Nuotta 9/2002 by Plussmeedia

Nuoren seurakunnan sanoma syyskuu 2002

nuotta1 cyan magenta yellow black

uotta Tunnista lahjasi

8-10

Kristitty tanssija Mark Garth 4-5

Think Twice

20-21

Urheilijat uskonasialla 14

nuotta2 cyan magenta yellow black

uotta Nuoren seurakunnan sanoma

Ajanhenki on huono renki Aikaisemmin ihmettelin, miten muodin ammattilaiset voivat osata ennustaa kuukausia aikaisemmin tulevan syysmuodin trendit. Nyt tiedän, että totta kai he voivat ennustaa, koska suunnittelu- ja markkinointikoneistothan juuri luovat uudet muoti- ja tyylisuuntaukset! Kaiken tarkoituksena on synnyttää massoissa tarpeita, jotka ruokkivat jatkuvaa kuluttajajuhlaa. Ajan henki tahtoo puristaa meidät samaan muottiin, kloonata osaksi kasvotonta massaa. Sama musa soi Helsingissä, Kemissä, Nairobissa ja Honiarassa. Eilen esitellyt, uudet Lewikset saa parin viikon päästä Singaporen tai Delhin kiinalaiskortteleista pilkkahintaan. Tehokkaan markkinoinnin ja sosiaalisen paineen vaikutuksesta pidämme skeittikenkiä ja tietynlaista reppua, hiuksemme hohtavat muotisävyissä, lävistelemme ja otamme tatuointeja. Haluamme ansaita arvomme ja hyväksymisemme vertaistemme joukossa. On helppoa ja yleisesti hyväksyttyä sulautua massaan – erilaisuus kysyy aina rohkeutta. Ajan henki tahtoo yhtenäistää myös ajattelumme. On käsittämätöntä, miten nopeasti ihmisten käsitys oikeasta ja väärästä muuttuu. Tarvitaan vain riittävä määrä uuden opin mannekiineja ja julkista painostusta, niin suurin osa ihmisistä näyttää olevan valmis allekirjoittamaan vaikka mitä. Hyvä esimerkki tästä on kirkossa käynnissä oleva homoseksuaalisuskeskustelu: homosuhteessa elämisen ei väitetä enää olevan väärin vastoin selkeää Raamatun opetusta. Ja kansa nyökkää päätään. Aikaamme leimaa vahvasti identiteettiongelma. Yksilö on hukassa ja massat jyräävät. Yksilönä oleminen on enemmän kuin nimi, kuva ja henkilötiedot passissa tai sosiaaliturvakortissa. Yksilöllisyys on muutakin kuin ulkonäkömme, joka erottaa meidät toisista tai osoite, jossa nukumme yömme. Perimmäisessä mielessä yksilöllisyys on massasta erottautumista - oman minuuden ja ainutlaatuisuuden löytämistä Jumalan Sanan kautta. Seurakuntanuorten porukan tai herätysliikkeen nuorisotyön tulisi tukea juuri tätä! Jumalan edessä emme ole vain osa kasvotonta massaa. Hän tuntee meidät yksilöinä nimeltä. Jeesuksen ristinkuoleman tähden meillä on yksilöllinen arvo, jota ei mitata ajan hengen, suoritustemme tai ominaisuuksiemme mukaan. Siksi emme voi rakentaa uskoamme yleisen mielipiteen, gospelbändin laulusolistin, nuorisotyön vaikuttajien, kotoisan seurakuntaporukan tai ulkoa annettujen opinkappaleitten varaan. Usko nojautuu sanaan, samalla usko on yksilöllistä. Sitä Raamattu tarkoittaa, kun sanoo, että jokainen seisoo tai kaatuu oman Jumalansa edessä. Kaikki ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista paratiisipuun jälkeisessä ajassa. Tilastot kertovat karusti, että kouluiän jälkeen

opiskelu- tai työelämään siirtymisen yhteydessä seurakunnan toimintaan osallistumisprosentti romahtaa täydellisesti. Kuin uskonasiat eivät enää kiinnostaisi. Onko syynä se, että nuoret eivät enää löydäkään oman nuortenporukan kaltaista kotoisaa fiilistä ja aikuisten maailman kulttuuri toökkii pahasti? Tai eivätkö aikuisten seurakuntatapahtumat vedä vertoja Maata Näkyvissä -festareille tai Nuorten Kesälle? Onko vika siinä, että nuori on niellyt mukisematta kuulemansa opetukset, kuitenkaan seikkaperäisesti selvittämättä Jeesuksen ja Raamatun edessä, mitä todella uskoo ja miksi? Onko tärkempää ollut sittenkin ryhmään kuuluminen kuin yksilöllinen sitoutuminen Jeesukseen? Kristillisen nuorisotyön suurin haaste ei ole siinä, miten tehdä parempia tapahtumia, tuottaa kekseliäämpiä toimintamenetelmiä tai synnyttää taidokkaampia gospelstaroja. Suurin haaste on siinä, miten opettaa nuorta seuraamaan Jeesusta yksilönä Hänen opetuslapsenaan myös silloin, kun se merkitsee vastavirtaan kulkemista. Lähetyssaarnaaja tahtoi mennä kertomaan evankeliumia syrjäiselle heimolle kauas viidakon taakse. Hän sai oppaakseen alkuasukasmiehen, joka kertoi tuntevansa tien. He kulkivat tuntitolkulla läpi trooppisen ryteikön. Lopulta lähetysaarnaajalla heräsi epäilys, että mahtaako mies sittenkään osata perille. Rohjettuaan kertoa huolensa opas kimpaantui ja alkoi näyttää viidakon puita, joihin hän oli itse omakätisesti veistänyt merkkejä löytääkseen perille. Hän osoitti kirvestään, jolla oli hakannut aluskasvillisuuden polulta pois. Hän näytti haavoja ruumissaan ja kertoi, miten pensaat ja oksat olivat raapineet häntä hänen raivatessaan tietä perille. Lopulta mies kohottautui täyteen pituuteensa, löi nyrkillä rintaansa ja sanoi: “Minä olen tie, seuraa minua!” Jeesus tekee samoin. Hän näyttää sinulle haavojaan ja kertoo, miten kärsi puolestasi raivatessaan tien taivaaseen synnin viidakkojen läpi. On vain yksi tie jokaiselle yksilölle. Se on Jeesus.

T: JUSSI

syyskuu 2002 •Tanssija Mark Garth 4-5 •Nuori seurakunta palvelytyössä 6 •Näky seurakunnasta 8 • Mahtuuko seurakuntaan luusereita? 9 •Lahjat ovat monet... 10 •Maailman sivu:

Raakel & tutustumisen arvoinen Jumala 11 •Kuukauden srk: Saarijärvi 12 • UrheilijatAsialla 14 • Varoitus 15 •Nuotta Awards : Mikko Aalto 16 •Sieniretkellä 18 •Tapaamme Miikan 24

•Christoforum 6 •Maan ja taivaan väliltä 13 •Juha Tapion kolumni 13

•Prayer zone 17 •Leffat 19 •Musauutiset 20-21 •Etsin ystävää 22 •Menovinkit 23

mikä colahti? • Raamattu • Ruska • • Rakkaus •

mikä culahti? • Harha-askeleet • Synkkyys • • Kuralätäkkö •

uotta NUOTTA ILMESTYY 11 KERTAA VUODESSA. ISSN–0357–7139

materiaalin palauttamisesta.

TOIMITUS:

JULKAISIJAT: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys

Päätoimittaja Jussi Miettinen, puhelin:(019) 7792200, 050 3739341. jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari, tommi.hakkari@nuotta.com Toimituskunta: Pia Pietilä, Juhana Tarvainen, Sinikka Heiskanen, Jussi Valkonen, Virpi Rannila Toimitusneuvosto: Juha Heinonen, Jussi Miettinen, Hannu Kymäläinen, Risto Viitikko, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ilkka Päiväsaari, Ismo Vettenranta, Tommi Hakkari TAITTO: Johanna Junkkari KANNEN KUVA: Jukka Immeli

Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com

TOIMITUKSEN OSOITE: PL 184, 00181 Helsinki, puhelin: (09) 69390253 faksi: (09) 69390280 sähköposti: toimitus@nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Ti-to klo 9-16 Irma Laitinen, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 6939 0217 tai irma.laitinen@sley.fi tai Kansanlähetys,12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920. TILAUSHINNAT 1.1.2002 alkaen: kestotilaus 34 euroa, vuosikerta 37 euroa, 1/2 vsk. 20 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu. ILMOITUSHINTA: 1,35 euroa/pmm + alv, 1/4 -sivua isompien hinnat erikseen. KUSTANTAJA: SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, 2002

uotta

Kuukauden

Ketä Raamatun henkilöä muistutat? - Ensimmäisenä tulee mieleen Jeesuksen opetuslapsista Tuomas – hän, joka epäili. Pohdin ja kyseenalaistankin asioita aika paljon, mietin aina kaksi kertaa ennen kuin uskon.

- Maallikkosaarnaajien, Juhin ja Jussin kanssa oli vaihdettu jo pitkään ajatuksia hip hop -kulttuurista ja kirjoiteltu riimejä meileitse. Viimekesäisen Nuorten Kesän kyky-gaalan jälkeen pojat pyysivät mua mukaan bändiinsä, mutta pitkän välimatkan takia säännöllinen harjoittelu olis ylivaikeeta. Siksi olenkin mukana feat-meiningillä eli käyn räpähtämässä vain joissain biiseissä.

Nuorten Kesässä vierailit biisissä ’Kunnia Jumalalle’. Miten tämä asenne näkyy omassa elämässäsi? - Toivoisin, että osaisin olla brassailematta omilla teoillani. Olen saanut kaiken lahjana Jumalalta, siksi haluan kiittää Jumalaa ja antaa kunnian Hänelle, kelle se kuuluu.

Suurin kiitosaiheesi Jumalalle? - Syntyminen ja elämä. Sitä on vaikea sanoa yksiselitteisesti. Olen kiitollinen siitä, mitä mulla on tässä: omasta itsestäni, että saan olla se, mikä olen, elää täällä, missä elän. Olen onnellinen myös tästä kiitollisuuden tunteesta, jonka Jumala on mulle antanut.

Menneen kesän paras juttu? - Tein töitä kesäteattereissa ja ripareilla. Nuorten Kesä oli ehkä paras juttu, ne oli ainoot festarit, joihin ehdin. Se oli kiva päätös kesälomalle.

Kysy kalalta: www.nuotta.com/ > kala

Miten päädyit räppäämään Maallikkosaarnaajien seuraan?

Gallup

Rap-vieras Jaana

chillaa Jeesuksen kanssa

Jaana Joensuu, 17, lähtee silloin tällöin Vimpelistä räppäämään Maallikkosaarnaajien messiin. Rap-taipaleen alussa oleva lukiolainen kutsuu itseään ironisesti MC Rihkamaksi – ainakin toistaiseksi.

JUHANA TARVAINEN, GALLUP KYSELTY VIIME KESÄN RIPARILAISILTA

nuotta3 cyan magenta yellow black

kala

Mikä on unelmasi tulevaisuutesi suhteen? - Olen kiinnostunut taiteista kaiken kaikkiaan: teatterista, runoista, tanssista, piirtämisestä ja musiikista. Haluaisin palvella Jumalaa taiteen keinoin, yhdistää uskon asiat harrastuksiini ja kiinnostuksen kohteisiini.

Heitä vielä joku naseva riimi. - Faija, vaikka oon vain minä, kiitos, että silti riitän. Oot mulle kaikki kaikes, Isä, susta aina kiitän. VIRPI RANNILA virpi.rannila@nuotta.com

Jan Ottosson, 15, Espoo

Sanna Lipponen, 15, Helsinki

Ali Abdalla, 14, Helsinki

- En käynyt kesällä riparia, mutta saattaa olla, että lähden mukaan nuorteniltoihin. Ainakin moni kaveri on menossa.

- Riparilla oli paljon kivaa tekemistä ja vauhtia. Saatan lähteä katsomaan nuokkarille meininkiä.

- Olin kesän Lontoossa, en riparilla. Monet kaverit ovat menossa nuorteniltoihin. He painostavat minuakin lähtemään. Voi olla, että menen käymään siellä.

Maria Vuorensola, 15, Espoo - Tottakai lähden syksyllä nuorteniltoihin. Koitan saada kaikki kaveritkin sinne.

Elina Bertell, 15, Helsinki - Mulle on jäänyt pelkästään hyviä muistoja riparista. Yhteishenki ja uudet kaverit olivat parasta. Enköhän mene nuorteniltoihin.

Lähdetkö syksyllä nuorteniltoihin?

uotta

Kanadalainen tanssija Mark Garth:

Jumala toi eteeni oikeita ihmisiä oikeilla hetkillä. Ei niin, että eräänä päivänä olisin herännyt ja tiennyt äkkiä, että tanssisin työkseni Jumalan kunniaksi. Jumalalla on valtava suunnitelma, johon minäkin kuulun, kuin nyrkki silmään.

uotta

minä olen instrumentti! Lihaskimppu, joka istuu viereisellä sohvalla, on kanadalainen tanssija Mark Garth. Hän on saapunut haastatteluun suoraan Xarisin tanssiesityksestä, mutta akrobaattisten esityksien tauottua yksikään hikipisara ei näytä kirvonneen tämän muskelimiehen kasvoille.

Mies mikserissä Resepti kristityksi torontolaiseksi tanssijaksi kuulostaa melko vaivattomalta, lähestulkoon Bloody Maryn reseptiin verrattavissa. - Pienestä pitäen, niin kauan kuin muistan, olen harrastanut yleisrheilua. Taiteet ovat kiinostaneet aina, ja kun tälläiset ainekset laittaa mikseriin ja sekoittaa, lopputuloksena on tanssija. Usko on kietoutunut minuun hiljalleen kasvaessani ihmisenä. Syntyperä tulee siinä sivussa, kylkiäisenä. Näin se siis tapahtuu. Kaikki alkoi nuoren pojan ottaessa osaa tanssin alkeiskurssille. Meno siellä ei häntä innostanut kovinkaan paljoa. Eikä tanssijan ura sytyttännyt lainkaan, kunnes eräänä päivänä New Yorkista saapui tunnettu koreografi seuraamaan alkeiskurssilaisten edesottamuksia. – Tein itsestäni täydellisen hölmön, mutta ilmeisesti koregrafi näki kohelluksessani jotakin potentiaalia – muutenhan en nyt olisi tässä, Mark muistelee.

