Kampusvisio 2040

Kampusvisio 2040

Oulun yliopiston kampusvision laadinnan loppuraportti 31.05.2013

2

Kampusvisio 2040

3

4

Sisällysluettelo 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

JOHDANTO

7

TAUSTA, NYKYTILA JA TAVOITTEET

17

TEKNISET, TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT

35

LINNANMAAN KAMPUS – MAANKÄYTÖLLINEN VISIO,

41

KONTINKANKAAN KAMPUS – TAUSTA, NYKYTILA JA VISIO

65

KEHITYSVISIO, TIETOTYÖN TILAT, PALVELUT JA ASUMINEN

75

TILATUTKIELMAT, MONITILATOIMISTOT JA TIETEENALAKESKUKSET

113

KAMPUSVISION JALKAUTUKSEN JOHTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN

129

KAMPUSVISION TOTEUTUKSEN HANKKEISTUS JA TALOUS

137

SIJOITUSSUUNNITTELU

146

5

Yliopiston strateginen muutos ja toimintajärjestelmä

KAMPUSVISIO 2040

Henkilöstön, opiskelijoiden ja muiden sidosryhminen tarpeet

Koulutuksen ja tutkimuksen teknologia- ja menetelmäkehitys

Toimintaympäristön kehitys

6

0.

Johdanto

7

Kampusvision laadinnan tahtotila Oulun yliopiston kampusvision laadinta 2040 on strateginen, kampuksia kokonaisuutena tarkasteleva suunnitelma, jossa määritellään yhteiset tilojen kehittämisen tavoitteet, suunnataan peruskorjausten kohdentamista, laaditaan yhteisiä tavoitteita toteuttava ja rahoituskehykseltään realistinen kampustilojen kehittämissuunnitelma ja arvioidaan suunnitelman vaikutuksia. Suunnittelussa korostuu eri osapuolten välinen avoin yhteistyö.

Yliopistossa panostetaan ennakoivaan tilasuunnitteluun, kokonaisuuksiin ja vaihtoehtojen vertailuun tilankäytön tehokkuuden ja tutkimuslaitteiden yhteiskäytön parantamiseksi ja sen myötä tilakustannusten alentamiseksi. Työ-, opetus- ja tutkimisympäristöt muutetaan vastaamaan nykyajan vaatimuksia ensisijaisesti peruskorjausten yhteydessä.

8

9

Lähtökohdat kampusvision laatimiseksi Yliopiston toimitilapolitiikassa on määritelty toimitiloja koskevat uhat.

Uhkia aiheuttavat yliopiston oma muuttuva toiminta ja ulkopuoliset tekijät. Riskit kohdistuvat niin tilojen määrään, tilatyyppeihin kuin tilojen rahoitukseen. Yhtenä riskinä nähdään Pohjois-Suomen elinkeinorakenteen ja mahdollisesti muut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, jotka heijastuvat koulutustarpeeseen ja siten tilatarpeeseen.

Henkilöstö- ja opiskelijamäärien kehityksen ennustaminen voi olla vaikeaa. Muutokset voivat johtua Oulun yliopistosta riippumattomista valtakunnallisista ratkaisuista. Nämä muutokset vaativat tilatarpeen uudelleen tarkastelua. Täydentävän rahoituksen muutokset aiheuttavat riskin tilamäärille ja tilatyypeille.

Kiinteistöistä on tehty yksittäisiä kuntoarvioita – tilat vaativat kokonaisvaltaista tarkastelua. Linnanmaan kampuksella rakennusten yhtenäisyys mahdollistaa tilojen irtisanomisen lähinnä erillisissä rakennuksissa. Korjausvelka kasvaa sillä Linnanmaan ohjelmoitu peruskorjaus ei ole edennyt kiinteistöjärjestelyistä johtuen toivotulla tavalla.

10

Sisäilmaongelmien hoitamiseksi ja korjaamiseksi ei ole kaikissa tapauksissa pystytty osittamaan riittävästi resursseja. Ympäristöasioihin ei ole voitu panostaa riittävästi nykyisillä resursseilla Pitkät vuokrasopimukset sitovat tilamäärät pitkäksi ajaksi, kun taas täydentävän rahoituksen kesto voi vaihdella. Tämä saattaa johtaa tilojen rahoitusongelmiin. Sisäilmaongelmat aiheuttavat henkilöstölle ja opiskelijoille oireiluja ja ovat siten terveysriski.

Tilat ja tilojen käytön tehostaminen ovat olleet ja ovat lähes ainoa todellinen toimenpide, joilla on saatu ja saadaan aikaiseksi pysyviä säästöjä. Yliopistolain muutos ja kiinteistöjen omistuksen siirtyminen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle antavat mahdollisuuden kehittää kiinteistöjä ja tiloja entistä enemmän yliopistojen haluamaan suuntaan..

Ennakoiva tilasuunnittelu Yliopistossa panostetaan ennakoivaan tilasuunnitteluun, kokonaisuuksiin ja vaihtoehtojen vertailuun. Kampusten tilojen kokonaisvaltainen tarkastelu ja kampusten kehittäminen käynnistyy.

Ikääntyvät tilat Yliopiston tilat eivät kaikilta osin vastaa nykyajan vaatimuksia. Tilat vaativat peruskorjaamista ja nykyaikaistamista. .

Tilojen terveellisyys, esteettömyys Mahdolliset sisäilmaongelmat eivät saa haitata tai estää tuloksellista tutkimusta ja opetusta. Huonokuntoisista tiloista luovutaan tai ne korjataan parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella. Tilojen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota.

Houkutteleva kampus Tavoitteena kiinnostava ja houkutteleva toimintaympäristö kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille. Tilaratkaisuilla tuetaan muutoksen toteutusta joustavasti.

Tilakustannusten osuus ja kehitys

Tilat ja tehokkuus Tilojen käytössä on edelleen tehostamisen tarvetta. Tilojen käytön tehostamista jatketaan keskittämällä toimintoja pääkampusalueille, lisätään tilojen yhteiskäyttöä ja tilojen käytön suunnitelmallisuutta.

Peruskorjaukset ja tilojen kehittäminen tulevat nostamaan vuokrakustannuksia. Tilakustannusten suhde Oulun yliopiston kokonaisrahoitukseen ei saa kasvaa.

11

Strategialähtöisyys

Strategiasta ja työryhmien tulosaineistoista johdetaan toiminnalliset ja Oulun yliopiston kampusalueeseen johdettavat muutos/kehitysvaatimukset. .

Tilakustannusten alentaminen Tilakustannusten alentamiseksi Yliopisto luopuu ylimääräisistä tiloista ensisijaisesti irtisanomalla tiloja.

Kampusvision laadinta 2012-13 Oulun yliopiston Kampusvisio laadittiin 09/2012-5/2013. Kampusvision laadinnan päätavoitteena oli luoda strategialähtöinen kampusvisio Oulun yliopiston kampusalueista (Linnanmaa, Kontinkangas, arkkitehtuuriosasto). Kyseessä ei ollut vain tilojen ja kiinteistön kehittäminen vaan käyttäjän tahtotilan etsiminen sekä tulevaisuuden kampusvision hahmottaminen. Kyseessä oli lähinnä yliopiston strategian jalkauttaminen toimintoja järjestämällä ja sitä kautta toimintoja tehostamalla. Tilaaja haki kampusvisiota sekä sen toimintoja ja rakennetta havainnollistavaa materiaalia ja tulosta. Konsultti johti nykytilan ja tavoitetilan eroista vision edellyttämät kampuksen toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset kustannusarvion laatimista edellyttävälle tarkkuustasolle vaiheistettuna.

Työn aikana konsultit päivittivät yliopiston, SYK Oy:n ja sidosryhmien tavoitteet kampusalueiden kehittämiselle. Kyseessä ei ollut kiinteistön kehittäminen vaan käyttäjän tahtotilan etsiminen ja mahdollisiin kehitystehtäviin tarvittavien lähtötietojen etsiminen. Oy:n Tilaryhmä toimi Oulun yliopiston puolelta suunnittelua ohjaavana ryhmänä

Kampuskehityskonsultit: Pekka Kähkönen Vesa Ilola Ville Niskasaari Esa Paajanen

Ramse Consulting Oy, projektipäällikkö Ramse Consulting Oy Linja Arkkitehdit Oy Linja Arkkitehdit Oy

Ohjausryhmä: Aki Havia Seppo Wiik Arto Haverinen Mella Seppänen Pekka Kähkönen Ville Niskasaari Esa Paajanen Ari Tuutti Noora Siira

SYK Oy SYK Oy OY Tilapalvelut OY Tilapalvelut Ramse Consulting Oy Linja Arkkitehdit Linja Arkkitehdit Ramboll Projektikonsultointi Oy Ramboll Projektikonsultointi Oy

Projektiryhmä Arto Haverinen Timo Haverinen Mella Seppänen Raija Ukkola Seppo Wiik Noora Siira Pekka Kähkönen Ville Niskasaari Esa Paajanen

OY Tilapalvelut OY Tilapalvelut Oy Tilapalvelut Oy Tilapalvelut SYK Oy Ramboll Projektikonsultointi Oy Ramse Consulting Oy Linja Arkkitehdit Linja Arkkitehdit

12

•

13

Mihin suuntaan oulun yliopiston toiminta Kehittyy?

