Nuotta 8/2007 by Plussmeedia

8/07

Seuris. . Megaraamis

Evankeliointi.

Gospel Center.

Nicky Cruz. Fudis.

770357 713007 9

ISSN 0357-7139

IRTONUMERO 5 â&#x201A;Ź

SIVUPER SOONA AIKA JANA FILIPAN EL ÄMÄSTÄ 1983 1989 Aloitin elämäni Ensimmäinen sellotunti tässä maailmassa

1990 Ensimmäinen koulupäivä

1997 Päätän että haluan ottaa Jumalan tosissani

2003 Aloitan opiskelun teologisessa tiedekunnassa, muutan Helsinkiin

2004 UPS-bändi saa syntynsä

2007 Päätän suostua poikaystäväni Miikan vaimoksi

Filipalle TOISEEN MAAILMAAN MUSIIKKI ON OV I

Helsinkiläiselle UPS-yhtyeen fonisti, tinapillisti, laulaja ja lauluntekijä Filippa Fagerlundille Jumalan ääretön rakkaus on yksi suuri kysymysmerkki, toisin kuin musiikki. Mitä teet? – Olen opiskellut teologiaa neljä vuotta ja pääsin tänä keväänä Sibelius-Akatemiaan musiikkikasvatuslinjalle. Minusta tulee siis uskonnon ja musiikin opettaja. Miksi musiikki? – Se ei ollut minun päätös vaan isäni, joka toimii musiikkioppilaitoksen rehtorina. Kun olin kuusivuotias, isä kysyi haluaisinko alkaa soittaa selloa. Nyökytin päätäni, vaikka en edes tiennyt mikä sello oli. Nykyään musiikki on luonnollinen tapa toteuttaa itseä ja ilmaista tunteita. Mitä musiikki on sinulle antanut? – Elämyksiä. Musiikki on parhaimmillaan kuin oma maailmansa, missä pääsee pakoon kaikkea ikävää. Tuntuu että olen etuoikeutet-

tu, kun olen saanut soittaa pienestä pitäen ja pystyn käsittelemään tunteitani musiikin kautta. Antanut älyttömän paljon, suuri Jumalan lahja! Usko? – Kristillinen usko on sitä että uskoo Kristukseen, syntien anteeksiantoon ja siihen, että saa olla äärettömän rakastettu. Se ei ole tietenkään aina helppoa. Usko on koko elämää läpäisevä asia, ja siihen kuuluu eläminen Jumalaan luottaen ja häntä rakastaen. Toivo? – Tuntuu että nykymaailma huutaa toivoa, nykyään kun on niin helppoa menettää uskonsa joka asiassa. Lutheria lainatakseni toivo on mielestäni sitä, että vaikka huomenna tulisi maailmanloppu, istutan tänään omenapuun.

EloKUU 2007 4 4

ENTINEN JENGIPOMO NICKY CRUZ

10 14

Elävä legenda Jumalan armosta. Entinen pelätty tappokone haluaa kertoa Jeesuksen muuttavasta voimasta. 7

LÖÖPPI

MISSION POSSIBLE: SUDAN

16 23

SARJIKSET

Nuotan lahjakkaat sarjakuvataiteilijat antavat parastaan.

JULISTEET TALTEEN!

Poimi juliste talteen ja laita se vaikka seurakuntasi seinälle, jos omalla seinällä ei ole enää tilaa. Kuvat Stockxpert. 27 28

LAINAUKSET MEDIA. KOLMAS VALTIOMAHTI?

Tsekkaa miten voit valjastaa Skypen ja IRC-Gallerian evankeliumin asialle. 30 31

LEMPPARI SEURISKAVERI

Mikä on Jani Heinon mielestä parasta omassa kotiseurakunnassa Lohjalla?

EKA KERTA

Nuotta testaa: millaista on olla ekaa kertaa seurakunnassa. Lue ja lähde sinäkin!

GOSPEL CENTER

The Road koulutiellä. Sinä ja minä ollaan koulussa ja sinne kuuluu myös evankeliumi.

MEGARAAMIS

Jos sä luulit, että Suomessa on vaikea olla kristitty, niin et ole vielä käynyt Sudanissa.

TYTTÖFUDISTA TÄYSILLÄ

Fudishuumaa, tiukkoja tilanteita ja armollista peliä. Leena perusti oman joukkueen.

ASIANTUNTIJA NIKKANEN

Miten selviät syysmyrskyistä? Lue ja ota selvää Jeesuksen tavasta selvitä haasteellisista tilanteista.

KATUGALLUPPI OPETUS: SUN ELÄMÄ EI OLE SATTUMAA

Miten juuri sinä ja just siinä. Onko sulla suhde Jumalaan kunnossa?

Mitä ihmettä on provoiva evankeliointi? Entä mikä ihmeen Urbaani unelma? Lue koko juttu ja ota selvää.

Nuoren seurakunnan sanoma. 8 9

Nuoren seurakunnan sanoma

UUTISET JA MÄÄ

Nuotan uutispalstalla asiaa niin meiltä kuin maailmalta.

Toivossa on tärkeää myös se, ettei meidän tarvitse elää toivossa toivon takia vaan siksi, että itse Jumala antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Rakkaus? – Rakkaus antaa elämälle merkityksellisyyden tuntua, ja uskonpa vielä jopa niin, että Jumala loi meidät maailmaan juuri siksi, että saisi rakastaa meitä. Rakkaus taitaa siis olla monellakin tapaa meidän olemassaolomme syy. Jumala itse on rakkaus ja on upeaa, miten hän sitä meille osoittaa. Rakkaudesta tulee mieleen myös Jeesuksen sanat vihamiehen rakastamisesta, mikä ei olekaan ihan yhtä helppoa kuin rakastettavien ihmisten rakastaminen. Mikä on ollut viime aikoina uskonelämässä vaikeinta? – Mun on ollut usein hirveän vaikeaa luottaa Jumalaan, enkä tiedä miksi. Pelkään että johdattaako Jumala sittenkään ja auttaako hän varmasti. Hölmö olo kun katsoo elämää taaksepäin ja huomaa, että Jumala on todellakin pitänyt huolta ja johdattanut. Toisena juttuna on ollut oman syntisyyden kohtaaminen. Vaikka olen lukenut teologiaa ja tiedän, että Jumala rakastaa ja armahtaa, sitä on niin vaikea uskoa omalle kohdalle. Armoa ja rakkautta on niin vaikea ymmärtää. Mikä on parasta koulun alkamisessa? – Pääsee tapaamaan vanhoja kavereita ja tutustuu uusiin. Saa taas oppia paljon uusia, jännittäviä asioita ja saa rytmin takaisin lomailun jälkeen. Niin ja pääsee suunnittelemaan uutta lomaa. Masamitsu Amemori masamitsu.amemori@nuotta.com

35 36

palveleminen avaa sydämiä. Se on selvää. Vaikka kirkon diakoniatyö on Suomessa laajaa ja laadukasta, se jää suurelta yleisöltä helposti huomaamatta. Diakonia on usein ulkoistettu ammattilaisille, jotka harjoittavat sitä työkseen. Nyt palvelutempausten kautta tavalliset suomalaiset nuoret ja aikuiset antoivat käytännön diakonialle sen ansaitsemaa näkyvyyttä. Diakoniatyö tuli lähemmäksi yhtä hyvin tavallista seurakuntanuorta kuin urbaania kadunkansaa, joka ei normaalisti kuulu diakoniatyön piiriin. Palvelutempaukset koskettavat. Emme ole tottuneet siihen, että tuntemattomat ihmiset tekevät meille hyvää pyy-

PYYTEETÖN TOISTEN

tämättä palveluksistaan euroakaan. Ei siis ole ihme, että elokuun tapahtumissakin monet kadunkulkijat kysyivät positiivisen kummastuneina: mikä ihme sai kristityt palvelemaan? PALVELUTEMPAUKSIIN osallistuminen on

niissä mukana oleville elämää suurempi kokemus. Hyvän tekeminen tuo hyvän mielen. Kynnyskään ei ole korkea. On helpompaa lähteä mukaan pesemään autojen ikkunoita kuin esimerkiksi lähetys- tai evankelioimisaktioon. Silti värikkään palvelutempaus-teepaidan päälle pukeminen voi vahvistaa kristityn identiteettiä. Saa kuulua joukkoon vaikkei vielä osaisi tai uskaltaisi kertoa uskostaan Jeesukseen. Tempaukset voivat aikaansaada myös lumipalloefektin, jos osallistujat innostuvat kokeilemaan samanlaista kotikonnuillaan. Palvelutempaukset ja niihin sisältyvä provosoivan evankelioinnin malli (ks. tarkemmin tässä lehdessä sivulta 5) lähentävät diakoniatyötä ja evankelioimistyötä toisiinsa. Usko Jeesukseen näkyy, ei ainoastaan sanallisen informaation jakamisena, vaan tekojemme ja asenteittemme kautta ympäristössämme.

KOLUMNI: SAMI LIUKKONEN GOSPEL CENTER: DEAFEN

HYVÄ NUOTAN LUKIJA,

GOSPELLEVYT

GOSPEL CENTER: SONIA V

Maata Näkyvissä -esiintyjän esittely. 40

ELOKUUN TOISELLA viikolla järjestetyt tapahtumat, Urbaani unelma Helsingissä ja Totuus Oulussa, saivat mediassa melkoista huomiota valtakunnallisia tv-kanavia myöten. Uutisten metsästäjiä eivät kiinnostaneet ensisijaisesti mittavat mainoskampanjat, laadukkaat kotimaiset gospelbändit eivätkä nimekkäät ulkomaiset esiintyjät, kuten tässä Nuotassa haastateltava Nicky Cruz. Suurin mielenkiinto kohdistui palvelutempauksiin, joissa pestiin autoja, duunattiin ﬁllareita, grillattiin, paistettiin vohveleita, pestiin jalkoja, imuroitiin, kiillotettiin kenkiä, pakattiin kauppapusseja ja ulkoilutettiin vanhuksia.

Nuotan arvostelijat Sami S. Asp ja Tero Huvi arvioivat uusimpia gospellevyjä.

Nuoret Jyväskylän pojat vauhdissa. 38

Saisinko pestä autosi tai jalkasi?

tarvitseekin kipeästi uusia innostavia malleja siitä, miten usko jalkautetaan seurakuntataloista arkeen. Seurakunnan kokeminen aidoksi ja toimivaksi rohkaisee sitoutumaan siihen ja kristillisiin arvoihin elämän suurissa valinnoissa. Urbaanissa unelmassa ja Totuus-tapahtumassa oltiin oikeilla jäljillä. Seurakuntalaiset elävät, uskovat, palvelevat ja vaikuttavat yhteisön keskellä – ei sen ulkopuolella. ”Tällainen toiminta, jossa on diakoninen ulottuvuus, on vakavasti otettavampaa”, totesi eräs luterilainen pastori seuratessaan Oulun Totuus-tapahtumaa.

36 34

PÄ ÄKIR JOITUS

NUORI SEURAKUNTA

toivon sinulle mukavaa syksyn alkua. Opetellaan yhdessä palvelemisen jaloja taitoja!

ANNA MAASAI-TYTÖILLE TULEVAISUUS

Osallistu tärkeään työhön tyttöjen oikeuksien puolesta! Vähäkin on paljon! 42 43 44 46 47 48

RUKOUSALTTARI HARTAUS LOHJALTA KIRJE MUUTTAJALLE TAPAHTUMATORI HELMIÄ MEDIAA, MUSAA JA SISARUUTTA

Päätoimittaja

Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Nuotta 8/2007

Viisikymmentä vuotta Nicky Cruz on kiertänyt ympäri maailmaa kertomassa omaa huikeaa elämäntarinaansa. Se on todiste siitä, että Jeesus voi muuttaa ihmisen aivan läpikotaisin.

elsingin Urbaanin unelman pääpuhuja Nicky Cruz, 68, viittoo kädellään jäähallin lavalta. – Tule, hän kutsuu. – Tule kanssani. Vien sinut Puerto Ricoon. Näytän sinulle minun kotini. Nicky Cruz palaa puheissaan aina lapsuuteensa, koska se määritteli hänen elämäntarinansa. – Synnyin noidan kohtuun. Äitini harrasti voodoota, ja isäni oli Saatanan pappi, Nicky aloittaa. Nickyn perheeseen kuului 16 veljeä ja yksi sisar. Hänen isänsä tarkempi toimenkuva oli toimia pakanallisena henkienmanaajana. Henki-istuntojen lisäksi kotielämää väritti jatkuva väkivalta. Nickyn äiti hakkasi häntä jo hänen ollessaan aivan pieni poika, joskus tajuttomaksi asti. – Heräsin joskus verilammikosta. Äitini huusi minulle, että en ole hänen lapsensa, vaan Saatanan, Nicky kertoo.

New Yorkissa. Mau Mau -jengin kotikamarasta tuli paha paikka paitsi muille jengeille, myös poliiseille, jotka kävivät alituista sotaa poikien kanssa. – Minun kotini oli siellä, missä Dracula ja Frankenstein eivät uskaltaneet kävellä, Nicky sanoo hymyillen.

Äpärästä Isän lapseksi 18-vuotiaana Nicky kohtasi katuevankelista David Wilkersonin. Tämä tuli pahimmalle jengialueelle kertomaan nuorille gangstereille, että Jeesus rakastaa heitä. Wilkerson uskaltautui yksin ja aseetta nuorten keskelle, jonne poliisit tulivat aseistettuina vähintään kolmistaan. Ankaran taistelun jälkeen Nicky uskalsi uskoa uutisen todeksi.

Haavoittuva saarnamies

Äitini huusi minulle, että en ole hänen lapsensa, vaan Saatanan! Vanhempien väkivalta ja hylkääminen jätti pienelle lapselle vain yhden puolustautumiskeinon. – Hautasin tunteeni ja aloin juosta pois. Jäädytin sieluni ja aloin elää niin kuin eläin viidakossa. – Minusta tuli hirviö, Nicky sanoo.

Sijaisperhe Nickyn viidakko oli kylvetty mustaan asfalttiin. Vanhemmat eivät kauan kyenneet hallitsemaan villiintyneen poikansa käytöstä Puerto Ricossa, ja siksi he lähettivät hänet hänen isoveljensä Frankin luokse New Yorkiin. Nicky kuitenkin karkasi Frankin luota ja alkoi elellä omillaan kadulla 15-vuotiaana. Ihminen on luotu elämään perheessä. Siksi sellainen, jolla ei ole omaa perhettä, usein etsii itselleen sijaisperheen. Nicky löysi omansa Brooklynin pahamaineisesta Mau Mau -jengistä. – Tarvitsin jonkun, joka suojelee minua ja satuttaa niitä, jotka satuttavat minua. Jengin sääntöjen mukaan uskollisuus ja kunnia olivat kaikki. Jos toinen jengi tappoi jonkun meikäläisen, me tapoimme kaksi heitä. Jengi toi Nickyn elämään tarkoituksen. Tappeleminen, viina, marijuana ja seksi toivat ensimmäistä kertaa sisältöä elämään. Tärkeintä jengissä oli olla osoittautumatta pelkuriksi (“chicken”). Nicky antautui uuden elämänsä vietäväksi täysin rinnoin ja saavutti nopeasti maineen pelottomana tappelijana. Hän nousi jengin riveissä ensin varapresidentiksi ja myöhemmin presidentiksi. Nickyn johdolla Mau Maut niittivät mainetta koko

tä on tehty elokuva, ja toinen, 18 miljoonan dollarin Hollywood-tuotanto, on tulossa vuonna 2009. Miltä vanhaan palaaminen tuntuu kerta kerran jälkeen? – Minä en tee sitä, koska pidän siitä, Nicky vastaa. – Minä haluan tehdä sen, koska koen, että se on Jumalan antama tehtävä minulle. Siksi teen yhä sitä, mitä parhaiten osaan. Minä en häpeä evankeliumia, mutta häpeän sitä, mikä minä olin, ja kiitän Jumalaa, että hän on auttanut minut sen yli. – Olen elänyt kahdessa maailmassa. Toinen maailma, “Twilight Zone” (hämärän vyöhyke), niin kuin kutsun sitä, on osa todellisuutta, ja se tapahtuu oikeasti. Ehkä Nickyä alkaa kuitenkin jo vähän väsyttää oma tarinansa, koska hän toivoo, että tuleva elokuva ei keskittyisi liikaa hänen jengivaiheisiinsa. – Tuottaja halusi tehdä siitä K18-leﬀan, mutta minä haluan sen olevan K13. Ne jotka haluavat tietää tarinani tarkemmin, voivat lukea kirjan, hän sanoo.

– Rakkaus voitti minut. Minä en itse ollut voinut rakastaa ketään, koska en rakastanut itseäni, eikä kukaan rakastanut minua. Oman tyttöystäväni ja jengini ja 12 muun jengin nähden puhkesin itkemään ja polvistuin rukoilemaan Jeesusta. – Minä olin ollut äpärä ilman perhettä. Olin yrittänyt korvata perheen jengillä, mutta nyt siihen ei enää ollut tarvetta. En enää ole äpärä: minulla on taivaallinen Isä, Nicky sanoo.

Nuoret ovat muuttuneet sen puolen vuosisadan aikana, jonka Nicky Cruz on tehnyt työtä heidän parissaan. Haasteet ovat erilaiset kuin ennen. Nickyn mukaan pitää uskoa siihen, että nuorilla on aina oma kielensä, ja puhua sitä. – Rap ja hip hop ovat myrkyttäneet nuorten mielet väkivallalla ja huumeilla, hän uskoo. – Mutta se on nuorten kieli, ja siksi meidän järjestömme käyttää tällaista musiikkia. Nickyn mukaan on yksi tapa saada kontakti nuoriin. – Saarnamiehen pitää tehdä itsensä haavoittuvaiseksi, vaikka se sattuisi kuinka paljon. Minusta se on ollut vahvuuteni. – Pitää rakastaa ihmisiä, ei massoja. Kirkoista pitää tehdä pyhiä sairaaloita, joissa hoidetaan haavoittuneita ihmisiä, hän linjaa. Nickyn oma työ onkin painottunut todella haavoittuneiden ihmisten pariin. Hänen työkenttänään ovat olleet suurkaupunkien juopot, narkkarit, prostituoidut ja katulapset. Laaja työsarka on joskus ahdistanut, mutta yhdessä työtoverei-

Minä olin ollut äpärä ilman perhettä. Olin yrittänyt korvata perheen jengillä, mutta nyt siihen ei enää ollut tarvetta. En enää ole äpärä: minulla on taivaallinen Isä.

Kaappimöröt näytillä Kun Jeesus tulee sydämen herraksi ja synnit saadaan anteeksi, vanhat teot vaietaan usein luurangoiksi kaappiin ja unohdetaan tyystin, jos suinkaan voidaan. Siihen onkin täysi oikeus, sillä Raamatun mukaan anteeksiannettuja syntejä ei enää ole. Nicky kuitenkin valitsi toisin ja on kertonut oman syntisen tarinansa lukemattomia kertoja. Se on kerrottu muun muassa kirjoissa The Cross and the Switchblade (suom. Risti ja linkkuveitsi) ja Run Baby Run (suom. Juokse poika juokse). Sii-

den kanssa he ovat lohduttaneet toisiaan, niin kuin jo Juokse poika juokse -kirjassa, että Jumala ei odota kristittyjen valloittavan maailmaa vaan olevan uskollisia ja todistavan hänestä. Nicky on tehnyt paljon työtä yhdessä hänelle ilosanoman tuoneen David Wilkersonin kanssa. Kun Nickyltä kysytään, onko hän saarnaajana käynyt yhtä kovissa paikoissa kuin missä Wilkerson oli kohdatessaan Nickyn, on äkkiä nähtävillä väläys vanhaa jengipäällikköä. →

Nuotta 8/2007

Minun kotini oli siellä, missä Dracula ja Frankenstein eivät uskaltaneet kävellä.

– Ehdottomasti. Kun tulin uskoon, Jeesus ei tehnyt minusta pelkuria tai nössöä. – Kristityn ei tarvitse pelätä mitään, koska meillä on sisällämme kaikkea väkevämpi voima, hän sanoo. – Kun minä uhkasin tappaa Davidin hänen puhuessaan minulle ensimmäisen kerran, hän pelkäsi ja vapisi. Silti hän sanoi minulle, että Jeesus rakastaa minua. Silloin minä näin selvästi, miten rohkeus valtasi hänet, ja oli minun vuoroni pelätä, Nicky muistelee.