Nyrkki silmässä Oma kutsumus ei kuitenkaan ollut heti siitä hetkestä alkaen Markille selvä. - Jumalalla on omat tiensä. Hän hoitaa mystisesti oman hommansa. Kun antaa Jumalalle itsensä ja sanoo, että on halukas tekemään sitä, mitä Jumala haluaa, niin Herra hoitaa loput, Mark vakuuttaa. Hän ei tarkalleen tiedä, miten kaikki hänen omalla kohdallaan tapahtui ja nivoutui yhteen. - Jumala toi eteeni oikeita ihmisiä oikeilla hetkillä. Ei niin, että eräänä päivänä olisin herännyt ja tiennyt äkkiä, että tanssisin työkseni Jumalan kunniaksi. Jumalalla on valtava suunnitelma, johon minäkin kuulun, kuin nyrkki silmään, miettii Mark Garth. - Kun kelaan mielessäni elämääni taaksepäin, huomaan, että minulta on suljettu ovia, mutta aina jossakin toisaalla on portti avautunut. Elämäni tässä Jumalan suunnitelmassa on ollut luikerte-

lua eteen- ja taaksepäin, Mark pohtii. - Kun tehdään kristillistä tanssitaidetta, motiivit ovat erilaiset kuin maallisia produktioita tehtäessä, Mark selittää. - Motivaatio tanssiin tulee kuitenkin molemmissa tapauksissa siitä, että Jumala on antanut minulle tanssin lahjan. Pyrin elämässäni käyttämään niitä lahjoja, joita Jumala on antanut, Mark selittää innostuneesti. Markin mukaan tanssiminen lavalla ei ole omien kykyjen esittelemistä toisille, vaan sitä, että antaa itsensä Jumalan käytettäväksi, Hänen työhönsä. Markille on juuri tässä Jumalan käyttöön antautumisessa selvinnyt, millainen tehtävänjako kaikessa maanpäällisessä on. - Hän on suurin koreografi ja kaiken luoja, minä olen vain instrumentti, joka saa kaiken Jumalalta.

jaa raskaiden työpäivien jälkeen. Murheellisina hetkinä, tunteiden vellotessa Mark hakee apua Jumalalta. ”Jumala on suurempi kuin sydämeni” Mark toteaa. - Hän näkee lävitseni. Mikään logiikka tai kaikki maailman järki eivät ole mitään Jumalan tietoon ja ymmärryskykyyn verrattuna, Mark lisää. - Minua lohduttavat Raamatun kohdat, joissa ihmisnäkökulmasta kaikki näyttää huonolta ja epätoivoiselta, mutta Jumalla on silti kaikki hanskassa, Mark kertoo.

Mark Garthin haastattelulle varaama aika alkaa loppua. Hän kysäisee kohteliaasti minulta jäljellä olevien kysymyksien määrää. Ei minulla niitä enempää olisi ollutkaan. Voisin lähteä punttisalille – jos kehtaisin. JUHANA TARVAINEN juhana.tarvainen@nuotta.com

Viesti nuorille Tärkeintä on, että kristillisten taideleirien myötä nuoret avautuisivat ja vapautuisivat ymmärtämään, mitä he tekevät. Olisi hyvä, että nuoret löytäisivät oman lahjansa, jota he ryhtyisivät kehittämään. Heidän pitäisi tajuta, että Jumala todellakin on käytännöllinen. Oma kehokin on väline, jolla Jumalalle voi tehdä kunniaa. Jumala kyllä osoittaa, miten jokainen voi käyttää omia lahjojaan – vaikkapa maalaamalla, tanssimalla tms. Tanssitaiteilijan odotukset ovat selkeät. - Odotan, että Jumala muokkaa minua oman suunnitelmansa mukaan. Olemme kaikki yhtä Jeesuksessa, ja hänessä kasvamme. Haluan, että Jumala muovaa minua. Haluan olla sillä paikalla, jonka Hän on varannut minulle. - Mielestäni taiteellinen luovuus ja usko sopivat yhteen ihmiseen varsin hyvin, Mark Garth miettii. - Ne molemmat tulevat jostakin tavattoman syvältä, hän lisää. Markin elämään on eniten vaikuttanut Efesolaiskirje 1:18, joka on hänen mieluisin raamatunkohtansa. Siinä pyydetään, että Jumala antaisi meille viisauden hengen niin, että oppisimme tuntemaan hänet ja tajuaisimme, miten rikkaita olemme saadessamme uskoa Jeesukseen.

Markin relausta Mark Garthin on helppo rentoutua. Jos aikaa riittää ja mies onnistuu kerrankin olemaan kotona, Kanadan luonto tarjoaa mahtavan keinon päästä irti kaikista stressaavista asioista. Yksin keskellä Luojan luomaa suurta luontoa ymmärtää Kaikkivaltiaan käden suuruuden. Myöskin gospel-kuoromusiikki rentouttaa tanssi-

KUVAT JUHANA TARVAINEN

Katsellessani valtavia reisilihaksia pohdin hetken mielessäni, yltäisivätkö käsivarteni mitenkään tämän kaverin massiivisen reiden ympäri.

nuotta5 cyan magenta yellow black

Jumala on koreografi,

Nuori seurakunta palvelutyössä Ef. 4, 11-16 Jeesus halusi varmistaa, että hänen seuraajistaan koostuva joukkue – seurakunta – pysyisi elävänä ja toimivana. Tämän vuoksi hän antoi valitsemilleen ihmisille

HANNA EKOLA

nuotta6 cyan magenta yellow black

uotta

tehtäväksi toimia Jeesuksen nimeä kantavan joukkueen valmentajana ja huoltajana. Tätä tehtävää hoiti alun perin porukka, joita kutsuttiin apostoleiksi, profeetoiksi, evankeliumin julistajiksi, paimeniksi ja opettajiksi. Samasta porukasta juontuvat myös tämän päivän Jeesusjoukkueen huoltajat ja valmentajat: diakonit, piispat ja papit. On tärkeä huomata, että Jeesus-joukkueen huoltoporukkaan kutsuttiin ihmisiä. Seurakunnan varustaminen uskottiin tavallisten ja monella tapaa puutteellisten ihmisten tehtäväksi. Ja näin on myös tänä päivänä. Jumala hoitaa Jeesus-joukkuettaan ihmisten välityksellä. Esim. pappien tehtävänä on Raamtun sanan julistaminen sekä sakramenttien – kasteen ja ehtoollisen – hoitaminen. Joukkueen muuhun huoltoporukkaan kuuluvat kaikki seurakunnan jäsenet. Esim. rukous, rippi ja sielunhoito ovat asioita, joista voi vastata kuka tahansa Jeesusjoukkueen jäsen.

Kaikki palvelutyöhön! Eri puolilla Suomea kokoontuvien nuorten Jeesus-joukkueiden yksi suuri ongelma lienee se, että ne ovat unohtaneet, miksi ne ovat olemassa. Jeesus-joukkue ei ole olemassa vaihtopenkkiä, vaan pelikenttää varten! Muonitus ja huolto ovat olemassa siksi, että joukkue olisi valmis palvelutyöhön. Olen liian usein kuullut nuoren seurakunnan keskeltä kysymyksiä: ”Miksi täällä ei tapahdu mitään? Miksi täällä ei järjestetä mitään?” Liian moni uskova nuori mieltää seurakunnan katsomoksi, vaikka se Raamatun mukaan on joukkue, joka toimii! Pysähdy hetkeksi ja mieti, miten itse suhtaudut omaan kotiseurakuntaasi. Suhtaudutko siihen kuin maitokauppaan: se on olemassa sitä varten, että se tuottaa palveluja. Vai pidätkö sitä ihmisistä koostuvana joukkueena, joka on olemassa sitä varten, että se toimii; kokoontuu yhdessä Raamatun ääreen ja lähtee ravittuna palvelutyöhön sinne, missä apua tarvitaan – kotiin, kouluun, naapurin mummon luo, minne vain. Älä unohda, että jokaisella Jeesus-joukkueen jäsenellä on Jumalan hänelle antama oma tehtävä!

Yksi ja sama usko Nuorten keskuudessa kristittyjen yhteys on usein ”kuuma peruna”. Olen kuullut enemmän kuin kerran tai kaksi, miten uskovat nuoret puhuvat voimakkaasti kristittyjen yhteyden puolesta, ja hyvä näin. Siinä ei ole mitään pahaa. Niin tuleekin puhua. Puhe kristittyjen yhteydestä muuttuu kuitenkin ongelmaksi, jos se jää pelkäksi puheeksi ja kiistanaiheeksi. Paavalin Jeesus-joukkueelle laatima valmennusohjelma jättää puheet sikseen ja edellyttää toimintaa. Tie yhteen ja samaan uskoon kul-

kee vain Jumalan varustaman palvelutyön kautta. Tässä on Raamatun yhteiskristillisyyden perusohje – yhteinen palvelu ja vaivannäkö. Varsinainen ekumeeninen ohjelma! Muuta ohjetta ei anneta. Kaikki muu jätetään seurakunnan Herran huoleksi. Hän hitsaa joukkueensa yhteen muonituksen ja huollon kautta, kunhan joukkue suostuu vain kuuliaisesti pelaamaan paljon harjoitusotteluita. Saatoit yllättyä edellä kirjoitetusta. Kyllähän kaikki kristityt uskovat samaan Jumalaan ja tunnustavat uskonsa saman uskontunnustuksen sanoilla. Nyt puhutaan kuitenkin jostakin paljon enemmästä. Nyt puhutaan ”Kristuksen täyteyttä vastaavasta kypsyydestä” (Ef. 4, 13). Siitä kypsyydestä, joka ei ole synnin pilaama ja jossa ei ole pientäkään säröä. Sanalla sanoen täyteydestä, joka toteutuu täydellisesti vasta taivaassa, silloin kun Jeesus-joukkue näkee Herransa kasvoista kasvoihin. Syy, miksi tähän täyteyteen on pyrittävä jo tässä maailmassa, on yksinkertaisesti siinä, että synti on Jumalan tahdon vastainen asia. Se repii meitä aina erilleen Jumalasta. Vaikka me emme tässä maailmassa yllä täydellisyyteen, meitä kehotetaan pyrkimään siihen. Raadollinen todellisuus ei tee tyhjäksi täydellistä päämäärää. Lopuksi on paikallaan vielä rohkaisun sana. Jeesus-joukkue ei voi koskaan pyrkiä päämääräänsä omin avuin. Sen palvelutyön voimanlähteenä on aina joukkueen Herra, joka itse muonittaa ja huoltaa joukkuettaan ja on sen tukena ja turvana. Loppuun asti. MIIKA NIEMINEN

uotta

nuotta8 cyan magenta yellow

uotta

Näky seurakunnasta Kummajaiset

ole Ihminen ei meidän i s k i S . s e i teräsm elää a t s i a m i o v sta, i u l t y e p s o e u h t ä t l a m on lman raa i , n sua. i i s a k k y h o a r s s a o j k s u en tukea d i u m a j a t rukous

Saattaa tuntua siltä, että muut seurakunnassa pyörivät ihmiset ovat tylsiä, tekopirteitä tai muuten vaan outoja. Ennakkoluulot kuitenkin osoittautuvat turhiksi, kun uskaltautuu tutustumaan muihin uskoviin. Pyhä Henki yhdistää seurakunnan jäsenet toisiinsa ihmeellisellä tavalla. Hän mahdollistaa hyvinkin erilaisten persoonallisuuksien ja toimintatapojen kotiutumisen samaan hengelliseen yhteisöön.

Vuokrata halutaan Uskova tarvitsee hengellisen kodin. Ikävä kyllä joka paikkakunnalla ei ole sellaista toimintaa, joka täyttäisi hengellisen kodin kriteerit. On vaikea kuulla Hyvän Paimenen ääntä harhaäänten seasta, jos pappi sanoo kaikkien pääsevän taivaaseen. Hengellinen koti voi tällöin löytyä herätysliikkeen tai jonkin muun hengellisen järjestön toiminnasta. Eri paikkakunnilla pyörivät Dokit ja Kertsit voivat tarjota mainion paikan vahvistua yhteisestä uskosta muiden Jeesukseen turvaavien nuorten kanssa. Nuoren kristityn henkireikänä saattaa myös toimia koulun rukouspiiri: Jeesus on läsnä siellä, missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään.

Varikolla Opettamisen lisäksi seurakunnan tarkoitus on hoitaa jäseniään. Sielunhoito on kahden kristityn välistä luottamuksellista keskustelua ja rukousta, jossa jätetään ilot ja surut, synnit ja kiitosaiheet Jumalan hoitoon. Sielunhoitajana voi toimia seurakunnan työntekijä, vanhempi kristitty tai hyvä uskova ystävä. Kaikilla on oikeus sielunhoitoon. Sitä voi suositella jokaiselle uskovalle usein toistuvaan käyttöön.

JUKKA IMMELI

Yksin ei jaksa

Hengellisessä mielessä seurakunta on kaikista maailman uskovista koostuva joukko. Tämä Kristuksen seurakunta ei ole silmin nähtävissä, eikä se rajoitu tiettyyn kirkkokuntaan. Ihmisten perustamat kirkot ja hengelliset yhteisöt ovat vain heijastusta Jumalan todellisesta seurakunnasta.

Toimeksianto Seurakunta koostuu yksittäisistä uskovista ihmisistä muodostaen saumattoman kokonaisuuden. Jokaisella seurakunnan jäsenellä on oma paikka ja oma tehtävä siellä, missä hän milloinkin sattuu olemaan. Seurakunnalla on yksi, yhteinen tehtävä: mennä kaikkeen maailmaan ja saarnata evankeliumi kaikille luoduille. Lähetyskäsky ei koske ainoastaan pappeja ja diakoneja, vaan se on annettu yhteisesti koko seurakunnalle.

Seurakunnan tehtävä on saarnata Jumalan Sanaa, kastaa ihmisiä seurakunnan yhteyteen ja jakaa ehtoollista Jeesuksen käskyn mukaan. Tunnustuskirjat opettavat, että kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kuten Paavali sanoo Efesolaiskirjeessä: ”Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste!” Ilman uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan ja Raamatun ilmoitukseen Hänestä ei ole olemassa seurakuntaa.

