 0 .

3 ll a ä o n d y alliste räärjantain n e e n nen jää ole mikään sy H p u . k a n a a ä Valt esimera alk mitä , ei ullaan ohjelm emättä auan, u vaikeaa k k n k te te a iin r ii a o in ll n nu tai o ssea. V rjanta vain ät on ta ylös tion Po llisuus eltä. Pe aikeaa m c v il e te s n n in n r s o o e lu C än do unn minenh rakaa ja on myös mah nnyt. K kivaa ja n kiksi .k a on herä taas on ännine n H n s a e e a ik n n in a n ii r m n a ku u t le a p o K lo kon assa oran ja Hereillä uun mu a von B hun ittyjä sillä. t avattu. y m in is r ä r t ä a k t d ä a i h lä K u nä olis pa e Joensu usikaali voi vaikka ainut ta Linna-m rin elämästä. ominen Aura n taas, lv ja n a a e a v in in n la is n e o To tittyje s lukio n usk i Luth is t a ia r t t r k m kero a o ä u ä t M , s ll -v in le ös 17 an ma tä ystäviäk a. Sannan mie toisista ntaa my a. Juhlien tee u s u ö s y a e m a lla”.

Porist olla vaik s onkin pitää . On aik inut ilo onet Nummi uu umaan äytät m t n aika m ä O . a in a ll t S velvollis kia vähän liikk ” s o e il n s o k len ä u a ä s t a u t Pot täyt sta k u le Jee huolta. ut voi n radio an toisil n.

M u a an k – a m i, p s a to k t r e aa ä ä tai iloise herätä k nkelioim alta, mutta täll in hyvä . Tulen t a a lee t v ia u e t s jo a ä i n t s ö rä ensik sin, sy oska a in Teuv ii t k aika he s is b , o n to n u e ä t o ä v k n hy ä vä rin kyllä austin Sanna o Mutta hneens kilukika on K . k te ii ik iä s nä v a ä u ä t ip t t s m y ko n n tie a sen a hetkellä elee Kaustise n se, ku n Jumala anta matkaa e ra e le u le ie A , te m k li pis mie a, nii si uunnit hän o si hyvä aa katu e. Mik ll anna s lk to e S a e v r s ja le jä ö . u y t n Ala .? silloin ossa. M n jälkee n e 7.–9.7 päiville teeksi ja än miettimise tain iha lähetys lajärvell s A jo n ä a a k ll K te it u h Kansan t p ja lä s a to n u n a t is e k s te s k u a s v le sä sit voi jo uusm mäiset ihmees to fiilis ä mieli viä laps im v n n y s y a h re n H a E n n in o o . ta Tois lilla – Mulla ä asias mään. en ikäitä. Juh pienest ttä kaik hymyile isinaan toisen yspäivil e t , e t a h a iv lä iv k n a s sa , to taa. ä on tlehdet ät ilolla vät voivat täy anna lis mielest täyttäv a. On lmaa, S ä t ja mun t t je is s ä h y ta la v o a ä n a t k a t e s t y on oma . Mu at lou aa on m siikkia juhlilsille on n sanat at voiv e lm n a is je s h m o ja ih u lla a. M Juhlien :lta ja ös suru rukoust tää my mm. HB oloa ja a i. ä ll t s u s s u a e k h d pa yh uus todella ahdollis m rn a o h ä la . sän eleniltä iime ke Bass’n H a nähdä HB. V ntiin en e M . ä iv t k ii n n , a O y s t – Poris ei näh syttiin k un me E k . i, n t a it m aikka rään p n. sin vää ymyille h o erto Sanna k

en k

ze d

an i

Nu

or t

ä

1 Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

l

Or g

lla ilo

mm

er f est iva

Aika herät

ut ät Sin äytät min

d su

Mi

v

esä

Festareilla

T

Lä

a H

j s y t he

vierellä

e f si c

st

ä

eln.

Aarteita

Nuorte n kesä -f estareis ta 3.– 6. 8. R yttyläss ei myö ä skään kannat jäädä o a satta. R yttylästä löyty y kaikk i mielenkiinto inen.

Ca Mönöse stä lö fé ydät Joose K eskitalo n ja ulkoa radio-o hjattavien Aina ei kisat, jo kuitenk ihin mala tä aan tun voi its yttäisi il nu siltä ekin o , että Ju olla. Ma s pahana allistua. ailman paikkan kesä s Perjant voi kok a ja itke a sattuu a a it taa yll iltana ea ttää voi jotain ik Ota sad ättää. saadaa usein. J ävää, o mihink e n v a n o ru auttia s n steet m ään mu kaan! kristilliuuhun. V vaikea keskitt la asiall yä sistä aikka m a lopult lyhytelo e lko harv a on ku ta merk alkuvafes itenkaa itys Juhann n niin s tareista jäädä m tä. Ikäviä asio uksena uurja ita ei ka iettimä 2 lauanta 3.–24. 6 tapahtu nn än liian . ina asialla u saadaa kauaksi. attaisi todella Midsum Pietarsaaressa n näh k in J o tyy vain s taas . on suu m e r fe d stival o ä ja ri merk luottaa Förbun n tapa itys, täy kuulshow. la siihen, det Kyr yksin, ja H h R e t e u a rä t k tei tule m skaamm ans Un tys-artis ru sin leirik luvassa jää gdom ja a, jota tien ole mah koilla. Jumala eskus y on esim an musiikin llehan m mään Pörken dotonta hdessä le ystäville fe e ir ä r s k to ikään e tareide . jä ik k rj s a i e r s k L tävät. L keja. K ots of n aikan i tanskala Painia avalesän s a nou sofesta Missä ole isbändi ja uurimp reiden nkin Stainles sevat ainakin ien nu Christia te ema on – Living s, legen orin-Charle Kansan ” d R a o daarine ng lähetys hkea e s Eyes ja n päivien lämä Kristitty erously”.

Llama In de Plicque, sän täy lisäksi S nä eläm Random ttää rip c . fe R s u t o a m a re t nnan k pileiri, jo in s ä in il ä e la sena, k . n k O ie a o vuksi, m man e len tait en rohk lla hän esätyöt Tosin ra lämän o on utta ilm keaa. E toimii is vanhus amattu Haavee elämine eaa eläankin p ikä sen otyössä o na olisi p n on ro m e ä t ennä h tarvitse ja loma mättä T myös p timaah hiukan o ukset saattava rjää. tarkoitt eräsmie ilu. äästä a an ja L t h jo s i. aa vält il h k M lo a en eläm ktioon ettei ris erenran in ähe tapauk täOhjelm koä k t ä s a ie . e m S s n assa 9.– tysjuhlille Jyv sa ihas e ei tark iljöö on sa on ottoa t sitä, ett äskylää tuttava 11. o arvitsis tysjuhli myös ä aivan n. i pelätä ita ja luva beachv lla on m 6. järjestettäv ” K k ä a n ik t s d a il o k m u ” lä Lähe e lleyboll e t ikä e . jalkap o The Rain u n n a t t a ä fe rvitsisi a ysillä m stareide turnerin alloa ja ilta ja H siitä, ku ukaan. ina ann teem g. musiikk B:lta.

Myös a inka Ju Auralla a ia . a On kys rteenm mala o tee iha ei kesä ehkä jo e n t n jokais liikaa. suunnit pa vaara etsästys on ro en. Jum utkinut ja tun elmia o to hkeaa ja s llist is a saan tu loittaa alalle jo le vielä – Mä a nnettu, nyt. Ko a, mutta se ka kainen tettu. ion uid nnattaa e s o i k to n a a dellakin inoasta a a, naut teesta ja an tunn tia aurin on mah arteen löytäm syödä jä M h is y e g d ö inen ll o o s ä Juma tskiä. npaisllista. P Ke Hengell laa. Löy ysymäll syä. Org uruulle voi ju t ä ä jä h länen tap iset kesäfestar a a s nized H aa palk nnukse it a täyttä innon. na ekKeuruu ard Mu ä kalen ovat erinomain s sää, ku ic jä ähallilla -fest ka teri ja v nhan v löytyvä ikuu 24. 6. E iettää k ain mu t kaikkie siintyjä eistaa, e n listalta t ra y Leila Au eet Jac k ttä Suo a s t a mat rap ra ks of A men Ku v a t E e core-yh ll Trade Plate. va N u m s ja Sna mi Piirros Te il On Th a Ikonen e

a H

u M rd

-

l a h t u j s ty

Nuotta 6–7/2006

1

Jes. 40: 8 Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.

2 Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

Nuotta 6–7/2006

21

Nuotan kesänovelli loiskahtaa pintaa syvemmälle. Hyppää mukaan!

L

oiskahtaa. Aika lähellä rantaa.

Saattoi olla iso, todennäköisemmin kuitenkin oli pieni. Useimmat ovat pieniä. Ja kaikki ovat joskus olleet.

Tämänkertainen saa loiskahtaa rauhassa, koska nuotiolla paistuu jo yksi. Aina silti huomaa, kun loiskahtaa. Se tekee jotenkin iloiseksi. Ehkä siksi, että tajuaa, että niitä on siellä edelleen, päähenkilömme miettii.

Loiskahtaa taas. Todennäköisesti se oli hauki. Varmasti se ei ollut taimen, koska niitä ei tässä järvessä elä. Paitsi se, joka paistuu nuotiolla, mutta se onkin poikkeus, eikä sekään enää elä. Mistä lie muuten vaeltanut.

Tässä vaiheessa lukijani ehkä epäilee päähenkilömme suorittamaa lajinmääritystä. Epäilys on ihan perusteltu. Mutta annetaan hänen toistaiseksi pitää kalaa taimenena.

Palataanpa päähenkilömme luo. Tekisi mieleni nimittää häntä Malcolmiksi, mutta eihän se ole hänen nimensä. Kutsutaan häntä täs

lli ve No

22 Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

edes Väinöksi. Vaikka vale sekin on. Jos hän kävelisi kadulla ja joku huutaisi hänen takaansa ”Väinö!”, hän tuskin kääntyisi. Mutta se on tarinamme kannalta yhdentekevää.

Niin, Väinö. Väinö istuu hiljaa ja tuijottaa hiillokseen. Hiillos on aina kiehtonut ihmisiä. Kun ihmiset sytyttivät ensimmäisen nuotion, ruoanlaitto helpottui.

Kun se laantui hiillokseksi, elämä.

Väinö kokeilee varovaisesti, irtoaako taimenen nahka helposti. Irtoaa, joten kala on nauttinut lämmöstä tarpeeksi.

Väinö ottaa varovasti loimutetun taimenen pois hiillokselta. Kukaan isä ei ole koskaan pidellyt vastasyntynyttä lastaan ylpeämmin kuin Väinö juuri nyt pitelee tuota itse pyydystämäänsä ja itse valmistamaansa ateriaa.

Jälleen loiskahtaa. Väinö kääntää katseensa järvelle. Laskeva aurinko värjää tyynen järven, jota kiusaamasta tuulet ovat menneet öiseen majaansa. On sellainen hetki, jollainen Paavalilla oli, kun hän kirjoitti, että ”Jumalan näkymättömät ominaisuudet, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan”. Toisin sanoen hetki, jolloin luomakunta huutaa Luojansa kunniaa.

Luomakunta. Niin Väinö todella asian näkee. Vaikka päähenkilömme on loistoveikko ja puolustan häntä tarvittaessa vaikka asein, tunnustan auliisti lukijalle, että Väinö ei ole erityisen älykäs eikä kovin korkeasti koulutettu. Siksi hänelle ei tule mieleenkään ajatella, että hän itse olisi sattumaa, joka kuvitteellisen sielunsa pohjasopukkoja myöten nauttisi sokeasti kehittyneestä maisemasta. Että hän pitelisi kädessään herkullista sattuman tuotetta, joka silkasta sattumasta tarttui innokkaasti hänen tökeröön vaappuunsa. Niin, Väinö on tosiaan vähän tyhmä.

Lukija ei saa masentua Väinön tyhmyydestä, sillä juuri nyt on harvinainen, miltei ainutlaatuinen hetki. Täsmälleen sellainen, jolloin järveltä voisi kuulua kuikan valitus. Mutta ei kuulu. Sen sijaan kuuluu: – Kuulkaa, miehet, onko teillä mitään syötävää?

Itse asiassa se oli taas vale ja lisäksi

turhaa hengellistämistä. Kysymys oli nimittäin muotoiltu suomalaisemmin: – Mahtuuko siihen nuotion ääreen toista?

Joka tapauksessa sekä Väinölle, lukijoille että minulle on päivänselvää, että ruoka kysyjällä oli mielessä.

Kysyjä on nimeltään – no niin, tässä vaiheessa ajaudun kiusallisiin vaikeuksiin. Toisin kuin päähenkilömme, kysyjän nimi on nimittäin oikeasti Väinö. Mutta tässä vaiheessa on myöhäistä muuttaa päähenkilön nimeä, joten en näe muuta vaihtoehtoa kuin nimittää kysyjää Vieraaksi.

Vieras on luonteeltaan sellainen, ettei hän yleensä odota vastauksia kysymyksiinsä. Ei nytkään. Hän hyppää rantaan ja sitoo veneen. Se kyllä sopii Väinölle ihan hyvin.

