1/2019

1

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

HELMIKUU 2019

Paljonko tienasit?

SEURAAVA N UMERO UUDISTUU!

EKONOMIEN PALKAT 2018

SUOMEN EKONOMIT: Vastuullinen veropolitiikka hallitusohjelmaan VUODEN BISNESKIRJA 30 000 euron palkinto jaettiin kuun alussa MAAILMALLA Tutkijaprofessorina hierarkkisessa Ranskassa

EKONOMIEN URAPALVELUT auttoivat Tapio Särkelän uuteen alkuun urallaan

Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

i Tutkitust

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

[ SISÄLTÖ ] HELMIKUU / FEBRUARI 2018 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

1

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

Vuoden bisneskirja............................ 6 3 x uusi työ.......................................... 18 Hallitusohjelmatavoitteet........... 20 Tieteentekijä...................................... 30 Tiesitkö?............................................... 48 Tapahtuu............................................. 49 Kylterit KYPÄ 2019............................................. 50 Tapahtuma Työelämätaitoja oppimassa.............52 Työelämän pelisäännöt................ 54 Kansanedustajan kolumni Elina Lepomäki.....................................56 Kolumni.................................................58

32

Muoviala muutoksessa

Sinituotteen Marika Karppinen ei usko, että muovin käyttö loppuu, mutta sen käyttötavat muuttuvat ja kierrätys paranee.

36

10

Ekonomien palkkakehitys jatkuu maltillisena. Tutustu palkkatutkimuksen tuloksiin ja tarkista, onko oma palkkasi oikealla tasolla.

Tunnetko kaikki palvelut, joihin Ekonomien jäsenenä olet oikeutettu? Varmista, että saat jäsenyydestä täyden hyödyn irti!

Näin ekonomi tienaa

Vapauta potentiaalisi

26

Ulkomaille tutkijaksi

KTT Joonas Rokka nauttii tutkimustyöstä Ranskassa.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Uusi ystävä kotiisi

K

esän kynnyksellä saat kotiisi täydellisen muutoksen kokeneen Ekonomi-lehden. Koko lehden konsepti uudistuu ulkoasua ja palstoja myöten, jotta saisit lukupaketista mahdollisimman paljon irti.

Nykymuodossaan lehti on ilmestynyt jo pitkään, ja se on kestänyt yllättävänkin hyvin aikaa. Maailma ja media sekä ekonomien elämä on kuitenkin muuttunut hurjaa vauhtia, ja uudistus onkin siksi erittäin ajankohtainen ja tarpeellinen. Lehden täytyy hengittää samaan tahtiin lukijoiden kanssa, elää ajassa ja mieluiten ottaa asioissa jopa hieman etukenoa.

Oma lehti on jäsentemme keskuudessa pidetty ja arvostettu. Rima onkin uudistuksessa erittäin korkealla, sitä tehdään hyvin kunnianhimoisesti ja jäseniä kuunnellen. Haluamme tehdä ekonomeille heidän näköistään ja oloistaan, parasta mahdollista aikakauslehteä.

Jäsenille tehdään lehteen liittyen kysely, ja ekonomeja sekä opiskelijoita kutsutaan mukaan myös työpajoihin. Toiveita ja kehitysideoita voi totta kai kertoa muutenkin milloin vain vaikka soittamalla tai meilaamalla.

Uudistuksen yhteydessä ryhdymme pitkän ulkoistamiskauden jälkeen tekemään lehteä itse. Näin varmistamme sisältöjen ajankohtaisuuden sekä tiiviin yhteyden kaikkeen muuhun tekemiseemme ja viestintäämme.

Jatkossa täydentäviä sisältöjä on entistä enemmän myös digitaalisessa muodossa verkkopalvelussamme. Printillä on kuitenkin edelleen oma arvonsa, jota yhteisömmekin arvostaa.

Inspiroivia ja nautinnollisia lukuhetkiä!

Järjestämme uudistuvalle Ekonomi-lehdelle nimikilpailun.

Ps. Järjestämme uudistuvalle Ekonomi-lehdelle nimikilpailun.

Onko sinulla mielessä nimi, joka olisi täydellinen ekonomien ja kauppatieteiden opiskelijoiden omalle lehdelle, vai onko Ekonomi nimenä yksinkertaisesti paras?

Osallistu nimikilpailuun tulevien uutiskirjeidemme kautta, tai lähetä ehdotuksesi meilitse viestinta@ekonomit.fi.

ANTON REENPÄÄ

Marjo Loisa viestintäjohtaja marjo.loisa@ekonomit.fi

Päätoimittaja / Chefredaktör Marjo Loisa, marjo.loisa@ekonomit.fi, p. 040 747 9548

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Nina Enberg, Heidi Haapalainen, Krista Karusalmi, Taija Keskinen, Marjo Loisa, Riikka Mykkänen, Ulla Niemelä, Mika Parkkari, Eeva-Kaisa Tarkkonen ja Anja Uljas Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myynti­päällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Osoitteen­ muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Roope ­Permanto Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311

441 619 Painotuote

Aikakauslehtien ­Liiton jäsen Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen k ­ irjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

PEFC/02-31-151

Olli Herrala Rakentaminen, sijoittaminen ja kansantalous.

Pitkän linjan konkari ja aiheiden kriittinen seuraaja.

Jokaisen Tähtijutun takaa löytyy sen intohimoinen tekijä.

Suomen johtava taloustoimitus tarjoaa sinulle ensiluokkaisen talous- ja pörssiuutisten sisällön. Vain VIP- ja digitilaajille avautuvat Tähtijutut sisältävät syventäviä ja korkealaatuisia artikkeleita työelämässä menestymiseen.

Laadun takaavat aiheilleen omistautuneet, asiantuntevat toimittajamme viikon jokaisena päivänä.

Ekonomi, seuraa heitä ja tilaa Kauppalehti -20 % jäsenetuhintaan:

kl.fi/ekonomi

Opiskelija, vielä ehdit hyödyntää veloituksettoman etusi: kl.fi/ekonomiopiskelijat

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Vuoden bisneskirja ohjaa viisaampiin päätöksiin Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaettiin helmikuun alussa jo 12. kerran. 30 000 euron palkinto myönnettiin teokselle Tilannetaju – päätä paremmin.

TEKSTI OTAVAMEDIA

SUOMEN EKONOMIEN kirjallisuuspalkinto jaettiin helmikuun alun tilaisuudessa Helena Åhmanin ja Harri Gustafsbergin teokselle Tilannetaju – päätä paremmin (Alma Talent, 2017). Voittajakirja haastaa lukijat pohtimaan ja kehittämään omaa päätöksentekoaan.

Teos valikoitui laadukkaiden finalistien joukosta voittajaksi muun muassa ajankohtaisuutensa vuoksi: palkintoraati arvioi, että kyky toimia vaihtelevissa tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla korostuu nopeasti muuttuvassa ympäristössä.

Tekstissä teoria ja käytännön esimerkit vaihtelevat luontevasti. ”Vaikeasta ja paljon uutta tietoa sisältävästä aiheesta huolimatta kirja on tyylikkään selkeä ja helppolukuinen”, tuomaristo summaa perusteluissaan.

6

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Kolmihenkistä palkintoraatia johti Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Hänen lisäkseen voittajaa olivat valitsemassa Oy Sailer Research & Development LTD:n toimitusjohtaja Hannu Uotila sekä vuoden 2016 kirjallisuuspalkinnon voittaja, Elisan liiketoimintajohtaja Sari Torkkola.

Kirjallisuuspalkinnolla halutaan kannustaa ekonomeja kehittämään itseään hyvien bisneskirjojen kautta sekä antaa näkyvää tunnustusta merkittävän teoksen kirjoittaneelle kirjailijalle tai ryhmälle.

Lisäksi palkinnolla halutaan korottaa suomalaisen yrityskirjallisuuden tasoa.

Lue palkinnosta lisää ja katso kaikki voittajat: ekonomit.fi/kirjallisuuspalkinto.

Tilannetaju myös yleisön suosikki YLEISÖ SAI äänestää loppuvuodes-

ta suosikkiaan bisneskirjafinalistien joukosta, ja ääniä kertyi verkkopalvelun kautta runsaasti. Myös yleisöäänestyksen voittajaksi valikoitui Tilannetaju – päätä paremmin -teos. Kaikkien yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin kirjapalkintoja.

Puhelintutkimuksemme käynnissä

Toteutamme tammi–maaliskuussa jäsentutkimuksen puhelimitse. Automatisoidussa puhelussa kysymme jäsenten näkemyksiä, jotta voimme jatkossa palvella entistäkin paremmin. Jos siis saat puhelun numerosta 09 4272 0601, kannattaa vastata. Yhdelle jäsenelle soitetaan vain kerran.

17,2

Häirinnän puheeksi ottaminen on vaikeaa KYMMENEN AKAVALAISTA liittoa, myös Suomen Ekonomit, on selvittänyt seksuaalisen häirinnän yleisyyttä ja muotoja laajassa tutkimuksessa. Samalla selvitettiin, ketkä työpaikoilla häirintään syyllistyvät ja kuinka työpaikat tilanteisiin vastaavat.

Tutkimuksessa havaittiin monella tavalla, että häirintä on valtakysymys: se on vallankäyttöä, ja toisaalta valta työpaikalla suojaa häirinnältä. Naiset ja nuoret työntekijät kokivat häirintää tutkimuksessa muita useammin.

Yli puolet häirintää kokeneista – 48 % naisista ja 66 % miehistä – eivät ryhtyneet

häirintää koettuaan toimenpiteisiin. Monet vastaajista kokivat, ettei häirintää kannata ottaa puheeksi, ja ongelmia vähätellään.

On varsin yleistä, että henkilöstö ei tiedä, mihin tahoon häirintätilanteessa tulisi olla yhteydessä.

Kuluvan vuoden aikana henkilöstön edustajia koulutetaan aiheen tiimoilta, ja työpaikoille tehdään ohjeet häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen reagoimiseksi.

KUOHUNNASTA HUOLIMATTA

kuluttajilla on vahva luottamus omaan talouteensa.

Tammikuussa kuluttajien luottamusindikaattori näytti lukua 17,2. Luku on pysynyt viime aikoina suhteellisen tasaisena, mutta viime vuodesta se on laskenut: tammikuussa 2018 luku oli 24,2.

Lue tutkimuksesta lisää osoitteesta ekonomit.fi.

Lähde: Tilastokeskus

ISTOCKPHOTO

5.

AKAVA:

Ehdota saajaa yrittäjäpalkinnolle AKAVAN YRITTÄJÄPALKINTO voidaan jakaa vuosittain ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle tunnustuksena menestyksekkäästä yrittäjäurasta, toiminnasta akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai yrittämisen toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Palkinnolla korostetaan, että yrittäjillä on suuri merkitys niin akavalaisille, yhteiskunnalle kuin suomalaiselle talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Akava toimii myös korkeastikoulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana.

Yrittäjäpalkinto voidaan myöntää akavalaiselle yrittäjälle, jäsenjärjestöjen henkilölle tai ryhmälle tai muulle taholle, joka on merkittävästi edistänyt akavalaista yrittäjyyttä.

Vuoden 2019 yrittäjäpalkinto jaetaan huhtikuussa. Voittajaa tulee ehdottaa 15. helmikuuta mennessä. Akavan hallitus valitsee palkinnon saajan palkintotyöryhmän ehdotuksen perusteella.

PANKIT OVAT Suomen viidenneksi luotettavin instituutio, osoittaa Valittujen Palojen kysely, johon vastasi yli 2 000 henkeä. 70 prosenttia vastaajista luotti pankkeihin vähintään melko paljon: luotettavampina pidettiin vain poliisia, radiota, avioliittoa ja oikeuslaitosta.

Lähde: Finanssiala ry

0,2 % EUROALUEEN TALOUS kasvoi

kokonaisuutena viime vuonna vain 0,2 prosenttia. Koko EU:ssa kasvua oli samalla ajanjaksolla 0,3 prosenttia. Vuoden kaksi ensimmäistä neljännestä talouskasvu oli euroalueella vielä 0,4 prosenttia, mutta se hidastui syksyä kohden.

Lähde: Eurostat

Lue lisää ja ehdota saajaa: www.akava.fi/yrittajapalkinto

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

7

Opi uutta, innostu, insp – osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

EkonomiEsimies – Kokonaisuus, joka vie urallasi eteenpäin!

Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville

URSUS – VALMENNUS HENKILÖKOHTAISTEN VOIMAVAROJEN YMMÄRTÄMISEEN JA VAHVISTAMISEEN 22.3.19 Kajaani 8.5.19 Tampere 15.5.19 Oulu

Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiäkin herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan me autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi ja tapasi toimia sekä kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä.

TUNTEET JA TULEVAISUUS – KUINKA TEKOÄLY TULEE TEKEMÄÄN TUNNEÄLYSTÄ JA ITSENSÄ JOHTAMISESTA MEILLE KAIKILLE VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TAIDOT 12.3.19 Rauma

EkonomiEsimies-kokonaisuudesta voit poimia itsellesi sopivat osat tai osallistua kaikkiin.

ANTISÄÄTÄJÄ – FIKSUN AJANKÄYTÖN KLINIKKA 13.3.19 Hämeenlinna 19.3.19 Mikkeli 16.4.19 Jyväskylä PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN PALVELUMUOTOILUN KEINOIN 10.4.19 Lahti MODERNIN MYYNNIN PELIKIRJA 8.5.19 Helsingfors

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/ekonomiesimies VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 1 11.–12.3. ja 8.–9.4.19 Helsinki VALMENTAVA EKONOMIESIMIES 2 6.–7.5.19 Helsinki

ROHKEUS JA KEHTAAMINEN -WORKSHOP 21.5.19 Varkaus

Tutustu tarkemmin kevään 2019 kattaukseemme ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/tapahtumat

JÄSENMAKSUUN KUULUVA

MAKSULLINEN

PÄIVÄKOULUTUS

ILTAKOULUTUS

VERKKOKOULUTUS

[ UUTISSALDO ]

iroidu

Kuuntele johtamisen asiantuntijoita VUODEN BISNESKIRJA -FINALISTIEN kirjoittajat ruotivat

uudessa podcast-sarjassa johtamista nyt ja tulevaisuudessa. Millä tavoin megatrendit ja työelämän muutos haastavat johtamista? Mitä hyvältä johtajalta odotetaan, miten omaa johtamistaan voisi kehittää?

Suomen Ekonomien asiantuntijat haastavat johtamisen ja työelämän huippuasiantuntijoita, jotka tarkastelevat aihetta omien teostensa näkökulmista.

Suomen Ekonomien podcastit ja webinaarit osoitteessa www.ekonomit.fi/webinaarit-ja-podcastit.

AKAVAN ALOITE:

Urakatsaus työuran keskivaiheille TYÖURAN PUOLEN VÄLIN tienoilla järjestettävä urakat-

saus tukisi työntekijöiden työkykyä ja kehittymistä sekä mahdollistaisi pidemmät työurat, Akavan asiantuntijat arvioivat. Katsauksessa työntekijän työuraa ja osaamista tarkasteltaisiin vertaisryhmässä ja asiantuntijoiden tuella. Työntekijä tekisi itselleen suunnitelman, jossa hän pohtii työkykyään, työhyvinvointiaan ja valmiuksiaan varautua työelämän muutoksiin.

Katsauksia voitaisiin järjestää työpaikoilla ja oppilaitoksissa, ja niiden kautta saataisiin myös tärkeää tietoa osaamisen ja työelämän kehittämisen tueksi.

Lue lisää: akava.fi

Hydrohex voitti Unikorniyrittäjyyskilpailun STARTUP-YRITYSKILPAILU UNIKORNI ratkesi ensim-

mäistä kertaa joulukuussa, kun vahvat opiskelijatiimit kisasivat yritysideoidensa kanssa rahoituksesta.

4 000 euron rahoituksen ja Fondian 5 000 euron startup-paketin itselleen lunasti vesitreenin tukimateriaaleja, kuten videoita, tuottava Hydrohex. Tuomariston vakuuttivat etenkin voittajaidean kohderyhmän ja tuotteen hankkimisen motiviien selkeät määrittelyt.

Idean skaalautuvuus keräsi kehuja, ja tuotteella on tuomariston arvion mukaan mahdollisuus sitouttaa asiakas pitkäksi aikaa.

Lisäksi tuomaristo muisti kunniamaininnalla mielenkiintoisessa vaiheessa olevaa Cohdata-yritystä, joka tuottaa kongressimatkailun tueksi ja kohtaamisten tallentamiseksi.

Kilpailun järjestivät yhteistyössä Suomen Ekonomit ja TEK, ja voitosta kilpailivat olivat näiden järjestöjen opiskelijajäsenten yritysideat.

Cohdata-yrittäjä Eveliina Ventilän kolumni sivulla 58. Lue lisää kilpailusta ja katso striimi finaalista: unikorni.tek.fi.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

9

VAPAUTA POTENTIAALISI EKONOMIEN TUELLA Suomen Ekonomit palvelee jäseniään työn ja elämän eri vaiheissa. Palveluita käyttämällä ja osallistumalla jäsenyydestään saa täyden hyödyn.

TEKSTI OTAVAMEDIA JA SUOMEN EKONOMIT KUVAT VESA TYNI, ROOPE PERMANTO JA TAINA RENKOLA

T

oimintamme ydin ovat jäsenemme.

Suomen Ekonomit on jäsenten apuna niin työelämään kuin muuhunkin elämään liittyvissä asioissa”, määrittelee asiakkuuspäällikkö Krista Karusalmi.

Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen Ekonomien uravalmentajien­, juristien, edunvalvonnan asiamiesten sekä asiakkuustiimin ammattitaito on jäsenistön käytössä. Tämän joukon osaamista hyödyntämällä saa parhaan vastineen jäsenmaksulleen.

Palvelukokonaisuus muodostuu niin henkilökohtaisista palveluista kuin laajasta koulutustarjonnasta, sähköisistä palveluista ja merkittävistä jäsenille suunnatuista eduista. ”Moni ehkä miettii tai empii palveluiden käyttöä, mutta kehottaisin rohkeasti kaikkia tarttumaan niihin”, Karusalmi kannustaa.

Hän tietää hyvin, että tällä hetkellä ekonomeja haastavat erityisesti muuttuvat osaamistarpeet ja työn tekemisen tavat. Ekonomien asiantuntijoiden tehtävänä onkin seurata työelämän trendejä ja tarjota työkaluja haastaviinkin tilanteisiin. ”Kehitämme palveluitamme saamamme palautteen ja jäsenten tarpeiden perusteella. Esimerkiksi urapalveluissa viimeisimpänä vastauksena muutoksiin on otettu käyttöön ryhmäuravalmennukset ja pikamentorointi. Tulossa on myös uusia tapoja

10

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

osallistua. Olemme muun muassa avaamassa EkonomiLab-palvelun, jonka avulla pystymme osallistamaan jäseniämme entistä paremmin mukaan palvelukehitykseen”, Karusalmi lupaa.

JÄSENPALVELU KOKOAA EDUT JA PALVELUT YHTEEN Jäsenten edut ja palvelut kokoavaa sähköistä jäsenpalvelua on kehitetty viime aikoina voimakkaasti.

Sen kautta on paitsi mahdollista päivittää tietojaan ja maksaa jäsenmaksu, myös tehdä ajanvarauksia henkilökohtaiseen ura- tai lakineuvontaan ja hyödyntää jatkuvasti käytössä olevia sähköisiä palveluita, kuten Palkkatutkaa ja eLakipalvelua. ”Esimerkiksi webinaari- ja podcast-kirjastomme kasvavat jatkuvasti. Kannattaa kuunnella esimerkiksi johtamiseen liittyvät podcastit Ekonomien 2019 kirjallisuuspalkintofinalisteista tai katsoa Kaikki oleellinen toimeksiantosopimuksesta -webinaari.

Molemmat ovat tuoreita ja kiinnostava”, Karusalmi vinkkaa.

Kätevintä on tallentaa jäsenpalvelu kännykän kotivalikkoon. Silloin palvelut ja edut ovat käsillä ilman kirjautumista.

Tutustu tarkemmin Suomen Ekonomien kaikkiin palveluihin ja etuvalikoimaan seuraavilla aukeamilla sekä verkkosivuilla osoitteessa j­ asenpalvelu.­ekonomit.fi.

Koulutukset ja tapahtumat

Inspiroidu ja verkostoidu

JÄSENISTÖLLE on tarjolla lukuisia erilaisia tapahtumia eri

puolilla Suomea. Niiden aiheet ovat tiukasti kiinni tässä päivässä: mikä nyt on uutta ja tärkeää bisnesmaailmassa ja miten omaa osaamista kannattaa kehittää juuri tällä hetkellä. Eri alojen huippuasiantuntijat sparraavat ja inspiroivat osallistujia löytämään uusia ja merkityksellisiä näkökulmia ajankohtaisiin asioihin.

Osallistua voi itselleen parhaiten sopivalla tavalla, joko tapaamalla ihmisiä eri tapahtumissa kasvokkain tai seu­ raamalla esimerkiksi webinaareja ja verkkokursseja.

Suomen Ekonomien tapahtumatarjontaa laajentavat myös eri ekonomi- ja kylteriyhdistysten jäsenilleen jär­ jestämät koulutukset, yrityskäynnit ja muut tapahtumat. www.ekonomit.fi/tapahtumat

Jäsenedut

Rahanarvoisia etuja jäsenille

KUVA ISTOCKPHOTO

SIVUILTA EKONOMIT.FI löytyy linkki sähköiseen jäsenpal­

veluun, jonne kirjaudutaan jäsennumerolla. Siellä pääsee tutustumaan jäsenistölle suunnattuihin rahanarvoisiin etuihin.

Jäsenetuja ovat muun muassa maksuttomat Talous­ elämä- ja Ekonomi-lehdet sekä alennukset monista muista ammattilehdistä, vakuutuksista ja jopa asuntolainasta. ”Neuvottelemme jatkuvasti uusia, rahanarvoisia jäse­ netuja. Uusimmista voisin mainita Ukko.fi ja OP Kevytyrit­ täjyys -palvelut yrittäjäjäsenillemme ja yrittäjiksi aikoville sekä 40 prosentin alennuksen MustRead-median tilauk­ sesta”, asiakkuuspäällikkö Krista Karusalmi kertoo. Jäsen­ temme käytössä on lisäksi akavalaisten liittojen Mem­ ber+-palvelu, jossa on runsaasti päivittyviä ­jäsenetuja. jasenpalvelu.ekonomit.fi

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

11

Edunvalvonta Kohti parempaa työelämää SUOMEN EKONOMIT neuvottelee jäsentensä puolesta

työehtosopimuksia ja rakentaa parempaa työelämää.

Tavoitteena on muun muassa luoda uudenlaista paikallisen sopimisen kulttuuria, uudistaa perhevapaat ja raivata esteitä työvoiman liikkuvuuden tieltä – unohtamatta työntekijän jaksamista ja hyvinvointia. Asiantuntijamme vaikuttavat siellä, missä päättäjät ovat. www.ekonomit.fi/tyoelaman-edunvalvonta

Tutustu Työelämän tietopankkiin www.ekonomit.fi/ tyoelaman-tietopankki.

Työnhaun palvelut Apua sen oikean työn löytämiseksi ASIANTUNTIJAT ja uravalmentajat ovat jäsenten tukena

uuden työn etsinnässä. Yhdessä uravalmentajan kanssa laitetaan hakemus, cv ja LinkedIn kuntoon, treenataan haastatteluja varten, etsitään piilotyöpaikat ja kartoitetaan suorahakumahdollisuudet. Palvelua pääsee hyödyntämään esimerkiksi varaamalla uravalmentajalta ajan.

Lisätukea työnhakuun saa Ekonomien työnhakuvideoiden ja podcastien vinkeistä sekä Ekonomien LinkedIn-ryhmästä, jossa on jo yli 15 000 jäsentä. www.ekonomit.fi/tyonhaku

Lakineuvonta Myös esimiehille ja yrittäjille TYÖSUHDELAKIMIEHET auttavat Ekonomien jäsenkun-

taa työelämän oikeudellisissa asioissa. Apua saa omaan työsuhteeseen, kuten työaikaan ja työpaikan vaihtoon, irtisanomiseen tai vaikka perhevapaisiin liittyvissä kysymyksissä.

Työoikeudellista neuvontaa on tarjolla myös esimiehille ja työnantajille nimenomaan työnantajan näkökulmasta katsottuna. Ekonomien lakimiehen kanssa voi selvitellä myös yrittäjyyteen liittyviä faktoja, jotka käsittelevät esimerkiksi yrityksen perustamista tai osakas- ja toimeksiantosopimuksia.

Suomen Ekonomien jäsenet antoivat lakineuvonnalle peräti 4,5 tähteä viidestä, kun arvioitiin palvelun hyödyllisyyttä (Lakineuvonnan palvelukysely 2017). www.ekonomit.fi/lakineuvonta

Yhteisten asioiden hoitaja AKTIA PANKIN henkilöstöedustaja Heidi Tuominen on tärkeä linkki ammattilaisten edunvalvonnassa. Hän puhuu työpaikkansa ylempien toimihenkilöiden puolesta, kun sovitaan lakisääteisistä yhteistoiminta- ja työehtosopimusasioista, ja välittää tietoa henkilöstön ja johdon välillä.