Eräs ystäväni sanoi pärjäävänsä uskossa ilman muiden apua. Hän ei luottanut seurakunnan työntekijöihin, eikä kokenut, että kenelläkään voisi olla mitään olennaista sanottavaa uskonasioista, mitä hän ei itse voisi ottaa selville. Vähä vähältä ystäväni etääntyi Jumalasta. Yksikseen hän ei tullut rukoilleeksi eikä juurikaan lukeneeksi Raamattua. Ihminen ei ole teräsmies. Siksi meidän on lähes ylivoimaista elää uskossa yksin, ilman raamattuopetusta, rukousta ja muiden tukea ja rohkaisua. Jumala tietää tarpeemme: Hän on tarkoittanut meidät yhteyteen keskenämme. PIA PIETILÄ pia.pietila@nuotta.com

Vielä rankempaa on olla mukana seurakunnan toiminnassa. Siellä ei ainoastaan hengailla muiden ihmisten kanssa, vaan joukkoon liittyy myös Kaikkivaltias Jumala. Ei ihmekään, että seurakunnan toimintaan on joskus vaikea päästä sisään: siellä on kyse isoista asioista.

kova on automaattisesti osa Kristuksen seurakuntaa.

Tervetuloa kotiin Seurakunta kutsuu meitä olemaan kuin kotonamme: sen tarkoitus on olla kristityn hengellinen koti. Kotona saa olla oma itsensä. Toisinaan koti kaipaa siivousta, välillä on mukava leipoa jotain hyvää ja kutsua ystäviä kylään. Jos koti on sotkuinen, ei siellä kukaan viihdy. Hengellinen kotikin kaipaa huolenpitoa. Seurakunta kutsuu osallistumaan toimintaan rukouksin, taloudellisesti ja kokreettisten tekojen kautta.

Kimpassa

uotta mi on kuin lumivyöry; se leviää leviämistään ja sen kaiku kumisee maiden ääriin. Kun uskaltaa heittää oman leiviskänsä likoon, se tuottaa auttamattomasti iloa joka suuntaan.

Kolhuilla Aiemmat pettymykset saattavat estää luottamasta muihin ihmisiin. Oman elämän kolhut voivat vaikeuttaa kotiutumista hengelliseen yhteisöön. Tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä, ennen kuin voi kokea olonsa turvalliseksi muiden uskovien seurassa. Onneksi Jumalalla on aikaa, kärsivällisyyttä ja rakkautta yllin kyllin vuodatettavaksi.

nuotta9 cyan magenta yellow black

? Elämä on täynnä riskejä. Yksi niistä on osallistuminen sosiaaliseen toimintaan. Siinä saattaa tutustua muihin ihmisiin ja oppia jotain uutta. Pahimmillaan voi jopa olla iloksi muille.

roikkuu erillään muusta ruumiista. Jos vartalo kulkee ilman isovarvasta, se kompastuu saman tien. Jumala on suunnitellut jokaiselle palvelutehtävän seurakunnassaan. Oletko jo löytänyt omasi? Jokainen meistä on uskonasioissa todellinen tunari ja ikuinen häviäjä. Onneksi olemme voittajan puolella. Jeesus on kantanut haluttomuutemme, häviömme ja tunarointimme ristille ansaiten meille voittopalkinnon: ikuisen elämän Jumalan yhteydessä. PIA PIETILÄ pia.pietila@nuotta.com

Älä panttaa

Osallistuminen tuo mieleen nuo joillekin epämiellyttävät yhteisleikit, rukouspiirit ja ryhmätyöt. Ahdistaako sinua kimpassa puuhastelu? Tuntuuko siltä, että asiat sujuvat paremmin, kun saat puuhailla yksin? Pelkäätkö tekeväsi joukossa jotain hölmöä, mikä saa muut pitämään sinua

Jeesuksen vertauksessa kolme palvelijaa sai isännältään ison summan rahaa ja kehotuksen tuottaa voittoa. Mitä sinä teet ilosanomalla Jeesuksesta Kristuksesta? Pidätkö sen omana tietonasi ja varot visusti kertomasta muille? Evankeliu-

Irrallaan Kristilliseen seurakuntaan kuuluu sinun lisäksesi muitakin. Olet osa lukemattomista jäsenistä koostuvaa Kristuksen ruumista. Vaikka silmä olisi miten tarkkanäköinen, ei siitä ole mihinkään, jos se

Mahtuuko seurakuntaan typeryksenä? Omissa oloissa pysytteleminen säästää sekä iloilta että suruilta. Jos turvaa selustansa liian hyvin, voi joutua omien turva-aitojensa vangiksi. Seurakunnassa ei kuitenkaan ole tarkkailijajäseniä. Us-

luusereita?

JUKKA IMMELI

Aiemma t ihmisi pettymyks e i kotiut n. Oman el t saattava t e ämä umista hengel n kolhut v stää luott ama oiv liseen yhteis at vaikeut sta muihin taa öön.

uotta nuotta10 cyan magenta yellow black

Lahjat ovat monet On vaikea tehdä täydellistä luetteloa Raamatun armolahjoista: niitä on niin monta. Armolahjat ovat Jumalan uskoville antamia erityisominaisuuksia, joiden tarkoitus on palvella seurakuntaa. Sulle, mulle… Jumala on varannut juuri sopivat armolahjat kullekin uskovalle. Kenenkään ei tarvitse epäillä jääneensä ilman; kysymys on vain siitä, milloin lahjat löytyvät. On olemassa sekä selkeästi erottuvia että hyvin maastoutuneita armolahjoja. Kielilläpuhuminen ja profetoiminen kuuluvat niinsa-

– Henki on sama avoimin mielin, kokeillen. Armolahjojen löytymisessä seurakunnan jäsenten tehtävä on rohkaista ja opastaa oikeaan suuntaan. Kaikki armolahjat tulee koetella Raamatun sanalla. Mikään lahja, mikä toimii ristiriidassa Raamattuun nähden, ei ole Jumalan Hengen työtä.

Etsivä löytää Armolahjoja ei ole tarkoitettu yksityisen kristityn kunniamerkeiksi. Siksi Jumala saattaa varustaa meitä armolahjoilla meidän tietämättämme, ettemme ylpistyisi. Vanhemmat kristityt osaavat

Kun la h tärkeä jat alkava t ä seurak käyttää n löytyä, o n ii unnan palvel tä ahkeras ti emisek nottuihin ihmelahjoisi. hin. Palveleminen ja vieraanvaraisuus taas ovat arkisessa toiminnassa vaikuttavaa erityistä armoitusta. Raamatussa meitä kehotetaan tavoittelemaan armolahjoja. Niiden tavoitteleminen käy yksinkertaisesti: rukoillen ja

usein kertoa eri armolahjoista ja opastaa palvelutehtävän löytymisessä. Kun lahjat alkavat löytyä, on tärkeää käyttää niitä ahkerasti seurakunnan pal-

velemiseksi, meitä nimittäin kehotetaan ”virittämään saamamme armolahja palavaksi” (2. Tim. 1:6).

tiettyyn hengelliseen tehtävään seurakunnassa.

Tarmolahjat Luonnonlahjat Jokainen ihminen on lahjakas tavalla tai toisella, oli hän uskossa tai ei. Luonnonlahjoja ei voi kutsua armolahjoiksi, sillä jälkimmäisiä on vain uskovilla. Yksittäinen luonnonlahja, esimerkiksi musikaalisuus, voi kuitenkin Jumalan työn kautta muodostua seurakuntaa palvelevaksi erityislahjaksi, armolahjaksi.

Hedelmät Pyhä Henki synnyttää uskovassa sekä Hengen hedelmää että armolahjoja. Hengen hedelmä on luonnollista seurausta Jeesuksen yhteydessä elämisestä. Se on tavallaan kuvaus Jumalan vaikuttamasta kristityn mielenlaadusta (Gal. 5:22,23). Armolahjat ovat kutsumuksellisia erityislahjoja, joiden kautta Jumala varustaa

Pusertamalla ei synny hyvää hedelmää: siksi kannattaa armolahjojakin kysellessä keskittyä Jeesuksen sovitustyöhön eikä omiin saavutuksiin. Ei Jumala tee meille hyvää siksi, että olemme olleet erityisen kilttejä viime aikoina, vaan siksi, että Jeesus on kuollut puolestamme ja lahjoittanut meille perintöosan Jumalan valtakunnassa. PIA PIETILÄ Pia.pietila@nuotta.com

ARMOL AHJAT Raamatussa: • Roomalaiskirje 12 • • 1. Korinttolaiskirje 12-14 • • Efesolaiskirje 4 •

JUKKA IMMELI

Armolahjat Profetoiminen, palveleminen, opettaminen, rohkaiseminen, antaminen, johtaminen, köyhien auttaminen, viisaus, tieto, uskon voima, parantaminen, ihmeteot, henkien erottaminen, kielillä puhuminen, kielten tulkitseminen, apostolin armolahja, auttaminen, evankelistan armolahja, paimenen armolahja, naimattomuus, köyhyys, marttyyrius, vieraanvaraisuus, lähetystyö Hengen hedelmät Rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys, itsehillintä.

nuotta11 cyan magenta yellow black

maailman

uotta

sivu

- Jumala valmistaa paikkamme elämässä etukäteen, siksi voin elää tätä päivää murehtimatta huomisesta, sanoo Raakel Liivola, 23-vuotias sosionomiopiskelija Helsingistä.

MINNA KORHONEN

Raakelin puheesta ei huomaa, että hän on asunut suurimman osan elämästään ulkomailla. Hän puhuu suomea äidinkielenään, mutta nuorelta naiselta sujuu hyvin myös japani. Hänen ollessaan kaksivuotias perhe muutti Japaniin lähetystyöhön Kansanlähetyksen kautta. - Muutimme ensin Kobeen. Vanhempani menivät siellä kielikouluun, mutta minä ja sisareni taisimme oppia kielen paljon heitä nopeammin sikäläisessä lastentarhassa, Raakel naurahtaa. - Sieltä jatkoimme Shikokulle, yhdelle Japanin neljästä pääsaarista. Vanhempani työskentelivät paikallisen seurakunnan palveluksessa. Isäni oli seurakunnan pastori ja äitini opetti muun muassa englantia, piti naisten piirejä ja järjesti nuorisotoimintaa.

Raakel syttyy lähetystyöstä Isänmaa mutta ei kotimaa Lähettiperheen lapsen elämä kuulostaa äkkiseltään hohdokkaalta. Olisi hienoa, kun jo tuossa iässä olisi kiertänyt maailmaa ja tavannut paljon ihmisiä. Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa. - Lähettilapsena olen oppinut alituiseen muuttamiseen ja uusien ihmisten tapaamiseen. Toisaalta olen joutunut myös oppimaan hyvästien jättämisen, Raakel kertoo. - En kuitenkaan olisi se, mikä nyt olen, mikäli taustani olisi erilainen. Minun on helppo lähteä ja lähestyä ihmisiä. Oman taustani ansiosta olen oppinut arvostamaan ihmisiä ja kohtaamaan erilaisuutta. Ei ole varaa olla tyly, kun on itsekin ollut irtolainen. Sitä havahtuu kasvattamaan itsessään lempeyttä ja myötätuntoa toisia kohtaan, olivat he millaisia tahansa. - Suomi on minulle isänmaa, sillä vanhempani ovat syntyneet ja kasvaneet täällä. Mutta kotimaa Suomi ei minulle ole. Tämä on tällaista irtolaiselämää. Joskus toivon, että voisin vastata kysyville olevani kotoisin esimerkiksi Kouvolasta. Vaikka asun tällä hetkellä Suomessa, en tunne itseäni suomalaiseksi. Kun olen Japanissa, minua kohdellaan kuin turistia. Eri-

tyisesti murrosiässä se oli rankkaa, kun kaiken muun lisäksi etsin myös etnistä identiteettiäni. - Jos olisin elänyt koko tähänastisen elämäni Suomessa, minulla olisi todennäköisesti vahva yhteys kotiseurakuntaan ja kristityistä nuorista muodostunut kaveripiiri. Mutta olen kyllä onnellinen siitä, että sähköpostiosoitelistastani löytyy osoitteita ympäri maailmaa. Kummastakin elämäntyylistä löytyy rikkauksia, ja on suorastaan kutkuttavaa, että Jumala voi käyttää työhönsä niin erilaisia ihmisiä, Raakel pohtii.

Kapina kaikkea vastaan Lähetystyöntekijöiden lasten oletetaan usein olevan kristittyjä, aivan kuten heidän vanhempansakin ovat. Raakel kertoo löytäneensä tiensä takaisin lapsuuden Jumalan luokse vasta kolmisen vuotta sitten. - Paluu Japanista Suomeen oli minulle rankka kokemus. Kapinoin kaikkea vastaan ja lähdin kulkemaan omia polkujani. Oli ahdistavaa, kun muut kategorisoivat minut sen perusteella, mitä vanhempani ovat. Kerran ollessani lähdössä viettämään viikonloppua isäni kysyi minulta;

“Ovatko ne paikat, minne menet, sellaisia, joihin haluaisit viedä myös Jeesuksen?” Isän kysymys herätti minussa paljon ajatuksia, ja ollessamme kerran viettämässä sukujoulua Jeesus kolkutti sydämeni ovelle. - En ikinä vaihtaisi pois elämää Jeesuksen seurassa. Uskoin eläväni mahtavaa elämää kulkiessani omia teitä. Mutta loppujen lopuksi se oli rikkinäistä elämää, joka repi minusta enemmän voimia kuin antoi niitä. Palatessani Jumalan luokse tuntui kuin minut olisi nostettu syvästä ja pimeästä kuilusta ylös valoon. Se oli mahtava Jumalan armon kohtaaminen. - Jumala todellakin on tutustumisen arvoinen. Hänen edessään ei tarvitse päteä, vaan Hän rakastaa minua epätäydellisenä ja heikkona.