– Mitäs oot syömässä? Vieras kysyy ja istuu nuotion ääreen.

– Taimentahan tää on, Väinö vastaa melkein onnistuen pitämään äänensä vaatimattomana.

– Ai taimenta? Saitko tästä järvestä?

Väinö nyökkää.

– Jaa, en ole koskaan kuullut, että täällä eläisi niitä, Vieras ihmettelee ja jatkaa: – Toutaimelta tuo enemmän kyllä näyttää.

Väinöltä menee vieraan arvio täysin ohi, hänellä kun on kovasti valikoiva kuulo. Se on suuri lahja, joka tekee mahdolliseksi kaikenlaisen inhimillisen elämän.

Jos Väinö olisi kuullut jokaisen harkitsemattoman huomautuksen tai lipsahtaneen loukkauksen, hänellä olisi ollut paljon kurjempi elämä. Nytkin Vieras puree huultaan ja katuu huomautustaan. Turhaan, koska samaan aikaan Väinö onnellisena miettii, että kylläpä kävi kerrankin hienosti, kun taimenen onnistui nappaamaan.

– Kyllä tästä riittää muuten sullekin, jos vaan maistuu, Väinö tarjoaa.

– Kiitos, varmasti maistuu. Itse en tänään saanut mitään. Otin kumminkin vähän leipää mukaan, laitan tuohon hiillokselle paistumaan. Ota sä sitten siitä taimenen kumppaniksi.

Hiilloksella paistettua leipää ja kalaa.

Sitä ylösnoussut Jeesus tarjosi opetuslapsilleen Tiberiaanjärven rannalla. Se maistui silloin opetuslapsille, ja se maistuu nyt Väinölle ja Vieraalle.

Se unohtuikin sanoa, että Vieras on vieras vain lukijalle. Väinölle hän on tuttu entuudestaan, koska he ovat samasta koulusta. Se tekee tilanteesta vaikean,

koska kumpaakaan ei yhtään huvita puhua koulujutuista. Sellainen sopii ihan hyvin marras- tai maaliskuulle, mutta heinäkuussa sellainen ei käy lainkaan päinsä. On loma. Mutta muutakaan yhteistä puhuttavaa ei ole. Sen sijaan on hiljaisuus.

– On muuten hyvää kalaa, Vieras sanoo.

– Kyllä taimen on vaan arvokala, ihan omassa luokassaan, Väinö myöntelee onnellisena.

Vieras äännähtää jotain epämääräistä ja katsoo kiusaantuneena jalkoihinsa.

Taimenpa hyvinkin, hän miettii. Taimenta nähnytkään. Mutta antaa toisen ajatella mitä ikinä, olkoon vaikka valas.

Vieras vaihtaa puheenaihetta: – Miten sulla on kesä mennyt? Ootko töissä jossain?

– No tässähän se on mennyt sukkelaan. Hain parista paikasta töitä mutta en saanut mistään. Oon ihan lomalla. Miten sulla?

– Mä oon lähinnä vahtinut serkun lapsia. Siitä saa ihan mukavasti rahaa, mutta kyllä siinä meinaa hermot välillä mennä.

Täytyy välillä päästä järvelle rauhoittumaan.

Väinö naurahtaa. Molemmat ovat taas hiljaa hyvän aikaa. Se sopii hyvin kummallekin. Voi keskittyä syömään ja ajattelemaan omia ajatuksia. Vieras miettii serkun lapsia ja viikonloppua. Väinön mielessä on taimen. Onkohan Mustalakaan koskaan saanut taimenta tästä järvestä?

Lukijalle sanottakoon, että Mustala on paikallinen järvenkävijä, jolla on aina vähintään kahdet verkot ja yksi katiska järvessä. Tapaamme hänet aivan novellin lopussa. Hänellä on kokoparta, lyhyt ja

pulska ruumiinrakenne ja tuuheat kulmakarvat, joten lukija varmasti tunnistaa hänet helposti.

– Miten se taimen tällaisessa järvessä elää, eihän täällä oikein edes virtaa missään, Väinö aprikoi ääneen.

– Voi olla, että niitä on istutettu tänne keväällä, Vieras vastaa, vaikka hyvin tietää, että näin ei ole. Hän ohjaa keskustelua takaisin turvallisemmille vesille: – Ootko kattonut MM-kisoja?

– Niin paljon kuin oon vaan pystynyt.

Uskomaton kaveri se Ronaldinho, Väinö sanoo ja jatkaa pienen tauon jälkeen: – Mitä luulet, pääseekö Suomi ikinä MM- tai EM-kisoihin?

– Ei pääse. Toisaalta olin satavarma, ettei Suomi koskaan voittaisi Euroviisuja.

Siunattu hiljaisuus katkaisee keskustelun, joka uhkasi jo mennä kliseiden toisteluksi. Väinöllä on kuitenkin tuli-isännän velvollisuus sanoa vielä jotain: – Kalaa olis vielä jäljellä.

– Ei enää mahdu millään. Oli kyllä tosi hyvää. Vie kotiin, saavat sielläkin maistaa (hyvin lyhyt tauko) taimenta, meinaan on aika harvinaista herkkua näillä leveyksillä, Vieras vastaa.

Totta onkin, että kalaa on vielä jäljellä.

Totta on kai myös, että se on tosi hyvää.

Vielä ei tosin ole keksitty luotettavaa keinoa verrata makuelämyksiä toisiinsa, mutta kyllä sekä Väinö että Vieras ovat sitä mieltä, että jos joskus sellainen keksittäisiin, tämä nuotion äärellä nautittu ateria ei häpeäisi hienompien ruokien vieressä hiukkaakaan.

– No mä vien sen kotiin. Mutta mun tarvitsee lähteä ennen kuin tulee pimeä.

Oli kyllä hauska istua iltaa, Väinö sanoo.

– Oli kyllä. Mäkin lähden tästä, mutta me taidetaan mennä eri suuntiin. Kattellaan taas, vois joku kerta lähteä kalaan porukalla tai jotain, Vieras sanoo.

Lukijan ei tarvitse seurata kohteliai-

suuksien vaihtoa loppuun asti. Riittää, kun mainitsen, että molemmat ilmaisevat muutamaan kertaan sen aivan rehellisen huomion, että heillä oli ollut mukava hetki nuotion äärellä, ja että molemmat vakuuttelevat ikuista ystävyyttä verhoten sen miehekkäästi puheisiin yhteisistä kalareissuista, jalkapallopeleistä ja MM-kisojen katsomisesta. Sitten lyödään kättä kerran, kaadetaan vettä nuotion päälle ja työnnetään veneet vesille.

Väinö soutaa rauhassa selän poikki kohti kotilaituria ja siellä odottavaa mopoansa. Olisi hänellä perämoottorikin, mutta nyt ei tee mieli käyttää sitä.

Voisin lopettaa tähän ellen olisi hätäisesti luvannut, että lukija saa tavata vielä Mustalankin. Tästä tulee siis ihan nopea kohtaaminen.

Kylänrannan laiturilla sitoo omaa venettään kiinni lyhyt ja pulska hahmo, jolla on kokoparta ja tuuheat kulmakarvat.

Aivan oikein, Mustalahan se on – sanoinhan, että hänet tunnistaa helposti. Väinö tervehtii Mustalaa kunnioittavasti ja sitoo veneensä toiselle puolen laituria.

– Oliko Mustalalla hyväkin saalis?

– Kurjanlainen. Muutama ahvenpentu ja haukia.

Väinö odottaa hetken vastakysymystä mutta ei malta pitää uutista omana tietonaan: – Kuule, minä sain taimenen.

Onko niitä istutettu tänne?

– Taimenen? Ei oo. En oo koskaan kuullut, että kukaan ois saanut taimenta meidän järvestä, Mustala epäilee.

– No me paistettiin se jo saaressa, että mulla ei oo näyttää sitä, mutta jos haluat maistaa, vähän jäi yli, Väinö vastaa ja rupeaa kaivamaan kalaa repusta.

Väinö kangistuu kuin salaman lyömänä. Häneen iskee nimittäin ensimmäistä kertaa kauhea ajatus: entä jos se ei olekaan taimen. Eihän niitä elä tässä järvessä. Mustalakaan ei ole koskaan kuullut.

Kaveri saaressa tiesi kuitenkin koko ajan, että tämä on jotain muuta kalaa, kun Väinö selitti taimenesta. Mitä Mustalakin sanoo, kun Väinö tuppaa hänelle taimenena mitä lie kiiskeä?

– No poika, löytyykö sitä taimenta?

Ei ole mitään tehtävissä. Päähenkilömme ojentaa apeana ja sanaakaan sanomatta kimpaleen kalaa Mustalalle. Kokenut järvenkävijä ottaa kalan katkaistuihin sormikkaisiinsa, haistaa sitä varovasti ja laittaa palan suuhun. Ahavoituneet kasvot ilmeettöminä hän pureskelee vähän aikaa, nielaisee, ja ottaa mietteliään ilmeen.

– Poika, mistä sinä tämän sait? Parempaa taimenta en ole koskaan syönyt.

Johannes Koskenniemi Kuvat Johanna Hakkari ja Sirpa Kinnunen

Nuotta 6–7/2006

2

taivaaseen...?

pääsisin

minä

Kun tämä elämä päättyy, on edessä kaksi vaihtoehtoa: taivas tai helvetti. Helvetti, ikuinen kadotus ja tuska, ei kuulosta hyvältä vaihtoehdolta. Eikä se sitä olekaan. Siis taivaaseen! Mutta miten sinne päästään?

Milläs T

aivaaseen on vain ja ainoastaan yksi tie. Tienviitassa lukee Jeesus.

Kaksituhatta vuotta sitten Golgatalla Jeesus ristiinnaulittiin ja Hän kuoli jokaisen ihmisen syntien tähden. Homma ei kuitenkaan jäänyt siihen, vaan Jeesus voitti kuoleman ja heräsi kuolleista kolmantena päivänä.

Jeesus kuoli ja voitti kuoleman, jotta me ihmiset emme kuolisi vaan saisimme ikuisen elämän. Mieletön juttu. Ihminen, joka aina uudelleen sortuu tekemään väärin ja Jumalan tahtoa vastaan, saa osakseen niin suuren rakkauden, että sitä ei kokonaan pysty ymmärtämään.

Jokainen joka uskoo tämän ja sen vuoksi tunnustaa syntinsä Jeesukselle, saa olla täysin varmana matkalla Taivaaseen.

oman onnensa nojaan selviytymään uskonsa kanssa. Ei, vaan hän kulkee vierellä, tukee, auttaa ja kantaa eteenpäin vaikeissakin paikoissa. Sillä ei ole mitään väliä, onko usko vahva vai heikko. Kaikki usko on lahjaksi saatu, pienikin, eikä Jeesus anna lahjaksi riittämätöntä uskoa.

Pienikin, se kaikkein heikoinkin usko, on kuitenkin usko, ja se riittää. Jeesus rakastaa jokaista omaansa ja haluaa omilleen vain hyvää.

Kun epäilyksen hetki tulee, laita rohkeasti kädet ristiin ja pyydä Jeesusta kantamaan eteenpäin ja vahvistamaan uskoasi. Hän tekee sen, sillä hän rakastaa sinua. Hän haluaa sinut luokseen, ei hän luovu sinusta. Hän on kuollut sinun puolestasi, hänen armonsa on hyvin suuri.

Ei taivaaseen pääse itse tekemällä ja yrittämällä. Taivaaseen pääsee armahdettuna.

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com

Ei vaatimuksia Jeesus ei vaadi sinulta mitään tarjotessaan ikuista elämää. Kukaan ei ole synnitön ja hyvä, kukaan ei pysty elämään niin, että tekojensa perusteella voisi päästä taivaaseen. Jeesus ei vaadi sinulta täydellistä elämää ja täydellisiä tekoja.

Vaikka olisit tehnyt mitä tahansa, Jeesus rakastaa sinua ja haluaa sinut omakseen.

Tätä kutsutaan armoksi. Se on rakkautta, jota ei millään tavalla voi ansaita.

Jeesus odottaa sinua siis syliinsä kädet avoinna. Hän haluaa sinut omakseen.

Hän haluaa antaa lahjaksi uskon, hän haluaa, että pelastut. Voit sanoa hänelle: ”Kiitos, mutta ei kiitos.” Ja jatkaa elämääsi ilman Jeesusta. Päämääränä on tällöin kuolema. Toinen vaihtoehto on kuitenkin tämä: ”Kyllä, tahdon kulkea kanssasi.

Anna minulle syntini anteeksi. Kiitos, että rakastat minua.” Eikä muuta tarvita. Kun vastaat Jeesuksen kutsuun myöntävästi, järjestävät enkelit taivaassa riemujuhlat.

2 Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

Riittääkö uskoni?

Mikäli olet jo vastannut Jeesukselle myöntävästi, niin hieno juttu! Usko ei silti aina tunnu kovin helpolta. Saatana nimittäin yrittää tehdä kaikkensa saadakseen mahdollisimman monta ihmistä pois Jumalan luota.

Onko uskoni riittävän vahva? Tämä kysymys on varmasti tuttu monelle uskovalle. Huoli on kuitenkin taas kerran Saatanan tekosia. Pelastuminen ei nimittäin ole riippuvainen siitä, pystyykö ihminen uskomaan riittävän vahvasti. Tällöin on kyse taas suorittamisesta. Ihminen on aina ihminen, ja sen takia hänen uskonsakin täyttyy aina välillä epäilyksillä.