NÄKÖKULMA

10. 8. kuulemassa, kun Nicky Cruz puhui kristittyjen yhteisessä Urbaani unelma -tapahtumassa Helsingin Jäähallissa. Valmistauduin puheeseen lukemalla uudelleen Cruzin klassikon Run Baby Run (Juokse poika juokse). Olin perjantaiaamuna saanut junassa kirjan valmiiksi, joten kun sen päähenkilö muutamaa tuntia myöhemmin käveli jäähalliin, olo oli vähän kuin olisin näh-

OLIN PERJA NTAIN A

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

Kristityn ei tarvitse pelätä mitään, koska meillä on sisällämme kaikkea väkevämpi voima. Perhe ennen pappeutta Koti on maailmaa kiertäessä tullut Nickylle entistä rakkaammaksi. – Haluaisin viettää enemmän aikaa vaimoni ja perheeni kanssa. Minua väsyttää ja kyllästyt-

tää ravintoloissa syöminen. Kaipaan kotiruokaa ja omaa sänkyä, hän sanoo. – Taivas on perhe, hän julistaa ja jatkaa: – Mikään valtio tai yhteisö ei kestä ilman perhettä. Jotkut papit asettavat oman tehtävänsä ja papin kutsumuksensa perheen edelle. Se on suuri virhe ja tie kuolleeseen hengellisyyteen.

Johannes Koskenniemi Kuvat Masamitsu Amemori ja Stockxpert

si, mitä Jumalalla on minulle sanottavaa? Launyt Aragornin Taru sormusten herrasta. jotain profeetallista? Legenda laskeutui pilvistä maan päälle suisiko tunut eikä lausunut. Iski silmää. porau Ei voiEn a. hyvin nopeasti avattuaan suuns Lopputulema Nicky Cruz -episodista oli se, nut välttyä ajatukselta, että siinähän on ihminenhän se tuokin oli, saman syntisen että väsynyt, tavallinen latinoisoisä. Lehdistölapsi kuin minäkin. Kylläkin ihminen, tilaisuudessa Nicky hymyili ja vitsaili, var- suvun jonka Jeesus on läpikotaisin muuttanut ja jota sinkin naisille, iskipä näille silmääkin. sama Jeesus on käyttänyt valtakuntansa työslKirjaa lukiessani mietin, onko tarpee pelastukseksi monille. lista käydä niin yksityiskohtaisesti läpi sä Meillä luterilaisilla olisi häneltä paljon opitNickyn gangsterikautta. Melkein tuntui ihmisten kohtaamisessa. Mutta sama tavaa nnoksuome sillä mässäiltävän. (Huonolla ja Henki, joka antaa hänelle sanat, antaa sella oli tähän tosin osansa.) Kuullessani voima myös sunnuntaiaamuisin kotikirkkoni sanat Nickyä nopeasti kuitenkin vakuutuin siitä, että papeille. Olin mennyt vanhaan lankaan, katomaan veriseen ja irstaaseen nuoruuteensa sonut aseeseen enkä Jumalan käteen, joka sitä palaaminen ei ollut hänelle nautinto vaan pitelee. Sillä ”Mikä sitten Apollos on? Tai Paahäpeä. vali? He ovat palvelijoita, jotka ovat johtaneet Etukäteen pohdin Nickyn kohtaamista, onteidät uskoon, kumpikin siinä tehtävässä, jonka han hän kuitenkin ollut aikamme tunnetuimHerra on hänelle antanut.” (1. Kor. 3: 5). Porau sä. pia astioita Jumalan voiman käytös tuisiko hän katseellaan syvälle silmiini, sieluni Johann es Kosken niemi pohjaan, niin kuin b-luokan kirjoissa, ja kertoi-

PELASTUS- ”Ihmisen oma varmuus yltää korkeintaan väittää teologi A. VARMUUS ”Eiehkä-tasolle”, edes sinne”, vastaa B, ”mutta Jumalan puhuttaa

varma lupaus on takuutavaraa.”

L I I T E Tie, TIETOISUUS ja elämä?

RAJU TILITYS

”Aavistin isän vaitonaisuudesta, ettei se ollut tavallinen kalareissu, mutta kun isä alkoi sitoa minua alttarille, päällimmäisenä mielessä ei ollut, että ’ähäkutti, arvasin’, Iisak kertoo.”

I ES U TA U M S EN I T T

Iisakin

Pietari

ÄRÄHTI Markukselle

ES A TA N M H EN A T T I

Opetus totuudesta korvataan yhä useammin puheella ”tietoisuudesta”. Muutos on raju: tietoisuudella tarkoitetaan usein sen ymmärtämistä, ettei totuutta olekaan.

TULIVAUNUILLA

Lepra-

Sanokaa mitä sanotte Eliasta, mutta ainakin hän lähti tyylillä.

Yhdeksän ihmeellisesti spitaalista parantunutta juhli villisti Jerusalemin yössä. Kymmenennestä ei ole silminnäkijähavaintoja.

Pietarin Jeesuksen kieltämisestä ensimmäisenä kertonut evankelista on saanut vanhalta apostolilta vihaista palautetta. ”Totta joka sana, mutta pakkoko sitä oli levitellä”, Pietarin kerrotaan murisseen.

taivaaseen talosta Sitaatti ”Käärme sanoi naiselle: Onko Jumala todella sanonut?” (. Moos. 3: )

BAANALLE

LÖ I K N E H

Taneli

TULI USKOON ”Se oli mulle maailmanhistorian toiseksi tärkein päivä. Tärkein oli 2000 vuotta sitten”, Taneli, 15, sanoo.

Nuotta 8/2007

K ATUG ALLUPPI Riikka Hämäläinen

Nuotta haastatteli Tikkurilan asemalla 3. 8. 2007 satunnaisesti tavattuja ihmisiä aiheesta:

Mistä tuntee uskovaiset? Sami, 16 – Rististä kaulassa, kuten mulla.

Osakari, 15 – Riippuu aika paljon uskovaisista. Jotkut helluntailaiset uskoo tosi vahvasti ja niillä on kauhee palo levittää sanomaa kadulla lippuja liehutellen. Muut kristityt on aika tavallisia.

Pihla, 16 – Ei oikein mistään. Jehovan todistajat ainakin siitä, että ne tulee käymään ovilla.

Iitu, 17 – Uskovaiset on tosi laaja ihmisryhmä. Eikä uskovaiset oo pelkästään kristittyjä. Ulkoisesti ei tunne välttämättä mistään. Oon huomannu, että aika monilla uskovaisilla on sellanen sisäinen varmuus tai luottamus, mitä muilla ei aina oo.

Tanja, 17 – Uskovainen voi olla niin monella tavalla. Ei oo mitään yleispätevää tunnistuskeinoa.

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

SUN ELÄMÄ

ei ole sattu

KIVEEN KIR JOITETUT

tumaa

än haluaisi, että sinulla olisi yhteys paitsi muihin hänen luomiinsa myös häneen itseensä, Taivaalliseen Isääsi. Mutta yksi este tuolle yhteydelle on. Synti nimittäin. Siis kaikki se, mikä vie sinua kauemmaksi Jumalasta ja saa sinut kääntämään selkäsi hänelle. Nytkin synti yrittää saada sinut, joka olet lukenut tähän asti, jättämään homman tälle riville, ettei vain Jumala saisi sittenkin tänään yhteyttä juuri sinuun ja pääsisi näiden rivien kautta kertomaan, että hän rakastaa sinua ja Jeesus on ristinkuolemallaan jo kärsinyt rangaistuksen sinunkin kaikista synneistäsi (Joh. 3: 16).

Synti erottaa

Ei ole sattumaa, että luet juuri tätä riviä. Jumala tiesi jo ennen maailman luomista, että juuri tänään juuri sinä lukisit tätä palstaa Nuotasta. Jumala kun on paitsi kaikkitietävä myös sinun Luojasi. Ja siksi elävä Jumala tuntee sinut paremmin kuin edes sinä itse. Jumalalla oli aivan tietty suunnitelma luodessaan sinut.

nen kaikkea, miten hän Jeesuksessa on tullut ihmiseksi, jotta sinä turvautumalla Jeesukseen voisit päästä henkilökohtaiseen yhteyteen itsensä elävän Jumalan kanssa. Kysynkin sinulta ihan suoraan, elätkö sinä parhaillaan etsikkoaikaa, kun luet näitä rivejä? Koetko, että Jumala vetää sinua yhteyteensä ja taivasasiat pitäisi nyt saada kuntoon? Jos näin on, minulla on sinulle todella hyviä uutisia. Pelastus on siitä fantastinen asia, että se annetaan meille lahjaksi. Ja vaikka nyt tässä heti Nuottaa lukiessasi. Mitä siis voit tehdä? Jos haluat Jeesuksen tulevan elämääsi, kutsu hänet! Jeesus nimittäin lupaa Raamatussa näin: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioitsemme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm. 3: 20).

Ihmisen suurin ongelma on se, että hän on luonnostaan erossa Jumalasta. Ratkaistakseen tämän ongelman ihminen on kautta aikojen luonut valtavan määrän erilaisia uskontoja, ﬁlosoﬁoita ja riTyyli on vapaa tuaaleja saadakseen yhteyden jumalaan. Raamatun mukaan asia on kuitenkin päinvasRatkaisevaa ei ole, millaisia sanoja rukouksessasi toin. Jumala otti yhteyttä ihmisiin. Jumala tuli käytät, vaan se, mitä todella tarkoitat ja tahdot. Jeesuksessa ihmiseksi ja jokaisen ihmisen sijaiVoit ottaa Jeesuksen vastaan rukoilemalla esisena kärsi ihmiselle kuuluvan rangaistuksen. Me merkiksi näin: kaikki olemme tehneet syntiä ajatuksin, sanoin ”Rakas Vapahtaja, Jeesus, olen ristinyt käteni, ja teoin Jumalaa, lähimmäistämme ja itseämme koska tarvitsen sinua. Tunnustan sen Jeesus sivastaan ja olisimme oikeudennulle nyt tässä. Kiitos, että sinä mukaisesti ansainneet kärsiä ja näet minut ja kuulet minua. kuolla ristillä ja joutua ikuisesti Tunnustan, että olen tehnyt Vain ristillä Jumala on eroon Jumalasta (Room. 3: 23). syntiä ja rikkonut tahtoasi vasjohdonmukainen sekä Onneksi Jumala on paitsi oitaan. Siksi pyydän: anna minuloikeudenmukaisuudessaan keudenmukainen myös rakasle kaikki pahat tekoni anteeksi. että rakkaudessaan tava. Jos hän katsoisi ihmisen Kiitos Jeesus, että sinä olet – hän rankaisee vääryydestä, kuollut minun puolestani rissyntisyyttä ”läpi sormien”, hän mutta kärsii rakkaudessaan ei olisi johdonmukainen oikeutillä ja sovittanut kaikki syntidenmukaisuudessaan. Jos hän ni. Avaan tällä hetkellä sydärangaistuksen itse. taas jättäisi ihmisen syntisyymeni oven sinulle ja pyydän den ihmisen itsensä vastuulsinut Jeesus mukaan minun le, hän ei olisi johdonmukainen rakkaudessaan. elämääni. Kiitos, että katseesi seuraa minua tälVain ristillä Jumala on johdonmukainen sekä läkin hetkellä ja saan tarttua sinun käteesi täsoikeudenmukaisuudessaan että rakkaudessaan sä rukouksessa. Kiitos, että saan aloittaa uuden – hän rankaisee vääryydestä, mutta kärsii rakelämän sinun seurassasi ja kulkea tästä hetkeskaudessaan rangaistuksen itse (1. Piet. 3: 18). tä kohti tulevaisuuteni ihan viimeistäkin hetkeä, Sinun ja minun pelastumisen eteen on siis kohti ikuisuutta, käsi sinun kädessäsi. Kiitos, että tehty kaikki tarvittava jo ajanlaskun alussa Golnyt kuulun sinulle ja sinä minulle. Opeta minua gatan ristillä. Ja juuri tuon ristin merkillä meidät elämään omanasi ja vie minut kerran perille taimolemmat on kasteessa merkitty. Onhan sinut vaaseen. Aamen.” kastettu? Kaste on kuin vihkisormus. Se kertoo Sinulle, joka tämän rukouksen rukoilit, saan kenen kanssa sinä kuulut yhteen. Sinä kuulut Jeesuksen Kristuksen palvelijana julistaa täyden Jeesukselle ja Jeesus kuuluu sinulle. Jeesus on olsyntien anteeksiantamuksen Isän ja Pojan ja Pylut koko elämäsi ajan uskollinen sinulle. Ja vaikka hän Hengen nimessä. Onnittelen Sinua elämäsi sinä olisitkin lähtenyt omille teillesi, voit aina patärkeimmästä rukouksesta. Jeesus on nyt tullut lata hänen luokseen takaisin. elämääsi. Tiedät sen siitä, että hän on itse luvannut tulla elämääsi, kun hänet kutsut (Ilm. 3: 20). Miten on sinun laitasi? Jeesus pitää sanansa. Saat luottaa siihen, että Jeesus ei sinua petä, vaikka vastas olis ketä. LuNiin kutsutussa etsikkoajassa olevan onkin hyvä paahan Jeesus näinkin: ”Sitä, joka luokseni tulee, lukea Raamattua ja käydä sanankuulossa. Usko minä en aja pois” (Joh. 6: 37). Ettulee Jumalan sanan kuulemisesta, ja kuulemisi oma paikkasi seurakunnasta. senkin saa aikaan Jumalan sana. Raamattu on Älä jää yksin. Ei elämästä selviä kannesta kanteen Jumalan henkilökohtainen hengissä muuten kuin Jeesukrakkauskirje sinulle. Siinä Jumala kertoo sinulle, sen jengissä. mitä hän on tehnyt sinun puolestasi, miten hän rakastaa sinua kirjaimellisesti ihan kuollakseen, mitä hän sinulta hänen omanaan odottaa ja enPetri Harju

Nuotta 5/2007

Leena on

TYKKI naiseksi

Tamperelainen Leena Luoma pelaa jalkapalloa itse perustamassaan joukkueessa Tykkinaiset. Jalkapallokipinän saaneet tytöt ovat tykittäneet matseja läpi kesän parin ottelun viikkotahdilla, mikä on pitänyt myös Leenan kiireisenä pelikentillä.

eena Luoma hymyilee leveästi vesipullonsa takaa. Reilun tunnin päästä alkava jalkapallopeli alkaa jo kuumottaa mielessä. – Meillä menee ihan hyvin. Meitä on toiminnassa mukana tällä hetkellä 23 naista. Kun on näinkin paljon naisia yhdessä niin… Kyllähän sen tietää. Aina ei ole helppoa, mutta yhteishenki on loistava! Leena Luoma perusti ystävänsä kanssa keväällä 2006 Tykkinaisetnimisen jalkapallojoukkueen Suomen Tampereella. Joukkue on yhtenäinen porukka lajia aiemmin harrastaneita, vasta-alkajia ja kaikkea siltä väliltä. Otteluita on tänä kesänä kertynyt huima määrä. – Viime kesänä pelasimme puistofutiksen B-sarjaa, jossa kaikki joukkueet olivat miesjoukkueita. Hävisimme kaikki pelit, ja reilusti. Tänä vuonna olemme pelanneet puistofutiksen lisäksi naisten Kuntopallosarjaa, ja pelejä on tullut kahdesta kolmeen kappaletta viikossa. Tällä hetkellä olemme sarjassa toisena ja tavoitteena on pitää tuo paikka.

Jalkapallokärpänen puraisi Jalkapalloinnostuksen Leena sai aikanaan mieheltään Antilta. – Antti on suuri jalkapallofani ja pelannut aivan pienestä pitäen. Kun Antti muutti naimisiin menomme jälkeen Jyväskylästä Tampereelle, aloimme seurata tiiviisti Tampere Unitedin pelejä ja siitä se kipinä vähitellen syttyi. Uuden harrastuksensa myötä Leena sanoo oppineensa paljon. Harvinaisen hyvä yhteishenki on liimannut Tykkinaisia toisiinsa ja pelitaitojen kehittyminen on antanut urheilusta elämyksiä.

0

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

– Tällä iällä ei enää mestaritason pelaajaa synny, mutta omia taitojaan ja omaa tasoaan voi silti parantaa. Uuden oppiminen ja joukkueen mahtava yhteishenki ovat olleet parasta. Eräs Leenan lyhyen palloilijanuran mieleenpainuvimmista kokemuksista oli viime heinäkuussa syntynyt ensimmäinen maali. – Sain samassa pelissä ensimmäisen maalini ja mustan silmän. Puskettiin vastustajan kanssa yhteen ja siitä syntyi valtava mustelma vasempaan silmään. Maali itsessään oli aika ruma, sellainen räpellysmaali. Joku veti tolppaan, sähellettiin maalivahdin kanssa kimmonnutta palloa ja lopulta se upposi maaliin, Leena kuvailee tähtihetkiään.

Uskosta potkua

ei ole puhunut pelikavereilleen sen kummemmin, mutta silti suurin osa tietää, mitä väriä heidän joukkuekaverinsa edustaa. Leena ei koe omalla kohdallaan suoraa julistusta parhaaksi tavaksi lähestyä ihmisiä, etenkin jos heillä on ollut aiemmin huonoja kokemuksia uskovista ihmisistä. – Esimerkkinä ja omana itsenä olemisen lisäksi saan kantaa heitä ja heidän asioitaan rukouksin Jumalan eteen, mikä ei ole ollenkaan pieni juttu. En halua pyhittää itseäni muiden yläpuolelle vaan olla ja elää heidän kanssaan, vaikkakaan ei aina samalla tavalla. Masamitsu Amemori

Tykkinaisten peliporukka on Leenan mukaan kirjavaa paitsi pelitaidoiltaan, myös elämäntyyleiltään ja vakaumuksiltaan. – Monilla pelaajilla on todella vahvat ennakkokäsitykset uskovista ihmisistä. Itselleni on ollut erityisen tärkeää, että olen saanut olla joukkueessa juuri sellainen Leena kuin olen. Uskostaan yhdistyksen puheenjohtaja

Leena Luoma puheenjohtaja PELIPAIKKA: keskikenttä/hyökkäys TYKKIMUISTO: kauden päätösristeilyllä pelattu käytäväfutismatsi, jossa pallon virkaa toimitti vaatemytty NIMI:

TITTELI:

JOUKKUETOVERIT KUVAILEVAT:

Halu parantaa peliotteita on omaa luokkaansa. Asialle omistautuva puurtaja. Edustava puheenjohtaja, oiva pelinainen. Tärkeä voimavara sekä kentällä että puheenjohtajan hommissa. Organisaattori. Tehotykki.

Nuotta 8/2007



GOSPEL CENTER

THE ROAD

koulutiellä

n, soiton, laulu tässä vuoksi otvu 26 . en He eivät ole kösuutin yk n o sa n ia heidän as lle pitkä aika. hansa yhtyee ana on ta on mille ta osisadan aik vu es n n jä el kailun Tuon yli n konserttikeik en is te in er p The Road tuhansia kernyt lauteille a maasta ohella kiiven aa kaukaisest m o n sa en toja vied in. Ja sillä mme kouluih satoihin maa en. e ovat edelle koulutiellä h

Toivon häneen laitoin… Kaikki alkoi Kankaanpään seurakunnan bändikerhosta. Vuosi oli 1981 ja nuorisotyönohjaaja Antti Saarenkedon innostamana muuan Raikka Hakamäki, Timo Vettenranta ja Ari Vettenranta löivät soittimensa yhteen. Kankaanpäästä kajahti ja kovaa, kun punkrockahtavaa evankeliumia kylvävä gospelyhtye The Road näytti suomalaiselle gospelmusiikille uutta suuntaa. Alta aikayksikön oli mukana Jussi Pyysalo tuoden mukanaan itsensä ja koskettimet. Keikkoja yhtye soitti alkuun oman seurakunnan tapahtumissa ja lähialueen kouluissa. Pian Tien oli aika jatkaa eteenpäin ja kutsuja alkoikin kuulua naapurikunnista. 2000-luvulle tultaessa ei Tie ollut vielä vienyt Roomaan, mutta Suomi oli kartoitettu. Jäähalleja, kouluja ja konserttisaleja oli koluttu yli kahdentuhannen konsertin verran. Tien päätä ei ole vielä näkyvissä, the road must go on!