Takaisin lapsuuden maisemiin Täysin paikoilleen Raakel ei ole Japanista palattuaan jäänyt. Hän on käynyt muun muassa Etiopiassa. Nyt syksyllä Raakel matkustaa kolmeksi kuukaudeksi Tokushimaan Japaniin. Siellä hän suorittaa opintoihinsa kuuluvan harjoittelujakson työskennellen paikallisten seurakuntien

nuorisotyössä sekä lastenkodissa. Mikä hänet saa lähtemään aina uudelleen? - Tapasin muutama vuosi sitten japanilaisen pojan, joka oli vaihto-oppilaana Suomessa. Hän ei ollut ikinä kuullut Jeesuksesta. Koen, että on tärkeätä levittää sanomaa Jeesuksesta. On suuri etuoikeus, että on saanut kokea Jumalan armon. Se on niin suuri asia, ettei sitä voi pitää pelkästään itsellä, Raakel vastaa kysymykseeni. - Mutta lähetystyö ei ole pelkkää lähtemistä. Puolet siitä on rukousta ja puolet lähtemistä. Ilman rukousta lähetyksestä ei tulisi mitään. On turvallista lähteä Japaniin, kun tiedän, etten mene sinne yksin. Vahva tukijoukko on mukanani rukouksin, Raakel kertoo. - Toivoisin, että nuoret näkisivät oman arvonsa, sillä he voivat olla aktiivisesti mukana lähetystyössä. Suhteessa lähtemiseen heidän tulisi vapautua niinsanotusta “en minä -asenteesta” ja ajatella pikemminkin että “se voisin olla minä”. Jumala käyttää erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Se on suurta rikkautta. MINNA KORHONEN

nuotta12 cyan magenta yellow black

uotta

kuukauden seurakunta

Saarijärvi Saarijärvi – tuo KeskiSuomen helmi kauniine luontoineen sijaitsee noin 60 km Jyväskylästä pohjoiseen päin. Asukkaita pienellä paikkakunnallamme on reilut 10 000. Kolmesti viikossa seurakuntamme nuoret kerääntyvät Saarijärven rannalla sijaitsevaan vanhaan puutaloon, Pappilaan. Siellä meita opettaa ja ohjaa mm. nuorisotyöntekijämme Tuukka Salmenkorva. Tuukka ei ainoastaan laula korkealta ja kovaa, vaan vastaa kiperiin kysymyksiin niin hyvin kuin ammattitaidollaan osaa. Nuorisopappina toimii Seppo ”Sepi” Hautalahti. Sepi ei ole tiukkapipoinen, vaan rento pappi, joka kuitenkin puhuu Jumalan Sanaa niin, että se jää monen mieleen. Vahvistuksena joukossamme on viimeisen vuoden aikana ollut sivarimies Jukka Peura, ja kuluneen kesän aikana kehissä hääräsi myös kesätyöntekijä Salla Rossi. Jukka, meidän kaikkien kaveri, joka asuu pappilan yläkerrassa, on symppis, joka kertoo sekä koskettavat että naurattavat jutut. Salla taas on rento ja reipas. Myös Salla, kuten muutkin työntekijät, on aina valmiina juttelemaan, kun on tarvetta.

Kuukausittain Nuotassa esittäytyy yksi seurakuntanuorten porukka. Sivun toteuttavat nuoret itse.

Meitä nuoria on monenlaisia, laidasta laitaan, 13 -20-vuotiaita. Seurakunnassamme aktiivisesti mukana olevia nuoria on 30-40. Perjantain nuortenilta vetää eniten porukkaa. Joskus meillä käy vieraita puhumassa, tai sitten opetuksia pitää joko Tuukka tai Seppo. Välillä litkitään kahvia ja pelaillaan bilistä. Keskusteluja syntyy myös aiheesta kuin aiheesta. Maanantaisin pidetään raamattupiiriä. Keskiviikkoisin pelaillaan seurakuntatalon liikuntasalissa sählyä ja sen jälkeen mennään saunomaan ja kesäisin uimaan rantaan. Iltaisin yritämme vielä pitää jonkinlaisen hartauden. Meidän nuorten seurakuntalaisten kokoontuminen ei jää pelkästään pappilan nurkille, vaan porukoissa pyöritään muutenkin, esim. koriskentällä ja koulussa niin, ettei uskokaan jää sinne pappilan nurkkaan. Pappilassa on kiva nähdä kavereita ja pitää hauskaa muiden kanssa, mutta se on myös paras paikka hiljentyä ja kasvaa uskossaan. JANIKA & ANNAMAIJA NUPPOLA

Meidän nuorten seurakuntalaisten kokoontuminen ei jää pelkästään pappilan nurkille, vaan porukoissa pyöritään muutenkin, esim. koriskentällä ja koulussa niin, ettei uskokaan jää sinne pappilan nurkkaan.

uotta

v a s t a a m m e Psykoterapeutti Seija Leppänen

Opettaja Harry Ruotsalainen

m e Pastori Eero Junkkaala

Lääkäri Hannu Ylönen

Tällä palstalla kristitty lääkäri, psykoterapeutti, opettaja sekä pastori vastaavat teidän kysymyksiinne. Lähetä kysymyksesi: Nuotta/Maan ja taivaan väliltä, PL 184, 00181 Helsinki tai sähköpostitse nuotta@sley.fi viitteellä maan ja taivaan väliltä.

j a

Maan ja taivaan väliltä Mitä Raamattu sanoo armeijasta? Mitä raamattu sanoo armeijasta? Tuntemistani kristityistä pojista 90% on menossa armeijaan. Lisäksi muutama tyttö. Itse menen sivariin sillä en halua harjoitella tappamista, enkä todennäköisesti sodan syttyessäkään suostu tappamaan. Minua haukutaan sivari-homoksi. Eikö nuorisotyöhön pääse seurakunnissa mukaan muut kuin intin kannattajat? Eikö sivareista ole hyötyä seurakunnillekin, sillä palveluksenhan voi suorittaa vaikka siellä työskentelemällä? - SIVARI -

Hyvä Sivari, Seurakunnassa tulisi kunnioittaa yhtä lailla sivarin kuin sotilaan vakaumusta. Raamattu on tietenkin rauhan kirja ja sotaa vastaan, joten kaikki pyrkimykset ihmisten väliseen sopuun ovat kannatettavia. Toisaalta Raamattu on mielettömän realistinen kirja. Sen valossa on selvää, että idea kaikkien aseiden heittämisestä

roskikseen on utopia, joka toteutuu vasta taivaassa. Täällä maailmassa tarvitaan esivaltaa järjestyksenpitoon ja puolustusvoimia hillitsemään toisten valtausaikeita. Sotilailla onkin tapana sanoa, että kyse ei ole siitä, onko meillä armeijaa vai ei, vaan siitä mitä kieltä puhuva sotaväki meillä on. Käsky Älä tapa näyttäisi olevan ehdoton pasifistinen ohjelmajulistus. Kohtaperään kuitenkin Raamatussa annetaan ohjeita, joissa yhteiskunta voi rankaista rötöstelijää vaikka kuolemanrangaistuksella. Näin ollen tappamiskielto tarkoittaa murhaamiskieltoa, siis sitä että yksilö ei voi ottaa oikeutta omiin käsiinsä. Sotilaita ei edes Uudessa testamentissa kehoteta luopumaan miekoistaan. Yksilötasolla on silti ehdottomasti kunnioitettava niitä, jotka oman vakaumuksensa vuoksi eivät voi asetta kantaa. Sivarien seurakuntapalvelut ovat erittäin suositeltavia. EERO JUNKKAALA

Kristityt ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus? Pitäisikö kristittyjen toimia aktiivisesti yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden hyväksi? Vai luottaa siihen, että kukin on paikkansa ansainnut. Esimerkiksi: ylikansallisten yhtiöiden tuoteboikotein, osallistumalla rauhanomaisiin mielenosoituksiin, antamalla rahaa kolmansien maiden köyhille ja vaikka ostamalla reilun kaupan tuotteita? Ja miksei näistä aiheista juuri koskaan kuule saarnattavan kirkoissa? Ovatko ne liian "vasemmistolaisia" aiheita saarnapönttöön? - YHTEISKUNNALLINEN OIKEUDENMUKAISUUS -

Hyvä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kyselijä, Luulenpa, että nykyisin kyseisistä aiheista jonkin verran saarnataan. Myös kirkon ulkomaanavun ja yhteiskunnallisen työn sektoreilla näitä asioita pidetään esillä. On vaikea sanoa, pitäisikö

niistä puhua enemmän vai vähemmän, sillä kirkon varsinainen tehtävä ei ole yhteiskunnallinen toimintaohjelma vaan evankeliumin julistus. Ajatuksena on, että kun Jumala muuttaa sydämen, sinne syntyy halu lähimmäisten auttamiseen. Lähimmäinen voi olla lähellä tai kaukana. Usko Jeesukseen ei kuitenkaan valitettavasti aina johda toisten hädän näkemiseen ja sen mukaiseen toimintaan. Siksi näistä asioista on kristittyjä muistutettava. Kristitty tietää, että tärkein apu on evankeliumin saattaminen ihmisten ulottuville ja siksi hän kansainvälisessä toiminnassaan mielellään suosii lähetystyötä. Toisaalta on erittäin suotavaa, että yhteiskunnallisella auttamissektorillakin olisi kristittyjä. Se, joka saa sydämelleen ostaa reilun kaupan banaaneja, tekee hyvin. Se, joka ostaa tavallisia banaaneja, voi syödä niitäkin ihan hyvällä omallatunnolla. Tällaisissa asioissa ei ole yhtä ainoaa oikeaa kristillistä käyttäytymismallia. Keskustelu siis jatkukoon. EERO JUNKKAALA

Jumalan kuva ampuu vaparin

•juha tapio•

Viime viikolla olin Helsingin Olympiastadionilla katsomassa jalkapallo-ottelua. Mikäli mahdollista, olen siellä aina kun Suomen maajoukkue pelaa maaottelua. Jos tiedän ottelupäivän ajoissa, en edes ota keikkoja sille päivälle, vaan menen peliin. Hulluutensa kullakin, voisi joku sanoa. Sen lisäksi, että ylipäänsä rakastan intohimoisesti jalkapalloa sekä pelaajana että penkkiurheilijana, on yksi painavimpia syitä mennä katsomaan nimenomaan maaotteluita se, että voin nähdä Jari Litmasen pelaavan. Kaikkien aikojen parhaan suomalaisen futaajan koko olemuksesta kentällä huokuu erityinen karisma. Hänen pelkkä tapansa koskettaa palloa jaloillaan erottaa hänet muista pelaajista. Kun muut potkaisevat palloa, hän hyväilee sitä, leikittelee sillä. Viimeiseen asti hiottua taitoaan hän käyttää luovasti ja älykkäästi tehden odottamattomia ratkaisuja ja antaen kanssapelaajille syöttöjä, joiden perusteella voisi kuvitella hänelle silmät selkään. Minun silmissäni hän on luova nero, ja luovuus on ihailtavaa, ilmenipä se millä alalla hyvänsä. Luodessaan ihmisen luova ja luomishaluinen Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hä-

net kuvaksemme, kaltaiseksemme,?". Jumala loi sinut, ei ainoastaan kuvakseen, vaan peräti kaltaisekseen. Luovaksi olennoksi, jolla on kyky rakastaa ja vihata, kyky ja tarve luoda uutta ja käyttää luovuuttaan mitä erilaisimpiin toimituksiin. Kun ihminen syntiinlankeemuksessa kääntyi pois Jumalan luota, Jumalan kuva ihmisessä vioittui. Ihminen ei tunne itseään, koska hän ei tunne sitä, jonka kuvaksi hänet on luotu. Siksi evankeliumi, Jeesuksen täyttämä sovitus ihmisen ja Jumalan välillä on paitsi tie takaisin Jumalan yhteyteen, myös tie yhteyteen oman minän kanssa. Ihmisen minään kuuluu peruuttamattomasti myös luovuus, ilmeneepä se sitten taiteissa, jalkapallokentällä, auton- tai pyöränkorjaamisesa, vitsikilpailussa tai mukavan nukkuma-asennon löytämisessä. Jumala rakastaa juuri ja erityisesti Sinua ja Sinun Luovuuttasi. JUHA TAPIO www.juhatapio.net

nuotta13 cyan magenta yellow black

K y s y

Keneltäkään ei jäänyt huomaamatta jalkapallon MM -kilpailujen voitonjuhlissa, kuka oli monen brasilialaisen jalkapalloilijan henkilökohtainen ja kisojen todellinen Voittaja. Yksi pelaajista ratkaisi T-paidassa näkyvän sanoman ”I belong to Jesus” ja kultaisen mitalin vaihtoehtoisen näkyvyyden heilauttamalla kaulassa roikkuvan mitalin selkäpuolelle. Paidan sanoma jäi näkyviin. MestariBrassit harrastavat todella urheiluevankeliointia! Mitä ihmettä? Uuden tyylin lähetystyöntekijät ympäri Eurooppaa janoavat tavoittaa urheilijoita uusilla tavoilla ja menetelmillä. Evankeliumi synnyttää innoittavan voiman, kun he välittävät sanomaa pelastavasta Jumalasta urheilun markkinoilla. Tavoitteena heillä on kasvattaa ja rakentaa Jumalan valtakuntaa kaikilla urheilun tarjoamilla mahdollisuuksilla jokaisessa Euroopan ja Euraasian 53 valtiossa. Kahden viime vuosikymmenen aikana liikehdintä on levinnyt neljästä Euroopan valtiosta yli kahteenkymmeneen. Liikehdintä, jota kutsutaan urheiluevankelioinniksi, kasvaa samansuuntaisesti maailman muissakin maanosissa. Evankeliumi valtaa alaa urheilun pelikentillä!

Urheilun avaimella aukeaakin kokonaan uusi laaja alue tuoda ja kommunikoida kristillistä sanomaa. Voittokkuus kilpailullisuuden keskellä Urheilun yhtenä elementtinä on kilpailullisuus. Se on kuulunut ja tulee aina kuulumaan yhtenä osana urheilua; eikä kisailussa mitään pahaa olekaan. Mutta samalla, kun nuoret urheilijat saavat harrastuksessaan terveitä onnistumis- ja epäonnistumiskokemuksia, ystäväpiirin, valmentajan, vanhempien tai urheilijan itse asettamat odotukset voivat kasata painekuormaa harrastuksen varjoksi. Yksi järjestön sloganeista onkin ”Victory Beyond Competition” (suomeksi ”Voitto yli kilpailullisuuden”). Sanonta viittaa voittoon, jonka Yksi taisteli kuolemallaan ristillä jokaisen ihmisen puolesta. Tämä voitto, joka on sanoma siitä, että Jumala hyväksyy urheilijan ehdoitta, kolahtaa paineiden ja kilpailullisuuden keskellä painivalle urheilijalle. Kaikki on jo voitettu, on ainakin yksi, jonka luona voi relata täysin.