Hän edustaa ekonomeja ja muita ylempiä toimihenkilöitä pankin työryhmissä, jotka vastaavat muun muassa henkilöstön kehittämisestä, hyvinvoinnista ja työsuojelusta. Niissä sovitaan arkisista, kaikkien työtä koskettavista asioista. ”Olen edustanut toimihenkilöitä esimerkiksi paikallisen sopimisen prosesseissa, joissa on sovittu työajasta, kiky-toteutuksesta tai lomarahojen vaihtamisesta vapaaseen”, Tuominen kertoo.

Suuri osa Tuomisen tehtävää on kuulostella edustamiensa toimihenkilöiden tilanteita ja olla tukena tarvittaessa. Tukea voidaan tarvita esimerkiksi työsuhteen ehtoja, työaikajärjestelyjä tai koulutussuunnitelmia koskevissa neuvotteluissa. Tarvittaessa Tuominen ohjaa kysyjän eteenpäin esimerkiksi Suomen Ekonomien lakitai muiden palveluiden pariin. ”Olen ottanut linjan, että en tuputa neuvoja ja apua, mutta olen käytettävissä aina, jos joku tarvitsee ja pyytää”, Tuominen tiivistää.

Henkilöstöedustajalla on tärkeä rooli myös yt-neuvottelutilanteissa. Niissä Tuominen haluaa nostaa esille, miltä tilanteet toimihenkilöiden näkökulmasta näyttävät ja tuntuvat. Tehtävä on tärkeä, vaikka tilanteet voivat olla ikäviäkin. ”Melkein voisi ajatella, että mitä vähemmän henkilöstöedustajaa tarvitaan, sitä parempi”, Tuominen naurahtaa.

Hankaliin tilanteisiin Tuominen saa tukea Suomen Ekonomeista, joka vastaa henkilöstöedustajiensa kouluttautumisesta ja osaamisesta.

Tuomisella on pitkä kokemus Suomen Ekonomien aktiivisena jäsenenä, hallituksessakin, joten hän voi aina tarvittaessa olla järjestöön yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Koska Tuominen edustaa myös muihin YTN-liittoihin kuuluvia, hänellä on oltava hyvä käsitys koko kentästä. Hänestä tehtävä onkin oivallinen opin paikka kaikille yhteisistä asioista kiinnostuneille. ”Tämä tehtävä on yksi antoisa tapa harrastaa yhteiskunnallisia asioita. Olen oppinut tehtävän myötä paljon ja kiinnostunut työmarkkina-asioista yhä syvemmin.”

”EN TUPUTA NEUVOJA JA APUA, MUTTA OLEN KÄYTETTÄVISSÄ AINA.” HEIDI TUOMINEN

12

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Heidi Tuominen edustaa ekonomeja ja muita ylempiä toimihenkilöitä kun työpaikalla sovitaan esimerkiksi lakisääteisistä yhteistoiminta- ja työehtosopimusasioista. Tähän työhön hän saa tukea Suomen Ekonomeista.

Ansvarig för gemensamma ärenden AKTIA BANKENS personalrepresentant Heidi Tuominen för talan på sin arbetsplats för de högre tjänstemännens del, när det ska göras överens­ kommelser om lagstadgade samarbets- och TES-ärenden, och hon förmedlar också informa­ tion mellan personalen och ledningen.

Hon representerar ekonomer och övriga högre tjänstemän i bankens verksamhetsorgan, vilka ansvarar bland annat för utveckling, välmående och arbetsskydd för personalen. I dessa görs över­ enskommelser om vardagliga saker som berör allas arbete. ”Jag har representerat tjänstemän till exempel vid lokala avtalsprocesser där det har avtalats om arbetstid, kiky-genomförande eller om att byta semesterersättning mot ledighet”, berättar Tuominen.

En stor del av Tuominens uppgift är att höra efter om situationen för sina representerade tjänstemän samt att vid behov vara till stöd. Stöd kan behövas till exempel vid förhandlingar om arbetsrelationens villkor, arbetstidsrutiner eller utbildningsplaner. Vid behov guidar Tuominen frågeställaren vidare till Finlands Ekonomers juridiska tjänster eller övriga tjänster. ”Jag har intagit ställningen, att jag inte trugar på råd och hjälp, men att jag finns till förfogande

alltid när det finns behov och frågor”, samman­ fattar Tuominen.

Personalrepresentanten har också en mycket viktig roll vid samarbetsförhandlingar. Vid dessa tillfällen vill Tuominen lyfta fram hur situationen kan se ut och kännas från tjänstemännens syn­ vinkel. Uppgiften är viktig och situationerna kan ibland vara allvarliga. ”Man skulle nästan kunna säga att ju mindre personalrepresentanten behövs, desto bättre är det”, skrattar Tuominen.

Vid besvärliga situationer får Tuominen stöd från Finlands Ekonomer, som är ansvarig för sina personalrepresentanters utbildning och kunnan­ de. Tuominen har lång erfarenhet som aktiv med­ lem i Finlands Ekonomer, även i ledningen, vilket innebär att hon vid behov enkelt kan kontakta förbundet. Eftersom Tuominen också represen­ terar personer som ingår i andra YTN-förbund, behöver hon ha en bra överblick över hela fältet.

Hon tycker också att hennes ställning är en ut­ märkt plats för inlärning, en position för alla som är intresserade av gemensamma ärenden. ”Den här uppgiften är ett givande sätt att lära sig om samhällsfrågor. Jag har lärt mig mycket i takt med uppgiften och blivit än mer intresserad av arbetsmarknadsfrågor.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

13

Tapio Särkelä kiittää Ekonomien urapalveluja työnhakuun saamastaan tuesta.

Urapalvelut auttoivat uuden alkuun MYYNNIN AMMATTILAINEN Tapio Särkelä oli ollut työttömänä reilun vuoden, kun hän tarvitsi uutta puhtia työnhakuun: omat hakemukset eivät olleet johtaneet työpaikkaan. ”Olin hakenut apua työnhakuun jo aiemmin: aiempi työnantaja oli tarjonnut outplacement-koulutusta, ja olin käynyt akavalaisten liittojen Työnhakuboosterin. CV:n ja LinkedIn-profiilin olin jo katsonut läpi”, Särkelä kertoo.

Ekonomien uravalmennuksesta Särkelä oli saanut tiedon Walk for Job -työnhakutapahtumasta, ja ajatus alkoi tuntua ajankohtaiselta. Valmennukseen hakeutuessaan Särkelä tiesi, että ainakin video-cv ja piilotyöpaikkojen perkaus olivat hänen kohdallaan vielä tekemättä. Ajatuksissa ne olivat olleet, mutta ajan kuluessa toteutuksen kynnys oli kasvanut hiljalleen. Uravalmennuksessa näihin asioihin tartuttiin heti alkuun. ”Ekonomien Kristiina Kurki oli tässä erinomainen tuki”, Särkelä kiittää. ”Hänellä oli erinomainen esimiehen asenne: hän ohjasi minua löytämään ratkai-

14

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

sun itse ja ennen kaikkea ryhtymään heti työhön.”

Yhdessä määritetyt aikataulut kannustivat Särkelää ottamaan yhteyttä kiinnostaviin yrityksiin ja, mikä tärkeintä, tarttumaan videokameraan. Noin minuutin mittainen video syntyi käsikirjoituksineen ja editointitöineen lopulta yllättävän nopeasti.

Vauhtiin päästyään Särkelä tuotti yhden klipin sijaan Tapio Särkelä hakee töitä -videosarjan. Lopputuloksen hän latasi LinkedIniin ja YouTubeen, ja nyt videoita on katsottu tuhansia kertoja.

Tiiviit videot lunastivat nopeasti paikkansa: niiden herättämä yhteydenotto johti keskusteluihin ja pian työpaikkaan kasvuhakuisessa firmassa. Uuden työnantajan kanssa on kaavailtu videoille jatko-osiakin. ”Jälkeenpäin olen miettinyt, että olisi pitänyt ryhtyä videon tekemiseen heti. Tässäkin on kyse siitä, että myynnissä on siirrytty voimakkaasti kohti inboundia ja sosiaalisen median markkinointia. Se osoittautui tehokkaaksi myös työnhaussa.”

”JÄLKEENPÄIN OLEN MIETTINYT, ETTÄ OLISI PITÄNYT RYHTYÄ VIDEON TEKEMISEEN HETI.” TAPIO SÄRKELÄ

Karriärtjänsterna hjälpte till en nystart FÖRSÄLJNINGSEXPERT Tapio Särkelä hade varit arbetslös i drygt ett år, och han behövde ny inspiration för arbetssökandet: de egna ansökningarna hade inte lett till någon ny tjänst. ”Jag hade sökt hjälp för arbetssökandet redan tidigare: den tidigare arbetsgivaren hade erbjudit outplacement-utbildning, och jag hade gått på Arbetssökningsbooster som anordnades av Akavaförbunden. Mitt cv och min LinkedIn-profil hade jag redan fått ordning på”, berättar Särkelä.

Från Ekonomernas karriärrådgivning hade Särkelä fått information om jobbsökningseventet Walk for Job, och tanken på karriärrådgivning började kännas aktuell.

När Särkelä sökte sig till rådgivningen viss­ te han redan, att det han hade kvar att göra var ett video-cv samt att sondera fältet på gömda vakanta tjänster. De hade funnits i tankarna, men när tiden gick hade tröskeln för genomförandet vuxit mer och mer. Vid karriärrådgivningen satte vi igång med detsamma. ”Kristiina Kurki från Ekonomerna var ett utmärkt stöd för mig”, tackar Särkelä. ”Hon hade en utmärkt ledarattityd och guidade mig till att själv hitta lösningen och framför allt att direkt sätta igång med jobbet.”

Tidplanen som de satte ihop tillsammans, uppmuntrade Särkelä till att börja kontakta intressanta företag och – det viktigaste av allt – att greppa tag i video­ kameran. Efter manusskrivandet och redigeringsarbetett lyckades han överraskande snabbt att göra en video som var ungefär en minut lång. Och när Särkelä fått upp farten producerade han inte bara ett videoklipp, utan videoserien Tapio Särkelä hakee töitä (ung. Tapio Särkelä söker jobb).

Slutresultatet laddade han upp på LinkedIn och YouTube, och nu har videorna fått tusen­tals visningar.

De träffsäkra videorna visade sig snabbt vara lönsamma: kontakterna som knöts ledde till samtal och inom kort till ett arbete på ett företag med tillväxtmöjligheter. Tillsammans med den nya arbetsgivaren har vi tagit fram planer för fortsatta videoavsnitt. ”Med facit i hand har jag tänkt att jag borde ha satt igång med att göra en video direkt. Det handlar också om att försäljning har börjat övergå till inbound-marknadsföring och marknadsföring inom sociala medier. Det visade sig vara effektivt även vid jobbsökning.”

Työttömyysturvaneuvonta Urapolun kompastuskivien turva MONI KOHTAA työuransa aikana myös työttömyysjaksoja.

Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvonta auttaa ja neuvoo, miten toimia tässä tilanteessa. IAET-kassan jäsenille maksetaan ansioihin suhteutettua työttömyyspäivärahaa, uravalmentajat puolestaan sparraavat uuden työn haussa. www.ekonomit.fi/tyottomyysturvaneuvonta

Uravalmennus Henkilökohtaista sparrausta AMMATTITAITOISET uravalmentajat ovat jäsenten käy-

tettävissä koko työuran ajan. Uravalmentajan kanssa voi pohtia kaikkia työelämään liittyviä asioita, olipa sitten hakusessa kokonaan uusi suunta työelämässä tai työ­ hyvinvointiin liittyvä asia nykyisessä työssä. Uravalmentaja auttaa myös esimerkiksi oman henkilöbrändin rakentamisessa, työnhaussa ja palkka-asioissa.

Kannattaa varata valmentajalta henkilökohtainen aika ja heittäytyä keskusteluun joko kasvotusten tai vaikka skypen avulla. Keskustelut ovat luottamuksellisia, ja niiden lisäksi on tarjolla erilaisia työvälineitä tilanteen perkaamiseksi. Yleensä muutama viikko ja pari–kolme keskustelua selkiyttävät omia näkemyksiä ja tarjoavat uusia keinoja tavoitteiden saavuttamiseen. Uutena palvelumuotona on mahdollisuus varata aika ryhmäuravalmennukseen, jolloin voimaa saa pienryhmästä.

Suomen Ekonomien uravalmennus sai vuonna 2017 sitä käyttäneiltä 4,5 pistettä viidestä (Uraneuvonnan palvelukysely 2017). www.ekonomit.fi/uravalmennus

Mentorointi Hyötyä sekä aktorille että mentorille MENTOROINTI ON loistava tapa saada uusia näkökulmia

työhön ja elämään sekä oppia lisää itsestään: mihin olen menossa, miten etenen kohti tavoitteita, mitä valmiuksia kannattaa kehittää, mitä sellaista löytyy pinnan alta, jota ei aiemmin ole ymmärtänyt olevan olemassakaan.

Suomen Ekonomien jäsenistölleen suunnittelema mentorointiohjelma kestää kerralla noin vuoden. Lisäksi tarjolla on lyhyempi, verkkovalmennukseen perustuva PopUp-mentorointiohjelma sekä useissa yliopistoissa järjestettävä kylteri-ekonomimentorointiohjelma. Lyhyin Ekonomien mentoroinneista on pikamentorointi, jossa yhden tapaamisen tai puhelun aikana keskitytään hyvin rajattuun, aktorille tärkeään kysymykseen.

Tutustu runsaasti kiitosta saaneisiin monipuolisiin mentorointiohjelmiin Ekonomien verkkosivuilla! www.ekonomit.fi/mentorointi

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

15

Palkkaneuvonta Mitä eri tehtävissä tienataan?

VUOSITTAIN TEHTÄVÄN palkkatutkimuksen data antaa

Heti osaksi joukkoa

SOTE-ALALLA työskentelevällä Ulla Isotalolla on vaikuttava osaamistausta.

Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän on leikkaus-anestesiahoitaja, ja lisäksi hän on uransa aikana kouluttautunut kahden eri alan liikunnan ammattilaiseksi sekä laatu- ja kehityspäälliköksi.

Joulukuussa hän sai taskuunsa myös kauppatieteiden maisterin tutkinnon. ”Ekonomiksi ryhtyminen oli minulle vähän työtapaturma”, Isotalo nauraa.

Sairaalan johtamis- ja laatujärjestelmien ylläpito ja tietovirtojen, kuten auditointien ja palautteiden, käsittely oli Isotalon vastuulla. Hän lähti avoimeen yliopistoon hankkimaan työtään tukevaa kauppatieteellistä koulutusta, ja pian kypsyi päätös koota opinnot tutkinnoksi. Hetken Isotalo ehti opiskella Vaasassa päätoimisesti. ”Alusta saakka opiskelijoiden keskuudessa oli lämmin, kollegiaalinen henki. Tässä tärkeä rooli oli aktiivisella kyllillämme, joka kertoi kattavasti myös Ekonomien jäsenyydestä.”

Uusi ammatillinen yhteisö oli Isotalon mielestä hyvin avoin, ja yhteydenottokynnys Ekonomeihin on ollut matala.

Aivan uudella alalla tuki on tullut tarpeeseen. ”Minulla ei esimerkiksi ollut käsitystä ekonomien palkkatasosta, joten vuosittaiset mediaanipalkkatiedot olivat hyödyksi”, Isotalo kertoo.

Toimistolla on ollut aikaa perehtyä Isotalon tilanteeseen henkilökohtaisesti. Hän oli pohtinut tarkkaan eri jäsenyyslajeja ja yllättyi positiivisesti, kun valmistumisen jälkeen toimistolta soitettiin, onniteltiin ja muistettiin aiempien puheiden perusteella päivittää jäsenyys.

Eikä tuen tarve lopu valmistumiseen: jatkossa Isotalo on suunnitellut, että voisi hakea apua ammatillisten profiilien perustamiseen muun muassa LinkedIniin.

Kaikkiaan hän kiittää Ekonomeja ja kollegojaan sitä, että on alusta saakka ollut lämpimästi tervetullut yhteisöön. ”Kyllä kaikesta näkee, että tuleviin ammattilaisiin panostetaan.”

16

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

vankan pohjan palkkaneuvonnalle. Siihen perustuu myös Ekonomien Palkkatutka, josta voi tarkistaa, onko oma palkka oikealla tasolla. Omaa palkkakehitystään voi lisäksi pohtia Suomen Ekonomien uravalmentajan kanssa, jolta saa myös sparrausta palkkakeskusteluihin.

Ekonomien palkkaneuvonnan hyödyllisyys sai jäsenistöltä 4,6 pistettä viidestä (Palkkaneuvonnan palvelukysely 2017). www.ekonomit.fi/palkka

Kysy asiantuntijoilta palkkauksesta teemachatissa viikon 9 aikana osoitteessa ekonomit.fi.

Blev en del av gänget direkt ULLA ISOTALO, som arbetar inom social- och hälsovård, har en imponerande kunskapsbakgrund. Hennes första utbildning var till operations-anestesi­ skötare och dessutom har hon under sin karriär skaffat sig två olika yrkesutbildningar inom fysisk träning och också utbildat sig till kvalitets- och utvecklingschef. I december avlade hon också ekonomie magisterexamen. ”Beslutet att bli ekonom var lite som en arbetsplatsolycka för mig”, skrattar Isotalo.

Isotalo hade ansvar för underhåll av sjukhusets lednings- och kvalitetssystem, såsom auditering och respons. Hon började studera vid öppna universitetet för att skaffa sig en utbildning inom handelsvetenskaper, som skulle stödja henne i arbetet, och snart föddes en tanke om att samla ihop studierna till en examen. Ett kort tag hann Isotalo studera på heltid i Vasa. ”Redan från början fanns en varm, kollegial anda bland studenterna. Våra aktiva studeranderepresentanter, som berättade om medlemskapet i Ekonomerna, hade en viktig roll i detta.”

Isotalo kände att den nya yrkesinriktade gemenskapen var mycket öppen och kontakttröskeln till Ekonomerna har varit låg. Det har känts bra att få stöd inför steget till en helt ny bransch. ”Jag hade till exempel inte någon uppfattning om lönenivån för ekonomer, så de årliga uppgifterna om medianlöner har varit till nytta”, berättar Isotalo.

Förbundet har tagit sig tid att sätta sig in i Isotalos personliga situation.

Hon hade funderat noggrant över olika typer av medlemskap och blev positivt överraskad, när hon efter sin examen blev uppringd från förbundet och de gratulerade henne samt kom ihåg att uppdatera medlemskapet baserat på tidigare samtal.

Behovet av stöd tar inte slut i och med examen: Isotalo har funderat på att söka hjälp för att skapa sig en professionell profil på bland annat LinkedIn. Sammanfattningsvis vill hon tacka Ekonomerna och sina kollegor för att hon redan från början var varmt välkommen till gemenskapen. ”Man märker verkligen, att det satsas på kommande professionella.”

Ulla Isotalo sanoo saaneensa Ekonomeilta tarvitsemaansa tukea valmistuttuaan. Yhteydenottokynnys Ekonomeihin on ollut matala.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

17

Kaikille parempi maanantai

UUSI TYÖ

KTM Lotta Siutla Meltwater Groupin kehitysjohtaja > Sofokuksen markkinointijohtaja

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT SUVI ELO, MIKKO LEHTIMÄKI JA YLIHUTTULAN ARKISTO

POIMINNAT LOTAN ­U RALTA

2009 Tiimiassistentti, Attendo

18

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

L

otta Siutla kuvaa itseään inbound-suuntautuneeksi markkinoijaksi ja arvosuuntautuneeksi myyjäksi. Koska inbound-markkinointi on asiakkaan ostopolkuun vaikuttamista huomion herättämisestä aina ostoon ja asiakkuuden ylläpitoon, se vaatii myynnin ja markkinoinnin saumatonta yhteistyötä.

Siutla on myös tohtorikoulutettava Turun yliopistossa. Väitöskirjatyössään hän tutustui inbound-markkinointiin, jossa häntä viehättävät erityisesti mitattavuus ja myynnin läheisyys. ”Inbound-markkinointi on itse asiassa yritysten vastaus muuttuneeseen ostokäyttäytymiseen. Nykyisin b-to-b-puolellakin ostaminen nojautuu yhä enemmän verkkoon. Ostajat hakevat tietoa hakukoneista, sosiaalisesta mediasta ja tutuilta.

Inbound-markkinoinnin ytimessä on sisältömarkkinointia, hakukoneoptimointia ja sosiaalista mediaa.”

Siutla pitää sisältövetoisesta markkinoinnista. Hän luottaa, että kiinnostavat sisällöt tuovat eurot perässään.

Avaimena myynnin ja markkinoinnin saumattomaan yhteistyöhön Siutla pitää yrityskulttuuria. ”Meillä on tavoitteena saada kaikille parempi maanantai. Se lähtee avoimesta kulttuurista, jossa ymmärretään ja arvostetaan toisten työtä. Myynnin henkilöstö voi vapaasti osallistua markkinoinnin palavereihin ja päinvastoin.”

Sofokuksen markkinointijohtajana Siutla on vaikuttanut puolisen vuotta. Hän haluaa tiimeineen luoda yrityksestä kansainvälisesti tunnetun alustatalouden asiantuntijatalon.

Siutlalla on taustallaan monipuolinen ura. Työ useammassa yrityksessä on opettanut häntä ottamaan vastuuta ja astumaan rohkeasti epämukavuusalueellekin. ”Kaikissa tehtävissä olen saanut olla oma itseni. Oivaltamiseen ja oppimiseen on kannustettu joka paikassa.”

Työtehtäviä vaihtaessaan Siutla on useasti hyödyntänyt Ekonomien uravalmennusta sparraajanaan. ”Keskustelu on auttanut arvioimaan, mitä omien vahvuuksien varaan voi rakentaa. Se on lähellä mentorointia, sillä valmentajat voivat omasta urastaan ja kokemuksestaan.”

Erityisesti markkinoinnin ja sosiaalisen median kanssa on mahdotonta vetää suoraa viivaa työn ja vapaa-ajan välille. Siutlan mielestä ei tarvitsekaan, kunhan huolehtii jaksamisestaan.

Vauhtia elämään tuo kaksivuotias ilopilleri. Aika hänen kanssaan on loistavaa vastapainoa kaikelle muulle. Toisenlaisia virikkeitä tuo työskentely Turun Seudun Ekonomien lehtitiimissä.

2009–2011 Koordinaattori, Attendo

2012–2014 Sales Manager, Meltwater

2011–2012 Sales Representative, Meltwater

2014–2016 Managing Director / Tampere, Meltwater

2014 Senior Sales Manager, Meltwater

2016–2018 Business Development Director, Meltwater

2016 KTM Oulu yliopisto > tohtorikoulutettava Turun yliopisto

2018− Markkinointijohtaja, Sofokus

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Tekoäly avuksi HR-rutiineihin KTM Alexandra Ylihuttula, 26 Tata Consulting Servicesin HR Generalist > Neste Engineering Solutionsin HR Specialist

JUURI UUSIIN HR-TEHTÄVIIN vaihtanut Alexandra Ylihuttula näkee tekoälyn tarjoavan alalleen mahdolli-

Tarinapelitalojen ykköseksi KTM Jussi Loukiainen, 38 Työ Muotoilukeskus Muovassa sekä Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisen yrityshautomon projektipäällikkö > Platonic Partnership -pelistudion toimitusjohtaja ja yrittäjä

JUSSI LOUKIAINEN EHTI kehittää palvelumuotoilua sekä Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun yrityshautomoa kahdeksan vuotta ennen kuin peliala imaisi hänet yrittäjäksi. Nyt tavoitteena on kehittää pelistudiosta aikanaan maailman paras tarinapelitalo.

Pelistudio on ollut Loukiaiselle sivutoimi jo puolitoista vuotta.

Hän, Juhana Lehtiniemi, Henri Tervapuro ja yrityksessä alkuvaiheessa mukana ollut Juho Kuorikoski kehittivät tietokonepeli Lydian, joka kuvaa pienen tytön lasista lapsuutta ja kasvua alkoholismin varjossa.

Esikoispeli keräsi kiitosta ja arvostusta, esimerkiksi Vuoden kotimainen peli- ja Vuoden luova saavutus -palkinnot. Se on mennyt kaupaksi erityisesti Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Loukiainen jatkoi silti työtään Vaasan muotoilukeskus Muovassa, joka kehittää muotoilun menetelmiä ja soveltaa niitä uusiin käyttökohteisiin. Hän keskittyi viime vuodet yrityshautomon pyörittämiseen ja työskenteli sen ohessa EU-projekteissa, jotka liittyivät alueen pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämiseen.