Monet kysyvät jälleen samaa… The Road tunnetaan koskettavien konserttiensa ja Raikan raspikurkun ohella suuresta määrästä kouluissa tehtyä työtä. Yhtye on kiertänyt koko olemassaoloaikansa niin seurakuntien tapahtumissa kuin tuiki tavallisissa kouluissakin. Sanoma on silti ollut sama: ”Ainut totuus, ainut tie, ainut neuvo sanassa Raamatun.” – Sama näky vie keikoille kouluihin, kuin mikä on koko homman koonnut. Tarve kertoa ihmisille Ju-

2

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

Sama näky vie keikoille kouluihin, kuin mikä on koko homman koonnut. Tarve kertoa ihmisille Jumalasta. – The Road

The Road on

Kuka tietää, pian voi tulla se aika, ettei kouluihin enää pääse. Siksi me haluttaisiin tehdä tätä työtä nyt mahdollisimman paljon. – Jussi Pyysalo & laulu

tara KA M ÄK I ki RA IK KA HA A basso NT RA EN TI M O VE TT timet ALO kosket JU SS I PY YS mut m ru A NT RA AR I VE TT EN

malasta, kosketinsoittaja Jussi Pyysalo kertoo. Kun The Roadin rockbändi roudaa itsensä sisään ja pistää shown käyntiin, karisevat viimeisetkin ennakkoluulot uskovista pelkkinä virrenveisaajina. – Koulukeikkojen hyvä puoli on siinä, että siellä näkee koko porukan. Illan gospelkonserttiin saattaa joku jättää tulematta, mutta koulukeikalla on koko kylän ikäluokka paikalla, Jussi Pyysalo valottaa.

Gospelmuusikon työpäivä… Jopa perinteiseksi kutsuttava The Roadin koulukeikkapaketti koostuu monenlaisista aineksista. Liikkeelle lähdetään aina paikallisen seurakunnan kutsusta. Usein seitsenhenkinen herrasväki saapuu keikkapaikalle jo edellisenä iltana. Tekniikka roudataan ja rakennetaan koululle illalla, tai viimeistään seuraavana aamuna. Yön jäljiltä pirteä yhtye nousee lavalle siinä yhdeksän maissa ja nuorisotyöntekijä Juha Heinonen pitää raamattuopetuksen. Sitten on aika päästää road’n roll valloilleen. Unihiekka karisee kuulijan silmistä ja pienet puheet kappaleiden välillä pistävät pohtimaan, miten minun käy, kun Jeesus tulee takaisin. Päivässä ehditään pitää muutama koulukonsertti, ylä- ja alakouluille omansa. Iltaan mahtuu vielä iltakonsertti ja usein päivä saadaan päättää Riemumessuun. – Se on tiukka päivä, mutta aina on sellainen ﬁilis, että olipa upeaa, lisää kiitos, Jussi Pyysalo hehkuttaa.

Katson päiviin tuleviin… Kun seuraa uutisia koulujen ja kristinuskon suhteista, herää kysymys, mitä kuuluu koulukeikkojen huomispäivään. Aukeaako ovia, vai suljetaanko ikkunoita? – Voi että, kun tietäis tuon. Ilmassa on, että nihkeämmäksi menee, Pyysalo tuumii. – Erilaisista uskonnonvapausajatuksista johtuen mennään mielestäni liian pitkälle. Jos luokassa on yksikin muuta uskoa tunnustava, saattaa usein koko koulu mennä lukkoon kristinuskon saralta. Kouluista yritetään sulkea Suomen historiaan kuuluva kristillisyys ja luterilaisuus. Silti valtava määrä ikäluokasta käy rippikoulun, Jussi jatkaa. Kristillisyydelle olisi tilausta. Kaikesta huolimatta The Roadin konsertit kouluissa ovat olleet varsinaisia elämyksiä niin pienille, isoille kuin opettajillekin. – On monia kouluja, joissa ei koskaan ole mikään gospelyhtye käynyt soittamassa ja silloin ennakkoluulot karisevat aika nopeasti ja keikan jälkeen ovat jopa opettajat tulleet kiittelemään, Pyysalo kertoo. – Kuka tietää, pian voi tulla se aika, ettei kouluihin enää pääse. Siksi me haluttaisiin tehdä tätä työtä nyt mahdollisimman paljon.

Huippuhetkiä… Kun yhtyeellä on virkavuosia yli neljännesvuosisata takana, voi olla vaikeaa nimetä yksittäistä huippuhetkeä, mutta kosketinsoittaja Jussi Pyysalolta kysyttäessä hetken mie-

tinnän jälkeen ylitse muiden nousee seuraava tapahtuma. – 15 vuotta sitten olimme Porimissio-nimisessä tapahtumassa soittamassa. Kiersimme kolme päivää kouluja, soitimme konsertteja ja kutsuimme porukkaa seuraavana lauantaina pidettävään nuorten tapahtumaan. Tapahtumassa puhui Kalevi Lehtinen ja porukkaa oli tullut tosi paljon. Oli hienoa soittaa keikka siellä. – Keikan jälkeen muutamia porilaisia nuoria tuli kertomaan, että he olivat olleet kaduilla etsimässä, että missä kaikki muut nuoret ovat. Lopulta olivat jäähallista löytäneet kaverinsa. Silloin tuntui, että näin Jumala tekee työtään, Jussi muistelee.

Ja oon valmis lähtemään… Mitä sanoisit nyt yhtyeelle, joka pohtii koulukeikkailun aloittamista? – Oman seurakunnan kautta kannattaa lähteä liikkeelle. Seurakunnilla on yleensä hyvät kontaktit lähialueen kouluihin ja jos seurakunta tarjoaa keikkaa koululle, niin harvoinpa on koulu ottamatta jättänyt, Jussi kertoo. – Itse teimme tätä vuodet 1990 – 2002 päätoimisena työnämme. Nyt on keikkailutahti hieman hidastunut, kun jokainen muusikko tekee ihan päivätyötä. No kannattaako lähteä? – Kannattaa. Ehdottomasti, Jussi myhäilee. Martti Pyykönen martti.pyykonen@nuotta.com Kuvat Timo Muola

Nuotta 8/2007

3

A SIANTUNTIJAN VA STA ANOTOLL A

Evankeliumin julistaminen on yksi seurakunnan perustehtävistä. Urbaani unelma -tapahtuman ideaattori Markus Nikkanen uskoo lähimmäisen rakkauden toteutumiseen ja evankeliumin kertomiseen pieninä, hyvinä tekoina arjessa.

–L

iian usein kyse on toiminnasta, jossa ahdistuneet ihmiset ahdistavat ahdistuneita ihmisiä ahdistavilla asioilla. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla. Sana evankeliointi saattaa pelottaa ihmisiä, sillä monille se tuo mieleen kadulla megafoniin huutavat ihmiset, jotka jakavat traktaatteja. Ihmisillä on ihan vääränlaiset käsitykset kristityistä ja Jumalasta. – Urbaanissa unelmassa tarkoituksena on luoda todellinen suhde ihmisten välille ja kertoa tekojen kautta evankeliumin ilosanomaa. Toisen ihmisen pyyteetön palveleminen on harvinaista nykyään, joten sillä on hyvä herätellä ihmisiä ajattelemaan iankaikkisuusasioita. Mitä evankeliumin kertominen sitten käytännössä tarkoittaa? – Usein ajatellaan, että ”sitten kun tai siellä kun” kerron evankeliumia. Evankelioimisen tulisi

4

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

kuulua arkielämäämme. Näemme uskosta osattoman liian monesti pelkästään evankelioinnin kohteena. Jeesus sen sijaan oli syntisten ystävä. Meidän tulisi ottaa Jeesuksesta mallia tässäkin asiassa. Evankelioimisen ei pitäisi olla Raamatulla päähän lyömistä, vaan rakkautta, palvelemista, huolenpitoa ja ystävällisyyttä, unohtamatta kuitenkaan itse sanomaa. Kuka voi evankelioida? – Kuka vaan. Koska se on seurakunnan päätehtävä, se kuuluu myös jokaiselle seurakuntalaiselle. Monesti meillä on lähes pakonomainen tarve käännyttää ihminen samalta istumalta. Uskon syntyminen on kuitenkin useimmiten pitkäaikainen prosessi, jossa saamme olla yhtenä lenkkinä pitkässä ketjussa. Olemme evankelistoja, vaikka emme välttämättä olekaan se viimeinen lenkki, joka saa korjata sadon. Evankeliointi on myös tiimityötä. Miksi pitää evankelioida? – En tykkää sanasta pitää tai täytyy, kun puhutaan evankelioinnista. Ei evankeliumin takia aina tarvitse lähteä minnekään. Riittää, kun elää ja on kristitty siellä missä on. Välitä Jumalan rakkaus naapureille ja kavereille oman elämäsi kautta. Evankeliumin kertominen on usein hyvin

pienestä kiinni – se voi tapahtua esimerkiksi tervehtimällä bussikuskia. Urbaanissa unelmassa viikon ajan ryhmä vihreisiin pukeutuneita nuoria tervehti bussin kuljettajaa aina bussiin noustessaan ja sieltä lähtiessään. Lopulta kuljettaja kysyi, että mikä ryhmä se on, joka noin kohteliaasti tervehtii ja tällöin ryhmän johtaja sai kertoa kuljettajalle Jeesuksesta. Voiko evankeliumilla ylittää rajoja? – Kyllä, evankeliumi ylittää kaikenlaisia rajoja! Jeesus pystyy ylittämään kulttuuriset, maantieteelliset ja poliittiset rajat. Hän ei odottanut, että ihmiset tulisivat hänen luokseen, vaan hän oli itse valmis menemään heidän luokseen kertoakseen Jumalan valtakunnasta. Raamatussa tästä on esimerkkinä kertomus naisesta Syykarin kaivolla (Joh. 4). Lähi-idässä mies ja nainen eivät jutelleet keskenään (kulttuurillinen este), juutalaiset halveksuivat samarialaisten sekakulttia (uskonnollinen este) ja juutalaiset ja samarialaiset halveksuivat toisiaan (poliittinen este).

Urbaani unelma on niin sanottua provosoivaa evankelioimista. Mitä sillä tarkoitetaan? – Urbaanin unelman tyylinen tapa evankelioida hyvien tekojen kautta on lähtöisin Englannista. Siellä kristityt huomasivat, että evankeliumi on kyllä esillä, mutta se ei kiinnosta ihmisiä. Seurakuntalaiset kertoivat ihmisille, että Jeesus on vastaus, mutta ongelma oli se, ettei kukaan esittänyt kysymyksiä. Tämän seurauksena kristityt alkoivat miettiä erilaisia tapoja tavoittaa ihmisiä ja provosoida heitä ajattelemaan iankaikkisuutta ja uskoon liittyviä asioita. Tarkoituksena on siis herätellä ihmisiä pohtimaan kysymyksiä ennen kuin esitetään vastauksia. Mitä evankeliumi merkitsee Markus Nikkaselle? – Elämää. Ilman evankeliumia ei ole toivoa. Se on maailman paras uutinen!

Leena Koski

Nuotta 8/2007

5

Kännykkäni soi. Vanha kaverini kertoo tukalasta elämäntilanteestaan, johon etsii ulospääsyä. Puhelun loppuvaiheessa ystävä esittää retorisen kysymyksen: miksi kaikilla uskovilla kavereilla on niin vaikeaa? Samana iltana luen sähköpostin, jossa eräs edelliskesän rippikoululainen purkaa pahaa oloaan ja uskonkriisiään. Uskoontulon jälkeen kaikki oli ollut kuin vaahtokarkkia. Jumalan sana oli maistunut mansikalta eikä rukoukseen ollut tarvinnut käskeä. Nyt kaikki oli toisin.

enties Jeesuksen opetuslapsetkin olivat kasvotusten samanlaisten ﬁilisten kanssa Galileanjärvellä. Juuri ennen lähtöään yölliselle purjehdukselleen opetuslapset olivat saaneet olla todistamassa erästä Jeesuksen tunnetuimmista ihmeteoista. Sitä voisi kutsua keittäjän päiväuneksi. Jeesus oli ottanut pikku skidin viisi leipää ja kaksi kalaa, siunannut ne ja saanut ne riittämään tuhansille. (Oletteko muuten kuulleet koiranleuan selityksen, miksi tämä ruokkimisihme ei niin kummallinen ollutkaan? Ei ihme että ruoka riitti, olihan pojalla sentään viisi leipää ja kaksi sikalaa.) Nyt kaikki tuo mahtava oli tipotiessään. Kello oli kolme aamuyöstä. Äijät olivat soutaneet kuudesta yhdeksään tuntiin ja päässeet ainoastaan noin kolmen kilometrin päähän lähtöpisteestään. Järvi myrskysi, tuuli mylvi ja aallot näyttivät Lakeuden Ristin kirkon tornin kokoisilta. Tekstistä löytyy kolme periaatetta, jotka jeesaavat silloin kun löydämme itsemme elämän hirmumyrskyistä. Ja jokainen löytää.

PERIAATE 1. Jeesus lähettää myrskyyn Elämän hirmumyrskyissä kysyy, mitä on tehnyt väärin tai mikä omassa uskonelämässä mättää. Ongelmien syytä ei välttämättä löydy ihmisestä itsestään. Vaikeudet eivät nou-

SELVITÄ MITEN

SYKSYN

(Mt.14:22-32)

data inhimillistä logiikkaa. Jeesus itse käski opetuslastensa lähteä liikkeelle järvelle, joka oli pian kuin hornankattila. Alkutekstissä jopa sanotaan kirjaimellisesti, että Jeesus pakotti tai vaati opetuslapsiansa i, p p a ip yl is o n su u ri si lä il astumaan veneeseen ja menee , m n K o sk a i ta iva id e e lke n u t lä p m mään edeltä toiselle rannalle. ku m n ä o ä a yk k jo a , pys m a la n Po ik Miksi Jeesus käytti näin vahvaa n ä id Je e su s, Ju e M . st u k se ss a e u e n n n Kenties opetuslapset, ilmausta? ke tu ky ä tä ss ku k a a n m e h a n jo s si ll ä Pietari ja Andreas ainakin joista e, m m a yl ip a p p im si uk ä ä n va javu olivat kokeneita kalastajia, katm a ll a sa a ym m ä rt ä m ss e ik e te lt u k a än selivat jo taivaalle ja näkivät te ll a a n ; h h ä n tä o n ko it ä ki n ko e e m in ku nousevan myrskyn merkit. He . tavo in in n n u t sy n ti e g i n st la eivät halunneet lähteä vesille a i e ke va in h d e n ro h m e se n tä a koiranilmalla. Mutta kun kerran tt jo , n e A st u k a a m e te a is tu im e n Jeesus itse käski, miehet nos, a tt u a rm o n va lt e p u a rm o a ja la e m tä tivat kenties haluttomastikin si im n is sa o in ku e av u n si ll ankkurit ja purjeet ja menilöyt ä is im m – 16 m e. vät. Minne? Myrskyn silmään! He p r. 4 : 14 ta rv it se m

Voi vain kuvitella, millaisia ajatuksia opetuslasten mielessä liikkui, kun ekat myrskytuulet riepottelivat purkkia. Jokaisella Jumalan lapsella tai hänen valtakuntansa työntekijällä on tai tulee olemaan samanlaisia kokemuksia. On rukoiltu. Sanaa on luettu. On tehty sen mukaan kuin on nähty oikeaksi. Mutta kaikki meneekin päin seinää. Niinä hetkinä usko joutuu erityiselle koetukselle. Missä on Jumala? Tietääkö hän sataprosenttisesti, mitä tekee?

Jos ajattelemme, että Jumalan johdatus ja siunaus merkitsevät ongelmatonta elämää ilman räntää, rakeita tai raketteja, olemme ennemmin tai myöhemmin uskon kriisissä. On kristittyjä, jotka opettavat, että ongelmat tai sairaudet ovat aina synnin tai sielunvihollisen aiheuttamia tai seurausta epäuskosta. Raamattu ei kuitenkaan näin

opeta. Vaikeudet voivat olla Jumalan parhaita ystäviä. Jeesus lähettää omiansa myrskyyn. Jeesus sallii omiensa kokea suuriakin inhimillisiä koettelemuksia. Mietitäänpä vaikka Paavalia (2. Kor. 12): ”Olen saanut raataa kovemmin kuin te, olen ollut enemmän vankeudessa, minua on ruoskittu ylen määrin, monesti olen ollut hengenvaarassa. Olen juutalaisilta viisi kertaa saanut ’yhtä vaille neljäkymmentä’ ruoskaniskua, kolmasti olen saanut raippoja, kerran minua on kivitetty, kolme kertaa olen joutunut haaksirikkoon, olen ajelehtinut merellä vuorokauden…” Uskallatko sinä luottaa Jumalaan ja hänen sanaansa silloinkin, kun hän vie sinut olosuhteisiin, joihin et itse tahtoisi mennä? Syytätkö sinä itseäsi, muita ihmisiä tai Jumalaa silloin, kun sinun tulisi kysyä: mitähän Jumala tahtoo tämän kaiken kautta puhua? Jumala lähettää myrskyyn.

PERIAATE 2. Jeesus on myrskyssä messissä Siellä opetuslapset ovat hengenvaarassa. Kaikki näyttää olevan mennyttä. Pojat, tästä ei selvitä! Mutta missä on Jeesus? ”Kun ihmiset olivat lähteneet, hän (Jeesus) nousi vuorelle rukoillakseen yksinäisyydessä.” Kun opetuslapset olivat pulassa, Jeesus oli rukoilemassa vuorella. Sinne hän taatusti näki, millaiset mittakaavat myrsky sai. Hän tiesi opetuslasten olevan pulassa. Opetuslasten hädänhuudot olivat Jeesuksen tiedossa. Kuitenkin hän aluksi vain rukoili. Odottavan aika on aina pitkä. Kun apu viipyy, on kiusaus luovuttaa. Kuitenkin odotuksen aikana, myrskyn mylviessä, Jumala tahtoo erityisellä tavalla saada huomiomme. Älä luovuta! Älä lakkaa toivomasta, älä milloinkaan jätä huutamasta apua, rukoilemasta. Jeesus ei ole välinpitämätön sinun elämäsi tilanteiden keskellä. Hepr. 7: 25: ”Hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.” Hän on aktiivisesti mukana. Hän on tälläkin hetkellä ruumiillisessa muodossaan Isän oikealla puolella ja rukoilee Jumalan tahdon toteutumista sinun elämässäsi. Yksi tapa, jota Jumala käyttää tahtonsa toteutumisen välikappaleena, ovat kärsimykset ja ongelmat. C. S. Lewisin sanoin: ”Jumala kuiskaa meille elämämme nautintojen keskellä, hän puhuu omalle tunnollemme, mutta Jumala huutaa meille kipujemme kautta. Ne ovat Jumalan megafoni, jolla hän tahtoo saada huomiomme.” Kärsimyksen kautta Jumala tahtoo saada sinut turvautumaan hä-

Rukous Jeesus, S in ki kivut ä synnyit ihmis ja e onneni k haasteet. Auta m ksi ja siksi tiedä t ukkuloil la ja mu inua uskomaan kaikkun on h rh sin e tuntuvat lppoa ja silloink een laaksoissa. uun in S y minulla livoimaisilta. K , kun elämän ta illoin ifuunit iitos, ett saa olla ä myrsk tähden. rauha k ys S a tos, että aan olla uskon k nssasi ristinkuo säkin a le utta Jum rukoilet juuri oik alan laps masi puolesta e i. n susi ja ott aan aikaan. Auta i. Sinä tulet lu Kiiokseni amaan u minua k u skon ask eleita luo ulemaan kutksesi. Aa men.

neen entistä kokonaisvaltaisemmin. Kun sinä lähestyt häntä, hän lähestyy sinua. Jeesus tulee lähelle. Näin kävi tässäkin tilanteessa. ”Neljännen yövartion aikana Jeesus tuli opetuslapsia kohti kävellen vettä pitkin.” Jeesus tuli kuin muina miehinä heidän luokseen kävellen vetten päällä. Siinä tilanteessa opetuslapsilla meni luu kurkkuun, eivätkä he heti tunnistaneet Jeesusta. Meistä voi tuntua oudolta, että he ovat niin tyhmiä. Come on, opetuslapset. Kuka muu se nyt sitten voi olla kuin Jeesus? Ei aaveita ole olemassa! Ei opetuslasten käyttäytyminen niin outoa ole. Itse asiassa jos meillä on edes hiukan itsetuntemusta tajuamme, että juuri vaikeuksien keskellä on vaikea nähdä Jumalaa. Takuulla aika moni meistä on elämän tukalina aikoina mielessään kironnut Jumalaa niin kuin näyttelijä elokuvassa Forrest Gump. Leﬀan päähenkilön ystävä heristää nyrkkiä Jumalalle kuvitellen hänet tyranniksi. Vaikeuksissa näkee vain oman tukalan tilanteensa eikä muuta. Silloin ei helposti huomaa, että juuri Jeesus kävelee aivan vierellä. Markuksen evankeliumissa, jossa tämä kertomus myös on rekisteröitynä, on mielenkiintoinen yksityiskohta. Markus kertoo, että ”Jeesus aikoi kulkea heidän ohitsensa”. Mitä ihmettä? Opetuslapset ovat kiipelissä ja Jeesus näyttää vain kulkevan ohi: ”Hei, mitenkä hurisee?” Kreikan sanaa, jota tässä käytetään ohikulkemisesta, käytetään VT:n kreikankielisessä käännöksessä sellaisissa kohdissa, joissa Jumala erityisellä tavalla kohtaa pienen ihmisen välittääkseen hänelle tärkeän sanoman. Mooses sai nähdä, miten Jumala kulki ohi, ja hän kohtasi Jumalan palavassa pensaassa. Profeetta Elia sai myös vuorella seistä Jumalan läsnäolossa, kun Herra kulki ohi. Elia kohtasi Jumalan hiljaisessa tuulen henkäyksessä – pienen hiljaisuuden äänessä. Kun siis opetuslapset olivat keskellä myrskyä, Jeesus ei ollut vä-

linpitämätön. Hän vain tahtoi osoittaa heille läsnäolonsa ja voimansa erityisellä tavalla. Raamatuntutkija Dave Bruner sanoo, että Raamatussa Jumala käyttää säännöllisesti inhimillisesti mahdottomia olosuhteita kohdatakseen ihmisen. Niin nytkin. Pelokkaille opetuslapsille tuli sana: ”Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen, älkää pelätkö.” Vaikeuksien keskellä katso Jeesukseen. Hän on mukana myrskyssä, ihan varmasti. Inhimillisesti mahdottomat tilanteet ovat erityisiä Jumalan kohtaamisen paikkoja.