Mitä uusia toimintoja kampukselle sijoittuu tulevaisuudessa?

Mitkä ovat tilaratkaisujen keskeisimmät haasteet?

Miten muutokset olisi käytännössä paras toteuttaa?

14

Mitä asioita tulevaisuuden työympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi ottaa huomioon?

Mistä tiloista voitaisiin luopua?

Miten kampus tukee yliopiston rakenteellista kehitystä?

15

Kampuskehittämisen aikajänne 0-5 vuotta

Tilasuunnittelu Sijoitussuunnitelmat Lähtötietoanalyysit, tilojen kunto, tieteenalojen käyttäjien ja konsulttien näkemykset

• Yliopiston rakenteellinen kehittäminen • Tilojen peruskorjaus • Biokemia • Arkkitehtuurin osasto • Biologia • Hammas • IT-tulosyksikkö • Vapautuvat tilat

Sijoittuminen

• • • • • •

Aulat Kokoontumistilat Kirjastot Ravintolat Laboratoriot Muut tilat

Periaatevaihtoehdot tilaratkaisuksi

Rakennusinvestointien suunnittelu, 16

ja tulokset Aluekehitys

• • • • • • •

30 vuotta

Kaupunkisuunnittelu Maankäyttö Kaavoitus Liikenne Pysäköinti Sidosryhmät ja näiden tilat Palvelut

Alue ja ympäristö

toteutus ja arviointi.

17

”Kontinkankaan kampusalueen kehittämisalueita rajaavat alueen muut toimijat ja rajattu maa-ala. Linnanmaa on on mahdollisuuksien kampus.”

18

1.

Tausta, nykytila ja tavoitteet

19

Kontinkangas 1962 - 2009

1962

1972

2009

Kontinkankaan alue on rakentunut keskussairaalan ymp채rille. Alueelle on keskittynyt sairaala- ja yliopistorakennusten lis채ksi monipuolinen keskittym채 terveydenhuollon yrityksi채, tutkimuslaitoksia ja oppilaitoksia.

20

Linnanmaa 1962 - 2009 Linnanmaalla on kasvuvoimaa. Tilaa vaativalle täydennysrakentamiselle ja palveluille löytyy tilaa runsaasti.

Laajentaminen, eheyttäminen ja tiivistäminen edellyttää sekä tiivistä yhteispeliä että toimijakohtaista aloitteellisuutta.

Kampusvision maankäytöllinen visio on strateginen linjaus Linnanmaan suuntaviivoista ja keskusteluväline tulevia valmisteluvaiheita varten.

1962

1972

2009

Linnanmaa on rakentunut 1970-luvun alusta lähtien. Kaupunkirakenne on kasvanut kiinni yliopistoon. Vision toteutumisen myötä Linnanmaan - Kaijonharjun aluekeskuksesta rakentuu Kampuskaupunki.

21

”

Suomen Ensimmäinen korkeakoulujen kehittämislain myötä syntynyt kohde oli Oulun yliopisto. Oulun Linnanmaan kampushanke on ollut monella tasolla pioneerihanke, Heijastusvaikutukset muihin hankkeisiin ovat olleet mittavat. Linnanmaa sai toimia koekenttänä uusien käytäntöjen muokkautumisessa.

”

22

23

Oulun yliopisto tilojen käyttäjänä Oulun yliopisto on perustettu vuonna 1958 ja sen varsinainen toiminta alkoi seuraavana vuonna. Vuonna 1959 Oulun Yliopistoon kuului filosofinen ja teknillinen tiedekunta sekä 1953 perustettu Oulun opettajakorkeakoulu. Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1960. Vuonna 1965 aloitettiin humanistisen alan ja sähkö- ja konetekniikan opetus. Vuonna 1972 filosofinen tiedekunta jaettiin ja perustettiin humanistinen ja luonnontieteellinen tiedekunta. Vuonna 1974 perustettiin kasvatustieteiden tiedekunta, kun vuonna 1900 perustettu Kajaanin seminaari opettajankoulutuslaitoksena liitettiin yliopistoon.

Vuonna 1985 perustettiin ensimmäinen tietoliikennetekniikan professuuri ja vuonna 1990 tietotekniikan professuuri. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteelliseen tutkintoon johtava opetus ja vuonna 2000 sen pohjalta perustettiin taloustieteiden tiedekunta.

Oulun yliopisto on toistuvasti sijoittunut Academic Ranking of World Universities -listauksessa Suomen toiseksi parhaaksi yliopistoksi luokkaan 301. – 400. yhdessä Turun yliopiston kanssa. Oulun Yliopiston kokonaisrahoitus on noin 230 M€ (vuoden 2011 tilinpäätöstiedoista) ja sen vaikutusalueella asuu noin 800 000 asukasta. Maantieteellisesti alue käsittää yli puolet Suomen pinta-alasta.

Oulun yliopisto kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia kuudessa tiedekunnassa kahdeksalla koulutusalalla 45 eri koulutusohjelmassa. Kaikilla aloilla voidaan suorittaa jatkotutkintona lisensiaatin- ja tohtorintutkinto.

24

Kokonaisuudessaan Oulun yliopistossa opiskelee noin 16 000 opiskelijaa, joista 3/4 on kotoisin Oulun ja Lapin lääneistä. Valmistuttuaan 2/3 sijoittuu työhön samalle alueelle. Yliopisto ottaa tällä hetkellä sisään yli 1800 uutta opiskelijaa vuosittain.

Tutkintojen kokonaismäärä on vuonna 2011 yli 2700 vuodessa (alempia noin 1000, perustutkintoja noin 1500, tohtorintutkintoja noin 140 ja muita tutkintoja yli 80).

Opiskelijoilla on mahdollisuus kansainvälisiin opintoihin lukuisten vaihtoohjelmien ja yliopistojen välisten sopimusten kautta. Lähteviä vaihtoopiskelijoita on vuosittain noin 350 ja saapuvia yli 400. Lisäksi Oulun Yliopistolla opiskelee noin 570 kansainvälistä opiskelijaa.

Kansainvälisyyttä koskien on tehty eurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisia ja taloudellisia oloja koskeva vertaileva Eurostudent 4 –tutkimus.

Oulun yliopisto työllistää noin 2900 työntekijää muun muassa erilaisissa opetuksen, tutkimuksen, hallinnon sekä tukitoimintotehtävissä.

Professoreja tällä hetkellä noin 230, tutkimus- ja opetushenkilökuntaa 1480 ja muuta henkilökuntaa noin 1200 henkilöä. Tieteellisten julkaisujen vuosittainen määrä on noin 2500 kappaletta, joiden lisäksi muita julkaisuja noin 600 kappaletta.

LINNANMAA Opetuksen ja tutkimuksen tilat

Tilojen jakautuminen käyttäjäryhmittäin, m2

35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0

Toimistotilat Laboratoriot

Opetustilat

Työpajat ja verstaat

Erikoistilat

Kokoustilat Tietotekniikan opetustilat

Muut tilat 40000 35000 30000

25000 20000 15000

10000 5000 0

Liikennetilat

Säilytystilat

Muut tilat

Sosiaalitilat

Ruokailu- ja keittiötilat

WC-tilat

Tekniset tilat

25

Kampusvision laadinnan tarkastelutasot

Globaali kehitys, valtion talous

Oulun yliopiston strateginen suunnittelu, aluekehitys

Operatiivinen / rakennemuutos tutkimus-, opetus- ja työmenetelmien kehitys

Yksikkö- ja henkilömuutokset

Painopiste-alueiden fokusointi. Mahdolliset yliopistojen yhdistymiset ja yhteistyö. Tilojen pitkän tähtäimen sopeuttaminen taloudelliseen tilanteeseen.