Vaasan alueelle onkin syntynyt useampia kasvuun ponnistaneita startup-yrityksiä. ”Ei mitään megayrityksiä, mutta jokainen kokeilu ja idean koeponnistus on jo opettanut tiimiläisille todella paljon.”

Syksyllä pelistudion toisen pelin kehitys vaati kuitenkin tekemään ratkaisuja. ”Peli oli niin pitkällä, että oli pakko päättää, haluammeko keskittyä pelialaan vai lopetammeko. Muussa tapauksessa olisivat kärsineet sekä pää- että sivutyö.”

Uusi peli, johon punoutuu sekä huumoria että vakavampia säikeitä rasismista ja vihapuheesta, valmistuu alkuvuodesta. Sekin löytää pelaajansa globaaleilta markkinoilta, jotka ovat Loukiaisen mukaan elinehto pienillekin yrityksille.

"Globaalissa maailmassa kaikki on saavutettavissa koko ajan, eikä pk-yrityksilläkään ole muuta suuntaa kuin kansainvälistyä.

Pelialan liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulee ulkomailta.”

Kansainvälinen Vaasa on Loukiaisesta hyvä ympäristö yrittää. ”Haluan kehittää pelialan klusteria ja auttaa muitakin alan yrittäjiä alueellamme. Ylipäätään Suomen sisällä pelialan yritykset auttavat toisiaan. Se on yksi syy, jonka ansiosta Suomi on arvostettu maa pelinkehittämisessä.”

Oli pakko päättää, keskitymmekö pelialaan vai lopetammeko.

suuden karsia työstä manuaalisia rutiineja. Esimerkiksi potentiaalisten työnhakijoiden poimintaa CV-massasta voidaan nopeuttaa.

HR-datan hyödyntäminen päätöksenteossa kasvaa, ja analytiikan osaajille on kova tarve. HR-kentän jatkuva muutos koskettaa Ylihuttulan mukaan kaikkia alalla työskenteleviä toimipaikasta riippumatta. Hän onkin päätynyt omatoimisesti syventämään HR-analytiikan osaamistaan ja tutustumaan tekoälyn suomiin mahdollisuuksiin.

Joulukuun alussa hän oli työskennellyt reilun vuoden globaalissa Tata Consulting Servicessä, jossa työntekijöitä on yli 400 000 ympäri maailmaa. Joulunajan välipäivinä hän aloitti HR-asiantuntijana Neste Engineering Solutionsilla. ”Uusi työtarjous tuli miellyttävänä yllätyksenä, eikä siitä voinut kieltäytyä.”

Työtehtävät globaalissa yrityksessä vaativat HR-tehtävissä työskennelleeltä valmiutta toimia monessa eri rajapinnassa ja monen kulttuurin kanssa. Uudessa tehtävässään Ylihuttula on enemmän vuorovaikutuksessa kotimaan liiketoimintojen kanssa. ”Tehtävänkuvani on pääosin samantyylinen kuin edellisessäkin yrityksessä, mutta siinä korostuu enemmän liiketoimintalähtöinen HR-rooli.”

Nuori HR-ammattilainen valmistui keväällä 2018, mutta alalla hän on työskennellyt jo toisesta opiskeluvuodesta lähtien. Nyt hän on valmis jakamaan kokemuksiaan ja osaamistaan myös pikamentorina, joka auttaa keskusteluin kyltereitä näiden urapohdinnoissa. ”Kun valitsin tähtäimekseni HR-tehtävät, olisin kaivannut sparrausta siitä, minkälaiset sivuaineet tukevat tavoitettani ja miten niihin tehtäviin pääsee. Henkilöstöhallinnon tehtävät ovat kovasti kilpailtuja, joten opintojen kurssivalinnoilla ja osa-aika- ja kesätöillä on merkitystä ja iso painoarvo onnistuneessa työnhaussa.”

Vaativan asiantuntijatyön vastapainoksi Ylihuttula on palannut ratsastusharrastuksen pariin. ”Ratsastus auttaa palautumaan, sillä hevosen selässä ei voi ajatella mitään muuta.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

19

KIREÄ PROGRESSIO EI KANNUSTA Suomen Ekonomien yhtenä hallitusohjelma­tavoitteena on saada veropolitiikka entistä vastuullisemmaksi.

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVITUS ISTOCKPHOTO

20

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

S

uomen Ekonomeissa alku­ vuosi on kiireistä aikaa, kun työelämän kehittämi­ seen liittyviä asioita loba­ taan nykyisille ja tuleville päättäjille. Työ on tehtävä nyt, sillä mitään merkit­ tävää työelämäuudistusta tuskin saadaan läpi seuraavan hal­ lituskauden aikana, ellei siitä löydy mainintaa hallitusohjelmassa.

Veroihin liittyvät kysymykset ovat tärkeä osa Suomen Ekonomien hallitusohjelmatavoitteita. Kun Suo­ mesta tuli euromaa, veropolitiikka on noussut talouspolitiikassa entistä tärkeämmäksi. On luontevaa, että tulevaan hallitusohjelmaan halutaan merkittäviä verotavoitteita. ”Yksi suomalaisen veropolitiikan keskeisistä ongelmista on korkea ansiotuloverotus ja varsinkin kireä progressio”, sanoo Suomen Eko­ nomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel. ”Progressiota kiristää vielä lisää niin sanottu solidaarisuusvero, joka on periaatteessa tarkoitettu määrä­ aikaiseksi.”

Tällä hetkellä suurituloisin kym­ menys maksaa Tilastokeskuksen mukaan yli 40 prosenttia kaikista veroista ja maksuista. Suomen Ekonomien tavoitteena on, että an­ siotuloverotusta lasketaan kaikissa tuloluokissa ja solidaarisuusverosta luovutaan. Keskeisin syy on se, että korkea ansiotuloverotus, kireä progressio ja solidaarisuusvero eivät

kannusta lisätyön vastaanottami­ seen ja ahkeruuteen.

Solidaarisuusverosta on puhuttu rikkaisiin kohdistuvana kateus­ verona, mutta Salokannel huomaut­ taa, että reilu kolmasosa Suomen Ekonomien jäsenistä on sen piirissä.

Solidaarisuusvero lankeaa jo heille, joilla vuositulot yltävät noin 74 000 euroon.

Hänen mukaansa ansiotulovero­ tus olisi saatava kaikissa tulotasoissa EU15-maiden kanssa samalle tasolle, koska ne ovat Suomen keskeisiä kilpailijamaita. ”Emme voi myöskään unohtaa kansainvälistä näkökulmaa. Jos Suomeen halutaan ulkomailta huippuosaajia, verotuksen on oltava kannustavaa.”

Suomelle on jatkuvasti haasta­ vampaa rahoittaa hyvinvointiyhteis­ kuntaa. Tulevaisuudessa haasteet kasvavat entisestään, koska synty­ vyys on vaisua ja eläkeläisten määrä kasvaa. Jatkossa on välttämätöntä, että työperäinen maahanmuutto kasvaa. ”Toki ymmärrämme sen, että meidän verotuksemme mahdollistaa hyvinvointivaltion ylläpitämisen.

Meidän täytyy osata myös markki­ noida sitä, mitä kaikkea verorahoilla on saatu aikaan”, Salokannel pohtii. ”Silti meidän ansiotuloverotuk­ semme paremmin tienaavien osalta ei ole kilpailukykyinen. Veronmak­ sajien keskusliitto on laskenut, että keskituloisen palkansaajan sadan

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

21

euron palkankorotuksesta menee 47 euroa veroihin.”

VEROTUKSEN PAINOPISTETTÄ PITÄÄ SIIRTÄÄ Jos ansiotuloverotusta kevennetään, jostain muualta täytyy saada rahaa valtion kassaan. Salokannel koros­ taa, että Suomen Ekonomien tavoit­ teena on kannustava ja vastuullinen veropolitiikka. ”Kun lähdetään siitä, että veroaste pysyy samana kuin nyt, niin se tarkoittaa, että verotuksen painopistettä pitää siirtää haitta- ja kulutusverojen suuntaan”, Salokan­ nel sanoo.

Lisäksi täytyy rakentaa ohjelma harmaan talouden kuriin saatta­ miseksi, jotta veropohja ei vuoda.

Mahdollisimman laaja veropohja tu­ kee talouskasvua: verotetaan vähän kaikkea, muttei mitään liikaa.

Tulevaisuudessa verotuksen suuria haasteita tulee olemaan kansainvälistyvä talous. Esimerkiksi alustatalous ja globaalit digitalisoi­ tuvat arvoketjut aiheuttavat paljon päänvaivaa, kun valtioiden pitäisi ke­ rätä rahaa yhteiseen kassaan verojen muodossa. ”Ilmastoasiat ovat puhuttaneet meidän jäsenkuntaamme paljon varsinkin sen jälkeen, kun IPCC:n ilmastoraportti julkaistiin. Ilmasto­ asioihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksella ja yritystukien ohjaamisella”, Salokannel sanoo.

Hänen mukaansa yritystukia pitäisi ilmastotavoitteiden vuoksi

”PERHEVASTUU JAKAANTUU TASAISEMMIN VAIN SEN MYÖTÄ, ETTÄ MYÖS ISÄT OVAT KOTONA HOITAMASSA LAPSIA.” YHTEISKUNTASUHDEPÄÄLLIKKÖ RIIKKA MYKKÄNEN

22

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

siirtää jatkossa vahvasti energia­ intensiivisiltä aloilta osaamisinten­ siivisille aloille ja kasvuyrityksille.

Yksi konkreettinen ehdotus liittyy työsuhdeautoihin. Suomen Ekonomien jäsenissä on paljon heitä, joilla on autoetu. ”Verotuksella pystytään hyvin no­ peasti ohjaamaan sitä, että Suomen 50 000 ajoneuvon työsuhdeautokan­ ta muutetaan sähköautokannaksi.

Sellainen muutos on käynnistynyt esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa”, Salokannel sanoo.

TASA-ARVO EI ETENE LÄSSYTTÄMÄLLÄ Perhevapaajärjestelmän uudistami­ nen ei edennyt kuluvalla hallituskau­ della toivotulla tavalla. Ekonomien tavoitteena on lisätä isille tarkoitet­ tuja vapaita ja uudistaa etuusjärjes­ telmää niin, että vapaat on mahdol­ lista käyttää joustavasti. ”Perhevapaajärjestelmän uudista­ minen on välttämätöntä, jotta naisil­ la olisi samanlaiset mahdollisuudet työuraan kuin miehillä, ja miehillä vastaavasti perhe-elämään”, sanoo Suomen Ekonomien yhteiskunta­ suhdepäällikkö Riikka Mykkänen. ”Tavoitteenamme on, että isille korvamerkittyjä vapaita lisätään.

Perhevastuu jakautuu tasaisemmin vain sen myötä, että myös isät ovat kotona hoitamassa lapsia. Perhevas­ tuun jakautuminen vaikuttaa positii­ visesti työelämän tasa-arvoon.”

Kun isät ottavat lastenhoidossa vauvavaiheessa isomman roolin, vai­ kutukset näkyvät myöhemminkin, kun lapsi on kasvanut isommaksi.

Lapsenhoitoon tottuneelle isälle on yhtä luonteva jäädä esimerkiksi hoitamaan sairasta lasta kotiin kuin äidille.

Lisäksi uudelta perhevapaajärjes­ telmältä toivotaan joustavuutta. ”Etuusjärjestelmän on mahdollis­ tettava kaikki tavat käyttää vapaita, jos työntekijä ja työnantaja pääsevät niistä sopimukseen. Järjestelmä ei saa olla esteenä, vaan sen pitää pikemminkin mahdollistaa moni­ puolisesti”, Mykkänen sanoo.

Erilaisia perhevapaamalleja on jo pilvin pimein. Esimerkiksi Akavan malli pyrkii turvaamaan myös töihin paluuta ja sen kannustavuutta.

Lisäksi se huomioi erilaiset perhe­ muodot. Olennaisinta kuitenkin on isien perhevapaiden käyttöosuu­ den kasvattaminen ja järjestelmän joustavuus.

”KUN LÄHDETÄÄN SIITÄ, ETTÄ VEROASTE PYSYY SAMANA KUIN NYT, VEROTUKSEN PAINOPISTETTÄ PITÄÄ SIIRTÄÄ HAITTA- JA KULUTUSVEROJEN SUUNTAAN.” TYÖMARKKINAJOHTAJA RIKU SALOKANNEL

Mykkäsen mukaan Suomi on reippaasti jäljessä muita Pohjois­ maita isien perhevapaiden käytössä.

Suomessa isien osuus maksetuista vanhempainpäivärahoista oli vuon­ na 2015 vain 9,7 prosenttia. Vertailun vuoksi Ruotsissa se oli 26,2 prosent­ tia ja Islannissa 29,6 prosenttia.

Perhevapaauudistuksesta pu­ huttaessa nousee aina esille myös vaatimus, että perheiden tulee saada itse päättää asioistaan. Vaikka isien osuutta vapaista lisättäisiin, edelleen jää paljon vapaata, jonka suhteen perhe voi päättää, kumpi vanhem­ mista pitää osuuden. ”Jos perhe päättää, että isä ei pidä, niin se on perheen oma päätös. Ja täytyyhän valtiollakin olla oikeus oh­ jata omilla järjestelmillään ihmisten toimintaa, koska sieltä tulee raha”, Mykkänen pohtii.

KILPAILUKIELTOSOPIMUKSET KURIIN Kun työsuhde päättyy, työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan päättyvät, jos muita sopimuksia ei ole tehty. Tällainen voi olla esi­ merkiksi kilpailukieltosopimus, joiden määrä on kasvanut Suomessa dramaattisesti. Suomen Ekonomit haluaa, että turhista kilpailukiel­ tosopimuksista päästäisiin eroon, koska ne jäykistävät työmarkkinoita

Tasavertaisuutta paikalliseen sopimiseen

ja haittaavat osaavan työvoiman siirtymistä uuteen työsuhteeseen.

Kilpailukieltosopimuksilla voidaan rajoittaa työntekijän mahdollisuutta ottaa vastaan työtä kilpailevalta yritykseltä jopa puolen vuoden ajan. Alun perin lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että kilpailukieltosopimuksia voitaisiin käyttää vain poikkeustilanteissa, mutta käytännössä nyt jo useammassa kuin joka toisessa ekonomin työsopimuksessa on myös kilpailukieltosopimus. ”Nykyinen lainsäädäntö antaa liian laajan mahdollisuuden tulkita lakia niin, että kilpailukieltosopimuksia voidaan käyttää silloinkin, kun kilpailukiellolle ei aidosti ole tarvetta”, sanoo Salokannel.

Kalifornian piilaaksossa kilpailukieltosopimukset on kielletty. Taustalla on ajatus siitä, että työvoiman on pystyttävä liikkumaan joustavasti sinne, missä se voi olla tuottavimmillaan. Puolen vuoden katko on haitaksi työntekijälle, työnantajille ja yhteiskunnalle.

PAIKALLISEN SOPIMISEN perusta on työehtosopimuksissa. Niiden

ulkopuolella on kuitenkin 225 000 työntekijää. Tilanne aiheuttaa epätasavertaisen neuvotteluaseman paikalliselle sopimiselle. ”Lähtökohtamme on edelleen se, että ensisijaisesti paikallista sopimista tekee työehtosopimuksen mukainen luottamusmies, mutta jos sellaista ei ole, niin silloin olisimme valmiita antamaan luottamusvaltuutetulle enemmän valtuuksia sopimiseen”, sanoo Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.

Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun ero on se, että luottamusmies voidaan valita työpaikalle, jossa noudatetaan työehtosopimusta. Luottamusvaltuutettu puolestaan valitaan työpaikalle, jolla ei ole valtakunnallista tai talokohtaista työehtosopimusta.

Tällä hetkellä luottamusvaltuutetulla on huomattavasti vähemmän valtuuksia hoitaa tehtäväänsä kuin luottamusmiehellä. ”Luottamusvaltuutetulle pitäisi taata parempi tiedonsaantioikeus ja oikeus kouluttautua tehtäväänsä”, Salokannel sanoo. ”Lisäksi luottamusvaltuutettujen sopimien paikallisten sopimuksien kohdalla ammattiliitoilla voisi olla kanneoikeus.”

Tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus kouluttautumiseen tekisi luottamusvaltuutetusta tasapuolisemman sopijan paikallisella tasolla. ”Paikallinen sopiminen ei ole itseisarvo, mutta mekin puhumme joustavamman työelämän puolesta. Järjestelmän täytyy mahdollistaa laajempi paikallinen sopiminen. Paikallisista tasavertaisista osapuolista riippuu, syntyykö sitä.”

Executive MBA-ohjelma  Energy Business MBA  Entrepreneurial MBA  Myynti MBA  HR MBA johtajille, päälliköille ja asiantuntijoille

“Koulutuksessa voi verkostoitua mahtavien ihmisten kanssa.”

PETER NIEMINEN VAASAN KESKUSSAIRAALA

Kysy lisää Mikael Hallbäck ,p. 029 449 8289 mikael.hallback@univaasa.fi

levoninstituutti.fi

”Ymmärrämme toki, että joissain tilanteissa yrityksillä saattaa olla tar­ ve käyttää tällaista sopimusta. Sen vuoksi meidän ehdottamassamme mallissa yrityksille tulee velvollisuus kompensoida kilpailukieltoon sidot­ tu aika”, Salokannel sanoo.

Kun kilpailukieltosopimuksen te­ keminen maksaa myös yrityksille, se ohjaa käyttämään sopimuksia vain kriittisten työntekijöiden kohdalla.

Ehdotetussa mallissa työnantaja voi milloin vain vapauttaa työntekijän kilpailukieltosopimuksesta, ja silloin yritys vapautuu kompensoimisen velvoitteesta. ”Haluamme, että työnantajan liikesalaisuuksilla on edelleen vahva suoja”, Mykkänen jatkaa. ”Ne voidaan tosin turvata toisilla sopimuksilla, ja silloin kilpailukielto­ sopimus on turha tuplaturva.”

Ajatus kompensaatiosta ei ole uusi, koska julkisella sektorilla tällai­ nen järjestelmä on jo olemassa. Siellä puhutaan karenssisopimuksesta.

Työnantaja joutuu korvaamaan työntekijälle karenssisopimukseen kirjatun sidonnaisuusajan.

Osaamisen päivittäminen on haaste koulutusjärjestelmälle PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ (kesk) julisti

maaliskuussa 2018, että miljoona suomalaista on koulutettava uudelleen. Koulutustarpeen takana ovat työelämän muutokset, jotka syntyvät muun muassa digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksesta. ”Nyt on hullunkurinen tilanne, koska monet yritykset joutuvat irtisanomaan työntekijöitään mutta samaan aikaan palkkaamaan jopa enemmän uutta väkeä.

Tähän pitäisi löytyä jonkinlaisia ratkaisuja.

Kaikki taivastelevat, mutta kukaan ei oikeastaan tee vielä mitään”, Suomen Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen pohtii.

Suomen Ekonomit ja kahdeksan muuta ammattiliittoa julkistivat viime vuoden syyskuussa ehdotuksensa osaamistilistä, joka

kuuluu nyt myös hallitusohjelmatavoitteisiin.

Osaamistilin ideana, että työuran aikana voi päivittää taitojaan työmarkkinoiden kysynnän mukaiseksi. Ehdotuksen mukaan jokainen työikäinen saa osaamisseteleitä, jotka voi käyttää koulutuskustannuksiin.

Kustannukset hoidetaan kolmikantaisesti, eli työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksuilla ja yhteiskunnan varoilla. ”Tämä asettaa toki haasteita myös koulutusjärjestelmälle”, Mykkänen sanoo.

Koulutusjärjestelmä täytyisi päivittää jatkuvan oppimisen alustaksi. Nyt koulutuksen lähtökohtana on lähinnä tutkintoon tähtäävä koulutus, mutta aikuiskoulutuksen puolella olisi tarvetta moduulimaisille lisäopinnoille, joita voi suorittaa työssä käymisen rinnalla.

Tietojohtamisen asiantuntijaohjelma [ Miten johtaa sellaista, mitä ei voi nähdä? ]

Tietojohtamisen asiantuntijaohjelma tarjoaa uusia ajatusmalleja ja työkaluja tiedon, luovuuden, luottamuksen, uudenlaisten organisoitumismuotojen sekä tarvittavien kyvykkyyksien johtamiseen.

KENELLE?

HAE NYT! Ohjelma alkaa 9.4.2019 Helsingissä 11-13 lähiopiskelupäivää, 24-27 op Ohjelman hinta 7 500 – 8 500 € + alv Hakuaika 24.3.2019 asti

Tietointensiivisten organisaatioiden johdolle, keskijohdolle, asiantuntijoille sekä henkilöstön ja organisaation kehittäjille, myös julkisella sektorilla.

Mahdollisuus osallistua myös yksittäisiin moduuleihin Lisätiedot ja ilmoittautuminen: lut.fi/executive

Tavoitteena MBA?

LUT eMBA

LISÄTIETOJA: Pia Ruukki suunnittelija

pia.ruukki@lut.fi puh. 040 756 7576

Tutustu koko tarjontaamme: lut.fi/executive

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT RICHARD MOUILLAUD / MAXPPP / MVPHOTOS

Hierarkkinen ja verkostoituva Ranska Joonas Rokkaa kiinnosti akateeminen ura tutkijana ja professorina ulkomailla. Muutaman mutkan kautta tavoite toteutui Ranskan Lyonissa.

A

kateemiset työmarkkinat maailmalla ovat aivan omanlaatuisensa”, sanoo Joonas Rokka. Hän työskentelee Ranskan Lyonissa elämäntapoja luotaavan tutkimuskeskuksen Lifestyle Research Centerin johtajana sekä markkinoinnin professorina ­EMLYON Business Schoolissa. ”Esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestetään vuosittain job market -rekrytointitapahtumia, joihin osallistuu satoja oppilaitoksia ja tuhansia työnetsijöitä.”

Ranskalainen Rouenissa sijaitseva koulu poimi Rokan mukaansa tällaisesta tapahtumasta Bostonista, ja työt alkoivat syksyllä 2011. Työpaikka on jo vaihtunut, mutta Rokka perheineen asuu edelleen Ranskassa.

Ulkomaille lähteminen oli ollut Rokan mielessä jo pidemmän aikaa. ”Kun työskentelee tutkijana, tuntuu Suomi olevan pikkuisen periferiassa. Nyt kansainvälisiä tutkijoita käy ja työskentelee Suomessa jo enemmän kuin ennen, mutta kymmenen vuotta sitten, kun työskentelin väitöskirjani parissa, kansainvälistä väkeä oli vielä aika vähän”, Rokka sanoo.

Hän suosittelee ulkomaille lähtemistä muillekin tutkijoille, koska se mahdollistaa oman kompetenssin ja

26

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

tutkimustyön kehittämisen toisella tavalla kuin Suomessa.

Ranska oli luonteva valinta Rokalle, koska se oli hänelle jo entuudestaan tuttu: hän ihastui maahan ollessaan vaihdossa siellä jatko-opintojensa aikana vuosina 2008–2009.

Suomeen palattuaan hän väitteli kauppakorkeakoulusta ja työskenteli Valiolla. ”Ambitioni oli kuitenkin selvittää, miltä tuntuisi olla professorin roolissa ulkomailla.”

PENDELÖINTIÄ TGV-JUNILLA Sittemmin Ranska on tullut Rokalle tutuksi monelta kulmalta. Ensimmäinen Ranskan-pesti oli markkinoinnin apulaisprofessorina Rouen Business Schoolissa Normandian pääkaupungissa Rouenissa. Keskiaikainen kaupunki sijaitsee Seine-joen varrella Pariisiin ja Le Havren välissä. ”Kun lähdimme, meitä oli kaksi.

Vaimoni Katariina puhui hyvin ranskaa jo ennen lähtöä”, Rokka sanoo.

Pian vaimo – joka on myös Aalto-­ yliopistosta valmistunut kauppatieteiden maisteri – sai töitä Pariisista ranskalaiselta muotitalolta, ja pariskunta muutti pääkaupunkiin.

Nopealla junayhteydellä oli helppo pendelöidä Pariisin ja Rouenin väliä.

Sittemmin työkuvioon tuli vielä kolmaskin kaupunki, kun Rouenin

oppilaitokselle tuli fuusion seurauksena toinen toimipiste Reimsiin.

Koillis-Ranskassa sijaitseva Reims on kuuluisa samppanjantuotannostaan.

Kolme vuotta Pariisiin asettumisen jälkeen Rokalle tarjoutui jälleen houkutteleva työmahdollisuus.

Pariskunta puntaroi hetken, ovatko he valmiita uuteen muutokseen, ja unelmatyöpaikka Lyonissa veti pidemmän korren. Rokka palkattiin EMLYON Business Schooliin professoriksi vuonna 2015.

Ensimmäisen vuoden Rokka työskenteli Pariisista käsin. Huippunopeat TGV-junat kuljettavat matkustajat Pariisista Lyoniin kahdessa tunnissa, vaikka matka on melkein 500 kilometriä.

