Nuotta 8 2006

Nuoren seurakunnan sanoma

8/06

Sivupersoona

Juhalle USKO ON VAPAUTTA

Helsinkiläinen Juha Jäntti on freelancermiksaaja ja -äänittäjä, ja tuttu mies monen suomalaisen huippumuusikon ja -levyn takaa. Pop & Jazz konservatoriosta rumpaliksi valmistunut mies tietää, mistä on hyvät levyt ja musiikki tehty.

Mitä usko sinulle merkitsee?

– Ihan kaikki asiat pohjautuvat uskoon. Ilman uskoa ei olisi toivoa, että vaikeistakin asioista voi selvitä.

Usko ei ole ratkaisu kaikkiin asioihin, mutta tieto siitä että Jumala pitää huolen, on usein se ratkaisu. Uskossa

voi ja saa jättää kaikki asiansa Korkeimman käteen, niin kuin Jeesuskin kehottaa.

Miksi juuri kristinusko?

– Siksi että kristinuskossa me ihmiset olemme juuri tällaisina Jumalal-

le kelpaavia ilman, että pelastusta tarvitsisi ansaita tietyllä määrällä päivässä suoritettuja rutiineja. Valinnanvapauteen ja vapauteen yleensäkin liittyy myös kuuliaisuus, ja se onkin jo vaikeampi juttu. Jumala tarjoaa meille uskoa ja lap-

seutta, ja siihen meillä on valinnanvapaus.

Tuleeko sinulle joku tietty Raamatun henkilö mieleen?

– Jobiin on aika helppo samaistua.

Reilu vuosi sitten olin todella väsynyt

Nuoren seurakunnan sanoma

4 4 Päähaastattelu: Persoonallinen Joose 6 Raamattuopetus Miksi lähetystyötä tehdään?

Eikö se tuhoa kaikki kulttuuritkin ja ole kaikin tavoin haitallista?

7 Aktiolaiset punaisen auringon maassa Lue koskettava raportti tapahtumista

8 Calling All Nations!

Nuotta mukana kesän ykköstapahtumassa Berliinissä!

2

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

6

8



10 Nopean toiminnan kristityt Tsekkaa miten Jumalan soturit toimivat 11 Perusta bändi!

Nuotta neuvoo alkeet.

12 Senni Seurakuntalaisen varusteet Nuotta kokosi kuvitteellisen seurakuntalaisen varusteet. Tsekkaa ja täydennä oma survival pack!

13 Millainen seurakuntalainen olet?

Voit käyttää apunasi Nuotan testiä.

14 Kuukauden seurakuntalainen Löytyy Porvoosta. Mitkä on Porvoon Pöhinät?

2

4

15 Sinä ja minä, miten voit?

Asiantuntija puhuu just susta.

16 Nuorten kesä 2006 Tsekkaa Suomen kesän kuumimpien päivien saldoa. Ja samalla myös päräyttävän lähetyskonffan hedelmiä.

17 Mitä musaa? Levyarvostelut.

18 Aktio ja lähetystyö Miltä tuntuu olla aktiossa? Entä millainen on lähetyslapsen elämä?

19 Gospel Center: Saraste Uutuudenkarhean bändin uusimmat soundit.

Pääkirjoitus

Mikä colahti?

 Lähetyskonffa Jeesuksen rakkaus  Sopiminen ystävän kanssa

Mikä culahti?

 Metsäpalojen sytyttäjät  Kristittyjen pilkkaaminen  Elämänilon katoaminen ja kyynisyys

ja työstä uupunut, kun kalenteri oli täynnä vain työtä ja työtä. Vastapainon löytäminen työlle ja sen asian tajuaminen, että aina ei tarvitse jaksaa ja olla maailman paras, ovat auttaneet.

Paras levy, jota olet ollut tekemässä?

– Keväällä julkaistussa Tomi Metsäkedon uusimmassa levyssä oli iso työ, mutta siitä jäi kyllä hyvä mieli. Nyt on valmisteilla Juha Tapion uusi levy, ja sitäkin on ollut todella mukava tehdä.

Mikä musiikin tekemisessä on parasta?

– Monipuolisuus, musiikin rajattomuus ja taiteellisen sisällön luominen. Musiikilla pystyy luomaan niin erilaisia tunnetiloja laidasta laitaan, ja esimerkiksi äänitystekniikalla voidaan korostaa joko iloista tai surullista tunnelmaa. Kaikki vaihtelu perusäänittämiseen ja miksaamiseen tuovat mielekkyyttä työhön.

Mieleen painuneita tapauksia studiolla?

– Juha Tapion edellisen levyn Ohikiitävää-biisiä miksatessa tunteet olivat todella pinnassa. Se on sellainen biisi, missä palaset ovat upeasti kohdallaan, ja sitä miksattiinkin sitten tippa linssissä. Negatiivisia tapauksia ovat tietty ne, kun työpäivät ovat venyneet yli seitsemäntoistatuntisiksi.

Mikä sarjakuvahahmo kuvaa sinua parhaiten?

– Hessu Hopo. Välillä päässä pyörii runsaasti huoletonta ajatusmyrskyä, välillä taas on hiukan rauhallisempaa. Hessu osaa ottaa myös vastuuta ja tarvittaessa pyjamapukuinen Superhessu hoitaa kiperämpiäkin ongelmia, tietysti apujoukkojen ja pienen kohelluksen kera.

Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

Sun ja mun missio viikonvaihteena tehtiin hämäläisessä pikkukylässä kirkkohistoriaa.

Ryttylässä järjestettiin – perinteisen Nuorten Kesän rinnalla – Nuorten Lähetyskonferenssi. Tapahtuman takana seisoi yli kolmekymmentä suomalaista lähetysjärjestöä tai yhteisöä.

Tämä oli ennen näkemätöntä! Suomalaiset kristityt eivät ole milloinkaan aikaisemmin toimineet – lähetystyön merkeissä – yhdessä yhtä laajalla rintamalla.

Konffaa voi pitää merkittävänä virstanpylväänä lähetystyön ja nuorisotyön historiassa. Tapahtuma oli kristittyjen yhteyden manifesti, ja se kertoi lisäksi halusta siirtää lähetyshaaste uudelle sukupolvelle.

Kristittyjen yhteisiä ponnisteluja kaivataan maailmassamme kipeästi.

Esimerkiksi Lähi-idän selkkaukset ovat aiheuttaneet sanoinkuvaamatonta tuskaa – massiivisten aineellisten tuhojen lisäksi.

Eri puolilla maailmaa kriisialueilla toimivien kristillisten kirkkojen ja järjestöjen työntekijät ovat lujilla ja tarvitsisivat rukoustuen lisäksi aineellista apua työlleen esimerkiksi kotinsa ja läheisensä menettäneiden keskuudessa. Maailma kaipaa sovituksen sanomaa ja rakkauden tekoja.

ELOKUUN ENSIMMÄISENÄ

OTA JO NUORENA vakavasti lähetyskäsky ja siihen sisältyvät lupaukset.

Jokaisella suomalaisella kristityllä nuorella on mahdollisuus tehdä jotain iankaikkisesti merkittävää Jumalan asialla. Voit luopua jokapäiväisestä jäätelöstä tai ärräpussista ja lahjoittaa säästyneet rahat ikioman lähetystyöntekijäsi ystävärenkaaseen tai kriisialueelle. Voit osallistua lähetysjärjestöjen minilähetyskurssille tai kokeilla siipiäsi lyhyellä lähetysmatkalla.

Lähetysinnostusta voi virittää lukemalla lähetystyöntekijöiden elämäkertoja tai tapaamalla ihkaelävää lähettiä.

Puhumattakaan rukoilemisesta.

tarvitse ajatella kapeasti. Kaikkien kutsumus ei ole muuttaa Suomen rajojen ulkopuolelle, eikä kaikista tarvitse tulla perinteisiä hengellisen työn tekijöitä. Jokaisella kristityllä on yhtä arvokas hengellinen tehtävä.

Unelmoin uudesta ajasta, jossa varustettaisiin tulevia taiteilijoita, sairaanhoitajia, businessmiehiä, kotiäitejä tai -isiä, poliitikkoja, siistijöitä, poliiseja tai bussikuskeja näkemään oma arvokas paikkansa Jumalan palvelijoina ja samalla suuren lähetyskäskyn toteuttajina. Tähän missioon olisivat nuorisotyöntekijät ja papitkin tervetulleita.

LÄHETYSTEHTÄVÄÄ EI

PS. Tsemppiä koulu- ja opiskelumaailmaan.

6

9

20 Uutiset ja mää luotaa syvälle.

Uutuutena katsotaan myös ulkomaille vainottujen kristittyjen maailmaan.

24 Riparit motivoivat Markusta Ripari on ihmisen parasta aikaa, sen tietää Markus.

www.nuotta.com ja pysyt ajan hermolla!

Päätoimittaja

Jussi Miettinen

jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 8/2006

3

JOOSE HALUAA TEHDÄ

Joose esitti ensimmäiset itse tekemänsä laulut lukioikäisenä Savonlinnassa. Häntä kuultiin kaupungin kristillisellä opistolla, gospeltapahtumissa ja -kahviloissa. Ensimmäisellä keikallaan Joose kieltäytyi käyttämästä mikrofoneja koettaen unohtaa esiintymistilanteen ja kuulijat. Tapauksesta on vierähtänyt aikaa muutama vuosi, ja nyt musiikkitoimittajat tahtovat tietää melkoisen paljon lisää kristillishenkistä uusfolkia soittavasta muusikko Joose Keskitalosta.

J

oosen toinen albumi Kaupungit puristuvat puristimissa ilmestyi alkukeväästä. Kriitikkojen huomio on kiinnittynyt Joosen pelkistettyyn ja omaperäiseen tapaan tehdä musiikkia, ja jo edellinen, vuonna 2004 ilmestynyt Luoja auta -levy sai maan musiikkipiireissä osakseen paljon kiitosta.

Joosen tekemää musiikkia kehutaan rehellisesti valtavirtoja seuraamattomaksi, koskettavaksi ja kauniiksi materiaaliksi, joka saa kuulijan kuin kuulijan hiljentymään. Poikkeuksellista musiikista tekee kaiketi ainakin kotikutoinen soundimaailma, joka puhuu herkkyyden, yksinkertaisuuden ja pienuuden puolesta, ylituottamista vastaan.

Joosen musiikissa vähemmän on enemmän. Hän ei halua äänittää kappaleitaan hienojen studioiden nykyaikaisilla kojeilla vaan pysyttelee mieluummin turvallisen matkan päässä niistä. Levyntekopaikaksi kelpaa hyvin vaikkapa mummo-

4

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

la. Analogisesti mummon olohuoneessa taltioitu materiaali ei kuulostakaan hifistelyltä vaan läheiseltä, rosoisen ystävälliseltä ja sopivasti huonolta.

– Kotona tehdyssä musiikissa on tiettyä turvallisuutta ja tuttuuden tunnetta.

Joose välttää liiallisen materian kertymistä ja pyrkii omistamaan aina mahdollisimman vähän.

Olisin tietysti voinut tehdä uuden levyni ammattimuusikoiden avustuksella ja hienoilla laitteilla, mutta se, että päädyin tekemään levyn tällä tavoin, oli tietoinen päätös, Joose kommentoi.

Tietoista tai ei, gospelcaféssa muusikonuransa alkanut Joose Keskitalo on tällä hetkellä varsinainen puheenaihe radiokanavilla ja kulttuuripalstoilla. Suosittua artistia kuullaan edelleen erilaisissa kristillisissä tilaisuuksissa, mutta kasvavan huomion ja kiinnostuksen myötä kysyntää on yhä enemmän myös maallisella puolella. Saamallaan julkisuudella Joose ei kuitenkaan viitsi sekoittaa päätään. Kuten musiikin tekeminenkin, myös artistin taiteelliset päämäärät nousevat ruohonjuuritasolta.

– Ihan rehellinen ollakseni julkisuus

ei hetkauta mihinkään suuntaan. Tietenkin tuntuu mukavalta, kun levy saa huomiota tai jos joku pitää siitä. Ainahan täytyy vähän pelätä, mitä ihmiset levystä ajattelee, mutta ei se levyn vastaanotto maailman isoin asia ole. Tärkeämpi tavoite musiikkiin liittyen on saada aikaiseksi hyvä laulu.

Miten niitä sointuja soitetaan?

Joose on toiseksi vanhin Keskitalon perheen neljästä lapsesta. Kun Joose oli pieni, lähetystyöntekijävanhemmat kiersivät puhumassa työstään ympäri Suomen

hengellisissä tapahtumissa. Aivan ensimmäiset esiintymiskokemukset Joose saikin jo tuolloin, kun hän yhdessä isoveljen ja äidin kanssa lauloi hengellisiä lauluja pastori-isän säestäessä kitaralla. Lapsena Joose ei kuitenkaan mielestään ollut sen kummemmin musikaalinen. Pari vuotta vanhempi Alex-veli soitti poikkihuilua, ja pikkusisko Pilvi kävi pianotunneilla, mutta Joose ei käynyt missään.

Ensimmäiset selkeät musiikilliset vaikuttajansa, Bob Dylanin ja Leonard Co-

Nälkätaiteilijan lifestyle

• Vältä materiaa • Dyykkaa ruokasi • Hanki vaatetus kirpparin roskalavalta • Tee itse omat soittimesi • Keitä kahvit kotona ja syö mitä saat • Minimoi asumiskustannukset asumalla puulämmitteisissä autiotaloissa

henin, hän nappasi kuitenkin kotoa isän levysoittimesta. Musiikin tekemisestä Joose kertoo innostuneensa vasta teiniikäisenä Savonlinnassa, minne hän muutti kuvataidelukioon päästyään.

Savonlinnassa Joose asui Rottala-nimisessä hylätyssä puutalossa yhdessä muiden kuvataidelukiota käyvien ystäviensä kanssa. Rottalassa kuunneltiin Tapio Rautavaaraa, virsiä ja vanhojen suomalaisten gospelartistien lp-levyjä sekä aikoinaan Neuvostoliitossa suosittua kansanmuusikkoa Vladimir Vysotskia. Savonlinnassa Joose tutustui myös trubaduurina esiintyneeseen Jyri Pitkäseen, josta edellämainittujen lisäksi tuli sittemmin hänen suurimpia musiikillisia esikuviaan.