PERIAATE 3. Myrsky on kutsu nousta veneestä Jeesuksen 12 opetuslasta kohtasivat Jeesuksen myrskyävällä järvellä. Teksti ei kerro, miten kaikki 12 tilanteeseen reagoivat. Huomio kiinnittyy ainoastaan Pietariin. Hänelle tilanne oli mahdollisuus tehdä jotain tavatonta: kävellä veden päällä. Epäonnistumisen mahdollisuudesta huolimatta hän halusi yrittää. Astua uuteen. Ottaa uskon askel, kun Jeesus kutsui. Tehdä jotain, joka ylittää omat inhimilliset mahdollisuudet ja kyvyt. Millaisen uskon askeleen Jumala tahtoo, että sinä tänä syksynä ottaisit? Tekstistä löytyy syvällistä symboliikkaa. Myrskyt ovat usein juuri niitä tukalia tilanteita, joissa Jumala usein haastaa meitä ulos mukavuusvyöhykkeiltämme luottamaan Jeesukseen uudella tavalla. Vene voi kuvata turvallisuutta, arkipäiväisyyttä ja tuttuutta. Jumalan kutsu

MEG AR A A MIS kävellä veden päällä kuvastaa taas Jeesuksen seuraamista uudella tavalla, sen sanan varassa, kun hän sanoo: ”Tule.” Kun suuri Jumala kulkee pienen ihmisen ohi, voi tapahtua mitä vain. Epäuskoiseen sydämeen syttyy uskon liekki. Syntiensä kanssa kamppaileva saa uskoa ne anteeksi ja evankeliumin sanan kautta armon luopua väärästä. Vaikeiden olosuhteiden kanssa kamppaileva saa luottamuksen Jumalan läsnäoloon silloinkin, kun on sysimustaa. Kun Jumala kulkee ohi, voi saada rohkeuden ottaa vastaan uuden tehtävän, kuten kävi Moosekselle ja Elialle. Pietari otti askeleen. Vesi kantoi. Vasta kun hänen katseensa horjui pois Jeesuksesta ympäröiviin olosuhteisiin, hän alkoi vajota. Hienoa, että teksti kertoo myös tämän inhimillisen puolen. Ei ole helppoa ottaa uskon askeleita. Pelot, järki ja kokemukset panevat hanttiin. On helpompi jäädä paikalleen ja samalla antaa elämän valua kuin hiekan sormien välistä. Aaltoihin vajoavanakin Pietari on sankari. Hän ei ollut luuseri, vaan uskon esikuva, joka hapuili kohti Jumalan todellisuutta. Halusi seurata Jeesuksen tahtoa. Vajoavana Jeesus nosti hänet ylös. Sinä, joka et häntä tunne, saat sanassa ”tule” kuulla lupauksen siitä, että Jeesus on tullut maailmaan juuri sinua etsimään. Hän on kuollut juuri sinun puolestasi, että pääsisit taivaaseen. Sinulle, joka kamppailet syntiesi tai ongelmiesi kanssa, kuuluu myös sana ”tule”. Hän on sitoutunut elämäämme myrskyävälläkin merellä. Uskomaan, että hän johdattaa eteenpäin. Uskomaan, että hänen kanssaan saa jatkossakin onnistua ja epäonnistua. Jeesus sanoo sinulle: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, ja minä annan teille levon.” Tule! Nouse veneestä! Jussi Miettinen Kuva(t) SXC Kuvankäsittely Tea Ikonen

Kysy myk si ä

• Mikä on sinulle luontainen tapa toimia silloin , kun elä mä tun tuu ylivoim ais en ras kaa lta ? • Miten tieto siitä, että Jeesus on kanssasi ”my rskyss ä”, voi mu utt aa per spe ktii viä si elä mä än? • Mistä tai keneltä voisit saada tukea elämän • Kuinka voisit tukea lähimmäisiäsi silloin kunsysimustissa hetkissä? hei llä on vai kea a?

Nuotta 8/2007

7

MISSION POSSIBLE

Sudan on yksi maailman nykyajan kriisipesäkkeistä. Sota on repinyt maata pitkään, ja vähän aikaa sitten solmitusta rauhansopimuksesta huolimatta sodan jäljet näkyvät yhä. Sudanin poliittiset olot heijastuvat maan kristillisiin kirkkoihin voimakkaasti aivan kuten ne vaikuttavat kirkkoihin muissakin maissa. Nuotta haastatteli Sudanin luterilaisen kirkon piispaa, Andrew Mbugo Elisaa.

udanin tasavalta eli Sudan on yhdeksän maan ympäröimä valtio Kaakkois-Afrikassa. Maan autoritatiivisen hallintojärjestelmän langat ovat käytännössä yksinomaan islaminuskoisen presidentti Omar Hasan Ahmad al-Bashirin käsissä. Sudanin jyrkkä islamilainen linja on aiheuttanut runsaasti ulkopoliittisia ongelmia maalle. Tämän lisäksi Etelä-Sudanissa on käyty sisällissotaa maan itsenäistymisestä lähtien maan virallisen hallinnon se-

8

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

kä Etelä-Sudanin itsenäisyyttä ajavien kapinallisten välillä. Sudanin sisällissotaan liittyy myös surullisenkuuluisa Darfurin konﬂikti ja sitä seuranneet joukkomurhat. Sudanin luterilainen kirkko ei myöskään ole säästynyt ongelmilta maan poliittisesti epävakaissa oloissa. – Kun maassa ei ole poliittista tasapainoa, voivat ihmiset huonosti. Sudanin poliittinen tilanne on vaikuttanut kaikkiin kirkkoihin ja erityisesti luterilaiseen kirkkoon. Vapau-

SUDA KRISTITYI

YILLE

teen, demokratiaan sekä esimerkiksi tarjottujen palvelujen vähyyteen liittyvät ongelmat vaikuttavat suoraan seurakuntien jäsenten elämään ja sitä kautta seurakuntiin. Nyt kun rauha on vihdoin tullut, vetoamme hallitukseen, jotta se kuuntelisi ihmisiä sekä alkaisi tarjota tiettyjä peruspalveuja heille, kertoo Sudanin luterilaisen kirkon piispa Andrew Mbugo Elisa.

Luterilaisen kirkon uudet haasteet Vaikka avoin sota on ohi, kohtaa luterilainen kirkko Sudanissa suuria haasteita sekä ongelmia. Sodan jälkeen ihmiset, jotka pakenivat kodeistaan ottamatta mitään mukaansa, palaavat nyt takaisin tuomatta mitään mukanaan. – Meidän täytyy auttaa ihmisiä asettumaan takaisin, tarjota heille vettä, ruokaa ja juomaa sekä järjestää koulutusta. Koulutuksen järjestäminen on erityisen tärkeää sikälikin, että vain tarjoamalla koulutusta itse voimme saada tulevaisuudessakin kristittyjä johtajia. Meidän täytyy perustaa uusia kouluja ja kouluttaa lapsemme. Tarvitsemme myös lisää koulutettuja pastoreita kirkkoomme, sanoo Mbugo.

te kristityille aikaisemmin. Mbugo arvioi, ettei niiden vaikutus kuitenkaan ole enää niin vahva. – Suurin osa näistä uskonnoista on omaksunut kristinuskon sekä kristillisen kulttuurin ja todella harvat heimojohtajat kokevat itsensä enää perinteisen uskonnon johtajiksi.

Lähetystyö Sudanin epävakaa tilanne on vaikuttanut myös lähetystyöhön maassa. Kirkot ulkomailla ovat pelänneet lähettää lähettejään maahan sodan vuoksi, eikä Sudanin luterilaisella kirkolla ole yhtään ulkomaista lähettiä tällä hetkellä. – Olemme tehneet itse itsestämme lähettejä omassa maassamme, pohtii Mbugo. – Tarvetta ulkomaisille läheteille kyllä on. Lähetystyö on uskovien veljeskunta ilman rajoja. Me tarvitsemme ihmisiä monista eri maista jakaaksemme Jumalan sanaa yh-

dessä. Lähetystyö ei ole vain sitä, mitä siitä tänä päivänä ajatellaan: taloudellista tukea työhön. Lähetystyö on sitä mitä Paavali teki. Hän meni korinttilaisten luokse, näki millainen heidän kulttuurinsa oli, neuvoi ja opetti heitä. Siksi me Sudanissa koemme, että lähetystyö tarkoittaa kanssamme pysymistä, kulttuuriimme tutustumista, Raamatun opettamista sekä neuvomista siinä, miten voimme rakentaa kirkkoamme. Suomen kristityille Mbugo haluaa sanoa, että meidän tulisi aina ongelmista huolimatta pitäytyä Raamatun totuudessa, sillä se pysyy samana eilen, tänään ja huomenna. Sudanin kristityistä voisi suomalaisillakin olla oppimista. Meidän haasteemme ovat kuitenkin melko erilaisia. Tuomas Auvinen Kuvat Hannu Keski-Heiska

Kristinusko ja islam Islamin asema Sudanin valtauskontona sekä valtionjohdon tunnustamana uskontona vaikuttaa luterilaisen kirkon toimintaan voimakkaasti. Hallinto yrittää kaikin keinoin tehdä asiat vaikeiksi kristillisille kirkoille maassa. Kristittyjen vainot ovat Sudanissa arkipäivää. – Pohjoisessa osassa maata ongelmat islamin kanssa korostuvat. Ehtoollisviinin käyttö on esimerkiksi kiellettyä, sillä islamin sharia-laki kieltää alkoholin käytön. Pohjoisessa osassa maata on myös kirkkojen rakentaminen kiellettyä, joten rakennamme majoja ja vuokraamme koteja rukoushetkiä varten. Eteläisessä Sudanissa kristityillä on kuitenkin helpompaa, toteaa Mbugo. Myös perinteiset afrikkalaiset uskonnot ovat olleet haas-

Nuotta 8/2007

9

Ekaa kertaa

seurakunnassa

Erään tutkimuksen mukaan ensikertalainen päättää ensimmäisten minuuttien aikana, tuleeko hän uudestaan seurakunnan tilaisuuteen vai ei. Eli siis ennen kuin liturgi tai saarnaaja on ehtinyt sanoa mitään! Voisimmeko helpottaa ensikertalaisten jännitystä ja epävarmuutta jotenkin? Osaammeko sanattomasti toivottaa tulijan tervetulleeksi?

ännittää. Otan kaverin mukaan tueksi ja lähden ekaa kertaa käymään ihan vieraassa seurakunnassa. Olen kyllä tarkistanut, että nuorten kahvila on Helsingin Tuomiokirkon kappelissa, mutta paikalle saavuttuamme sitä ei olekaan ihan niin helppoa löytää. Kierrämme isoa kirkkokorttelia, kunnes näemme nuoria avoimen oven edessä. Tuossa se varmasti on. Esittäydymme muita hieman vanhemman näköiselle henkilölle, jonka kuvittelemme olevan työntekijä. Hän kertoo olevansa vastaava nuorisotyöntekijä Lepa ja toivottaa meidät lämpimästi tervetulleiksi. Olemme myöhässä kahvituokiosta ja hengailusta, Kappeli-

café on ollut auki jo neljästä. Se ei näytä olevan mikään ongelma, sillä sisällä on rento meininki ja ulkoovi koko ajan auki. Kuka vain saa tulla ja mennä niin kuin tahtoo. Meille näytetään paikkoja ja esitellään muita nuoria sekä suntio ja pastori. Menemme vähän ujoina yläkerran valoisaan kappeliin odottelemaan messun alkua. Nuoria tulee sisään paljon. Toiset istuvat isossa ryhmässä ja toiset taka-alalla pienemmissä ryhmissä. Ainakin ihan iloiselta tämä porukka vaikuttaa. Messun aikana olo on hyvä. Pappi on rento ja puhuu suoraan minulle. Hän haluaa minunkin ymmärtävän sanottavansa. Hän se-

littää kaikki messun tapahtumat selkeästi: miksi pyydämme syntejämme anteeksi tai menemme ehtoolliselle. Mitään ei tarvitse tehdä ymmärtämättä. Saarnakin on selkeä ja evankeliumi tuodaan esille niin, että minäkin ymmärrän! Messun jälkeen ihmettelemme vielä lämmintä tunnelmaa. Nuoret menevät kilpaa halaamaan työntekijöitä ja juttelemaan heidän kanssaan. Hyvältä näyttää. Meiltäkin tullaan kysymään, miten viihdyimme. Lähdemme pois ja mietimme, pitäisiköhän joskus tulla tänne uudestaan. Jännää se oli, mutta kannatti. Halusimme saada muiltakin mielipiteitä, joten haastattelin paria aktiivista seurakuntalaista.

Onkohan tämä oikea paikka?

Mikä on nimesi ja kuinka vanha olet? – Ukko Heinonen. Olen 16-vuotias. Milloin olit ensimmäistä kertaa täällä nuortentoiminnassa mukana ja millaista oli? – Äitini on pappi tässä seurakunnassa, joten koko seurakunta on tuttu jo pienestä pitäen, mutta aloin aktiivisesti käydä täällä nuortenmessuissa riparin jälkeen. Olin viime kesänä riparilla, ja melkein kaikki riparilaiset sitten tuli tänne näkemään kavereita. Oli tosi helppo tulla, kun oli paljon tuttuja naamoja, ja mulle myös tää paikka oli tuttu. Onko mielestäsi teidän seurakuntaan helppo tulla uutena? Miksi? – On tänne aika helppo tulla, koska täällä on rento meininki ja rentoa porukkaa. Useimmat tulevat mukaan toimintaan riparin jälkeen. – Seurakunnan työntekijällä on aina sanottavansa asiaan kuin asiaan. Ehkäpä siis myös meille, jotka mietimme, miten meistä jokainen voisi ottaa uuden tulokkaan huomioon? Mika Lehto, eli Lepa, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja antaa vinkkejä. Kuinka ottaa uusi seurakunnasta kiinnostunut vastaan? – On tärkeää tervehtiä uutta tulijaa ihan aluksi, esittäytyä ja kuunnella, millä asioilla hän liikkuu. Sitten on hyvä antaa tulijalle omaa tilaa tunnustella meininkiä. Tilaisuuden lopuksi on hyvä taas käydä kyselemässä, mitä tulijalle on jäänyt käteen, ja

antaa inoformaatiota seuraavasta tilaisuudesta tai kohtaamisen mahdollisuudesta. Näin tulija saa viestin, että hänestä ollaan kiinnostuneita. On siis tärkeää kohdata uusi tulija, mutta antaa hänelle oma tila. Opettaako Raamattu meille asiasta? – Jeesus antaa itse oivan esimerkin ihmisten kohtaamisesta. Hän oli kiinnostunut yksilöistä. Jeesusta seurasi satoja ihmisiä, ja kuitenkin hän saattoi pysähtyä ja kutsua jotakin yksittäistä henkilöä mukaansa tai puhutella ihan nimeltä. Jos meitä kiinnostaa vain oma ohjelmamme ja opetuksemme, emmekä käytä yhtä paljon aikaa ihmisten kohtaamiseen, emme täytä rakkauden lakia ja juttu jää kylmäksi. → Ukko on nuortenmessussa kuin kotonaan.

Case Jyväskylä: Nuorten aikuisten lämmin ilta Kuuma kesäpäivä lähenee loppuaan, mutta lämpötila ei näytä jäähtymisen merkkejä. Hiki virtaa, kun poljen Jyväskylän keskustaa ylämäkeen harjun kupeeseen. Olen valinnut ratsiapaikaksi nuorten aikuisten illan Jyväskylässä. En ole aiemmin tässä kyseisessä tapahtumassa vieraillut.

Pisteet kotiin! Valokuvaajani odottaa aulassa kameralaukun kanssa, mutta ennen kuin pääsen hänen luokseen, minua tervehtii reipas nuori mies ovensuussa ja ojentaa tikkarin syyskauden alkajaisten kunniaksi. Pisteet kotiin! Illan aloittaa housebändi reippaalla soitolla, ja minä tutkailen, näkyykö yleisön joukossa tuttuja kasvoja. Saan vastaukseksi muutaman iloisen kädenheilautuksen ja hymyn.

Ilmeikäs mies Lepa.

erääseen pöytään ja rupean jutustelemaan. Läppä luistaa, ja alan tuntea itseni kotoisaksi ja tervetulleeksi. Myös muut puolitutut tulevat kyselemään kuulumisia, ja aika lentää kuin yliäänikoneella kyyditettynä. Harmikseni joudun lähtemään kesken hengauksen yötöihin… Illasta jäi hyvä ﬁilis, ja ehdottomasti voisin tulla uudestaankin. Plussaa ohjelman järjestäjille monipuolisuudesta. Haastattelin kahta uutta tuttavuuttani ja kyselin heidän mielipidettään siitä, miten uudet tulokkaat otetaan vastaan. – Muistan ekasta kerrasta tässä seurakunnassa sen verran, että mulla oli joitain tuttuja täällä ennestään, eli tänne oli sikäli helppo tulla. Se hyvä puoli siinä porukan paljoudessa oli, että sai olla halutessaan huomaamaton ja pikkuhiljaa tutustua muihin, Teemu Manninen, 24, sanoo. – Mä olen miettinyt, että ekakertalaisia vois huomioida siten, että tunnelma olis rento ja avoin. Ja tietysti vois tietoisesti keskustella koko porukalla niistä keinoista, miten saatais kynnystä matalammaks. Pahimmat peikot vanhoilla kävijöillä on varmasti ennakkoluulot ja pelko, että

Se hyvä puoli siinä porukan paljoudessa oli, että sai olla halutessaan huomaamaton ja pikkuhiljaa tutustua muihin. Teemu Manninen

Asteikolla 1–5, miten helppo teidän toimintaan on tulla mukaan ja miksi? – Kaupunkilaisessa seurakunnassa on totuttu siihen, että tulijoita ja menijöitä riittää, eikä kaikkia välttämättä näy kahta kertaa pidempää. Kaikki ovat kuitenkin tervetulleita, mutta ketään ei häiritä, jos itse ei sitä halua. Jos taas haluaa, niin sehän on kivaa se. Asteikolla 1 – 5 antaisin meille numeron 4,2. Jumala on ohjannut tämän ryhmän kasvun aika laajakatseiseksi. Jokainen saa kuulua omaan kuppikuntaansa ja olla ryhmän jäsen siinä missä tuntuu hyvältä. Siru Kivistö

Ohjelma koostuu lauluista, Amazing Grace -ralliaktion tulosten esittelystä, sketsinpoikasesta ja parista lyhyestä puheenvuorosta. Varsinaista raamattuopetusta tai saarnaa ei kuulla. Koen itseni hieman yksinäiseksi, mutta tilanteen pelastaa varsinaisen ohjelman jälkeinen vapaa hengaus- ja kahvihetki. Pöytään on katettu piirakkaa, keksejä, mehua ja kakkua – niin ja tietysti kahvia. Lyöttäydyn kuvaajan johdolla

olis jotenkin sopimatonta ottaa alusta asti kontaktia uusiin kävijöihin, tuumaa Teemu. Teemun mukaan tulisi myös ot-

taa huomioon, että uusia ihmisiä tulee koko vuoden ajan. Ei vain syksyllä koulujen alkaessa. Välillä olisi paikallaan järjestää tutustumisiltoja. Erityistä plussaa nuorten aikuisten ilta saa Teemulta kahvittelusta ja sen tarjoamasta mahdollisuudesta tutustua ”epävirallisesti” kävijöihin. Miinusta puolestaan saa se, että ihmiset helposti ryhmittyvät omiksi porukoikseen, mikä vaikeuttaa kontaktin ottamista.