Sittemmin vaimokin siirtyi saman yrityksen sisällä töihin Lyoniin.

Nyt takana on kaksi vuotta lyonilais­ arkea, ja uusin iloinen elämänmuutos tapahtui syksyllä 2018 tyttären syntymän myötä.

KESKUSTELUTAITOA JA ESIINTYMISTÄ ARVOSTETAAN Ranskalaisilla on maine barrikadeille nousevana kansana. Mieltä ilmaistaan edelleen herkästi, mutta samaan aikaan ranskalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä elää vahvasti hierarkian ja auktoriteetin kunnioittaminen.

Joonas Rokka suosittelee ulkomaille l채htemist채 kaikille tutkijoille: se mahdollistaa oman tutkimuksen kehitt채misen tavoilla, jotka eiv채t Suomessa ole mahdollisia.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

27

[ MAAILMALLA ]

Rokka on muuttanut omaa opetustyyliään, koska opiskelijat ovat toivoneet tiukempaa ohjausta.

”Hierarkia ja suhtautuminen auktoriteetteihin vaikuttaa käyttäytymiseen, kieleen ja siihen, miten ihmisiä puhutellaan eri tilanteissa”, Rokka sanoo.

Hän on joutunut opettajan roolissa huomaamaan hierarkioiden merkityksen. Opettajalta odotetaan enemmän auktoriteettia kuin Suomessa. ”Olen joutunut muuttamaan omaa opetustyyliäni, koska opiskelijoiden mielestä minun pitäisi olla vähän tiukempi”, Rokka sanoo. ”Kun Ranskassa kysytään, minkälainen on hyvä johtaja, niin usein vastataan, että hänen pitää olla tiukka ja autoritäärinen. Suomessa se ei ole ideaali.”

Jos suomalainen haluaa lähteä Ranskaan töihin, kielitaidolla on suuri merkitys. ”Jos kieltä ei hallitse, niin legitimiteetti karisee”, Rokka kärjistää.

Hän itse käyttää työssään paljon myös englantia – tutkimusyhteisöhän on kansainvälinen. Tällä hetkellä Rokan vetämällä kurssilla on opiskelijoita 28 eri maasta.

28

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

”Täällä myös elekieli ja ulkonäkö ovat tärkeitä. Se, miltä näytät ja miten esiinnyt, kertoo siitä, mitä olet ja mikä on asemasi yhteiskunnassa ja työelämässä.”

Ranskalaisesta työkulttuurin erikoisuuksista Rokka nostaa esiin myös verkostoitumisen merkityksen. ”Tehtävistä suoriutuminen ja tuloksen tekeminen ei ole yhtä merkityksellistä sosiaalisen statuksen kannalta kuin se, miten onnistuu hoitamaan suhdetoiminnan.”

Suhteilla on suuri merkitys muun muassa työpaikan saamisessa.

Monissa firmoissa pidetään myös tärkeänä, että on valmistunut tietystä koulusta. Se voi olla haaste suomalaisille, jotka tulevat Ranskaan.

Vaikka olisi kova asiantuntija jollain alalla, ranskalaisessa työelämässä odotetaan myös sitä, että on aktiivinen ja osallistuu keskusteluihin. ”Tilaisuuksissa ja illallisilla on hallittava kieli ja keskustelun taito.

Jos ei kysy kysymyksiä ja osallistu väittelyyn, voi joutua syrjään”, Rokka pohtii.

Joonas Rokka

• Syntynyt: 1980 Porvoossa • Koulutus: KTT, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu • Nykyinen tehtävä: Markkinoinnin professori, tutkimuskeskuksen johtaja • Plussat: Työ kansainvälisessä huippu­ koulussa avaa mahdollisuuksia. On inspiroivaa, kun kollegat ovat esimerkiksi Stanfordista, MIT:stä tai Sorbonnesta.

Lyonissa on erittäin hyvä elämänlaatu ja -rytmi. Kulttuurikaupunki on kuuluisa etenkin mainiosta gastronomiasta ja viineistään (Rhône, Beaujolais ja Burgundi). Nopeat yhteydet Pariisiin, Alpeille ja Välimerelle.

• Miinukset: Vauhdikkaassa työssä hengähdysaikaa jää melko vähän.

• Harrastukset: Ranskan historia, ruoka, viinit ja lähimatkailu. Ranskan mestari salibandyssä (2015, 2016).

• Perhe: Vaimo ja tytär

Vaikka ranskalaisessa työelämässä on omat kommervenkkinsa, Rokka ja hänen perheensä ovat asettuneet Ranskaan jouhevasti.

Euroopan unionin sisällä suomalainen ei tarvitse työskennelläkseen työlupaa. ”Ranskassa arvostan toki myös sitä, ettei koko elämä ole pelkkää työtä. Vaikka täällä työskennelläänkin enemmän kuin ihmiset tapaavat ajatella, osataan täällä myös tehokkaasti irtautua töistä, eikä työidentiteetti määritä koko elämää kuten monissa länsimaissa. Täällä on aina osattu rehdisti nauttia elämästä!”

INSTITUUTIOIDEN RAVISTELIJA Emmanuel Macron valittiin presidentiksi vuonna 2017, ja siitä saakka Ranska on ollut erityisen näkyvä toimija maailmanpolitiikassa.

Perinteisten poliittisten puolueiden ulkopuolelta noussut Macron ei ole nöyristellyt esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin edessä, vaan on ilmaissut näkemyksensä konstailematta.

Macronin ja Ranskan roolin merkitys on entisestään kasvanut, kun Iso-Britannia on eroamassa Euroopan unionista ja Saksan liittokansleri Angela Merkel on jättämässä politiikan. ”Euroopan unionissa on ollut monenlaista kriisiä. On hyvä, että Ranska on ottanut isomman roolin, jotta meillä olisi vahva Eurooppa.

Macronin valinta presidentiksi on vaikuttanut moniin asioihin suotuisasti”, Rokka pohtii.

Macron ei miellytä kaikkia, kuten viime aikojen voimakkaissa protesteissa on nähty. Vaaleissa vastaehdokkaana oli muun muassa äärioikeistolainen Marine Le Pen, joka sai miljoonien maahanmuuttoja EU-vastaisten äänet.

Toiminnan miehenä Macron on ravistellut vanhoja instituutioita, kuten perinteistä puoluejakoa. ”Hän on tuonut raikasta tuulahdusta Ranskan sisäisiin instituutioihin. François Hollanden kauden aikana järjestelmä oli jäykempi ja vanhakantaisempi”, Rokka sanoo. ”Macronin uudistukset näkyvät myös positiivisesti työelämässä ja yrityksien toimintamahdollisuuksissa.”

Rokan mukaan Hollanden kauden aikana ei puhuttu juurikaan yrit-

täjyydestä, vaan elinkeinopoliittisissa kysymyksissä keskityttiin lähinnä työntekijän oikeuksiin. ”Ne ovat tietenkin tärkeitä, mutta nyt kun ollaan globaalissa markkina­ taloudessa, pitää pystyä olemaan joustava ja luoda uusia malleja.”

Macron on ottanut auktoriteettia, ja Ranskassa jotkut puhuvat jo uudesta monarkista. ”Hän on lähtenyt nopeasti muuttamaan asioita. Tämän on saanut tuntea nahoissaan esimerkiksi kansallinen junayhtiö SNCF, jonka työntekijät ovat tottuneet nauttimaan lokoisista etuuksista”, Rokka sanoo. ”Kaikki eivät ole Macronista pitäneet: vanhojen instituutioiden ja hierarkian arvostus on niin syvässä, että kun niitä aletaan muuttaa, tulee myös vastustusta.”

KULUTUSVALINNAT SUURENNUSLASIN ALLA Näillä näkymin Joonas Rokalla ja hänen perheellään ei ole suunnitelmissa palata Suomeen. ”Emme ole kovin paljon tehneet pitkän aikavälin suunnitelmia sen suhteen. Nyt kun perheessämme on pieni ranskatar, pitää asioita pohtia myös hänen näkökulmastaan”, Rokka sanoo.

Lyon on charmikas renessanssikaupunki, kooltaan suurin piirtein Helsingin kokoinen. ”Kaupunki on viihtyisä ja soveltuu hyvin elämäntilanteeseemme”, Rokka pohtii.

EMLYON Business School on Ranskan ja Euroopan kauppakorkeakoulujen kärkeä. Sillä on Lyonin lisäksi kampukset Pariisissa, St. Etiennessä, Shanghaissa ja Casa­ blancassa. Tutkimuksen ja opettamisen lisäksi työhön kuuluu Lifestyle Research Center -tutkimuskeskuksen luotsaus. ”Tutkimme, kuinka erilaiset elämäntyylit muuttuvat ja miten ne vaikuttavat markkinoihin ja toisaalta, kuinka erilaiset markkinamuutokset puolestaan vaikuttavat elämäntyyleihin”, Rokka selittää. ”Tämä on unelmatyö ja liittyy samankaltaisiin teemoihin ja metodeihin, joiden parissa työskentelin jo jatko-opiskeluvaiheessa.”

Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa tietoa uusista virtauksista ja muutoksista, jotka liittyvät kulut-

”Tilaisuuksissa ja illallisilla on hallittava kieli ja keskustelun taito.”

tajakulttuuriin, markkinointiin ja brändeihin. Tutkimuskeskus tekee yhteistyötä myös yritysten, kuten elintarvikejätti Danonen kanssa. ”Yritämme selvittää ja ymmärtää hieman syvällisemmin, miksi ihmisten kulutustottumukset muuttuvat esimerkiksi niin, että joku ryhtyy kasvissyöjäksi.”

Yritysyhteistyö on olennaista, sillä näin tutkijat pääsevät käsiksi yritysten tietovarantoihin ja akuutteihin johtamiseen liittyviin kysymyksiin. Yritysten kautta tutkimuskeskus saa myös rahoitusta.

Yksi Rokan keskeisistä tutkimus­ teemoista on, kuinka firmat rakentavat kokemuksia asiakkailleen.

Tutkimuskeskus työskentelee tämän kysymyksen parissa pikaruokaketju McDonald’sin ja ikonisen ranskalaisen matkailufirman Club Medin kanssa. ”Kokemus on bisneksen kannalta keskeinen. McDonald’s ei itse asiassa myy hampurilaisia, vaan kokemuksia”, Rokka selittää.

Kansainväliseksi ketjuksi laajentunut Club Med on hyvä esimerkki vetovoimaisesta kokemuksesta äärettömän kilpaillulla matkailumarkkinalla. Lomakohteen asiakkaista jopa 60–70 prosenttia on palaavia. ”Uskolliset asiakkaat sanovat tulevansa takaisin ensisijaisesti hyvän tunnelman vuoksi, ja sitten kun kysytään firmalta, miten he luovat tämän tunnelman, he eivät osaa selittää.”

Kokemuksien rakentamisessa riittää siis tutkimussarkaa myös jatkossa.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

29

HANNU TORVINEN • Tohtorikoulutettava, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu • Koulutus: KTM • Suurin tieteellinen saavutus: Artikkelit Industrial Marketing Management- ja Public Management Review -journaleissa.

• Seuraava tutkimuskohde: Jatkotutkimus loppukäyttäjän kokemuksesta julkisissa apuväline- ja hoitotarvikehankinnoissa.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA ROOPE PERMANTO

Hankintoja voi tehdä kansalaisten kanssa Innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa on hyödyllistä kuulla tuottajan lisäksi myös loppukäyttäjän näkökulmaa, sanoo väitöstutkija Hannu Torvinen.

30

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

[ TIETEENTEKIJÄ ]

S

uomessa tehdään vuosittain julkisia hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. Iso raha, jolla saadaan kaikkea koulukirjoista vanhainkoteihin, siis hyvinvointia yhteiskuntaan.

Mutta palveluiden kysyntä kasvaa ja talous on yhä tiukemmalla. Miten julkinen raha voisi palvella yhteiskuntaa entistä tehokkaammin?

Ensinnäkin hankintoja voisi tarkastella vaihteeksi ihan uudesta vinkkelistä. ”Julkisia hankintoja katsotaan usein hankintalain näkökulmasta. Mitä laki sanoo, millaisia sopimukset ovat ja miten kilpailutetaan oikein. Minua kiinnostaa enemmän julkinen hankinta sosiaalisena konstruktiona ja verkostona”, sanoo Hannu Torvinen.

Torvinen on tohtorikoulutettavana Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen tuore väitöstutkimuksensa käsittelee innovatiivisia julkisia hankintoja, joilla tarkoitetaan tiivistäen tuottajan ottamista mukaan hankkeen kehittelyyn perinteistä laajemmin. Teknologian kehitys mahdollistaa palveluita, joita tilaajana toimiva julkinen taho ei osaa kuvitella, saati tilata perinteisen tarjouskilpailun kautta. Torvisen tutkimus ottaa lisäksi huomioon myös julkisen hankinnan loppukäyttäjän, siis viime kädessä koko yhteiskunnan. ”Loppukäyttäjillä tarkoitan hyvin suurta joukkoa sidosryhmiä. Ei pelkästään vaikkapa rakennetun sairaalan potilaita tai koulun oppilaita, vaan koko kansalaisyhteiskuntaa, veronmaksajia”, Torvinen sanoo.

ASIAKKAINA KOKO YHTEISKUNTA Jokainen veronmaksaja ymmärtää koulun tärkeyden, vaikka oma lapsi ei sitä kävisikään. Koulurakennus palvelee oppilaita ja opettajia, mutta samalla se tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle koulutuksen ja sen tuomien hyötyjen muodossa. Entäpä esimerkiksi uusi keskustakirjasto Oodi? Ei riitä, että kirjastossa asioiva kansalainen saa sieltä haluamansa, vaan senkin pitäisi hyödyttää jollain tavalla kaikkia kaupunkilaisia.

Yksi tapa edistää tätä on käyttäjien osallistaminen tiiviimmin niin hankkeen suunnitteluun, kilpailutukseen, toteutukseen kuin arviointiinkin, Torvinen esittää.

Sille on kansainvälisestä julkisten palveluiden tutkimuskirjallisuudesta lainattu termi, public service co-production, jossa palveluja tuotetaan kansalaisten kanssa, ei vain heitä varten. Keskustelevampi hankintamalli voi auttaa myös lieventämään kansalaisten vastarintaa uutta kohtaan.

Markkinoinnin tutkijana Torvinen on aiheensa kanssa syrjässä valtavirrasta, sillä julkisten palveluiden johtaminen ei ole kauppakorkeakouluissa juuri tapetilla.

Hän on outolintu yhtä lailla hankinta-alan kuin julkispalveluiden tutkimuskonferensseissa. ”Uskon, että julkisen toimijan näkökulma voisi olla paremmin mukana vaikkapa palveluiden markkinoinnin opetuksessa. Ei siihen välttämättä tarvita erillistä sivu­ainekokonaisuutta, mutta sitä voisi tuoda enemmän esille”, Torvinen sanoo.

PIENISSÄ KUNNISSA ON KETTERYYTTÄ Torvinen tarkastelee väitöstutkimuksessaan tilaajan, tuottajan ja kansalaisyhteiskunnan keskinäistä yhteis-

työtä neljässä innovatiivisessa tilahankinnassa Oulun seudulla. Haastatteluaineiston lisäksi hän istui suunnittelutapaamisissa, neuvotteluissa ja työryhmissä sekä seuloi kansalaiskyselyistä syntynyttä verkkoaineistoa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat muun muassa, että vastoin luutuneita käsityksiä myös pienet kunnat saattavat olla hyvinkin ketteriä ja kykeneviä tekemään hankintoja innovatiivisesti. Tarvitaan vain keskustelevampaa asennetta ja rohkeutta kokeilla, sillä myös kansalaiset ovat entistä osaavampia ja halukkaampia ottamaan hankkeisiin osaa. ”Kansalaisten osallistaminen pienemmissä hankinnoissa tuottaa positiivista innostusta. Malli, joka on valittu, koetaan hyväksi. Kun sama tuodaan valtion tasolle tai länsimetron kokoiseen hankkeeseen, se ei olekaan yhtä helppoa.”

OSALLISTAMINEN ON TEHTÄVÄ TAITEN Torvinen kartoittaa myös osallistamiseen liittyviä sudenkuoppia. Kaikkeen ei tarvitse kysyä kansalaisten mielipidettä, muuten yksinkertaisista hankinnoista tulee tarpeettoman monimutkaisia. Päiväkotilapsilta ei välttämättä ole järkevää kysyä, millainen oleskelutila rakennetaan.

Etenkin pienemmissä yhteisöissä ihmisten roolit sekoittuvat ja voi syntyä eturistiriitoja. Sama henkilö voi olla rakennettavan koulun opettaja, oppilaan äiti ja rakennusurakoitsijan vaimo. On oltava tarkkana, miten sitouttaminen toteutetaan hankinnan eri vaiheissa, hankintalain puitteissa ja esimerkiksi liikesalaisuuksia varjellen.

Suurten rakennushankkeiden jälkeen Torvinen on kiinnostunut jatkamaan tutkimusta mikrotasolla, lähellä yksilöä. Hän haluaa tarkastella käyttäjien kokemuksia julkisissa apuvälinehankinnoissa. ”Hankitaan vaikkapa proteesi, joka maksaa sairaalalle pienen summan, mutta voi olla käyttäjän elämässä valtavan iso ja merkittävä juttu. Millä tavalla yhteistyö palvelun tuottajan, käyttäjän ja sairaanhoitopiirin välillä toimii? Mikä olisi ideaalimalli?”

Hankintojen johtamiseen voi erikoistua Lappeenrannassa Julkisten hankintojen rooli kauppakorkeakoulujen opetuksessa on pieni, mutta yritysten hankintatoimeen erikoistunutta koulutusta on tarjolla ainakin Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulussa.

LUT on viime vuosina tarjonnut englanninkielistä kaksivuotista hankintojen johtamisen maisteriohjelmaa (Master's Programme in Supply Management), joka antaa valmiuksia paitsi liike-elämän, myös julkisen sektorin hankintatoimen tehtäviin.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

31

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT HELI BLÅFIELD

MUOVIALA ­muutospaineessa Keskustelu muovin ympäristöhaitoista käy kuumana.

Sinituotteen tuotepäällikkö KTM Marika Karppinen muistuttaa, että ongelmaksi muovi muuttuu vasta sen päätyessä luontoon.

L

ehdettömän haapakujan päässä odottaa upea näky.

Edessä avautuu yksi eteläisen Suomen kauneimpia kartanonpihoja: omenapuita, hirsitaloja, tyyniä lampia ja jykevä mutta tyylikäs valkoinen päärakennus. Marraskuisessa harmaudessa tihkuttaa viiltävää räntää, mutta alueen charmia se ei tylsytä.

Ellei tuotepäällikkö Marika Karppinen olisi parkkipaikalla vastassa, luulisi helposti tulleensa väärään paikkaan. Hausjärvellä Erkylän Kartanon entisessä tilanhoitajan mökissä nimittäin sijaitsee Suomen johtavan siivousvälineiden valmistajan, Sinituote Oy:n, toimisto. ”Kesällä juomme usein päiväkahvit tässä omenapuiden varjossa”, Karppinen kertoo.

Hän johdattaa meidät 1850-luvulla rakennettuun punaiseen hirsitaloon. Siinä sijaitsi aikoinaan kartanon väentupa ja kauppa. Nyt talosta löytyy Sinituotteen näyttely- ja kokoustila.

Sinituotteen tarina alkaa sata vuotta taloa myöhemmin. Kolmekymmentä vuotta sitten siitä tuli Brotheruksen suvun omistama perheyritys. Syksyllä 2018 pitkään yritystä johtanut Ilkka Brotherus jäi syrjään ja toimitusjohtajaksi nousi hänen tyttärensä Johanna Hamro-Drotz. ”Yksi omistajaperheen tavoitteista on ollut tuotannon pitäminen Suomessa”, Karppinen kertoo.

Varsinainen tuotanto tapahtuu Kokemäellä, missä koneet muokkaavat muovista siivousvälineitä suomalaiseen tarpeeseen. Muovista syntyvät mopit, tiskiharjat, jääraapat ja mattopiiskat.

32

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Metallia käytetään lähinnä moppien varsiin ja pahvia pakkauksiin.

MUOVIN PAIKKA EI OLE LUONNOSSA Muovilla on tänä päivänä paha maine. Mediassa muovi-sana on saanut lähes syntisen kaiun, ja usein syystäkin: muovijätteen kertyminen esimerkiksi valtameriin on iso ongelma.

Karppisesta keskustelu on kuitenkin monin osin ajautunut vähän väärälle raiteelle. ”Seuraamme avoimin mielin keskustelua.

Siinä ei tällä hetkellä ehkä ihan nähdä kokonaisuutta, keskitytään vain muovin pahuuteen.

Muovi on erinomainen materiaali oikein käytettynä ja kierrätettynä”, Karppinen sanoo siivousvälineiden ympäröimässä kahvipöydässä.

Muovi on yli satavuotias keksintö, helposti muokattava ja kestävä materiaali, joka taipuu melkeinpä mihin muotoon tahansa. Sen perinteinen raaka-aine on toki fossiilinen öljy, mutta muovia on vaikea syyllistää ilmastonmuutoksesta tai valtamerten öljyvuodoista: muutama prosentti maailman öljyntuotannosta riittää täyttämään tämänhetkisen muovintarpeemme.

Ongelmaksi muovi tulee lähinnä joutuessaan luontoon, Karppinen huomauttaa. ”Vaarallista ei ole muovin käyttäminen, vaan se, mitä sille tehdään käytön jälkeen. Muoville on olemassa kierrätysjärjestelmä, ja kierrättämällä siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa”, hän sanoo.

Muovin kierrätys on Suomessa lähtenyt toden teolla käyntiin viime vuosina. Nykyinen keräysjärjestelmä koskee vain muovipakkauksia,

Muoviteollisuus • Suomessa oli vuonna 2015 kaikkiaan 530 muovituotteita – kuten levyjä, profiileja, kalvoja, putkia, rakennusmuoveja ja pakkausmuoveja – valmistavaa yritystä. Kotimaista muoviraaka-ainetta käyttävät myös monet muut yritykset.

• Muovituotteiden valmistajat työllistävät Suomessa yli 10 000 ihmistä.

• Suomen muoviteollisuuden tuotteiden jalostusarvo vuonna 2015 oli noin miljardi euroa.

Ala on kasvanut viime vuosina tasaisesti ja saavutti 2018 ­talouskriisiä edeltäneen tason.

• Muovin ympäristöhaittojen vähentämiseksi ala panostaa kierrätysjärjestelmän ja uusien biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien kehittämiseen.

• Tällä hetkellä Suomessa kierrätetään noin 10 % muovisista kuluttajapakkauksista ja 36 % yrityspakkauksista.

Marika Karppinen uskoo, ettei muovin käytöstä voida luopua vielä lähiaikoina. Sen sijaan materiaalin käyttö on muuttumassa.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

33

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Vaikka Karppinen ei tee materiaalipäätöksiä, on hänen tuotepäällikkönä tunnettava myös uusimmat vaihtoehtoiset raaka-aineet ja niiden ominaisuudet.

mutta eivät muutkaan muovituotteet Suomessa päädy luontoon. Oikeaoppisesti roska-astiaan heitetty muovi päätyy muun sekajätteen mukana poltettavaksi, ja siitä saadaan energiaa. ”Suomessa ongelma on pieni verrattuna globaaliin tasoon. Suurimmat haasteet ovat esimerkiksi Kaukoidässä, jossa kierrätys on vähäistä”, Karppinen toteaa.

KIERRÄTYSMUOVISTA PULAA Viime syksynä Sinituote toi markkinoille ensimmäisen sarjan kierrätysmuovisia SINI-­ siivoustuotteita kuten tiski- ja wc-harjoja.

Harjojen varret olivat edellisessä elämässään vaikkapa shampoopulloja tai muita muovipakkauksia. Jo aikaisemmin Sinituote on valmistanut kierrätysmateriaalista jääraappoja.

Karppisen mukaan kierrätysmuovi kiinnostaa kuluttajia, ja yhtiö aikoo lisätä uusiomate-

34

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

riaalien käyttöä. Tuotteissa käytetään monia erilaisia muovilaatuja, eikä kaikkea voi vielä korvata kierrätysmateriaalilla. ”Erilaisia raaka-aineita kokeillaan jatkuvasti, ja varmasti jossain vaiheessa pystymme tuottamaan lähes kaiken kierrätetystä muovista tai muusta muovinomaisesta materiaalista”, Karppinen uskoo.

Oma haasteensa on kierrätysmuovin saatavuus, joka rajoittaa sen käyttöä korkean volyymin tuotteissa. Uusiomuovi aiheuttaa myös ulkonäkörajoitteita. Erivärisistä muovijätteistä tehty raaka-aine on pohjasävyltään harmahtava, eikä siitä saa aikaan kirkkaita värejä. ”Onneksi suomalaiset pitävät pirtsakan harmaista tuotteista”, Karppinen vitsailee tuvan ikkunan harmaassa kajossa.