– Jyri esitti siihen aikaan gospelhenki-

Miksi parikymppisen tekemien kappaleiden vakioaiheita ovat synti, tuomio ja kuolema?

Joose Frans Esko Keskitalo Raumalla vuonna 982. lapsuutensa Lontoossa lähettiperheensä kanssa.

VOITTI Orjalaiva-gospelkilpailun vuonna 2003.

PITÄÄ ESIKUVINAAN muusikoita SYNTYI VIETTI

Jyri Pitkänen ja Vladimir Vysotski, kastepappiaan Sakari Korpista, hengellistä puhujaa Erkki Lemistä sekä veteraanimäkihypyn maailmanmestaria

Aatto Lamminpäätä. itse laittamaansa ruokaa, jonka valmistamiseen ja suunnitteluun on voinut käyttää koko päivän.

HAAVEILEE onnellisuudesta.

SYÖ MIELELLÄÄN

musiikin kilpailu Orjalaiva. Raati valitsi voittajaksi ”Joose Keskitalon ja hänen myrkkyruiskukitaransa”. Tuomaristo kehui Joosen kappaleita loistaviksi tarinoiksi ja sydämestä repiviksi. Itse esiintyjässä vaikutuksen teki tämän eksentrisyys eli ”hieno kummajaisuus”.

Hämmästystä herättävien kappaleiden lisäksi lehdissä saatetaankin toisinaan viitata persoonallisen lauluntekijänuorukaisen ulkoiseen olemukseen.

Joosen kirpparityylikkyyden takaa ei kuitenkaan ole puserrettavissa mitään erityistä ekologista kannanottoa. Kierrätysvaatteisiin pukeutumista tai kotoa opittua sapuskan dyykkaamista Joose itse ei pidä erikoisena. Hän välttää mielellään liiallisen materian kertymistä ja pyrkii tästä syystä omistamaan aina mahdollisimman vähän.

Synti kirkastaa armon siä, mielestäni aika runollisia kappaleita.

Kappaleet tuntuivat Jyrin esittäminä realistisilta ja vaikuttavilta, sillä ne kertoivat esittäjänsä kokemuksista. Laulut olivat läheisiä juuri siitä syystä, että niiden aiheina oli tämä elämä eikä jokin muu elämä.

Ajattelin, että tuo on hienoa. Että tuota mie itsekin haluaisin joskus tehdä.

Joose opetteli soittamaan kitaraa ystävien avustuksella.

– Lukion toisen luokan kesänä koetin kysellä Jyriltä ja muutamilta muiltakin ihmisiltä, että miten niitä sointuja soitetaan, ja siinä samalla sitten syntyi muutama oma kappale, hän kertoo.

Selkeä käännekohta aloittelevan muusikon taipaleella oli vuonna 2003 Jyväskylässä järjestetty kantaaottavan gospel-

Paitsi lauluntekijän minimalistisia mieltymyksiä ja ”hienoa kummajaisuutta”, myös hänen kirjoittamiensa tekstien synkkyyttä päivitellään. Miksi ihmeessä parikymppisen miehenalun tekemien kappaleiden vakioaiheita ovat synti, tuomio ja kuolema?

Joose laulaa kristinuskon vaikeasta ja tuskallisesta puolesta tosiaankin yllättävän usein ja mielellään, mutta hänen itsensä mukaan sanoituksissa suurta painoarvoa saa myös se, mitä tarkoituksella jätetään sanomatta. Joose nimittäin uskoo ihmisen syntisyyden käsittelyn olevan olennaista armon ymmärtämisen kannalta.

– Jeesus kuoli ristillä, mutta tätä mantraa on musiikissakin aivan turha hokea,

jos ei pystytä osoittamaan, miksi näin on tapahtunut ja mitä merkitystä sillä on.

Jeesus merkitseekin ”sydämestä repiviä” tekstejä kirjoittavalle lyyrikolle ristillä riippuvaa, kärsivää vapahtajaa, joka on maksanut maailman synnit. Pyhän Fransiskuksen kaima sai vanhemmiltaan kristillisen kasvatuksen ja kertoo eläneensä uskossa ilman kummempia kapinavaiheita niin kauan kuin kykenee muistamaan.

Pari vuotta sitten Joose aloitti opinnot Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vuoden jälkeen opinnot saivat kuitenkin jäädä tauolle, kun musiikin kanssa tuli kiireisempää, ja Joose halusi samaan aikaan syventyä Raamatun opiskeluun Ryttylän Kansanlähetysopistossa.

Juuri nyt Joose Keskitalon suunnitelmana on jatkaa hyvien laulujen tekemistä, eikä hän enempää osaa tulevaisuudestaan sanoa.

– Tässä sitä elellään päivästä toiseen.

Juuri ylioppilaaksi valmistunut pikkusisko interreilaa ympäri Eurooppaa ystäviensä kanssa, ja isoveljen Valvomo-bändin hitti soi radiossa. Omiin suunnitelmiini loppukesän osalta kuuluu ainakin Saaren orpokotijuhliin osallistuminen. Se on ollut perinteenä jo joitakin vuosia.

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Kuvat Jari Paukkunen

Nuotta 8/2006

5

Kiveen kirjoitetut

MIKSI

J

okaisen ihmisen elämässä kaikkein tärkein kysymys on – tai ainakin pitäisi olla – miten minä voisin saada iankaikkisen elämän kuoleman jälkeen.

Toki maailmassa on paljon ajallista hätää ja puutetta, joiden lievittäminen on tärkeää, mutta siitä huolimatta ajallinen apu auttaa vain lyhyen hetken. Evankeliumi Jeesuksesta auttaa iankaikkisuuteen asti. Siksi kirkko ei voi tyytyä toteuttamaan vain kehitysapua ja ajallista auttamista. Jeesus on lähettänyt kirkkonsa tähän maailmaan, jotta mahdollisimman moni voisi löytää itselleen iankaikkisen elämän.

Yhä useammin kuulee kuitenkin sanottavan, että kristillinen lähetystyö pitäisi oikeastaan lopettaa, tai että sen pitäisi olla vain kehitysapua: sairaanhoitoa, koulujen kehittämistä, kaivojen rakentamista tai jotain muuta sellaista. Onhan niillä ihmisillä, joiden keskuudessa lähetystyötä nyt tehdään, jo omat uskontonsa, ja jotkin niistä uskonnoista ovat vielä paljon vanhempia kuin kristinusko. Miksi heille siis pitäisi viedä jotain uutta?

Sitä paitsi, lähetystyö tuhoaa paljon alkuperäistä ja arvokasta kulttuuria, sanotaan. Lähetystyötä syytetään länsimaisen kulttuurin viemisestä sinne, minne se ei sovi. Miksi lähetystyötä siis yhä tehdään?

Jeesus teki sen!

Jeesuksesta kerrotaan kaikille ihmisille, koska Jeesus ei ole vain kristittyjen vaan koko maailman Vapahtaja. Hän on Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman – siis koko maailman – synnin (Joh. 1: 29). Moderni ja suvaitsevainen ajatus siitä, että jokainen uskonto vie lopulta samaan päämäärään, vaikkakin vähän erilaista tietä, on Raamatun näkö-

6

Nuotta 8/2006 6–7/2006| www.nuotta.com | www.nuotta.com

matkaan julistamaan. Tarvitaan siis lähetystyöntekijöitä ja niitä, jotka heitä lähettävät, jotta kaikki ihmiset maailmassa saisivat kuulla koko maailman Vapahtajasta ja siten tulla uskomaan häneen ja pelastua.

Lähetystyö on yksinkertaisimmillaan näin yksinkertaista: lähetetään ja lähdetään kertomaan Jeesuksesta. Jeesus itse antoi opetuslapsilleen ja samalla koko kirkolleen selkeän käskyn mennä kaikkeen maailmaan ja julistaa evankeliumia kaikille luoduille (Mark. 16: 15–16; Matt.

28: 18–20), eikä tehtävää ole vielä saatettu loppuun eikä myöskään peruutettu.

Kirkon tulee olla kuuliainen Herralleen ja siksi noudattaa hänen antamaansa käskyä siihen päivään asti, kunnes Jeesus tulee takaisin ja viheltää pelin poikki. Silloin päättyy lähetystyön aika ja nähdään, millaista hedelmää se työ on kantanut, jota nyt jo parin tuhannen vuoden ajan on tehty. kulmasta aivan kestämätön. Jeesus itse hän voi antaa synnit anteeksi ja siksi vain sanoo olevansa ainoa tie taivaaseen, uskomalla häneen voi päästä taivaaseen. eikä kukaan tule taivaallisen Isän luo Siksi Jeesus on ainoa tie taivaaseen. Siksi muuten kuin hänen kauttaan (Joh. 14: 6). kaikkien ihmisten kaikkialla maailmasVaikka jokin toinen sa tulee saada kuulla uskonto olisikin eettihänestä.

Pitäisikö lähetystyö sesti erittäin korkeatasoinen ja sen kannattakokonaan lopettaa? Uskon asialla Paavali esittää Roomajat hyviä, ystävällisiä ja Väitetäänhän sen laiskirjeen 10. luvussa sivistyneitä ihmisiä ja vaikka se tarjoaisi eväät tuhoavan kulttuureja. selkeän ajatuskulun siitä, miten ihmiset voivat hyvään elämään, ei se pelastua (Room. 10: 5–17). silti voi pelastaa ketään Heidän tulee kuulla Kristuksen sanaa, iankaikkiseen elämään. Synti erottaa koska Hänen sanansa synnyttää pelastameidät Jumalasta, eikä yksikään ihminen van uskon. Jotta ihmiset voisivat kuulla voi päästä eroon synnistä, vaikka miten sanaa, täytyy jonkun sitä heille julistaa – yrittäisi, ei edes parhaiden uskonnollisyksinkertaista, eikö totta? Ja jotta jotkut ten oppaiden avulla. Vain Jeesus on kuolvoisivat julistaa, heidät täytyy lähettää lut maailman syntien tähden. Siksi vain

Sun ja mun tehtävä Lähetystyö on kirkon tärkein tehtävä.

Mutta mikä onkaan kirkko? Lähetystyötä eivät tee kirkkorakennukset eivätkä kirkon hallintojärjestelmät. Lähetystyö ei ole myöskään ainoastaan joidenkin erityisesti valittujen tehtävä, vaan jokainen kristitty, jokainen kirkon jäsen, kutsutaan mukaan koko kirkon yhteiseen tehtävään. Mikä siis voisi olla sinun paikkasi ja oma tehtäväsi? a Kysymys pohdittavaksi: Mikä on sinun paikkasi?

Ville Auvinen Kuva Johanna Hakkari

Mission Possible ”Ei Herra minua vaan lähetä joku muu”, rukoili Mooses.

Jeremia yritti estellä Herran kutsua toteamalla olevansa liian nuori lähtemään. Vaikuttaako tutulta? Syitä ja selityksiä. Kaukaisiin maihin on silti saatettu lähettejä matkaan jo vuosituhansien ajan.

Miten lähetystyö voi tuntua silti vieraalta? Evankelisten opiskelijoiden aktiomatkalla kahdeksan opiskelijaa pääsi tutustumaan lähetystyöhön.

Maahan, jossa ihmisillä on kaikkea, mutta kuitenkin tärkein hukassa. Eikä tämä maa ollut nyt Suomi vaan me lensimme Japaniin.

Nuortenkoti, kodomo no ie Japanin maaseudulla. Nuoret hoitavat itse maatilan eläimiä ja tarjolla onkin aina tuoretta maitoa. Vasemmalla Eeva Pitkäranta, Hanna Vanhala, Laura Lehtonen, takana keskellä Matti Hetemäki, Janne Tervonen, Juha Kaurila, edessä vasemmalta Leila Kaurila, Tiia Postila.

Lähetystyötä joka iikalle AKTIOREISSUSSA IDÄN MAASSA

N

eljäntoista tunnin lentomatmuut ovat vapaaehtoisia. Japanissa seukan jälkeen meidät vastaanotti rakunta on kuin yksi iso perhe. Seurakunkuuma ja kostea ilma. Nopeasti nat ovat pieniä, mutta sitäkin elävämpiä. saimme huomata, että monet asiat sujuMessun jälkeen ruokailtiin yhdessä, ja vat päinvastoin kuin meillä kotipuolessa: mekin saimme nauttia japanilaisesta seukirja avataan vastakkaisesta suunnasta ja rakuntayhteydestä. Kohtaamamme vieluetaan oikealta vasemmalle tai ylhäältä raanvaraisuus oli häkellyttävää. alas, autot kaartavat väärää puolta tietä Useilla paikkakunnilla tapasimme nuoja tervehtiessä kumarretaan. Japaninläria, ja monet olivat matkustaneet satojen hetit ja matkan paikalliset oppaamme kilometrien takaa meitä tapaamaan. Varsinainen nuorisotyö Miki Okada ja Johanon maassa pienimuona Harjula selvittivät Älä sano, että olet toista. Tokiossa kävimmeille useasti kulttuuliian nuori, me nuorten kanssa rin kiemuroita. keilailemassa. Tokion Kolmen viikon aivaan mene minne teologisessa seminaakana teimme lukuisia ikinä sinut lähetän. rissa konsertoimme seurakuntavierailuja, paikallisten opiskelijoissa lauloimme japajoiden kanssa. Yhteinen laulu- ja hartausninkielisiä lauluja ja esitimme pantomiihetkemme kokosi paljon kuuntelijoita. mejä. Oli yllättävää huomata, että draaOli valtavaa tajuta, että maailman toisella mamme osoittautuivat niin menestyklaidalla kohtasimme ihmisiä, joiden kanssekkäiksi, että saimme useita lisätilauksia sa jaamme saman uskon. matkalle. Vähän liioittelua oli silti paikalParin päivän vierailumme maaseudun listen laatima kuvallinen mainos Tokion nuortenkodissa, kodomo no iessa, oli yliopistolla suomalaisen draamaryhmän avartava. Osallistuimme talon elämään saapumisesta. aina siivouksesta ruuanlaittoon. Niinä Paikallisissa seurakunnissa pappi on päivinä tajusi, miten tärkeää on elää paikirkon ainoa palkallinen työntekijä ja

kallisten rinnalla, jotta evankeliumi myös tavoittaa ihmisen sydämen.