Kun Jeesus antaa ihmiselle uskon lahjaksi, hän ei jätä ihmistä sen jälkeen

ä t n

s o j

t i is

k e t

E

? n a v u k o l e n a om Oletko edes villeimmissä haaveissasi miettinyt oman elokuvan käsikirjoittamista, ohjaamista tai kuvaamista? Tekniikan kehityksen myötä se on nyt mahdollista aivan tavallisella kotivideokameralla muutaman kymmenen euron budjetilla. Tarvitset vain hiukan mielikuvitusta, hyvän käsikirjoituksen ja sanottavaa.

Y

Nu

rit

sta

vaf e

nen kuukausi kannattaa käyttää käsikirjoituksen tekoon ja toinen kuukausi kuvaamiseen ja editointiin.

Hyvän käsikirjoituksen lisäksi kuvakäsikirjoitukseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Kuvakäsikirjoitus on sarjakuvamaisesti tehty suunnitelma kohtausten kuvaamisesta itse kuvaamisen helpottamiseksi.

– Kuvaamisessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten kuvaa ja mitä.

Elokuvissa kameralla harvemmin zoomataan, vaan ennemminkin liikutetaan koko kameraa esimerkiksi kiskoilla. Halvat kiskot voi rakentaa itse vaikka lastenvaunuista ja metalliputkesta.

Lopuksi kannattaa huomioida, että itse elokuvan kuvaaminen on vain pieni osa itse elokuvan tekemistä.

– Itse kuvaamistilanteissakin kuvaamiseen menee ehkä 5 prosenttia ajasta ja tavaroiden kantelemiseen, etukäteis-

ort en

Ke sä

ssä

Nuo r järj ten Ke es sä muo tetään n yhte jo p yde dos s t fest e arit uneet L rintee sä ksi . osal Oh yhy es te listu Masamitsu Amemori mis sa fest lokuva ohje arei den . T et : masamitsu.amemori@nuotta.com

uot a yks Kuvat Masamitsu Amemori sekä ittä ntotiim i SXC / Kerim Ergaz ja Ken Kiser . E nen he i saa o lla VHS lokuv nkilö tai joko an t - tai r u

yhm DVD lee . o ä  (k Elokuv forma lla jok . o atis olm a sa s a e nuu a

ttia ) tai  olla en . . E pitkä s (viisito intään

ar ist teilt lokuv a ei jasta ri a) miään

s i

tapo t p a ja l ai ohja a olla puen. . E oukkaa ukselta teksva. an h taan lokuv y viä a

tai t TEOSTO saa sis ä ek i j l t v ää a apa öide TEO STO n tu ata m inoas . E -maksu lee huo usiikki a ista leht . . lokuv . ia  a ten  m on läh e e K Opi esä/Ly nnessä tettävä os. stot

hyt

e . M ie ,  lokuva Nuor u f  R esta ilmo k aa n y r i tyn ttautu tulee l ttylä. it, ä. K mis aitt k aa aa aava Nuo va k r www ten Ke keen v ke täyt oi tu sän et.nm

. E .fi/nk kotisiv lostaa l u oku ilta sitä via e mak rikseen ei pal aute su ja py . L suori ydetä j ta, elle t i a po i e s ätie ta. hety sti- to k nuo sen nu ja saa K r o tenk isotiim risotii ansanl mis äesa@ i@se tä kl.f s ek l i tai , os. .fi nuo rNuotta 6–7/2006 2

ku

Tärkeimmät ainekset hyvän lyhytelokuvan tekemiseen ovat Lappalaisen mielestä tarina ja käsikirjoitus, eivät niinkään hyvät näyttelijät tai kalliit laitteet. Tarinassa kannattaa aina muistaa, että se mikä on omasta tai kavereiden mielestä hauskaa, ei välttämättä aukene ulkopuolisille.

– Jos tarina ja käsikirjoitus ovat hyvin onnistuneet, melkein kaikki muu saa mennä pieleen ja silti voi saada hyvän lyhytelokuvan. Jos aikaa on käytettävissä esimerkiksi kaksi kuukautta, ensimmäi-

www.digivideo.fi www.mediamatka.fi/freimi www.lagoonfilms.com

tel o

Mistä liikkeelle?

valmisteluihin ja muuhun 95 prosenttia Lyhyenkin elokuvan tekeminen on kovaa työtä, mutta kun saa istua tuhansien ihmisten joukossa ja nähdä jonkun liikuttuvan omasta elokuvasta, se palkitsee kaiken vaivannäön.

Lyh y

ksi hyvä tapa aloittaa oma ohjaaja- tai näyttelijänura on tehdä oma lyhytelokuva. Lyhytelokuva on tavallista parin tunnin elokuvaa tiiviimpi ja usein enemmän ajatuksia herättävä kuin vastauksia antava.

– Lyhytelokuva käy enemmän kohti katsojaa kuin tavallinen elokuva. Hyvän elokuvan jälkeen jää usein pohtimaan, mitä päähenkilölle lopulta tapahtui ja miten muille henkilöille kävi, kun taas hyvän lyhytelokuvan jälkeen alkaa miettiä omaa elämäänsä, kertoo useiden lyhytelokuvien ohjaaja ja käsikirjoittaja Kai Lappalainen.

Koska lyhytelokuvan sanomalta odotetaan tavallista elokuvaa enemmän, sanoman julkituonnissa ei kannata ujostella. Raamattua lukiessa lähes jokaiselta sivulta voi löytää jonkin tarinan, joten aiheet eivät varmasti lopu kesken.

– Sanoman esiintuomiseen ei tarvita sen kummempia jippoja. Tavallista arkea vaan kehiin, sieltä ne parhaat ideat usein löytyvät. Ylipäätään se että kristityt nuoret tekevät leffoja kristillisistä teemoista on arvokasta.

Aktiosta alkuun Aktio tai toisin sanoen lyhytaikainen lähetystyö, on hyvä tapa tutustua lähetystyöhön ja saada kokemusta elämisestä ja toimimisesta lähetyskentällä, vieraassa kulttuurissa ja vierailla kielillä. Jokaisen lähetyskokemus alkaa pienistä askeleista.

Myös Jeesus käytti tätä menetelmää kouluttaessaan pitempiaikaisia työntekijöitä lähetykseen.

Suomesta voi mennä aktioon kaikille mantereille, ja samassa maassa voi olla vieläpä monia eri kohteita. Suunnata voi vaikkapa muslimien pariin Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Aasiaan.

Avustustyö ja kokonaisvaltainen lähetystyö ovat kasvussa. Myös monet koulut antavat mahdollisuuden tehdä työharjoittelu lähetyskentällä. Katulapsityö vaikkapa Aasiassa on mahdollista. Laivatyö on myös kiinnostava ja haasteellinen vaihtoehto. Lisäksi englannin kielen opettajia tarvitaan useissa maissa, mutta yhtä hyvin myös nuoria miehiä vaellusmatkoille Aasian vaativaan vuoristoon.

Mahdollisuuksia on hirmuisesti ja kaikkina vuodenaikoina.

Ikä Aktioissa eri kentille on eri ikävaatimukset. Yleensä täysi-ikäinen voi mennä kai-

M avaai l m an Näkökulmia

lloituks e

Kohteet Suomalaiset tekevät työtä hyvin monissa maissa. Kullakin lähetysjärjestöllä on

en

Nuoret ovat yhä kiinnostuneempia lähetystyöhön lähtemisestä. Mutta miten sen voi tehdä? Miten hankkia lähettäjät, rahoitus ja koulutus? Minne ja missä muodossa työtä pitäisi mennä tekemään?

Juhani Ahola Suomen Operaatio Mobilisaatiosta kertoi Nuotalle lähetystyöhön liittyvistä asioista. kille kentille. Alaikäisetkin pääsevät Euroopan kentille vanhempien luvan kera.

Jo lapsena voi toimia lähetystyössä perheensä kanssa. Kaikki uskovat ovat lähettejä. Kun puhutaan lähetystyöstä perinteisessä muodossa, niin jo nuorena kannattaa aloittaa. Lyhytkin lähetyskokemus antaa suuntaa opiskeluihin ja motivoi hengellisen elämän kasvua. Nuoren on helpompi oppia uusia kieliä, ja nuorena saatu lähetyskokemus muokkaa ihmistä tulevia tehtäviä varten.

Jeesuksen opetuslapsetkin olivat hy-

la Mordvaa l a k n , at M loa mukaan! u t ve r te

vin nuoria, kun Jeesus kutsui heidät mukaansa. Heille annettiin vastuullisia tehtäviä.

Lähetystyön voi aloittaa vaikka omassa seurakunnassa.

Yleiset vaatimukset Aktioihin tarvitaan yleensä suositukset seurakunnan vastuunkantajilta. Koulutusta annetaan yleensä ennen matkaa ja aktion aikana. Myös maahan ja

Joose, Johanna, Hilja ja vauva Pitkänen ovat aikeissa muuttaa kotoaan Lappeenrannasta Venäjälle, Mordvan tasavaltaan. Nuori perhe antaa vuokralle vastavalmistuneen talonsa ja asettuu uuteen kotimaahansa syyskuussa.

P

itkäsille Mordva on jo tullut tutuksi muutama vuosi sitten. Johanna asui maassa viisi kuukautta Joosen suorittaessa asepalvelusta Vekarajärvellä. Lomilla Joose matkusti Johannan luokse, ja rakastavaiset menivät kihloihin maan pääkaupungissa Saranskissa.

Aivan äskettäin nelihenkiseksi kasvanut lappeenrantalaisperhe muuttaa kesän jälkeen Kansanlähetyksen lähettäminä takaisin Mordvaan Inkerin kirkon lähetystyön pariin.

Joose ja Johanna eivät ehkä ole lähettejä tavanomaisimmasta päästä. Vain vähän yli parikymppiset aviopuolisot ovat juuri saaneet pitkään kestäneen taloremonttinsa päätökseen. Joose on Kansanlähetyksen nuorisosihteeri Etelä-Saimaan

2 Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

työhön liittyvän kirjallisuuden lukeminen on tärkeää.

Vuosiohjelmiin ja pitempiaikaisiin töihin mentäessä tehdään enemmän valmisteluja: haastattelut, koulutusta (viikoista vuosiin), tukirenkaan hankkiminen, kieliopiskeluja. Tietysti lähtijältä odotetaan kristillistä vakaumusta. Uskon perustusten on hyvä olla kunnossa.

piirissä. Hän on juuri valmistunut opiskeltuaan ammattinsa työn ohessa. Johannaa työllistävät kotona kolmevuotias Hilja ja vastasyntynyt uusi tulokas. Pitkäsiä ei Venäjälle muuttaminen kuitenkaan suuremmin huoleta.

– Kolmensadantuhannen asukkaan Mordvassa on kaksi pientä luterilaista seurakuntaa. Tarkoituksenamme on tukea nuoriso- ja seurakuntatyötä omalla persoonalla ja niillä lahjoilla, joita meillä on. Lähteminen on mukavaa, ja paikka tuntuu omalta ja meille tarkoitetulta. Tietenkin lähtemiseen kuuluu myös asioista luopumista, kun on hyvästeltävä omat perheet, ystävät ja jo rakkaiksi käyneet nuoret omassa seurakunnassa, Joose miettii.

T I E T O A L Ä H E T Y S T Y Ö S TÄ

omat kohteensa: Turkki, Japani, Lähi-itä, useita Afrikan ja Aasian maita. Kansainväliset lähetysjärjestöt, kuten Wycliffe, YWAM ja OM, tekevät työtä useassa sadassa maassa.

Suurin saavuttamaton ryhmä ovat muslimit ja toinen merkittävä kohde lapset ja nuoret, joiden tavoittaminen voi muuttaa maiden tulevaisuuden.

a s s o i s s i elÄmÄsi m

Perheille vai sinkuille?

Lähetystyössä tarvitaan molempia ryhmiä. Perheelliset tavoittavat usein ihmisiä, joita sinkut eivät ehkä kohtaisi.

Useimmissa maissa sinkkuus on outo asia, joten tässä tapauksessa perheellisyys on hyvä vaihtoehto. Sinkun etu on siinä, että hänellä ei ole kaikkia perheen velvoitteita ja hänellä on enemmän aikaa käytettävissään muiden palvelemiseen.

Rahoitus Lähetystyöhön kerätään vapaaehtoisia varoja. Lähetillä on ystäviä ja seurakunta, jotka lähettävät. Tehokkain tapa on koota lähettirengas omasta seurakunnasta ja ystävien joukosta. Ne, jotka tuntevat lähtijän, myös muistavat häntä rukouksin ja taloudellisesti. Raha ei ole ongelma, vaan olennaista on se, että ihmiset kokevat aitoa kutsumusta Jumalan valtakunnan työ-

Aluksi perhe asuu Mordvassa kahden vuoden ajan ja sen jälkeen mahdollisesti pidempäänkin, jos Jumala suo ja niin johdattaa. Ajatus maahan muuttamisesta on koko ajan kiinnostanut Pitkäsiä, ja kun kysyntää oli, he päättivät tarttua tilaisuuteen.