Karppinen on viihtynyt samassa kartanon pihapiirissä jo 18 vuotta. Nykyisin hän asuu

KTM MARIKA KARPPINEN • Syntynyt Helsingissä 1966 • Nykyinen tehtävä: Tuotepäällikkö, Sinituote Oy • Nykyisen tehtävän plussat: Mielenkiintoinen, monipuolinen toimenkuva • Nykyisen tehtävän miinukset: Kaikkeen ei ehdi paneutua syvällisesti • Harrastukset: kaikenlainen kuntoliikunta, pianonsoitto, laulu, yhdistystoiminta • Perhe: aviomies, 16-vuotiaat kaksospojat ja kaksi aikuista lasta

”Materiaalin valmistajilla on kova paine kehittää ympäristöystävällisempiä muovilaatuja.”

Hausjärvellä kivenheiton päässä kartanosta ja polkee kesäisin töihin polkupyörällä. Lähtöjään nokialainen Karppinen opiskeli markkinointia Turun kauppakorkeakoulussa ja ehti työskennellä kymmenen vuotta vähittäiskaupan parissa Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Hän tuli Sinituotteelle vuonna 2000, kun yhtiöön haettiin henkilöä ”kasvamaan tuotepäälliköksi”. ”Täytin tehtävään vaaditut kriteerit, ja monipuolisuus houkutteli. Pienessä yrityksessä saa tehdä monenlaista, ja välillä tuntuu melkein kuin vaihtaisi työpaikkaa, kun saa jonkin uudenlaisen projektin hoidettavakseen”, Karppinen kertoo.

MATERIAALEJA KEHITETÄÄN JA MIETITÄÄN KOKO AJAN Keskustelu muovin ympärillä on herättänyt koko toimialan pohtimaan tulevaisuuttaan.

Vaikka Kokemäellä muovituotannosta vastaavat tekevät raaka-ainepäätökset, on Karppisenkin oltava kärryillä uusimmista vaihtoehtoisista raaka-aineista, ekologisista ja biohajoavista muoveista sekä esimerkiksi puukuidun mahdollisuuksista. ”Materiaalin valmistajilla on kova paine kehittää ympäristöystävällisempiä muovilaatuja, ja paljon niitä on tulossakin”, Karppinen kertoo.

Rustiikkisessa kartanomiljöössä muuttuva muoviteollisuus tuntuu kaukaiselta, mutta Karppisen työ on enimmäkseen hyvin kiinni ihmisten arjessa. Siivoustuotteissa on pitkälti kyse ihmisten päivittäisistä tarpeista. ”Siivoustarpeet ovat muuttuneet paljon. Aikaa ja säilytystilaa on yhä vähemmän ja yhden hengen talouksia yhä enemmän”, Karppinen selittää.

Kätevyys, käytännöllisyys ja kestävyys ovat kotimaisuuden ohella keskeisiä arvoja, joita yhtiö pyrkii korostamaan tuotekehityksessään ja markkinoinnissaan. Tuotteiden pitäisi kestää useita vuosia, ja vaihto-osiakin on saatavilla.

Ajattelu tuntuu päinvastaiselta nykytrendiin nähden: kun muualla panostetaan kertakäyttöisyyteen ja kierrätettävyyteen, muovituotteiden kohdalla keskeistä on kestävyys ja pitkä elinkaari.

Uusien vaihtoehtoisten raaka-aineiden pitäisi pystyä samaan. Sinituotteen laboratoriossa tuotteiden kestävyyttä testataan kokeilla, joissa robotit toistavat samoja liikkeitä tuhansia kertoja, Karppinen kertoo. Esimerkiksi puukuitu häviää vielä työstettävyydessä ja kestävyydessä muoville. ”Vaikkapa Jenni Haukion iltapuvussa puukuitu on paikallaan, mutta monet meidän tuotteemme ovat teknisiä ja vaativia käyttöesineitä”, Karppinen sanoo.

Hän ei usko, että muovi on ihan vielä siirtymässä historiaan. Kertakäyttöisissä tavaroissa sen käyttö vähenee ja muissa tuotteissa pohditaan yhä tarkemmin, millaisia vaihtoehtoisia materiaaleja tai millaisia muoveja on tarjolla. ”En usko, että muovista voidaan luopua kokonaan, mutta täytyy miettiä, miten muovia voidaan tehdä luontoa säästävämmin. Muovin käyttö säilyy, mutta sen muoto muuttuu.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

35

[ PALKKATUTKIMUS ]

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVA SAMPO KORHONEN

TYÖLLISYYS PARANTUNUT, ANSIOT NOUSSEET Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinen palkka­kehitys jatkuu.

E

konomien vuosittaisen palkkatasotutkimuksen tiedot perustuvat lokakuussa 2018 tehtyyn kyselyyn. Toiminnanjohtaja Anja Uljaan mukaan uusi tutkimus ei tuonut isoja muutoksia. − Suuria parannuksia ei ollut havaittavissa, vaikka työllisyys on parantunut ja tutkimusajankohtaan sijoittuu yleiskorotuskierros.

Olisin kyllä odottanut, että kaikkien vastaajien mediaanipalkkaluku olisi noussut.

Työmarkkinoilla on kuitenkin positiivinen suunta, sillä kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneiden työttömien työnhakijoiden määrä oli vähentynyt 12 prosenttia. Vuoden 2016 luvuista vähennystä on peräti 25 prosenttia.

MAANTIETEELLISET EROT VAIKUTTAVAT Ekonomien mediaanipalkka oli 5 000 euroa. Vastavalmistunut kauppatieteilijä puolestaan tienasi mediaanitasolla 3 200 euroa. − Työmarkkinoille tulevien tilanne oli parantunut, sillä alkupalkka oli noussut yli kolmella prosentilla verrattuna edellisvuoden tutkimukseen, toteaa Uljas.

Helsingin talousalueella mediaanipalkka oli 5 400 euroa, muualla Suomessa 800 euroa vähemmän.

Ylimmässä johdossa palkka nousi 5,7 prosenttia, johtotasolla ja keskijohdossa muutaman prosentin.

Asiantuntijoiden mediaanipalkka laski aavistuksen.

36

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

LUE PALKKATUTKASTA LISÄÄ TÄMÄN LEHDEN SIVULTA 48 TAI VARAA AIKA HENKILÖKOHTAISEEN PALKKANEUVONTAAN: jasenpalvelu. ekonomit.fi

Helsingin talousalueella ekonomien mediaanipalkka on noin 800 euroa enemmän kuin muualla Suomessa.

Yksityisen sektorin mediaani­ palkka oli 5 200 euroa, valtiolla ja kuntasektorilla noin 600 euroa vähemmän.

Palkkakehitys on ollut varsin mal­ tillista viime vuosina, sillä viimeisen seitsemän vuoden aikana mediaani on kasvanut 300 euroa eli 6,4 pro­ sentin verran.

SIJAINTI HEIJASTUU PALKKATASOON Kun tulospalkkioita ei lasketa, kokopäivätyössä olleen ekonomin keskimääräinen kuukausipalkka oli 5 800 euroa. Yksityisen sektorin vastaava palkka oli 5 979 euroa.

Kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti ansioidensa nousseen.

Reipas vuosi sitten vain hieman yli puolella tienesti oli kasvanut. Alle viidesosalla palkka pysyi ennallaan, kun toissavuonna reippaalla kolmas­ osalla palkka ei muuttunut suuntaan eikä toiseen.

Eniten ekonomeja työllistävät toimialat – joilla myös maksetaan parhaiten – olivat finanssiala, teol­ lisuus, rahoituspalvelut ja kaupan ala. Pk-sektorilla palkkataso on aina ollut alhaisempi. − Organisaation koko ja sijainti sekä asemataso vaikuttavat: suurem­ missa organisaatioissa, Helsingin talousalueella ja johtotehtävissä palkkatasot ovat korkeampia, toteaa Uljas.

Liki puolet niistä, joilla palkka oli muuttunut vuodessa, ilmoitti saaneensa yleiskorotuksen. Luku­ määrä oli lähes 30 prosenttiyksikköä enemmän kuin toissa vuonna.

Yli neljännes oli saanut henkilö­ kohtaiseen suoriutumiseen liittyvän korotuksen. Palkkakehitykseen vai­

kuttivat positiivisesti myös siirtymi­ nen uuden työnantajan palvelukseen sekä uusi asema tai tehtävä.

TYÖPAIKKA VARMA, TÖITÄ LIIKAA Yhdeksän kymmenestä koki oman tilanteensa työpaikalla vakaaksi tai melko vakaaksi. Valtaosa myös luotti siihen, että työpaikka säilyy lähitule­ vaisuudessakin. − Tilanne oli yli kymmenen pro­ senttiyksikköä parempi kuin kaksi vuotta sitten.

Työmäärissä oli hajontaa: suurin osa koki töitä olevan jatkuvasti tai ajoittain liikaa, liki 40 prosentille työmäärä oli sopiva. Vain murto-osa olisi halunnut lisää töitä.

ASIANTUNTIJOITA YKSITYISSEKTORILLA Palkkakyselyyn vastasi 3 730 liiton jäsentä. Naisten osuus oli 58 prosent­ tia.

Vastaajista 86 prosenttia oli toistaiseksi voimassa olevassa ja vain kuusi prosenttia määräaikaisessa kokopäivätyössä. Asiantuntijoiden osuus oli suurin, 45 prosenttia. Noin puolella vastaajista oli alaisia tai työtehtäviä, joihin kuuluu toisten johtamista ja tehtävien jakamista.

Ekonomeja työskenteli eniten yksityisellä palvelusektorilla. Valtion ja kuntien palveluksessa oli alle kym­ menen prosenttia vastaajista, järjes­ töissä tai säätiöissä vain muutama prosentti. Suurin osa ekonomeista, 60 prosenttia, teki töitä Helsingin talousalueella.

Tutkimuksen tuloksia käytetään tausta-aineistona jäsenille suunna­ tussa Palkkatutkassa sekä henkilö­ kohtaisessa palkkaneuvonnassa.

41,2 h/vko Ekonomit tekevät paljon töitä: todellisten tehtyjen työaikojen keskiarvo oli 41,2 h/vko.

3 %:lla keskimääräinen työaika oli yli 50 tuntia.

8 %:lla todellinen työaika oli 46−50 tuntia

13 % koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi, 45 % ajoittain.

2,5 % Työttömiä oli 2,5 %.

Heistä 76 % oli vähintään 50-vuotiaita, 25 % vähintään 60-vuotiaita.

82 % 82 % koki työpaikkansa vakaaksi tai melko vakaaksi (vrt. 78 % 2017, 71 % 2016) ja 90 % oman tilanteensa vakaaksi tai melko vakaaksi (vrt. 87 % 2017, 83 % 2016).

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

37

Näin luet tilastoja Mikä tilastoissa on laskettu palkkatuloksi?

Palkkatilastoissa on mukana vastaajien päätoimestaan lokakuussa 2016 saamat bruttokuukausiansiot. Summa sisältää ­kuukausittain laskettavat provisiot sekä luontoisetujen verotusarvot, mutta ei tulospalkkauseriä. Myöskään ylityöansiot ja lomalta­paluurahat eivät ole summassa mukana.

Lukujen luotettavuus ja vertailtavuus Palkkatutkimuksen vertailukelpoisuus aikaisempien vuosien ­tutkimuksiin on pyritty säilyttämään käyttämällä otoksen valinnassa samoja taustamuuttujia kuin edellisillä kerroilla. Lukujen luotettavuuden kannalta oleellista on vastaajamäärä kunkin tunnusluvun kohdalla. Tilastoissa on ­ilmoitettu ­mediaani, jos ryhmässä on v ­ ähintään seitsemän vastausta. Tunnusluvut F10, F25, F75 ja F90 on ilmoitettu, jos kyseessä olevaan ryhmään on saatu vähintään 11 vastausta.

LYHENTEET N vastaajien ­lukumäärä Ka. | Mv. Keskiarvo

F10 Palkka, jota ­pienempiä ­palkkoja on 10 prosentilla ko. ryhmään ­kuuluvista.

F25 Palkka, jota ­pienempiä ­palkkoja on 25 prosentilla ko. ryhmään ­kuuluvista.

Med Mediaanipalkka, jota pienempi ja suurempi palkka on puolella ko. ryhmään ­kuuluvista.

F75 Palkka, jota ­suurempia ­palkkoja on 25 prosentilla ko. ryhmään ­kuuluvista.

F90 Palkka, jota ­suurempia ­palkkoja on 10 prosentilla ko. ryhmään ­kuuluvista.

F10 10 procent av lönerna i gruppen är lägre än denna lön.

F25 25 procent av lönerna i gruppen är lägre än denna lön.

Med Hälften av lönerna i gruppen är högre och lägre än medianlönen.

F75 25 procent av lönerna i gruppen är högre än denna lön.

F90 10 procent av lönerna i gruppen är högre än denna lön.

FÖRKORTNINGAR N Antal enkätdeltagare Ka. | Mv. Medelvärde

Så här läser du statistiken

Vad räknas som löneinkomst i statistiken?

Lönestatistiken visar enkätdeltagarnas bruttomånadsinkomst från huvudsyssla i oktober 2016. I summan ingår provisioner som räknas månatligen samt beskattningsvärdet av naturaförmåner, men inte resultatbaserad lön. Övertidsersättning och semesterpenning ingår inte heller i summan.

Statistikens tillförlitlighet och jämförbarhet Avsikten har varit att löneenkäten ska vara jämförbar med tidigare enkäter genom att använda samma bakgrundsvariabler som tidigare när det gäller avgränsning av urvalet. Med tanke på siffrornas tillförlitlighet är det viktigt att se till antalet enkätdeltagare för varje nyckeltal. I statistiken anges en medianlön om gruppen har minst sju enkätsvar. Nyckeltalen F10, F25, F75 och F90 har redovisats om gruppen i fråga har minst 11 enkätsvar.

38

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Kaikki | Samtliga Kaikki ekonomi-iän mukaan / Samtliga enligt ekonomålder 0 vuotta/år 1 vuosi/år 2 vuotta/år 3 vuotta/år 4 vuotta/år 5 vuotta/år 6-7 vuotta/år 8-9 vuotta/år 10-12 vuotta/år 13-17 vuotta/år 18-23 vuotta/år 24-30 vuotta/år 31- vuotta/år Yhteensä / Totalt

N

F10

F25

Med

F75

F90

Ka. | Mv.

109 90 128 139 122 113 180 188 403 485 505 451 321 3234

2500 2500 2700 2614 2807 2932 3052 3291 3700 3754 4000 4050 3960 3200

2860 2968 3079 3056 3275 3500 3515 3823 4232 4548 4820 4922 4700 3900

3200 3500 3400 3600 3700 4010 4235 4605 5200 5600 5950 6450 6000 5000

3500 4000 4000 4110 4280 4600 5163 5402 6105 6880 7820 8500 8000 6600

3800 4500 4679 5000 4980 5421 6000 7371 7958 8960 10414 11500 11431 8944

3207 3515 3596 3759 3890 4211 4516 5054 5488 6232 6859 7343 7102 5767

4123 3600 3660 3500 3885 3838 3275 3904

5400 4600 4800 4473 4800 4597 5649 5000

7130 6040 6024 5453 5935 6160 8925 6657

9955 8218 7345 7253 8257 7878 11850 9000

6260 5313 5091 4855 5309 5139 8045 5803

Kaikki toimipaikan aluetyypin mukaan / Samtliga enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen Turun talousalue / Åboregionen Tampereen talousalue / Tammerforsregionen Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare Muu kunta / Annan kommun Toimipaikka ei ole Suomessa / Arbetsplatsen inte i Finland Yhteensä / Totalt

2066 271 191 610 210 72 24 3444

3400 3035 3000 2900 3194 3055 2800 3200

Kaikki työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Samtliga enligt antal anställda 1–9 10–29 30–99 100–249 250–499 500–999 1000–2999 3000 tai enemmän / eller flera Yhteensä / Totalt

226 290 452 443 383 445 455 745 3439

3000 3000 3400 3204 3220 3300 3170 3211 3200

3500 3652 4081 4000 4000 3900 3850 4020 3910

5153 4900 5300 5039 4900 4940 5000 5100 5000

7046 6624 7113 6800 6300 6350 6460 6670 6659

10000 9410 9498 8780 8158 8800 9030 8650 9000

5994 5668 5999 5775 5458 5664 5835 5945 5805

170 39 157 79 66 2676 1991 685 96 83 30 50 3446

3145 3540 3236 3404 3701 3200 3150 3342 2908 3382 2950 3230 3200

3835 5058 3800 4288 4181 3919 3820 4123 3475 3790 3850 3792 3900

4536 5600 4600 4800 4715 5200 5073 5400 4400 4768 6000 5200 5000

5575 6765 5490 5510 5939 6928 6800 7300 5044 6466 8464 6957 6651

6410 9328 6325 6734 7050 9452 9000 10344 7054 8620 10000 8132 9000

4714 6131 4816 4994 5151 5979 5820 6444 4723 5601 6715 6547 5798

120 25 23 183 87 26 25 12 507

3459 3887 3240 3360 3128 3350 3720 2510 3200

4575 4408 3654 4169 3600 3704 4200 2853 4000

5863 5320 4200 5400 4800 4301 4500 3860 5000

7625 6020 4971 6700 5868 5359 4810 4721 6490

10533 6879 8201 8460 7400 6500 4963 5000 8500

7468 5456 5131 5683 5031 4704 4447 3936 5777

216 521 466 281 1563 360 21

4738 4999 4212 3670 3200 2420 1000

6805 6000 5100 4435 3700 2858 3000

9010 7512 6000 5150 4486 3400 4000

12425 9100 7123 5946 5334 4113 8485

17250 12100 8660 6847 6598 5042 10000

10764 8136 6320 5281 4783 3646 5395

Kaikki työnantajittain / Samtliga enligt arbetsgivare Valtio / Staten Valtion liikelaitos / Statligt affärsverk Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk Muu julkisyhteisö / Annan offentlig inrättning Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt Yliopisto / Universitet Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv.

Yrittäjä, ammatinharj. / Egenföretagare, yrkesutövare Muu / Annan Yhteensä / Totalt

Kaikki tehtävittäin / Samtliga enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration Tietojenkäsittely, ICT-tehtävät / IT och ICT Henkilöstöhallinnolliset tehtävät / Personaladministration Taloudelliset tehtävät / Ekonomi Markkinointitehtävät / Marknadsföring Logistiikka / Logistik Opetus- ja tutkimustehtävät / Undervisning och forskning Muut tehtävät / Övriga uppgifter Yhteensä / Totalt

Kaikki asematasoittain / Samtliga enligt ställningen Ylin johto / Högsta ledning Johto / Ledning Ylempi keskijohto / Upper middle management Alempi keskijohto / Lower middle management Asiantuntija / Fackexpert Toimihenkilö, ei esimiesas. / Tjänsteman, inte i chefsställning Yrittäjä / Egenföretagare Muu / Annan Yhteensä / Totalt

22

2820

3210

4100

6213

7060

4527

3450

3200

3900

5000

6650

9000

5795

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

39

Kaikki | Samtliga Kaikki toimialoittain / Samtliga enligt bransch

N

Teollisuus / Tillverkning Elint., juomien, tup.valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak Tekstiilien, vaatteiden, nahkat. valm./ Tillverkning av textiler, kläder, läder, lädervaror Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm./ Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel Perusmetallien jalostus, metallituott. valm. / Framställning av metall och produkter av metall Koneiden, laitt., kulkun. valm / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott.valm. / Tillverkning av datorer, elektronik, optik osv.

Painaminen, tall. jäljentäminen / Produktion av tryckt, elektroniskt och digitalt material Muu valmistus / Annan tillverkning

649 95

F10

F25

Med

F75

F90

Ka. | Mv.

3400 3674

4047 4443

5500 6492

7206 9000

10310 12000

6417 7598

7

5520

5394

67

3618

4686

5900

7133

9620

6411

98

3614

4425

5760

7699

11119

6653

57

3510

4130

5402

7811

9228

6094

156

3225

3894

4841

6520

8718

5777

76

3500

4668

6000

7076

11600

7068

11

3502

3828

4750

5710

6320

4944

76

3158

3875

5000

6818

9000

6022

Kauppa / Handel Moottoriajoneuvojen tukku- ja väh.kauppa ja korjaus / Parti- och detaljhandel med motorfordon Tukkukauppa / Partihandel Vähittäiskauppa / Detaljhandel

255

3370

4300

5600

7879

10260

6651

26

4389

5178

6390

8000

8904

6879

123 106

3817 3000

4581 3897

5750 5271

8125 6790

10554 9300

6828 6389

Finanssiala / Finansiell verksamhet Rahoituspalvelut / Finanstjänster Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoim. / Försäkring, återförsäkring, pensionsfondsverksamhet Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta / Finansiella stödtjänster, stödtjänster till försäkring

514 343

3500 3500

4300 4404

5600 5710

7200 7500

10425 11080

6390 6662

90

3534

4202

5250

7130

9568

5970

81

3200

4251

5600

6500

7600

5703

24

4025

4215

5213

7101

8600

5753

51

3850

4627

5800

7550

9500

6407

79

2974

3838

5200

7629

9294

6170

67

3488

4000

5300

7762

9944

6375

21 66 328 39 62 196 49 134

3500 3290 3282 3240 3504 2700 2960 3200

4640 4125 3800 3790 4500 3120 3900 3562

6000 5278 4921 4800 6209 3760 4600 4500

8000 6235 6393 6088 7875 5163 6000 5990

15200 8026 8002 7801 8999 6800 7340 8500

7600 5546 5447 5510 6222 4649 4927 5315

58

2894

3463

4500

5470

8078

5039

104

3130

3667

4600

6865

8910

5647

40

2350

3263

3825

4741

6121

4310

198

3117

3963

4629

5729

6629

4877

226 88 74 35

3120 3324 3142 3940

4000 3715 3700 4586

4675 4800 4734 5547

5100 6240 6386 6219

6539 7715 8380 9727

4776 5214 5504 5935

12

2825

3088

4498

7825

10360

6313

76

3286

3935

4800

5848

7900

5748

3445

3200

3900

5000

6650

9000

5801

Muut toimialat / Andra branscher Maa-, metsä- ja kalatalous, kaivost. / Jord- och skogsbruk, viltvård, fiskeri Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto / Försörjning av el, gas, ­värme, vatten Rakentaminen / Byggverksamhet Kuljetus, varastointi (ml. postitoiminta) / Transport, lagring, inkl. expedition Majoitus- ja ravitsemist. / Hotell-, restaurangverksamhet Televiestintä / Telekommunikation Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster Kustannus, radio-, tv-toiminta / Förlagsverksamhet, radio, TV Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen / Forskning och utveckling Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen Mainostoiminta ja markkinatutkimus / Reklam, marknadsundersökningar Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster Hallinto- ja tukipalvelutoiminta / Administration, stödtjänster Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring Koulutus / Utbildning Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande Muu palvelutoiminta / Andra tjänster Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta / Internationella organisationer och organ Muu toimiala / Annan bransch Yhteensä / Totalt

40

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Ylin johto | Högsta ledningen N

F10

F25

Med

F75

F90

Ka. | Mv.

5807 4505 6983 4326 4675 4750

7000 6022 7750 7420 6850 6858

7420 9035 7638 10200 10400 9825 9020

11160 10625 14090 14602 13500 12900

12680 15280 17258 19600 18000 17200

9123 9275 8622 13417 11800 11278 10989

14627 10400

18807 12277

10250 10875 7500 12425

13290 12817 10224 17250

Ylin johto ekonomi-iän mukaan / Högsta ledningen enligt ekonomålder 8–9 vuotta/år 10–12 vuotta/år 13–17 vuotta/år 18–23 vuotta/år 24–30 vuotta/år 31– vuotta/år Yhteensä / Totalt

7 15 32 35 49 41 187

Ylin johto toimipaikan aluetyypin mukaan / Högsta ledningen enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen Turun talousalue / Åboregionen Tampereen talousalue / Tammerforsregionen Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare Muu kunta / Annan kommun Yhteensä / Totalt

128 17 7 32 18 13 216

5570 3880

7256 6117

4540 4275 4535 4738

6675 5100 6020 6805

10000 8350 10000 7895 8575 7000 9010

12030 8267 10979 8803 9059 6994 10764

Ylin johto työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Högsta ledningen enligt antal anställda 1–9 10–29 30–99 100–249 250–499 500–999 1000–2999 3000 tai enemmän / eller flera Yhteensä / Totalt

69 43 41 18 9 8 16 12 216

3740 4504 5920 6770

5500 6576 8000 7525

10000 11100 12800 16050

13716 12800 15500 19650

10625 10025 6805

7020 8500 10000 9800 8600 10775 13975 14850 9010

17100 32125 12425

25400 43750 17250

8040 8886 10519 12018 10834 12369 16619 23175 10764

9250 8348 4738

6016 5284 8259 3751 4060 4725

7320 6775 10000 4442 5500 6804

8235 10000 9110 12000 7000 6800 9000

14300 13375 15000 9350 8400 12450

18502 17669 20000 12540 9938 17300

8270 11841 11000 14057 7616 6973 10760

23 26

5104 5410

7250 7625

9265 9750

13666 13920

19539 18848

13034 12903

Teollisuus / Tillverkning Elint., juomien, tup.valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak

31 14

6800 8615

10163 10069

11790 11895

15750 14738

20000 25150

13856 14240

Kauppa / Handel Tukkukauppa / Partihandel Vähittäiskauppa / Detaljhandel

25 15 7

7240 8320

8500 9674

10400 10400 12500

16200 15000

19200 18740

14051 12644 18686

Finanssiala / Finansiell verksamhet Rahoituspalvelut / Finanstjänster

33 25

6004 5700

6700 6700

8000 8000

12400 12400

17186 18120

10208 10209

5000 4920

7910 6000

10600 10250

12800 11112

Ylin johto työnantajittain / Högsta ledningen enligt arbetsgivare Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv.