Japanissa luterilaiset kirkot ylläpitävät vanhain- ja nuortenkoteja, joihin tulijoita olisi enemmän kuin pystytään ottamaan.

Pääsimme myös toteuttamaan katuevankeliointia. Ihmisille englanniksi pelastusasioita selittäessään tajusi, miten ainoastaan Jumala voi avata evankeliumin sanoman.

koin konkreettisesti sen, miten Jumala on heikoissa väkevä ja käyttää meitä vajavaisia ihmisiä omien suunnitelmiensa Eeva Pitkäranta mukaan.

AIKA PIENEKSI tunsi itsensä monessa tilanteessa, koska ei ollut yhteistä kieltä (japanilaiset eivät juuri puhuneet englantia) tai kun maanjäristys koetteli taloa.

MATKAN AIKANA

Laura Lehtonen

tärkeää on, että jokainen ihminen saa kuulla Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen Juha Kaurila sovitustyöstään.

JUMALAN VALTAKUNNAN työ tarvitsee tekijöitä. Työtä on valtavasti, mutta ”työnjohtaja” on paras, mitä voisi olla! Olen oppinut, ettei lähetystyön tekemiseen tarvitse lähteä kauas. Evankeliumia on tärkeä viedä eteenpäin omalla paikallaan. Herra on uskomattoman hyvä ja armollinen.

YMMÄRSIN, KUINKA

Tiia Postila

Kaurila, Janne Tervo Men in black. Juha ta jot o: ssi äki. Aktion mi nen ja Matti Hetem iikk ka ian isi i vaan sa yksikään ei hukkuis ssa Kristuksessa. kse su Jee n mä sen elä

Nippon

Nuoret opastivat me itä Onigirien eli riisiko Japanilaista huolellis lmioiden valmistuk uutta osoitti musiik sessa. kivalinta: taustalla soi Onigirilaulu.

Matkasta lohkaistua:

Itä-Aasian keisarikunta on pintaalaltaan vain hiukan Suomea suurempi, mutta väkiluku on 27 miljoonaa. Maan pinta-alasta noin 70 % on asutukseen ja maanviljelykseen kelpaamatonta vuoristoa. Asutut alueet ovat tiiviitä. Japanilla on maailman kolmanneksi suurin kansantalous.

Valtauskonnot ovat šintolaisuus ja buddhalaisuus. Kristittyjä väestöstä on alle prosentti. a Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Japani

Matkan aikana opimme syömään puikoilla raakaa kalaa ja merilevään käärittyä riisiä ja juomaan vihreää teetä. Oli ihmeellistä nähdä, miten Jumala käytti meitä kieltä osaamattomia opiskelijoita evankeliumin eteenpäin viemiseen.

Matkan aikana kristallisoitui, että Jumala kutsuu ihmisiä lähetystyöhön tänäkin päivänä, jotta kaikki ihmiset saisivat kuulla pelastuksesta. Se on arvokas tehtävä.

Ja se on meidän kaikkien tehtävä. Lähellä ja kaukana. Niin kuin Jumala rohkaisi Jeremiaa, niin Hän rohkaisee meitäkin tänään: Älä sano, että olet liian nuori, vaan mene minne ikinä sinut lähetän ja puhu mitä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää ketään, sillä minä Herra olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.

Sayonare!

Leila Kaurila leila.kaurila@uwasa.fi Nuotta 8/2006

7

Mission Possible

NUOTAN ERIKOISR APORTTI Jalkapallon MM-kisahuuman täyttämässä Berliinissä järjestettiin viikko kisojen jälkeen, heinäkuun viidentenätoista, Calling All Nations -tapahtuma. Historiallinen tapaus kokosi Berliinin olympiastadionille 22 000 osallistujaa 30 eri maasta. Stadionin riemuhuudot ja aallot kaikuivat korkeuksiin, eikä ilon aiheena ollutkaan maaliin pyörinyt pallo vaan Jeesuksen voitto ristillä.

Näystä tapahtumaksi Englantilaisella muusikkoevankelista Noel Richardsilla on usean vuoden ajan ollut näky täyttää urheiluareenat Jumalan kansalla. Calling All Nationsin järjestäminen kesti yhdeksän vuotta, mutta unelma toteutui. Pitkä lista muusikkoja ja evankelistoja saapui omalla kustannuksellaan esiintymään tapahtumaan, ja nuorta seurakuntaa kokoontui ympäri Eurooppaa yhteen kiittämään Herraa ja rukoilemaan koko maailman puolesta.

King’s Kidsit tekevät Jumalaa tunnetuksi kaikille Berliinin stadionilla vilkkui paljon nuoria värikkäissä paidoissa, joiden etumuksessa luki isoin kirjaimin Jesus. Päätin ottaa selvää, millaista porukkaa he oikein ovat.

Karoline Mayer ja Daniel Sanchez Ystävällisesti hymyilevät Karoline Mayer (19) Heidenheimista ja Daniel Sanchez (20) Berliinistä ovat saapuneet Calling All Nationsiin innostunein odotuksin.

He ovat tutustuneet toisiinsa kristillisen partiotoiminnan kautta ja Karoline on mukana King’s Kids -ryhmässä, joka esiintyy Calling All Nations -tapahtumassa.

8

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

– King’s Kids -tanssiryhmä pyrkii tanssin avulla tekemään Jumalaa tunnetuksi.

Lisäksi on erilaisia käsityöryhmiä sekä partioryhmiä, joihin pyritään toiminnan kautta saamaan mukaan ei-uskovia lapsia ja nuoria, Karoline selittää.

King’s Kidsillä ja muilla ryhmillä on myös keskeinen kansainvälinen leima: on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin tapahtumiin ja leireille. Nytkin Calling All Nationsissa nuoret ovat tutustuneet muista maista tulleisiin King’s Kidseihin.

Noel Richards on koko tap ahtuman isä. Hän sai sydämelle en järjestää tapahtuman.

Reuben Morgan on austra lialainen muusikko, joka näkee koko Euroopan massiivise na lähetyskenttänä.

Toiminnan kautta taviksia tavoittamaan Saksalaisessa yhteiskunnassa on Danielin mukaan paljon ongelmia. Hän huokaa, että suurin osa ihmisistä on kääntänyt selkänsä Jumalalle ja egoistisesti ihmiset tuijottavat vain tavaroitaan ja pitävät itseään kaiken mittana. Nuorella miehellä on kuitenkin vahva näky muuttaa asioita.

– Tarvitaan paljon rukousta ja ylistystä sekä uskovien aktiivista toimintaa, Daniel toteaa.

Hän toimii itse johtajana partioryhmässä. Tavallisen partiotoiminnan – solmujen ja telttailun – lisäksi ryhmässä rukoillaan ja annetaan opetusta. Pääpiste on hengellisessä näyssä.

– Partiotoiminnassa johtajan tehtävä on ensinnäkin näyttää ja osoittaa lapsille, kuka Jeesus on, toiseksi pitää heitä Jeesuksen lähellä ja kolmanneksi tehdä heistä tulevia johtajia, Daniel selittää.

Partion lisäksi Daniel on aktiivinen omassa seurakunnassaan. Siellä kokoontuu sunnuntain messun jälkeen erilaisia nuorisoryhmiä, joihin pyritään tavoittamaan ei-uskovia luokkakavereita ja kavereita.

– Saatamme pelata pelejä, katsoa videota, tehdä ruokaa tai jotain muuta hauskaa yhdessä, Daniel kertoo. Rohkaisemme tavallisia nuoria tulemaan mukaan ja sitten tekemisen lisäksi pidämme myös hartauden ja rukoilemme.

Delirious?-yhtyeen Martin Smith kokee etuoikeutena saada laulaa Jumalan suurista töistä.

rauhallisesti, ja silloin minulla on ollut tilaisuus kertoa Jeesuksesta heille, Karoline kertoo.

Daniel on kokenut samanlaista ihmettelevää suhtautumista.

– Jeesuksen antama rauha huokuu kyllä ulospäin ja ihmiset joutuvat huo-

maamaan sen ja pohtimaan, miksi tuo on erilainen kuin muut, Daniel hymyilee.

Suomalaista tyttöenergiaa Berliinin stadionilla King’s Kidsin kautta Daniel ja Karoline ovat tutustuneet myös suomalaisiin nuo-

Sisäinen rauha vakuuttaa Daniel ja Karoline ovat molemmat huomanneet, miten suuri vaikutus kristityn tavallisella elämällä ja asennoitumisella asioihin on muihin.

– Isäni kuoli kaksi vuotta sitten, mutta en missään vaiheessa ole ollut täysin epätoivoinen tai vihainen, sillä tiedän hänen menneen taivaaseen. Muut ovat ihmetelleet, miten voin ottaa asian niin

tola, Katri Tuhkanen ja Tiia

Anni Mikkonen, Elisa Pel

Jokinen

riin. Jeesus-paitojen keskeltä löytyykin energinen tyttönelikko.

Tamperelaiselle Katri Tuhkaselle King’s Kids on ollut osa koko hänen elämäänsä, kun vanhemmat ja isosisko ovat olleet toiminnassa mukana. Itse Katri alkoi tanssia ryhmässä noin 7-vuotiaana. Syy, miksi hän sitten on pysynyt mukana, on ryhmän tärkeä merkitys omassa hengellisessä kasvussa ja tietenkin tanssimisen ilo. Samoista syistä King’s Kids -tanssiryhmissä käyvät myös vaasalainen Elisa Peltola ja espoolainen Tiia Jokinen.

Berliinissä King’s Kids -ryhmä on esiintynyt kaduilla. Itä-Saksan kommunistiaika näkyykin edelleen berliiniläisten ajattelussa. Calling All Nations -tapahtuma ja kristityt ylipäätään ovat Itä-Saksassa haasteen edessä. Kristillinen perintö kun on ollut katkenneena useita vuosikymmeniä. Toisaalta perinteen puuttuminen voi olla myös etu. Elisa kertoo, miten yllättävän suopeasti ihmiset ovat suhtautuneet kristinuskoon.

– Kadulla King’s Kidsin eri nuorisoryhmät on tehny yhteistyötä ja joukossa on ollut myös todistustarinoita. Ohikulkijat suhtautuivat avoimesti ja kunnioittavasti kristinuskoon, vaikka ei niistä suurin osa itse usko mihinkään, Katri lisää.

– Ehkä ne oli niin uteliaita, koska ne

kuuli Jeesuksesta suunnilleen ekaa kertaa, eikä silloin oo sellanen vastahenki päällä kuin Suomessa useimmilla on.

Espoolainen Anni Mikkonen lähti matkalle mukaan ystävänsä Tiia Jokisen yllyttämänä. Annille Berliinin-matka ja osallistuminen Calling all Nations -tapahtumaan on ollut ikimuistoinen. Erityisen sykäyttävä oli King’s Kidsin esiintyminen.

– Yleisö tuntui heräävän henkiin, kun me – noin 800 King’s Kidsiä – juostiin stadionille. Täällä on ollut uskomaton yhteisyyden tunne.

Tytöille tapahtuma on toiminut ennen kaikkea rohkaisuna siitä, etteivät he ole todellakaan yksin uskonsa kanssa.

– Toivon, että tää olis mulle myös sellanen pysäkki, joka pistäis miettii, miten voisin kertoo lähimmille ystävilleni Jeesuksesta sillä tavalla, että nekin pysähtyis miettimään, Katri pohtii.

Kaikki tytöt kokevat tapahtuman vahvistavan uskoa.

– Kun sitten osaisi vielä kertoa lähimmille ystävilleen Jeesuksesta. Se on suuri esirukouksen paikka, Anni huokaa.

Johanna Hakkari

NÄKÖKULMA

sai alkunsa yhden miehen, Noel Richardsin, unelmasta: urheiluareenat Jumalan käyttöön. Onnistunut tapahtuma on hieno esimerkki siitä, että kristittyjen tuleekin unelmoida suuria ja Jumalan johdatuksessa myös elää niitä todeksi. Jos siis Jumala antaa jotakin sinun sydämellesi, jaa se uskonystäviesi kanssa. Sen jälkeen: anna palaa!

Tavoite oli saada stadion täyteen: 70 000 ihmistä paikalle.

Sama määrä kuin jalkapallon MM-loppuottelussa! Tavoite ei kuitenkaan täysimääräisenä toteutunut. Miksi kävi näin?

Yhteisenä nimittäjänä nousi esiin tuttu sana: viestintä. Tiedottamisen puolella olisi varmasti ollut vielä parantamisen varaa. Tästä varmasti on opittavaa myös täällä Suomenlahden pohjukassa: hyväkään tapahtuma ei kerää ihmisiä, jos ihmiset eivät tiedä minne tulla. Toisena syynä epäiltiin lipun kalleutta.

Tosiasia on, että Berliinin stadionin vuokra ei ollut halvimmasta päästä: jollakin valtaisat kulut oli saatava katetuksi. Kysymys kuuluukin, kuka sponsoroisi kristillisiä suurtapahtumia.

Päällimmäisenä mieleeni jäi kuitenkin ilo tästä tilaisuudesta: yli kansallisuus- ja kirkkokuntarajojen tunkeutuva kristittyjen yhteys, Jumalan sanasta nouseva varustaminen ja erityisesti lähetysnäky rohkaisevat katsomaan eteenpäin. Tapahtuman selväsanainen opetus Jeesuksesta ei jättänyt ketään kylmäksi.

Kenenköhän sydämelle Jumala laskee Helsingin stadionin?

CALLING ALL NATIONS

Tommi Hakkari

Nuotta 8/2006

9

Nopean toiminnan kristittyjen SPAT-ryhmä on todellisuudessa se teidän ihan tavallinen kaveriporukka. Tällä tiiviillä jengillä voitte aloittaa huippusalaiset ja -julkiset SPAT-operaatiot vaikka heti.

kuryhmä lee tär: Rukousis auki, sate

1 Operaatio

: ja korvia puolella ä silmiä an joka ta s a ja v Kun pitä a a s it s enilla ousaihe a, nuort keitä ruk imatkall s s tai jollain u b in , a a s uutisiss Kun jos . ä rukoill ä v käytä koontuu o k ä koulun m yh , SPAT-r on hätä lemaan.