Tila- ja vuokraussopimussalkun muutokset. Kiinteistökaupat, maa-alueiden kehitys, uudisrakentaminen, tiloista luopuminen.

Investointisuunnitelmat.

Vuokratiladynamiikka, vuokrasopimukset, tilojen käyttötarkoituksen ja käyttökonseptin muutokset, sisäiset muutot. Peruskorjausohjelmat.

Workspace, työpisteet.

26

Delftin teknillinen korkeakoulu, Alankomaat

2727

Oulun yliopiston visio vuodelle 2020 Oulun yliopiston visio vuodelle 2020 on olla vetovoimainen ja tuloksellinen tiedeyliopisto sekä innovaatiotoiminnan edelläkävijä. Tämä tarkoittaa, että Oulun yliopisto on: • tieteellisesti profiloitunut ja vahvuusalueillaan maailman johtavia tutkimusympäristöjä; • integroinut koulutuksensa tutkimuksen mukana uudistuvaksi sekä PohjoisSuomen asiantuntijatarpeita kattavaksi; • kehittänyt tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuureja esimerkillisellä tavalla; • aktiivinen kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentaja ja kumppani; • innovaatioita ja yrittäjyyttä synnyttävä; • henkilöstöä ja opiskelijoita innostava kansainvälinen yhteisö; sekä • taloudeltaan vahva toimija

28

Nokia Campus, Sunnyvale, Yhdysvallat

29

UniverCity mallin mukaisella kampuksella on: vetovoimaisia tutkimus- ja koulutustiloja toimintaa ja viihtyisyyttä tukevia palveluita läheistä liiketoimintaa ja asumista opiskelijoille, työntekijöille ja vieraille korkeatasoinen sisäinen ja ulkoinen infrastruktuuri tekee kampuksesta vetovoimaisen oppimisen ja tutkimisen, työn ja asumisen sekä vapaa-ajan ympäristön • yliopistot tulee suunnitella siten että asiakasvirtoja keskitetään, jolloin syntyy uutta pörinää ja mahdollisuus kannattaviin palveluihin • rakennuksen on oltava samanaikaisesti sekä energia- ja kustannustehokas sekä terveellinen ja turvallinen, ympäristöasiat huomioiva ja esteetön.

• • • •

30

Delftin teknillinen korkeakoulu, Alankomaat

31

Tilajärjestelyt, viihtyisyys SYK Oy on tehnyt "tulevaisuuden kampus" -kyselyn yliopistojen käyttäjille vuonna 2011, jossa selvitettiin paitsi käyttäjä tyytyväisyyttä mutta kysyttiin myös tulevaisuuden kampuksen mahdollisia piirteitä.

Viihtyisyys • Sisustus, tilojen vanhanaikaisuus ja päivitystarpeet (erityisesti vanha puoli; väritys, taide, kukat, sohvat, käytävät) • Likaiset tilat, siivouksen taso vaihtelevaa • Tilojen sokkeloisuus • Huonekoodien logiikka vaikea • Lisää palveluita (mm. lapsiparkki, kauppa, majoituspalvelut, kirjastopalveluiden etäyhteydet, konferenssitiloja, urheilupalveluita jne.) ja aukioloaikoja pidemmiksi • Ulkoalueiden hyödyntäminen osana kampuksen oleskelutilaa (mm. sisäpihat, ulkovalaisutus, oleskelukäyttöön ulkotilaa) • Luentosalien vetoisuus, sisäilmaongelmat, liian kylmä (osittain myos liian kuuma) • Valaistusongelmia, luonnonvalon puute, säätömahdollisuuksien puute • Kalusteiden ergonomia huono • Tilojen varustus vanhentunutta

Nykytila-analyysi tarkastelee Oulun Yliopiston osalta saatuja vastauksia ainoastaan käyttäjätyytyväisyysnäkökulmasta, jotta voitaisiin kartoittaa nykytilanne käyttäjien näkökulmasta.

Oulun Yliopiston kohdalla vapaan palautteen kentässä on noussut esille seuraavia kommentteja. On huomioitava, että alla olevat kommentit eivät ole missään järjestyksessä. Kommenttien on tarkoitus nostaa kehityskohdeideoita esille tulevaa kampusvisiointia ajatellen – alla oleva ei siis ole lista korjattavista asioista vaan osa kommenteista edustaa vain pienen osan käyttäjäkokemuksia.

Tilajärjestelyt: • Luentosalien epäkäytännöllisyys ja koko • Tietokoneluokkien/ATK-pisteiden puute, erityisesti tulostinpisteet • Ryhmätyötilojen puute • Sekä henkilöstö että opiskelijat toivoivat toimivampia ravintolaratkaisuja ja monipuolisempaa tarjontaa • Lepotiloja kampukselle vapaamuotoiseen oleskeluun ja verkostoitumiseen • Henkilöstön taukotilojen viihtyvyyden lisääminen • Liikuntatiloja yliopistolle, esimerkiksi kuntosali tai uimahalli • Hiljaiset tilat mm. puhelinsoittoja, kahdenvälisiä keskusteluja varten.

Erityisesti ohjaajat kokevat avokonttoritilat huonoksi vaihtoehdoksi opiskelijakeskustelujen kannalta

Liikkuminen: • Julkiset liikenneyhteydet riittämättömät ¡linja-autot tulevat nipussa samaan aikaan, pitkiä välejä ilman yhteyksiä, nopeampi polkupyoräreitti • Karttoja enemmän, tilat paremmin merkitty • Joidenkin tilojen käyttö pyörätuolilla ongelmallista (mm. kirjojen lainausautomaatit, tietokonepöydat) .

32

33

�Oulun yliopisto on suomalaisen kampusrakentamisen pioneeri�.

34

2.

Tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset lähtÜkohdat 35

Linnanmaan alkuperäiset suunnitteluperiaatteet Suomen Ensimmäinen korkeakoulujen kehittämislain myötä syntynyt kohde oli Oulun yliopisto. Koska Oulun Linnanmaan kampushanke on ollut monella tasolla pioneerihanke, on sen esisuunnitteluun ja toteutukseen kiteytynyt poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa paitsi käytännön yliopistosuunnittelun myös tutkimuksen tasolla. Samalla heijastusvaikutukset muihin hankkeisiin ovat olleet mittavat. Rakennushallituksen prosessisuunnitelmallisissa ja standardisoivissa käytännöissä Oulun yliopiston rakentamishanke - aikansa mittavimpana rakennusprojektina - sai toimia koekenttänä uusien käytäntöjen muokkautumisessa.

Oulun yliopiston varhaiset rakennusvaiheet oli ensimmäinen suomalainen rakennusprojekti, jossa esisuunnittelua käytettiin metodisena lähtökohtana.

Samalla projekti itsessään määritteli omaan alaansa ja järjestelmäajattelun käyttömahdollisuuksia arkkitehtuurisuunnittelun kannalta.

Koska standardeja eikä muutakaan normitustyötä vielä ollut, sai Oulun projekti samalla toimia tulevien standardien muokkaamisen normittavana ”koelaboratoriona”, jossa samalla etsittiin tulevalle yhteiskuntamuodolle pysyviä suhteita.

36

Lähtökohtatilanteen suunnittelussa pyrittiin rakennustyyppeihin, jotka sallisivat hyvin erilaisten yliopistossa esiintyvien huonetilojen sijoittelun, suu-ren suunnitteluaikaisen joustavuuden ja myöhem-män muunneltavuuden. Rakennustyypin tuli sallia suuren vapauden eri rakennusvaiheiden tilojen ryhmittelyyn ja massoitteluun.

Linnanmaan kampusalueelle toteutunut kokonaisuus jakautuu kaikkiaan 11 vaiheittain toteutuneeseen eri hankkeeseen. Kampuskokonaisuus on alusta lop-puun saman arkkitehtitoimiston Kari Virran (myöh. VirtaPalaste-Leinonen Arkkitehdit Oy) käsialaa.

Rakennusvaiheet 1–4 rakennettiin 1970-luvun aikana pääasiassa teknillisen ja luonnontieteellisen tiedekunnan käyttöön. Voimaperäisen alun jälkeen rakentaminen hidastui ja rakennusvaiheet 5–7 rakennettiin 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alkupuolella luonnontieteellisen, humanistisen, ja kasvatustieteiden tiedekunnan sekä pääkirjaston käyttöön.

Yliopiston päärakennus valmistui kokonaisuuden eteläpäähän vasta vuonna 1998 alkuperäisestä aikataulusta 20 vuotta jäljessä, ja hallintoraken-nuksen viereen toteutuivat tietotalot 2000-luvulla.