– Nyt on hyvä mennä. Nuorena kestää tällaiset muutokset paremmin. Täydellisiä lähetystyöntekijöitä ei ole olemassakaan, ja siksi lähetystyö kannattaakin aloittaa heti. Se on tarkoitettu kaikkia kristittyjä varten ja on koko maailmalle annettu tehtävä, sanoo Joose.

– Monet pohtivat, onko heillä lähetyskutsua vai ei. Vastaus on kyllä. Paikka ja tehtävät sen sijaan riippuvat kunkin ihmisen henkilökohtaisista lahjoista.

Kannattaa muistaa, että lähetystyö ei ole pelkkää lähtemistä. Myös lähettäminen on lähetystyön olennainen osa. Siinä voivat kaikki olla mukana täysillä. Omilla kyvyillään ja rukouksissa.

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunenuotta.com

Nuorten Kesän yhteydessä elokuun alussa pidettävä Elämäsi Missio -lähetyskonferenssi on laajapohjaisin Suomessa koskaan järjestetty nuorten lähetystapahtuma. Tarkoituksena on kertoa lähetys työstä nuorille, jotta mahdollisimman moni voisi löytää paikkansa työssä lähettäjänä tai lähettinä.

hön. Silloin löytyy myös varoja. Aktiomatkoihin voi kerätä helpostikin rahaa, jos vain on tosissaan menossa ja kertoo seurakunnassa ja kaveripiirissä lähdöstään.

Näin voi antaa ihmisille mahdollisuuden tulla mukaan työhön.

Lähetyskurssit Suomessa kaikilla kirkkokunnilla ja lähetysjärjestöillä on omat lähetyskurssivaihtoehtonsa. Myös kansainväliset järjestöt tarjoavat omia koulutuksiaan riippuen työmuodosta ja kentästä, jolle on menossa. Lähetyskurssit on pääsääntöisesti tarkoitettu niille, jotka on jo hyväksytty kyseiselle kentälle. On myös erillisiä kursseja, joissa saa opetusta lähetystyöhön valmistautumisesta. Hinnat löytyvät järjestöjen tiedotteista.

Annemaria Paukkunen Kuvat SXC / Svilen Milev ja Henk L sekä Johanna Hakkari

Mordvan tasavalta

Pääkaupunki: Saransk (305 000 as.)

Pinta-ala: 26 200 km2 Asukasluku: 888 800. Heistä 34 % suomalais-ugrilaisia mordvalaisia.

Teollisuus: Elektroniikkaa, koneenrakennusta, rakennusaineteollisuutta.

Maatalous: vehnä, ruis, pavut ja maissi sekä hamppua ja sokerijuurikasta.

T

apahtuman takaa löytyy monenlaisia taustavaikuttajia. Ryttylässä pidettävä lähetyskonferenssi on Suomen Lähetysneuvoston, Maailmanevankelioimisen Suomen keskuksen ja Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen yhteinen projekti. Konferenssi onkin tarkoitettu yhteiseksi erilaisista hengellisistä tunnustuskunnista ja taustoista tuleville lähetystyöstä kiinnostuneille opiskelijoille ja nuorille aikuisille.

Lähetysnäkymiä maailmalta Kansanlähetyksen nuorisotyön johtajan Kai Niemelän mukaan kiinnostus lyhytaikaista lähetystyötä kohtaan on kasvanut nuorten keskuudessa. Yksi nuorten lähetyskonferenssin tavoite onkin, että mahdollisimman moni voisi lähteä kokeilemaan lähetystyötä. Elämäsi Missio sisältää lähetyshaasteita, kanavia ja työpajoja lähetyksen eri alueilta (esimerkiksi kokonaisvaltainen lähetys, media, islam, aids, lapset, lähetys ja rukous) sekä lähetysbasaarin ynnä muuta tietoa tiedonjanoisille.

Lähetyskonferensissa kuullaan puhujia ympäri maailman. Lisäksi tapahtumassa nähdään koko joukko suomalaisia lähetystyöntekijöitä sekä hengellisiä vaikuttajia Päivi Räsäsestä Ruudolfiin.

Konferenssiin saapuva Armando Benner on kotoisin Venezuelasta. Eurooppaan hän muutti 1990-luvun alussa. Armando on johtanut Amsterdamin YWAM-keskusta vuodesta 1998. Venezuelassa hän on aloittanut lähetysjärjestön, perustanut seurakuntia, kirjoittanut kirjoja lähetyksestä ja toiminut raamatunkääntäjänä.

Ruotsalainen Bertil Engqvist on työskennellyt Operaatio Mobilisaatiossa lähes neljäkymmentä vuotta. Hän on yksi Operation Mercy -työn perustajista ja sen kansainvälinen johtaja. Operation Mercy toimii avustus- ja kehitysyhteistyöprojekteissa seitsemässätoista maassa Pohjois-Afrikasta läpi koko Lähi-idän aina Kaukasukselle ja Keski-Aasiaan saakka.

Tavoitteena on auttaa syrjäytyneitä ja apua tarvitsevia, erityisesti naisia, lapsia ja vammaisia. Bertil on elänyt perheineen Lähi-idässä yli 25 vuotta. Nykyään hän asuu vaimoineen Ruotsissa, jossa Operation Mercyn päämaja toimii.

Yhdysvalloista saapuva Roger Peterson johtaa lyhytaikaista lähetystyötä tekevää lähetyssorganisaatiota nimeltä STEM International. Organisaatio on

erikoistunut koulutukseen, julkaisutoimintaan ja poikkikulturillisiin lähetysohjelmiin eri puolilla maailmaa. Roger Peterson on alansa asiantuntijoita. Hän on järjestänyt lyhytaikaisia lähetysmatkoja yli 5000 henkilölle. Roger on kirjoittanut lukuisia kirjoja ja toimii puheenjohtajana useissa kansainväliseen lähetystyöhön erikoistuneissa luottamuselimissä.

Musiikillista antia Elämäsi Missiossa on luvassa myös mielenkiintoista antia etnon ystäville. Kolumbialaisen, lattaripohjaista rytmimusiikkia soittavan Daniel Ripoll Y Estrato 7 -bändin on määrä konsertoida lähetyskonffassa osana kesän Suomi-kiertuettaan. Daniel Ripoll Y Estrato 7 on saavuttanut suuren suosion Latinalaisen Amerikan maissa, kuten Kolumbiassa, Argentiinassa, Paraguayssa, Boliviassa, Venezuelassa, Panamassa ja Costa Ricassa. Tänä vuonna ryhmän ohjelmassa on vierailuja Yhdysvaltoihin ja Euroopan maihin laajemminkin.

Kymmenhenkisen yhtyeen musiikissa Kolumbian Karibianmeren rannikkoalueen omaperäiset kansanmusiikkirytmit yhdistyvät rockiin ja poppiin. Yhtye on ylpeä Kolumbian rikkaasta kansanmusiikkiperinteestä ja pyrkii vahvistamaan musiikillaan oman alueensa kulttuuriidentiteettiä. Letkeää lattarimusiikkia rytmittävät rummut, haitari, kitarat, gaitat, alegres, guaches ja muut paikalliset soittimet.

Annemaria Paukkunen

a Lähde: www.lahetyskonffa.fi

Nuotta 6–7/2006

2

ä – ä m l e a e k Roh living dangerously Nuori neito huutaa apua kyyneleet silmissä rotkon reunalla. Hänen otteensa on juuri kirpoamaisillaan sortuneen riippusillan köydestä. Viime hetkellä avunhuudot kantautuvat ohi ratsastavan, lihaksikkaan nuoren miehen korviin. Hän hyppää ratsunsa selästä, kiiruhtaa rotkon reunalle ja tarttuu neidon käteen viime hetkellä. Pelastusoperaatio katkeaa ikävästi, kun opettajan ääni keskeyttää haaveilun: ”Minä vuonna solmittiin Stolbovan rauha?”

K

ukapa meistä ei olisi joskus haaveillut siitä, että voisi olla sankari tai sankaritar, joka kulkee vaarasta toiseen ja kokee seikkailuja seikkailujen perään. Arkisten puuhien keskellä tavallinen tavis kaipaa joskus sitä, että voisi paeta mielikuvitusmaailmaan, jossa saisi olla jotain enemmän. Monenlaiset valmiiksi pureskellut sankaritarinat auttavat pakenemaan hetkeksi arjen tavanomaisuutta. Tosin voihan rohkeaa elämää kokea itsekin - turvallisesti. Tietokone vain auki ja voi heittäytyä tietokonepelin maailmaan, jossa vaarallisia tilanteita voi harjoitella yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes tilanteesta selviää voittajana. Hyvällä grafiikka- ja äänikortilla sekä tehokkaalla koneella voi kokea lähes todentuntuisia seikkailuja. Mutta keinotekoinen on keinotekoista.

Mitä on rohkea elämä ja millä tavoin voimme sitä mitata? Eikö jollakin adrenaliinitaso nouse, sydän hakkaa ja elimistö ole äärimmilleen virittynyt pelkästään siitä, että joutuu astumaan yksin luokan eteen pitämään esitelmää Aleksis Kiven lapsuusvuosista? Ja sitten pitäisi vielä venyä ihmesuorituksiin! Halu elää rohkeaa elämää on kuitenkin monen unelma, vaikka harvat siihen yltävät. Vai riippuuko asia kokonaan siitä, miltä kantilta asiaa katsotaan?

Äärimmäisiä urotekoja Monet ovat valmiita sijoittamaan suuren summan rahaa ja ottamaan valtavia riskejä saavuttaakseen mainetta ja kunniaa rohkealla elämällään. Toiset tekevät kaikkensa valloittaakseen vuorten huippuja yksi toisensa perään: Elbrus, Mont Blanc, K2, Broad Peak tai Mount Everest. Toiset

2 Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

laskeutuvat valtamerten syvyyksiin sukellusvarusteissa tutkimaan maailmaa, jonka vain harva itse pääsee kohtaamaan. Kokemuksia, jotka vaativat rohkeutta, hankitaan niin laskuvarjohypyistä kuin kalliokiipeilystäkin.

Monille meistä useimmiten riittää se, että voi istua mukavasti nojatuolissaan puolentoista litran Pepsi-pullo olohuoneen pöydällä, perunalastukulho sylissä ja katsoa kaikkea tuota testosteronipullistelua dokumenteista ja muista tv-ohjelmista. Tosin Taffelit uhkaavat juuttua joskus kurkkuun Pelkokertoimen ruokailuosuutta katsoessa. Toista Pepsi-pulloa korkatessaan moni saattaa mielessään ajatella, että huomenna aloitan terveet elämäntavat ja teen jotain suurta, kuten on ajatellut jo kuukausien ja vuosien ajan.

Todellinen seikkailu Kuka määrittelee sen, mitä on rohkea elämä? Todelliset sankariteot tehdään usein median ulottumattomissa. Voisiko rohkeutta olla se, että jättää turvallisen ympäristön ja matkustaa täysin vieraaseen

kulttuuriin? Antaa aikansa ja elämänsä siihen, että opiskelee täysin vierasta kieltä alkuasukkaiden parissa – kieltä, jota kukaan ei ole kirjoittanut. Kuuntelee, opiskelee, tutkii ja viimein kehittää heimolle oman kirjoitetun kielen, jota sitten opettaa heimon kirjoittamaan ja lukemaan.

Tämän vuosia kestäneen työn tuloksena syntyy myös Uusi Testamentti heimon omalla, uudella äidinkielellä. Koko tämä vuosia kestänyt työ on tähdännyt siihen, että tuo kansanheimo voisi lukea omalla äidinkielellään Jumalan Sanaa.

Entäpä ne lähetystyöntekijät, jotka jättävät länsimaisen hyvinvoinnin ja muuttavat asumaan suurkaupungin slummeihin tai kaatopaikoille. He ovat vaihtaneet pehmeät sänkynsä rikkinäiseen, tuholaisia täynnä olevaan patjaan. Automarketin tuhansien neliöiden elintarvikeosaston jätepinoihin, joiden keskeltä kaivavat syötäväksi kelpaavaa. Lämmin omakotitalo viihtyisässä lähiössä on vaihtunut muutamasta laudasta, pahvista ja aaltopellistä rakennettuun hökkeliin.

Miksi? Siksi, jotta he voisivat kertoa siellä eläville köyhille ilosanoman Jeesuksesta Kristuksesta. Eikö tuo ole todella rohkeaa elämää? He ovat menneet sinne, minne vain harvat menevät, koska Mestari on kutsunut heitä seuraamaan itseään.

Kutsun saadessaan he ovat vastanneet: ”Minne menet sinä, sinne menen minäkin.”

Mitä rohkea elämä merkitsee sinun kohdallasi? Merkitseekö se menemistä

lensä mukaista ja täydellistä” (Room. 12:2).

Tuo, jos mikä, vaatii rohkeutta! Kun kaikki muut ottavat vastaan riemusta hihkuen käteen ojennetun kesäkumin, tulisiko sinun kieltäytyä kohteliaasti ja sanoa: ”Ei kiitos, en tarvitse. Säästän avioliittoon.”

min työnsin lastenvaunuissa esikoistani Vaasan keskustassa, kun vastaani hoiperteli kolmen juopon ryhmä. Ensimmäinen ajatus, mikä mieleeni nousi, ei ollut hymy eikä ystävällinen tervehdys. Väistin porukan nopeaan ja mielessäni ajattelin: ”Mokomat luuserit, hankkikaa elämä!”