Operaatio

2: Te

an

N

a n t o i mi n e p o n

koja tarv Mumm itaan in nurm ikko re kaipaa hottaa, kuunte yksinäin lijaa, äit ja tuttu en i ei s tarvitse e yöpaik elviä kotitöist Kun yli ä a määräis n viikon iä käsiä lopuksi. ryhmä tarvitaa auttaa n, SPAT vähintä apua. änkin löytäm ään

ti t y s i r k

t

S Pd n A actics T pecial rayers

milinko

: Evankeliu

le raaa lapuil a k ta t it jo ir lahtanee nko: K ovat ko a s Lappuli ö tk y jo m ihin useita, a lappu a matunla k il ta m it ja jo iten e. Kir , miksi, m lahtanut itsellenn tä ii s s u rtom n ko kohta o pieni ke puja kyseinen kää lap ri tä u it ju n n ii K loin y. ti vilan pö ohtaises kää kah ä henkilök tt jä , le tauluil ilmoitus misille. ntakaa ih a dille ja

3 Operaatio

Sanalinko: Kun kahdenkeskisissä keskusteluissa, tiskatessa tai vaikka lenkkipolu lla tulee luonteva tilaisuus, kerro kaverille omasta uskostasi. Jos tämä kuulostaa liian vaikealta, niin kerro itsestäsi. Jos olet uskossa, on se osa sinua, eikä mikään erillinen lokero.

Riikka Hämäläinen Kuvat Sirpa Kinnunen

ÄLÄ

LUE

RAAMATTUA! Kuusi erinomaista syytä lakata tyystin tavaamasta Raamattua 0

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

Jae päivässä pitää pirun loitolla, mutta pitäähän pirullakin jotain tekemistä olla.

Raamattu sisältää ikäviä totuuksia sinusta (mm. Job 35: 8 – ”Ihmistä, itsesi kaltaista, sinun syntisi satuttavat”). On paljon iloisempaa elää ilman niitä ja kuvitella olevansa oikein hyvä ihminen. Siis sulje silmäsi totuuksilta, niin nekään eivät ehkä näe sinua.

Bändi on parhaimmillaan enemmän kuin vain osiensa summa. Kun monta taituria lyödään yhteen, syntyy aina jotain uutta ja monesti myös odottamatonta – niin hyvässä kuin pahassakin. Moni bändi kaatuu ennen kuin ensimmäistäkään sointua on soitettu. Bändin perusperiaatteet kannattaa siis pohtia, ennen kuin hätiköi.

Kun solmusoinnut seestä geeseiskaan on selvitetty, voi alkaa pohtia käytännön asioita: soittimia, soittamista, biisejä, treenikämppää, bändin nimeä ja esiintymistä.

Miettikää, mitä tahdotte sanoa musiikilla, miksi, miten ja kenelle. Onko teillä hengellisiä tavoitteita, onko teillä näky? Pohtikaa, mitä gospel eli evankeliumi merkitsee teille. Ihmiset tahtovat kuulla juuri teidän tarinanne ja omat ajatuksenne.

Kartoittakaa bändin sitoutumisastetta.

Kuinka paljon kukin on valmis panostamaan yhteiseen projektiin aikaa, voimia ja muita resursseja? Vai onko tarkoitus vain pitää hauskaa?

Vallitseeko bändissä monarkia vai demokratia? Sopikaa, onko joku teistä selkeästi bändin vetäjä, joka päättää isommista linjoista, jaetaanko vastuualueet vai päätetäänkö kaikesta tasavallalla.

Keskustelkaa, minkätyyppisestä musiikista pidätte. Entä minkätyyppistä musiikkia tahdotte, voitte ja osaatte tehdä?

L oppusointu: Kuunnelkaa toisianne, tois-

tenne soittoa sekä Jumalaa, jonka kanssa juttelua myös rukoiluksi kutsutaan.

Kokeilkaa sitten vaikka, miten Kirkossakappale (soinnut yllä) soi teidän bändillä yhteen.

Asiantuntijana haastateltu gospelmuusikko Peter Joukaista.

Riikka Hämäläinen Kuva Sirpa Kinnunen

”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani”, sanotaan Psalmeissa (119: 105), mutta hyvä tavaton, onhan pimeässäkin kiva kävellä.

Yhtään et näe, mihin menet tai mihin astut. Yllätyt takuulla!

Kuka nyt haluaa tukevaa uskonelämää, joka on ankkuroitu johonkin kestävään?

Raamatussa Jumala kertoo, mitä Hän on suunnitellut sinua varten ikuisuuden ratoksi, mutta telkkarissa uutistenlukija kertoo koloradonkuoriaisten yleistymisestä.

Kumpi kiinnostaa enemmän? Kanava on kakkonen.

Mikä parasta: kun et tänään lue Raamattua, huomenna on jo paljon helpompaa jättää se syrjään. Pian se käy jo ihan itsestään. Vaikutuksen havaitset jo viikossa!

Johannes Koskenniemi

Nuotta 8/2006



Henkilökohtainen hygienia on uskomaton keino ennaltaehkäistä miljoonia ikäviä asioita.

Elämän tavallisimpia ja samalla hienoimpia asioita on mahdollisuus jokapäiväiseen ravintoon. Kun muistaa syödä tarpeeksi, kohtuudella ja terveellisesti, ei tarvitse asiasta sen enempää huolehtiakaan.

Ystävistä parhaita, käytetäänhän sen seurassa iso osa vuorokaudesta. Auttaa niskakipuihin, univelkoihin ja sydänsuruihin.

Tekee automatkoista mukavampia.

Olennaisista olennaisin. Apuna milloin missäkin: lohtuna surussa, mukana ilossa, luomassa taivastoivoa ja palauttamassa maan pinnalle kun on tarve. Vuorenvarmaa Jumalan Sanaa vastaukseksi kysymyksistä suurimpiin. Jää harmillisen usein kirjahyllyyn, vaikka sen voi ottaa mukaan mihin vain. Tätä kannattaa käyttää!

Pieni ja yksinkertainen esine, mutta todella tärkeä tehtävä: valottaa hitusen maailman suurinta uutista. Tapa tunnustautua kristityksi, vaikka asiaa ei aina uskaltaisi ääneen sanoakaan.

Suomalaisuuden peruspilari. Ilmankin voi ilmeisesti elää, ainakin jotakin näyttöä on ajalta ennen 90-lukua. Helpottaa kyllä elämää toisinaan huomattavasti.

Tekstarilla voi sanoa asioita, joita ujo kansallisluontomme ei välttämättä tokaisisi päin naamaa.

1. Nuortenillassa lauletaan rakkaimpia ripariralleja. Sinä 3. Pelaatte Aliasta kaveriporukalla nuorisotilassa ja teillä on hauskaa. Huomaat, että nurkassa istuu yksinänsä tyttö, jota et ole ikinä ennen nähnyt. Sinä

2. Huomaat saapuneesi raamattupiiriin ainoana nuorisotyönohjaajan lisäksi. Mitä teet?

4. Olet riparilla isosena. Yksi keittiötädeistä on sairastunut ja ennen lounasta tarvittaisiin kipeästi perunankuorijaa. Sinä

Nuoressa seurakunnassa on monenlaista tekijää ja tehtävää. Millainen on sinun paikkasi? Nuotta testaa. 2

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

Tavisseurakuntalainen kokosi yhteen tärkeimmät tavaransa. Ja mitä löytyikään?

Kun neljä seinää alkaa ahdistaa, kovan maailman ja pehmeiden jalanpohjien väliin tarvitaan usein jotakin. Kengät näkevät ihmiselämää parhaimmillaan useita vuosia. Suuri merkitys myös fyysisen kunnon ylläpitämisessä.

Ei oppi ojaan kaada, sanoo sanonta. Tutkimukset osoittavat, että siitä voi olla jopa hyötyä. Vaikka adjektiivien taivutus ottaa päähän, opettajalla on ärsyttävä ääni ja takapenkin pojat eivät voisi ällöttävämpiä olla, on maamme oppivelvollisuus myös ainutlaatuinen oikeus.

5. Sunnuntaiaamut kulutat pääsääntöisesti

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com Kuva Sirpa Kinnunen

Todellinen oman huoneen tunnelmanluoja. Äänen voimakkuus ja tyyli vaihtelevat usein mielialan mukaan. Mikä olisikaan parempi tapa sanoa ”olen suuttunut, älä häiritse”, kuin huudattaa täysillä jotakin tilanteeseen sopivaa? Mahdollistaa gospelmusiikinkin kuuntelemisen.

Bravo.

7. Koulun bileillä ja seurakunnan nuortenillalla on täsmälleen sama ajankohta.

Mikä neuvoksi?

9. On taas tullut vuosittaisen yhteisvastuukeräyksen aika. Kannat kortesi kekoon

6. Olet ollut kauan ihastunut erääseen, joka käy kanssasi samoissa nuortenilloissa. Hän kuitenkin särkee sydämesi ja alkaa seurustella toisen seurakuntanuoren kanssa. Miten toimit?

8. Riparin konfirmaatiopäiväksi siunaantuu kesän pahin rankkasade. Isosia pyydetään liikenteenohjaajiksi kirkon mutaiselle parkkipaikalle. Sinä

Tulokset: Se, minkä vaihtoehdon valitsit, mittaa lähinnä aktiivisuutesi astetta. Jos valitsit eniten b-vastauksia, olet superaktiivi, c-vastauksilla melko aktiivinen, a-vastauksilla et kovin aktiivinen. Hienoa, jos olet saanut itsellesi vastuuta ja tehtäviä.

Muista kuitenkin, että kaikenlaisia seurakuntalaisia tarvitaan ja jokaiselle on olemassa oma, Jumalan suunnittelema paikka: kaikkien ei tarvitse olla näkyvimpiä ja kuuluvimpia. Rukoile itsellesi omanlaisiasi tehtäviä ja muista myös levätä!

Lotta Rämö kuvat: SXC / Sanja Gjenero lotta.ramo@nuotta.com

Nuotta 8/2006

3

Kuukauden seurakuntalainen

Tuulili

ja Porvoon suomalaisen seurakunnan

Tuuli Malve, 15, kävi pienenä pyhäkoulussa. Teiniikäiset seurakuntanuoret vähän epäilyttivät. Tuuli oli varma, että Porvoon suomalaisen seurakunnan nuorten tiloissa, Alustassa, kokoontuu joukko pahiksia.

Tuulista temmattua MITÄ TEET KUN SUUTUT?

Se on aika hetkellistä, yritän vastustaa vihastumista.

MINKÄ KIRJAN LUIT VIIMEKSI?

Maria Anne Hirschmannin ”Hansi, tyttö joka rakasti hakaristiä”.

COCA-COLA, LIGHT VAI TAVIS?

Varmaankin tavis. Se on paremman makuista.

MIKÄ ON PARASTA 15-VUOTIAANA OLEMISESSA? Saa uusia mahdollisuuksia ja kokemuksia, muttei tarvitse ottaa vielä kaikkea vastuuta itselleen.

MINKÄ UNEN MUISTAT? Muistan parikin unta, joissa luokkakaverini heittää jättiläishämähäkin niskaani.

MITÄ BOIKOTOIT?

Omana itsenä olemattomuutta.

Syyllistyn tähän usein itsekin.

PITÄISIKÖ RUOTSIA OPETTAA PERUSKOULUSSA? Kyllä, sitä kun käytetään niin paljon Suomessa.

MITÄ AJATTELET NUKKUMAAN MENNESSÄSI?

Olevani Jumalan käsissä, käy mitä käy.

4

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

K

un Tuuli sitten kasvoi vähän vanhemmaksi, selvisi, että seurakuntanuoret ovat mukavaa porukkaa. Kellarikerroksessa olevan Alustan ohittaminen ei enää ollut pätkä kauhuelokuvasta. Tuulin isosisko meni mukaan nuorteniltoihin ja Tuulikin alkoi käydä niissä. Alusta tuli näin tutuksi ennen rippikoulua kasiluokan syksyllä.

– Sen lisäksi, että tutustuin nuorteniltoihin isosiskoni siivellä, hän vaikutti myös riparin valitsemiseen. Päätin lähteä riparille Lappiin.

Niinpä Tuuli patikoi Lapin maisemissa kesäkuussa reilun viikon. Aivan luonnon armoilla leiriporukka ei ollut, sillä tukikohtanaan vaeltajilla oli pieni pirtti. Oppitunnit pidettiin ”salissa”. Tarkkaavaisena lukijana ymmärtänet, että tässä kohtaa lainausmerkit ovat erittäin perustellut.

– Ripari oli hyvä kokemus. Siellä moniin asioihin tuli selvyyttä. Ennen esimerkiksi pelkäsin maailmanloppua, mutta riparin ansiosta ymmärsin, ettei sitä tarvitse pelätä.

Juhlista juhliin Nyt istumme Runebergin patsaan varjossa ja syömme mansikoita. Patsaan päällä istuva lokki ei näytä kunnioittavan kansallisrunoilijaa lainkaan. Haastattelu puiston penkillä katkaisee Tuulin juhlakierroksen: moni ystävä on konfirmoitu kyseisenä sunnuntaina. Jokaisia kesän rippijuhlia varjostaa kuitenkin Porvoon tuomiokirkon keväinen tuhopoltto. Konfirmaatiot on siirretty toiseen kirkkoon.

– Nyt kun tuomiokirkkoon ei voi mennä, sitä alkaa arvostaa eri tavalla. Paloja kirkon katosta oli lentänyt meidän koululle asti, ja siitä puhuttiin paljon. En tunne kuitenkaan vihaa tekijöitä kohtaan.

Varmasti ovat katuneet tekoaan.

Nyt kirkkoa ympäröivät pressut, ja jälleenrakennustöihin ryhdytään syksyl-

lä. Seurakunnan muut tilat Runebergin puiston vieressä ovat kunnossa, ja niissä kokoonnutaan säännöllisesti.