Lähde: Muutoksen kampukset, Museovirasto 2011

37

Uudet tilakonseptit – Co-working Tietotyön muuttuvat tilatarpeet Toimistotilat yksittäisen Co-workingmuodostavat (rinnakkainsuurimman työskentely) -tiloilla tilaryhmän Oulun yliopistolla. Tilojen tarkoitetaan työympäristöjä, joitakäytön jäsenet tehokkuutta tullaan tehostamaan voimakkaasti voivat käyttää omiin työtehtäviinsä kampuskehityksen myötä.

jäsenmaksua vastaan.

Tulevaisuuden Työympäristö 2012 -barometri Co-working tarjoaa yliopistolähtöisille startkuvaamaa hyvin yliopiston tilojen käytön upeille joustavan tavan käynnistää yrityksen. kehityssuuntia. ovat usein monitilatoimistoja, eli niistä •Tilat Yhä harvemmalla työntekijällä on käytössään löytyy erilaisiin oma tiloja nimetty kiinteä käyttötarkoituksiin. työpiste. ovat sekä lisäksiyhdistelmätoimistot usein muunneltavissa •Tilat Avotilatukevateri käyttötarkoituksiin.

Kodikkuus ja viihtyisyys nykyisiä työnteon malleja perinteisiä koppikonttoreita paremmin. sekä epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat co-working tilan tunnelmaa.

•monen Työnteon monimuotoistumista tuetaanLisäksi erilaisilla virtuaalisilla työvälineillä ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten onkohtaamistärkeää. ja ryhmätyö•verkostoituminen Työpaikan merkitys

paikkana korostuu, Hiljaisten huoneiden tarpeen arvioidaan kasvavan.

38

Tilojen jakautuminen, Linnanmaa 35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

0 Toimistotilat Laboratoriot

Opetustilat

Työpajat ja verstaat

Erikoistilat

Kokoustilat Tietotekniikan opetustilat

Youmeet, Utrecht, Alankomaat

3939

Linnanmaalla on kasvuvoimaa. 40 vuoden aikana yliopisto ei ole millään suunnalla kasvanut kiinni alueeseensa.

Tilaa vaativalle täydennysrakentamiselle ja palveluille löytyy runsaasti mahdollisuuksia. Laajentaminen, eheyttäminen ja tiivistäminen edellyttää sekä tiivistä yhteispeliä että toimijakohtaista aloitteellisuutta.

Kampusvision maankäytöllinen visio on strateginen linjaus Linnanmaan suuntaviivoista ja keskusteluväline tulevia valmisteluvaiheita varten.

40

3.

Linnanmaan kampus MaankäytÜllinen visio

41

Linnanmaan aluetarkastelu Uudet tilakonseptit – Co-working Co-working (rinnakkain työskentely) -tiloilla tarkoitetaan työympäristöjä, joita jäsenet voivat käyttää omiin työtehtäviinsä Yhteydet yliopistoalueelta ympäröiville asuin- ja työpaikka-alueille ovat puutteelliset erityisesti itä-länsi-suunnassa, jossa Yliopistonjäsenmaksua vastaan. katu ja Kaitoväylä sekä niiden suuntaiset rakentamattomat vyöhykCo-working tarjoaa yliopistolähtöisille startkeet katkovat kaupunkirakennetta. upeille joustavan tavan käynnistää yrityksen.

Kampusalue liittyy ympäröiviin järvimaisemiin vain Kuivasjärven etelärannalle sijoittuvan kasvitieteellisen puutarhan kautta.

Tilat ovat usein monitilatoimistoja, niistä Maisema ei ole läsnä kampusalueella eivätkä eli yliopiston rakennukset ole havaittavissa järvien suunnasta. löytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Linnanmaan kampusalue sijoittuu varsin edullisesti Oulun Tilat ovat lisäksi usein muunneltavissa eri kaupunkirakenteeseen. 40 vuoden aikana kaupunki on kasvanut kampusalueen ympärille eikäKodikkuus Linnanmaa ole enää muusta käyttötarkoituksiin. ja viihtyisyys kaupungista erillinen saareke sekä epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat monen co-working tilan tunnelmaa. Lisäksi ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten verkostoituminen on tärkeää.

Huolimatta Linnanmaan – Kaijonharjun alueen monipuolisuudesta vaikuttaa kampusalue toiminnallisesti yksipuoliselta ja erityisesti ilta- ja viikonloppu-aikoina sekä kesäisin epäaktiiviselta.

42

Linnanmaa sijainti suhteessa liikenneväyliin on hyvä: kampuksen länsipuolella kulkee Pohjantie (valtatie 4) ja Oulun ensimmäiseksi ”kehätieksi” rakentuva Raitotie päättyy Kuivasjärven pohjoispuolelle Linnanmaan läheisyyteen.

Julkisen liikenteen yhteydet Linnanmaalle ovat nykyisellään linjaautoliikenteen varassa. Linja-autoliikenteen palvelutaso (vuorovälit, nopeat suorat yhteydet) kaipaavat kehittämistä.

Erilaisten raideliikenneratkaisuja soveltuvuutta Ouluun on selvitetty - joko uutena pikaraitiotienä tai olevaa rataverkkoa hyödyntävänä paikallisjunaliikenteenä. Mahdollisen pikaraitiotie on ajateltu ulottuvan Linnanmaalle asti. Pohjantien tuntumassa kulkevaa päärataa hyödyntävä paikallisjunaliikenne tarjoaisi Linnanmaalle tehokkaan julkisen liikenteen yhteyden. Toisaalta jo pelkkä kaukojunaliikenteen asema Teknologiakylän kohdalla mahdollistaisi Oulun pohjoisesta aluekeskuksesta tehokkaat yhteydet lähiseuduille ja muualle valtakuntaan

43

4444

KAIJONHARJU

TEKNOLOGIAKYLÄ

YLIOPISTO

45

Uudet tilakonseptit – Co-working Linnanmaan kehitystavoite Co-working (rinnakkain työskentely) -tiloilla tarkoitetaan työympäristöjä, joita jäsenet voivat käyttää omiin työtehtäviinsä Yliopiston rakennuskokonaisuuden viereen ja välittömään jäsenmaksua vastaan. läheisyyteen on ajateltu tulevaisuudessa sijoittuvan (opiskelija) asumista, muiden oppilaitosten tiloja sekä erilaisia tutkimuslaitokCo-working tarjoaa yliopistolähtöisille startsia ja yrityksiä. upeille joustavan tavan käynnistää yrityksen.

Tavoitteena on luoda alueesta ympärivuotisesti ja ympärivuorokautisesti aktiivinen ja elävä kampusalue, jossa olisi Tilat ovat usein monitilatoimistoja, eli niistä luonnollista kysyntää myös erilaisille lähipalveluille. löytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Tilat ovat lisäksi usein muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. Kodikkuus ja viihtyisyys sekä epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat monen co-working tilan tunnelmaa. Lisäksi ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten verkostoituminen on tärkeää.

Linnanmaan kampusaluetta kehitetään monipuolisena koulutuksen, tutkimuksen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Yliopistolle ajateltu Yliopistonkadun ja Kaitoväylän välisen alueen kehittäminen mahdollistetaan muillekin.

46

Lähipalveluiden lisäksi yliopistoalueelle olisi mahdollista sijoittua esim. kongressikeskus sekä majoitus- ja matkailupalveluita, joita voisi sijoittua myös Kuivasjärven rantaan.

Yliopiston liittymistä lähiympäristöönsä parannetaan laadukkaasti toteutettujen keskeisten ulkotilojen avulla.

Yliopiston sisäväylä yhtyy etelä- ja pohjoispäistään ulkotiloihin, jotka korostavat kaupunkirakenteen jatkuvuutta yliopistolta itään Kaijonharjun suuntaan. Vastaavasti länsipuolella puistomainen ulkotila liittää yliopiston Teknologiakylän suuntaan.

Linnanmaa 2013 Uudet tilakonseptit – Co-working Oulun yliopiston muodostaa Oulun pohjoisen aluekeskuksen Co-working (rinnakkain työskentely) -tiloilla – Linnanmaan – Kaijonharjun alueen - ytimen.

tarkoitetaan työympäristöjä, joita jäsenet Yliopiston itäpuolelleomiin sijoittuutyötehtäviinsä Kaijonharjun asuinalue ja voivat käyttää Kaijonharjun keskus lähipalveluineen. Yliopiston länsipuolelle jäsenmaksua sijoittuvat VTT sekävastaan.

Teknologiakylä, joka jatkuu Pohjantien toiselle puolelle asti.

