KOSKETUKSEN EETTISYYS TANSSINOPETTAJAN TYÖSSÄ

tettiin seksuaalista häirintää ja koskettelua ala- ja yläkoulussa. Haastateltavilta oppilailta oli kysytty, onko opettaja kosketellut vastaajan kasvoja, reisiä tai hartioita. Tutkimuksen mukaan kaksi prosenttia kuudesluokkalaisista ja prosentti yhdeksäsluokkalaisista sanoi kyllä. (Ellonen et al. 2008) #MeToon alettua opettajilta tuli viestejä, että he tulivat varovaisemmiksi koskettamisessa ja spontaanit halaukset vaikkapa kevätjuhlan päätteeksi vähenivät.

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan seksuaalista häirintää koulussa tai oppilaitoksessa (joko muilta oppilailta tai oppilaitoshenkilökunnalta) oli kokenut peruskoulussa neljännellä luokalla 5 prosenttia pojista ja 4 prosenttia tytöistä. Vuonna 2019 runsas neljäsosa Kouluterveyskyselyyn vastanneista yläkoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan tytöistä sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää puhelimessa tai netissä vuoden aikana. Vuoden 2017 kyselyssä näin ilmoitti tytöistä selvästi harvempi, alle viidesosa. Toisen asteen oppilaitosten (lukiot ja ammattioppilaitokset) tyttöjen kokemukset ovat samansuuntaisia. Neljännen luokan oppilaiden kyselyn tulokset olivat suunnilleen samanlaisia vuonna 2017 ja 2019. (Kouluterveyskysely 2017; Kouluterveyskysely 2019) Edellä mainittujen Kouluterveyskyselyiden tulosten nousua on asiantuntijoiden puolelta selitetty osittain myös sillä, että seksuaalinen häirintä tunnistetaan nyt paremmin. Tärkeänä tekijänä tunnistetaan #MeToo -kampanja ja sen aiheuttamat teot seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. (Kouluterveyskysely 2019)

Ammattiin opiskelevista 19 prosenttia on kokenut toisten opiskelijoiden puolelta kiusaamista. Määrä on hieman edellisvuosia pienempi, kertoo vuoden 2019 Amisbarometri. Sen sijaan 12 prosenttia ammattiin opiskelevista kertoo joutuneensa opettajien kiusaamisen ja väkivallan kohteeksi.

Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja rasismin kokemuksia oli kaikissa vastaajaryhmissä. Kuitenkin muunsukupuoliset ja kielivähemmistöt olivat kohteena muita useammin. Oppilaitoksissa tarvitaan henkilöstökoulutusta, kuinka opettaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä myös sukupuolen moninaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai vähemmistöön kuulumisen teemoissa. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen toteuttama Tasa-arvoa ja reformia -hanke pyrkii edistämään opiskelijoiden ja henkilöstön osallisuutta tasa-arvotyössä siten, että he pääsevät tutkimaan ja kehittämään oppilaitoksen käytäntöjä tasa-arvon näkökulmasta. On tärkeää, että oppilaitosten johto ja esihenkilöt sitoutuvat häirinnästä vapaan, tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen oppilaitoksen kehittämiseen ja edistämiseen.

Korkeakouluissa on nimetty häirintäyhdyshenkilöitä, jotka ovat puolueettomia kuuntelijoita ja tukevat häirinnän kohteeksi joutunutta opiskelijaa ja hänen asiansa oikeudenmukaista käsittelyä. Jatkotoimenpiteisiin ryhdytään ainoastaan häirinnän kohteena olleen opiskelijan luvalla. Lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistykset ovat valinneet opiskelijoiden keskuudesta kaksi häirintäyhdyshenkilöä. Opiskelijat voivat ottaa heihin yhteyttä, jos kokevat opiskeluympäristössä häirintää, kiusaamista tai syrjintää.

KOSKETUS JA SEN EETTISYYS KOULUTUKSESSA Olemme toimineet tanssinopettajina sekä taiteen perusopetuksessa että ammatillisessa koulutuksessa. Kuten aiemmin kerroimme, koskettamisesta ja sen rajoista tulee tehdä sopimus tanssinopettajan ja opiskelijan välillä. Vuonna 2010 Keskuspuiston ammattiopistossa (nyk. Live) järjestetyssä Tanssinopetuksen ajankohtaisfoorumissa koskettamisen teema mietitytti laajasti. Tästä seurasi, että suomalaisia tanssipedagogeja puhutti koskettamisen teema, joka pohjautui Yhdysvalloissa käytyyn keskusteluun tanssin opettamiseen kuuluvasta koskettamisesta. Keskustelua kirvoitti se, että joissain amerikkalaisissa tanssikouluissa oli kokonaan luovuttu siitä ja opettajat olivat allekirjoittaneet työnantajan kanssa sitoumuksia, että eivät koskettaisi oppilaitaan tunneilla. Ajankohtaisfoorumin osallistujat uumoilivat leviäisikö amerikkalainen käytäntö myös Suomeen ja kuinka se vaikuttaisi tanssin opettamiseen ja sen käytäntöihin.