Se on lahjaa Jos harrastat urheilua, kiitä Jumalaa saamastasi lahjasta. Sitä harrastuksesi on.

Oman kokemuksen rintaäänellä stressiä vähentää ja nautinnon iloa lisää vielä se, kun rukouksessa Jumalan edessä varmistut siitä, että Voittajan valtaistuin kohoaa harrastuksesi yläpuolelle. Sen voi varmistaa yksinkertaisesti rukouksessa luovuttamalla harrastuksen Jumalalle.

Vaikuttajista johtajia Urheilu on ykkösajanviete Euroopassa ja sen huomaa: huoneet tapetoidaan urheilusankareiden kuvilla ja vaatteet paljastavat oman suosikkilajin. Evankeliumista vieraantunut ihminen ymmärtää urheilun kieltä. Urheilun avaimella aukeaakin kokonaan uusi laaja alue tuoda ja kommunikoida kristillistä sanomaa. Campuse Crusade Of Christ (maailmanlaajuinen kristillinen kattojärjestö) on perustanut Athletes in action (AIA) -osaston, joka toimii erityisesti evankeliumin asialla urheilun saralla. Järjestön jäsenet opettavat urheilijoita urheilevan kristityn identiteetistä. He varustavat heitä viestimään evankeliumia ja järjestävät tapahtumia, joissa on mukana kristittyjä huippu-urheilijoita (mm. Johathan Edwards), sekä pyörittävät kristillisiä kor-

keatasoisia urheiluseuroja. Yhtenä AIA:n tavoitteista on kasvattaa kristityistä urheilun parissa vaikuttavista ihmisistä kristittyjä johtajia urheilumaailmaan.

Hei, Urheilufriikit! Missähän me suomalaiset urheilufriikit kristityt olemme oikein piileskelleet sillä aikaa, kun maailma menee ”urheiluevankelioinnissa” valovuosia edellä? Mehän harrastamme keskimäärin enemmän urheilua kuin ketkään muut. Parhaan alun kristillinen urheilukulttuuri saa Suomessa siten, että rukoilemme sen syntymisen ja suomalaisten urheilijoiden puolesta. Ja koska Jumala käyttää juuri meitä, samassa rukouksessa annamme itsemme Jumalan siunauksen välikappaleiksi urheiluevankeliointiin. Let´s do it! AIA:n Webbi sivut: www.athletesinaction.org www.aiaeurope.com JUSSI VALKONEN jussi.valkonen@nuotta.com

Urheilijat Asialla

SLEY-KIRJOJEN ARKISTO

nuotta14 cyan magenta yellow black

uotta

VAROITUS

JOHANNA

nove lli

Pöllähtäneenä Ananias astui ulos junasta ja samassa tarrautui ihmisvirran mukana sisälle asemahalliin, jossa Ananiasta huvitti kuulutusäänet, jotka puuroutuivat käsittämättömäksi mölinäksi. sessa mahtunut kaatumaan. Ulos päästyään Ananias koetti etsiä reittiä ulos rakettipakkauksia kantavasta ihmismassasta. Vasta Aleksis Kiven patsaan jalusta tarjosi hänelle pakopaikan tungeksivista ihmisistä. Tuskin ehti Ananias rukkasiaan yhteen paukauttaa, kun ymmärsi olevansa kymmenien japanilaisturistien kameroiden etsimessä seisoskellessaan patsaan edessä. Kainona miehenä Ananias punastui ja hankkiutui välittömästi väljemmille vesille. Ananias puri huultaan ja päätti lähteä etsimään tulevaa opinahjoa, Liikemiesten kauppaopistoa. Hän kyseli muutamilta vastaantulijoita kauppaopistosta, mutta he vain mulkaisivat kummissaan Ananiasta ja jatkoivat päättömältä näyttävää juoksemistaan kirpeässä pakkassäässä. Aivan kuin koko maailman murheet olisivat roikkuneet ihmisten harteilla. Ilmeisesti oli kyseltävä helppoja alkuun, Ananias tuumi mielessään. ”Oletkos käynyt pilkillä tänä talvena”, hän aloitti seuraavalle, mutta huonolla menestyksellä. Ananias koetti helpommalla ja kyseli HEX-indeksistä, joka vilisteli talon katolla digitaalisena. Turha vaiva. Kohteliaisuutta ei

liiemmin tippunut myöskään työvoimatoimistossa, jossa häntä puhuteltiin niin kuin epäiltäisiin petoksesta. Nyt kuohahti Volotisien suvun muutenkin joskus kiehuva sappi. Ananias lähti tulistuneena omin päin hakemaan opiskelijaasuntosäätiön kämppiä ja mulkoili tuimana vastaantulijoita. Välillä hän jäi kyttäämään nurkan taakse, ja ihmisten kävellessä ohi hän säikytti ihmisiä paukuttelemalla peltisiä postilaatikon välikansia niin, että morkoolit soivat. Että näin ne syntyvät ennakkoasenteet, jos olette joskus miettineet, maalaiset. Pyöröovissa aikansapyörittyään Ananiakselle lykättiin käteen lappu, jossa kutsuttiin Jumalan sanan kuuloon. Ananias löysi itsensä seuroista.”Oox joku”, murahti ensimmäisenä tarpeeksi rohkeutta kerännyt nuori. Muut selasivat pientä äitelän oranssia lauluvihkoa tai tuntuivat olevan kiinnostuneita omien sukkiensa toiminnasta. Oven suussa karvareuhka kädessään seisoskeleva Ananias meni kysymysmerkin näköiseksi ja odotti turhaan jonkinlaista tulkkausta subjektittomalle kysymykselle. Näppituntumalta sopivaksi arvioidun hetken kuluuttua Ana-

nias jätti debiilin lauman keskenään jatkamaan omaa sulkeutunutta elämäänsä. Ananias kuljeksi hetken Kruununhaassa pimenevässä illassa ja katseli sisään ikkunoista. Kaikkialla näytti olevan ihmisiä ja heillä oli hauskaa keskenään. Kadut pursuivat yksinäisyydelle sokeista ihmisistä. Häntä rupesi väsyttämään orpona tassuttelu, ja Ananias hakeutui porttikäytävään, pois juhlivien seurueiden jaloista. Ananias otti laukustaan pari postilaatikon välikantta ja laittoi ne päänsä alle. Hän kääri tiukemmin villatakin ylleen. Lunta ei enää pyryttänyt, vaan hiutaleita leijaili peittäen hiljalleen neuletakista nimikirjaimet A.V. Lumikiteet kimalsivat Ananiaan silmissä ja hän sulki silmänsä, ja ajatteli, miten hauskaa kotona oli uutenaavuotena tehdä varjokuvaesityksiä lakanan takana. Hän ei enää jaksanut nostaa kättään muodostaakseen pihalyhdyn valosta vastakkaiselle seinälle kojootin, vaan siirtyi rauhallisesti REMuneen pakkasen kiriessä yötä vasten yli kahdenkymmenen asteen. JUHANA TARVAINEN juhana.tarvainen@nuotta.com

black

Syntyipä Volotisien valmiiksi jo kahdeksanhenkiseen perheeseen seitsemäs lapsi, kuopus, ikään kuin katraan sinetiksi, iltatähdeksi. (Jos nimi Volotinen nosti teille mieleen jotakin, niin se johtuu varmaan siitä, että Volotiset ovat kautta aikain kierrelleet ja kaupanneet postilaatikon välikansia. Tiedättehän niitä, jotka estävät asiattomien pääsyn käsiksi ilmaisjakelulehtiin.) Ristiäisiä vietettiin vähin äänin. Niin vähäiset olivat perheen tulotkin, ettei niistä ääntä olisi saanutkaan. Ruipelo poika ristittiin Juha Ananias Volotiseksi. Kolmatta nimeä ei keksitty, niin köyhiä he olivat. Postilatikon välikansien myyminen oli sen verran heikko elinkeino, ettei rahaa todellakaan tulvinut perheeseen joka luukusta, vaan tuvan hirretkin rutisivat köyhyyttään. Herra piti Volotisista huolen, ja lapset varttuivat siedettävissä, mutta jokseenkin tukalissa oloissa käyden läpi keuhkokuume- sekä keripukkiaallon. Sairastaminen vei kasvuikäisiltä Volotisten lapsilta voimat niin, ettei yksikään heistä kasvanut kovin pitkäksi, ja tietty kalvakkuus kasvoille jäi sairauksien lähdettyäkin. Lasten leikkejä rajoitti köyhyys siinä määrin, että ainoa hupi oli käyskennellä pihalla peräkanaa kuin köyhän talon porsaat. Henkevää keskusteluakin kuivetti se, ettei penniä sisaruksen ajatuksesta ollut varaa antaa. Perheen kurjuus ja sinnikäs selviytyminen oli huomattu Hämeenkyrön ulkopuolellakin. Kristillinen aikakausilehti, Vantaan Lauri, nimittäin kävi lamavuosina, kärsiessään juttupulasta haastattelemassa Volotisia köyhyydestä. Aika kului, hitaasti tosin, sillä Volotisien ainoa kello jätätti armottomasti. Väistämättä oli edessä se päivä, jolloin Pikku-Juha, kuten kaverit häntä kiusasivat, oli kasvanut koko lyhyehköön mittaansa, ja oli aika alkaa luoda nahkaa, muuttaa suureen maailmaan. Lähtöpäivänä, uudenvuodenaaton aamuna päätettiin ottaa käyttöön Juhan toinen nimi Ananias, jotta suvun perinteet jatkuisivat. Ananiaksen isä laittoi hyvillään pojan olkalaukkuun muutamia postilaatikon välikansia arvellen niiden riittävän liiketoiminnan alkuunsaamiseksi. Äiti pakkasi mukaan villatakin, jossa komeilivat Ananiaan nimikirjaimet A sekä V ristipistoin ommeltuna. Tilanne oli herkkä, ja takki ennätti kostua kyynelistä ennen kuin äiti sai neuleen työnnettyä laukkuun. Pakkanen paukkui kireänä, kun poika astui ensimmäistä kertaa eläessään junaan. Ananiaksen vaikeudet alkoivat, konduktöörin vaatiessa Ananiasta siirtymään eläinvaunusta omalle paikalleen. Pöllähtäneenä Ananias astui ulos junasta ja samassa tarrautui ihmisvirran mukana sisälle asemahalliin, jossa Ananiasta huvitti kuulutusäänet, jotka puuroutuivat käsittämättömäksi mölinäksi. Ihmisiä tuntui olevan kaikkialla, ja hän tempautui vellovan massan mukaan. Ananias ajautui väkisin asematunnelin rullaportaisiin. Hän yritti pysyä lunkina ja sopeutua jatkuvaan ihmisvirtaan, mutta menetti alaspäin kulkevissa portaissa tasapainonsa. Onni oli se, ettei hän tungok-

nuotta15 cyan magenta yellow

Tämä tarina on kaikille niille, jotka muuttavat kotipaikkakunnaltaan suureen maailmaan opiskelemaan.

Nuotta

Nuorisoguru

AWARDS

Nuotta -lehti esittelee kuukausittain nuorisotyön tekijöitä, jotka elämällään tai toiminnallaan ovat edistäneet suomalaista nuorisotyötä. He ansaitsevat Nuotta Awards -palkinnon! Pastori Mikko Aalto kuulostaa kiireiseltä mieheltä. Haastattelupäivänä hänellä on kahdeksan sovittua palaveria, mutta silti jostain aikaa löytyy myös haastattelulle. Aalto on tehnyt merkittävää uraa Suomen nuorisotyön saralla. Hän tuntuu olleen mukana vähän kaikessa. Muutamia esimerkkejä mainitakseni Mikko on johtanut Suomen ev.lut. Kansanlähetyksen Nuorisotiimiä, kirjoittanut useita kirjoja, kehittänyt toiminnallisia ryhmätyömenetelmiä, kouluttanut ja niin edelleen. Tällä hetkellä Mikko tekee muun muassa koulutusvalmennustyötä suomalaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä. Toisin sanoen hän toimii yhteistyöja tiimitaitokouluttajana. Tärkeänä osana koulutuksissa ovat toiminnalliset menetelmät, joiden uranuurtaja Mikko onkin Suomessa. - Aloitin toiminnallisten menetelmien kehittämisen rippikoululeireillä, joilla sitten tehtiin yhdessä harjoituksia, Mikko kertoo. Mikko on kirjoittanut useita kirjoja, ja tälläkin hetkellä yksi hänen teoksensa odottaa painamista. Kirjan nimi on ”Parjaavasta kolautteesta kolauttavaan palautteeseen”.

Uruista kitaraan ja lauluun Mikko johti Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen Nuorisotiimiä 70-luvun lopulta vuoteen 1986 asti. Silloin Nuorisotiimin kaltainen tiimityö oli edistyksellistä ja poikkeavaa. Mikon aikana Nuorisotiimissä viettivät välivuotta muun muassa Jukka Leppilampi, Jarmo Sormunen, Tatu Koutonen, Outi Terho, Heimo Hatakka, Merja ja Pekka Laaksonen… Tiimin jälkeen hän on työskennellyt muun muassa Joutjärven ja Riihimäen seurakunnissa. Mikko tunnustaa, että nuorisotyö on vuosien aikana muuttunut. - Jos olisin silloin järjestänyt esimerkiksi Nuorten Kesän kaltaisia tapahtumia, olisin varmastikin saanut potkut vä-

MINNA KORHONEN

nuotta16 cyan magenta yellow black

uotta

Puhumisväsymyksen voittamiseen meni viisi vuotta. Se oli pitkä prosessi, paljon pidempi kuin luulinkaan. Onneksi toiminnallisuus ja kouluttaminen ei vaadi puhumista samalla tavalla kuin nuorisotyö. Toiminnallisuuskouluttamisessa muut puhuvat ja minä vain vedän lopuksi kaiken yhteen. - Olen ihmisenä pioneerityyppi. Vien hetken jotain juttua eteenpäin ja jätän sen sitten muille. Tietyllä tavalla olen aikaani edellä, ja ihmiset eivät aina oikein ymmärrä, mistä on kyse. - Nuorempana kärsin siitä, että minua ei ymmärretty. Enää se ei häiritse. Se on ihan luonnollista, että ihmiset suhtautuvat epäillen uusiin asioihin. Vieläkö sitten löytyy toteutumattomia unelmia ja ideoita? - Onhan niitä. Yksi sairaan iso suunnitelma ja muutamia vähän pienempiä. Vielä löytyy haasteita. Todennäköisesti muun kuin työn tekeminen lisääntyy ja pääsen keskittymään itselleni todella merkittäviin ja itseni näköisiin juttuihin.

