Pohjois-Suomen syntymäkohortit 1966 ja 1986. Historiikki yli 50 vuoden taipaleelta.

Pohjois-Suomen syntymäkohortit 1966 ja 1986

Historiikki yli 50 vuoden taipaleelta

Sisällys 5

Kirjoittajat

6

Kohortti 1986 43

Johdanto

15–16-vuotistutkimus vuosina 2001–2002

8

46

Mistä kaikki alkoi?

Kohortti 1966 10

Kohortti 1966 käynnistyy 1960-luvun alussa

14

Alkuvaiheen haasteita

15

Lapset syntyvät

20

Oulu Back Study vuosina 2002–2004

Kohortti 1966 47

Psykoositutkimukset vuosina 1999–2001 ja 2008–2010

Kohortti 1986 48

1-vuotistutkimus vuonna 1967

Aivot ja mieli -tutkimus vuosina 2007–2013

22

50

Silmätutkimus vuosina 1966–1971

23

14-vuotistutkimus vuonna 1980

25

Silmätutkimus vuonna 1981

25

14–24-vuotistutkimukset vuosina 1980–1990

Kohortti 1986 26

Kohortti 1986 alkoi vuosina 1984–1986

Ester-tutkimus vuosina 2009–2011

51

Gynekologinen tutkimus vuosina 2010–2011

52

ADHD-tutkimus vuosina 2001, 2007 ja 2018

Kohortti 1966 57

46-vuotistutkimus vuonna 2012–2014

28

1-vuotis­tutkimus vuosina 1987–1988

29

7-vuotis­tutkimus vuosina 1992–1993

31

8-vuotistutkimus vuonna 1993

Kohortti 1966 35

31-vuotistutkimus vuosina 1997–1998

65

Kohorttien uudet tutkimukset

66

Laajaa tutkimusyhteisöä palveleva infrastruktuuri

67

Yhteenveto

70

Kiitokset

Taitto: Laboratorio Uleåborg Oy Kansikuva: Kaleva / JOKA / Museovirasto Kaaviokuvat: s. 7: Sisältö Anja Taanila s. 7, 10, 26: Muokattu Tuula Ylitalon kuvasta / Mainostoimisto Laboratorio Uleåborg Oy Karttakuva s. 58: Mikko Kärmeniemi / Oulun yliopisto

ISBN 978-952-62-2193-9

Lehtileikkeet: Aktuumi, Kaleva, Uusi Suomi (julkaistu kustantajien luvalla) Henkilökuvat s. 5, 9, 17, 29, 32, 40, 49, 53, 61, 63: Oulun yliopisto, Anna-Liisa Hartikaisen, Jari Kelan, Maarit Jokelan ja Tuula Ylitalon kotiarkistot Muut valokuvat: Juha Auvinen, Liisa Kärki, Tuula Ylitalo ja Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksikön arkisto

5

Kirjoittajat

Maarit Jokela

Minna Ruddock

Tuula Ylitalo

Biokemian tohtori, tie-

Molekyyligenetiikan

Ylitalo tuli alun perin

detoimittaja ja tietokir-

dosentti, joka on väitel-

töihin Oulun yliopis-

jailija. Jokela on kirjoit-

lyt vuonna 1996 Oulun

toon kohorttitutki-

tanut reilun viidentoista

yliopistosta synnyn-

mukseen vuoden ajaksi

vuoden aikana tiedettä

näisen munuaistaudin

ATK-suunnittelijaksi

popularisoivia artik-

geenitutkimuksesta

yli kaksikymmentä-

keleita sekä tietokirjan

ja työskennellyt sen

vuotta sitten. Suunnitte-

geenitiedon käytöstä.

jälkeen useita vuosia

lijan pestin jälkeen hän

Jokela työskentelee

perinnöllisten sairauk-

on toiminut kohort-

Oulun yliopistossa

sien genetiikan parissa

tien projektisihteerinä.

innovaatioasiamiehenä

sekä Thomas Jefferso-

Työtehtäviin kuuluvat

vastaten biotieteiden

nin yliopistossa Phila-

muun muassa tutkijoi-

tutkimustulosten kau-

delphiassa että Oulun

den tekemien aineis-

pallistamisesta ja siihen

yliopistossa. Ruddock

topyyntöjen käsittely,

liittyvästä viestinnästä.

työskentelee tällä het-

tutkijoiden ohjeistus,

Hänen työtehtäviin

kellä tutkimusjohtajana

kohorttien nettisivujen

kuuluvat myös kohort-

Oulun yliopiston lääke-

ylläpito sekä erilaisten

titutkimukseen liittyvät

tieteellisessä tiedekun-

tilastojen laatiminen.

sopimukset, kun yhteis-

nassa vastuualueenaan

työtä tehdään toisten

väestötutkimuksen

tutkimuslaitosten ja yri-

aineistojen hallinnointi.

tysten kanssa.

Tutkimusaineistoista laajimmat ovat Pohjois-Suomen syntymäkohortit 1966 ja 1986.

6

Johdanto Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on ainutlaatuinen tutkimusaineisto, jonka ytimessä on Pohjois-Suomessa vuonna 1966 ja 1986 syntyneistä kerätty terveystieto. Se koostuu niin erilaisten kyselyiden vastauksista, biologisista näytteistä kuin monenlaisista mittauksista ja kuvauksista. Kohorttiaineistossa on yli puoli miljoonaa kerättyä näytettä, kuten veri-, virtsa-, hius- ja ulostenäytettä. Yksittäistä henkilöä ei kohorttitutkimuksessa voida tunnistaa, sillä kerättyä tutkimustietoa käytetään koodattuna.

Noin 20 000 tutkittavaa, joiden terveyttä

Tämä historiikki kertoo matkasta, jota on

ja hyvinvointia seurataan kohdusta

nyt kuljettu reilu viisikymmentä vuotta.

hautaan, on herättänyt kiinnostusta

Se kuitenkin jatkuu vielä vähintään

kansainvälisesti. Niinpä aineistolla on

saman verran. Niinpä on hyvä tarkastella,

tehty erilaisia tutkimuksia useiden eri

mitä tähän mennessä tiedetään.

maiden yhteistyökumppanien kanssa.

Tarkoituksena on tuoda esille, mistä

Mukana on ollut satoja tutkijoita. Tutki-

idea tutkimuksen tekemiseen lähti liik-

muksen tekijöinä on ollut niin lääkä-

keelle. Miten erilaiset kysely- ja terveys-

reitä kuin luonnon-, talous-, kasvatus- ja

tutkimukset valikoituivat mukaan? Mitä

maantieteilijöitä.

tuloksia on saatu aikaiseksi? Mitä vaikeuksia on tullut matkan varrella eteen ja

“On tärkeää, että tutkimukseen saadaan mukaan kaikki äidit.”

Kaleva 30.09.1965

miten niistä on selvitty?

7

KOHORTTI 1966 SYNTYMÄ

MURROSIKÄ

0 v.

Varhaislapsuus

7 v.

14 v.

18 v.

Lapsuus / Koulun alkaminen

Nuoruus

Aikuisuus / Äänestysoikeus

NUORI AIKUISUUS

KESKI-IKÄ

31 v.

46 v.

Avioituminen / Vanhemmuus / Ammatillinen ura

KOHORTTI 1986 SYNTYMÄ

KOULUN ALKAMINEN

MURROSIKÄ

NUORI AIKUISUUS

0 v.

7–8 v.

15–16 v.

32–33 v.

Varhaislapsuus

1966

1970

Hyvinvointivaltion kasvun alkaminen Suuri muutto

1980

Työttömyyden kasvaminen Talouskasvun hidastuminen

1985–1986

1990

Lapsuus

1992–1993

Nuoruus

1997

Aikuisuus / Äänestysoikeus

2001–2002

2012

2018

Talouden kasvu ilman työpaikkojen lisääntymistä EU-jäsenyys Hyvinvointivaltion palvelujen supistuminen Talouden taantuminen

Tietoyhteiskunta-ajan alkaminen Hyvinvointivaltion palvelujen laajentuminen

Voimakas talouden kasvaminen Hyvinvoinnin jakautuminen Hyvinvointivaltion palvelujen supistuminen Työpaikkojen väheneminen globalisaation vuoksi

Alun perin ”kohortti”-sanalla on tarkoitettu joukko-­osastoa ja siihen kuuluvia sotilaita. Epidemiologisessa1 tutkimuksessa, jossa tutkitaan sairauksien esiintyvyyttä, sanaa käytetään kahdessa merkityksessä. Alkuperäinen on syntymä­kohortti eli tiettynä ajanjaksona syntyneiden joukko, jonka kasvua, kehitystä ja elinoloja seurataan. Myöhemmin kohortti on laajentunut tarkoittamaan mitä tahansa määriteltyä joukkoa, jota tutkimuksessa tarkkaillaan.

1 Lääketieteen ala, jossa tutkitaan terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien sekä niihin liittyvien tekijöiden esiintymistä

8

Mistä kaikki alkoi?

Edesmennyt professori, lastenlääkäri Paula Rantakallio on pohjoissuomalaisen kohorttitutkimuksen äiti ja alullepanija. Tutkimuksissaan 1950–60-luvulla

“

häntä johdatti tieto, että lapsuusajan tapahtumilla on suuri merkitys aikuisiän terveydelle. Taustalla oli huoli korkeasta sekä äitien että vastasyntyneiden sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta.

Tutkimuksen alkuperäisenä tavoitteena oli löytää pienipainoisuuteen ja keskosuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä oppia ymmärtämään, miten ne vaikuttavat myöhempään sairastuvuuteen, kuolleisuuteen ja lapsen vammautumisriskiin.

Paula Rantakallio - Syntyi 1.7.1930 ja kuoli 8.7.2012 - Valmistui lääkäriksi 1957 - Erikoistui lastenlääkäriksi 1965 - Aloitti 1960-luvulla kohortti 1966-tutkimuksen - Väitteli ensimmäisenä naisena

Oulun yliopistosta lääketieteen

ja kirurgian tohtoriksi 1969

Lapsen vammautuminen voitaisiin estää seuraamalla raskauksia ja käyttämällä tieto­koneohjelmia. Riski­ tekijöiden tunnistaminen maksaa vähemmän kuin veriryhmän määrittäminen.” 2 Prof. Paula Rantakallio

“

Huolimatta vastasyntyneen hoidon tehokkaasta edistymis­estä, tulokset ovat vielä kaukana tyydyttävästä. Synnytyslääkäreiden ja kätilöiden apu tulee usein liian myöhään, vasta sikiön kuoleman jälkeen.”

Paula Rantakallion väitöskirja (1969)

- Toimi kansanterveystieteen

professorina Oulun yliopistossa 1987–1996

2 http://www.oulu.fi/sites/default/files/86/KOHOTIN%20JUURET%20website%20121116_2_2.pdf

9

“

Paula Rantakallio oli aikaansa edellä.

Ajatus siitä, että sikiöaikaiset tapahtumat vaikuttaisivat myöhempään terveydentilaan, on levinnyt vasta paljon myöhemmin. Tuolloin ajateltiin vaikkapa äidin verenpaineesta, mitä se nyt lapseen vaikuttaisi, kun lapsi on erikseen siellä mahassa.”

Prof. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi3

3 http://www.oulu.fi/sites/default/files/86/oma%20asenne%20ratkaisee.pdf

KOHORTTI 1966

ÄIDIT 12 055

ISÄT 11 913

LAPSET 12 231* Yksisikiöiset 11 905

Pojat 6 265

Kaksoset 326

Tytöt 5 964

ELÄVÄNÄ SYNTYNEET ELÄVÄNÄ SYNTYNEET 12 058 9 432

KUOLLEENA SYNTYNEET 173* Yksisikiöiset 161

Pojat 96

Yksisikiöiset 11 744

Pojat 6 169

Kaksoset 12

Tytöt 75

Kaksoset 314

Tytöt 5 889

* Kahden kuolleena syntyneen sukupuoli tunnistamatta

KOHORTTI 1986

ÄIDIT 9 362

ISÄT 9 322

LAPSET 9 479*

Kohortti 1966

Kohortti 1966 käynnistyy 1960-luvun alussa Laajat väestötutkimukset, joissa seurataan lapsia raskausajasta lähtien, olivat vielä uutta 1960-luvulla.

Paula Rantakallio tutustui ennen tutkimuksen aloitusta Englannissa vuonna 1958 kerättyyn syntymäkohorttiin ja siihen, miten tutkimus siellä toteutettiin. Kyseisessä tutkimuksessa seurattiin yhden viikon aikana lähes 17 000 synnytystä, jotta voitaisiin tunnistaa lapsen kuolemaan liittyviä tekijöitä.

Pohjois-Suomen kohorttitutkimus

neuvoloissa tietoja äideistä, raskauk-

alkoi 1960-luvun alussa suunnittelu-

sista sekä perheen elinolosuhteista.

vaiheella. Ensimmäinen vaihe oli laa-

Lomakkeen tekemiseen meni

tia kattava ja monipuolinen kyselylo-

vuosi, koska siihen tarvittiin usei-

make4 , jotta se palvelisi tutkimuksen

den eri alojen asiantuntijoiden apua.

tavoitteita mahdollisimman hyvin.

Tutkimusmenetelmiä haettiin myös

Lomakkeeseen oli tarkoitus kerätä

kirjallisuudesta.

4 http://www.oulu.fi/sites/default/files/f12v%20lomake%20fin_0.pdf

10 — 11

Kohortti 1966

Kyselylomake sisälsi 53 kysymystä, joissa selvitettiin muun muassa perheen elinympäristöä ja sosiaalista asemaa.

12

Kohortti 1966 Pelkän kyselylomakkeen tekeminen

13

Äideiltä kysyttiin neuvolassa:

ei riittänyt. Lisäksi piti suunnitella,

- Perheen taustatietoja

miten tutkimusta pitäisi markkinoida

- Ammattia

neuvoloille. Neuvoloiden kunnalli-

- Sosiaalista asemaa

set terveyssisaret5 olivat tutkimuksen

- Elinympäristöstä

aloituksessa tärkeässä roolissa, koska

- Koulutusta

heidän tehtävänä oli kerätä äideistä ja

- Painoa ja pituutta

lapsista tietoja kyselylomakkeelle.

- Elintapoja

Neuvolat olivat ensimmäistä ker-

- Raskauden kestoa

taa mukana tekemässä tieteellistä tut-

- Synnytyksestä

kimusta. Tutkimuksen markkinointi-

- Syntyneen lapsen painoa ja

viesti meni perille. Innostus oli kovaa ja tutkimusta pidettiin pioneerityönä.

Vuonna 1965 kerättiin tiedot 12 055 neljännellä kuukaudella raskaana olevalta Oulun ja Lapin lääneissä asuvalta naiselta. Lomakkeelle lisättiin tietoja synnytyksen jälkeen neuvoloissa äidin käydessä

pituutta - Lapsen kehityksestä

28 vuorokauden ikään asti

Synnytys- ja lastensairaaloista kerättiin tiedot: - Äidin terveydestä raskauden aikana

jälkitarkastuksessa.

- Synnytyksen kulusta ja lapsen

Kiitos kuntien terveydenhoita-

- Neonataalivaiheen eli vastasynty-

jien ja kätilöiden aktiivisuuden, vastausprosentti nousi korkeaksi, peräti 96 prosenttiin.

syntymätiedoista neisyysvaiheen sairaalahoidoista6 - Perinataalikuolleisuudesta7

Tilastokeskuksesta pyydettiin: - Tiedot lasten myöhemmästä kuolleisuudesta - Kuolinsyistä

Mitä tapahtui vuonna 1966?

Indira Gandhi valittiin Intian pääministeriksi, ralliautoilija Pauli Toivonen voitti Monte Carlo -rallin Citroënilla, avaruudessa suoritettiin ensimmäinen avaruusalusten keskinäinen telakoituminen, Suomen eduskunnassa järjestettiin ensimmäinen kyselytunti, televisiosarja Star Trek alkoi Yhdysvalloissa ja Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin syntyi 12 058 lasta.

5 Neuvoloiden kunnallisen terveyssisaren nimike muuttui vuonna 1972 terveydenhoitajaksi 6 Ensimmäiset 28 vuorokautta syntymästä 7 23. raskausviikon – 1. syntymän jälkeisen viikon välinen aika

Kohortti 1966

14

Alkuvaiheen haasteita Rahanpuute oli alkuun tutkimuksen riesana. Nuori Oulun yliopisto8 ei pystynyt tarjoamaan tutkijoille tarpeeksi tiloja.