Yrittäjä, ammatinharj. / Egenföretagare, yrkesutövare Yhteensä / Totalt

10 149 108 41 19 13 215

Ylin johto tehtävittäin / Högsta ledningen enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration Yhteensä / Totalt

Ylin johto toimialoittain / Högsta ledningen enligt bransch

Muut toimialat / Andra branscher Kuljetus, varastointi (ml. postitoiminta) / Transport, lagring, inkl. expedition Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring Koulutus / Utbildning Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande Yhteensä / Totalt

8 11 15

10368

8

9265 7000

10785

7798

9

9373 8314 9152

8320

7575

12 17

4970 3194

6403 3850

7515 7020

8763 10200

11350 16180

7850 7993

216

4738

6805

9010

12425

17250

10764

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

41

Johto | Ledningen Johto ekonomi-iän mukaan / Ledningen enligt ekonomålder 4 vuotta/år 5 vuotta/år 6-7 vuotta/år 8-9 vuotta/år 10-12 vuotta/år 13-17 vuotta/år 18-23 vuotta/år 24-30 vuotta/år 31- vuotta/år Yhteensä / Totalt

N 7 8 8 15 60 89 115 110 53 476

F10

4756 5314 4890 5580 5608 5679 4885

F25

Med

5512 5838 6100 6612 6700 6900 6000

4408 5345 5035 6200 6350 7300 8120 8010 8600 7600

6620 5940 5046 5525 5298 4593 6000 4500 4893 5620 6103 6575 7017 8000 6975 6000

F75

F90

Ka. | Mv.

8100 8163 8700 9930 9980 11300 9213

11028 9000 11302 12620 13070 13220 12150

4561 5082 5287 7491 7056 8170 8705 8795 9295 8162

8020 6985 6009 7073 6500 5656 7515

10250 8900 7579 8481 7900 6322 9116

13000 12053 8365 9820 9080 8632 12104

8936 7760 6358 7239 6628 5739 8141

5819 6325 7010 7214 8000 8750 9025 8600 7515

7650 7609 8200 8405 9293 10500 11224 11390 9116

8750 9575 10282 11500 11075 13800 14029 15424 12104

6308 6711 7243 7814 8070 9248 9838 10242 8143

Johto toimipaikan aluetyypin mukaan / Ledningen enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen Turun talousalue / Åboregionen Tampereen talousalue / Tammerforsregionen Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare Muu kunta / Annan kommun Yhteensä / Totalt

313 34 34 70 43 21 519

5636 4650 4436 4564 4570 3900 4999

Johto työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Ledningen enligt antal anställda 1–9 10–29 30–99 100–249 250–499 500–999 1000–2999 3000 tai enemmän / eller flera Yhteensä / Totalt

26 60 124 85 56 56 48 64 519

3650 4396 4775 5440 5416 5754 6000 6160 4999

Johto työnantajittain / Ledningen enligt arbetsgivare Valtio / Staten Valtion liikelaitos / Statligt affärsverk Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk Muu julkisyhteisö / Annan offentlig inrättning Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt Yliopisto / Universitet Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv.

Muu / Annan Yhteensä / Totalt

8 7 28 13 7 424 322 102 7 16 9 519 23

4565 5386

5058 5771

5000 4852 6100

6238 6005 7000

3524

4875

4999

6000

6874 10500 5698 6500 5400 8000 7725 8690 6500 6457 7000 7515

4851

5971

7251

6324 7140

8130 7530

9763 9088 10444

12500 12490 12988

7082

8805

9116

12104

7030 9512 5987 6461 5795 8505 8207 9446 6829 6073 6704 8143

8850

13102

9367

Johto tehtävittäin / Ledningen enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration Markkinointitehtävät / Marknadsföring

8

8250

7750

Taloudelliset tehtävät / Ekonomi

29

5795

6250

7500

8500

11100

7678

Yhteensä / Totalt

69

4731

6060

7500

9000

11210

8250

133 24

5422 7050

6549 7900

8423 8750

10700 10948

12700 12280

9338 9352

Johto toimialoittain / Ledningen enligt bransch Teollisuus / Tillverkning Elint., juomien, tup.valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm./ Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel Perusmetallien jalostus, metallituott. valm. / Framställning av metall och produkter av metall Koneiden, laitt., kulkun. valm / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott.valm. / Tillverkning av datorer, elektronik, optik osv.

Muu valmistus / Annan tillverkning

8

9250

10069

20

5990

6512

8697

12000

14740

9967

13

6994

8248

8517

9570

11040

8692

29

6000

6500

7900

9920

14865

9563

15

5380

6955

9800

12350

17000

11842

18

4820

6050

7273

8975

10210

7494

Kauppa / Handel Moottoriajoneuvojen tukku- ja väh. kauppa ja korjaus / Parti- och detaljhandel med motorfordon Tukkukauppa / Partihandel

58

5849

6706

8000

9088

11307

8409

28

5699

6792

7898

9473

11307

8358

Vähittäiskauppa / Detaljhandel

20

5980

7275

8453

9275

12552

8817

42

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

10

8000

7738

N Finanssiala / Finansiell verksamhet Rahoituspalvelut / Finanstjänster Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoim. / Försäkring, återförsäkring, pensionsfondsverksamhet Muut toimialat / Andra branscher Rakentaminen / Byggverksamhet Kuljetus, varastointi (ml. postitoiminta) / Transport, lagring, inkl. expedition Majoitus- ja ravitsemist. / Hotell-, restaurangverksamhet Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster Kustannus, radio-, tv-toiminta / Förlagsverksamhet, radio, TV Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster Mainostoiminta ja markkinatutkimus / Reklam, marknadsundersökningar Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring Koulutus / Utbildning Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande Muu palvelutoiminta / Andra tjänster Muu toimiala / Annan bransch Yhteensä / Totalt

39 27

F10

F25

Med

F75

F90

Ka. | Mv.

4974 4948

6560 6038

8500 8800

11368 12500

14600 15418

9368 9595

8

9106

9555

22

5062

6271

7996

9138

10430

7778

17

5213

7025

8500

9250

12274

8669

4645

6049

8000

10510

5152

6410

8645

10100

8 45 8 19 9 9

6890 7020 8104 7000 5700 7000

7487 7535 9061 7657 7223 6593

19

5535

6720

8000

10707

12440

8577

20

5036

5880

6574

7606

8597

6855

29 16 14 12 13

4720 4772 3024 5355 5190

5100 6121 4500 5464 5400

5770 6961 5405 5792 6591

6900 7851 6890 6098 7200

8033 9580 7850 6733 9440

6071 7065 5517 6128 6893

519

4999

6000

7512

9075

12104

8135

3060

3400

4000

5048

3178 4006 3272 3850 4244 4504 4500 5000 4424 4000

3580 4218 4000 4448 4730 5100 5250 5524 5132 4760

3640 4145 4367 4520 4700 5057 5500 5900 6250 6600 5758 5620

5034 4813 5460 6375 6255 6800 7275 7850 6718 6800

5870 5356 6153 7250 7260 7789 8760 9350 8274 8200

3882 4200 4427 4569 4810 5414 5661 6112 6589 7029 6054 5938

Keskijohto | Mellanledningen Keskijohto ekonomi-iän mukaan / Mellanledningen enligt ekonomålder 2 vuotta/år 3 vuotta/år 4 vuotta/år 5 vuotta/år 6-7 vuotta/år 8-9 vuotta/år 10-12 vuotta/år 13-17 vuotta/år 18-23 vuotta/år 24-30 vuotta/år 31- vuotta/år Yhteensä / Totalt

17 10 24 14 35 46 115 133 119 109 64 697

Keskijohto toimipaikan aluetyypin mukaan / Mellanledningen enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen Turun talousalue / Åboregionen Tampereen talousalue / Tammerforsregionen Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare Muu kunta / Annan kommun Yhteensä / Totalt

430 67 44 145 41 10 742

4500 3420 4044 3354 3600

5150 4270 4912 4270 4260

4000

4762

6050 5062 5340 5040 5105 4392 5646

7200 6360 6311 5800 5924

9000 6920 6898 6607 6770

6800

8197

6460 5277 5492 5042 5240 4673 5938

Keskijohto työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Mellanledningen enligt antal anställda 1–9 10–29 30–99 100–249 250–499 500–999 1000–2999 3000 tai enemmän / eller flera Yhteensä / Totalt

27 53 75 97 88 91 116 195 742

3059 3200 3550 4214 4000 4000 4335 4482 3982

3450 3640 4325 4700 4600 4910 5000 5155 4750

5450 4905 5400 5380 5405 5500 5825 6100 5641

6020 5690 6455 6800 6494 6500 6900 7115 6793

6548 6551 7520 8066 7359 7850 8500 8590 8164

4959 4977 5473 5951 5751 5878 6233 6394 5925

4442 5200 4395 3270

4543 5240 4690 3463

5876 6400 5646 5113

6660 8217 6038 5600

3970 3700 4500 3458

4850 4700 5300 4386

6991 6850 7200 6008

8303 8250 8643 6824

4498 3972

4925 4750

5170 5700 5000 4990 5400 5800 5700 6000 5013 4784 5230 5642

6676 6800

8298 8179

5455 6082 5112 4514 5373 6086 5949 6479 5138 4760 5915 5929

Keskijohto työnantajittain / Mellanledningen enligt arbetsgivare Valtio / Staten Valtion liikelaitos / Statligt affärsverk Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk Muu julkisyhteisö / Annan offentlig inrättning Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt Yliopisto / Universitet Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv.

Muu / Annan Yhteensä / Totalt

30 11 35 16 9 606 449 157 18 10 12 747

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

43

N

F10

F25

Med

F75

F90

Ka. | Mv.

Keskijohto tehtävittäin / Mellanledningen enligt arbetsuppgift Yleishallinto / Administration

33

3860

4750

5500

6650

7181

5678

Taloudelliset tehtävät / Ekonomi

40

4383

5315

6020

6932

9280

6477

23 116

3260 3700

4100 4700

4920 5512

6025 6663

6880 7600

5031 5747

189 26

4022 3960

5000 5100

6000 5983

6800 6498

8000 7270

6109 5780

24

4866

5775

6348

6812

7937

6517

29

4155

4600

5800

6900

8920

6050

21

4100

4430

5560

6800

7920

5996

41

4000

5150

5924

7000

8218

6225

25

4496

5116

6020

6355

6713

6086

18

4155

5147

6075

6853

7566

5990

63 32 25

4000 4610 3476

4900 5256 4280

5680 5825 5270

6865 6913 6700

7896 8201 7586

5908 6100 5608

105 76

4460 4267

5100 5105

6250 6425

7650 8069

10300 10650

6754 6870

15

4600

5000

6000

7206

8099

6204

14

4815

5610

6125

6495

9740

6715

15

4559

5036

5500

7065

8048

6051

25

3988

5200

5816

6950

8066

6090

14

4036

4452

5188

6225

7179

5440

22 65 11 16 25

4784 3664 4213 4700 3292

5380 4500 4950 4950 4020

5775 5400 6620 6550 5020

7163 6680 7100 7349 5690

8955 7920 7200 8325 7340

6405 5746 6031 6289 5327

Markkinointitehtävät / Marknadsföring Yhteensä / Totalt

Keskijohto toimialoittain / Mellanledningen enligt bransch Teollisuus / Tillverkning Elint., juomien, tup.valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm./ Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel Perusmetallien jalostus, metallituott. valm. / Framställning av metall och produkter av metall Koneiden, laitt., kulkun. valm / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott.valm. / Tillverkning av datorer, elektronik, optik osv.

Muu valmistus / Annan tillverkning Kauppa / Handel Tukkukauppa / Partihandel Vähittäiskauppa / Detaljhandel Finanssiala / Finansiell verksamhet Rahoituspalvelut / Finanstjänster Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoim. / Försäkring, återförsäkring, pensionsfondsverksamhet Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta / Finansiella stödtjänster, stödtjänster till försäkring Muut toimialat / Andra branscher Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto / Försörjning av el, gas, värme, vatten Rakentaminen / Byggverksamhet Kuljetus, varastointi (ml. postitoiminta) / Transport, lagring, inkl. expedition Televiestintä / Telekommunikation Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster Kustannus, radio-, tv-toiminta / Förlagsverksamhet, radio, TV Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen / Forskning och utveckling

8

6000

Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen Mainostoiminta ja markkinatutkimus / Reklam, marknadsundersökningar Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster Hallinto- ja tukipalvelutoiminta / Administration, stödtjänster Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring Koulutus / Utbildning Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande Muu palvelutoiminta / Andra tjänster Muu toimiala / Annan bransch

8

6950

Yhteensä / Totalt

5975 € 44

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

5961 6800

14

3275

3750

5203

5470

5714

4998

19

3964

5020

6000

7205

8445

6343

10

4520

4459

36

4245

4695

5180

5839

6385

5330

42 26 7 7 15

3529 3850

4500 4800

5375 6058

6220 6710

4160

4485

5088 5490 5500 4700 4750

5760

6462

5011 5405 5258 5317 5104

745

3968

4750

5640

6770

8186

5925

Kauppatieteellisen tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinto) suorittaneilla, n=84, palkkamediaani oli 5343 ja -keskiarvo 5975 euroa/kk.

Asiantuntijat | Experter N

Asiantuntijat ekonomi-iän mukaan / Experter enligt ekonomålder 0 vuotta/år 1 vuosi/år 2 vuotta/år 3 vuotta/år 4 vuotta/år 5 vuotta/år 6-7 vuotta/år 8-9 vuotta/år 10-12 vuotta/år 13-17 vuotta/år 18-23 vuotta/år 24-30 vuotta/år 31- vuotta/år Yhteensä / Totalt

67 51 68 84 70 72 107 100 186 203 194 147 134 1483

F10

F25

Med

F75

F90

Ka. | Mv.

2856 2700 2784 2922 3148 3124 3242 3268 3450 3600 3870 3861 3930 3200

3102 3075 3115 3281 3410 3500 3625 3680 4004 4200 4465 4417 4500 3700

3320 3521 3400 3745 3700 3831 4200 4125 4550 4900 5102 5000 5219 4450

3585 4106 4044 4137 4134 4500 5060 5021 5300 5836 5800 6022 6663 5302

3800 4799 4573 5000 4357 5012 5782 5635 6310 6640 7058 7633 7762 6500

3371 3676 3648 3917 3805 3996 4345 4493 4767 5321 5302 5554 5941 4765

4627 4065 4300 4196 4295 4166 4500 4488

5700 5000 5020 4800 4975 4467

6930 5907 6088 5360 5345 4713

5332

6593

4986 4712 4412 4201 4392 4385 8512 4783

Asiantuntijat toimipaikan aluetyypin mukaan / Experter enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen Turun talousalue / Åboregionen Tampereen talousalue / Tammerforsregionen Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare Muu kunta / Annan kommun Toimipaikka ei ole Suomessa / Arbetsplatsen inte i Finland Yhteensä / Totalt

995 120 81 266 78 13 7 1560

3300 3090 3063 2900 3382 3812

3800 3565 3600 3500 3615 3900

3200

3700

Asiantuntijat työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Experter enligt antal anställda 1–9 10–29 30–99 100–249 250–499 500–999 1000–2999 3000 tai enemmän / eller flera Yhteensä / Totalt

62 92 170 195 186 238 230 384 1557

2649 3110 3300 3274 3194 3300 3118 3372 3200

3411 3538 3703 3774 3703 3800 3523 3919 3700

3950 4200 4410 4500 4600 4500 4300 4655 4486

5495 5152 5223 5122 5515 5275 5100 5828 5337

7241 6255 6500 6500 6197 6588 6007 7075 6600

5057 4594 4691 4690 4694 4926 4415 5052 4784

114 17 70 43 39 1170 871 299 52 31 20 1557

3328 3380 3000 3450 3681 3200 3200 3316 2902 3500 3045 3200

3805 4350 3437 4064 4173 3693 3614 3870 3388 3626 3675 3700

4375 5120 4122 4600 4700 4500 4472 4670 4236 4200 4092 4482

5000 5800 4489 4859 5915 5500 5500 5500 4613 5250 5401 5327

5961 6246 4751 5189 7260 6800 6750 6844 4986 5700 5987 6585

4502 4989 3983 4586 5155 4860 4837 4925 4039 4773 4509 4778

Yleishallinto / Administration Tietojenkäsittely, ICT-tehtävät / IT och ICT Henkilöstöhallinnolliset tehtävät / Personaladministration Taloudelliset tehtävät / Ekonomi Markkinointitehtävät / Marknadsföring Logistiikka / Logistik Opetus- ja tutkimustehtävät / Undervisning och forskning

36 15 12 100 46 10 18

3040 3887 3038 3290 3110

3784 4250 3350 3823 3600

5844 5840 4181 5550 5475

6650 6017 4812 6740 6052

3860

4286

4734 4800 3737 4569 4560 4211 4660

4826

4942

4824 4980 3810 4859 4743 4534 4455

Yhteensä / Totalt

244

3153

3750

4500

5416

6440

4718

199 21

3500 3320

3863 3657

4500 4300

5410 5200

6614 6600

4803 4735

29

3523

3860

5280

6120

7640

5293

34

3606

4200

4869

5795

6770

5081

11

3950

4145

4715

5460

5800

4791

55

3400

3843

4015

4841

5650

4392

26

3450

3644

4840

5772

7209

5056

19

3624

3875

4284

4796

5458

4410

Asiantuntijat työnantajittain / Experter enligt arbetsgivare Valtio / Staten Valtion liikelaitos / Statligt affärsverk Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun Kunnallinen liikelaitos / Kommunalt affärsverk Muu julkisyhteisö / Annan offentlig inrättning Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt Yliopisto / Universitet Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv.

Muu / Annan Yhteensä / Totalt

Asiantuntijat tehtävittäin / Experter enligt arbetsuppgift

Asiantuntijat toimialoittain / Experter enligt bransch Teollisuus / Tillverkning Elint., juomien, tup.valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valm. / Tillverkning av papper, pappersvaror, kartong Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel Perusmetallien jalostus, metallituott. valm. / Framställning av metall och produkter av metall Koneiden, laitt., kulkun. valm / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott.valm. / Tillverkning av datorer, elektronik, optik osv.

Muu valmistus / Annan tillverkning

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

45

N

F10

F25

Med

F75

F90

Ka. | Mv.

79 33 42

3213 3692 3002

3952 4100 3516

4562 4484 4570

5500 5500 5475

6221 5856 6463

4717 4800 4606

297 191

3600 3600

4180 4188

5300 5320

6561 6600

8500 8900

5811 6034

54

3744

4185

4801

6015

7782

5357

52

3550

4180

5450

6525

7234

5465

12

4009

4080

5100

5278

5372

4985

22

3608

4217

4872

6450

7253

5181

14 21 27 173 20 18 118 29 91

3520 3200 3430 3240 3187 3015 2914 2960 3020

3744 3500 4126 3657 3538 3765 3200 3739 3410

4370 3870 4669 4550 3930 4530 3910 4050 4200

4666 4930 5576 5343 4638 5438 5015 4700 5100

5069 5526 6408 6478 5208 8860 6387 5140 6200

4288 4274 4899 4730 4187 5118 4307 4169 4752

26

2740

3225

3650

4815

5270

4012

48

2817

3380

3888

4600

5477

4075

19

2630

3200

3629

4096

4396

3616

115

3302

3812

4350

4830

5781

4430

114 34 31 7

3365 3322 3000

4000 3450 3600

4507 3954 4300 4300

4835 4560 5300

5049 4984 5700

4340 4113 4385 4721

31

3251

3650

4166

5060

5730

4453

1555

3200

3700

4489

5329

6597

4785

2031 2360 2425 2444 2370 2511 2460 2690 2165 3006 2865 2560 3054 2410

2425 2795 2850 2715 2550 2729 2850 3250 2785 3213 3380 3159 3604 2850

2650 3060 3150 3100 3020 3200 3120 3570 3857 3858 3775 3785 4430 3400

3290 3600 3500 3510 3485 3906 4500 4252 4413 4950 4825 4507 4634 4081

3428 4004 4100 3863 4105 4100 5790 4848 5340 6105 5377 5672 5494 5030

2823 3204 3260 3129 3158 3248 3709 3749 3795 4581 4066 4019 4917 3630

3600 3056 2670 3100 3150 3150 3400

4385 3570 3565 3638 4488 3538 4100

5585 4705 4121 4337 4932 4780 5049

4004 3325 3027 3262 3627 3349 3651

Asiantuntijat toimialoittain / Experter enligt bransch Kauppa / Handel Tukkukauppa / Partihandel Vähittäiskauppa / Detaljhandel Finanssiala / Finansiell verksamhet Rahoituspalvelut / Finanstjänster Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoim. / Försäkring, återförsäkring, pensionsfondsverksamhet Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta / Finansiella stödtjänster, stödtjänster till försäkring Muut toimialat / Andra branscher Maa-, metsä- ja kalatalous, kaivost. / Jord- och skogsbruk, ­viltvård, fiskeri Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto / Försörjning av el, gas, värme, vatten Rakentaminen / Byggverksamhet Kuljetus, varastointi (ml. postitoim.) / Transport, lagring, inkl. exped.

Televiestintä / Telekommunikation Ohjelmistot, tietopalvelutoiminta / Mjukvara, IT-tjänster Kustannus, radio-, tv-toiminta / Förlagsverksamhet, radio, TV Kiinteistöala / Fastighetsverksamhet Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen / Forskning och utveckling Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen Mainostoiminta ja markkinatutkimus / Reklam, marknadsundersökningar Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster Hallinto- ja tukipalvelutoiminta / Administration, stödtjänster Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring Koulutus / Utbildning Terveys- ja sosiaaliala / Hälsovårds- och socialtjänster Järjestöt, säätiöt, tms. / Stiftelser eller liknande Muu palvelutoiminta / Andra tjänster Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta / Internationella organisationer och organ Muu toimiala / Annan bransch Yhteensä / Totalt

7

3483

5876

Toimihenkilöt | Tjänstemän Toimihenkilöt ekonomi-iän mukaan / Tjänstemän enligt ekonomålder 0 vuotta/år 1 vuosi/år 2 vuotta/år 3 vuotta/år 4 vuotta/år 5 vuotta/år 6-7 vuotta/år 8-9 vuotta/år 10-12 vuotta/år 13-17 vuotta/år 18-23 vuotta/år 24-30 vuotta/år 31- vuotta/år Yhteensä / Totalt

30 30 36 39 19 15 25 19 24 26 32 24 22 341

Toimihenkilöt toimipaikan aluetyypin mukaan / Tjänstemän enligt arbetsplatsens region Helsingin talousalue / Helsingforsregionen Turun talousalue / Åboregionen Tampereen talousalue / Tammerforsregionen Muu kaupunki > 50 000 as. / Annan stad > 50 000 invånare Muu kaupunki < 50 000 as. / Annan stad < 50 000 invånare Muu kunta / Annan kommun Yhteensä / Totalt

46

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

179 29 22 83 26 13 357

2600 2452 2094 2267 2625 2425 2438

3110 2558 2440 2730 2763 2787 2870

N

F10

F25

Med

F75

F90

Ka. | Mv.

Toimihenkilöt työnantajan henkilöstömäärän mukaan / Tjänstemän enligt antal anställda 1–9 10–29 30–99 100–249 250–499 500–999 1000–2999 3000 tai enemmän / eller flera Yhteensä / Totalt

24 38 35 44 41 49 39 86 356

2832 2000 2570 2508 2500 2484 2364 2275 2435

3258 2662 2935 2788 3012 3000 2856 2766 2900

3500 3110 3862 3200 3570 3500 3420 3200 3400

4003 3758 4708 3664 4280 4100 4395 4188 4153

5113 4720 5506 4370 4500 5200 5416 4700 5052

3770 3586 3893 3728 3651 3707 3763 3462 3659

2040

2200

3650

4052

2500 2435 2645

2900 2828 3098

4099 4072 4175

5185 5015 5436

2420

2858

2800 2868 3400 3390 3510 3000 3800 3400

4113

5042

2911 2991 3699 3555 4105 3363 3921 3646

Toimihenkilöt työnantajittain / Tjänstemän enligt arbetsgivare Valtio / Staten Kunta, kuntayhtymä / Kommun, samkommun Yksityinen sektori yhteensä / Privat företag, samtliga Yksityinen, kotimainen / Privat företag, finländskt Yksityinen, ulkomainen / Privat företag, utländskt Yliopisto / Universitet Järjestö, säätiö, vast. / Organisation, stiftelse, motsv.