MIKKO AALTO littömästi, Mikko naureskelee. - Taiteiden Kesä -leiri on hyvä esimerkki muutoksesta. Pidimme kahdeksankymmentä luvulla seminaareja eri luovuuden lajeista ja niiden käyttämisestä evankelioinnissa. Vasta nyt se on muuttumassa käytännössä mahdolliseksi. - Kävimme tiimin kanssa rockfestareilla jakamassa Drop-nimistä lehteä. Muistan, että lehden yksi otsikko oli “ Tanssin mahdollisuus”. Sana ”tanssi” oli punainen vaate, joka herätti tuohon aikaan närää monissa uskovaisissa piireissä. Vasta nyt on havahduttu huomaamaan eri taiteenlajien mahdollisuudet, Mikko kertoo. - Eräänlainen vedenjakaja oli kun siirryttiin uruista ja harmonista lauluun ja kitaraan. Tavallaan kaikki muutokset ovat vain sen muutoksen variaatioita. Toinen merkittävä nuorisotyössä tapahtunut muutos on se, että nykyään kaikki luovuuden alat ovat käytössä. Sisällöllisesti kristillinen nuorisotyö on myös muuttunut

armokeskeisemmäksi ja nykyään otetaan huomioon myös psykologis-terapeuttiset näkökulmat. Veikkaan, että tulee aika, jolloin lain ääni taas vahvistuu, Mikko pohtii.

Puhumisväsymys - Lipsahdin työyhteisö ja koulutuspuolelle vähän huomaamattani. Ja sitten olen seurannut kysynnän lakia. Teen sitä, mitä pyydetään, Mikko vastaa kysyessäni miten ajautui nuorisotyöstä yritysmaailmaan. - Jos joskus palaan seurakuntaan töihin, palaan todennäköisesti tekemään nuorisotyötä. Nuorisotyötä tehdessäni aloin kehittää toiminnallisia menetelmiä, ja se sitten veti mukanaan. Koin jonkinlaista moraalistakin velvoitetta suorittaa eräänlaista “laadunvalvontaa” ja halusin saattaa työn johonkin vaiheeseen ennen kuin jätän sen muiden käsiin. - Lisäksi väsyin puhumiseen. Mietin 25 vuotta, mistä seuraavaksi puhuisin.

MINNA KORHONEN

uotta

“Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

PR AY E

NE ZO

Laita lyhyesti rukousaiheesi tai kiitosrukouksesi sekä rukousvastauksesi Nuottawebinsivuilla olevaan esirukouspalveluun www.sley.fi/nuotta/ esirukous.shtml tai lähetä rukouksesi suoraan sähköpostitse osoitteella prayerzone@nuotta.com tai kirjeitse Nuotta / Esirukoukset, PL 184, 00181 Hki. Nuottawebissä voit liittyä myös sähköpostirukousrinkiin.

JUST DO IT ! Australialainen esirukoilija kävi rukoilemassa kaksi viikkoa Suomen ja suomalaisten nuorten puolesta. Ystäväni ihaili hänen suhdettaan Jumalaan erään rukoussession jälkeen: ”Näkee kyllä, että hän elää lähellä Jumalaa”, hän sanoi ja koki samalla itse olevansa hyvin alussa omassa rukoussuhteessaan Jumalaan. Kysyimme sitten tältä esirukoilijalta, mikä rukouksessa sitten on parasta. Odotimme jotain syvällistä mystiikkaa. Hän vastasi ilman epäröintiä: ”Fellowship with the Father” (suomeksi: ”Yhteys/ ystävyys Isän kanssa”). Rukous ei ole monimutkaista. Se on yksinkertaista yhteyttä rakastavan Isän ja hänen lapsensa välillä. Tämä ystävyys alkaa ja syvenee uskossa Jeesukseen. Isä sanookin jokaiselle lapselleen: ”Kaikki, mikä on minun, on sinun.” Kaikki taivaan aarteet ovat ulottuvillamme rukouksen kautta. Jotain tästä koki myös se suomalaisten nuorten ryhmä, jolla oli mahdollisuus rukoilla australialaisen esirukoilijan kanssa. Hän näytti, kuinka ihminen voi elää jatkuvasti Jumalan rakkauden kohteena ja uskoa Jumalan mahdollisuuksiin. Eihän kukaan ilman uskoa, muuten vain, matkustaisi toiselle puolella maapalloa päätarkoituksenaan rukoilla Jumalaa. Tämän saman yksinkertaisen ja elämää mullistavan asian ymmärtämistä Paavali rukoilee Efeson uskovien puolesta (Ef. 3:16–20). Hän pyytää Jumalalta, että uskovat kykenisivät ymmärtämään ja ottamaan vastaan Jumalan rakkauden kokonaisuudessaan, ja sen voiman, joka vaikuttaa uskovissa. Olkoon tämä syksyn ruokouksemme kotona, nuorten porukoissa ja kouluissa! JUSSI VALKONEN P.S. Ehkäpä Jumala kutsuu, varustaa ja lähettää suomalaisia nuoria toiselle puolelle maailmaa rukoilemaan vaikka Australialaisten nuorten puolesta. Valmistaudu Jumalan kutsuun!

Isä, Jeesuksen nimessä pyydän, että vahvistaisit ja voimistaisit hengelläsi minua sisäisesti. Kiitos, että uskossa sinuun elämäni perustuu ja kasvaa sinun rakkaudessasi. Anna, että voisin ymmärtää rakkautesi kaiken pituuden, syvyyden ja korkeuden, niin että se ylittää tietoni ja että Isä koko täyteytesi voisi vallata minut. Anna minun ymmärtää voimaasi, joka minussa vaikuttaa enemmän kuin osaan pyytää tai edes ajatella. (Ef.3:16–20, mukailtu)

Utsjoki• Enontekiö• Pello•Raahe• Kokkola•Vimpeli• Alajärvi•Kaustinen•Vaasa•Soini• Nurmo•Teuva• Seinäjoki•Alavus• Nakkila•Kiukainen•Kankaanpää• Tampere•Uusikaupunki•Hämeelinna•Laitila•Turku• Nummela• Helsinki•Vantaa• Järvenpää•Lahti• Mäntsälä•Vääksy• Heinola•Mänttä• Jyväskylä• Outokumpu• Mikkeli• Kauriala•

• • •

•

•• • •••• ••• • • •• • • • •• • • • • ••• • • ••

Jos sinulla on rukouspiiri tai haluat aloittaa sellaisen koulussasi, niin toimi seuraavasti: pistä Nuottawebbiin ajankohtainen rukouspyyntö, jossa on mainittu paikkakuntasi ja koulusi nimi. Sen jälkeen olemme teihin yhteydessä. Kartalta voimme sitten seurata, missä päin Suomea rukouspiirejä toimii.

•Apua ahdistuneisuudesta ja masennuksesta kärsiville nuorille aikuisille. Puolisoni on alkoholisti. Olemme eron partaalla. Jos voitte rukoilla puolestamme... muuta en enää tiedä. •Toivon apua rakastaa itseäni ja eheytyä sisältä.

TUOMO TUMPELO

HENKILÖKOHTAISET:

KIITOSAIHEET: •Kiitos, Isä, iki-ihanista ystävistäni! Siunaa erään ystäväni alkavaa avioliittoa. Kiitos kesätöistä ja syksyn opiskelupaikasta. Kiitos ihanasta perheestä!

LÄHEISET: •Avioliittomme on hajoamaisillaan. Vain ihme voi enää meitä auttaa. •Rukoilkaa perheeni puolesta. Kiitos.

•Pyytäkää, että vaimoni oppisi tuntemaan Jeesuksen ja saisi antaa elämänsä Hänelle. Veljeni puolesta, että Jumala johdattaisi häntä uskossa. •Rukoilkaa, että ystäväni ymmärtäisi ristinkuoleman merkityksen. Synnin ja armon merkityksen. Että syntyisi usko Jumalaan. Aamen.

PARANTUMISTA: •Sairauteni estää elämästä normaalia

elämää. Haluaisin olla terve. Haluaisin elämäniloni takaisin. Nyt en itse jaksa jatkaa matkaa, ole nyt lähelläni, Taivaan Isä, ja anna minulle voimia matkalle. •Pyydän parantumista sairaudestani, jotta pääsisin syksyllä taas opiskelemaan ja seurakuntaan, sekä äidin uskoon tulemista, ja että Pyhä Henki vaikuttaisi hänen elämässään ja hän saisi tuntea Jumalan paremmin.

•Työnantajani perheen puolesta, jonka vaimo sairastaa vakavaa syöpää. Että voisin kristittyna olla muuten melko etäiselle tyonantajalleni siunaukseksi hanen vaikeassa tilanteessaan. •En ole enää lainkaan varma uskostani. Tunteeni kieltävät uskon ja se tuntuu kaukaiselta asialta, sydän ei ole täysillä mukana. Haluaisin uskoa, mutta joku minussa pistää vastaan niin kuin seinä, jonka yli ei näe. •Olemme ilman asuntoa. Tarvitsemme kipeästi katon päämme päälle. Meille kärsivällisyyttä ja tilanteeseen valoa. Kiitos. •Työasioissa on häsläystä ja sekaannusta. Pyydän ymmärrystä, jos asiat ei aina mene kuin itse toivoisin. Jätän rukouksiinne ihmissuhteeni, niin uudet kuin vanhatkin. •Opiskelu on tuonut rahavaikeudet. Rukoilen töitä, jos niiden saaminen on Jumalan tahto.

JOHDATUSTA: •Rukoilen, että saisin puolison oikealla ajalla. •Pyydän Jumalan mielen mukaisen puolison löytymiseksi sekä rohkeutta ja ymmärrystä ottaa siunaus vastaan, kun aika on.

Kesälomaltaan sienestämään hälytettiin Jürgen Scheible. Tämä saksalaissyntyinen muusikko tunnetaan paremmin nimellä Lenin’s Godson ja hänen tavaramerkkinsä on kristillinen rakkauden vallankumous. Kauppatorilla vilisee turisteja kuin sieniä sateella. Sadetta taas ei ole näkynyt kahteen viikkoon, joten sieniä ei todellakaan vilise tänä kesänä Suomen metsissä. Tyydymme siis urbaaniin sienireissuun ja samoilemme Jürgenin kanssa kohti Kauppatorin lähintä kanttarellikojua. Sienestäminen ei kuulu Jürgenin ykkösharrastuksiin. Ehkä se ei ole tarpeeksi teknistä: saksalaismies on mielellään tekemisissä tekniikan kanssa niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Kesämökille Turun saaristoon Jürgen roudasi videotykin ja valkokankaan. Illan tullen viriteltiin kallioille elokuvateatteri. “Sali” alkoi pimetä auringon laskiessa. Myös musiikissaan Jürgen käyttää tietokoneita apunaan. Kolmisen vuotta sitten ilmestynyt levy Go go go revolution on yhdistelmä poppia, rokkia, teknoa ja hiphoppia. Levy on julkaistu Suomen lisäksi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Keikkailu on myös kansainvälistä, Lenin’s Godsonin keikat ovat musiikin kuuntelemisen lisäksi visuaalisia kokemuksia. - Keikat ovat multivisuaalisia: taustalla pyörii musiikkivideo, ja keikoilla on usein myös mukana tanssijoita, Jürgen kertoo. Mahdollisuudet ovat monet, ja siksi Lenin’s Godson pystyy räätälöimään keikan niin pieniin klubeihin kuin suuremmillekin stageille.

Go for the light! Jürgen lähti 18-vuotiaana seuraamaan Jeesusta ja on sillä tiellä vieläkin. Musiikillaan hän haluaa levittää iloa ja avata ihmisten sydämiä evankeliumille. - Jeesus on henkilökohtainen Pelasta-

jani. Tärkein asia elämässä on tuntea Jumala. Haluan laittaa ihmiset liikkeelle ja toimimaan Jumalan johdatuksessa. Jürgen haluaa rohkaista ihmisiä pistämään lahjansa ja luovuutensa likoon. - Mahdollisuudet evankeliumin levittämiseen ovat rajattomat, meidän täytyy

vain tarttua niihin. Jumala voi käyttää mitä vain: musiikkia, mediaa, tietotekniikkaa – Kristittyinä meidän täytyy elää tässä maailmassa, mutta ei maailmasta, Jürgen painottaa. Lenin’s Godsonin kotisivut: www.leninsgodson.com

Lenin’s Godson

VIRPI RANNILA virpi.rannnila@nuotta.com

sieniretkellä

Kuivauskaapeista kännyköihin Jürgen tuli Suomeen opiskelujen takia, ensin kahdeksi kuukaudeksi työharjoitteluun Mikkeliin ja myöhemmin lopputyön merkeissä puoleksi vuodeksi Helsinkiin. Sen pidemmäksi aikaa ei pohjolaan ollut tarkoitus jäädä. Diplomi-insinöörin paperit saatuaan Jürgen sai kuitenkin töitä Nokialta. - Nyt olen asunut Suomessa seitsemän vuotta. ja voin sanoa viihtyväni. Tämä on ihanteellinen paikka elää ja kehittää taiteellisia kykyjään. Koti-ikävä ei ole miestä pahemmin vaivannut, sillä alkukankeuksien jälkeen ystäviäkin on löytynyt. - Suomessa ystävien saaminen on vähän hankalaa. Ihmiset eivät ole niin avoimia, mutta sitten, kun heihin lopulta tutustuu, he ovat todellisia ystäviä. Jürgen on havainnut suomalaisissa enemmän rentoutta ja inhimillisyyttä kuin maanmiehissään. Ainut asia, jota Jürgen kotiseudultaan haikailee on saksalainen pasta, spätzle, jota ei Suomesta löydä. Jotkut asiat taas ihmetyttävät. - Ne astiankuivauskaapit! Tiskaamisen jälkeen suomalaiset eivät kuivaa astioita, niin kuin Saksassa tehdään. Todella kummallista, Jürgen nauraa.