Yliopiston eteläpuolelle sijoittuvat Co-working tarjoaa yliopistolähtöisille startasuinalueet – ns. Puu-Linnanmaa ja Syynimaa – sekä upeille joustavan tavan käynnistää yrityksen. palveluja (liikunta- ja jäähallit ja Linnanmaan market).

Tilat ovat usein monitilatoimistoja, eli niistä Oulun yliopiston Linnanmaan kampus muodostuu yhdestä löytyy rakennuskokonaisuudesta tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin. suuresta sekä erillisrakennuksista, joista normaalikoulut sekä Tilatmerkittävimpiä ovat lisäksiovat usein muunneltavissa eri kasvitieteellisen puutarhan rakennukset / kasvihuoneet. käyttötarkoituksiin. Kodikkuus ja viihtyisyys Yliopiston rakennuskokonaisuudelle on aikanaan varattu väljä sekä epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat alue myöhempiä laajennuksia silmällä pitäen; 40 vuoden monen co-working tilan tunnelmaa.

Lisäksi aikana yliopisto ei kuitenkaan ole millään suunnalla kasvanut ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten kiinni alueensa. verkostoituminen on tärkeää.

4747

Kampusvisio 2040

48

Lähtökohta kampuskaupungille TEKNOLOGIAKYLÄ Työpaikat Palvelut

MONITOIMINEN KAMPUSALUE Toimintojen limittyminen Koulutus/tutkimus Asuminen, työpaikat ja palvelut

KAIJONHARJUN ALUEKESKUS Asuminen Palvelut

500 m n.5 min.

KULTTUURIAKSELI

KAIJONHARJU

TEKNOLOGIAKYLÄ

INNOVAATIOPUISTO

Yliopisto TIEDEAUKIO

49

Kampuskaupunki Linnanmaa 9 10

4 3 8

2

1 6

7

5

11

50

6

Kulttuuriakseli

Innovaatiopuisto

Tiedeaukio

1

Yritykset

7

Opiskelija-asunnot

2

Tutkimuslaitokset

8

Kulttuuriakseli

3

Innovaatiopuisto

9

Tutkijahotelli

4

Oppilaitokset

10

Professoriasunnot

5

Konferenssikeskus

11

Asuminen

6

Tiedeaukio

51

Liikenne ja pysäköinti

•

52

Julkinen liikenne

•

53

Kevyt liikenne

•

54

Linnanmaa maankäyttö

55

Maankäyttö ja viheralueet

56

•

56

57

Innovaatiopuisto

58

Kampuksen länsipuolelle sijoittuu ”Innovation park” - avoin puistovyöhyke, jonka toisessa päässä on yliopiston Pihlajapiha ja toisessa päässä Teknologiakylän itäreunalle sijoittuva Logiikkapuisto

59

Tiedeaukio

60

Kampusalueen tärkein julkinen ulkotila ”Tiedeaukio sijoittuu ns. pääoven (R-ovi) itäpuolelle.Aukio toimii kampuksen pääsisäänkäynti-aukiona. Sinne sijoittuvat linja-autoliikenteen pääpysäkki, taksiasema sekä keskeinen polkupyöräparkki. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Tiedeaukio soveltuu hyvin yleisötapahtumien ja esim. lukukauden avajaisjuhlien pitopaikaksi.

61

Kulttuuriakseli

62

Pääkirjaston edustalta itään johtaa taide- ja kulttuuripainotteinen akseli Kulttuuriakseli. Akselin varteen on ajateltu keskitettävän ulkotilaan soveltuvaa taidetta (veistoksia, valo- ja ääniteoksia, lumi-. ja jäätaidetta), lisäksi alueella on mahdollista järjestää pienimuotoisia esityksiä.

63

Kontinkankaan yliopistokampus ja sitä ympäröivä alue toimijoineen muodostaa yhden Suomen merkittävimmistä hyvinvointiin ja sen koulutukseen ja tutkimukseen keskittyvän kokonaisuuden.

64

4.

Kontinkankaan tausta, nykytila ja visio

65

Kontinkankaan maa-alueiden kehitys Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sijoittuu Kontinkankaan kampukselle Oulun yliopistollisen keskussairaalan itäpuolelle. Kontinkankaalla toimii monipuolinen ”Health kampus”; alueella toimivat keskussairaalan ja yliopiston lisäksi muita oppilaitoksia (Oamk ja Osao), yrityksiä useissa kiinteistössä sekä erilaisia hyvinvointiin keskittyviä palveluita. Näiden lisäksi Kontinkankaalle sijoittuu asumista ja julkisia palveluita, mm. suuri koulukeskus.

66

Kontinkankaan lähistölle sijoittuu muita oppilaitoksia Kaukovainion alueella (Oamk, Osao, Aikuiskoulutuskeskus) sekä yrityksiä ja palveluita Peltolan alueella. (Pohjantien länsipuolella sijaitsevat Raksilan urheilukeskus ja Välkkylän opiskelijakylä. Kontinkankaan pohjois- ja itäpuolelle sijoittuvat Peltolan, Värtön ja Kastellin / Oulunsuun asuinalueet.

Kontinkankaan eteläosassa kulkee Kaupunginoja ja sen vartta seurailevat virkistysalueet.

67

Kontinkankaan maankäytön visio 1

Kontinkankaan itäosaan on valmistumassa kaavamuutos, jossa on huomioitu sekä yliopiston, keskussairaalan että Kastellin tutkimuslaitoksen tulevia tarpeita.

2

Lisäksi kaavamuutoksessa on muodostettu paikka Oulunsuuntien ja Kajaanintien risteykseen sijoittuvalle päivittäistavarakaupan market-rakennukselle

3

Kaavamuutoksessa esitettyjen toimintojen lisäksi Kontinkankaalle on ajateltu sijoittuvan tulevaisuudessa (opiskelija)asumista.

4

Alueelle on mahdollista rakentaa toimitiloja Kajaanintien varteen nykyisen Kastellin koulun paikalle ja keskussairaalan sisäänajon tuntumaan.

5

6

7

8

Yliopiston hammaslääketieteen laitoksen uudisrakennukselle on esitetty sijoituspaikka lääketieteellisen tiedekunnan uuden päärakennuksen eteläpuolelta (paikalta puretaan nykyinen hammaslääketieteen rakennus).

Keskussairaala on käynnistämässä Tulevaisuuden sairaala –hanketta, jonka myötä sairaalan toimintoja järjestellään uudelleen mm. uudisrakentaen.

Keskussairaalan uudisrakentamistarpeet yliopiston puoleisella osalla on otettu huomioon ja niiden myötä on esitetty parannettavan yliopiston ja keskussairaalan välisiä sisäyhteyksiä.

Myös ulkotiloissa on pyritty parantamaan yliopiston edustan (sisäänajoalue Ouluunsuuntieltä Aapistielle) ja keskussairaalan sisäänkäyntialueen (nyk. ns. ramppien alue) välistä yhteyttä.

68

69

Kontinkankaan kampusalueen tausta

70

Lääketieteellisen tiedekunnan sijainti Kontinkankaalla tekee yliopistosta kaksinapaisen. ”Kaksiosaisuus on osoittautunut ajan oloon jossakin määrin yliopiston toiminnallisuutta haittaavaksi tekijäksi,” kirjoitti Matti Salo yliopiston 35-vuotishistoriassa.

Lääketieteellisen tiedekunnan I ja II vaihe valmistuivat Arkkitehtitoimisto Reino Koivula & Co:n suunnittelemina jo 1970-luvun alussa.

Hammaslääketieteen tilat valmistuivat vielä ennen saman vuosikymmenen loppua, joten yliopiston tiloja oli Kontinkankaalla jo kolmen ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen 150 000 neliömetriä. Päärakennusta varten vuonna 2001 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti arkkitehtitoimisto Sarc Oy, päärakennus toi niitä lisää 52 000 neliömetriä.

Lääketieteellisen kampusalueen keskipisteeksi saatiin tiedekunnan päärakennus vuonna 2003. Rakennukseen sijoittuu lääketieteellisen tiedekunnan laitosten lisäksi myös maineikas tutkimusyksikkö Biocenter Oulu.

Arkkitehtuuriltaan lääketieteellisen tiedekunnan päärakennus jatkaa selkeää modernistista perinnettä, pääjulkisivu on symmetrisesti kahteen osaan jakautuva nauhaikkunainen rakennusmassa, jonka keskellä on lasinen syvennys, pääsisäänkäynti. Päämateriaalit ovat raaka betonipinta, kupari ja lasi eri muodoissaan

71

Tiedekunnan ja tutkijoiden tilat on sijoitettu sisäpihan ympärille; tilaan antaa valoa lasinen katto.