– Tämänkesäisen riparin jälkeen on tarkoitus mennä isoskoulutukseen. Meillä sen virallinen nimi on seurakuntakoulu eli SEKO. Se kestää 1,5 vuotta, joten jouluna 2007 olisi tarkoitus valmistua isoseksi ja kerhonohjaajaksi – pyhäkoulun opettajaksikin pääsee. Muutenkin toimintaa riittää, eikä se hiljene kesälläkään.

Ei hassumpaa. Mutta mikä on perimmäinen syy, miksi Tuuli on seurakuntanuori?

– Seurakunta on turvallinen paikka.

Uskosta saan voimaa huonoinakin päivinä. Usko rohkaisee elämässä eteenpäin.

Ja tietenkin seukkarilla on kavereita.

Heistä yhden rippijuhliin Tuuli jatkaa matkaansa. Porvoon taivaalla paistaa aurinko, kun koko luomakunta laittaa parastaan.

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com

Asiantuntijan vastaanotolla

R

iku Rinne, sinä olet jo vuosien ajan tehnyt työtä kouluissa koululaisten keskellä vieden evankeliumia sinne missä sitä kipeästi tarvitaan.

Minkälaisia reaktioita saat vastaasi kertoessasi tosissaan uskovasi Jeesukseen pelastajana ja kutsuessasi oppilaita mukaan taivastielle? Onko saarnamies tervetullut, vai katsotaanko uskonnon tuputtajaa kieroon salaa manaten?

– Olen tehnyt koulutyötä 17 vuotta, kohteena ala-aste, yläaste, lukiot, ammattikoulut ja eri alojen oppilaitokset. Hyvin harvoin, oikeastaan erittäin, erittäin harvoin kouluissa kohtaa mitään negatiivista. Kun on rehellinen ja avoin sekä rakastaa koko sydämestään oppilaita, sille ei voi sanoa ei.

Nyt tätä sanoessanikin kyyneleet tulevat silmiini, kun mietin kaikkia niitä ihmeellisiä Jumalan luomia ainutlaatuisia nuoria kasvoja, joita kouluissa näen. Jeesus on antanut yliluonnollisen rakkauden lapsia ja nuoria kohtaan. Kun itsellä on lapsia kolme (Emmi 9, Miika 14 ja Anni 16 vuotta), tietää kuinka herkkä pieni sydän on, ja voi olla rohkaisemassa oikeisiin valintoihin elämässä.

Särkyneelle sydämelle paras vastaus on: Jeesus! Tätä kunnioitetaan vielä Suomen kouluissa, siksi rakastan tätä työtä, jota saan tehdä.

Mitä ovat yleisimmät syyt, jotka johtavat siihen, että nuori valitsee mieluummin tämän maailman tarjonnan kuin taivastien?

– Kun katsot ympärillesi, mitä näet? Kaikki pursuaa tätä maailmaa. Nuori ei enää tiedä, mitä on todellinen Rakkaus, Usko ja Toivo. Maailma voi pitää kovaa meteliä, mutta Jumalan Pyhää Henkeä ei voita mikään. Siksi uskovien on astuttava rohkeasti toimimaan ja rakastamaan. Nyt ei peräännytä, nyt mennään eteenpäin. Urbaani unelma Turussa oli tästä ihailtava esimerkki.

Liikkeelle uskovat! Nynnyilyn aika saaneet kohdata elävän Jumalan? on ohi – Rakastamaan koko sydämellä!

– Olen saanut valtavasti palautetta. TyöMaailma odottaa Jumalan lasten ilmeskaverini Arskan kanssa saamme noin tymistä. Kun nuori saa maistaa todellista 1200 sähköpostia vuodessa, joista suutaivastietä, hän ei halua enää maailmaa. rin osa nuorilta.

Maailman valhe tulee Kaikkiin vastataan.

KO KO NI MI : Ri Monet ovat tulpaljastumaan hyvin ku Petteri Rinne IK Ä: 43 leet uskoon. Moni pian. Seksimaailma AS UI NPAI KK A: on saanut uuden tulee kaatumaan Nokia MOTTO: JUMAL toivon. Uskon, että omaan mahdottoA ON RAKKAUS! PI PO /LI PPIS? NY kymmeniä itsemurmuutensa.

C-lippis FU TIS /L ÄTKÄ? hia on voitu ehTosi Rakkaus Futis LE MPIJÄTS KI : käistä tämän työn Magnum White Odottaa! Maailma kautta. Monen nuoon jo voitettu – usren tulevaisuus on kotaan se. Vaikeata se on, muttei ollenkaan pelastettu. mahdotonta. Ei Jeesus luvannut helppoa Onko meillä aivan tavallisilla nuorilla, tietä, vaan oikean tien. joille koulu on vain avain tulevaisuuteen, mahdollisuus tehdä lähetystyötä Oletko saanut kuulla jälkeenpäin ihmiomalla paikallamme? Tarvitaanko sistä, jotka koulukäyntiesi kautta ovat

Mitä missä milloin On taas se aika vuodesta, kun aletaan palailla takaisin kouluihin. Monella on upea riparikesä takana, ja uskossa on saatu kasvaa taas muutaman askeleen eteenpäin.

Kuitenkin koulussa voi tulla jälleen kylmä kylpy vastaan.

Uskova ei ole in ja ne valinnat, joita kristittynä tekee, ovat täysin out. Pitäisi näyttää väriä ja pitää oma, Kristuksessa yhteinen linja, mutta vaikealta tuntuu.

siihen työhön erillinen koulutus tai erityisiä lahjoja?

– Ole oma itsesi. Kuuntele ensin toisen sydämen murheet. Kerro uskostasi rehellisesti ja avoimesti. Rakasta. Ole ujo ja arka reilusti, se tekee vaikutuksen. Herra on heikossa väkevä. Paras koulutus on elämä itse. Jeesus on jo luvannut olla kanssasi joka päivä maailman loppuun asti. Hän on sinussa. Älä pelkää.

Onko sinulla jotakin juuri tähän passelia raamatunkohtaa takataskussa; jotakin vahvistukseksi niille tuhansille ja tuhansille uskoville nuorille, jotka ovat taas menossa rankkaan ryhmäpaineen pyöritykseen?

Omalle paikalle elämään, jossa pitäisi olla maailman valona.

– Ilman Jeesusta emme voi mitään tehdä.

Tämä aarre on meillä saviastioissa.

Onko sinulla heittää joitakin vinkkejä, miten uskovan on helpointa näyttää väriään, jos tuntuu, että kaverin kysyessä jotain uskosta suu muurautuu umpeen ja sanoja ei löydy?

– Elä rinnalla. Kyllä sinun välittämisesi ja rakkautesi näkyy. Usko ei tarvitse aina sanoja. Sydän näkyy jo kauas ilman sanojakin. Muista: kun ystävällä on vaikeuksia, se tarkoittaa jotain todellista, Vaikeuksia ja Ongelmia.

Auttaminen ja kohtaaminen ei koskaan ole helppoa. Tämä ei ole elokuvaa, vaan oikeaa elämää. Tunnen itse usein riittämättömyyttä ja heikkoutta, mutta juuri siksi Pyhä Henki auttaakin: koska me emme itse osaa. Tämä ei ole meidän juttu vaan Jeesuksen!

Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com

Nuotta 8/2006

5

F

Nuorten Kesässä Kansanlähetyksen järjestämä Nuorten Kesä -festari keräsi kuluneena viikonloppuna Ryttylän maalaiskylään pari tuhatta nuorta nauttimaan niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin puhujien ja bändien runsaudesta.

estareilla päälavalle nousivat kolumbialainen Daniel Ripoll y Estrato 7 ja ruotsalainen bob K. Kotimaista esiintyjäkaartia edustivat perjantain tummassa illassa bass’n Helen ja kestosuosikki The Rain. Raskaamman musiikin ystäville järjestettiin perjantaina ja lauantaina CAVE-keikkoja Puimalassa, joissa lauantaina hevilettiä kävivät heiluttamassa Recidivus, Megiddon ja Lots of Pain.

Tapahtuman teemana oli rohkea elämä, ja sitä pohdittiin monin eri tavoin viikonlopun aikana.

– Nuoret kohtaavat elämässä tilanteita, joissa vaaditaan rohkeutta. Esimerkiksi koulukiusaaminen on yksi tällainen asia.

Ei ole aina helppoa tehdä hyvää tekoa lähimmäisen vuoksi, kertoo tapahtuman johtaja Kai Niemelä.

Uutta Ryttylässä oli kahden tapahtuman päällekkäisyys. Samaan aikaan lähetyskeskuksesssa järjestettiin Nuorten Lähetyskonferenssi Elämäsi Missio, järjestäjinä toimivat Suomen Lähetysneuvosto ja Maailmanevankelioimisen Suomen keskus MESK jäsenyhteisöineen. Yhteensä tapahtuman takana oli kolmisenkymmentä suomalaista yhteisöä tai järjestöä.

Karoliina Kiviniemi Kuva Jukka Peura

Nuorten Kesän

bändivieras

Eräs Nuorten Kesään saapuneista artisteista oli yhtye nimeltä Daniel Ripoll y Estrato 7. Yhtyeen esiintymisen jälkeen sain kunnian haastatella yhtyeen solistia Danielia, joka oli saapunut Ryttylään Kolumbiasta asti.

Mistä yhtye on saanut nimensä?

Nimen alkuosa tulee yhtyeen solistin nimestä, mutta loppu onkin hieman monimutkaisempi juttu. Estrato on kaupungin osa, joihin Kolumbiassa kaikki kaupungit jaetaan sen elintason mukaan.

Estratot on numeroitu yhdestä kuuteen ja kuudes on niistä paras. Bändi haluaa osoittaa, että on olemassa myös seitsemäs estrato, Jumalan estrato, jossa asiat ovat paremmin kuin missään muualla.

Millä kokoonpanolla yhtye toimii ja miten?

Bändiin kuuluu kymmenen jäsentä, joista kaikki ovat nuorisopastoreita ja muita nuorisotyöntekijöitä. Yhtyeen jäsenet pitävät musiikkikouluja ja sen

6

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

avulla tekevät samalla niin sanottua lähetystyötä. He pyrkivät saamaan musiikin avulla nuoria mukaan kristilliseen toimintaan. Musiikki toimii hyvänä apuna muun muassa jenginuoria kohdatessa.

Sen lisäksi, että yhtye työskentelee nuorten parissa, se haluaa olla myös todistamassa sitä, että lähetystyö ei ole kulttuurien tuho, vaikka jotkut niin väittävätkin.

Yhtyeen historiaa ja levyjä…

Yhtye aloitti soittamisen seitsemän vuotta sitten, jolloin kokoonpano oli vielä hieman erilainen. Nykyinen bändi on ollut kasassa viisi vuotta. Soittamisen lisäksi he ovat olleet tukemassa ja auttamassa muita yhtyeitä Kolumbiassa. Levyjäkin on kaiken muun ohella ehditty levyttää.

Tällä hetkellä levyjä on kaksi ja kolmas on äänityksen alla.

Miksi kylmään ja pohjoiseen Suomeen?

Yhtye tekee koko ajan kansainvälistä yhteistyötä ja sen seurauksena pääsimme tänä vuonna esiintymään Ryttylään.

Tämä oli yhtyeen ensimmäinen vierailu Suomeen. Positiiviselta kuulosti, ja olivathan he halukkaita tulemaan tänne uudestaankin. ”Suomessa ihmiset tanssi-

vat enemmän sisäisesti kuin ulkoisesti ja osoittavat tyytyväisyytensä vain hymyilemällä. Olen kuitenkin huomannut, että ihmiset ovat pitäneet musiikistamme”, Daniel kertoo hymyssä suin.

Tulevaisuuden haaveita…

Daniel kertoi, että koko yhtyeen yhteisenä haaveena on mennä paikkoihin, joissa kukaan ei ole vielä julistanut Jumalan sanaa. Haaveena on siis toimia suulähettiläinä. Toiseksi haaveekseen hän kertoi kansainvälisen nuorisotyön jatkumisen ja kehittymisen.

Tärkein raamatunkohta? ”Tulin uskoon 17-vuotiaana. Siitä lähtien minulle tärkeä raamatunkohta on ol-

lut 2. Moos 34: 10. Siinä Jumala lupaa tehdä suuria asioita niiden ihmisten kautta, jotka ovat hänen ympärillään. Samassa jakeessa tulee esille, etteivät Jumalan ihmeet riipu meidän kyvyistämme ja taidoistamme”, Daniel kertoo.

Terveisiä lukijoille Daniel haluaa haastaa kaikkia lukijoita toteuttamaan sitä tehtävää, joka Jumalalla on heitä varten. Lisäksi hän haluaa vielä muistuttaa, että tällaisen tehtävän toteuttamista ei tarvitse pelätä. Kun Jumala antaa meille jonkin tehtävän, hän myös varustaa meidät tarvittavilla lahjoilla.

Henna Tapani Kuva NK06 / Vesa Lehtinen

Levyt

Suomalaiset lähetysjärjestöt yhdistivät voimansa Ensimmäinen laajapohjainen Nuorten Lähetyskonferenssi Elämäsi missio kokosi kolmisensataa nuorta lähetysteeman ympärille Ryttylään. Lähetyskapulan siirtämistä uudelle sukupolvelle pohdittiin muun muassa opetuksissa, työpajoissa, pienryhmissä, eli heimoissa sekä kokemuksellisessa lähetysmatkassa eli heimotravelsissa.

T

apahtuman järjestäjinä toimivat Suomen Lähetysneuvosto ja Maailmanevankelioimisen Suomen keskus MESK jäsenyhteisöineen.

Yhteensä tapahtuman takana oli kolmisenkymmentä suomalaista yhteisöä tai järjestöä.

Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Timo Vaskon mukaan tapahtuma oli historiallinen.

– Tapahtuman painoarvo suuntautuu tulevaisuuteen. Nuoret kokoontuivat Kristuksen maailmanlaajan tehtävän merkeissä. Tapahtuma-alueella olevissa basaareissa he voivat etsiä oman profiilinsa mukaista toimintamuotoa,

G-Powered: Uudestisyntynyt (2006) www.gpowered.com

jonka voisivat kokea omakseen.