VIRPI RANNILA

nuotta18 cyan magenta yellow black

uotta uotta

Tärkein asia elämässä on tuntea Jumala. Haluan laittaa ihmiset liikkeelle ja toimimaan Jumalan johdatuksessa.

uotta

Nuotta katsoo ja arvostelee uusimmat nuorisoleffat.

Leffat Spider-Man - hämähäkkimies Seikkailua ja räiskettä riittää, kun tavallisesta nörtistä koulupojasta kuoriutuukin täysmittainen sankari: hämähäkkimies. Opiskelija Peter Parkeria on purrut radioaktiivinen hämähäkki ja pureman takia Peter on saanut yli-inhimilliset voimat ja hämähäkin kyvyn kiipeillä pinnalla kuin pinnalla. Ujon koulupojan salainen toinen elämä antaa hänelle mahdollisuuden tutustua ennen niin saavuttamattomaan naapurin tyttöön sankarin roolissa. Vaikka elokuva onkin ehkä naivistinen sankarikertomus hienoilla tehosteilla, löytyy Hämähäkkimiehestä sanomaa ja hyviä periaatteitakin. Kristillisestä näkökulmasta katsottuna on mielenkiintoista, kuinka elokuvassa kuvataan ihmisen ikuista halua olla kaikkivoipainen, Jumalan veroinen, ja millaisia seurauksia tällä on. Peterin kaverin isä on kuuluisa tutkija, jolla tulee ongelmia urallaan. Langetessaan kateuden ja vallanhimon sudenkuoppaan, tämä muuttuu kaameaksi hirviöksi, jonka sisällä oleva uusi paha puoli kahlitsee hänet ja saa hänet tekemään kauheita asioita. Pahalle pikku sormen antaminen saa miehen joutumaan pahuuden vangiksi. Tässä voi nähdä vertailukohtia ihmisen syntisyyteen ja omantunnon turmeltumiseen. Elokuvan loppuratkaisu on myöskin ilahduttavan erilainen. Päähenkilö oivaltaa jotakin olennaista sankarin roolistaan: suuret voimat ja valta tarkoittavat myös suurta vastuuta. Harvinaista herkkua kuulla vaihteeksi tällaisiakin moraalisia kannanottoja. Peterin halussa salata urotekonsa voi nähdä myöskin jokaiselle kristitylle sopivaa nöyryyttä: eihän hyviä tekoja tulisi tehdä vain kiitoksen ja kunnian saamiseksi.

Dina Mikä voisi olla karmeampaa kuin aiheuttaa vahingossa äitinsä kuolema? Pienen Dinan elämä kääntyy ylösalaisin, kun äidin tuskan huudot kaikuvat isän mielessä päivittäin, eikä tämä pysty antamaan tyttärelleen anteeksi onnettomuutta. Dinasta kasvaa villikkolapsi, joka ilman rakkautta selviytyy omilla ehdoillaan eteenpäin: kuolleen äidin haamu kummittelee Dinan mielen pohjalla kutsuen tätä rajan toiselle puolelle. Kuoleman ja kauhun lamauttavasta maailmasta Dinan saa houkuteltua ulos kotiopettaja maagisella sellonsoitollaan. Musiikin ja huolenpidon kautta Dina avautuu hiukan kuorestaan.Hylätyksitulemisen pelko riivaa kuitenkin Dinaa mielipuolisuuteen asti. Kaikki hänen rakkaat ihmisensä tuntuvat pettävän hänet ja vaipuvan kuolleiden maailmaan. Dina on pidättelemätön: hän puolustaa itseään nyrkein ja toteuttaa villisti seksuaalisuuttaan. Dinan maailma on älykkään, omia viettejään estottomasti toteuttavan ag-

gressiivisen naisen ikioma ympyrä, jota ympäröi kiihkeä sellonsoitto. Dina ei suostu tottelemaan ketään, vaan aiheuttaa skandaalin toisensa jälkeen. Kun kuo-

Spider-Man (USA, 2002) Genre: toiminta / seikkailu (K11) Ohjaaja: Sam Raimi Pääosan esittäjät: Tobey Maguire, Willem Dafoe, Kirsten Dunst Kesto: 2h 2min

lema ei pelota ja rakkaus on outo sana, on hän valmiina mihin tahansa. Dinan tarina on karmiva kertomus traumaattisen lapsen kasvusta. Hillitön raivo ja kuoleman läheisyys ympäröivät Dinaa. Pidäkkeettömyys ei tuo onnea, vaan kutoo verkkoaan Dinan ympärille. Tarina herättää miettimään omaa käytöstään: tuomitsenko ja vedänkö itse lokaan jonkun lähimmäiseni niin, ettei hän voi itsestään enää mitään hyvää odottaa? Dinan tarinassa voi nähdä järkyttävän esimerkin siitä, miten käy, kun laiminlyömme Jeesuksen käskyn tuomitsemisesta. Dinan isän anteeksiantamattomuus johti myös Jumalan kuolemaan Dinan elämässä. Syyllistetty ihminen vajoaa helposti omaan uhmakkaaseen, häpeää väistävään maailmaansa. Hyväksyvä rakkaus voi kuitenkin sulattaa niskuroivan ja vihaavan ihmisen. Pettymyksistä huolimatta Dina saa mahdollisuuden rakastaa. Mutta uskaltaako Dina altistaa itsensä sille haavoittuvuudelle, jota rakkauden antaminen ja saaminen aina vaatii? Elokuva perustuu Herbjörk Wassmon romaaniin, joka julkaistaan suomenkielisenä elokuussa 2002.

I am Dina (Norja, 2002) Genre: draama (K15) Ohjaaja: Ole Bornedal Pääosan esittäjät: Maria Bonnevie, Gérard Depardieu, Christopher Eccleston, Pernilla August Kesto: 2h 5min

http://www.spider-man-movie.com/

http://www.iamdina.com/ JOHANNA HAKKARI

K i r k k o v u o s i Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää. (5. Moos. 31)

22.9.2002

29.9.2002

6.10.2002

13.10.2002

18. sunnuntai helluntaista, 3. rukouspäivä Kristityn vapaus Job 8:8-12 Luuk. 13:6-9 Tiit. 2:11-14

Mikkelinpäivä Jumalan sanansaattajat 2. Moos. 23:20-23 Matt. 18:1-10 Ilm. 5:11-12

20. sunnuntai helluntaista Usko ja epäusko Jes. 8:11-15 Joh. 9:24-38 2. Kor. 1:18-22

21. sunnuntai helluntaista Jeesuksen lähettiläät 5. Moos. 31:6-8 Luuk. 10:1-12 Kol. 1:9-11 PIA PIETILÄ pia.pietila@nuotta.com

Think twice Auringon paahteessa istahdan Think twicen poikien kanssa Helsingin Esplanadin puistoon jäätelölle. Jututan juuri töistä päässeitä kolmea bändin urhoa, Anssia, 22, Ilaria, 24, ja Oskua, 25. Jäätelön sulaessa rupattelemme monenlaista vauvoista aina Toyotan maahantuontiin – unohtamatta tietenkään bändin johtotähteä, Jeesusta.

Pop- ja rockmusiikkia soittavan viisikon leimaa helposti ulkoiselta olemukseltaan teinityttöjen suosimaksi ”poikabändiksi”. - Tuota meiltä aina kysytään! Tytöt kuuntelevat täällä Suomessa ehkä enemmän gospelia kun pojat. Siitä tietenkin seuraa, että enin osa kuuntelijoistamme on varmaankin naispuolisia, vokalistiAnssi toteaa. - Väsätään pari rankempaa biisiä seuraavalle levylle, niin po-

jatkin ostavat, rumpali Ilari veistelee. Bändin nettisivuilla tosin vierailee ainakin vieraskirjan tervehdysten perusteella lähes yhtä paljon poikia kuin tyttöjäkin. ”Poikabändiyttä” ei tue sekään seikka, että lähes kaikki bändin jäsenet ovat jo naimisissa ja osalla on lapsiakin. Myös bändin kuopus Anssi avioituu tänä syksynä.

Vaimoja ja vaippoja Kun Think twice perustettiin vuonna 1994, ei ollut vielä tietoakaan vauvoista. Bändin jäsenistökään ei ollut sama kuin se nyt on. Muuttuneet elämäntilanteet

pojat

TAIJA PERKIÖKANGAS

nuotta20 cyan magenta yellow black

uotta

27.9 28.9

Köyliö, Ristilukki (bändi) Joensuu, Valjakkalan kirkko RC-keikka 14.45-15.00 Tampere (bändi) Kortesjärvi Ruskagospel (bändi)

Men of Galilee 28.9.

Helsinki

Egoeimi 28.9. 12.10. 15.11.

Virrat Lapinlahti Turku, Maata näkyvissä -festarit

Punainen Aurinko 27.09. 04.10. 08.11.

Turku, Luther-kirkko Viiala Tapiola

Skybird 21.9. 11.10. 25.10.

vaikuttavat pakostakin bändin toimintaan. - Toki kotona välillä kuulee, että bänditouhuun menee liikaa aikaa, Osku myöntää. - Nyt kesällä on onneksi ollut aikaa olla mökillä vaimon ja lasten kanssa. Myös Ilari sai perheenlisäystä: esikoisen syntyi kesällä.

kaikilla taisi kihahtaa vähän hattuun. Mutta onneksi Jumala tipautti meidät taas maan pinnalle! Ilari tunnustaa. - Ihmistä ei ole luotu palvottavaksi Jumalan paikalle. Moni liikaa maallista menestystä, mainetta ja kunniaa saanut artisti on

- Olisi hienoa saada laulaa Jeesuksesta paikassa, missä olisi paljon nuoria, jotka ei vielä tiedä Jeesuksesta, ja herättää heitä ajattelemaan, Ilari

seen, Anssi miettii. Koossa bändillä on nyt Taivas ja [hanki] Elämä -levyt ja seuraavakin pitkäsoitto on jo suunnitteilla. - Keväällä alamme treenata sitten uusia biisejä. Syksy menee lähinnä keikkaillessa, pojat tiivistävät. Think twicen biisejä rustailevat Anssi ja Jami. - Sanoitukset lähtevät tietysti omasta elämästä, eiväthän ne muuten olisi aitoja. Haluamme laulaa Jeesuksesta. Silloin käsitellään tietenkin myös muita elämänalueita, Anssi pohtii.

too hänelle ilosanomaa. Tämä ajatus kantaa eteenpäin ja antaa voimaa tehdä tätä hommaa, Anssi toteaa. Helteisen juttutuokion päätteeksi hyvästelen kirjanpitäjän, rakennusinsinöörin ja Toyotan tuotehoitajan. Think twicen pojat ovat siviilissä kuin ketkä tahansa nuoret miehet. Gospelmuusikko kun tarvitsee elääkseen toisen ammatin. Meistä on moneksi.

aljon p i s i l o , missä jattelemaan. a s s a k i miettii. sta pa rättää heitä a e s k u s e e e J Keikalla päällimmäisenä ajah a la , ja a u t a s l e a s d k tuksissa on aina kuulija, joka ei mahdola u noa sa lä tiedä Jees e i mennyt ihan sekaisin. lisesti vielä tunne Jeesusta eikä tiedä peh i s i l e O i v i e On mahtavaa, kun on oikeus olla Jumalan lastuksesta. On hienoa ajatella, että juua k ot käytössä ja voi luottaa Luojan varjeluk- ri meidän bändimme voi olla se, joka kernuoria, j Viitataan, niin vastataan Mikä on bändiläisten motiivi käyttää aikaa bänditouhuihin muiden kiireiden keskellä? - Eihän tätä yhtyettä olisi, jos Jumala ei ois meitä tähän johdattanut. Toteutamme näin omaa palvelutehtäväämme Jumalan valtakunnassa, Anssi painottaa. - Haluamme viedä ilosanomaa, Ilarirumpali kiteyttää. - Siinä, että ihmisiä on tullut uskoon musiikkimme kautta, on meille kaikkein eniten kiitoksen aihetta, Anssi sanoo painokkaasti.

Tähteyttä ja nöyryyttä Onko bändillä vaarana pitää menestymistä omana saavutuksena? - Täytyy myöntää, että aluksi meillä

Helsinki, Maunulan kirkko, klo 18 Helsinki, Gospelia Gloriassa Helsinki, Munkkivuoren ostoskeskus

Turvakytkin 27.09. 04.10.

Jyväskylä, ammattikoulu Klaukkala, seurakuntakeskus,duo 05.10. Suolahti 11.-13.10. Ryttylä, Pointtileiri 25.10. Ryttylä, Balanssi-päivät, K-18 09.11. Helsinki, Cafe Seed, truba

Oratorio 1.11 15.11

Luther sali, Tampere Maata Näkyvissä festarit, Turku

www.think-twice.com TELLERVO ULJAS tellervo.uljas@nuotta.com

Kurkistus tulevaan Pojat kertovat, ettei tulevaisuuden suunnitelmia bändin suhteen ole vielä pidemmälle mietitty. Kaikilla näyttää kuitenkin olevan vielä suuri halu jatkaa eteenpäin gospelin saralla.

Nuotta julkaisee keikkakalentereita. Lähetä keikkatietosi osoitteeseen: nuotta@nuotta.com.

Jumalan käytössä

21.9 26.9

Juha Tapio

Keikat

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys on kirkon sisällä toimivan evankelisen liikkeen keskusjärjestö. Sen työala on laaja ja se tunnetaan mm. MAATA NÄKYVISSÄ -päivistä, lähetystyöstä - ja raamattukoulutuksesta. 1980-luvulla RAAMATTU TUTUKSI -luennot täyttivät seurakuntasalit. Pidämme kolmen kuukauden mittaisia http://www.sley.fi/raamattukurssi/ raamattukursseja Karkun Evankelisella Opistolla. Vuosituhannen vaihteessa olemme pyrkineet tekemään työtä Internetin kautta. Raamattukoulun kautta Jumalan sanaa tutkii syksyisin ja keväisin satoja suomalaisia. Syksyllä 2002 Evankeliumiyhdistyksen raamattukoulu syventyy Johanneksen evankeliumiin. Mukaan lähtevät saavat kerran viikossa sähköpostitse yhden luvun selityksen sekä pohdittavia kysymyksiä. Materiaali on tarkoitettu myös soveltuvaksi raamattupiirin käyttöön. Lisäksi raamattukoululla on keskustelusivu, jonne jokainen voi laittaa omia ajatuksiaan ja kysymyksiään. Nettiraamattukoulu on osallistujille ilmainen. Mukaan pääsee ilmoittautumalla raamattukoulun kotisivulla, http://www.sley.fi/raamattukoulu/. Luennot laatii Evankeliumiyhdistyksen raamattukoulutustyön sihteeri Erkki Koskenniemi (erkki.koskenniemi@sley.fi).