Rakennuksen sisääntulosta avautuva sisäpihaaula on korkea ja ilmava, siihen liittyy luontevasti pääsy suureen luentosaliin sekä kahvioon ja lounasravintolaan. Rakennuksen sisäjulkisivut ja niiden pintojen värit ja materiaalit sekä kaunis, rytmikkäänä spiraalina nouseva kierreporras, ovat taitavasti suunniteltuja. Samalla rakennus asettuu Aapistien varteen entisten 1970-luvulla valmistuneiden rakennusten joukkoon sulavasti ottaen kuitenkin määrätietoisesti johtavan paikkansa Kontinkankaan kampusalueen päärakennuksena.

Kontinkankaan sisätilojen kehitys

Laboratoriot Nykyisellään Kontinkankaan tilankäytössä korostuu mm. laboratorioiden suuri määrä.

Jokaisella yksiköllä on omat tutkimus- ja opetuslaboratorionsa ja niiden yhteiskäyttö on vähäistä. Tulevaisuudessa yhteiskäyttöä pyritään lisäämään ja laboratoriot keskittämään toiminnallisesti optimaalisiin paikkoihin.

Pitkänomaiset rakennusmassat, etenkin laitosrakennukset 1 ja 2 asettavat haasteita keskitettyjen laboratorioiden sijoitukselle siten, etteivät etäisyydet muodostu liian pitkiksi. Laboratoriot tullaan visiossa myös siirtämään yksikköjen omasta hallinnasta koko yliopiston tilanvarausjärjestelmään.

Luentosalit Kontinkankaan kampuksen luentosalit ovat toiminnallisesti ja osin myös mitoituksen osalta vanhanaikaiset. Kampukselta löytyy vain kaksi suurta luentosalia muiden luentosalien ollessa pääasiassa n. 50:lle hengelle mitoitettuja. Lääketieteellinen tiedekunta käyttää opetukseen myös viereisen yliopistollisen sairaalan tiloja. Yksi ongelma on vuosikurssien suuri ja alati kasvava henkilömäärä.

Luentojen tai tenttien järjestäminen kokonaiselle vuosikurssille on osoittautunut haastavaksi. Luentosaleihin sovelletaan samoja periaatteita kuin Linnanmaan kampuksella.

Pienemmät, kaltevalattiaiset salit muutetaan ryhmätöiden kannalta toimivammiksi mm. uusilla istuin- ja pöytäjärjestelyillä. Myös suurten salien monikäyttöisyyttä pyritään lisäämään.

72

Ryhmätilat Merkittävä osa lääketieteen opinnoista, varsinkin ensimmäisinä opiskeluvuosina, tehdään ryhmätöinä. Kampuksella on selkeä tarve uusille ja toimiville, n. 6-8 hengen ryhmätiloille.

Tilojen ei välttämättä tarvitse olla suljettuja huoneita, vaan niitä voidaan muodostaa mm. aulojen ja porrashuoneiden käyttöä tehostamalla.

Toimistotilat Toimistotilojen käyttöä tehostetaan monitilaratkaisuilla Linnanmaan tapaan. Monitilat voidaan tehdä toiminnan tarpeiden mukaisesti joko avoimiksi tai puoliavoimiksi. Osa toimistotiloista on tulevaisuudessakin huonetoimistoja.

Säilytystilat Nykykampuksen käytäviä kierrellessä pistää silmään kylmäsäilytyslaitteiden suuri määrä.

Tulevaisuudessa pakastimet sijaitsevat ilmastoiduissa pakastinkeskuksissa. Keskukset sijoitetaan siten, että etäisyydet laboratorioista pakastimille pysyvät kohtuullisina.

Pakastinkeskusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. vanhojen laitosrakennusten välipohjarakenteen kantavuus.

Linnanmaan kampuksesta muodostuu el채v채 osa kaupunkia 24 x 7 x 365.

74

5.

Kehitysvisio, tietotyรถn tilat, palvelut ja asuminen 75

Tee Itse-ja projektitilat

DesignLab, Kööpenhamina, Tanska

Yliopistolla on monikäyttöisiä tiloja, jotka ovat helposti muokattavissa projektien ja hankkeiden tarpeiden mukaisiksi.

76

77

Luentosalit

Adelaiden yliopisto, Australia

Kehitysvisio: Luentosalien käyttöä tehostetaan. Tiloille joiden käyttöaste on alhainen suunnitellaan uusi käyttötarkoitus.

78

Edith Cowanin yliopisto, Mount Lawley, Austraalia

7979

Ravintolat ja kahvilat

Pohjois-Carolinan yliopisto, Wilmington, Yhdysvallat

Yliopiston kahvilat ja ravintolat kehitt채v채t toimintaansa (toiminta, palvelut ja tilat) asiakkailta saadun palautteen perusteella. Uusia konsepteja kehitet채채n, pilotoidaan ja vaihdetaan eri kampuskaupunkien kesken.

80

Google, Dublin, Irlanti

81

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur.

Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur.

Skype Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat

82

AOL, Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat

83

Kirjastojen käytön monipuolistaminen

Berkeleyn yliopisto, lakiteteellisen tiedekunnan kirjasto, Kalifornia, Yhdysvallat

Kirjaston perustehtävänä on taata yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille tietoresurssit sekä välineet ja osaaminen, jota näiden resurssien käytössä tarvitaan. Kirjasto tarjoaa myös tiloja tiedon jakamiseen. 84

Chicagon yliopiston kirjasto,, Yhdysvallat

85

Walesin yliopisto, Newport, Iso-Britannia

•

86

Yonsein yliopiston kirjasto, Etelä-Korea

OMA – Bibliothèque Multimédia à Vocation Régionale (BMVR) in Caen, France

87

Kohtaamisen tilat

5.

Microsoft, Redmond, Yhdysvallat

Kehitysvisio: Yliopiston tilat joustavat vuorokauden ajan ja muun käytön mukaan. Kahviloiden ja ravintoloiden tilat ovat käytössä myös palveluajan ulkopuolella. Tilat ovat varausjärjestelmässä.

88

Google, Dublin

Microsoft, Redmond, Yhdysvallat

89

Yhteislaboratoriot, Laboratoriohotelli

Hassellin yliopisto, Australia

Yliopistolla on joustavia ja muuntuvia laboratorioita.

Laboratorioita voidaan vuokrata aikaperustaisesti tutkijoiden ja ryhmien käyttöön.

•

90

Uudet tilakonseptit – Co-working Co-working (rinnakkain työskentely) -tiloilla tarkoitetaan työympäristöjä, joita jäsenet voivat käyttää omiin työtehtäviinsä jäsenmaksua vastaan.

Co-working tarjoaa yliopistolähtöisille startupeille joustavan tavan käynnistää yrityksen.

Tilat ovat usein monitilatoimistoja, eli niistä löytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Tilat ovat lisäksi usein muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. Kodikkuus ja viihtyisyys sekä epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat monen co-working tilan tunnelmaa. Lisäksi ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten verkostoituminen on tärkeää.

Tiede- ja teknologiakoulu, Singabore

9191

Tutkija- ja kongressihotelli

Linnanmaan kampuksen läheisyyteen Kuivasjärven rantaan toteutetaan vetovoimainen tutkija- ja kongressihotelli. Hotellin palveluiden läheisyyteen rakennetaan pitempiaikaiseen asumiseen tutkijoille työsuhdeasuntoja.

92

Nottinghamin yliopisto,,Eco Hotelli, Iso-Britannia

• 9393

Opiskelija-asuminen

Monashin yliopisto, Melbourne, Australia

Opiskelijamäärät kasvavat uusien oppilaitosten siirtyessä Linnanmaalle. Nykyinen opiskelija-asuntokanta on elinkaarensa päässä. Kasvavaan opiskelija-asuntotarpeeseen vastataan rakentamalla uutta tilaa.

94

Opiskelija-asuntola, Woolwerhampton, Iso-Britannia

95

Bikuben-opiskelija-asuntola, KÜÜpenhamina, Tanska

96

97

Opetuksen tilat

Future Classroom Lab, Brussel, Belgia

Opetustiloja kehitet채채n, konseptoidaan ja pilotoidaan aktiivisesti opetuksen menetelm채- ja teknologiakehityksen kanssa.