Samassa mieleeni nostettiin tuo telttakokous ja nuoren miehen ehdottomuus.

Jouduin tunnustamaan: ”Jeesus, minusta ei löydy rakkautta. Murra sydämeni ja anna minulle voimaa rakastaa, anna minulle voimaa välittää.”

Rohkea elämä ei ole aina suuria tekoja.

Monesti eniten rohkeutta vaativat päivittäisessä elämässä kohtaamamme pienet valinnat. Saamme tunnustaa heikkoutemme ja mahdottomuutemme ja tulla Hänen luoksensa, joka voi meitä auttaa.

Kun kiinnitämme katseemme Jeesukseen ja pyydämme, että Hän saa vaikuttaa meissä sekä tahtomista että tekemistä, voimme elää rohkeaa elämää, joka muuttaa maailmaa.

Kai Niemelä Kuvat Johanna Hakkari

Monesti pääsisi paljon helpommalla, kun vain menisi massan mukana. Vaatii suurta rohkeutta astua puolustamaan sitä kiusattua oppilasta, joka on koulun kovisten silmätikkuna. Entä jos sinä olisit ”enkeli”, joka pelastaa koulun yksinäisimmän kaverin päivän. Hymyilisit hänelle, menisit juttelemaan ja kysyisit: ”Tehtäisiinkö jotain koulun jälkeen?”

Ole rohkea

tilanteisiin ja paikkoihin, joihin et tavallisesti menisi? Merkitseekö se mielipiteesi sanomista tilanteessa, jossa toiset ovat eri mieltä? Merkitseekö se sitä, että elät omatunto Jumalan Sanaan sidottuna, vaikka kaikki muut eläisivät niin kuin tahtovat? Miten sinä voisit elää tänään rohkeasti?

Jumala kutsuu omiaan elämään rohkeaa elämää – kulkemaan vastavirtaan.

Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeessä: ”Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mie-

näpoika hymyilin. Hän nousi ja uskaltautui istumaan viereeni. Tuolloin ajattelin mielessäni, etten koskaan tule tuollaiseksi, jonka sydämessä ei ole sijaa heikolle lähimmäiselle.

Toisin kuitenkin kävi. Vuosia myöhem-

Me olemme Kristuksen tuoksu tässä maailmassa. Jokainen meistä voi olla omalla paikallaan osoittamassa teoillaan, sanoillaan ja käytöksellään lähimmäisilleen sitä, että on Yksi, joka rakastaa. Yksi, joka armahtaa. Yksi, jonka varaan kannattaa elämänsä rakentaa. Uskon, että jos me osoittaisimme rakkautta lähimmäisillemme ja eläisimme sillä tavalla rohkeaa elämää, niin saisimme nähdä tässä maassa rakkauden vallankumouksen, joka voisi olla tuomassa monia ihmisiä Jeesuksen luokse.

Myönnän, että on helppoa heitellä toisille kehotuksia näin lehden palstalla.

Olin itse vastauskoontulleena nuorena eräässä hengellisessä telttakokouksessa, kun telttaan saapui paikkakunnan tunnetuin juoppo. Hän istui erään penkin päähän keskiikäisen pariskunnan viereen.

Pariskunta kavahti juoppoa ja otti hajurakoa reilut pari metriä. Juoppo ymmärsi tasan tarkkaan, mistä oli kyse ja katseli hämillään ympärilleen. Hän kääntyi katsomaan minua ja hymyilin koko naamallani – vastauskoontulleen hymyä. Hän hieraisi silmiään, katsoi uudelleen ja mi-

SEKL:n nuorisotyön johtajan mietteitä Kai Niemelä on toiminut kohta vuoden päivät Kansanlähetyksen nuorisotyön johtajana. Kävimme Vaasassa kyselemässä miehen kuulumisia uuden työn tuomista haasteista.

Kai Niemelä on vaasalainen luokanopettaja, joka astui Kansanlähetyksen nuorisotyön johtajan suuriin saappaisiin viime syksynä. Ennen uutta virkaansa hän toimi Etelä-Pohjanmaan piirin Kansanlähetyksen nuorisosihteerinä.

– Ennen uutta virkaani olin periaatteessa puoliksi luokanopettajana ja puoliksi nuorisosihteerinä, mutta käytännössä kokopäiväisesti nuorisosihteerinä, koska hengellistä työtä ei voi tehdä puolipäiväisesti, Kaitsu muistelee.

Nuorisotyön johtajan päivät koostuvat kokouksista, vierailuista eri piirien alueilla ja tutustumisesta paikalliseen nuorisotyöhön.

– Vierailut eri piirien nuortenilloissa ja DOK-pienryhmissä ovat tämän työn henkireikiä. Kokousten lisäksi tapahtumien suunnittelu ja järjestely vievät aikaa.

Niemelän sydän on sykkinyt vuosia nuorille ja nuorisotyölle. Etenkin evankelioimisnäky on ollut pidemmän aikaa pinnassa.

– Sydämeni suurin halu on, että mahdollisimman moni nuori voisi tuntea Jee-

suksen. Näkynä on kouluttaa ja varustaa nuoria Jumalan valtakunnan työhön, jotta hyvä sanoma voisi mennä kaverilta kaverille ja Suomesta maailmalle. Lyhytaikaiset aktiot ovat tässä tärkeässä asemassa antamassa nuorille kipinää lähetystyöhön.

Terveisinä Nuotan lukijoille Kaitsu haluaa rohkaista nuoria elämään täyttä elämää rohkeasti omalla paikalla ja omilla kyvyillä.

– Elä rohkeasti Jeesuksen seuraajana lähimmäistä rakastaen ja hyvää sanomaa eteenpäin vieden. Saamme tulla heikkoina Jeesuksen luo ja antaa Hänen tehdä hyvää työtään meissä.

Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Nuotta 6–7/2006

2

Järjestä kesän parhaat

Auringon iltasäteitä, kesän tuoksua, iloista meininkiä, hyviä ystäviä ja Jeesus. Näistä muodostuu Bible Party.

Nuotta kertoo nyt vinkkejä, miten järjestää nämä kesän parhaat juhlat. Ota vaikka kaveri avuksi järjestelyihin, yhdessä on vieläkin mukavampi puuhastella.

Paikka Ensimmäiseksi kannattaa pohtia, missä juhlat olisi parasta järjestää; kotona puutarhassa, kesämökillä, vai vaikka omassa huoneessa? Jos juhlat pidetään sisällä, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota koristeluun, jotta kesäinen tunnelma säilyy. Mikäli taas juhlat järjestetään ulkona, kannattaa varata hyttysmyrkkyä ja rasvaa mukaan kutiavien näppylöiden ehkäisemiseksi.

Kutsut Kun aika ja paikka on päätetty, on aika lähettää kutsut ystäville. Kutsuksi voi kopioida ohessa olevaa kutsukorttia, askarrella itse, tai vaikka lähettää sähköpostia.

Myös suullinen kutsu toimii, mutta kutsukortista voi tarkistaa ajan ja muut tiedot vielä jälkeenpäinkin.

Tarjoilu Juhliessa on mukava syödä ja napostella.

Juotavaa, suolaista ja makeaa on hyvä olla tarjolla. Tarjottavia voi leipoa itse tai ostaa kaupasta. Tämän lisäksi syömiset voi järjestää myös nyyttärimeiningillä,

mikä tarkoittaa sitä, että jokainen vieras tuo tullessaan jotakin syötävää yhteiseen tarjoilupöytään. Nyyttäreistä kannattaa muistaa mainita kutsun yhteydessä.

Koristelu Koristeluun ei tarvitse käyttää omaisuuksia. Ihanat kesäiset koristeet saa hyvin halvalla, jopa ilmaiseksi. Tässä vinkkejä: – Luonnosta poimittuja kukkasia maljakoihin ja tarjoilupöydälle. Kukkien lisäksi esimerkiksi koivun oksat ovat kauniita.

– Tarjoilupöytää voi kukkien lisäksi koristella luonnosta kerätyillä kivillä. Kivistä voi tehdä kiviasetelmia tai vaikka laittaa kivirenkaan koristeeksi jokaisen tarjoilukulhon ympärille. Kivien väleihin voi lisätä erilaisia kukkia.

– Kynttilöillä ja erilaisilla lyhdyillä saa luotua aivan erityistä tunnelmaa, vaikka kesäillat valoisia ovatkin. Kynttilöitä käytettäessä kannattaa muistaa paloturvallisuus: ei esimerkiksi kukkia liian lähelle liekkiä.

– Kesäisen värisistä kreppi- tai silkkipapereista voi leikata suikaleita ja muita koristeita joita voi ripustaa ympäri juhlapaikkaa.

Bi le arty Paikka Aika Tervetuloa! t.

Musiikki Taustalla soiva musiikki luo mukavaa ja rentoa ilmapiiriä.

Musiikiksi Bible Partyyn sopivat tietenkin parhaiten tämän hetken kuumimmat gospelhitit.

Mikäli oma cd-varasto ei tunnu riittävältä, voi vieraita pyytää tuomaan mukanaan omia lempilevyjään.

Ohjelma Bible Partyssa rennon yhdessä hengailun lisäksi hyvin tärkeää osaa näyttelee ohjelma.

Tässä erilaisia ohjelmavinkkejä: – Ohjelman alkuun hyvä juttu on yhteinen alkurukous.

– Joitakin vieraita voi etukäteen pyytää pitämään lyhyen puheenvuoron jostakin uskoon liittyvästä aiheesta.

– Reippaat yhteislaulut säestyksellä tai ilman ovat loistavaa täytettä muun ohjelman väliin.

– Raamattuaiheisella tietovisalla voi testata tietämystä ja oppia uutta.

– Porukalla kannattaa yhdessä kaivaa Raamatut esiin. Raamatuista voidaan lukea vieraiden ehdottamia kertomuksia ja kohtia, joita yhdessä voidaan pohtia, mikäli ajatuksia herää.

– Raamatun kertomuksia voidaan myös esittää pantomiimina joko yksin tai ryhmissä.

Muiden tehtävänä on yrittää arvata, mikä kertomus milloinkin on kyseessä.

Lopuksi kannattaa lukea kyseinen kohta vielä Raamatusta.

– Aivan viimeiseksi illalla voi pitää yhteisen rukoushetken. Joku aloittaa rukouksen, minkä jälkeen kaikki halukkaat voivat rukoilla ääneen mielessä olevista asioista. Lopuksi joku päättää rukouksen vaikka aloittamalla Isä meidän -rukouksen tai Herran siunauksen.

Sitten ei enää muuta kuin Huippuhauskaa Bible Party -iltaa viettämään!

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com Valokuvat Martti Pyykkönen

Makunystyröiden voitelemiseksi on kesällä tarjolla monenlaista nestettä, joten miksi lipittää pelkkää limsaa?

Nuotta testasi uusien kesäjuomien terävimmän kärjen.

! a p p a h i l i i h , i Hy Nimi

Tymbark Coconut

Chiquita Tropicals : guava

Frobeshe rs fruit smoothie appelsiin iguavamansikk a

My-Smoo thie vadelmapillimeh u

wow!

Smoothie mango

tiTes taja t voi

Brämhult s mustikk avadelma

Hinta (litrahinta )

Koko

I

sosta maailmasta on Suomeenkin rantautunut virvoitusjuomien uusi suunta. Limsat menettävät suosiotaan, koska ne ovat epäterveellisiä, huonoja hampaille ja kaiken lisäksi ne lihottavatkin. Tilalle ovat astumassa terveelliset smoothiet (luonnonaineksista tehdyt pirtelömäiset mehut) ja muut hedelmäjuomat. Mutta maistuvatko ne millekään?

Huoli pois! Nuotan kesäjuomatestin tulokset auttavat kuluttajaa suunnistamaan smoothiehyllyillä. Nuotan raati maisteli kuutta kesäjuomaa ja pisteytti kunkin juoman asteikolla yhdestä viiteen.

Tulos oli yllätys maistelijoillekin: testivoittajaksi nousi Brämhultsin mustikkavadelmajuoma. Trooppisten hedelmien tenhovoima jäi kotoisten marjojen jalkoihin, kun Suomi-neidon aarteet, mustikka ja vadelma, lumosivat raadin. Poikkeuksena oli päätoimittaja, joka arvioi testivoittajan sopivan lähinnä huumevieroitukseen.

Testivoittajan pöyristyttävä litrahinta saattaa kuitenkin ajaa budjettitietoisen uutekuluttajan tropiikkiin. Hinta–laatusuhteeltaan testin eliittiä oli nimittäin Tymbarkin kookosjuoma. Sen vieno maku ja miellyttävä koostumus vetosivat maistelijoihin, joskin kriittisimmät lasinnostelijat olisivat kaivanneet Tymbarkilta hieman rohkeampaa kannanottoa kookokseen muuallakin kuin etiketissä.

Testatut juomat yllättivät positiivisesti siinä, että juomat oli pääosin pakattu ekologisesti, kätevästi ja jälleensulkemisen tarpeen huomioiden. Poikkeuksena oli Frobishersin mauton ratkaisu turvautua pieneen lasiseen pulloon. ”Punnittu ja kevyeksi havaittu” (Dan. 5: 25).