Tanssinopettajien keskustelu koskettamisesta aktivoitui jälleen kolme vuotta sitten, jolloin asiaa käsiteltiin muun muassa Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST:n jäsenlehdessä. Vuonna 2019 aloitettiin esittävien taiteiden tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja häirinnän ennaltaehkäisykoulutus, johon osallistui yli 320 henkilöä 89 organisaatiosta.

Kosketus käsitetään kohtaamisen ja opetuksen lisäksi hyvän tekemisenä ja pahan välttämisenä eli moraalis-eettisinä kysymyksinä. Kosketuksen suunnan tiedostaminen on tärkeää: se on minusta sinuun. On tärkeää myös tiedostaa oma rooli opettajana, jolloin suunta on ammattilaisesta asiakkaaseen. Jotta voi toimia hyvää tuottavana ja tekevänä ammattilaisena, tulee tunnistaa oma halu toimia siten, että kosketus tuottaa hyvinvointia asiakkaalle, joka on eettinen valinta. Tähän liittyy myös oivallus siitä. että koskettamalla tai koskettamatta jättämisellä voidaan myös vahingoittaa asiakasta.

Ammatillista kosketusta ei säätele mikään nykyinen laki ja siksi onkin tärkeää kysyä: pitäisikö tiettyjä asiakastöitä koskevaa lainsäädäntöä tarkistaa ammatillisen kosketuksen osalta? (Kinnunen et al. 2019) Opettaja voi tarkastella omaa suhdettaan ammatilliseen kosketukseen vaihtamalla edellä kerrottuun asiakkaan paikalle oppijan. Vuonna

2015 opetusalalla ammatilliselle kosketukselle on laadittu eettinen kannanotto. Opetusalan eettinen neuvottelukunta on linjannut millainen fyysinen vuorovaikutus ja kosketus on sopivaa kouluympäristössä. Neuvottelukunta katsoi, että oppimisessa ja opettamisessa kosketusta ei kategorisesti pidä kieltää: kosketus ei kuitenkaan saa seksualisoitua. Oppijoilla tulee olla myös kanava viedä asiaa turvallisesti eteenpäin, jos he kokevat opettajan toimivan epäammatillisesti. Neuvottelukunta tunnistaa kannanotossaan myös kulttuurierot sekä omana erillisenä kysymyksenä myös oppijoiden väliset fyysiset kontaktit. (Opetusalan eettinen neuvottelukunta 2015)

LIIKE EI PYSÄHDY #Metoo -kampanjan aloittama liike jatkuu vuonna 2020. Se tuo edelleen esiin paitsi häirinnän, myös vallankäytön ja hyväksikäytön suurta kuvaa. Siten se haastaa tiedostamiseen, muutokseen ja uudelleen määrittelyyn. Opettajan työssä kosketusta ei edelleenkään tarvitse jättää pois. Eettisen koskettamisen kysymyksissä kannattaa hyödyntää tanssinopettajien osaamista ja kokemusperäistä tietoa laajemminkin. Viimeaikainen tiedostaminen ja käyty keskustelu haastaa opettajaa pohtimaan kosketusta pedagogisessa mielessä ja osana oppimista

ja ohjausta: välittävän opettaja-aikuisen ohjaavana eleenä sekä orgaanisena osana opetusta ja oppimisen ohjaamista kuin myös kohtaamista.

#MeToo ei kuitenkaan ole ollut täydellinen ja se näytti myös toteen sen, kuinka liike muuttui globaaliksi vasta silloin kun valkoihoinen nainen twiittasi siitä. Liikettä voidaan myös arvostella siitä, että se keskittyi pitkälti valkoihoisiin naisiin, eikä esimerkiksi rodullistettujen, transsukupuolisten, intersukupuolisten ja muunsukupuolisten kokemaan häirintään, joka nyt jäi vähälle huomiolle. Liikkeelle olisikin toivottavaa vaihe, jossa keskusteltaisiin yhteiskunnallisista valtasuhteista, rakenteista ja kuinka valta järjestetään uudelleen. (Koskela 2019) Tämä koskee opettajan itsereflektiota myös siitä, kuinka ja millä tarkoitusperin kosketusta käytetään ja millaisia valtarakenteita koskettamiseen on kuulunut sekä kuinka tulla tietoiseksi niistä ja edelleen kuinka purkaa niitä.