Niinpä Paula Rantakallio keräsi kaikki kyselylomakkeet kotiinsa, missä niitä ryhdyttiin analysoimaan. Lomakkeiden läpikäyminen oli työlästä. Aineiston hallinnasta vastannut Markku Koiranen kertoi, että välillä koko tutkimusryhmä kävi jopa Paulan kesämökillä Iissä risusavotassa rentoutumassa.

Tutkimuksen ensimmäisiä rahoitta-

tietokoneet olivat vielä tehottomia

jia olivat Suomen Akatemia vuonna

käsittelemään suurta tutkimusaineis-

1971 sekä myöhemmin Pohjois-Suo-

toa. Valtion tietokonekeskukselta lai-

men kulttuurirahasto ja Alli Paasi-

nattiin huoneenkokoista Elliott 802

kiven säätiö. Riittävän rahoituksen

-tietokonetta.

saaminen oli kuitenkin vaikeaa. Paula

Myös 1960-luvun vilkas muutto-

Rantakallio otti jopa henkilökohtai-

liike hankaloitti tietojen keruuta. Osa

sen lainan, jotta kerätyt tiedot saatiin

kohorttiin valituista perheistä muutti

syötettyä tietokoneelle.

muualle Suomeen, Ruotsiin ja jopa

Tästä huolimatta analysointi tehtiin osittain käsin, koska senaikaiset

8 Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958

Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.

Kohortti 1966

15

Lapset syntyvät Kun neuvoloista oli kerätty tarvittavat tiedot, professori Anna-Liisa Hartikainen aloitti selvittämään synnytysten kulkua 1960-luvun lopulla. Hän halusi tutkia, mahdollistaako hyvin organisoitu äitiysneuvolaverkosto raskauteen liittyvien sairauksien ja poikkeavuuksien varhaisen diagnosoinnin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, jäävätkö riskisynnyttäjät yleislääkärin hoitoon paikallissairaaloihin vai osataanko heidät ohjata neuvolasta eteenpäin erikoislääkärin hoitoon9.

Varhaisella sairauden tai poikkeavuuden diagnosoinnilla tiedetään olevan suuri merkitys niin raskauden ja synnytyksen kulkuun kuin myös syntyvään lapseen. Syntymään liittyvät asiat vaikuttavat läpi koko ihmisen elämän. Äitien sairaushistorian sekä raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden keräämistä varten suunniteltiin uusi kyselylomake10. Neuvolakorteista kerättiin tiedot äidin raskaudenaikai-

Vuonna 1966 terveyspalvelujen saatavuus jakaantui Oulun ja Lapin lääneissä hyvin epätasaisesti.

Syrjäseuduilla lasten kuolleisuus oli merkittävästi korkeampi kuin muualla.

sesta voinnista. Synnytyskertomukset pyydettiin synnytyssairaaloista. Osa niistä jouduttiin kuitenkin keräämään sairaaloista paikan päällä käymällä, koska niitä ei saatu tilaamalla.

9 Anna-Liisa Hartikaisen väitöskirja (1973): Alueellisten olojen suhde raskauden ja synnytyksen kulkuun sekä erityyppisissä sairaaloissa hoidettujen synnyttäjien eroavuudet.

10 http://www.oulu.fi/sites/default/files/f8_fin_0.pdf

Kohortti 1966

Tiedot äidin sairauksista ja aiemmista raskauksista merkittiin lomakkeeseen.

16

Kohortti 1966

17

“

Raskaus on ikkuna naisen tulevaan terveyteen samoin kuin sikiöaika syntyvälle lapselle.

Omat tutkimukseni ovat keskittyneet näiden teemojen ympärille”.

Prof. Anna-Liisa Hartikainen ”Alku oli suurta taistelua” Professori Anna-Liisa Hartikainen tuli mukaan kohortti­ tutkimukseen viitisenkymmentä vuotta sitten sattumalta.

Hän oli valmistunut lääkäriksi vuonna 1967 ja kyseli erikoistuvan lääkärin paikkaa naistentautien klinikasta.

Hänelle ehdotettiin, että mene mukaan Paula Rantakallion aloittamaan tutkimusprojektiin. Siinä kolme lääkäriä oli jo yrittänyt olla mukana, mutta laihoin tuloksin.

Paula oli äkkipikainen luonteeltaan

tilastomatemaattisten menetelmien

ja tutkimusprojekti oli lääketieteessä

kehittymisen myötä.

valtavirrasta poikkeava ja uraauur-

”Minä tulin kokeilemaan ja sille

tava Suomessa, joten eteenpäin pääsy

tielle jäin”, Hartikainen muistelee.

ei ollut helppoa. Kliinisepidemiolo-

Nyt hän on siirtynyt kohorttitutki-

ginen11 tutkimus lähti nousuun vasta

muksesta syrjään, mutta seurailee

1970-luvun puolella tietokoneiden ja

edelleen, miten tutkimus etenee.

11 Lääketieteen ala, jossa tutkitaan terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien sekä niihin liittyvien tekijöiden esiintymistä

Kohortti 1966

18

”Raskaus on ikkuna naisen tulevaan

jatkotutkimuksia hankaloittavia

terveyteen samoin kuin sikiöaika

kompromisseja. Esimerkkinä tällai-

syntyvälle lapselle. Omat tutkimuk-

sesta Hartikainen mainitsee Paulan

seni ovat keskittyneet näiden teemo-

keskostutkimuksen, jossa ennenai-

jen ympärille”.

kaisina ja pienipainoisina syntyneitä

1960-luvulla raskauden seuranta

verrattiin täysiaikaisina vauvoina

ja hoito painottuivat vielä äitiin. Lapsi

syntyneisiin. Koska täysiaikaisia oli

jäi toisarvoiseen asemaan. ”Esimer-

niin paljon enemmän kuin keskosia,

kiksi keskosten hoito oli hyvin alkeel-

jouduttiin heistä ottamaan vain pieni

lista nykyiseen verrattuna”, Hartikai-

otos. Mukaan pääsi vain joka kym-

nen sanoo.

menes, jotta tietojen käsittely olisi

Pullonkauloja

onnistunut.

Tietokoneiden aiheuttamat ongel-

”Laaja kohorttityyppinen tutkimus

mat eivät loppuneet tähän. Yliopis-

oli lääketieteessä vielä 50 vuotta sit-

tolle hankittiin uusia koneita, jonka

ten harvinaista. Terveystutkimusta

yhteydessä suuri määrä tietoa hävisi

tekeville lääkäreille oli käsittämä-

yllättäen. Yliopiston puolelta tähän

töntä, että samanaikaisesti tutkittiin

suhtauduttiin vähätellen. Lopulta

yli 12 000 henkilöä. Usein ei mennyt

kuitenkin yliopisto, vaikkakin pitkin

myöskään jakeluun, mihin tämän

hampain, rahoitti ja hoiti aineiston

tyyppisellä tutkimuksella pyritään”,

palautuksen.

Hartikainen huomauttaa. ”Perintei-

”Se oli henkistä taistelua”, Harti-

sesti oli totuttu sairaala-aineistoista

kainen tiivistää. Periksiantamatto-

tehtyihin tapaus-verrokki -tutkimuk-

muus lopulta auttoi. Suurin osa tie-

siin ja siihen, että yleensä tutkittavia

doista pystyttiin pelastamaan. Tosin

oli korkeintaan parikymmentä. Jo

loput tehtiin työläästi käsin.

sadan tutkittavan aineistoa pidettiin huomattavan kookkaana.”

Kohortissa suuri tutkittavien

Toinen ongelmia aiheuttanut asia oli jatkuva rahanpuute, joka johtui suurelta osalta aineistojen laajuudesta

joukko aiheutti sen, että tietoa ker-

ja myöhemmin kohorttiin tehdyistä

tyi valtavia määriä. ”Koska tietojen

poikkileikkaustutkimuksista12. Rahan

käsittely oli vielä lapsenkengissä,

puute ei ollut vain alkuajan asia,

paljon aineistoa jäi levälleen. Se teetti

vaan on ollut hankaloittava tekijä

jatkossa runsaasti ylimääräistä työtä”,

koko Pohjois-Suomen syntymäko-

Hartikainen muistelee.

horttitutkimuksen ajan. Rahoitusta

Vaikka tietokoneet olivat iso-

on anottu ja saatu monesta lähteestä

jen pakastimien kokoisia, ne eivät

vain lyhyeksi aikaa kerrallaan. Rahan

kyenneet käsittelemään kohortti

hankinta onkin ollut jo vuosia kohor-

1966:n tuottamaan tietomäärää.

tin tieteellisen johtajan pääasiallinen

Tallennukseen jouduttiin tekemään

tehtävä.

12 Tutkimus, jossa syitä (esim. taudin vaaratekijät) ja seurauksia (taudin yleisyys) mitataan samana ajankohtana

Kohortti 1966 Onnistumisen avaimet Kiitoksia Anna-Liisa Hartikainen antaa neuvolaverkostolle. Ilman

19

muuttoliikkeen vuoksi”, Hartikainen muistuttaa. ”Olen tyytyväinen ja helpottunut

sitä tutkimuksen tekeminen ei olisi

myös siitä, että oman klinikkani lää-

onnistunut. Kätilöt ja terveydenhoita-

kärit ovat vihdoinkin kiinnostuneet

jat olivat tosi innostuneita tutkimuk-

viimeisten vuosien aikana poikki-

sesta, täyttivät lomakkeita ja haastat-

leikkaustutkimusten myötä kohortti-

telivat sekä äitejä että lapsia.

tutkimuksesta ja muodostaneet omia

Myös äidit ja heidän lapsensa ovat olleet erittäin myötämielisiä tutkimusta kohtaan. ”Missään muualla

menestyksekkäitä tutkimusryhmiä.”

Apua päätöksentekoon

maailmassa ei ole saatu yhtä hyviä

Pohjois-Suomen kohorttitutkimuk-

vastausprosentteja näin kookkaasta

sesta on reilun viidenkymmenen

tutkimusaineistosta”, Hartikainen

vuoden aikana tullut maailmanlaa-

toteaa.

juisesti tunnettu tutkimusaineisto.

Muutoksia asenteissa on kui-

Vaikka aluksi tutkimusta tehtiin

tenkin alkanut tulla esille. Kohortti

paikallisin voimin, hyvin nopeasti

1986:ssa on ollut nähtävissä, että

mukaan tuli kansainvälisiä yhteis-

osallistumisinnokkuus on vähenty-

työkumppaneita. Hartikainen antaa

nyt vanhempaan kohorttiin verrattuna. Anna-Liisa Hartikainen epäileekin, että yhtä laajan tutkimuksen

tästä suuret kiitokset professori Marjo-Riitta Järvelinille.

Anna-Liisa Hartikainen toivoo,

tekeminen ei enää onnistuisi tänä

että yhteiskunnallisessa päätöksen-

päivänä.

teossa hyödynnettäisiin nykyistä

Neuvoloiden lisäksi Hartikainen

enemmän tutkimusta kevyiden sel-

nostaa esille Suomen hyvät julki-

vitysten sijaan. ”Kohortti 1966:sta

set rekisterit. ”Alussa niiden käyttöä

saatavan tiedon arvo nousee koko

vastustettiin, koska ei nähty rekiste-

ajan. Sen perusteella voidaan tehdä

reiden tuomaa arvoa”, Hartikainen

pitkälle tulevaisuuteen ennusteita

sanoo. Nykyisin kohorttiin liittyvät

kansakunnan terveydentilasta, sai-

rekisteritiedot päivitetään rutiinisti

rastuvuudesta sekä niihin liittyvistä

tukemaan tutkimustyötä.

elämän olosuhteista ja suunnitella

Suomen vahvuus on siinä, että

mahdollisia ennaltaehkäiseviä toi-

meillä henkilö voidaan tunnistaa

menpiteitä”, Hartikainen kiteyttää.

henkilötunnuksen avulla. ”USA:ssa henkilöllisyys voidaan tunnistaa vaikka sähkölaskulla. Siellä ei ole mahdollista saada laaja-alaista tietoa viranomaisilta samasta henkilöstä muun muassa vilkkaan maansisäisen

Kohortti 1966

20

1-vuotistutkimus vuonna 1967 Kohorttitutkimus jatkui uusien tietojen keräämisellä. Nyt lomakkeisiin merkattiin, miten lapsi oli oppinut seisomaan ja kävelemään sekä tietoja puhuttujen sanojen määrästä.

Tietojen keruusta olivat vastuussa

tusta ja tutkittiin, onko lapsen ihossa

kunnalliset terveyssisaret, joiden

allergista ihottumaa. Kasvutietoja

urakka oli melkoinen. Varsinkin kau-

täydennettiin vuosina 2005–2011

punkialueilla heiltä vaadittiin mel-

neuvoloista kerätyillä tiedoilla.

koista työpanosta, koska lasten luku-

Tietoja hankittiin myös lapsista,

määrä yhtä terveyssisarta kohden

jotka olivat olleet vastasyntyneenä

saattoi muodostua suureksi. Tutki-

sairaalahoidossa ja joilla oli riski

muksessa olivat mukana sen suunnit-

sairastua neurologisiin sairauksiin.

teluvaiheesta lähtien lastenlääkärit

Lisäksi osalle kohorttiin kuuluvista

Anna-Liisa Saukkonen ja Helena

tehtiin vuoden ikäisinä myös useita

Mäkinen.

muita kysely- ja rekisteritutkimuksia.

Terveyssisaret tekivät lapsille

Terveystutkimuksia tehtiin tuolloin

myös tutkimuksen, jossa mitattiin

esimerkiksi lapsille, joilla oli synnyn-

muun muassa paino, pituus, päänym-

näinen sydänvika.

pärys sekä katsottiin silmien karsas-

Paula Rantakallio kehitti väitöskirjassaan13 mallin, jonka mukaan voitaisiin tehdä ennuste lapsen syntymäpainosta ja kuolemanriskistä äidistä neuvolassa kerättävien tietojen perusteella. Väitöskirja oli Suomessa ensimmäinen, jossa käytettiin tutkimusmenetelmänä monimuuttuja-analyysiä.

13 Paula Rantakallion väitöskirja (1969): Groups at risk in low birth weight infants and perinatal mortality.

Kohortti 1966

21

Ensimmäistä kertaa voitiin osoittaa, mikä vaikutus äidin raskaudenaikaisella tupakoinnilla on syntyvän lapsen painoon. Tupakoivien äitien lapset ovat keskimäärin 150 g kevyempiä.14

“Ilmastollisilla tekijöillä on vaikutusta ennenaikaisiin synnytyksiin. Vuoden 1966 talvi oli erityisen kylmä Suomessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä kylmiä talvia sattuu 2–3 kertaa sadassa vuodessa.”

Uusi Suomi 04.08.1970

14 Rantakallio P (1978) Maternal Smoking and Morbidity and Mortality in Offspring. In: Scientific and Technical Progress and Circumpolar Health, eds. VP Kaznecheev, NR Derjapa and VI Turchin-sky, USSR, 1: 231–232.

Kohortti 1966

22

Silmätutkimus vuosina 1966–1971 velujen käyttöä vuosina 1966–

Krause tutkivat Oulun ja Lapin

1971 sekä niiden alueellisia eroja

läänien silmäklinikoiden pal-

Pohjois-Suomessa.

“Karsastus on yleisin silmäsairaus pohjoissuomalaisilla 5-vuotiailla lapsilla. ” Uusi Suomi 17.06.1973

Professorit Paula Rantakallio ja Ulf

Kohortti 1966

23

14-vuotistutkimus vuonna 1980 Kyselytutkimus toteutettiin kaikille elossa oleville kohorttiin kuuluville lapsille, joita oli 11 764 vuonna 1980. Osoitetiedot pyydettiin Väestörekisterikeskuksesta. Jos osoitetta ei löytynyt, sitä kysyttiin maistraatista ja ulkomaiden suurlähetystöistä.

Noin 700 lasta oli muuttanut Ruotsiin.

Kysely15 lähettiin lapselle ja jos hän

Mitä tuloksia saatiin?17

ei vastannut, se toimitettiin vanhemmille. Lyhyt kysely postitettiin myös

- 14 vuoden ikään mennessä

kouluihin kouluterveydenhoitajille.

lapsilla, joiden äidit tupakoivat

Kyselyssä selvitettiin tietoja muun

raskauden aikana, oli enemmän

muassa lapsen terveydestä, kasvusta,

säännöllisiä sairaalakäyntejä

koulumenestyksestä, tupakoinnista,

keuhkosairauksien vuoksi kuin niillä

alkoholin käytöstä, perheoloista ja

lapsilla, joiden äidit eivät tupakoineet.

isän tupakoinnista.