Vasko toivoi tapahtuman poikivan uutta.

– On hienoa, että Nuorten Lähetyskonferenssi on löytänyt yhteisen ilmiasun Nuorten Kesän kanssa. Olisi hienoa jos yhteistyö jatkuisi.

Nuorisotyön inspiraattori Jussi Miettinen toimi yhtenä tapahtuman johtajista. Hän kertoi, että herätyskristillisyys on nousussa maailmalla.

– Mielestäni tämän tapahtuman laajapohjaisuus on profeetallista. Nuoret ovat yhteisiä, samoin evankeliumi ja lähetyskäsky. Uskon, että yhteistyöhön kätkeytyvää siunausta saadaan niittää tulevaisuudessa tämän konferenssin jälkeen.

Miettinen kertoo, että verkostoitumisen lisäksi Lähetyskonferenssin tavoitteena on lähetysnäyn siirtäminen uudelle sukupolvelle.

– Tapahtumaa ovat olleet järjestämässä nuoret itse. He tietävät, millaista konferenssia kaivataan. Toivomme, että tapahtuma synnyttää herätysinnostusta.

Nuorten Kesän ja Lähetyskonferenssin yhteisessä tilaisuudessa kysyttiin nuorilta, haluavatko he sitoutua lähetyskäskyyn.

– Sadat nuoret vastasivat kutsuun myöntävästi.

Sekl / Anne Lepikko Kuva Jukka Peura

G-Powered tulee Jyväskylästä ja luukuttaa kristillisellä sanomalla varustettua eurodancea. Laulusta vastaa Miia Rautkoski ja ohjelmoinneista ynnä muista syntetisaattoreista Kimmo Korpela. Keikoilla nähdään kotisivujen mukaan myös muita livesoittajia, tanssijoita ja jopa voltintekijöitä.

Vuonna 2005 perustetun GP:n debyytti-cd sisältää neljä kappaletta. Biiseistä kolme on Miian säveltämiä ja yksi Kimmon. Sovitukset on tehty yhdessä. Selkeät kertosäkeet jäävät helposti päähän, ja musiikki rullaa eteenpäin energisen iloisesti. Musiikin positiivisuudesta huolimatta sanoitukset kertovat syvällisistäkin kipuiluista ja kivuista – aidon maanläheisesti.

Miian raikas ja miellyttävä lauluääni ja Kimmon synamaailmat sopivat hyvin yhteen. Filtterit porskuttavat ja tunnelma on kuin suoraan 90-luvulta – eurodancen kulta-ajoilta. G-Poweredin musiikki tuo mukavan piristyksen suomalaiseen gospelkenttään ja antaa varmasti autosi subbarille kesäistä kyytiä!

Lähetyskonffassa sanottua

” ”

Lähes kaikki kristillisten kirkkojen ja järjestöjen työntekijät työskentelevät maailman kristillisen kolmanneksen parissa. Jos Jumala on rakastanut koko maailmaa, hän haluaa lähettää meidätkin koko maailmaan.

Pastori Roger Peterson

www.saraste.tk

Kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin meillä. Me voimme tehdä täällä työtä ihmisoikeuksien puolesta, jotta uskonvapaus voisi toteutua. Toinen tärkeä asia on kirkkojen välinen yhteys. Suora apu on usein kriisialueilla mahdotonta, mutta mahdollista paikallisten kirkkojen kautta.

Operaatio Mercyn kansainvälinen johtaja Bertil Enqvist

Kuva NK06 / Karoliina Kiviniemi

Lyhytelokuvafestivaalit 2006

P

erjantai-iltana vietettiin Nuorten Kesän juhlateltassa Ryttylässä jo perinteeksi muodostuneita ly-

Saraste (2006)

hytelokuvafestareita. Esitettäviä elokuvia oli seitsemän kappaletta, joista viisi kilpaili jokaisen harrastelijaelokuvaohjaajan päiväunesta – Elsa-palkinnosta.

Vuoden 2006 Elsa-palkinnon voitti Les Autres elokuvallaan Käytävä. Elokuva oli toteutettu kajaanilaisen Miika J. Norvannon opetusprojektina. Ohjaus, kuten koko elokuva oli toteutettu yhteistyönä ryhmässä. Les Autres -ryhmään kuuluvat Heidi Mäkinen, Maiju Mikkonen, Antti Kainulainen, Esko Miettinen, Jutta Huovinen, Anni Möttönen, Mari Swahn, Veera Juntunen ja Miika J. Norvanto.

Käytävä kertoo karun realistisesti koulukiusaamisesta ja erilaisuudesta

lasten maailmassa. Elokuvan tunnelma on aidon kolkko sekä surullinen ja näyttelijäsuoritukset ovat ilmiömäisiä. Miika J. Norvanto kertoo, että elokuvan tarkoituksena on muun muassa herättää ihmisiä ”karkkimössöstä”, jossa elämme: ”Tahdomme saada ihmiset ajattelemaan ja kohtaamaan todellisuuden, joka ei aina ole sitä miltä se näyttää”.

Neljättä kertaa järjestettyä kilpailua tahditti asiantunteva raati, johon kuuluivat Päivi Kettunen (pj.), Jani Kaatrasalo, Katri Huusari ja Kai Niemelä.

Petri Vähäsarja Kuva NK06 / Sami Alajarva

Saraste-yhtyeen tuoreella ep-cd:llä on neljä kappaletta. Laulukielenä on Suomi ja musiikkityyli kitaravetoista, melodista rokkia. Sijoittaisin Sarasteen levyhyllyyni johonkin The Rainin ja Terapian välimaastoon. Veikkaan, että kyseiset bändit ovat vaikuttaneet myös Sarasteen soundiin.

Toki osasyynä on se, että ep on äänitetty, miksattu ja masteroitu samalla studiolla kuin The Rainin tuotokset.

Laulaja, kitaristi, säveltäjä, sanoittaja Samuli Luomarannalla on vahvahko ääni.

Se sopii hyvin kitaravallien keskelle ja antaa koko bändistä tunteen, että ollaan tosissaan ja vedetään täysillä! Bändin kokonaissoitto huojuu ajoittain jonkin verran, mutta olen varma, että se kehittyy vielä vuosien saatossa – ja paranee studioajan lisääntyessä. Sanoitusten tavutuksiin kehottaisin myös jatkossa panostamaan enemmän. Näitä en kirjoita haukkuakseni vaan kannustaakseni!

Saraste on vielä jokseenkin nuori bändi, mutta silti ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Kuuntele, mikäli diggaat aidosta ja rehellisestä gospelrokista!

Aku Lundstöm

Nuotta 8/2006

7

Action

N O Ä L L E M Ä D Y S N A N N JOHA

E tiopia

Kesän kynnyksellä monien vielä puurtaessa koulussa Johanna Räisänen pakkasi laukkunsa ja lähti kolmeksi kuukaudeksi Etiopiaan opettamaan englantia.

Lapsuuden maisemiin palaaminen nosti uudelleen esiin kysymyksen omasta paikasta lähetystyössä. ”Onko paikkani olla lähtijänä vai lähettäjänä?”

V

aikka Johanna on lähetystyöntekijöiden lapsi, ei hänelle lähtijänä oleminen ollut itsestäänselvyys.

– Ennen matkaa rukoilin Jumalaa näyttämään, sovinko enää siihen maahan.

Paluu ei ollut helppo, kun köyhyyden ja tasa-arvottomuuden valtaaman maan karu todellisuus löi kasvoille.

Etiopiassa käyminen selkeytti Johannan ajatuksia oman paikkansa löytämisessä.

– Siellä oli hyvä olla ja se tuntui kodilta. Nyt pitää vain kysyä, haluanko sinne Etiopian vuoksi vai haluanko lähetystyön vuoksi, Johanna pohtii.

Rakkauden sanomaa Johannalle lähetystyö on sitä, että Jumalan rakkaus ja sana saavuttaisi kaikki

kansat. Hän on itse saanut kokea suurinta rakkautta ja haluaa olla jakamassa sitä eteenpäin. Matkansa aikana hän sai kokeilla opettamisen lisäksi myös lähetystyöntekijänä oloa.

– Kerroin paikallisille Raamatun tarinoita englanniksi, rukoilin ihmisten kanssa ja kuuntelin, mitä heillä oli sydämellään. Lisäksi kävin kirkossa, jotta voisin omalla elämälläni näyttää mihin uskon, Johanna kertoo.

Lähetystyö – jokaisen missio Raamatussa Jeesus antoi jokaiselle uskovalle tehtäväksi mennä kaikkeen maailmaan ja julistaa evankeliumia kaikille kansoille.

Vaikka Etiopiassa on yksi maailman nopeimmin kasvava luterilainen kirkko,

moni siellä elää inhimillisesti katsottuna puutteessa ilman ruokaa ja huolenpitoa.

Maailman köyhimmissä valtioissa onkin mahdollista toteuttaa kirjaimellisesti ensimmäisen Johanneksen kirjeen sanoja: ”Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme – – Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? – – Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan

teoin ja totuudessa.” ( 1. Joh. 3: 16 – 18.)

Joitakin Jumala valmistaa lähtemään maailman ääriin ja toisia taas huolehtimaan naapuritalon maijoista ja mateista.

Tärkeää on myös, että on lähettäjiä. Ilman lähettäjää ei ole lähtijää.

– Oma tehtävä lähetystyössä selviää rukoilemalla ja kyselemällä Jumalan mielipidettä. Itse tiedän, että on olemassa jokin muu maa kuin Suomi, jossa haluan ja voin elää, Johanna sanoo.

Leena Koski

Mesessä (_¯|¯IM Õ_): thunder bayssä on

NUOT TA HAASTATTE LEE JATKO SSA NUOR IA AJAN KOHTAISISTA AIHEI STA MESE SSÄ. ENSIM MÄIS ENÄ LINJO ILLA TAPA AMM E TIMO PEKK A HUHTISEN KANADASTA. MART TI: Moro (_¯|¯IM Õ_): terve MART TI: oon kuullut villejä huhuja ettet asu ihan suomen rajojen sisällä, missäpäin tarkalleenottaen asut? (_¯|¯IM Õ_): no tällä hetkellä asun thunder bayssä kanadassa, mut muutan takas suomeen tän vuoden heinäkuussa..

MART TI: Oho, suht kaukana, miten sä päädyit asumaan Kanadaan? (_¯|¯IM Õ_): no ei se maailma loppuen lopuks niin kauheen iso paikka oo…

MART TI: kauan olet tarkalleenottaen Kanadassa asunut? (_¯|¯IM Õ_): tänne tultiin kolme vuotta sitten ku vanhemmat sai työsopimuksen felmin kanssa MART TI: felmin? (_¯|¯IM Õ_): finnish evangelical lutheran mission..

8

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

NIMI: Timo-Pekka Huhtinen IKÄ: 8 v.

ASUINPAIKKA:

Thunder Bay, Ontario, Kanada LEMPIRUOKA: Sushi LEMPIAINE:

Matematiikka LYIJY- VAI KUULAKÄRKIKYNÄ:

Kuulakärkikynä LIPPIS VAI PIPO:

No pipo tietenkin!

MIKÄ MESE?

Tietokoneella chattailua Messengerohjelmalla

paljon suomalaisia, ja felm tarjoaa suomenkielisiä jumalanpalveluksia yms. niille jotka vielä suomea osaavat MAR TTI: okei, eli lähetystyötä kanadassa. Mimmoista on ollut asua kolmevuotta siellä? (_¯|¯IM Õ_): no ihan rentoo…ihmiset on huomattavasti avoimempia ja lukiolaisen elämä pyörii aika paljon koulun ympärillä, jonka kautta tarjotaan myös musiikki & urheiluharrastukset..

MAR TTI: Okkei, kuin paljon porukkaa felmin jumalanpalveluksissa käy? (_¯|¯IM Õ_): joku 35–50..

MAR TTI: aika hyvin. Riittää noin paljon kuitenkin suomea puhuvia. Onks teillä siellä jotain suomenkielistä nuortentoimintaa? (_¯|¯IM Õ_): no, tbayssä on paljon suomalaisia nimiä ym, mutta kuitenki vaan ekan ja tokan polven siirtolaiset osaa suomea.. ja ne on jo aika vanhoja... ja felmin keski ikä on kirjaimellisesti yli 70v (_¯|¯IM Õ_): …eli felmillä ei oo

nuorten iltoja

sessa, stage band ja concert band toiminnassa. ookko tutustunu paikallisten MART TI: okke, ei paha. Miten, seurakuntien toimintaan? Miten oliko sulla alussa mitään kielitbayn alueella, onks siellä lainongelmia vai taipuiko englanti kaan luterilaista seurakuntaa, alusta saakka? muuten kuin felm? (_¯|¯IM Õ_): oli se aluks vähän (_¯|¯IMÕ_): kanadassa seurakankeeta, ku on se ihan eri asia kunnat on yleensä pienempiä ku minkäänlainen englannin ja tbayssäkin on ehkä 10 lutopetus esim suomessa…, mutta herilaista seurakuntaa.. vaikka ekan vuoden jälkeen ei ollu enemmän on esim katolisia ja enää paljoo ongelmii.. vapaa kirkkoja..

MART TI: Okei okei. Sanoit tuos(_¯|¯IMÕ_): mutta täällä on palsa että olet kesällä palailemassa jon englanninkielistä nuorisosuomeen, mimmoisia odotuksia toimintaa muissa seurakunnissulla on suomen horisonttiin sa, ja oon niissä käyny välillä palailusta. Onko kulttuurishokMARTTI: vitsit, mimmosia on kia odotettavissa x)? sikäläiset nuortenillat? (_¯|¯IM Õ_): no toivottavasti (_¯|¯IMÕ_): no ne nuortenillat muutto menee hyvin ja ehin kejoissa mä oon käyny on ollu sällä myös vähän lomailla…, isompia ku mitä suomessa oon MART TI: jep, sitä sopii toivoa kokenu.. ..sisältö on aika samanNyt on ollutkin ainakin täällä tyyppistä .. puhetta musiikkia poikkeuksellisen lämmin kesä keskustelua…

MART TI: jeh, nähdään kunhan MARTTI sanoo: Joops. Sulla koupalailet. Rutkasti siunausta vielä lu syö reilusti aikaa ilmeesti, mikesän alkuun ja voimia muuttes ehitkö harrastaan paljonkin? toon! Pärjäilehän! (_¯|¯IMÕ_): no tällä hetkellä (_¯|¯IM Õ_): Jeps, kiitos. Nähdään! pelaan ulkofudista.., ja oon ollu aikasemmin mukana sisäfudikMartti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com MARTTI: hehheh.. joo, miten,

Gospel Center Te julkaisitte Karkkugospelissa toisen lyhytsoittonne, jota myytiin ensimmäisenä päivänä 74 kappaletta.