AINUTLAATUISTA VÄLITTÄMISTÄ KOSKETUKSELLA Parhaimmillaan kosketus välittää ainutlaatuisen ja kokonaisvaltaisen tunteen välittämisestä, tuesta oppimiselle ja ennen kaikkea, että oppija on opettajalle tärkeä. Kaiken taustalla on kosketuksen

eettisyys ja tietoisuus omasta roolista opettajana sekä kosketuksen suunnasta opettajasta oppijaan. Sekä tietoisuutena omasta halusta toimia hyvää edistävänä opetusalan ammattilaisena. Tähän liittyy myös ymmärrys hetkellisyydestä ja tilanteesta, joissa huomioidaan ja arvioidaan kosketuksen sopivuus tai koskettamattomuus huomioiden oppijan senhetkisen elämäntilanteen ja kehitysvaiheen.

Kosketukseen pätee vanha sääntö: harjoittelu tekee mestarin ja mestari harjoittelee aina. Ammatillinen kosketus on opittava asia. Sen käyttäminen edellyttää opettajan ammatillisen roolin syvää, kosketuksen henkilökohtaista ja reflektoivaa tiedostamista sekä eettisesti sitoutunutta otetta opetus- ja kasvatustyöhön. Kosketus ja opettajan kokonaisvaltainen läsnäolo oppimistilanteissa tukee ja kunnioittaa oppijaa ja hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Koskettamisen, kosketuksen ja fyysisen läheisyyden kysymykset, niiden yhdessä pohtiminen ja kyseenalaistaminen tulee nähdä koko oppimisyhteisön hyvinvointia ja osallisuutta tukevana toimintana. Tällöin tullaan tietoisiksi hyvästä ja sallitusta koskettamisesta sekä käyttäytymisestä, johon voidaan kiinnittää huomiota sitä vahvistaen. Tulee myös määritellä sopivan ja eettisesti hyvän, yksilöllisen koskettamisen rajat ja mahdollisuudet. Eettinen ja vallankäytöstä vapaa koskettaminen liittää meidät yhteisöihin, parantaa oppimista ja syventää kohtaamista toisen kanssa.

Jari Karttunen on koulutukseltaan tanssitaiteen maisteri ja tanssinopettaja (YAMK) ja toimii lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hanna Vienonen on tradenomi ja kulttuurituottaja (YAMK) sekä toiminut taiteen ja kulttuurin alalla opettajana, ohjaajana ja tuottajana. Hän työskentelee Karelia-ammattikorkeakoulussa.

LÄHDELUETTELO Amisbarometri 2017. Saatavissa: https://services.fsd.uta. fi/catalogue/FSD3242

Amisbarometri 2019. Satavissa: https://sakkiry.fi/amisbarometri-2/

Ellonen Noora, Kääriäinen Juha, Salmi Venla ja Sariola Heikki 2008. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset : tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Tampere : Poliisiammattikorkeakoulu, 2008. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86796/lapsiuhritutkimus_raportti%2071.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ikonen Riikka ja Halme Nina 2018. Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta : Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/136131

Kouluterveyskysely 2017. Oppilaat voivat paremmin peruskoulun alaluokilla kuin yläluokilla. Julkaistu 14.09.2017. Saatavissa: https://thl.fi/-/kouluterveyskysely-2017-oppilaat-voivat-paremmin-peruskoulun-alaluokilla-kuin-ylaluokilla

Kouluterveyskysely 2019. Lasten ja nuorten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Saatavissa: https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely-2019

Koskela Minja 2019. Ennen kaikkea feministi. Karisto 2019. Kinnunen Taina, Parviainen Jaana ja Haho Annu 2019. Ammatillinen kosketus. Kuinka tunnetyötä tehdään. Kirjapaja Helsinki.

Opetusalan eettinen neuvottelukunta 2015. Opetusalan eettisen neuvottelukunnan kannanotto 2.9.2015. Millainen fyysinen vuorovaikutus ja kosketus on sopivaa kouluympäristössä? Saatavissa: https://www.oaj.fi/contentassets/7319e41ad02946cd99cfa3a437e36a55/kannanotto_fyysisesta_vuorovaikutuksesta_02092015.pdf

Suomen teatterit 2019. Esittävien taiteiden tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja häirinnän ennaltaehkäisykoulutus. Julkaistu 31.8.2019. http://www.suomenteatterit.fi/2019/08/ esittavien-taiteiden-tasa-arvo-yhdenvertaisuus-ja-hairinnan-ennaltaehkaisykoulutus-osa-ii-28-10-2019- ja-5-11-2019/

Tasa-arvoa ja reformia 2019. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://tasa-arvoajareformia.fi/

Tasa-arvoa ja reformia 2019. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Taydennyskoulutus/Opetus-ja-ohjaus/moninaisuus/tasa-arvoa-ja-reformia/

Yle 2019. Lähes joka viides ammattiin opiskeleva kokee joutuneensa kiusatuksi. Muunsukupuoliset ja kielivähemmistöt olivat kiusaamisen ja häirinnän kohteena muita useammin. Julkaistu 12.12.2019. Saatavissa: https://yle.fi/ uutiset/3-11114097

”Kosketukseen pätee vanha sääntö: harjoittelu tekee mestarin ja mestari harjoittelee aina. Ammatillinen kosketus on opittava asia.”