Samaan aikaan kerättiin sairaa-

- Vaikka raskauden aikana tupakoineet

loiden poistoilmoituksista16 sairaala-

äidit olivat hiukan pidempiä kuin ei

hoitodiagnoosit ja Kelalta pyydettiin tiedot tietyistä lääkekorvauksista.

14-vuotistutkimuksen aikana

tupakoineet, syntyneet lapset olivat

lyhyempiä muihin saman ikäisiin

lapsiin verrattuna.

määritettiin myös tutkittavien neurologiset sairaudet neurologian poliklinikoista, sairaaloiden poistoilmoituksista sekä Kelan rekistereistä. Tässä yhteydessä selvitettiin myös kehitysvammaisuuden esiintyvyys Oulun ja Lapin lääneissä.

15 http://www.oulu.fi/sites/default/files/Kysely_ntt_fin_0.pdf 16 Jokaisesta sairaalan vuodeosastolta poistuvasta potilaasta tehtiin kirjallinen poistoilmoitus ja sen sisältämät tiedot rekisteröitiin 1969–1993 lääninhallituksen ylläpitämään sairaalan poistorekisteriin.

Nykyisin puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä (HILMO).

17 Rantakallio P (1983) A follow-up study up to the age of 14 of children whose mothers smoked during

pregnancy. Acta Paediatr Scand 72: 747–753.

Kohortti 1966

“Kohortti 1966-tutkimuksessa havaittiin, että Pohjois-Suomessa syntyi kolminkertainen määrä mongoloidilapsia muuhun maailmaan verrattuna.

Onko tilanne yhä sama vai ovatko kuluneet pari vuosikymmentä muuttaneet sitä?”

Kaleva 22.11.1984

24

Kohortti 1966

25

Silmätutkimus vuonna 1981 Silmätutkimus toteutettiin 15-vuotiaana niille, jotka asuivat Oulun läänissä sekä niille, jotka olivat käyneet hoidossa Oulun yliopistollisen sairaalan silmäpoliklinikalla.

Aineisto kerättiin niin yksityisiltä sil-

lakorteista. Yksityislääkärit ja Oulun

mälääkäreiltä kuin Oulun yliopistolli-

yliopistollisen sairaalan silmäklini-

sesta sairaalasta. Joillakin alueilla sil-

kan tutkijat täyttivät lomakkeet, joi-

mälääkäri tutki lapset koulussa ja osa

den tiedot syötettiin tietokoneelle.

tiedoista saatiin myös lasten neuvo-

14–24-vuotistutkimukset vuosina 1980–1990 Osalle kohorttiin kuuluville lap-

vuonna 1983, koulututkimus vuosina

sille tehtiin kymmenen vuoden

1980–1981, älykkyys 14-vuotiaana,

aikana useita kysely- ja rekisteritut-

neurologiset vammat 14 vuoden ikään

kimuksia: keskushermostoinfektiot

mennessä, kuulo vuonna 1983 sekä

0–14 vuoden iässä, kasvututkimus

nuorten miesten terveys vuonna 1990.

Kaksoset 12

Tytöt 75

Kaksoset 314

Tytöt 5 889

* Kahden kuolleena syntyneen sukupuoli tunnistamatta

KOHORTTI 1986

ÄIDIT 9 362

ISÄT 9 322

LAPSET 9 479* Yksisikiöiset 9 247

Pojat 4 891

Kaksoset 226

Tytöt 4 587

Kolmoset 6

KUOLLEENA SYNTYNEET 47*

ELÄVÄNÄ SYNTYNEET ELÄVÄNÄ SYNTYNEET 432 99 432

Yksisikiöiset 44

Pojat 26

Yksisikiöiset 9 203

Pojat 4 865

Kaksoset 3

Tytöt 20

Kaksoset 223

Tytöt 4 567

Kolmoset 6 * Yhden kuolleena syntyneen sukupuoli tunnistamatta

Kohortti 1986

Kohortti 1986 alkoi vuosina 1984–1986 Vuonna 1984 aloitettiin seuraavan eli niin sanotun nuoremman kohortin suunnittelu. Nyt mukaan päätettiin ottaa mukaan lapset, joiden syntymäaika osui 1.7.1985–30.6.1986 väliseen aikaan.

Pyrkimyksenä oli tehostaa äitiysneuvolatoimintaa ja lastenhoitoa sekä selvittää hoitokäytäntöjen merkitystä äitien ja lasten sai­rauksien vähentämisessä.

Tutkimus oli alkuperäiseltä nimeltään ”Äiti ja lapsi -85”. Myöhemmin tutkimuksen nimeksi muotoutui ”Pohjois-Suomen kohortti 1986 – hyvinvointi- ja terveystutkimus” (nykyisin ”Kohortti 1986”). Ikäluokasta saatiin mukaan peräti 99 prosenttia (yhteensä 9 432 lasta).

Kuten vanhemman kohortin kohdalla, niin myös uuden kohortin tavoitteena on selvittää pitkäaikaista sairastavuutta (erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, astma, atopia, tukielinperäiset sairaudet, mielenterveysja käyttäytymishäiriöt), kuolleisuutta

Tutkimuksessa selvitettiin äidin työolojen merkitystä raskauden ja synnytyksen kulkuun sekä syntyvän lapsen terveyteen.

ja sosiaalista hyvinvointia (syrjäytyminen ja sen ennustetekijät) lap-

Kohorttitutkimus aloitettiin yhteis-

silla, nuorilla ja aikuisilla sekä löytää

työssä Oulun yliopiston Kansanter-

korkean riskin ryhmät ja mahdol-

veystieteen laitoksen (nykyisin Elini-

liset biologiset ennustetekijät, jotta

käisen terveyden tutkimusyksikkö) ja

sairauksien ennaltaehkäisy olisi

Oulun yliopistollisen keskussairaalan

mahdollista.

(nykyisin Oulun yliopistollinen sai-

Tutkimuksen vastuullisena johtaja

raala, Pohjois-Pohjanmaan sairaan-

toimivat Paula Rantakallio ja Anna-

hoitopiiri) synnytys- ja naistenklini-

Liisa Hartikainen.

kan kanssa.

26 — 27

Kohortti 1986

28

Tiedot raskaana olevilta äideiltä

Tiedot synnyttäjien raskauskomp-

kerättiin Pohjois-Suomen neuvoloissa

likaatioista ja synnytyksen kulusta

terveydenhoitajien avustuksella. Tie-

koottiin sairauskertomuksista.

donkeruussa käytettiin kolmea eri kyselylomaketta18.

Terveydenhoitajat täyttivät

Tiedot raskauden kestosta, syntymäpainosta, neonataalivaiheen19 sairaalahoidoista ja perinataalikuol-

raskausajasta kaksi kyselyloma-

leisuudesta20 kerättiin synnytys- ja

ketta äidin neuvolakäynnin yhtey-

lastensairaaloista.

dessä tai ensimmäisen kotikäynnin

Kyselylomakkeista pyrittiin teke-

yhteydessä. Lomakkeissa kysyttiin

mään mahdollisimman samanlaisia

esimerkiksi perheen taustatietoja,

kuin kohortti 1966 -tutkimuksessa,

asuinpaikkaa ja muuta sosiaalista

jotta nämä kaksi tutkimusta olisivat

elämäntilannetta sekä vanhempien

vertailukelpoisia keskenään.

koulutusta ja ammattia.

Kolmas kyselylomake koski raskauden ja synnytyksen seurantaa.

1-vuotis­tutkimus vuosina 1987–1988 Kun lapset olivat yksivuotiaita, tervey­

kehityksestä. Kasvutietoja täydennet-

denhoitajat keräsivät kyselylomak-

tiin vuosina 2005–2011 neuvoloista

keeseen21 tiedot muun muassa lapsen

hankituilla tiedoilla.

yleisestä terveydestä, kasvusta ja

18 http://www.oulu.fi/nfbc/node/18143 19 Ensimmäiset 28 vuorokautta syntymästä 20 23. raskausviikon – 1. syntymän jälkeisen viikon välinen aika 21 http://www.oulu.fi/sites/default/files/kyselylomake_fin_2.pdf

Kohortti 1986

29

7-vuotis­tutkimus vuosina 1992–1993 Lasten ensimmäisen kouluvuoden

Vuosina 1992–1997 lääkäri Elina

syksyllä heidän vanhemmilleen lähe-

Mäki-Torkko tutki kohortti 1986:ssa

tettiin kyselylomake22, jossa kysyt-

esiintyviä kuulovammoja Oulun ja

tiin lapsen kasvusta, kehityksestä ja

Lapin lääneissä asuvilta lapsilta. Klii-

terveydestä sekä koulusta, perhe-

niset kuulontutkimukset tehtiin 1 227

muodosta ja perheen sosiaalisesta

lapselle. Yksi tutkimuksen tavoit-

tilanteesta. Tutkimuksesta käytettiin

teista oli parantaa kuulontutkimusten

nimeä ”Lasten terveystutkimus”.

menetelmiä neuvolatoiminnassa23.

Prof. Anja Taanila: Kasvatus­t ieteellistä näkökulmaa kohorttitutkimukseen Vaikka Pohjois-Suomen syntymäkohorttia leimaa voimakkaasti lääketieteellinen näkökulma, tutkimuksessa on ollut myös muiden alojen osaajia. Heistä yksi on professori, perheterapeutti ja sosiaali­ työntekijä Anja Taanila, joka väitteli kasvatustieteen tohtoriksi vuonna 1997.

Hänen tutkimuskohteinaan olivat kohortti 1986:n pitkäaikaissairaat ja vammaiset, joista saatiin tietoa erityishuoltopiirin24 ja sairaalan poistoilmoitusrekistereistä. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kohorttilaisten vanhempia.

22 http://www.oulu.fi/sites/default/files/Lasten%20terveystutkimus_fin_1.pdf 23 Elina Mäki-Torkon väitöskirja (1998) Childhood Hearing Impairments and Hearing Screening.

24 Kehitysvammaisten henkilöiden erityishuollon järjestämistä varten Suomi on jaettu 16 erityishuoltopiiriin, joiden alueet määrää valtioneuvosto. Pohjois-Suomessa kehitysvammaisten huolto tapahtui ennen Tahkokankaan palvelukeskuksessa, josta toiminta on siirretty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille.

Kohortti 1986

30

Taanila selvitti, mikä on paras tapa

kaudenaikainen laihuus ja nuorem-

kertoa lapsen vakavasta sairaudesta

massa huomattava ylipaino osoittau-

tai vammaisuudesta hänen vanhem-

tuivat merkittäviksi riskitekijöiksi25.

milleen. Vanhempien haastatteluun

Ellen Ek puolestaan tutki syrjäy-

perustuen hän totesi, että molempien

tymistä kohortti 1966:ssa26. 31-vuo-

vanhempien läsnäolo on tärkeää.

tiaina 10 prosenttia tutkittavista oli

”Tilanne on vaikea, joten tiedon suo-

syrjäytyneitä. Nuoremmasta kohor-

dattaa oman tietämyksensä kautta”,

tista saadaan vertailevaa tietoa, kun

Taanila huomauttaa. Kun molemmat

kohorttilaisille tehdään lähiaikoina

vanhemmat kuulevat saman tiedon,

seuraava kyselytutkimus.

he voivat jälkikäteen paremmin käydä tilannetta yhdessä läpi. ”Mitä

Yksilönsuoja kiristynyt

parempi tuki perheelle pystytään

Kuten monet muut kohorttitutki-

antamaan heti alussa, sitä paremmin

muksessa mukana olleet tutkijat, niin

selviydytään”, Taanila sanoo.

myös Taanila nostaa esille rahoituk-

Väitöstöiden tuloksia

seen liittyvät ongelmat. ”Jos saadaan seurantatutkimuksen tekemiseen

Taanila on ohjannut useita väitös-

rahoitus, niin sitten rahaa ei löydy-

kirjoja. Niissä on selvitetty muun

kään tutkijoiden palkkoihin”, Taanila

muassa kehitysvammaisten mää-

toteaa. Niinpä kohorttiaineistossa on

rää, syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja

vielä paljon sellaista tietoa, jota ei ole

käytöshäiriöitä.

ehditty analysoimaan.

Ulla Heikura (nykyisin Korho-

Myös lisääntyvä yksilönsuoja on

nen) selvitti kehitysvammaisuuden

muuttanut tilannetta. Suostumus-

esiintyvyyttä vertaamalla kahta syn-

lomakkeista on tullut pitempiä ja

tymäkohorttia keskenään. Vaikka ter-

monimutkaisempia.

veydenhoito on parantunut selvästi

”Kun puhutaan enemmän yksilön-

20 vuoden aikana, niin kehitysvam-

suojasta, se vaikuttaa ihmisten ajatte-

maisten määrässä ei ole tapahtunut

luun”, Taanila sanoo. Niinpä nyky-

muutoksia. Noin 13 lasta tuhannesta

aikana ei ehkä niin helposti anneta

syntyi kehitysvammaisena kummas-

omia tietoja tutkimukseen.

sakin kohortissa.

Geneettiset häiriöt olivat yleensä

”Tässä kohorttitutkimuksessa yksilö ei erotu mitenkään”, Taanila

vammaisuuden taustalla. Kahden

huomauttaa. Hän mainitsee esimerk-

vuosikymmenen aikana äidin nai-

kinä kohortti 1966:n 31-vuotistutki-

mattomuus, asuminen syrjäseudulla

muksesta tehdyn kuntaraportin. Siitä

sekä korkeampi ikä lapsen syntymän

otettiin pois pienet kunnat, joissa oli

aikaan olivat menettäneet yhteytensä

vain muutama tutkittava, jotta yksilöt

kehitysvammaisuuteen. Sen sijaan

eivät paljastuisi.

vanhemmassa kohortissa äidin ras25 http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514287114.pdf 26 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19790/psycholo.pdf?sequence=2

Kohortti 1986

31

8-vuotistutkimus vuonna 1993 Lapsen ensimmäisen kouluvuoden keväällä tehtiin kaksi kyselylomaketta27: toinen lasten vanhemmille ja toinen opettajille.

Vanhemmilta kysyttiin lapsen psykomotorisesta kehityksestä ja käyttäytymisestä, joita opettajat arvioivat oppimisvaikeuksien lisäksi.

Samaan aikaan lapsille, joiden syntymäpaino oli ollut alle 1750 g, lastenneurologi Päivi Olsen teki neurologisia tutkimuksia. Kontrolliryhmänä toimi normaalipainoisten (syntymäpaino >2500 g) ryhmä.

Kaikille ennenaikaisina syntyneille lapsille tehtiin magneettiresonanssikuvaus sekä psykologiset

Lasten ja nuorten ikäja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla voidaan edistää lasten terveyttä, hyvinvointia ja opinto­ menestystä. Kahdeksanvuotiaana paljon liikkuneet lapset liikkuivat edelleen 16-vuotiaina enemmän ja menestyivät koulussa paremmin.29

arvioinnit28.

27 http://www.oulu.fi/nfbc/node/18147 28 Päivi Olsenin väitöskirja (1997) Preterm Birth and Preterm Children – A Study of the Northern Finland One-Year Birth Cohorts for 1966 and 1985/86.

29 http://www.psykologia.fi/maanantaiblogi/54-sykettae-liikunnasta-ja-musiikista

Kohortti 1966 Kohortti 1986

32

Projektisihteeri Tuula Ylitalo: Käytännön työn pyörittäjä Kohorttitutkimus ei olisi mitään ilman tutkittavia, tutkijoita ja kenttätyöntekijöitä. Mutta myös monta muuta henkilöä tarvitaan, jotta käytännön työ pyörisi niin ennen keräysvaihetta kuin sen jälkeen.

Tutkittavia askarruttavat monet

teeri Tuula Ylitalo. Hän tuli alun

erilaiset kysymykset. Mitä kyselylo-

perin töihin kohorttitutkimukseen

makkeen kysymys tarkoittaa? Miten

ATK-suunnittelijaksi vuonna 1995.

tutkimuspaikalle pääsee? Miten

Pesti oli vuoden mittainen.

auton saa parkkeerattua? Mitä tulok-

”Työjakson päätyttyä kohort-

sia kohorttitutkimuksesta on saatu?

titutkimuksen tieteellinen johtaja

Mistä löytää lisää kirjallisuutta ja van-

Marjo-Riitta Järvelin kysyi, jatkatko

hoja kyselylomakkeita?

vielä töitä, mutta ihan eri tehtävissä”,

Näihin kysymyksiin vastaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttikeskuksessa työskentelevä projektisih-

Ylitalo muistelee. Sillä tiellä hän on edelleen.