Papukaijamerkit Yleisarvosanaksi korkeasta kynnyksestä ilta saa 3,5 asteikolla yhdestä Jussi Oranen

viiteen, jossa viisi tarkoittaa matalinta ja yksi korkeinta kynnystä. Jussi Oranen, 16, on alun perin kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja muistelee, että aluksi oli todella jännittävää, kun kaikki oli tehty isosti ja hienosti verrattuna hänen pienen kotiseurakuntansa pienimittaisiin nuorteniltoihin. – Ensivaikutelma oli hyvä, ja pääsin yllättävän hyvin mukaan jengiin. Mun taktiikka oli se, että pyörin muiden mukana, ja sillai muut tuli pikkuhiljaa tutuks. Musta helpointa olis tulla tänne tutussa kaveriporukassa. Sillä tavalla ei joutuis missään vaiheessa olemaan yksin. Arvosanaksi tämä paikka saa nelosen, Jussi sanoo. Kiitosta ilta saa vapaasta hengauksesta kahvin ääressä. Mitään mainitsemisen arvoista negatiivista palautetta Jussi ei saa mieleensä. Ai niin! Alussa lainattu tutkimus oli tietenkin otettu Rick Warrenin kirjoittamasta Purpous Given Church -kirjasta.

Touko Hjelt Kuvat Siru Kivistö ja Marika Salonen

Pekka Rahkonen Satu Petri Pelkonen

Kuva 1. Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen. Snl. 23: 4 Kuva 2. Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua. Saarn. 5: 12 Kuva 3. Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele. Luuk. 12: 33

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

Uutteruus ja harkinta tuo menestyksen, turha kiire vie köyhyyteen. Joka kokoaa omaisuutta valheen keinoin, se tuulta tavoittaa ja tuhonsa löytää. Sananlaskut 21: 5– 6

Kuningas vastaa heille: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Matt. 25: 40

L a i n a u k s i a

l e h d i s t ä

”Haistan

vanhan liiton vastaiskun. Niin kauan kuin muistan, seniorikansalaiset ovat olleet huolissaan nuorison sivistyksestä. Sitä on joko liian vähän tai se on vääränlaista. Setiä ja tätejä loukkaa, kun nuori on kiinnostuneempi MSN messengeristä kuin maailmankirjallisuuden klassikoista.”

Päätoimittaja Jukka Ruukki

pääkirjoituksessaan Tiede, 6/2007

”Koska

feministeiksi julistautuneet ajavat tasa-arvoa kovin valikoidusti, en oikein voi ilmoittautua feministiksi.”

Kirjailija Arno Kotro kolumnissaan Metro, Maanantai 2. heinäkuuta 2007

”Tällä

tiellä luterilaisesta kirkosta tulee – ja on jo ehkä osittain tullut – pikemminkin maallinen kuin hengellinen yhteisö – esimerkkinä mainittakoon Punainen risti ja Lions Club.” Miika Paananen mielipidekirjoituksessaan Kirkko&Kaupunki, 25.7.2007

”Nyt

meille pystytään myymään avaruusaluksen näköisiä sitruspuristimia, jotka irrottavat tehokkaammin nahkaa kämmenpohjasta kuin mehua appelsiinista. Miksiköhän? Olisiko niin, että design-tuotteen todellinen tarkoitus ei ole puristaa mehua hedelmästä vaan kateellisia huokauksia omistajansa tuttavista?

Toimittaja Kimmo Kiimalainen Metro, 4.6.2007

n e n n a m l o K oi t l va n i d h ma

Media on väistämätön osa arkipäiväämme. Usein emme edes tiedosta sen olemassaoloa, mutta silti se kulkee mukanamme arjessa. Vaikka emme lukisi sanomalehteä, katsoisi televisiota tai kuuntelisi radiota, emme ole silti median ulottumattomissa. Uusmedia kurottaa lonkeronsa todellisuuteemme.

uusi

N I M E UL

ykyään mahdollisuus käyttää tietoko– Valtava määrä ihmisiä lukee erilaisia kesnetta tarkoittaa myös mahdollisuutkusteluryhmiä. Monilla on paljon kysymyksiä, ta käyttää internetiä, tuota suurta, mutta paljon on vastaajiakin. Jos kokee, että itmaailmanlaajuista yhteisöä. Internetin mukasellä saattaisi olla jotakin sanottavaa johonkin, na on syntynyt uusi median muoto, uusmedia, niin rohkeasti vain näppistä naputtelemaan, joka perustuu digitaalisuuteen ja reaaliaikaihän neuvoo. suuteen. Se muutti tiedon atomeista biteiksi Minkälaisia kokemuksia Antti Velinillä sitten ja mahdollistaa käyttäjän sukeltamisen tietoon keskustelupalstoilta? verkkoon. – Ollaan juteltu ihan arkipäiväisistä asioista, Nykyään lähes jokaisella nuorella on oma esimerkiksi maailmanpolitiikasta ja uskontojen meseosoite, skypenimi tai oma proﬁili jossakin vuoropuhelusta. Toisaalta joskus on tullut kesnetin käyttäjäsivustossa, kusteltua ihan kahden esimerkiksi IRC-Galleriaskesken jonkun uskonTärkeä vinkki netissä liikkuvalle on, sa eli Galtsussa, jonne tiellään aivan väsyneen että kaikki informaatio pitää muistaa hän aina silloin tällöin kanssa. Jossain vaiheespureskella ennen kuin nielee. käy lisäilemässä muutasa ehkä joku kysyy sinulman valokuvan ja komta, mihin uskot, ja sitten mentoimassa toisen kuvia. Internet tarjoaa tiesaattaa avautua ovi evankelioinnille. toa lähes kaikesta, mitä ihminen voi vaan kuviIRC-Galleria, modernia sosiaalisuutta tella. Se tarjoaa lisäksi myös valtavan määrän erilaisia keskusteluryhmiä, chatteja ja virtuaaEnnen kavereille läheteltiin käsinkirjoitettuja liyhteisöjä. Antti Velin oivalsi, miten kristitty voi kirjeitä tai joskus, jos oli kiireellistä asiaa, soihyödyntää näitä uusia mahdollisuuksia. Pari tettiin lankapuhelimella puhelu tai lähetettiin vuotta sitten hän keskusteli ensimmäisen kerfaksi. Nyt tilalle ovat tulleet sähköpostit, teksran jossakin keskusteluryhmässä uskonasioista. tiviestit, mese ja erilaiset keskustelupalstat,

joiden välityksellä tavataan kavereita koulun jälkeen. IRC-Galleria on saavuttanut seitsemän olemassaolovuotensa aikana lähes 450 000 käyttäjää ja 6,5 miljoonaa valokuvaa. Suosiollaan

IRC-Galleria on tärkeä osa nykypäivän nuorten sosiaalista verkostoa. se on kasvanut Suomen suurimmaksi internetyhteisöksi. – IRC-Galleria on tärkeä osa nykypäivän nuorten sosiaalista verkostoa, toteavat sivuston ylläpitäjät sivuillaan. Galleria on paikka, jossa useat seuraavat toisten elämää ja toiset taas elävät omaa elämäänsä. Mutta kuten kolikolla, myös virtuaalimaailmalla on kaksi puolta. Netissä ei ole välttämättä helppoa oppia tuntemaan ihmisiä aivan omina itsenään. Toisaalta anonyymisti voi olla helppo kertoa huolista ja murheistaan, uskoo Velin. Minkälaiset mahdollisuudet se sitten luo evankeliumille?

en t nkielis suome skonkirjat.ne s ö y m .u t u ä t t a yd ://raam tistä lö sta • Ne tuhaun http olttavi isilp i t n s a ä e v m i t a u pä ra still koitet tti- ja teluun erkiksi kri dikaali. s u N tar k E s e T s e m R a a VA kaan k tua esi www.r LUA tavat k U NTE • Mu voit osallis ristitty.net, uljetet syrjäytetty. k N KU a I n K a .k a I t I muk ) on aivanneet MUS aiheis aleilla www manit r ialliset a histor timet (Walk paikkansa -soittimet. lä port www.fleim.fi meesi t jo 3 i a t puheli .jolon.org t e cd-soi inoilla ovat yttävät MP ladata viiha t n a d a l d ible la Markk olisesti viih , joista voit kokeil ta http://gob a p jo u jä s p e t moni vassa linkk ä sisältöä: • Voi tun osoittee t a a ntele. u u Seura eesi kristillis k Raam taa-ja a) la m i / t a t s y s i d uome hjelm l sa.fi/s ia radio-o o.htm w.san s i w e w r h / i a kist http:/ (Lähetysa radio/ i/ radio.f e orten ehom html u m n o ä i .c /www teen pitäm athttp:/ Rin (Raam R .html ( iku ia) x e d ) sta t/in ohjelm .avaimia.ne oja eri aihei w t n w e w u / l ja http:/ uksia tuopet

N E N I M Niin kuin Skypessä, myös muilla internetin keskustelupalstoilla voi siis tavata monia erilaisia ihmisiä. Antti Velin on saanut kohdata ihmisiä jokaisesta maanosasta ja muistuttaa, että eri kulttuurista tulevien ihmisten joukossa kannattaa olla joustava, eikä pienestä kannata pahoittaa mieltänsä. – Jonkun kulttuurin keskustelutyyli saattaa kuulostaa suomalaisesta huutamiselta ja tappelemiselta. Toisaalta, jos henkilö on enemmän Skype, kansainvälisen ilmapiirin äärellä ollut tekemisissä vieraiden kulttuurien kanssa netin välityksellä, kulttuuriset rajat tuntuvat Skype on ohjelma, jonka kautta voi soittaa ilhälventyvän, hän kertoo kokemuksestaan. maisia puheluja internetin kautta. Käyttäjä luo Tosin kaikilla keskusitselleen käyttäjätuntelupalstoilla kannattaa nuksen ja lisää kaverin Netissä vallitsee tietynlainen olla mukana pienellä yhteystietoihin, minkä maailmankansalaisten kulttuuri, varauksella. jälkeen yhteys on kun– Tärkeä vinkki nenossa. hyvät tavat ja joustavuus. tissä liikkuvalle on, että Ohjelman kautta voi kaikki informaatio pitää myös osallistua erilaimuistaa pureskella ennen kuin nielee, Velin sille live-keskustelukanaville, joita löytyy Skyohjastaa internet-sosiaalisia nuoria. pecastista. Siellä voi olla pelkkänä korvana ja Yhtä paljon kuin on opettajia, tuntuu olevan kuunnella, mitä toiset puhuvat, mutta myös mielipiteitäkin. kommentoida tai perustaa ihan oman keskustelun. – Jos käyttäjä voi tehdä proﬁilin itsestään, voi sinne kirjoittaa vaikkapa jotakin itsestään ja uskostaan. Jonkun itselle rakkaan raamatunjakeenkin sinne voi laittaa, kertoo Velin. Lisäksi itsensä voi liittää jäseneksi erilaisiin muun muassa kristillisiin yhteisöihin. Joukossa voi olla helpompi tuoda esiin oma väri ja toisaalta siellä voi tutustua uusiin ihmisiin – myös kristittyihin.

Paperilta biteiksi Kaksi vuotta sitten perustettiin Fleim-nuortenlehti. Tähän asti se on perustunut verkkoyhteisölle sekä viidesti vuodessa ilmestyvälle lehdelle, mutta nyt kuuden paperinumeron jälkeen lehti kustannussyistä lopetettiin. Fleim kokeilee siipiään pelkästään netissä toimivana verkkopalveluna. – Verkossa mahdollisuudet ovat laajemmat ja siksi puhummekin verkkoyhteisöstä. Fleim.ﬁ yhdistää seurakunnan toiminnassa mukana olevia ja muita nuoria eri puolilta Suomea yhden katon alle, toteaa päätoimittaja Antti Siukonen. Kokonaan verkkolehdeksi siirtymisen myötä Fleim pyrkii tiheämpään julkaisutahtiin ja ottamaan nettiyhteisön mukaan lehden tekoon. – Uskomme tuovamme nuorisomediakentälle pirteän vaihtoehdon. Jutuissamme kristillisyys näkyy taustalla vaikuttavana arvopohjana, ei siten, että kaikkiin juttuihin täytyisi tunkea kristillisyyttä ikään kuin päälle liimaten. Siukonen on kuitenkin huomannut, että kristilliseltä arvopohjalta ponnistaminen ei ole aivan yksinkertaista. Fleim ei käynyt kaupaksi lehtipistehyllyissä, jonne Fleimin kesänumero tuli myyntiin. Tilanne on tuttu myös Nuotalle, joka tuntee levikkityön haasteet. Nuotta proﬁloituu selkeänä kristillisenä nuortenlehtenä, jonka kohderyhmänä on nuori seurakunta. Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa, ja vuodessa nuori seurakunta saa 544 sivua asiaa uskosta ja elämästä. Nuotan levikki on ollut viimesyksyisen uudistuksen jälkeen pienoisessa nousussa. Leena Koski Kuvat SXC / Peter Wilstermann ja Del Clarkson

LEMPPARI

”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi.” Jaak. : 7

Anna-Kaisa Halmet, Helsinki: – Pidän tästä kohdasta, koska siitä käy ilmi, miten Jumalan ajatukset ja lahjat meidän elämälle ovat aina vain hyviä. On lohduttavaa tietää, että vaikka elämässä pettyisi kaikkeen muuhun, niin Jumala on aina uskollinen. Kaikkien koettelemustenkin keskellä Jumala haluaa johdattaa meitä ja turvata meidän vaelluksemme. On hienoa ajatella, että Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Riina Halme

Jenni Sanssi

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

SEURISK AVERI

Jani Heino

Koonnut/kuva Tuomas Auvinen

Mun kuva

NIMENI: Jani Heino IKÄNI: 9 KOTISEURAKUNTANI:

Lohjan seurakunta LUONTEENI:

Iloinen ja positiivinen HARRASTUKSENI: Seurakunnan toiminta, jousiammunta MUSIIKKIMAKUNI:

Metallimusiikki laidasta laitaan MINUSTA TULEE ISONA:

Seurakunnan nuorisotyöntekijä ELÄMÄSSÄ TÄRKEINTÄ:

Seurakuntayhteys sekä se, että olemme kaikki yhdessä Jumalan lapsia PARASTA TÄSSÄ PÄIVÄSSÄ:

Aurinko paistaa

i meininki

ontaan UN NA SS A: Sp HJ AN SE UR AK M IN UL LE ? EE PA RA STA LO TS KI ER M kia UN TAYH TE YS M ITÄ SE UR AK ittää armeijan ta

. sen väheneminen nn jä n . Hiuka Kaikki kaikessa O: Oman isosen säikyttely AN ? UI ST M RI PA RI S N TO IM IN TA PA RA -asenteella, SE UR AK UN NA N AA UK ”katsotaan nyt” M N lin LI tu sin En . ta M IL LO IN TU een kaverin kaut . Heti riparin jälk jäin koukkuun seurakuntaan in m m he yö m ta mut än ? Kaukoitä N NI IN M IH IN HE TYST YÖ HÖ LÄ IN IS HT kokoaminen JO S LÄ UN NA SS A: ihmisten yhteen , en ÄN I SE UR AK in ÄV om HT lu TE A an m OM en, hyvän tunnel LÄ: Seurustelun vuosipäivä Isosena toimimin LL Ä HE TK EL SU UR IN KI IT

OS AI HE EN I TÄ

SS Ä OL EN HY VÄ : Sosia uusiin ihmisiin tutustu alisessa kanssakäymisessä, misessa HA LUAIS IN OP PIA soittamaan jotain soi tinta MI TÄ OP IN VII ME KS I? Kelaamaan äänentois tojohdon oikein SYKS YL LÄ AIO N pyöriä Vivamossa, nä hdä kavereita

MI TÄ OD OTAN SY

KS YLTÄ ?

Ei koulupaineita, tam

mikuist

a armeijan PA IKK A, JO SS A TA HTOI SIN KÄYD Ä: Laos PA RA S VU OD EN AIK A: Kesä TÄ RK EIN KO HTA RA AM AT US SA : Joh. 8: 7 MI ELE NK IIN TO ISI N RA AM AT UN HE NK ILÖ ? Paavali JO S NY T TA PA ISI N JEE SU KS EN , KYSY ISI N HÄ NE LTÄ : Ku HE NK ILÖ KO HTAIS inka EN US KO N HIE NO IM MAT PU OL ET: . Jumalan tun

teminen 2. Seurakuntayhteys 3. Saa myöntää oman hei kkoutensa maailman

alkamista

Juudakselle kävi?

vahvuustrendistä huolima

tta ”K uk a tei stä voi murehtimalla lisätä elämä kyynäränkään vertaa?” (Matt. 6: 27.) Antakaa Taivaan Isän johdattaa nsä pituutta itseänne! TERVE ISE T NU OTAN

LU KIJ OIL LE:

Nuotta 8/2007

3

Anna uutisvinkki

Mikäli sinulla on sisäpiirin tietoa mistä tahansa mielenkiintoisesta aiheesta, kerrothan siitä meille sähköpostitse osoitteeseen: uutisvinkki@nuotta.com

Tapahtumat Nuorten Kesä ja Kansanlähetyspäivät Kansanlähetyksen vuotuisessa kesäjuhlassa oli tänä vuonna yhdistetty järjestön kaksi suurinta tapahtumaa, Kansanlähetyspäivät sekä Nuorten Kesä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Nuorten Kesä -tapahtumaa edeltävän Taiteiden kesän tarmo ja luovuus nivoutuivat yhdeksi taideteokseksi. Perjantai-iltana esitetyssä Flamez-musikaalissa pääsi esille lähes sadan nuoren lahjakkuus äänen, liikkeen ja kuvan välityksellä. Musikaali kertoi nuoren Sanelma Valosen matkasta kaukaiseen Funkmenistaniin perustamaan orpokotia.

ELSA-palkinto Tornioon Nuorten Kesässä jaettiin Suomen ainut kristillinen lyhytelokuvapalkinto ELSA. Elokuvan, jolla on sanoma parhaaksi valittiin SAL-Pictures’in vaha-animaatio Pertus’ Desicions. Animaatio löytyy YouTubesta hakusanalla Pertus’ Desicions tai SAL picture. Elokuvan ovat tehneet Taiteiden kesä -tapahtuman animaatiopajan torniolaisnuoret Simon Koivumaa, Anssi Grekula ja Lauri-Eemil Hyytiäinen ohjaajansa Teijo Kemppaisen johdolla. Animaatiopaja järjestettiin Taiteiden kesän yhteydessä ensimmäistä kertaa.

Bändikisan voitto Seinäjoelle Nuorten Kesän yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa myös

bändikisa. Kisaan ilmoittautui 11 yhtyettä, joista loppukilpailuun karsiutui neljä. Kisan voitti kristillistä metallimusiikkia soittava yhtye, Miriam. Yhtyeeseen kuuluu viisi seinäjokelaista nuorta miestä: Ossi Mäki-Reini, Kimmo Köykkä, Markku Taikina-Aho, Ville Korkiamäki ja Ilari Taipalus. Lisätietoja yhtyeestä www. miriammetal.com/. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Jim Mills, Rory Partin, Ilkka ”Idols” Jääskeläinen, Päivi Kallio, Sami Asp ja Samuel Puukari. Ilkka Jääskeläisen mukaan yhtye soitti lähes ammattimaisesti. Jim Mills kiitteli solisti Ossi Mäki-Reinin kykyä ottaa kontaktia yleisöön. Hän arvosti myös Miriamin laulujen sisällöllisen annin parhaaksi. Kuvia tapahtumasta osoitteessa www.sekl.fi/kuvapankki Puheet osoitteessa www.kansanlahetyspaivat.fi Kuva Philippe Gueissaz

Urbaanissa unelmassa palveltiin helsinkiläisiä Elokuun puolivälissä järjestetty Urbaani unelma -tapahtuma keräsi satojen vapaaehtoisten lisäksi tuhansia ihmisiä iltatilaisuuksiin Helsingin Jäähallille. Etenkin perjantai- ja lauantai-illan tapahtumat vetivät yleisöä Nicky Cruzin ollessa pääpuhujana.

M A AILM ALL A TAPAHTUU

– Tapahtumissamme oli yhteensä noin 15 000 ihmistä, ja lauantaiillan tilaisuus veti noin 4 500 vierasta, kertoo Urbaani unelma -tapahtuman tiedottaja Else-Maj Leino. – Parasta antia vapaaehtoisille oli yhdessä muiden kanssa uskoaan todeksi eläminen ja ihmisten kohtaaminen. Harjoitus tekee mestarin, joten voimme odottaa Jumalan rakkauden tulevan meissä entistä näkyvämmäksi arjen keskellä. Eri taustoista tulleiden ihmisten yhteys on myös aina sykähdyttävää, ja se on vahva todistus Jumalan rakkaudesta niille, jotka eivät häntä vielä tunne.