98

Etel채-Indianan yliopisto, Yhdysvallat

99

Cornellin yliopisto, Ithaca, Yhdysvallat

100 100

MIT, Yhdysvallat

101

Kulkuväylien ja aulojen tilasuunnittelu

Ostfoldin yliopisto, Halden, Norja

Monash University Student Housing, Melbourne, Austraalia

Siirtymisen liittyviä pitkiä käytäviä ja laajoja aulatiloja kehitetään yhdessä Faculty Hubien kanssa. Käytäville ja auloihin suunnitellaan erilaisia opiskelun ja kommunikoinnin vyöhykkeitä ja rauhoitettuja opiskelutiloja.

102

Seattlen koillinen yliopisto, Yhdysvallat

103

Princetonin yliopisto, Yhdysvallat

104

Cornellin yliopisto, Ithaca, Yhdysvallat

105

Pennsylvanian yliopiston arkkitehtuurin osasto, Yhdysvallat

106

5.

AOL, Palo Alto, Yhdysvallat

107

Uudet tilakonseptit Co-working & Drop-in

5.

MobileSuite, Berliini, Saksa

Co-working ja Drop-in konseptit tarjoavat yliopistolähtöisille start-upeille joustavan tavan käynnistää yrityksen. Tilat ovat monitilatoimistoja ja niiden palvelut muotoillaan yliopiston palveluista. Tilat ovat muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin.

108

Massachusetin yliopisto, Venture Development Center, Boston, Yhdysvallat

109

Weld, Dallas, Yhdysvallat

110

Duke Studios, Leeds, Iso-Britannia

Abrico, Toronto, Kanada

Onward Coworking, Chicago, Yhdysvallat

Urban Station, Meksiko

111

Linnanmaan kampuksesta muodostuu el채v채 osa kaupunkia 7 x 24 x 365.

112

6.

Tilatutkielmat, monitilatoimistot ja tieteenalakeskukset 113

Lamelliosien muuntaminen monitilaksi Linnanmaan ovat -tiloilla nykyään Co-workingkampuksen (rinnakkaintoimistot työskentely) etenkin rakennusvaiheiden 1-4 joita alueella pääosin tarkoitetaan työympäristöjä, jäsenet keskikäytävällisiä huonetoimistoja.

Ratkaisu on voivat käyttää omiin työtehtäviinsä tilankäytöltään melko tehoton (n. 21,4 jäsenmaksua vastaan. htm²/työpiste), eivätkä pitkät, ikkunattomat Co-working tarjoaamyöskään yliopistolähtöisille start-tai käytävät ole eduksi viihtyisyyden upeille joustavan tavan käynnistää yrityksen. yhteisöllisyyden kannalta.

Tilat ovat usein monitilatoimistoja, eli niistä

Toimisto-osien tehokkuutta ja viihtyisyyttä löytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin. parannetaan eriasteisilla monitilaratkaisuilla.

Tilat monitila ovat lisäksi eri Avoin on usein paitsi muunneltavissa tilankäytöltään tehokas (idealuonnoksessa n. Kodikkuus 14,1 htm²/työpiste), myös käyttötarkoituksiin. ja viihtyisyys yhteisöllisyyttä parantavailmapiiri toimistoratkaisu. sekä epämuodollinen kuvaavat

monen co-working tilan tunnelmaa.

Suurten, usean käyttäjän käytössä Lisäksi olevien ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten toimistotilojen yhteyteen sijoitetaan pieniä verkostoituminen on tärkeää. suljettuja, nimikoimattomia työpisteitä erityistä hiljaisuutta vaativia työtehtäviä varten.

114

115

Co-working (rinnakkain työskentely) -tiloilla tarkoitetaan työympäristöjä, joita jäsenet voivat käyttää omiin työtehtäviinsä jäsenmaksua vastaan.

Co-working tarjoaa yliopistolähtöisille startupeille joustavan tavan käynnistää yrityksen.

Microsoft, Itävalta monitilatoimistoja, eli niistäHult Business School, San Francisco, Yhdysvallat Tilat ovatWien, usein löytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Tilat ovat lisäksi usein muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. Kodikkuus ja viihtyisyys sekä epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat monen co-working tilan tunnelmaa. Lisäksi ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten verkostoituminen on tärkeää.

University College Østfold Halden 116

Maatalousministeriรถ, Haag, Alankomaat

AOL, Palo Alto, Yhdysvallat

Olympialaisten projektikonttori 2012, Lontoo, Iso-Britannia

Tieteenalakeskus – Faculty Hub Yhteydet 2.-4. (rinnakkain kerroksissa sijaitsevien toimistojen Co-working työskentely) -tiloilla ja maantasokerroksen käytävien välillä ovat epäselvät ja tarkoitetaan työympäristöjä, joita jäsenet puutteelliset.

Maantasokerroksesta on hankala voivat käyttää omiin työtehtäviinsä hahmottaa ylempien kerrosten toimistotilojen sijaintia. jäsenmaksua vastaan.

Ratkaisu ongelmaan on lamellien väliin rakennettava avoin ja korkeatarjoaa tila, teieteenalan ”faculty hub”, johon Co-working yliopistolähtöisille startylemmissä kerroksissa sijaitsevat toimistotilat upeille joustavan tavan käynnistää yrityksen. avautuvat. ”Faculty hub” sijoittuu tilahierarkiassa keskusväylän ja osastojen sisäisten käytävätilojen Tilat ovat usein monitilatoimistoja, eli niistä välimaastoon. löytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin. ”Faculty hub”lisäksi toimii usein tiedekuntien, osastojen jaeri laitosten Tilat ovat muunneltavissa yhteisöllisyyttä parantavana kotipaikkana,. Tilassa voi käyttötarkoituksiin. Kodikkuus ja viihtyisyys toimia mm. tiedekunnan palvelupiste, kiltahuone ja sekä epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat espressobaari.

Sen yhteyteen voidaan lisäksi sijoittaa monen co-working tilan tunnelmaa. kyseisen laitoksen toimintaa esitteleviä Lisäksi näyttely/ilmiötiloja.

Lamelliosien välisiä yhteyksiä parannetaan ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten ”faculty hubin” sivuille rakennettavien siltojen avulla.

verkostoituminen on tärkeää.

120

Coventryn yliopisto, Iso-Britannia

Corus Quay, Toronto, Kanada

121 121

122

Harpa, Reikjavik, Islanti

123 123

Pyöräilyinfran kehitys

Maanalainen pyöräpysäköinti, Tiedeaukio: - lämmin tila - huolto-, korjaus- ja pesufasiliteetit - käyttö kausikortilla tms.

124

Virransilta: - kevyelle liikenteelle alikulku - Virransilta muutetaan lämpimäksi sisätilaksi

Kirjatori: - uudet polkupyöräkatokset ja -telineet - huoltopiste

125

Oulun yliopistolla toiminnallisen kehityksen ja tilakehityksen integrointi nopeuttaa tilainvestointien takaisinmaksuaikaa.

126

7.

Kampusvision jalkautuksen johtaminen ja toteuttaminen 127

Kampuskehitys on yhteistyötä Oulun yliopiston visio on olla vetovoimainen ja tuloksellinen sekä innovaatiotoiminCo-workingtiedeyliopisto (rinnakkain työskentely) -tiloilla nan edelläkävijä. Keskeinen yhteistyön foorumi on tarkoitetaan työympäristöjä, joita jäsenet Oulun Innovaatioallianssi. OIA:n tavoitteena on voivat käyttää omiin työtehtäviinsä kehittää kaupunkia ja sen ympärillä olevaa aluetta jäsenmaksua vastaan. määrätietoisesti, yhteistyöllä ja kumppaneiden Co-working tarjoaahyödyntäen. yliopistolähtöisille startvahvuuksia aktiivisesti

upeille joustavan tavan käynnistää yrityksen.

Oulun kaupungin vastuulla on toteuttaa kokonaisTilat ovattavoitteellista, usein monitilatoimistoja, niistä valtaista, sitoutunutta jaeliverkostoilöytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin. tunutta kaupunkipolitiikkaa innovaatiokeskittymän toimivuuden perustaksi.

Tilat ovat lisäksi usein muunneltavissa eri Keskeiset kehittämisenKodikkuus alueet ovat:ja viihtyisyys käyttötarkoituksiin.