Kohortti 1966 Kohortti 1986

33

Välillä Ylitalon tehtäviin on kuulu-

Kun keräys saadaan suoritettua, alkaa

nut haastatella tutkittavia puheli-

tietojen tallennus ja puhdistus sellai-

mitse iltatöinä esimerkiksi kohortin

seen muotoon, että tiedot voivat tulla

selkätutkimuksessa. ”Jos tutkittava

tutkijoiden käyttöön. Kohortti 1966:n

ei palauttanut kyselylomaketta,

46-vuotisseurannassa kyselylomak-

häneltä kysyttiin samat asiat puheli-

keet olivat jo sähköisiä, joten tieto

mitse”, Ylitalo kertoo. Haastattelujen

saatiin helpommin tutkimuskäyt-

yhteydessä sai kuulla monenlaista

töön. Saman kohortin 31-vuotiaana

kohtaloa.

täyttämät lomakkeet luettiin optisesti

”Suurin osa oli oikein otettuja, kun

Jyväskylässä. Aikaisemmissa tut-

heihin otettiin yhteyttä, mutta tietysti

kimuksissa lomakkeet piti tallentaa

mukana oli joitakin, jotka eivät ilah-

käsin tietokoneelle.

tuneet yhteydenotosta”.

Kansainvälistä yhteistyötä

Tulossa seuraavaksi Kohortti 1986:n tutkittavien kor-

Jotta kohorttiaineistosta saataisiin

vaan on kiirinyt jo tietoa siitä, että

mahdollisimman suuri hyöty, sen

uutta keräysvaihetta ollaan toteut-

sisältämiä tietoja annetaan kontrol-

tamassa lähivuosina. ”Kyselyjä on

loidusti tutkijoille. Ylitalo huoleh-

jo tullut, olenhan minä varmasti

tii lupaprosessin käytännön toimi-

mukana”, Ylitalo kertoo tutkittavien

vuudesta. Oulun yliopiston tutkijat

innostuneisuudesta.

tekevät myös laajasti kansainvälistä yhteistyötä.

Uuden tietojen keräysvaiheen

Tänä vuonna kohorttitutkimuksessa on luvassa jotain ihan uutta.

Ensimmäistä kertaa Oulun alueella

suunnitteluun pitää varata pari-

asuville 1966 kohorttilaisten van-

sen vuotta. Rahoitusta pitää hakea

hemmille tehdään terveystutkimuk-

monesta lähteestä ja lisäksi kyselylo-

set. Aikaisemmin heistä on kerätty

makkeisiin tulevat kysymykset pitää

tietoa vain kyselylomakkeiden avulla.

valikoida. ”Lomakkeen sisällys on

”Nyt saadaan tietoa kolmesta

aina konsensus siitä, mitä kysymyksiä

eri sukupolvesta”, Ylitalo sanoo.

otetaan mukaan ja missä järjestyk-

1966-kohorttilaisten lapsista on jo

sessä”, Ylitalo huomauttaa.

kerätty tietoa rekistereistä.

Kohortti 1966

34

Pohjois-Suomen kohorttitutkimukset ovat harvinaisia siinä mielessä, että niissä selvitetään ihmisen varhaisvaiheiden yhteyttä aikuisiän sairauksiin.

“Osallistumisprosentin arvellaan nousevan 80 prosenttiin.”

Kaleva 02.10.1996

Kohortti 1966

35

31-vuotistutkimus vuosina 1997–1998 Tutkittavien täyttäessä 31 vuotta tutkimuksen mielenkiinnon kohteina olivat lapsen ennenaikaisuuteen, pienipainoisuuteen ja sikiön hidastuneeseen kasvuun liittyvät riskit sekä niiden vaikutus aikuisiän terveyteen.

Kiinnostuksen ytimessä olivat myös työ- ja toimintakyky, syrjäytyminen ja sosioekonomiset terveyserot.

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena

Zitting, joka oli tiiviisti mukana

oli saada tietoa siitä, mitä terveyden

myös aineiston keruun ja kyselyiden

eteen kannattaisi ja ehtisi vielä tehdä.

suunnittelussa.

Tutkimuksen vetäjänä ja rahoituksen kerääjänä toimi Marjo-Riitta Järvelin.

31-vuotistutkimuksen toteuttami-

Zitting tutki selkäsairauksia, jotka ilmenivät työikäisillä. Hänen tavoitteenaan oli ennaltaehkäistä selkäs-

sesta vastasi Oulun yliopiston Kan-

airauksia ja etsiä sairauksiin liittyviä

santerveystieteen ja yleislääketieteen

riskitekijöitä.

laitos (nykyisin Elinikäisen terveyden

Vuonna 1997 ei ollut mahdolli-

tutkimusyksikkö) yhteistyössä Oulun

suutta tehdä esimerkiksi tarkkoja

yliopiston muiden laitosten, Lapin

röntgen- tai magneettikuvauksia nii-

yliopiston, Oulun aluetyöterveyslai-

den kalleuden vuoksi. Nämä kuvauk-

toksen (nykyisin Työterveyslaitos,

set voitiin toteuttaa vasta 46-vuotis-

Oulun aluetoimisto) sekä Kansanter-

tutkimuksen yhteydessä kuvausten

veyslaitoksen (nykyisin Terveyden ja

hintojen laskettua teknologian kehit-

hyvinvoinnin laitos) kanssa. Kent-

tymisen myötä.

täpäällikkönä toimi lääkäri Paavo

Verenpaineen ja pulssin mittaus

Kohortti 1966

36

Marjo-Riitta Järvelin haki keruu-

neet kutsuttiin terveystutkimuksiin.

seen rahoitusta useilta eri tahoilta

Osoitetiedot pyydettiin Väestöre-

ja sai rahoittajiksi Oulun yliopiston,

kisterikeskuksesta. Tietojen puut-

Sosiaali- ja terveysministeriön, Suo-

tuessa niitä kysyttiin ulkomailta

men Akatemian, Oulun yliopistolli-

suurlähetystöistä.

sen sairaalan sekä lukuisia säätiöitä.

Kyselylomake käännettiin myös

Osatutkimuksiin rahoitusta tuli myös

ruotsin kielelle ja lähetettiin kaikille

tutkimusten toteuttajilta esimerkiksi

Ruotsiin muuttaneille, joiden osoit-

työpanoksina.

teet saatiin Ruotsin verotoimistosta.

Kyselylomakkeiden ja aineiston

Postikysely30 sisälsi kysymyksiä

keruun suunnittelu aloitettiin vuonna

muun muassa elämäntilanteesta, fyy-

1995. Suunnitteluryhmään kuului

sisestä aktiivisuudesta, selkävaivoista,

Oulun yliopiston sekä muiden Suo-

ammattista ja työhistoriasta, ympäris-

men yliopistojen ja tutkimuslaitosten

töstä, terveydestä, terveyspalveluiden

tutkijoita eri tieteenaloilta.

käytöstä sekä elämäntavoista.

Kyselyn suunnittelu oli tutkijoiden

Terveystarkastukset suoritettiin

muiden töiden ohessa vaikea ja työläs

pääasiassa kunkin kunnan terveys-

prosessi. Työryhmä kokoontui useita

keskuksessa. Terveystutkimuksia

kertoja ja meni jopa muutamaksi

varten oli perustettu neljä tutkimus-

päiväksi Lapin rauhaan valitsemaan

ryhmää, joihin kuului kaksi tervey-

kysymyksiä.

denhoitajaa ja yksi laboratoriohoi-

Ennen varsinaista tutkimusta toteutettiin esitutkimus 200 henki-

taja. He kiersivät ympäri Pohjois- ja Itä-Suomea.

lölle, jotka eivät kuuluneet kohortti 1966-tutkimukseen. Tällä haluttiin testata koko kohortille suunnitellun tutkimuksen käytännön suorituksen onnistumista, selvittää ajanvarausjärjestelmän toimivuutta, tutkimuksen kestoa, ongelmia mittauksissa ja kerätyn aineiston jatkokäsittelyä. Lisäksi haluttiin löytää syitä siihen, miksi tutkittavat eivät osallistu tutkimuksen joihinkin vaiheisiin.

Huhtikuusta 1997 alkaen kaikille elossa oleville 11 322 kohorttiin syntyneille henkilöille lähetettiin postikysely. Lisäksi Oulun ja Lapin läänin sekä Helsingin alueella asu-

Lisäkysymysten täyttö kynämikrotietokoneella

30 http://www.oulu.fi/sites/default/files/86/postikyselylomake.pdf

Kohortti 1966

37

Terveystutkimuksessa tutkittavat

mukana lähetetyssä tutkimuksen

vastasivat vielä lisäkysymyksiin,

selvitysosuudessa kerrottiin tieto-

joista osa liittyi työhön. Vastaukset

jen yhdistämisestä valtakunnallisiin

kirjoitettiin joko käyttäen kynämik­

rekisteritietoihin.

rotietokoneen kosketusnäyttöä tai paperiseen lomakkeeseen.

Kaikille annettiin Mielipiteet ja

Tutkimuksen jälkeen tutkittavat saivat kirjallisen palautteen muun muassa verenpaineesta, keuhkojen

kokemukset –kysely kotiin täytettä-

toimintakokeesta, käden puristus-

väksi sekä pieni kirjekuori kynsinäyt-

voimasta, selän staattisesta kestävyy-

teen ottoa varten.

destä ja verinäytteiden analysointitu-

Terveystutkimuksessa tutkittavilta otettiin verinäytteet, mitattiin

loksista viitearvoineen.

31-vuotistutkimuksesta julkaistiin

muun muassa paino, pituus ja veren-

raportti31 kuntien päättäjille, viran-

paine, tehtiin allergiatestit ihopisto-

omaisille ja muille yhteistyötahoille.

kokeella ja selän kestävyystesti sekä

Siinä oli tietoa kolmikymppisten

testattiin fyysinen kunto ja keuhko-

elämäntilanteesta ja –tavoista sekä

jen toiminta. Tutkittavilta kysyttiin

työllisyyden ja terveyden alueellisista,

ruokarasvan käytöstä erillisiä kuva-

kunnittaisista ja sukupuolittaisista

malleja apuna käyttäen. Tutkimuk-

vaihteluista.

sessa tehtiin useita osatutkimuksia

Tutkimuksessa kerätyistä verinäyt-

(kuulo, psykiatrinen haastattelu, työ-

teistä eristettiin DNA, josta on tehty

ja toimintakyky, osteoporoosimittaus,

geneettisiä tutkimuksia. Niiden avulla

kaksoiskysely) osalle tutkimuksiin

löydettiin esimerkiksi FTO-geenin

kuuluvista henkilöistä.

yhteys lapsuus- ja aikuisiän lihavuu-

Lisäksi osalle Oulun alueen tutkittavista annettiin kotiin täytettäväksi ruoka- sekä liikuntapäiväkirja.

Professori Aimo Ruokosen johta-

teen32, 33 . Ihmisillä, joilla on tietty muoto geenistä, on suuri riski lihoa.

FTO-geeni löytyi, kun tutkijat etsivät perinnöllisiä syitä tyypin

man Oulun yliopistollisen sairaalan

2 diabetekseen. Tutkimus tehtiin

laboratorion työpanos mahdollisti

yhteistyössä Oxfordin yliopiston

verinäytteiden säilytyksen ja analy-

kanssa. Aineistossa oli mukana myös

soinnin sekä tutkimuksen aikana että

kohortteja Englannista. Geenitutki-

sen jälkeen.

muksissa onkin usein tärkeää, että

Kaikilta tutkittavilta kysyttiin

aineiston koko on riittävän iso. Näin

kirjallinen lupa aikaisemman ja nyt

voidaan löytää geeneistä sellaisia

kerätyn aineiston käytöstä tutki-

muotoja, joilla on yhteys esimerkiksi

mustarkoituksiin. Kutsukirjeen

sairauteen.

31 Vehkakoski K et al. (2001) Elämäntilanne, työllisyys ja terveys. Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelman kuntaraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 16, Helsinki.

32 Frayling TM et al. (2007) A common variant in the FTO gene is associated with body mass index and predisposes to childhood and adult obesity. Science 316:889–894 33 http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/geeneissa-selva-yhteys-lihavuuteen/10903/

Kohortti 1966

38

Kohortin tutkimuksissa on tullut entistä selvemmin esille lihavuuden merkitys sairauksien riskitekijänä.

Professori Anna-Liisa Hartikaisen sanoin ”Hyvänkin perimän voi mokata elämällä kuin sika vatukossa, mutta huonoa voi auttaa ottamalla itseään niskasta kiinni ja hoitamalla itseään” (Aktuumi 1, 2002).

Nuoruuden haitalliset elämäntekijät lisäsivät tuki- ja liikuntaelimistön kivun todennäköisyyttä 31 vuoden iässä.34

Prick-ihoallergiakoe

Varhaislapsuudessa tapahtuva altistuminen maatilan eläimille on yhteydessä alentuneeseen astman, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman riskiin aikuisena.35

Painoindeksi ja ylipainoisten osuus alkoivat nousta, jos henkilö asui yli viiden kilometrin etäisyydeltä kuntakeskuksesta tai kun väentiheys asuinalueella vähentyi. Tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista nuorista aikuisista asui vuonna 1997 alueilla, jotka voivat vaikuttaa epäsuotuisasti painoon, koska asuinpaikka oli joko liian kaukana kuntakeskuksesta tai se oli liian harvaan asuttu.36 Pitkään työttömänä olleet miehet olivat solutasolla vanhempia kuin työssäkäyvät ikäisensä. Asiaa selvitettiin mittaamalla DNA-näytteistä kromo­somien päissä olevia rakenteita eli telomee­rejä. Naisilla telomeerien lyhentymistä ei havaittu. Heillä oli vähemmän työttömyysjaksoja.37 Geenit eivät selitä koulu­ menestystä. Ympäristöllä ja muilla tekijöillä on vahva rooli.38

34 http://www.oulu.fi/sites/default/files/86/Tuki-%20ja%20liikuntaelinsairaudet%202_2.pdf 35 https://tiedonsilta.fi/vahvista-tyokykyasi-jo-varhain/ 36 https://liikuntakaavoitus.fi/tiina-lankila-paikkatiedosta-apua-maankaytonsuunnitteluun-ja-arkiliikunnan- edistamiseen/ 37 https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001817277.html 38 https://yle.fi/uutiset/3-6665357

Kohortti 1966

“

Aikuisiän laihuus ja puutteellinen kalsiumin saanti 31-vuoden iässä vähentää luun mineraalimäärää. Se viittaa alhaiseen luumassaan, joka on iso riskitekijä myöhemmälle osteoporoosille ja luun murtumille”.39

39

Luuntiheysmittaus ranteesta

39 Laitinen J1, Kiukaanniemi K, Heikkinen J, Koiranen M, Nieminen P, Sovio U, Keinänen-Kiukaanniemi S, Järvelin MR.: Body size from birth to adulthood and bone mineral content and density at 31 years of age: results from the northern Finland 1966 birth cohort study. Osteoporos Int. 2005 Nov;16(11):1417-24.

Epub 2005 Mar 22

Kohortti 1966 Kohortti 1986

40

Prof. Marjo-Riitta Järvelin: ”Meni pitkä aika ennen kuin ymmärrettiin, mikä merkitys kohorttitutkimuksella on” Lastentautien erikoislääkäri, epidemiologian professori Marjo-Riitta Järvelin päätyi mukaan kohorttitutkimukseen kehitysvammaisuutta koskevan symposiumin kautta.

Hän työskenteli väitöksensä jälkeen 1980-luvun lopulla ylilääkärinä Tahkokankaan kehitysvammahuollossa.

Symposiumissa hän tutustui Paula Rantakallioon, joka pyysi Järveliniä

Järvelin muistelee.

Rantakallio ehdotti, että Järvelin

palaveriin. ”Ensimmäinen Paulan

alkaisi selvittämään kohorttiaineis-

esittämä kysymys oli aika yllättävä.

ton avulla tekijöitä, jotka johtavat

Hän kysyi, milloin jään eläkkeelle.

siihen, että synnytys ei käynnisty

Vissiin hän halusi selvittää, olisiko

normaalisti ja tarvitaan synnytyksen

minusta vetämään kohorttitutki-

käynnistämistä.

musta vielä pitkän aikaa. Olin silloin

Järvelinin kytkös kohorttitutki-

vähän yli kolmenkymmenen ja Ran-

mukseen tiivistyi vuonna 1991, kun

takallio oli taas jäämässä eläkkeelle”,

Oulun yliopiston kansanterveystie-

Kohortti 1966 Kohortti 1986

41

teen laitoksessa tuli auki yliassis-

ten tiellä. Järvelinin linja poikkesi

tentin virka. Rantakallion kehotuk-

selvästi. Hän halusi, että jatkossa ei

sesta hän haki sitä ja tuli valituksi.

nojauduttaisi pelkästään kyselytut-

Juuri silloin tuli ajankohtaiseksi

kimuksiin, vaan kerättäisiin tutkitta-

kohortti 1986:n 7–8-vuotiskyselyn

vilta myös biologisia näytteitä, kuten

tekeminen.

verta.