Nicky Cruzin elämästä Hollywood-elokuva Entisestä jengipäälliköstä ja nykyisestä kiertävästä evankelistasta, Nicky Cruzista, ollaan tekemässä elokuvaa. Elokuvan teko on tällä hetkellä käsikirjoitusvaiheessa, ja elokuva saanee näillä näkymin ensi-iltansa vuonna 2009. Sisäpiirin tietojen mukaan tiedossa on suuri projekti, ja mukana on yksi suurimmista elokuvastudioista.

Maailmalla Raportti: uskonnonvapaus toteutuu parhaimmin kristityissä maissa Kristilliset juuret omaavat maat ovat uskonnonvapauden kannalta suotuisimpia alueita, raportoi Hudson Instituutin Center for Religious Freedom. Raportissa asetettiin yli sata maata järjestykseen uskonnonvapauden toteutumisen ja maan uskonnollisen taustan perusteella. Ainoastaan Yhdysvallat, Viro, Unkari ja Irlanti saivat raportissa parhaat pisteet. Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa. Saman tutkimuksen mukaan uskonnonvapaudessa on eniten puutteita islamilaisissa maissa, joissa on ääriuskonnollisia puolueita. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Irak, Iran, Sudan ja Saudi-Arabia. Tutkimuksen mukaan uskontoon perustuva suvaitsevaisuus on lisääntynyt latinalaisessa Amerikassa viimeisen 20

vuoden aikana. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että uskonnonvapaus vähenee yleensä samalla kun maan taloudellinen ja poliittinen hyvinvointi kärsii. Lähteet Religion Today, Baptist Press, WorldWide Religious News, CNS News, Stefanus-lähetys

Kiina – kristittyjä mahdollisten rettelöitsijöiden listalle Kiinan tiedustelupalvelu kokoaa listaa henkilöistä, jotka saattavat aiheuttaa vaikeuksia ensi kesän Pekingin olympialaisissa, Christian Post raportoi. Luetteloon on merkitty ihmisoikeusaktivisteja, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä evankelisia kristittyjä. Kristittyjen epäillään suunnittelevan mielenosoituksia Kiinan uskonnonvapaustilanteen vuoksi. Yhdysvalloissa on jo järjestetty useita mielenosoituksia Pekingin olympialaisia vastaan. Pohjoiskorealaisia pakolaisia Kiinassa auttanut pastori Douglas Shin kertoi Compass Directille antamassaan haastattelussa, että paras keino painostaa Kiinaa lopettamaan pohjoiskorealaisten pakolaisten takaisin lähettäminen on boikotoida Pekingin olympialaisia. – Olympialaiset saattavat merkitä Kiinan taloudelle ja kilpailuja seuraavalle maailmalle juhlaa, mutta pakolaisille se merkitsee suurta uhkaa, Douglas Shin sanoi. Hänen mukaansa avustustyö Kiinassa ja sen rajoilla on vaikeutunut olympialaisiin valmistautumisen myötä, kun Kiina pyrkii estämään kaikenlaisten itselleen kielteisten uutisten pääsyn julkisuuteen. Lähteet Religion Today, Compass Direct, Stefanus-lähetys

Laos – provinssi tunnustaa kristinuskon Etelälaosilaisessa Attapeun provinssissa asuvat kristityt iloitsevat. Vuosien vainojen jälkeen paikalliset viranomaiset ovat tunnustaneet kristinuskon lailliseksi uskonnoksi. Vain viisi vuotta sitten viranomaiset määräsivät Attapeun uskovat kieltämään uskonsa tai lähtemään kylistään. Kristityt eivät saaneet käyttää yleisiä kaivoja, riisimyllyjä ja muita julkisia tiloja.

Vuoden 2002 alussa 73 ihmistä tunnusti uskonsa Kristukseen. Vuoden loppuun mennessä ankarat vainot olivat aiheuttaneet sen, että vain 30 tunnusti edelleen uskonsa. Vainot jatkuivat seuraavinakin vuosina; kristityiltä kiellettiin perustarpeet ja he joutuivat kävelemään kaksi tuntia saadakseen ostaa ruokaa. Paikalliset viranomaiset merkitsivät kristittyjen kodit kiinnittämällä ilmoituksen heidän etuoveensa. Vainoajat myrkyttivät uskovien eläimiä ja heittelivät kivillä heidän kotejaan. Nyt Attapeun kristityt voivat kuitenkin ensimmäistä kertaa laillisesti ylistää Jumalaa seurakunnissaan. Christian Aid Missionin avustama paikallinen lähetysjärjestö aikoo rakentaa viiteen kylään rukoushuoneen. Tällä hetkellä Attapeun provinssissa on 336 uskovaa, jotka kokoontuvat yhteen ja määrässä odotetaan nopeaa nousua uuden vapauden myötä.

Give Yourself Away. Uusi levy antaa jatkoa 2005 julkaistulle kriitikoiden ylistämälle debyyttialbumille Better Days. Tedd T:n ja Roddie Seayn tuottama levy vie pidemmälle bändin musiikkityyliä kohti vaihtoehtoista ylistysmusiikkia. Give Yourself Away sisältää progressiivisia melodioita ja kohtikäyviä sanoituksia Jeesuksen kutsusta lähteä palvelemaan. Albumin ensimmäinen single, Song Of Hope, on ollut koko elokuun kristillisten rock & roll -listojen kärjessä mielenkiintoisimpana uutuutena. Lähteet CCM Magazine, www.robbieseayband.com

Lähteet Christian Aid Mission, Stefanus-lähetys

Musiikki

Ruudolﬁlta levy syksyllä Michael W. Smithiltä tulossa 20. studioalbumi Yhdysvaltalainen gospelmuusikko Michael W. Smith julkaisee ensi lokakuussa kahdennenkymmenennen studioalbuminsa. Muun muassa The Beatles-levyjen äänityspaikkana tunnetulla Lontoon Abbey Road -studiolla äänitetty uutukainen kantaa nimeä It’s A Wonderful Christmas. Joulukokoelmalla kuullaan muiden muassa American Idolsin Mandisaa, neljää eri kuoroa ja 67henkistä orkesteria. Lähteet CCM Magazine, www.michaelwsmith.com

Robbie Seay Band julkaisee kauan odotetun levynsä Sparrow Recordsin artisti Robbie Seay Band palaa parrasvaloihin 28. elokuuta julkaistavalla albumilla

Mr. Universum -sinkulla kesämarkkinoita horjuttanut Ruudolf julkaisee syksyn aikana samalla otsikolla levyllisen teräväsanaista räpäytystä. Tulevaa materiaalia odotellessa voi käydä tsekkaamassa Mr. Universum -videon You Tubessa. www.ruudolf.com

Myydyimmät kristilliset levyt Yhdysvalloissa viikolla 33 1. Mandisa / True Beauty 2. Michael W. Smith / Stand 3. Flyleaf / Flyleaf 4. BarlowGirl / How Can We Be Silent 5. tobyMac / portable sounds 6. The Almost. / Southern Weather 7. Casting Crowns / Lifesong 8. Chris Tomlin / See The Morning 9. Alan Jackson / Precious Memories 10. Mat Kearney / Nothing Left To Loose Billboard Top Christian Albums www.billboard.com Nuotta Nuotta 8/2007 8/2007

LE V Y T Cata Mansikka-Aho: Kaikki muuttuu Päivä Osakeyhtiö 2006 www.cata.fi

Cata muistetaan varmasti parhaiten Levottomat-duetosta Samuli Edelmannin kera. Muutenkin tämä näyttävä nuori nainen on ehtinyt kulkea jo pitkän matkaa musiikin matkassa. Viimeisin pitkäsoitto Kaikki muuttuu on tekstien puolesta kokonaan artistin käsialaa, ja musiikkipuoli on tuottajaveljesten Petri ja Vesa Mataran sekä Catan yhteistä kädenjälkeä. Petri Matara on myös toiminut äänitteen tuottajana. Levyllä mukana featuroivat myös mm. Dj Mobster, AOC, sekä MC Aidii. Levy henkii r&b- ja hip hop -tyylistä musiikkia gospelin sanomalla punottuna suuren maailman tyyliin. Levyn pyöriessä ei ole vaikeaa todeta äänitteen olevan korkealaatuista tuotantoa. Petri Matara on tehnyt työnsä ansiokkaasti ja saanut musiikkiin niin kuin soundimaailmaankin todella eloa. Alun puolen minuutin intron kaltaista mustaa gospelia olisi kuunnellut mielellään paljon pidempään. Nimittäin introa seuraava Uudelleen ja uudelleen alkaa pian toistaa itseään ärsytysrajoille asti. Tästä levy jatkuu pitäen mielenkiintoa yllä ihan erilailla. Ensimmäinen isompaa kiinnostusta aiheuttava ralli tulee vastaan nimikkobiisin Kaikki muuttuu kohdalla. Biisin letkeä tunnelma saa maalailla mieleen kuvia uudesta taivaasta ja uudesta maasta. Levyn tekstit tarttuvat tämän maailman ahdistuksiin tarjoten taivaallista toivoa, pursuen kiitosta ja ylistystä Jumalaa kohtaan. Levy etenee vieden tunnelmasta toiseen. Suuret taustakuorot ilahduttavat hyvin laulettuina läpi koko äänitteen. Samoin monet elävät soittimet kirjaimellisesti elävöittävät koneellisia soundeja. Cata hoitaa oman tonttinsa laulajana hienosti ja tyylilleen uskollisena. S-kirjain aiheuttaa välillä allekirjoittaneelle näppyjä, mutta musiikki vie onneksi huomion suurimman osan ajasta itse asiaan. Äänenkäytössä on kiva

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

saada kuulla niin herkkiä hetkiä kuin kunnon jyräämistäkin. Levynkansia myöten ulkoiset puitteet tuotannon ja toteutuksen suhteen ovat kunnossa. Ainoa asia, jota itse jäin kaipaamaan, oli enemmän itse sielua. Niin kappaleissa kuin teksteissäkin olisi saanut olla enemmän purtavaa. Ehkä tämän vuoksi kuuntelukokemus jäi hieman pintapuoliseksi. Tämän suuntaista musiikkia ei juurikaan Suomen gospelmaailmassa esiinny. Mielestäni Cata on tehnyt rohkean teon uutukaisimpansa kanssa tarjotakseen korkeatasoista r&b-musiikkia suomeksi. Nähtäväksi jää, kuinka osaamme ottaa sitä vastaan. Sami S. Asp

Ida Valkoniemi: Ida Päivä Osakeyhtiö 2006

la artistilla aikaa tehdä uusia löytöjä äänestään. Jazzahtavat tuulahdukset levyn lauluissa piristivät ja välillä saksofoni maalailee vahvaa tunnelmaa. Biisit ovat lempeän kuuloisia ja niissä on vahvasti peruspositiivinen klangi. Kappaleiden välillä tuntuu olevan vaihtelua soiton ja tuotannon tasossa, mutta Idan laulu kuroo levyä sieväksi paketiksi. Laulujen sanoissa on katkua elämästä, menettämisestä, rakkaudesta ja Taivaallisesta Isästä. Ida Valkoniemen esikoislevy on groovekas esiintulo uudelle laulajalle. Tästä on hyvä jatkaa. Sami S. Asp

Tommi Kalenius: Jäljet Message 2007 www.tommikalenius.com

Uusiin nimiin törmää aina mielellään suomigospelin saralla. Ida on sitä itselleni. Kyseessä on koko levyllinen groovaavaa poppia sekä suomen että ameriikan kielellä tulkittuna. Itse Idasta tai levystä ei kansivihkosta löydy tietoa kuvaa ja biisien nimiä enempää. Koetan googlata… Eteen ilmestyy Fitnessin skeittijuttu… ei. Jotain sentään löytyy. Täysin nettitietoon pohjaten kerrottakoon Idan olevan 18-vuotias laulaja-pianisti, joka on itse toiminut etunimeään kantavan levynsä sanoittajana ja säveltäjänä. Mennäänpä tästä eteenpäin korvakuulolta. Alun ensimmäiset soinnut tuovat korviin demonkaltaista poljentoa pienoisen kohinan saattelemana. Iloisen kuuloista biisiä siivittää nuori ja pehmeä ääni. Nuoren Idan suussa sanat venyvät hassusti. Esimerkiksi ”syydän kääädessä” kuulostaa varsin oudolta suomen kieleltä. Samankaltainen venyttely tuntuu jatkuvan pitkin äänitettä. Muutoin Idan lauluääni on varsin helppoa ja miellyttävää kuunneltavaa. Pientä kaavan rikkomista lauluun olisin kaipaillut. Nyt pysyttiin aika samoilla ”säädoillä” biisistä toiseen äänialaa tai ﬁilistä sen suuremmin vaihtamatta. Tosin Ida hoitaa peruslaulun hyvällä maulla ja tunteella ja onhan toki näin nuorel-

Raamattuopiston sisälle osaksi kustannusyhtiö Perussanomaa on työstetty uusi levymerkki Message, jonka ensimmäinen julkituotos on Tommi Kaleniuksen uutukainen Jäljet. Turvakytkimestä on kuljettu pitkä matka tähän. Uusi levy kuulostaa ja näyttää hyvältä. Harvoin tulee vastaan näin hyviä kokonaisuuksia, vaikka tuotanto joltain osin on hieman jäänyt keskeneräiseksi. Lieneekö syynä kiire? Melodiat kuulostavat Tommi Kaleniukselta, mutta tekstimaailmassa on löydetty kiitettävästi uusia nyansseja. Lieneekö syy suomigospelin Agricolassa eli Jari Kekäleessä, jonka kynänjälki näkyy ja kuuluu. Parin kuuntelukerran jälkeen vakuutuin siitä, että matka kohti sekulaaripuolta ja radiosoittoa on astetta lähempänä kuin aikaisemmin. Muutama miinus tulee chorusosien suhteettoman useista toistoista ja siitä, että levyn nimeksi on valikoitunut kokonaisuuden heikoin biisi. Kädenjälki suomalaiseen seurakuntien yhteislauluperinteeseen on jätetty, ja lauluja on syntynyt myös muille artisteille. Mitä seuraavaksi? Suosittelen pientä luomistaukoa ja hieman rosoisuutta ääneen. Mukaan makkarat, Ville Riippa ja muut ammattilaiset. Viikonlopuksi

mökille ja miettimään maailman valloitusta. Moottoritie on kuuma. Tero Huvi

Chariots: Riemu nousee Päivä Osakeyhtiö 2006 www.chariots.fi

Melkoisen nostalgisen tuulahduksen koin laittaessani Chariots-ryhmän uuden levyn soimaan. Riemu nousee -levyllä on haluttu juhlistaa taaksejäänyttä 20 vuotta. Alun perin Vapaakirkon piiristä noussut porukka on kasvanut liki neljänkymmenen jäsenen eläväksi ryhmäksi, jossa halu laulaa ja soittaa Jumalan kunniaksi pitää ryhmän koossa ja tien päällä. Tällaista levyä täytyy kuunnella tietynlaisen ennakkoasenteen kautta. Ylistysmusiikki on tullut tähän maahan jäädäkseen ja hyvä niin. Parhaimmillaan levyä kuunnellessa huomaa itse laulavansa ja olevansa mukana. Omat suosikkini löytyvät levyn rauhallisista biiseistä. Kiireen pysäyttävät Jumalan ystävä ja Sun tultasi. Solistit selviävät osuuksistaan kiitettävästi ja kaikki on kohdallaan. Onhan tämä loppuun asti tuotettua, joten pieni vaara ähkystä on koko ajan ilmassa. Jälleen kerran jäin miettimään kansia ja niiden merkitystä. Tunkkaiset ja punaiset kannet muutamalla kuvalla varustettuna tuntuvat vähän oudolta ratkaisulta. Minua ja varmaan muitakin olisi kiinnostanut kuvat ja tunnelmat edellisiltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Kotisivuilta netistä löytyy kaikki olennainen. Joskin mietin sitä, onko nöyryys vielä luettavissa kristityn ihmisen hyveisiin. Chariots mainostaa itseään Suomen parhaana gospelkuorona. Näin saattaakin olla, mutta se kannattaa jättää kuulijoiden päätettäväksi. Tero Huvi

Kristityt muusikot ja bändit, lähettäkää levynne arvosteltavaksi Nuotta/Levyt, PL 184, 00181 HELSINKI

KOLUMNI

Iltarukous EI JUHANI MIKÄÄN uskovainen ollut. Ihan tavallinen suomalainen nuori. Iltarukouksen hän oli oppinut äidiltään. Oli Juhanin suvussa yksi uskovainenkin, Ville-setä, isän nuorin veli. Sekin oli jo elämänsä ehtoopuolella, ainakin 40-vuotias, jopa vanhempi. Kyllähän se siitä uskostaan joskus kertoi. Varsinkin silloin, kun Juhani oli lapsi. Niinpä niin, kyllä sitä on lapsena niin älyttömän lapsellinen. Kaikenlaiset Jeesus-jutut kiinnostaa ja joskus Juhanista tuntui, että hän jopa uskoi niihin juttuihin. Asian muistaminen sai Juhanin punastumaan. Hän tunsi olonsa tyhmäksi. No, lapset on lapsia. Nyt kun on jo 6 vee, ei onneksi anna petkuttaa itseään niillä jutuilla. Juhani veti peittoaan syvemmälle korviinsa ja teki ratkaisun. ”Tänään en rukoile iltarukousta!” Juhanista tuntui hyvältä. Hän sai itse päättää. Rippikoulu on käyty ja uskonnolliset velvoitteet on suoritettu! Juhanista tuntui niin hyvältä, että hänelle tuli melkein huono olo. Hän siveli leukaansa ja olisi voinut vaikka vannoa, että leuassa tuntui tuuheampi parransänki kuin aikaisemmin. Hän alkoi miettiä iltarukoustaan. ”Mites se nyt meni?” Juhani kyseli, vaikka tiesi tasan tarkkaan, kuinka iltarukous kuului. Olihan hän lausunut sen lähes joka ilta jo ainakin kymmenen vuoden ajan.

Juhanin mieleen tulivat ne monet tilanteet, joissa uni ei tullut silmään, kun moni asia painoi mieltä. Kun olo itsestä ei ollut kovin kummoinen ja kun isä ja äitikin vain tappelivat. Usein Juhanin mieleen olikin hiipinyt kysymys, miksi elämä on joskus niin raskasta. No, ihminen kaipasi lepoa, sehän nyt on selvä. Sellaiseksi on Luoja ihmisen luonut. Mitä ihmettä? Taasko hän alkaa uskoa niihin Jumala-juttuihin? Eihän ihmistä luotu ole. Eläimiä me vaan ollaan ja kehitytty joistain muista eläimistä. Siinä ei kyllä oo Jumalalla mitään virkaa. Vaikka toisaalta, oishan se aika hieno ajatus, jos ois olemassa joku jumala. ”Mut sen pitäis kyllä olla sellainen, joka tekis kaiken niin ku mä haluan!” Juhani naureskeli omille ajatuksilleen. Välillä kyllä hiipii mieleen kysymys siitä, mistä se kaikki sitten alkoi. Oli alkuräjähdys… varmaan… mutta mikä siinä oikein räjähti. Meneekös se niin, että alussa ei ollut mitään, ja sitten se vaan räjähti? Ei saakeli. Nyt menee liian vaikeeksi.

”LEVOLLE LASKEN LUOJANI…”

Juhanin mieleen tuli tapaus omalta riparilta. Esko nukahti ensimmäisenä ja Juhani ja Olli laittoivat ham”…ARMIAS OLE SUOJANI…”

mastahnaa sen päähän. Sitä meni varmaan koko tuubi. Siinä sitten oli aamulla pesemistä Eskon ruuhkatukassa, kun hammastahna levisi yön aikana. Juhani muisti, kuinka hän ei meinannut uskaltaa nukahtaa, ettei itse joutuisi samanlaisen källin kohteeksi. Niin, kyllä sitä nukkuessaan on aika suojaton. Hetken Juhania pelotti. Siks se Villesetä varmaan on uskovainen, kun se on niin vanha! Sitä varmaan pelottaa kuolema. No, mulla siihen on vielä pitkä aika. Parin vuoden päästä Juhani täyttäisi 8 ja siitä se elämä alkaisi oikein todenteolla. Enää kaksi vuotta. Ja kaksikymppisenä elämä kääntyykin jo loppusuoralle. Sit sitä vaan ootellaan kuolemaa. Mitähän sitten tapahtuu? Äsh, liian korkeeta matematiikkaa.