Oletteko tyytyväisiä tähän levyyn?

S: Kyllä me tän takana seistään.

L: Se eka demo oli ensimmäinen kerta, kun meidän basisti ja rumpali soitti yhdessä, vaikka muuten oltiinkin soitettu enemmän.

A: Siitä on menty tosi paljon eteenpäin.

L: Tähän uuteen lyhytsoittoon panostettiin. Vuokrattiin tosi hyvä studio ja sen kuulee soundeista.

O: Kyllä sillä tavalla ollaan tyytyväisiä, että se kuvastaa aika hyvin sitä, mitä me ollaan.

Gospel Centerissä annetaan palstatilaa suomigospelin nouseville nuorille kyvyille.

Tällä kertaa esittelemme satakuntalais-pohjanmaalaisen Sarasteen. Nuotta tapasi Sarasteen pojat tuoreeltaan heidän Karkkugospel-keikkansa jälkeen.

Millaisia tavoitteita teillä on bändinä?

SAMULI: Ei meillä ole mitään sellaista tavoitetta, että oltaisiin Maata näkyvissä -festareilla vuonna 2008 tai että saataisiin pitkäsoitto valmiiksi 2007. Me halutaan kehittyä bändinä ja viedä sanomaa eteenpäin.

ANTTI: Joo, ja olla mielenkiintoinen bändi.

LAURI: Miten se onnistuu?

ONNI: Tehdään omannäköistä musiikkia.

SAMULI: Sanoman pitää olla kuitenkin kirkas.

Onko bändillä yhteisiä esikuvia?

Musiikillisesti ei, kaikilla on erilainen maku.

L: The Road on kova pioneeri, ne on tosi rock.

JAAKKO: On hienoa soittaa niiden kanssa samalla lavalla, kun itse on kasvanut niitä kuunnellen.

O: The Rain on kyllä kans toinen.

J: Joo, ne tekee nöyrää työtä.

Saraste: SANOMAA, ASENNETTA

ROCKIA

A:

Oletteko te määritelleet itsenne musiikillisesti jotenkin?

S: Kuuntelija päättää. Jos me ollaan jonkun mielestä räppiä, niin sitten me ollaan.

O: Me mennään enemmän asenteella kuin sillä, että meillä olisi konservatoriot käyneitä taitavia soittajia.

S: Mutta ei me silti vähätellä itseämme.

L: Asennetta!

O: Me tehdään sellaista musiikkia mistä me itse nyt tykätään ja toivotaan että joku muukin tykkää siitä. Nyt se

Saraste on SA MU LI LU OM AR

ANTA :

laulu & kitara

ANTA : JAAKKO LU OM AR MI : NIE EN ANTTI KO SK

koskettimet

basso

ara

LAUR I HALM E: kit ut ON NI LAIHO : rumm

www.saraste.tk

sattuu olemaan lähinnä rockia.

A: Jos Samuli joskus innostuu iskelmästä, niin sitten me tehdään varmaan iskelmää.

Pojat, te olette ilmiö. Olen täällä Karkkugospelissa tänään nähnyt varmaan

parikymmentä Saraste-paitaa, ja teidän vieraskirjanne on täynnä tyttöjen ihailevia kommentteja paitsi teidän musiikistanne, myös kampauksista ja vaatteista. Miltä tuntuu?

O: Onhan se kivaa, jos tytöt tykkää. Mutta se ei saisi peittää meidän sanomaa.

S: Kiva, jos on hienot housut…

O: …mutta se ei ole meidän ykkösjuttu.

J: Jos sivuseikat on kunnossa, hyvä, mutta sanoma on meillä pääasia.

Miten teidät on otettu vastaan gospelskenellä?

O: Muut bändit on ottanut tosin hyvin vastaan. Ne on tehnyt meidän elämän paljon helpommaksi kannustamalla keikoilla ja auttamalla muutenkin.

S: Kiitollisia ollaan tästä vastaanotosta.

O: Yritetään itse auttaa muita samalla tavalla.

Mikä teidän sanomanne on?

S: Sanoitukset nousee Raamatun sanasta ja elämästä.

O: Kyllä sanoman pitää tulla selvästi esiin.

S: Joo, ei saa olla niin, että kuulijan pitää jotenkin itse tulkita sanoista sanoma. Me tahdotaan olla suoraselkäisiä.

A: Mutta sanoitukset voi olla erilaisia. Voi olla tarinoita, suoraa puhetta ja muuta.

Te puhuitte siitä, että haluatte viedä sanomaa eteenpäin. Miten se onnistuu?

L: Ehkä tekemällä seurakuntakeikkoja.

Me haluttaisiin tehdä enemmän niitä.

A: Erilaisia keikkoja pitää olla.

S: Levittää evankeliumia sellaisella tyylillä, joka uppoaa.

A: Evankeliumin levittämisen lisäksi me halutaan viihdyttää uskovaista kansaa.

O: Pitää esillä evankeliumia uskovillekin, kerrata asioita.

ARVO SANA KARK KU GO SPELKE IKALLE : 9OM ISTA BII SE ISTÄ

SU OS IKK I:

Jääthän vierelle

EN SIKOS KE TU S GO SPELI IN:

The Road

JO S BÄND IIN PITÄIS

LISÄTÄ SO ITI N, SE

5 nopeaa Sarasteen Samulille

OLISI : (harkinnan jälkeen) viulu

MI ELU ISI N KE SÄFESTARI:

evankeliumijuhlat

Te olette olleet kavereita keskenänne ennen Sarastettakin. Miten se vaikuttaa bändin sisäiseen kemiaan?

S: Me tehdään muutakin kuin soitetaan yhdessä. Studiokeikalla katotaan hyviä leffoja ja silleen.

J: Kyllä se auttaa, että kaikki tuntee toisensa.

O: Asioista voi kyllä olla eri mieltä.

L: Meillä onkin aika paljon näkemyseroja musiikillisesti ja muutenkin. Kun on tuttu porukka, on helppo olla oma itsensä.

J: Erilaisuus on rikkaus.

O: Päästään yhteiseen ratkaisuun, kun tunnetaan toisemme.

Onni Kisko ja Janne Hemes Kuvat Martti Pyykönen

Nuotta 8/2006

9

I

Maailmalla tapahtuu k Anna uutisvin

Uutiset ja mää Poliisi ei jatka ateistien kiihotusväitteen tutkimista Vapaa-ajattelijoiden liitto teki rikosilmoituksen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja sen www-sivuilla julkaistusta Raamatusta. Liitto pitää tiettyä kansanryhmää, ateisteja, vastaan kiihottavana Psalmin 53 jaetta 2: “Mieletön on se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole.’ Turmeltuneita ovat ne, jotka näin ajattelevat, inhottavia heidän tekonsa. Kukaan heistä ei tee hyvää.” Poliisin mukaan kyse on irrallisesta lauseesta, joka on irrotettu kokonaisuudesta, eikä jatka asian tutkimista.

Apua Kongon sodan uhreille Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut keräyksen Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodan uhrien auttamiseksi.

Hätäavun antamisen ohella Kirkon Ulkomaanapu keskittyy erityisesti sodassa kärsineiden naisten ja tyttöjen auttamiseen.

Hankkeen tavoitteena on auttaa raiskatuksi tulleita naisia sekä tukea tyttösotilaiden kuntouttamista ja kotiuttamista.

Lisäksi tuetaan paikallisia naisjärjestöjä niiden työssä naisten oikeuksien edistämiseksi. Kongo-keräykseen voit osallistua, lisätietoa osoitteesta www.kua.fi

Juha Tapiolta uusi levy Juha Tapion viides albumi on parhaillaan työn alla, ja uuden singlen on tarkoitus mennä radiosoittoon syyskuun alussa, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. Juhan omien sanojen mukaan syksyllä julkaistavalla levyllä on kuultavissa uudenlaista Juha Tapiota.

Projektin edetessä on koko ajan käynyt selvemmäksi, että tämä levy tulee

Toimittaneet Masamitsu Amemori ja Nuotan toimitus

olemaan erilainen kuin aikaisemmat.

Musiikillinen lähestymistapa on edellisiä levyjä hivenen maanläheisempi ja juurevampi. Tunnelmaan pyritään löytämään samanlaista pelkistettyä voimaa kuin mies ja kitara -keikoilla parhaimmillaan.

Lisää levystä ja äänityksistä Juhan ylläpitämästä studiopäiväkirjasta. www.juhatapio.com

Raamattuhakua netissä Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen kotisivuilla voi tehdä Raamattuhakukoneella hakuja Raamatusta. Hakukone toimii loistavasti, ja sivuilta löytyy hakukoneelle myös selkeät käyttöohjeet. www.koivuniemi.com

Satakunnan Sakki täyttää 20 vuotta Satakunnassa vaikuttava evankelisten nuorten joukko Satakunnan Sakki täyttää elokuussa 20 vuotta. Synttäreitä juhlitaan Karkun evankelisella opistolla. 20 vuotta sitten elokuussa riparinsa käyneet nuoret perustivat aikanaan Sakin.

Kiina – Suuri kotiseurakunta tuhottiin Zhejiangissa China Aid Association sai tietää, että 29. 7. 2006 suuri kotiseurakuntarakennus tuhottiin ja monia kristittyjä pidätettiin, hakattiin ja moni haavoittui välikohtauksessa. Kotiseurakuntarakennus sijaitsi Che Lu Wan -kylässä, Dangshan kaupungin alueella, Xiaoshanin piirissä, Hangzhou Cityssä, Zhejiangin maakunnassa.

Silminnäkijöiden mukaan useita tuhansia mellakkapoliiseja, sotilaspoliiseja ja hallituksen työntekijöitä saapui paikalle ja piiritti kirkon. Kirkossa oli tuhansia kotiseurakunnan jäseniä rukoilemassa.

Paikallishallitus on tuhonnut jatkuvasti kirkkorakennuksia. CAA:n tietojen mu-

ki

istä tahansa äpiirin tietoa m sis on la ul eille sin i Mikäl rrothan siitä m sta aiheesta, ke ise to iin nk le ie m ta.com tisvinkki@nuot osoitteeseen: uu seurakunnan un ot in va e myös rohkaisee Nuotta julkaise aailmaa. Nuotta m a ilt ta. ol pu i er uutisia ihmisten puoles imimaan näiden to ja n aa m ile ruko

kaan vuodesta 2003 lähtien yli 300 seurakunnan kokoustilaa on tuhottu pelkästään Zhejiangin maakunnassa. Lisätietoa osoitteessa www.ChinaAid.org Lähde: www.stefanus.fi

Meksiko – Kristillinen radio vaiennettiin Noin 85 000 ihmistä kuunteli uskollisesti Radio Nueva Visionia Meksikon Nogalesissa, Sonorassa. Radioasemaa johti Hector Manuel Lopez Delagado, lakimies ja Rivers of Living Water Christian Center -yhteisön pastori. Ohjelmien vahva hengellinen vaikutus veti puoleensa koko lähiympäristöä, myös rikollisia.

Ilkivaltaa jatkui pitkään ja lopullinen isku radiota kohtaan tapahtui 16. 6. 2006.

Tihutyöntekijät kiipesivät vuorelle ja tuhosivat kirvein ja työkaluin koko lähettimen. Radioasema vioittui pahasti.

Lähde: www.stefanus.fi / Compass Direct

Intia – Hyökkäyksiä kristittyjä vastaan eri osavaltioissa Intian Keralassa kiista kristillisistä kouluista suututti kommunistihallinnon nuoria kannattajia. He suorittivat sarjan hyökkäyksiä kristillisiin oppilaitoksiin kautta koko osavaltion heinäkuun 19. päivänä.

Hyökkäyksistä aiheutui pahoja vammoja ihmisille. Hyökkäyksen kohteina oli seitsemän ammattioppilaitosta: kaksi sairaanhoito-oppilaitosta ja viisi teknillistä oppilaitosta.

Karnatakan Bagalkotessa neljä opiskelijaa, Jaganath, Simon, Santosh ja Vijay Gospel For Asia -raamattukoulusta, kävivät kodeissa ja jakoivat Raamattuja. Äärihindulaisen militantin Rama Sena -ryhmittymän jäsenet hakkasivat nuoret.

Lähde: www.stefanus.fi / Marttyyrien Ääni, Kanada

Sri Lanka – Lakialoite uhkaa kristittyjä Sri Lankan National Christian Evangelical Alliance (NCEASL) pyytää kristittyjä kautta maailman rukoilemaan ja vetoamaan heidän puolestaan käännytyksen kieltävän lakiesityksen kaatamiseksi.

Nytkin kristityt kohtaavat laajaa häirintää ja pelottelua ja fyysisiä hyökkäyksiä, ja kirkkoja pakotetaan sulkemaan ovensa. Suunnitellut lait vain laillistaisivat vähemmistönä olevien kristittyjen häirinnän ja estäisivät oikeuden uskontoon ja sen harjoittamiseen.

Lähde: www.stefanus.fi

Nigeria – Väkivaltaa kristittyjä kohtaan Pohjois-Nigeriassa Kristityt johtajat Pohjois-Nigeriassa, Nigerin osavaltion Izomin kaupungissa, kertoivat nuoren, kristityn naisen surmasta 28. 6. 2006. Kristitty oli mennyt kadulla seisoskelevan musliminuorten ryhmän luo, kertonut heille evankeliumin ja jakanut traktaatteja.