Yhteensä / Totalt

15 10 306 226 80 9 7 360

Toimihenkilöt tehtävittäin / Tjänstemän enligt arbetsuppgift Taloudelliset tehtävät / Ekonomi Markkinointitehtävät / Marknadsföring Logistiikka / Logistik

11 9 7

2410

2918

3720 4081 3500

4910

5620

3905 4148 3486

Yhteensä / Totalt

46

2535

3090

3659

4295

5510

3785

Teollisuus / Tillverkning Elint., juomien, tup.valm / Tillverkning av livsmedel, drycker, tobak Jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ym. valm. / Tillverkning av oljeprodukter, läkemedel Perusmetallien jalostus, metallituott. valm. / Framställning av metall och produkter av metall Koneiden, laitt., kulkun. valm / Tillverkning av maskiner, utrustning, motorfordon Tietokoneiden, elektroniikan, sähkötuott.valm. / T illverkning av datorer, elektronik, optik osv.

Muu valmistus / Annan tillverkning

92 8

2702

3047

3501 3910

4131

5027

3817 4143

16

2540

2687

3158

3615

4306

3286

Kauppa / Handel Tukkukauppa / Partihandel Vähittäiskauppa / Detaljhandel

26 13 10

2284 3180

2800 3400

3500 4000 2600

4372 4800

5200 5250

3624 4122 2755

Finanssiala / Finansiell verksamhet Rahoituspalvelut / Finanstjänster Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoim. / Försäkring, återförsäkring, pensionsfondsverksamhet

35 22

2440 2520

2757 2822

3000 3000

3947 3722

4882 4591

3444 3344

Toimihenkilöt toimialoittain / Tjänstemän enligt bransch

Muut toimialat / Andra branscher Rakentaminen / Byggverksamhet Televiestintä / Telekommunikation Laskentatoimen palvelut / Redovisningstjänster Liikkeenjohdon konsultointi / Konsultation till företagsledningen Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle / Andra typer av affärstjänster Julk. hall., maanpuolustus, sos. vak. / Offentlig förvaltning, försvar, social försäkring Koulutus / Utbildning Muu toimiala / Annan bransch Yhteensä / Totalt

10

3511

4250

10

3675

3725

30

2735

3025

7

4172

4428

3500

8

13 11 34 11

3584

5801

2923

2510 2250 2260 3344

2600 2795 2498 3500

9

2870 3500 2950 3599

3569

3402

3500 3950 3238 4110

3760 4700 3437 4770

3500

3082 3504 2908 3863 3393

16

2150

2371

2854

3630

4391

3130

21 11

2787 3020

3000 3150

3080 3900

4096 4422

4507 5300

3398 3864

330

2400

2830

3364

4100

5186

3598

37 % työssä olevista vastaajista ilmoitti, että heillä on kilpailukieltosopimus tai työsopimuksessa erillinen kilpailukieltolauseke.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

47

[ TIESITKÖ? ] Palkkatutkan tiedot perustuvat Suomen Ekonomien vuosittaiseen palkkatasotutkimukseen, joka tehtiin viimeksi lokakuussa 2018.

Uppgifterna i Lönebarometern, baserar sig på Finlands Ekonomers årliga lönenivåundersökning. Den senaste undersökningen gjordes i oktober 2018.

OMA PALKKA LUUPIN ALLE / DIN LÖN UNDER LUPPEN Suomen Ekonomien jäsenenä pääset käyttämään Jäsenpalveluidemme Palkkatutkaa. Se on erinomainen väline monessa kohdassa työuraasi. / Som medlem i Finlands Ekonomer kan du använda medlemstjänstens Lönebarometer, som är ett utmärkt verktyg i olika skeden av karriären.

PALKKATUTKA LASKEE ERILAISTEN TAUSTAMUUTTUJEN PERUSTEELLA KESKIMÄÄRÄISIÄ TAI TYYPILLISIÄ PALKKATASOJA. SE OTTAA HUOMIOON: • • • •

valmistumisvuotesi viimeksi suorittamasi tutkinnon asemasi ja tehtäväsi organisaatiossa onko työnantajasi yritys, valtio, kunta, järjestö tai muu vastaava • mikä on työntantajasi toimiala, henkilöstömäärä ja sijaitseeko se pääkapunkiseudulla vai jossain muualla

LÖNEBAROMETERN ANGER DEN GENOMSNITTLIGA OCH TYPISKA LÖNENIVÅN MED HÄNSYN TILL OLIKA BAKGRUNDSVARIABLER. BAROMETERN BEAKTAR: • • • •

examensåret senaste examen ställning och uppgift i organisationen typ av arbetsgivare (företag, stat, kommun, institution etc.)

• bransch, personalstorlek, läge (huvudstadsregionen, annan ort)

TARKISTA PALKKATUTKASTA: • Minkälaista palkkaa pyytää valmistuessa • Onko nykyinen palkkasi oikealla tasolla • Millaista palkankorotusta esittää seuraavissa palkkaneuvottelussa • Minkä kokoista summaa pyytää työpaikkahakemuksessa • Mille tasolle palkkasi pitäisi asettua, jos muutat muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle • Miten palkkatasoon vaikuttaa, jos vaihdat kansainvälisestä liikeyrityksestä töihin esimerkiksi valtiolle

LÖNEBAROMETERN HJÄLPER DIG ATT: • Begära rätt ingångslön efter examen.

• Kontrollera om din nuvarande lön är på rätt nivå.

• Formulera löneanspråk inför löneförhandlingar.

• Uppge löneanspråk i arbetsansökan.

• Bedöma löneförändringen vid flyttning till huvudstadsregionen från annan ort.

• Bedöma löneförändringen vid byte av arbetsgivare (exempelvis från ett internationellt affärsföretag till den offentliga sektorn).

Kun tarvitset neuvoja, ota yhteyttä!

Suomen Ekonomit tarjoaa myös juuri omaan tilanteeseesi liittyvää henkilökohtaista palkkaneuvontaa sekä sparrausta niin työnhakutilanteessa kuin kehitys- tai palkkakeskusteluun valmistautuessasi. Varaa aika ajanvaraus.ekonomit.fi.

Finlands Ekonomer erbjuder individuell och situationsanpassad lönerådgivning samt coaching vid sökande av arbete och inför utvecklingssamtal och löneförhandlingar. Boka tid på adressen ajanvaraus.ekonomit.fi.

48

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat

Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, ­Catarina Söderström, 0400-138 528.

Läs om Niords program i ­Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 13.3. Antisäätäjä, Anna Perho luennoi.

19.3. Avantouintikokeilu.

Lisäksi keväällä tulossa muun muassa • Lähialueiden yhteistapahtuma • Kevätkokous Tapahtumatiedotus sähköpostitse (tarkistathan että osoitteesi löytyy jäsenrekisteristä)!

HELSINGIN EKONOMIT 22.2. Sijoittajaklubi – Sijoitustuotteiden riskit ja varjopuolet 11.3. Tulevaisuuden hallitus­ ammattilainen – Oletko se sinä nuori, kokenut tai tuleva ekonomi?

25.3. Teatterinäytös: ­Yhdestoista hetki Lisätietoja, lisää tapahtumia ja ilmoittautuminen verkossa: helsinginekonomit.fi KAINUUN EKONOMIT 22.3. Suomen Ekonomien ­koulutus Kajaanissa 10.4. Sääntömääräinen kevätkokous LAPIN EKONOMIT 16.2. Maastopyöräilyretki ­läskipyörillä Muista tapahtumista ilmoitetaan tiedotteilla.

OULUN EKONOMIT Seuraa sähköpostiin kerran kuukaudessa kolahtavaa ­uutiskirjettä, verkkosivujamme www.oulunekonomit.fi sekä Facebookiamme!

SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 17.7. Ekonomiooppera Rosvot ja risteily ennen oopperaa.

Niordin jäsenille on järjestetty toukokuussa opastus uuteen Oodi-kirjastoon.

TUOMAS UUSHEIMO

ARI HEINONEN / OTAVAMEDIA

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 5.3 Vasa: Retorik del 1 6.3 Sommarstugbokningen öppnar 7.3 Teater: Ens lite lugn i huset 12.3 Säkerhet i hemmet 13.3 Retorik del 1 13.3 Utställning: František Kupka 9.3 Vasa: Retorik del 2 26.3 Årsmöte 26.3 Deadline för att beställa åkband till Borgbacken 27.3 Retorik del 2 2.4 Kriskommunikation 3.4 Mousserande viner 10.4 Vasa: Ledarskap 10.4 Teater: Pappan 28.5 Guidning på Ode

Michael Monroe keikkailee muun muassa Vaasan kaupunginteatterilla.

Tarkemmat tiedot tapahtumasta www.savonlinnanseudun­ ekonomit.fi SUUR-SAVON EKONOMIT 9.3. Suomen Ekonomien koulutus Mikkelissä: Antisäätäjä – Fiksun ajankäytön klinikka, kouluttajana Anna Perho. Kutsu ja tarkemmat tiedot tulevat erikseen.

23.3. Veljeni Leijonamieli -näytelmä ja kurkistus Mikkelin teatterin kulisseihin.

9.4. Kevätkokous ja Yritysvierailu Savon Autokeskuksella & Etelä-Savon Autossa.

7.5. Systeeminen ymmärrys ja työskentely organisaatiokonstallaatiomenetelmällä Kouluttajana KTM, systeeminen konstellaatio-ohjaaja ja coach Tarja Tiittanen, Xinno, XAMK. 5.6. Vierailu ja opastettu kierros Taidekeskus Salmelassa.

Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa www.ekonomit.fi/ tapahtumat jäsensivuille kirjautumalla.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 20.2. Valmet Automotive Uudenkaupungin tehdas ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas 7.3. Yritysvierailu: Greenstep Oy 26.3. Kevätkokous 2.4. Viinikoulutus: viinit ja juustot 5.4. Ekonomilounas: aiheena "Uudet liiketoimintamuodot, innovaatiot ja kasvun mahdollistajat luovilla aloilla” 7.5.–4.6. Uintitekniikkakurssi tiistaisin Lisätietoa tapahtumista löydät jäsenlehdestämme, sähköisestä uutiskirjeestämme ja kotisivuiltamme www.turunseudun­ ekonomit.fi.

VAASAN EKONOMIT 20.2. Sport-HIFK jääkiekko-ottelu, ennakko-ohjelmaa jäsenistölle SportShopilla.

10.3. Michael Monroen konsertti Vaasan kaupunginteatterilla.

29.5. Tutustumiskäynti Kvarken Breweryyn.

Lisätietoa Suur-Savon Ekonomien tapahtumista Facebookissa ja nettisivuilla. Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtumiimme!

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

49

[ KYLTERIT ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVAT TIMO SOASEPP

TULEVAISUUS ON KYLTERIN Kun kylterit kaikista kauppakorkeakouluista kokoontuvat yhteen paikkaan, verkostot kasvavat, osaajia löytyy ja tulevaa muovaillaan rohkeasti.

K

ylteripäivät 2019 keräsi tammikuun lopulla opiskelijoita ja asiantuntevan puhujakaartin Helsingin Bio Rexiin pohtimaan tulevaa. Tapahtumassa kävi selväksi, että muutos on totta, ja sen suunta määritellään nyt.

Kyltereillä ja heidän näkemyksillään on tässä vaikuttamisen paikka.

Jyväskyläläiset fuksit Erika Ek ja Heini Vettenranta ilmoittautuivat tapahtumaan monen muun pörssiläisen tavoin kuultuaan mielenkiin-

toisista puhujista. Yhteiskunnan muutosta ja tulevaisuuden työtä ruotinut Petri Rajaniemi oli lunastanut heidän odotuksensa jo ensimmäiseen taukoon mennessä. ”Esitys oli inspiroiva ja motivoiva.

Rajaniemi puhui tärkeistä asioista”, Vettenranta kiittää.

Seminaaria seuraavaan iltajuhlaan kohdistui toisenlaisia odotuksia. ”On kiva päästä näkemään, millaista muissa kaupungeissa on, ja tutustua muihin”, Ek tiivistää.

Ahkera verkostoituminen alkoi s ­ eminaarin tauoilla ja huipentui m ­ yöhemmin iltajuhlassa.

MEGATRENDIT MÄÄRITTÄVÄT MUUTOSTA Tulevaisuuden työelämässä vaaditaan osin erilaisia taitoja kuin nyt.

Teknologisen vallankumouksen suuntia vasta valitaan, eikä uusien ammattien sisällöstä vielä tiedetä.

Nykymuotoisten tutkintojen ja ammattien merkitys on heikkenemässä, asenteen arvo kasvaa. ”Tulevaisuudessa arvo onkin siinä, miten teet työsi”, ensimmäiseksi puhunut Ponder Nobsin Petri Rajaniemi tiivisti. ”Tämän ajan

Tapahtuman keynote-puhuja Arto O. Salonen johdatti kuulijat suurten kysymysten äärelle.

Kylteripäivillä ammatillinen kehittyminen ja verkostot yhdistyvät.

50

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Monipuolisen esiintyjät herättivät ajatusten lisäksi ­hilpeyttä.

Improryhmä Kolina haki ideat esityksiinsä yleisöstä.

merkki on epätietoisuus. Toisaalta on innostavaa ajatella, mitä voi oppia ja kuinka suunnattoman paljon voikaan kehittyä.”

Muutosjohtamisesta ja itseohjatuvasta organisaatiokulttuurista puhunut Nordea Suomen varatoimitusjohtaja Sara Mella oli samaa mieltä. Maailma tulee hänen mukaansa muuttumaan niin paljon, että alan vaihtaminen on todennäköistä.

Uuteen sopeutumisessa korostuu avoimuus. ”Kaikkein tärkeintä tulevaisuudessa on oppimiskyky. Sen myötä pystyy reagoimaan uudenlaisiin eteen tuleviin tilanteisiin, joihin ei ole valmista kaavaa.”

Jotakin muutoksen suunnista voidaan sentään sanoa: esimerkiksi vastuullisuuden merkitys kasvaa, kertoi Fondian juridiikan asiantuntija Satu Relander. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää ymmärtää, että vastuullisuusvaatimukset kasvavat esimerkiksi ilmastonmuutostietoisuuden myötä, ja tämä alkaa näkyä myös sääntelyssä.

Osakeanalyysipalvelu Inderesin

tarinaa avannut Sauli Vilén on tästä yhtä mieltä. ”Vastuullisuudesta on tulossa selkeä standardi, ei vain vaihtoehto.

Se näkyy kuluttajien valinnoissa, ja trendi on erittäin voimakas. Myös osakeanalyytikon on mietittävä asiaa: jos ei toimi vastuullisesti, liiketoiminnan riskit ovat suuremmat.”

VAPAUTA POTENTIAALISI – MUTTA MINKÄ PUOLESTA? Digitalisaatio ja itseohjautuvuus yhdessä haastavat niin kylterin kuin yhteiskunnankin. Aivotutkija Mona Moisala kertoi tapahtumassa havainnollisesti, miten elintapojen ja kulttuurin muutos heikentää keskittymiskykyä – ja mitä asialle voisi tehdä. Kyltereillä on Moisalan mukaan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaiseksi oma ura ja työnteon tottumukset muotoutuvat, sillä rutiineihin ei ole vielä ehditty urautua. ”Haastakaa työpaikkojen käytäntöjä ja miettikää, miten itse teette työtä”, Moisala rohkaisee. ”Kiireisyys ei ole todellisuudessa tehokasta. Kan-

Oma visio osaksi yhteiskuntaa EKONOMIEN työmarkkinajohtaja Riku Salokannel muistutti

Kylteri­päivillä, että yksi tehokas tapa saada omaa näkemystään kuuluviin on valjastaa Suomen Ekonomien asiantuntijat vaikuttamaan oman tavoitteensa puolesta. Kyltereillä on suuri vaikutus koko yhteiskunnan suuntaan, ja opiskelijatkin voisivat käyttää vaikuttamisen asiantuntijoita visioidensa tukena paljon nykyistä enemmän. ”Toivomme, että te opiskelijat vaaditte meiltä lobbareilta toimia ja haastatte meitä ajamaan myös teidän asiaanne.”

nattaa yrittää luopua kiirepuheesta ja olla itselleen armollinen.”

Opiskelijoilla onkin kaikki mahdollisuudet muovata urastaan ja yhteiskunnastakin näkemyksensä mukainen ja poiketa totutusta. Tapahtuman keynote-puhuja, yhteiskunta- ja kauppatieteiden apulaisprofessori ja tutkija Arto O. Salonen uskoo, että uudenlaisiin visioihin sitoutuminen voi siivittää kylterit upeaan huomiseen. ”Me elämme yltäkylläisyyden maailmassa, mutta tavoittelemme edelleen materiaa kuin eläisimme äärimmäisessä köyhyydessä”, Salonen muistutti kuulijoita. ”Materia ja raha eivät enää useinkaan lisää kokemusta elämän merkityksestä.

Niiden sijaan meillä on mahdollisuus etsiä vastauksia paljon suurempiin kysymyksiin.”

Salonen toivoo, että uusia visioita etsittäisiin yhteisöllisesti ja ennakkoluulottomasti. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia, suurempia merkityksiä, joihin yksilöt voivat liittyä ja joiden puolesta he voivat omaa potentiaaliaan käyttää. Kun nämä merkitykset kohtaavat arvot, päästään lähemmäs merkityksellistä elämää. Tällaisten merkitysten etsiminen on myös hyvää liiketoimintaa. ”Hiljainen arvojen vallankumous on jo tapahtunut”, Salonen arvioi. ”Ihmiset etsivät mielekkyyden kokemusta. Täydellinen tuote onkin merkityksellinen monille tahoille: käyttäjille, yritykselle, työntekijöille ja yhteiskunnalle.”

Tehokkuus, teknologia ja talouskasvu ovat siis työkaluja visioiden saavuttamiseksi, mutta nämä visiot tulisi Salosen mukaan määritellä rohkeasti uudelleen. Kylterit jos ketkä pystyvät tähän.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

51

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI PI MÄKILÄ KUVAT ROOPE PERMANTO

Pelisäännöt tutuiksi Suositulla Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot -kurssilla herätellään kyltereitä pohtimaan omia työelämätaitojaan ja valmiuksiaan astua työmarkkinoille.

Mitä kaikkea olisi hyvä tietää, kun on astumassa työelämään?

M

itä esimiehen täytyy huomioida, jos työntekijän työsuhde täytyy purkaa koeajalla? Entä kenet voi irtisanoa, jos työntekijöistä on irtisanottava kaksi, ja yrityksen täytyisi kerryttää mahdollisimman suuret rahalliset säästöt? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin joulun alla Aalto-yliopistolla järjestetyllä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot -kurssilla.

Kaksipäiväisen Suomen Ekonomien järjestämän kurssin tavoitteena on kyltereiden työelämävalmiuksien parantaminen. Kurssi on suunnattu erityisesti opintojensa loppuvaiheessa olevilla opiskelijoille, joilla on halua kehittyä asiantuntijana ja esimiehenä. Osallistujilta saadun palautteen mukaan tässä on onnistuttu hyvin, eikä Helsingin kurssikaan tee tästä poikkeusta.

Opiskelijat Aleksi Manninen ja Artturi Kukkonen kertoivat hakeneensa paikan päältä erityisesti konkreettisia vinkkejä työnhakuun ja myös saaneensa niitä. ”Tämän jälkeen työsopimuksia tulee katsottua uusin silmin ja tiettyjä sanamuotoja tulee silmäiltyä aiempaa selvästi tarkemmin”, Manninen pohtii.

Tage Lindberg avasi kuulijoille työttömyysturvan saloja erilaisissa uran vaiheissa.

52

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Kukkosta kiinnosti erityisesti kurssin työmarkkinoiden toimintaa käsittelevä osuus. ”On tosi hyvä tuntea omat oikeutensa ennen kuin astuu työelämään. Oli esimerkiksi yllättävää kuulla, ettei läheskään kaikilla työpaikoilla kirjata työaikoja ylös, ja monella työpaikalla jäävät siksi myös ylityökorvaukset maksamatta”, hän kertoo.

TARKKUUS ON VALTTIA Iltapäivä taittuu pitkälle, kun Suomen Ekonomien asiamies Tage Lindberg kertoo kiinnostuneelle kuulijakunnalle työttömyysturvasta ja siitä, mitä esimerkiksi työttömyyden alkaessa tulee tehdä. Lisäksi Lindberg sivuaa sitä, miten paljon puhuttu aktiivimalli on vaikuttanut työttömiin ekonomeihin. Kurssin osallistujia kiinnostaa erityisesti TE-keskusten suhtautuminen sivutoimiseen yrittäjyyteen. ”TE-keskuksella on useimmiten melko byrokraattinen käsitys yrittäjyydestä. Jos TE-toimisto katsoo yritystoimintasi päätoimiseksi, sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan palkansaajakassasta. Jos TE-toimisto kuitenkin katsoo yritystoimintasi sivutoimiseksi, voit saada ansiopäivärahaa.

Pelkästään yritystoiminnan tulojen vähäisyys ei ole ratkaisevaa, vaan yritystoiminnan laajuutta arvioidaan ensisijaisesti siihen käytetyn työmäärän perusteella”, Lindberg kertaa.

Lindbergin mukaan kurssilla on tarkoitus oppia työelämän perusasioista riippumatta siitä, millaiseen rooliin työelämässä päätyy. Esimiestaidot ovat silti keskiössä. ”Täällä oppii sellaisia asioita, joihin muilla kursseilla ei välttämättä törmää. Monelle esimerkiksi työelämän perussäännöt kuten irtisanomiset ja työsuhteen perusteet ovat uusia asioita. Ne on hyvä tuntea, oli sitten jatkossa työntekijän tai työnantajan roolissa”, Lindberg kertoo.

TYÖELÄMÄN LAINSÄÄDÄNTÖ TUTUKSI Kurssilla käsitellään myös työelämään liittyvää lainsäädäntöä. Suomen Ekonomien työsuhdelakimies Emilia Pennanen kehottaa opiskelijoita pohtimaan, minkälaiset oikeudet työntekijällä on jäädä vuorotteluvapaalle, opintovapaalle tai osittaiselle hoitovapaalle. Vastauksia pohditaan ensin pienryhmissä, sitten koko kurssin osallistujien kesken. ”Opintovapaata ei voi evätä työntekijältä, joka on vapaaseen oikeutettu. Työnantaja voi kuitenkin siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa laissa säädetyin edelly-

Kurssilla käytiin läpi työntekijän oikeuksia. Juridiikan ymmär­ ryksestä on hyötyä kaikissa työelämän rooleissa: työnhakijana, työntekijänä ja esimiehenä.

tyksin. Vuorotteluvapaa sen sijaan perustuu sopimukseen”, Pennanen vahvistaa.

Pennasen mielestä kurssilta saa paljon hyödyllistä tietoa. ”Juridiikan ymmärryksestä on paljon hyötyä paitsi työtä hakiessa, myös siinä vaiheessa, kun toimii itse esimies­ tehtävissä ja on esimerkiksi palkkaamassa tai irtisanomassa työntekijöitä yritykseen.”

Kurssi sopii parhaiten opiskelijoille, joiden valmistumi­ seen on suhteellisen lyhyt aika. ”Toisaalta alempienkin vuosikurssien opiskelijat ­hyötyvät kurssista esimerkiksi silloin, jos HR-tehtävät kiinnos­tavat.”

NUOREN ON SYYTÄ OLLA VALPPAANA Kolmannen vuosikurssin opiskelija Sinimarja Niironen pitää kurssin antia tärkeänä, sillä kurssin sisältö auttaa tuomaan lisää itsevarmuutta työelämässä toimimiseen. ”Nuorella työnhakijalla ei ole välttämättä tietoa etuuksis­ taan, eikä näistä asioista ole helppo neuvotella varsinkaan silloin, kun työura on ihan alussa. Toisaalta jo uran alkuvai­ heessa täytyy olla valppaana”, hän kertoo.

Kurssille osallistunut, toista vuotta opiskeleva Anni Patronen on Niirosen kanssa samaa mieltä. ”Opin, että työsopimuksissa on todella monta asiaa, jotka täytyy ottaa huomioon. Työsopimuksen solmiminen ei ole omalla kohdallani vielä ajankohtaista, mutta näistä asioista on tosi hyvä olla tietoinen jo varhaisessa vaiheessa”, hän summaa.

Aleksi Manninen (vas.) ja Artturi Kukkonen toivoivat saavansa konkreettisia vinkkejä työnhakuun.

Kiinni tämän päivän työelämään • Suomen Ekonomit on järjestänyt Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot -kursseja vuodesta 2008.

• Kursseja järjestetään eri yliopistoilla lukuvuoden aikana, ja hyväksytysti suoritetusta kurssista saa korkeakoulusta riippuen 1–2 opintopistettä.