”…JOS SIJALTAIN EN NOUSISI…”

”…TAIVAASEEN OTA TYKÖSI.” Se nyt on ainakin ihan varma, että taivaaseen hän ei halua. Se on niin tylsä paikka, kun siellä vaan soitellaan harppua pilvenreunalla. Ville-setä kyllä kertoi taivaasta ihan toisenlaisena paikkana. Että se ei oiskaan jossain pilvenreunalla, vaan täällä maan päällä. Tämä pallo luotaisiin

uudeksi ja sit täällä ei ois mitään pahaa. Siellä vois olla vaikka sellaisia omenoita, jotka maistuu purkkapastillille! Juhania nauratti. Sellaiseen taivaaseen hän voisi halutakin. No, ainahan sitä väittää saa. Kummallista on se, että Ville-setä uskoo siihen. Sehän on ihan tervejärkinen tyyppi. Se sanoo, että parasta mitä sille on tapahtunu, on kun Jeesus tuli sen elämään. Ja nyt se iloitsee siitä, että se pääsee taivaaseen. Se pääsee taivaaseen, koska se uskoo Jeesukseen. Ai sekö se Jeesusjuttu on? Aika jännää… Juhanin mielessä pyörivät kuvat siitä, millaista siellä taivaassa voisi olla. Monenlaisia juttuja kävi mielessä, mutta ei tylsiä, vaan jännittäviä. Juhani oli jo melkein unessa. Hän katsoi ulos ikkunasta ja näki, kuinka kuu paistoi kirkkaasti. Pihalla olevien puiden oksat heiluivat kevyessä tuulessa. Hetken ajan tuuli seisahtui ja puiden oksat muodostivat kuun valossa ison ristin. Juhani katsoi ristiä ja sanoi huvittuneena: ”Aamen!” Hän painoi silmänsä kiinni ja nukahti. Sami Liukkonen sami.liukkonen@opko.fi Kirjoittaja on Suomen ev. lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (OPKO) johtava koululaistyöntekijä

Nuotta 8/2007

GOSPEL CENTER

Deafen

MYK

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

kuurouttaa JA

YKISTÄÄ

Deafen vasemmalta: Oula, Jonne, Simppa ja Miika

Suomigospelin ei tarvitse olla huolissaan tulevaisuudestaan, sillä pinnan alta on puskemassa esiin monia nuoria lupauksia. Yksi tulevaisuuden hittibändi voi olla nimeltään Deafen.

ällä kertaa haastattelussa on suomigospelin tulevaisuudenlupaus. Jyväskylästä kotoisin oleva Deafen on antanut vahvaa näyttöä siitä, että heistä kuullaan vielä ja kovaa. Bändi on yhtä kuin neljä nuortamiestä nimiltään Miika Luoma, 16, Oula Maaranen, 18, Jonne Luoma, 13, ja Simeon Puukari 13. Nuorista jäsenistä huolimatta, tai juuri heistä johtuen, bändi on ollut kasassa jo tämän vuosikymmenen alusta saakka. Bändin perustivat laulaja ja kitaristi Simeon ja rumpali Miika. Myöhemmin mukaan otettiin Miikan pikkuveli Jonne soittamaan bassoa, ja toiseen kitaraan muuta porukkaa huomattavasti vanhempi Oula. Musiikkityyli on puhdas rokki, ja esityskieli ”keskisuomen murre”. Ensimmäinen äänite nauhoitettiin 2003, nuorimpien poikien ollessa vasta yhdeksänvuotiaita. Kyseistä materiaalia ei ole missään virallisessa jaossa. – Haluttiin vaan kokeilla miltä demottaminen tuntuu. Äänitteellä ei ole edes mitään nimeä, ja on vaan siunaukseksi, ettei sitä saa mistään käsiinsä, yhtyeen rumpali Miika tuumaa. Viime vuonna pojat nauhoittivat ja julkaisivat kotikonstein tehdyn singlen Elämän Peli. Singlen kappaleista ei mitenkään uskoisi, että pojat ovat sen itse tehneet. Sen verran jämäkkää ja tarkkaa soitto levyllä on. Moni parikymppinenkin musiikinharrastaja jää taidoissa kakkoseksi.

Omat biisit sisällä Toinen uutiskynnyksen ylittävä seikka on, että pojat ovat itse säveltäneet, sanoittaneet ja sovittaneet kappaleet. Simeonin lauluääni on ikäisekseen miehekäs ja selvä. Totta kai edessä on vielä tuhansia työtunteja ennen kuin ääni on huipputasoa, mutta mitä muuta voi odottaa pojalta, jonka äänenmurros on vasta menossa. – Alkuvuodesta nauhoitettiin pari kappaletta nettiin levitykseen. Kappaleella ei ole vielä varsinaista nimeä, mutta sen voi ladata myspacesta tai mikseri.netistä, ja loppuvuodesta tulee vielä pari biisiä lisää, Miika selittää.

Takana pojilla on vasta kymmenkunta keikkaa, joista monet ovat olleet bändikisoja. Voittoja ei ole vielä irronnut, mutta paljon kiitosta ja mielenkiintoa pojat ovat osakseen rohmunneet. Viimeisin keikka oli Nuorten Kesän bändikisassa, jossa pojat pääsivät soittamaan kovassa seurassa. Musiikillisia esikuvia pojilta löytyy niin Suomesta kuin ulkomailta. NMB, Deuteronomium, Rebelhead, Icon Clan, Terapia ja Remus saavat kunnian toimia yhteisinä esikuvina. Kieltämättä musiikista löytyy mausteita kaikilta näiltä bändeiltä. Kitarariﬃttelyt tuovat paikoitellen mieleen Deuteronomiumin ja Terapian tyylisen rokkisahauksen, ja välistä kuulijaa suolataan Mokoman kaltaisella trashmetal-paukutuksella. Yhteissoitto kuulostaa eniten Apulannan raskaimmalta tuotannolta. Mihinkään turhiin kikkailuihin ei sorruta, mutta se mikä tehdään, tehdään itsevarmasti. Bassolle voisi soitossa antaa enemmän tilaa ja omia riﬀejä. Samaten basistin ja rumpalin yhteisiä kuvioita kannattaisi tehdä ja hioa huomattavasti lisää. Jokainen osa-alue tarvitsee treeniä, eikä missään ole varaa jäädä laakereilleen lepäilemään. Kaikki ainekset suureenkin soppaan ovat silti kasassa. Taitoa ja intoa löytyy vaikka kahdelle bändille. Kurinalaisuus tulee jatkossa kertomaan kuinka pitkälle pojat pääsevät.

Tulevaisuus auki Laitoin pojat hetkeksi miettimään, missä he ovat viiden vuoden kuluttua. Minusta he hyvin voisivat olla Maata Näkyvissä -festareiden päälavalla rokkaamassa tuhatpäiselle yleisölle. Itse pojat ovat kuitenkin pidättyväisempiä. – Katsotaan ihan rauhassa, mitä tapahtuu. Luultavasti ollaan monessa mukana. En tiedä, mitä Deafenille kuuluu silloin. Suurena haaveena olisi saada joskus oikea albumi ulos. Sen suurempia tavoitteita ei uskalla vielä laskea, Oula mietiskelee. Nippelitiedoksi mainittakoon, että Deafen tarkoittaa suoraan suomennettuna kuurouttamista. Osuva nimi. Musiikkia pääsee kuuntelemaan osoitteesta www.deafenmusic.com

Touko Hjelt Kuvat Deafen

Nuotta 8/2007

GOSPEL CENTER

SONIA V LUOTTAA

LUOJA

lep채채 JA

luovu

”Outo olisin, vaikken muusikko olisikaan” Sonia Vannest on yksi kauimpaa saapuvista Maata Näkyvissä -vieraista. Värikäs artisti matkaa Suomen Turkuun Orlandosta. Sonialle musiikki on elämänmittainen elämäntapa. Hän kertoo kasvaneensa laulujen tahtiin. – Kasvoin kirkoissa laulaen, musiikin merkeissä matkustellen, ja olen kirjoitellut sekä äänittänyt musiikkia studiossa 8-vuotiaasta asti. Olen ollut kaikkea sooloesiintyjästä ylistyksenjohtajaan ja metallibändin laulajasta kuoronjohtajaan, Sonia listaa. Sonian on vaikea miettiä (ainakaan vakavasti), mitä tekisi, ellei olisi muusikko. – Kävisin töissä ja saisin palkkaa, jolla oikeasti saisi laskunsa maksettua. Vakavammin puhuen olisin ehkä tervepäisempi. Luovat tyypithän ovat tunnetusti vähän friikkejä. No, ihan vakavasti ottaen: ei aavistustakaan. Outo olisin joka tapauksessa. Ehkä koomikko. Sonia kertoo suhtautumisensa musiikkiin muuttuneen: valloittava musiikki ei enää valloita Jeesuksen paikkaa. – Aiemmin musiikki merkitsi minulle identiteettiä, omanarvontuntoa ja intohimoa, joka

JAAN

ää

ohitti kaiken muun. Onneksi havahduin siihen, ettei toimintani ollut kovin jaloa. Nyt olen siirtänyt musiikin pois jalustalta ja sisäistänyt, ettei se saa vaikuttaa tärkeysjärjestykseeni. Tärkeintä on suhde Kristukseen – eivät lahjat, kunnianhimo, saavutukset tai palkinnot, ”ura”, ”palvelutehtävä”

vuudessa

tai “kutsumus”. Tärkeintä on hänen tuntemisensa, ei se, mitä teemme hänelle.

Luovuus loihtii elämyksiä pienistä eväistä – Luovuus on sitä, että pystyy ilmaisemaan itsestään jotakin ainutlaatuista ja mielikuvituksellista niillä keinoilla ja inspiraatiolla, joita on tarjolla. Kun kaapissa ei ole ollut paljon evästä, olen oppinut käyttämään vähiä tarpeita todella luovasti! Kun tulos otetaan vastaan juhlaateriana, koen luovuuteni pelastaneen tilanteen. Sama pätee musiikkiin. Jos se inspiroi kuulijoita uudella tavalla ja vangitsee heidän huomionsa jäljittelemättä jotakin aiemmin kuultua, kyse on aidon luovuuden hedelmästä. – Olen oppinut saman läksyn kuin opetuslapset kaloineen ja leipineen nälkäisen väkijoukon keskellä: Jumala moninkertaistaa sen vähän, mitä meillä on tarjottavana. Hän käyttää musiikkimme sanomaa yli kaiken näkyvän: suosion, hittien, palkintojen, loppuunmyytyjen keikkojen… Hän on kaikkea tätä suurempi, iloitsee Sonia. Sonia on monessa mukana. Myös tekstit, taiteilu ja teatteri kiehtovat monipuolista muusikkoa. – Maalaan ja taiteilen paljon. Olen ollut vahvasti mukana näytelmien ja musiikkiteatterin maailmassa. Lisäksi kirjoittelen paljon: nykyisin artikkeleita lehtiin sekä nettiin ja aiemmin näytelmiä ja musikaaleja. Lähitulevaisuudessa julkaisen osan teksteistäni kirjan muodossa.

Hullun sydämen lauluja Elämänkokemukset, koettelemukset, luonto ja Raamattu inspiroivat Soniaa sanoittajana. Entä mikä on hänen metodinsa lyriikoiden hiomisessa?

– Hulluus on metodini! Sonia määrittelee. Useimmiten inspiraatio vain iskee. Joskus valmista tulee siltä istumalta, joskus pala kerrallaan. Voi käydä niin, että melodia on jo valmiina, mutta lyriikoista puuttuu vielä palasia, vaikka tiedän tarkalleen, miltä sen pitäisi tuntua ja mitä sanoa. Silloin vain annan ajan kulua ja tekeleen marinoitua, kunnes kaikki palaset sopivat kohdalleen. Sonian sanoituksia tulkitessa voi raapaista pintaa ja tulkita rakkauden, kaipuun ja kiintymyksen ihmisten välisiksi tunnesiteiksi. Halutessaan saa sukeltaa sanojen koko syvyyteen kohtaamaan pienen ihmisen ja hänen Luojansa välisiä tuntoja. Sonia ei rutista riimittelyihinsä hengellisiä ulottuvuuksia väkisin. Vapaus tekstin tuottamisessa jättää vapautta myös tulkintaan. – Laulut tulevat sydämestä ja vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Meidän tehtävämme on vain kirjoittaa tavalla, johon Jumala meitä johdattaa. Loppu, eli se miten laulut ihmisiä koskettavat, jää hänen huolekseen, Sonia luottaa.

Suomenmaata näkyvissä!

Synttärikakku väitti 24, mutta se on väittänyt samaa jo muutaman vuoden… JEESUS TOI ELÄMÄÄNI… toivon, pelastuksen, syyn olla olemassa. ONNEA ON… tietää olevansa pelastettu kaikista vioistaan huolimatta; omistaa perhe, joka rakastaa minua hullusta luonteestani huolimatta. MINUA PIRISTÄÄ… koiranpentuni Zoey, lämmin ilmasto, Starbucks-kahvi, Godiva-suklaa! IKÄ:

Maata Näkyvissä 2007 tuo Sonian Suomeen ensimmäistä kertaa. – Jännittyneenä odottelen ja tahdon kiittää L-60°:n Ollia, jonka ansiosta olen tulossa. Minulle on kunnia, että näin mahtavat rokkarit soittavat musaani. On hienoa nähdä myös heidän esityksensä sekä Stryper, jota olen fanittanut kaiken ikääni. Näkemisiin, mitä Jumala tekee marraskuussa! Johanna Tölli

KOLME SANAA MUSIIKISTA:

. Älkää 2. rajoittako 3. minua ;) 5 ADJEKTIIVIA, JOTKA KUVAAVAT MUSIIKKIANI:

tunnepitoinen, rohkea, viihdyttävä, vangitseva, aito SUOSIKKIJAKEET RAAMATUSSA:

Fil. 2: 3 ja Fil. 4: 3. Olen tuntenut itseni aika heikoksi lähes koko elämäni. En olisi pystynyt mihinkään ilman häntä.

eiset: Sonian teitrtivni www.soniav.com

Tsekatkaa sa e.com/soniav ac ja www.mysp äytteitä ja rupattelua! n sa u m a ll jo ar T

Nuotta 8/2007

Tyttöjen on usein itse puolestettava itseään. Kyltissä lukee: Lopettakaa naisiin kohdistuva väkivalta. Kuva on otettu kenialaisessa Ewuason kylässä järjestetyssä mielenosoituksessa maasaityttöjen ympärileikkausta ja pakkoavioliittoja vastaan 17. 5. 2007.

Annaaasaille m

S I A V E L TU Keniassa maasai-heimon tytöt joutuvat valitsemaan kahden kohtalon välillä. Tytöt joutuvat joko alistumaan vanhempiensa pakottamana ympärileikkaukseen ja avioliittoon tai pakenemaan kotoaan voidakseen jatkaa koulunkäyntiään.

ehtori Rosemary Mesopirr kuulee unen läpi koputuksen ovellaan. Taskulampun valossa hän avaa oven ja löytää pimeässä yössä kolkuttajan: 14-vuotias Mary (nimi muutettu) heittäytyy nääntyneenä ja itkien hänen syliinsä. Rosemary taluttaa nahkoihin pukeutuneen, väsyneen tytön olohuoneeseen, rauhoittaa tätä, ja kuumaa teetä hörppiessään Mary saa väsymykseltään juuri ja juuri kerrottua tarinansa. – Karkasin kotoa. Äiti ympärileikkautti minut ja isä halusi naittaa minut ikätoverilleen. En halua enää palata sinne, vaan haluan jatkaa koulunkäyntiäni! Mary huokaisee. Tyynnyteltyään tytön vuoteeseen Rosemary miettii unta saamatta vuoteellaan seuraavan päivän ohjelmaa. Tytön asiat on selvitettävä poliisilaitoksella ja sitten hänet täytyy järjestää kouluun. Mary on jo neljäs tällainen tyttö, jonka Rosemary on ottanut huostaan. Mitä tästä kaikesta oikein tulee?

Festareiden kädenojennus

Monet maasai-tytöt kapinoivat itse tyttöjen ympärileikkausta ja pakotettuja lapsiavioliittoja vastaan. Kuva on otettu Keniassa Ewuason kylässä järjestetyssä mielenosoituksessa 17. 5. 2007. Tytöillä on myös mielenosoituksellisesti koulupuvut päällään. Kylteissä lukee: ”Lopettakaa tyttöjen ympärileikkaus ja aikaiset avioliitot” ja ”Tyttö ansaitsee oikeutensa”.

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

Keniassa on satoja Maryn kaltaisia maasai-tyttöjä, jotka joutuvat pakenemaan kotoaan. Heidän auttamisekseen on jo olemassa pieniä alkuja. Transmaran läänissä alkanut tyttöjen turvakotihanke Entito sekä ruohonjuuritasolla tapahtuva kummitoiminta Credo tarjoavat konkreettista apua tähän päivänpolttavaan ongelmaan. Maata Näkyvissä -festareilla kerättiin vuonna 2005 kolehti maasaityttöjen hyväksi. Kolehti tuotti 5 001, 65 euroa. Tämä raha on nyt käytettävissä lievittämään välitöntä hätää ja syrjäytymistä Credo-kummitoiminnan kautta. Credo tukee erityisesti maasaityttöjen koulunkäyntiä, hengellistä kasvua ja sen kautta köyhyyden vähenemistä.

neet kotoaan, vielä ei ole mitään virallista tahoa, mihin he voivat mennä. Entito-hankkeella on jo tontti turvakodille.

I S U U S!

Kummiohjelmassa on mukana tyttöjä, jotka haluavat jättää taakseen vahingolliset ja ihmisoikeuksia loukkaavat epäkristilliset heimokäytännöt ja riitit. Näihin kuuluvat muun muassa sukuelinten silpominen ja pakkoavioliitto 9–14 -vuotiaana. Entito-hanke taas kerää varoja kylissä tapahtuvaan valistustoimintaan. Monet eivät vielä tiedä, että ympärileikkaus ja lapsiavioliitot ovat vahingollisia, lainvastaisia ja ihmisoikeusrikoksia. Entito kerää myös varoja tyttöjen turvakotia ja koulua varten. Vaikka monet tytöt ovat paen-

Keräysten hedelmiä Kummeiksi on ilmoittautunut vuosien myötä niin monta suomalaista, amerikkalaista ja englantilaista, että tänä päivänä Sleyn Credo-kummiohjelmalla pystytään tukemaan yli 38 peruskoulua tai lukiota käyvää nuorta ja peruskoulua käyvää 20 maasai-lapsen ryhmää. Pelkästään festareilla kerätyllä kolehdilla eli noin 5 000 eurolla 10 –20 maasai-tyttöä saa vuoden ajan käydä lukiota tai peruskoulua, saa ruuan, majoituksen, koulupuvun, -kengät, -varusteet, -kirjat, sekä sokerina pohjalla viikon verran raamattuopetusta yhteisellä nuortenleirillä. Näihin heillä ei ehkä muuten olisi lainkaan varaa. Sekä Entito-hankkeen että Credo-kummiohjelman kautta Mary ja monet hänen kaltaisensa voivat toteuttaa haaveensa käydä koulua, kasvaa aikuiseksi ja oppia tuntemaan armahtavan Isän Jumalan.

ANNA T U

SI: SLEY:n kes äkeräys ”An na Maasail suus!” kerät le tu ää Lahjoituksi n Kenian maasaiden levaia otetaan va hyväksi. puun asti. V st oit osallistu aan syyskuun lopmällä talou dellisen tuk a keräykseen lähettä• Sleyn tili on Sam esi Sleyn tilille: po-pankis tilinum 80005-779 sa, • Kirjaa tieredoooknsian 95 tokenttään KEM-045 / • Lisätietoja kKeresäyäkeräys 2007 ksen ta teista saat osoitteesta rkemmista kohwww.sley. fi Keräyslupa on Sleyn va keräyslupa ltakunnalli OKU 78A nen

Ilman evankeliumia ja valistustyötä keltapaitaisen miehen vieressä seisova tyttö saattaisi joutua esimerkiksi taustalla näkyvän punaviittaisen vanhan miehen kolmanneksi vaimoksi. Keltaisessa paidassa lukee: Pysäyttäkää ympärileikkaukset ja aikaiset avioliitot.

TIETOIKKUNA: KENIAN VÄKILUKU

on n. 34 miljoonaa.