Vaikka vanhemmassa kohortissa

”Ehdotukseni herätti suurta vas-

ei tutkittu lapsia koulutaipaleen alku-

tustusta. Pelättiin, että tutkittavat

metreillä, nyt haluttiin selvittää las-

eivät enää osallistu tutkimuksiin, jos

ten perussairauksia, käyttäytymistä

heidän pitää luovuttaa verta”, Järve-

ja oppimista. Järvelin koordinoi ja

lin sanoo.

toteutti tietojen keräyksen.

Oppia Englannista 1990-luvun alkuvuosina Järvelin

Lopulta Rantakallio teki päätöksen seuraajastaan, ja Järvelin valittiin kohorttitutkimuksen tieteelliseksi johtajaksi.

halusi oppia lisää epidemiologiasta ja

”Verinäytteiden kerääminen

tilastotieteestä. Hän lähti Lontooseen

aukaisi tien”, Järvelin huomauttaa.

opiskelemaan ympäristöepidemio-

Verestä voitiin eristää DNA:ta, joka

logian maisteriksi. Tutkinnon lisäksi

mahdollisti myöhemmin geenitutki-

reissu poiki yhteistyötä englantilais-

muksen tekemisen tutkimusmenetel-

ten kohorttitutkijoiden kanssa.

mien kehityttyä.

”Takaisin tullessani minulla oli mukana 20-30 kg painava matka-

Rahoitusongelmat

laukku, jossa oli usean englantilaisen

Järvelin on toiminut kohorttitutki-

kohorttitutkimuksen kyselylomak-

muksen tieteellisenä johtajana reilun

keet”, Järvelin muistelee. Niitä tarvit-

parinkymmenen vuoden ajan. Rahoi-

tiin Pohjois-Suomen kohortti 1966:n

tus on ollut aina kiven takana.

31-vuotistutkimuksen toteuttami-

”Jouduimme hyödyntämään työl-

seksi. Jos omassa kyselytutkimuk-

listämistukia, jotta pystyimme palk-

sessa olisi samoja kysymyksiä kuin

kaamaan lisätyövoimaa”, Järvelin

englantilaisissa, eri kohorttien tietoja

kertoo. Hän on myös maksanut tilas-

voitaisiin analysoida yhdessä.

totieteilijälle palkkaa omasta pussis-

Uusi johtaja Paula Rantakallion jäädessä eläk-

taan, jotta työsuhde ei olisi katkennut rahan puutteen vuoksi.

Lopulta eteen tuli tilanne, jossa

keelle vuonna 1996 perustettiin työ-

kohorttitutkimuksen johtoryhmä

ryhmä, joka alkoi selvittämään, miten

alkoi miettiä radikaaleja vaihtoehtoja.

kohorttitutkimusta jatketaan ja kuka

Järvelin sai tehtäväkseen selvittää,

sitä johtaa. Tieteelliseksi johtajaksi

voisiko valtio tukea tutkimusta, koska

haki Järvelinin lisäksi kaksi muuta.

yliopistolta ei saatu rahoitusta.

Heidän näkemyksensä jatkosta oli se, että jatketaan kyselytutkimus-

Siihen ministeriöiden rahoitusmalli ei taipunut, joten Järveliniä

Kohortti 1966 Kohortti 1986

42

kehotettiin ottamaan yhteyttä valtion

hoitteisessa hankkeessa joko koor-

tutkimuslaitoksiin eli Työterveyslai-

dinaattorina tai partnerina. Hänen

tokseen, Stakesiin ja Kansanterveys­

tutkimusintressinään ovat olleet

laitokseen (nykyisin Terveyden ja

koko perimänlaajuiset tutkimukset,

hyvinvoinnin laitos).

joita alettiin tehdä kohorttitutkimus-

Kansanterveyslaitoksen (KTL)

aineistolla vuonna 2007. Niissä on

juuri valittu johtaja Pekka Puska kiin-

katsottu esimerkiksi painoindeksin,

nostui. Hän lupasi, että voisi rahoit-

verenpaineen, lipidien eli rasva-ai-

taa kohorttitutkimusta KTL:n Oulun

neiden, diabeteksen, pituuden tai

yksikön kautta.

päänympäryksen genetiikkaa.

Asia eteni niin pitkälle, että

Nyt Järvelinin tutkimus on siirty-

Ouluun suunniteltiin perustetta-

nyt geeneissä olevista eroavuuksista

vaksi uusi KTL:n lasten ja nuorten

niin sanottuun epigenomin laajui-

tutkimusyksikkö, johon tulisi 25

seen tutkimukseen. Se on tieteenala,

virkaa kohorttitutkimuksen henki-

joka tutkii epigeneettisiä tekijöitä. Ne

lökunnalle. Virkoihin nimitettiin jo

ovat mekanismeja, jotka säätelevät

henkilöitä.

geenien toimintaa ilman, että DNA:n

Siirto peruuntui

koodi muuttuu. Esimerkiksi ympäristötekijöillä voi olla iso merkitys epi-

Kohorttiaineiston siirto yliopistosta

geneettisiin tekijöihin. ”Selvitämme

Kansanterveyslaitokseen jäi kuiten-

1966 kohortin äitien tupakoinnin

kin toteutumatta. ”Oulun yliopisto

vaikutusta heidän lastensa lipidiar-

heräsi miettimään, annetaanko kulta-

voihin”, Järvelin kertoo esimerkkinä.

muna pois”, Järvelin kiteyttää. Alkoi

Järvelin on toiminut vuodesta

neuvottelut siitä, mitä yliopisto voisi

2002 lähtien professorina niin Impe-

tarjota kohorttitutkimukselle.

rial College London:ssa kuin Oulun

”Saimme lupauksen, että yliopisto

yliopistossa. Hän on ollut mukana

voi milloin tahansa tarjota saman

kehittämässä matemaattisia malleja,

kuin mitä KTL tarjosi. Se ei kuiten-

joiden avulla pystytään tarkastele-

kaan ole vieläkään toteutunut siinä

maan yhtä aikaa sekä yksilö- että ryh-

mittakaavassa”, Järvelin huomauttaa.

mätason tietoa selitettäessä oireiden

Yliopisto on kuitenkin viime vuosina

ja sairauksien ilmenemistä.

satsannut sen verran, että kohorttikeskus pystyttiin perustamaan. Se oli tärkeä kädenojennus, koska muuten kohorttitutkimusaineiston käyttö ja uusien keräysten toteuttaminen ei olisi jatkossa onnistunut. ”Se, että tutkijat saavat tutkimusprojekteihinsa rahaa eri lähteistä, pitää kohorttitutkimuksen hengissä.”

Järvelin on mukana useassa EU-ra-

Kohortti 1986

43

15–16-vuotistutkimus vuosina 2001–2002 2000-luvun alussa nuoremman kohortin osallistujat saavuttivat 15 vuoden iän. Heille tehtiin kysely- ja terveystutkimus, jotta tietoja voitaisiin verrata vanhemman kohortin tutkittaviin saman ikäisinä.

Tutkimuksen toteuttamisesta vas-

kassa tehtiin saman ikäisille vastaa-

tasivat Oulun yliopiston Kansanter­

vanlainen tutkimus kuin kohortti

veystieteen ja yleislääketieteen laitos

1986:ssa käyttäen samoja kysymys-

(nykyisin Elinikäisen terveyden

lomakkeita sekä terveystutkimuksen

tutkimusyksikkö) yhteistyössä Oulun

sisältöä ja toteutustapaa.

yliopiston muiden laitosten, Oulun

Ennen varsinaista tutkimusta teh-

aluetyöterveyslaitoksen (nykyisin

tiin kaksi esitutkimusta. Ensimmäi-

Työterveyslaitos, Oulun aluetoimisto)

nen kysely- ja terveystutkimus toteu-

sekä Kansanterveyslaitoksen (nykyi-

tettiin maaliskuussa 2001 kutsumalla

sin Terveyden ja hyvinvoinnin lai-

tutkimuksiin 40 Oulun Kastellin ylä-

tos) kanssa. Kenttäpäällikkönä toimi

asteen oppilasta.

lääkäri Paavo Zitting. Myös profes-

Toinen esitutkimus toteutettiin

sori Anja Taanila oli tiiviisti mukana

huhtikuussa 2001 Oulussa Oulun

aineiston keruun ja kyselyiden suun-

aluetyöterveyslaitoksen tiloissa ja

nittelussa sekä terveystutkimuksen

Yli-Iin terveysasemalla. Tutkitta-

toteutuksessa.

vat nuoret olivat syntyneet vuosina

Jälleen tarvittiin rahoitusta, jotta laajat terveystutkimukset voitiin

1984–1985. Ouluun kutsun sai 39 ja Yli-Iihin 32 nuorta.

toteuttaa. Marjo-Riitta Järvelin haki

Esitutkimuksen tarkoituksena

rahoitusta EU:lta, Oulun yliopistolta,

oli testata koko kohortille suunnitel-

Suomen Akatemialta sekä eri sääti-

lun tutkimuksen käytännön suori-

öiltä. Loppujen lopuksi suurimpana

tuksen onnistumista. Lisäksi siinä

rahoittajana oli EU. Saatu rahoitus oli

selvitettiin ajanvarausjärjestelmän

osa neljän EU:n jäsenvaltion käyn-

toimivuutta, tutkimuksen kestoa,

nistämää yhteistyöhanketta, jonka

ongelmia mittauksissa, kerätyn

tarkoituksena oli tunnistaa sydän- ja

aineiston jatkokäsittelyä ja tutki-

verisuonitautien riskitekijöitä. Krei-

muksen keskeyttämiseen vaikuttavia

Kohortti 1986

44

tekijöitä, aivan kuten kohortti 1966:n

Nuorten kyselyt sisälsivät kysymyk-

31-vuotistutkimuksessa.

siä muun muassa perheestä, ystävistä,

Varsinaisen tutkimuksen kyselyt40

koulusta, psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä, käyttäytymisestä, ravin-

kuun 2002 välisenä aikana kaikille

nosta, elämäntavoista ja harras-

Suomessa, Ruotsissa ja muualla ulko-

tuksista. Vanhempien kyselyssä41

mailla asuville kohortti 1986:n nuo-

puolestaan oli kysymyksiä nuoren

rille ja heidän vanhemmille. Osoitteet

terveydestä, kehityksestä ja käyttäy-

hankittiin Ruotsissa asuvien osalta

tymisestä sekä myös vanhempien

Suomen suurlähetystöstä tai Ruotsin

siviilisäädystä, perheen sosiaalisesta

verovirastosta. Muiden osoitteet saa-

tilanteesta, koulutuksesta, työstä ja

tiin Väestörekisterikeskukselta.

elintavoista.

“Kohorttitutkimus antaa paljon tutkimukselle ja opetukselle.”

Aktuumi 1 / 2002

lähetettiin huhtikuun 2001 - helmi-

40 http://www.oulu.fi/sites/default/files/postikysely_fin_1.pdf 41 http://www.oulu.fi/sites/default/files/postikysely_fin_2.pdf

Kohortti 1986

45

Varsinainen terveystutkimus suori-

kimuksessa, jossa kerrottiin muun

tettiin kohorttiin kuuluville huhti-

muassa verinäytteiden tuloksista,

kuun 2001 - kesäkuun 2002 välisenä

verenpaineesta, keuhkojen toimin-

aikana Pohjois-Suomen kunnissa ja

takokeesta, käden puristusvoimasta

muun Suomen suurimmissa kaupun-

sekä selän staattisesta kestävyydestä

geissa. Tutkimuksen suorittivat neljä

viitearvoineen.

tutkimusryhmää, joihin kuului laboratoriohoitaja ja kaksi terveyden- / sairaanhoitajaa.

Terveystutkimus sisälsi painon, pituuden, vyötärön, lantion ja istu-

D-vitamiinin käyttö vähentää lapsuusiän (tyypin 1) diabeteksen riskiä.43

mapituuden mittaukset. Tutkittaville tehtiin myös keuhkojen puhalluskoe sekä mitattiin verenpaine ja sydämen syke. Lisäksi heistä otettiin verinäytteitä ja he osallistuivat fyysisen aktiivisuuden mittauksiin ja ihopistokokeisiin allergioiden selville saamiseksi. Nuorilta kysyttiin terveystutkimuksen aikana myös murrosiän kehityksestä, ravinnosta ruoka-ainekuvilla, tupakoinnista ja alkoholin käytöstä.

Terveystutkimuksen aikana tutkittavat täyttivät vielä Täydentävät kysymykset -lomakkeen42. Kaikilta tutkittavilta kysyttiin kirjallinen lupa aikaisemman ja nyt kerätyn aineiston käytöstä tutkimustarkoituksiin. Vanhemmilta kysyttiin lupaa sekä heistä että lapsesta kerättyjen tietojen käytöstä tutkimustarkoituksiin.

Tutkimuksen jälkeen tutkittaville lähetettiin kirjallinen palaute, kuten kohortti 1966:n 31-vuotistut-

Ylipainoisten ja raskausdiabetesta sairastavien äitien lapset olivat 16-vuotiaina noin neljä kertaa useammin ylipainoisia verrattuna muihin.44 Keskosena syntyneillä nuorilla ja aikuisilla on muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Aikuisilla keskosena syntyneillä on korkeampi verenpaine, suurempi kehon rasvaprosentti ja noin kolminkertainen metabolisen oireyhtymän riski verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin.45

42 https://www.oulu.fi/sites/default/files/86/Taydentavat%20kysymykset_kaikki.pdf 43 Hyppönen E et al. (2001) Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study.

Lancet 358: 1500–1503.

44 https://yle.fi/uutiset/3-5575562 45 http://www.oulu.fi/yliopisto/node/37499

Kohortti 1986

46

Oulu Back Study vuosina 2002–2004 Oulu Back Study -tutkimuksessa selvitettiin, ovatko erilaiset liikuntamuodot ja liikkumattomuus yhteydessä lannerangan magneettitutkimuksessa todettaviin löydöksiin ja selkäoireisiin.

Tutkimus toteutettiin Oulun yli-

tarilla. Samalla mitattiin paino ja

opiston lääketieteellisen tiedekun-

pituus sekä kysyttiin tietoja kasvusta.

nan, Oulun yliopistollisen sairaa-

Tasapaino arvioitiin pienellä, tieto-

lan, Oulun aluetyöterveyslaitoksen,

koneella varustetulla laitteella, joka

Helsingin työterveyslaitoksen, Oulun

asetettiin tutkittavan vyöhön.

diakonissalaitoksen sekä Helsingin

Kaikki, jotka osallistuivat terveys-

ja Kuopion yliopistojen yhteistyönä.

tutkimukseen, kutsuttiin myös mag-

Tutkimuksen vastuututkijana toimi

neettikuvauksiin Oulun yliopistolli-

professori Jaro Karppinen Oulun

seen sairaalaan.

yliopistosta.

Tutkimukseen kutsuttiin Oulun alueella asuvia kohortti 1986:een kuuluvia nuoria.

Tutkimukseen kuuluivat postikysely46 ja monipuolinen selän toimintakykyä kartoittava terveystutkimus.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin muun muassa aikaisempaa alaselkäkipua, lääkitystä, elämälaatua, ravintotottumuksia, vapaa-ajan aktiviteettejä, loukkaantumisia sekä tupakointia.

Terveystutkimuksessa fysiotera-

Selkäkipujen taustalta löytyy geneettisiä, elämäntapoihin (esim. tupakointi, ylipaino) ja käyttäytymiseen (esim. negatiivisuus, haitalliset uskomukset) liittyviä tekijöitä.46 550 magneettikuvatusta joka toisella oli vähintään yhden välilevyn rappeuma.47

peutti mittasi muun muassa lannerangan liikkuvuutta kallistusmit-

46 http://www.oulu.fi/sites/default/files/OBS%20postikysely_fin_0.pdf 47 http://www.oulu.fi/sites/default/files/86/Tuki-%20ja%20liikuntaelinsairaudet%202_2.pdf

Kohortti 1966

47

Psykoositutkimukset vuosina 1999–2001 ja 2008–2010 Vuosina 1999–2001 kohortti 1966:n jäseniä kutsuttiin aivojen magneettitutkimukseen. Vaikeista mielenterveys­ häiriöistä kärsivien henkilöiden aivojen kuvaaminen oli professori Peter Jonesin ajatus.