Kun hän oli poistunut, lähettyvillä olleet äärimuslimijohtajat halusivat tietää, mitä hän oli sanonut. He julistivat naisen loukanneen profeetta Muhammedia ja vaativat, että hänet on tapettava. Tämän takia sadat muslimit jalkautuivat kaduille etsimään nuorta naista. Lopulta hänet tapettiin.

Nigeriassa kristityt evankelioivat paljon kaduilla. Izomin kaupungissa on yhdeksän seurakuntaa. Islamilainen laki otettiin Nigerin osavaltiossa käyttöön vuonna 2000. Tämä oli ensimmäinen ihmishengen vaatinut uskonnollinen mielenilmaisu osavaltiossa.

Lähde: www.stefanus.fi / Compass Direct

Kolumni

Tositarina.

KOHTA ON JO SYKSY?! Pakko silti palata menneisiin kuukausiin. Kesä toi mulle tullessaan monta mahtavaa hetkeä.

Varmaan myös sinulle. Hellettä riitti ja ripareilla kävi hyvä pöhinä. Yhdestä tilanteesta voisin kertoa. Tämä tarina on tosi. Rukous toimii joskus ihmeellisellä tavalla…

Olimme juuri aamupäivällä käyneet oppitunnilla läpi asioita rukouksesta. Päivävapaalla väki lähti totta kai jälleen uimaan, sillä seurauksella että yhdeltä isostytöltä tippui sormus järveen. Siinä sitten erityisesti koko leirin tytöt murehtivat Kalevala-sormuksen kohtaloa ja hintaluokkaa. Maalliset tappiot olivat

20

Nuotta 8/2006 | www.nuotta.com

kultaliikkeen hinnaston mukaan 53 €.

Iltapäivällä muutaman tytön muodostama rescueteam päätti lähteä sukeltelemaan lamppujen kanssa laiturille. Ohjeistin kyynisesti, että ei sitten kannnata yhden sormuksen perään turhia ihmishenkiä uhrata.

Itse olin juuri muutama vuosi sitten hukannut yhden perämoottorin järvenpohjaan. Sitäkin naarattiin viikonloppu sukeltajankin kanssa ja siellä se lepää edelleen.

Näillä spekseillä olin täysin varma että kun perämoottoriakaan ei löytynyt, niin kertoimet ovat aika vaatimattomat sille, että sieltä löytyy mitään pienempää tavaraakaan.

aikansa ja toisen taskulampun rikkouduttua yksi operaatiota seurannut leiriläinen päätti pistää päivän oppitunnit käytäntöön. Testimielessä tyyppi alkoi rukoilla samaisella laiturilla jossa kuumeisesti etsittiin mudan seasta sormusta. Ja eikö mitä! Sormus löytyi juuri viimeisellä sukelluksella! Nähtäväksi jää, kuinka tämä tilanne muistetaan vielä ensi kesänä, mutta sillä leirillä Jumala osoitti toimivansa myös pienissä asioissa omalla huumorintajullaan. Mut se pysäytti ajattelemaan, että Hän on mukana ihan pienissäkin asioissa, ja auttaa myös ”alle 00 € ongelmissa”.

TYTTÖJEN SUKELLETTUA

Hyvää syksyä sinne ja Jumala olkoon kanssamme myös sateessa!

Jussi Salo

PS. Terveisiä tilanteen livenä todistaneille :)

Vuonna 2006 Nuotan kolumnisteina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo.

Nuotta 8/2006

2

Tapahtumatori

T

Ruonagospel Satakunnan Lapissa

Kannen kuva Johanna Hakkari

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 27. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Martti Pyykönen, Virpi Rannila, Lotta Rämö, Joona Salminen Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Päivi Niemi, Ilkka Päiväsaari, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ismo Vettenranta TAITTO Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) tilauspalvelu@nuotta.com NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 41 euroa, vuosikerta 44 euroa, ½ vsk. 27 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu.

MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti. shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen.

TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA Uusimaa Oy

Kaikki mukaan lauantaina 2. 9. Lapin kuntaan Ruonantie 609:ään, sillä Kuuseloiden kotoisella pihamaalla jyrähtää Ruonagospel klo 15 alkaen. Konsertin musiikista vastaavat Aurum, Saraste ja The Road. Illassa Sanasta ammentaa Juha Heinonen.

Konsertin jälkeen klo 19 pidetään Riemumessu Lapin kirkossa. Messussa mukana The Road, Lasse Räty ja Erkki Koskenniemi. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisätietoja 050 555 4735.

Järj. Lapin srk ja Sleyn nuorisotyö.

Ruskaretki Raamattuun Helsingissä Syksyisessä Helsingissä 8.–10. 9. järjestetään Ruskaretki Raamattuun -tapahtuma piristämään pimeneviä syysiltoja. Perjantai Pyhän sydämen kappelissa Kirstinkatu 1:ssä on suunnattu erityisesti nuorille.

Klo 18.30 alkaen maailman ihmeellisyyttä pohtivat musiikkipuolella bass’n Helen, UPS ja Saraste. Aiheesta opettavat Jukka Niemelä ja Juha Heinonen.

Lauantaipäivä alkaa seikkaillen Helsingin ytimessä ja jatkuu pohdinnoilla elämän kepeistä ja kipeistä puolista. Esiintyjinä lauantaina Luther-salilla ovat Tommi Kalenius trio, Teri Mantere ja draaman merkeissä Anna-Karen Markko. Painavaa sanaa jakavat Miika Auvinen ja Juha Heinonen. Lauantai on suunnattu opiskelijaikäisille, mutta tietenkin kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Lisätietoja www.sley.fi/nuoriso

kar

Tosipohjalla Kalajoella 15.–17. 9. Kalajoella pureudutaan elämän peruskysymyksiin aina pohjamutiin saakka. Tosipohjalla-tapahtuma on leiri ja konsertit yhdessä; päivisin elellään leiritunnelmissa ja iltaisin nautitaan kotimaisen gospelin ykkösartisteista. Perjantaina musiikkinautintoja tarjoilevat mm. Katariina Hänninen ja Egoeimi, lauantaina päästään fiilistelemään mm. HB:n tahtiin.

Opetuksesta viikonlopun aikana vastaavat mm. Jukka Niemelä, Musti Lähteenmaa ja Juha Heinonen. Lisätietoja www.tosipohjalla.net. Järj. Kalajoen ev. lut. srk, Sleyn nuorisotyö, Suomen Lähetysseura ja Suomen Raamattuopisto.

Älä pelkää – nuorten gospeltapahtuma Lauantaina 23. 9. 2006 klo 16–21 [Amiskalla] Kuopiossa (Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 3, Kuopio).

Ohjelmassa on sopivassa suhteessa hieman toimintaa, raamattuopetusta ja gospelmusiikkia. Tapahtumassa esiintyvät Suomen gospelmusiikin huippunimet: The Rain ja HB (www.therain.fi, www.hbmusic.net) sekä Jarkko Maukonen houseband Kuopiosta. Mukaan

mahtuu noin 500 henkilöä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Teema: Elämän aikana tulee vastaan monia suuria kysymyksiä. Niistä pienimpiä eivät ole elämän tarkoituksen pohtiminen ja mietteet: onko jotain kun tää loppuu. Uskomme, että yhä tänään Raamattu antaa vastauksia etsijöille.

Lisätietoja: www.alapelkaa.net

POINTTI-leiri 22.–24. 9.

POINTTI-kasvuleiri lokakuisena viikonvaihteena 22.–24. 9. 2006 Ryttylän maa-

laismaisemissa vuoden -05 riparilaisille, isosille ja kaikille meille, jotka kaipaamme omaa paikkaamme maailmassa ja nuoressa seurakunnassa.

Pakkaa Raamattu reppuusi ja lähde mukaan dynaamiseen menoon – Raamattua, rukousta ja musaa. Sinä ja monet muut! Tapahtuman hinta on 30 €. Hinta sisältää majoituksen (ota mukaasi lakanat ja makuupussi), ruuan ja ohjelman.

Tiedustelut ja Ilmoittautumiset 7. 9. 2006 mennessä: SEKL/nuorisotiimi www.nm.fi, nuorisotiimi@sekl.fi, (019) 779 2250.

Sarjis Jenni Sanssi

TYÖTÄ SULLE

Nuotta 6–7/2006 ristikon ratkaisu

Oletko

myyjätyyppiä?

Suomen vanhin ja suurin kristillinen nuortenlehti

Nuotta etsii

tapahtumiin (Maata Näkyvissä -festarit) ja puhelinmyyntiin

lehtimyyjää

Sudokun ratkaisu

värikkääseen remmiinsä.

Toimi nopeasti, ilmoitus on voimassa 31. 9. saakka.

Ota yhteyttä ja kerro itsestäsi: karoliina.leikkari@kustannusarkki.fi tai (09) 2513 9217 (ti–to 8–15)

UUDET SIVUT

www.nuotta.com Huomio kristityt muus t ja elokuikvo a tekijät! n-

Lähettäkää te arvosteltava oksenne ksi os. Nuotta/A Nuottaan rvostelut, PL 184, 00 181 Helsinki

KUN VAADIT SISÄLLÖLTÄ ENEMMÄN

TILAUSLOMAKE Tilaan Nuotan kestona 29 e / vuosi

8/2006

Nimi

Ilmestyy 11 kertaa vuodessa

Maksaja

Nuotta maksaa postimaksun

Osoite

vuositilaus 44 e / vuosi ekat 3 kk 9e

Lehden saaja / kaverisi



Tilaa tilauslomakkeella | Puhelimella (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) | Sähköpostilla tilauspalvelu@nuotta.com | Netistä: www.nuotta.com

Puh. Sähköposti

Nuotta / Kustannus oy Arkki TUNNUS 5001710 00003 VASTAUSLÄHETYS

Riparit antavat Markukselle

äksöniä uskonelämään Alajärveläiselle Markus Ketoselle oma seurakunta on tullut rakkaaksi monenlaisen toiminnan kautta, eikä vähiten juuri kesäisten ripareiden vuoksi. Oman riparin jälkeiset isostelut leireillä ovat antaneet tehohoitoa omaan uskonelämään.

Markus Ketonen, 17, on lukion toista luokkaa käyvä seurakuntanuori Pohjanmaalta. Yksi Markuksen mielenkiintoisista harrastuksista on hengellinen kirjallisuus, jota hän tutkii mielellään yhdessä tyttöystävänsä kanssa.

– Työn alla on Lutherin galatalaiskirjeen selitykset, josta olen saanut luetuksi vasta kuusikymmentä sivua, Markus toteaa näyttäen pöydällä olevaa yli seitsemänsataasivuista tiiliskiveä.

Harrastusrepertuaarista löytyy lukemisen lisäksi musiikki ja urheilu, ja urheilusta etenkin laskettelu on lähellä sydäntä.

– Talvisin lumilautailu on suosikkilajini, ja yhtenä haaveena onkin päästä joskus lasketteluriparille isoseksi.

Ripareilta uskon vahvistusta Oman riparin jälkeen Markus on ollut mukana isostoiminnassa neljän riparin, kahden kesä- ja kahden talviriparin, verran.

– Tykkään ripareista, kun siellä oppii ja saa opettaa. Riparit ovat hengellises-

sä elämässä sellaisia tehoviikkoja, kun joka päivä on hartauksia ja raamattuopetuksia.

Hyvän opetuksen lisäksi Markus kokee saaneensa ripareilta rohkeutta ottaa hengellisiä asioita esiin myös ripareiden ja nuorteniltojen ulkopuolella.

– Ripareilla on se hyvä puoli, että siellä voi puhua aivan avoimesti hengellisistä asioista missä ja milloin vain, koska sen takiahan siellä leirillä ollaan. Sieltä saa eväitä ja hyvän rohkaisupaketin puhua uskonasioista myös leirin ulkopuolella.

Markuksen mielestä ripareilla annettava kristillinen opetus on ensiarvoisen tärkeä työmuoto nuorisotyössä. Vaikka

leiriläisissä ei riparilla mikään liikahtaisikaan, saattaa leiri jättää jälkensä pitkälle elämään.

– Kaikkein tärkein asia muistaa ripareilta on se, mitä Jeesus on tehnyt meidän kaikkien puolesta. Vaikka viime leirillä monet leiriläiset eivät tunnustaneetkaan tulleensa uskoon, heille kyllä selkeni mistä kristinuskossa on kysymys, ja toivottavasti riparilla opetetut asiat koskettavat heitä myöhemmin elämässä.

Tukea seurakunnasta Markus osallistui muutamia vuosia sitten oman seurakuntansa järjestämälle 7-leirille, joka on yläasteen 7-luokkalaisil-

le tarkoitettu vapaaehtoinen leiri ennen riparia. Tuon leirin jälkeen Markus on jäänyt nuoren seurakunnan toimintaan mukaan ja löytänyt itsensä viime aikoina nuorteniltojen lisäksi yhä useammin kirkonpenkistä.

– Viime keväästä lähtien olen alkanut käydä sunnuntaiaamuisin kirkossa, missä saa joka kerta rautaisen eväspaketin Jumalan Sanaa.

Omassa kotiseurakunnassaan Markus on löytänyt omankokoisensa paikan, jossa olla mukana auttamassa ja tarvittaessa ideoimassa uusia toimintamuotoja.

Erityisesti uutena juttuna tulleet Karjuillat, nuoren seurakunnan karjujen omat

Kaikkein tärkein asia muistaa ripareilta on se, mitä Jeesus on tehnyt meidän kaikkien puolesta. illat, ovat saaneet hyvän vastaanoton.

– Nuorisotyönohjaajamme Villen ideoimat Karju-illat ovat olleet mieleenpainuvia. Olemme paistaneet makkaraa, saunoneet ja jutelleet hengellisistä asioista poikaporukalla.

Kotiseurakunnasta onkin tullut Markukselle tärkeä paikka uskon hoitamiselle ja uskossa kasvamiselle.

– On tärkeää, että on elävä seurakunta ja seurakuntayhteys, missä rakentua. Elämän antaa kuitenkin Jumalan Sana, mikä on tärkeä ohjenuora jokaiselle uskovalle, ettei siltä tieltä poikkeaisi.

Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com