Makujen, hintojen ja pakkauskokojen kirjavuus hallitsee kesäjuomien valtakuntaa. Älköön se pelästyttäkö kuluttajaa turvautumaan varmaan valintaan Nyt kaivataan raikkaita ratkaisuja. Yllätä kesävieraasi kookoksella tai brassaile Brämhultsilla – pelimies tunnetaan peliliikkeistä.

Kokosi Johannes Koskenniemi Kuvat Martti Pyykönen

75 cl

25 cl

25 cl

1l

38 cl

1l

Pisteet

2,15 €

1,60 € (2,13 €/l )

2€ (8 €/l)

2€ (8 €/l)

2,80 €

2,50 € (6,58 €)

3,11

2,56

2,00

2,22

3,00

3,56

Kommentt e

ja

Kookos e i oikein m aistu.

Kaipaisin hedelmä lihaa.

Tulee ka rkki mie leen.

Oksennu ksen vär inen.

Pirtelöm äinen.

Perunaja uhoja ja vettä, lattea.

Lihaliem ikuutio v edellä.

Aito mak u, pirteä jälkimak u.

Jääpaloil la hyvä rantadrin kki.

Epäkätev ä pakkau s.

Yäk!

Näyttää kuralta, ällöttää.

Ei tarkoit ettu nähtäväk si.

Maistuu käyneell e vadelmall e ja lääkk eelle.

Tää oli ra ju.

Etova ma ku.

Saa muk avasti ala s, pehmeä.

Maistuu oikeasti man Makea ilm golle. an soker ia, plussaa.

Paksua, it setehdyn oloista. Menee silmät so lmuun.

Melkein aidon ma kuista.

Välipala.

Pistää ar vot uusik si.

Mehujen väkevä.

Nuotta 6–7/2006 1

ROHKEA ELÄMÄ – NUORTEN KESÄ 2006 K

esäkauden ehdoton päätösjuhla on Nuorten Kesä -festarit elokuisessa Ryttylän maalaiskylässä.

Lämpimät elokuun illat hauskassa seurassa hyvää musiikkia kuunnellen, unohtamatta kaikkein mielenkiintoisinta tyyppiä – Jumalaa.

lä arjessa. Housebandin virkaa hoitaa Vesa Ojalan johtama Prosten. Perjantain keikoilla lauteille kipuavat muun muassa Pekka Laukkarinen, trubaduuri Ariel Neulaniemi, Jeni Varnadeau & Rory Partin, HB, bass´n Helen ja The Rain.

Välillä täytyy ottaa nauhuri messiin, kun menee poimimaan Raamatun opetuksia à la Leif Nummela, Seppo Palonen, Roger Petterson ja Armondo Benner.

Lauantaina Ruudolf räppää, Juha Tapio laulaa trubaduurina, .kraka ja kolumbialainen Daniel Ripoll Y Estrato 7 soittelevat lauantain päiväkonsertissa. Illalla lavan valtaa suuri Nuotta-speciaali, jossa soittaa illan pääesiintyjä BOB K Ruotsista.

Nuorten Kesä Keikkoja ja puheita oikeasta asiasta

Aamuja avataan stand-upilla Mikko Vaismaan kanssa, sen jälkeen paneelit kokoontuvat pohtimaan muun muassa sitä, tunnetko itsesi ja kuinka pitää arvoja esil-

Irina Leino

Iltojen pimentyessä hiljennytään rukoukseen ja ylistykseen.

Kylä avautuu

Festarialueelta löytyy monenlaista koettavaa: kiertele basaarissa, kuuntele raamattuopetusta tai nauti vain tunnelmasta. Supersuosittu Cafe

Mönönen palvelee irtokarkein, kahvikupposin ja jätskein. Ohjelma on tasokasta, stagella vierailevat mm. Samin valitut, Gospel-karaoke, Open stage

Lähetyskonferen Guntis Spridzn

ans

TAJUNTAA LAAJENTAVAA TAIDETTA K

olmatta sataa nuorta taiteilijaa kokoontuu juuri ennen Nuorten Kesää Ryttylään kansainväliseen ympäristöön taideleirille tekemään kristillistä taidetta. Viisipäiväisen Taiteiden

Kesä -leirin aikana treenataan opittua, harjoitellaan uusia taitoja tai testaillaan uusia kiinnostuksen kohteita ammattitaitoisten opettajien johdolla. Leirin tuotoksia päästään ihastelemaan Nuorten Kesän aikana.

Tanssilattialla pyörähdetään jazzin,

street dancen, Xariksen ja break dancen merkeissä. Tanssipajoista mainittakoon erityisesti ulkomaiset opettajavahvistukset: Saksassa tätä nykyä asuva Loreen

Fajgel sekä Latviasta kotoisin oleva Guntis Spridznans.

Tanssin lisäksi lavalla tehdään musiikkiteatteria sekä lauletaan kuorossa. Festarikansa saa nauttia myös bändipajan musiikillisesta annista kitaran ja rumpujen muodossa.

Tuire Colliande

r

32

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

sekä Joose Keskitalo, välipälätyksiä hoitavat Joose PitkäMatti Halen nen ja Sanna Matikka.

Taiteelliset sielut voivat toteuttaa itseään tuunaamalla vaatteita tai nauttimalla valokuva- ja taidenäyttelystä, ja ainahan voi mennä leffaan. Kylän elokuvateatterissa pyörii pätkä nimeltä End of the Spear. bass ’n Helen Rantalenttiksen ystävät voivat tutustua Ryttylän kultahiekkaiseen lun, kädenväännnön tai korikiipeilyn alalkenttään koko viikonlopun kestävässä la. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita löytyy turnauksessa. Muutoin taitojaan kannatmyös RC-kisoista. Rc-autot ovat pienentaa kokeilla kylämittelöiden pukkitappenöksiä oikeista autoista ja niitä ohjataan radio-ohjauslaitteella.

Viikonlopun aikana on koettava ainakin yksi CAVE-keikka Puimalassa, jossa lavaa kansoittavat Vaskikäärme, VIP, Recidi-

Daniel Ripoll Y

Estrato 7

Taiteiden Kesä vus, Megiddon ja Lots of Pain. Luvassa on aikamoista räimettä. Sen jälkeen paikan rauhoittumiseen tarjoavat Kyläkirkko ja rukoustalo.

Lyhytelokuvafestarit

Perjantai-ilta huipentuu perinteiseen tapaan popcornin tuoksuun, kun pääteltta muuntautuu lyhytelokuvateatteriksi.

Nähtävänä on kahdessa sarjassa kilpailevia filkkoja, jotka kisaavat oman sarjansa voiton lisäksi Elsa-palkinnosta. Arvollisessa raadissa istuvat Päivi Kettunen, tv-juontaja Eero Hietala, toimittaja Anna Uusitalo (Tv 7) ja nuorisotyön johtaja Kai Niemelä.

Lähetä oma filmisi kisaan ennen heinäkuun seitsemättä!

Karoliina Kiviniemi

enssi Loreen Fajgel

Piirtämisen ja maalaamisen saralla kokeillaan erilaisia tekniikoita, harjoitellaan mielikuvamaalaamista sekä liikkeen kuvaamista. Entä miltä näyttää maailma etsimen läpi? Valokuvauspajassa opetellaan vangitsemaan tilanne filmille ja tutustutaan kultaiseen leikkaukseen Philippe Gueissazin, nykyään Suomessa asuvan, Sveitsistä kotoisin olevan ammattivalokuvaajan johdolla.

Kinasakkailua harjoitellaan kirjoituspajassa, jossa sukelletaan sanojen maailmaan – runojen, proosan, laulujen, draaman ja lehtijuttujen poluille. Tarinankerronnan puolella nähdään tänä vuonna myös uutuutena japanilaista sarjakuvaa, Mangaa. Tässä pajassa yhdistetään tarinankerronnan ja piirtämisen jalot taidot ja tehdään reilusti kristillistä sarjakuvaa.

Eikä tässä vielä tarpeeksi. Jos olet kiinnostunut jostain aivan muusta, niin trash-taidepajassa toteutetaan kaikkein villeimmät taiteelliset suunnitelmat kaikkein omituisimmista materiaaleista.

Taideleiriä isännöivät jälleen kerran yhdysvaltalaiset Jim ja Anne Mills, pari,

Titta Tunkkari

Jeni Varnadeau

Tatsi Haveri

joka on ollut mukana järjestämässä taideleirejä ympäri Eurooppaa.

Maailman menoa Ryttylän maalaismaisemassa Jo perinteeksi muodostuneen Taiteiden Kesä ja Nuorten Kesä -yhdistelmän lisäksi festarikansaan liittyy tänä vuonna myös lähetysintoa puhkuvia nuoria ja nuoria aikuisia, maailmaa kiertäneitä kuumia lähettinimiä sekä koti- ja ulkomaisia lähetyseksperttejä. Nuorten Lähetyskonferenssi, ensimmäinen laatuaan koko Suomessa, kokoaa yhteen lähes kaikki Suomessa lähetystyötä tekevät kristilliset

järjestöt sekä kirkkokunnat.

Nuorten Kesän rinnalla järjestettävä erillinen tapahtuma tarjoaa rautaista opetusta, pienryhmiä, monipuolisia lähetyskanavia sekä käytännön vinkkejä lähetystyöhön halajaville.

Kansainvälistä ilmapiiriä on mukana luomassa vierailijoita muun muassa Ruotsista, Yhdysvalloista, Kolumbiasta ja Venezuelasta.

Makuja maailmalta on siis tarjolla varsin laajasti.

Sekaan mahtuu laadukasta musiikkia, kesäistä menoa, kavereita, tunnelmallisia kahviloita, basaaripöytiä sekä öistä extremeseikkaiMik

ko Nikula

Sami S. Asp

lua. Lähetystyön haasteista pohditaan muun muassa median asemaa, islamia ja aidsia. Lähetyskonffa haluaa innostaa nuoria ja kutsua heitä mukaan lähetyksen moderniin maailmaan, jossa jokaisella on oma persoonallinen paikkansa Jumalan suunnitelman mukaisesti.

Nuorten Lähetyskonferenssin rytmiskaala ulottuu aina Kolumbiasta Skandinaviaan ja pastorista maallikkoon. Tapahtumaa tähdittävät Daniel Ripoll y Estrato 7, bob K, Jakaranda, Vellu Suoperä, Prosten, Ruudolf ja monet muut.

Nyt entistäkin kansainvälisempi heinä–elokuun vaihde kokoaa entistä enemmän festarikansaa kesäkylän kujille nauttimaan ystävien seuran ja auringonpaisteen lisäksi Jumalan Sanan rukihista leipää!

Matti Olkkonen Kuvat Sami Alajarva, Nuorten Kesä

Nuotta 6–7/2006

33

34

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

Gospel Center

bob K popittaa parasta sanomaa Kliks! Sähköposti viuhkaisee Suomenlahden tälle puolen alta sekunnin ja tuo terveiset bob K:n pojilta Ruotsista.

Eikä enää montaakaan helleviikkoa, kun samainen poppoo itse tallaa Suomen Ryttylän tanteretta – bob K on nimittäin elokuussa jyrähtävän Nuorten Kesän pääesiintyjä.

Rokkimausteisen popbändin kitaristi, Jonatan Samuelsson, johdattelee meitä hetkisen bob K:n maailmaan.

Miten ja milloin bob K syntyi?

– Kaikki alkoi projektina: keväällä 2000 leikimme jätkien kanssa treenikämpällä koneilla ja soittimilla. Joku sai vihiä siitä, ja äkkiä oli ensimmäinen keikka varattu. Tuon konsertin mainokseen meidän täytyi keksiä nimi – yhtäkkiä olimmekin yhtye!

Mitä on bändin nimen takana?

– Mielestämme ”bob” kuulosti coolilta.

Erottuaksemme muista lisäsimme sen jälkeen mystisen K-kirjaimen, jonka merkitys onkin bändin parhaiten säilynyt salaisuus…

Mistä bob K soittaa ja laulaa?

– Olemme jengi kristittyjä kundeja, joten tietysti usko loistaa teksteistämme.

Osa lauluista on puhtaita ylistyslauluja Jumalalle, toiset ottavat esille raskaitakin aiheita, kuten kiusaamisen tai läheisen kuoleman. Tahdomme osoittaa arkielämässä kohti Jumalaa: Hän on sen keskellä useammin kuin koemme tai uskommekaan…

Millaisissa paikoissa bob K keikkailee?

– Tykkäämme monenlaisista tilanteista.

Meillä on ollut esiintymisiä aina klubeista suuriin nuorisokonferensseihin.

Mikä on parasta bobbareissa?

– Että saamme soittaa ja laulaa uskostamme nuorille ympäri Eurooppaa! Meistä on tullut kuin perhe. Motivoi hurjasti, kun saamme vaikkapa e-mailia ihmisiltä, jotka ovat olleet konserteissamme ja joita Jumala on koskettanut jollakin tavalla.

Mistä et luopuisi bob K:ssa, kitaristi Samuelsson?