Jonesin aloitteesta jo aiemmin oli

sairastavilta löydettiin eroavuuksia

aloitettu kohortin epidemiologinen

aivojen rakenteesta. Erot olivat vähäi-

psykoosi- ja skitsofreniatutkimus.

siä, mutta havaittavia. Skitsofreniapo-

Yhteistyö alkoi, kun hän 1990-luvun

tilailla oli vähemmän aivomassaa.

alussa otti yhteyttä Paula Rantakal-

Aivokuvaukset toistettiin yhdek-

lioon ja kysyi, voisiko näitä aiheita

sän vuoden päästä, jolloin oli nähtä-

tutkia kohortti 1966:ssa. Mukaan

vissä skitsofreniaa sairastavilla suu-

lähti Oulun yliopiston psykiatrian

rempaa aivokatoa eli hermosolujen

professori Matti Isohanni.

tuhoutumista. Tulos viittasi siihen, että skitsofreniapotilaiden sairaus-

nin seuraaja, havaitsi magneettitutki-

prosessi jatkuu myös sairastuminen

muksen perusteella, että skitsofreniaa

jälkeen.

Aivojen kuvantaminen tehtiin magneettikuvauslaitteella.

Professori Juha Veijola, Isohan-

Kohortti 1986

48

Aivot ja mieli -tutkimus vuosina 2007–2013 Vuonna 2007 alkoivat kohortti 1986:n aivotutkimukset48, jotka jatkuivat aina vuoteen 2013. Kuten kohortti 1966:n, niin myös kohortti 1986:n tutkimukset sisälsivät aivokuvantamisen lisäksi useita muita tutkimuksia.

Tutkimuksiin kuuluivat henkilökoh-

Pohjois-Suomen alue soveltuu hyvin

tainen haastattelu mielenterveyden

psykoosin ja skitsofrenian tutkimuk-

selvittämiseksi, aivojen kuvaus mag-

seen, sillä sairauksia esiintyy täällä

neettikuvauslaitteella ja kognitiiviset

1,8 prosentilla. Tämä on yksi maail-

tehtävät. Lisäksi tutkittavilta otettiin

man korkeimpia lukemia. Turun seu-

virtsa- ja verinäytteet.

dulla esiintyvyys on vain 0,6 prosent-

Kognitiivisilla tehtävillä arvioitiin

tia koko maan keskiarvon ollessa 0,9

henkilön erilaisia tietoja ja kykyjä. Ne

prosenttia. Yhtenä syynä alueellisiin

liittyivät muistamiseen, keskittymi-

eroavuuksiin on perinnöllinen alttius.

seen, päättelyyn, kielellisiin taitoihin sekä oppimiseen.

Aivot ja mieli- tutkimukseen osal-

Myöhemmin tutkimus on laajentunut koskemaan masennusta ja muita mielenterveysongelmia.

listui 800 kohortti 1986:n henkilöä.

Kohorttiaineiston avulla on haluttu

Siinä haluttiin selvittää, voidaanko

selvittää, kuinka yleisiä ne ovat.

aivokuvantamisella löytää psykoo­sin

Luvut hoitoon hakeutuneista eivät

merkkejä ennen ongelmien puh-

kerro ongelmien yleisyydestä.

keamista. Toistaiseksi ei ole vielä löydetty mitään riittävän luotettavaa varoitussignaalia.

Aivojen toiminnallisella magneettikuvauksella on tutkittu, löytyykö aivotoiminnasta merkkejä, joiden avulla voitaisiin tunnistaa vakavien mielen sairauksien riskejä. Yli 1000 kohorttien jäsentä on käynyt aivojen magneettitutkimuksessa.

48 http://www.oulu.fi/nfbc/node/20176

Kohortti 1966 Kohortti 1986

49

Prof. Juha Veijola: Kiinnostuksen kohteena mielenterveyden ongelmat Psykiatrian professori Juha Veijola sai ensikosketuksen kohorttitutkimukseen vuonna 1991 ollessaan Oulun yliopiston Kansanterveystieteen laitoksessa assistenttina.

Hän ohjasi kohorttiaineistoon pohjautuvan lääketieteen opiskelijan tutkielman, joka käsitteli tupakointia. ”Se oli ihan pohjanoteeraus”, Veijola

31-vuotiskeräystä alettiin suun-

muistelee Paula Rantakalliolta saa-

nitella 1990-luvun puolivälissä.

miaan pyyhkeitä. Huone oli sankkana

Hänen erikoisalansa psykiatria on

tupakansavusta, kun Rantakallio

ollut vahvasti esillä niin kysely- kuin

ripitti nuorta tutkijaa. Vaikka tupa-

terveystutkimuksissa.

kointi on aina ollut kohorttitutki-

”Arvioisin, että kaikista tehdyistä

muksessa keskiössä, Rantakallio itse

julkaisuista noin 30 prosenttia liittyy

poltti työhuoneessaan. Myöhemmin

mielenterveyteen”, Veijola heittää.

hän kuitenkin lopetti tupakoinnin.

Yhtenä syynä voi olla se, että mielen-

”Sain moitteita, koska tutkiel-

terveyteen liittyvät ongelmat tulevat

massa oli viitattu väärin Paula Ranta-

esille aikaisin verrattuna moneen

kallion töihin. Rantakallion mukaan

muuhun sairauteen. Kohorttitutki-

tämä oli toinen kerta, kun näin oli

mukset soveltuvat erinomaisesti mie-

käynyt”, Veijola kertoo.

lenterveysongelmien kehittymisen

Mielenterveys keskiössä Veijola tuli mukaan kohorttitutkimukseen, kun 1966-kohortin

tutkimiseen, jolloin voidaan arvioida sekä niiden vaara- että suojaavia tekijöitä.

Kohortti 1986

50

Ester-tutkimus vuosina 2009–2011 ESTER-tutkimukseen (Ennenaikainen syntymä, raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä)49 kutsuttiin osa kohortti 1986:n sekä ennen- että täysiaikaisena syntyneistä.

Tavoitteena oli selvittää, miten ennenaikainen syntymä, äidin terveys sekä lapsen varhainen kasvu ja kehitys vaikuttavat aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin.

Tutkimusvastaanotolla tehtiin perus-

kunnan ja kansanterveyden edistä-

teellinen terveystarkastus. Tutkimuk-

missäätiön (LIKES) tutkimuskeskuk-

sen toteutti Terveyden ja hyvinvoin-

sen kanssa.

nin laitos (THL) yhteistyössä Oulun

Tutkimuksen vastuuhenkilöinä toimivat akatemiatutkija Eero Kajan-

(nykyinen Elinikäisen terveyden tut-

tie THL:stä ja dosentti, erikoislääkäri

kimusyksikkö), Helsingin yliopis-

Marja Vääräsmäki Oulun yliopis-

ton Käyttäytymistieteiden laitoksen,

tollisen sairaalan Naisentautien

Oulun yliopistollisen sairaalan ja Lii-

klinikasta.

Keskosena ja etenkin pienenä keskosena syntyneet ovat muita alttiimpia sairastumaan sydän- ja veri­ suonitauteihin.50

Kohorttitutkimuksessa keskiössä ovat olleet keskoset, jotka viettivät elämän ensivaiheet keskoskaapissa.

yliopiston Terveystieteiden laitoksen

49 http://www.oulu.fi/nfbc/node/19671 50 https://www.verkkouutiset.fi/keskosena-syntyminen-altistaa-sydan-ja-verisuonitaudeille-27116/

Kohortti 1986

51

Gynekologinen tutkimus vuosina 2010–2011 Kyselytutkimuksen51 tarkoituksena oli tutkia nuorten naisten ja heidän äitiensä kuukautishäiriöitä ja niihin liittyviä mahdollisia muita oireita, kuten esimerkiksi ihokarvojen liikakasvua.

Kysely lähetettiin kohortti 1986:een kuuluville nuorille naisille sekä heidän äideilleen. Vastaavanlainen tutkimus toteutettiin myös Englannissa.

Vastuututkijana toimi dosentti, erikoislääkäri Laure Morin-Papunen Oulun yliopistollisen sairaalan Naistentautien klinikasta.

51 http://www.oulu.fi/nfbc/node/31675

Gynekologisessa tutkimuksessa havaittiin, että moni munasarjojen monirakkulaoire­yhtymää (PCOS) sairastava on ollut jo 14-vuotiaana ylipainoinen ja heidän painonsa lisääntyy nuorella aikuisiällä enemmän kuin terveillä.

Riskiryhmään kuuluvat voidaan löytää jo varhain.

Kohortti 1986

52

ADHD-tutkimus vuosina 2001, 2007 ja 2018 ADHD-tutkimuksen vastuullisina tutkijoina toimivat professorit Irma Moilanen, Anja Taanila ja Hanna Ebeling.

Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä Kalifornian Los Angelesin yliopiston (UCLA) professorin Susan Smalleyn johtaman työryhmän kanssa.

Kesäkuussa 2001 aloitettiin diagnos-

otettiin verinäytteet muun muassa

tinen ADHD-osatutkimus52 kyse-

ADHD-oireiden periytyvyyden sel-

lytutkimuksena kohortti 1986:n

vittämiseksi. Nuorille tehtiin lisäksi

15–16-vuotistutkimuksen yhtey-

psykologiset testit.

dessä. Sen tavoitteena oli saada tietoa

Suurimman osan haastatteluista

ADHD-oireiden esiintyvyydestä

suoritti tutkija Tuula Hurtig, jonka

kansainvälisesti laajassa käytössä

väitöskirjasta53 käy ilmi, että tut-

olevien seulontamenetelmien avulla.

kituista 105 sai ADHD oireyhtymä

Seulonnan perusteella reilun vuoden

-diagnoosin. 49 heistä löydettiin mui-

kuluttua kutsuttiin 450 kohorttilaista,

takin psykiatrisia häiriöitä, tavalli-

joilla oli vanhempien täyttämien

simpina käytös- ja uhmakkuushäiriöt,

kyselylomakkeiden perusteella selviä

päihteiden väärinkäyttö ja masennus.

ADHD-oireita ja 250 verrokkia sekä

Väitöstutkimuksessa havaittiin myös,

heidän vanhempansa terveystutki-

että perinteinen ydinperhe näyttäisi

mukseen. Tässä yhteydessä videoi-

suojaavan ADHD-lasta muulta psyki-

dut haastattelut tehtiin sekä nuorille

atriselta sairaudelta.

että heidän vanhemmilleen ja heistä

52 http://www.oulu.fi/nfbc/node/18151 53 http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-8422-9

Kohortti 1966 Kohortti 1986

53

Prof. Irma Moilanen: Innostuksen kohteena kaksoset ja ADHD Professori, lastentautien ja -psykiatrian erikoislääkäri Irma Moilanen lähti erikoistumaan näille aloille, koska hän oli erityisen kiinnostunut lasten kasvusta ja kehityksestä.

Moilasen väitöstyö käsitteli kaksosia.

Kun Paula Rantakallio kuuli, että

kehitystä. Sen sijaan yhden vanhem-

Moilanen väittelee Oulussa kaksos-

man perhe tai lapsen jokin vamma

lapsista, hän kutsui Moilasen vuonna

olivat riskejä poikkeavalle psyykki-

1979 mukaan työryhmäänsä. Moi-

selle kehitykselle.

lanen sai aiheeksi muun muassa perherakenteen ja kaksosuuden vaikutukset lapsen kehitykseen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä ovat riskitekijöitä lapsen psyykkiselle kehitykselle ja samalla myös, mitkä asiat suojelevat hyvää kehitystä.

Moilanen havaitsi, että ehjä perherakenne, jossa on kaksi vanhempaa, suojelee paremmin lapsen psyykkistä

Kohortti 1966:n kaksoset asuivat enimmäkseen maalla.

Siellä lapsiluku oli suurempi, jolloin todennäköisyys kaksosten saantiin kasvoi.

Sen sijaan kohortti 1986:n kaksoset asuivat yhtä usein maalla kuin muutkin kohortin lapset.

Kohortti 1966 Kohortti 1986

54

Maalla asuvien, vuonna 1966 syntyneiden kaksosten elintavat olivat nuoruudessa terveempiä kuin kaupunkilaisten. He urheilivat enemmän ja tupakoivat vähemmän. Sen sijaan kohortti 1986:n kaksoset olivat nuoruudessa elintavoiltaan samanlaisia kuin muutkin nuoret. He kuitenkin raportoivat kyselylomakkeissaan vähemmän tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia kuin muut kohortin nuoret. Tämän tulkittiin johtuvan siitä, että kaksoset nuoruuden muutoksissaan saivat henkistä tukea toinen toisiltaan. Tällainen tuki puuttui lapsilta, joiden sisarukset olivat selvästi eri-ikäisiä.

Vanhan kohortin puutteet pois

heidän tunne-elämäänsä. Hän sai

Moilanen oli mukana 1986-kohortin

mukaan vanhempien kyselylomak-

aloituksessa. Sitä suunniteltiin huo-

keeseen koulumenestystä ja lasten

lella. ”Haluttiin korjata kaikki edelli-

käyttäytymistä sekä tunne-elämää

sessä kohortissa ilmenneet puutteet”,

koskevia kysymyksiä, vaikka niitäkin

Moilanen muistelee. Keräyksen aloi-

jouduttiin karsimaan.

tus viivästyi.

Tavoitteena oli seurata tammi-jou-

Lomakkeita lähetettiin myös opettajille. ”Opettajilla on valtava

lukuun aikana syntyneitä lapsia,

kokemustausta, joten he näkevät

kuten kohortti 1966:ssa, mutta aloit-

lasten keskittymishäiriöt parem-

tamaan päästiin vasta heinäkuussa

min. Vanhemmat katsovat lastansa

1985. Vasta myöhemmin huomat-

rakastavien silmälasien läpi. Lisäksi

tiin, että tästä aiheutui monia pieniä

lapsi käyttäytyy kotona eri tavalla

ongelmia. Lapset menivät eri aikaan

kuin koulussa”, Moilanen perus-

kouluun. Kyselytutkimukset joudut-

telee opettajien ottamista mukaan

tiin siten tekemään kahdessa osassa

tutkimukseen. Opettajille suunnat-

koulun aloituksen tapahtuessa eri

tuihin lomakkeisiin sisällytettiin

vuosina.

kokonaisuudessaan kansainväli-

Moilasella oli mahdollisuus vai-

sesti laajassa käytössä ollut kysely-

kuttaa nuoremman kohortin 8-vuo-

lomake lasten käyttäytymisestä sekä

tiaille tehdyn terveystutkimuksen

tunne-elämästä.

kyselylomakkeiden sisältöön. Tarjolla

”Nämä professori Rutterin laa-

oli enemmän kysymyksiä kuin oli

timat kyselylomakkeet osoittau-

mahdollisuus ottaa mukaan. ”Monella

tuivat myöhemmin aarrearkuksi”,

tutkijalla oli toiveita, mutta vain osa

Moilanen muistelee. Nuoruudessa,

niistä pääsi lopullisiin lomakkeisiin.

vuonna 2001 aloitetun diagnosti-

Uskottiin, että ihmiset eivät vastaa

sen ADHD-tutkimuksen kannalta oli

pitkiin kyselytutkimuksiin”, Moila-

merkittävää saada luotettavaa, ajanta-

nen kertoo.

saista tietoa kahdelta toisistaan riip-

Moilanen halusi tutkia lasten

pumattomalta henkilöltä siitä, oliko jo

käyttäytymistä, kuten ADHD:tä, ja

lapsuudessa esiintynyt levottomuutta

Kohortti 1966 Kohortti 1986 ja keskittymättömyyttä.

Raskauden ja synnytyksen sekä lapsuuden ja nuoruuden ADHD-oireiden tutkimusta tehtiin yhteis-

55

ADHD-diagnoosin saanutta henkilöä, nyt parikymppisenä heistä enää 52 tuli mukaan. ”Jos menee hyvin tai vain vähän

työssä toisten pohjoismaisten tutki-

huonosti, osallistutaan tutkimukseen.

joiden kanssa. Havaittiin, että äidin

Mutta jos menee tosi huonosti, jäte-

raskaudenaikaisella käyttäytymi-

tään tulematta”, Moilanen sanoo.

sellä on vaikutusta. ”Tupakointi on

Uusi seurantatutkimus alkaa 2019

pahaksi. Se lisää ADHD:ta lapsissa.

ensin kyselylomakkeiden avulla, ja

Myös raskaudenaikainen alkoholin

vuosina 2020-2021 on tavoitteena

käyttö on vaaraksi sikiölle varsin-

suorittaa henkilökohtaiset haastatte-

kin silloin, jos alkoholia nautitaan

lut aiemmin haastatelluille kohort-

suuria määriä yhdellä kertaa. Silloin

tilaisille sekä kyselylomakkeiden

äidin ja sikiön veren alkoholipitoi-

perusteella mahdollisesti löytyville

suudet nousevat korkeiksi”, Moilanen

uusille tutkittaville. Seuranta tehdään

huomauttaa.

yhteistyönä Aivot ja mieli -tutkimuk-

Seurantatutkimuksia ADHD-tutkimuksessa tehtiin ensimmäinen seuranta vuonna 2007 yhteistyönä Aivot ja Mieli –tutki-

sen kanssa. ADHD-osion vastuullisena tutkijana toimii dosentti Tuula Hurtig.