•sekä maankäyttö epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat •monen asuminen co-working tilan tunnelmaa. Lisäksi •ideoiden liikenne ja tiedon jakaminen sekä ihmisten •verkostoituminen Palvelut ja elinkeinopolitiikan on tärkeää.ratkaisut

128

Kaavatasot Ympäristöministeriö: Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet

Valtakunnalliset tavoitteet

Pohjois-Pohjanmaan liitto: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava

Maakuntakaava

Oulun kaupunki: Strateginen maankäytön suunnittelu (Oulun Innovaatioallianssi)

Yleiskaava Kuntien yhteinen yleiskaava

Kunnan yleiskaava

Osayleiskaava

Asemakaava

129

Oulun kaupunki: Yksityiskohtainen maankäytön suunnittelu

Uudet tilakonseptit – Co-working Kampusvisio integroituu yliopiston kehitykseen Oulun yliopiston rakennetyöryhmä on -tiloilla selvittänyt Co-working (rinnakkain työskentely) vuonna 2013 työympäristöjä, johtamisjärjestelmä-, toiminta- ja tarkoitetaan joita jäsenet säädösratkaisuja ja esittänyt vaihtoehtoisia uusia voivat käyttää omiin työtehtäviinsä johtamismalleja. Työssä on otettu kantaa mm. jäsenmaksua vastaan. hallintoelimien toimintaan ja organisaatio- ja Co-working tarjoaa yliopistolähtöisille starthallintorakenteeseen.

Kampusvision jalkauttamiupeille joustavan tavan käynnistääliittyvä yrityksen. nen on rakenteelliseen kehittämiseen muutosprosessi, jonka monitilatoimistoja, rooli on tukea yliopiston strateTilat ovat usein eli niistä gista uudistumista. löytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Tilat ovat lisäksi usein muunneltavissa Työskentelyn päätavoite on määritellä jaerikuvata Oulun yliopiston toimintojen ideaali sijoittuminen käyttötarkoituksiin.

Kodikkuus ja viihtyisyys kahdella kampuksella ilmapiiri perustuen yliopiston sekä epämuodollinen kuvaavat strategiaan ja yhteystarpeisiin eri toimintojen välillä. monen co-working tilan tunnelmaa.

Lisäksi Jalkautus konkretisoituu uudistettuina tietotyön ideoiden ja tiedon jakaminen sekä ihmisten tilaratkaisuina, Työssä määritellään tilankäytön verkostoituminen on tärkeää. periaatteet. Tavoitteena on yliopiston toimintaa ja strategisia tavoitteita tukeva joustava ja kustannuksiltaan tehokas tilaresurssi.

130

Tilajohtamisen strateginen taso:

Muutoksen tukeminen yliopiston johdon keskeisiksi näkemissä asioissa, toimintatapojen selkeyttäminen

Tilajohtamisen operatiivinen taso: Tilankäytön tehokkuus.

Tilakustannusten optimointi.

Uudet tilankäyttötavat.

Tilajohtamisen taktinen taso:

Tutkimuksen ja opetuksen tehostaminen uusilla tilaratkaisuilla.

Yhteistyö liikkeenjohdon konsultoinnin, työpsykologian, workplaceasiantuntijoiden, henkilöstöhallinnon, ICT:n jne. välillä. Ydinliiketoiminnan muutoksen tukeminen kokonaisvaltaisesti

131

Tilajohtamisesta työympäristöjen johtamiseen Työympäristöjohtaminen on toimintamalli, jolla strategian toteuttamista tuetaan työympäristöresurssien avulla. Konseptina työympäristöjohtaminen yhdistää Oulun yliopiston HR-, ICT- ja tilahallinnon.

Oulun yliopiston työympäristösuunnittelun päätavoitteena on tehokkuus. Yliopiston kampukset suunnitellaan ja muutetaan siten, että ne vastaavat parhaalla tavalla tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin.

Kampusvision toteuttamisen perusperiaatteita on, että tilojen tulee olla niin yleispäteviä ja joustavia, että ne mahdollistavat ja tukevat tiedekuntien, osastojen ja eri yksiköiden sijainnin, henkilömäärien ja organisaatiorakenteen muutoksia.

132

Tulevaisuusskenaariot Käyttäytymis -tieteet

Arkkitehtuuri

Kestävä kehitys

ICT

Työympäristöjohtaminen Viestintä

Mielikuvat

Organisaatio kehitys

Strategia Talous

133

”Tavoitteena on, että tilakustannukset eivät kasva. Näin saamme varoja ydintehtävien hoitoon, henkilöstöön ja infrastruktuurihankintoihin.”

134

8.

Kampusvision hankkeistus ja talous

135

Kampuskehitystarkastelu – tilat ja eurot

Linnanmaan keskimääräiset kuntoluokat

•

136

Kampuskehitysvertailu Toteutetaan: Sopeuttamisohjelma, rakenteellinen kehittäminen, muu kampuskehittäminen ja peruskorjaukset.

Ei toteuteta: Sopeuttamisohjelma ja peruskorjaukset.

Oulun yliopiston pinta-ala m2

Luovutettavat kokonaisneliömäärät vuositarkastelu

Tilavähennys m2

Lisävuokra, M€/vuosi

11,2 M€ vuosi

10,8 M€ vuosi

Arviot laskettu ns. tämän päivän hinnoilla.

Lisävuokra-arviot eivät sisällä ulkoalueita ja pysäköintijärjestelyjä.

137

Tiloista luopuminen, neliömäärät tiloittain

Neliömetriä

Muutostyöt ja peruskorjaukset Investointikustannukset 2014 - 2035

Euroa

Investointikustannus sisältää pääkohteet. Arviointijakson 2014-2035 kuluessa muut investoinnit n. 100 milj. eur.

Tilaneliรถiden kokonaiskehitys 240 000

230 000

220 000

210 000

200 000

190 000

180 000

170 000

160 000 2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

Tilat m2 / opiskelija

16,0

14,0

12,0

10,0

8,0

6,0

4,0

2,0

0,0 2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Tilat m2 / htv 90,0

80,0

70,0

60,0

50,0

40,0

30,0

20,0

10,0

0,0 2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

•

2018

142

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Rakenteellinen kehitt채minen konkretisoituu tieteenalojen tilojen uusilla sijoitusratkaisuilla. T채m채 vaihe mahdollistaa kampuskehityksen 2040.

143

7.

Sijoitussuunnittelu

144

Linnanmaa

Kampusvisiota laadittaessa on tutkittu myös uuden tiedekuntajaon sijoittumista Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksille. Suurimmat muutokset ovat arkkitehtuurin osaston muutto Linnanmaalle, uuden ICT –tiedekunnan perustaminen Linnanmaalle sekä uuden biokemian instituutin perustaminen Kontinkankaalle. Myös muiden tiedekuntien ja laitosten tilankäyttöä tehostetaan.

Tilankäytön tehostamisen myötä osa Linnanmaan tiloista vapautuu ulosvuokrattaviksi tiloiksi esimerkiksi yritysten tai muiden koulutuslaitosten käyttöön.

Kontinkangas - Biokemia

146

147

Oulun yliopiston kampuskehittämisestä vastaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), vakavarainen ja innovatiivinen

kiinteistökehittäjä. SYK perustettiin vuonna 2009 pääomittamaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisia yliopistoja. Yhtiön vakavaraisuus muodostuu yliopistojen käytössä olevista kiinteistöistä, joita se omistaa ja kehittää.

SYK tarjoaa yliopistoille tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat sekä kehittää tiloja myös muiden käyttöön. Suomen Yliopistokiinteistöt luo kampuksista vetovoimaisia ja kestäviä

oppimis- ja innovaatioympäristöjä, jotka tukevat yliopistojen menestymistä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Yhtiön tasearvo on noin miljardi euroa ja liikevaihto 133 milj. euroa. Kymmenelle yliopistolle on vuokrattuna noin 1,1 milj. huoneistoneliömetriä hyötytiloja eri puolilla Suomea.

Suomen Yliopistokiinteistöt toimii uuden sukupolven jatkuvasti kehittyvässä työympäristössä. Yhtiön tavoitteena on olla Euroopan arvostetuin kampuskehittäjä tulevaisuudessa.

KAMPUSVISION LAADINNAN JOHTO, OHJAUS JA KOORDINOINTI: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Aki Havia aki.havia@sykoy.fi 040 527 7511

Oulun Yliopisto/ Tilapalvelut Arto Haverinen arto.haverinen@oulu.fi 040 737 3903

KAMPUSVISION LAADINTA: Ramboll Projektikonsultointi Oy Ari Tuutti ari.tuutti@ramboll.fi 040 582 2225.

RAMSE Consulting Oy Pekka Kähkönen pekka.kahkonen@ramse.fi 050 5025 159

Linja Arkkitehdit Oy Ville Niskasaari ville.niskasaari@linja-arkkitehdit.fi 044 777 1021