– Uskostani! Haluan, että bändi olisi Jumalan käytössä – olipa se sitten keikoilla, kun ihmiset kuuntelevat levyjä tai kun puhumme heidän kanssaan. Tarvitsen ja rukoilen viisautta levittää sanomaa Jeesuksesta.

bob K – TYYPIT: DAV ID JOH ANSSON LOR ENS PAL MG REN

– laulu

– syntetisaattorit, laulu

PETER FAH LSTRÖM

– koskettimet, laulu

JON ATAN SAM UEL SSO N

– kitara, laulu

+

JOH AN ECK EBO RN

– rummut, laulu

ADA M BÖR JESSON

– basso, laulu

Mitä usko ja Jeesus Kristus sinulle merkitsevät?

– Vain Jeesuksessa on vapahdus ja rauha, niin uskon. Kukaan ei voi elää tai pelastua vanhempiensa, ystäviensä tai nuorisotyöntekijänsä uskon kautta. Ihmisen täytyy sanoa ”kyllä” Jeesukselle henkilökohtaisesti. Se on avain kristityn elämään.

Millaisia tulevaisuudentoiveita bändillä on?

– Olemme saaneet pari kiinnostavaa tarjousta, jotka voivat merkitä paljon sekä meille bändinä että perheillemme.

Tahdomme osoittaa arkielämässä kohti Jumalaa: Hän on sen keskellä useammin kuin koemme tai uskommekaan…

bob K – TARINA: 200 0:

Kokeiluista keikkabändiksi.

David asettuu mikrofonin ockin taakse. Yhtye voittaa JesusR non: lkin -pa ”Battle Of The Bands” n. kse single-sopimu

200 2:

Keeper Of My Soul -sinkku julkaistaan. Esiintymispyyntöjä alkaa tihkua tiheämpään.

200 3:

bob K aloittaa debyytin äänitykset ja saa sopimuksen taa Eckwork Recordsille, jota joh gle Sin i. pal rum en yin nyk bändin ja itto ioso Believe saa joitakin rad . issa dio paikallis- ja nettira

200 4:

Esikoislevy ”bob K” julkaistaan. Levy saa huikeasti positiivista vastakaikua.

200 5:

bob K tekee ensimmäisen keikkakiertueensa Baltiassa ja julkaisee siellä radiosinkun ).

You Make Me Sing (La-La-La taa vut saa kku -sin Believe kärkisijan Latvian kristillisen radion Top 20 -listalla.

200 6:

Rukoilemme asian puolesta. Mutta riippumatta siitä, oma toivomukseni on, että pystymme julkaisemaan uuden levyn noin vuoden kuluttua.

Bobbareiden terveiset Nuotan lukijoille?

– Todellakin odotamme tapaavamme teidät Nuorten Kesässä! Lupaamme tehdä parhaamme – älä siis missaa konserttia!

Tulee olemaan jännittävää saada kohdata uusia ystäviä rakkaassa naapurimaassamme… Siunausta! www.nm.fi/nk www.bobk.se Suvi Jääskeläinen Kuva Josef Hansson

bob K orten Kesä Nu en me saapuu Suo jäksi. nty esii pää n ide tare -fes

5. ELO KUU TA 200 6:

Nuotta 6–7/2006

35

Maailmalla tapahtuu Metalli tulee kirkkoon

Uutiset ja mää HB ja bass’n Helen listalla Gospelyhtyeet HB ja bass’n Helen olivat samaan aikaan Suomen myydyimpien albumien listalla viikolla 19, bass’n Helen sijalla 16 ja HB sijalla 36. Yksi syy yhtyeiden listasijoituksiin oli Maanalaisen levykaupan kirjautuminen kauppoihin, jotka ilmoittavat levymyyntinsä listojen ylläpitäjille.

Michael W. Smith seuraavalla U2-albumilla?

Yksi kuuluisimmista gospelartisteista, yhdysvaltalainen Michael W. Smith, saattaa esiintyä CCM Magazinen mukaan seuraavalla U2-albumilla. Yli 10 miljoonaa levyä myyneeltä ja kahdeksan Grammy-palkintoa saaneelta How To Dismantle An Atomic Bomb -albumilta pudotettiin viime hetkillä pois kappale, jolla Smith soitti koskettimia. North Star -työnimeä kanta-

nut kappale on yksi potentiaalisimmista ehdokkaista seuraavalle albumille, joka on yhtyeen mukaan työn alla.

L-60°:lta uusi albumi Toukokuun lopussa Saksassa keikkaillut L-60° on saanut uuden albuminsa valmiiksi. Albumin julkaisupäivää ei toistaiseksi ole kerrottu, mutta singlelohkaisua Sweet love on ollut mahdollista kuulla radiosta jo useamman kuukauden ajan.

Ilmaista mainosta seurakuntavaaleihin Yhteisöllisen nettikristillisyyden sivusto Janoinen tarjoaa seurakuntavaaliehdokkaille mahdollisuuden mainostaa ehdokkuuttaan sivustoillaan. Osoite http:// janoinen.net/srkvaalit2006 on avoin kaikille seurakuntavaaliehdokkaille. Sivustolla on mahdollisuus laatia oman näköisensä, lyhyehkö kuvaus itsestään ehdokkaana.

Pop-, Tuomas- ja muut messut saavat kohta rinnalleen myös raskaamman musiikin ystäville tarkoitettuja messuja, kun Suomen ensimmäinen metallimessu kajahtaa kesäkuussa Helsingissä. Ennakkoluulottomalla asenteella valmistellussa messussa musiikkipuolesta vastaavat Markus Korri (Megiddon, Vaskikäärme) ja Juhani Palttala (Bleakwail, Venia). Messun esilaulajana toimii Taage (Kilpi). Metallimessu järjestetään Temppeliaukion kirkossa 29. kesäkuuta klo 18.00. www.metallimessu.com

SM-gospelin voitto Lumina Polarikselle Kymmenennen kerran järjestetyn SMgospelkisan voitto meni oululaiselle Lumina Polarikselle.

Hopeaa sai perinteisen gospelin Petri Kallio -band Keravalta ja pronssia raskaan tyylin Ichtus Kuopiosta.

Suosiotaan kasvattanut hiphop ylsi erityismainintaan. Sen sai MC Kurmot.

Vuosittainen katsaus siihen, missä mennään gospelkentällä, tehtiin Keuruulla 7. 5. Yleisöä paikalla oli 400.

Future tulee taas Futuren eli nuorisotyöntekijöiden yhteyspäivien ajankohta on selvillä. Tapahtu-

kki

Anna uutisvin

sisäpiirin Mikäli sinulla on a ns ha ta tietoa mistä ta aiheesta, mielenkiintoises meille kerrothan siitä oitteeseen: sähköpostitse os .com ta ot uutisvinkki@nu

ma järjestetään Ryttylässä 15.– 17. 4. 2007.

Luvassa jälleen antoisa paketti juniori- ja nuorisotyöntekijöille tärkeistä ammattiin ja uskoon liittyvistä kysymyksistä.

Elämä kannattaa – rakkaimmat rippikoulumuistoni Tunnetut suomalaiset kertovat kirjassa ajatuksiaan rippikoulusta. He pohtivat, miten ripari vaikutti heidän elämäänsä ja millä asioilla on merkitystä nykyään. Ripari tuo mukanaan uudenlaista vapautta ja vastuuta. Sieltä lähdetään samaan elämään, mutta moneen eri suuntaan. Osa riparista säilyy mielessä, osan muistoista aika haalistaa. Mutta edelleen elämä kannattaa. Mukana mm. Olli Keskinen, Maria Ylipää, Jani Wickholm ja monet muut! www.kustannusarkki.fi Koonnut Masamitsu Amemori

Levyt HB: Enne (Omakustanne 2006) http://www.hbmusic.net/ Tätä levyä on varmasti moni odottanut.

Kylmän rauhallisesti totean, että kyllä kannatti! HB:n toinen kokopitkä äänite on arvoituksellisesti nimeltään Enne.

Jos vertaa Ennettä HB:n aiempaan tuotantoon niin nyt on siirrytty askelta

raskaampaan sarjaan. Kitarat möyryävät entistä matalammalla ja musiikki on kaikinpuolin mahtipontista ja jylhää. Levyllä vierailee myös iso joukko jousisoittajia, huilisti sekä kuoro Kaarle Mannilan johdolla.

Enne on yhtenäinen ja ehjä kokonaisuus niin soundillisesti kuin musiikillisestikin.

Se on hieno saavutus ottaen huomioon, että studiossa ei ole ollut varsinaista tuottajaa. Kaikki bändiläiset ovat puhaltaneet yhteen ja samaan hiileen. Lopputulos on komeaa kuunneltavaa. Bassarit potkivat ja soitto kulkee!

Levyn hyvät soundit juontavat juu-

rensa Petrax-studiolle Hollolaan, jossa Enne on miksattu ja myös osin äänitetty.

Erittäin kunnioitettavaa, että HB on panostanut niin paljon tuotannon laatuun – niin rahallisesti kuin taiteellisesti. Soundit ovat vertailukelpoiset minkä tahansa suomalaisen taltioinnin kanssa.

HB:n sanoitukset ovat aina olleet suoria. Jeesuksesta puhutaan omalla nimellä. Jumalaa ylistetään ja evankeliumia julistetaan tinkimättömästi. Ihmisiä kutsutaan uskoon! Sanoma herättää kuulijassa varmasti ajatuksia – puolesta tai vastaan.

Ainoa asia, johon rakkaudellisesti haluan kiinnittää huomiota on laulumelodioiden suuri ääniala tai sitten sävellaji.

Antti Niskalan sävellykset ovat todella upeita, mutta mielestäni hetkittäin liian korkeita laulaja Johanna Aaltoselle.

Johannan vahva laulusoundi on HB:n todellinen helmi, mutta se ei mielestäni pääse kunnolla oikeuksiinsa, kun monet biiseistä menevät niin korkealla.

Esimerkiksi Valvokaa-biisin laulu toimii huomattavasti paremmin alemmasta sävellajista Turhaa tärinää -sinkulla.

Näistäkin ajatuksista huolimatta haluan todella lämpimästi suositella HB:n Ennettä jokaisen lähimmäisen levysoittimeen!

Aku Lundstöm

Kolumni

Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta…

KUKAHAN NYKYÄÄN näistä vanhan ajan merkeistä mitään ymmärtää? Täytyypä sen verran itseäni kehua, vaikka kunnia siitä miehelleni kuuluukin, että minä ymmärrän! Kun ensimmäisen kerran näin ja kuulin kiurun livertävän ja lentävän talon takana pellollamme, tuntui tosi hienolta! Saati sitten kun kuovi lensi matalalla ja piti maagisen ihmeelliseltä kuulostavaa kesäillan lauluaan. Tai kun töyhtöhyyppä, joka lentää sikin sokin kuin olisi humalassa, päästi melodipops-tikkarilta kuulostavan liverryksensä!

Mieheni on seuraillut lintuja lähinnä valokuvauksen takia melkein koko ikänsä ja olen niitä vahingossa pääs-

36

Nuotta 6–7/2006 | www.nuotta.com

syt sivusta oppimaan. Ennen en ollut luontoihminen muuta kuin lenkkeilyn merkeissä, enkä erottanut harakkaa variksesta. Nyt ihan luonnollisena osana elämääni voin seurata luonnon tapahtumia ja vuodenaikojen merkkejä, maalaisia kun ollaan!

Valitettavasti moni ei käy nykyään edes sen lenkkeilyn takia luonnossa.

Liian vähän muutenkin pääsemme kosketukseen Luojan luoman luonnon, metsän, järvien ja muun luomakunnan kanssa. Ehkä pelit, netti, koulu ja työ vievät liikaa aikaamme?

Raamattu on pullollaan luonnon ihmettelemistä. Psalmeissa on loistavia mielikuvia luonnon kauneudesta ja

Jumalan ihmeellisistä teoista. Suosittelen tutustumaan!

LUIN MATKAILULEHDESTÄ mahtavista uusista retkikohteista jossain toisella puolella maapalloa ja kuinka maksettu matka sinne patikoimaan on helppoa ja vaivatonta, maisemat aivan sanoinkuvaamattoman kauniita jne. Ajattelin kuitenkin, että mitä hullua maksaa kova hinta muiden maiden maisemien katselemisesta kun omankin maan nähtävyydet on tutustumatta.

Tänä kesänä aiomme retkeillä. Se on halpaa ja taatusti mukavaa. Saa suunnitella oman aikataulun, mennä miten lystää ja nauttia Jumalan teke-

mistä paikoista.

Nuotiolla, korvessa, sammalmetsän siimeksessä, makkaranpaisto on ihmeellinen extremekokemus!

Nimim.

Pääskysestä ei päivääkään…

Päivi Niemi

Vuonna 2006 Nuotan kolumnisteina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo.

Leffat

Da Vinci -koodin itsetehty uskonto Kriitikoiden lyttäämä ja katsojien suosima Da Vinci -koodi vetää edelleen salit täyteen väkeä. Jos lähtee etsimään elokuvateattereista mainosten lupaamaa totuutta, pettyy.