Enemmän tiimityötä

muksen kanssa. Kansainvälisenä

Moilasen mielestä tutkimuksen teko

kumppanina oli Cambridgen yli-

on tullut vuosikymmenten aikana

opisto Englannista. Tutkimukseen

mukavammaksi. ”Ennen oltiin enem-

kuului henkilökohtainen haastattelu

män omissa kammioissa. Nyt tiimi-

mielenterveyden ja ADHD:n selvittä-

työtä on enemmän”, hän kertoo.

miseksi, aivojen kuvaus magneettiku-

Sen sijaan jatkuva rahanpuute on

vauslaitteella ja kognitiiviset tehtävät.

ollut raskasta. Kohorttitutkimuksessa

Lisäksi tutkittavilta otettiin virtsa- ja

mukana olleiden tutkijoiden on pitä-

verinäytteet.

nyt koko ajan hakea rahoitusta, jotta

Kognitiivisilla tehtävillä arvioitiin

tutkimus on voinut jatkua. Jotkin tut-

henkilön erilaisia tietoja ja kykyjä. Ne

kimusvaiheet ovat viivästyneet tästä

liittyivät muistamiseen, keskittymi-

syystä.

seen, päättelyyn, kielellisiin taitoihin sekä oppimiseen.

ADHD-oireet olivat selvästi lie-

Onneksi nyt yliopistossa ymmärretään hyvin, että tutkimusaineiston ylläpito vaatii resursseja”, Moilanen

ventyneet, kun nuoruusiästä oli

huomauttaa iloisena Oulun yliopis-

siirrytty varhaiseen aikuisuuteen.

ton kohorttikeskukselle myöntämästä

Tähän löydökseen saattoi myös vai-

rahoituksesta.

kuttaa vähäisempi osallistuminen tutkimukseen. Nuoruudessa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 105

Kohortti 1966

Lähes viisikymppisten joukko on hajaantunut ympäri Suomea ja maailmaa. Silti heistä tiedetään, kuinka he kehittyivät, mitä he sairastavat ja millaisia elintapoja heillä on.

Liikuntamittarit ja -päiväkirjat

56

Hampaiston skannaus Cadent iTero-laitteella

Kohortti 1966

57

46-vuotistutkimus vuonna 2012–2014 46 vuoden iässä monet myöhemmin ilmenevät krooniset sairaudet alkavat kehittyä. Näin ollen on hyvä aika pyrkiä selvittämään ensimmäisiä muutoksia, jotka edeltävät varsi­ naisen sairauden esilletuloa. Tämä mahdollistaa sen, että pystytään etsimään kroonisille sairauksille altistavia tekijöitä.

Jotta 46-vuotistutkimus olisi ollut

31 -vuotiaana. Hankkeessa pyrittiin

mahdollista, rahoituksen haku alkoi

ottamaan huomioon myös Oulun

vuonna 2010. Marjo-Riitta Järvelin

alueen yritysten tarpeet, jotta voitiin

teki rahoitushakemuksen aineisto-

tukea uuden teknologian ja diagnos-

keruuseen Euroopan aluekehitys-

tiikan kehitystä.

rahastolta (EAKR) BusinessOulun

Kaikille 1966 kohorttiin kuu-

avustuksella. Rahoitus myönnettiin

luville (10 321) lähetettiin kysely-

vuoden 2013 loppuun saakka. Lisäksi

tutkimuslomakkeet sekä tarjottiin

tukea saatiin Oulun yliopiston lääke-

mahdollisuus laajoihin terveystutki-

tieteelliseltä tiedekunnalta ja Oulun

muksiin, jotka toteutettiin eri puolilla

yliopistollisesta sairaalasta.

Suomea.

Tutkimuksen suunnittelussa olivat

Ennen varsinaista tutkimusta

mukana muun muassa Oulun yliopis-

kyselylomakkeiden toimivuus testat-

ton eri yksiköt, Terveyden ja hyvin-

tiin kahdessa pienimuotoisessa pilot-

voinnin laitos (THL), Työterveyslai-

titutkimuksessa kohortin ulkopuo-

toksen Oulun aluetoimisto ja Oulun

lisilla henkilöillä. Vastaavasti myös

yliopistollinen sairaala. Tutkimuksen

terveystutkimuksen toteuttamista

suunnittelua ja toteutusta veti lääkäri

kokeiltiin parin päivän aikana Poh-

Juha Auvinen.

jois- ja Etelä-Suomessa.

Uusi aineistonkeruu suunniteltiin

Varsinainen tutkimus aloitet-

niin, että sillä voitiin toistaa samat

tiin huhtikuun alussa 2012 Oulussa,

tutkimukset, jotka tutkittaville tehtiin

Kajaanissa ja Helsingissä.

Kohortti 1966

58

Kyselylomakkeissa54 selvitettiin tie-

lä-Suomen ryhmissä yksi laborato-

toja tutkittavien taustasta, elämän-

riohoitaja ja kaksi tutkimushoitajaa.

tilanteesta, elintavoista, liikunnasta,

Lisäksi Oulun tutkimuspisteessä oli

ravinnosta, nautintoaineista, elinym-

myös aulaemäntä, jonka tehtävänä

päristöstä, terveydentilasta, suun

oli ottaa tutkittavat vastaan ja opas-

terveydestä, selkäkivuista, allergioista

taa heitä tutkimuspaikasta toiseen

ja taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi

siirtymisessä.

lomakkeista löytyi erikseen naisille

Terveystutkimuksessa55 kerättiin

ja miehille suunnattuja sekä silmän

tietoja erilaisten mittausten ja näyt-

toimintaa kuvaavia kysymyksiä. Mie-

teiden avulla. Se toteutettiin tutkit-

lipiteet ja kokemukset -kysely annet-

tavan asuinpaikkakunnalla tai kor-

tiin tutkittaville terveystutkimuksen

keintaan 100 km etäisyydellä hänen

jälkeen kotiin täytettäväksi.

asuinpaikkakunnasta.

Terveystutkimuksen aikana tut-

Terveystutkimukset toteutettiin kolmella kenttätyöryhmällä:

kittavilta otettiin veri-, virtsa- ja ulos-

1) Oulussa yksi laboratoriohoitaja,

tenäytteet, mitattiin muun muassa

viisi tutkimushoitajaa, ihotautilää-

painoa, pituutta, verenpainetta, puris-

käri, röntgenhoitaja, kaksi ham-

tusvoimaa, kehon koostumusta sekä

maslääkäriä, kaksi hammashoitajaa,

sydämen ja keuhkojen toimintaa.

fysioterapeutti, kardiologi, optikko

Lisäksi tutkittaville tehtiin allergia- ja

ja silmäkuvaaja, 2) Pohjois- ja 3) Ete-

selän kestävyystestit sekä selvitettiin

Kohortti 1966 (n = 6 000): Muuttohistoria

Kohortti 1966:een kuuluvien henkilöiden asuinpaikat kolmena eri ajankohtana.

Lähde: Pohjois-Suomen kohortti 1966:n liikunta-aktiivisuustutkimusryhmä, Mikko Kärmeniemi. Ympyrän koko kuvaa asumisen kestoa kyseisessä pisteessä.

Koordinaatit Väestörekisterikeskuksesta.

Syntymähetken asuinpaikat

54 http://www.oulu.fi/nfbc/node/26627 55 http://www.oulu.fi/nfbc/node/30371

31 v-tutkimushetken asuinpaikat

46 v-tutkimushetken asuinpaikat

Kohortti 1966

59

heidän fyysinen kunto ja aktiivisuus

tutkimuksessa.

kotona käytettävien aktiivisuusmitta-

Tutkimuksen jälkeen tutkittaville

reiden avulla. Sen yhteydessä tutkit-

lähetettiin kirjallinen palaute muun

tavat täyttivät tutkimusta täydentäviä

muassa verinäytteistä, verenpai-

kysymyksiä sisältävän kyselyn56.

neesta, keuhkojen toimintakokeesta,

Näiden lisäksi Oulussa asuvat

allergiatestistä, käden puristusvoi-

osallistuivat ihon, suun ja hampaiden

masta, kuntotestistä, rasvaprosen-

tutkimuksiin, sokerirasituskokeisiin,

tista, selän staattisesta kestävyydestä

PAL-testiin (näkömuistin ja uuden

sekä liikunta-aktiivisuudesta.

oppimisen arviointi), röntgenkuvauk-

46-vuotisseurannan kysely­ tutkimukseen osallistui 66 prosenttia alkuperäisistä tutkittavista. Kun katsotaan terveystutkimukseen tulleiden määrää, niin osallistumis­prosentti oli 57.

31-vuotistutkimuksen kohdalla terveystutkimukseen osallistuvia oli 71 prosenttia.

siin ja fysioterapeutin tutkimuksiin.

Osalle tehtiin myös silmien-, kaulasuonten ja sydämentutkimukset.

Oulaisista ja Kemistä noin 70 km säteellä asuvat kutsuttiin kyseisille paikkakunnille laajempiin terveystutkimuksiin, jotka olivat kuitenkin suppeampia kuin Oulussa tehdyt tutkimukset. Näiden alueiden tutkittaville tehtiin lisäksi autonomisen hermoston sekä lämpötunto- ja lämpökipukynnysmittaukset samoin kuin Oulussa.

Pohjois-Suomen kenttäryhmä kiersi Lapin ja Itä-Suomen alueet.

Etelä-Suomen kenttäryhmä kiersi Etelä-, Keski- ja Lounais-Suomen alueet.

Kaikilta tutkittavilta kysyttiin kirjallinen lupa aikaisemman kerättyjen

46-vuotiaiden laajaan terveyden seurantaan tarvittiin lähes 4 miljoonaa euroa.

Noin 6900 täytti kyselylomakkeet ja 5800 osallistui terveystutkimuksiin.

tietojen käyttämisestä tutkimuksessa ja niiden yhdistämisestä aikaisempiin tutkimustuloksiin ja rekisteritietoihin, potilasasiakirjatietojen pyytämisestä tutkimukseen sekä tutkimustulosten käyttämisestä yritysten kanssa yhteistyössä tehtävässä

Kun verrattiin kohorttien 1966 ja 1986 tutkittavia, huomattiin, että psykoosien määrä oli selvästi lisääntynyt 20 vuodessa.57

56 http://www.oulu.fi/sites/default/files/Taydentavat%20kysymykset%20kysely_1.pdf 57 Filatova S et al.(2016) A comparison of the cumulative incidence and early risk factors for psychotic disorder in young adults in the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986.

Epidemiol Psychiatr Sci. 28: 1–11.

Kohortti 1966

Kun tutkittavia verrattiin 31- ja 46-vuotiaina, havaittiin, että tupakoivat käyttivät julkisen terveydenhuollon palveluja tupakoimattomia useammin. Etenkin mielenterveys­palvelujen käyttö oli tupakoivilla yleisempää. Elämäntapa­ valinnat olivat alkaneet synnyttää eroja.58 Kun tutkittiin 46-vuotiaiden niveliä, havaittiin, että kaikkein pisimmät saivat keskimääräistä useammin polven nivelrikkodiagnoosin.

Yhteys oli voimakkaampi miehillä, mutta näkyi myös naisilla.59

60

Henkilöillä, joilla iho oli palanut useita kertoja auringossa, ja jotka olivat reissanneet tiheästi aurinkorannikoilla, oli enemmän luomia.

Runsasluomisuus (yli 50 pigmenttiluomea) on yksi suurimmista melanooman riskeistä.60 Lähes puolella tutkituista oli täysi hampaisto (vähintään 28 hammasta) 46-vuotiaana.61 Metabolista oireyhtymää löydettiin miehiltä 37 prosentilta ja naisilta 23 prosentilta.

Verenpainetautia vastaavasti esiintyi miehillä 21 prosentilla ja naisilla 18 prosentilla.62 Lihavia oli 46-vuotiaissa kaksi kertaa enemmän kuin 31-vuotiaissa sekä miehissä että naisissa.63

58 http://www.oulu.fi/kohortit/node/43453 59 http://www.oulu.fi/kohortit/node/46088 60 http://www.oulu.fi/sites/default/files/86/SinikumpuSP-NFBC_2_3.pdf 61 http://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/tiede/parodontaalisairauksien-ehkaisylle-ja-varhaishoidolle-suuri- tarve-pohjois-suomen 62 http://www.oulu.fi/sites/default/files/86/Sirkka_%20NFBC%20esitys%2012%2011%202016_2%20_2.pdf 63 https://tiedonsilta.fi/vahvista-tyokykyasi-jo-varhain/

Kohortti 1966

61

Yleislääketieteen erikoislääkäri, dosentti Juha Auvinen: ”Terveystutkimuksen toteuttaminen oli kuin olisi perustanut terveyskeskuksen aina uudelleen” Juha Auvinen tutustui ensimmäisen kerran Pohjois-Suomen kohorttiaineistoon ollessaan väitöskirjatyöntekijänä Oulun yliopistossa. Hän käytti tutkimuksessaan nuoremmasta kohortista kerättyjä tietoja.

Vanhempi kohortti tuli tutuksi, kun

alojen edustajia. Monet ryhmät,

hän ryhtyi koordinoimaan kohortti

jotka eivät ennen olleet osallistuneet

1966:n 46-vuotistutkimusta syksyllä

vastaavanlaiseen tutkimukseen, läh-

2011. ”Tunnen aineiston kuin omat

tivät nyt mukaan”, Auvinen kertoo.

taskuni”, Auvinen kiteyttää. Niinpä

Terveys­tutkimukseen tuli mukaan

hän opastaa tutkimusryhmiä aineis-

uudenlaisia mittauksia ja testejä.

ton käytössä.

46-vuotistutkimus koostui sekä

”Enää kaikki tutkimukset eivät mahtuneet yhteen päivään, joten

kysely- että terveystutkimuksesta.

jouduimme jakamaan ne kahdelle

Koko projekti kesti maaliskuulle 2014

päivälle”, Auvinen sanoo. Terveystut-

saakka, jolloin terveystutkimus saa-

kimuksen toteuttaminen oli kuin liu-

tiin valmiiksi.

kuhihnatyötä: päivän aikana kymme-

Uudenlaisia tutkimuksia

nen tutkittavaa 20 minuutin välein. ”Tutkimuspäivien toteutusta

Terveystutkimukset olivat aikaisem-

ei voitu testata loputtomiin, koska

paa monipuolisemmat. ”Suunnittelu-

meillä oli rahoitus vain määrätylle

vaiheessa lähdin nuoruuden innolla

ajalle. Lisäharjoittelu olisi tarkoitta-

jututtamaan Oulun eri lääketieteen

nut, että kaikkia kohorttilaisia ei olisi

Kohortti 1966

62

ehditty tutkia. Lisäksi kaikkia tutki-

toon, jotta tutkijat voivat käyttää niitä

muksessa käytettyjä laitteita ei saatu

analyyseissään.

etukäteen”, Auvinen huomauttaa.

Terveystutkimus sujui kuiten-

Kun terveystutkimuksen suunnitteluun osallistui monen eri alojen

kin niin hyvin, että pääosin tutkit-

tutkijoita, se mahdollisti uudenlais-

tavilta saatiin positiivista palautetta.

ten tutkimusten tekemisen. Tutki-

Aikataulu oli kuitenkin tiukka. ”Jos

musryhmät pystyivät tarkastelemaan

jokin laite rikkoontui, se piti saada

omaan aihetta suhteessa uuteen

illan aikana korjattua. Ei ollut varaa

aihealueeseen. Auvinen mainit-

jäädä odottamaan huoltomiehen

see esimerkkinä ruoansulatusoirei-

tuloa. Muuten monta tutkittavaa olisi

den ja hampaiden terveyden väliset

jäänyt kyseisestä mittauksesta pois.

yhteydet.

Se olisi vaikuttanut tutkimusaineiston hyödynnettävyyteen”, Auvinen kertoo usein pitkäksi venyneistä työpäivistään.