'ELÄMÄN JA KUOLEMAN KYSYMYS!'

ALKAA!

Raamattukoulu

nuotta22 cyan magenta yellow black

uotta

NUORTEN SYYSPÄIVÄT Oronmyllyllä 18.-20.10.02 Teematekstinä Joh. 3:1-21

Mukana menossa Sami Sinkko House Band, Esko Luukkonen, Panu Mäkelä, Kalle Virta ja Ari Jarva... ...ja monia muita. Ilmoittaudu ajoissa: 05-6353500 tai oronmylly@krs.inet.fi

Kysy myös ennen tapahtumaa kokoontuvia kotipiirejä eri paikkakunnilla: kalle.virta@karas-sana.fi

etsin ystävää Lähetä kirjeenvaihtoilmoituksesi osoitteella: Etsin ystävää, Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Jos käytät nimimerkkiä, liitä ilmoitukseen mukaan nimesi ja osoitteesi.

Jos haluat vastata ilmoitukseen: Laita vastauksesi kuoreen, päälle lyijykynällä vastaanottajan nimimerkki ja se numero, jossa ilmoitus julkaistiin. Liimaa postimerkki valmiiksi ja sujauta vastauskirjeesi isompaan kuoreen ja postita osoitteella: Nuotta, PL 184, 00181 Helsinki. Nuotta toimittaa kirjeesi eteenpäin.

tias raitis nuorehko nais naishenkilöä. Olen uskovainen, joka ei ole löytänyt mielitiettyään ja kaipaisin piristystä elämään. Minulla on selässä ja niskassa vikaa. Luonteeltani olen ujo, hiljaisen puoleinen... mutta toivottavasti se ei haittaa. Harrastan mm. ulkoilua, kävelyä ja pyöräilyä. Kuva olisi kiva. Toivottavasti et asu liian kaukana. -VUOSIMALLIA -76 ETELÄ-SUOMESTAOlen 23-vuotias poika ja toivon, että joku kirjoittaisi minulle. -KIRJOITA MINULLE-

Nuotan nettisivuilta löytyy Missä olet -palsta, joka on tarkoitettu Nuotan tilaajille. Tältä palstalta löydät kuukausittain vaihtuvan salasanan. Lokakuun Nuotan ilmestymiseen saakka ovat voimassa seuraavat tunnukset: käyttäjätunnus on “odotan” ja salasana “postia”.

odotan postia.

Täällä ois 16-vuotias likka, joka kaipaisi pitkäaikaisia kirjekavereita. Ei ole väliä ootko tyttö ja poika. Jos haluaisit kirjoittaa tällaselle hiljaselle, ujolle ja uskovaiselle tytölle, joka kipeästi kaipaa juttuseuraa, niin toimeksi vaan ja kirjoittelemaan! -RUUSUHei sinä 26 - 29 -vuotias vapaa, raitis, uskovainen nuori mieshenkilö! Täällä odottaa postilaatikon kolausta 26-vuo-

www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com w

uotta

POINTTI – KASVULEIRI RYTTYLÄSSÄ 11.–13.10.2002 Pointti – kasvuleiri järjestetään lokakuisena viikonvaihteena Ryttylän maalaismaisemassa. Leiri on tarkoitettu vuoden 2002 riparilaisille, isosille ja kaikille meille, jotka kaipaamme kolmen kohtaamista: ystävien, pirstaleisen maailman ja tietysti ennen kaikkea Kaikkivaltiaan. Seuranasi Pointissa: Juha Tapio, Matti Aspvik, Turvakytkin, .kraka, Jussi Miettinen, Jarmo Muroma, Seppo Palonen, Jussi Valkonen, Ripariorkesteri ja monta ystävää… Tervetuloa mukaan dynaamiseen viikonvaihteeseen hyvässä seurassa! Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SEKL / nuorisotiimi Puh.(019) -779 2250 e-mail: nuorisotiimi@sekl.fi

K-20 BALANSSIPÄIVÄT 25.-27.10.2002

kristillisellä opistolla mukana ovat mm. Juha Tapio trio, The Rain, Dad's Hello ja the Road sekä Raimo Lähteenmaa ja Juha Heinonen. Kalajoelle ilmoittautumiset 6.9. mennessä puh. (08) 463 9200. Helsingin Ruskaretki Raamattuun tapahtuma järjestetään 27.-28.9. God's Gasissa perjantai-iltana ja lauantaina tuttuun tapaan Pyhän sydämen kappelissa. Helsingissä mukana ovat mm. Maanalainen armeija, Men of Galilee, bass'n Helen, Pauli Selkee, Mika Lehto ja Tiina Karlsson. Lisätietoja Helsingin tapahtumasta Sleyn nuorisotoimistosta p. (03) 223 7056. Syksyn viimeinen ruskaretki on Utsjoella 5.-6.10. jossa mukana ovat mm. the Road, Antti Saarenketo ja

Juha Heinonen. Utsjoen tapahtumasta lisätietoja saa seurakunnasta numerosta (016) 662 166. Kaikkien ruskaretkien ohjelmat myös www.sley.fi/nuoriso

kaikki mukaan.

RUSKARETKET SYKSYLLÄ TOSIPOHJALLA Ruskaretki Raamattuun tapahtumat järjestetään jälleen syys- jalokakuussa teemalla tosipohjalla. Kolmella paikkakunnalla eri puolilla Suomea on luvassa tuhti annos raamattuopetusta sekä musiikkia. Tapahtumat starttaavat Kalajoelta 13.-15.9. jossa

www.nuotta.com

Nuorille aikuisille on taas luvassa oma Balanssiviikonloppu syksyn piristykseksi Ryttylässä. Ohjelmassa on tuhtia raamattuopetusta, musiikkia ja yhteyttä. Teemakirjeenä on tällä kertaa Efesolaiskirje, jota opettaa Jarmo Sormunen. Ja paikkana tietysti Ryttylän lähetys-

keskus. Mukana Balanssipäivillä ovat myös Juha Tapio & Harri Helenius uuden proggiksen kanssa, Turvakytkin, Jussi ja Minna Pyysalo, Seppo Juntunen, Mikko Goes To Heaven, Jussi ja Danielle Miettinen, Seppo Palonen, Jussi Valkonen, Kai Lappalainen, Ilkka Päiväsaari, uusi nuorisotiimi ja monia muita. Tarkemman ohjelman löydät netistä osoitteesta www.sekl.fi/tiimi. Viikonlopun hinta on 40-50 € majoituksesta riippuen. Ilmoittautumiset 11.10.mennessä puh. (019) 7792 250 tai os. nuorisotiimi@sekl.fi. Tervetuloa mukaan kuulemaan evankeliumia ja rakentumaan opetusten, musiikin ja yhdessäolon kautta! Järj. Suomen Ev.lut. Kansanlähetys / nuorisotyö.

Tilaa nyt tällä

lipukkeellaa uott

TILAUSKORTTI

Tilaan Nuotan: kestotilauksena 34 euroa vuosikertatilauksena 37 euroa 6 kk määräaikaisena 20 euroa

Tilaa tällä tilauskortilla tai soita numeroon (09) 6939 0217 (ti-to klo 9-16)

Nuotta

Nuoren seurakunnan sanoma!

maksaa

Lehden saaja

maksun

posti-

Lähiosoite Postiosoite

NUOTTA

Lehden maksaja

vastauslähetys sopimus 00180-16 00003 HELSINKI

Lähiosoite Postiosoite

m www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com www.nuotta.com

nuotta23 cyan magenta yellow black

menovinkit

uotta

- Sain syntyä uskovaan perheeseen. Pienenä viliskanttipoikana usko oli jonkinlainen itsestäänselvyys. Se meni siinä sivussa; en ajatellut koko asiaa sen suuremmin. Vielä ripariaikanakin kaikki muu

tuntui olevan uskonasioita tärkeämpää. Vasta joskus riparin jälkeen aloin nähdä, että usko on oikeasti hyvä homma, Miika Kemppainen muistelee. Marraskuussa yhdeksäntoista vuotta täyttävä Miika sai viime keväänä ylppäripaperit kouraansa. Jyväskylän yliopistossa odottelee opiskelupaikka matikan parissa, mutta opiskelun aloitus lykkääntyy ainakin vuodella. Suunnitelmissa on ottaa syksy rennosti huilaillen, ja joulun jälkeen käy kutsu valtion leipiin. Sävelet vaikuttavat harvinaisen selviltä, mutta silti Miika kertoo olleensa viime aikoina elämänsä kanssa jotenkin ihmeissään.

Usko tekee hyvää Koulussa kaverit tiesivät Miikan uskosta. Siitä ei ollut koskaan suurempia ongelmia – mitä nyt joku joskus vähän vinoili. - Ongelma on enemmän oman pään sisällä. Monesti sitä pelkää ihmisten reaktioita, kuvittelee kaikenlaista. Jossain vaiheessa rupesin käyttämään kuteita, joissa oli jotain kristillistä. Silloin oli aika jänniä fiiliksiä, kun mietin, miten porukka reagoi. Sitähän uskovaisuus on, että yrittää elää niin kuin Raamattu

ettaa taistella purjeen kanssa, huomaa oman pienuutensa. Pieni poika keskellä järveä ison purjeen kanssa tuulen riepoteltavana - kyllä siinä tulee rukoiltua, että “jos vaikka, Jumala, hommaisit mut pois täältä”, Miika hymyilee.

Venäjää valloittamaan? Millaisia haaveita Miikalla on tulevaisuutensa suhteen? - Mä haluaisin rakastaa. Näillä näkymin tähtään matikanopettajaksi ja toivon, että voisin olla siinä työssä kas-

Usko on hyvä homma! kehottaa, Miika sanoo. - Monesti Raamattua lukiessa ymmärrän, että “hei oikeesti, miten nämä hommat onkaan näin hyvin!” Mutta ihan selvästi joku vihtahousu yrittää myrkyttää koko ajan. Mitä parempia juttuja, sitä enemmän se yrittää pistää vastaan, Miika kuvailee. Miika alkoi seurustella alkukesällä. Tietenkin hän oli onnensa kukkuloilla, mutta toisaalta mieleen nousi huoli siitä, milloin hyvä fiilis menee ohi. - Kun on ihan huipulla, ei ole muuta tietä kuin alaspäin. Usein Jumala värkkäileekin asioita niin, että se kouluttaa vaikeuksien kautta. Just ne vähemmän kivat hommat on mahottoman kasvattavia.

Lautailua ympäri vuoden Miika on mukana Mäntyharjun seurakunnan toiminnassa. Entinen pyhäkoulutätien kauhu veti lukiovuosina itse pyhäkoulua ja poikakerhoa. Talvisaikaan nuortenillat ja varttikirkot kokoavat nuoria yhteen. Välillä kasataan autollinen porukkaa ja lähdetään Mikkeliin raamikseen. Kesällä Miika on pitänyt kavereineen omin nokkinensa nuorten iltoja lauleskelun, makkaranpaiston, Raamatun ja kuulumisten vaihdon parissa. Miikan isoveli Sami on pikkuveikan “harrastuksellinen isä”. Sami oli aikoinaan mukana perustamassa Gospelboarders ry:tä, jonka ideana on kasata kristittyjä lautailijoita yhteen. Miikakin intoutui mukaan leireille. Nyt hän on snoukannut jo useita vuosia. Kesällä Gb:n leirien ohjelmassa on vauhdikasta kesämeininkiä maastopyöräilystä purjelautailuun. - Purjelautailu on kyllä tosi helmi homma. Kun ratsastaa luonnonvoimilla ja ko-

vattamassa ja viemässä rakkautta eteenpäin. Pikkuhiljaa mielessä on itänyt myös lähetystyöhön lähteminen. Monta pientä tapausta on vahvistanut Miikan kiinnostusta erityisesti idäntyöhön. Radio Deitä kuunnellessa korviin osui juttu projektista, joka toimittaa Raamattuja Kiinaan, ja postilaatikosta alkoi äkkiä tipahdella idäntyötä käsittelevä lehtinen. Uskomattomin tapaus oli venäjän kielen kirjoitukset: lukiossa venäjän opiskelu jäi hyvästä startista huolimatta vähälle. Silti Miika räväytti pelkäämästään kuuntelusta e:n pisteet. - En ymmärtänyt puoliakaan. Raksin vain sarakkeita summassa. Kaiken lisäksi sairastin silloin korvatulehdusta. Vastaukset tipahtivat kyllä ihan taivaasta, Miika ihmettelee. Vanhemmat ovat tehneet hyvän työn varoitellessaan ja realisoidessaan nuoren miehen intoa. Hän on saanut oppia, että joskus on aika ottaa ihan rauhassa. - Isän kanssa jutellessa tuskailin, että mun pitäisi oikeasti tehdä jotakin. Eihän Paavalikaan mitään lepäillyt! Isä muistutti, että silti Jumalalla oli varaa pitää Paavaliakin vuosikausia syrjässä, mistä hänet sitten myöhemmin kutsuttiin tositoimiin. Joka tapauksessa Miika haluaa olla tavalla tai toisella Jumalan käytössä. - Mulle avautui joskus se kohta, jossa sanotaan, että antava saa. Olen huomannut monesti, että kun yrittää auttaa tai rohkaista toista jossain tilanteessa, saa itsekin ihan luvattoman paljon. SINIKKA HEISKANEN sinikka.heiskanen@nuotta.com

•Nuotta menee sorsaan •Maata Näkyvissä! •Lastenlääkäri Kari Pullinen kohtaa kuolemaa

• Benjamin Gate

•uusi isoskoulu alkaa

nuotta24 cyan magenta yellow black

- Olen saanut tajuta, miten mahdottoman hyvä on olla uskossa. Mistään muualta ei löydy samanlaista turvallisuutta. Jokapäiväisessä elämässä tulee vastoinkäymisiä. On hyvä tietää, että nekin koituvat meidän parhaaksemme, Miika Kemppainen sanoo.