44

kielelle käännetyllä ja yli 40 miljoonaa kappaletta myyneellä Dan Brownin Da Vinci -koodilla taotaan nyt rahaa elokuvan muodossa. Elokuva itsessään on pettymys. Trilleristä olisi saanut enemmänkin irti. Juonen kehittelyssä on toivomisen varaa. Kokonaisuus vaikuttaa kiireessä kyhätyltä. Tylsyyttä lisää myös se, ettei huumoria juuri viljellä.

Yleisömenestys kumpuaa elokuvan inhimillisyyttä korostavasta uskonnollisuudesta. Romaanin lukenut ja sen historiallisuudesta ja teologiasta kirjoittanut raamatuntutkija Timo Eskola yllättyy elokuvan painotuksista (Da Vinci -koodi ja kätketty viisaus, Uusi Tie 2005).

– Ratsastetaan sillä, että Jeesus on vain ihminen ja kirkko on syyllinen kaikkiin maailman ongelmiin. Kristinusko on

tuottanut ahdistavan uskonnon ja siitä täytyy päästä irti, Eskola toteaa.

Dan Brownin traumat katolista kirkkoa kohtaan tulevat elokuvassa – kuten hänen muussakin tuotannossaan – esiin.

Mielivaltaista yksityiskohtien leikkiä Da Vinci -koodin filmatisoinnissa on kirjan tavoin paljon keksittyä ainesta, jota tarjoillaan ”historiana”. Tämän takia elokuva onnistuu hämmentämään.

Dan Brownin tapa luoda kertomus on liittää kiinnostavia yksityiskohtia mielivaltaisesti yhteen. Hän pelaa mielikuvituksellisesti symboleilla ja niiden merkityksillä.

Elokuva toimii Timo Eskolan mielestä traktaattina. Se tekee Jeesuksesta inhimillisen ja ihmisestä jumalallisen.

Jeesuksen ainoaksi jälkeläiseksi paljastuvalle Sophie Neveulle (Audrey Tautou) tarjotaan mahdollisuutta muuttaa koko länsimaisen uskon laatu. Tämän naisen kautta kirkon paremmat kasvot tulisivat esiin.

Elokuvaan ripoteltu pohdinta ei yllätä. Se on ajan hengen mukaista. ”Miten erotamme totuuden uskosta? Vain sillä on merkitystä, mitä sinä uskot. Ehkä ihminen on jumalallinen.” Ihmiskeskeinen uskonnollisuus on pinnalla.

Da Vinci -koodi kieltää Jeesuksen sovituskuoleman ja ylösnousemuksen. Paavali sanookin viisaasti: ”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa. Ja silloin nekin, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskoen, ovat joutuneet perikatoon. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet.”

1 Kor 15: 17–20.

Jeesus on kuitenkin ylösnoussut! Da vinci -koodin Jeesus ei ole Raamatun Jeesus, joka vie meidät kerran perille taivaaseen.

Anja Nwose Leffakuvat Da Vinci -koodi

Sarjis Jenni Sanssi

Raamattu on gnostilaisuutta naismyönteisempi palvonnan ymVinci -koodi Da pärille punoutuva anhasta ikiv a ima hakee vetovo udesta. aisu stil gno ta, harhaopis Kevään aikana julkisuuteen tulin leen Juudaksen evankeliumink on kirk että , too saama huomio ker . isiä ihm vat hto kie t hylkäämät opi häm on sta ola Esk o Tim Dosentti nähmentävää, että gnostilaisuus enä. teis yön dään elokuvassa naism us, tom ker vän päi – Se on tämän yön sm nai on us että gnostilaisu teinen. n ja Eskolan mukaan kristinusko en ust tom muiden perustavien ker t anu utt vaik väheksyminen on aisia niin, että tilalle on tullut täll entod en joid ia, uks tom ker pieniä ä. peräisyydellä ei ole niin väli t Todellisuudessa naisella ei ollu ka vaik aa, valt gnostilaisuudessa in Magdalan Mariasta puhuttiink entam tes sa des Uu n kui än enemm mu in tissa. Tuomaan evankelium ee ”tek a jok , kaan jokainen nainen lle itsestään miehen”, pääsee sisä oliupu Suk an. nta aku Jumalan valt s. poi kaa pur siis iin utt suus hal Gnostilaista opetusta vasten in selittyy myös Uuden testament nen nai että ä, siit ihmeellinen jae pelastuu lasten synnyttäjänä, sa jos pysyy uskossa ja rakkaudes n ine itiiv (. Tim. 2). Raamatun pos saa nen nai naiskuva julistaa, että aa Da olla nainen. Tätäkään tosiasi on. mio huo ota ei Vinci -koodi

MAGDALAN MARIAN

Anja Nwose

Nuotta 6–7/2006

37

Tapahtumatori



Vielä ehtii

Evankeliumijuhlat Joensuussa 30. 6.–2. 7.

Kannen kuva SXC / Adriana Herbut

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 27. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Virpi Rannila, Lotta Rämö, Joona Salminen Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Päivi Niemi, Ilkka Päiväsaari, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ismo Vettenranta TAITTO Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) tilauspalvelu@nuotta.com TILAUSHINNAT kestotilaus 41 euroa, vuosikerta 44 euroa, ½ vsk. 27 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu.

MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti. shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen.

TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

Kesä–heinäkuun vaihteessa päästään nauttimaan festarimeiningistä Joensuun kesäisissä maisemissa. Evankeliumijuhlien nuorten ohjelmassa esille pääsevät mm. HB, The Road, Pekka Laukkarinen, Katariina Hänninen, .kraka, Connection Posse, Saraste ja On C. Ystävien seurassa pääset nauttimaan täysin ilmaiseksi niin laadukkaasta opetuksesta ja musiikista kuin erilaisista aktiviteeteistakin – viikonlopun aikana on luvassa esimerkiksi ihmispöytäjalkapalloa ja maailman suurinta ponileikkiä. Siikkarijameissa pääset laulamaan, yöjatkoilla kenties ylistämäänkin. Kanavissa pohditaan elämänkysymyksiä, messuissa pääset nauttimaan Sanasta ja ehtoollisen lahjasta.

Eikä mikään estä osallistumasta pääohjelmaankaan.

Majoituspaikkana ehdoton hitti on nuorten oma teltta-alue.

Lisätietoja voit katsella osoitteesta www.sley.fi/nuoriso

ta

karo

Pyhät pysäkit Kesän 2006 Kansanlähetyspäivät järjestetään Alajärvellä 7.– 9. 7. 2006.

Kansanlähetyspäivien yhteydessä on nuorille oma ohjelmansa tutun ”Pyhät pysäkit” -teeman alla. Tarjolla on kauniiden maisemien lisäksi tarjolla sanaa, rukousta ja ajankohtaisia teemoja. Pysäkeillä pureudutaan mm. Uskon ABC:hen sekä Da Vinci -koodin saloihin. Viikonlopun musiikillisesta annista vastaavat Juri Veikkola band, bass’n Helen, Tommi Kalenius Band, HB, MGth-duo, Infraviktor, Salkkuministeriö ja monet muut.

Kaiken kruunaa se, että hommasta ei tarvitse maksaa mitään. Suuntaa siis sinäkin Alajärvelle!

Tsekkaa ohjelma netissä: www. kansanlahetyspaivat.fi Pst. Lauantaipäivän ohjelma on koottu vielä sillä tavoin, että päiville voi tehdä retken vaikkapa rippikouluryhmän kanssa!

Kansainvälistä kyläilyä Ryttylän kesäkylä täyttyy lähetysintoa puhkuvista nuorista ja nuorista aikuisista sekä lähetyseksperteistä 3.– 6. 8. 2006. Katso lisätietoa sivulta 26–27 ja 32–33. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.lahetyskonffa.fi

Nuorten Kesä!

Taiteiden Kesä -taideleiri

Legendaarinen Nuorten Kesä -festarit järjestetään jälleen tänä vuonna Ryttylässä. Päivämäärät ovat 3.–6. 8. 2006.

Katso lisätietoa sivulta 32–35 ja tarkka ohjelma, osoitteessa www.nm.fi/nk

Taiteiden Kesä -taideleiri järjestetään Nuorten Kesää edeltävällä viikolla samassa paikassa, eli 29. 7.– 3. 8. 2006.

Katso lisätietoa sivulta 32–35 ja tarkka ohjelma, osoitteessa www.nm.fi/nk

Sarjis Petri Pelkonen

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys

”Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle” Job 20:12.

KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA Uusimaa Oy

Ä

Job 20:12

Isa 24:11

”Jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys” Job 20: 5.

TYÖTÄ SULLE Oletko

myyjätyyppiä?

Suomen vanhin ja suurin kristillinen nuortenlehti

Nuotta etsii

tapahtumiin (Evankeliumi-juhlat, Kansanlähetyspäivät ja Nuorten kesä, Maata Näkyvissä -festarit) ja puhelinmyyntiin

lehtimyyjää värikkääseen remmiinsä.

Ota yhteyttä ja kerro itsestäsi: karoliina.leikkari@kustannusarkki.fi tai (09) 2313 9217 (ti–to 8–15)

UUDET SIVUT

www.nuotta.com Huomio kristityt muus t ja elokuikvo a tekijät! n-

Lähettäkää te arvosteltava oksenne ksi os. Nuotta/A Nuottaan rvostelut, PL 184, 00 181 Helsinki

KUN VAADIT SISÄLLÖLTÄ ENEMMÄN

Tilaa tilauslomakkeella | Puhelimella (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) | Sähköpostilla tilauspalvelu@nuotta.com | Netistä: www.nuotta.com

TILAUSLOMAKE Tilaan Nuotan kestona 29 e / vuosi

Lehden saaja / kaverisi Nimi

Ilmestyy 11 kertaa vuodessa

Nuotta maksaa postimaksun

Osoite

vuositilaus 44 e / vuosi 3 kk määräaika 9e

Maksaja

Puh. Sähköposti

Nuotta / Kustannus oy Arkki TUNNUS 5001710 00003 VASTAUSLÄHETYS



Älä tyydy muovikuoreen

Noormarkkulainen Sini Saustamo tulee vastaan iloisesti vilkuttaen, tuulenvireen heiluttaessa hiuksia.

Kaulassa risti, selässä reppu ja kädessä skeittilauta. Näistä lähtökohdista tämä neiti rakentaa elämäänsä.

Kesää riparilla ja

Itävallassa

Sini kävi viime kesänä riparinsa Karkussa.

– Isoset ja ilmapiiri olivat riparilla mahtavia, hän kertoo. Ripari oli Sinille aikaa rakentaa omaa uskoaan, ja isosista sai ottaa mallia. Tänä kesänä hän on lähdössä isoseksi. Kesäsuunnitelmiinsa Sini liittää myös reissun isovanhempiensa kanssa Itävaltaan ja Evankeliumijuhlat, jonne hän kehottaa muitakin lähtemään.

– Kesätapahtumissa kannattaa käydä, koska siellä tutustuu tosi moniin uusiin ihmisiin, Sini toteaa. Vaikka tämä tyttö aikoo lomaillakin, kiirettä hänellä pitää, sillä tarkoitus olisi päästä tekemään kesätöitä, joilla rahoittaa syksyllä edessä oleva muutto.

Ilmaisutaitoa

Lautailu

a, lume

lla tai il

man

SKEITTAUS EI OLE NIINKÄÄN HIKIPÄISSÄ TREENATTAVA HARRASTUS VAAN ELÄMÄNTAPA

Sinin skeittiuran alku oli kova ja kivinen.

Naperona tehty lautakokeilu tyssähti kovaan asfalttiin. Tästä opiksi ottaneena Sini ei koskenutkaan skeittilautaan pitkään aikaan vaan siirtyi suosiolla kymmenvuotiaana pehmeämmälle alustalle, lumelle.

Viime tammikuussa syntyi kuitenkin päätös palata takaisin juurille ja ottaa skeitti haltuun kesän kuluessa.

– Skeittaus ei ole niinkään hikipäissä treenattava harrastus vaan elämäntapa, Sini toteaa. Tyttö neljällä pyörällä ilman moottoria on kuitenkin ollut monen kummastuksen aihe. Osaako tyttö skeitata?

– No ainakin opettelee, Sini nauraa.

Lautailun ollessa lähellä sydäntä on Sini monesti harkinnut GospelBoardersyhdistykseen liittymistä.

– Kyllä mä vielä joku päivä, Sini letkauttaa.

Tampereella

Nyt peruskoulutaivaltaan viimeistellessä on Sinin katse jo kaukana edessä.

Suunnitelmiin nimittäin kuuluu muutto Tampereelle. Myös näyttelemistä harrastava Sini aikoo opiskelemaan Tampereen Ilmaisutaidon lukioon.

– Asunto on vielä haussa, muutama olisi kyllä tarjolla, Sini kertoo. Itse muutto ei vielä Siniä jännitä, asuminenkin vain hiukan. Elinympyröiden suurentumista hän odottaa lähes innolla. Sini kertookin olevansa kyllästynyt Noormarkun pieniin piireihin.

– En ole vähään aikaan päässyt käymään nuortenilloissa, mutta Tampereen kertzille aion lähteä mukaan, kunhan Tampereelle pääsen, hän pohdiskelee.

Haastattelun jälkeen tämä aurinkoisen pirteä tyttö katoaa kuten tulikin. Lauta maahan, muutama potkaisu, käden heilautus ja Sini on kadonnut ihmisvilinään.

Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com