• Kiitosta kerännyt kurssi järjestetään seuraavan kerran Turun kauppakorkeakoulussa 11.–12.3.

• Seuraa kurssi-ilmoittelua Ekonomien verkkosivuilla: ekonomit.fi/tyoelamakurssit.

Sinimarja Niironen (vas.) ja Anni Patronen arvioivat ottavansa kurssin opit käyttöön tulevista työsopimuksista neuvoteltaessa.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

53

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] SARIANNA HEISKA, OTM KUVA ISTOCKPHOTO

Avainhenkilön sitouttaminen osakassopimuksella – TARKISTA AINAKIN NÄMÄ KOHDAT

Kun halutaan palkita ja sitouttaa yhtiölle tärkeitä työntekijöitä, yhtenä keinona on tarjota heille mahdollisuutta tulla yhtiön osakkeenomistajaksi.

T

ämä on yleistä esimerkiksi kasvuyrityksissä, jotka työl­ listävät enenevässä määrin myös ekonomeja. Järjestely sitouttaa avainhenkilöitä eri tavoin kuin pelkkä perus­ palkka tai lyhyen aikavälin bonusmallit, sillä jos yritys menes­ tyy, taloudellinen menestys jaetaan omistajien kesken.

Usein tällaiseen järjestelyyn liittyy vaatimus sitoutua osakas­ sopimukseen. Huomioi, että työsuhde ja osakkuus ovat kaksi eri asiaa, ja ne perustuvat eri lainsää­ däntöön. On myös hyvä tiedostaa, että positiivisten kannustinvaikutus­ ten ohella järjestelyn tavoitteena on sitouttaa avainhenkilö yritykseen ja tehdä poislähtö epähoukuttelevaksi vaihtoehdoksi. Osakassopimuksessa voidaankin sopia mm. osakkeiden luovutusrajoituksista, kilpailukiel­ losta, yhtiön osakkuuden sitomisesta työskentelyyn yhtiössä ja osakkeiden lunastamisesta työsuhteen päättyes­ sä. Tarkista siis ainakin seuraavat asiat ennen osakassopimuksen allekirjoittamista.

OSAKKEIDEN LUOVUTUSRAJOITUKSET Työpaikan vaihto voi tulla ajankoh­ taiseksi ennemmin tai myöhemmin.

Selvitä itsellesi, kuinka osakkeista pääsee tarvittaessa eroon. Tarkista, onko sopimuksessa sovittu osakkei­ den luovutusrajoituksista. Osakas

54

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

voi sitoutua olemaan myymättä, luovuttamatta, panttaamatta tai muutoin siirtämättä omistamiaan yhtiön osakkeita. Luovutusrajoitus voidaan muotoilla vapaasti riippu­ en siitä, kuinka paljon osakkeen luovuttamista halutaan kulloinkin rajoittaa.

Ankarimmillaan osakkaalta saatetaan evätä kokonaan oikeus osakkeen luovuttamiseen epämää­ räiseksi ajaksi. Tällaista ehtoa on kohtuussyistä tarpeellista rajata esim. sopimalla, että luovutuskielto on määräaikainen tai että se koskee vain tiettyjä luovutuksensaajatahoja ja luovutussaantoja. Ehtoa voidaan pehmentää myös asettamalla kiellos­ ta poikkeaminen suostumuksenva­ raiseksi, jolloin osakas voi luovuttaa osakkeensa, kunhan on ensin hank­ kinut muilta suostumuksen luovu­ tukselle. Täyskiellon sijaan voidaan sopia myös määräaikaisen luovu­ tuskiellon ja etuostolausekkeen yh­ distelmästä, jolloin osakkaalla olisi määräajan jälkeen oikeus luovuttaa osakkeensa ulkopuoliselle, kunhan hän on ensin tarjonnut osakkeitaan muille osakkaille ostettavaksi ennen niiden luovuttamista kolmannelle.

TYÖSKENTELYVELVOITE JA OSAKKEIDEN LUNASTAMINEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Avainhenkilöitä voidaan sitouttaa yritykseen myös sopimalla osakasso­ pimuksessa työskentelyvelvoitteesta

jo olemassa olevan työsopimuksen lisäksi. On hyvä tiedostaa, että työ- ja osakassopimus ovat erillisiä sopi­ muksia eikä työsuhteen päättyminen lakkauta osakassopimusta ja siinä sovittuja velvollisuuksia. Työskente­ lyvelvoitteella avainhenkilö sitoutuu yleensä tekemään täysipäiväistä työtä yrityksen hyväksi ja velvoitetta täydennetään usein lausekkeella työntekijän osakkeiden lunastami­ sesta työsuhteen päättyessä. Tarkista siis, mitä osakeomistuksellesi ta­ pahtuu tilanteessa, jossa työsuhteesi yhtiöön päättyy. On myös keskeistä selvittää, miten osakkeen lunastus­ hinta määräytyy. Jos lunastushinta asetetaan osakkeiden käypään ar­ voon nähden erittäin alhaiseksi, ehto saattaa muodostua kohtuuttomaksi.

Kohtuuttomuus voi realisoitua esim. silloin, jos työskentelisit pitkään yhtiön palveluksessa vaikuttaen työpanoksellasi yhtiön osakkeiden arvon kehittymiseen, mutta et saisi

Työsuhde ja osakkuus ovat kaksi eri asiaa, ja ne perustuvat eri lainsäädäntöön.

osakkeidesi lunastuksessa niistä vastineeksi juuri mitään.

Ankaraa lunastuslauseketta voidaan pehmentää ensinnäkin sopimalla päättymistilanteiden ja lunastushinnan erottelusta. Päättymistilanteet voidaan jakaa ns. hyvä lähtijä (good leaver) ja huono lähtijä (bad leaver) -tilanteisiin. Niiden pääperiaatteena on, että jos henkilön työskentely yhtiössä päättyy hänestä riippumattomista syistä (good leaver), hän saa joko pitää osakkeensa tai saa niistä lunastuksessa käyvän hinnan. Sen sijaan jos työskentely päättyy esimerkiksi henkilön laiminlyöntien tai oman irtisanoutumisen johdosta (bad leaver), osakkeiden lunastus toteutetaan sanktioluontoisesti alihintaisena. Lunastus­ lauseketta voidaan pehmentää myös vestauksella (vesting), jolloin lunastuksen kohteena olevien osakkeiden määrä vähenee sitä mukaa, mitä pidempään henkilö on työskennellyt yhtiössä. Vestaus voidaan toteuttaa myös porrastamalla osakkeiden määrän sijaan niiden lunastushinta, jolloin osakkeista maksettava hinta nousee lähemmäs osakkeiden käypää arvoa työskentelyn jatkuessa.

Tarkista myös, onko yhtiöllä tai muilla osakkailla vain oikeus vai myös velvollisuus lunastaa osakkeesi työsuhteesi päättyessä. Jos osakkeiden lunastamiseen ei ole velvollisuutta, riskinä on joutua pattitilanteeseen, jossa yhtiö tai osakkaat

eivät lunasta poislähtijän osakkeita, mutta mahdollisen osakkeiden luovutuskiellon vuoksi osakkeita ei voisi luovuttaa ulkopuolisillekaan.

Jos kilpailukiellon voimassaolo on sidottu osakkeiden omistamiseen, myös työpaikan vaihtaminen saattaa muodostua vaikeaksi pattitilanteen vuoksi.

KILPAILUKIELTO Avainhenkilöitä voidaan sitouttaa yhtiöön myös sopimalla osakassopimuksessa kilpailukiellosta. Kohtuuttomuusongelmat liittyvät usein kilpailukiellon kestoon ja kielletyksi katsottavan kilpailevan toiminnan määrittelyyn. Tarkista osakassopimuksesta kilpailukiellon kestoaika ja se, onko kilpailukiellon voimassaolo kytketty yhtiössä työskentelyyn ja sen päättymiseen vai osakeomistukseen ja sen päättymiseen. Osakkuuteen kytketty kilpailukielto on usein ankarampi, sillä se jatkuu, vaikka osakas ei enää työskentelisi yhtiössä.

Tarkista myös, mitä kilpailevalla toiminnalla tarkoitetaan. Ehto tulee määritellä mahdollisimman täsmälliseksi ja tarkkarajaiseksi, sillä muuten kilpailukielto saattaa kohtuuttomasti rajoittaa mahdollisuuksiasi hankkia toimeentulosi valitsemallasi työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Työsopimuslain kilpailukieltoa koskevia ehtoja ei sellaisenaan sovelleta osakassopimuksessa sovittuihin

kilpailukieltoehtoihin, mutta ne saattavat tulla merkityksellisiksi arvioitaessa yksittäistapauksessa osakassopimuksen kilpailukieltoehdon kohtuullisuutta työntekijäpienosakkaan kohdalla.

SOPIMUSRIKKOMUKSEN SEURAAMUKSET Tarkista myös, miten osakassopimuksen rikkomisen seuraamuksista on sovittu. Sopimusvelvoitteiden noudattamista tehostetaan yleensä sopimussakolla. Valtavan suuri sopimussakko saattaa kuitenkin olla kohtuuton. Sopimussakkoehtoa voidaan pehmentää suuruuden tarkastelun lisäksi myös sopimalla, että maksuvelvollisuus syntyy ainoastaan rikottaessa kaikista olennaisimpia osakassopimusvelvoitteita kuten osakkeiden luovutusrajoituksia, työskentelyvelvoitetta, kilpailukieltoa tai salassapitoa. Jos muusta seuraamuksesta ei ole sovittu, sanktiona on vahingonkorvausvelvollisuus, jota on syytä kohtuusnäkökulmasta rajoittaa esimerkiksi sen keston ja korvattavan vahingon enimmäismäärän osalta tai liittämällä se vain tiettyjen olennaisten sopimuskohtien rikkomiseen. Myös osakkeiden lunastaminen alihintaisena työsuhteen päättyessä on sanktio. Tarkista myös, miten sanktiot kumuloituvat.

Kohtuussyistä seuraamukset on syytä sopia toisensa ainakin tietyin osin poissulkeviksi.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

55

[ KOLUMNI ]

Elina

Lepomäki Tarvitsemme talousvaalit

P

ääsimme viime vuonna vaivoin takaisin finanssikriisiä edeltäneeseen BKT-tasoon.

Samalla julkinen velka on tuplaantunut.

Suomeen on vuosien ajan investoitu vähemmän kuin mitä pääoma on kulunut.

Meillä on takanamme menetetty vuosikymmen.

Ympäröivään maailmaan liittyy poikkeuksellisen suuria taloudellisia ja poliittisia riskejä, jotka voivat romahduttaa taloutemme äkillisesti. Brexit, Italia ja Maastrichtin alijäämäkriteerin uudelleen ylittävä Ranska lisäävät vaikeuksia euroalueella. Teollisuusjättien välinen kauppasota sekä Kiinan velkakupla ovat laskeneet pörssikursseja ja lisänneet maailmantalouden epävarmuutta.

Ennätyskevyen korkopolitiikan aika on tällä erää ohi. Euroopan keskuspankki ilmoitti loppuvuonna lopettavansa määrällisen elvytyksen ohjelmansa.

Aika koronnostoille ei ole vielä, mutta pelkästään tukiostojen lopettaminen nostaa velkaantuneiden maiden korkotasoa. Suomessa keskikoron nouseminen 2,5 prosenttiyksikköä kasvattaisi valtion alijäämää 2,5 miljardilla eurolla ja kuntien alijäämää puolella miljardilla eurolla.

Huoltosuhde on heikoimmillaan 2020-luvulla.

Se tarkoittaa sitä, että työikäisten määrä suhteessa seniori-ihmisiin ja lapsiin on alhaisimmillaan. Samaan aikaan valtion on tehtävä uusia mittavia investointeja, kuten korvattava hävittäjät.

Yksin puolustusvoimien investointien kokoluokka on 10 miljardia euroa.

Talouspolitiikkaa ei kukaan hoida puolestamme. Tulevan hallituksen on tehtävä kestävä hallitusohjelma, joka huomioi valtio­varainministeriön tuoreimman kestävyysvaje­arvion. Yhdeksän miljardin kestävyysvaje on kurottava umpeen rakenneuudistuksilla ja julkisen talouden sopeuttamisella.

Talouskasvun ennustetaan pienentyvän vuonna 2019 1,5 prosenttiin.

Tarvitsemme ripeitä toimia työmarkkinoiden uudistamiseksi.

56

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Suomen uudistaminen on vielä pahasti kesken. Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenne­ uudistukset ovat kokonaan tekemättä, vaikka uusi taantuma alkaa jo häämöttää.

Sipilän hallitus sai Suomen työllisyyden käännettyä niukkaan 72 prosenttiin, mikä on huima suoritus siihen nähden, että viimeksi Suomen työllisyysaste on ollut yhtä korkea vuonna 1990. Työllisyysaste on silti täysin riittämätön, kun vertaamme sitä tuleviin menopaineisiin. Suomen talous on nyt – noususuhdanteessakin – alijäämäinen. Saksassa ja Ruotsissa työllisyysaste on kuusi prosenttiyksikköä meitä korkeampi.

Tarvitsemme ripeitä toimia työmarkkinoiden uudistamiseksi. Työssäoppimiselle on tehtävä tilaa kaikissa elämänvaiheissa ja palkkaamisen kynnystä pitää madaltaa. Sosiaaliturvan on kannustettava työhön, yrittämiseen ja uuden oppimiseen.

Verotuksen painopistettä on siirrettävä työstä ja omistamisesta ympäristöveroihin. Kulutus- ja haittaveroja ei kuitenkaan voi nostaa äkillisesti, sillä niillä on suora vaikutus arjen kustannuksiin.

Monella alueella on ihmisten arki jo nyt koetuksella, kun asunnon arvo on mennyt, töitä ei ole ja putkiremontti maksaa saman verran kuin Helsingissä. Silti on kodit lämmitettävä eikä suuressa osaa Suomea ole henkilöautoille realistista vaihtoehtoa. Liikkuminen on perusarvo.

Siirtymä kohti uusiutuvia energiamuotoja ja ympäristöystävällisiä, korkean lisäarvon palveluelinkeinoja edellyttää vireää kansantaloutta.

Ilmastonmuutoksen torjunta on globaali kysymys.

Suomi osallistuu siihen yhteisillä ja kansallisilla päästötavoitteilla sekä kasvattamalla hiilinieluja.

Murrosvaiheessa ei kenenkään elämä saa käydä kohtuuttomaksi. On meidän tehtävämme pitää kaikki suomalaiset mukana.

KTM, DI Elina Lepomäki kansanedustaja (kok.)

Tällä palstalla vierailevat kirjoittajat ovat ekonomitaustaisia kansanedustajia.

Metsäverotuksesta Metsäverokirja 2018 Hannu Jauhiainen

Metsälehden Metsäverokirja 2018 on jokaisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen käsikirja. Laajasti arvostettu ja tunnettu vuotuisteos paneutuu ajankohtaisiin verokysymyksiin perusasioita unohtamatta.

Vuosittain vaihtuvat taksat sekä korvausten ja vähennysten enimmäismäärät ovat kirjassa ajantasaisina. Teos kokoaa omistajanvaihdoksiin liittyvän perustiedon ja avaa mm. metsälahjavähennyksen laskentaa. Vuosikatsaus kokoaa edellisen vuoden metsätaloudelliset tapahtumat ja päälinjat. Kirjan käytettävyyttä lisäävät valmiit pohjat kirjanpitoa varten. Vuoden 2018 verokirja pureutuu metsätaloutta varten hankittavien koneiden ja laitteiden verokohteluun.

Hinta 29 €

Metsäsijoittajan kirja Hannu Liljeroos Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet ja vertailee metsää ja sen tuottoa muihin sijoituskohteisiin. Teos kokoaa ajankohtaisen tiedon suomalaisista metsätilamarkkinoista sekä viime vuosina toteutuneista kaupoista.

Metsätilojen arvonmääritysmenetelmät ja niihin keskeisesti vaikuttavat tekijät sekä mahdolliset epätarkkuudet ja virhelähteet kuvataan selkeästi.

Hinta 42 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi

tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Yhteismetsän vero-opas

Pirjo Havia, Harri Pettersson Käytännönläheinen käsikirja yhteismetsän verotustilanteisiin. Osakaskunnan ja osakkaan verotusta käsitellään kattavasti yhteismetsän perustamisesta tulonhankintaan, laajenemiseen ja purkamiseen. Kirjassa on runsaasti uusinta verotuskäytäntöä ja viimeisimpiä oikeustapauksia sekä käytännön esimerkkejä.

Hinta 48 €

[ KOLUMNI ]

Opiskelijana on erinomainen tilaisuus yrittää

V

58

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

Eveliina Ventilä on ­yrittäjäorientointunut, pian valmistuva KTM.

KUVA SONJA HIETALA

iime tammikuussa keräsin pudonneen käyntikortin messuosastomme lattialta ja tajusin, kuinka pienestä on kiinni, jääkö kohtaamisesta jälki vai ei. Asia jäi vaivaamaan ja lähdin selvittämään, onko ongelmaan olemassa järkevää ratkaisua. Ei ollut, joten oli aika lähteä rakentamaan sellaista. Syntyi Cohdata, joka mahdollistaa digitaalisten käyntikorttien vaihtamisen osana ihmisten luonnollista käyttäytymistä – kättelyä.

Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen opinnot ovat kannustaneet jo opintojen alkuvaiheesta asti yrittämään ja seuraamaan omia unelmia. Sama ympäristö on tarjonnut myös mahdollisuuden löytää oikeat ihmiset, joiden kanssa lähteä näitä unelmia tavoittelemaan.

Kiitos siitä tiimiläisilleni Renne Hirsimäelle ja Tuomas Änäkkälälle.

Monet ideat jäävät laatikon pohjalle, koska niitä ei uskalleta tai osata lähteä toteuttamaan. Opiskeluiden ohella on oikeastaan erinomainen aika kokeilla, yrittää, onnistua ja epäonnistua. Tulevaisuus on vielä auki ja varmasti jokainen opiskelija miettii, mitä tavoittelee elämältään. On siis täydellinen hetki kokeilla omia rajojaan ja kehittää taitojaan. Oma tahtotila on kuitenkin se merkittävin motivaattori, jos haaveilee lähtevänsä yrittämään jotain uutta. Opiskeluympäristö, perhe ja ystävät tarjoavat taas tuen, joka kannustaa tämän tahtotilan ylläpitämisessä.

Opiskelijana olen vastuussa omasta elämästäni ja siitä, minkä suunnan tulen valitsemaan tulevaisuudelleni. Taloudelliset vastuut eivät paina ainakaan asuntolainan muodossa. Tietenkään opiskelijan kukkaro ei ole tunnettu paksuudestaan, mutta positiivisesti ajateltuna mahdollinen taloudellinen tappio yritysidean epäonnistuessa on pieni. Perhe-elämä ei tuo myöskään lisävastuita oman elämän likoon laittamiselle, koska sellaista ei ole vielä ehtinyt muodostua. Opiskelijana on siis otollinen hetki yrittää!

Olemme alusta asti olleet erittäin avoimia sen suhteen, mitä teemme ja mitä haluamme saavuttaa. Olen yllättynyt ja erittäin iloinen huomatessani, kuinka pyyteettömästi ihmiset ovat olleet valmiita auttamaan ja tarjoamaan omaa osaamistaan tueksi. Pelko idean varastamisesta on jäänyt toissijaiseksi tekijäksi, sillä avoimuus on mahdollistanut meille enemmän kuin osasimme kuvitella. Avoimuus on tehnyt selväksi myös sen, että kaikkea ei tarvitse osata tai tehdä yksin.

Jatkuva epävarmuuden sietäminen ja itsensä likoon laittaminen ovat arkipäivää, jos haaveilee yrittäjyydestä. Usko omaan tekemiseen pitää pystyä säilyttämään, vaikka se aina ei olekaan helppoa. Kuka uskoisi ideaasi, jos itse et usko siihen ja näytä sitä? Usko omaan tekemiseesi, kerää oikeat ihmiset ympärillesi, ole avoin ja ota apu vastaan nöyrin mielin. Nämä eväät ovat mahdollistaneet ainakin minulle unohtumattoman ja opettavaisen matkan kohti yrittäjyysunelman toteutumista.

Kuinka tehdä ideasta menestyvää liiketoimintaa? Myös sitä me olemme vielä selvittämässä. Nyt valmistumisen kynnyksellä olen kuitenkin levollisin mielin, vaikka tulevaisuus on vielä auki. Voin vain hymyillä ja miettiä mennyttä matkaa ja sitä kaikkea, mitä on vielä edessä.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN • Jäsenmaksut – Medlemsavgifter • Jäsenedut – Medlemsförmåner • Työttömyyskassan jäsenyys – Medlemskap i arbetslöshetskassan

jasenpalvelu@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–16: 0206 93200 Palvelemme sinua myös chatissa Vi betjänar dig också på chatten arkisin – vardagar 9–16 Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi

URAVALMENNUS, TYÖHAUN NEUVONTA JA PALKKANEUVONTA – KARRIÄRCOACHING, RÅDGIVNING I ARBETSSÖKNING OCH LÖNERÅDGIVNING

ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

• Uusi suunta urallesi – En ny riktning på karriären • Oman osaamisen tunnistaminen – Identifiering av det egna kunnandet • Työhaun keinot ja kanavat – Metoder och kanaler för arbetssökning • Palkkaneuvonta ja neuvottelusparraus – Lönerådgivning och stöd för lönesamtal • Yrittäjyys uravaihtoehtona – Företagande som karriäralternativ

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISK RÅDGIVNING • Työsuhdeneuvonta – Anställningsrådgivning • Työttömyysturvaneuvonta – Arbetslöshetsskyddsrådgivning

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintäjohtaja – Kommunikationsdirektör Marjo Loisa

040 747 9548

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Anja Uljas

040 550 0712

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi Personalens kontaktuppgifter hittar du på webben ekonomit.fi/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/kylteriyhteisot. arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/ekonomforeningar och ekonomit.fi/studerandeforeningar.

eLakipalvelu 24/7 kirjautumalla – eLakipalvelu (eJuristen) 24/7 genom att logga in på: jasenpalvelu.ekonomit.fi

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kyllisi yhteystiedot: www.ekonomit.fi/kyltereille.

TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassans telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: 09 4763 7600 må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

EKONOMISTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/ekonomistuderande.

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer från mobiltelefon 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / minut och från fast telefon 8,21 cent / samtal + 6,9 cent / minut. Samtalspris till 0206-nummer från mobiltelefon msa + 3 cent / minut och från fast telefon lna + 3 cent / minut.

Jäsenmaksu alenee!

Kokonaisjäsenmaksu alenee työttömyyskassaan kuuluvilla jäsenillä tänä vuonna, koska IAET-kassan jäsenmaksu laskee 75 euroon. Liiton jäsenmaksuosuus ja alennusperusteet pysyvät ennallaan. Vuoden 2019 jäsenmaksulaskut lähetetään tammi-helmikuussa kolmessa erässä: näin varmistamme sujuvan asiakaspalvelun laskutusasioissa.

E KO N O M I 1 /2 0 1 9

59

ILMOITTAUTUMINEN:

KUTSU

WWW.OSCAR.FI/OSCAR-GAALA

OSCAR GAALA 2019

asiakaspäivät VUODEN TÄRKEIN JA SUURIN OSCAR-TAPAHTUMA

OSCAR GAALA 2019 -koulutusseminaari 14.3.2019, Finnkino Plevna, Tampere

Miten nykyaikaisella liiketoiminta-alustalla voidaan vastata yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen? Tervetuloa kuulemaan vastauksia Tampereelle Oscar Softwaren järjestämään seminaariin! Ohjelma alkaa klo 9.00.

PÄÄPUHUJA

SEMINAARIOHJELMA Seminaariaamiainen on tarjolla klo 7.30-9.00 Ravintola Ziperiassa. Seminaari alkaa klo 9.00 ja päättyy cocktail-tilaisuuteen, joka alkaa klo 16.30.

» Liiketoiminta-alusta yritysten kasvun moottorina » Mobiili toiminnanohjaus käytännössä » Nykyaikaiset liiketoimintapalvelut » Verkkoliiketoiminta ja käytännön digitalisaatio » Business Intelligence ja robotiikka » Uudet ja uudistetut käyttöliittymät esittelyssä » Oscar Diili - digitaalinen tarjous-tilaus-sopimusprosessi » Verkostoitumista ja asiantuntijatapaamisia

Jari Sarasvuo

Liiketoiminnan tulevaisuus on liiketoiminta-alustoissa!

TILAISUUDEN HINTA ON 199 € / OSALLISTUJA SISÄLTÄEN OHJELMAN, AAMUPALAN, LOUNAAN, PÄIVÄKAHVIT JA COCKTAIL-TILAISUUDEN. HINNAT ALV 0 %.

www.oscar.fi | myynti@oscar.fi

ILMOITTAUTUMINEN OSOITTEESSA: WWW.OSCAR.FI/OSCAR-GAALA