KENIALAISEN ODOTETTAVISSA OLEVA ELINIKÄ

on n. 48 vuotta. kenialaisista elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. TURVAKOTIHANKKEEN ALUEELLA naisista vain 40 % ja miehistä 6 % osaa lukea. VAIN 35 % yli 5-vuotiaista lapsista on käynyt koulua. TYTTÖJEN YMPÄRILEIKKAUS ja alle 8-vuotiaiden avioliitot ovat Kenian laissa kiellettyjä. YMPÄRILEIKKAUS on kuitenkin käytössä 89-prosenttisesti maasaiden keskuudessa. YMPÄRILEIKKAUKSESSA tytöiltä leikataan veitsellä pois sukuelinten kaikki ulkoiset osat. LÄHES 60 %

Mahdollisuudet koulunkäyntiin avautuvat vain harvalle maasai-tytölle. Helen on yksi niistä onnekkaista tytöistä, joiden vanhemmat ovat hänen tukenaan.

Kiitos lahjasta nne rille! Kenia n maasa i-nuo ija Toikka etti Re

Terveisiä Keniasta läh

Jos haluat auttaa maasaita pienelläkin summalla tai rukouksin, lisätietoja hankkeista antaa KENIASSA Reija Toikka: reija.toikka@sley.ﬁ HELSINGISSÄ Annemaria Kiviranta annemaria.kiviranta@sley.ﬁ www.ilmurran.com/entito.html

Entito-tyttöjen turvakotihanke

www.sley.fi Kesäkeräys 2007

Anna Maasaille tulevaisuus! Karoliina Toikka Kuvat Reija Toikka

RUKOUSALT TARI

3. 9.

R 27.8. RAULI

Opeta meitä osoittamaan toisillemme käytännön rakkautta.

SO ILE , SO ILI ,

SO ILA

jat piskeli a t etkin o Viimeis kesälaitumil t a v . a le la il a p penk koulun

4. 9. ANSAämään Opeta meitä ylist ja kiittämään sinua.

10. 9.

KALEV I, KALEVA

Rukoilemme piispainkokouksen puolesta ja viisautta kirkkomme päättäjille. . – 1 2 .9 .

U K OU S

KALENTERI 27.8. – 16.9.

28. 8. TAUNO

29. 8.

IINA, IINES, INARI

30. 8.

EEMIL, EEMELI

Auta, ettei kiire saisi meitä koskaan kulkemaan apua tarvitsevan ihmisen ohi.

5. 9.

RO NI , MAIN IO

11. 9.

SANTE RI, ALEKSANTER I, ALEKSANDRA , SANTTU, ALI, ALE

pi is pa in ko ko us

6. 9.

AS KO

I 7. 9. MIRO, ARHO, 8. 9. TAIM

Anna hyvyytesi herättää meissä rakkautta sinua ja läheisiä kohtaan, ettemme eläisi vain itsellemme.

12. 9.

VALMA , VILJA

Vapauta kantamasta turhia taakkoja ja auta elämään tätä päivää.

31. 8. ARVI

Rukoilemme Saksassa ja muualla maailmassa elävien muslimitaustaisten kristittyjen puolesta, jottei heitä vainottaisi.

AR HI PPA

Rukoilemme, että kristittyihin kohdistuvat väkivaltaisuudet Irakissa voisivat loppua.

13. 9. ORVO

Kiitos, kun välillä opetat, ettei mikään ole itsestään selvää.

14. 9. IIDA

Auta jättämään pienet ja suuret murheet sinulle.

1. 9

R o

15.9

a ja elävien

HARTAUS

Maailman tärkein juttu TAAS ON YKSI rippikoulukesä takana. Monella nuorella on uusia, ikimuistoisia kokemuksia ja hetkiä riparilta. Ehkä sinullakin? Olitko tänä kesänä leirillä? Olitko isosena vai rippikoululaisena? Tai ehkä et itse tänä kesänä osallistunut riparille, vaan olet kuunnellut kavereittesi juttuja leiriltä. Tosi monelle nuorelle ripari on jollain lailla elämässä läsnä.

1. 9. PIRKKA

2. 9.

SINIKK A, SINI

ottei

IM I

net nulle.

on jokakesäinen juttu, olenhan nuorisotyönohjaaja. Aina jokainen leiri on omanlaisensa, vaikka ohjelma rakentuukin jokaisella leirillä miltei saman rungon mukaisesti. On opetusta, hartautta ja yhteistä äksöniä. Aina kovasti toivoisin, että jokainen voisi kokea riparin positiivisena ja turvallisena juttuna. Jos nyt palaat omiin riparimuistoihisi, niin mitä sieltä on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

MINULLEKIN RIPPIKOULU

ITSE ENITEN TOIVOISIN, että riparilla jokainen nuori saisi kokea Jumalan rakkautta ja hyväksyntää, että hän saisi kokea olevansa Jeesuksen kautta armahdettu ja hyväksytty. Armosta saamme syntimme anteeksi ja rauhan levottomaan sydämeemme. Sitä rauhaa me jokainen kaipaamme.

9. 9.

leirin jälkeen on mitä omituisin päivä. Olen fyysisesti siirtynyt leirikeskuksesta kotiin, mutta henkisesti olen ihan pihalla. Kaikki muuttuu niin hetkessä. Enää ei eletäkään tietyn aikataulun mukaan, eikä ole kokoaikaista hälinää ympärillä. Kuulostaako tutulta?

EE VE RT, ISTO

PALUU KOTIIN

Rukoillaan voimia syksyn opiskeluihin!

KAIKKI EI KUITENKAAN muutu. Jeesus ei jää riparille, vaan haluaa olla osa elämääsi joka päivä. Jeesus kutsuu sinua edelleen, ja tämä kutsu koskee koko elämääsi. Sinut Jeesus tahtoo omakseen. Sinä kelpaat. Olet Jeesukselle kallisarvoinen. Minusta tämä viesti on maailman tärkein juttu. Ole rohkea ja ota viesti vastaan!

15.9 . SIRPA

16.9 .

HILLA, HELLE VI, HILLEV I, HILLE

Koonnut Riikka Hämäläinen Kuvat SXC Kollaasi Tea Ikonen

Mari Aitamäki Lohjan seurakunnan nuorisotyöntekijä Kuvat SXC / Julia Freeman-Woolpert ja Mari Aitamäki

% 2 4

ta aisis luona. l a sa om a su mpien t s i he tia vuo uu van 6 2 18 – rista as nuo

18,8

19,9

Miehet muuttavat kotoa ke skimäärin ja naiset vuoden iässä.

vuoden

01 -tutkimus

Lähde: Nuorten Suomi 20

HE I SI NÄ , JO

KIRJE MUUTTA JALLE

KA m dut aloittamaa uutat. Mitä sinulle kuuluu? Ehkäpä joun nyt syksyllä täys uusien ihmiste Ihan kuin olis n kanssa? Ehk in uudessa koulussa, täysin in jään äpä parhaat ys le kotipaikkaku us komattomia om yt jostakin paitsi, vaikka ol tä väsi jäävät tutu nnalle? Sinust inkin saanut ia kokemuksia a lvaikeaa ja toiv matkallani. otonta. Tai sitt voi tuntua siltä, että kaikki on VAIKKA en olet innoissa ken vanhan sa O LI SI T AS si si a jä jotain uudenlai ttää hetkeksi syrjään ja siirty itä, että kaimässäsi on varm UN UT aina samassa talossa, si sta. ä katselemaan nu as varrella. Toisina ti asioita, jotka ovat muutt nkin eläuneet vuosien an muutos mai M UU TTO O makealta. Use stuu karvaalta N AS IA , in ja osa-alueita. Em joka koskettaa meidän eläm vaatiikin sen, et jonkin hyvän uuden asian lö toisinaan ämme kaikkia me voi olla hu yt tä yminen en si n pä om lailla, kuin mih ästäm aamatta, että as Esimerkiksi m in uutto pois ystä me irti jostakin vanhasta. onkin ihan väär olemme tottuneet. Lähikau iat ovat erivä ys n luota, poik tävän kans pa äs man minuutin sä paikassa, ja bussille juok ssa maitohylly julmalta, ki sa eroaminen tai läheisen ku a- tai tyttösu kestää muu olema voi tunt pidempään ku pe äl tä ja merki ta- että Jum in ennen. Kun muuttuu yhtä ala haluaa johd tyksettömältä. Luulen kuit ua kkiä paljon, ni pieniäkin asio enkin, attaa mei ita iden kanssa se tuntua ylitsepä kautta hänen tu lviäm äs ntemiseensa ja tä muutoksen ja luopumisen ajan myötä hu emättömältä. Kaikkeen kuit inen saattaa on ko ht ku i in uusia seikkailu vaatekaa omaa olevansa enkin tottuu, ja ja. Elämä kotiutunut uu jos vanhoista re ppi, sinne ei mahdu uusia ih teen paikkaan ania vaatteita, tk ui st a . pitää kiinni ky M IN Ä O LE N M UU TT nsin hampain. taan sitä ei voi AN UT kauas kotoa vain kerr M IN UN O N TU LLUT vu an. Tai oikeaskutsua muuttam osi vuodelta he nimittäin kaik iseksi, vaan läht on vain yksi as lpommaksi kä en sittää, et vain repullinen kotona, ja lähdin matkustam emiseksi. Jätin olevan kont ia, joka pysyy. Juuri kun lu ulemme asioid tä tavaraa. Se oli aan mukanani rollissa, ne liuku en jännittävää ja Päällimmäisenä va t pois käsistäm kaikki muu vähän pelottik ol me. Vaikka viel in. Mutta R pysyisi paikallaan, me ihm siipien kokeilu i kuitenkin ilo ja vapauden ä iset muutumm aamatussa Jum .V tu e itse. ala lupaa, ettei läh-teminen, ol ähintäänkin yhtä jännittävä nne, omien H än on aina sam hän muu ä kuin pois ik tua. Jännitti, on in sitten takaisin tuleminen voit sinäkin lu a, Tie, Totuus ja Elämä. Siih tu koskaan. vuoden kulutko kaikki vielä ot en jos johonkin ta a si in ä muutossa tai m samanlaisina? ennallaan. Löy juuri nyt käyt uutoksessa, jo Van dä lävitse. ta kotiamme, ja se hempani olivat remontoin nkö ystäväni eet lapsuudenkin tuntui kum kummallisiin m al ta . Vedellä nyt se paikkoihin sillä iniä Sir u Ki vis tö aikaa kun min P. S. Niin, ja hyvä ä olen poissa… vuosienkin jälk n ystävän löytää kyllä aina uu een. delleen,

Nuotta 8/2007 | www.nuotta.com

Varmista paikkasi

lennokkaassa seurassa.

Tilaa

Nuoren seurakunnan sanoma. TILAA ALLA OLEVALLA LOMAKKEELLA PUHELIMELLA: (09) 2513 9217 (TI–TO 8–15) SÄHKÖPOSTILLA: TILAUSPALVELU@NUOTTA.COM NETISTÄ: WWW.NUOTTA.COM

TILAAN NUOTAN KESTONA 43 e / vuosi VUOSITILAUS 48 e / vuosi EKAT 6 KK 29 e

Hinnat voimassa toistaiseksi (8/07)

Maksaja

Saaja

Nimi Osoite

Nuotta / Kustannus Oy Arkki TUNNUS 5001710

Puhelin Sähköposti

00003 VASTAUSLÄHETYS

TAPAHTUM ATORI

Suora lähetys Noormarkussa Kannen kuva Stockxpert

Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 28. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Tuomas Auvinen, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Tuomas Luoma, Maria Sorje, Sirpa Kinnunen, Siru Kivistö, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Martti Pyykönen, Saara Räty Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Jussi Miettinen, Kai Niemelä, Päivi Niemi, Lauri Parvio, Lasse Räty, Raimo Raukko Ulkoasu Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen, Tea Ikonen, Sirpa Kinnunen TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET P. (09) 2513 9217 ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, tilauspalvelu@nuotta.com NORMAALIT TILAUSHINNAT kestotilaus 43 euroa, vuosikerta 48 euroa, ½ vsk. 29 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu MAINOKSET JA MEDIAKORTTI ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/media.html ILMOITUSHINNAT Katso mediakortista, hinnat alkaen 100 e TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta. JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA Kustannus Oy Arkki, toimitusjohtaja Lauri Parvio Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINO Uusimaa Oy

Noormarkun seurakunnassa sattuu ja tapahtuu syyskuun alussa. Teemalla Suora lähetys kokoonnutaan yhteyttä etsimään 7.– 9. 9. Ohjelmaa on nuorille sekä hieman vanhemmallekin väelle tuoreessa paketissa. Viikonloppu pyörähtää käyntiin Riemumessulla ja mukana on tietysti The Road. Viikonlopun aikaan mukana melskeessä on lisäksi G-Powered, Norman, On C ja Teri Mantere, Jukka Leppilampi, Minna ja Jussi Pyysalo, Inri sekä monet muut. Puhujina kuullaan mm. Kari Penttista, Timo Vuorista sekä Juha Heinosta. Suoran lähetyksen pääopetukset pitää Sanansaattajan päätoimittaja Hannu Kippo. Lisätietoa netistä Sleyn nuorisotyön sivuilta www.sley.fi/nuoriso sekä Noormarkun seurakunnasta. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Ylistaron Eviksistä Eräs menneen kesän suurista huippuhetkistä oli varmasti Ylistaron Evankeliumijuhlat. Myös nuoret talsivat Komian kirkon maisemissa sankoin joukoin. Ylistaron nuori seurakunta on Eviksien jälkitunnelmissa lauantaina 15. 9. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Sinne kannattaa tulla pitkin Pohjanmaata ja kauempaakin. Mukana pippaloimassa ainakin Sami Nortunen & Juha Heinonen.

Pointti-kasvuleiri – ”Tarina” 21.– 23. 9. 2007 Pointti-kasvuleiri järjestetään syyskuisena viikonvaihteena Ryttylän maalaiskylässä. Leiri on tarkoitettu vuoden 2007 riparilaisille, isosille ja kaikille meille, jotka kaipaamme omaa paikkaamme maailmassa ja nuoressa seurakunnassa. Paikkaasi kanssasi etsimässä: Mikko Tiira, Nina ja Kai Niemelä, Pekka Laukkarinen, Mika Falk, Johanna Tuori, Lars Pajuniemi, Ariel & Supremos ja monia muita. Lisäinfo, ohjelma ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.nm.fi tai nuorisotiimi@sekl.ﬁ tai (019) 779 2250. Tervetuloa dynaamiseen viikonvaihteeseen hyvässä seurassa!

Huippusuosion saanut gospeltapahtuma saa jatkoa 22. 9. Kuopiossa! Älä pelkää -nuorten gospeltapahtuma pidettiin ensimmäisen kerran viime vuonna Kuopiossa. Parhaim-

millaan yli 500 henkilöä oli yhtaikaa sisällä, ja se on ensikertalaiselle tapahtumalle todella hyvin. Innostunut yleisö toivoi jatkoa ja sitä on luvassa. Toista kertaa Älä pelkää -nuorten gospeltapahtuma kokoontuu la 22. 9. 2007 klo 15–22 (Amiskalle) Kuopiossa (Savon ammatti- ja aikuis-

opisto, Presidentinkatu 3, Kuopio). Ohjelmassa on toimintaa, raamattuopetusta ja gospelmusiikkia. Tapahtumassa esiintyvät Suomen gospelmusiikin huippunimet: Tera ja Think Twice (www.tera.name, www.think-twice.com) sekä kuopiolaiset Ichtus ja Jarkko Maukonen. Lisätietoa: www.nm.fi

Teksti Riikka Hämäläinen Kuvat Sirpa Kinnunen

elokuun kimallus,

älä vielä mene nukkumaan! maalaa minut kultaisellasi leiki vielä hetki kanssani varjoilla kiitä kanssani kesästä, ennen kuin yö haukkaa palan kullankeltaasi

keväällä nähdään taas!

talvena mä oivalsin, että kristittynä mulla tosiaan on paljon siskoja ja veljiä. Kristuksessahan me kaikki ollaan yhtä perhettä, ja se on aitoa ja totta.

Musaa ja vastuunkantoa

Jumalan kunniaksi Saavun keskelle hälinää Kauniaisten Raamattuopistolle. Tuulia Kekäle, eli tuttavallisemmin Tsuua, tulee minua vastaan ja selittää, että käynnissä on varhaisnuorten medialeiri. Tsuua on leirillä ohjaamassa radiotyön kanavaa. Kokemuksia toimittajan työstä

Faktaruut u N IM I

Tuulia ”Tsu ua” Kekäle IK Ä Ihan kohta 7 KOTI PA IK K A K U N TA Helsinki M OT TO Is än te Väsyneen an kemän kanpojan laulun sanat häviää aina : ”Vaikka muu jä tähteä tumm ljelle jää kolme u Kolmiyhtein vaan yöhön.” en Jumala pysyy ja jää.

Tsuuaa kiinnostaa media, ja erityisesti radio- ja tv-työ. Kiinnostus alkoi muutama vuosi sitten samaisella medialeirillä, jota hän on nyt mukana ohjaamassa. Tuolloin hän tutustui erääseen Radio Dein toimittajaan, ja pääsi sitä kautta Deille tekemään varhaisnuorille suunnattua radio-ohjelmaa, joka tuli ulos kerran viikossa vuoden ajan. – Sain tehdä ohjelmaa melko itsenäisesti. Se oli mulle tärkeä homma. Se vuosi oli mulle vaikea, ja radio-ohjelman teko oli terapeuttista, sillä sain tehdä jotain, joka tuntui tärkeältä. Nyt sitten teen keikkahommia Deillä äänentarkkailijana. Tsuua on päässyt kokeilemaan myös televisiotoimittamista yhden päivän ajaksi. Nelosen Uutisten järjestämän kilpailun voittajaryhmä sai palkinnoksi tehdä ihkaoikeiden tvtoimittajien opastuksella jutun, joka sitten näytettiin tv-uutisissa. – Se oli todella mielenkiintoista! Sai nähdä, millaista toimittajan työ on oikeasti, Tsuua toteaa.

Ei pelkkää ruusuilla tanssimista Tsuua kertoo avoimesti vaikeasta vuodestaan. Hän sairastui masennukseen kahdeksannen luokan alussa ja joutui olemaan sairaalassa kaksi kuukautta. – Masennuksesta ulos kamppailu oli varmasti kovinta, mitä mun elämässä on tapahtunut. En pystynyt tekemään oikein mitään melkein

vuoteen. Koulussakaan en juuri käynyt. Olen kuitenkin miettinyt, kuinka suuri varjelus siinäkin oli. Kävin koko masennusajan kirkossa joka viikko, ja ne kaksi tuntia viikosta mulla oli hyvä olla. Se pieni hetki viikossa ilman pahaa oloa varmasti piti mut käynnissä. Vaikeasta vuodesta selvittyään Tsuua alkoi löytää pirteää omaa itseään. Rohkeus kokeilla uusia asioita on kasvanut viime aikoina. Nyt hän kuvaa itseään sosiaaliseksi, innostuvaksi ja kiireiseksi.

Paljon siskoja ja veljiä Tsuuan perhe on pieni mutta aktiivinen. Siihen kuuluu hänen lisäkseen vain vanhemmat. Yksin ei ole kuitenkaan tarvinnut olla. – Meillä on aina ollut paljon ihmisiä kylässä ja sosiaalinen meininki kotona. Se on ollut tosi kivaa. Oon tottunut siihen että aina on ihmisiä ympärillä, ja tuntuu oudolta, jos niin ei ole. Tsuuan isä on pastori ja entinen nuoriso- ja opiskelijatyöntekijä. Heidän kotinsa ovet ovat olleet siis auki sekä nuorille että muille seurakuntalaisille. – Mä olen aina halunnut sisaruksia. On tuntunut vääryydeltä, että muilla on niitä ja mulla ei. Viime

Tsuua on saanut aina elää musiikin parissa, hän on soittanut viulua kahdeksan vuoden ajan. Viime aikoina mukaan ovat tulleet myös laulutunnit ja pianon ja kitaran soiton opettelu. Laulu on kuitenkin lähimpänä Tsuuan sydäntä. Tärkeitä Tsuualle ovat myös nuortenillat, joissa hän käy säännöllisesti, ja on usein myös kantamassa vastuuta iltojen järjestelyistä. Nuorteniltojen vastuunkannon lisäksi hän on mukana järjestämässä actionpäiviä varhaisnuorille. – Seurakuntatoiminnassa hienointa on se, että se perustuu Jumalan sanaan. Kyseessä on maailman tärkein asia! Kun on järjestämässä mukana, saa itsekin ravintoa, hän summaa. Jokaviikkoinen jumalanpalvelus on tullut Tsuualle hyvin tärkeäksi. Seurakunta on hänelle kuin toinen koti. – Jos en pääse messuun, tulee koti-ikävä. On hienoa miettiä Raamatun vertauksia seurakunnasta. Voi tuntea olonsa osaksi yhtä ruumista, jossa jokaisella on tärkeä tehtävä, oli se tehtävä sitten minkälainen tahansa. Siru Kivistö