Lähes kahden vuoden kenttätyövaiheen aikana eri puolilla Suomea kiertäneet tiimit nivoutuivat hyvin

1966-kohortin 46-vuotiskeräyksen terveystutkimus - 5 861 kohorttilaista osallistui

jotta kaikki halukkaat pääsivät

yhteen. ”Terveyskeskus” saatiin pystytettyä eri paikkakunnille edellisen illan aikana. ”Aineiston keruu opittiin hyvin. Samalla kaavalla olisi voitu tehdä muitakin terveystutkimuksia.

Nyt uuden keruuvaiheen suhteen on taas aloitettava alusta, sillä kenttätyötä tehnyt porukka ei ole enää kasassa”, Auvinen sanoo.

Uusia tutkimusaiheiden yhdistelmiä Erilaisten mittausten suuri määrä tuotti valtavan määrän tietoa. ”Datan

(=57 prosenttia)

- vei aikaa lähes kaksi vuotta, osallistumaan - tutkimuksia tehtiin viitenä päivänä viikossa, joskus myös viikonloppuisin - toteutettiin 40 paikkakunnalla, yhdellä paikkakunnalla oltiin

vähintään 3 päivää

- suuri määrä biologisia näyteitä (veri, hius, uloste, virtsa) kerättiin - toteuttaminen vaati paljon koordinointia, koska esimerkiksi näytteiden pakastus heti niiden ottamisen

jälkeen sekä niiden lähetys

Ouluun oli saatava sujumaan

aikaisempiin keräysvaiheisiin nähden. Sen puhdistamisessa oli iso työ”, Auvinen toteaa.

Datan puhdistamisella tarkoitetaan sitä, että siitä poistetaan muuan muassa virheelliset mittaustulokset.

Lisäksi tiedot laitetaan taulukkomuo-

Kohorttilaisista on vuosien varrella kerätty paljon näytteitä, jotka on säilötty suuriin pakastimiin.

määrä kasvoi kymmenenkertaiseksi

Kohortti 1966

63

Jari Kela: ”Mahtava olla mukana” Pudasjärvellä syntynyt, nykyisin Oulussa asuva Jari Kela on yksi kohortti 1966:n tutkittavista. Hänen terveyttään ja hyvinvointia on seurattu jo sikiöajasta lähtien.

Kela on osallistunut innolla kohortti-

haluttiin selvittää, kuinka paljon ras-

tutkimuksiin. Hän muistaa kyselylo-

vaa käyttää leivän päällä. ”Edelleen-

makkeiden täytön jo murrosikäisestä

kin leipää voidellessa kuvat tulevat

saakka. Sitä vanhemmat vaiheet eivät

silmien eteen, jolloin automaattisesti

ole jääneet mieleen. Vaikka kysymyk-

vähentää levitteen määrää”, Kela

siä oli paljon, Kelan mielestä niihin

muistelee. ”Tutkimuksessa mukana

oli tärkeää vastata.

oleminen ohjaa ainakin jonkin ver-

Erityisesti hänen muistiinsa ovat painuneet tutkimuksessa mukana olleet valokuvat voileivistä. Niillä

ran omaa käyttäytymistä parempaan suuntaan. ”

Kohortti 1966 Kova tiedonjano

64

”Me olimme kuin flipperin pal-

”Kun syntymävuosi tulee esille, usein

lot, jotka pomppivat tutkimuksesta

kysytään, oletko kohorttilainen”, Kela

toiseen. Terveystutkimuksen päivät

kertoo. Hän ei ole ollut pelkkä rivijä-

olivat tarkasti ohjelmoitu. Silti kiire

sen, vaan on perustanut 1966-kohort-

ei paistanut läpi”, Kela sanoo. Hän

tilaisille oman Facebook-ryhmän.

antaa täyden kympin terveystutki-

Lisäksi hän teki aloitteen, joka poiki

muksen ohjelman suunnittelijoille ja

pari vuotta sitten järjestetyn yleisöti-

toteuttajille. ”Todella innostunutta

laisuuden64 kohorttitutkimuksesta.

henkilökuntaa.”

”Olemme aina saaneet henkilö-

Kelalle terveystutkimukset tuli-

kohtaista palautetta terveystutki-

vat tarpeeseen. ”Minulla on suvussa

musten tuloksista. Sen sijaan olemme

sydäntautia rasitteena ja itsellä oli

jääneet kaipaamaan, mitä tuloksia

vähän selkäongelmia tutkimuksen

kohorttitutkimus on tuottanut. Meni

aikoihin”, Kela kertoo. Tutkimukset

50 vuotta ennen kuin tietoa tuli

antoivat hänelle mielenrauhan, kun

meille”, Kela peräänkuuluttaa lisää

mitään hälyttävää ei löytynyt.

yleistajuista viestintää tutkittavien suuntaan.

Hän näki äskettäin tiededoku-

”Tuollaisiin tutkimuksiin ei olisi monellakaan mahdollisuutta mennä omalla kustannuksella. Niinpä monet

mentin ulkomailla toteutetusta

vanhempaa tai nuorempaa ikäluok-

kohorttitutkimuksesta ja toivoisi, että

kaa olevat ovat olleet kateellisia

samanlainen voitaisiin tehdä Poh-

meille.”

jois-Suomen kohorttitutkimuksesta.

Mutta päinvastaisiakin näkökul-

”Se voisi herättää nuorempia kiinnos-

mia on. Kaikki eivät kuitenkaan ole

tumaan omasta terveydestään”, Kela

innostuneita tietämään, löytyykö ter-

hahmottelee.

veyshuolia. Kela sen sijaan voisi osal-

”Ei ole vielä tullut selvästi esille,

listua vaikka useammin. ”Kun ikää

mikä hyöty tutkimuksesta on tähän

tulee enemmän, niin alkaa ajattele-

asti ollut yhteiskunnalle”, Kela huo-

maan loppuelämää”, Kela miettii.

mauttaa. Hänestä olisi mielenkiintoista kuulla, mitä eroavuuksia löytyy kahdenkymmenen vuoden välein syntyneiden väliltä.

Hyödyllisiä tutkimuksia Jari Kelasta on ollut mukava päästä testeihin. Vaikka 46-vuotiaana tehty terveystutkimus vei kaksi päivää, hän ei kokenut sitä rasitteena.

Sentraalisen eli suuressa aortassa heti sydämen jälkeen vallitsevan verenpaineen mittaus 64 http://www.oulu.fi/kohortit/node/43467

65

Kohorttien uudet tutkimukset Tämän historiikin kirjoittamisen aikaan (syksy 2018) on käynnissä kohortti 1966:n lasten vanhempien terveys­ tutkimus. Terveyden seurantakyselyt lähetettiin kaiken kaikkiaan kohorttilaisten noin 12 000 äidille ja isälle.

He ovat iältään 67–100-vuotiaita.

Kyselyn avulla selvitetään muun

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä

muassa elämänlaatua ja terveydenti-

laaja terveyden seurantakysely- sekä

laa sekä fyysistä ja henkistä toimin-

kattava terveystutkimus. Tutkimus-

takykyä. Kyselyyn vastanneista ter-

kohteita ovat muun muassa sydän,

veystutkimukseen kutsuttiin Oulun

verenkierto, keuhkot, hengitys, liha-

alueella asuvat henkilöt. Tutkimuk-

vuus, metabolia, tuki- ja liikuntaelin-

sesta vastaavat professori Sirkka

sairaudet, hedelmällisyys, henkinen

Keinänen-Kiukaanniemi ja lääkäri

tila, oppiminen, suun ja hampaiston

Maija-Helena Keränen.

terveys, aistit (silmä- ja kuulontutki-

Parhaillaan on käynnissä myös

mus), sosiaalinen hyvinvointi, talou-

suunnittelutyö kohortti 1986:n tutki-

dellinen tilanne, työura sekä erilaiset

muksen osalta. Kyseessä on ensim-

elimistön toimintaa mittaavat labora-

mäinen koko kohortin 1986 kattava

toriotutkimukset. Tutkimuksen suun-

aikuisiän tutkimus kohorttilaisten

nittelussa on mukana laaja joukko

ollessa vähän yli 30-vuotiaita. Alun

Oulun yliopiston ja Oulun yliopis-

perin 9 479 kohorttilaisesta osoite-

tollisen sairaalan tutkijoita. Tutki-

tiedot ovat saatavilla Väestörekisteri-

muksesta vastaavat tutkimusjohtaja

keskuksesta 9 025 henkilölle. Oulun

Minna Ruddock sekä yleislääketie-

alueella heistä asuu 4 230.

teen erikoislääkäri Juha Auvinen.

66

Laajaa tutkimusyhteisöä palveleva infrastruktuuri Kohorttikeskus perustetaan 2015

ensiarvoisen tärkeää - ovathan Poh-

Mitä enemmän kohorttilaisista on

jois-Suomen syntymäkohortit ainut-

kerätty tietoa, sitä enemmän aineisto

laatuisia siinä, että tietoja on kerätty

on alkanut kiinnostaa tutkijoita niin

samoista henkilöistä jo raskauden

kansallisesti kuin kansainvälisesti.

ajoista lähtien ja ne eroavat tässä

Eri tutkimusten yhteydessä on ker-

muista kansallisesti merkittävistä

tynyt laaja biologisten näytteiden

väestöaineistoista kuten esimerkiksi

kokoelma, josta on mahdollista saada

FinTerveys-tutkimuksesta66.

uutta tietoa analysointimenetelmien

Tutkimusaineiston keruu vaa-

kehittyessä. Aineiston kasvaessa ja

tii tutkijoiden innostuksen lisäksi

tutkijoiden vaihtuessa tai eläköityessä

myös suurta rahallista panostusta,

on myös tullut tarve turvata aineiston

sillä yhden tutkimuksen aikapisteen

säilyminen ja käytettävyys.

rahoituksen tarve voi olla sen laajuu-

Viime vuosina Oulun yliopisto ja

desta riippuen jopa 3–4 miljoonaa

sen lääketieteellinen tiedekunta ovat

euroa. Rahoitusta terveystutkimus-

panostaneet merkittävästi kohort-

ten toteutukseen haetaan eri tahoilta

tiaineistoihin. Niitä hallinnoidaan

hyvissä ajoin ennen tutkimuksen

lääketieteelliseen tiedekuntaan

toteutusta.

vuonna 2015 perustetussa kohorttikeskuksessa65, jonka toiminnasta

Kansainvälinen tutkijayhteisö

vastaa tutkimusjohtaja Minna Rud-

Tutkijoiden suunnitelmat kohort-

dock. Keskuksen tehtävänä on saattaa

tiaineistolla tehtävästä tutkimuk-

tutkittavista kerättävä tieto tutki-

sesta arvioidaan kohortin Tieteel-

muskäyttöön soveltuvaan muotoon

lisessä toimikunnassa. Sen jäseniä

sekä avustaa tutkijoita monenlaisissa

ovat eri tutkimusalueiden asiantun-

aineistoon liittyvissä kysymyksissä ja

tijat ja sitä vetää kohorttikeskuksen

analysoinneissa. Keskuksen henki-

tutkimusjohtaja.

lökuntaan kuuluvat projektisihteeri,

Tällä hetkellä Oulun yliopistossa

tietojärjestelmäasiantuntija, IT-suun-

yli 20 tutkimusryhmää tekee tutki-

nittelija, kaksi tutkimushoitajaa, labo-

musta kohorttiaineiston parissa. He

rantti sekä kolme biostatistikkoa.

tuottavat tieteellisten havaintojen

Terveystutkimusten jatkuminen kummankin kohortin osalta on

lisäksi myös arvokasta alueellista tietoa päättäjien käyttöön.

65 http://www.oulu.fi/nfbc/ 66 https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-finterveys-tutkimus

67

Merkittäviä tutkimustuloksia voidaan

kansainvälisten yliopistojen ja tutki-

saavuttaa myös tutkimalla kohortti-

muslaitosten kanssa. Kohortin tieteel-

aineistoja yhdessä muiden väestöai-

lisenä johtajana ja kansainvälisen toi-

neistojen kanssa. Tutkimusyhteistyötä

minnan veturina on toiminut vuodesta

tehdäänkin useiden kansallisten ja

1996 lähtien Marjo-Riitta Järvelin.

Yhteenveto Kun kohorttitutkimus alkoi 1966, ei heti alkuun ajateltu, että siitä tulee pitkäaikainen seurantatutkimus. Uutta oli jo se, että tutkittavien määrä oli niin suuri. Oli totuttu vain korkeintaan parinkymmenen henkilön tutkimuksiin. Myös neuvolat olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana tieteellisessä tutkimuksessa.

Innostus oli suurta niin terveydenhoitajien kuin äitien joukossa.

Osallistumisprosentti lähenteli sataa.

Innostus osallistua on jatkunut edel-

muodostuivat tietokoneiden aiheut-

leen, vaikka kaikki eivät haluakaan

tamat haasteet. Nykyisin haasteena

saada tietoa omasta terveydestään.

on enemmänkin se, löytyykö resurs-

Silti osallistumisaktiivisuus on myös

seja aineiston käsittelyyn ja analy-

tänä päivänä hyvä, kun sitä verrataan

sointiin. Edelleen rahoitusta saadaan

toisiin kansainvälisiin tutkimuksiin.

vain lyhyissä pätkissä ja sitä pitää

Suuri, kokonaisuudessaan lähes 20 000 tutkittavasta ja heidän vanhemmistaan koostuva tutkimusjoukko on

aina erikseen hakea eri tutkimusta rahoittavilta tahoilta.

Pohjois-Suomen syntymäkohor-

tuonut etuja. Esimerkiksi geneettisessä

tit ovat tuoneet uutta tietoa raskaus­

tutkimuksessa, jossa etsitään sairauden

ajasta sekä syntymän jälkeisestä

tai tilan yhteyttä geenimuutokseen,

pikkulapsivaiheesta. Mutta yhä

tarvitaan suuria ihmismääriä. Saman-

enemmän tietoa kertyy myös sairauk-

aikaisesti se on tuonut haasteita.

sien kehittymisen mekanismeista ja

Jokainen tietojen keräysvaihe

hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä,

vaatii suuren määrän rahaa, tarkan

mikä voi auttaa ennaltaehkäisemään

aikataulutuksen tutkimuspäivään,

sairauksia. Syntymäkohorttien voima

mutta myös kapasiteettia aineiston

on siinä, että seurataan normaaliväes-

käsittelyyn. Alkuaikoina ongelmaksi

töä kohdusta hautaan.

68

“

Valtava määrä teknologista ja analyyttistä kehitystä tekee mahdolliseksi suuren mittakaavan tutkimukset isoilla aineistoilla.”

Prof. Marjo-Riitta Järvelin

69

Kohorttitutkimus on tuottanut: - 100 väitöskirjaa - yli 1000 julkaisua tieteellisissä lehdissä - valtava tietoaineisto kysely- ja terveystutkimuksista - yli puoli miljoonaa biologista näytettä (esim. veri-, virtsa-, hius- ja ulostenäytettä)

Oulun yliopistossa kohorttitutkimuksen keskiössä ovat67 - allergiat, iho- ja keuhkosairaudet - ennenaikaisena syntyneet - kilpirauhassairaudet - liikunnan ja ympäristön vaikutus terveyteen - mielenterveys, päihderiippuvuus ja neurologinen tutkimus - naistentaudit - perhe, lisääntymisterveys ja -hyvinvointi - ravitsemus, lihavuus, varhainen kasvu ja kehitys - silmän sairaudet ja kuulontutkimus - suolistosairaudet - suun terveys - sydän- ja verisuonitaudit, diabetes - talouden ja työelämän terveysvaikutukset - tuki- ja liikuntaelinten sairaudet - tulehdukselliset sairaudet ja

immunologinen tutkimus

- unihäiriöt

67 http://www.oulu.fi/nfbc

70

Kiitokset Kohorttitutkimuksen puolesta haluamme kiittää lämpimästi kaikkia kohorttilaisia ja heidän vanhempiaan osallistumisesta tutkimukseen!

Ilman teitä paljon arvokasta tietoa olisi jäänyt saamatta! Toivottavasti kohtaamme vielä tulevina vuosikymmeninä useaan kertaan!

Suuret kiitokset kuuluvat myös tut-

Haluamme kiittää myös kaikkia

kimuksen suunnitteluun ja toteutuk-

tämän historiikin toteuttamisen

seen osallistuneelle laajalle tutkija-

mahdollistaneita henkilöitä, erityi-

joukolle, kenttähenkilöstölle sekä

sesti yli 50-vuotisen tutkimuksen eri

kohorttikeskuksen henkilökunnalle.

vaiheissa mukana olleita henkilöitä kokemuksiensa jakamisesta.

www.oulu.fi

9 789526 221939 ISBN 978-952-62-2193-9